HUOMISEN
JOHTAJUUTTA
LUODAAN YHDESSÄ
Inhimillinen johtaja ottaa erilaisuuden huomioon
MONIEN MUUTOSTEN
VUOSI 2026
KUKA PUHUU
INHIMILLISESTÄ
JOHTAJUUDESTA, JOS EMME ME?
JOHTAJA 1/2026
TÄSSÄ
NUMEROSSA
s. 3
Pääkirjoitus, päätoimittaja
Suvi Lehtonen
s. 4−5
Presidentti Sauli Niinistöstä
Helsingin Nuorkauppakamarin kunniajäsen
s. 6
Kotimaiset yritykset kilpailevat osaajista globaalisti - International Employer of the Year 2026 nostaa esiin kansainvälisen työelämän edelläkävijöitä
s. 7
Johtajuutta muutoksen keskellä –mitä Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu kertoo tämän ajan johtamisesta?
s. 8−11
Monien muutosten vuosiJCI-brändi uudistuu kansainvälisesti, uudistukset tuovat mukanaan uuden ilmeen lisäksi yhtenäisyyttä ja verkostojen voimaa
s. 12
Inhimillinen johtaja loistaa tekoälyn aikakaudella
s. 13
Genelecin toimitusjohtaja: "Johtamisen uusi aikakausi alkaa nyt, koska sen on pakko"
s. 14
Jos olet johtaja, olet tunnealalla
s. 15
Tiedolla johtaminen alkaa aidosta asiakaspalautteesta
TOIMITUS
JULKAISIJA: Suomen Nuorkauppakamarit ry
PÄÄTOIMITTAJA: Suvi Lehtonen
ILMOITUSMYYNTI: Sini Havukainen
TAITTO: Jenna Ruuskanen
PÄÄKIRJOITUS
Kuka puhuu
inhimillisestä
johtajuudesta, jos emme me?
Suvi Lehtonen, Päätoimittaja 2026
Johtaja-julkaisut
Muutoksen ja kiireen keskellä inhimillisyyden puutteen huomaa usein nopeammin kuin sen läsnäolon. Sen huomaa sävyissä, tunnelmassa ja siinä, miten helposti ihmisistä tulee tehtäviä, rooleja ja aikatauluja.
Huomaamme kyllä, kun kollegalla on huono päivä, kun palaverista jää outo tunne tai kun projektipäällikön WhatsApp-viesti kuulostaa vähän turhan passiivisaggressiiviselta. Kiireessä inhimillisyys katoaa harvoin kerralla. Ensin katoaa aika kuunnella. Sitten katoaa tila kysyä. Lopulta katoaa ymmärrys siitä, miltä asiat näyttävät muiden silmissä.
Kiire on kokemus jonka tunnistaa jokainen: aikataulut kiristyvät, prioriteetit kilpailevat ja huomaamme vaativamme itseltämme enemmän juuri silloin kun pitäisi vaatia vähemmän. Siksi inhimillinen johtajuus ei ole vain tapa kohdella muita. Se on ennen kaikkea tapa kohdella itseään. Lupa olla kesken. Lupa sanoa ääneen että tämä on nyt vaikeaa. Lupa pysähtyä hengittämään, vaikka kaikki muu huutaa eteenpäin.
2026 on monestakin syystä muutosten vuosi nuorkauppakamareille. Onneksi muutos on meille kamarilaisille useasti helpompaa koska keräämme jo valmiiksi yhteen ihmisiä joille kehittyminen ja inhimillinen johtaminen on luontainen tila.
Myös Johtaja-lehti on nyt muutoksessa. Johtaja-lehti on ansiokkaasti koonnut yhteen tarinoita, näkökulmia ja ajatuksia johtajuudesta. Mutta maailma ympärillä on muuttunut nopeasti, ja tapa, jolla ihmiset lukevat, keskustelevat, jakavat ajatuksia ja löytävät uusia yhteisöjä, ei ole enää sama kuin ennen.
Jos haluamme olla mukana suomalaisessa johtajuuskeskustelussa, emme voi puhua enää vain toisillemme. Meidän täytyy viedä osaamisemme, tarinamme ja näkökulmamme sinne, missä keskustelu jo tapahtuu. Eihän kamarikaan ei kasvata johtajia vain omiin projekteihinsa ja hallitusvuosiinsa. Meillä kehittyy ihmisiä työelämään, yrityksiin, järjestöihin, julkiselle sektorille, yrittäjiksi ja yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi. Siksi sillä on väliä, millaista johtajuutta pidämme täällä normaalina. Uudistettu Johtaja alkaa ilmestyä LinkedIn-julkaisuina kesäkuussa. Muoto muuttuu, ja tarkoitus kirkastuu: haluamme tehdä johtajuuskeskustelusta avoimempaa, ajankohtaisempaa ja saavutettavampaa. Ei vain meille, vaan kaikille, joita kiinnostaa parempi, huomisen johtajuus.
Presidentti Sauli Niinistöstä Helsingin
Nuorkauppakamarin kunniajäsen
Presidentti Sauli Niinistö vastaanotti kunniajäsenyyden Helsingin Nuorkauppakamarin vuosikokouksessa 24.02.2026 Epicenterillä.
Helsingin Nuorkauppakamari on myöntänyt kunniajäsenyyden presidentti Sauli Niinistölle.
Kunniajäsenyys myönnettiin tunnustuksena Niinistön pitkäjänteisestä työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi sekä hänen vastuullisesta johtajuudestaan ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisestaan. Hänen uransa tarjoaa esimerkin sitoutuneesta palvelusta ja vaikuttamisesta, joka inspiroi myös nuoria kamarilaisia.
”Presidentti Niinistön elämäntyö heijastaa periaatteitamme: hänen johtamisensa perustuu kuuntelemiseen, harkintaan ja yhteyden rakentamiseen yli rajojen ja sukupolvien. Hän on osoittanut, että vastuullinen johtajuus ei ole hetkellistä, vaan pitkäjänteistä ja kestävää”, sanoo Helsingin Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Eemeli Valli.
Kunniajäsenyyden tarkoituksena on korostaa aktiivisen kansalaisuuden, vastuullisen johtajuuden ja rakentavan yhteistyön merkitystä. Tunnustus myönnetään henkilölle, joka on merkittävästi edistänyt samoja arvoja, joita Helsingin Nuorkauppakamari vaalii toiminnassaan.
TEKSTI: Helsingin Nuorkauppakamari
Kuva: Juhani Kandell/ Tasavallan presidentin kanslia
Kotimaiset yritykset
kilpailevat osaajista globaalisti - International Employer of the Year 2026 nostaa esiin kansainvälisen työelämän
edelläkävijöitä
International Employer of the Year 2026 -kilpailussa etsitään työnantajia, jotka onnistuvat rekrytoimaan, perehdyttämään ja sitouttamaan kansainvälisiä osaajia sekä rakentamaan toimivia monikulttuurisia työyhteisöjä.
Kansainvälisten osaajien merkitys suomalaisessa työelämässä korostuu jatkuvasti. Se haastaa yrityksiä arvioimaan ja kehittämään toimintakulttuuriaan monimuotoisemmaksi.
– Kansainväliset osaajat eivät korvaa kotimaista työvoimaa, mutta ovat yhä useammin välttämätön osa ratkaisua, kilpailun kansallinen kilpailupäällikkö Niko Hiltunen toteaa.
Osaaminen ei näy ulospäin
Suomen työikäisen väestön pienentyessä monissa edelläkävijäorganisaatioissa kansainväliset osaajat muodostavat jo puolet henkilöstöstä.
"Suomessa ei ole pulaa hyvistä esimerkeistä tai toimivista käytännöistä"
Vaikka keskustelu työelämän kansainvälistymisestä painottuu usein haasteisiin, monilla työpaikoilla toimivat ratkaisut ovat jo arkipäivää. Käytännöt kuitenkin siirtyvät harvoin organisaation ulkopuolelle.
– Suomessa ei ole pulaa hyvistä esimerkeistä tai toimivista käytännöistä – meillä on pulaa niiden näkyvyydestä ja monistamisesta, Hiltunen tiivistää.
International Employer of the Yearkilpailu on tuonut näkyvyyttä kansainvälisten kasvuyritysten onnistumisille jo useamman vuoden ajan. Kilpailun aiempiin voittajiin kuuluvat mm. Ikea (2025), Famifarm (2025), AlphaSense (2024) ja Sievo (2023).
Johtajuutta muutoksen
keskellä – mitä Vuoden Nuori
Johtaja -kilpailu kertoo tämän ajan johtamisesta?
Kun liityin Vuoden Nuori Johtajakilpailun tuomaristoon ensimmäistä kertaa vuonna 2024, odotukseni olivat korkealla – mutta silti yllätyin.
Hakijoiden taso, ajattelun kypsyys ja ennen kaikkea ihmislähtöinen johtamisote tekivät vaikutuksen. Nyt, useamman vuoden kokemuksella, voin sanoa: suomalainen johtajuus on murroksessa – ja oikeaan suuntaan
Tuomariston jäsenenä olen saanut kohdata nuoria johtajia eri puolilta Suomea. Heidän tarinoissaan korostuvat rohkeus, keskeneräisyyden hyväksyminen ja aito halu kehittyä. Ehkä merkittävintä on kuitenkin se, että johtajuutta ei enää nähdä asemana – vaan vastuuna vaikuttaa ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Mitä hyvä
johtajuus on nyt?
Johtajuus ei ole koskaan ollut näin kompleksista. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti, epävarmuus on pysyvä olotila ja odotukset johtajia kohtaan kasvavat jatkuvasti.
Tämän päivän hyvä johtaja ei ole kaikkitietävä suunnannäyttäjä, vaan suunnan kirkastaja. Hän ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan rakentaa ympäristön, jossa tiimi löytää ne yhdessä.
Inhimillisyys, läpinäkyvyys ja kyky kohdata ihmiset yksilöinä korostuvat entistä enemmän. Johtajan tehtävä ei ole vain mahdollistaa tuloksia – vaan mahdollistaa ihmisten kasvu niiden taustalla.
Viestintä ja vuorovaikutus eivät ole enää johtamisen tukitoimintoja, vaan sen ydin. Kuunteleminen, kysyminen ja erilaisuuden arvostaminen erottavat hyvät johtajat erinomaisista.
Johtaminen käytännössä – yksilöitä,
ei
massaa
Omassa työssäni johdan Alexandriassa yhtä maan suurimmista yksityispankkiirien tiimeistä. Arjessa tämä tarkoittaa johtamista monimuotoisessa ympäristössä: eriikäisiä, eri taustoista tulevia ja eri puolilla Suomea toimivia ammattilaisia.
Yksi keskeinen oivallus on ollut tämä: ihmisiä ei voi johtaa samalla kaavalla.
Toista motivoi selkeä tavoite ja tulos, toista autonomia ja vapaus, kolmatta merkityksellisyyden kokemus. Johtajan tärkein tehtävä on tunnistaa nämä erot – ja rakentaa johtaminen niiden varaan.
Alexandrian toimintamalli tuo tähän vielä oman ulottuvuutensa. Suurin osa yksityispankkiireistamme toimii yrittäjinä oman asiamiesyrityksensä kautta. Tämä tarkoittaa, että johdamme käytännössä yrittäjien verkostoa, emme perinteistä organisaatiota.
Tällaisessa ympäristössä korostuvat luottamus, vaikuttamisen kyky ja selkeä suunta. Johtaminen ei perustu hierarkiaan, vaan ansaittuun luottamukseen.
Miksi kilpailu on tärkeä juuri nyt?
Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu toimii eräänlaisena peilinä suomalaiselle johtajuudelle. Se nostaa esiin ihmisiä, jotka eivät ainoastaan saavuta tuloksia – vaan tekevät sen tavalla, joka kestää julkista tarkastelua.
Kilpailu tuo näkyväksi sen, että johtajuuden mittarit ovat muuttumassa. Pelkät numerot eivät riitä. Arvioinnissa painavat yhä enemmän kulttuuri, ihmisten kokemus ja johtajan kyky rakentaa kestävää menestystä.
Samalla kilpailu toimii muistutuksena meille kaikille: johtajuus ei ole valmis taito, vaan jatkuva matka.
Siksi koen edelleen suurta kiitollisuutta saadessani olla mukana tässä työssä. Jokainen kohtaaminen vahvistaa uskoa siihen, että Suomessa kasvaa sukupolvi johtajia, jotka uskaltavat johtaa sekä tuloksellisesti että inhimillisesti.
Ja juuri sitä tulevaisuus meiltä vaatii.
Mari Puhto
Aluepäällikkö, Alexandria Group Oyj
Alexandria Group Oyj
Valtakunnallinen varainhoitaja
Yli 36 000 asiakasta
Liikevaihto 2025: 54,4 M€
Henkilöstö yli 200, 30 paikkakunnalla Suomessa
Palvelut: Henkilökohtainen varainhoito, strukturoidut sijoitukset, rahastot, sijoitusvakuutukset
MONIEN MUUTOSTEN
Nuokauppakamarit ry:n vuosi 2026 on täynnä uudistuksia.
MUUTOSTEN VUOSI
Alkuvuoden aikana käyttöön on jo otettu uusi JCI-brändi, jäsenrekisteri sekä digitaalinen työskentely-ympäristö, mutta uudistukset jatkuvat edelleen.
JCI-brändi uudistuu kansainvälisesti, uudistukset tuovat mukanaan uuden ilmeen lisäksi yhtenäisyyttä ja verkostojen voimaa
Brändiuudistuksessa ei ole kyse vain visuaalisen ilmeen päivittämisestä, vaan koko nuorkauppakamaritoiminnan arvojen ja tavoitteiden selkeyttämisestä. Yhtenäinen brändi tuo yhteen nuorkauppakamarilaiset niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Uudistus näkyy myös Johtaja -lehden tulevaisuudessa.
Jenna Ruuskanen Kansallinen viestintäjohtaja 2026, JCI Finland
Suvi Lehtonen Päätoimittaja 2026, Johtaja-julkaisut, JCI Finland
Johtaja-lehdestä Huomisen
Johtaja -verkkojulkaisuksi
Johtaja -lehden viimeinen printtiversio ilmestyi viime syksynä. Myös näköisversio on muuttamassa muotoaan LinkedIn-uutiskirjeeksi. Lehden näköisversio ilmestyy uutiskirjeen rinnalla vielä vuoden 2026 ajan.
Huomisen Johtaja -julkaisu keskustelunherättäjänä
Huomisen Johtaja -nimi suuntaa julkaisun sisältöjä. Haluamme tavoittaa julkaisulla laajan yleisön erityisesti 25−35−vuotiaita nuoria, jotka ovat kiinnostuneita itsensä sekä johtajuutensa kehittämisestä.
Johtajuus, itsensä kehittäminen ja työelämätaidot ovat LinkedInissä orgaanisesti kasvavia aiheita. Yleisöäkään ei tarvitse rakentaa tyhjästä, sillä JCI Finland -tiliä LinkedInissä seuraavat ihmiset näkevät julkaisun luontevasti muun skrollailun yhteydessä.
Julkaisun tavoitteena on herättää mielenkiintoa ja ajankohtaista keskustelua johtajuuteen liittyvistä
aiheista. Keskustelun avulla tavoitamme lukijat myös nuorkauppakamarin ulkopuolelta.
Poikkeuksellinen toimija johtajuusaiheisten julkaisujen kentällä
Yksittäisiä ajatusjohtajia lukuun ottamatta tilaa johtajuusaiheisten verkkojulkaisujen äärellä ei ole vielä hyödynnetty.
Suomen Nuorkauppakamarit ry on voittoa tavoittelematon johtajuuden kehittämistä edistävä järjestö - mikä olisi luontevampi äänitorvi nuorille johtajille?
Meillä on upea mahdollisuus tarjota informaatiotulvan keskelle uusia näkökulmia johtajuuteen useita muita toimijoita diplomaattisemmin.
Kysymyksiä ja juttuvinkkejä uuteen Huomisen Johtajajulkaisuun voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: viestinta@jci.fi
KUMPPANI
Inhimillinen johtaja loistaa tekoälyn
aikakaudella
Visma Solutionsin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Holm uskoo, että inhimillinen johtajuus on tulevaisuuden menestystekijä.
Kun teknologia ja tekoäly hoitavat yhä enemmän prosesseja, johtajan rooli muuttuu. Tiina Holmin mukaan tämä tekee inhimillisestä johtajuudesta entistä olennaisemman johtamistavan.
"Aikaisemmin puhuttiin prosessilähtöisestä johtamisesta. Nyt tekoäly hoitaa prosessit, eli johtajan ei tarvitse enää johtaa niitä. Se, mitä johtajan pitää osata johtaa, ovat ihmiset", Tiina toteaa.
Organisaatioiden menestys riippuu kyvystä kuvitella ja visioida tulevaisuutta. Tämä luovuus ei synny pelolla tai käskytyksellä.
Mitä inhimillinen johtajuus tarkoittaa?
Tiina Holmin mukaan inhimillinen johtajuus lähtee siitä, että johtaja ymmärtää olevansa keskeneräinen. Hänen ei tarvitse tietää kaikkea.
"Tärkeintä on olla aidosti läsnä ja valmis tukemaan muita. Ei niin, että sinä loistat, vaan että autat muita loistamaan", Tiina kiteyttää.
Kyse ei ole pelkästä kuuntelemisesta, vaan aidosta halusta ymmärtää toisen näkökulma. Tiinan ratkaisu on uteliaisuus: "Haluan aidosti ymmärtää, mitä sinä tästä ajattelet ja miksi."
Haavoittuvuus ei ole heikkoutta
Yksi Tiinan tärkeimmistä oivalluksista koskee johtajan omaa haavoittuvuutta. Hän on omalla urallaan tietoisesti päättänyt jakaa vaikeitakin asioita tiiminsä kanssa ja tulokset ovat olleet hämmentävän hyviä.
"Kun olen itse uskaltanut jakaa henkilökohtaisia asioita, se on avannut oven aitoon kohtaamiseen. Tiimiläiset ovat uskaltaneet myös tuoda esiin omia epävarmuuksiaan", Tiina iloitsee.
Hänen mantransa on: Jokainen meistä yrittää selviytyä jostain.
“Kun laittaa empatialasit päähän, alkaa ymmärtää, mistä esimerkiksi jonkun negatiivisuus kumpuaa. Mahdollisesti hän yrittää selviytyä jostain ongelmasta ja ehkä minä voisin jopa auttaa häntä,” Tiina avaa ajattelutapaansa.
Tuloksellisuus syntyy inhimillisyydestä Tiina korostaa, että inhimillinen johtajuus ei tarkoita vain henkeviä keskusteluja. Vaikeat päätökset kuuluvat johtamiseen, mutta nekin voidaan hoitaa inhimillisesti.
"Inhimillinen johtaja toimii johdonmukaisesti ja suoraselkäisesti sovittujen arvojen mukaan. Rajoja pitää asettaa, mutta samalla voi osoittaa arvostusta henkilöä kohtaan", hän sanoo.
Tiinan mukaan inhimillinen johtajuus on pitkällä aikavälillä tuloksellisempaa kuin käskyttävä johtaminen.
"Luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Mutta, kun pohja on tehty ja ihmisillä on turvallinen fiilis, he uskaltavat ihan eri tavalla ottaa vastuuta ja tavoitella korkeampia tavoitteita", hän toteaa.
Tiinan neuvo nuorille johtajille: "Kaikki lähtee siitä, että tunnet itsesi ja uskallat olla aito. Riittää, että olet ihminen ihmiselle ja toimit johdonmukaisesti."
Genelecin toimitusjohtaja:
"Johtamisen uusi aikakausi alkaa nyt, koska sen on pakko"
Toimitusjohtaja Siamäk Naghianin kasvuresepti poikkeaa monen kollegan konsepteista. Naghian näkee taloudellisen kasvun yhtenä välttämättömänä elementtinä yrityksen tarinassa – mutta ainoa aidon kasvun indikaattori se ei ole, saati tärkein.
”Nyky-yhteiskunnassa kuten myös yritysmaailmassa johdetaan herkästi lukujen kautta, jolloin kasvukin nähdään lukujen kautta. Meidän pitäisi muistaa, että arvon kasvu on moniulotteinen seikka ja aina seurausta tietynlaisesta toiminnasta”, Naghian aloittaa.
Naghianin ajattelussa yrityksen liikevaihtokin on vain seurausta jostain muusta, eikä mikään tarkoitus itsessään. Ja siinä missä kasvoton pääoma voi kytätä ja kumartaa lukuja, ei se ole mikään kestävä pohja ihmisten johtamiselle, eikä kestävälle kasvullekaan.
”Me menetämme todella paljon, jos menemme vain numeroiden perässä. Kyky luoda, visioida ja nähdä, mitä arvoja me voimme tuottaa yksilölle, yritykselle ja yhteiskunnalle vaarantuu tällöin.”
Naghian näkee, että tavoittelemalla hyvää, me voimme tuottaa hyvää. Tässä kontekstissa henkilökohtainen kasvu on jokaisen ihmisen oikeus ja elämän suurimpia rikkauksia.
”Ihmisen kasvu on kaikkein tärkein asia. Meillä on rajaton potentiaali tuottaa oikeita arvoja, jotka rikastuttavat kaikkea elämää ympärillämme”, Naghian toteaa ja muistuttaa luonnon omista reunaehdoista: meillä on kova vastuu varmistaa, että maapalloa ei rasiteta yli sen kestokyvyn oman ahneutemme tähden.
Genelecin luovien, intohimoisten ammattilaisten johtamisessa korostuu kaksi asiaa.
”Kaikki kasvu tapahtuu oppimisen kautta, joten meidän tulee mahdollistaa oppiminen. Toinen asia on sitten suhtautuminen luovuuteen: miten vaalimme sitä parhaalla tavalla, miten hyödynnämme sitä mahdollisimman arvokkaasti?”
Naghian onkin miettinyt paljon sitä, mikä viime kädessä on johtamisen rooli ihmisten kasvun rohkaisijana ja mahdollistajana. Hänen mukaansa johtajan on toistuvasti astuttava sekä epämukavuusalueelle että epävarmuusalueelle.
”Johtajan velvollisuus on mennä ensimmäisenä alueelle, joka ei ole ihan turvallinen – vanhat totuudet eivät tuolloin pädekään.”Mutta vaikka polku on kivinen ja näkymä sumuinen, voi tapahtua jotain hienoa: oppimisja luovuusprosessi käynnistyy ja se ankkuroituu johonkin aivan muuhun kuin joskus muinoin ulkoa opeteltuun.
”Heittäytymällä tällä lailla uuden tiedon äärelle, johtaja voi oppia ja uudistua ja tuoda sitten oivalluksensa organisaationsa käyttöön.”
Johtaja voi horjua ja kaatuakin polulla – mutta se kuuluu oppimis- ja innovaatioprosessiin ja johtajan perustehtävään.
”Ei voi vaatia, että joku muu tekee sen sinun puolesta tai ensin. Johtajan kuuluu epäonnistua itse ensimmäisenä”, napauttaa Naghian.
Omien joukkojensa edessä Naghian yrittää seistä nöyränä ja valmiina oppimaan, ei kaikkitietävänä mestarina. Hän tietää johtajan perisynnin: johtavaan asemaan noussut uskoo herkästi, että hänellä on tieto, taito ja koulutus, joka ei voi viedä harhaan. Juuri näiden työkalujen avulla hän on kiivennyt tikkaita, askel kerrallaan, korkealle – joten miksi ihmeessä hän ei uskoisi työkalupakkinsa ylivoimaisuuteen ja sen tuoman illuusioon?
”Nyt olemme tilanteessa, jossa digitaalisuus ja tekoälyn kaltaiset teknologiat sekä niiden yhteiskunnalliset ja kognitiiviset vaikutukset haastavat kaiken aikaisemman. Menneet meriitit ja ajatusmallit eivät ole tae mistään.”
Johtajan tulee silti aina muistuttaa itseään siitä tosiasiasta, että oman yhteisön johtaminen on sekä etuoikeus että valtava vastuu. Naghian antaa esimerkin: jokaisen rekrytoinnin yhteydessä työpaikalle tulee mittava inhimillinen investointi, josta yritys ei ole maksanut penniäkään. Sen ovat rahalla ja hiellä lunastaneet vanhemmat, koulu, yliopisto, yhteiskunta, aikaisemmat työnantajat.
”Pahinta mitä tällöin voi tapahtua on se, että tätä rekrytoinnin arvoa ja potentiaalia ei tunnisteta. Jos organisaatio toiminnallaan kutistaa tämän uuden ihmisen, se on käsittämätön menetys ihan kaikille.”
Henkilön asema organisaatiokaaviossa ei tee kenestäkään johtajaa. Mikä sitten tekee?
Johtajuudessa on ennen kaikkea kyse tunteista. Hyvän johtajan aloittelijoista erottaa hänen kykynsä valjastaa aikamme aliarvostettu tunne.
”When the people feel safe and protected by the leadership in the organization, the natural reaction is to trust and cooperate.”
Simon Sinek
KUMPPANI Jos olet johtaja, olet tunnealalla
Jokainen, joka sanoo olevansa johtaja, ei ole sitä. On myös johtajia, jotka eivät itse tiedä olevansa johtajia. Mikä johtaja siis on? Väitän, että määräily ja hallinnointi ovat lähellä johtajuutta, mutta ne eivät ole sama asia. Johtajuuden erottaa niistä ennen kaikkea johtajan kyky saada joukot ylittämään itsensä. Totta kai johtajan täytyy myös osoittaa joukoilleen yhteinen suunta, näyttää esimerkkiä ja olla jonkinlainen auktoriteetti – ne ovat johtajan perustaitoja, mutta johtajuus on jotain ylevämpää.
On klisee, että ihmisiä johdetaan, ei asioita, mutta siinä on perää. Johtajalle ihmiset eivät nimittäin ole resurssi, vaan voimavara, jolla tehdään ihmeitä. Tämä tarkoittaa, että ihmisistä on pidettävä huolta, jotta koko organisaatio hyötyisi. Jos johtaja ei pidä joukoistaan huolta, hänellä todennäköisesti ei olisi ketään johdettavanaan, varsinkaan alansa huippuja. Ja johtaja, jota kukaan ei seuraa, ei ole johtaja.
Mikä piirre johtajissa saa ihmiset ylittämään itsensä päivä toisensa jälkeen? Mikä piirre saa ihmiset uhraamaan verta ja hikeä johtajan vision eteen? Mikä piirre saa ihmiset seuraamaan johtajaa, kun olosuhteet ovat vaikeat? Piirre, joka tekee hyvän johtajan, on turvan tunne.
Turvan tunne on herkkä, eikä se voi kukoistaa ympäristössä, jossa jokainen pelkää esimiehiään, kollegojaan tai menettävänsä työnsä. Turvan tunne on kuitenkin se tekijä, joka tekee itsensä ylittämisestä mahdollista. Kun olemme turvassa, emme pelkää vaikeuksia tai riskejä. Kun olemme turvassa, voimme luottaa kollegoihimme ja yhteistyöstä tulee sujuvampaa. Kun olemme turvassa, seuraamme johtajaa, vaikka hän ohjaisi meidät läpi vaarallisimpien vesien ja suurimpien haasteiden. Näin organisaatio voi rikkoa ennätyksiä.
Turvan tunne rakentuu monesta palasta –luottamus, avunanto, rohkaisu, yhteistyö, vastavuoroisuus ja rentous ovat kaikki osa sitä. Kaikissa organisaatioissa ei kuitenkaan ole erityisen turvallinen ilmapiiri. Tällaiset organisaatiot hyötyisivät siitä, että edes joku ottaisi vastuulleen todellista johtajuutta, sillä turvan tunteen ei tarvitse tulla hierarkian huipulta. Kuka vain voi olla johtaja, jota muut seuraavat vaikeissakin tilanteissa. Johtajuus on enemmänkin asenne ja taito kuin työ tai asema. Johtajuus kuitenkin vaatii, että kykenemme työtehtäviemme ohella luomaan turvaa ympärillemme, tilanteesta riippumatta. Tämä on todellisen johtajan testi.
Kasper Kylmälä Tietokirjailija ja puhetaidon asiantuntija
Tiedolla johtaminen alkaa aidosta asiakaspalautteesta
Tiedolla johtaminen rakentuu yhä useammin aidon ja ajantasaisen asiakaspalautteen varaan. Kun palaute kerätään systemaattisesti ja hyödynnetään osana päätöksentekoa, siitä syntyy todellinen kilpailuetu.
Tutkimustalo Servitiumin asiantuntijat Samu Pellikka ja Eveliina Sinkko Valokuvaaja: anna.bild, Anna Forsblom. Artikkelin teksti: Eveliina Sinkko.
Tutkimustalo Servitium lyhyesti
Servitium on suomalainen tutkimus- ja kehittämiskumppani, joka auttaa organisaatioita hyödyntämään tutkimuksia ja kyselyautomaatioita tiedolla johtamisessa.
Yhteys: Samu Pellikka, JCI Lappeenranta
samu.pellikka@servitium.fi | www.servitium.fi
Tiedolla johtaminen ei ole enää vain teknologiahankkeita ja raportointinäkymiä. Yhä useampi organisaatio ymmärtää, että todellinen kilpailuetu syntyy uskottavasta, ajantasaisesta ja aidosti hyödynnettävästä tiedosta. Tässä kokonaisuudessa asiakaspalaute on keskeisessä roolissa, sillä se kertoo suoraan, miten organisaatio onnistuu arjessa asiakkaan näkökulmasta.
Tutkimustalo Servitium on suomalainen tutkimus- ja kehittämiskumppani, joka tukee organisaatioita tiedolla johtamisessa asiakkuuksien kehittämisen, henkilöstön kuulemisen ja markkinatutkimusten keinoin. Servitiumin ajattelun ytimessä on näkemys siitä, että tieto ei ole itseisarvo, vaan väline parempaan päätöksentekoon, sujuvampiin prosesseihin ja vaikuttavampaan asiakaskokemukseen.
Asiakaspalaute kuulu arkeen
Monissa organisaatioissa asiakaspalautetta kerätään harvoin ja usein vasta silloin, kun jokin ei toimi. Tiedolla johtamisen näkökulmasta tämä on hukattu mahdollisuus. Jatkuva ja systemaattinen palautteenkeruu tarjoaa johdolle ajantasaisen näkymän siihen, mikä toimii ja missä kehittämistarpeet syntyvät.
Keskeistä on myös palautteen keräämisen helppous. Asiakkaan näkökulmasta kyselyn tulee olla nopea ja vaivaton, jotta vastaaminen koetaan luontevaksi osaksi asiointia. Tässä erilaiset kyselyautomaatiot nousevat tärkeään rooliin, sillä ne mahdollistavat palautteen keräämisen oikea-aikaisesti ilman ylimääräistä vaivaa.
Kyselyautomaatio tukee tiedolla johtamista
Automatisoidut kyselyt mahdollistavat asiakaspalautteen keräämisen oikeassa hetkessä ja oikeissa kanavissa. Palautetta voidaan kerätä esimerkiksi heti palvelutilanteen jälkeen, oston yhteydessä tai säännöllisesti koko asiakassuhteen ajan.
Servitium hyödyntää räätälöityjä teematutkimuksia ja kyselyautomaatioita osana laajempaa tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Olennaista ei ole pelkkä datan kerääminen, vaan sen analysointi, tulkinta ja vieminen osaksi johtamisen arkea. Kun palaute kytketään tavoitteisiin ja päätöksentekoon, syntyy aidosti vaikuttavaa kehittämistä.
Hyötyjä tulevaisuuden johtamiseen
Tiedolla johtaminen tarjoaa Suomen Nuorkauppakamarien jäsenille konkreettisen mahdollisuuden kehittyä digi-johtajina ja vaikuttaa omien organisaatioidensa tulevaisuuteen. Jos haluat ymmärtää asiakkaitasi syvemmin ja hyödyntää palautetta strategisesti, Tutkimustalo Servitium on keskustelun arvoinen kumppani.
JOHTAJUUS LUODAAN
YHDESSÄ. HUOMISEN
Lähetä juttuvinkki Huomisen
Johtaja -julkaisuun
osoitteeseen:
viestinta@jci.fi
