Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
MAINOSLIITE
VÄHÄHIILINEN RAKENTAMINEN & KIINTEISTÖT
Lue lisää: rakennamme.fi
Green Building Council Finlandin yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluoto:
”Jotta datakeskukset toteutuisivat kestävästi, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä” sivu 4
02
Korjata, muuttaa vai rakentaa uutta? – Siinäpä pulma
06
Rakentamisessa vastuun kantaa aina tilaaja, myös päästövähennyksistä
08
Kiinteistön sähköinfra mitoitetaan nyt tulevaisuutta varten – mutta mitä tulevaisuus oikeasti vaatii?
2
Lue lisää: rakennamme.fi
TÄSSÄ LEHDESSÄ:
06 Rakentamisessa vastuun kantaa aina tilaaja, myös päästövähennyksistä
08 Kiinteistön sähköinfra mitoitetaan nyt tulevaisuutta varten – mutta mitä tulevaisuus oikeasti vaatii?
Jaetaan Kauppalehden liitteenä 28.9.2026 Tekijät: Elina Ihalainen (044 98 53509, elina.ihalainen@mediaplanet.com), Lasse Uusivirta, Maya Harjunpää, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com www.mediaplanet.com Kansikuva: Annika Miettinen
facebook.com/kehittyvatkaupungit @Mediaplanetfi Kierrätäthän tämän lehden
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
PÄÄKIRJOITUS: Ehjää ei yleensä kannata purkaa, mutta jos vanhaa ei voi hyödyntää, purku voi olla perusteltu, Pekka Talaskivi muistuttaa.
Korjata, muuttaa vai rakentaa uutta? – Siinäpä pulma Uusi sääntely ohjaa kohti päästöttömyyttä, mutta se korostaa myös rakennusten pitkäikäisyyttä, muunneltavuutta ja korjattavuutta. Mistä tietää, kannattaako investoida vai ei?
KUVA: RIL
Teksti Anna Kuronen
E
nnen investointeja on katsottava kokonaisuutta. Arvion perustana ovat rakennuksen tekninen kunto, nykyinen energiankulutus ja asetetut tavoitteet. On myös hyvä arvioida, onko rakennuksella käyttöä seuraavien 10–50 vuoden aikana. – On suuri hälytysmerkki, jos rakennus jää korjausten jälkeenkin kilpailukyvyltään heikoksi eikä sen käyttötarkoitus vastaa kysyntään, sanoo RILin tekninen johtaja Pekka Talaskivi. Vanhat rakennukset ovat usein sijainniltaan parempia kuin uudet, koska ne ovat keskellä infrastruktuuria. Jatkokäytön esteinä voivat olla 1960-70 -lukujen ohuet rakenteet, ahtaat tekniset tilat ja matala huonekorkeus, jolloin alakatossa ei ole ”ilmatilaa” uuden talotekniikan putkille. – Jos rakennus on terve, kannattaa arvioida, taipuvatko tilat uusiin tarpeisiin.
Voiko vanhat toimistot muuttaa asunnoiksi? Saako teollisuuskiinteistöistä kauppoja tai kouluista palvelu- ja kulttuuritiloja? Mahdollistaako runko lisäkerrokset kaavatehokkuuden kasvaessa? Jos vain runko on kunnossa, voi olla järkevää hyödyntää sitä, koska betonissa on paljon sidottuja päästöjä. – Rungon arvo on noin 15 prosenttia kokonaiskustannuksista. On pohdittava, rajoittaako runko rakennuksen jatkomuunneltavuutta seuraavina vuosikymmeninä.
Vaakakupeissa kokonaistaloudellisuus, ympäristö ja energiatehokkuus
giatehokkuuskin asettuu oikeaan mittakaavaan. Kannattaa laskea, kompensoivatko energiankulutuksen ja päästöjen lasku muut elinkaaren aikana eteen tulevat korjaukset.
Jos rakennus on terve, kannattaa arvioida, taipuvatko tilat uusiin tarpeisiin. – Jos lisäeristys pilaa kosteudenhallinnan ja rakennus homehtuu, energiatehokkuus ei paljon lämmitä. Paloturvallisuus ja sisäolosuhteetkaan eivät saa vaarantua energiatehokkuuden takia. Elinkaariviisain ratkaisu ei välttämättä ole se, jossa energiaa kuluu vähiten, Talaskivi muistuttaa.
– Ehjää ei yleensä kannata purkaa, mutta jos vanhaa ei voi hyödyntää, purku voi olla perusteltu. Jos taas ei pureta, tilatarve voi purkautua puistoihin tai neitseellisille maaalueille. Kun perspektiivinä on 50 vuotta, ener-
Kaupallisessa yhteistyössä:
Laiho Groupin luotettavuus syntyy osaavista avainhenkilöistä Laiho Groupin juuret ulottuvat 1950-luvulle Salossa toimineeseen Laihon Sähköön. Yhtiö tarjoaa sähköurakointia ja huoltopalveluita Salon ja Turun seudulla sekä Etelä-Suomessa, ja tänä vuonna toiminta laajeni myös Pirkanmaalle ja Kanta-Hämeeseen. Noin sata ammattilaista työllistävä talotekniikan ja kiinteistöpalveluiden yhtiö tunnetaan Etelä-Suomessa vuosikymmenten mittaisista asiakassuhteista ja etenkin Turun seudulla vahvasta tilauskannastaan. KUVAT: LAIHO GROUP
Teksti Vesa Brandt Toimitusjohtaja Mikko Räsänen korostaa, että Laiho Groupin kohteissa luotettavuudella ja osaamisella on erityisen suuri merkitys. – Luotettavuus tulee siitä, että osaamme asiamme ja teemme sen, mitä olemme luvanneet. Laatu taas näkyy siinä, että meidät halutaan kumppaniksi myös seuraavaan hankkeeseen, Räsänen kiteyttää.
Aikataulu on hankkeessa A ja O. Kun sitä johdetaan laadukkaasti, yleensä tällöin myös budjetti pysyy hallinnassa.
Hyvä johtaminen tuottaa hyvää Laiho Groupilla huoneentauluna on budjetissa ja aikataulussa pysyminen. – Aikataulu on hankkeessa A ja O. Kun sitä johdetaan laadukkaasti, yleensä tällöin myös budjetti pysyy hallinnassa, Räsänen sanoo. Vähähiilisissä kohteissa mittariin nousee myös rakennuksen hiilijalanjälki. Vähähiiliseen rakentamiseen Laiho Group tuo asiantuntemusta laadukkaalla suunnittelun ohjauksella. – Hiilijalanjälki ratkaistaan pitkälti suunnitteluvaiheessa. Kun olemme mukana hankkeen suunnittelussa yhdessä rakentajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden kanssa, pääsemme aidosti vaikuttamaan teknisiin ratkai-
suihin sekä järjestelmävalintoihin ja tarjoamaan vaihtoehtoja, Räsänen kertoo. Olennaisimpana menestystekijänä Räsänen nostaa esiin avainhenkilöstön. Kokenut henkilöstö tuo varmuutta niin omalle organisaatiolle kuin tilaajallekin.
– Parhaat tulokset syntyvät, kun hankkeella vallitsee turvallinen ja avoin ilmapiiri, jossa jokainen projektin osapuoli saa tuotua parhaan osaamisensa mukaan laadukkaan lopputuloksen varmistamiseksi, Räsänen sanoo.
Kuvassa oikealla Mikko Räsänen.
Lue lisää: laihogroup.fi
MAINOSLIITE
Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
3
Kaupallisessa yhteistyössä:
Suunnitelmallinen energianhallinta tuo säästöjä ja varmuutta Energiatehokkuuden parantaminen ei aina vaadi suuria investointeja. Kun kiinteistöjen talotekniikkaa seurataan suunnitelmallisesti ja kehityskohteisiin tartutaan ajoissa, säästöjä voidaan saavuttaa samalla kun toimintavarmuus paranee.
Energianhallinnassa olennaista on tunnistaa, missä energiaa kuluu ja millä toimilla kulutusta voidaan pienentää. Muuttuva sääntely lisää tarvetta suunnitelmalliselle energiatehokkuustyölle, mutta parhaimmillaan velvoitteet voivat toimia lähtölaukauksena konkreettisille säästöille. – Energia-asiat koskettavat entistä suurempaa osaa yrityksistä. Tavoitteeni on tuoda vaatimukset esiin niin, että asiakkaat näkevät ne selkeinä mahdollisuuksina parantaa kilpailukykyään ja vastuullisuuttaan, sanoo ISS energiamanageri Niina Luostarinen.
Säästöpotentiaali löytyy datasta Yksi esimerkki suunnitelmallisen energianhallinnan hyödyistä on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen Ruskeasuon varikko. Noin 30 000 neliömetrin varikolla selvitettiin ilmanvaihtokoneiden, lämmöntalteenoton ja automaation toimintaa todellisissa käyttöolosuhteissa. Kartoituksessa löydettiin parannettavaa lämmöntalteenoton hyötysuhteissa sekä järjestelmien säädöissä. Osa vioista korjattiin jo selvityksen aikana, ja jatkotoimenpiteet perustettiin dataan, säästöpotentiaaliin ja takaisinmaksuaikoihin. – Tämän kokoisessa kiinteistössä pienilläkin optimoinneilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja saavuttaa huimia
KUVATISS
Teksti toimitus ja ISS
säästöjä, toteaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen tekninen asiantuntija Rene Tuomi. Toimenpiteet tuottivat yli 50 000 euron energiansäästöt. Samalla piileviä talotekniikan riskejä pystyttiin korjaamaan ennen kuin ne aiheuttivat häiriöitä varikon toimintaan. Jatkuva seuranta ja hienosäätö liitettiin osaksi normaalia ylläpitoa.
Ennakointi parantaa toimintavarmuutta Myös yksittäinen tekninen saneeraus voi yhdistää energiansäästön ja kiinteistön toimintavarmuuden. Eräässä kohteessa ilmanvaihtokone oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja sen yhteydessä oli ilmennyt lumi- ja vesiongelmia. Ilmanvaihtokone uusittiin, samalla parannettiin vedenjäähdytystä ja muutettiin ulkosäleikön sijaintia. Uusi ilmanvaihtokone säästää modernin lämmöntalteenoton ja patteriteknologian ansiosta noin 200 MWh energiaa vuodessa. Säästöjen arvioidaan tuovan vuositasolla kymmenien tuhansien eurojen hyödyn. – Minulle hienointa on, kun asiakas näkee laskelmista suoran säästön ja huomaa remontin positiiviset vaikutukset niin viivan alla kuin kiinteistön olosuhteissakin, Luostarinen summaa.
Myös yksittäinen tekninen saneeraus voi yhdistää energiansäästön ja kiinteistön toimintavarmuuden.
Lue lisää: fi.issworld.com
Toimenpiteet Ruskeasuon varikolla tuottivat yli 50 000 euron energiansäästöt.
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: ABLOY
Haluamme selvittää mahdollisuuksia kehittää kustannustehokasta ja skaalautuvaa toimintamallia myös tulevaisuuden tarpeisiin, Heli Tolvanen kertoo. Kuvassa Abloyn Joensuun tehdas.
Abloy tutkii tehdaskunnostettujen lukituslaitteiden mahdollisuuksia rakennushankkeissa Taloteknisten tuotteiden uudelleenkäyttö on rakennushankkeissa edelleen vähäistä. Teksti Abloy
Tampereella Tammelan koulussa testataan, voidaanko purettavan rakennuksen lukituslaitteet kunnostaa Abloyn Joensuun tehtaalla ja asentaa vuonna 2028 valmistuvaan uuteen kouluun. Hanke on osa pohjoismaista Nordic Circularity Piloting Program -ohjelmaa. Asemakaava edellyttää ensimmäistä kertaa Tampereella purettujen rakennusosien uudelleenkäyttöä samalla
kiinteistöllä. Kaikki koulun ABLOY-tuotteet inventoitiin, ja kunnostusta testattiin useassa tuoteryhmässä. Avainpesien kunnostus onnistui, ja painikkeiden metalliosat voitiin pinnoittaa uudelleen osana tehtaan nykyistä pintakäsittelyprosessia. Lisäksi huomattiin, että kestävät ABLOY-tuotteet olivat säilyneet todella hyväkuntoisina pitkäaikai-
sessa ja vaativassa käytössä vilkkaassa kouluympäristössä. – Huomasimme, että käytettyjen tuotteiden tuominen osaksi tehdasprosessia on mahdollista. Esimerkiksi metalliosien uudelleenpinnoitus integroitui sujuvasti nykyiseen tuotantoon, sanoo Abloyn Product Sustainability Manager Heli Tolvanen. Kunnostetut tuotteet ovat nyt valmiina uutta koulua varten. Tuotekohtaisten testien lisäksi pilotissa tarkasteltiin koko uudelleenkäytön ketjua: inventointia, hallittua irrotusta, kuljetusta, tehdaskunnostusta ja myöhemmin tehtävää asennusta.
Huomasimme, että käytettyjen tuotteiden tuominen osaksi tehdasprosessia on mahdollista. Esimerkiksi metalliosien uudelleenpinnoitus integroitui sujuvasti nykyiseen tuotantoon. – Haluamme selvittää mahdollisuuksia kehittää tästä kustannustehokas ja skaalautuva toimintamalli tulevaisuuden tarpeisiin. Tästä pilotista saimme arvokasta tietoa siitä, miten tuotteidemme elinkaarta voidaan pidentää entisestään ja selvitystyötä jatketaan uusissa projekteissa, Tolvanen sanoo.
Lue lisää: abloy.fi
4
Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE KUVA: ANNIKA MIETTINEN
Hyvä, paha datakeskus? Datakeskushankkeiden kestävyys ei saisi riippua sijaintikunnan rakennusvalvonnan osaamisesta tai toimijoiden vaihtelevista tavoitteista. Yhtenäinen kansallinen ohjeistus auttaisi varmistamaan, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman kestävästi. Datakeskukset ovat suuria energiankuluttajia ja materiaalimäärältään merkittäviä rakennushankkeita, joiden määrä kasvaa nopeasti. Sähköverkkoon liittymissopimuksen tehneillä hankkeilla on suunniteltua tehoa lähes viisi gigawattia, ja eri vaiheissa olevia hankkeita on yli sata eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä hankkeilta edellytettävät asiat vaihtelevat kunnittain. Jotta datakeskukset toteutuisivat mahdollisimman kestävästi energian, ilmaston ja luonnon näkökulmasta, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Vaikka osa toimijoista on asettanut omia
kestävyystavoitteita tai hakee ympäristösertifikaatteja, kuten LEEDiä tai BREEAMia, vapaaehtoiset käytännöt eivät korvaa yhtenäistä julkista ohjausta. Suomessa datakeskuksilta tulisi energiaasioissa edellyttää: •
•
selvitystä energiatehokkuudesta, energiankulutuksesta, vedenkäytöstä ja hukkalämmön hyödyntämisestä kulutusta vastaavia uusiutuvan sähkön ostosopimuksia (PPA, Power Purchase Agreement) energiantuotannon lisäämiseksi sekä sähkön
• •
alkuperätakuita osallistumista kysyntäjoustoon ja energiavarastojen hyödyntämiseen sijoittumista olemassa olevien kaukolämpöverkkojen läheisyyteen.
Lisäksi tulisi edellyttää ilmastoselvitystä ja hiilijalanjäljen raja-arvoja sekä ympäristövaikutusten arviointia. Hankkeilla tulisi olla myös luonnon kokonaisheikentymättömyyden suunnitelma sekä vedenkäytön optimointia koskeva selvitys. Rakentamisen vaikutukset luontoon, vesistöihin, meluun, pölyyn, jätteisiin ja massatalouteen voivat
olla paikallisesti merkittäviä. Valtakunnallinen tuki lupaviranomaisille ja yhtenäinen kansallinen ohjeistus auttaisivat varmistamaan, että datakeskukset rakennetaan mahdollisimman kestävästi kaikkialla Suomessa.
Artikkelin on kirjoittanut Green Building Council Finlandin yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluoto. Lue lisää FIGBC:n Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen -raportista: figbc.fi/energiamurros
Kaupallisessa yhteistyössä:
Paremmat tuotepäätökset syntyvät paremmasta tiedosta Lattira Source kokoaa rakennustuotteet ja niiden tekniset tiedot yhteen paikkaan. Suomessa palvelu korvaa rakennusalan ammattilaisille tutun Rakennusfaktatuotetietopalvelun ja tuo sen osaksi kansainvälistä Lattira-ekosysteemiä. Rakennustuotteiden ympäristövaikutuksia koskevan tiedon merkitys kasvaa nopeasti. Kun hankkeille asetetaan yhä tarkempia vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita, suunnittelijat tarvitsevat luotettavaa ja vertailukelpoista tuotetietoa jo valintojen alkuvaiheessa.
Kun tiedot esitetään yhdenmukaisessa muodossa, vaihtoehtojen vertailu helpottuu ja tuotevalinnat voidaan perustaa hankkeen todellisiin vaatimuksiin – teknistä toimivuutta tai ympäristövaikutuksia unohtamatta.
Ympäristötieto osaksi tuotehakua
Valmistajille ja tavarantoimittajille Lattira Source tarjoaa mahdollisuuden tuoda tuotteiden ominaisuudet ja ympäristötiedot esille siellä, missä valintoja tehdään. Ajantasainen ja kattava tuotetieto auttaa suunnittelijoita arvioimaan tuotteiden soveltuvuutta ja parantaa niiden mahdollisuuksia tulla löydetyiksi, valituiksi ja määritellyiksi hankkeisiin. Vähähiilinen rakentaminen tarvitsee tavoitteiden lisäksi tietoa, jonka pohjalta päätökset voidaan tehdä. Lattira Source yhdistää tämän tiedon tuotteisiin ja rakennusalan ammattilaisten käytännön työhön.
Lattira Sourcessa arkkitehdit, suunnittelijat ja muut rakennusalan ammattilaiset voivat etsiä, vertailla ja valita tuotteita jäsennellyn ja valmistajien varmentaman tiedon perusteella. Hakua voidaan rajata tuotteista saatavilla olevien kestävyystietojen mukaan. Näitä voivat olla esimerkiksi EPD-ympäristöselosteet, kierrätyssisältö, materiaalien alkuperä, valmistusmaa ja tuotantovaiheen hiilijalanjälki. Samasta paikasta löytyvät myös tuotteiden tekniset ominaisuudet, sertifikaatit, BIM-objektit ja muu suunnittelussa tarvittava aineisto.
Näkyvyyttä päätöksenteon hetkellä
Valtakunnallinen tuki lupaviranomaisille ja yhtenäinen kansallinen ohjeistus auttaisivat varmistamaan, että datakeskukset rakennetaan mahdollisimman kestävästi kaikkialla Suomessa, Liina Länsiluoto toteaa.
Suunnittelijan aikaa ei pitäisi kulua olennaisen tuotetiedon etsimiseen. — Tuomas Laitinen
Tapaa meidät FinnBuildissä! Tervetuloa tutustumaan Lattira Sourceen ja keskustelemaan kanssamme rakennustuotetiedon tulevaisuudesta osastollemme 6g21. source.lattira.com/fi/fi
MAINOSLIITE
Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
5
Kaupallisessa yhteistyössä:
KUVAT: GETTY IMAGES, MINESEC
e-Tilat automatisoi varaamisen, maksamisen ja kaiken vuokrasopimusten hallinnointiin liittyvän. – Ihmisten ja yritysten tarpeet muuttuvat nykyään niin nopeasti, että se vaatii vuokranantajilta uudenlaista joustavuutta. Käytännössä lyhyet pätkät tuottavat vain, jos omat kulut saa minimoitua eli ”avainkaappina” ei kannata olla. e-Tilat automatisoi varaamisen, maksamisen ja kaiken vuokrasopimusten hallinnointiin liittyvän. Asiakas voi tehdä varauksen itselleen sopivalla hetkellä eikä hänen tarvitse sovittaa omia aikataulujaan hallinnon virka-aikoihin. – Hiilikuorma pysyy fiksummalla tasolla, kun avaimia ei tarvitse hakea ja palauttaa mihinkään. Eikä kenenkään työpäivä mene sekaisin, jos asiakas sairastuu tai hän unohtaa palauttaa avaimen. e-Tilat -järjestelmässä varaukset tehdään aina tunnistautuneena ja avain tulee vuokralaisen kännykkään. Samalla saadaan tieto mahdollisten vahinkojen korvaajasta. – Harva lainaa kännykkäänsä tuntemattomalle ja ottaa itselleen korvausvastuun. Sopimukseen voi myös lisätä ehdon, jonka perusteella kiinteistönomistajalla on oikeus periä kortilta lisämaksuja, jos jotain rikkoutuu tai tilaa on sotkettu.
e-Tilat -järjestelmässä varaukset tehdään aina tunnistautuneena ja avain tulee vuokralaisen kännykkään.
e-Tilat auttaa luomaan win-winekosysteemin
Investoinnista katoaa järki, jos tiloja ei käytetä Rakennuksista syntyy käytönaikaisia päästöjä, vaikka tilat ovat tyhjillään. Tekninen käyttöikä kuluu käyttötasosta riippumatta ja lämmityksestä syntyy hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat käyttötuntia kohden laskettuna sitä suuremmat, mitä vähemmän tilaa käytetään. Teksti Anna Kuronen – Päästöjä kannattaisi laskea per käyttötunti eikä vain rakennuskohtaisesti, mutta siihen tarvitaan riittävän tarkkaa dataa. Pitää tietää, mitä tiloja käytetään, mitä ei ja miksi näin on. Vasta silloin voi päästä tilojen kehittämisessä oikeille jäljille, Seniortekin toimitusjohtaja Pasi Nurmela korostaa. Jos kuntaan on rakennettu uusi puolen miljoonan euron pytinki, jonka pesutiloja käyttää avantouintiryhmä kerran viikossa ja neuvottelutiloissa on yksi kokous silloin tällöin, ei voi puhua kannattavasta investoinnista. Tällaisissa tapauksissa vähähiilisyys-
kään ei toteudu, koska rakennuksen on laskettu kestävän 50 vuotta ja suurimmat päästöt syntyvät rakennusvaiheessa. – Vihreänkin ajattelun mukaan investoinneissa pysyy järki vain, jos käyttöaste on mahdollisimman korkea. Silloin hiilikuorma per tunti muuttuu kohtuullisemmaksi, investoinnin arvo tulee käyttöön ja omistaja voi tavoitella tuottoa.
Kiinteistönomistaja voi kytkeä e-Tilat -järjestelmään erilaisia lisäpalveluita, joita asiakas voi tilata varausta tehdessään. – Kokoustaja voi tilata lähileipomosta kahvitarjoilun, karavaanari sähkötolpan, veneilijä venepaikan ja etätyöläinen screenin kansainväliseen palaveriinsa. Myös tilojen siivoustiheyttä voi säätää niiden käyttöasteen mukaan, jolloin ei enää siivota viikonpäivien vaan tarpeen mukaan. – Esimerkiksi saunatiloista voi lähteä siivouskutsu aina varauksen päätyttyä. Näin siivooja näkee, että tilasta on todella lähdetty ja hän toteaa tilan kunnon tuoreeltaan. Tilojen käyttöajat tuottavat tietoa, jonka pohjalta voi optimoida niin hiilikuormaa kuin markkinointiakin. Datan avulla lämmityksen ja ilmanvaihdon saa säädettyä niin, että tiloja on aina miellyttävä käyttää. – Asiakkailta kannattaa kysyä, mitä he toivovat. Tyytyväisyys tiloihin ja varausprosessiin kyllä kiirii ihmisten kertoessaan kokemuksistaan. Ja kiinteistönomistajan näkökulmasta uudet käyttäjät ovat aina plussaa, olivatpa he etätyöskentelijöitä, pop-upkauppiaita, karavaanareita tai satunnaisia kokoustajia, Nurmela toteaa.
Miten tilojen käyttöastetta saisi nostettua nopeasti ja kustannustehokkaasti?
Haluatko nostaa tilojesi käyttöastetta ja tuottoja helposti?
Tilojen käytössä on meneillään murroskausi.
Ota yhteyttä 045 7731 1950 tai myynti@minesec.fi
6
Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVA: SAFA
Rakentamisessa vastuun kantaa aina tilaaja, myös päästövähennyksistä Päästötavoitteet perustuvat tilaajan strategiaan eli käytännössä johdon päätökseen siitä, kuinka tärkeitä ympäristöarvot ovat. Teksti Anna Kuronen – Yhtiöissä on perinne, että raha ratkaisee eli jos mikään säädös ei pakota eikä talous kannusta, päästövähennyksiin ei investoida. Tällöin suunnittelijakaan ei saa käyttää aikaa vihreiden ratkaisujen etsimiseen, arkkitehti SAFA Minna Aarnio sanoo. Uusi rakentamislaki ei vaadi päästövähennyksiä nykytasoon verrattuna, joten vaikutuksetkin jäävät laihoiksi. – Vihreä rakentaminen vaatii tilaajalta uudelleenorientoitumista, koska vihreä rahoitus on ollut lähinnä mielikuvitusta. Sitä ovat saaneet vain ”vähemmän pahat” hankkeet. Innovatiivisille, radikaaleja päästövähennyksiä tavoitteleville hankkeille ei ole rahoitusta, koska pankkien mittarit eivät tunnista niitä. Vihreän rahoituksen puute johtaa siihen, että lainaa saa vain kalliilla ehdoilla. – Kunnianhimoisia hankkeita voi toteuttaa vaatimattomillakin resursseilla, kun tilaajalla on aito halu näyttää, että se on mahdollista.
Innovatiivisille, radikaaleja päästövähennyksiä tavoitteleville hankkeille ei ole rahoitusta. Kunnianhimoisia hankkeita on silti mahdollista toteuttaa vaatimattomillakin resursseilla, Minna Aarnio kertoo.
Rakentamisala on valinnan edessä Konseptivaiheessa määritelty rakennus-
tyyppi ja koko asettavat reunaehtoja ja rajaavat, mitä materiaaleja voi käyttää. – Esimerkiksi pilvenpiirtäjä ei ole päästöjen kannalta ollenkaan hyvä, mutta sääntelyn taustaoletuksena on, että korkea ja tiivis rakentaminen on ekologista. Oikeasti se on ekologinen katastrofi. Lisäksi korkeat rakennukset ovat taloudellisesti kalliita ja aiheuttavat muun muassa lämpösaarekkeita ja syöksyvirtauksia. – On todella huono, että hiilijalanjälki vaaditaan vasta käyttöönottovaiheessa, koska silloin sille ei voi enää tehdä mitään. Ilman käyttöönottolupaa rakennusta ei voi luovuttaa edes ilmaiseksi. Onko siis realistista olettaa, että käyttöönottolupia oikeasti evättäisiin? Uhkaako vähähiilisyys pelkistyä vain laskennallisten lukujen optimointiin? – Niin siinä käy, mutta pipertely ei enää riitä. Voimme ottaa mallia vaikka Tanskasta tai hyväksyä, että kiristyvä sääntely lopettaa rakentamisen. Tärkeintä on valita, koska aikaa, resursseja ja hermoja ei kannata tuhlata pelleilyyn, Aarnio summaa.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Kulunvalvonta on strateginen investointi turvallisuuteen Kiristynyt turvallisuustilanne sekä CER- ja NIS2-vaatimukset ovat nostaneet turvallisuuden teknisestä tukitoiminnosta osaksi organisaatioiden strategista johtamista. Julkisella sektorilla, terveydenhuollossa, datakeskuksissa ja muussa kriittisessä infrastruktuurissa on pystyttävä hallitsemaan, seuraamaan ja todentamaan, kenellä on pääsy mihinkin tiloihin ja milloin. Korkean turvallisuuden laitoksissa kulunvalvontaa voidaan vahvistaa esimerkiksi kasvojentunnistuksella. KUVAT: SALTO SYSTEMS
Teksti Kati Halonen Kulunvalvonnalla on keskeinen merkitys myös esimerkiksi logistiikka- ja teollisuusympäristöissä, joiden operatiivisessa toiminnassa kulunvalvonta voi vähentää häiriöitä ja henkilöstötarvetta. Toimiva kulunvalvontajärjestelmä vähentää myös hallinnollista työtä, poistaa mekaanisten avainten hallintaan liittyviä kustannuksia ja mahdollistaa keskitetyn käyttöoikeuksien hallinnan reaaliaikaisesti. – Turvallinen ja sujuva kulunvalvonta tukee liiketoiminnan jatkuvuutta ja resilienssiä, toteaa Salto Systems Oy:n Customer Success Partner Kaisu Halonen.
Turvallinen ja sujuva kulunvalvonta tukee liiketoiminnan jatkuvuutta ja resilienssiä. Kulunvalvontatietoa voi hyödyntää myös optimoitaessa tilatehokkuutta, energiankulutusta ja palveluiden mitoitusta. Älykäs kulunvalvonta turvaa kiinteistöä, sen käyttäjiä ja vierailijoita sekä edistää samalla asiakkaan ESGtavoitteita. – Parhaimmillaan kulunvalvontajärjestelmä on investointi, joka vahvistaa kiinteistön arvoa ja toimintavarmuutta sekä varmistaa, että ratkaisu palvelee kiinteistöä ja sen muuttuvia tarpeita vuosikymmenten päästäkin, sanoo Halonen.
Muunneltavuus pienentää elinkaarikustannuksia Järjestelmän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota sen joustavuuteen, tulevaisuuden teknologioiden huomiointiin sekä ohjelmistoratkaisun ja lukitustuotteiden elinkaareen. Pitkäikäinen ja muuttuvien tarpeiden mukaan laajennettavissa oleva ratkaisu vähentää lukitusjärjestelmän muutos- ja ylläpitokustannuksia. – Kun tunniste, esimerkiksi mobiiliapplikaatio tai perinteinen ”tägi”, on älykäs, ovia ei tarvitse välttämättä kaapeloida, mikä pienentää investointia. Applikaatio
päivittää järjestelmään reaaliajassa tiedon siitä, kuka on avannut tilan, kaapin tai lokerikon oven ja milloin, Halonen kertoo.
Kulunvalvontatietoa voi hyödyntää myös optimoitaessa kiinteistön tilatehokkuutta, Kaisu Halonen kertoo.
Lue lisää: saltosystems.com/fi-fi
MAINOSLIITE
Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
7
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: JOHANNA LIND
Luotettava Kumppani® -palvelu varmistaa, että yrityksesi monipuoliset taustatiedot ovat aina ajan tasalla, mikä vahvistaa sidosryhmiesi luottamusta ja tukee kestävää liiketoimintaa, Johanna Kupsu ja Johannes Albäck kertovat.
Rakentamisen vastuullisuus ulottuu koko ketjuun Luotettava tieto yhteistyökumppaneista on keskeinen osa rakentamisen riskienhallintaa ja vastuullisuuden varmistamista. Teksti Kati Halonen
Rakennusalalla yhteistyökumppaneiden taustojen ja tilaajavastuutietojen tarkistaminen on ollut arkea jo pitkään. Vastuullisuusvaatimusten laajentuessa tarvitaan kuitenkin tietoa myös ympäristövastuusta, sosiaalisesta vastuusta ja hyvästä hallinnosta. – Tilaajavastuu on vain yksi näkökulma, hankintaprosessiin liittyy lukuisia muitakin vaiheita, joissa oikea tieto oikeaan aikaan on ratkaisevaa, toteaa Vastuu Groupin tuotehallintajohtaja Johanna Kupsu.
Vastuullinen rakentaminen alkaa luotettavista kumppaneista Luotettava Kumppani® -palvelu varmistaa, että yrityksesi monipuoliset taustatiedot ovat aina ajan tasalla, mikä vahvistaa sidosryhmiesi luottamusta ja tukee kestävää liiketoimintaa. Automatisoitu tietojen päivitys ei ainoastaan sujuvoita yhteistyötä ja tehosta sopimushallintaa, vaan myös minimoi liiketoimintariskit.
Näin varmistat, että yrityksesi toimii tehokkaasti ja vastuullisesti: • • • • •
Paranna kilpailukykyä Vahvista vastuullisuutta ja luottamusta Sujuvoita yhteistyötä Säästä aikaa keskitetyllä tietojen hallinnalla Ennakoi ja hallitse riskejä
– Pelkkä tilaajavastuutietojen tarkastaminen ei riitä. Kumppanin tilanne voi muuttua sopimuskauden aikana, minkä vuoksi vastuullisuutta ja vaatimustenmukaisuutta ei voida käsitellä vain yhteistyön alkaessa, painottaa Vastuu Groupin liiketoimintajohtaja Johannes Albäck. Valvoja-palvelu automatisoi toimittaja- ja alihankkijaketjun vaatimustenmukaisuuden seurantaa. Palvelu kokoaa ajantasaisen näkymän yhteistyökumppaneiden tietoihin ja ilmoittaa muutoksista ja poikkeamista automaattisesti. Näin tilaaja pystyy reagoimaan muutoksiin myös sopimuskauden aikana.
Luotettava Kumppani® Kestävyysraportista on saatavana talonrakennusalan pk-yrityksille suunnattu toimialakohtainen versio. Vapaaehtoiseen VSME-standardiin pohjautuva raportti kokoaa ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintoon liittyviä tietoja yhtenäiseen muotoon ja hyödyntää yrityksellä jo olemassa olevaa dataa. Raporttia voidaan käyttää esimerkiksi tarjouskilpailuissa, tilaajavaatimuksiin vastaamisessa, alihankintaketjun vastuullisuuden osoittamisessa ja vastuullisuustyön kehittämisessä. Näin myös pk-yritys pystyy jakamaan vastuullisuustietojaan tilaajille ja muille kumppaneille. Kestävyystiedon rinnalla tarvitaan näyttöä siitä, että toiminta täyttää lakisääteiset vaatimukset. Luotettava Kumppani® Legal Compliance -raportti ulottaa tarkastelun perinteistä tilaajavastuuta laajemmalle ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintoa koskeviin keskeisiin lakisääteisiin vaatimuksiin. – Kun kumppaneiden perustiedot,
kestävyystiedot ja vaatimustenmukaisuus ovat läpinäkyvästi saatavilla, vastuullisuuden arviointi ei jää oletusten varaan. Samalla vastuullisuudesta tulee käytännön osa hankintoja, riskienhallintaa ja yhteistyökumppaneiden valintaa, Kupsu kiteyttää.
Rakennatko vastuullista toimitusketjua? • • •
Luotettava Kumppani® auttaa varmistamaan yhteistyökumppaneiden luotettavuuden Luotettava Kumppani Kestävyysraportti tukee vastuullisuustiedon keräämistä ja jakamista Luotettava Kumppani Legal Compliance auttaa osoittamaan sitoutumisen vaatimustenmukaiseen liiketoimintaan
Tutustu Luotettava Kumppani® -palvelun vastuullisuusratkaisuihin: vastuugroup.fi/palvelut/luotettavakumppani. Voit keskittyä omiin hommiisi – me hoidamme paperityöt!
8
Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVA: FCG
Kiinteistön sähköinfra mitoitetaan nyt tulevaisuutta varten – mutta mitä tulevaisuus oikeasti vaatii? Kiinteistöjen sähköntarve kasvaa, mutta ylimitoitettu sähköliittymä nostaa kustannuksia. Muuntojoustava sähköinfra ja älykäs kuormanhallinta auttavat varautumaan tulevaan, sanoo FCG:n sähkötiimin johtava asiantuntija Andreas Fagerström. Teksti Sari Peltonen
Tällä hetkellä yksi alan keskeisimmistä kysymyksistä on se, kuinka rakennuksen eri järjestelmiä pystytään optimoimaan kokonaisuutena, Andreas Fagerström kertoo.
– Kiinteistön sähköliittymää ei kannata ylimitoittaa varmuuden vuoksi. Kustannustehokkaampaa on suunnitella se niin, että kapasiteettia voidaan lisätä myöhemmin, sanoo FCG:n johtava asiantuntija Andreas Fagerström. Sähkösuunnittelun lähtökohtana on rakennuksen tarvitsema sähköteho. Sen arviointiin vaikuttaa aiempaa useampi tekijä: Ilmaston lämpeneminen lisää jäähdytystarvetta, lämmitys sähköistyy ja sähköautokannan kasvu kasvattaa latauspaikkojen määriä. Samalla kiinteistönomistajat kiinnittävät huomiota jatkuviin kustannuksiin. Mitä suurempi sähköliittymä kiinteistöllä on, sitä korkeammat ovat kuukausittaiset maksut. – Suunnittelussa on järkevää varautua tulevaisuuteen, mutta samalla pyrkiä pitämään sekä investointi- että käyttökustannukset tilaajalle mahdollisimman pieninä, Fagerström sanoo. Suunnittelun ytimessä on ymmärrys siitä, kuinka rakennusta käytetään. Esimerkiksi toimistokiinteistössä sähköautojen lataus painottuu työpäivään, asuinkiinteistössä iltaan ja yöhön. Älykäs kuormanhallinta voi säädellä latausta rakennuksen muun kulu-
tuksen mukaan. – Tällä hetkellä yksi alan keskeisimmistä kysymyksistä on se, kuinka rakennuksen eri järjestelmiä pystytään optimoimaan kokonaisuutena. Tässä mukaan tulevat automaatio, aurinkosähköjärjestelmät ja akkujärjestelmät, Fagerström kertoo.
Varaudu nyt, rakenna myöhemmin Tulevaisuuteen varautuminessa olennaista on Fagerströmin mukaan sähköinfran muuntojoustavuus. Sähkökeskuksissa ja kaapelireiteillä voidaan esimerkiksi varautua tulevaan kapasiteettiin. Näin liittymää ja järjestelmiä voidaan kasvattaa myöhemmin ilman, että kaikkea täytyy rakentaa uudelleen. Juuri näistä varauksista säästetään Fagerströmin mukaan kuitenkin helposti rakennusvaiheessa. – Kiinteistönomistajan kannalta tärkeintä olisi uskaltaa investoida varauksiin. Suunnittelupöydällä tällainen varautuminen maksaa vain vähän ylimääräist, mutta jos 5–10 vuoden päästä koko sähköjärjestelmä pitää uusia siksi, ettei tuleviin tarpeisiin varauduttu, kustannukset ovat aivan eri luokkaa, hän sanoo.
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: ADOBE STOCK
Lisäeristyslaskurin avulla on on helppo testata, kuinka paljon eristäminen tuo säästöä eri kokoisissa rakennuksissa. Lisäeristyslaskurin löydät paroc.fi -sivuston Työkalut-osiosta.
Lisäeristäminen on ratkaisu sähkölaskun pienentämiseen Energiakorjaus voi ratkaista kolme haastetta yhdellä kertaa: pienentää energiakustannuksia, vähentää päästöjä ja parantaa asumisolosuhteita. Teksti Paroc Oy Ab
Neljäsosa suomalaisista asuinrakennuksista lämpenee sähkön avulla. Tilastokeskuksen luku on kylmäävä varsinkin syksyllä, kun edessä on pitkä talvi ja epävarmuus sähkön hintakehityksestä. Toinen kylmäävä luku on tämä: kolme neljäsosaa ennen vuotta 2000 valmistuneista rakennuksista EU:ssa on energiatehokkuudeltaan
heikkoja. Se tarkoittaa, että 75 prosentissa vanhoista taloista lämmitykseen käytettyä energiaa haihtuu taivaan tuuliin. Ja se taas tarkoittaa energiaa ja euroja, jotka voisi säästää lisäeristyksellä.
Eristäminen parantaa energiatehokkuutta Vanhan rakennuksen eristyksen
parantaminen on energiakorjauksen kivijalka. Se tekee muista ratkaisuista, kuten siirtymisestä uusiutuvaan energiaan, entistä vaikuttavampia. Käytännössä olemassa olevan rakennuksen energiakorjaus ratkaisee kolme isoa haastetta yhdellä kertaa. Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen paremmalla eristyksellä tuo merkittäviä säästöjä joka kuukausi, sillä mukavan sisälämpötilan ylläpitoon tarvitaan vähemmän energiaa. Ja kun energiantarve vähenee, vähenevät myös energiantuotantoon liittyvät päästöt. Lisäksi energiakorjaukset parantavat sisäilman laatua ja asumismukavuutta. Hyvin eristetyt rakennukset pysyvät miellyttävän lämpiminä talvella ja viileinä kesällä. Kivivillaeristeet vaimentavat myös ääntä, mikä tekee asuinympäristöstä hiljaisemman ja viihtyisämmän.
Laskuri auttaa arvioimaan säästöjä Energiakorjauksissa kriittisimpiä eristettäviä rakenneosia ovat katot ja ulkoseinät, joiden kautta tapahtuu suuri osa rakennuksen lämpöhäviöistä. Nopein, helpoin ja usein kustannustehokkain tapa on lisätä eristystä ullakolle. Mitä korkeampi energian hinta on, sitä nopeammin lisäeristys maksaa itsensä investointina takaisin. Vaikutusta voi arvioida jo etukäteen lisäeristyslaskurilla, joka ottaa huomioon muun muassa energian hinnan ja käytetyn eristyksen.
Lisätietoja: paroc.fi
MAINOSLIITE
Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
9
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: IDEASTRUCTURA
Kuvissa IdeaStructuran rakennesuunnittelemia korjauskohteita, yllä Kulttuurikeskus Orvokki ja oikealla Lahden kaupungintalon korjaushanke.
misen laajuutta, kun ne tehdään riittävän kattavasti. Malinen nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa rakenne todetaan tutkimuksissa hyväkuntoiseksi, mutta sen uusimista suositellaan silti lähestyvän laskennallisen teknisen käyttöiän perusteella. – Toimenpide-ehdotusten pitäisi perustua tutkimuksissa todettuun rakenteiden kuntoon, ei pelkästään teoreettiseen käyttöikään. Kuntotutkimusten rinnalle tarvitaan korjaussuunnittelun osaamista. Korjaussuunnittelija pystyy lähtötietojen perusteella kohdentamaan tarvittavat lisätutkimukset ja arvioimaan, millaisilla ratkaisuilla hankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa. – Kuntotutkijan ja korjaussuunnittelijan yhteistyöllä kyetään löytämään erilaisia korjaustapoja ja määrittämään keinot niiden riittävyyden todentamiseen. Näin valittu ratkaisu voidaan myös perustella tutkimustiedolla, Malinen sanoo.
Käyttökelpoisia rakenteita ei pitäisi purkaa tai uusia vain varmuuden vuoksi. Olennaista nähdä nykyhetkeä pidemmälle
Säilyttäminen voi olla korjaushankkeen fiksuin ratkaisu IdeaStructura auttaa löytämään korjausratkaisuja, joilla rakennuksen elinkaarta voidaan pidentää sekä välttää turhaa purkamista ja ylikorjaamista. Teksti Mikaela Katro Osa korjaushankkeen keskeisistä valinnoista tehdään jo ennen varsinaisen suunnittelun käynnistymistä. Purkamisen ja uudisrakentamisen rinnalla on useita korjausvaihtoehtoja, joiden vaikutukset ulottuvat hankkeen laajuudesta hiilijalanjälkeen. IdeaStructuran rakennusfysiikkapalveluiden liiketoimintajohtaja Jenni Malinen pitää tärkeänä vaihtoehtojen riittävän laajaa tarkastelua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Jo betonirungon säilyttäminen vähentää hiilipäästöjä täysin uuteen rakennukseen verrattuna, mutta rakenteiden
todellisen kunnon perusteella säilytettävää voi löytyä runkoa enemmänkin. Malinen kannustaakin ottamaan uudisrakentamisen ja yhden ennalta määritellyn korjausratkaisun rinnalle vertailuun erilaisia korjauslaajuuksia ja -tapoja. – Käyttökelpoisia rakenteita ei pitäisi purkaa tai uusia vain varmuuden vuoksi. Myös rakennuskohtaisesti kannattaa selvittää, onko uusiminen kauttaaltaan todella tarpeen.
Rakennuksen todellinen kunto ratkaisee Kuntotutkimuksilla voidaan rajata korjaa-
Rakennuksen elinkaareen vaikuttavat olennaisesti myös sen käytön aikainen kunnossapito, huolto ja olosuhteiden hallinta. Malinen korostaa erityisesti ilmanvaihdon toimivuutta, sillä sen puutteet voivat johtaa sisäilmaongelmiin ja tarpeettoman laajoihin rakenteellisiin korjauksiin. – IdeaStructurassa hyödynnämme sisäilma- ja LVI-tekniikan osaamistamme kiinteistöjen olosuhteiden johtamiseen. Näin kunnossapitotarpeita voidaan ennakoida ja puutteisiin puuttua ajoissa. Vähähiilisyys kytkeytyy samoihin valintoihin. Mitä vähemmän käyttökelpoisia rakenteita puretaan ja korvataan uusilla, sitä pienemmäksi rakentamisen aikainen hiilijalanjälki voidaan saada. – Purettavia rakennusosia voidaan myös hyödyntää uudelleen samassa hankkeessa. Se pienentää hiilijalanjälkeä ja neitseellisten materiaalien käyttöä, ja joissakin tapauksissa myös kustannuksia, Malinen lisää. IdeaStructurassa suunnitteluratkaisuja peilataan Malisen mukaan tilaajan tavoitteisiin ja hankkeen reunaehtoihin. Tarvittaessa selvitetään, voidaanko suunniteltua purku- ja korjauslaajuutta rajata tai kattava korjaus korvata kevyemmällä vaihtoehdolla. – Mahdollisia riskejä voidaan hallita esimerkiksi laadunvarmistuksella ja seurannalla. Näin voidaan perustellusti valita tarkoitukseen riittävä korjaustapa.
IdeaStructura on kotimainen rakennusalan asiantuntijayritys, joka tarjoaa muun muassa suunnittelun, kuntotutkimusten, sisäilman ja uudelleenkäytön asiantuntijapalveluita. Lue lisää: ideastructura.com/ palvelut/rakennusosien -uudelleenkaytto
10 Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Nopea reitti suunnittelusta toteutukseen – pienemmällä riskillä datakeskushankkeisiin
Integroidut katto- ja seinäratkaisumme datakeskuksiin täyttävät tiukimmatkin paloturvallisuus- ja vastuullisuusvaatimukset jo suunnitteluvaiheessa. Tarjoamme profiloituja teräsohutlevyjä sekä sandwich-paneeleita ulko- ja väliseiniin myös EI-M120-rakenteena. Ratkaisuihin sisältyvät testatut ja hyväksytyt detaljit sekä läpiviennit. Tee seuraavasta datakeskusprojektistasi nopeampi ja sujuvampi. Ota yhteyttä www.ruukki.fi
MAINOSLIITE
MAINOSLIITE
Lue lisää: rakennamme.fi 11
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Kaupallisessa yhteistyössä:
KUVAT: SAINT-GOBAIN WEBER
Kahi ®-tiilet sopivat uusiokäyttöön hyvin, sillä tuote on pitkäikäinen ja kestävä.
Tiilien varastoinnissa piti huomioida myös betoniholvien kuormitus. Osa materiaaleista voitiin kuitenkin jättää valmiiksi kerroksiin, mikä vähensi niiden siirtämistä työmaalla. – Suurin osa tiilistä saatiin purettua ehjänä, ja laastitkin irtosivat yllättävän hyvin. Määrällisesti vaihe oli silti hyvin työllistävä. Laajempi uusiokäyttö vaatii siis enemmän resursointia sekä realistista aikataulutusta, Kinnunen sanoo. Työ etenee uutta materiaalia hitaammin, ja tiilien vaihteleva kunto tuo omat haasteensa. Toisaalta hyväkuntoiset materiaalit saavat uuden käyttöiän sen sijaan, että ne päätyisivät jätteeksi.
Uusiokäyttö vaatii suunnittelua Kahi ®-tiilien pitkä käyttöikä tukee niiden uusiokäyttöä. Weberin tuotepäällikkö Antti Häyrisen mukaan tiilien käyttöikä on vähintään 50 vuotta, ja Suomessa tunnetaan jo 1910-luvulla muurattuja kalkkihiekkatiilirakennuksia. – Kahi ®-tiilet sopivat uusiokäyttöön hyvin, sillä tuote on pitkäikäinen ja kestävä. Tämä työmaa osoittaa, että tiilet saa irrotettua ja puhdistettua laastista ja niiden uudelleenkäyttö on mahdollista, Häyrinen kertoo. Ennen uudelleenmuurausta tiilien kunto tutkittiin kokein ja mittauksin. Niiden todettiin olevan käyttökelpoisia, ja tiilistä tehtiin uusi tuotekortti rakennusvalvonnan hyväksyttäväksi. Uusiokäytössä on huomioitava esimerkiksi reunavauriot, värisävyjen erot sekä vanhojen tasoitteiden jäämät.
Kahi-tiilet sopivat uusiokäyttöön hyvin, sillä tuote on pitkäikäinen ja kestävä.
Vanha tiili saa uuden elämän Pitäjänmäen Helmessä yli 37 000 purettua Kahi-tiiltä sai uuden käyttötarkoituksen samassa rakennuksessa. Hanke näyttää, mitä rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö vaatii käytännössä – ja miten materiaalien elinkaarta voidaan pidentää. Teksti toimitus ja Saint-Gobain Weber
Helsingin Pitäjänmäessä entinen Sibelius-Akatemian koulurakennus muuttuu 94 asunnon ja liiketilojen kokonaisuudeksi. Muutostyössä hyödynnetään mahdollisimman paljon rakennuksesta jo löytyviä materiaaleja. Yksi suurimmista kiertotalousratkaisuista ovat väliseinistä puretut Kahi ®-tiilet. Kaikkiaan talteen otettiin 37 306 tiiltä, joilla muurataan noin 990 neliömetriä uutta väliseinää. Tiiliä käytetään muun muassa kellarikerrosten väliseinissä ja
tekniikkakuilujen ummistusmuurauksissa. – Kohde oli kuin aarreaitta, sieltä löytyi erinomaisia tuotteita käytettäväksi. Meillä on periaatteena, että ihan ensin käymme muutoskohteen tuotteet läpi ja pyrimme hyödyntämään niitä mahdollisimman paljon, kertoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen.
Robotiikkaa ja käsityötä Uusiokäyttö vaati kuitenkin työtä. Tiilet
piti purkaa ehjinä, puhdistaa vanhasta laastista ja varastoida hallitusti. Purkurobotti helpotti seinien purkamista, mutta puhdistus tehtiin käsin: vanhat laastit naputeltiin irti tiili kerrallaan. –Merkittävin ero uusiin tiiliin verrattuna oli, että vanhat tiilet vaativat ylimääräistä käsittelyä ennen kuin ne olivat käyttökelpoisia. Tiilet piti purkaa ehjänä, puhdistaa ja varastoida hallitusti, kertoo työnjohtaja Aleksi Kinnunen Rakennusliike Evälahdelta.
– Tämä kohde on mielestäni hyvä osoitus siitä, että jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa voidaan valita sellaisia materiaaleja, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää uudelleen, Häyrinen kiteyttää. Pitäjänmäen työmaa osoittaa, että materiaalien elinkaarta voidaan pidentää, mutta onnistuminen vaatii suunnittelua jo ennen purkamista sekä yhteistyötä koko rakennusketjulta. – Koko ketjulta vaaditaan halua toimia toisin kuin on aiemmin toimittu. Tarvitaan myös äärimmäisen hyvä purkukonsultti, purkuasiakirjat sekä pääurakoitsija, joka haluaa kehittää käytäntöjä, Nurminen summaa.
Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa myös uusia väliseiniä suunniteltaessa. Weberin 85 millimetrin umpinainen Kahi ® Väliseinäpontti mahdollistaa kapeamman seinärakenteen kuin perinteinen 130 millimetrin ratkaisu. Jokaista 22 seinämetriä kohden voidaan vapauttaa noin yksi neliömetri lattiapinta-alaa. Harkko painaa 9,3 kiloa, noin 24 prosenttia vähemmän kuin 130 millimetrin harkko, ja sen tuotantovaiheen A1–A3 hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia pienemmät, myös muurauslaasti huomioiden. Lue lisää: saint-gobain.fi
12 Lue lisää: rakennamme.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVAT: GETTY IMAGES JA ELISA OYJ
Kaupallisessa yhteistyössä:
Lisäarvoa, turvallisuutta ja asuinmukavuutta kiinteistölle saman katon alta Kotimainen Elisa toi vuosi sitten kiinteistöyhtiöasiakkailleen uuden markkinoiden laajimman ja laadukkaimman palvelukokonaisuuden. Nopeiden netti- ja kaapeli-TV-yhteyksien lisäksi tarjolla on kiinteistönhoitoon, turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyviä kustannustehokkaita palveluja, jotka on suunniteltu helpottamaan taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden arkea asukkaita unohtamatta. Kotimaisuudesta hyötyy koko Suomi. Kuvassa oikealla Ari Myllymäki.
Teksti Elisa Oyj, toimitus
Useat kiinteistönhoitoon liittyvät palvelut ovat pirstaloituneet monen eri palvelutarjoajan hankalasti tilattavaksi ja hallittavaksi vyyhdiksi, jolloin selkeä, helppo ja kustannustehokas prosessien sekä kiinteistön kulujen johtaminen on haastavaa. – Tähän mahdollisuuteen tartuimme. Elisan uudet palvelut kiinteistöyhtiöille on tuotteistettu helposti tilattavaksi eheiksi kokonaisuuksiksi, joita on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää yksittäisinäkin ratkaisuina, kertoo Elisan kehitysjohtaja Ari Myllymäki. Kokonaisuus vastaa asuinkiinteistöjen ja isännöitsijöiden tämän hetken keskeisimpiin haasteisiin arjessa: ajankäyttöön, lämmitys kustannuksiin, turvallisuusnäkökulmiin ja asumismukavuuteen. Kaikki palvelut ovat erittäin kustannustehokkaita sekä saatavilla ja räätälöitävissä pienen taloyhtiön, että suuren kiinteistösalkun omistajan tarpeisiin. Tässä muutama esimerkki muutamasta uudesta palvelusta.
Älykäs lämmityksenohjaus. Saatavilla helposti nyt myös yksittäisille asuinkerrostataloille Palvelu on toteutettavissa useimpiin lämmitysjärjestelmiin ilman suuria investointeja ja sen avulla saavutetut säästöt ovat nähtävissä jo ensimmäisen lämmityskauden aikana. Keskimääräinen säästöpotentiaalin toteuma lämmityskustannuksissa on -8,4 % ja samalla päästötkin pienevät, lisäksi etävalvonnalla vältetään turhat kuluja aiheuttavat huoltokäynnit. Perinteisesti kiinteistöä lämmitetään vain ulkolämpötilan mukaan – ratkaisullamme lämmitystä ohjataan asuntojen todellisten lämpötilojen ja sääennusteen perusteella. Palvelun käyttöönottoa helpottaa myös se, että se ei vaadi suuria alkuinvestointeja, vaan järjestelmä toimitetaan leasingperiaatteella, jossa leasing-maksut ovat pienempiä kuin saavutetut säästöt – eikö olekin hienoa?
Kaikkea kellarin ja katon välillä.
Sähköautojen latausjärjestelmät Sähköautojen latauspalvelun toteutus helposti ja edullisesti ”yhden luukun” periaatteella. Kohteessa suoritetun kartoituksen pohjalta tehdään tarjous kokonaisratkaisusta, sisältäen myös sähköautojen latausoperoinnin. Aseman käyttäjä tunnistautuu helposti asemalla käyttäen puhelimen sovellusta tai erillisellä tägillä, jolloin kulut saadaan kohdistettua aina virheettömästi auton lataajalle.
Huoneistojen viilentävät ilmalämpöpumput Palvelun hinnoitteluun sisältyy aina suunnittelu, laitteiston asennus, tarvittavat sähköasennukset ja asukkaiden käytönopastus. Palveluun on saatavilla mukaan laadukas määräaikaishuolto, jolla laitteiden käyttöikää pidentyy ja sisäilman laatu pysyy laadukkaana.
Asukasportaali ja kiinteistötilojen varauskalenterijärjestelmät Sisältää kolme eri palvelukokonaisuutta, joita voi hankkia pala kerrallaan tai yhtenä eheänä kokonaisuutena. Palveluun sisältyy ja kiinteistön tilojen varauskalenteripalvelut ja tarvittaessa niiden maksujärjestelmät, jossa on automaattinen tiedonsiirto suoraan taloushallinnon järjestelmiin. Parkkipaikkojen varausjärjestelmän lanseeraus on seuraavana vuorossa. Palvelukokonaisuus mahdollistaa asukasportaalin, jossa voidaan hallinnoida ja ajastaa erilaisia tiedotteita, asukasohjeistukset, pelastussuunnitelmat, ja niihin liittyvät lyhyet opastevideot asukkaille, jos pelastussuunnitelma on hankittu Elisan palveluna. Likäksi palveluun saadaan helposti mukaan digitaaliset porrasnäytöt.
Lue lisää: elisa.fi/taloyhtiot
Tunnet Elisan nettiyhteyksistä, mutta tarjoamme kiinteistöille paljon muutakin. Paino sanalla paljon. • • • • • • • • • • • • • • •
Kiinteistön lämmitysvaihtoehtojen kartoitus Älykäs lämmityksen ohjaus Maalämmön leasing-ratkaisu Maalämpölaitteistojen huolto ja etävalvonta Sähköautojen lataus Paloturvallisuuden riskikartoitus Palovaroittimet etävalvonnalla Hälytyksensiirtopalvelu Asukasportaali Tilojen ja parkkipaikkojen varausjärjestelmät Digitaaliset porrasnäytöt Kiinteän sisäverkon mittaus ja modernisointi Mobiiliverkon kuuluvuus ja modernisointi Kiinteistöveron tarkastus ja oikaisu Huoneistojen viilentävät ilmalämpöpumput