Syksy-talvi 2026–2027 | Kaupunkilehti nro 82
Sami Lalou ja Turun murha paikat sivu 24
Fuugan edeltäjät
sivu 8
Kimmo Kotka ja atomipommi sivu 22
Keskiaukeamalla
Turun kartta
turunaika.fi
Nauti
vapaa-ajasta Hyödynnä Turun kaupungin opiskelijaedut! turku.fi/opiskelijaedut »
Sisällysluettelo Pääkirjoitus: Monta syksyä 6 Musiikkitalon edeltäjät 8 Murhaamisen sietämätön keveys 12 Turun kartta 14 Turkua runoina 16 Turun superlatiivit 20 Kimmo Kotka 22 Ystäväkirja: Sami Lalou 24
12
16
Miten aiotte kääntää talouden nousuun?
uhkaan sitä pommilla.
valta turmelee. epäterve suhde pommiin syvenee.
kaikki k tarvit
my precious!
liitämm ahvena SUomee
22
Timo Lappalainen
Kimmo
Päätoimittaja
Ilmoitusmyynti
Julkaisija
Roope Lipasti
Raimo Kurki, puh. 045 656 7216 raimo.kurki@aikalehdet.fi
Mobile-Kustannus Oy Betaniankatu 3 lh, 20810 Turku ISSN 2489-2696 (painettu) ISSN 2489-8554 (verkko) Aikakausmedia ry:n jäsen
Avustajat
runoilee Turusta
Anton Lipasti, Emmi Merilä, Matti Mäkelä
Kari Kettunen, puh. 040 481 9445 kari.kettunen@aikalehdet.fi
AD/taitto
Jakelu
Petteri Mero Mainostoimisto KNOK Oy
Toivo Jaakonkoski
rakastuu pommiin Men vi ju är en del av Finland!
mitä se ulkoKustantaja maalainen sano?
jee! il sips
Mutta v että po
Siinä o terävä reunat
Teemu Jaakonkoski
WWW JA DIGILEHTI
Kannen kuva
Syntyy tuima kansanliike turunaika.fi vastustamaan pommia. issuu.com/mobile-kustannus
Sami Lalou Kuva: Pasi Leino, 2026
Some
Paino Kariteam Ky
lop koul
vau!
Agatha
kiinnostaa aina
100 % idioot
Piis! @turunaikalehti Instagram: määki. 4
atomip kiellet
me vie nyt t
LAIVASTON SOITTOKUNTA SYKSYN KONSERTIT 10.9. KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI, RAUMA 11.9. KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI, KAARINA 20.9. KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI, TURKU 22.10. AURAJOKI-KONSERTTI, TURKU
Konserttteihin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Loppusyksyllä luontevinta on murjottaa sängyn alla,
mutta jos ei mahdu sinne, niin silloin on tartuttava kiinni kulttuuriin.
PÄ Ä K I RJ O I T U S
Monta syksyä
S
yksyyn sisältyy ainakin kolme vuodenaikaa. Ensin on kiva syksy, jolloin ilma alkaa olla kuulas ja kirpeä, lehdet värittyvät kauniiksi ja hengittäessä tuntuu kuin uutta olisi ilmassa, elämänmuutoksia, kokemuksia, tarmoa. Tätä seuraa keskisyksy, joka on vielä siedettävä, lehdet putoavat maahan, aamuisin on kylmä ja sateenvarjolle keksii käyttöä. Viimeisenä tulee loppusyksy jota tutkijat kutsuvat myös nimellä persesyksy – tai ainakin syytä olisi kutsua. Se alkaa lokakuun lopussa ja jatkuu vuodesta riippuen joko joulukuulle tai nykyään yhä useammin huhtikuulle. Se on pimeä, märkä ja vihamielinen, ja pakottaa vakavasti pohtimaan esivanhempiemme syyntakeettomuutta ja sitä, onko se periytyvää, koska mekin olemme edelleen täällä.
Keskisyksyllä puolestaan voi huoletta antautua työn touhuun, haravoida lehdet, aloittaa työväen opistossa uusi harrastus (Kuten Kimmo Kotka tässä lehdessä) ja ylipäänsä olla oikeustoimikelpoinen ja paras versio itsestään. Loppusyksyllä luontevinta on murjottaa sän gyn alla, mutta jos ei mahdu sinne, niin silloin on tartuttava kiinni kulttuuriin. Taide antaa pako hetken Suomen todellisuudelta. Lisäksi esimerkiksi museoissa ja teattereissa on yleensä keskuslämmitys ja valot. Kirjat tietenkin ajavat saman asian: peitto, takkatuli jos mahdollista, sohva, kirja ja lasi puna viiniä. Siinä se syksy jo kohta muuttuu talveksi tai kevääksi. Turun mainion kulttuuritarjonnan jäljille pääsee esimerkiksi tämän lehden avulla! Nauttikaa!
Mutta koska syksystä on niin moneksi, siitä kannattaa nauttia vastaavasti! Aluksi voi harrastaa vaikka ulkoilua Turun ja lähialueiden luontopoluilla, tehdä retken syyssaaristoon tai pyöräillä Kakskerran ympäri, valinnanvaraa riittää!
Roope Lipasti 6
HUGO SIMBERG 2.10.2026 –17.1.2027
TURUN TAIDEMUSEO AURAKATU 26, TURKU TI–PE 11–19 LA–SU 11–17 turuntaidemuseo.fi
Teksti: Roope Lipasti
Kuva: PES-Arkkitehdit Oy / Turun kaupunki
Musiikkitalon edeltäjät Nykyään on itsestään selvää, että jokaisessa kaupungissa on oma teatteri, museo ja kernaasti
T
konserttitalo. Mutta on oikeastaan varsin uudehko ajatus, että kaupunki maksaa moisia.
urkuun valmistui uusi superhieno Fuuga, jonka 90 miljoonan hintalapun kuittasi kaupunki, kukapa muu. Niin ei olisi tapahtunut vielä sata vuotta sitten. Professori Panu Savolainen Aalto-yliopistosta kertoo, että ajatus julkisista rakennuksista nyky merkityksessä – eli rakennus, johon kuka tahansa voi kävellä sisään – ylipäänsä syntyi vasta 1800–1900 -lukujen taitteessa: – Kun katsoo vanhoja karttoja, julkisiksi raken nuksiksi on määritelty esimerkiksi piispan asuin rakennus, hallintorakennukset, sataman konttorit, tullikamarit ja kirkot – eivätkä ne ole useinkaan julkisia tässä nykymielessä. Nykymielessä julkisia vanhoja rakennuksia Turussa sen sijaan ovat esimerkiksi pääkirjasto ja Taidemuseo. Mutta ei niitäkään julkisin varoin rakennettu: Rettig lahjoitti kirjaston ja Dahlstömin veljekset Taidemuseon. Suomen ensimmäinen julkisin varoin rakennettu yleinen kunnallinen
kirjasto on Kallion kirjasto, joka valmistui niinkin myöhään kuin 1912. Auditoriosta konserttitaloksi
Vasta sotien jälkeen alkoi kunnolla nykyisenkaltainen julkinen rakentaminen: – Esimerkiksi Turun Konserttitalo valmistui 1950-luvulla, mutta sekin tehtiin alun perin ammatti koulun auditorioksi ja kaupunginorkesteri siirtyi sinne, kun muutakaan paikkaa ei ollut. He esiin tyivät sitä ennen muun muassa Maalaistentalon elokuvateatterissa. Toki pitkään on ollut julkisvaroin rakennettuja tiloja, kuten vaikka Raatihuone – se sijaitsi alun alkaen nykyisen Katedralskolanin tilalla ja siellä oli ennen paloa mm. suosittu kahvila, joten tavallaan siinä oli jo vähän nykyisenkaltaista julkisuutta. Koulut tietenkin ovat aina olleet tärkeitä julkisen vallan rakennuksia, mutta ei niihinkään kuka vain ole voinut mennä. Yliopisto ja Åbo Akademikin ovat 8
Kuva: Turun kaupunginmuseo
Kuva: Turun kaupunginmuseo
Nykymielessä julkisia vanhoja rakennuksia Turussa ovat
esimerkiksi pääkirjasto ja Taidemuseo. Mutta ei niitäkään julkisin varoin rakennettu.
rakentaneet omia rakennuksiaan vasta 50-luvulta saakka. Akatemiatalo on poikkeus, sillä sen rahoitti pitkälti valtio Ruotsin vallan lopulla.
1810-luvulla omansa nykyisen Kauppatorin varteen. Helsingissä oli puinen teatterirakennus Esplanadilla 1820-luvulla. Mutta eivät ne olleet siis julkisia siinä mielessä, että yksityiset ne maksoivat ja kyseessä oli bisnes.
Teatteria tupakkaladossa
Jos tahtoo ymmärtää nykyisten teatterien, konsertti talojen ja vastaavien historiaa, täytyy Savolaisen mukaan palata 1700-luvun loppupuolelle: – Silloin ottaa ensiaskeleita ajatus vaikkapa ihan omasta teatterirakennuksesta tai musiikin esittämi seen tarkoitetusta tilasta. Musiikkia sinänsä oli esitetty kirkoissa keskiajalta lähtien. Ensimmäinen varsinai nen pieni orkesteri oli 1747 perustettu Akateeminen Kapelli, joka soitti vanhan Akatemiatalon salissa. Soitannollinen seura vähän myöhemmin puolestaan esiintyi entisessä tehdassalissa, Savolainen kertoo. Kiertävien teattereiden esityksiä (ja myös kon sertteja) pidettiin tupakankuivausladoissa, jotka olivat jopa kerrostalon kokoisia, valtavia rakennelmia kau pungin laidoilla, virginiantupakkapeltojen vieressä. – 1783 tehtiin poikkeuksellinen aloite, että kaupunkiin saataisiin teatteritalo Tukholman mallin mukaisesti, mutta silloin sellaista ei raken nettu. Teatterinjohtaja Bonuvier rakensi Turussa
Yksityisiä puistoja
Puistot ovat niin ikään kiinnostava ”julkinen” kohde: ne eivät ole rakennuksia, mutta ikään kuin samaa julkisen rakentamisen genreä. Savolainen kertoo, että alun perin puistotkin olivat yksityisiä, eivät kaikille avoimia. Nykypuistojen esikuvia ovat esimerkiksi 1700-luvulta Kasvitieteellinen puutarha jokirannassa, Gaddin puutarha Kakolanmäessä sekä Gadolinin puutarha. Kun Gadolin myi puistonsa, uusi omis taja perusti sinne Surutoin-”huvipuiston”, jonne oli pääsymaksu ja jossa juotiin viinaa ja harrastettiin uhkapelejä. – Kupittaan rakentaminen 1820 luvulla oli ensimmäinen aidosti julkinen puisto Suomessa. Kukkulapuistot tehtiin sitten 1850-luvulta eteenpäin, mutta ne tehtiin talkoilla ja kaupunki otti niistä vastuuta vasta paljon myöhemmin, Savolainen kertoo. F 9
Tulossa pääsiäisenä 2027: Passio
– Väkevä tanssidraama Ohjaus ja koreografia: Tiina Lindfors
Kerromme tarinat tanssien. Tivoli 17.9.–8.11. – Sivaltaa syvältä eikä hattaraakaan puutu Koreografia: Eeva Soini, Lassi Sairela Ohjaus: Tiina Lindfors
Pinokkion joulu 21.11.–20.12.
Tanssiteatteri ERI Yliopistonkatu 7, Turku 02 250 1032, liput@eri.fi
– Värikylläinen satu täynnä seikkailua ja ihmetystä Koreografia: James McNamara
Saiturin joulu Dickens - Sankari - Syrén
7.11. - 19.12.2026
TURUN NUORI TEATTERI www.turunnuoriteatteri.fi
Teksti: Matti Mäkelä Kuvitus: Anton Lipasti
Murhaamisen sietämätön keveys Monesti jo manan majoille tuomittu palapeli- eli arvoitusdekkari elää
P
edelleen ja voi hyvin. Tästä todistaa esimerkiksi se, että Turun teattereissa nähdään tänä syksynä peräti kaksi Agatha Christien tarinaa.
alapelidekkarin kulta-aikaa oli maailmanso tien välinen aika. Lajityypin supertähtiä oli vat englantilaiset Agatha Christie ja Dorothy L. Sayers sekä yhdysvaltalaiset John Dickson Carr, S.S. Van Dine ja Ellery Queen. Viimeistään toisen maailmansodan jälkeen arvoitusdekkari jäi kirjal lisesti kunnianhimoisemman ja realistisemman ns. kovaksikeitetyn dekkarin jalkoihin. Lajityypin homehtuneisuuden alleviivasi muun muassa 12
Maltan haukan kirjoittaneen Dashiell Hammettin legendaarinen kysymys: ”Ellery Queen, mitä voitte kertoa kuuluisan hahmonne seksielämästä, mikäli sitä on?” Myöhemmin kevyet mullat viimeistelivät monien mielestä ensin James Bond ja muut vakooja jännärit, myöhemmin Hannibal Lecter ja häntä seuranneet toiset ylimaallista pahuutta ruumiillis taneet sarjamurhaajat.
Palapelidekkarin
keskiössä oleva älyllinen peli onkin syy sekä lajityypin suosiolle
että sen kokemalle ylenkatseelle.
Huhut palapelidekkarin kuolemasta osoittau tuivat kuitenkin ennenaikaisiksi. Viime vuosien cosy crime -buumi on tuonut uusia lukijoita myös vanhoille palapelidekkareille. Vaikka cosy crime ja palapelidekkari ovat läheistä sukua, niin eroja on silti. Ensin mainitussa korostuu leppoisa tun nelma, jossa vaikkapa leipominen ja puutarhan hoito saattavat nousta jopa murhaa tärkeämmiksi. Jälkimmäisessä murha ja sen ratkaiseminen on kaikki, minkä ulkopuolella ei ole sen paremmin rakkautta kuin yhteiskuntaakaan. Näin asia tiivistetään alan suomalaisklassikossa Komisario Palmun erehdys: ”Väärennyksen voi hyvittää, pahoinpitelyn arvet paranevat, kavalluskin unohtuu joskus, mutta mur hattua ihmistä ei kukaan enää koskaan voi palauttaa henkiin. Ja siksi murha on salapolisiromaanin ainoa pätevä aihe.” Palapelidekkarin keskiössä oleva älyllinen peli onkin syy sekä lajityypin suosiolle että sen kokemalle ylenkatseelle. Säännöt ovat sekä järkeenkäypiä (mur hatun tulee olla epämiellyttävä riittävän epäiltyjen määrän takaamiseksi, murhaajan täytyy olla yksi epäillyistä) että reiluja (lukijan täytyy saada kaikki samat vihjeet kuin salapoliisikin, ratkaisun täytyy olla looginen), toisinaan myös hauskoja (kaksoisolennot ja identtiset kaksoset ovat kiellettyjä, samoin keksityt laitteet ja myrkyt, salakäytäviä sentään saa olla yksi). Kriitikoiden mukaan säännöt tuottivat itseään tois tavia ja tylsiä tarinoita, joissa murhaajaksi paljastui aina se vähiten epäilty henkilö. Kiinnostavaa on kuitenkin, että orjallisimmin näitä sääntöjä noudattaneet teokset ja tekijät – esi merkiksi S.S. Van Dinen Philo Vance -dekkarit – ovat
jääneet historian hämärään ja pelkästään hard core -fanien huvitukseksi, kun taas sääntöjen rikkojat ovat edelleen ajankohtaisia. Näistä kuuluisin on tietysti Agatha Christie, jonka tarinoissa on epäurheilija maisesti syylliseksi paljastunut niin tarinan kertoja kuin koko epäiltyjen katraskin. Olemattomasta seksielämästään tunnetun Ellery Queenin esikois teoksessa Silinterihatun arvoitus puolestaan murhan motiivin taustalla oli amerikkalaisen yhteiskunnan rasistisuus, mikä oli vuonna 1929 vähintäänkin radikaali ratkaisu. Vaikka palapelidekkari on siis nähnyt lukuisia nousuja ja laskuja sen jälkeen, kun Edgar Allan Poe marssitti vuonna 1841 näyttämölle nerokkaan salapoliisi C. Auguste Dupinin klassikkotarinassa Rue Morguen murhat, niin Sherlock Holmesin ja Hercule Poirot’n kaltaiset klassikot ovat pysyneet tasaisen suosittuina ja hahmot ovat saaneet jatkuvasti uusia tulkintoja niin teatterissa, televisiossa kuin elokuvissakin. Agatha Christien toinen päähahmo, Jane Marple, on kansainvälisesti ollut viime vuodet hiukan taka-alalla ainakin Poirotiin nähden, mutta Turussa asiaa korjataan, kun tätienerginen neropatti nousee teatteri Akselin lavalle. Lontoossa vuodesta 1952 pyörinyt Hiirenloukku (uskomaton 30 000 esi tyksen rajapyykki saavutettiin 19.3.2025) nähdään puolestaan Kaupunginteatterissa. F
13
Info Tuijottava katse Teatteri Akselissa, ensi-ilta 11.9. Hiirenloukku Turun Kaupunginteatterissa, ensi-ilta 13.11.
31
ll
8
e
Myl ly ah d Be ta nia nkatu
ä n k. Mart inkat 7 u
ep
k. A se s
12
2
m lon Ta
on ta m
18
12
7
12
tie
n tie
kenttä
12
55
Hu ovi n
11
Hopmanni nkatu
12
a
an ni n k.
H ne ovi i do nk .
Lä nt ine n
33
72
17
3 Ra ta p.
an k Ra at ta u
ho lm
Tu k 43
P u u t 45 a rh ak atu
Fata-
m
Am t
6
4
3
ka tu
74
8
11
o ja
om
onk.
1
a l ta 20
34Vähäheikkilän-
j, ink llär
ik P
Ös tr
19
Vaas antie
22
Kompant.
ga 22 31 t an
an aa nka rt 9
7
1
Uit 7
7
Ko 1 ll ik .
2 Vä i sä 6 5 län t. 7
Po hja ntäh de nt.
Kie rto tä 5 hde nti e
Kukku lakj.
28
30
19 2
äge8 n
ka 20 -S u om iv
2 Res 4 iinara itti
3
4
4
17
Va k
2
5 U h ril ä h te e n k at u
4
Orkola nt. 3
17
11
suont.
Jalka
iv u
2
21
13
k nin 3
23
6
Ku
ta m 18 ak at u
8
Kou
95
20
Sa
Pa sta
1
j. nk ka Si r 18
ikatu
W.Aal mus Kes tea
5
n k. iste
11
an gat 19
My
Päiväk.
4
u 3
4
9
2
40
1
7
kat inin 8 1
tala So
k.
13
vs 4 jär ho T
N okiank.
2. P oikk
10
5 s ga rd gå mle Hu
Urs 2
u
. nk Ille
29 M
2
4
4
j. lu k 18 K iu ttu k. n To äen m V
17 0
18 6
tin Ma
17
10
90
A ju
2
11
tan ga are erk ntv 6 Ha
4
1
8
3
Tonttumäkiittaankatu yllymäentie 4
Kup
40
Martin- Tem kirkko link.pp e-
20
atu ink
in k. 2 l Hjort Danie
k
P
143
2
. nk aja val 3
tu n ka
9
lo N ii
nk.
Ta
Li
36
atan sg 10 3 m r tu åla inka 25 St Mest1a6r
8
a tu
10
Palvelu- e talo rinn 2 21
26
rm
IV
tu lik a pu
Ilt
31
46
2
o vi vah Te r
3
8
5
Oja
2
23
å la St 3 4 35
An
4
1
45
ne ri n 4 an Ilk
7
Telakkaranta 14
V kello
9
3 Ma truusinp.
6 Kaasu-
22 tu nk a
Vilkkilänmäki
27
30
33
Martti
1 1 nk. o Vilh2
14
i ehen k r im 5 Me1 3
1 4 Un
i io n
iv
8 an nink. m ng Ju
80
La
4
60
66
1
rinp.
n
i
5
1
tu ka in ur 4
rse
ise rila me 1 0
Pu
A
Suomen Joutsen Miinalaiva Keihässalmi Tykkivene Karjala Laivahostel ta Borea ran
ok aj ur
St8
Terveysasema
2
ven Sa
a
kat 6 ijä n 5 ek ent Tiil 3
4
en
am at es
VII
Martinsilta
2
k.
11
52
Föri
u Lu kat 8 kir
Myllysilta
atu vat nk istolai a r 7 nn 3 aa Li atu S 48 52
9
34
49
n ta ga d ra n 56
Puola koulu
2
rha uta
37
45
k n ta Ra
an
37
12
3
2
39
8
48 53
ta n ga 38
a tu käk Pit a al 5 u ol P P m
11
Pu 1 2
41
ik s ErL-S poliisilaitos Oikeus- Päiväkoti talo
7
b
63
dsFre
Keskuspaloasema
4
4 . ako lank
55
55
u kat 14 15 o n lis t 13 ma u Hu 18 kat
5
ri
2
3 ka tu 2 n na lilin Tii
. nk
57
tu
14
ni n 4 m an hr 1 Lo
na lin itti 2 r aniFu k G u ni 1 laa
. onk8 Mik
1
Logomon silta
1
g at
3
Katolinen kirkko
20
1
n ka
K
3
59
67
. ink
k. ll i n rit u 1 Me
to n
2
2
Forum Marinum
26
Ruusukorttelin hyvinvointikeskus Päiväkoti 6 2 Päiväkoti
n ata
ja
Logomo
ak.
. en k ne huo 22
gå
9
tu 2 ika 1 tu r Ve
a sil t on
9 is 14 1 ölä an 16 t s it y a Kä 18 n 1 . o lg 20 ata enk Sk ieh leg 7 rum 11 14 Al Jar 5 u t 21 an ka g at tts ulu are L as 10 11 Ko atu 20 ok 14 ist Pu 18
17
ir as Sa
g rds
8
10
1
ich Cr 1
1
nk.
a tu
71
70
72
23
34
3 ka tu ren 2
5 tu a
n k. aja 2 Ra
4
k a re n
u ka t ilän 8 11 eik k H
1
Mikaelinkirkko
vist 25 o P
no pu
n ine 3 9 änt L
tu ka
19
Mannerheiminpuisto
19
18
y
15
16
9
i 9 in g m Fl e 4
n
37
n ha piPäiväa t 47 Ra46 koti
29
1 enk . k Aa
rink kka Pa 8
. ink tar 2
IX katu
5
atu
u 2
13
Mit
3
t las Ka
10
uo-
kat m in
k. 9 k. 14l owi n 7 i wi n ha 10 ha il o c Mic 5 Mi
1
Päärautatieasema
7
Päivä- Sofia koti
Kakolanmäki
1
2
al
1
5 nk i
2
a katu Han s 4
3
2 Nosturink.
Nuot tas a
nk 2 ti mo lt Po
3
d Trä
29
7
VIII
Jätevedenpuhdistamo.
u
4
NORRSTAN
52
sv 6 Veistämönra aukio ie to n Oy Turku s V i l Energia 65 ira a 13 Am 1 0 Varvintori Linnan- Sigyn-sali Museoalus 12 Sigyn ja malmi u k Turun konservatorio it io 70
1 nk. uda 7 lih a 4 Val 10
m Ha
Slottsgatan 80 Turun linna
2
1
2 22
2. L inja
20
Viking Line
82 7 4. L inja
46
M LinnanTopeliuksen koulu fältti
Turun museokeskus
18
3 1 5 Kuljetuskatu 2 4
ne Kaupunkiympäristö ali Kaupunkirakentaminen
ja
Hoviväenk.
Auriga Business Center
16
SATAMA HAMNEN
1
an puistoka t u 27
1
122
aniemi
14
124
Kolmen Katariinan bulevardi
9
103 112
1. L in
He rttu
a
11
1 Varastokatu 6 4 8
42
u kat 2 n an An
n
Juh a n
13 tuskatu
114
3 Telikatu
10
ge
Kulje
105
nnanaukko
b Eb
a Brahenk.
buurink.
Karin 6 Hakolan kuja
37
6
vä htik. 3 Ra
Kr St eis t iina n b ockin k.
28
26
k.
30
39
9
24
Port Arthur
Palvelutalo
Ra r in tava ne hd in
an uh Ra
Arv
14
9
33
kat
27 -
v ke a Kor 0
37
19
9
18
Ru12
Patterinhaka
sio 3
Huolint a
3
l e ri n tie
e nti a lo iss
12
A
13
Palvelutalo
23
1 . t ink Kirs
n Pa
1
ns
12
3
Ka
11
13
13
2
8
1
.
2
15
ie 60°26'96"N 22°15'78"E lin t kse
Latokartanonkatu
Hotelli
u
7
2
Kanslersvägen
9
11
21
2
Kö
6
53
en kilä väg
15
1 tu ka 2 i ntur A rt nsti K i r ku li n- t as se A k ku u t as ol k np s ti Kir
17
28
Jääränmaankatu
21
5
t utin Nu
Palvelutalo
7
20
rink. L atoka 2 4
Iso-Heikkiläntie
ISO-HEIKKILÄ STORHEIKKILÄ tu Maaherranka Eerikinkatu 19, Turku 12
27
Stor -H ei k
4
Revont ulenkatu 4
25
8
iki n H e sku ta
Otavan7 3 aukio Ilt atä h den tie 2 8
Ka ta
li st ma
1 k. ra va 2 Ta
t ie rin hä Kä Pähk
25
POHJOLA den
sp 1 8 P2 eilip mp i a in a ka H32 tu 5
Tähtitorni
10
37
7 ta Kähärin ri V 72 koulu 10 ald 12 4 kj. n tu n rl ä 15 ka hä ata u Kä t g o a e kk sk 2 ar K o annu inn0 . Juh
81 K rinnokk3o e -
35
45
Jun
Ve s
65 tie ri n hä Kä
33
Hu
en mä rkä Hä Härkämäki
i
ie
Ammatti-instituutti Juhannuskukkula
1
tie
13
55
a tu
8
3
8
8 Mu h 7 kurin m ä ki
tie
k. sti Po 2
Postikeskus
Ri 11
ku Tik 18
5
2 s Re
9
tu ka 1 1
e hip
t ie on 6
j. nk rp a To 4
Muhkurinmäki
4
Ka ak 1 eli kj .
ent mä
p u 3o
us nn ha J u k j.
2
10
46
6
k in
tie
pika
32
lli o j. Ka k
n onoja
11
n t. o ta v 20 a nt ie
1
S auk
6
N aan ta lin
10 ukka su o ntie U lp 5
ri ke ink Kl 5
Luolavuoren koulu
La m
Pi e
e n ka t u ämä Pit k 6
1 . Pu kkila nt
tie
4
a V eh k
23
26
14
62
1
PITKÄMÄKI LÅNGBACKA
3
län Alaky 6
54
66
50
24
49
3 nkatu Inkilä 4
13
14
t. d in
Merikulmantie
29
16
19
59
32
25
43
2
15
pe llon tie Itä
38
atu 19 karink 4 Heinä
30
63
23
2
22
8
j. nk äe
44
a Ylit
25
TU RK U
Villa m lku npo 7 lo n- Villamä e otatk s a I Isotalo 13 k atu np . mu n lo 21 äh äta V 16 15 23 tu a k n 65 u niit
Isotalo nkatu bileöitä Ikimuistoisia Rostock ink at u 6 Turun sydämessä vuodesta 1991. 33 16
15
4
tu ka19 21
3
25
1
2
nLaam. a nink
tie en
lin Pyö
o.
jäkatu
45
1 j. enk 3 mä au ri n 2
Leningradinkatu
j. lon k Is ota 4
ank.
enink.
1
3
7
80
Pa ja
1
in ht o r Ins pe
ng re ss 1 ikuj a
1
Ko
Viru
Kyrko vägen
tist
Kanku- S uk rink. kj. kula-
Lo n t
Arwidssonin katu
sm
27
12
en t.
8
11
14
ä e n- ti e
om
urt
6
10
2
a
Ta mp er M
8
Bilmarkink.
s
-
5
2
2
Su
kenttä Kuuvuori
11
m
Publicum
Nu
Educarium
2
3 ntie Päiväkoti ntio Kuuvuoren- 6
u nt uk Ru
5
Tu pol oma ku a n -
Rii
a t u Tuomaansilta
Kaarinan VPK
2
7
ie 2 5
Assistentinkatu
Ja a 12
ät. 8 rm Tö 1 2 sikat u7 Uu 1
ran t
H
26
37
gforsg
5
2
Urho Kul va aran k
iluk . Un arink k
29
in els 13
Lonttinen
tie
lsin HeKeta gink
1 a ari t enk Kai ris
lan pa
5 tu
.
3
1 nka ola Sim him
Katariinan P koulu kirkko Nummenpakan koulu Katariinan Holiday Club koulu t. Caribia ko n
Pis an
k sen 0 4 la k 1NiVketu 1 1 ra r Paisintie Kö imie h enk. ti i yd e r a np a k u n o jan
Ur p ont
2
at
tu rjä.n änkatu
1
at u
2
1
3 7 pelto pan Piis 4
14
8 7
ten ais ink il ta An s
ka an
Pyrk ivänkuja
ku e ja nti 6 nsa o K K RautatieAir 8 ahla 1 Alli3 ikinka ajan k silta . 15 n k t u atu L 29 o kin ka tu 3
17
en
5
5
on 1 sa 2 n
Te rräng
18
nk .
36
19
e
1 k.
ä
mä
Srk. talo n tie a 7
t.
ink
16
n tä
ism 1 äe n
ap
29
2
A ut iste nkatu
20
än
kj .
3
Raunistulan. la nk he ou portti j oh L o Y Rä5
kinä m
P
3
kj .
an
at u nk
7
6
3
11
2
10
15
10
Un 3 t 4 am 1 on 2 k.
26
Pu
rok m m3 a tu 3 u na lsj u 36
1
2
ä
47
8
ho k
Te r 16
la n
s utau Ha 1
© Kaupunkiympäristötoimiala, Turun kaupunki 70
vä
50
13
Ly l yv
34
Ny
ds
65
51
e 5
49
28
8
Mäntyrinteen vanhainkoti
en vä g
ti en
15
38
gon Dra 43
Ko
36
19
ks
2
16
24
17
2 4 Kul m a k j. 3
36
4
14
tu 8 n ka ö Ky r
Vinterin-
10
16
13
1 tie peli 4 3 9 2 P op tie tie nja una 2 7 st a 3 12 Ka aku R 10 u 13 k at 5 2 Niitty 18 12 en Vasaram ä k a tu 2
9
30
27
1
äg en
katu Petäjä 5
22 20 u 14 mma rin k at a sH ppia Kau
e
kis v
jak j. P ihla
kio
tie
atu
ti en
Bä ck ga tan
u gina4
an
sk
2 orenti7 e Luolavu
15
er mb
ma
e nk mä r jen Ku 3
Ka
1
Ka s
tie Käpy
7 tie hun Kal tie lyn
KUPITTAA KUPPIS
B lo
d en
n
11
9
19
ko 1 nk uja
Uu
ta ga
o riVu kj.
s ski Ka
u kat5
.
28
oiv o laga 21 tan 11 ka tu 24
Ta h
10
14
-
8
8
Mäntyk. 6
6
u kat en 9
tu 10 nk a 13 e sk 11 Ka
r vuo
8
6
atu änk 5
k he n mie
4 . k an l le l Ka 3
25
en ist 24 ka As
12
u
15
2
ht Tä
rtio Va
6
9
1
ori Vu
3
Sep
ö rity
atu ank 21
2
12
kat
16
2
3
4
kha en nk. Ki va aja k 1
Vuo
4 k. jö n Yr 3
15
Be
1 2 tan i
1
k.
u-
Ku 7
5
18
2
en rm tie Nu t o vo pu3is
tu
v u o ren
Avella nin k. -
Sa nt ak
10
13
7
rikin 1 katu 4
H en 8
4
Ty 3 k
katu
8
-
Piis pan
13
Kirkkotie
at u
Vatsela nk
4
7
å
Aura
17
4
2
2
12
Vä n 3 r ikinkat u 6
1
Jokikatu
Na hk u rin pi h a 1 5
1
I t.R ant ak.
1
3
6 R eh p e llo nto rin k.
10
20
kj . rtio
8 jan tta
Va
soi lo n
n ata dsg
an gat
5
8
l Ke atu nk aa nm t ik . u de Ko kat n in itor Uu
intti g Rerinne
u
a Pa
e n ka
Ka l
. nk
5
rtru Ge
16
2
1
kat n an s t ii 4
k.
am ä
13
lin
8 lju n ku 3 lle n 1 Ka
1
2
e äis
k. an nn Nu
1
nns Br u
nk mi em
12
u 9
u
4
iv io k . Ho u den ke
5
n a ta rag Au
Kri
e lin Es k
2
15
KURJENMÄKI TRANBACKEN
MÄNTYMÄKI TALLBACKA
n ti
u ka k. Jo aise n h
kat iv o Ka
6
kat
u
5
8
n ata
III
II
e äm e
itehtaank atu Sav 1
tu
22 ja u 24 nk ij ä e k 12 ka tu 25 Pe lto 21 9
k. en
k. en
4 linrttu Ke 1
6
1
u ka t
atu rak Au 12
4
lan
nk. rko
ka en
ieh am
14
H
L k. llyn 9 my 4 na Kii
7
kat ia s 9 u pp Ka
18
me
tu
2
u at nk te ais
k. hen Br a
10
13
o la Pu
Hä
o kr Vu
a 10 kik s Ke
eh mi
k on
3
ink An 10
11
tan sga an
Yliopistonmäki
I
si Ve
to m
n
k. ru n v ie 6 lta
14
Mu
5
ta ga he Br a 18
pm Kö
3 int. ur Tu
VI
Kasarmialue
2
Ku
22
20
nk. ur i
0
3
n ata
1
ka nu
7
Verkatehtaanka 2 tu Verkapiha 1 Kasarminkatu 1 n ta a g 7 . s g Linjag 7 nk r Calonia 2 pa uo rds nggatan autoasema Turebo ParkinTeh Arcanum Takalan k. kenttä inp. a 1 å t a a å d tu 1 nnkat 8 ko ng Västerl Synagoga MaakuntaYTHS u arkisto nk. Ukko a Kirkkotien Park 8 V es B Arkkipiispan se atu terveysasema ink. 7 8 Vesilinna ili nn a k. asunto rink - Konserttitalo 20 n t ie r in 1 AmmattiPatr iu k 23 Ag l 7 o 19 e rico iank 10 instituutti kub 19 re p 4 i la S . nka h u 1 a u 2 2 t T TSYK:n N u Puutori 2 1 14 Kauppakorkeasilta 11 lukio 5 6 Turun yliopisto een koulu isto u atu Häm 2 V ii Ho p u Taidemuseo nink Port 6 kat rtt o 3 Uimahalli r Puolalan an . n o k h k Sibeliusa 6 ani n j. i 1 en 4 r Puolalan- T 6 koulu m katu museo Ett Hemie Rosetta aa ta n mäki Kaupunkinn ga 1 Päivystys museo Cygnaeus M ske Signum G ez Ko ympäristö skola 10 TYKS Åbo Akademi e T li 5 te ts5 u s 1 enk k - uo m TYKS alan i 4 Ortodoksinen 1 . s r io k 2 Turku-piste u Keskussairaala 5 1 i iv e 1 kirkko 2 Un Tuomiokirkko Luvat ja 1 Tuomiokirkkokvalvonta Vimma Medisiina iu v 6 2 O silta ho k . 8 9 1 11 Rot sen utherin 23 6 Turun Kinakvarng. 0 ätilöp. 5 Kaupparkko K VähäAkatemiatalo 10 tori 12 tu Betel- Konserni5 tori nka 6 3 ivon kirkko hallinto u Hansatu 1 ee 10 Vanha Åbo Akademi a nkattä 9 äm at kortteli e j k H r 29 onk 1 Suurtori 2 5 ö Ku ke n hä ist KatedralKerttulin u Pääkirjasto Vä op 2 4 1 Dentalia istKUPITTAA kat Kela skolan vanhainkoti Y li 11 1 7 r ikin u t i Åbo e Kerttulin a Kauppaa k E Aboa 2 8 EuroCity 6 l ev an lukio 3 rina n j. halli Ka mpp Kirjasto- Vetus g at a ElectroCity ra P tan 20 Teinink 1 21 ala Srk.koti Ka silta 20 k a BioCity k Päiväkoti ICT-City S ir 3 3 J Joki Kaupungintalo Koulu stg Turun ou Pharma- Verotsto Apteekkimuseo ja Ammatti5 ka va VPK City lku DataCity Qwenselin talo Auranha instituutti a 4 0 n o Sosiaali1 AmmattiT ip 20 silta k 7 Vartiovuori a 9 is en k t 1 0 KLen instituutti i a ka Lukio keskus 9 k 3 g u 1 2 Kesätu 3 1 o pi t talukio tu 2 g 11 ta a 2 aj teatteri n r 24 a8 11 in t. n v k å u ku l 9 Le 5 n u 2 r 1 j. t j A Ol a a 3 a Luostarinmäen k . 1 mm Teatterie lj te20 ttaanka Seikkailutu in n käsityöläis-v s a 3 in silta i nk 3 puisto 5 32 Ö Kupi museo sta t ak äi s 0 g. MuTyöväenSirkkala 1 7 Urheiluhalli ter an Samppaen linnan skola opisto los 6 R Pyhän K vuori Pesäpallostadion kat n Päiväkoti Henrikin KaupunginKupittaanpuisto e u 5 1 2 2 n S:t Olofsskolan n 6 e i d teatteri Uimastadion Luostarivuoren 2 lähde Kupittaan 23 IttsäenäoisyyValtion 27 28 koulu paviljonki u 12 28 t I u ki virastotalo a 1 Luostarivuoren rink 30 Uimala 27 ltosen a 2Työ- ja Biologinen Lyseon osta elinkeino seo 9 museo Lukio Lu 3 toimisto u t 3 Ne a Turunmaan e i k sät a its lan sairaala atteri ytp lav 42 kka 27 J a 2 0 ol 0 Sir ku 33 ni tie 2 r n tie a 35 LiikuntaSa 36 tu 45 4 3 a ala 4 Urheilupuisto r i 40 a a palvelukeskus Hi s 9 s 50 k Kupittaan i 3 l l ä a aavo Nurmen n 1 31 ie Jalkapallostadion 1 siirtolak t n 5 t n u e i 9 s K 3 adion 29 puutarha ok P 56 Kupittaan 2 Hipp Samppalinnan monitoimihalli 6 6 en 57 31 Vahteratie palloiluhalli 43 n 7 1 i . 2 Samppalinnan koulu I tä 6 2 linink 20 ge 32 Kin Kuntorata 10 n 1 ata Puropellon ulu g n koulu 9 s k. 2 e . 47 pi 70 p uvil a9 g H u nak ä K Palveluv 72 Sau 2 s ikj. talo us 10 1 uu Vasaramäen h K Kaupunginsairaala k 1 koulu 1 10 77 mi15 1 Tu okj. k io ukj. u 4 a 8 Seniorikeskus K oiv 11 11 äen Mäntymäen 17 Kaskenniitty m 6 perhekeskus 6 9 nty 1 22 90 Mä Kaskenlinnan Koivu katu 2 2 1 9 MAP-kirkkoT sairaala 15 e e Seniorikeskus o L i 2 ivol 89 Pienten lasten t Vasara Kaskenpuisto S 1 ank 9 u t n m 5 a vastaanottokoti äe nkj. uk . 14 ä 1 34 V yö - k 2 sikj. Katkaisuhoito- ja 46 4 kil 17 PäiväK 12 12 usti e 10 Harakkakallio 1 ivik selviämisasema i k m 9 koti okatu a h 1 1 3 r e 1 e tion L Kotikunnas 5 1 . h Pur tie 21 19 7 e k Kurjenpesä 52 T akam a a ntiV ir en 9 hä g e n 0 vo 7 mä . 16 ä j 3 k 2 it u 8 Kirjasto ten V ais 3 3 Vasaramäen Ask 5 56 5 koulu Turjanpuiston 34 13 11 2 u kenttä at aa
u 11 Va
m
Teksti ja kuva: Roope Lipasti
Turkua runoina
Timo Lappalaisen runoissa kaupungin paikat heräävät henkiin.
T
Timo Lappalainen.
imo Lappalaisen Turku-trilogian toinen osa, Turku palaa (Enostone), on juuri ilmestynyt. Kirjaksi se on monikäyttöinen: runot ovat tietenkin runoja, mutta koska jokainen runo on otsikoitu paikan mukaan, se toimii mainiosti myös opaskirjana kaupunkiin! Ei muuta kuin kävelemään samoihin mai semiin, Koroisille, Topinojalle, Mikaelinkirkkoon, Vartiovuorelle… Kävellyt on nimittäin kirjailijakin: – Se miten runojen paikat valikoituvat on vähän mystinen prosessi. Etenkin kesäisin kävelen hirveästi ympäri kaupunkia ja ihan kartastakin etsin, mikä voisi olla mielenkiintoinen paikka. Toisinaan sitten vastaan tulee sellainen, josta täytyy kirjoittaa. Se on joku Turun henki, jota ajan takaa, Lappalainen kertoo. Välitilassa, kaupunkitilassa
Runojen paikkoja yhdistää, että ne ovat tuntuneet kir joittajalle merkityksellisiltä. Monesti paikka on jollain lailla historiallinen eli ihmisen muovaama, erään 16
lainen välitila luonnon ja ihmisen välillä. Sellaiset herättävät Lappalaisessa meditatiivisen tunteen: – Olennaista on mennä paikan päälle aistimaan ja saamaan visuaalisia mielikuvia. Esimerkiksi kolerahautausmaalla tunsin kostean ruohon, kun jalat vähän upposivat siihen ja näin hautakivien mielenkiintoiset nimet. Runot syntyvät palasista, kokemuksesta, aistimuksista. Mutta tämä on kyllä ollut nimenomaan projekti. On myös tullut käveltyä niin, että ihan on kunto noussut, varmaan sen 10 000 askelta aina kerralla. Lappalainen on asunut viimeiset kuusi vuotta Turussa, joten pystyy katselemaan kaupunkia hiukan syrjemmältä kuin paljasjalkainen. Mitkä paikat ovat erityisesti kolahtaneet? – Kuralan Kylämäki ainakin. Se on hyvä iltakä velykohde, ja Aurajokikin on siinä lähellä. Etenkin iltaisin siellä on rauhallista ja hieno tunnelma. Maarian kirkko ja pappila ovat hienoja ja sieltä on myös lyhyt matka Koroisille. Matkalla on jännä vanha sähkölaitoksen rakennus! F
YLIOPISTONMÄKI
KOROISTEN RISTI
ylöspäin elävän mieli jyrkät portaat Yliopistonmäelle entiselle kuurojen koululle keltaiset talot nykyään Signum ja Rosetta satunnainen opiskelijatar kiiruhtaa ohi villaisissa sukkahousuissaan Koskenniemen muistomerkin kohdalla hameen helmassa on valkea raita
pysähdys Raunistulan väliaikaisella sillalla keskellä Aurajokea Turun painottomassa keveydessä yläjuoksulla välähtää Koroisten valkoinen risti kaukana auringon kilossa keskikaupungilta kantautuu festivaalihumu bassokitaran yksinäinen jyminä
torson patsaan mykkä kauneus yksin saa elää
KOLERAHAUTAUSMAA
grillikioskin katoksesta riippuvat petuniaruukut heiluvat pienessä vireessä syyskuuhun on kymmenen päivää Martinsillalla tuntuu aina kuin meri alkaisi tästä
MIKAEL AGRICOLA Tuomiokirkon seinustalla koputan Mikael Agricolan polveen pronssiveistos kumisee ontosti ääni tulee jostain kaukaa patsaan helman alta työntyy valtava kalossi
ORTODOKSIKIRKKO Pyhän Aleksandran kirkon vaahterasta irtoaa tuulessa lehti, liukuu pitkin laattakiveystä suoraan jalkoihini. Tori liikahtaa paikoiltaan. 17
Kuva: Tarja Mäki / Turun kaupunki
MARTINSILTA
Runot: Timo Lappalainen
rautaportin takana romantiikan aika ruoho märkää upottavaa irtolehtiä sateensuojamänty vanha kuin tauti se mitä ihmisistä jää muutama nimi Leinberg Tandefeldt Wahlgren Wänerberg pari muuta död i Åbo af choleran
PALONTORJUNTA JA POLIISI NAANTALISSA BRANDSKYDD OCH POLIS I NÅDENDAL FIREFIGHTING AND POLICING IN NAANTALI
1.9.2026–29.3.2027 keskiviikkoisin klo 12–18
S A L O N TA I D E M U S E O V E T U R I TA L L I
3.1 0. 2 0 2 6 – 3.1. 2 0 2 7
Galleria Sivuraide Sauli Suomela: Layers / Kerrokset TI–PE 10–18 LA–SU 1 1 –16
Naantalin museo, Humppi Mannerheiminkatu 21 p. 02 435 2727 naantali.fi/museo
salontaidemuseo.fi
Oikeudet: NDC
Käsikirjoitus
Arto Salminen
eri Tuominen
Ohjaus: Valtt
Mustaa huumoria ja yhteiskuntakritiikkiä
ENSI-ILTA
10.10.
KATSO ESITYSPÄIVÄT JA VARAA LIPPUSI!
AINA JOKU EKSYY ENSI-ILTA 26.9.2026
MERIMONSTERIT ENSI-ILTA 27.2.2027 www.forssanteatteri.fi
Seilaa aikamatkalle kapteeni Jönssonin kirjeiden johdattamana!
Moniaistinen näyttelyelämys Forum Marinumissa!
Forum Marinum | Linnankatu 72, Turku | www.forum-marinum.fi Kirkkoaarteita kivimuurien keskellä Mitä turkulaiset aikoinaan lahjoittivat tuomiokirkolle? Aboa Vetuksessa näet kansallisaarteita keskiajalta lähtien. Altare et Urbs – Tuomiokirkon aarteita ja lahjoittajia 6.3.2026–24.10.2027
Arkeologian ja nykytaiteen museo Museet för arkeologi och nutidskonst Museum of archaeology and contemporary art Itäinen Rantakatu 4–6, Turku | Östra Strandgatan 4–6, Åbo | avan.fi
Teksti: Roope Lipasti Kuvitus: Anton Lipasti
TURUN SUPERLATIIVIT
Tervetuloa tekoälyopasteiselle kierrokselle läpi Turun ihmeellisyyksien!
Kerro, oi kone, mikä on Turun viisain paikka? Tekoälyn mielestä Turun viisain kohta löytyy Yliopistonmäeltä ja sen kupeesta, josta koko Suomen korkeakoulutus ja sivistys ovat saaneet alkunsa. Hyväksymme tämän. Sen sijaan koneen ehdotus Panimoravintola Koulusta rennomman viisauden tyyssijana perusteltuna sillä, että Esko Valtaoja käy kyseisessä ravintolassa, on hatarampi. Yhtä kaikki, voimme aloittaa kierroksen Koulusta, koska siellä on tarjoilua! Mikä vastaavasti on Turun typerin paikka? Ihmisäly voisi helposti kuvitella sen olevan vaikka Logomon silta tai lukuisien muiden hankintojen, kuten Funikulaarin tai erilaisten peruskorjausten budjettiräjähdykset. Tekoviisauden mukaan typerin paikka löytyy kuitenkin Aurakadulta Kauppatorin läheltä. Tämä johtuu siitä, että siellä autoilijat pysä köivät jatkuvasti väärin vaikeasti hahmotettavien tai huomiotta jääneiden liikennemerkkien vuoksi. Sinne siis katsomaan typeryyttä!
Kerro kerro kuvastin, missä on Turun kaunein paikka? Kone ehdottaa jokirantaa, etenkin Rantakatua, joten suunnataan sinne. Onhan se kieltämättä syksylläkin nätti. Entä rumin? Koneen mielestä rumin paikka on Kelan talo Eerikinkadulla. Se on suoraselkäinen näkemys, etenkin kun muistaa mikä kukkanen sen tieltä purettiin. Mutta kone ehdottaa myös Ylioppilaskylän pyöreää tornitaloa, vaikka sehän on hieno! Ehkä ote taan kompromissi ja lähdetään etsimään rumuutta Urusvuoresta, ei pitäisi olla vaikeaa. Mikä on Turun vaarallisin paikka? Kone tietää, että ylivoimaisesti vaarallisin paikka – jos kotia ei lasketa – väkivaltarikosten näkökulmasta on Turun ydinkeskusta. Liikenteessä vaarallisimmaksi risteykseksi on tilastoitu Kunnallissairaalantien ja Kaskentien risteys. Eletään siis vaarallisesti ja käydään Kauppatorilla. Huhhuh!
20
Ohilipuvat jokilaivat todella ovat paitsi kaunis myös yllättävä näky Turun yössä. Entä turvallisin? Turvallisuushakuisten kannattaa tekoälyn mukaan suunnata askelensa nopeasti kohti Hirvensaloa, Uittamoa sekä Vasaramäkeä. Siellä pulssi heti tasaan tuu, kun keskiluokkainen ilma virtaa keuhkoihin! Kaipaamme luksusta, missä on Turun rikkain paikka? Tulotason perusteella Hirvensalo, etenkin Pikisaari. Asuntojen hintojen perusteella taas Vartiovuori ja Samppalinna. Käykäämme siis nojaamassa hetkeksi Vartiovuoren jugendpalatsien seiniin. Aah. Entä köyhin? Ylioppilaskylä vie koneen mukaan voiton, eikä se ehkä lompakkoon katsoen ole ihme. Silti: sehän on mitä sympaattisin, nuorekkain ja eläväisin kaupunginosa, joten ei ole koiraa karvoihin katsominen.
Dynamo_Juliste_Elo26_50x70.pdf
1
10.8.2026
14.36
Jos oikein pusututtaa, niin mikä on Turun romanttisin kohta? Suora lainaus: ”Aurajoen ranta iltahämärässä, erityi sesti Teatterisillan ja Förin välinen osuus. Jokivarren lehmusten alle syttyvät kauniit valot, joenpinnan heijastukset ja ohi lipuvat jokilaivat luovat tunnelman, jota kutsutaan usein Suomen Pariisiksi.” Ohilipuvat jokilaivat todella ovat paitsi kaunis myös yllättävä näky Turun yössä. Entä mikä on Turun salaperäisin paikka? Rettigin palatsin suljettu puutarha, sanoo kone. Asiaa ei voida todentaa, koska sinne ei pääse, mikä ehkä onkin salaperäisyyden ydin. Kerro vielä, oi kone, missä on Turun ihmeellisin kohta? ”Aboa Vetus -museossa, sillä siellä on kellarissa aika kone.” Tätä ei ehkä pidä ottaa liian kirjaimellisesti. F Dynamo_NTWICK_Juliste_50x70.pdf
1
10.8.2026
14.43
syksy! uudet harrastukset! Kas tämähän on kiinnostavan kuuloinen kurssi!
Kansalaisopistossa:
Lopulta pommi on valmis. Mitähän sitten keksisi?
jumpe, vaikeaa!
Siitä vaan reippaasti, ei se räjähdä.
Kekkasin!
Samaan aikaan toisaalla:
Vaalit ovat tulossa!
Tarvitsemme tuoreita tulokulmia! Jotain räjähtävää! Herra kotka, oletteko harkinnut ehdokkaaksi lähtemistä?
öh, en halua sitoutua idioottimaisuuteen liittykää meihin!
voitte olla sitoutumaton!
Niinkö? No sitten!
puoluetoimistolla iloitaan: olemme ainoa puolue jolla on ydinpommi!
22
Pommi aiheuttaa kunnioitusta. mää kyl äänestä noit.
määki.
Miten aiotte kääntää talouden nousuun?
uhkaan sitä pommilla.
100 % vaalivoiton jälkeen idiootit pääsevät valtaan:
Suomesta tulee tasa-arvoinen: kaikki ovat yhtä tyhmiä.
lopetamme koulutuksen!
örp.
kannatetaan!
vau!
valta turmelee. epäterve suhde pommiin syvenee.
kaikki kusee, talous sakkaa, tarvitaan syntipukki.
my precious!
liitämme ahvenanmaan SUomeen!
Puolustusvoimat on oitis mukana, jos saa koskea pommiin. se on niin kaunis.
jee! ilmaisia sipsejä!
Men vi ju är en del av Finland!
mitä se ulkomaalainen sano? Syntyy tuima kansanliike vastustamaan pommia.
Mutta voi! tukes huomaa, että pommi on vaarallinen.
Siinä on terävät reunat!
atomipommin hallussapito kielletään rikesakon uhalla. me viemme nyt tämän.
Piis!
mahdollisuus tukehtumiseen.
eiiii! älkää nostako siitä narus......
ei haavoille!
23
ihmiset huolestuvat: meidän jessica voi loukata!
LOUKKAAMINEN ei ole nykypäivää!
Haastattelu: Emmi Merilä Kuva: Pasi Leino
YSTÄVÄKIRJA
Sami Lalou
Nimi: Sami Lalou
Ikä: 38
Ammatti: Näyttelijä
Olet mukana Hiirenloukku-näytelmässä. Suhteesi Agathaan? Ala-asteella luin häntä enemmänkin, esimerkiksi Roger Ackroydin murha on nerokas. Ja toki Marple ja Poirot ovat tuttuja televisiosta, Kenneth Branaghin versiotkin olen katsonut. Christien maailma on tunnistettava: hyvällä tavalla tietää mitä saa. Jos muuten Hiirenloukun tarina ei ole tuttu, ei kannata myöskään siihen aiemmin tutustua! Perinnehän on myös, että jokaisessa näytöksessä muistutetaan yleisöä, etteivät he hiiskuisi kenellekään, kuka murhaaja on.
Jos näytelmää esitetään Turussa yhtä kauan kuin Englannissa, näyttelet sitä vielä 110-vuotiaana. Uhka vai mahdollisuus? Mahdollisuus tietenkin! Olen sellainen, että tarjoan aina aika fyysistä teatteria, hyppyjä, kuperkeikkoja ja muita, joten olisi jännä nähdä miten ne siinä iässä sujuvat…
Koska olit ensimmäisen kerran lavalla ja miltä se tuntui? Serkkujen kanssa meillä oli omia näytelmäjuttuja – itse asiassa dekkarihahmo Etsivä Viirunen – mutta varsinaisesti 11-vuotiaana pääsin mukaan operettiin Keravalla ja olihan se aika jännää. Yläasteella en ollut niin sanotusti cool lapsi – minua vähän kiusattiinkin – ja teatteri auttoi näkemään, että on muunlaistakin maailmaa. Sellaista, jossa voi porukka olla iältään 8–70-vuotiaita ja kaikki tulevat toimeen keskenään. 24
Oletko ylipäänsä dekkarien ystävä? Ei se ole omin kirjallinen genreni, joskin olen lukenut paljon dekkareita äänikirjoiksi. Agathan hyväksi on sanottava, että hän asetti riman korkealle: melkein kaikki mahdolliset juonet löytävät hänen kirjoistaan jossain muodossa. Ja jos nykyään joku asia on dekkariklisee niin se luultavasti on Christien keksimä, eikä ennen häntä koko juttua ollut.
Mikä on oma kirjallinen genresi? Ehkä se on tietokirjallisuus. Luen paljon esimerkiksi filosofiaa. Mutta toki myös kaunokirjallisuutta. Tällä hetkellä yöpöydällä on Halldór Laxnessin Jäätikön Jumalat sekä Eric Hobsbawnin The Age of Capital: 1848–1875.
Suhteesi Turkuun? Asuin täällä pari vuotta äskettäin – nyt asun Espoossa – ja lapsemmekin syntyi täällä. Hän on vielä vauva mutta passiin tulee merkintä turkulaisuudesta. Aina välillä tulee mieleen, pitäisikö muuttaa takaisin. Turku on kiva kaupunki, eurooppalaisempi kuin moni muu.
Suhteesi turkulaisiin? Aika paljon nykyään tulee kaupungilla tuttuja vastaan. Turkulaisilla vauva-ihmisillä on myös hyvä meininki: aina nyökätään, kun kohdalle osutaan. Ylipäänsä turkulaiset ovat mukavia ja ulospäinsuuntautuneita ihmisiä. Mutta liikenne täällä on kamalaa: ei voi yhtään luottaa esimerkiksi suojateihin!
Hienoimmat paikat Turussa joissa voisi murhata Christie-tyyliin ihmisiä? Tähtitorni ainakin. Jokivarsi muuten, mutta siellä nyt löytyy kuolleita ilman Agathaakin… Tuomiokirkko. Biologinen museo vasta olisikin hieno paikka!
Minkä kirjan tai näytelmän haluat lukea/näyttää lapsellesi, jahka hän vähän kasvaa? Tällä hetkellä luen hänelle antiikin klassikoita, viimeksi Vergiliusta ääneen – sama se mitä luen, kun ei hän kuitenkaan ymmärrä. Myöhemmin luemme ainakin Muumit. Odotan myös kovasti, että saan lukea taas Narniat! Tiitiäisen satupuu oli minulle tärkeä pienenä, joten se myös. Ja Aku Ankat! Sieltä oppii parhaiten suomen kielen.
Tätä minusta ei moni tiedä Harrastan show-painia. Se on siis käsikirjoitettua ottelua, jossa kyllä ihan sattuu – ainoastaan nyrkkilyönnit eivät ole oikeita. Viime kesänä, kun lastenteatterissa joku vaihto meni vähän pitkäksi, minulle sanottiin että pelaa aikaa showpainimies! Ja sitten juoksin vaikka päin seinää.
Kun en ole näyttelemässä, minä…
Info
Hoidan vauvaa. Siltä jos ehdin, niin luen. Kuntosalilla yritän käydä ja ehkä vielä joskus ehdin taas crossfittiinkin, jahka lapsi vähän kasvaa. 25
Hiirenloukku Kaupunginteatterissa 12.11. alkaen
LIPPUMYYMÄLÄ
Alfredinkatu 2, Rauma p. 02 8376 9900 MA-PE klo 11-14 sekä esityspäivinä 2 h ennen esitystä raumanteatteri.fi