Issuu

Turun täydeltä tapahtumia!

8.6.–30.8. FRAMELESS –immersiivinen taide-elämys

25.–28.6. Keskiajan Turku

26.–27.6. Turun Viinijuhlat

3.–5.7. Ruisrock

9.–12.7. Turun Linnan Turnajaiset

23.–25.7. DBTL

25.–26.7. Challenge Turku

29.7.–1.8. Turku Sea Jazz 2026

31.7.–1.8. Baltic Metal Storm

1.8.–21.8. Turun musiikkijuhlat

7.–8.8. Aura Fest

14.–15.8. Paavo Nurmi Marathon

vauhti kiihtyy, DBTL, Riippumaton jussi, Metallivuori…

iik! en jaksa enää!

kesän lopulla Kimmo on muuttunut eläväksi roskaksi.

Punk ja yäk.

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus: Parasta Turun kesässä 6

Jussi Lehtinen haaveilee lempiartistiensa tuomisesta

Dynamon 30-vuotissynttäreille – ja ratikasta 8

Totta ja tarua jalkapallosta 12

Turun kartta 14

Suomirockin sivuhenkilöt heräsivät henkiin 16

Kasveista saa kelpo lääkekaapin 20

Kimmo Kotka 22

Ystäväkirja: Saara Kotkaniemi 24

Ei enää

MM-futiksen faktantarkastus

Päätoimittaja

Roope Lipasti

avustajat

Anton Lipasti, Emmi Merilä, Matti Mäkelä, Enni Rajamäki a D/taitto

Petteri Mero

Mainostoimisto KNOK Oy

Kustantaja

Teemu Jaakonkoski

Kannen K uva

Saara Kotkaniemi

Kuva: Timo Jakonen, 2026

RÖYYYH.

Kääk! Roskat heräsivät eloon!

Elävä roska herättää kansainvälistä somekiinnostusta.

Hymyilkää, herra roska, olette Tiktokissa!

paniiikki

Luonto kostaa!

Kesän lääkekasvien jäljillä

22

Kimmo roskana

j ul K aisija

Mobile-Kustannus Oy

Betaniankatu 3 lh, 20810 Turku

ISSN 2489-2696 (painettu)

ISSN 2489-8554 (verkko)

Aikakausmedia ry:n jäsen

i lmoitusmyynti

Raimo Kurki, puh. 045 656 7216 raimo.kurki@@aikalehdet.fi

Kari Kettunen, puh. 040 481 9445 kari.kettunen@aikalehdet.fi

j a K elu

Kasimir Kurki

Paino

Kariteam Ky

seu R aava nume R o

Turun Aika – Syksy–talvi 2026–2027 ilmestyy 4. syyskuuta.

WWW ja Di G ile H ti turunaika.fi issuu.com/mobile-kustannus

s ome

Facebook: @turunaika

Instagram: @turunaikalehti

Maailmanluokan museolaivat & Sigyn - Onnekas laiva

Forum Marinumin museolaivat

avoinna joka päivä!

Kesäkausi 1.6. - 16.8.2026

Sigynin tarina herää moniaistisesti eloon päänäyttelyssämme. Sinnikkään ja sisukkaan

Sigynin kapteenin Ludwig Jönssonin

päiväkirjamerkinnät tuovat laivan maailman eloon uudella kokemuksellisella tavalla.

Astu sisään purjelaivojen ihmeelliseen maailmaan!

Linnankatu 72, 20100 Turku | www.forum-marinum.fi

Ihmisen elämässä on keskimäärin reilut 80 kesää, joista osa menee ohi vauvana ja osa vanhuksena, joten täysipainoista peliaikaa ei ole hukattavaksi.

PÄÄKIRJOITUS

Parasta Turun kesässä

Siitäkin huolimatta, ettei kukaan ole pyytänyt, julistan täten juhlallisesti salaisen listani elämän kesäparhauksista. Niitä on Turussa ilahduttavan paljon. Saa ottaa vinkeistä vaarin.

Kröhöm: kukkulat joki ruissalo meri saaristo yhteysalukset jokilaivat festarit riippumatto uimaranta kasvitieteellinen puutarha päiväkänni piknik luontopolut pyöräily haahuilu terassit tennis frisbeegolf juoksu flaneeraus omakotialueet puutarhat lukeminen torikaffet museot naantali aurinko shortsit jäätelö valo kesäteatteri keskiaikamarkkinat ja pari muutakin asiaa, mutta onhan sitä jo tuossa.

Ihmisen elämässä on keskimäärin reilut 80 kesää, joista osa menee ohi vauvana ja osa vanhuksena, joten täysipainoista peliaikaa ei ole hukattavaksi. Kun vielä kesästä täydellisiä kesäpäiviä – määritellään ne vaikka hellepäiviksi – on noin kymmenen, koko elämän aikana niitä ei kerry liiaksi saakka. Siksi on nautittava nyt.

Kun sopiva päivä saapuu, pudota työhanskat heti maahan, unohda kaikki järkevä mitä olet toimittamassa ja suuntaa suorittamaan joku tai jotkut edellä mainituista. Suurin osa niistä on vieläpä kutakuinkin ilmaisia!

Lehdestämme löytyy vielä lisää menovinkkejä, joten ei muuta kuin ihanaa kesää 2026!

Roope Lipasti

Vaikuttaa siltä, että useita kertoja purku-uhan alla ollut Dynamo saattaa vielä nähdä kolmekymppisensä ensi vuonna. Kiinteistöä on oltu purkamassa yökerhon perustamisvuodesta 1997 alkaen. Dynamon kohtalon oli määrä olla vaakalaudalla jälleen syksyllä, mutta kaavoituspäätös siirtyi vuoteen 2027. Silloin päätetään taas Dynamon tulevaisuudesta.

Ikimuistoisia iltoja

Mitä yökerhon omistajalle Jussi Lehtiselle on jäänyt mieleen Dynamon 29 vuoden varrelta?

”Kyllä parhaita on olleet ulkomaisten artistien keikat, vaikka eivät ne taloudellisesti kannata. Dirty Projectors, John Maus ja Mick Harvey, joka tunnetaan mm. Nick Cave and the Bad Seeds -yhtyeestä.”

Artistit ovat paitsi Lehtisen omia suosikkeja, myös arvostettuja musiikkipiireissä.

Jussi Lehtinen haaveilee

lempiartistiensa tuomisesta Dynamon 30-vuotissynttäreille - ja ratikasta

Ensi vuonna 30 vuotta täyttävän yökerho Dynamon katolla on soitettu urkuja ja diskoiltu. ”Jotain gonzoilua piti kehittää”, sanoo Dynamon perustaja Jussi Lehtinen. Vaihtoehtoiltoihin hän tuntee vetoa edelleen.

Hulluimpina iltoina Lehtinen muistelee Dynamon niin sanottuja kattokeikkoja. Miehen mukaan piti kehittää ”jotain gonzoilua”, ja niin sovittiin urkukonsertista Dynamon sisääntulokatoksen päällä. Katolle kannettiin strobovalot ja rytmikoneella varustetut urut, joita tuttu muusikko yön pimetessä soitti kadulla kävelijöiden iloksi. Toinen kattotempaus oli henkilökunnan oma disko musiikkeineen ja valoineen.

”Poliisit harmillisesti sitten keskeyttivät sen”, Lehtinen toteaa.

Vihkimiseen ja nimiäisiinkin ovat Dynamon tilat taipuneet.

”Usein saa kuulla täällä alkunsa saaneista parisuhteista”, Lehtinen kertoo.

Dynamon tanssilattialta omakin vaimo on löytynyt: tuolloin vielä tuntematon daami tuli ilmoittamaan DJ-keikalla olevan Lehtisen soitta-

Toivon että kaupunki kehittyy ja menee eteenpäin.

van huonoa musiikkia.

”En muista mitä oli silloin levylautasella. Lattareita hän kuitenkin toivoi”, sanoo Lehtinen.

Liekö vaimo ollut aikaansa edellä: nykyään

Jussi kertoo levyjä soittaessaan soittavansa lattareita jonkin verrankin.

”Tuntuvat taas uppoavat nuorisoon. Niiden sekaan saa sitten ujutettua itselle mieluisia, eklektisempiäkin kappaleita.”

Vaihtoehtoillat kiinnostavat edelleen.

”Tomi Leppäsen organisoimat Viiden minuutin festarit on jääneet mieleen. 12 yhtyettä soitti, jokainen viiden minuutin ajan. Tomi taisi soittaa rumpuja useimmissa”, naurahtaa Lehtinen.

Kaikkea kummallista tapahtui myös taannoisen Tulipesä-klubin puitteissa akkuporakoneella avustetusta kitaransoitosta vartaloihin kiinnitetyin kontaktimikrofonein tuotettuun ääneen. Erikoisille esityksille Lehtinen tarjoaa mielellään tilan, kaupallisuudesta viis.

Tulevaisuuden tuulia

Dynamon syksyn esiintyjät on jo buukattu. Akuutin purku-uhan väistyttyä aletaan nyt miettiä ensi kevään keikkoja. Dynamo aikoo säilyttää kategorisoimattoman imagonsa: syksyn keikoille tulee artisteja Olgasta Kauko Röyhkään.

”Itse odotan erityisesti Wigwam Revisitedin

keikkaa”, sanoo Lehtinen.

Mitä muuta Dynamon lisäksi mahtuu Jussi Lehtisen elämään?

”Tietysti perhe”.

Työstään Lehtinen sanoo palautuvansa ennen kaikkea musiikkia kuuntelemalla: siihen ei kuulemma voi kyllästyä. Lehtinen paljastuu myös urheilumieheksi: padel on tullut viikottaiseksi rutiiniksi. Mökkeilykin on rakas harrastus.

”Haaveilen että joskus olisi enemmän aikaa saaristossa veneilylle ja mökkeilylle. Mutta eiköhän sekin aika vielä tule”, mies toteaa.

Suurena haaveena olisi myös tuoda joitakin omista suosikkiyhtyeistä Dynamoon keikalle. Realistisia ehdokkaita voisivat olla ruotsalainen dreampop-yhtye The Radio Dept. ja Valko-Venäjältä kotoisin oleva, sittemmin Puolaan asettunut jazz- ja bossanova-vaikutteista musiikkia soittava Soyuz. Lehtinen epäilee, mahtavatko suhteellisen tuntemattomat yhtyeet kiinnostaa yleisöä.

”Mutta jos laitetaankin ne kolmekymppisille esiintymään! Synttärit vetäisivät väkeä ja bändit saisivat ansaitsemansa yleisön”, ideoi Lehtinen.

Hän ei vielä lupaa mitään, mutta toteaa Soyuz mielessään lentolippujen Gdanskista Turkuun olevan aika edulliset.

Dynamon Jussista on kirjoitettu paljon. Onko jotain, mitä emme hänestä vielä tiedä?

”Ratikka Turkuun! Joo, kirjoita se siihen. Toivon että kaupunki kehittyy ja menee eteenpäin, olen vähän tällainen nurkkapatriootti. Homehtua ei saa.” F

Tervetuloa herkuttelemaan huvilan kotitekoisilla leivonnaisilla Jo 1884 tsaari Aleksanteri III kävi mehulla - tule sinäkin

Nauttimaan, meritoimaan ja shoppailemaan !

KUUVANTIE 198, RUISSALO, TURKU 050 5561732 villakuuva@gmail.com

Arkisin klo 11–15

Yliopistonkatu 29 a Portaat ylös sisäpihalle.

Puh. 050 326 5122 www.turunkasvisravintola.fi Tuoretta ja herkullista kasvisruokaa! Myös mukaan! Paljon luomua ja vegaanista, sekä runsas salaattipöytä! Tervetuloa!

Totta ja tarua jalkapallosta

Jalkapalloon liittyy monia uskomuksia. Seuraavassa faktantarkistus keskeisistä.

Jalkapallo on ykköslaji kaikkialla maailmassa. Väite ei pidä paikkaansa. Jalkapallo on ykköslaji yli 150 maassa, kansainväliseen jalkapalloliittoon (FIFA) kuuluu 211 lajiliittoa (ei siis valtiota) ja kesän MM-kisoihin osallistuu ennätykselliset 48 joukkuetta, mutta silti noin puolet maailman ihmisistä asuu maissa, joissa jalkapallo ei ole suosituin joukkuelaji. Esimerkiksi Intian, Bangladeshin ja Pakistanin ykköslaji on kriketti, Kiinan ja Filippiinien koripallo, Japanin ja Kuuban baseball ja Yhdysvaltojen amerikkalainen jalkapallo.

Jalkapallossa liikkuvat valtavat rahasummat. Totta. Kaikkiaan MM-kisat karsintoineen tuottavat arvioiden mukaan yli 80 miljardin euron taloudellisen vaikutuksen, suurimpien seurajoukkueiden brändiarvot ovat miljardiluokkaa ja Valioliiga on maailman rikkain seurajoukkuesarja. Pitkä matka on kuljettu siitä, kun ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Uruguayssa vuonna 1930 ja osa talouslaman kurittamista Euroopan maista jäi pois kisoista, koska liitoilla ei ollut varaa kalliisiin laivamatkoihin.

Noin puolet

maailman ihmisistä asuu maissa, joissa jalkapallo ei ole suosituin joukkuelaji.

FIFA on korruptoitunut.

Epävarmaa. FIFA:n vanha johto pääsihteeri Sepp

Blatterin johdolla kaatui korruptioskandaaliin.

Nykyjohdon kohdalla vastaavia todisteita ei lukuisista syytöksistä huolimatta ole, mutta Trumpin saama rauhanpalkinto ja jo lähes perinteeksi muodostunut tapa myöntää kisat Lähi-Idän teokraattisille sortovaltioille antavat syitä epäillä ainakin vakavia puutteita harkintakyvyssä. Mitään uutta tässä ei tosin ole, sillä jo vuonna 1934 kisoja isännöi Benito Mussolinin johtama Italia, vuonna 1978 puolestaan Argentiinan sotilasjuntta.

Jalkapallon takia on käyty jopa sotia.

Liioittelua. El Salvadorin ja Hondurasin välistä viisipäiväistä sotaa vuonna 1969 kutsutaan yleisesti jalkapallosodaksi, mutta sodan pääsyynä eivät kuitenkaan olleet MM-kisojen karsintaottelut, vaikka niillä olikin oma roolinsa maiden välien kiristymisessä.

Yhdysvalloilla ei ole jalkapalloperinteitä.

Väite ei ole totta. Vaikka Yhdysvalloissa on edelleen useampikin jalkapalloa suositumpi laji, niin amerikkalaiset olivat mukana jo vuoden 1930 ensimmäisissä MM-kisoissa edeten aina välieriin saakka. Lisäksi kansallinen jalkapalloliitto perustettiin maassa jo 1884, kun esimerkiksi Saksassa vastaava liitto aloitti toimintansa vasta vuonna 1900 (Suomessa 1907).

Saksa voittaa aina.

Englantilaisen pelaajalegenda Gary Linekerin kuuluisa väite Saksan voitosta jalkapallon suurkisojen tehdasasetuksena ei pidä paikkaansa. Tällä vuosituhannella Saksa on voittanut maailmanmestaruuden vain kerran ja kaikkiaan Saksa on MM-finaaleista hävinnyt yhtä monta kuin on voittanutkin (sekä voittoja että tappioita on molempia neljä).

Englanti on tuomittu häviämään.

Sinänsä epätosi väite, koska Englanti voitti maailmanmestaruuden vuonna 1966. Laajemmassa kontekstissa on kuitenkin huomioitava, että Englannin tie tuntuu poikkeuksellisen usein katkeavan ennen finaalia joko rangaistuspotkukilpailuihin tai omituisiin – ja aina Englannin vahingoksi koituviin – tuomariratkaisuihin maalien hyväksymisestä tai hylkäämisestä (poikkeuksena tietysti taas vuoden 1966 finaali, jonka osalta kiistellään edelleen, ylittikö Englannin voittomaalissa pallo koskaan maaliviivaa).

Kuka tahansa 48 lopputurnausmaasta voi voittaa maailmanmestaruuden.

Teoriassa totta, mutta vain teoriassa. 48 maan joukkoon mahtuu useita joukkueita, joiden mahdollisuus päästä edes alkulohkosta jatkoon on häviävän pieni. Todellisuudessa jalkapallon maailmanmestaruuden voittaminen on hyvin pienen piirin harrastus, sillä koko MM-historian aikana mestaruutta juhlineita maita on vain kahdeksan. Hiukan yllättävästi jääkiekon maailmanmestarimaita on täsmälleen yhtä monta. F

Osa talouslaman kurittamista Euroopan maista jäi pois kisoista, koska liitoilla ei ollut varaa kalliisiin laivamatkoihin.

i nfo

Jalkapallon MM-kisat Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa 11.6.–19.7.

Kunnallissairaalantie

Suomirockin sivuhenkilöt heräsivät henkiin

Muistatteko vielä vaalean tytön, jolla on lenkkitossut sylissä ja se varmaan luulee saavansa miehen jos se jumppaa? Tai kuinka seinän takana mummo jatkoi yskimistään?

Tai mitä oikeastaan tapahtui Matias Myyrälle?

Näihin laulujen sivuhenkilöihin kaikki ovat törmänneet, mutta he ovat, no, sivuhenkilöitä, joten ei heistä sen enempää.

Paitsi nyt enemmän.

Kirjailija Jussi Seppäsen uudessa teoksessa Suomirockin statistit näille tutuille tuntemattomille annetaan elämä. Jokainen on saanut oman novellinsa, biisilistassa on niin Maija Vilkkumaata, J. Karjalaista, Eppuja, Tuomari Nurmiota kuin Juicea. Myös encore on luvassa, tietenkin.

Sivuhenkilöt kiinnostavat Seppästä muun muassa siksi, ettei heillä ole juonenkuljetusvastuuta: – Lisäksi he ovat usein paljon kiinnostavampia kuin päähenkilöt. Tinttihän on tästä hyvä esimerkki: se on täynnä hienoja sivuhenkilöitä ja ainoa, joka ei ole millään tasolla kiinnostava on Tintti itse.

Sivuhenkilöiden kautta voi myös tulla hyvin eri kulmista tarinaan, koska heistä ei tiedetä. Seppäsen mielestä sivuhenkilöissä on myös yksi erityisen tärkeä puoli:

– Vaikka se kuulostaa naiivilta, niin ajattelen, että kaikki ihmiset ovat tärkeitä. Siis että se näkymätön vasen pakki saattaa sitten kuitenkin ratkaista pelin! Nyt kun olen ollut järjestämässä hiljan edesmenneen äitini asioita niin huomaan kuinka jatkuvasti jostain tulee joku puolituttu tai kokonaan tuntematon ja auttaa – asiat hoituvat ja ratkeavat. Ihmiset tekevät sellaista.

Läheiset sivuhenkilöt

Kirjoittaessaan Seppänen tykästyi erityisesti Eikka-enoon, joka on hyvin pienellä maininnalla Miljoonasateen – tai Tom Waitsin – Rokkibändi Wounded Knee -biisissä. Hän laittaa autotallinsa sillä lailla valmiiksi, että rokkibändi voi sen vallata ja se on hänen ideansakin – hän ei sitä pojille tarjoa.

Toinen läheinen on Pullonkerääjä:

– Se on Saa kiljua -bändin biisi ja vähän erilainen sikäli, että siinä on yhteiskunnallinen puoli vahvasti mukana. Harrastan itse pullonkeräilyä ja olen huomannut, että nykyään hyvin eri näköiset ihmiset tekevät sitä kuin aiemmin. On ihmisiä, jotka näyttävät siltä, että heillä on työpaikka ja rahaa. Mutta silti he elävät jonkinlaisessa epävarmuudessa, minkä tähden he keräävät pulloja euron tuntipalkalla perjantai-illalla. Se asia nousi tärkeämmäksi siinä tarinassa.

Ja sitten on Matias Myyrä:

– Hänet mainitaan laulussa kolme kertaa mutta kertaakaan hän ei itse ole paikalla tai sano mitään. Novellissa hän on parturi ja kuulee radiosta ensimmäistä kertaa tämän biisin ja traumatisoituu, kun ei ole lainkaan tiennyt koko hommasta yhtään mitään.

Mitä sanoo J. Karjalainen?

Seppänen on itse vannoutunut livemusiikki-ihminen, ja viisikymppisenä hänelle on tietenkin myös suomirock tullut jo nuorena tutuksi, vaikkei hän ihan siihen huippukauteen ehtinytkään:

– Osaan kyllä laulaa mukana suurimman osan vaikka Eppujen biiseistä. Silti suomirock ei ole ollut minulle keskeisin genre, joskin sen tietynlaisesta junttimaisuudesta olen aina pitänyt. Oma musiikkimakuni on enemmän punkin ja vaihtoehtoisemman musiikin saralla. Keikoista tykkään ja käyn paljon kuuntelemassa livemusiikkia. Kai siinä on sekin, että tykkään ihmisistä ja keikoilla niitä näkee. Olen siis poikkeuksellinen kirjailija: tykkään puhua.

Sanoitusten julkaisuun kirjassa on tietysti pyydetty luvat, joten alkuperäiskirjoittajat tietävät odottaa kirjaa. Miltä se tuntuu?

– Eniten jännitän J. Karjalaista, sillä hän oli kuulemma innostunut asiasta ja oikein tarkisti, että sanat varmasti on laitettu oikein. Minun tulkintani kuitenkin on aika kaukana Karjalaisen tekstistä ja mitä jos sen onkin hänen mielestään ihan hirveä!

Sitten ei auta kuin sanoa, että tosissani tein ja sanojeni takana seison. Olavi Uusivirran puolestaan tunnen, ja kun hänen kanssaan juttelin, hän kertoi biisinsä taustoista, jotka sitten unohdin saman tien, koska minulle se henkilö on erilainen.

Äänikirja OnlyFansissa

Yksi erikoisuus kirjassa on, ettei se ilmestynyt normaalisti äänikirjana. Tai äänikirja julkaistiin, mutta OnlyFansissa. Mitä ihmettä?

– Oma suhteeni äänikirjoihin on, että ok, niitä on ja tulee olemaan. Mutta minua ärsyttää, että niitä kutsutaan kirjoiksi. Ikään kuin äänikirja olisi se, mitä olen tehnyt. Sen pitäisi olla vaikka että ”Tämä äänikirja perustuu JS:n romaaniin…” Tai että ”Tämä äänikirja on köyhä mukaelma JS:n romaanista…” Niiden välillä pitäisi olla selkeä ero. Se on vähän niin kuin että tekisin jollekulle oikein hienon ja mietityn illallisen ja juuri ennen kuin aletaan syömään, se kaikki tungetaankin yhteen ja samaan muovikassiin ja sanotaan että tuossa on Seppäsen teille tekemä ateria, olkaa hyvä.

Niinpä Seppänen päätyi itse lukemaan tekstit – ihan normaalisti studiossa – ja valitsi julkaisualustaksi OnlyFansin:

– Se on mielestäni hyvä ratkaisu. Siinä on erotettu viihde ja taide niin, että viihteen löytää OnlyFansin puolelta. Siellä minua kiehtoo myös se, kuinka aiemmin halveksitut aikuisviihdetähdet ovat – ainakin jotkut – pystyneet sen kautta saamaan toimeentulon. Ehkä kirjailijat tulevat nyt perässä!

Tosin novellit ovat siellä kyllä ihan ilmaiseksi saavilla, joten Seppäsen lompakkoa se ei lihota. Alusta kuitenkin mahdollistaa paitsi pienimuotoista kapinaa, myös bonusraidat:

– Teen sinne myös ikään kuin ”musiikkivideoita”, joita tulee sitä mukaa kun inspiraatio iskee. Nyt vaikkapa on kirjan esipuhe kuvattu eräässä autiotalossa ja luen sen siellä sivu kerrallaan eri paikoissa.

Ehkäpä se on osaltaan myös kirjan punkosuutta! F

i nfo

Jussi Seppänen: Suomirockin statistit, WSOY 2026

Kansi: v ille l ai H onen

PALONTORJUNTA JA POLIISI NAANTALISSA

OCH POLIS I NÅDENDAL FIREFIGHTING AND POLICING IN NAANTALI

15.5.–31.8.2026 ti–su klo 11–18 (Juhannusaattona suljettu)

1.9.2026–29.3.2027 ke klo 12–18

Naantalin museo, Humppi Mannerheiminkatu 21 p. 02 435 2727 naantali.fi/museo

SALON PAIKALLISMUSEOT TARJOAVAT ELÄMYKSIÄ

JA TAPAHTUMIA

HALIKON MUSEO

Salon taidemu S eo veturitalli

Helena Blomqvist

Uusi ystäväni — The New Friend

Galleria Sivuraide

Paula Lehtonen: Kunniavieraat

Mariankatu 14, Salo www.salontaidemuseo.fi 23.5.–6.9.2026

ti-pe 10-18 • la-su 11-16

Kirkkorinne 7, Halikko 30.5.-9.8.2026, TO-SU 11-17

MERITALON MUSEO

Moisionkatu 18, Salo | 3.6.-30.8.2026, KE-SU 11-17

Tapahtumat: Pörriäispäivä 6.6. ja Hannan päivät 18.7.

PERNIÖN MUSEO

Museotie 9, Perniö | 3.6.-30.8.2026, KE-SU 11-17

Tapahtumat: Laurin markkinat 1.8.

TRÖMPERIN KESTIKIEVARI

Vanha Turuntie 1326, Hajala 10.6.-9.8.2026, KE-SU 11-17

Museossa palvelee tunnelmallinen kesäkahvio

• Kaikkiin neljään museoon on ilmainen sisäänpääsy.

• Kiikalan ja Suomusjärven kotiseutumuseot ovat tänä kesänä suljettuna.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

WWW.SALOMUS.FI

SALON PAIKALLISMUSEOT SALONPAIKALLISMUSEOT

ELEKTRONIIKKAMUSEO.FI ASTRUM-KESKUS

VARTIOVUORELLA

Ratkiriemukas koko perheen musiikkiseikkailu!

KISSA

VALTTERI LEHTINEN

VELHO SAMI LALOU

MUISSA ROOLEISSA VARTIOVUOREN HURMAAVA ENSEMBLE

OHJAUS JA DRAMATISOINTI SEPPO HONKONEN

ESITYKSET 9.6.-15.8. turunkesateatteri.fi • Ikäsuositus: yli 3v.

Taivaallinen musikaalikomedia Taivaallinen musikaalikomedia

Turun kaupunginmuseon amanuenssi Lauri Leikas.

Kasveista saa kelpo lääkekaapin

Jos käy kesällä niin ikävästi, että on kippiä mutta ei pääse työterveyteen, terveyskeskukseen tai edes päivystykseen, kannattaa suunnata Apteekkimuseoon.

Vanha konsti saattaa nimittäin olla parempi kuin pussillinen uusia. Tai no, ainakin se on vanha konsti: Apteekkimuseossa on nimittäin esillä näyttely 1700- ja 1800-lukujen kansanlääkinnästä, eli käytännössä kasveista, joita käytettiin erilaisiin vaivoihin. Halvemmaksikin vanha kansa tulee, sillä Mehiläisessä menee helpolla pari sataa, kun museoon pääsee 7 eurolla.

Toki voi olla, että itsetehty haavavoide, jossa on virtsaa ja koiran ulostetta ei lopulta toimi ihan yhtä hyvin pikkuhaavaan kuin vaikka Bepanthen, mutta eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee!

Turun kaupunginmuseon amanuenssi Lauri Leikas kertoo, että varsinkin Lönnrotin myötä 1800luvun mittaan alkoi kyllä olla tarjolla koiranjätöksiä vakuuttavampiakin lääkkeitä:

– Monet Lönnrotin lääkekasveista ja terveysneuvoista ovat relevantteja edelleen. Hyvä esimerkki on riisitauti, josta lapset siihen aikaan paljon kärsivät ja joka aiheuttaa muun muassa vatsan turvotusta ja luiden vääntymistä. Nykyään tiedetään sen johtuvan D-vitamiinin puutoksesta. Lönnrot kehotti käyttämään lääkkeeksi kalanmaksarasvaa sekä ulkoilua.

Ero 1700-luvun näkemyksiin oli suuri: silloin pappi Christfried Ganander julkaisi kirjan Maan Miehen Huone ja Koti Aptheekki (1788), jossa uskottiin esimerkiksi riisitaudin hoidossa enemmänkin majavanrauhaseritteeseen.

Siankärsämö oli eräänlainen yleislääke, joka tepsi niin flunssaan kuin haavanhoitoon.

Lönnrot näki myös puhtaan veden hyödyt. Hänen Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri -teoksensa (1839) kuluikin monien sukupolvien käsissä eikä ihan syyttä.

Siankärsämöä ja piharatamoa

Apteekkimuseo sijaitsee lääketieteen professori Josef Pippingin vanhassa talossa ja aikanaan sen pihalla on kasvatettu Lönnrotinkin mainitsemia kasveja. Ja nyt niitä on taas: pihalla voi käydä tutustumassa moniin itsehoitokasveihin oikein nimikyltin kera.

Yleisimpiä vaivoja, joihin kasveista haettiin apua, olivat vilustumistaudit, vatsamurheet, ihottumat ja haavat, lasten taudit sekä naisten vaivat eli emätaudit, kuten Lönnrot niitä kutsui. Näihin näyttelyssä myös keskitytään.

Leikas nostaa Lönnrotin suosikkikasveista pari: – Siankärsämön hän mainitsee usein. Se oli eräänlainen yleislääke, joka tepsi niin flunssaan kuin haavanhoitoon.

Siankärsämön latinankielinen nimi Achillea millefolium, viittaakin Akilleukseen ja hänen haavoittuvaiseen kantapäähänsä. Se tunnetaan myös nimellä herba militaris, sillä armeijassa haavanhoito oli tietenkin tärkeää.

– Toinen Lönnrotille tärkeä – ja toimiva – kasvi haavanhoidossa on tavallinen piharatamo. Sillä on peitetty haavoja ja kasvilla on jonkin verran tulehdusta estävää vaikutusta.

Hullukaalia hampaisiin Lääkekasveja käytettiin monin tavoin. Niitä voitiin juoda ikään kuin teenä tai sitten niistä tehtiin esimerkiksi voiteita. Yksinkertaisimmillaan saatettiin sekoittaa vaikkapa keto-orvokkia suolattomaan voihin niin a vot, saatiin voide, josta L'Oréalkin olisi kateellinen. Myös paloviinaan sekoitettiin yrttejä: Jägermeisterin juuret ulottuvat kauas!

Moni kasvi sai lempinimensä käyttökohteen mukaan. Esimerkiksi yskään tehosi leskenlehtitee, joten sitä kutsuttiin myös yskäruohoksi. Näsiänmarja tunnettiin riidenmarjana (riisitaudin mukaan), sammasruohoa taas käytettiin suun tulehduksiin – se tunnetaan paremmin nimellä ketunlieko.

Osa lääkekasveista toimi vähän, osasta ei ollut ainakaan haittaa, mutta osa oli hyvinkin myrkyllisiä, kuten hullukaali, jota käytettiin hammassärkyyn. Kevyempää hammashoitoa saattoi hankkia itselleen pitämällä piparjuuren palaa särkevässä hampaassa tai pureksimalla rosmariinia – idea oli lievittää kipua ja vähentää tulehdusta.

Mutta jos nyt kuitenkaan mikään noista ei auta, kannattaa ehkä kokeilla ennaltaehkäisevästi myös hammasharjaa. F

Achillea millefolium eli siankärsämö.

Kuva: e nvato

i nfo ”Kun lääkäri ei ole lähellä” Apteekkimuseossa 15.8.2027 saakka.

Roope & Anton Lipasti

vauhti kiihtyy, DBTL, Riippumaton jussi, Metallivuori…

iik! en jaksa enää!

Kimmo voittaa liput KAiKiLLE Turun kesäfestareille.

Öh... Näitä on tuhat!

Onnenkotka!

Hirmu-Urakka alkaa: Ruissi, Kesärauha, Rockfest...

Ei enää Kaijaa!

kesän lopulla Kimmo on muuttunut eläväksi roskaksi.

Punk ja yäk.

juhlien jälkeen siivotaan.

Kääk! Roskat heräsivät eloon!

Elävä roska herättää kansainvälistä somekiinnostusta.

Hymyilkää, herra roska, olette Tiktokissa!

paniiikki nostaa päätään.

Luonto kostaa!

Meidän on kuunneltava Gaiaa!

Tahdon olla rauhassa!

Ooh, hän puhuu rauhan puolesta!

RÖYYYH.

Ukrainassa: Kimmon rauhanaate leviää.

Jos kaikkialla on kylliksi roskaa, ei mahdu sotimaan.

Tämä on se muutos joka haluamme olla!

Tiedeyhteisökin on innoissaan. Evoluution harppaus!

Mitä nyt taas?

Linkki ihmisen ja puhtaan luonnon välillä!

Kaikki haluavat olla kuin Kimmo. minullekin oma roskavuori! Mutta mistä?

Uusi someguru on syntynyt!

Menkää helevettiin täältä!

Ooh! Äiti maa puhuu!

Kimmon roskuus resonoi nykyihmisissä:

Hän on yhtä universumin kanssa!

Niin aito!

Tilataan Kiinasta!

Alkaa valtaisa temutus Ostin, oli halpaa.

Rauhoittukaa, roskaa riittää ihan kaikille!

Kimmo julistetaan Unescon perintökohteeksi.

Hänessä tiivistyy nykyaika...

...Kertakäyttöisyys ja huonolaatuisuus.

Kimmo yrittää pysäyttää aloittamansa hulluuden.

Älkää!

Suu kiinni, etuoikeutettu roska.

Vähän pieni ehkä mutta hieno.

Lääke on tehty asbestista, se ehkäisee vatsanpolttoa!

En tarvitse tätä mihinkään! juu, ahdasta on.

rauha meidän aikanamme!

YSTÄVÄKIRJA

Saara Kotkaniemi

Nimi: Saara Kotkaniemi Ikä: 39 Ammatti: Näyttelijä, läheisyyskoreografi

Olet mukana Emma-teatterin Loistojutussa, jonka Pentti Kotkaniemi ohjaa.

Asteikolla 1–5, kuinka kauheaa on olla isän ohjauksessa?

Jos 5 on ”ei-lainkaan-kauheaa”, niin se. Ei se eroa yhtään siitä, että tekee jonkun muun vanhan patun kanssa töitä! No ehkä sen verran, että kun isä tauoilla kertoo anekdoottejaan, niin minä korjailen perässä.

Koska olit ekan kerran lavalla?

Meillä oli ala-asteella teatterikerho ekasta luokasta lähtien ja se oli tärkeä juttu. Teimme ystäväni Sara Mellerin kanssa esityksiä kaikkiin koulun juhliin. Mainoksiin pääsin aika pienenä, ja seitsemänvuotiaana olin mukana Ylen tv-elokuvassa Sanat ja hiljaisuus. Se oli ihanaa! Ihmettelin kuinka voi saada jopa rahaa siitä, kun juoksentelee pitkin Kasvitieteellistä puutarhaa.

Suhteesi Turkuun?

Meillä on mökki Kustavissa. Kun lapsena jossain vaiheessa kesää oli tylsyyttä ollut tarpeeksi, pääsimme Turkuun shoppailemaan. Se oli kesän kohokohta. Ostin muun muassa ensimmäiset rintsikkani Turusta. Denniksessä käytiin aina syömässä ja joskus piipahdettiin Vartsikan kesäteatterissa. DBTL-muistojakin on: olen oksentanut Aurajokeen. Turku on siis rakas kaupunki!

Kotkaniemi on hieno sukunimi. Mistä päin se tulee?

Pohjanmaalta, jostain Alajärven tienoilta, mutta minä tulen kyllä ihan Helsingistä.

Kesän näytelmässä leikitään kaksoisolentoajatuksella. Oletko koskaan tavannut omaa kaksoisolentoasi?

En ole, mutta moni on sanonut nähneensä kaksoisolentoni. Olen aika geneerisen näköinen, joten ehkä se johtuu siitä. Viimeksi joku sanoi, että olen Vikingseissä näyttelevän

Katheryn Winnickin näköinen.

Mikä on parasta kesäteatterissa ylisummaan?

Näyttelijän näkökulmasta siinä on kiitollista se, että ihmiset haluavat ensisijaisesti tulla viihtymään ja saada hauskan illan. Jos siinä onnistuu, niin ihmiset ovat tyytyväisiä ja lähtevät iloisina kotiin.

Miksi kannattaisi tulla katsomaan juuri tätä näytelmää?

Samasta syystä: se kyllä tyydyttää tuon viihtymisen tarpeen! Meillä on erinomainen teksti ja hyvä porukka.

Vuonna 2020 julkaistiin laatimasi ohjeistus intiimikohtausten tekemiseen kameratyöskentelyssä. Kuinka hyvin se on otettu käyttöön?

Se sai paljon julkisuutta. Niihin aikoihin yleistyvät tuotannoissa myös läheisyyskoreografit, jolloin paljon asioita siirtyi heidän vastuulleen. Eli enää eivät vain näyttelijät tai ohjaaja ja tuotanto ole vastuussa siitä, että kaikki menee turvallisesti. Uskon, että on osittain ohjeistuksen ansiota, että läheisyyskoreografien käyttö on yleistynyt.

Siispä tilaamme nyt sinulta myös yleisohjeistuksen kesäteatterikävijöille…

Ongelma on usein, että ei ole syöty, on oltu paljon auringossa, eikä juotu riittävästi vettä, mutta enemmän kuin tarpeeksi alkoholia. Sairaskohtaukset kesäteatteriyleisössä ovat ikävän yleisiä. Muistamalla juoda vettä pääsee jo aika pitkälle!

Olet naimisissa sveitsiläis-italialaisen miehen kanssa. Mikä on parasta Sveitsissä?

Vuoret. On ihmeellistä, että siellä ollaan koko ajan kuin Windowsin näytönsäästäjän sisällä. Se on kyllä hienoa. Mutta ne hinnat toisaalta eivät ole…

Tätä minusta ei moni tiedä

Olen kova röyhtäilemään. Turun seudulla kuvatun Villi leikki -elokuvan kansainvälinen työryhmä antoi minulle röyhtäilyn takia lempinimen Burbie, ei siis Barbie.

Kun en ole näyttelemässä, minä…

Olen lasten kanssa. Nuorimmainen on vasta kolme, joten kun en ole töissä hän saa – ja myös vaatii – kaiken huomion.