Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi
TEOLLISUUS & INVESTOINNIT Teknologiateollisuuden Teknologiat, tieto ja innovaatiot -kokonaisuuden johtaja Erkki Ahola:
”Suomen kilpailukykyä pitää rakentaa koko arvoketjun tasolla” sivu 6
02
Investoinnit ruokkivat Suomen kilpailukykyä
04
Akkuenergiavarastoissa piilee räjähdysmäisen suurpalon riski
08
Teollisuuden sähköistyminen vaatii vauhtia verkkoinvestointeihin
2
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVA: GETTY IMAGES
TÄSSÄ LEHDESSÄ:
Investoinnit ruokkivat Suomen kilpailukykyä
04 Akkuenergiavarastoissa piilee räjähdysmäisen suurpalon riski
06 Suomen kilpailukykyä pitää rakentaa koko arvoketjun tasolla
Kilpailussa investoinneista ratkaisevat puhdas energia, osaajat, pääoma sekä ennakoitava ja sujuva toimintaympäristö. Teksti Sari Peltonen
08 Teollisuuden sähköistyminen vaatii vauhtia verkkoinvestointeihin
Jaetaan Kauppalehden liitteenä 29.9.2026 Tekijät: Jesse Vuorinen (050 551 9464, jesse.vuorinen@mediaplanet.com), Lasse Uusivirta, Maya Harjunpää, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com, www.mediaplanet.com Kansikuva: Teknologiateollisuus
facebook.com/businessopas @Mediaplanetfi Kierrätäthän tämän lehden
– Suomen teollisissa investoinneissa näkyy nyt aitoa viriämistä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) talous- ja tutkimus -vastuualueen johtaja Sami Pakarinen. Pakarisen mukaan investointien ja kilpailukyvyn välillä on kehä, jossa molemmat vahvistavat toisiaan. – Jotta saamme investointeja, meidän pitää olla kilpailukykyisiä. Kun investointeja saadaan, myös kilpailukykymme paranee, hän sanoo. Yritysten investointipäätöksiin vaikuttavat muun muassa verotus, energian saatavuus, osaajat ja toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus. – Yhdellä tempulla kaikki ei lähde liikkeelle, mutta toimintaympäristö
kannattaa tehdä mahdollisimman houkuttelevaksi investoinneille ja niiden vaatimille osaajille, Pakarinen sanoo. Pakarinen nostaa onnistuneina viimeaikojen toimina yhteisöveron ja ylimpien marginaaliverojen laskun. Myös nopeus ratkaisee. Pitkät lupa- ja valitusprosessit voivat johtaa hankkeen siirtymiseen toiseen maahan. Yritysten on lisäksi voitava luottaa siihen, ettei päätöksenteko poukkoile. Suomen kilpailukyky ei riipu vain omista ratkaisuista, vaan myös siitä, mitä kilpailijamaat tekevät.
Suomen vahvuuksia ovat energia ja osaaminen Suomen vahvuus on puhdas ja kilpai-
lukykyisesti hinnoiteltu energia. Myös suomalaisyritysten osaaminen esimerkiksi puhtaassa siirtymässä, puolustusteknologiassa ja tietoliikenteessä on kansainvälistä huipputasoa. Ideoiden kasvattaminen menestyviksi yrityksiksi vaatii kuitenkin nykyistä enemmän kotimaista ja yksityistä pääomaa. Oppia voidaan ottaa muualta: Ruotsista pääomamarkkinoiden kehittämiseen, Tanskasta kaupallistamiseen ja viennin edistämiseen sekä Virosta ketteryyteen. Pakarinen muistuttaa, että kilpailukyky rakennetaan pitkäjänteisesti. – Keskustelemme vielä liian vähän siitä, miltä Suomen pitäisi näyttää kymmenen vuoden päästä.
KUVA: SAVON AUTOMAATIO
Kaupallisessa yhteistyössä:
Savon automaatio – Automaatio- ja robotiikkaosaamista Savosta koko Suomeen Teksti Savon Automaatio
Jo yli 10 vuoden ajan olemme Savon Automaatiolla toteuttaneet räätälöityjä robotiikka- ja automaatioratkaisuja teollisuudelle ”avaimet käteen” -periaatteella. Toimitamme mm. huolellisesti testatut robottisolut, koulutamme käyttäjät sekä huolehdimme koko prosessista alusta loppuun asti. Voit myös kokeilla nettisivuiltamme löytyvää ilmaista hintalaskuria, saadaksesi karkean arvion tarpeidesi mukaisen robottisolun kustannuksista. Osoite on: savonautomaatio.fi/palvelut/ teollisuusrobotit/
Uusi tuote FlexCell, mm. työstökoneen konepalveluun FlexCell on uuden sukupolven soluohjain, joka mahdollistaa pienten sarjojen koneistuksen helposti ja tehokkaasti. Soluohjaimen avulla voidaan hallita mm. erilaisten kappaleiden poimintaa ja vaihtoa työstökoneessa.
Miksi FlexCell? •
• •
•
Helppo käyttöönotto, sillä robotin ohjelmat ovat tehty valmiiksi käyttäjän tarpeiden mukaisiksi. Ohjelmisto on tehty niin helppokäyttöiseksi, että se vaatii vain lyhyen koulutuksen. Mahdollistaa myös piensarjojen tekemisen robotin avulla, koska uuden ohjelman teko on nopeaa. 3D-kameratekniikka mahdollistaa tarkan ja luotettavan kappaleiden poiminnan, kamera on kiinteästi asennettu, joten se pysyy puhtaana. Ota rohkeasti yhteyttä
Pasi Ikonen 040 511 1055 pasi@savonautomaatio.fi www.savonautomaatio.fi
Savon Automaatio tarjoaa robotiikka- ja automaatioratkaisuja eri teollisuuden aloille.
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: businessopas.fi
3
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: MINESEC
Minesecin tiimi luo asiakkaan kanssa juuri hänen liiketoimintaansa suojaavia hälytysprosesseja, jolloin turvallisuuden johtaminen on aiempaa helpompaa. Kuvassa oikeanpuolimmaisena Pasi Nurmela.
Teollisuudessa turvallisuushavainto ei saa jäädä vain ilmoitukseksi Miten teollisuuden ja vaativien työympäristöjen turvallisuutta voi kehittää jälkikäteen tapahtuvasta raportoinnista kohti ennakoivaa ja reaaliaikaiseen tietoon perustuvaa turvallisuusjohtamista? Teksti Anna Kuronen
Turvallisuushavaintojen määrä ei vielä itsessään tee organisaatiosta turvallista. – Arvo syntyy vasta, kun havainnot johtavat nopeasti oikeisiin toimenpiteisiin oikeilla resursseilla, Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela korostaa. Datan avulla reaktiivisesta turvallisuusjohtamisesta saadaan ennakoivaa ja reaaliaikaista. – Kun toimenpiteiden toteutumista seurataan ja analysoidaan, kertyvästä datasta opitaan tunnistamaan riskit jo ennen vakavia poikkeamia. Näin reaaliaikaisesta turvallisuusjohtamisesta tulee myös ennakoivaa.
Mitä yhteistä on kaivoksilla, teollisuudella, logistiikalla ja energiaalalla? Minesecillä on kokemusta vaativasta kaivoshankkeesta, jossa työmaaturvallisuus ja turvallisuushavaintojen käsittely automatisoitiin pitkälle. – Kaivoksella testaamiamme toimintamalleja voi hyödyntää suoraan muuallakin
teollisuudessa ja investointityömailla sekä energia-alalla, logistiikassa ja kunnossapidossa.
Kun toimenpiteiden toteutumista seurataan ja analysoidaan, kertyvästä datasta opitaan tunnistamaan riskit jo ennen vakavia poikkeamia. Kun esimerkiksi työntekijä huomaa sortuman, sortumariskin tai luvattoman tunkeutumisen alueelle, hän tekee ilmoituksen turvallisuuspäällikölle. Havainnon ja ilmoituksen voivat tehdä myös Minesecin järjestelmään liitetyt sensorit. – Ilmoitus käynnistää ennalta määritellyn prosessin, jossa tieto jaetaan tilanteen
mukaisesti vastuussa oleville henkilöille. Jos ilmoituksessa on tieto henkilöriskistä, turvallisuuspäällikkö eristää alueen ja pysäyttää työskentelyn. Minesecin järjestelmän avulla saadaan nopeasti käyttöön myös hajautettuja resursseja, esimerkiksi erikoisosaamista etäyhteydellä. – Pyyntö menee esimerkiksi 10 hengelle, joilla on tarvittava osaaminen. Kun he kuittaavat olevansa tapahtumapaikalla, he tekevät uuden tilannearvion. Jos riski on aiempaan arvioon verrattuna erilainen, paikalle hälytetään tarvittavia lisävoimia ja kalustoa.
Laadukas turvallisuusjohtaminen perustuu dynaamiseen viestintään Minesecin alustalla viestintä ja riskeihin vastaaminen on dynaamista ja reaaliaikaista: viestit kulkevat koko ajan molempiin suuntiin. Näin tiimi on valmis reagoimaan, jos turvallisuuspäällikkö antaa uusia ohjeita. – Mitään prosessivaihetta ei voi ohittaa.
Turvallisuuspäällikkö voi purkaa toimenpideketjun vasta kun hän saa vaadittavat kuittaukset kentällä olevalta tiimiltä. Minesecin tiimi luo asiakkaan kanssa juuri hänen liiketoimintaansa suojaavia hälytysprosesseja, jolloin turvallisuuden johtaminen on aiempaa helpompaa, olipa kyseessä portaiden liukkaus, kemikaalivuoto, sortumariski tai tuotantoalueelle murtautuminen. Tärkeintä on, että toimintamallit ovat oikeassa mittasuhteessa riskeihin nähden. – Hälytysten automatisoinnin taustalle tarvitaan toimenpideketjujen ja resurssitarpeiden määrittelyä, joskus myös uusia turvallisuusprosesseja. Laadukkaan ja yhteismitallisen datan avulla turvallisuusjohtamista on helppo kehittää edelleen kokonaisuutena, Nurmela summaa.
Oletko valmis kehittämään yrityksesi turvallisuusjohtamista? Soita Pasille 044 5400 451 minesec.fi
4
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVA: TUKES
Akkuenergiavarastoissa piilee räjähdysmäisen suurpalon riski Britanniassa ja Ranskassa on syttynyt akkuenergiavarastojen suurpaloja, joita ei ole voitu sammuttaa. Paloissa muodostuu myös ihmisille ja ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Silti akkuteknologian turvallisuussääntely laahaa Euroopassa jäljessä: kokonaisuudelle velvoitteita ei ole. Teksti Anna Kuronen Onnettomuusselvitysten perusteella yksi akkuenergiavarastojen riskeistä on se, että projekteissa on monta toimijaa. – Niin riskianalyyseissä, dokumentaatiossa kuin asennusten asianmukaisuudessakin on havaittu puutteita, kertoo johtaja Kirsi Levä Tukesista. Uuden teknologian mukana tulevia uudenlaisia riskejä ei sovi vähätellä. Riskit pitää tunnistaa ja niihin pitää varautua. – Vaikka teknologia on uutta, turvallisuusriskit, riskienhallinta ja varautuminen onnistuvat yleensä perinteisin keinoin, kunhan hankkeessa on mukana turvallisuusalan erityisasiantuntemusta.
Uusi akkukemia vaikuttaa akkujen käyttäytymiseen onnettomuuksissa Akkukäyttöisten työkalujen ja laitteiden määrä teollisuudessa kasvaa. Merkittävimmät riskit liittyvät laitteiden lataukseen, varastointiin ja vaurioituneisiin akkuihin. – Akkuja ei tule ladata tai varastoida poistumisteiden läheisyydessä, tuotantotiloissa tai vaarallisten aineiden vieressä niiden
suuren energiamäärän takia. Akkupalossa syntyvät vaaralliset kemialliset yhdisteet johtavat siihen, että varautumisessa evakuoituminen voikin olla alkusammutusta tärkeämpää. – Kannattaa myös muistaa, että myrkyllisten yhdisteiden takia jälkitoimet ovat vaativia ja liiketoiminta voi keskeytyä pitkäksi aikaa.
Luvitus auttaa varmistamaan uuden teknologian turvallisen elinkaaren Turvallisuuteen liittyvä luvitus on olemassa, jotta vältyttäisiin suuronnettomuuksilta ja kohteen käyttö olisi turvallista pitkään. Luvitus on tärkeä riskienhallinnan keino: kun sijoitus, rakennus ja käyttö suunnitellaan ja tehdään oikein, pitkällä aikavälillä laitosten käyttö paranee ja häiriöt pienenevät. – Investointien hätiköinti ja turvallisuusriskien puutteellinen tunnistaminen nostavat herkästi kustannuksia, jos pitää rakentaa uudelleen tai jo hankittuja laitteita täytyy vaihtaa. Luvituksessa oikea-aikaisuus on valttia, Levä muistuttaa.
Uuden teknologian mukana tulevia uudenlaisia riskejä ei sovi vähätellä: ne pitää tunnistaa ja niihin pitää varautua, Kirsi Levä muistuttaa.
PROSESSIPUMPUT TEOLLISUUTEEN mm.
Keskipakopumput Kalvopumput Annostelupumput Soita ja kysy lisää!
Puh. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.fi
Spjutsundintie 46 01190 SIPOO
bpi-chempump.fi
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: businessopas.fi
5
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: DENIOS
DENIOKSEN SmartStore Pro- ja Ultralatauskaapit on sertifioitu VDMA 24994: 2024-08 -standardin mukaisesti, Juha Porraskorpi kertoo.
Akkupalo voi pysäyttää tuotannon Akkukäyttöiset käsityökalut ovat teollisuudessa arkipäivää. Litiumioniakut ovat lähtökohtaisesti turvallisia, mutta vaurioituneen tai väärin käsitellyn akun syttyminen voi johtaa mittaviin vahinkoihin. Riskienhallinta alkaa akun kunnon seurannasta ja turvallisista lataus- ja säilytyskäytännöistä. Teksti Kati Halonen
– Akkupalo syttyy useimmiten akkua ladatessa. Siksi on oleellista, että akkuja ladataan valvotusti ja sellaisessa paikassa, jossa mahdolliseen vahinkoon on varauduttu. Erityisen ongelmallista on jättää akut latautumaan ilman valvontaa yön ajaksi, DENIOS Finlandin myyntipäällikkö Juha Porraskorpi sanoo. Litiumioniakun merkittävin vaaratekijä on lämpökarkaaminen, jossa akun lämpötila nousee hallitsemattomasti ja voi johtaa voimakkaaseen paloon. Syynä voi olla ylikuormitus latauksessa, ulkopuolinen lämmönlähde tai mekaaninen vaurio. Työkalun akku voi esimerkiksi pudota niin, ettei vaurio näy päällepäin, mutta se voi laukaista lämpökarkaamisen myöhemmin latauksen aikana. Akun kuntoa pitää tarkkailla säännöllisesti. Vaurioitunut, poikkeavasti kuumeneva tai huonosti latautuva akku on poistettava käytöstä ja siirrettävä turvalliseen välivarastointiin ennen kierrätystä. Henkilöstön on tunnettava turvalliset lataus-, säilytys- ja käsittelytavat. – Ei tarvita suurtakaan poikkeamaa
sovituista toimintatavoista, jotta suuren vahingon mahdollisuus realisoituu, Porraskorpi korostaa. Riskiä voidaan pienentää keskittämällä lataaminen paikkaan, jossa mahdolliseen paloon on varauduttu. Paloturvallinen latauskaappi muodostaa itsenäisen paloosaston, jonka tehtävänä on estää kaapin sisällä alkavan palon leviäminen ympäröivään tilaan.
VDMA 24994 tarkentaa akkukaappien paloturvallisuutta DENIOKSEN SmartStore Pro- ja Ultralatauskaapit on sertifioitu VDMA 24994:2024-08 -standardin mukaisesti. Testissä simuloidaan tilannetta, jossa litiumkenno palaa hallitsemattomasti kaapin sisällä. Siinä tarkastellaan muun muassa paineenkestoa, sirpaleiden pysymistä kaapin sisällä ja vapautuvien kaasujen hallintaa. Kaapit tarjoavat EN-standardien mukaisen 90 minuutin palosuojan sekä ulkoa että sisältä alkavaa paloa vastaan. Uudessa rakenteessa hyllytasot on pa-
loeristetty toisistaan, jotta yhdellä tasolla syttyvä palo ei leviä muihin akkuihin. Myös paineen hallintaan on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. – Olemme jo käytännössä päässeet toteamaan, että yhdellä hyllytasolla syttyvä palo ei pääse leviämään muille tasoille, Porraskorpi kertoo.
Ei tarvita suurtakaan poikkeamaa sovituista toimintatavoista, jotta suuren vahingon mahdollisuus realisoituu.
RFID-tunnisteilla ja kaapin käyttöoikeus rajata henkilökohtaisella kulkukortilla. DENIOS connect -palvelusta nähdään reaaliajassa, mitä kaapissa on ja kuka on ottanut tai palauttanut akun. Järjestelmä voidaan jälkiasentaa myös olemassa olevaan soveltuvaan kaappiin, ja yhteys toimii matkapuhelinverkon kautta ilman integraatiota yrityksen omaan IT-järjestelmään. Akkupalon taloudelliset vaikutukset voivat ulottua varsinaista palovahinkoa pidemmälle. Tuotannon keskeytyminen ja toiminnan palauttaminen voivat aiheuttaa huomattavia välillisiä kustannuksia. Siksi akkuturvallisuudessa on lopulta kyse myös liiketoiminnan jatkuvuudesta.
Älykaappi tuo akut näkyviin
Lue lisää litiumakkujen riskeistä ja paloturvallisesta varastoinnista sekä lataamisesta
Paloturvallisuuteen voidaan yhdistää myös digitaalinen seuranta. DENIOKSEN älykaapissa akut voidaan varustaa
denios.fi/palvelut/deniosasiantuntemus/litiumakkujenturvallisuus
6
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVA: TEKNOLOGIATEOLLISUUS
Tuottavuusloikka tehdään arvoketjuissa Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ei ratkaista vain uusilla koneilla, tekoälyllä tai automaatiolla. Teksti Kati Halonen
Suomalaisella teollisuudella on mahdollisuus nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi arvoketjujen kehittämisessä, Erkki Ahola kertoo.
– Suomi on globaalissa mittakaavassa pieni maa, jonka teollinen kenttä koostuu pitkälti pienistä toimijoista. Siksi kilpailukykyä pitää rakentaa yksittäisten yritysten sijaan koko arvoketjun tasolla, toteaa Teknologiateollisuuden Teknologiat, tieto ja innovaatiot -kokonaisuuden johtaja Erkki Ahola. Arvoketjun tuottavuuspotentiaalia jää hyödyntämättä, jos jokainen yritys optimoi vain omaa toimintaansa. Pidemmät yhteistyösuhteet, yhteiset tavoitteet ja kehittämistä tukevat kannustimet luovat pohjaa yhteistyölle. Samalla salassapidosta on sovittava selkeästi. Tietovirran automatisointi on usein kevyempi investointi kuin tehtaan fyysinen automatisointi. Tekoäly tehostaa esimerkiksi tilaus–toimitusprosessia ja automatisoi dokumentaatiota, mutta vielä suurempi mahdollisuus piilee arvoketjuun kertyvän datan hyödyntämisessä. Kokonaiskuva auttaa tunnistamaan kustannuksia kasvattavat tekijät, läpimenoa hidastavat vaiheet ja tuotteiden kehitystarpeet. Sama tietopohja palvelee toimintaa tuotekehityksestä jälkimarkkinoihin ja auttaa lisäämään asiakkaalle tuotettavaa arvoa.
– Oma data on tärkein asia. Jo nykyisillä analysointimenetelmillä siitä saadaan paljon irti, tekoälymallilla vielä enemmän. Jos dataa ei ole, ei tekoälykään sitä tee, Ahola muistuttaa.
Data ei liiku ilman luottamusta Suomalaisella teollisuudella on mahdollisuus nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi arvoketjujen kehittämisessä. Pienenä, ketteränä ja kehityshakuisena maana voimme rakentaa yhteisiä toimintamalleja. Käyttöoikeudet, tietoturva ja datan käytön pelisäännöt voidaan määritellä, mutta yhteistyö vaatii myös luottamusta. – Me pystymme rakentamaan toimintamallin ja järjestelmät niin, että data on turvassa ja liikkuu sujuvasti. Mutta sen lisäksi tarvitaan henkinen puoli. Meidän pitää osata johtaa kokonaisuutta ja toisiamme sekä rakentaa luottamus ihmisten välille. Arvoketjun yrityksillä on omat tavoitteensa ja liiketoimintansa, mutta niiden pitäisi pystyä kehittämään yhteistä kokonaisuutta ja jakamaan tietoa, josta muutkin hyötyvät, painottaa Ahola.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Tekoäly on kutsu jatkuvaan muutokseen Oletteko valmiita muuttamaan omaa toimintaanne, prosesseja ja johtamista, jotta saatte tekoälyn tuen liiketoiminnallenne? Vastaa rehellisesti. KUVAT: JOHANNES TERHEMAA JA MIKA LEVÄLAMPI
Teksti Anna Kuronen Jos johto ei ole valmis uhraamaan kannattavuutta kvartaaliksi, tilanne on sama kuin Liisalla Ihmemaassa. – Veijarikissa kysyy Liisalta, minne hän haluaa mennä. Kun Liisa ei tiedä, kissa vastaa: ”Silloin on ihan sama minne menet” ja teollisuudessa muutos on yhtä iso kuin valaistusta parannettaessa, Norrinin toimitusjohtaja Seppo Kuula vertaa. Ero perinteisen automaation ja tekoälyn välillä on, että tekoäly on tehtäväsidonnaisuuden sijaan tavoitteellista. Siksi koko yritys saa hallitun kyvyn toimia datalla ja agenteilla luotettavasti. – AI antaa uuden yhteyden tietoon ja tietovirtoihin, jolloin se mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa ja syntyy kilpailuetua.
GenAI luo tiedolla johtamiseen uuden operatiivisen kerroksen Teollisuudessa tekoälyä on aiemmin käytetty tietoisuuden lisäämiseen. Nyt GenAI tuo mukanaan tietoisuutta prosessien ohjaukseen ja yritysjohto saa käyttöönsä informaatioteknologian operatiivisen kerroksen. – Kun johdon tietoisuus prosessitasoista lisääntyy, lisääntyy myös yritysälykkyys. GenAI parantaa perinteistä AI-teknologiaa uudenlaisena käytettävyytenä, kun ihminen ja kone voivat käydä keskustelua luonnollisella kielellä operatiivisen tekemisen keskellä, Kuula summaa.
Tekoäly on merkittävä työn muutoksen katalyytti Jotta agenttien täyden kapasiteetin saa käyttöönsä, on päätettävä muutosprojektin omistajuudesta. – Ilman tekoälymuutosyksikölle annettua omistajuutta työvirtojen muutos ei onnistu ja silloin liiketoimintahyödyt jäävät skaalaamatta. Omistajuuden puuttumisen lisäksi organisaatioita haastavat usein AI-
kehityksen siiloutuminen ja sisäisen viestinnän puute. – Teknologinen muutos on eksponentiaalinen, mutta teknologian vaikutus työn muutokseen on evolutiivinen. Ihmisiä ei saa ohittaa eli uudet prosessit on kehitettävä yhdessä, koska arvokin luodaan yhdessä.
Etsitkö kumppania yhteiskehittämiseen ja muutoksen imuvirran kaikille tasoille? Uudet prosessit on kehitettävä yhdessä, koska arvokin luodaan yhdessä, Seppo Kuula muistuttaa.
Ota yhteyttä: seppo.kuula@norrin.com ja lue lisää palveluistamme: norrin.com
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
7
Kaupallisessa yhteistyössä:
KUVA: SKILLWELL
Kuvassa vasemmalla Jari Ikävalko sekä Harri Ilvonen.
tai raportti. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksen pitää olla jotain, jota voidaan oikeasti käyttää, kartoituksia toteuttanut Cloud Architect Jari Ikävalko sanoo. Tekoäly voi yhdistää ostotilausten, varastojen ja tuotantosuunnitelmien tietoja, tunnistaa toimitusviiveen vaikutukset ja ehdottaa jatkotoimia. Se voi hälyttää vastuuhenkilölle automaattisesti, mutta kriittiset päätökset jätetään ihmisen hyväksyttäviksi. Hyötyjä mitataan esimerkiksi säästettynä työaikana, nopeampana reagointina ja manuaalityön vähenemisenä. Näin päätös laajemmasta investoinnista perustuu kokemuksiin ja mitattuihin tuloksiin.
Turvallisuuden ei tarvitse olla hidaste Kun tekoäly siirtyy kokeiluista osaksi liiketoimintaa, on määriteltävä, mihin tietoihin se pääsee ja mitä se saa tehdä itsenäisesti. Tietoa hakeva tekoälyavustaja tarvitsee erilaiset turvarajat kuin agentti, joka voi tehdä muutoksia toiminnanohjausjärjestelmään. Skillwellin AI Trust Layer kokoaa hallinnan ja turvallisuuden käytännöt käyttötapaukseen sopivaksi kokonaisuudeksi: käyttöoikeudet rajataan, toiminta kirjautuu tapahtumalokeihin ja kriittiset toimet edellyttävät ihmisen hyväksyntää.
Tekoäly käyttöön ilman turhaa jarruttelua – nopeus ja turvallisuus eivät ole vastakohtia Teollisuusyrityksen tekoälyhanke voi alkaa yhdestä toimitusketjun tai taloushallinnon ongelmasta. Kun tavoite, käyttöoikeudet ja vastuut määritellään alussa, ensimmäisen ratkaisun hyötyä päästään mittaamaan nopeasti. Teksti Sari Peltonen
Monessa teollisuusyrityksessä tieto on hajallaan eri järjestelmissä, sen kokoaminen vie työaikaa ja toimituspoikkeamat huomataan vasta, kun ne jo vaikuttavat tuotantoon. Tekoäly voi auttaa ratkaisemaan näitä haasteita, mutta mistä kannattaa aloittaa ja miten ensimmäinen ratkaisu saadaan nopeasti käyttöön? Skillwellin toimitusjohtajan Harri Ilvosen mukaan tekoälyn käyttöönotosta tehdään helposti joko liian kevyt kokeilu tai raskas hanke.
– Toisessa ääripäässä kokeillaan nopeasti erilaisia tekoälytyökaluja ilman selkeää liiketoimintatavoitetta. Toisessa taas rakennetaan laajaa tekoälystrategiaa ja hallintamallia jo ennen ensimmäistä käytännön toteutusta, Ilvonen kuvaa. Hän suosittelee tähtämään mieluummin ääripäiden välille.
Nopeasti käytännön hyötyä tekoälystä Skillwell on toteuttanut alkuvuoden aikana yrityksille AI Assessmenteja, joissa
Jo 99 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä käyttää tekoälyä, mutta vain neljä prosenttia saa sen avulla merkittävää sijoitetun pääoman tuottoa. – Turvallisuus ei saa tarkoittaa sitä, että AI:n käyttöönotosta tehdään puolen vuoden hanke, Ikävalko sanoo. Parhaimmillaan ensimmäisessä toteutuksessa rakennettuja turvallisuuskäytäntöjä voidaan hyödyntää myös jatkossa, mikä helpottaa ja nopeuttaa tekoälyn käytön laajentamista. – Meidän tavoitteemme on tehdä aloittamisesta helppoa. Samalla rakennamme ratkaisut suoraan niin, ettei kaikkea tarvitse tehdä uudelleen, kun kokeilusta tulee osa arkipäivää, Ilvonen sanoo.
Mistä ensimmäinen AI:n käyttötapaus voisi löytyä? tunnistetaan liiketoiminnan kannalta arvokkaimmat tekoälyn käyttötapaukset ja viedään lupaavin niistä nopeasti käytäntöön. Koko prosessi vie 3–5 viikkoa. Työ alkaa aina liiketoiminnan tarpeista. Ensin valitaan konkreettinen kipupiste, jonka ratkaiseminen tuottaa arvoa ja jossa tuloksia voidaan saavuttaa nopeasti. Sitten määritellään tarvittava data, integraatiot ja onnistumisen mittarit ja rakennetaan ratkaisu. – Tavoitteena ei ole pelkkä strategia
•
•
Tietoa etsitään käsin useista järjestelmistä. Toimitusviiveiden vaikutukset tuotantoon selviävät liian myöhään. Maksupoikkeamien selvittäminen vie paljon aikaa. Uudella markkinalla tarvitaan myyntityön tukea. Teknisen asiakastuen on palveltava useilla kielillä.
Lue lisää: skillwell.fi
8
Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
KUVA: ENERGIATEOLLISUUS
Teollisuuden sähköistyminen vaatii vauhtia verkkoinvestointeihin Suomen sähkönkulutus on kääntynyt kasvuun, ja teollisuuden kasvava sähköntarve sekä uudet investoinnit voivat vauhdittaa kehitystä nopeasti. Uutta sähköntuotantoa voidaan rakentaa kysynnän mukana, mutta suuremmaksi haasteeksi voi nousta sähkön siirtäminen sinne, missä sitä tarvitaan. Teksti Kati Halonen Nykyiset verkkoinvestoinnit riittävät vielä sähköistymisen maltilliseen etenemiseen. Jos kasvu kiihtyy, investointitahtia on nostettava selvästi. Muuten teollisuushankkeet voivat joutua odottamaan tarvittavaa verkkoliityntää. – Haastetta lisää luvituksen hitaus. Verkkohankkeen toteutus voi kestää seitsemän vuotta, kun esimerkiksi datakeskus tai akkuvarasto valmistuu selvästi nopeammin. Siksi verkkoa pitäisi suunnitella nykyistä ennakoivammin tulevia tarpeita varten eikä vasta silloin, kun uusi kulutus on jo toteutumassa. Jos tiedetään, että verkko valmistuu esimerkiksi vuonna 2032, sekin auttaa investointipäätösten tekemisessä. Epätietoisuus on vaikeampi lähtökohta, painottaa Energiateollisuuden kestävän kasvun johtaja Joona Turtiainen.
Markkinat rakentavat tasapainoa Sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu lisää hintavaihtelua, mutta samalla mark-
kinat synnyttävät uusia tapoja tasapainottaa järjestelmää. Akkuja rakennetaan, reservi- ja säätösähkömarkkinoille tulee uusia toimijoita ja esimerkiksi kaukolämpöyhtiöt hyödyntävät sähkökattiloita ja lämpöpumppuja silloin, kun sähköä on runsaasti tarjolla. Myös teollisuudella on tärkeä rooli tasapainon rakentamisessa. Kaikki prosessit eivät voi joustaa samalla tavalla, mutta osaa sähkönkäytöstä voidaan ajoittaa hinnan ja saatavuuden mukaan. Teollisuus on Suomessa perinteisesti osallistunut aktiivisesti sähkömarkkinoille, omistanut tuotantoa ja tarjonnut joustoja. Tulevaisuudessa sama rooli voi vahvistua esimerkiksi akkujen, vedyn ja muiden varastointiratkaisujen myötä. – Markkinaehtoisuus on hyvä keino yhdistää eri toimijoiden intressit. Ne, jotka pystyvät joustamaan, voivat hyödyntää sähkön hintavaihtelua, ja samalla koko järjestelmä tasapainottuu, Turtiainen summaa.
Verkkoa pitäisi suunnitella nykyistä ennakoivammin tulevia tarpeita varten eikä vasta silloin, kun uusi kulutus on jo toteutumassa, Joona Turtiainen toteaa.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Kaasunvalvonnassa ratkaisevat sekunnit ja toimintavarmuus Pro Industrial Services varmistaa kaasunvalvonnan luotettavuuden laitevalinnoista kunnossapitoon. Yritys on Honeywellin virallinen huoltopartneri Suomessa. KUVA: PRO INDUSTRIAL SERVICES
Teksti Mikaela Katro Kaasuvuoto ei välttämättä näy, haise tai anna muuta ennakkovaroitusta. Kaasuja käyttävissä tai tuottavissa prosesseissa vaarallisten pitoisuuksien tunnistaminen edellyttää siksi luotettavaa kaasunvalvontaa. Järjestelmän on havaittava poikkeama nopeasti, jotta tilanteeseen voidaan reagoida ennen kuin se vaarantaa ihmiset tai ympäristön, keskeyttää tuotannon tai aiheuttaa taloudellisia vahinkoja. Pro Industrial Services Oy toimitusjohtaja Jyri Forsten nostaa keskiöön kokonaisuuden hallinnan. – Luotettavassa kaasunvalvonnassa laitteiden on sovelluttava käyttökohteeseen, ja niiden toimintakyvystä on huolehdittava koko elinkaaren ajan. Myös tarvittavien sertifiointien ja varaosien saatavuuden on oltava kunnossa. Ennakoivan kunnossapidon merkitys korostuu sensoreissa, joiden käyttöikä on rajallinen. – Osat on järkevää vaihtaa hieman etuajassa sen sijaan, että odotetaan niiden rikkoutumista. Ennakoiva huolto vähentää myös käyttökatkosten riskiä, Forsten sanoo.
Turvallisuus alkaa oikeasta laitevalinnasta Kaasunvalvonnan laitevalintaa ohjaavat käyttökohteen olosuhteet, käyttötarkoitus
ja järjestelmälle asetetut vaatimukset. Esimerkiksi ATEX-alueilla tarvitaan ATEX-hyväksytyt laitteet, ja SIL-kohteissa laitteilta edellytetään kohteen mukaista SIL-luokitusta. Pro Industrial Servicesin Honeywell-valikoimaan kuuluu kiinteitä ja kannettavia kaasunvalvontalaitteita sekä langattomia ja nykyaikaista tiedonsiirtoa hyödyntäviä vaihtoehtoja.
Ennakoiva huolto vähentää myös käyttökatkosten riskiä.
Pro Industrial Servicesin huoltohenkilöstöllä on valmistajan koulutus ja tarvittavat sertifioinnit. Asiakas voi luottaa siihen, että laitteet huolletaan valmistajan vaatimusten mukaisesti.
– Laitevalinnassa pienilläkin eroilla voi olla merkitystä. Siksi laitteen soveltuvuutta on aina tarkasteltava suhteessa käyttöympäristöön sekä prosessiin, jonka osana se toimii, Forsten sanoo. Laitteiden lisäksi turvallisuuskriittisissä järjestelmissä korostuu huollon asiantuntemus. Pro Industrial Servicesin huoltohenkilöstöllä on Forstenin mukaan valmistajan koulutus ja tarvittavat sertifioinnit. – Asiakkaamme voi luottaa siihen, että laitteet huolletaan valmistajan vaatimusten mukaisesti. Taustallamme on myös Honeywellin tuki ja osaaminen.
Lue lisää: prois.fi
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: businessopas.fi
9
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: VASTUU GROUP
Luotettava Kumppani® pitää yrityksesi tiedot aina ajan tasalla ja helposti kumppaneiden saatavilla.
Toimitusketjuissa ratkaisee nyt luotettava tieto Pidentyneet toimitusketjut ja geopoliittiset riskit ovat muuttaneet pelisääntöjä. Toimittajia ei arvioida enää pelkän hinnan ja toimitusvarmuuden perusteella, vaan sen mukaan, kuinka uskottavasti yritys pystyy osoittamaan toimintansa läpinäkyvyyden. Teksti Kati Halonen, Vastuu Group Oy
Suuryritysten rahoitusehdoissa ja kovenanteissa vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset kiristyvät, ja sama paine valuu väistämättä koko toimitusketjuun. Ilman todennettavaa tietoa toimittajista riski on liian suuri. Siksi vastuullisuus ei ole pk-yrityksille valinnainen lisä, vaan edellytys mukana pysymiselle.
Luotettava Kumppani tuo läpinäkyvyyden toimitusketjuun Yritykset tarvitsevat ennen kaikkea luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa yhteistyökumppaneistaan. Luotettava Kumppani® kokoaa yhteen keskeiset riskitiedot, kuten liiketoimintakiellot ja pakotelistat sekä tilaajavastuulain edellyttämät dokumentit. Tiedot päivittyvät automaattisesti, mikä helpottaa tilaajan riskienhallintaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Kun kriittinen yritystieto on yhdessä paikassa ja ajan tasalla, toimittajan luotet-
tavuus ei perustu oletuksiin vaan todennettavaan dataan.
Vastuullisuus vaatii sekä tietoa että osoittamista Vastuullisuus ei kuitenkaan ole vain raportointia tai tavoitteita. Se koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta: • toiminnan kestävyydestä • toiminnan lainmukaisuudesta Toimitusketjuissa vastuullisuuden ytimessä on yhä useammin kysymys siitä, pystyykö yritys osoittamaan noudattavansa lakia käytännössä. Puutteet tässä voivat johtaa sekä oikeudellisiin että liiketoiminnallisiin riskeihin.
Kestävyysraportti ja Legal compliance täydentävät kokonaisuutta Luotettava Kumppani ® rakentaa perustan, jota täydentävät kaksi keskeistä raporttia:
• Luotettava Kumppani® Kestävyysraportti (VSME) tuo näkyväksi yrityksen toiminnan kestävyyden ja vastuullisuuden kehityksen • Luotettava Kumppani® Legal compliance -raportti osoittaa, miten yritys täyttää keskeiset lakisääteiset vaatimukset koko ESG-kentässä
pystyy reagoimaan nopeasti mahdollisiin riskeihin ja varmistamaan, että yhteistyökumppanit täyttävät vaatimukset myös ajan kuluessa.
Riskienhallinta on kilpailukyvyn ydin
Valvoja tuo jatkuvan seurannan osaksi arkea
Yritysten kilpailukyky ei enää ratkea pelkästään hinnalla tai laadulla. Keskeiseksi tekijäksi nousee kyky hallita riskejä ja osoittaa se sidosryhmille. Kun luotettava perustieto, vastuullisuuden seuranta ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yhdistyvät, syntyy kokonaisuus, joka tukee paitsi compliancea myös liiketoiminnan jatkuvuutta. Vastuullisuus ei siis ole imagokysymys – vaan konkreettinen osa riskienhallintaa.
Vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus eivät ole kertaluonteisia tarkastuksia, vaan jatkuvaa seurantaa. Valvoja-palvelu automatisoi tämän työn: se seuraa toimitusketjun yritystietoja ja ilmoittaa muutoksista. Näin yritys
Tutustu Luotettava Kumppani -palveluun: vastuugroup.fi/palvelut/ luotettava-kumppani
Yhdessä raportit auttavat sekä toimittajaa että tilaajaa muodostamaan kokonaiskuvan vastuullisuudesta: toinen kuvaa, miten toimintaa kehitetään, toinen varmistaa, että perusta eli lainmukaisuus on kunnossa.
10 Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: BOLT.WORKS
Bolt.Works hyödyntää samanaikaisesti sekä olemassa olevia osaajaverkostojaan että valtakunnallista hakua ja tarvittaessa myös kansainvälistä rekrytointia. Kuvissa Tuomas Vasama ja Henni Vaahtera.
Suomen investointikykyä rakennetaan myös työmarkkinoilla Työttömyydestä huolimatta osaajista on usein pulaa. Bolt.Works auttaa yrityksiä löytämään tekijät tilanteessa, jossa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Teksti Mikaela Katro
Suomen työmarkkinoilla vallitsee ristiriitainen tilanne. Työttömyys on korkealla, mutta samaan aikaan monilla aloilla kärsitään tekijäsaatavuudesta. Bolt.Worksin toimitusjohtaja Tuomas Vasaman mukaan kyse on ennen kaikkea kohtaanto-ongelmasta: työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät aina vastaa toisiaan alueellisesti tai osaamisvaatimusten osalta. Tilanne heijastuu myös yritysten kasvun ja investointien edellytyksiin. – Investointien houkutteleminen Suomeen ei riitä, jos emme samalla pysty varmistamaan niiden tarvitsemaa työvoimaa. Osaajien saatavuus pitäisi nostaa nykyistä vahvemmin investointipolitiikan ytimeen. Bolt.Worksin asiakkaiden osaajatarpeet kohdistuvat vahvimmin teollisuuteen. Kysyntää on kasvavassa määrin erityisesti työnjohto- ja asiantuntijatehtävissä. Sopivien tekijöiden löytäminen voi edellyttää hakua kotimaata laajemmalta. – Korkea työttömyys ei tarkoita, että työmarkkinoilta löytyy kaikki yritysten tarvitsema osaaminen. Kansainvälisellä rekrytoinnilla voidaan täydentää osaajatarjontaa ja ehkäistä työvoiman saatavuuden muodostumista kasvun esteeksi, Vasama muistuttaa.
Datakeskushankkeet esimerkkinä rekrytointihaasteista Suurissa investointihankkeissa osaajien saatavuutta haastavat rekrytointitarpeiden laajuus ja tiukat aikataulut. Tästä ajankohtaisen esimerkin tarjoavat datakeskus- ja infrahankkeet, joissa kysyntä ulottuu teknisistä ammattilaisista työnjohtoon ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. – Haastetta lisää se, että lopulliset henkilömäärät ja tarvittavat osaamisprofiilit voivat varmistua vasta muutamia viikkoja ennen projektin tai työmaan käynnistymistä, Bolt.Worksin avainasiakkuuksien tiiminvetäjä Henni Vaahtera sanoo. Rekrytoinnissa korostuvat tällöin nopeus ja useiden hakukanavien hyödyntäminen. Vaahtera kertoo Bolt.Worksin pystyvän tarvittaessa käynnistämään haut lyhyelläkin varoitusajalla. – Hyödynnämme samanaikaisesti sekä olemassa olevia osaajaverkostoja että valtakunnallista hakua ja tarvittaessa kvrekrytointiakin. Tulevaan kysyntään voidaan varautua kartoittamalla työmarkkinaa ja rakentamalla osaajapooleja.
– Kaikkea ei voida ennakoida, joten nopea reagointikyky ja valmius etsiä osaajia useista kanavista ovat ratkaisevassa roolissa, Vaahtera lisää.
Muuttuvat tarpeet vaativat uusia ratkaisuja Rakennusalalla toimintansa aloittanut henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on sittemmin laajentunut useille eri toimialoille ja vuosikymmenen aikana kasvanut noin sadan miljoonan euron liikevaihtoluokkaan. Tänä vuonna teollisuus nousi ensimmäistä kertaa suurimmaksi toimialaksi. Asiakastarpeet ovat samalla laajentuneet henkilöstövuokrauksesta vaativampiin rekrytointeihin ja valtakunnallisiin henkilöstöratkaisuihin. – Kasvumme taustalla on kyky muuttua asiakkaiden henkilöstötarpeiden mukana ja kehittää niihin ratkaisuja, Vaahtera kuvailee. Vaahtera ja Vasama korostavat osaajamarkkinan tarkastelua paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti sekä henkilöstötarpeisiin varautumista ennakolta. – Rahoituksen, energian ja infrastruk-
Bolt.Works hyödyntää toiminnassaan omaa teknologia-alustaa, mikä erottaa sen monista muista henkilöstöalan toimijoista. Alusta mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen ja viiden tähden bonukset sekä tukee asiakkaiden vastuullisuusraportointia. tuurin rinnalla osaajien saatavuus on aivan yhtä olennainen kysymys. Investoinnit eivät tuota kasvua, jos niiden tarvitsemaa työvoimaa ei ole saatavilla.
Löydä osaajat kasvun tueksi: bolt.works
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi 11
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: TELATEK SERVICE
Ennen vaativaa Etelä-Amerikassa toteutettua asiakasprojektia Telatek Akatemiassa järjestettiin kohdennettu koulutus koneistajille. Oikeaa työkohdetta vastaavan mallinteen avulla voitiin harjoitella työvaiheet ja saavuttaa vaaditut toleranssit jo ennen varsinaista työmaata.
Osaaminen rakentuu askel kerrallaan Telatek Servicen uuden työntekijän ei odoteta omaksuvan kaikkea kerralla. Oppiminen etenee vaiheittain, ja koulutuksen rinnalla osaamista kartutetaan asiakasprojekteissa. – Tämä on pitkäjänteistä oppimista. Ensin opitaan perusteet, sitten tehdään käytännön töitä ja sen jälkeen opitaan taas lisää. Esimerkiksi koneistuksessa voidaan edetä useille eri osaamistasoille, Reittonen kertoo. Koulutussisältöjä kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Samalla yritys varautuu myös kokeneiden osaajien eläköitymiseen ja varmistaa, ettei arvokasta hiljaista tietoa menetetä.
Telatek Akatemiassa harjoitellaan vaativia työvaiheita mahdollisimman aidossa ympäristössä. Höyryturbiinia varten valmistettiin oikeaa työkohdetta vastaava mallinne, jossa harjoiteltiin aksiaalitiivistepintojen esikoneistus, terminen pinnoitus ja loppukoneistus tarkkoihin toleransseihin. Samalla koulutettiin sekä koneistajia että pinnoittajia. Höyryturbiinien koneistukset ja pinnoitukset ovat yksi Telatekin vahvoista erikoisosaamisalueista.
Meillä on paljon sellaista osaamista, jota ei oppilaitoksissa pystytä opettamaan. Hyödyt näkyvät myös asiakkaille
Telatek Service kouluttaa huippuammattilaisia omassa Akatemiassaan Teollisuuden vaativia kunnossapito- ja koneistustöitä ei opita pelkästään oppilaitoksissa. Siksi Telatek Service Oy on rakentanut oman Telatek Akatemian, jossa kokeneiden ammattilaisten osaaminen siirtyy järjestelmällisesti uusille tekijöille. Samalla yritys vastaa osaajapulaan ja varmistaa tasaisen laadun asiakasprojekteissa. Teksti Telatek Service Vaikka yrityksessä on järjestetty henkilöstökoulutuksia jo vuosien ajan, Akatemia kokoaa ne ensimmäistä kertaa yhtenäiseksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. – Tämä on oikeastaan meidän toimintatapamme systematisointia ja viemistä seuraavalle tasolle. Haluamme tehdä henkilöstön osaamisen kehittämisestä entistä suunnitelmallisempaa, kertoo Telatek Servicen henkilöstöpäällikkö Mikko Reittonen.
uusille työntekijöille. Koulutus rakentuu käytännön-läheisistä kokonaisuuksista. Esimerkiksi koneistukseen liittyvät koulutuspaketit sisältävät teoriaa, laiteperehdytystä, harjoittelua sekä todellisia työtilanteita jäljitteleviä harjoituksia. – Pystymme simuloimaan koulutuksessa erilaisia työkohteen tapahtumia, eikä asiakkaan luona ole enää tarvetta harjoitella eri työvaiheita. Näin kaikki pääsevät oppimaan samoja asioita turvallisesti ja hallitusti, kertoo Telatek Servicen projektiinsinööri Joonas Tikkala.
Akatemia ei ole yksittäinen koulutusohjelma, vaan jatkuva oppimismalli, jossa työntekijöille rakennetaan selkeitä oppimispolkuja heidän työtehtäviensä ja osaamistasonsa mukaan.
Käytännön osaaminen syntyy työelämässä Monet Telatek Servicen tekemät vaativat koneistus-, asennus- ja kunnossapitotyöt
ovat sellaisia, ettei niitä voi oppia pelkästään koulunpenkillä. – Meillä on paljon sellaista osaamista, jota ei oppilaitoksissa pystytä opettamaan. Se opitaan projekteissa, ja juuri sitä osaamista haluamme siirtää seuraaville tekijöille, Reittonen sanoo. Keskeinen ajatus on mestarikisälli-malli, jossa kokeneet asiantuntijat jakavat vuosien aikana karttunutta käytännön osaamistaan
Akatemian tavoitteena ei ole ainoastaan henkilöstön osaamisen kehittäminen. Lopullinen hyöty näkyy asiakkaalle laadukkaampana, turvallisempana ja tehokkaampana työnä. – Asiakkaalle tämä näkyy osaavina tekijöinä, turvallisena työskentelynä ja tasalaatuisena työnä. Työt etenevät suunnitelmien mukaisesti, Reittonen toteaa. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet rohkaisevia erityisesti koneistuspuolella. – Työntekijöiden osaaminen monipuolistuu. Aiemmin apumiehenä työskennellyt voi koulutuksen jälkeen tehdä pääkoneistajan töitä. Samalla työ tehostuu, ja pystymme ottamaan vastaan enemmän vaativampia toimeksiantoja, Tikkala kertoo. Myös henkilöstö on ottanut uuden toimintamallin hyvin vastaan. – Nuoret työntekijät ovat suhtautuneet koulutuksiin erittäin positiivisesti. Kun osaaminen kasvaa, kasvavat myös vastuu, työtehtävät ja ansaintamahdollisuudet. Se motivoi oppimaan lisää, Tikkala sanoo.
Luonnollinen osa Telatek Servicen toimintaa Telatek Servicellä työskentelee noin 130 henkilöä, ja koulutuksia järjestetään työn ohessa joustavasti. Pitkien koulutusjaksojen sijaan oppiminen on jaettu lyhyempiin kokonaisuuksiin, jotka voidaan sovittaa asiakasprojektien aikatauluihin. Akatemia on tarkoitettu yksinomaan yhtiön oman henkilöstön kehittämiseen. – Tavoitteena on, että tästä tulee meille luonnollinen tapa toimia. Kehitämme henkilöstöä jatkuvasti, rakennamme uusia oppimispolkuja ja varmistamme, että osaaminen säilyy myös tulevaisuudessa, Reittonen tiivistää.
Lue lisää: telatek.fi
12 Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: ASKOLAN KUNTA
Sinikallion yritysalueen avautuminen on merkittävä askel Askolan kasvun ja elinvoiman kehittämisessä, Annu Räsänen (kuvassa) kertoo.
Askolan uusi yritysalue avautuu yritysten kasvun mahdollistajaksi Askola vahvistaa asemaansa yrittäjäystävällisenä kuntana käynnistämällä uuden Sinikallion yritysalueen suunnittelun ja aktiivisen yrityshaun. Teksti Askolan kunta
Kunta etsii erityisesti yrityksiä, jotka suunnittelevat uusia tuotanto-, varastotai toimitilahankkeita sekä yrityksiä, jotka etsivät nykyistä toimivampaa sijaintia kilpailukykyisemmällä kustannustasolla. Sinikallion yritysalue sijoittuu erinomaiselle paikalle Kehä 5:n varrelle. Sijainti tarjoaa sujuvat logistiset yhteydet sekä pääkaupunkiseudulle että Itä-Uudenmaan alueelle. Alueelta saavutetaan Porvoon moottoritie ja Lahdenväylä noin 15-20 minuutissa, mikä mahdollistaa tehokkaan tavara- ja henkilöstöliikenteen sekä hyvän saavutettavuuden asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Askolan vahvuutena on sijainnin lisäksi kustannustehokkuus. Kunta tarjoaa yrityksille mahdollisuuden rakentaa kasvuaan ympäristössä, jossa tonttien ja toimitilojen kustannukset ovat kilpailukykyisiä verrattuna moniin suurempiin kasvukeskuksiin. Samalla yritykset saavat käyttöönsä ketterän kuntaorganisaation palvelut ja aidon halun tukea investointien toteutumista. Kunnan tavoitteena on käydä keskuste-
luja yritysten kanssa jo alueen kehittämisen alkuvaiheessa. Näin yritysten tarpeet voidaan huomioida tonttien, liikenneyhteyksien ja muun infrastruktuurin suunnittelussa. – Toivotamme tervetulleiksi kaikki yritykset, jotka suunnittelevat uusia tuotantotiloja, laajentumista tai nykyistä parempaa sijaintia toiminnalleen. Nyt on oikea hetki ottaa yhteyttä ja keskustella mahdollisuuksista yhdessä. Haluamme rakentaa Sinikalliosta yritysalueen, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja tukee yritysten kasvua pitkälle tulevaisuuteen, Askolan kunnanjohtaja Annu Räsänen kertoo. Askolan elinvoimatyö perustuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Tämä näkyy myös tunnustuksina: Askola on saanut Uudenmaan Yrittäjien Kultaisen Yrittäjälipun, joka myönnetään yrittäjäystävällisestä toiminnasta ja hyvästä yhteistyöstä kunnan ja yritysten välillä. Kunta on lisäksi mukana yrittäjyyskasvatuksen pilotissa, jossa rakennetaan uudenlaista elinvoimamallia kuntaan.
Toivotamme tervetulleiksi kaikki yritykset, jotka suunnittelevat uusia tuotantotiloja, laajentumista tai nykyistä parempaa sijaintia toiminnalleen. Nyt on oikea hetki ottaa yhteyttä ja keskustella mahdollisuuksista yhdessä. Tavoitteena on vahvistaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria, yritysten toimintaedellytyksiä ja tulevaisuuden osaavan työvoiman saatavuutta. Tärkeä osa kokonaisuutta on myös Askolan lukio, joka tunnetaan yrittäjyys- ja työelämäpainotteisesta toimintatavastaan.
Lukio tekee yhteistyötä alueen yritysten kanssa ja tarjoaa nuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään, yrittäjyyteen ja paikallisiin uramahdollisuuksiin jo opintojen aikana. Sinikallion yritysalueen avautuminen on merkittävä askel Askolan kasvun ja elinvoiman kehittämisessä. Kunta kutsuu nyt yrityksiä tutustumaan mahdollisuuksiin ja käynnistämään keskustelun tulevaisuuden investoinneista.
Kiinnostuitko? Askolan kunta ottaa vastaan yhteydenottoja yrityksiltä, jotka etsivät uutta sijoittumispaikkaa, suunnittelevat laajentumista tai haluavat hyödyntää kilpailukykyisen sijainnin ja kustannustason tarjoamat mahdollisuudet. Ota yhteyttä: Annu Räsänen kunnanjohtaja puh.040 710 9045 annu.rasanen@askola.fi
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi 13
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: UMACON
Vaativa teollisuuspurku ei ala siitä, kun ensimmäinen kone käynnistetään. Onnistuminen ratkaistaan jo viikkoja ennen seisokkia.
Suunnittelu ratkaisee teollisuuspurun onnistumisen Kello käy. Kun tuotanto pysähtyy, huoltoseisokin aikataulu alkaa välittömästi. Seuraavien vuorokausien aikana tehtaalla tehdään huoltoja, laitevaihtoja, asennuksia ja rakenteellisia muutoksia yötä päivää, tarkasti aikataulutetussa järjestyksessä. Teksti Umacon
Ennen uuden asentamista vanha on purettava pois tieltä. Ennen kuin laitteita voidaan asentaa, putkistoja ja kuljettimia vaihtaa tai tuotantolinjaa modernisoida, vanhat prosessilaitteet, säiliöt, putkistot sekä tai teräs- tai betonirakenteet pitää purkaa turvallisesti ja hallitusti. Kun purkutyöt etenevät suunnitellusti, ne antavat rytmin koko seisokille. Purkualue vapautuu seuraaville työvaiheille ajallaan, ja kunnossapito, asentajat sekä muut urakoitsijat pääsevät aloittamaan työnsä ilman odottelua. – Laadukas purkutyö näkyy siinä, että purkaja poistuu alueelta aikataulussa, jättää paikat siistiin kuntoon ja seuraavat työvaiheet pääsevät alkamaan suunnitellusti, Umaconin projektijohtaja Raine Hakala kertoo.
Laadukas purkutyö alkaa suunnittelusta Vaativa teollisuuspurku ei ala siitä, kun ensimmäinen kone käynnistetään. Onnistuminen ratkaistaan jo viikkoja ennen seisokkia. Ennen työn aloitusta suunnitellaan purkujärjestys, turvalliset työmenetelmät, kulkureitit, materiaalivirrat ja muut järjestelyt. Samalla arvioidaan, miten työ voidaan toteuttaa niin, ettei se häiritse ympäröivää tuotantoa, muita urakoitsijoita tai seuraavia työvaiheita. Umaconin projektinjohtotiimissä työskentelee teollisuuspurun ammattilaisia, joista osa on työskennellyt yrityksessä lähes 30 vuotta. Pitkä kokemus näkyy siinä, että
projektit suunnitellaan samanaikaisesti turvallisiksi, tehokkaiksi ja laadukkaiksi. – Vaikka kohteet ovat vastaavanlaisia, jokaisessa on erilaiset olosuhteet, aikataulut, resurssit ja toimintamenetelmät. Projektinjohtotiimin tiimin kokemus tuo varmuuden työn suunnitteluun ja riskienhallintaan, eikä arvailulle jää sijaa, Hakala kertoo. Teollisuusympäristöjen purkutyössä ei arvioida vain sitä, miten rakenne saadaan purettua. Yhtä tärkeää on ymmärtää, mitä ympärillä pitää suojata. Pöly, kipinät, tärinä, melu, nostot ja kuljetukset voivat vaikuttaa ympäröiviin prosesseihin ja muihin urakoitsijoihin. Siksi vaihtoehtoiset toimintatavat ja poikkeustilanteet käydään läpi jo ennakkoon. – Mitä paremmin purkutyö on suunniteltu etukäteen, sitä hallitummin työ etenee ja sitä laadukkaampi lopputulos on, Hakala jatkaa.
Teollisuuspurkajan toimintavarmuus varmistetaan ennen huoltoseisokkia Huoltoseisokissa yksittäinenkin häiriö voi aiheuttaa ketjureaktion. Jos kone rikkoutuu kriittisellä hetkellä ja työvaihe viivästyy, seuraavat urakoitsijat eivät pääse aloittamaan suunnitellusti. Siksi vaativiin seisokkipurkuihin ei lähdetä yhden koneen tai yhden suunnitelman varassa. Umacon varautuu huoltoseisokkeihin esimerkiksi moninkertaisella kalustolla, ennakkohuolloilla ja huoltohenkilöstöllä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työmaan
toimintavarmuus varmistetaan jo ennen seisokin alkua. – Varautuminen ei ole ylimitoittamista, vaan osa asiakkaan tuotantoriskin hallintaa. Kun aikataulu on tiukka ja tuotannon käynnistyminen sidottu useiden työvaiheiden onnistumiseen, purkutyön toimintavarmuus vaikuttaa koko seisokin lopputulokseen, Umaconin aluepäällikkö Jussi Hyvönen kertoo. Parhaimmillaan purkutyö valmistuu hieman etuajassa, jolloin seuraaville työvaiheille jää enemmän liikkumavaraa. – Tavoitetila on tehdä työ sovitussa aikataulussa. Joskus huolellinen valmistautuminen on kuitenkin johtanut siihen, että seisokkityöt ovat valmistuneet jopa hitusen etuajassa, Hyvönen toteaa.
Hyvä ryhmähenki on turvallisuustekijä intensiivisissä työympäristöissä Huoltoseisokit ovat intensiivisiä työympäristöjä. Työtä tehdään usein pitkissä vuoroissa, yötä päivää, aikataulupaineen alla. Silloin korostuvat tekninen osaamisen lisäksi tiimin sisäinen luottamus, selkeä työnjako ja kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. – Ryhmähenki ei ole seisokkityömaalla pehmeä lisä, vaan käytännön turvallisuustekijä. Kun tieto kulkee ja jokainen tietää roolinsa, työ pysyy hallinnassa myös kiireen keskellä, Hyvönen kertoo. Umaconin asiakaspalautteissa korostuvat etenkin laadukas projektinjohto ja itsenäinen toimintatapa. Kun työ etenee suunni-
tellusti ilman jatkuvaa ohjausta, tilaajan omia resursseja ei sitoudu työvaiheiden koordinointiin tai valvontaan.
Kun Umacon poistuu, uusi luku alkaa Huoltoseisokin onnistumista ei mitata vain sillä, että purettava kohde saadaan pois. Laadukas lopputulos näkyy siinä, että seuraavat työvaiheet pääsevät alkamaan ajallaan, työalue luovutetaan siistinä ja tuotanto päästään käynnistämään suunnitellusti. Umaconin korkea asiakastyytyväisyys näkyy toistuvina tilauksina sekä tunnustuksina vuosien varrella. Vuonna 2025 Stora Enso Oyj, Imatran tehtaat kiittivät Umaconia aktiivisesta turvallisuustyöstä ja turvallisuuskulttuurin edistämisestä Stora Enson Imatran tehtailla.
Teollisuuspurkuyritys Umacon • •
• • •
Teollisuuden purkutöiden, haalausten ja rakennuspurkujen erikoisosaaja Palvelee valtakunnallisesti Suomen suurimpia tuotantolaitoksia käynnissä olevan tuotannon muutostöissä, huoltoseisokeissa ja kokonaisten tuotantolaitosten elinkaarihankkeissa Lähes 40 vuoden kokemus vaativien purkutöiden suunnittelusta ja toteutuksesta eri toimialoilla Umaconin työmailla työskentelee päivittäin lähes 200 ammattilaista eri puolilla Suomea Vuonna 2025 LTIFR oli 0, ja yritys sai turvallisuustunnustuksen Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta
Lue lisää: umacon.fi
14 Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Teollisuusuutiset 9
SYYSKUU 2026
EduTec tuo uusia ratkaisuja teollisuuden osaajatarpeisiin EduTec Oy tarjoaa teknologiateollisuuden yrityksille rekrytointi-, täsmä- ja täydennyskoulutuksia sekä toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen palveluita. EduTecin toimitusjohtaja Harri Kilpeläisen mukaan nyt, kun monella sektorilla kasvu on käynnistymässä, korostuu myös osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen. – Jos haluamme Suomen kilpailevan jatkossakin kansainvälisesti, meidän on puhallettava yhteen hiileen sen sijaan, että jokainen rakentaa oman nuotionsa. – Olemme keskustelleet perinteisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Erään eteläsuomalaisen koulutusorganisaation edustaja kertoi rehellisesti, ettei heillä ole tällä hetkellä riittävästi kouluttajia eikä uusia ole helppo saada. Näyttääkin siltä, että asioita ei saada kuntoon ilman yhteistyötä ja uudenlaisia toimintatapoja. Maksuton täydennyskoulutus tuo yrityksille uusia osaajia Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan työllisyysalueella on avautunut haku aivan uudenlaiseen hitsauksen ja CNC-koneistuksen täydennyskoulutusmalliin, jonka EduTec on kehittänyt. Nämä täydennyskoulutukset ovat yrityksille maksuttomia. Pohjois-Karjalan työllisyysalue (Luotsi PohjoisKarjala) vastaa koulutusten kustannuksista. Harri Kilpeläinen kertoo, että täydennyskoulutukset räätälöidään sen mukaan, mitä koulutettavien on opittava työllistyäkseen. Koulutettavia ei kuitenkaan ole korvamerkitty ennalta tietyille yrityksille, kuten työllisyysalueiden tilaamissa rekrytointikoulutuksissa. – Yritys voi ottaa meihin yhteyttä, tulla Outokumpuun tutustumaan koulutukseen ja palkata osallistujista itselleen sopivimmat henkilöt. Tällainen toimintatapa saattaa olla ensimmäinen Suomessa näin tehokkaasti toteutettuna. Uudet täydennyskoulutukset kestävät yleensä 20–60 päivää, joten ne ovat hieman rekrytointikoulutuksia lyhyempiä. – Rekrykoulutus voidaan rakentaa vastaamaan täysin yritysten osaamistarpeita. Sen sijaan tässä mallissa koulutus ei välttämättä kata aivan kaikkea, vaan yritys saa kyvykkään ja motivoituneen henkilön, jolla on esimerkiksi 80 % tarvittavasta osaamisesta. Yritys ottaa
EduTec on aloittanut Imatralla kone- ja metallialan osaamiskartoituksen 10 henkilölle. Osaamiskartoitus on räätälöity Etelä-Karjalan talousalueen yritysten tarpeisiin ja työllistymisen edistämiseen.
tämän jälkeen pienen vetovastuun osaamisen täydentämisestä ja työllistää henkilön. Onko koulutettavien pohjaosaamiselle vaatimuksia? – Toivomme, että osallistujilla olisi aiempaa kokemusta, koska kyse on täydennyskoulutuksesta. Periaatteessa henkilölle voidaan kuitenkin kouluttaa se osaaminen, jonka hän tarvitsee työllistyäkseen. Ensimmäinen uuden mallin mukainen täydennyskoulutus alkaa Pohjois-Karjalassa lokakuun 2026 loppupuolella. – Emme aloittaisi koulutusta, ellei todellisia työpaikkoja olisi. Meillä on tiedossa yrityksiä, joilla on aitoja työvoimatarpeita. Tavoitteemme on saada kaikki 10 koulutettavaa työllistymään. Ajatuksena ei ole kouluttaa suuria joukkoja, vaan etenemme yksilöllisesti ja räätälöidysti työllistyminen edellä. Harri Kilpeläisen mukaan Pohjois-Karjalan työllisyysalueella on tuloksekas toimintatapa, josta muutkin työllisyysalueet voisivat ottaa oppia. – Jos ihmiset eivät työllisty, kuntien työttömyysetuuksien rahoitusvastuu kasvaa. Monella työllisyysalueella kustannukset kasvoivat viime vuonna ja kasvavat edelleen tänä vuonna. Kannattaisi pohtia, olisiko alueen ihmisten kouluttamiseen järkevää käyttää nykyistä enemmän rahaa, jotta työttömyydestä aiheutuvat kustannukset pienenisivät.
Investointi osaamiseen tehostaa tuotantoa Yritykset satsaavat mielellään koneisiin, mutta myös osaavan henkilöstön saamiseen ja kouluttamiseen kannattaa panostaa. Perinteisesti kone nähdään investointina, kun taas henkilöstön koulutus mielletään usein kustannukseksi. – Myös koulutusta pitäisi tarkastella investointina. Jos työntekijä osaa enemmän, siitä syntyy yritykselle hyötyä, mainitsee Harri Kilpeläinen ja jatkaa: – Varsinkin CNC-koneistuksessa on paljon tehostamisen ja parantamisen mahdollisuuksia. On esimerkkejä yrityksistä, jotka ostavat 400 000–500 000 euroa maksavan uuden työstökoneen mutta käyttävät sitä samalla tavalla, samoilla työkaluilla ja samoilla työstöarvoilla kuin vanhaa konetta. Silloin uusi kone ei välttämättä alenna kustannuksia tai lisää läpimenoa. Uuden koneen käyttöönoton yhteydessä olisi hyvä pohtia, voidaanko tehokkaammalla koneella käyttää suurempia työstöarvoja ja kannattaisiko käyttää kalliimpia mutta pidempään kestäviä työkaluja. Samalla pitää kehittää koneen käyttäjän osaamista. Yritys voi tehostaa CNC-koneistuksen ja hitsauksen menetelmiään EduTecin täsmäkoulutusten kautta. Hitsauksessa voidaan esimerkiksi järjestää menetelmäkokeita sekä kouluttaa robottien ja kobottien (collaborative robot eli cobot, yhteistyörobotti) käyttöön. Yrityksessä voidaan myös EduTecin kanssa yhdessä selvittää, millä tavalla tuotantoa voidaan tehostaa ja olisiko esimerkiksi kuumalanka-TIG tai jokin muu hitsausprosessi kannattava ratkaisu.
EduTec toteutti HANZA Mechanics Joensuu Oy:lle uusien hitsaajien rekrytointikoulutuksen, joka kesti 60 päivää.
Viidessä vuodessa yli 700 koulutettua osaajaa EduTec vietti viisivuotissyntymäpäiviään elokuun 2026 alussa. EduTec on onnistunut edistämään asiakkaidensa menestystä. Tyhjästä aloittanut koulutusyritys on vastannut jo runsaan 130 yrityksen henkilöstökoulutuksen ja toiminnan kehittämisen tarpeisiin. Koulutuksiin on osallistunut yhteensä yli 700 henkilöä. – Päivittäisessä työssä voi tuntua, ettei paljoakaan saa aikaan, mutta kun katsoo isoa kuvaa ja pidempää ajanjaksoa, huomaa, että monessa hienossa asiassa on saanut olla mukana, toteaa Harri Kilpeläinen tyytyväisenä. – Tuoreimmista EduTecin kuulumisista mainittakoon, että nyt meillä on toimitilat myös Imatralla ja Kajaanissa. Ennestäänhän meillä on toimipisteet kotipaikallamme Varkaudessa sekä Outokummussa. Voimme kouluttaa uusia osaajia kaikkialla Suomessa. Uusia koulutuksia olemme äskettäin aloittaneet Kajaanissa ja Seinäjoella. Outokummussa on käynnissä CNC-koneistuksen koulutus kuudelle henkilölle neljän yrityksen tarpeisiin yhteistyössä henkilöstöpalveluyritys YES HR:n kanssa. Kyseinen koulutus toteutetaan uuden Teollisuusakatemia-konseptin kautta. – Malli on tarkoitettu tilanteisiin, joissa yksittäinen yritys tarvitsee vain 1–3 uutta osaajaa, jolloin omaa rekrytointikoulutusta ei voida järjestää, Kilpeläinen kertoo. Teollisuusakatemiassa usean
EduTec on mukana Alihankinta 2026 -tapahtumassa. TERVETULOA OSASTOLLE
A1218
yritysten tarpeet yhdistetään samaan koulutukseen, mutta jokaisen osallistujan sisältö räätälöidään kuitenkin työllistävän yrityksen mukaan. Kouluttaa voidaan esim. koneistajia, hitsaajia, robottihitsaajia, pintakäsittelijöitä tai levytyökoneiden käyttäjiä. Teollisuusakatemian pilottivaiheen tavoitteena on kouluttaa Pohjois-Karjalassa 20 henkilöä vuoden 2026 aikana. Yrityksen tarpeista toimivaksi koulutusratkaisuksi Harri Kilpeläinen kannustaa yrityksiä ottamaan yhteyttä EduTeciin henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvissä tarpeissa ja kysymyksissä. – Olemme Alihankinta-messuilla Pohjois-Savon TechSavo-hankkeen yhteisosastolla. Mukana on 12 pohjoissavolaista yritystä. Tervetuloa juttelemaan! – Yritysten kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä meihin ja kertoa omista tarpeistaan. Räätälöimme niiden perusteella koulutusratkaisun, joka voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää työllisyysalueen tukemana. Tavoitteena on, että ratkaisu on yritykselle edullinen ja kannattava. Meillä on tiettyjä valmiita malleja, mutta haluamme kuulla, mitä yritys todella tarvitsee ja millainen toimintamalli sille sopii. Emme halua kangistua kaavoihin. Yrittäjä tai yrityspäättäjä, ota yhteyttä! Etsitään yhdessä ratkaisut tarpeisiinne.
edutec.fi | edutest.fi
Teollisuusakatemia on uudenlainen koulutusmalli, jossa useiden yritysten osaajatarpeet yhdistetään samaan koulutukseen.
EduTecin ja YES HR:n vetämässä Teollisuusakatemia-koulutusohjelmassa alkoi kesällä 2026 CNC-koneistuksen koulutus kuudelle henkilölle.
Harri Kilpeläinen, 040 539 6885 harri.kilpelainen@edutec.fi
MAINOSLIITE
Lue lisää: businessopas.fi 15
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: HELSINGIN SATAMA
Helsingin Sataman digitalisaatio korostuu muun muassa Vuosaaren sataman portin järjestelmässä (alla) sekä satamadroonien käytössä.
Digitalisaatio on Helsingin Satamassa kiihtyvä prosessi – Turvallisuus ja tehokkuus hyödyttävät myös sidosryhmiä Helsingin Satama muodostaa elintärkeän osan Suomen kriittisestä infrastruktuurista ja sen toimivuudella on laaja vaikutus sekä pääkaupunkiseutuun että koko Suomen talouteen. Helsingin Sataman digitalisaatio on sataman toimintaa ja turvallisuutta entisestään parantava kehitysprosessi, josta hyötyvät kaikki sidosryhmät.
Helsingin Sataman käyttöaste on todella korkea ja sataman tehokas toiminta on tärkeää jokaiselle arvoketjussa. siirrosta ja tiedon vaihdosta johtuvat viiveet saadaan mahdollisimman pitkälle poistettua tai minimoitua. Meneillään on useita kiinnostavia kehityskohteita. – Vuonna 2027 käyttöönotettava NEMO on Suomen National Maritime Single Window -järjestelmä, joka kokoaa alusten satamakäyntiin liittyvän viranomaisilmoittamisen yhteen sähköiseen palveluun. NEMO korvaa aiemmin käytössä olleen Portnetin. NEMO tehostaa satamaprosesseja vähentämällä päällekkäistä ilmoitustyötä, Lindroos sanoo, ja jatkaa Helsingin Sataman kehityshankkeista: – Vaihtoaluejärjestelmästä jokainen operaattori näkee suoraan järjestelmästä esimerkiksi tietyn sataman sisällä siirrettävän kontin saapumisen. Laiturointityökalulla agentit ja satamaoperaattorit voivat halutessaan jakaa näkymää myös omille sidosryhmilleen. Vaarallisten aineiden ilmoitusjärjestelmä puolestaan on päivitetty käyttäjäystävällisemmäksi. Vuosaaren yhden portin järjestelmän fyysinen infra on jo olemassa. Nyt tehdään kehitystyötä järjestelmäpuolella. – Digitaalinen laite tai järjestelmä ei toki yksin muuta asioita, vaan toimintatapojen muuttamisessa kaikkien meidän täytyy puhaltaa yhteen hiileen. Helsingin Satamalla on myös valmius perustaa esimerkiksi yksityinen 5G-verkko. – Pystymme vastaamaan moniin automaation ja etäohjauksen haasteisiin heti kun satama-alueen toimijoilla on tarvetta verkolle.
Tietoturva ohjaa kehittämistyötä Lindroos toteaa, että Helsingin Satamat on hyvin varautunut vallitsevan turvallisuustilanteen haasteisiin. Digitalisaatiossakin mennään jatkuvasti tietoturva edellä. – Lienee selvää, ettei satama voi julkistaa tai käyttää tietoa miten tahansa, vaan tietoturvaan kohdistuvat vaatimukset huomioidaan digitalisaation kehittämisessä erittäin tarkasti. Logistiikan arvoketjun Lindroos toteaa koostuvan useista osapuolista ja tiedon omistajuuden tuovan omat haasteensa kehitystyöhön. – Helsingin Sataman positio digitalisaation kehittäjänä on neutraali ja kehitystyötä tehdään huomioiden tasapuolisesti koko satamayhteisö. Tavoitteena on toimiva satama-alueen kokonaisuus, jossa on turvallista asioida ja jossa tavara liikkuu tehokkaasti.
Teksti Vilma Hjorth
– Digitalisaation hyödyt vaikuttavat logistiikan koko arvoketjuun. Helsingin Sataman käyttöaste on todella korkea ja sataman tehokas toiminta on tärkeää jokaiselle arvoketjussa, sanoo Helsingin Sataman kehityspäällikkönä toiminut ja syyskuun alusta sataman tytäryhtiön Loviisan Sataman toimitusjohtajaksi siirtynyt Jani Lindroos. Helsingin Satama on Suomen ulkomaankaupan pääsatama. Lindroosin mukaan digitalisaatiota kehitetään sekä satamayhteisön sisällä että suhteessa muihin sidosryhmiin. – Osana kehitystyötä tehtiin laajat
sidosryhmien haastattelut, joiden avulla kerättiin mahdollisimman paljon palautetta. Sidosryhmiltä tulevat ehitysideat ovat satamalle hyvin tärkeitä ja ne otetaan mielellään vastaan. Syksyllä kehityspäällikön tehtävässä aloittaa uusi henkilö, joka jatkaa Helsingin Sataman digitalisaatio- ja kehityshankkeiden edistämistä.
Digitaalinen tiedonsiirto tehostaa logistisia prosesseja Kaikilla digitalisaatiohankkeilla pyritään Lindroosin mukaan siihen, että tiedon
Helsingin Satama – Suomen johtava ulkomaankaupan satama •
• •
Helsingin kautta kuljetetun tavaran osuus kolmannes koko Suomen merikuljetusten arvosta Ulkomaankaupan rahtia 13,4 miljoonaa tonnia Liikevaihto 102,6 miljoonaa euroa (tilastovuosi 2025)
Lue lisää: portofhelsinki.fi/ tietoa-meista/helsingin-satama
16 Lue lisää: businessopas.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE