Issuu

2 | 2025

LEHTI ROHKEILLE JA VASTUULLISILLE HUOMISEN JOHTAJILLE

VA S T U U L L I N E N

S U O M E N N U O R KAU P PA KAMA R I T RY : N J Ä S E N L E H T I

GAALAGLAMOURIA JA SUOMALAISTA SAUNAKULTTUURIA JCI World President vieraili Suomessa.

HUMOR MAKES TEAMS MORE EFFICIENT Humour is Pep Rosenfeld’s superpower

TYÖNHAKU ON MAAILMAN KOVINTA MYYNTIÄ

Kuinka erottua joukosta, kun samaa tehtävää hakee 350 muutakin?

PÄ ÄT O I M I T TA J A LTA

Milloin olet viimeksi nauranut niin, että kyyneleet tulevat silmiin ja poskilihakset puutuvat? LEHTI ROHKEILLE NUORILLE JOHTAJILLE, JOTKA HALUAVAT

Kirjoitin vuoden viimeisimpään JOHTAJA-lehteen artikkelin Pep Rosenfeldista ja siitä, miten huumori ja nauru tuovat ihmiset yhteen. Teemaa on tutkittu tieteellisestikin ja kuluneen syksyn aikana myös Helsingin Sanomien Visio etsi Suomen hauskinta johtajaa. Teema on siis pinnalla ja hyvä niin. Omista kunnon nauruista ei ole pitkä aika ja kun asiaa lähemmin tarkastelee, monesti hepulin ympärillä on ollut kamariystäviä. Voisiko siis olla, että nauru itseasiassa on yksi tämän harrastuksen tehokkaimmista työkaluista? Mitä enemmän yhdessä nauramme, sitä tiiviimpi ryhmä meistä tulee. Sanotaan, että nauru pidentää ikää. Kamari-ikään se ei valitettavasti vaikuta, vaan kaikki me vuosikertaa 1985 edustavat tahot joudumme antamaan tilaa nuoremmille. En malta olla antamatta teille nuorille muutamaa neuvoa kamarivuosillenne. Ensinnäkin, älkää ottako liian tosissaan. Tämä on kuitenkin harrastus. Toiseksi, aina kannattaa lähteä. Olipa kyse konferenssista, kokouksesta tai pilipaliillanvietosta, aina kannattaa osallistua. Ja kolmanneksi; naurakaa yhdessä!

TIINA HÄMÄLÄINEN PÄÄTOIMITTAJA 2025

Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Haluaisitko tarjota juttua lehteen?

Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi.

LUODA VASTUULLISTA MUUTOSTA YRITYKSIIN JA YHTEISKUNTAAN

TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄKIRJOITUS: ANNA-MARI ALKIO

JUHO HIETALA AIKOO JOHTAA NUORKAUPPAKAMAREILLE JATKUVUUTTA

GAALAGLAMOURIA JA SUOMALAISTA SAUNAKULTTUURIA

VANHEMMUUS ON JOHTAJUUDEN KOULU

JOHTAJUUTTA, ROHKEUTTA JA INHIMILLISYYTTÄ – MITÄ VUODEN NUORI JOHTAJA -KILPAILU OPETTAA?

TYÖNHAKU ON MAAILMAN KOVINTA MYYNTIÄ

SUOMEN SENAATTI

HUMOUR BRINGS TEAMS TOGETHER

JOHTAJUUTTA JALOILLA JA SYDÄMELLÄ

TEKEMÄLLÄ OPPII – HELSINGIN NUORKAUPPAKAMARIN 70-VUOTINEN HISTORIA 1954–2024

PUHETAITO, UNOHDETTU KYKY

Yhteisöllisyys syntyy, kun joku sytyttää liekin

– JCI World President Keisuke Shimoyamada vieraili Suomessa 2.-5.10.2025

Kumppani: Alexandria Group Oyj

Kumppani: Netvisor

LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON MUUTA DIGILEHDESTÄ Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi. Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.

Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan. JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, nuorkauppakamarit.fi PÄÄTOIMITTAJA Tiina Hämäläinen VIESTINTÄJOHTAJA Terhi Vanhatalo TOIMITUS Tiina Hämäläinen, Sanni Kaikkonen-Kuusela, Heikki Liukkonen, Rita Schulz, Jenna Palovaara TAITTO Ville Kujansuu PAINO JP Postitus Oy ILMOITUSMYYNTI Sini Havukainen KANNEN KUVA Nawia Oy

J O H TA J A

PÄ Ä K I R J O I T U S

Yhteisöllisyys syntyy, kun joku sytyttää liekin

hteisöllisyys on nuorkauppakamaritoiminnan ydin. Se ei ole satunnainen hetki tai poikkeus, vaan mukana jokaisessa projektissa, tapahtumassa ja kohtaamisessa. Meille yhteisöllisyys ei ole juhlapuheiden sana, vaan arjen periaate ja suuri voimavaramme. Kun ihmiset kokoontuvat yhteen, jakavat ajatuksiaan ja tarttuvat toimeen, syntyy usein jotain sellaista hyvää, mikä kantaa yksilöä pidemmälle. Se on voima, joka saa meidät ylittämään omat rajamme ja tarttumaan rohkeammin uusiin mahdollisuuksiin. Sama logiikka pätee hyvään johtajuuteen. Johtaja ei tee muutosta yksin, vaan luo ympäristön, jossa muilla on tilaa toimia ja kasvaa. Paikan, jossa on turvallista innostua, kokeilla ja oppia. Olen työssäni huomannut, että juuri yhteisöllinen tunnelma ratkaisee paljon: kun ilmapiiri on avoin ja lämmin, ihmiset uskaltavat jakaa ajatuksiaan ja sellaisista hetkistä syntyy usein parhaat oivallukset ja ikimuistoiset hetket.

Tästä samasta ajatuksesta syntyi myös yhtiökumppanini Teemun – nuorkauppakamaritaustainen hänkin – idea SocialBBQ Grillipöydästä. Hän ideoi ja rakensi pöydän, koska uskoi siihen, että parhaat hetket ja aidot kohtaamiset syntyvät silloin, kun ihmiset tekevät yhdessä jotain konkreettista. Grillipöydän äärellä ruoan valmistaminen kokoaa ihmiset yhteen ja saa keskustelun käynnistymään luontevasti. Yhteinen tekeminen luo rennon tunnelman, jossa ihmiset tutustuvat toisiinsa ja oppivat toisiltaan kuin itsestään. Ruoan valmistaminen yhdessä grillipöytämme äärellä tuo esiin samoja arvoja, joita nuorkauppakamaritoiminnassa vaalimme: yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista ja aitoja kohtaamisia. Tulemme erilaisista taustoista, mutta yhteisen pöydän äärellä syntyy ymmärrys ja yhteys, joka kantaa pitkälle. Meidän nuorkauppakamarilaisten tapa kasvaa perustuu yhteisöllisyyteen ja siihen, että jokainen saa aina olla oma itsensä.

Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu valinnoista, joita teemme joka kerta kohdatessamme toisemme: päätöksestä tulla paikalle, pysähtyä kuuntelemaan ja olla aidosti läsnä. Se syntyy halusta osallistua, oppia ja rakentaa yhdessä positiivista muutosta.Kun pidämme tästä kiinni, Nuorkauppakamari pysyy yhteisönä, jossa jokainen voi kasvaa ja jossa yhdessä syntyy enemmän kuin yksin. Me yhdessä sytytämme liekin, joka kantaa. ANNA-MARI ALKIO INTOHIMOINEN YRITTÄJÄ JA SENAATTORI #81608

J O H TA J A

K A N S A L L I N E N P U H E E N J O H TA J A

Juho Hietala aikoo johtaa nuorkauppakamareille jatkuvuutta Suomen Nuorkauppakamareita johtaa vuonna 2026 kokkolalainen insinööri Juho Hietala. Hänestä nuorkauppakamarijärjestön voima on johtajuuskasvatuksessa ja ihmisten kohtaamisessa. Hietala kokee tehtäväkseen varmistaa järjestön jatkuvuutta. TEKSTI JA KUVA HEIKKI LIUKKONEN

J O H TA J A

okkolalaisen Juho Hietalan nuorkauppakamariura sai lauantaina 11.10.2025 uuden sivun, kun Suomen Nuorkauppakamarit ry valitsi hänet uudeksi puheenjohtajakseen. Hietalan jäsenyys nuorkauppakamarissa alkoi seitsemisen vuotta sitten Kokkolan Nuorkauppakamarissa. ”Päädyin nuorkauppakamariin 2018 muutaman ystävän ja yhden erittäin onnistuneen myyntipuheen kautta, kiitos siitä Antti ”Laxa” Laakoli.” Hietala kertoo. Jäsenvuodet ovat olleet varsin aktiivisia. Ainoastaan vuonna 2021 Hietala muistaa haukanneensa happea luottamustoimien välissä. Kahden kokousprojektin, useamman paikallisprojektin ja muutaman kotikamarinsa hallitustehtävän jälkeen hän on toiminut Suomen Nuorkauppakamareiden alueen C aluekoordinaattorina ja aluejohtajana ennen tämänvuotista kansallista varapuheenjohtajuutta. ”Minulle ennen kaikkea parasta ovat ihmiskohtaamiset. Vaikka ensivaikutelma minusta voi olla pidättyvä, nautin kuitenkin vahvasti siitä, että saan olla muiden ihmisten kanssa ja tutustua erilaisiin persooniin.” Hietala luonnehtii sitä, mikä on nuorkauppakamariharrastuksen suola. Hän luettelee tärkeimmiksi nuorkauppakamarissa oppimikseen työelämätaidoiksi esiintymisvarmuuden, asiakasorientaation ja tiimien johtamisen ilman ulkoisia kannustimia. Hyviä muistoja on monia, mutta aluejohtajavuodeltaan hän muistaa erityisesti tamperelaisen JCI Unitedin järjestämän Pyhäjärvi beer walkin. ”Kävelimme 33 kilometriä järven ympäri, se antoi meille oikeutuksen maistella matkan varrella myös tamperelaisia oluita.” Hietala muistelee.

ERÄHENKINEN JA URAORIENTOITUNUT PERHEENISÄ

Sievissä vuonna 1992 syntynyt Juho Hietala päätyi nykyiseen kotikaupunkiinsa Kokkolaan opiskelujen kautta. Perheeseen kuuluvat avovaimo Emma ja 1-vuotias tytär Hilja. Centria-ammattikorkeakoulussa hankittu konetekniikan insinöörin tutkinto johdatti töihin aluepäälliköksi teline- ja eristysalan yritys PEPT Oy Ab:lle. ”Olemme urakointialan yritys ja meillä on asiakkaina raskasta teollisuutta sekä selluloosateollisuutta. Työhöni kuuluu paljon asiakasvastuita,

tarjouslaskentaa, projektisuunnittelua, materiaalitilauksia ja turvallisuuden valvontaa.” hän kuvailee työtään. Kun Hietalalta kysyy, että mikä hänestä tulee isona, hän menee hieman hämilleen, mutta myöntää lopulta, että kyllä kunnianhimoa työhön löytyy. ”Kyllä kai tällainen ura johtaa ennen pitkää jonkunlaiseksi johtajaksi.” hän pohtii. Nuorella miehellä, jolla on perhe kotona, vaativa työ ja aikaa vievä johtava luottamustehtävä kansallisessa järjestössä, aika on niukka resurssi. Hietala painottaa, ettei kansallisen puheenjohtajan tarvitse olla yli-ihminen, mutta tiedostaa tulevan vuoden olevan melkoista kilpajuoksua kellon kanssa vuosilomia ja viikonloppuja myöten. Silti aikaa jää välillä myös muihinkin harrastuksiin. ”Käyn salilla ja juoksemassa, metsästän sekä harrastan ampumaurheilua, mm. sovellettua reserviläisammuntaa.” Hietala luettelee liikunnallisia harrastuksiaan. Erä- ja maanpuolustushenkisenä reservin aliupseerina hän pitää puolustusvoimien ja nuorkauppakamarijärjestön tarjoamia johtajuuskoulutuksia erilaisina ja toisiaan täydentävinä. ”Varusmiehet ovat usein nuoria untuvikkoja, joille syväjohtaminen kuulostaa ehkä vähän oudoltakin käsitteeltä. Maanpuolustustehtävissä usein auktoriteettiaseman antama käskyvalta on luonnollinen ja pakon sanelema. Siellä ei neuvotella, että miltä tuntuisi tehdä tällaista juttua, vaan mielipiteet kuullaan, jos sellaisia on, ja tehtävät jaetaan. Nuorkauppakamarissa taas suuri johtamisoivallus on saada vapaaehtoiset seuraamaan ja tekemään jotakin vaikuttavaa ilman vallan tunnuksia tai ulkoisia motiiveja. Omalla esimerkillä ja hyvillä perusteluilla pääsee siinä pitkälle.” Hietala pohtii. TULEVAN VUODEN HAASTEENA JÄRJESTELMÄT JA JÄSENKASVU

Juho Hietala ei näe itseään räjähtävänä muutosjohtajana, joka taistelisi tuulimyllyjä vastaan ja uhmaisia monikymmenvuotisia traditioita. Hänen teemansa vuodelle 2026 on ”Vakaasti, mutta ei vakavasti”. Silti, työsarkaa ensi vuodelle riittää. ”Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto on ehdottomasti yksi ensi vuotta leimaavista muutoshankkeista ja voimain-

ponnistuksesta.” Hietala laskelmoi. Tietojärjestelmien lisäksi hän näkee myös jäsenhankinnan jatkuvuuden haasteeksi. Kansallinen jäsenkehitys on ollut viimevuosina alavireistä ja järjestössä, jossa yläikäraja on 40, poistuu tällä hetkellä suurempia ikäluokkia kuin niitä korvaavat uudet jäsenet. ”Kesken jäseniän lähteminen pois on pienempi ongelma kuin nuorkauppakamari-ikäisten määrällinen väheneminen ikääntymisen kautta. Siinä mielessä järjestöharrastusta ja sen tarjoomaa on uskallettava pohtia myös uudelta kannalta, mitä nuoremmat jäsenet haluavat ja tarvitsevat. Nuorkauppakamarinkin pitää uskaltaa uudistua.” Hietala sanoo. Hän haluaa kääntää jäsenkehityksen nousuun, mutta näkee myös, että jos jäsenkehityksen trendi ei muutu, tarkoittaisi se vääjäämättä järjestön rakenteiden järkevöittämistä, kuten paikallisyhdistysten vähenemistä. Keskusliiton eli Suomen Nuorkauppakamarit ry:n hallinnon uusi puheenjohtaja näkee varsinaisen, paikallisen nuorkauppakamaritoiminnan koordinoijana ja mahdollistajana ja alueet koordinaatio- ja tiedotustyön jakajina 62:lle paikalliskamarille. Hän ei pidä keskushallinnon ja paikallisen toiminnan vastakkainasettelua kovin kehittävänä. ”On hyvä, että uskalletaan kyseenalaistaa rakenteita, mutta kun se ja rakenteiden perustelu tapahtuu vuosittain uudestaan samoilla perusteilla, tuntuu nuorkauppakamarijärjestön koulutuksellinen vuosi per tehtävä -periaate juuri siinä välillä resurssien tuhlaukselta. On tärkeää, että Keskusliitto, jonka paikallisyhdistykset valitsevat, ohjaa nuorkauppakamaritoiminnan suuntaa ja laatua sekä tarjoaa työkaluja, materiaaleja ja ohjeita, jotta paikallistason voimat vapautuvat itse toimintaan.” Hietala perustelee. Nuorkauppakamarilaisille uudella kansallisella presidentillä on rohkaiseva ja painokas viesti: ” Luulin itse useita vuosia, että voisin vain kuoria kermat päältä tuomatta itse isoa panosta pöytään. Näin se ei kuitenkaan mene. ”Jos haluu saada, on pakko antaa” tiesi jo laulussaan Nikke T. Olipa se sitten projektiosaaminen, myyntiosaaminen tai ihmistaitoja, tuo ne mukanasi pöytään. Yllätyt, kuinka paljon saatkaan vastineeksi.” J O H TA J A

Gaalaglamouria ja suomalaista saunakulttuuria

– JCI World President Keisuke Shimoyamada vieraili Suomessa 2.-5.10.2025 TEKSTI SANNI KAIKKONEN-KUUSELA

J O H TA J A

CI maailmanpresidentti Keisuke Shimoyamadan virallinen Suomen vierailu tarjosi usealle paikalliskamarille harvinaisuuden mahdollisuuden verkostoitua ja kuulla johtamiskokemuksia suoraan kattojärjestömme huipulta. Japanista koko JCI:n johtoon ponnistanut Keisuke osoittautui varsin rennoksi ja puheliaaksi mieheksi, joka rakastaa suomalaista saunakulttuuria! Maailmanpresidentin vierailu Suomessa starttasi Tampereelta, jossa hänet vastaanotti Tampereen Nuorkauppakamari ja SNKK:n toiminnanjohtaja Sini Havukainen. Unohtumattoman pienkonelennon siivittämänä maailmanpresidentin vauhti ei suinkaan hidastunut hänen siirryttyään Tampereelta Turun Nuorkauppakamarin vieraaksi charter-veneristeilylle. Turun seudun vierailu huipentui Naantalin Kaivohuoneelle Raisio-Naantalin Nuorkauppakamarin 50-vuotisjuhlagaalaan, johon Keisuke osallistui harvinaisena kunniavieraana. Koko Suomen vierailun ajan Keisuken mukana kulkivat Suomen

Nuorkauppakamareiden kansallinen puheenjohtaja Tiina Kuokkanen, kansainvälisyyspäällikkö Olli Remes sekä Tampereen Nuorkauppakamarin virallinen presidentin ”varjo” Niko Haapalainen. Vierailun päätteeksi ahkerana saunojana tunnettu Keisuke virkistäytyi merellisen Helsingin maisemissa, Kalasataman tornitalon kattosaunassa ja paljussa. Saunavierailun järjesti ja houstasi Keskuspuiston Nuorkauppakamari. Saunan lauteilla vaihdettiin matalalla kynnyksellä ajatuksia johtajuudesta ja moni jäsen halusi tietää, mitä JCI maailmanpresidenttinä toimiminen käytännössä vaatii. Keisuke kertoikin avoimesti, ettei hän voisi mitenkään toimia järjestössä tällä tasolla ilman etätyömahdollisuutta sekä työnantajansa ja läheistensä vankkumatonta tukea. Maailmanpresidentti matkustaa läpi virkavuotensa ja viran hoitaminen on käytännössä verrattavissa kokopäivätyöhön. Keisuke kertoi täyttävänsä tänä vuonna 40 vuotta ja olevansa

iloinen, että sai vielä mahdollisuuden kokea nuorkauppakamaritoiminnan sen kansainväliseltä näköalapaikalta, jota hän ei tule koskaan unohtamaan. Suomen vierailu huipentui verkostoitumislounaaseen maailmanpresidentin ja pääkaupunkiseudun nuorkauppakamarilaisten kesken. TNKK:n Niko Haapalainen suosittelee kokemusta kaikille: ”Oli kunnia toimia maailmanpresidentin ’varjona’ hänen virallisella Suomen vierailullaan. Ohjelmaan osallistuminen antoi minulle mahdollisuuden oppia suoraan maailmanpresidentiltä JCI:n missiosta, strategiasta, tavoitteista, globaaleista aloitteista ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Sain vahvistettua verkostojani järjestössä niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Tällaista mahdollisuutta on harvoin tarjolla, suosittelen kaikille!” Lämmin kiitos JCI World President Keisuke Shimoyamadalle läsnäolosta ja vilpittömästä mielenkiinnosta suomalaista nuorkauppakamaritoimintaa kohtaan! J O H TA J A

Vanhemmuus on johtajuuden koulu TEKSTI RITA SCHULZ

ELÄMÄ, JOKA MUUTTAA SUUNNAN

Äitiys ei pysäytä urakehitystä. Se muuttaa sen muotoa. Uraan panostavat äidit kuvaavat, miten äitiys on avannut uudenlaisen näkökulman johtajuuteen ja elämään kokonaisuutena. Johtajuutta ei heidän mukaansa opita vain koulutuksissa, vaan myös niissä hetkissä, joissa arki vetää monesta suunnasta ja tärkeintä on löytää oma tasapaino. Moni vastaaja kuvaa, että äitiys on ollut yhtä aikaa vauhdittaja ja pysäyttäjä. Se on pakottanut pysähtymään, mutta samalla antanut rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin. Joku kirjoitti, että juuri äitiys sai hänet hakemaan johtotehtävää, koska halusi näyttää lapsilleen, että unelmia ei pidä siirtää syrjään. Toiselle äitiys on merkinnyt urasuunnan muutosta, suuntaa pois suorittamisesta ja kohti merkityksellisyyttä. EMPATIAN JA YMMÄRRYKSEN KOULU

Moni kertoo, että äitiys on tuonut työelämään aivan uuden tason ymmärrystä ja empatiaa. Johtajuus on saanut inhimillisen sävyn. “Äitiys on tehnyt minusta empaattisemman ja kärsivällisemmän johtajan. Opin kuuntelemaan ja lukemaan tilanteita aivan eri tavalla.” Samalla työn merkitys on asettunut uuteen mittakaavaan. “Tajusin, ettei työ määritä minua, vaan minä määritän, mikä työ minulle sopii.” Vastausten perusteella äitiys on monelle myös oman arvomaailman peili. Se on tehnyt näkyväksi, mikä on 8

J O H TA J A

todella tärkeää ja millaisilla ehdoilla haluaa elää ja tehdä työtä. Työelämä ei ole enää irrallinen osa elämää, vaan yksi osa suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat perhe, ihmissuhteet ja oma hyvinvointi. Useampi vastaaja nosti esiin myös johtajuuden monimuotoisuuden: “Hyvä johtaja ymmärtää, että elämässä on vaiheita. Äitiys ei ole heikkous vaan osa kokemusta, joka tekee ihmisestä kokonaisen.” Toiset korostivat, että juuri omien rajojen tunnistaminen ja niistä viestiminen on opettanut arvokkaita neuvottelutaitoja sekä kotona että töissä. TASAPAINON ETSIMINEN

Samalla useat myöntävät, että tasapainon löytäminen on kaikkea muuta kuin helppoa. “On vaikeaa olla yhtä aikaa hyvä työntekijä ja hyvä äiti. Kalenteri täyttyy, mutta aika ei lisäänny.” Jatkuva aikapula ja riittämättömyyden tunne ovat tuttuja lähes kaikille vastaajille. Toisaalta ne ovat myös opettaneet priorisoimaan. “Opin, että 80 prosenttia riittää. Täydellisyyden tavoittelu tekee vain väsyneeksi.” Arjen logistiikka ja työn vaatimukset asettavat edelleen enemmän paineita äideille kuin iseille. Useampi vastaaja toivoo työelämältä lisää joustoa, ymmärrystä ja todellisia mahdollisuuksia sovittaa perhe ja ura yhteen. Moni pohti myös, miksi urakeskeisyys ja vanhemmuus nähdään yhä helposti toisiaan poissulkevina.

“Miksi isyyden ja työn yhteensovittamisesta ei puhuta yhtä paljon?” kysyy eräs vastaaja. Moni nosti esiin sen, että joustot ja vastuunjako kotona ovat yhä epätasaisia ja että tasa-arvo ei toteudu ennen kuin myös isien on yhtä luontevaa jäädä kotiin, peruuttaa työmatka tai kieltäytyä iltatilaisuudesta perhesyiden takia.” ÄITIYDEN SUPERVOIMAT

Kaikista haasteista huolimatta vastauksista nousee vahva viesti: Äitiys ei vähennä työelämävalmiuksia, se vahvistaa niitä. “Organisointikyky, priorisointi ja paineensieto ovat hioutuneet huippuunsa.” ”Äitiys opetti minulle resilienssiä ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. Siitä tuli paras johtamiskouluni.” Vastaajat kertoo oppineensa johtajuudessa aivan uusia taitoja: tilannetajua, kykyä sietää epävarmuutta ja rohkeutta tehdä päätöksiä puutteellisin tiedoin. Kun on selviytynyt lapsiperheen yliväsymyksestä, huolesta ja samanaikaisista vaatimuksista, myös työelämän paineet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Äitiys on opettanut hengittämään, joustamaan ja jatkamaan silloinkin, kun täydellistä hetkeä ei ole. Erityislapsen äidit kertoivat oppineensa poikkeuksellista paineensietokykyä ja ongelmanratkaisua. “Kun selviät arjesta, jossa mikään ei mene suunnitellusti, opit suhtautumaan työhön rauhallisesti ja ratkaisukeskeisesti.” Yksi vastaaja tiivisti asian: “Äitiys on ollut kovempi koulu kuin yksikään MBA.”

RAUHA JA OMA RYTMI

Samalla se on antanut luvan pysähtyä. Moni vastaaja kertoo löytäneensä äitiyden myötä uudenlaisen rauhan: Elämää ei tarvitse suorittaa, eikä kaikkia ovia tarvitse avata yhtä aikaa. “Kaikkea ei tarvitse ehtiä heti. Lapsi on onnellinen, kun äiti on onnellinen.” Useampi mainitsi oppineensa sanomaan “ei” ja kokeneensa siinä vapautta. Äitiys on muuttanut myös suhdetta aikaan: “Aikani ei ole kenen tahansa käytettävissä. Valitsen, mihin sen annan.” Toinen oivallus oli työn ja levon rytmi: “Olen oppinut hyväksymään, että nyt on hoivaamisen aika, ja myöhemmin tulee taas tilaa kasvaa ja edetä.” Monelle nuorkauppakamaritoiminta on tarjonnut paikan, jossa nämä roolit

voivat elää rinnakkain. Se on tila, jossa voi olla johtaja, ystävä ja äiti yhtä aikaa – ja jossa äitiyden tuomat taidot ovat arvossaan. “Kamarissa voin olla kokonainen. Saan olla äiti, mutta myös tekijä ja kehittäjä. Se tuo voimaa arkeen.” JOHTAJUUTTA, JOKA VÄLITTÄÄ

Äitiys on lopulta kouluttanut monenlaiseen johtajuuteen. Se on opettanut, että tehokkuus ei ole vain tekemistä, vaan myös oikeiden asioiden valitsemista. Se on opettanut asettamaan rajoja ja tunnistamaan, milloin on aika levätä. Se on tehnyt näkyväksi sen, että todellinen johtajuus kumpuaa myötätunnosta itseä ja muita kohtaan. “Ole armollinen itsellesi ja osta apua, jos voit,” neuvoi yksi vastaaja. Toinen kiteytti: “Äiti voi johtaa

ja olla silti paras äiti. Ura ja perhe eivät kilpaile vaan ne täydentävät toisiaan.” Äitiys ei vähennä urakyvykkyyttä. Se antaa uudenlaisen suunnan, jossa johtajuus on vähemmän vallankäyttöä ja enemmän välittämistä. Nämä kamarilaisäidit osoittavat, että ura ja perhe voivat elää rinnakkain, ei täydellisesti vaan aidosti.

Artikkelia varten on kerätty anonyymejä vastauksia Suomen Nuorkauppakamareiden jäseniltä. Vastaajat ovat kertoneet rehellisesti arjen realiteeteista, vanhemmuudesta, työstä ja johtajuudesta.

J O H TA J A

Viestintätoimisto, joka tekee elämästä parempaa

KUMPPANIA on ollut Suomen Nuorkauppakamareiden kansallinen kumppani vuodesta 2013.

Teemme viestintää, joka vaikuttaa, ja luomme tarinoita, jotka rakentavat luottamusta.

Leena Roskala

Jenni Rajahalme

Teijo Virtanen

Pia Hirvonen

toimitusjohtaja 040 508 1100 senaattori

johtaja, PR 040 720 5755 senaattori

hallituksen puheenjohtaja 0500 590 132 senaattori

partneri, johtaja, myynti ja markkinointi 050 534 2795

ALENNUS

Yllätys ei kysy lupaa.

-25 %

Tarjoamme kriisiviestinnän suunnitelman 25 prosentin JC-alennuksella. Tarjous voimassa 31.12.2025 saakka. Hintaan vaikuttaa organisaation koko ja suunnitelman laajuus. Kriisiviestinnän suunnitelma on vakuutus maineellesi. Kun kriisi iskee, viestinnän nopeus, selkeys ja johdonmukaisuus ratkaisevat. Hyvin laadittu suunnitelma varmistaa, että organisaatiosi toimii yhtenäisesti ja luottamusta herättävällä tavalla. Ota yhteyttä jo tänään! Ps. Kumppaniasta saat kriisiviestinnän tilanteisiin kiireellisen avun 24/7.

kumppania.fi // Pori // Tampere

KU M P PA N I

Kuvassa Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun vuoden 2024 kilpailupäällikkö Maria Kukkonen, Vuoden Nuori Johtaja 2025 Anna Wäck, Sitowise sekä kilpailun tuomariston jäsenet Joona Pulliainen, ProMedical Oy (vuoden 2024 Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun voittaja) ja Mari Puhto, Alexandria.

Johtajuutta, rohkeutta ja inhimillisyyttä

– mitä Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu opettaa?

un istuin Vuoden nuori johtaja -kilpailun tuomaristossa ensimmäistä kertaa vuonna 2024, olin vaikuttunut kilpailun tasosta. Tänä vuonna saan olla mukana jo toistamiseen tarkastelemassa nousevaa suomalaista johtajuutta lähietäisyydeltä. Tuomariston edustajana on ollut etuoikeus tavata nuoria johtajia eri puolilta Suomea – kuulla heidän tarinansa, onnistumisensa ja epävarmuutensa. Yhteistä heille on rohkeus uudistaa ja halu johtaa tavalla, joka saa ihmiset ympärillä kasvamaan.

MITÄ HYVÄ JOHTAJUUS ON TÄNÄ PÄIVÄNÄ?

Omasta mielestäni tämän ajan johtaja on ennen kaikkea inhimillinen ja tasa-arvoinen tiimipelaaja. Hän näkee jokaisessa johdettavassaan potentiaalin – ja uskaltaa luottaa siihen. Johtaminen ei ole vain suunnan näyttämistä, vaan myös rohkeutta olla läsnä, kuunnella ja kantaa vastuuta. Viestintä, vuorovaikutustaidot ja kyky kohdata erilaisuus korostuvat enemmän

kuin koskaan. Johtajan täytyy nähdä todellinen ihminen – ei vain titteli tai tulosrivi. Johdan Alexandriassa yhtä maan suurimmista sijoitusneuvontatiimeistä ja toimin konsernin myynnin johtoryhmässä. Tiimini on monimuotoinen: mukana on eri-ikäisiä, eri taustoista tulevia ihmisiä eri puolilta Suomea. Jokainen on oma persoonansa – se on johtamisen rikkain mutta myös vaativin puoli. Toista motivoi tulos, toista arvostus, kolmatta työn vapaus. Johtajan tehtävä on tunnistaa tämä ja johtaa yksilöitä – ei vain joukkoa. Alexandrian toimintaympäristö tekee johtamisesta erityisen mielenkiintoista. Suuri osa sijoitusneuvojistamme toimii oman asiamiesyrityksensä kautta, eli johdamme käytännössä yrittäjien verkostoa. Se vaatii luottamusta, selkeää suuntaa ja kykyä vaikuttaa yksilöllisesti. MIKSI KILPAILU ON TÄRKEÄ?

Vuoden nuori johtaja -kilpailu tuo esiin juuri tämän ajan johtajuutta – inhimil-

listä, tuloksellista ja vastuullista. Se ei palkitse vain numeroita, vaan ennen kaikkea sitä, miten johtaja vaikuttaa ihmisiin ympärillään. Siksi koen olevani etuoikeutettu, että saan olla mukana. Kilpailu ei ainoastaan nosta esiin onnistujia – se muistuttaa meitä kaikkia siitä, millaista johtajuutta Suomi tulevaisuudessa tarvitsee. MARI PUHTO ALUEPÄÄLLIKKÖ ALEXANDRIA GROUP OYJ

ALEXANDRIA GROUP OYJ • Valtakunnallinen sijoituspalveluyhtiö

• Asiakkaita: 37 000 asiakasta • Liikevaihto 2024: 49,4 M€ • Henkilöstö: noin 200, 30 paikkakunnalla Suomessa • Palvelut: sijoitusneuvonta, strukturoidut tuotteet, rahastot, sijoitusvakuutukset ja täyden valtakirjan omaisuudenhoito

J O H TA J A

TYÖNHAKU ON MAAILMAN KOVINTA MYYNTIÄ Työmarkkinat ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana ja yhä useamman Linkedin-profiilia koristaa vihreä kehys. Samaan aikaan osaajia haetaan ja tarvitaan. Mutta kuinka erottua joukosta, kun samaa tehtävää hakee 350 muutakin? Tapasimme rekrytoinnin rautaisen ammattilaisen, Hannu Pellin, ja kysyimme, mitä hakijan tulee tehdä, päästäkseen edes haastatteluun asti. TEKSTI TIINA HÄMÄLÄINEN

annu Pelli on rauhallisen ja rennon oloinen kaveri. Keskustelukumppanin kunnioitus huokuu hänen vastauksistaan ja hän tietää mistä puhuu. Pellin matka rekrytointien maailmaan alkoi omista huonoista kokemuksista; petettyjä lupauksia ja huonoja rekrytointeja. Syntyi ajatus ”tämä on voitava tehdä paremmin”. Tätä nykyä Pelli on perustamansa rekrytointiyritys Nawian co-founder. Pelli ihastui rekrytoinnin maailmaan jo hyvin nuorena. Lapsuudessa hän ihaili äitinsä työtä, jossa ravintolapäällikkönä työskentelevä äiti haastatteli uusia työntekijöitä. Vaikka ajatus syttyi jo varhain, eivät kouluaikoina Pellin alkuperäiset suunnitelmat sujuneet odotetusti. Hän kokeili eri aloja ja päätyi ensin HR-opintoihin Suomessa, vaikka alkuun ei ollut aivan varma, mitä haluaisi tehdä. Pellin kiinnostus suuntautui voimakkaasti rekrytointiin, ja hän päätti lähteä opiskelemaan ulkomaille. Hän valitsi

J O H TA J A

KUVAT NAWIA OY

Havaijin, jossa hän suoritti maisteritutkinnon ja syvensi osaamistaan erityisesti rekrytoinnin ja työsuhteiden alalla. Vaikka työsuhteet ja HR olivatkin Pellille mielenkiintoisia, hän ymmärsi, että rekrytointi oli se alue, joka todella sytytti hänen intohimonsa. TYÖMARKKINAT TÄNÄÄN – MITÄ TYÖNHAKIJAT VOIVAT ODOTTAA?

Pellin mukaan nykyinen työmarkkinatilanne on haastava. Vaikka työttömyysluvut eivät ole yhtä korkeat kuin kriisivuosina, työnhakijoiden määrä on silti suurempi kuin avoimien paikkojen. Huippuosaajia on markkinoilla runsaasti, mikä tekee kilpailusta kovan. Korkeakoulutettuja hakijoita on paljon, mutta vain harva erottuu joukosta. ”Kun ennen löytyi se top 3, jotka paitsi täyttivät kriteerit, myös toisivat yritykseen asioita, joita ei edes oltu osattu pyytää, on näitä top kolmosia nyt kymmenkertainen määrä” Pelli selventää.

MITEN EROTTAUTUA SATOJEN HAKEMUSTEN JOUKOSTA?

Erottautuminen on nykyään avainasemassa. Pellin mukaan yksi tärkeimmistä tekijöistä on verkostoituminen. Verkostot voivat avata ovia, joita pelkät hakemukset eivät pysty. ”Työnhaku on maailman kovinta myyntiä. Miksi teidän pitäisi palkata juuri minut? Mikä tekee minusta parhaan?” Pelli kehoittaa pohtimaan. Verkostoitumisen ei pitäisi olla vain muodollista, vaan sen tulisi olla aitoa ja pitkäjänteistä. Pellin mukaan myös henkilöbrändi on avainasemassa. Hänen mukaansa jokaisen työnhakijan tulisi miettiä, mikä on se ydinosaaminen ja arvo, jonka haluaa tuoda esiin. Tämä ydinosaaminen pitäisi näkyä selkeästi niin CV:ssä kuin henkilökohtaisessa viestinnässä, erityisesti LinkedInissä. ”LinkedIn on ammattimainen alusta, ja se on todella tärkeä. Se ei ole pelkästään CV, vaan mahdollisuus kertoa omasta osaamisestaan ja tuoda esiin omaa persoonallisuutta”, Pelli painottaa.

J O H TA J A

PELLIN VIISI VINKKIÄ ONNISTUNEESEEN TYÖNHAKUUN

CV ja saatekirje ovat perusasioita, mutta niistä ei saa puuttua henkilökohtainen kosketus. ”Saatekirje ei saa olla pelkkä CV:n kopio. Se on mahdollisuus kertoa persoonasta, pehmeistä arvoista ja miksi juuri sinä olisit hyvä lisä tiimiin.”Pelli muistuttaa. TYÖHAKU ON MAHDOLLISUUS

Pellin mukaan työnhaku on enemmän kuin vain prosessi – se on maailman kovinta myyntiä. Kun työnhakijat ymmärtävät itsensä markkinoimisen tärkeyden ja osaavat tuoda esiin sekä osaamisensa että persoonansa, he voivat erottua edukseen sadoista hakemuksista. Samalla on tärkeää muistaa, että vaikka markkina on haastava, mahdollisuuksia on edelleen olemassa – ne vain vaativat entistä enemmän panostusta, verkostoitumista ja omien arvojen esiin tuomista. ”Nykyisessä markkinassa ei ole enää paluuta vanhaan. Uusi normaali on arkea, jollainen se on nyt. Työnhakijat, jotka osaavat erottautua, tulevat onnistumaan jatkossakin.” Pelli tiivistää.

J O H TA J A

1. Kompetenssi – Osaaminen kuntoon • CV:n tulee vastata hakemuksen kriteerejä ja tuoda esiin juuri ne taidot, jotka ovat keskeisiä tehtävässä. On tärkeää, että osaaminen on selkeästi esillä. 2. Persoona – Pehmeät arvot esiin • Saatekirjeessä kannattaa tuoda esiin oma persoonallisuus ja arvojen merkitys. Persoonallisuus voi olla ratkaiseva tekijä valinnassa, joten älä pelkää näyttää, kuka oikeasti olet. 3. Verkostoituminen – Nimi jää mieleen • Pellin mukaan verkostoituminen on yksi tehokkaimmista tavoista saada itsensä esille. ”Jos joku on jättänyt minulle hyvän vaikutelman, hän jää mieleen. LinkedIn-verkostot, puhelut ja henkilökohtaiset yhteydenotot voivat tuoda etulyöntiaseman”. 4. Videot ja some – tuo persoonasi esiin • Pellin mukaan videoita ei koskaan ole liikaa. ”En ole koskaan nähnyt, että videosta olisi haittaa. Videot tuovat lisäarvoa ja mahdollisuuden erottautua”. Myös LinkedInin ja muiden sosiaalisten medioiden käyttö voi auttaa saamaan näkyvyyttä, kunhan sisältö on ammatillista ja ei loukkaa muita. 5. Proaktiivisuus – Soita ja esittäydy • Jos mahdollista, soita rekrytoijalle tai yrityksen edustajalle etukäteen ja esittäydy. ”Soittaminen voi olla tehokasta, kunhan puhelu on tiivis ja asiallinen. Se voi olla hyvä tapa erottua hakijajoukosta”.

ONKS TIETOO?

SUOMEN SENAATIN TEEMAPROJEKTI 2025-2026 HA 6.1 E ME .2026 NN ESS Ä!

SUOMEN SENAATTI HALUAA EDISTÄÄ JÄSENIKÄISTEN JA SENAATTOREIDEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ SEKÄ VERKOSTOITUMISTA Ohjelman tulee sisältääverkostoitumista, elinkeinoelämään tai johtajuuteen liittyvää asiasisältöä, sekä tietenkin jotain hauskaa Järjestelyistä vastaavat kamarin senaattorit Hakemukset 6.1.2026 mennessä Tapahtuman järjestämisaika 15.1. - 31.5.2026 Huom! Mikä kamari on järjestänyt kriteerit täyttävän tapahtuman 1.10.2025 - 14.1.2025, voi tapahtumasta tehdä hakemuksen Kuluhakemukset lomakkeella tositteita vastaan 7.6.2026 mennessä Maksimi tuki 250€ / kamari

Yhteyshenkilö Lisätiedot ja hakemukset

Mia Pohjanheimo mia.pohjanheimo@suomensenaatti.fi

https://www.suomensenaatti.fi/onks-tietoo/

J O H TA J A

Humour brings teams together In the company of Pep Rosenfeld, you can't avoid laughing. In Finland, he is known as an inspiring and engaging host on the main stage of the Nordic Business Forum event, who never leaves his audience cold. Humour is Rosenfeld's superpower, and humour is described in his book "Work Laugh Balance". TEXT TIINA HÄMÄLÄINEN

PHOTOS OLIVIA OJALA

ow does a person becomes funny? "Usually it's about attention-seeking," Rosenfeld says, "at least one of the biggest reasons for me was to get a date when I was young," he admits. Dating or not, Rosenfeld has built an entire career around humor and comedy. He has acted, written jokes for Saturday Night Live, and organized tours. And reportedly he also got a few dates. Rosenfeld gives an interview from his home in Amsterdam, where life is perfect for an Americanborn comedian; "There is no TVs in cafés, people go everywhere by bicycle and people are not afraid of losing their jobs," he explains. Rosenfeld's path ended up in the Netherlands by coincidence. He was on tour with his childhood friend. They decided to try creating a comedy show in the summer of 1993, and it worked, so well, they never stopped. HUMOR MAKES TEAMS MORE EFFICIENT

It has been studied that humour, and the laughter and relaxation that comes with it, make teams tighter, more efficient and more creative. The topic has emerged through several different studies, and Rosenfeld also began to study it. The book Work Laugh Balance - how and why humor will make you and your team more successful was born. In the book, Rosenfeld shares seven concrete tips on how to bring humour to the work community. The fact, that it is useful, is clear. Rosenfeld advises paying attention to the environment, situations and small details. "Lift your eyes from your phone," he says. Usually, the best insights and glimpses of humor can be found in small, ordinary, things. It's also important to know your J O H TA J A

audience, "when you have something in common, it's easier to laugh at it," Rosenfeld says. And it's true; When others also understand the absurdity of stamping a key card when entering office, it is easier to laugh at it. According to Rosenfeld, it is also important to be honest in humour; for themselves and for others. "Self-criticism often works best," he points out. The element of surprise always works. When the audience is surprised, it leaves a memory mark. "The best way to surprise other people is to surprise yourself," Rosenfeld says. It is said (and has been studied) that in verbal communication, what is said has only 10% significance for the end result. 30% of the impact is in the tone of voice and the remaining 60% is redeemed in body language. In the end, it's not about what you say, it's about HOW you say it. "You should also sell jokes to the audience," Rosenfeld advises, "if you're bored with the topic

you're presenting, how do you think your audience would get excited?" he continues. THE DARK SIDE

And is it possible to fail in humour? "Oh, yes!" replies Rosenfeld bluntly. "Humour should be used wisely, not against anyone." There are also certain topics from which humour should be left aside. According to Rosenfeld, these include racism, sexism and things that are difficult for the recipient. It is therefore important to know the audience, at least in the work community. Another stumbling block is if everything is a joke. Then it will be difficult for the listener to understand you, and trust will suffer. "It's hard to take you seriously if everything you say is a joke," Rosenfeld points out. SOMEONE FELL ILL

So how did the comedian end up hosting the main stage of Finland's largest business event? "Like many things, this was

a coincidence," Rosenfeld says, "someone got sick," he laughs. A few years ago, he was asked to fill in for a sick host in Amsterdam. He was liked and more invitations started to come. The organizers of the NBF saw him perform and asked him to join; first on a smaller stage, and for the last 6 years, Rosenfeld has been responsible for the atmosphere of the main stage together with amazing speakers. As the host of the main stage, he has been seen as Superman (2024) or transported to the stage in a time machine (2025). "The Nordic Business Forum is incredible," Rosenfeld enthuses, "every detail has been thought out and the whole team is working together," he continues. And will we see a superman or a time machine at the Nordic Business Forum next year? "I can't say yet," Rosenfeld says, "I understand if they want variety and my feelings will only be a little hurt," he laughs in his own familiar funny style. The interview ends where it began; Laughing.

KU M P PA N I

Johtajuutta jaloilla ja sydämellä Juoksulenkit, myyntitavoitteet ja perhearki pysyvät hallinnassa, kun kalenteri ja arvot ovat linjassa. Netvisorin Sales Leader Jukka Räty tietää kokemuksesta, että hyvä johtaminen rakentuu liikkeestä, läsnäolosta ja luottamuksesta.

ukka Räty johtaa tiimiään tavalla, jossa yhdistyvät intohimo liikuntaan, tavoitteellinen tekeminen ja aito ihmisyys. Hänen johtajuutensa perusta ei synny ainoastaan myyntiluvuista, vaan myös siitä, miten ihminen voi – sekä henkisesti että fyysisesti.

vaan hetkiä, joissa ajatukset kirkastuvat ja mieli järjestyy. "Juoksu ei vie aikaa pois työltä tai perheeltä, vaan tuo lisää tilaa ja perspektiiviä. Kaikelle löytyy aikaa, kun pitää kalenterin järjestyksessä", hän kuvaa.

“Uskaltaisin väittää, että siinä me olemme aika lailla alan parhaita. Laajempi ratkaisukeskeisyys yksittäisen tuotteen myynnin sijaan, on parasta palvelua asiakkaalle,” Räty intoutuu kertomaan lempi puheenaiheestaan.

LENKILTÄ LÖYTYY VOIMAA – JA VASTAUKSIA

IHMINEN ENSIN – MYÖS MYYNNISSÄ

ESIMERKILLÄ, EI ETÄISYYKSILLÄ

Vaikka Räty johtaa tuloksellista myyntitiimiä, hän uskoo, että parhaat myyntitulokset syntyvät ihmisyydestä. Hänen mukaansa myyntityössä menestyy parhaiten se, joka osaa kuunnella, ymmärtää ja olla aidosti läsnä. "B2B:ssäkin myydään lopulta ihmiseltä ihmiselle. Meidän tehtävämme on olla asiakkaille mieleen jäävä, turvallinen ja asiantunteva kumppani." Rädyn mukaan Netvisorin myynnissä tätä ajatusta on helppo toteuttaa, kun myytävä tuote on erinomainen. Eikä asiakkaille tarvitse tarjota vain yhtä palvelua, vaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja ohjelmistoineen, koulutuksineen ja asiantuntijaopastuksineen.

Rädyssä yhdistyy rauhallinen tavoitejohtaja ja päättäväinen suunnannäyttäjä. Hän ei usko käskyihin, vaan osallistumiseen. Hän johtaa niin kuin juoksee, määrätietoisesti, mutta herkkyydellä. "Haluan olla se, joka ei vain pyydä yrittämään vähän enemmän, vaan näyttää itse esimerkkiä. Minulle avoimuus ja rehellisyys ovat tärkeitä arvoja. Meidän tiimissä asioista puhutaan niin kuin ne ovat, turhia kiertelemättä." Juuri näissä hetkissä, olipa kyse maratonista tai myyntikohtaamisesta, Jukka Rädyn johtajuuden parhaat puolet nousevat esiin. Se on hikistä, rehellistä, inhimillistä – ja se pysyy liikkeessä.

Kun Räty juoksee ultramatkaa tai pidempää lenkkiä, hän ei tyhjennä vain kehoa vaan myös mieltä. Liikunta ei ole hänelle suoritus vaan syvällinen tapa palautua, oivaltaa ja kehittyä. "Siinä vaiheessa, kun keho huutaa stop, tietää että on vasta puolivälissä omasta kapasiteetistaan", hän sanoo. Juuri tuo oppi kulkee mukana myös työelämässä: sitkeys, itsensä ylittäminen ja ajatus siitä, että voi vielä jaksaa hieman enemmän – kunhan vain uskaltaa yrittää. Räty harrastaa juoksun lisäksi padelia, koripalloa ja salitreeniä lähes päivittäin. Hän ei hae pelkkää fyysistä kuntoa,

J O H TA J A

KI R JA-ARVOSTE LU

Tekemällä oppii – Helsingin Nuorkauppakamarin 70-vuotinen historia 1954–2024 TEKSTI JA KUVA JENNA PALOVAARA

HISTORIIKIN MERKITYS JA TAUSTA

Helsingin Nuorkauppakamarin 70-vuotishistoriikki Tekemällä oppii (Heikki Liukkonen & Jussi Räsänen) on uraauurtava teos suomalaisen nuorkauppakamaritoiminnan historiankirjoituksessa. Julkaisu ajoittui Helsingin Nuorkauppakamarin juhlavuoteen 2024, ja se oli odotettu, sillä kamarin edellinen, huomattavasti ohuempi historiikki oli kirjoitettu 45 vuotta aiemmin ja myös muutkin nuorkauppakamarin historiasta tehdyt julkaisut ovat olleet kevyempitekoisia teoksia. Vuoden 1979 historiikin jälkeen nuorkauppakamaritoiminta, sen laajuus, toimintamallit ja yhteiskunnallinen asema ovat muuttuneet merkittävästi. Teos on tärkeä tietolähde järjestön identiteetin ja kehityksen ymmärtämisessä. Kirjoittajakaksikon asiantuntemus näkyy lopputuloksessa: yli 400-sivui20

J O H TA J A

nen teos on huolellisesti rakennettu, selkeästi jäsennelty ja tukee kerrontaansa monipuolisella lähde-, haastattelu- ja kuvamateriaalilla. Teos etenee kronologisesti 1950-luvulta nykypäivään, yhdistäen historiallisen faktatiedon, henkilökohtaiset kokemukset ja laajemmat yhteiskunnalliset tulkinnat. Puheenjohtajien esittelyt tuovat kokonaisuuteen inhimillistä näkökulmaa ja toimivat aikakausia jäsentävinä tarinallisina pysähdyspisteinä. JÄRJESTÖN KEHITYS JA TOIMINNAN MONIMUOTOISTUMINEN

Historiikki kuvaa perusteellisesti sodanjälkeisen yhteiskunnan kehitystä, jossa järjestö löysi paikkansa osaamisen, johtajuuden ja verkostoitumisen alustana. 1960–1980-luvuilla toiminta laajeni, projektit monipuolistuivat ja Helsingin Nuorkauppakamari sekä koko Suomen

Nuorkauppakamaritoiminta vahvisti asemaansa osana valtakunnallista vaikuttamista. Teoksessa tarkastellaan sekä saavutuksia että haasteita, kuten jäsenkasvun tuomia rakenteellisia uudistustarpeita ja yhdenvertaisuuskeskusteluja, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. 1980-luvulta 2000-luvulle siirryttäessä historiikki kuvaa hyvin, miten kamari on kyennyt uudistumaan aikakauden mukana. Erityisen mielenkiintoinen on kamarin tasa-arvokehityksen kuvaus: vielä 1970-luvulla lähes täysin miesvaltainen järjestö muuttui kahdenkymmenen vuoden aikana monimuotoiseksi yhteisöksi, jossa naiset ottivat keskeisiä rooleja ja vaikuttivat vahvasti toiminnan suuntaan. 1970-luvun jälkeen kamareita perustettiin kuin sieniä sateella, vaikka vaikka jäsenkasvu ehtyi ja 1990-luvulla kamarien jäsenmäärä lähti laskuun. Samaan

aikaan kamarien jäsenprofiili työelämässä on keskimäärin romahtanut verrattuna 1970-luvun kulta-aikoihin. Temaattiset luvut käsittelevät johtajuutta, projektityötä, oppimismalleja ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Näissä korostuu ”learning by doing” -periaatteen pitkäaikainen merkitys suomalaisessa kamaritoiminnassa. RISUJA JA RUUSUJA

Teos on yksi suomen nuorkauppakamaritoiminnan perusteellisimmin dokumentoituja julkaisuja. Sen vahvuuksia ovat kattavuus, selkeä rakenne, runsas kuvitus, aikajanat ja liitteet, jotka palvelevat sekä uudempia että jo kokeneempia kamarilaisia. Laajuus muodostaa kuitenkin myös haasteen: paikoin kerronta on niin yksityiskohtaista, että tiivistys olisi voinut tukea luettavuutta. Taittoratkaisut, kuten tyhjät sivut, lisää-

vät kokonaisvolyymiä ilman sisällöllistä lisäarvoa. HISTORIIKIN ARVO NUORKAUPPAKAMARITOIMINNAN NYKYHETKELLE

Tekemällä oppii -tarjoaa laajan näkökulman siihen, miten pitkäjänteinen vapaaehtoistoiminta, yhteisöllisyys, projektitoiminta ja johtajuus ovat muovanneet Helsingin Nuorkauppakamarin identiteettiä. Teos osoittaa, että nykypäivän haasteet — kuten jäsenkehitys, resurssien kiristyminen ja toiminnan jatkuva uudistamistarve — ovat osa pitkäaikaista kehityskaarta. Nykypäivän työelämä on muuttunut vaativammaksi ja voi rajoittaa nuorkauppakamaritoiminnan kiinnostavuutta, jos aktiivit kokevat ajan menevän itse tekemisen sijaan hallinnon pyörittämiseen. Suomi on pieni maa, mutta se on yksi suurimmista JCI-maista väkilukuun

verrattuna. Jos haluamme jatkossakin jäseniksemme itsensä kehittämisestä kiinnostuneita työelämässä menestyneitä jäseniä, on tulevaisuudessa pohdittava mikä on oikea tapa tuottaa jäsenille parhaiten lisäarvoa. Historiikki toimii paitsi menneisyyden tallenteena myös reflektiivisenä työvälineenä nykyisille ja tuleville toimijoille. Vaikka kyseessä on vain yhden, Suomen ensimmäisen nuorkauppakamarin historiikki, on se samalla historian perusteos koko suomalaisesta nuorkauppakamaritoiminnasta.

J O H TA J A

Puhetaito, unohdettu kyky Työmarkkinoilla pyörii käsitys, että jotkut ihmiset vain osaavat puhua ja toiset eivät. Puhetaito ei kuitenkaan ole synnynnäistä, vaan harjoittelun tulos. Harva tiedostaa, että puhuminen on taito, jota voi harjoitella.

ousen lentokoneesta Arlandan lentokentällä, valmiina marssimaan vaihtolentoni portille. Lentokoneen käytävällä törmään perhetuttuuni, jota en ole nähnyt vuosiin. Vaihdamme iloisia kuulumisia. Tajuan, että olemme molemmat yrittäjiä, hän lienee meistä se kokeneempi. Hänellä on seitsemän firmaa, minä harkitsin juuri oman yrittäjäpolkuni aloittamista, haluaisin valmentaa puhetaitoa. Perhetuttuni yllättää minut reaktiollaan: Toihan on tärkein taito, mitä ihminen voi osata! Puhetaito ei ole vain suomalaisten pk-yrittäjien siisti juttu. Kansainväliset yhtiöt Microsoftista Forbesiin korostavat, että puhetaito on kriittisen tärkeä rekrytointikriteeri, erityisesti johtajilla ja esimiehillä. Lienee myös selvää, että kuka tahansa muukin, joka tienaa leipänsä puhumalla ihmisille, käyttää puhetaitoaan päivittäin. Tämä sisältää mm. myyjät, neuvottelijat, asiakaspalvelijat, konsultit, opettajat, sekä monet asiantuntijat ja terveydenhoidon ammattilaiset.

Mieti tässä välissä, milloin olet viimeksi harjoitellut puhumista? Uskon, että suurin osa suomalaisista ei ole harjoitellut sitä koskaan. Entä kuinka monta yritystä tiedät, jotka harjoittavat työntekijöidensä puhetaitoja? Veikkaan, että aika vähän. Me suomalaiset olemme unohtaneet, miten vahvasta taidosta on kyse ja sen myötä valutamme potentiaaliamme hukkaan. Monen mielessä puhetaito on sitä, että pidämme vaikuttavia puheita suurille yleisöille, puhumme runollisin sanakääntein ja osaamme höpötellä mustan valkoiseksi. Puhetaito on tätäkin, mutta sen ydin on jotain aivan muuta. Puhetaidossa on kyse siitä, että saamme sanoillamme aikaan toisissa ihmisissä juuri sen, mitä tahdomme. Ehkä haluamme ilahduttaa ystävää ja pitää ihmissuhteestamme huolta tai tahdomme pomomme muuttavan mieltään. Joka kerta, kun sanomisillamme on jokin tavoite, puhetaitoamme testataan. Kuten sanottu, kukaan ei synny hyvänä puhujana. Tiedän tämän koke-

muksesta. Olin lapsena varsin ujo ja hiljainen. Olin oppinut, että kiltit lapset näkyvät, mutta eivät kuulu. Totta kai jotkut ovat oppineet elämänmatkallaan paremmiksi puhujiksi kuin toiset, mutta jokainen, perustallaajasta maailmanluokan poliitikkoihin, kehittyy paremmaksi harjoittelemalla. Jos olet kamarilainen, sinulla onneksi on mainiot puitteet puhetaidon harjoitteluun. Ota toinenkin askel eteenpäin: kannusta työpaikkaasi ottamaan puhetaidon harjoittelu tavaksi. Järjestäkää lightning talkeja, antakaa palautetta toistenne presiksistä ja lausunnoista tai tilatkaa puhetaidon valmentaja paikalle. Älkää jättäkö tärkeintä työkaluanne epävireeseen, vaan ottakaa siitä kaikki irti. Voin sanoa kokemuksesta, että puhetaidon harjoittelu maksaa itsensä takaisin esiintymisissä, töissä ja kotona. KASPER KYLMÄLÄ PUHETAIDON VALMENTAJA JA TIETOKIRJAILIJA

J O H TA J A

Miksi mukaan nuorkauppakamariin? Saat nuorkauppakamaritoiminnasta: Kansainvälisiä mahdollisuuksia Mahdollisuuksia kehittyä johtajana Edullista koulutusta Kontaktiverkostoja työelämään ja vapaa-ajalle Mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöösi Kannustusta yrittäjyyteen Myös työnantaja hyötyy työntekijänsä nuorkauppakamariharrastuksesta johtamis- ja muun kouluttautumisen kautta. Luottamustoimista ja projekteihin osallistumisesta on selkeä etu työmarkkinoilla.

Lue lisää: www.nuorkauppakamarit.fi