Turvallinen työympäristö 6/2026

STYL ry:n Esa Kivisoja ja John Bergman: Työturvallisuus on tekoja – lue lisää pohjoismaiden laajimmasta työturvallisuuteen keskittyvästä tapahtumasta sivulta 4

Lue lisää: businessopas.fi

Turvallinen työympäristö

”Suojainten yhteensopivuus ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta”

sivu 4

03

Työturvallisuus ja -terveys kulkevat käsi kädessä 04

Työturvallisuus syntyy arjen kohtaamisissa 06

Työympäristön riskit eivät aina näy paljaalla silmällä

Asetusuudistus selkeyttää työterveysyhteistyötä

Asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä uudistetaan vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita. Ehdotus painottaa työterveysyhteistyön vahvistamista, varhaista tukea ja psykososiaalisen kuormituksen hallintaa.

– Tavoitteena on vastata paremmin nykyisen työelämän tarpeisiin, sanoo asetusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Lisbeth ForsmanGrönholm Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Yhä useampi suomalainen tekee tietotyötä, jossa korostuvat psykososiaalinen kuormitus, kognitiivinen kuormitus ja mielenterveyden haasteet. Etätyö on lisääntynyt ja suurten organisaatioiden sijaan yhä useampi työskentelee itsenäisesti, pienissä tai keskisuurissa yrityksissä.

– Asetusmuutos on osa pitkäjänteistä ja

Teksti Sari Peltonen

laajempaa työelämän ja työterveyshuollon kehittämistä. Työterveysyhteistyön syventäminen työpaikan ja työterveyshuollon välillä on kirjattu myös hallitusohjelmaan, sanoo asetusmuutosta valmistellut lääkintöneuvos Kimmo Tarvainen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ehdotetut muutokset siirtävät työterveyshuoltoa perinteisestä sairauksien seurannasta kohti työpaikan tukemista työkyvyn, työyhteisöjen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin ennakoivassa johtamisessa.

Työterveyshuollolta odotetaan aiempaa vahvempaa roolia esimerkiksi varhaisen

tuen rakentamisessa, henkisen kuormituksen arvioinnissa ja työuupumuksen ehkäisyssä.

Työterveyshuollon roolia kehitetään työpaikkojen arkeen tiiviimmin kytkeytyväksi yhteistyökumppaniksi. Ehdotus korostaa työterveysyhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä.

Tavoitteena on, että kentällä sopimuksia tehtäessä ja toimintaa suunnitellessa paremmin hahmotellaan, mikä on pakollista työterveyshuoltoa ja mikä vapaaehtoista sairaanhoitoa, Forsman-Grönholm sanoo.

Jatkossa työkykyä pyritään tukemaan

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 11.6.2026 Tekijät: Rony Lönnberg (050 354 4809, rony.lonnberg@mediaplanet.com), Elina Ihalainen, Lasse Uusivirta, Maya Harjunpää, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry

Kaupallisessa yhteistyössä:

Suojalasit,

joita oikeasti käytetään – näin

valitset mukavan ja turvallisen silmiensuojaimen

Epämukavat suojalasit jäävät helposti käyttämättä – ja riskit kasvavat. Kun valitset tehtävään sopivan, oikein istuvan ja huurtumattoman silmiensuojaimen, näkyvyys paranee ja suurin osa silmätapaturmista voidaan ehkäistä.

Epämukavat suojalasit jäävät helposti käyttämättä – ja silloin turvallisuus sekä työn sujuvuus kärsivät. Oikeanlaisilla silmiensuojaimilla suuri osa näistä tapaturmista olisi estettävissä. Tästä syystä suojalasit ovat työturvallisuuslain mukaisia henkilösuojaimia, joiden tulee täyttää tiukat turvallisuusstandardit.

Henkilökohtaisesti valittu silmiensuojain varmistaa oikean koon ja mallin, tarkoituksenmukaisen suojaustason sekä sen, että käyttäjä osaa pukemisen, käytön ja huollon.

Kaikki Bollé Safety-suojalasit ovat kuuluvat parhaaseen optiseen luokkaan, ne ovat tarkoitettu jatkuvaan, pitkäaikaiseen käyttö eivätkä luo vääristymiä. Selkeä näkyvyys parantaa sekä työturvallisuutta että työtehoa.

Platinum® – ei huurru!

Lämpötilaerot, kosteus ja rasitus huurruttavat linssejä helposti ja lisäävät riskejä. Huurtumattomat Bollé Safety Platinum®-suojalasit on suunniteltu pitämään näkökenttä kirkkaana myös vaihtelevissa olosuhteissa. Platinum®-pinnoite on pysyvästi linssin molemmin puolin ja ehkäisee huurtumista sekä suojaa naarmuuntumiselta. Pinnoitteen huurtumisenesto ylittää 100-kertaisesti standardin testivaatimukset. Näin näkyvyys säilyy parempana koko työvuoron ajan myös vaativissa ympäristöissä.

Oikea suojain, oikeaan tehtävään

Suojalasit valitaan työtehtäväkohtaisesti ja käyttäjän kasvonmuodon mukaan. Suojalaseilla ja kasvosuojilla on erilaisia luokituksia. Lentävien kappaleiden riskissä valitaan vähintään pienenergisiltä iskuilta suojaava malli, esimerkiksi rälläköinnissä tarvitaan naamiomallinen suojaus tai suojalasit yhdistettynä riittävän lujuusluokan kasvosuojaan – pelkkä sankamalli ei tällöin riitä.

Vaativiin kohteisiin on saatavilla tiiviisti istuvia naamiomalleja, jotka suojaavat paremmin pölyltä ja roiskeilta. Lisäksi on varmistettava suojainten yhteensopivuus: kypärän, silmiensuojainten, hengityksensuojainten ja kuulonsuojainten tulee toimia yhdessä ilman tiiveys- tai käyttöongelmia. Yhteensopivuus on aina testattava kokeilemalla.

Silmiensuojainstandardi uudistuu, mikä muuttuu?

Uusi standardi luokittelee suojaimet silmien ja kasvojen suoja-alueen perusteella. Bollé Safety -valikoimassa on EN 166 -mallien lisäksi uuden EN ISO 16321 -standardin mukaisia suojaimia. Uudistus ohjaa kehittämään entistä paremmin istuvia ja eri käyttäjille sopivia ratkaisuja.

Lue lisää: vandernet.com

läpi työuran. Yksilötason ratkaisujen ohella yhteisötason lähestymistapa korostuu. – Kun haasteisiin, kuten kuormitukseen, etsitään ratkaisuita pelkästään yhden kuormittuneen työntekijän sijaan tiimitasolla, vaikuttavuus lisääntyy ja työ on kustannustehokkaampaa, Forsman-Grönholm ja Tarvainen sanovat. Viime kädessä vaikuttavuutta toivotaan koko yhteiskunnan tasolla. – Jos ihmiset voivat työssään hyvin ja jaksavat pidempään työelämässä, se hyödyttää meitä kaikkia, Forsman-Grönholm sanoo.

facebook.com/businessopas @Mediaplanetfi

Kierrätäthän tämän lehden

Oikeisiin suojalaseihin panostaminen parantaa turvallisuutta, työtehoa ja työn laatua. Kun suojain istuu, näkyvyys säilyy kirkkaana ja suojaustaso vastaa tehtävää, työntekijä voi keskittyä olennaiseen eli tekemään työnsä turvallisesti.

– yhdessä vahva kilpailuetu

Turvallinen työympäristö syntyy suunnitelmallisuudesta

Työympäristön turvallisuus ei ole enää pelkkä lakisääteinen velvollisuus – se on keskeinen osa yritysten toimintavarmuutta, kilpailukykyä ja vastuullista liiketoimintaa. Turvallinen työympäristö rakentuu jatkuvan riskienarvioinnin, tehokkaiden työsuojelutoimenpiteiden ja työterveysyhteistyön varaan. Työsuojelun ja työterveyden tavoitteet ovat yhtenevät: ehkäistä työssä ja työoloista aiheutuvia tapaturmia, ammattitauteja sekä haitallista kuormitusta. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja arvioida työpaikan haitta- ja vaaratekijät sekä poistaa tai vähentää niitä. Työterveys tukee tätä työtä työpaikkaselvitysten, terveystarkastusten sekä neuvonnan avulla.

Ennaltaehkäisy kannattaa taloudellisesti ja toiminnallisesti

Kaikkiin töihin liittyy kuormitustekijöitä. Teollisuudessa, rakentamisessa ja kiinteistöalalla korostuvat fysikaaliset ja kemialliset altisteet, kun taas palvelualoilla psykososiaaliset kuormitustekijät ovat yhä merkittävämpiä. Työnantajan tulee tehdä jatkuvana toimintana riskienarviointia, jossa tulee huomioida kaikki työssä, työprosessin ja poikkeustilanteiden aikana esiintyvät kuormitustekijät ja altisteet.

Riskienarviointi toimii pohjana työpaikkaselvityksille, jossa linjataan yhdessä mitkä työn kuormitustekijät ja altisteet vaativat systemaattista seurantaa. Jos altistumista ei onnistuta kokonaan estämään, jäännösriskin hallinta tapahtuu yhdessä työsuojelun ja työterveyden kanssa. Altisteisessa työympäristössä työnantajaa velvoittavat lakisääteiset terveystarkastukset, jotka ovat keskeinen osa työturvallisuutta – niillä arvioidaan työsuojelutoimenpiteiden toteutumista ja tehokkuutta.

Tekniikka, osaaminen ja kulttuuri ratkaisevat

Monet työterveyden lakisääteisistä toiminnoista ovat työnantajan keinoja hallita terveysriskejä. Yhteisen selvitystyön tuloksena saadaan kokonaiskuva, jonka pohjalta asetetaan tavoitteet ja korjataan toimintaa suunnitelmallisesti. Tekniset keinot – osastointi, kohdepoistot, oikeat työvälineet ja henkilösuojaimet – ovat usein toimintavarmempia kuin yksittäisten ihmisten toimintaan nojaavat ratkaisut Teknologian ja työmenetelmien kehitys luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia parantaa työturvallisuutta. Pelkkä tekniikka ei kuitenkaan riitä. Työturvallisuusohjeiden noudattamiseen ja henkilösuojainten käyttöön vaikuttaa yrityksen turvallisuuskulttuuri, jonka keskiössä ovat johtaminen, viestintä ja asenteet. Riittävä perehdytys, koulutus ja osaaminen varmistavat turvallisen toiminnan.

Yhteistyö tuottaa

tulosta

Yrityksen työsuojelutoimikunnan vastuulla on miettiä keinoja kuormituksen vähentämiseksi, työturvallisuuden parantamiseksi ja laadun varmistamiseksi. Osana työsuojelutoimintaa ja työterveysyhteistyötä, on tärkeää luoda yritystason toimintamalleja ennaltaehkäisyn tueksi, kuten esimerkiksi lisääntymisterveyden ja ikääntymisen huomiointi, meluntorjuntaohjelma tai häiriötilanteiden käsittelymallit.

Tiivis, keskusteleva yhteistyö yrityksen ja työterveyden kesken parantaa toiminnan laatua. Paras lopputulos syntyy, kun yrityksessä oleva tieto omasta toimialasta ja kriittisistä riskitekijöistä yhdistetään työterveyshuollon osaamiseen terveysvaikutuksista ja työkykyhallinnasta.

Lue lisää: www.mehilainen.fi

TYÖTURVALLISUUS ON TEKOJA

POHJOISMAIDEN LAAJIN TYÖTURVALLISUUTEEN

KESKITTYVÄ TAPAHTUMA

ILMOITTAUDU MUKAAN!

8.–10.9.2026

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Hyväkään suojain ei suojaa, jos yhdistelmä ei toimi

Hyvä ja hyväksytty henkilönsuojain ei yksin riitä. Todellinen suojausteho syntyy vasta, kun suojaimet toimivat yhdessä, istuvat käyttäjälle ja pysyvät käytössä koko työtehtävän ajan. Jos suojain painaa, vuotaa, huurtuu tai haittaa työn tekemistä, sitä aletaan helposti säätää tai se jätetään pukuhuoneeseen.

eurosafety fi – Suojainten yhteiskäytössä ei riitä, että yksittäiset osat tai tuotteet ovat hyväksyttyjä. Kypärä, kuulonsuojaimet, visiiri, suojalasit ja hengityksensuojaimen osat voivat olla kaikki erikseen testattuja, mutta se ei vielä tarkoita, että niistä koottu yhdistelmä olisi hyväksytty. Suojainyhdistelmän pitää olla toimiva sekä testattu yhteiskäyttöön jos niitä käytetään toisiinsa kiinnitettyinä. Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry:n toiminnanjohtaja John Bergman muistuttaa.

– Sama koskee suojainten kaikenlaista muokkaamista. Jos suojaimeen lisätään jotakin, siitä poistetaan jotakin tai sitä muokataan omin päin mukavammaksi, samalla hyväksytty suojain

”Työturvallisuus syntyy arjen kohtaamisissa”

Työturvallisuus on paljon enemmän kuin lakisääteinen velvoite. Parhaimmillaan se on vastuullisuutta käytännössä: ihmisistä huolehtimista, yrityksen kannattavuuden kehittämistä ja ympäristökuormituksen vähentämistä.

Teksti Würth Oy

Työturvallisuuden kehittäminen näkyy vähentyneinä tapaturmina, parempana ergonomiana ja sujuvampana työntekona. Samalla myös tuottavuus ja työhyvinvointi paranevat.

Würthin työturvallisuuspalvelut perustuvat asiantuntijuuteen, koulutukseen ja henkilökohtaiseen palveluun. Taustalla on kansainvälisen konsernin osaaminen ja tuotteisto, mutta ratkaisut sovitetaan suomalaiseen työarkeen. Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry:n ja Työterveyslaitoksen koulutukset pitävät asiantuntijat ajan tasalla uusimmista turvallisuusvaatimuksista ja käytännöistä.

Käytännönläheistä tukea työturvallisuuteen

Kentällä kohdataan usein tilanteita, joissa suojaimet ovat joko turvallisuuden kannalta vääränlaisia, kalliita tai tarpeettoman raskaita käyttää. Würth tukee asiakkaitaan työturvallisuuden kehittämisessä käytännönläheisesti suojainten valinnasta koulutuksiin ja työympäristöjen turvallisuuskartoituksiin. Asiantuntijat kartoittavat asiakkai-

den työympäristöjä, suojaintarpeita ja turvallisuusriskejä ja antavat tukea myös käytännön tilanteissa.

– Oikeilla valinnoilla voidaan parantaa turvallisuutta, käyttömukavuutta ja kustannustehokkuutta. Ratkaisuissa huomioidaan myös tuotteiden kestävyys, käyttöikä ja vastuullisuus, kertoo Tuomas Syyrakki Würthiltä. Sopivakaan suojain ei auta, jos sitä ei käytetä. Siksi keskeistä on, että työntekijät ymmärtävät, miksi suojaimia käytetään ja sitoutuvat niiden käyttöön. Vasta sen jälkeen voidaan mennä tarkempiin luokituksiin ja teknisiin yksityiskohtiin.

– Suojainasiantuntijoidemme toiminta perustuu henkilökohtaiseen palveluun. Mikään ei korvaa sitä, että turvallisuusasioita tehdään ihminen ihmiselle. Teknologia ja digitaaliset ratkaisut tukevat tekemistä, mutta turvallisuuskulttuuri syntyy edelleen arjen kohtaamisissa, Syyrakki toteaa.

Lue lisää: wurth.fi

ei enää täytäkään sille asetettuja vaatimuksia. Hyväkin tarkoitus voi johtaa siihen, että suojain ei enää toimi niin kuin sen on tarkoitus toimia, painottaa hallituksen puheenjohtaja Esa Kivisoja

Suojainten yhteiskäytössä ei riitä, että yksittäiset osat tai tuotteet ovat hyväksyttyjä.

Työnantajan vastuu ei pääty hankintaan Työnantajan vastuulla on hankkia

riskinarvioinnin perusteella työtehtävään sopivat suojaimet, opastaa niiden käyttöön ja huoltoon sekä valvoa käyttöä. Suojainten yhteensopivuus sekä istuvuus käyttäjälle on varmistettava jo hankintavaiheessa.

– Myös käyttäjän osaaminen ratkaisee. Koulutettu työntekijä osaa pukea suojaimen oikein, tunnistaa huonon istuvuuden ja pyytää toimivampaa ratkaisua. Lisäksi tiivisteet, pehmusteet, suodattimet ja muut kuluvat osat on huollettava ja vaihdettava ajoissa, jotta suojain säilyttää tehonsa. Suojainten yhteensopivuus ei siis ole pelkkä tekninen yksityiskohta. Se on osa riskienhallintaa, käyttöturvallisuutta ja arjen työkykyä, Kivisoja summaa.

Würth Oy on johtava teollisuuden, rakentamisen ja kunnossapidon palveluntarjoaja, joka varmistaa, että asiakkailla on aina oikeat työkalut, kiinnikkeet ja tarvikkeet saatavilla juuri silloin, kun niitä tarvitaan.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Suojavaate voi ratkaista, miten vakavaksi vaaratilanne kehittyy

Valokaarivaarallisessa työssä oikea suojaustaso, materiaalit ja kerrospukeutuminen ovat osa sähkötyöturvallisuutta. Suojavaatteen pitää vastata työn todellisia riskejä.

Sähkötyössä valokaari on riski, jonka seuraukset voivat olla vakavia jo sekunneissa. Siksi suojavaatetusta ei voi valita yleisen työvaatetarpeen perusteella, vaan sen pitää perustua työtehtävän ja työympäristön vaatimuksiin. Tranemo Workwear Finland Oy:n toimitusjohtaja Minna Warg nostaa valokaarivaarallisten töiden lähtökohdaksi ennen kaikkea riskienarvioinnin.

– Arvioinnissa huomioidaan muun muassa työkohteen rakenne, työskentelyetäisyys, ergonomia, nimellisjännite, oikosulkuvirta sekä suojalaite ja sen sijainti.

SFS6002-standardi päivittyi alkuvuonna 2025. Valokaaririskissä on käytännössä käytettävä valokaaritestattuja, standardin mukaisia ja oikein mitoitettuja suojavaatteita.

– Standardin kansallinen lisävaatimus koskee töitä lähellä jännitteisiä osia sekä jännitetöitä, joissa mahdollinen valokaari voi sytyttää vaatteet. Silloin tarvitaan myös kasvosuojain ja valokaarelta suojaavat käsineet, Warg sanoo.

Tranemo tuo suojaa vaativiin sähkötyöympäristöihin

Myös vaatteen alla käytettävillä materiaaleilla on merkitystä: vääränlaiset alusvaat-

Kaupallisessa yhteistyössä:

Valokaaritestatuilla vaatekerroksilla voidaan saavuttaa korkeampi suoja-arvo kuin yksittäisellä vaatteella, Minna Warg muistuttaa.

Toimiva suojain tukee turvallista työpäivää

Suojainten ergonomia, kunto ja oikeanlainen säilytys vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin työntekijä pystyy suojautumaan työympäristön altisteilta.

Turvallinen työympäristö ei synny teollisuudessa pelkästään laajoista turvallisuusratkaisuista. Työntekijän turvallisuuteen vaikuttavat myös päivittäin käytettävät suojaimet sekä niiden käyttömukavuus, toimivuus ja oikeanlainen säilytys. Suojainten merkitys korostuu erityisesti työtehtävissä, joissa altistutaan jatkuvasti kipinöille, pölylle tai hengitysilman epäpuhtauksille.

– Hitsaussuojainta saatetaan käyttää yhtäjaksoisesti koko työvuoron ajan, jolloin suojaimen ergonomia ja kunto näkyvät suoraan sekä työskentelymukavuudessa että turvallisuudessa, Euromaski Oy:n myyntijohtaja Mikael Söderholm sanoo. Suojaimilta vaaditaan Söderholmin mukaan käytännössä paljon.

– Niiden pitää kestää käyttöä, tuntua mukavilta pitkien työvuorojen aikana ja säilyttää suojaustasonsa myös vaativissa olosuhteissa.

Euromaskin suojaimissa korostuvat kestävyys ja käyttömukavuus Kotimainen Euromaski valmistaa hitsaussuojaimia teollisuuden tarpeisiin, joissa suojaimien ergonomia ja kestävyys korostuvat päivittäisessä käytössä. Söderholm kertoo ergonomian merkityksen näkyvän konkreet-

tisesti jo suojaimen painossa.

– Pienikin painoero saattaa olla ratkaiseva pitkään työskenneltäessä. Myös laadukas pääpanta on tärkeä osa mukavuutta.

Työympäristön siisteydellä on suuri vaikutus suojainten käyttöikään ja turvallisuuteen. Jos ympäristössä on paljon metallijätettä tai muita teräviä materiaaleja, suotimet voivat vaurioitua helposti. Söderholm kehottaa tarkistamaan suojainten kunnon ennen käyttöä. – Jo hiusnaarmu tekee suotimesta käyttökelvottoman. Myös koko maskin virheettömyys on syytä tarkistaa visuaalisesti aina ennen käyttöä.

Säännöllinen huolto ja rikkoutuneiden osien vaihtaminen vaikuttavat merkittävästi suojainten kestävyyteen. Söderholmin mukaan laadukas hitsaussuojain voi kestää käytössä jopa kymmenen vuotta. – Työmailla näkyy paljon eroja siinä, miten suojaimia säilytetään käytön jälkeen. Huolellisella säilytyksellä voidaan vähentää suotimien vaurioitumista ja pidentää niiden käyttöikää.

Suomalaisella Euromaskilla on pitkät perinteet kotimaisessa teollisuudessa. Lue lisää: euromaski.fi

teet voivat onnettomuudessa sulaa ihoon kiinni. Wargin mukaan varmin ratkaisu on palosuojattu alusasu tai vähintään materiaali, joka ei ole helposti sulavaa synteettistä kuitua.

Suojavaatetuksen pitää perustua työn vaatimuksiin.

– Kerrospukeutuminen parantaa suojaa, sillä valokaaritestatuilla vaatekerroksilla voidaan saavuttaa korkeampi suoja-arvo kuin yksittäisellä ohuella vaatteella. Kerrosten väliin jäävä ilma auttaa eristämään sähköä, lämpöä ja kylmyyttä. Warg kertoo, että nykyaikaiselta suojavaatteelta vaaditaan myös pitkää käyttöikää ja sen tulee olla korjattavissa. Tranemo on erikoistunut sisäisesti palosuojattuihin vaatteisiin, joissa suojaus on kankaan kuidussa eikä kulu pois pesussa tai käytössä.

– Korkean osaamisemme ja innovatiivisten tuotteiden kautta pyrimme saavuttamaan visiomme eli nolla vaikeaa palovammatyötapaturmaa.

Lue lisää: tranemoworkwear.fi

Hitsaussuojainta saatetaan käyttää yhtäjaksoisesti koko työvuoron ajan, jolloin suojaimen ergonomia ja kunto näkyvät suoraan sekä työskentelymukavuudessa että turvallisuudessa, Mikael Söderholm muistuttaa.

Kylmätekniikan lonkerot ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan

Kylmätekniikka ulottuu kaikkialle arkeen: autoihin, datasaleihin, logistiikkakeskuksiin, apteekkeihin ja ruokakauppojen kylmäjärjestelmiin. Se mahdollistaa olosuhteiden hallinnan ja vaikuttaa suoraan tuoteturvallisuuteen, energiatehokkuuteen ja huoltovarmuuteen.

– Kylmätekniikka on usein näkymätöntä, mutta ilman sitä suuri osa arjen toiminnoista ei yksinkertaisesti pyörisi, sanoo Suomen Kylmäyhdistysen hallituksen puheenjohtaja Sami Vatanen Käytännössä kylmätekniikka tarkoittaa lämpöpumppuja ja jäähdytysjärjestelmiä, joilla lämpöä siirretään hallitusti ympäri vuoden. Oikea mitoitus on ratkaisevaa, jotta järjestelmät toimivat luotettavasti ja energiatehokkaasti. Nykyiset laitteet ja seurantateknologiat tukevat sekä yksittäisten järjestelmien että koko rakennuksen energiankäytön

optimointia. – Kun kylmätekniikka suunnitellaan osaksi kokonaisuutta, voidaan samalla optimoida koko rakennuksen energiankäyttö, Vatanen sanoo.

Mitä enemmän käyttäjiä, sitä enemmän tarvitaan kylmätekniikkaa ja sitä osaavia Ilmastonmuutoksen ja kasvavan jäähdytystarpeen myötä kylmäteknologian rooli korostuu. Erityisesti ruokakaupoissa sekä muissa jäähdytettävissä kohteissa kylmäjärjestelmät ovat kriittinen osa

kiinteistön energiataseen hallintaa, sillä jäähdytyksen tuottaman hukkalämmön voi käyttää lämmitykseen.

– Samalla tiukentuva sääntely ohjaa ratkaisuihin, joissa kylmätekniikka integroidaan tiiviisti muuhun talotekniikkaan. Suunnittelussa on huomioitava myös kylmäaineita koskevat säädösmuutokset, Vatanen muistuttaa. Luonnolliset kylmäaineet kuormittavat ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin aiemmat vaihtoehdot, mutta niiden ominaisuuksien tuntemus on välttämätöntä toimivien ja turvallisten ratkaisujen varmistamiseksi.

Kun kylmätekniikka suunnitellaan osaksi kokonaisuutta, voidaan samalla optimoida koko rakennuksen energiankäyttö, Sami Vatanen sanoo.

– Luonnolliset kylmäaineet, kuten hiilidioksidi, ovat muuttaneet alan käytäntöjä ja osaamisvaatimuksia, Vatanen arvioi. Ei olekaan yllätys, että kylmätekniikan osaajista on kasvava tarve. Onneksi myös alan pätevyyskoulutusten tarjonta on monipuolistumassa.

– Aiempaa lyhyemmät koulutukset tukevat osaamisen nopeaa päivittämistä ja helpottavat siirtymistä kylmätekniikan tehtäviin. Tämä on win-win kaikille osapuolille, Vatanen summaa.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Työympäristön riskit eivät aina näy paljaalla silmällä

Työhygieenisillä selvityksillä pystytään tunnistamaan työympäristön haitallisia altisteita ennen kuin ne aiheuttavat terveyshaittoja.

Teksti

Työympäristöissä esimerkiksi rakennustyömailla ja teollisuudessa esiintyy monenlaisia altisteita, kuten pölyjä, kemikaaleja, kaasuja ja muita ilman epäpuhtauksia. Työterveyslaitoksen asiakkuuspäällikkö Mika Jumpposen mukaan keskeiset riskit tunnistetaan työpaikoilla yleensä hyvin, mutta haasteita voi syntyä esimerkiksi uusien kemikaalien käyttöönotossa tai työprosessien muuttuessa.

– On tärkeää huomioida, että jos altisteiden raja-arvot muuttuvat tai työolosuhteet vaihtuvat, aiemmin riittävinä pidetyt torjuntatoimet eivät välttämättä enää suojaa työntekijöitä riittävästi.

Mittausten perusteella on voitu tunnistaa työtehtäviä, jotka ovat altistumisen kannalta selvästi vaarallisempia kuin toiset.

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus selvittää ja arvioida työpaikan altisteisiin liittyvät riskit. Altistumisen vähentämisessä noudatetaan tiettyjä periaatteita.

– Vaarallisia aineita pyritään korvaamaan turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja vähentämään altistumista teknisillä ratkai-

On tärkeää huomioida, että jos altisteiden raja-arvot muuttuvat tai työolosuhteet vaihtuvat, aiemmin riittävinä pidetyt torjuntatoimet eivät välttämättä enää suojaa työntekijöitä riittävästi, Mika Jumpponen muistuttaa.

suilla sekä työn organisoinnilla, Jumpponen sanoo.

Mittauksissa voi paljastua yllättäviä riskejä

Työhygieenisissä selvityksissä altisteita mitataan työntekijän hengitysvyöhykkeeltä työpäivän aikana. Näytteet analysoidaan laboratoriossa, minkä jälkeen arvioidaan altistumisen taso ja mahdolliset jatkotoimet. Jumpponen kertoo mittausten joskus muuttavan käsitystä siitä, missä työvaiheissa suurimmat riskit syntyvät.

– Mittausten perusteella on voitu tunnistaa työtehtäviä, jotka ovat altistumisen kannalta selvästi vaarallisempia kuin jotkin toiset.

Yhdeksi erityisen haitalliseksi altisteeksi Jumpponen nostaa kvartsipölyn, jota esiintyy muun muassa betonissa, kivessä ja tiilessä.

– Mittausten perusteella pitoisuudet voivat hyvin pölyisissä työvaiheissa ylittää haitallisiksi tunnetut raja-arvot nopeasti ilman tehokkaita torjuntakeinoja.

Jumpposen arvion mukaan työympäristön turvallisuus perustuu jatkossa entistä vahvemmin ennakoivaan ja laadukkaaseen tietoon perustuvaan riskienhallintaan.

Tutustu Työterveyslaitoksen työympäristöpalveluihin: ttl.fi/palvelut/tyoymparisto

Kaupallisessa yhteistyössä:

Minesec on Lapin läänin ainoa suomalainen yritys, jolla on kaikki turvatekniikan järjestelmien toimittamisen ja ylläpitämisen vaatimat hyväksynnät. Kuvassa vasemmalla Sami Nurmela sekä Pasi Nurmela.

Nato luo paikallisille palveluille uusia mahdollisuuksia

Naton ja puolustusvoimien harjoitukset sekä muut operatiiviset tilanteet edellyttävät nopeasti järjestettävää huoltoa niin kalustolle kuin henkilöstöllekin. Käytännössä tämä tarkoittaa kuljetuksia, ruokahuoltoa, majoitusta, infrahuoltoa ja muita tukipalveluja, joiden on toimittava täsmällisesti myös nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

– Tarve korostuu erityisesti Suomessa, jossa palveluntuottajakenttä on hajautunut ja koostuu usein pienistä toimijoista. Yksittäinen yritys ei välttämättä pysty vastaamaan suuriin tai nopeasti muuttuviin tarpeisiin, mutta verkostona pienistäkin toimijoista voidaan muodostaa riittävä palveluvaste. Tämä edellyttää kuitenkin ajattelutavan muutosta: muiden toimijoiden näkemistä aiempaa enemmän yhteistyökumppaneina kuin pelkkinä kilpailijoina, Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela painottaa.

– Jos paikalliset toimijat jatkavat kukin omillaan, palvelut ostetaan

helposti suuremmilta toimijoilta, joilla on valmiiksi enemmän kapasiteettia ja laajemmat resurssit. Tällöin hankinnat valuvat helposti ulkomaisille yrityksille. Verkottumisessa ei ole kyse vain toiminnan tehostamisesta ja palveluvasteen parantamisesta, vaan myös siitä, että harjoitusten ympärille syntyvä elinvoima kanavoituu paikallisille yrityksille, huomauttaa Nurmela.

Palveluprosessin reaaliaikainen ohjaus

Hajautetun huolto- ja ylläpitoverkoston johtaminen vaatii työkalut, joilla

tilannekuva, viestintä ja resurssien ohjaus pysyvät samassa prosessissa. Kun toimijoita on paljon, etäisyydet pitkiä ja tilanteet muuttuvat nopeasti, manuaalinen toimintamalli ei enää riitä. – Digitalisoimme palveluprosessit niin, että esimerkiksi kuljetus-, muonitus- tai majoituspyynnöt voidaan lähettää oikeille toimijoille nopeasti, tasapuolisesti ja samanaikaisesti. Muuttuvia tilanteita voidaan ohjata saman prosessin sisällä ilman raskaita soitto- ja viestiketjuja eikä palvelu jää yksittäisiksi pyynnöiksi ja vastauksiksi. Kyse on ennen kaikkea johtamisen työkalusta: palvelupyyntöjä, vastauksia ja muutoksia voidaan hallita reaaliaikaisesti ja läpinäkyvästi koko prosessin ajan, Nurmela kertoo.

Verkottumisessa ei ole kyse vain toiminnan tehostamisesta ja palveluvasteen parantamisesta vaan myös siitä, että harjoitusten ympärille syntyvä elinvoima kanavoituu paikallisille yrityksille.

Kun huolto- ja ylläpitosektorin toiminta pidetään erillään varsinaisista puolustushallinnon ydinjärjestelmistä, palveluja voidaan ohjata tavallisilla siviililaitteilla ja rajata luottamuksellinen tieto välttämättömään. Samalla prosessiin voidaan liittää kulkuoikeuksien hallinta, reaaliaikainen tilannetieto ja täysi näkyvyys siihen, kuka on saanut pyynnön, kuka on vastannut ja miten palvelu etenee.

– Ratkaisumme ytimessä ovat hajautettujen resurssien ohjaus, rajattu tiedonjako ja palveluketjun reaaliaikainen hallinta, toteaa Nurmela.

Minesec on Lapin läänin ainoa suomalainen yritys, jolla on kaikki turvatekniikan järjestelmien toimittamisen ja ylläpitämisen vaatimat hyväksynnät. Perheyritys kehittää turvallisuus- ja viestintäratkaisuja sekä digitalisoi palveluprosesseja ympäristöihin, joissa reaaliaikainen tilannekuva ja toimintavarma johtaminen ovat kriittisiä.

1. Verkottuminen tuo kapasiteettia. Pienistäkin toimijoista voidaan rakentaa yhdessä riittävä palveluvaste.

2. Paikallisuus tuo elinvoimaa. Kun palvelut tuotetaan alueella, myös työn ja liiketoiminnan hyödyt jäävät sinne.

3. Digitalisaatio tuo hallintaa. Hajautettuja palveluja voidaan ohjata tehokkaasti ja turvallisesti ilman pääsyä varsinaisiin ydinjärjestelmiin.

Tutustu Minesecin ratkaisuun, joka yhdistää hajautettujen resurssien ohjauksen, reaaliaikaisen viestinnän ja kulkuoikeuksien hallinnan yhdeksi palveluprosessiksi: minesec.fi

Työympäristön suunnittelu on työturvallisuuden perusta

Rakennustyömaiden turvallisuutta hallitaan yhä enemmän jo suunnitteluvaiheessa. Työympäristön ratkaisut vaikuttavat sekä tapaturmariskeihin että työn sujuvuuteen.

Rakennusalan työturvallisuudessa korostuu yhä vahvemmin työympäristön merkitys. EU:n työturvallisuuslinjaukset ovat vahvistaneet ajattelua, jossa turvallisuus syntyy jo työmaan suunnittelussa ja työvaiheiden ennakoinnissa. Talonrakennusteollisuus ry:n työturvallisuusasiantuntija Henri Litmanen kuvaa muutosta riskienhallinnan näkökulmasta.

– Turvallisuuden varmistamisessa vaaroja pyritään ensisijaisesti poistamaan tai hallitsemaan jo välittömään työympäristöön liittyvillä ratkaisuilla. Ohjeet ja henkilökohtaiset suojaimet täydentävät

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vastuuta ei voi ulkoistaa. Siksi tilaaja tarvitsee riippumatonta ja dokumentoitua tietoa työmaan telineturvallisuuden todellisesta tasosta, Janne Parantainen muistuttaa.

turvallisuutta tämän jälkeen.

Rakennustyömailla muutos näkyy käytännössä siinä, että työvaiheita suunnitellaan aiempaa tarkemmin jo ennen työn aloittamista.

– Esimerkiksi putoamisvaarallisessa työssä arvioidaan aiempaa tarkemmin, voidaanko osa työstä tehdä maan tasossa. Ennen työskentelyn aloittamista tehtäviä myös suunnitellaan enemmän ja paremmin, Litmanen sanoo.

Suora vaikutus myös työn sujuvuuteen Työmaiden suurimmat riskit liittyvät edelleen liikkumiseen. Litmasen mukaan

liukastumiset, kompastumiset ja kaatumiset muodostavat suuren osan alan tapaturmista.

– Vakavimmat riskit syntyvät putoamisista, raskaan kaluston alle jäämisestä, putoavista taakoista ja sortumista.

Rakennusteollisuus RT julkaisee toukokuussa järjestettävän alan turvallisuusviikon yhteydessä yhteiset elintärkeät turvallisuuskäytännöt, jotka perustuvat vakavien tapaturmien taustatekijöihin. Käytännöt on nimetty seuraavasti: estä putoaminen, nosta hallitusti, irti energiasta, hallitse liikenne ja koneet sekä pois vaaravyöhykkeeltä.

Telineiden turvallisuustaso voidaan nyt mitata

Patera Oy:n TELRA-mittaus tekee telineturvallisuudesta mitattavaa ja auttaa tilaajaa johtamaan työmaan turvallisuutta dokumentoidun datan perusteella.

Telineet ovat työmaan arjessa välttämättömiä työskentelyrakenteita, joiden turvallisuudella on suora vaikutus työn tekemiseen ja riskienhallintaan. Säännöllinen tarkastus kertoo, voidaanko telinettä käyttää, mutta se ei vielä osoita riskitasoa tai anna vertailukelpoista kuvaa telineiden turvallisuudesta. Patera Oy:n turvallisuusasiantuntija Janne Parantaisen mukaan telineturvallisuus tarvitsee siksi mitattavia kriteerejä. Pateran lanseeraama TELRAmittaus tuottaa numeerista dataa telinei-

den riski- ja laatutasosta.

– Mittauksella saadaan tieto telineissä olevien poikkeamien määrästä ja jokaisen poikkeaman aiheuttamasta riski- tai vaaratasosta.

Telineturvallisuuden yleisimmät puutteet liittyvät putoamissuojaukseen, kuten kaiteisiin, jalkalistoihin ja aukkojen suojaukseen.

– Lisäksi ongelmia voi olla asentajien pätevyydessä, valvonnassa ja suunnittelussa, Parantainen lisää.

Järkevästi suunniteltu työympäristö vähentää ylimääräistä sähläystä ja auttaa varmistamaan, että materiaalit ja osaavat ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Henri Litmanen tiivistää.

– Emme halunneet luoda uusia irrallisia sääntöjä, vaan käytännöt, joiden toteutuminen nimenomaan estää vahingot ennalta, Litmanen kertoo.

Samalla hän muistuttaa, että erityisesti telineillä, kulkureiteillä ja työskentelytasoilla on suuri merkitys työmaiden turvallisuudessa. Työympäristön ratkaisut vaikuttavat myös työn sujuvuuteen ja tuottavuuteen.

– Järkevästi suunniteltu työympäristö vähentää ylimääräistä sähläystä ja auttaa varmistamaan, että materiaalit ja osaavat ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Riskitaso riippuu aina kokonaisuudesta TELRA-mittauksessa telineen turvallisuutta arvioidaan telinestandardien, valmistajan ohjeiden, Suomen lainsäädännön sekä Lupa- ja valvontaviraston ohjeiden ja tulkintojen pohjalta. Mittaus tekee näkyväksi, miten vaatimukset toteutuvat telineen rakenteessa ja käytössä. Parantainen painottaa, että riskitaso riippuu aina puutteen sijainnista ja käyttökontekstista.

Telineturvallisuuden yleisimmät puutteet liittyvät putoamissuojaukseen.

– Esimerkiksi jalkalistan puuttuminen voi yhdessä kohdassa aiheuttaa käyttäjille suuren riskin ja toisessa jäädä vähäiseksi. Siksi pelkkä poikkeaman toteaminen ei vielä kerro sen todellista vaaratasoa. Dokumentoitu mittaustieto auttaa tilaajaa vertailemaan palvelutoimittajien laatua, keskustelemaan toimituksen tasosta ja tekemään päätöksiä turvallisuuden parantamiseksi.

– Ulkopuolisen asiantuntijan arvio tukee myös vastuullista turvallisuusjohtamista, Parantainen muistuttaa.

Pateran ratkaisu on suunnattu telineiden tilaajille ja käyttäjille. Parantaisen mukaan vastuu telineturvallisuudesta on työmaalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä taholla.

– Vastuuta ei voi ulkoistaa. Siksi tilaaja tarvitsee riippumatonta ja dokumentoitua tietoa työmaan telineturvallisuuden todellisesta tasosta.

Lue lisää: patera.fi

Keisarin uudet vaatteet vai aidosti päästötön rakennuskanta?

EPBD:n kansallinen toimeenpano jakaa

Lainsäädäntömuutosten myötä kaikkien uudisrakennusten tulee olla päästöttömiä vuonna 2030. Onko tämä sanaleikkiä vai totta?

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n kansallinen toimeenpano vaikuttaa suomalaiseen uudis- ja korjausrakentamiseen. Keskeisinä tavoitteina ovat olleet energiatehokkuuden parantaminen sekä ”päästötön rakennuskanta” vuonna 2050. Muutosten myötä esimerkiksi kaikkien julkisten uudisrakennusten tulee olla päästöttömiä rakennuksia vuodesta 2028 alkaen. Kaikkea uudisrakentamista tämä koskee vuodesta 2030 alkaen. Vaatimus herättää monenlaisia ajatuksia: ”Todellako, uudet rakennukset päästöttömiä jo pian? Upeaa ilmaston näkökulmasta!” tai ”Kamalaa, mitä kaikkea pitää muuttua rakentamisessa ja vauhdilla, että rakentaminen olisi päästötöntä jo tällä vuosikymmenellä?” Piru piilee yksityiskohdissa. Käytän-

nössä ”päästöttömällä rakennuksella” tarkoitetaankin energiatehokasta rakennusta, jonka käyttämä energia ei ole tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Energiatehokkuusvaatimuksissa tapahtuu pieniä muutoksia, mutta isossa kuvassa ne eivät ainakaan kiristy. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun laskennassa käytettäviä energiamuotokertoimia pienennetään. Jos esimerkiksi sähkölämmitteisen talon E-luku laskettiin aiemmin 1,2 x energiankulutus = E-luku, jatkossa kaava on 0,9 x energiankulutus = E-luku. Käytännössä siis rakennuksen E-luku pienenee 25 % tekemättä mitään. ”Päästötön rakennus” on siis alkuvaiheessa lähinnä energiankäytön osalta päästötön tai hyvin vähäpäästöinen.

Tämä alkuvaiheen määritelmä ei huomioi rakennuskannan päästöjen toista

Energiatehokkuusvaatimuksissa tapahtuu pieniä muutoksia, mutta isossa kuvassa ne eivät ainakaan kiristy.

puolta, rakennusmateriaaleista koituvia tuotesidonnaisia päästöjä. Ratkaisevaksi ilmastotavoitteiden osalta muodostuu siis, pystymmekö jatkossa vähentämään tuotesidonnaisia päästöjä. Tuolla taipaleella olemme vasta alussa. Tätä ohjaavat – sekä kansallisen rakentamislain että EPBD:n kautta – velvoitettavat ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen raja-arvot. Jos ilmastoselvitys ja rajaarvot saadaan aidosti vaikuttaviksi ja ohjaamaan uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamisen ja infrarakentamisen päästöjä, voimme todella olla aidosti matkalla kohti päästötöntä rakennuskantaa 2050 – tai ainakin mahdollisimman vähäpäästöistä.

Artikkelin on kirjoittanut Green Building Council Finlandin yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluoto

Psykososiaalinen

kuormitus vaatii työpaikoilla yhteisiä ratkaisuja

Psykososiaalinen kuormitus kasvaa työelämässä myös esihenkilöiden keskuudessa. Ratkaisut löytyvät yhteistyöstä ja työpaikkojen arjesta, eivät lisäsääntelystä.

Työelämän nopea muutos näkyy kasvavana psykososiaalisena kuormituksena. Tutkimusten mukaan erityisesti esihenkilöiden kuormitus on viime vuosina kasvanut. Jos esihenkilöt kuormittuvat, heijastuvat vaikutukset koko tiimiin.

– Esihenkilöiden jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo Anne Salomaa Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Lisäsääntely ei ratkaise kuormitushaasteita

Ratkaisuksi on nostettu sääntelyn lisäämistä, josta käydään parhaillaan keskustelua

Kaupallisessa yhteistyössä:

työmarkkinajärjestöjen välillä. Salomaa ei ajatusta kannata. – Sääntelymme on jo nyt kansainvälisesti vertaillen laajaa, hän sanoo. Se sisältää velvoitteita muun muassa kuormituksen tunnistamiseen, perehdyttämiseen, vaarojen arviointiin ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseen.

Toisekseen ihmiset, työtehtävät ja alat ovat hyvin erilaisia ja yhtä tarkkaa mallia on vaikea rakentaa lainsäädännöllä.

Salomaan mukaan riskinä on, että uudet velvoitteet lisäävät epäselvyyttä ja hallinnollista työtä. Se veisi esihenkilöiltä aikaa työltä, jota kuormituksen ehkäisy käytän-

nössä edellyttää: läsnäololta, keskustelulta ja tuelta.

Salomaata huolestuttaa myös esihenkilöiden rangaistusvastuu: Suomessa esihenkilö voidaan tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen työturvallisuusmääräysten laiminlyönnistä. Ruotsissa vastuu edellyttää vahingon tapahtumista; Suomessa näin ei ole.

– Myös esihenkilö on työntekijä. Hänen oikeusturvaansa ei saa unohtaa.

– Kuormituksen hallinnan rinnalla tulee muistaa työn voimavaratekijöiden vahvistaminen, Salomaa sanoo. Kaikkea kuormitusta ei ole edes mahdollista poistaa, ja sopiva määrä kuormitusta vahvistaa resilienssiä.

Salomaa muistuttaa, että myös työntekijöillä on tärkeä rooli kuormituksensa tunnistamisessa, palautumisesta huolehtimisessa ja avun hakemisessa ajoissa. – Kukaan ei tee tätä yksin, vaan kyse on yhteispelistä, johon kaikki työpaikalla osallistuvat joka päivä.

Kuormituksen ehkäisy vaatii yhteistyötä Sääntelyn sijaan Salomaa hakisi ratkaisuja tukitoimista, varhaisesta puuttumisesta, työterveyshuoltoyhteistyöstä ja työkykyjohtamisesta.

Akut ovat piiloriski jokaisella työpaikalla – asiantuntija kertoo, miten onnettomuudet ehkäistään

Ladattavia laitteita on tänä päivänä jokaisella työpaikalla: langattomia työkaluja, mittalaitteita, viivakoodinlukijoita, älypuhelimia. Harva kuitenkaan ajattelee, että nämä laitteet voivat muodostaa merkittävän paloriskin – erityisesti silloin, kun ne poistetaan käytöstä.

– Vaikka akkuja on työpaikoilla todella paljon, silti monilta puuttuvat selkeät käytännöt akkujen tunnistamiseen, säilyttämiseen ja käytöstä poistamiseen, sanoo paristojen ja akkujen kierrätystä Suomessa organisoivan Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck

Zombiakku ei ole vain kauhutarina Käytöstä poistettu akku ei ole vaaraton. Vaikka laite ei enää toimi, akussa on lähes aina energiaa jäljellä. Kun akku vaurioituu iskusta, puristuksesta tai kuumuudesta, se voi ajautua lämpökarkaamistilaan: reaktio tuottaa itsenäisesti happea ja kuumentaa akun nopeasti, jolloin seurauksena voi olla vaikeasti hallittava tulipalo. Tätä ilmiötä kutsutaan zombiakuksi. Pelastustoimen tietoon tulee Suomessa vuosittain noin parikymmentä akkupalo- tai vaaratilannetta – ja läheltä piti -tapauksia on kymmeniä enemmän. – Yksittäinen käytöstä poistettu akku voi väärin lajiteltuna sytyttää laajamittaisen tulipalon, Stenbäck muistuttaa. Työpaikka tarvitsee selkeät pelisäännöt Akkuturvallisuus ei useinkaan ole osa

Käytöstä poistettu akku tai paristo ei välttämättä ole vaaraton. Yksittäinen akku voi väärin lajiteltuna sytyttää laajamittaisen tulipalon, joten oikeaoppinen kierrätys nousee avainasemaan, Liisa-Marie Stenbäck muistuttaa. KUVAT:

OY

Teksti Vesa Brandt työpaikan riskienhallintaa, eikä siihen ole sovittuja vastuita. – Ratkaisu ei ole rakettitiedettä: on sovittava, mihin kerätään käytöstä poistetut laitteet ja irtoakut, ja kuka huolehtii niiden päätymisestä asianmukaiseen kierrätykseen. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen akkuturvallisuus.fi tarjoaa tarkistuslistat ja maksuttoman verkkokurssin, Stenbäck vinkkaa.

Recserin kolme sääntöä akkuturvallisuuteen

1. Älä laita akkuja sekajätteeseen. Yksikin väärin lajiteltu akku voi sytyttää koko jätekuorman.

2. Teippaa virtanavat heti käytöstä poistamisen jälkeen – se estää oikosulun.

3. Toimita akut kierrätykseen pian. Akut eivät parane vanhetessaan.

Lähimmän keräyspisteen löytää osoitteesta kierrätys.info

Lisätietoa: zombiakku.fi ja recser.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Työturvallisuuskoulutus ei saa jäädä korttisuoritukseksi

Työturvallisuuskoulutus on osa työmaan tiedonhallintaa ja turvallisuusjohtamista. Sen tehtävä ei ole vain täyttää muodollisia vaatimuksia, vaan antaa kaikille yhteinen perusta turvalliseen työskentelyyn.

– PSK 6803 -standardi tekee työturvallisuuskoulutuksesta yhteismitallista. Tämä tuo varmuutta työntekijälle, työnantajalle ja päätoteuttajalle, kun koulutuksen sisältö ei riipu kouluttajasta. Samalla koulutustiedoista tulee helpommin vertailtavia, Vastuu Groupin liiketoimintajohtaja Niko Hämäläinen toteaa.

– Työturvallisuuskoulutuksen tärkein tavoite on vaikuttaa ajattelutapaan. Koulutuksen pitää antaa käytännön valmiuksia tunnistaa vaaratilanteita, toimia oikein työmaalla ja puuttua epäkohtiin matalalla kynnyksellä. Parhaimmillaan se lisää turvallisuushavaintoja, vähentää riskinottoa ja vahvistaa koko työmaan turvallisuuskulttuuria, Hämäläinen jatkaa. Verkkokoulutus sopii työmaiden arkeen, koska sen voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Vaikuttavuus ratkaistaan kuitenkin sisällössä: koulutuksen pitää kytkeytyä todellisiin työmaatilanteisiin eikä jäädä irralliseksi teoriaksi. Käytännön esimerkit ja testikysymykset auttavat ymmärtämään, miten turvallisuus näkyy omassa työssä. Kun koulutus on helposti saatavilla ja päivitettävissä, turvallisuusosaamista voidaan ylläpitää jatkuvasti eikä vain viiden vuoden välein.

Koulutustieto kulkee mukana työmaalle

Valtti-työturvallisuuskoulutus on suunniteltu työmaiden arkeen. Sen keskeinen lähtökohta on mobiilikäytettävyys: kaikilla työntekijöillä ei ole käytössään tietokonetta, mutta useimmilla on puhelin tai tabletti.

Koulutusta ei tarvitse tehdä kerralla, vaan sen voi suorittaa osissa ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä helpottaa tilanteita, joissa koulutus

pitää saada kuntoon nopeasti ennen työmaalle menoa. Koulutus on saatavilla suomeksi ja englanniksi, mikä tukee eritaustaisten työntekijöiden kouluttamista.

– Valtti-työturvallisuuskoulutus on osa laajempaa Valtti-palvelukokonaisuutta. Valttikortti on avain sekä työmaalle että työmaalla tarvittavaan tietoon. Kun koulutuksia ja Valttikortteja hallinnoidaan samassa paikassa, yrityksen on helpompi hoitaa työmaavelvoitteitaan. Järjestelmä auttaa pitämään tiedot ajan tasalla ja muistuttaa, kun ne ovat vanhenemassa, Senior Product Manager Maiju Korkala kertoo.

– Koulutuksen pitää olla laadukas, mutta myös helposti hankittavissa. Haluamme, ettei työturvallisuuskoulutuksen suorittaminen jäisi yrityksissä ainakaan budjetista kiinni, Hämäläinen korostaa.

Valtti-koulutukset täydentyvät jatkossa uusilla rakennusalan ja teollisuuden tarpeisiin suunnatuilla koulutuksilla, mutta Valtti tuo työmaille konkreettisia hyötyjä jo nyt.

1. Turvallisuus paranee, kun työntekijän osaaminen on ajan tasalla ja helposti todennettavissa.

2. Työmaan hallinta tehostuu, kun ajantasaiset koulutus- ja pätevyystiedot löytyvät yhdestä paikasta.

3. Hallinnollinen työ vähenee, kun tiedot päivittyvät automaattisesti Valttikortille ilman erillisiä manuaalisia vaiheita.

4. Koulutuksen suorittaminen helpottuu, sillä se on suunniteltu toimimaan sujuvasti mobiililaitteilla.

Valtti-työturvallisuuskoulutus on kiinteä osa Valtti-palvelua. Lue lisää: vastuugroup.fi/palvelut/valttityoturvallisuuskoulutus