Metsästys & Itämeri

Page 1


Metsästys & Itämeri

Lue myös nämä:

Metsästäjät edistävät luonnon monimuotoisuutta. sivu 4

Eräetiketti kuuluu jokaisen metsästäjän ja kalastajan reppuun. sivu 10

Metsäkokki Tommi Manninen:

Onnistuneen metsäretken resepti: puukko, pasta ja pannukahvi.

Lue lisää: talousjakoti.fi

Ere Grenfors: Metsästäjät edistävät luonnon monimuotoisuutta. 06

Jokainen voi valinnoillaan toimia Itämeri-ystävällisesti.

10

Aku Ahlholm: Eräetiketti kuuluu jokaisen metsästäjän ja kalastajan reppuun.

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (50 000 kpl) 28.8.2025

Tekijät: Atte Korhonen (040 932 5100, atte.korhonen@mediaplanet.com), Maya Harjunpää, Oona Elo, Johanna Lind

Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com www.mediaplanet.com Kansikuva: Tommi Manninen

facebook.com/talousjakoti

@Mediaplanetfi

lehden

Metsäretken resepti: puukko, pasta ja pannukahvi

Parhaat retket syntyvät hyvästä suunnittelusta, mutkattomista resepteistä ja yhdessä jaetuista hetkistä.

suosikkikohteisiin kuuluvat Espoon Nuuksio, Sipoonkorpi ja Kouvolan Repovesi.

– Alkuun pääsee tulentekovälineillä ja puukolla. Ne riittävät makkaranpaistoon, mutta retkikeittimellä ja pannulla saa tehtyä jo kokonaisia aterioita. Myös halsteri on hyvä varuste. Olen tehnyt pitsaa valurautapannulla Liesjärven kansallispuistossa. Ensin paistoin pohjaa kevyesti toiselta puolelta, sitten enemmän toiselta. Vähemmän paistettu puoli jäi tulen puolelle, päälle tomaattikastiketta, juustoraastetta, punasipulia, mozzarellapalloja, kuivalihaa ja rucolaa. Oli todella hyvää, metsäkokki Tommi Manninen muistelee. Mannisen suosikkikohteisiin EteläSuomessa kuuluvat Espoon Nuuksio, Sipoonkorpi ja Kouvolan Repovesi. – Oma sielunmaisemani on Lappi, erityisesti tammi–helmikuussa kun non pakkasilla, kun tuuli ei puhalla,

metsä on seesteinen ja hiljainen ja lumi narskuu jalkojen alla. Silloin tuli tuo turvaa, lämpöä ja mahdollisuuden ruoanlaittoon, tunnelmoi Manninen. – Mutta kun kaikki on jäässä, yksinkertainen on kaunista. Olen nähnyt miten 15 asteen pakkasessa tehdään poronkäristystä puolukkahillolla ja muusilla. No me söimme vieressä hernekeittoa sinapilla ja meetvurstileipiä. Aina ei tarvitse kikkailla, Manninen jatkaa.

TikTok-pastaa tehdään myös tulilla Leirielämässä tärkeintä on pysyä lämpimänä ja kuivana. Kotona voi rakentaa valmiiksi sopivia välipalapusseja, joissa on rivi suklaata, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Pussipastat ovat

parsakaalilla, vuolukanalla ja juustolla. Kun pannulla paistaa nuudeleiden seuraksi kevätsipulia, porkkanaa ja paprikaa sekä lisää seesamiöljyä ja soijaa, nostaa se annoksen aivan uudelle tasolle. – Kaikki lähtee suunnittelusta. Ensin katsotaan reitti ja olosuhteet, sitten ruokailut – ja vasta sen jälkeen päätetään, miten ruoanlaitto toteutetaan käytännössä. Varma valinta on niin kutsuttu TikTok-pasta, jossa paistetaan pekonit, keitetään pasta, sekoitetaan crème fraîche ja pesto keskenään, viipaloidaan kirsikkatomaatit, mozzarellapalat ja pinaatit. Sitten vaan sekoitetaan kaikki ja ääntä kohti. Se on törkeän hyvää, Manninen lupaa. Ja pannukahvin Manninen juo

Teksti Kati Halonen
Mannisen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Pidä perberi lämpimänä

Jokainen eränkävijä, hiihtäjä, kalastaja ja hiekkalaatikkoikäisen vanhempi tietää, miten vilu iskee ensimmäisenä takapuoleen ja intiimialueille.

Pakarat ja takareidet ovat kehon tärkeimpiä lämmöntuottajia ja -säilyttäjiä. Kun ne kylmettyvät, lämpö karkaa ja koko kehon lämpötasapaino horjuu. Kyse ei ole pelkästä epämukavuudesta; pahimmillaan seurauksena voi olla terveyshaittoja, joista ei toivuta yhdessä yössä. – Untuvashortsit hiostavat nivusia ja menevät linttaan istuessa. Lämpöhousut ovat liikkuessa liikaa, joten pysähdyttäessä esimerkiksi passiin, ne täytyy kaivaa repusta jalkaan. Istuinalustat joko unohtuvat kotiin tai lentävät tuulen mukana, kuvailee prscalsångin keksijä Samuli ”Karvamikki” Mäntynen

– Olin hiihtämässä Alpeilla, eikä vaatetta voinut olla liikaa, sillä laskiessa tulee kuuma. Mutta hissit olivat jäätäviä varsinkin aamuisin. Tarjolla oli kaiken maailman lämpöhousuja ja villakerrastoja, mutta ei mitään mikä olisi pitänyt perberin lämpimänä eikä olisi haitannut liikkumista. Tein muutaman proton, ja annoin kavereille testattavaksi. Ja sille tielle ne jäivät, Mäntynen jatkaa.

Testattu tosipaikoissa

Vuosien varrella kymmeniä prototyyppejä on testattu laskettelussa, hiihdossa, kalastuksessa ja metsästyksessä – sekä päiväkotityössä, pulkkamäessä ja merivartiostossa.

prscalsång on housun sisään laitettava perberin lämmitin, joka kulkee aina mukana eikä haittaa liikkumista. Lisäämällä tai vähentämällä eristettä lämpö on aina sopiva.

– Erityisesti naiset ovat tykästyneet prscalsångeihin, sillä ne eivät näy vaatteiden alla, eikä takapuolta tarvitse sulatella saunassa paria tuntia. Nuoriso, joka istuu lumilautoineen hangessa, tekee itselleen palveluksen, jos ei palelluta vehkeitään. Ja olen saanut palautetta vanhemmilta, että lapsia ei saa enää pois pulkkamäestä, kun heille ei tule kylmä, Mäntynen kertoo.

Suomalainen innovaatio prscalsång

• sopii ulkoilmaihmiselle iästä ja lajista riippumatta

• pitää paikat lämpimänä

• istuu housuun kuin housuun

Hanki oma tekninen pakaran lämmitin prscalsang.com sekä katso käyttövinkkejä Instagramista ja Facebookista @prscalsång

POIKKEA MATKALLASI

TEHTAANMYYMÄLÄÄN!

PALJON MYÖS II-LAADUN JALKINEITA

Kantolantie 8, Sievi

Routa XL

Kotimainen maihari eräilyyn ja vaellukseen. Valmistettu aidosta nahasta. Nilkkaa tukeva Memory Foam ja vetoketjun takana lumilukko. FlexStep®-pohja takaa hyvän pidon. Koot 35-48, värit musta ja ruskea 229€

Simonkatu 12, Helsinki ma-pe 10-18, la 11-15

Kantolantie 8, Sievi ma-pe 9-17, la 9-14

Prscalsångit pitävät pakarasi lämpimänä vuodenajasta ja lajista riippumatta.
KUVA: HM OPS OY
Teksti Kati Halonen

Metsästäjät edistävät luonnon monimuotoisuutta

Metsästys ei ole vain harrastus tai tapa hankkia puhdasta riistaruokaa. Se on myös vaikuttavaa luonnonhoitoa. Vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin, tehokas torjunta on tärkeää alkuperäisten lajien säilymiselle.

Hirvikannan hallinta tukee metsien elinvoimaisuutta ja ehkäisee liikenneonnettomuuksia. Vastuullinen metsästäjä toimii yhteistyössä luonnon, viranomaisten ja yhteiskunnan kanssa – ja tekee arvokasta työtä ekosysteemin monimuotoisuuden puolesta. – Suomessa metsästäjät tekevät paljon riistan elinympäristötyötä perustamalla muun muassa kosteikkoja, jotka ovat vesilintujen lisäksi tärkeitä monelle muullekin lajille. Niitä voisikin kutsua luonnon monimuotoisuuden keitaiksi, toteaa Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors

– Kun elinympäristöt ovat kunnossa, riistakannat voivat hyvin ja lisääntyvät tehokkaasti. Tällöin metsästyksellä voidaan verottaa oma osuus – mutta ilman, että kosketaan niin sanottuun pääomaan. Riistaeläimet tuottavat luontaisesti runsaasti jälkeläisiä, joista suuri osa menehtyisi jo ensimmäisen talven aikana. Oikein mitoitettu metsästys kohdistuu juuri tähän ylijäämään, joka voidaan hyödyntää ruokapöydässä, Grenfors jatkaa.

Tämä edellyttää riistakantojen tarkkaa tuntemusta, jota suomalainen metsästäjä

kartuttaa paitsi omilla havainnoillaan myös osallistumalla seurantatyöhön. Suomessa riistakantojen seuranta on kansainvälisesti korkeatasoista ja metsästystä säädellään tarkasti kantojen tilan mukaan. Myös suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on osa kestävää metsästyskulttuuria.

Leirit avaavat polun metsästysharrastukseen Metsästys ja luonnossa liikkuminen kiinnostavat myös nuoria – kunhan heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Metso-leireillä tutustutaan paitsi metsästykseen myös luontoon ja sen kestävään hyödyntämiseen laajemminkin. Kun kipinä syttyy, se voi kantaa läpi elämän.

– Metsästys ei ole pelkkää ampumista ja saaliin saamista – se on kokonaisvaltainen luontoelämys, jossa saalis on vain yksi osa kokonaisuutta, muistuttaa Grenfors. Metsästyskauden alkuun valmistautuminen on paljon muutakin kuin varusteiden tarkistamista. Vastuullinen metsästäjä huolehtii myös ampumataitonsa ylläpidosta ja varmistaa, että kaikki on kunnossa turvallisen ja eettisen jahdin aloittamiseksi.

Kuvassa Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.
Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Ruodon kattavasta tuotevalikoimasta löytyy varusteita ja tarvikkeita jokaiseen tarpeeseen ja budjettiin. Intohimoisesti metsästystä ja kalastusta harrastavalla henkilökunnalla on lisäksi ensikäden tietoa paikallisista olosuhteista.

Treenattu ja varustautunut on valmiina kauden alkuun

Vastuullinen metsästäjä on treenannut kesällä ampumaradalla, hankkinut aseeseen sopivat patruunat ja toimivat varusteet.

– Aseen hallinta, turvallisuus ja riistaa kunnioittava laukaus ovat kaiken lähtökohta. Haulikkometsästyksessä lyijyä on korvattu teräksellä ja volframilla. Erityisesti volframihaulit kasvattavat haulikon ulottuvuutta jopa puolitoistakertaiseksi, mikä voi ratkaista saaliin saannin esimerkiksi kanalintujahdissa, toteaa Ruoto Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Joonas Oksanen

– Pohjoisessa tilaisuudet ovat harvassa ja laukauksia vähän, jolloin laadukas volframipatruuna voi ratkaista koko reissun onnistumisen. Sen sijaan kyyhkynmetsästyksessä, jossa laukausmääriä kertyy enemmän ja etäisyydet ovat lyhyempiä, teräspatruuna on kustannustehokkaampi

valinta. Myös kivääripuolella kupariluodit ovat jo pitkälti syrjäyttäneet lyijyn; ne eivät pirstaloidu osuessaan, joten lihahävikkiä syntyy vähemmän. Kupari on paitsi ympäristöystävällinen myös eettinen valinta, se kunnioittaa riistaa ja metsästäjän pöytään päätyvää ruokaa, Oksanen jatkaa.

Oikeat varusteet mahdollistavat onnistumisen

Teknologia on tuonut metsästäjälle uusia mahdollisuuksia erityisesti vaativiin olosuhteisiin. Lämpötähtäimillä ja -kameroilla riista voidaan havaita ja tunnistaa turvallisesti myös hämärässä. Tämä lisää paitsi tehokkuutta myös eettisyyttä.

Aseen hallinta, turvallisuus ja riistaa kunnioittava laukaus ovat kaiken lähtökohta.

Lämpökuvasta voidaan tarkistaa esimerkiksi, onko peuraemän perässä vasoja, jolloin laukaus voidaan jättää ampumatta. Laki rajoittaa vielä lämpölaitteiden käyttöä, mutta poikkeuslupia on myönnetty erityisesti valkohäntäpeuran kannanhallintaan.

Myös vaatetuksessa kehitys on ollut huimaa. Hengittävien ja vedenpitävien kuorivaatteiden uudet tekniset kalvot tarjoavat suojan sateelta ja tuulelta, mutta ovat helpommin kierrätettäviä. Keinountuvalla täytetyt takit ja housut säilyttävät lämmöneristävyytensä myös kosteina. Yhä useampi metsästäjä hyödyntää lisäksi USB-ladattavia lämpökerrastoja, -sukkia ja -hanskoja, joissa lämmitystä voi säätää tarpeen mukaan. Älykkäimmät versiot tunnistavat liikkeen ja säätelevät lämpöä automaattisesti tai niitä voi ohjata puhelinsovelluksella.

Rakkaudesta lajiin Oksasen TET-harjoittelu metsästys- ja kalastusliikkeessä on kasvanut seitsemänkymmenen asiantuntijan palvelevaksi erikoisliikkeeksi. Intohimoisesti metsästystä ja kalastusta harrastavalla henkilökunnalla on ensikäden tietoa paikallisista olosuhteista. – Palvelemme yhtä lailla mökkikalastajaa kuin kuhan täsmäkalastajaa, meiltä saa niin 39 euron laadukkaan virvelipaketin kuin 25.000 euron kalastusveneen varustelupaketinkin. Metsästyksessä myydyimpiä tuotteitamme on kympin hintainen peruspatruuna, mutta vuosittain menee myös yli 20.000 euron haulikoita. Jokainen asiakas ansaitsee juuri itselleen sopivan ratkaisun budjetista ja kokemustasosta riippumatta. Kun varusteet osuvat kerralla kohdalleen, säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa, Oksanen huomauttaa. Oksanen aloitti perhokalastuksen kolmetoistavuotiaana legendaarisella Kuusamon Kuusinkijoella. Nyt Ruoto on yksi Kuusinkijoen kunnostuksen pääyhteistyökumppaneista. Vanha voimalaitos on poistettu käytöstä ja vesi ohjataan alkuperäiseen uomaansa. Samalla jokea kunnostetaan kutusoraikoilla ja istutuksilla. Tavoitteena on palauttaa uhanalainen taimenkanta entiseen loistoonsa.

Ruoto tarjoaa

• harrastajalta harrastajalle -palvelua

• yli 45 000 tuotteen valikoiman

• kilpailukykyiset hinnat

Löydä oikeat varusteet verkkokaupasta tai poikkea asiantuntevassa myymälässä: ruoto.fi

Joonas Oksanen perustaja, toimitusjohtaja Ruoto Oy
Teksti Kati Halonen

Itämeri-ystävällinen

matkailu

Jokainen voi toimia Itämeri-ystävällisesti tekemällä ympäristöystävällisiä valintoja omassa arjessaan. Suosimalla kotimaan matkailua jaloin, pyörällä, julkisilla tai kimppakyydeillä voit nauttia Suomen upeasta luonnosta minimoiden sille aiheutetun kuorman.

Kotimaan matkailu ei ole vaan edullisempi, mutta myös Itämeri-ystävällisempi vaihtoehto, kuin kauas tehdyt ulkomaan matkat. Suosimalla matkustusta lähelle ja maata pitkin voit osaltasi auttaa suojelemaan Itämerta. Esimerkiksi pyörällä retkeillen saat kesästä kaiken irti aiheuttamatta sille vahinkoa.

Jätteet

Erityisesti muoviroska on uhka meriluonnolle niin Itämeressä kuin muissakin maailman merissä. Luontoon jätetty muovi on lähes ikuista ja aiheuttaa ongelmia sekä ympäristölle että eläimille. Sen sijaan meressä muoviroska pilkkoutuu vähitellen pieniksi kappaleiksi, mikromuoviksi, muttei

hajoa kokonaan.

Luonnossa liikkuessa on tärkeää muistaa roskien asianmukainen siivoaminen. Keräämällä roskat ja lajittelemalla ne oikein huomioit sekä luonnon, eläimet että muut ihmiset ympärilläsi.

Syöminen

Olit sitten reissussa tai kotona kannattaa ruokavalion suhteen suosia sekä terveellistä että ympäristöystävällistä kestävää Itämeri-ruokavaliota, vähentämällä lihan määrää ja korvaamalla se kalalla.

Kalaa valitessa on Itämeren kannalta tärkeää suosia kestävästi pyydettyä kalaa, kuten lahnaa, särkeä, silakkaa, muikkua tai ahventa. Myös maito -

tuotteiden käyttö ja kasvisruoka ovat hyviä Itämeri-ystävällisiä valintoja. Ruokavalion muuttaminen Itämeriystävälliseksi onkin yksi vaikuttavimmista yksittäisen henkilön keinoista Itämeren pelastamisessa.

Veneily

Mikäli merellä oleminen on lähellä sydäntäsi on seuraavat asiat hyvä huomioida. Veneillessä septitankki on tyhjennettävä aina maissa eikä virtsaaminen veteen ole suotavaa. Peseytyminen on myös suoritettava siten, ettei pesuvesiä pääse valumaan suoraan vesistöön.

Lähde: johnnurmisensaatio.fi

Itämeripäivää juhlitaan 28.8.2025

Itämeripäivän tavoitteena on innostaa ihmisiä nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme ja tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Päivän tarkoitus on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.

John Nurmisen Säätiön käynnistämää Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa.

Itämeripäivää voi juhlistaa myös erilaisilla teoilla ja lupauksilla. Itämeripäivään ajoittuva teko voi olla mikä vain merta juhlistava aktiviteetti, kuten ystävien kesken järjestetty rantojensiivoushetki, rauhoittuminen veden äärellä tai Itämerimenun mukainen piknik rannalla.

Lupaisitko jotain pidempikestoista Itämeren hyväksi? Tutustuisitko Itämereen pyöräillen rantaviivaa pitkin, ottaisitko selvää paikallisen vesistösi tilasta tai lupaisitko plogata, eli kerätä roskia viikoittaisella kävelyllä? Lupaisitko pitää vuoden ajan kasvisruokapäivän viikossa tai kalakeskiviikon ja valita silloin kotimaista villikalaa? Sosiaalisen median tunnisteella #Itämeripäivä voi jakaa omia tai toisten ideoita Itämeren hyväksi.

Lähde: itameripaiva.fi

Suosimalla matkustusta lähelle ja maata pitkin voit osaltasi auttaa suojelemaan Itämerta.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Itämereen vaikuttavia tekoja voi tehdä kaukanakin rannasta, huomauttaa Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl (kuvassa alla).

Itämeripäivää juhlitaan yhteisen meren äärellä

Hankolaisille Itämeri ei ole pelkkä ympäristö, se on elinehto. Se on osa identiteettiä ja arkea, jonka rytmi määräytyy vuodenaikojen ja meren liikkeiden mukaan. Merituulen tuiverrus on karaissut hankolaisia vuosisadasta toiseen. Meri tuo sekä turvaa että velvoitteen – sitä on vaalittava, jotta se säilyy tuleville sukupolville.

Jokainen ympäristöteko, pienikin, vaikuttaa pitkällä aikavälillä siihen, että meri säilyy puhtaana ja elinvoimaisena.

päivä, kokoaa yhteen satoja tapahtumia pitkin Itämeren rannikkoa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta meren ainutlaatuisuudesta, innostaa konkreettisiin tekoihin sen hyväksi ja ennen kaikkea juhlistaa Itämerta. Hangossa tämä näkyy monipuolisena ohjelmana, joka tarjoaa asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja, retkiä ja konsertteja, ja loppupäivästä pulahdetaan porukalla Itämereen.

– Hangon elinvoima rakentuu kolmen kivijalan varaan: satamatoiminta, matkailu ja teollisuus. Näistä kaksi ensimmäistä nojaavat täysin Itämereen. Teollisuudelle ja koko Suomelle Itämeri on väylä Eurooppaan, Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl toteaa.

– Jokainen ympäristöteko, pienikin, vaikuttaa pitkällä aikavälillä siihen, että meri säilyy puhtaana ja elinvoimaisena. Ja vaikuttavia tekoja voi tehdä kaukanakin rannasta, huomauttaa Ståhl.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Itämeri on juhlansa ansainnut Itämeripäivä, John Nurmisen Säätiön aloitteesta syntynyt vuosittainen juhla-

Hangon Satamalla on keskeisen sijainnin ja toimintansa vuoksi erityinen vastuu Itämeren suojelussa. Alla kuvassa Nina Häggroth.

Haavoittuva Itämeri ei odota – tekoja tarvitaan nyt

Hangon Satama suojelee Itämerta kehittämällä rakentamistaan, hyödyntämällä kiertotaloutta ja panostamalla ympäristöä säästäviin ratkaisuihin.

Itämeri on yksi maailman matalimmista ja herkimmin kuormittuvista merialueista. Itämeren erityispiirteet, kuten vähäsuolaisuus, tekevät siitä poikkeuksellisen herkän rehevöitymiselle, saasteille ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Erityinen vastuu meren suojelemisessa on niillä toimijoilla, joiden arki kytkeytyy suoraan rannikkoon ja meriliikenteeseen. Yksi näistä on Hangon Satama, joka on siirtynyt selkeisiin toimiin meren tilan parantamiseksi.

– Haluamme ymmärtää ja vähentää toimintamme vaikutuksia meriympäristöön. Mittaukset, jatkuva seuranta ja yhteistyö tutkijoiden kanssa tukevat parempien päätösten tekemistä, Hangon Satama Oy:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Nina Häggroth kertoo. Häggrothin mukaan satama kartoittaa jokaiselle investoinnille ympäristöajattelun kannalta parhaat tekniikat. – Luontoa säästävät rakennuskäytännöt ja kiertotalous ovat toimintam-

– Kaupunki oli koordinoimassa tapahtumaa, ja saimme aikaan mahtavan ohjelman, jossa on jokaiselle jotakin. Itse odotan erityisesti Suomenlahden merivartioston komentajan, kommodori Mikko Simolan tilannekatsausta sekä suurlähettiläs emeritus Hannu Himasen ajatuksia Itämeren muuttuvasta geopolitiikasta. Paneelissa meillä ovat ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, europarlamentaarikko Ville Niinistö ja kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. Näin kattavaa ohjelmaa emme olisi saaneet aikaan ilman yhteistyökumppaneitamme. Heille lämmin kiitos, Ståhl sanoo.

Tutustu Hangon runsaaseen tarjontaan hanko.fi/itameripaiva sekä muihin Itämeripäivän ohjelmiin itameripaiva.fi/tapahtumat/

me perusta. Huolehdimme siitä, että Itämeren tila ei heikkene rakentamisen seurauksena, Häggroth toteaa.

Suojelua yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Itämeren suojeleminen vaatii paitsi vastuullisia toimintatapoja, myös tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä ympäristön tilasta ja sen muutoksista. Häggroth kertoo, että Hangon Satama on tukenut Helsingin yliopiston Itämeritutkimusta lahjoituksella yliopiston Itämerirahastolle.

– Tuella mahdollistettiin uusien automaattisten mittalaitteiden kehittämistä Hangon läheisyydessä toimivalla Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Tutkimustieto auttaa ymmärtämään esimerkiksi rehevöitymistä, happikatoa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämereen.

– Se antaa myös konkreettista tietoa siitä, miten rannikkoalueen rakentaminen ja käyttö vaikuttavat meriympäristöön, Häggroth kuvailee.

Tvärminnen asema on Itämeren vanhin tutkimuslaitos, ja sen käytössä on Häggrothin mukaan jopa sadan vuoden mittaisia havaintosarjoja niiltä merialueilta, joilla Hangon Satama toimii. – Yhteistyö antaa meille mahdollisuuden hyödyntää pitkäaikaista tutkimustietoa päätöksenteossa. Samalla se edistää uuden tiedon syntymistä tulevaisuutta silmällä pitäen.

Lue lisää: portofhanko.fi

Metsästys – tarkoin säädelty harrastus

Metsästys on suosittu luontoharrastus. Vuosittain riistanhoitomaksun maksaa yli 300 000 metsästäjää, joille kertyy yhteensä 4,5 miljoonaa metsästyspäivää. Taustalla toimii mittava organisaatio, joka huolehtii metsästyksen kestävyydestä.

Teksti ja kuvitus Suomen

Harvaa harrastusta säädellään yhtä tarkasti kuin metsästystä. Sitä koskee kymmenittäin erilaisia lakeja ja asetuksia, joihin tehdään muutoksia vuosittain. Metsästäjän on tunnettava rajoitukset ja poikkeukset, joilla varmistetaan muun muassa metsästyksen kestävyys.

Riistahallinto vastaa riistaeläinkantojen hyvinvoinnista

Metsästyksen ja riistanhoidon ohjaus sekä valvonta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle, joka valmistelee lainsäädännön ja asettaa riistaeläinten pyynnin ylärajat, alueet ja metsästysajat. Suomen riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta. Sen tehtäviin kuuluvat pyynti- ja poikkeuslupien myöntäminen, kestävän riistatalouden edistäminen ja riistanhoitoyhdistysten

Paljon

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

RIISTAKESKUKSEN HALLITUS

RIISTAPOLITIIKKAAN VAIKUTTAMINEN

Riistanhoitoyhdistysten aluekokoukset (15)

RIISTAPOLITIIKAN TOIMEENPANO

Riistanhoitoyhdistykset (278)

OSALLISTAVAT TOIMINTATAVAT SUOMEN RIISTAKESKUS ALUETOIMISTOT

Alueelliset riistaneuvostot (15) Kestävä riistatalous Vapaaehtoiset riistanhoitoyhdistys aktiivit 30 000

SIDOSRYHMÄT

Valtakunnallinen riistaneuvosto

tukeminen. Lisäksi riistakeskus ylläpitää metsästäjärekisteriä, opastaa ja neuvoo metsästykseen ja riistaan liittyvissä asioissa ja julkaisee Metsästäjä / Jägaren -lehteä.

Lähes jokainen metsästäjä on jäsen paikallisessa riistanhoitoyhdistyksessä (rhy), joita on Suomessa 278. Rhy:t järjestävät vapaaehtoisvoimin koulutukset, metsästäjätutkinnot, ampumakokeet ja huolehtivat muista niille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Niiden tärkeitä yhteiskunnallisia palveluita ovat muun muassa suurpetokonflikteissa ja hirvieläinonnettomuuksissa poliisia avustava suurriistavirka-apu sekä tutkijoiden avustaminen riistatiedon keräämisessä.

Riistaneuvostoissa sidosryhmät edustettuna Alueelliset riistaneuvostot (15 kpl) sekä

vapaaehtoistyötä metsästyksen ohessa

Vuonna 2024 Suomen 278 riistanhoitoyhdistyksessä tehtiin lähes 400 000 tuntia vapaaehtoistyötä

Arvio perustuu riistanhoitoyhdistysten vuoden 2024 toimintailmoituksiin sekä muista lähteistä koottuihin tietoihin

Palvelut

Julkiset hallintotehtävät

JOHTAMINEN JA TUKIPALVELUT

valtakunnallinen riistaneuvosto osallistuvat Suomen riistakeskuksen strategiseen suunnitteluun. Riistaneuvostoissa on edustettuna metsästäjien lisäksi keskeisiä sidosryhmiä. Metsästyksen kestävyys on yhteispeliä, jossa jokaisella toimijalla on oma tärkeä roolinsa. Lainsäätäjät, Suomen riistakeskus, riistan tutkimus, riistanhoitoyhdistykset, metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät muodostavat kokonaisuuden, joka huolehtii riistaeläinkantojen hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä.

Lisätietoja verkkosivuilta: riista.fi ja riistainfo.fi

Rhy tilastoja 2024 Ampumakoetilaisuudet 3 594

Hyväksyttyjä ampumakoesuorituksia

Kolmio ja linjalaskennat

Muita koulutuksia

tapahtumat

riistakeskus

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kuvassa vasemmalla

Dick Karlsson ja oikealla Fredrik Sandström.

Jos haluaa syödä lihaa, on riista ehdottomasti vastuullisin vaihtoehto.

Riistan hyödyntäminen on osa metsästyksen ydintä – Aina kun mainitsen metsästäväni, ensimmäinen kysymys on: ”Voiko sitä lihaa ostaa?” Siksi lähdimme mukaan Viltgårdeniin. Esimerkiksi eräässä metsästysseurassa ammuttiin viime kaudella 200 peuraa. Seuran viisitoista jäsentä eivät pysty itse sitä määrää pakastamaan tai syömään. Me tuomme riistan kuluttajien kotiovelle ja seura saa tuloja, jotka voidaan käyttää esimerkiksi uusien riistapeltojen perustamiseen tai metsästystornien rakentamiseen, Sandström kertoo.

Metsästä lautaselle – riista on vastuullinen valinta

Riista ei ole vain herkullista lihaa, se on osa luonnon tasapainoa. Oikein mitoitettu metsästys hillitsee liikakantojen haittoja ja tukee metsien ja maatalouden elinvoimaa.

– Jos haluaa syödä lihaa, on riista ehdottomasti vastuullisin vaihtoehto. Se elää luonnossa, sitä ei tehotuoteta eikä prosessoida. Riista on käytännössä puhtainta mahdollista lihaa, toteaa Viltgården Premium Products Ab:n toimitusjohtaja Dick Karlsson Riista on myös ravitsemuksellisesti laadukasta: siinä on vähemmän rasvaa ja enemmän makua. – Kannattaa rohkeasti kokeilla muu-

PANOXET KOVENEE!

Panox Original

100% luontainen valmiste, joka virkistää mieskuntoa ja miehistä sukupuolielämää. Tyydyttävä seksielämä on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta ja perhe-elämää.

L-arginiini-yrtti-sinkki*valmiste Panox on mieskunnon ja elinvoiman ylläpitämiseen tarkoitettu ravintolisä, joka tukee luonnollisella tavalla miehistä vireyttä, hyvinvointia ja energisyyttä.

*Edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaaleina.

takin kuin hirveä. Esimerkiksi valkohäntäpeura ja suosikkini metsäkauris tarjoavat hienostuneen maun ja murean koostumuksen. Villisika on aliarvostettu herkku sekä harvinaisuus suomalaisessa keittiössä, joka tuo pöytään täysin omanlaisensa, aromikkaan makumaailman, lisää Viltgårdenin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Fredrik Sandström – Tein joulukinkun villisiasta, ja se oli hyvää, Karlsson vahvistaa.

Viltgården tuo lihan helposti kuluttajien ulottuville, valmiiksi leikattuna ja pakastettuna suoraan kotiovelle. Vähärasvainen liha säilyy pakkasessa jopa kaksi vuotta ja sitä on saatavilla ympäri vuoden.

– Haluamme kiittää sekä metsästysseuroja että asiakkaita. Tarvitsemme metsästäjiä, jotka hoitavat kantoja vastuullisesti ja kuluttajia, jotka arvostavat riistaa, sekä Viltgårdenia, joka yhdistää nämä kaksi, Sandström summaa.

Riista ei ole enää vain metsästäjien herkku. Uskalla maistaa uutta! Lue lisää: vapaatariistaa.fi

Panox Prosta Forte

Panox Prosta Forte aikuisten miesten hyvinvointiin, keski-ikäisille yli 40vuotiaille miehille. Valmiste sisältää kurpitsansiementä, sahapalmua, sinkkiä ja E-vitamiinia. Sinkki edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaalina ja E-vitamiini puolestaan edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä.

Panox Vire intiimigeeli 50 ml

Panox VIRE on miehelle, joka tietää mitä haluaa – ja haluaa tuntea sen. Tämä 100 % luonnollinen intiimigeeli lämmittää, virkistää ja herättää aistit.

Ei kompromisseja – vain puhdasta nautintoa.

• Lämmittävä & viilentävä vaikutus – tunne, joka jää mieleen

• Kosteuttaa, hoitaa ja herättää ihon eloon

• Täydellinen hierontaan – tukee verenkiertoa ja virittää tunnelman

Ainesosat luonnosta: auringonkukkaöljy, aloe vera, mehiläisvaha, piparminttu & appelsiininlehtiöljy.

• Ei parabeeneja • Ei alkoholia

• Ei tekotuoksuja

Sytytä tunne –luonnollisesti.

Teksti Kati Halonen
TULOSSA UUTUUS!

Eräetiketti kuuluu jokaisen metsästäjän ja kalastajan reppuun

Valtion omistamilla mailla metsälle pääsevät myös he, joilla ei ole omaa maata tai metsästysseuran jäsenyyttä. Pohjoisessa paikalliset saavat metsästää valtion mailla kotikunnassaan maksutta, mutta kaikille löytyy tilaisuuksia, kunhan luvat hankkii ajoissa ja on valmis joustamaan ajassa ja paikassa.

– Metsässä on tilaa kaikille, kun liikutaan toisiamme kunnioittaen. Vastuullisessa eränkäynnissä huomioidaan luonto, muut kulkijat ja riistan hyvinvointi. Olemme laatineet eräetiketin, joka ohjaa metsästäjiä ja kalastajia hyviin käytäntöihin: vältetään turhaa häiriötä, annetaan tilaa muille ja huolehditaan siitä, että pyynti on kestävää, painottaa Metsähallituksen Eräpalvelujen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm

Lupia riittää kaikille, jos on valmis vaihtamaan aikaa ja paikkaa Suosituimpien alueiden ja ajankohtien

Kaupallisessa yhteistyössä:

Erätarkastaja Jani Suua tarkastaa Aku Ahlholmin (kuvissa oikealla) aseenkantoluvan sekä tarkistaa aseesta, että sarjanumero täsmää lupaan.

luvat myydään loppuun sekunneissa. – Verkkokaupassamme on lupamyynnin alkaessa valmiiksi kirjautuneena kaksituhatta metsästäjää. Ja saman verran puheluita tulee asiakaspalveluun ensimmäisen tunnin aikana. Mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Savossa on mahtavia metsästysalueita ja vahvoja riistakantoja. Ja mitä myöhemmälle syksyyn mennään, sitä vähemmän on hirvikärpäsiä, muistuttaa Ahlholm.

– Jotta metsästys olisi saavutettavissa myös uusille harrastajille ja niille, joilla ei ole omaa maata tai metsästysseuran jäsenyyttä, meillä on velvollisuus antaa etusija tällaisille henkilöille erityisesti kausi- ja hirvilupien myöntämisessä. Ensin arvioidaan paikallisten metsästyspaine ja sen jälkeen määritellään, paljonko voidaan myydä ulkopuolisille. Meillä ei ole oikeutta myydä lupia enempää kuin mitä kanta kestää. Vieraslajien metsästykseen saa edullisia lupia, Ahlholm jatkaa.

Ennen kauden alkua

• Tarkista lupien myyntiaikataulu,

• Harkitse vaihtoehtoisia paikkoja tai aikoja

• Tutustu eräetikettiin

Metsähallituksen kohteet sekä kalastus-, metsästys- ja maastoliikenneluvat löydät samasta paikasta eraluvat.fi

Metsässä riittää yksi oikein valittu veitsi

Perinteinen puukko on kaunis ja monelle rakas. Mutta lakattu koivukahva on märissä tai verisissä käsissä liukas.

– Modernit retkiveitset ovat monikäyttöisiä työkaluja, joiden ergonomia, materiaalit ja käyttöturvallisuus ovat huippuluokkaa. Yksi tärkeimmistä yksityiskohdista on väistin – se estää kättä lipsumasta terään tilanteissa joissa ote on liukas, kuten hirveä suolistaessa tai kalaa peratessa. Hyvällä veitsellä hoituvat turvallisesti ja tehokkaasti niin laavupuiden teko, eväiden valmistelu kuin riistankin käsittelykin. Mutta veistä käsiteltäessä on oltava varovainen kaikissa olosuhteissa, toteaa TERÄ-ASEkeskuksen perustaja

Sami Raunio

Hyvä veitsi on käteen ja budjettiin sopiva – Nyrkkisääntö on, että isolla veitsellä tekee vähän kaikkea, vaikka pienen kalan perkaaminen voikin olla haastavaa, pie -

nellä ei tee juuri mitään. Esimerkiksi Cold Steel SRK:n seitsemäntuumainen terä soveltuu sekä hakkuuseen että nylkyyn. Kymmentuumaisten Bowie-veitsien suosio kasvaa, niillä onnistuu jopa klapien teko ilman kirvestä. Yksi kunnollinen työkalu riittää. Mutta monitoimityökalut kuuluvat motoristin pakkiin, eivät metsään, Raunio huomauttaa.

40–50 eurolla saa hyvin toimivan veitsen, sadalla eurolla jo todella hyvän. – Halpa veitsi on usein ohut ja katkeaa helposti. Veitsen valinnassa on oleellista miettiä millaiselle retkelle on lähdössä ja mitä veitsellä aiotaan tehdä, sekä keskustella asiantuntevan myyjän kanssa, joka tuntee eri teräslaadut ja käyttötarkoitukset, painottaa Raunio. Veitsi vaatii huoltoa pysyäkseen kunnossa. Ennen kuin terän laittaa takaisin tuppeen, se on aina syytä puhdistaa jo pelkästään hygieniankin vuoksi. Ruostumista ehkäisee parhaiten korkeahiiliteräkselle tarkoitettu teräöljy, jonka viskositeetti on juuri sopiva. Myös aseöljy toimii hyvin, ja jopa ruokaöljy on parempi kuin ei mitään.

Tutustu uutuuksiin ja löydä oma luottoveitsesi vaativankin retkeilijän tarpeisiin: eraasekeskus.com / tuote-osasto/uutuudet /

Teksti Kati Halonen
Teksti Kati Halonen

Puukko, joka ei petä

Kysy keneltä tahansa kokeneelta eräilijältä mikä on varusteista tärkein. Vastaus ei ole GPS, rinkka tai edes kunnolliset jalkineet – se on puukko. Puukko ei ole pelkkä väline; se on kumppani, turva, selviytymisen tuki ja arkinen apuri.

– Hyvä puukko on terävä, kestävä ja ergonomisesti käteen sopiva. Erityisesti lapsille on tärkeää neuvoa varhain puukon oikeaoppinen käyttö, se opettaa kädentaitoja. Mutta siihen ei koskaan tule käyttää tylsää puukkoa. Tylsä terä ei vain vaikeuta työskentelyä, vaan lisää merkittävästi tapaturmariskiä, muistuttaa Sissipuukon kehittäjä J-P Peltonen – Puukkoa ei saa koskaan lyödä pystyyn esimerkiksi laituriin tai puunrunkoon. Kun perataan kalaa märillä käsillä, puukko voi lipsahtaa. Tämän kardinaalivirheen on tehnyt jopa kirurgi, Peltonen huomauttaa.

Ainoa puukko, jonka tarvitset J-P Peltonen työskenteli sotilastarkkai-

amerikkalaisen sotilasveitsen. Vaikka veitsen jämeryys ja tasapaino tekivät häneen syvän vaikutuksen, vasta sodankyläläisen everstiluutnantin toteamus sai hänet tarttumaan haasteeseen: ”Suomessa ei ole puukkoa, joka kelpaisi minun sotilailleni.”

– Ensimmäiset puukonterät hioin käsin, mutta jo yli 10 vuoden ajan Sissipuukon terät on valmistettu suomalaisena käsityönä Kauhavalla. Suurin innovaatio on tuppiratkaisu, jossa puukkoa voi kantaa olkahihnassa ylösalaisin ja sen saa vikkelästi esiin ja takaisin tuppeen yhdellä kädellä, Peltonen kertoo.

Sissipuukko M95 on klassikko, Sissipuukko M07 eränkävijän luottotyökalu ja uusin Pikkusissi M23 sopii myös lasten ja

– Messuilla ihmiset tarttuvat usein ensin Pikkusissiin. Se sopii kaikenkokoisiin käsiin. Ja se on todella vahva – kestää koko eliniän. Itse käytän sitä keittiössä ja eräretkillä pikkupuukkona. Lähitulevaisuudessa terän voi valita myös ruostumattomasta teräksestä valmistettuna, jolloin se kestää myös merillä esimerkiksi paukkuliiveihin kiinnitettynä. M07 mallista on jo julkaistu rosterviversio, toteaa Peltonen.

Lue lisää puukosta, joka palvelee yhtä luotettavasti armeijan erikoisjoukkoja kuin suomalaista metsästäjää ja kalastajaa: sissipuukko.fi

Kati Halonen
Kuvassa Sissipuukon kehittäjä J-P Peltonen.
KUVA: OMA ARKISTO

KEULA KOHTI VASTUULLISTA VENEILYÄ. TURVANASI KATTAVA VENEVAKUUTUS.

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.