Maa- ja metsätalousministeriön vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta:
”Vesihuolto on vastuullista yhteispeliä”
sivu 2
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain vesilaitoksen sisäinen tekninen tehtävä. Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
TÄSSÄ LEHDESSÄ:
Vesihuollon infrarakentamisessa halvin ratkaisu voi pitkällä aikavälillä tulla kalliiksi.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain vesilaitoksen sisäinen tekninen tehtävä.
Jaetaan Kauppalehden liitteenä 9.6.2026
Tekijät: Oskari Heikkilä (050 542 0578, oskari.heikkila@mediaplanet.com), Atte Korhonen, Maya Harjunpää, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Teemu Leppänen
facebook.com/kehittyvatkaupungit
@Mediaplanetfi
Kierrätäthän tämän lehden
PÄÄKIRJOITUS
Vastuu vesihuollon toimintavarmuudesta on yhteinen
Olemme tottuneet siihen, että vettä saadaan hanasta häiriöttä ja turvallisesti ympäri vuorokauden. Viime vuosien muutokset turvallisuusympäristössä ovat kuitenkin vahvistaneet ymmärrystä siitä, että toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Toimintavarmuus edellyttää varautumista, suunnitelmallista omaisuudenhallintaa ja riittäviä investointeja.
Teksti Kati Halonen
– Suomessa talousveden laatu ja jätevedenpuhdistuksen taso ovat korkealla tasolla. Vesihuoltolaitokset, kunnat ja viranomaiset ovat varautuneet häiriötilanteisiin muun muassa varavesijärjestelyillä, suunnitelmilla ja harjoituksilla. Olennaista on, että suunnitelmia myös testataan ja pidetään ajan tasalla, muistuttaa maa- ja metsätalousministeriön vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta. Vesihuollon vastuullisuus ei rajoitu laitosten tekniseen työhön, vaan ulottuu koko ketjuun kunnista asiakkaisiin. Vesihuoltolaitokselle vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea omaisuuden hallintaa ja häiriötilanteisiin varautumista. Kunnalle se näkyy omistajapolitiikassa ja päätöksissä, joilla mahdollistetaan laitoksen pitkäjänteinen toiminta.
– Myös asiakkaalla on oma roolinsa. Vastuullisuutta on ymmärtää, että vesimaksuilla ei makseta vain tämän päivän palveluista, vaan turvataan vesihuollon toimintavarmuus myös tulevaisuudessa. Vesihuoltolaitosten on katettava kustannuksensa vesimaksuilla, mikä tekee tilanteesta haastavan
erityisesti alueilla, joilla asukasmäärä vähenee ja maksupohja heikkenee. Etenkin pienissä kunnissa ja osuuskunnissa on aika suunnitella laitosten yhdistymisiä, jotta toimintaan saadaan leveämmät hartiat, Verta huomauttaa.
Ikääntyvä infra kasvattaa investointipainetta Vesihuollon suurimmat haasteet liittyvät verkostojen ikääntymiseen ja korjausvelan kasvuun. Suuri osa vesijohtoja viemäriverkostoista on rakennettu 1900-luvun loppupuolella, ja niiden käyttöikä tulee monin paikoin vastaan. Jos korjauksia lykätään, lisääntyvät myös häiriöt, putkirikot sekä pahimmillaan terveys- ja ympäristöhaitat. Samaan aikaan etenkin pienillä vesihuoltolaitoksilla ja vesiosuuskunnilla resurssit ovat usein niukat. Siksi vesihuollossa korostuvat pitkäjänteinen omaisuudenhallinta, investointien ennakointi ja laitosten välinen yhteistyö, tarvittaessa yhdistymisiin asti. – Vesihuolto on yhteispeliä, jossa jokaisen toimijan on tunnistettava oma vastuunsa, toteaa Verta.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Vesihuollon tulevaisuus rakennetaan tänään – Aqua Sensei auttaa tuomaan puhtaan veden tulevillekin sukupolville
Suomalainen raakavesi on laadukasta, mutta jos verkosto pääsee huonoon kuntoon, voi hyväkin vesi pilaantua matkalla hanaan. Tähän haasteeseen vastaa Aqua Sensei, vesihuollon omaisuudenhallintaan ja vuotohakuun erikoistunut asiantuntijayritys.
Teksti Vesa Brandt
–Tavoitteemme on rakentaa parempaa vesihuoltoa tuleville sukupolville – ja se lupaus lunastetaan tänään tehtävillä päätöksillä, sanoo Aqua Sensein perustaja Kimmo Järvinen, jonka taustalla on yli kaksikymmentä vuotta kokemusta infran omaisuudenhallinnasta.
Johtaminen ja mittaukset käsi kädessä Aqua Sensein filosofiassa vesijakelun toimivuus varmistetaan kahdelta kantilta. Johtamisen tasolla laitoksilla tulee olla selkeät tavoitteet ja kyky tehdä oikeita päätöksiä. Käytännön tasolla tarvitaan ajantasaista tietoa verkoston kunnosta – ilman tätä investoinnit kohdentuvat väärin. – Erityisesti talousvesiverkon kuntomittaukset ovat ala, jossa tarjonta on ollut vähäistä. Aqua Sensei hyödyntää maailman parhaita vuotokorrelaattoreita, jotka löytävät pienetkin hiljaiset vuodot ennen kuin ne kasvavat vakaviksi.
Ennakointi on paras sijoitus Suunnittelemattomuuden hinta voi olla kova: vesikatkot, putkirikot ja pahimmillaan veden saastuminen ovat kalliita ja vaikeita korjata. Aqua Sensein opetus on selkeä: kun haasteet tunnistetaan ajoissa,
Aqua Sensei hyödyntää maailman parhaita vuotokorrelaattoreita, jotka löytävät vuodot ennen kuin ne kasvavat vakaviksi, Kimmo Järvinen kuvailee.
selvitään keveämmillä toimenpiteillä. – Putkiston elinkaari on tyypillisesti 50–80 vuotta, ja vanhempaa verkostoa tulisi tarkastella säännöllisesti 5–10 vuoden syklissä. Tämä suunnitelmallisuus maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Suunnittelemattomuuden hinta voi olla kova: vesikatkot, putkirikot ja pahimmillaan veden saastuminen ovat kalliita ja vaikeita korjata.
Aqua Sensei toimii sekä yksittäisten projektien vetäjänä että pitkäaikaisten kumppanuuksien luottopelaajana. Järvisen mukaan paras tulos saavutetaan pitkäjänteisesti.
– Kun suhteet ovat luottamukselliset ja tiiviit, niin voidaan toimia nopeasti yllättävissäkin tilanteissa, Järvinen sanoo.
Lue lisää: aquasensei.fi
Kaupallisessa yhteistyössä:
Underground Cityn palvelun ydin ei ole yksittäinen kamera, vaan toimintamalli, jossa verkoston kuntoa selvitetään laajasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Toimintamalli on noteerattu myös Yhdysvalloissa.
Oikeaan
Vesihuoltolain uudistus kiristää vesilaitosten selvilläolovelvollisuutta. Päätösten on perustuttava ajantasaiseen tietoon, ei oletuksiin tai mututuntumaan. Viemäriverkoston kunto ei selviä vuosiluvusta; kaikki vanha ei ole huonoa, eikä kaikki uusi ole kunnossa.
– Olemme kuvanneet noin 1 700 kilometriä viemäriverkostoa yli 70 kunnan alueella. Seulotusta verkostosta noin 70 prosenttia oli sellaisessa kunnossa, että sen kanssa voidaan elää. Se on hyvä uutinen, koska vesihuollossa puhutaan usein suuresta korjausvelkavuoresta. Mutta jos katsotaan vain putken ikää, voidaan päätyä saneeraamaan väärää kohtaa ja ohittaa juuri se putki, jossa todellinen riski on, Underground Cityn asiakkuusjohtaja Jussi Kuikka toteaa. Jos viemäriverkoston kriittinen vika havaitaan vasta häiriön, sortuman tai
ylivuodon jälkeen, ollaan jo myöhässä. Silloin korjaukset joudutaan tekemään kiireellisinä, mikä nostaa kustannuksia ja lisää ympäristöriskejä.
– Ennakoivalla kuntotiedolla voidaan tunnistaa ongelmakohdat ajoissa ja puuttua niihin ennen kuin ne näkyvät tukoksina, ylivuotoina tai muina häiriöinä. Yksinkertaiset asiat kannattaa tehdä heti, ei ylisuunnitella, painottaa Kuikka. Yksi viemäriverkostojen suurimmista ongelmista on vuotoveden päätyminen jätevesiviemäriin maaperästä, hulevesistä ja muista lähteistä. Sitä ei välttä-
mättä ajatella isona kysymyksenä, vaikka se kuormittaa puhdistamoita sekä kasvattaa energiakulutusta ja kemikaalien käyttöä eli lisää kustannuksia.
Kuntotieto karttuu vain tutkimalla –kustannustehokkaasti
Underground Cityn palvelun ydin ei ole yksittäinen kamera, vaan toimintamalli, jossa verkoston kuntoa selvitetään laajasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Zoom-kamerakuvaus on yleispiirteinen seulontamenetelmä. Sen tarkoitus ei ole korvata kaikkia tarkempia tutkimuksia, vaan näyttää, missä verkosto on kunnossa ja missä tarvitaan lisäselvityksiä.
Olen monille asiakkaille sanonut, että mitä enemmän te tutkitte, sitä enemmän te säästätte.
Valtaosassa tapauksista zoom-kuvaus antaa riittävän hyvän käsityksen putken yleiskunnosta. Kun ongelmakohta tunnistetaan, robottikamerat voidaan kohdistaa oikeaan paikkaan. – Voimme tutkia zoom-seulonnalla samalla budjetilla moninkertaisen määrän verkostoa ja muodostaa kokonaiskuvan siitä, missä todellinen korjaus- tai huoltotarve sijaitsee. Näin omaisuudenhallinta ei perustu yksittäisiin havaintoihin tai putkien ikään, vaan laajempaan kuntotietoon. Mutta datan arvo syntyy vasta silloin, kun kuvattu aineisto muuttuu käyttökelpoiseksi tiedoksi. Tutkimuksista saadut videot ja tulokset tallentuvat automaattisesti Underground Cloud -palveluun. Tämä tekee tiedosta läpinäkyvämpää ja helpommin hyödynnettävää, Kuikka sanoo.
Underground Cityn toimintamalli on noteerattu myös Yhdysvalloissa. Indianan osavaltio on teettänyt Purduen yliopistossa selvityksen viemäreiden omaisuudenhallinnan parhaista käytännöistä maailmassa ja Underground Cityn toimintamalli päätyi suositeltujen menetelmien listalle. Se kertoo, että Suomessa kehitetylle osaamiselle on tarvetta myös kansainvälisesti. Pitkällä aikavälillä ratkaisevaa on tiedon kertyminen. Verkostoa ei ole tarkoitus tutkia vain kerran. Kun samoja kohteita kuvataan ja arvioidaan uudelleen, vesilaitos alkaa nähdä, miten putkien kunto muuttuu ajan myötä. Yksittäinen kuvaus kertoo tämänhetkisen tilanteen, mutta toistuva seuranta luo pohjaa ennakoinnille: missä vaurio etenee, missä käyttöikää voidaan pidentää paikallisilla korjauksilla ja missä saneerausta ei kannata enää lykätä. Näin kuntotiedosta tulee jatkuva päätöksenteon työkalu, ei vain yksittäinen selvitys.
– Olen monille asiakkaille sanonut, että mitä enemmän te tutkitte, sitä enemmän te säästätte, Kuikka kertoo.
Älä saneeraa sokkona. Tutustu viemäriverkoston seulontatutkimuksiin ja tietoon perustuvaan omaisuudenhallintaan:
undergroundcity.fi/landing1
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
GF Uponorin
vahvuuksia
ovat pitkäikäiset muoviset putki-, kaivoja järjestelmäratkaisut sekä tekninen tuki saneeraus- ja rakentamiskohteissa.
Vahvuuksiin
lukeutuvat myös saneeraus- ja kenttätyöyksikön tarjoamat Weholite-, VipLiner- ja paineputkien asennus- ja hitsauspalvelut.
Ennen vesistöön johtamista tai pohjavesialueella imeyttämistä olisi arvioitava myös mitä veden mukana kulkee, Teemu Salminen (kuvissa ylempänä) ja Jouni Siironen kertovat.
Saneerausvelan rinnalla kasvaa selvilläolovelka
Vesihuollon infrarakentamisessa halvin ratkaisu voi pitkällä aikavälillä tulla kalliiksi. Jos verkostoa joudutaan korjaamaan tai uusimaan ennenaikaisesti, säästö katoaa nopeasti kaivuutöihin, häiriöihin ja korjauskierteen kustannuksiin.
– Vesihuoltoa pitäisi rakentaa nykyistä pidemmällä aikajänteellä. Tavoitteena ei saisi olla vain se, että hanke toteutetaan mahdollisimman edullisesti, vaan se, että ratkaisu kestää käytössä vuosikymmeniä.
Vesihuollon infraa on mahdollista tehdä sadaksi vuodeksi. Rakentamisen aikaisesta halpuuttamisesta pitäisi päästä elinkaaren kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, sanoo Uponor Infra Oy:n myyntipäällikkö
Teemu Salminen
Vastuullisuus rakennetaan koko
ketjussa suunnittelusta ja hankinnasta asennukseen ja ylläpitoon. Pitkä käyttöikä edellyttää oikeita ratkaisuja, laadukasta toteutusta ja kohteeseen sopivia materiaalivalintoja. Kun kokonaisuus tehdään kerralla kestävästi, vähenevät myös korjaustarpeet, työmaahaitat ja ympäristökuormitus.
Ennen saneerauspäätöksiä tarvitaan kuitenkin riittävä tieto verkoston todellisesta kunnosta. Kaikilla laitoksilla ei ole tarpeeksi tarkkaa kokonaiskuvaa siitä,
Hulevesien käsittely suojaa vesistöjä ja pohjavesiä
Hulevesistä puhutaan usein määrän ja tulvariskien kautta, mutta yhtä tärkeä kysymys on veden laatu. Kaupunkien kaduilta, pihoilta ja muilta kovilta pinnoilta huuhtoutuu sateiden mukana epäpuhtauksia ja haittaaineita hulevesiverkostoon ja edelleen vesistöihin.
– Hulevesien hallinnassa ei riitä, että vesi johdetaan nopeasti pois rakennetusta ympäristöstä. Ennen vesistöön johtamista tai pohjavesialueella imeyttämistä olisi arvioitava myös mitä veden mukana kulkee. Paikalliset haittavaikutukset voivat syntyä nopeasti, jos epäpuhtaudet päätyvät käsittelemättöminä pieniin vesistöihin tai herkille pohjavesialueille, Salminen muistuttaa.
GF Uponorin hulevesiratkaisuissa laadullista hallintaa voidaan toteuttaa maanalaisilla hulevesisuodattimilla joko luontopohjaisten ratkaisujen rinnalla tai kohteissa, joissa maanpäällistä tilaa ei ole riittävästi. Ratkaisuilla voidaan käsitellä jopa 95 prosenttia vuotuisesta sademäärästä. Harvinaisten rankkasadepiikkien aikana korostuu veden määrällinen hallinta, mutta tavallisten sateiden mukana kulkeutuvia epäpuhtauksia voidaan vähentää ennen veden johtamista eteenpäin.
Kun verkostotieto, kuntotutkimukset, käyttöhavainnot ja mittausdata kootaan yhteen, saneerausta ei tarvitse tehdä pelkän iän tai yksittäisten häiriöiden perusteella.
GF Uponorin vahvuuksia ovat pitkäikäiset muoviset putki-, kaivo- ja järjestelmäratkaisut sekä tekninen tuki saneeraus- ja rakentamiskohteissa. Vahvuuksiin lukeutuvat myös saneeraus- ja kenttätyöyksikön tarjoamat Weholite-, VipLiner- ja paineputkien asennus- ja hitsauspalvelut. Nastolan ja Vaasan hiilineutraalit tehtaat vahvistavat osaltaan yhtiön vastuullisuustyötä. Vesihuollon toimitusvarmuus ei synny yhdestä tuotteesta tai yksittäisestä hankkeesta. Se syntyy siitä, että verkosto tunnetaan, korjaukset kohdistetaan oikein ja ratkaisut rakennetaan kestämään. Kun infraa rakennetaan sadaksi vuodeksi eikä vain seuraavaan kilpailutukseen asti, vastuullisuus muuttuu käytännön päätöksiksi.
missä verkosto kulkee, millaisista osista se koostuu ja missä kunnossa se on. – Selvilläolovelan kurominen umpeen on ensimmäinen askel ennakoivaan omaisuudenhallintaan. Kun verkostotieto, kuntotutkimukset, käyttöhavainnot ja mittausdata kootaan yhteen, saneerausta ei tarvitse tehdä pelkän iän tai yksittäisten häiriöiden perusteella. Silloin rajalliset investointirahat voidaan ohjata kriittisimpiin kohteisiin, huomauttaa Uponor Infra Oy:n myyntipäällikkö Jouni Siironen
Uponor on osa GF -konsernia, maailmanlaajuista virtausratkaisujen johtavaa tarjoajaa, jonka korkealaatuiset tuotteet mahdollistavat veden ja nesteiden turvallisen kuljetuksen ympäri maailmaa.
Lue lisää Uponorin ratkaisuista puhtaan veden jakeluun, jätevesiverkostoihin ja hulevesien hallintaan:
uponor.com/fi-fi
Teksti Kati Halonen
Vesihuollon tulevaisuus rakennetaan tiedon varaan
Sitowise tukee vesihuoltolaitoksia omaisuudenhallinnassa ja auttaa perustamaan saneerausja investointipäätökset ajantasaiseen tietoon.
Maan alla sijaitsevat verkostot, laitokset muu vesihuolto-omaisuus muodostavat kokonaisuuden, jonka hallinta vaikuttaa kaikkeen vesihuoltolaitoksen toimintaan investointisuunnittelusta häiriötilanteiden hallintaan. Sitowise Oy:n johtava asiantuntija Tuija Laakso sanoo vesihuoltopalveluiden toimintavarmuuden edellyttävän, että laitosten ja verkostojen elinkaarta hallitaan
Omaisuudenhallintasuunnitelmien laatimistyö tekee näkyväksi resurssitarpeet, sillä turvallisuuden hallinnan ja omaisuudenhallinnan pitää olla jatkuvaa, Tuija Laakso muistuttaa.
suunnitelmallisesti.
– Hyvä omaisuudenhallinta tarkoittaa, että vesihuoltopalvelujen tuottaminen pystytään takaamaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Rakentaminen ja saneeraus vaativat suuria panostuksia, ja päätösten vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Päätösten tueksi tarvitaan tietoa omaisuu-
den kunnosta sekä luotettavia ennusteita käyttöiästä ja tulevasta saneeraustarpeesta.
– Kaikki data tulee kerätä kytkettynä oikeaan kohteeseen muodossa, joka mahdollistaa jatkotyöstämisen, Laakso painottaa.
Kuntotieto tarkentaa saneeraustarvetta Monilla vesilaitoksilla on Laakson mukaan yhä puutteita verkostojen perustiedoissa – siksi tietopohjaa on tärkeää täydentää systemaattisesti ja kuntotietoa kerätä jatkuvasti. Kun tieto karttuu, verkostojen kuntoa, käyttöikää ja saneeraustarvetta voidaan mallintaa yhä tarkemmin.
– Tekniseen käyttöikään perustuva arvio ei yksin riitä. Hyväkuntoista putkea ei tarvitse saneerata vain iän vuoksi, mutta nuorempikin kohde voi vaatia toimia. Laakso kertoo uudistetun vesihuoltolain edellyttävän omaisuudenhallintasuunnitelmia, joissa tarkastellaan nykytilaa ja tulevia tarpeita. – Omaisuudenhallintasuunnitelmien laatimistyö tekee näkyväksi resurssitarpeet, sillä turvallisuuden hallinnan ja omaisuudenhallinnan pitää olla jatkuvaa.
Sitowise on pohjoismainen rakennetun ympäristön asiantuntija- ja digiyhtiö, jonka palveluissa yhdistyvät tekninen suunnittelu, konsultointi ja digitaaliset ratkaisut. Yhtiön noin 1900 asiantuntijaa työskentelee rakennusten, infran, energian, vesihuollon, ympäristön ja paikkatiedon parissa. Vesihuollossa Sitowise tarjoaa suunnittelun lisäksi omaisuudenhallintaa sekä sitä tukevaa tiedonhallintaa ja analysointia. Toiminnan keskiössä ovat rakennettu ja digitaalinen kriittinen infrastruktuuri sekä tiedolla johtaminen. Lue lisää: sitowise.fi
Kaupallisessa yhteistyössä:
Mittausdata ratkaisee vesiprosessin ohjauksen
Optosevenin mittausratkaisut auttavat puhdas- ja jätevesilaitoksia seuraamaan vedenkäsittelyä luotettavasti ja reagoimaan muutoksiin
ajoissa.
Vesilaitokset ovat haastava ympäristö mittalaitteille, joiden luotettavuus vaikuttaa suoraan vedenkäsittelyn ohjaukseen. Jos mittalaitteet likaantuvat herkästi, vaativat jatkuvaa puhdistusta tai tuottavat muusta syystä epävarmaa dataa, prosessin hallinta vaikeutuu. – Jos mittauspiste valitaan puhdistusprosessin loppupäästä vain likaantumisen välttämiseksi, mittaustulosta on hankala käyttää prosessin säätöön, Optoseven Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Makkonen sanoo.
Jatkuvatoiminen nesteanalytiikka tuo reaaliaikaista tietoa vesilaitoksen prosessin vaiheista. Makkosen mukaan sen merkitys korostuu, kun veden laatu vaihtelee tai poikkeamiin pitää päästä kiinni nopeasti.
– Luottamus toimintaan nousee uudelle tasolle, kun Optosevenin analysaattori näyttää jatkuvasti prosessin tilan. Poikkeustilanteet havaitaan heti alkuvaiheessa ja niihin ehditään reagoida.
Optoseven on suomalainen, jatkuvatoimiseen nesteanalytiikkaan erikoistunut yritys. Sen analysaattori puhdistaa ja
Optosevenin analysaattoreilla suoritettuja mittauksia on mahdollista lisätä kohtiin, joissa muut mittalaitteet eivät aiemmin ole toimineet, Jarkko Makkonen kuvailee.
ylläpitää itse itseään, eikä mittaus vaadi erillisiä reagensseja. Ainoa huoltotoimenpide on vuosihuolto.
– Puhtaan veden puolella analysaattoreita käytetään raakaveden mittaukseen, puhdistusprosessien säätöön ja seurantaan sekä lopputuotteen laadunvarmistukseen, Makkonen kertoo. Hän painottaa, että jätevesissä epäpuhtaudet likaavat helposti mittalaitteiden optiset pinnat. Näin ei kuitenkaan käy Optosevenin analysaattorille. Mittauksia on mahdollista lisätä kohtiin, joissa muut mittalaitteet eivät aiemmin ole toimineet.
– Lisäksi monipistemittauksella voidaan saada tietoa useasta prosessipisteestä vain yhtä analysaattoria käyttäen. Optosevenin asiakkaat ovat saavuttaneet merkittäviä säästöjä niin kemikaalien kulutuksessa, huolloissa kuin laboratoriotyössäkin. Makkosen mukaan ratkaisua voidaan myös testata asiakkaan laitoksella ennen hankintapäätöstä.
– Vuosihuolletun analysaattorin elinikä on helposti yli kymmenen vuotta.
Lue lisää: optoseven.fi
Teksti Mikaela Katro
Teksti Mikaela Katro
Kaupallisessa yhteistyössä:
Kun perinteiset vuodonpaikannuskeinot eivät riitä
Verlatekin ammattilaiset paikantavat vuodot mittadatalla, akustisilla keinoilla tai ilmaisinkaasulla silloinkin, kun perinteiset menetelmät eivät tuota tulosta.
Kun vesiputkistossa epäillään vuotoa eikä syy tahdo löytyä, soi usein Jouni Tolvasen puhelin. Tolvanen johtaa vesijohtoverkoston vuodonhakuun erikoistunutta Verlatekiä jo toisessa polvessa. Yrityksellä on kokemusta tuhansista vuodonpaikannuksista ja käytössään Suomen laajin valikoima vuodonpaikannusmenetelmiä. – Vuodon tarkka paikannus on erityisen kustannustehokasta rakennetulla alueella. Kun kaivannon teko onnistuu täsmällisesti vuodon kohdalle eikä katuja tarvitse avata yhtään ylimääräistä, säästää asiakas helposti tuhansia euroa, Tolvanen sanoo.
Vuotokohta löytyy aina viimeistään ilmaisinkaasulla
Sopivin paikannustapa valitaan aina projektikohtaisesti. Työ alkaa yleensä rajaamalla vuotoalue mahdollisimman pienelle alueelle mittadatan perusteella, venttiilejä sulkemalla tai verkostoa kuuntelemalla. Verlatekin laitteistolla pystytään lisäämään virtaamamittauspisteitä verkostoon siirrettävillä ultraäänimittareilla.
Parhaimmillaan vuotoalue rajaantuu yhdelle runkoventtiilivälille. Sen jälkeen
Kaupallisessa yhteistyössä:
vuoto pyritään paikantamaan tarkkaa kaivuupaikkaa varten akustokorreloinnin avulla.
– Muoviputket tuottavat usein haasteita, mutta nykyaikaisilla laitteillamme onnistumisprosentti on hyvä, Tolvanen sanoo. Jos vuoto ei ota löytyäkseen, käyttöön otetaan ilmaisinkaasu. Sen käytössä Verlatek on maan kokenein – ja yksi harvoista, joka menetelmän ylipäätään taitaa. Putkistoon syötetään turvallista vety–typpiseosta, joka karkaa vuotokohdasta maan pinnalle. Siellä se havaitaan mittalaitteella.
– Kerromme asiakkaallemme aina eri vaihtoehdot, niiden kustannukset ja arvion siitä, millä menetelmällä vuoto todennäköisimmin löytyy, Tolvanen kertoo. Asiakas tekee päätökset ja Tolvanen tiimeineen toteuttaa työn askel askeleelta. Verlatek myös maahantuo ja myy vuodonpaikannuslaitteistoja. Sitten Tolvasen puhelin soi jälleen. Mihin vuosikymmenten menestys perustuu? – Siihen, että me löydämme vuodot, Tolvanen virnistää.
Oikea-aikainen tieto on kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuuden perusta. Kun verkostojen ja rakenteiden kuntoa seurataan jatkuvasti, poikkeamat voidaan havaita ajoissa ja korjauksiin ryhtyä ennen kuin ongelmat kasvavat vaurioiksi, häiriöiksi tai kalliiksi vuodoiksi.
– Pelkkä datan kerääminen ei riitä, vaan mittaustiedon on muututtava toimintaa tukevaksi tiedoksi. Jos saneeraukset ja huollot tehdään kalenterin eikä todellisen tilanteen perusteella, seurauksena voi olla turhia korjauksia, ylimitoitettuja toimenpiteitä ja kalliita kiiretöitä, huomauttaa Mitta Oy:n operatiivinen johtaja Ilkka Kylmänen
Datan keräämisen ja datan hyödyntämisen välillä on olennainen ero. Vesihuollossa ei riitä, että mittauksia tehdään tai että havaintoja kertyy eri järjestelmiin. Arvo syntyy vasta silloin, kun tieto muuttuu ymmärrettäväksi, vertailukelpoiseksi ja päätöksentekoa tukevaksi kokonaisuudeksi. – Meillä on maailman paras vesihuolto, mutta voimmeko tuudittautua siihen, että näin on myös huomenna? Kylmänen kysyy.
Mitta tuo datan päätöksenteon tueksi
Mitta Oy on asiantuntijayhtiö, joka kerää, jalostaa ja hyödyntää dataa monitoroinnin, mittausten ja analytiikan avulla. Yhtiö tuottaa asiakkailleen luotettavaa ja helposti hahmotettavaa tietoa ympäristöstä, jotta poikkeamat
Kun monitorointi, mittaukset, analytiikka ja mallinnus yhdistetään samaan kokonaisuuteen, data muuttuu konkreettisiksi tilannekuviksi helpottaen päätöksentekoa, Ilkka Kylmänen kuvailee.
voidaan tunnistaa ajoissa. – Erityisen tärkeää tämä on kohteissa, joissa rakenteiden tai laitteiden vaurioituminen voi aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Kun monitorointi, mittaukset, analytiikka ja mallinnus yhdistetään samaan kokonaisuuteen, data ei jää irrallisiksi lukemiksi tai raporteiksi, vaan muuttuu käytännön kunnossapitoa ja suunnitelmallista päätöksentekoa tukevaksi tilannekuvaksi, kertoo Kylmänen.
Mitta on merkittävä infra-alan maastotiedon tuottaja sekä jalostaja Suomessa ja Ruotsissa. Se tarjoaa:
• monitorointipalvelut sisältäen laitteiden asentamisen ja tarkat paikan mittaukset • avouomien virtaamamittausja mallinnuspalvelut
• mittauskohteiden laserkeilaukset ja mallinnukset
Onnistunut hankinta ratkaistaan jo ennen tarjouspyyntöä
River Finland on vesihuollon kumppani, joka yhdistää laiteosaamisen, prosessiosaamisen ja käytännön kokemuksen. Kuvassa vasemmalta oikealle Tommi Rantala, Anne Halmes ja Kalle Pakarinen.
Hankintalain uudistusta koskeva esitys nostaisi hankintojen valmistelun entistä tärkeämpään rooliin.
– Virheellinen valinta voi sitoa vesilaitoksen vuosiksi ratkaisuun, joka kuluttaa liikaa energiaa tai ei vastaa kohteen todellisia olosuhteita. Onnistunut hankinta edellyttää tarkkaa tarvemäärittelyä ja mitoitusta. Kun käyttöolosuhteet ja prosessi tunnetaan riittävän hyvin, voidaan valita ratkaisu, joka tukee sekä toimintavarmuutta että laitoksen omavaraisuutta, River Finlandin liiketoimintajohtaja Tommi Rantala toteaa. Energiatehokkuus on samalla sekä talous- että toimintavarmuuskysymys. Oikein mitoitettu järjestelmä kuormittaa prosessia vähemmän. Liian suuri ratkaisu voi lisätä energiankulutusta ja kulumista, liian pieni taas vaarantaa kapasiteetin. Varautumista ei siksi pitäisi rakentaa pelkän ylimitoituksen varaan, vaan miettiä myös varalaitteita, rinnakkaisia ratkaisuja ja kuorman jakamista. Vesilaitosten omavaraisuusasteen parantaminen ei tarkoita vain uutta energiantuotantoa kuten aurinkopaneeleja tai lämmöntalteenottoa. Ensin kannattaa katsoa, missä energiaa kuluu eniten ja voidaanko
kulutusta vähentää paremmilla laite- ja prosessiratkaisuilla. Jätevedenpuhdistamoilla esimerkiksi ilmastus on merkittävä sähkönkuluttaja, jolloin energiatehokkailla puhaltimilla ja oikein mitoitetuilla ratkaisuilla voi olla suuri vaikutus käyttökuluihin. – Kokonaistaloudellisuus tarkoittaa vesihuollossa paljon enemmän kuin edullista ostohintaa. Vertailussa pitäisi huomioida energiankulutuksen lisäksi huolto-ohjelma, kriittisten varaosien saatavuus, huollon vasteaika ja mahdolliset suuret määräaikaishuollot. Halpa hankintahinta ei auta, jos ratkaisu tulee käytössä kalliiksi tai vaikeuttaa laitoksen arkea vuosiksi eteenpäin, huomauttaa myyntipäällikkö Anne Halmes – Markkinavuoropuhelu on keskeinen työkalu ennen tarjouspyynnön lukitsemista. Kun laitetoimittajat ja asiantuntijat otetaan mukaan varhaisessa vaiheessa, hankintayksikkö ja tilaaja saavat ajantasaista tietoa vaihtoehdoista, standardeista, tilavaatimuksista ja elinkaarikustannuksista. Vuoropuhelu ei ole ostopäätös, vaan
tapa varmistaa, että tarjouspyyntö ohjaa tarjoamaan oikeanlaisia ratkaisuja eikä sulje toimivia vaihtoehtoja vahingossa ulkopuolelle, myyntipäällikkö Kalle Pakarinen jatkaa.
Prosessin ymmärrys ohjaa oikeaan laitevalintaan Vesihuollon asiantuntija kannattaa ottaa mukaan uuden ratkaisun suunnitteluun jo projektin alkuvaiheessa.
River Finland on vesihuollon kumppani, joka yhdistää laiteosaamisen, prosessiosaamisen ja käytännön kenttäkokemuksen. Yritys tunnetaan vahvasti pumppuratkaisuista, mutta sen osaaminen ulottuu nykyisin laajasti myös veden ja jäteveden käsittelyn prosessilaitteisiin, kuten ilmastukseen, UV-laitteisiin, otsonointiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Asiakasta voidaan tukea jo hankinnan alkuvaiheessa mitoituksessa, teknologiavalinnoissa ja ratkaisujen vertailussa.
– Hyvä kumppani ei tarkastele hankintaa vain yksittäisen laitteen toimituksena, vaan
osana laitoksen arkea ja toimintavarmuutta. Tavoitteena on auttaa asiakasta välttämään sekä ali- että ylimitoitettuja ratkaisuja. Jos jokin ratkaisu ei sovi tarpeeseen, se on parempi huomata ennen kilpailutusta kuin vasta käyttöönoton jälkeen, Pakarinen painottaa.
Kolme vaihetta onnistuneeseen hankintaan:
1. Aloita markkinavuoropuhelu ajoissa.
2. Katso ostohintaa pidemmälle.
3. Valitse kumppani, joka ymmärtää prosessin ja on tukena koko ratkaisun elinkaaren ajan.
River Finlandin asiantuntijoille kannattaa soittaa jo valmisteluvaiheessa, niin saat vankkaan käytännön kokemukseen perustuvaa palautetta ja ohjeistusta onnistuneen hankinnan tueksi. Lue lisää: riverfinland.fi ja linkedin.com/company/riverfinland
Teksti Kati Halonen
Vahva vesihuolto rakennetaan osaamisella ja varautumisella
ja muiden kemikaalien jäämät
Vesihuollon riskinarviointi on muuttunut aiempaa laajemmaksi ja systemaattisemmaksi. Yksittäisten uhkien sijaan tarkastelu ulottuu koko veden tuotanto- ja jakeluketjuun raakavesilähteestä kuluttajan hanaan asti. Tämä kattaa myös sään ääri-ilmiöiden ja maankäytön muutosten vaikutukset talousveden laatuun.
– Veden laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten raakaveden ominaisuudet, vedenkäsittely ja verkoston kunto. Suomessa talousveden hyvä laatu ja saatavuus ovat pitkäjänteisen työn tulosta. Luottamus syntyy paitsi veden tasaisesta laadusta myös siitä, että mahdollisiin häiriöihin osataan reagoida nopeasti ja niistä viestitään avoimesti, toteaa Vesilaitosyhdistyksen talousvesiasiantuntija Reetta Stjerna – Merkittävät talousveden käyttöön liittyvät terveyshaitat ovat Suomessa harvinaisia, mutta paikallisia ja lyhytaikaisia häiriöitä veden laadussa voi esiintyä esimerkiksi putkirikkojen yhteydessä. Siksi verkostojen kunnossapito ja saneeraukset ovat keskeinen osa vesihuollon toimintavarmuutta. Moni verkoston osa on rakennettu vuosikymmeniä sitten, joten korjaus- ja uusimistarpeet edellyttävät pitkäjänteisiä investointeja, Stjerna jatkaa.
Uudet haitta-aineet haastavat vesihuoltoa Vesihuollon toimintaympäristö muuttuu, ja erityisesti PFAS-yhdisteet sekä muut haitta-aineet ovat nousseet aiempaa näkyvämmin esiin. PFAS-yhdisteet ovat ihmisen valmistamia, hitaasti hajoavia kemikaaleja, joiden tunnistaminen, seuranta ja hallinta vaativat tarkkoja menetelmiä, sillä ne esiintyvät hyvin pieninä pitoisuuksina. Muita haitta-aineita voivat olla esimerkiksi torjunta-aineet, raskasmetallit, liuottimet, öljyhiilivedyt sekä lääkkeiden ja muiden kemikaalien jäämät. Niiden merkitys riippuu paikallisista olosuhteista, päästölähteistä ja raakavesilähteestä, mikä korostaa osaamisen, analytiikan ja yhteistyön merkitystä. – Suomessa on pidettävä kiinni vesihuollon osaamisesta ja yhteistyöstä, jotta haasteisiin pystytään vastaamaan myös tulevaisuudessa, painottaa Stjerna.
Muun muassa PFAS-yhdisteet, torjunta-aineet, raskasmetallit, sekä lääkkeiden
haastavat vesihuoltoa myös Suomessa.
Teksti Kati Halonen
Kuvassa Reetta Stjerna.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Mikromuovit haastavat jätevedenpuhdistamot – Balt-Plast-Freessä etsitään toimivia ratkaisuja
Suomalais-virolainen Balt-Plast-Free-tutkimushanke kehittää EU:lle yhtenäisiä mikromuovin mittauskäytäntöjä jätevesihuollon tarpeisiin.
Mikromuovitutkimus on noussut yhdeksi ympäristötutkimuksen keskeisistä teemoista. – Jätevedenpuhdistamot poistavat jo nyt suuren osan mikromuoveista jätevedestä, mutta mikromuovit eivät katoa mihinkään. Ne päätyvät jätevesilietteeseen ja sitä kautta takaisin kiertoon, sanoo Balt-PlastFree-hankkeen projektipäällikkö Johanna Puranen
Balt-Plast-Free-tutkimushankkeessa kehitetään ensimmäistä kertaa EU-tasolla yhtenäinen testauskokonaisuus, joka kattaa sekä tekniset ratkaisut että näytteenotto- ja analyysimenetelmät mikromuovien poistamiseksi jätevedestä.
– Analysointimenetelmät ovat tällä hetkellä vaihtelevia ja mittaavat eri asioita: hiukkasten lukumäärää, massaa tai koostumusta. Siten eri paikkakuntien ja maiden tuloksetkaan eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
Balt-Plast-Freessä on Suomesta mukana LUT-yliopisto, Virosta TalTech, KBFI ja Emajõe Veevärk. Mittauksia tehdään useilla jätevedenpuhdistamoilla, ja lisäksi hankkeessa pilotoidaan ratkaisuja Suomessa Mikkelissä ja Virossa Elvassa. Projektia koordinoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Yhdyskuntajätevesidirektiivi tuo uusia velvoitteita Vuoden 2024 lopulla hyväksytty yhdyskun-
Kaupallisessa yhteistyössä:
Johanna Puranen näkee, että vesiteknologiaan liittyy myös merkittäviä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia.
tajätevesidirektiivi tuo jätevedenpuhdistamoille uusia velvoitteita mikroepäpuhtauksien seurantaan ja analysointiin. Sen mukaan mikromuovi tulee käsitellä jätevedestä vuoteen 2045.
– Direktiivi ei määrää yhtä teknologiaa, vaan vesilaitoksille jää mahdollisuus valita omiin tarpeisiinsa sopivat ratkaisut, Puranen sanoo.
Käytännössä sääntely tarkoittaa puhdistamoille merkittäviä investointeja. – Hankkeemme tavoitteena on tuottaa vesilaitoksille ja viranomaisille luotettavaa, vertailukelpoista tietoa, joka auttaa heitä tulevissa investointipäätöksissä.
Kolmivuotinen Balt-Plast-Free-hanke on vasta alussa, mutta tutkimusryhmältä ilmestyy jo tänä kesänä näytteenottoa koskeva ohjekirja jätevedenpuhdistamoiden käyttöön. Hankkeen erityispiirre on, että se yhdistää sääntelyn ennakoinnin, mittausmenetelmien harmonisoinnin sekä käytännön pilotoinnin. Ratkaisuja testataan oikeissa jätevedenpuhdistamoissa todellisissa käyttöympäristöissä.
– Suomessa on vahvaa osaamista vesiteknologian alalla, ja kasvavat ympäristövaatimukset voivat avata uusia mahdollisuuksia alan kehitykselle ja viennille.
Uusi teknologia tuo jatkuvan mangaaniseurannan vesilaitoksille
Mangaanin terveysvaikutuksia tutkitaan yhä enemmän. Suomalainen NMR Technologies on kehittänyt vesilaitoksille jatkuvatoimisen työkalun mangaanipitoisuuksien seurantaan.
Mangaanin yhteyttä lasten neurologisiin häiriöihin, kuten ADHD:hen, on tutkittu viime vuosina yhä enemmän. EU:n suositusraja juomaveden mangaanille on 50 mikrogrammaa litrassa.
– Tällä hetkellä mangaanipitoisuuksia seurataan vesilaitoksilla pääosin yksittäisillä laboratorionäytteillä. NMR-mittaus mahdollistaa jatkuvatoimisen seurannan, tarkemman prosessinohjauksen ja paremman varautumisen kiristyvään sääntelyyn, sanoo NMR Technologiesin perustaja Yrjö Hiltunen
Hiltunen tiimeineen on kehittänyt uudenlaista, NMR-teknologiaan perustuvaa mittausmenetelmää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratoriossa.
Teknologia itsessään ei ole uutta, vaan sitä on hyödynnetty pitkään esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa ja kemiallisessa analytiikassa. NMR Technologies soveltaa sitä uutena ratkaisuna vesihuollon tarpeisiin.
– Mangaani on mittauksen kannalta hyvä aine, koska se muuttaa veden ominaisuuksia jo pienissä pitoisuuksissa, Hiltunen sanoo. Fysiikan tohtori ja pitkän linjan NMR-tutkija teki ensimmäisen NMR-mittauksensa jo yli 40 vuotta sitten.
Suomalainen NMR Technologies on kehittänyt uudenlaista mangaanin mittausmenetelmää vesilaitoksille, Yrjö Hiltunen tiivistää.
Kemikaaliton online-mittaus ilman likaantuvia antureita
Mittaus voidaan toteuttaa jatkuvatoimisena suoraan prosessivirrasta ilman lisättäviä kemikaaleja ja lähes huoltovapaasti. Ensimmäiset mittauskampanjat on jo toteutettu kahdella vesilaitoksella. – Tavoitteena on aloittaa mittauskampanjoiden lisäksi laitteiden myynti vielä tänä vuonna, Yrjö Hiltunen sanoo. Jatkuvatoiminen mittaus auttaa vesilaitoksia optimoimaan kemikaalien käyttöä ja prosesseja, mikä näkyy myös kustannussäästöinä. Laitteistot ovat kompakteja ja tarvittaessa helposti siirrettäviä.
Mangaanin yhteyttä lasten neurologisiin häiriöihin on tutkittu viime vuosina yhä enemmän.
Kun mangaanin vaikutuksista terveyteen saadaan lisää tietoa, sääntelyn arvioidaan mahdollisesti kiristyvän tulevaisuudessa. – Tarkka, jatkuva tieto auttaa vesilaitoksia varautumaan tulevaan, Hiltunen sanoo.
Lue lisää: nmrtechnologies.fi
Teksti Sari Peltonen
Teksti Sari Peltonen
Ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu turvaa myös vesihuoltoa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain vesilaitoksen sisäinen tekninen tehtävä. Se alkaa kaavoituksesta, maankäytöstä ja siitä, miten yhdyskuntarakenne ohjaa vettä. Pohjavesialueiden suojelu, vedenottamoiden sijainti, jätevesipumppaamoiden sijoittaminen tulva- ja pohjavesialueiden ulkopuolelle sekä hulevesien hallinta ovat kaikki osa toimintavarmuutta.
– Tiivistyvä kaupunkirakenne tekee tästä entistä tärkeämpää. Kun läpäisemätön pinta lisääntyy, vesi ei imeydy maaperään entiseen tapaan. Rankkasateiden vaikutukset voimistuvat, jos vedelle ei ole varattu riittävästi tilaa kaupunkiympäristössä. Viheralueet, imeytysalueet, painanteet ja muut luonnonmukaiset hulevesiratkaisut eivät ole vain kaupunkiviihtyvyyttä, vaan osa vesihuollon riskienhallintaa. Mitä paremmin vesi pystytään viivyttämään, imeyttämään ja ohjaamaan rakennetussa ympäristössä, sitä vähemmän painetta kohdistuu
Kaupallisessa yhteistyössä:
viemäriverkostoihin, vedenottamoihin ja jätevedenpuhdistamoihin, huomauttaa Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Vuokko Laukka
Rankkasateiden vaikutukset voimistuvat, jos vedelle ei ole varattu riittävästi tilaa kaupunkiympäristössä.
Varautuminen ei pysähdy kunnan rajalle
Toimintavarmuus rakentuu myös kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyöstä. Varavesilähteet ja laitosten väliset yhteydet voivat turvata vedenjakelua silloin, kun yksi vedenottamo on pois käytöstä tai raakaveden laatu heikkenee. Yhteistyö tuo järjestelmään joustoa, mutta samalla on tunnistettava sen rajat. Jos kuivuus tai muu ääri-ilmiö koskee laajaa aluetta, myös naapurilaitos voi olla samassa tilanteessa. Siksi varautumista on tarkasteltava yksittäistä kuntaa laajemmin.
Ilmastonmuutokseen liittyy ilmiöitä, joita vesihuollossa ei ole vielä totuttu käsittelemään osana arkista riskienhallintaa, Vuokko Laukka muistuttaa.
– Ilmastonmuutokseen liittyy myös ilmiöitä, joita vesihuollossa ei ole vielä totuttu käsittelemään osana arkista riskienhallintaa. Yksi villi kortti on Pohjois-Atlantin merivirtojen eli AMOCjärjestelmän mahdollinen muutos. Vesihuollossa on varauduttu etenkin lämpenemiseen ja sään ääri-ilmiöihin, mutta keskusteluun olisi hyvä nostaa myös toisenlaisen kehityksen mahdollisuus. Tällaiset epävarmuudet muistuttavat, että varautumisen on oltava elävä prosessi, ei kerran tehty suunnitelma, Laukka kiteyttää.
Terästankit pitävät hulevedet kurissa – myös kaikkein vaativimmissa paikoissa
Hulevesien hallinta on pakollinen osa lähes jokaista uudisrakennushanketta. Ratkaisuja on monia, mutta kaikki eivät sovellu kaikkiin kohteisiin. ViaCon tarjoaa teräksiset hulevesien viivästys- ja säilytystankit sekä palovesisäiliöt, jotka erottuvat selvästi betoni- ja muovivaihtoehdoista.
– Terästankit kestävät pienillä peittosyvyyksillä suuria kuormia, mukaan lukien liikenteen ja rakennusten kuormat. Tämä on muilla ratkaisuilla haastava toteuttaa, ViaConin liiketoimintajohtaja Pyry Piispanen tiivistää.
Haastaviin paikkoihin nopeasti –merkittävät säästöt ViaConin tankit voidaan asentaa parkkipaikkojen tai rakennusten alle – juuri sinne, missä tila normaalisti jää käyttämättä. Kuopion IKEA:n parkkipaikka ja Makitan uusi halli Tuusulassa ovat esimerkkejä toteutuneista kohteista. Betoniin verrattuna terästankkien asennusnopeus on omaa luokkaansa. – Betonirakenteen tekemisessä kestää viikkoja, jopa kuukausia. ViaConin ratkaisussa päästään päivissä maaliin, Piispanen kertoo.
Tankit toimitetaan jopa 25 metrin pituisina esivalmistettuina elementteinä, mikä vähentää työmaatyön määrää ja lyhentää urakan kestoa tuntuvasti.
– Tämä näkyy rakennuttajan budjetissa, Piispanen toteaa.
Lisäksi teräs on tarvittaessa huollettavissa ja sen tekninen käyttöikä on yli sata vuotta, mikä parantaa investoinnin pitkän aikavälin kannattavuutta
Betonirakenteen tekemisessä kestää viikkoja, jopa kuukausia. ViaConin ratkaisussa päästään päivissä maaliin.
Jopa 70 % vähemmän päästöjä ViaConin teräsratkaisut voivat säästää päästöjä jopa 70 prosenttia muihin materiaaleihin verrattuna.
– Hiilijalanjälki ohjaa hankintoja yhä enemmän. Täysin kierrätettävällä teräksellä on tässä selvä kilpailuetu, Piispanen sanoo.
Lue lisää hulevesiratkaisuistamme: viacon.fi
Teksti Kati Halonen
Teksti Vesa Brandt
ViaConin hulevesitankkien halkaisija voi olla jopa 4,5 metriä, mikä lisää niiden kapasiteettia merkittävästi, Pyry Piispanen kertoo.
Sulzerin ratkaisut ovat olennainen osa prosesseja, joiden varaan veden
siirto, käsittely ja laitosten toimintavarmuus Suomessa rakentuvat.
Puhdasta vettä ja toimivaa jätevesihuoltoa on Suomessa totuttu pitämään arjen perusasioina. Kun hanasta tulee vettä ja jätevedet kulkevat hallitusti käsiteltäviksi, järjestelmän taustalla oleva tekniikka jää helposti näkymättömäksi. Sulzerin vesiliiketoiminnan myyntipäällikkön Petri Tonterin mukaan vesihuollon toimintavarmuus syntyy luotettavista laitteista, ennakoitavasta huollosta, varaosien saatavuudesta ja energiatehokkuudesta.
– Laitteen tekninen suorituskyky ei yksin riitä, vaan ratkaisevaa on koko elinkaaren aikainen tuki. Vesihuollossa paraskaan laite ei turvaa prosessia, jos varaosia ei saada silloin, kun niitä tarvitaan.
Sulzerin tuotekehityksessä suunnittelun lähtökohtia ovat toimintavarmuuden lisäksi energiatehokkuus ja huollettavuus. Vesihuoltoon kehitetty HST-turbokompressoriteknologia ja AHLSTAR A -prosessipumppujen teollinen laatutaso kuvaavat tätä ajattelua: ratkaisujen pitää kestää pitkää käyttöä ja olla huollettavissa koko elinkaarensa ajan.
– Suunnittelun pitää ulottua myös käytön aikaiseen varmuuteen. On mietittävä, missä ratkaisut ja varaosat
Kaupallisessa yhteistyössä:
AUV-kartoitus nopeuttaa ja tarkentaa tilannearviointia häiriötilanteissa
Kun jätevesiputki rikkoutuu tai pumppaamolla tulee häiriö, olennaista ei ole vain se, mitä tapahtui, vaan myös se, kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat. AUVkartoitus auttaa muodostamaan vesistöstä nopeasti tarkan tilannekuvan, jonka avulla vaikutusalue voidaan rajata ja jatkotoimet kohdentaa oikein.
– Vesistössä aineiden kulkeutumista on usein vaikea ennustaa tarkasti. Verrattuna perinteiseen pistemäiseen näytteenottoon AUV eli autonominen vedenalainen alus näyttää paitsi sen, miten ilmiö leviää alueellisesti, myös sen, missä syvyydessä vaikutukset näkyvät. Päivän aikana mitataan tuhansia mittauspisteitä ja siten saadaan erinomainen alueellinen kattavuus ja resoluutio, toteaa Vesi-Eko Oy:n toimitusjohtaja, limnologi Erkki Saarijärvi AUV-kartoitus ei korvaa perinteisiä laboratorionäytteitä, vaan auttaa kohdentamaan ne oikeisiin paikkoihin. Näin näytteenotosta tulee kustannustehokkaampaa ja koko vesistötilanteen arvioinnista luotettavampaa.
Tietoa kannattaa kerätä jo etukäteen Kun dataa kerätään suunnitelmallisesti, vesistössä tapahtuvat ilmiöt, kuten kuormituksen leviäminen ja pitoisuuksien vaihtelu, voidaan tunnistaa aiempaa tarkemmin. Samalla aineistoa kertyy myös vaikutus-
alueiden selvittämiseen sekä lupahakemusten, mallinnusten ja vaikutusarvioiden lähtötiedoksi.
– Ajatus on sama, mutta tarve on eri. Häiriötilanteessa tarvitaan nopea tilannekuva. Lupavaiheessa taas halutaan nykyistä tarkempi käsitys siitä, miten jätevedet leviävät vesistössä ja millaisella alueella vaikutuksia todella esiintyy. Olennaista on ymmärtää ongelman suuruusluokka: puhutaanko pienestä, paikallisesta vaikutuksesta vai laajasta kuormituksesta, joka koskee merkittävää osaa vesimassasta. Tämä auttaa suunnittelemaan toimenpiteet tarkoituksenmukaisesti, huomauttaa Saarijärvi. Vesi-Eko tarjoaa vesistöjen kartoitukseen ja kunnostuksen suunnitteluun palveluja tilannearvioista vaikutusten seurantaan sekä tarvittaessa myös viranomais- ja lupaprosessien tueksi.
Tutustu nopeaan ja tarkkaan AUV-kartoitukseen: vesieko.fi/ jatevesivuotojen-leviamiskartoitus
Petri Tonteri ja Ilari Pakkala muistuttavat, että vesihuollossa ratkaisevaa on itse kokonaisuus.
valmistetaan ja miten nopeasti apua saadaan mahdollisten ongelmien ilmetessä, Tonteri sanoo.
Energiankulutus ratkaistaan laitevalinnoilla
Myyntijohtaja Ilari Pakkala muistuttaa, että jätevedenpuhdistamolla ilmastus voi viedä vähintään puolet energiasta. Myös pumppaus muodostaa merkittävän osan energiankulutuksesta, joten laitevalinnat vaikuttavat koko elinkaaren kustannuksiin.
– Jos käytössä on vanha ilmastin, energiankulutus voi olla selvästi korkeampi. Siksi energiatehokkuus on vesihuollossa käytännön kustannuskysymys. Sulzerin vahvuutena on kotimainen tuotekehitys, teollinen laatutaso ja paikallinen palvelu. Huolto, huoltoinsinöörit ja alkuperäiset varaosat ovat saatavilla Suomessa, mikä tukee nopeaa reagointia. – Vesihuollossa kokonaisuus ratkaisee, Pakkala ja Tonteri tiivistävät.
– Energiatehokkuus, huollettavuus ja toimitusvarmuus määrittävät yhdessä, miten luotettavasti prosessit toimivat.
Ota yhteyttä: sulzer.com/yhteystiedot
AUV eli autonominen vedenalainen alus tuo lisätarkkuutta aineiden kulkeutumisen mittaukseen vesistöissä. Näytteenotot AUV:lla tekevät koko vesistötilanteen arvioinnista luotettavampaa, Erkki Saarijärvi kertoo.
Teksti Mikaela Katro
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Energiankulutus
Teknologian kehitys on tuonut markkinoille entistä tehokkaampia ja hyötysuhteeltaan parempia pumppuratkaisuja, Otto Kankaanpää kertoo.
jää edelleen liian vähälle huomiolle vesihuollon kilpailutuksissa
Vesihuollon pumppuhankinnoissa keskitytään edelleen usein hankintahintaan, vaikka suurimmat kustannukset syntyvät käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Wilo Finlandin asiantuntijoiden mukaan energiatehokkailla ratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä pumpun elinkaaren aikana.
Vesihuollon hankinnoissa huomio kiinnittyy usein hankintahintaan, vaikka ratkaisujen todelliset kustannukset määräytyvät pitkälti energiankulutuksen perusteella.
– Energiatehokkailla valinnoilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä pumpun elinkaaren aikana, sanoo asiantuntija Otto Kankaanpää Wilo Finlandilta. Hankintahetkellä edullisin tuote voi olla elinkaaren aikana huomattavasti kalliimpi. – Pumppujen energiankulutusta vertaile-
malla voidaan säästää nopeasti energiatehokkaamman, mutta hankintahinnaltaan kalliimman pumpun hintaero takaisin – ja usein vieläpä hyvinkin lyhyellä takaisinmaksuajalla, Kankaanpää sanoo. Teknologian kehitys on tuonut markkinoille entistä tehokkaampia pumppuratkaisuja. Esimerkiksi kestomagneettimoottorit tarjoavat perinteisiä sähkömoottoreita paremman hyötysuhteen.
– Kestomagneettimoottoreita hyödynne-
VESIHUOLLON AMMATTILAISIA
Suomalainen vesihuolto on huippuluokkaa osaamisen ansiosta. Elevan koulutukset vesihuollon ja ympäristöalan ammattilaisille varmistavat ajantasaisen tiedon, hygieniaosaamisen, näytteenoton ja vaaditut pätevyydet – jotta veden laatu ja turvallisuus säilyvät ketjussa lähteeltä käyttäjälle.
Taitotalon yrityspalvelut on nyt Eleva. Eleva kehittää organisaatioiden ja ammattilaisten osaamista työelämän eri vaiheissa. Lue lisää: eleva.taitotalo.fi
tään jo käyttövesi- ja jätevesiratkaisuissa, mutta vesihuollossa niiden potentiaalia ei vielä täysin tunneta, Kankaanpää kertoo.
Energiansäästöön liittyvät kriteerit puuttuvat usein kokonaan kilpailutusten valintaperusteista.
Energiatehokkuus jää helposti sivuun päätöksenteossa
Wilon ammattilaiset ovat huomanneet, että uusia ratkaisuita otetaan käyttöön hitaasti.
Vaikka energiansäästöä pidetään tärkeänä, puuttuvat sitä tukevat kriteerit usein kilpailutuksista. Silloin päätös osuu helposti halvimpaan tuotteeseen.
Lisäksi päätöksenteossa voi olla mukana monia tahoja: kuntapäättäjiä, vesilaitoksen edustajia ja ulkopuolisia suunnitteluyrityksiä. Energiatehokkuus voi hukkua valintaperusteista matkan varrella.
Wilo Finland auttaa vesilaitoksia vertailemaan pumppuratkaisuja myös energiankulutuksen ja elinkaarikustannusten näkökulmasta.
– Tarkoituksemme on auttaa löytämään kokonaisuuden kannalta aidosti paras ratkaisu, Kankaanpää sanoo.
Saksalainen pumppuvalmistaja perustettiin jo vuonna 1872. Suomessa se on toiminut vuodesta 1998 alkaen. Euroopassa energiankulutus on jo monin paikoin keskeinen hankintakriteeri myös vesihuollossa. Sama kehitys tullaan näkemään vähitellen myös Suomessa, Kankaanpää toteaa.
Vesityökorttikoulutus ja osaamistesti, talousvesi 10.12.2026
Voimalaitosten vesienkäsittely, vesikemia, vesien valmistus 27.–28.1.2027
Järjestämme myös vesinäytteenoton ja -mittauksen erikoiskursseja. Kurssien sisältö vastaa ympäristönäytteenottajan sertifiointivaatimuksia. Koulutus uudistuu parhaillaan, ja uuden kurssin ajankohta julkaistaan nettisivuillamme alkusyksystä.
Ahvenanmaan Kökarissa jätevesijärjestelmän on palveltava ympärivuotisten asukkaiden lisäksi kesäisin kasvavaa käyttäjämäärää. Kotimainen ympäristötekniikan edelläkävijä Raita Environment kehittää erityisesti pienempiin kohteisiin, kuten esimerkiksi saaristoon soveltuvia ratkaisuja, jotka on suunniteltu toimimaan itsenäisesti.
Pitkien etäisyyksien vesihuolto vaatii omanlaisensa ratkaisut
Suomessa vesihuollon toimintavarmuus yhdistetään usein suuriin verkostoihin ja keskitettyihin laitoksiin. Kaikkialla tällainen ratkaisu ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukainen. Saaristossa, haja-asutusalueilla ja pienissä taajamissa jätevesien käsittely voidaan toteuttaa myös paikallisesti. Ympäristötekniikkaan erikoistunut kotimainen Raita Environment kehittää erityisesti pienempiin kohteisiin soveltuvia jätevesi- ja lietteenkäsittelyratkaisuja, jotka on suunniteltu toimimaan itsenäisesti ilman laajaa infrastruktuuria.
– Kun jätevedet ja niissä syntyvät lietteet käsitellään lähellä niiden syntypaikkaa, kuljetustarve vähenee ja järjestelmän omavaraisuus paranee, toimitusjohtaja Ilkka Raita selventää.
Samalla vähenevät kuljetuksista aiheutuvat kustannukset ja päästöt, ja riippuvuus pitkistä siirtolinjoista sekä keskitetystä infrastruktuurista pienenee. Raita Environment kokoaa tämän ajattelun Eko Smart -konseptin alle, jossa jätevesien käsittelyä tarkastellaan koko elinkaaren näkökulmasta investointikustannusten sijaan.
Paikallinen jätevesien käsittely tukee vesihuollon toimintavarmuutta.
Raita Environment kehittää ratkaisuja omavaraisuutta vaativiin kohteisiin.
– Ratkaisuissamme painottuvat pitkä käyttöikä ja elinkaaren aikainen kustannustehokkuus. Järjestelmät palvelevat käytössä jopa 50 vuotta, Raita sanoo.
Ahvenanmaan kohteet osoittavat paikallisen käsittelyn hyödyt Paikalliseen käsittelyyn perustuvien ratkaisujen hyödyt korostuvat Raidan mukaan erityisesti ympäristöissä, joissa vesihuollon järjestäminen edellyttää omavaraisia ratkaisuja.
– Saariston pienet saaret ovat hyvä esimerkki alueista, joissa pitkät etäisyydet ja rajalliset kuljetusyhteydet asettavat vesihuollolle omat vaatimuksensa.
Raita Environment on toteuttanut ratkaisuja muun muassa Ahvenanmaan Kökarissa ja Kumlingessa. Kohteissa on ennen kaikkea pyritty vähentämään kuljetustarvetta ja toteuttamaan käsittely paikallisesti.
Kökar – toimintavarma ratkaisu saariston olosuhteisiin
Ahvenanmaan Kökarissa jätevesijärjestelmän on palveltava ympärivuotisten
asukkaiden lisäksi kesäkauden kasvavaa käyttäjämäärää. Noin 600 vakiasukkaan saaristokunnassa käsittely perustuu biologiskemialliseen puhdistukseen, jonka kapasiteetti on mitoitettu vaihteleviin tarpeisiin.
Raita Environmentin ratkaisuun kuuluvat myös rikkivetyvapaat pumppaamot, joilla voidaan vähentää hajuhaittoja, ehkäistä korroosiota ja pidentää järjestelmän käyttöikää. Samalla myös jätevedenpuhdistamon kuormitus vähenee. Rikkivedyn hallinta on tärkeää erityisesti jätevesijärjestelmissä, joissa hajuhaitat ja korroosio voivat lisätä kunnossapidon tarvetta ja rasittaa infrastruktuuria pitkällä aikavälillä.
Kumlingessa liete käsitellään syntypaikallaan Kumlingessa painopiste on ollut lietteiden paikallisessa käsittelyssä. Jätevedenpuhdistamon yhteyteen toteutetussa ratkaisussa liete kuivataan ja kompostoidaan paikan päällä, jolloin sitä ei tarvitse kuljettaa jatkokäsiteltäväksi muualle. Käsittely vähentää lietemäärää jopa 98
prosenttia alkuperäisestä tilavuudesta. Samassa järjestelmässä voidaan käsitellä myös lähialueiden lietteitä, mikä vähentää kuljetustarvetta entisestään.
Järjestelmät palvelevat käytössä jopa 50 vuotta.
Kompostoitu liete voidaan hyödyntää paikallisesti, eikä sitä tarvitse kuljettaa esimerkiksi Maarianhaminaan jatkokäsittelyä varten. Ratkaisu tukee omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista käsittelyketjuista.
Lue lisää Eko Smart -ajattelusta sekä paikallisista jätevesi- ja lietteenkäsittelyratkaisuista: raita.com
Teksti Mikaela Katro
Uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi puhuttaa alaa. Vesihuollon kasvavat vastuullisuusvaatimukset tarkoittavat myös sitä, että vesihuollon ongelmat voivat muuttua nopeasti mainehaitoiksi.
Vesihuoltoala valmistautuu EU:n uusiin jätevesivaatimuksiin
Uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi lisännee yritysten vastuuta jäteveden käsittelystä ja jäteveden sisältämien haitta-aineiden hallinnasta. Jätevesien hallinta liittyy yhä läheisemmin yrityksen maineeseen ja kustannusrakenteisiin.
– Uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi tulee muuttamaan koko alaa, sanoo vesihuollon yksikön päällikkö Hanna Hautamäki KVVY Tutkimus Oy:ltä. Uuden direktiivin tavoitteena on vähentää vesistökuormitusta, parantaa haitta-aineiden hallintaa ja pienentää jätevesihuollon ilmastovaikutuksia.
Käytännössä puhdistusvaatimukset kiristyvät, lääke- ja kosmetiikkajäämien seurantaa lisätään ja raportointivelvoitteet kasvavat. Päästöjen aiheuttajat joutuvat jatkossa kattamaan puhdistuksen kulut saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.
– Tällä hetkellä alalla ollaan odottavissa tunnelmissa, kun odotetaan sääntelyn tuomista kotimaiseen lainsäädäntöön, Hautamäki sanoo.
Direktiivi tulee voimaan asteittain 2030-luvulle mennessä ja vaikuttaa koko vesihuoltoketjuun: kuntien puhdistamoihin, teollisuuteen ja valvontaviranomaisiin.
Teollisuuden rooli korostuu
Sääntelyä tarvitaan, sillä suurin haitta-ainekuorma tulee teollisuudesta, joten siellä on myös mahdollista tehdä suurimmat vaiku-
tukset vesistökuormituksen vähentämiseksi. Yrityksille jätevesihuoltoon panostaminen kannattaa myös liiketoiminnan näkökulmasta. Yritysten toimintaa ohjaavat ympäristölupien lupamääräykset. Jos lupamääräyksissä asetetut raja-arvot ylittyvät, viranomainen voi määrätä seuraamuksia tai lisätoimenpiteitä, Hautamäki kertoo.
Myös teollisuusjätevesisopimuksissa on määritelty jäteveden laatua koskevat rajaarvot, joiden ylitykset voivat nostaa kustannuksia. Pahimmillaan jätevettä ei voida johtaa kunnalliselle puhdistamolle lainkaan. Erilliskäsittely on sitäkin kalliimpaa.
Kasvavat vastuullisuusvaatimukset tarkoittavat myös sitä, että vesihuollon ongelmat voivat muuttua nopeasti mainehaitoiksi. Hautamäki on huomaavinaan, että vastuullisuuskeskustelu on muuttunut aiempaa konkreettisemmaksi. Yrityksiltä odotetaan konkreettisia toimia ja mitattavia tuloksia.
Kehityssuunta on oikea. – Vesistöjen tilan parantamiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä vuosikymmenten ajan niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin. Monin paikoin tulokset näkyvät jo selvästi vesistöjen parempana tilana.
Teksti Sari Peltonen
Kuvassa Hanna Hautamäki.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Tiina Pummi ja Marko Paasiranta korostavat, että suojapumppaus ja nopeasti käyttöönotettava aktiivihiilisuodatus voivat rajata haitta-aineiden leviämistä ja tukea vedenhankinnan jatkuvuutta.
Aktiivihiili auttaa hallitsemaan vesien haitta-aineita
Suomen Erityisjäte Oy:n aktiivihiilipalvelut tukevat teollisuus-, työmaa- ja jätevesien käsittelyä sekä nopeaa reagointia vaativia vedenpuhdistustilanteita.
Teollisuuden, rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan vesivirrat ovat osa prosesseja, joissa veden mukana voi kulkeutua ympäristölle tai viemäriverkostolle haitallisia aineita. Käsittelyratkaisun tulee siksi perustua veden koostumukseen, kohteen olosuhteisiin ja siihen, mihin käsitelty vesi johdetaan. Suomen Erityisjäte Oy:n aktiivihiilipalveluissa tämä tarkoittaa analysointiin perustuvaa vesienkäsittelyä, jossa käsittelymenetelmä valitaan haitta-aineiden ja puhdistusvaatimusten mukaan.
– Vesianalyysi ja prosessikonteksti ratkaisevat, miten jätevedet syntyvät, mitä ne sisältävät ja millainen käsittely niille soveltuu, liiketoimintapäällikkö Marko Paasiranta määrittelee. Teollisuus-, työmaa- ja jätevesissä käsittelytarve voi liittyä esimerkiksi öljyihin, raskasmetalleihin, orgaaniseen kuormaan, PFAS-yhdisteisiin ja lääkejäämien hallintaan. Tarvittavaa puhdistustasoa ohjaavat lainsäädäntö, viranomaispäätökset ja vesilaitosten raja-arvot. Projektipäällikkö Tiina Pum-
men Erityisjäte Oy hyödyntää vesienkäsittelyn pilotointilaitteistoa, joka mahdollistaa erilaisten käsittelyvaiheiden testaamisen. Sen avulla käsittelykohteessa voidaan tehdä ajotestejä käsiteltävällä vedellä ja arvioida, miten esimerkiksi laskeutus, hapetus, saostuskemikaalit tai aktiivihiilisuodatus toimivat todellisissa olosuhteissa.
Jos työmaa sijaitsee herkän vesistön äärellä, käsittelyllä voi olla suora vaikutus ympäristön kuormitukseen.
– Laboratoriomittakaavassa lupaava ratkaisu ei aina toimi sellaisenaan kentällä. Siksi paikan päällä tehtävät testit voivat olla ratkaisevia, Pummi sanoo. Työmaavesien käsittelyssä käytännön varmistamisen merkitys korostuu, sillä vaatimukset ovat viime vuosina tiukentuneet. Pummi kertoo, että esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella työmaavesien käsittelyyn on annettu ohjeistus ja raja-arvot eikä vesiä voida enää johtaa eteenpäin ilman asianmukaista käsittelyä.
– Jos työmaa sijaitsee herkän vesistön äärellä, käsittelyllä voi olla suora vaikutus ympäristön kuormitukseen.
Hajuhaitan taustalla mahdollinen turvallisuusriski Aktiivihiilisuodatus soveltuu haittaaineiden, hajua aiheuttavien yhdisteiden ja muiden suodatukseen soveltuvien epäpuhtauksien poistoon. Suomen Erityisjäte Oy:llä sitä hyödynnetään teollisuusvesien, jätevesien, pohjaveden ja kaasujen käsittelyssä. Tällä hetkellä yritys on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään aktiivihiilen tehokkuutta PFAS-yhdisteiden poistossa. Jätevesien pitkissä siirtolinjoissa voi muodostua rikkivetyä, joka haisee jo pieninä pitoisuuksina.
– Kyse ei ole pelkästä hajuhaitasta. Rikkivety on vaarallista ihmisille ja voi olla haitallista myös viemärirakenteille, Paasiranta selventää.
Aktiivihiilipalveluilla on merkitystä myös varautumisessa. Vuokrattavia suodattimia voidaan hyödyntää esimerkiksi vedenottamon läheisyydessä havaittuun haitta-ainepilaantumiseen. Paasiranta ja Pummi korostavat, että suojapumppaus ja nopeasti käyttöönotettava aktiivihiilisuodatus voivat rajata haitta-aineiden leviämistä ja tukea vedenhankinnan jatkuvuutta.
– Varautumisessa korostuu se, että suodattimia voidaan toimittaa kohteeseen nopeasti ja ottaa käyttöön silloin, kun haitta-aineita havaitaan vedessä.
min mukaan menetelmä ei ole irrallinen tekninen valinta, vaan osa kohteen kokonaisuutta.
– Menetelmä valitaan aina sen mukaan, mikä haitta-aine vedestä pitää poistaa ja millaiseen puhdistustulokseen kohteessa pyritään.
Suomen Erityisjäte Oy testaa käsittelymenetelmän toimivuuden kohteessa Käsittelymenetelmän soveltuvuus voidaan varmistaa ennen toteutusta. Suo -
Suomen Erityisjäte Oy on kotimainen ympäristöalan yhtiö, joka käsittelee pilaantuneita maita ja vaarallisia jätteitä, jätevoimalaitosten pohjakuonia sekä kunnostaa pohjavettä myös in situ- ja on site -menetelmillä.
Lue lisää: erityisjate.fi ja aktiivihiili.fi
Teksti Mikaela Katro
Kaupallisessa yhteistyössä:
Kolmiulotteista mallia voi tarkastella kaikista suunnista ja mitata suoraan.
Terrasolidin ohjelmistoissa suunnittelu tehdään suoraan pistepilven päällä.
Pistepilvi poistaa turhat välivaiheet infrasuunnittelussa ja projektien valvonnassa
Pistepilvi tuo mitatun todellisuuden suoraan infrasuunnittelijan työpöydälle. Kun laserdataa ei enää tarvitse vektoroida, suunnittelu nopeutuu, visualisointi paranee ja projektinvalvonta tehostuu merkittävästi.
Infrasuunnittelun pohjalle mitataan kohteita yhä useammin laserskannerilla varustetuilla droneilla ja käsiskannereilla, mutta suunnittelu tehdään silti usein pistepilvestä vektoroidun mallin varassa. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä, kun mitattu pistepilvidata joudutaan ensin muuntamaan toiseen muotoon, jotta sitä voitaisiin hyödyntää suunnittelussa.
– Pistepilvi on jo valmiiksi kolmiulotteinen malli todellisuudesta. Jos malli
vektoroidaan pistepilvestä, tehdään turhaa työtä ja samalla huononnetaan 3D-mallia. Ongelmana on kuitenkin se, että nykyiset suunnittelujärjestelmät eivät kovin hyvin tue suoraa pistepilven käyttöä vaan aina aineistoa joudutaan käsittelemään, jotta suunnitteluohjelmistot voisivat dataa hyödyntää, Terrasolid Oy:n yrittäjä Esa Haapa-aho sanoo. Pistepilviaineisto on lähes valoku-
vantarkkaa ja sisältää moninkertaisesti enemmän informaatiota kuin perinteinen 3D-vektorikartta. Se näyttää ympäristön sellaisena kuin se on, mukaan lukien maaston, rakenteet, puuston ja tekniset yksityiskohdat.
– 3D-vektorimallissa on yllättävän vähän dataa. Pistepilvessä kaikki on valmiina, Haapa-aho toteaa.
Terrasolidin ohjelmistoissa suunnittelu tehdään suoraan pistepilven päällä. Ohjelmistot soveltuvat katusuunnitteluun, TerraStreet, putkisto- ja vetyputkistosuunnitteluun, TerraPipe, TerraGas, TerraH2 sekä geotekniseen suunnitteluun. Kun lähtötieto on tarkkaa ja ajantasaista, myös suunnittelun laatu paranee. Gaussin Splatting -tekniikalla vielä parannetaan suunnittelussa käytettävän aineiston visuaalisuutta, ja jos käytetään TerraStereo-ohjelmaan niin kaikki mittausdata ja suunnitteludata nähdään stereomoodissa. Tätä ohjelmaa voidaan käyttää muun muassa isojen pistepilviaineistojen käsittelyssä.
3D-vektorimallissa on yllättävän vähän dataa. Pistepilvessä kaikki on valmiina.
Kolmiulotteista mallia voi tarkastella kaikista suunnista ja mitata suoraan. Toteumaa voidaan verrata suunnitelmaan heti työn aikana. – Kun mittaamme skannerilla infra-alan työmaata, näemme heti, onko suunnitelmissa olevat tiepinnat, tienkaiteet, valaisinpylväät tai liikennemerkit tehty suunnitelmien mukaan ja kuinka paljon ne poikkeavat suunnitelmista, Haapa-aho kuvaa.
Visuaalisempaa ja tehokkaampaa suunnittelua
Pistepilvi tehostaa myös projektinvalvontaa ja rakennustyömaakokouksia. Droneilla kerätty data voidaan päivittää nopeasti, jopa päivittäin. Tämä vähentää työmaakäyntejä ja työmaakokouksien määrää, kun visuaalinen toteumamalli voidaan siirtää työmaalta suunnittelukonttorille katsottavaksi.
Teknologian kehitys mittaus- ja kameralaitteissa on laskenut kustannuksia merkittävästi. Aiemmin laserkeilaus vaati miljoonaluokan investointeja, nyt vastaavaa dataa ja vielä parempaa saadaan huomattavasti halvemmilla laitteilla ja nopeammin. – Pistepilvi on tulevaisuudessa uusi normaali. Se on kustannustehokas, nopea ja antaa enemmän tietoa kuin mikään aiempi menetelmä, Haapa-aho sanoo.
Kun suunnittelu perustuu suoraan mitattuun todellisuuteen, ylimääräinen työ jää pois. Samalla suunnittelu muuttuu kolmiulotteiseksi, visuaalisemmaksi ja selvästi tehokkaammaksi. Tämä on suunta, johon koko infra-ala on väistämättä menossa.
