Kriittinen infrastruktuuri 3/2026

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

KRIITTINEN INFRASTRUKTUURI

Finnish Data Center Association ry:n toiminnanjohtaja Antti Poikola:

”Datakeskusten rooli tulee voimistumaan lähivuosina”

ja koe uusi kansainvälinen sähköalan ammattitapahtuma

TÄSSÄ

Energiahankkeissa ratkaisee koko ketjun hallinta

Suomen energiainfra kestää, vaikka kysyntä kasvaa ja riskit lisääntyvät

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 30.3.2026

Tekijät: Elina Ihalainen (044 9853 509, elina.ihalainen@mediaplanet.com), Lasse Uusivirta, Maya Harjunpää, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Maria Putaansuu

facebook.com/kehittyvatkaupungit

@Mediaplanetfi

Kierrätäthän tämän lehden

Kaupallisessa yhteistyössä:

Yksi tärkeimmistä toiminta- ja huoltovarmuuden pilareista on sähkönsaannin jatkuvuus.,

CER-laki vahvistaa kriittisten palvelujen häiriönsietokykyä

Muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut kriittisen infrastruktuurin suojan keskiöön. Suomessa varautumista ohjataan uudella sääntelyllä.

Teksti Mikaela Katro

Yhteiskunnan arki nojaa järjestelmiin, joiden merkitys näkyy usein vasta häiriötilanteissa. Sähkön, veden, liikkumisen ja maksuliikenteen taustalla on kriittinen infrastruktuuri, jonka toimintavarmuus on muuttuneessa turvallisuusympäristössä keskeinen kysymys. Sisäministeriön johtavan asiantuntijan Laura Siitarin mukaan kyse on kokonaisuudesta, joka turvaa yhteiskunnan perustoiminnot. – Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan tiloja, laitteistoja ja järjestelmiä, joihin elintärkeät palvelut tukeutuvat. Häiriö yhdessä sektorissa voi heijastua laajasti useille toimialoille. Infrastruktuurin suojaaminen liittyy suoraan yhteiskunnan kykyyn toimia myös vakavissa häiriötilanteissa. CER-laki tuli voimaan heinäkuussa 2025.

– Lain tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja varmistaa, että keskeiset palvelut toimivat myös vakavissa häiriötilanteissa, Siitari sanoo.

Varautuminen rakentuu yhteistyölle CER-laki perustuu EU:n direktiiviin ja koskee 11 keskeistä toimialaa energiasta ja liikenteestä terveyteen, digitaaliseen

infrastruktuuriin ja elintarvikeketjuun. Siitari kuvaa lain ulottuvan laajasti yhteiskunnan elintärkeisiin palveluihin. Lain toimeenpanoa koordinoi sisäministeriö.

– Lain mukaisessa kansallisessa CERriskiarviossa tunnistetaan keskeisiin palveluihin kohdistuvat riskit sekä toimialojen väliset ja rajat ylittävät riippuvuudet. Arvio ei ole julkinen, ja sitä käytetään kriittisten toimijoiden määrittämisessä. Riskiarvio on osa kansallista ja alueellista riskiarviokokonaisuutta.

– Riskienhallinta ja varautuminen kuuluvat kullekin toimijalle ja toimialalle, Siitari jatkaa.

Valtakunnallinen suunnitelma ohjaa kriittisten toimijoiden määrittämistä ja häiriönsietokyvyn kehittämistä. Koska suuri osa infrastruktuurista on elinkeinoelämän hallussa, toimintavarmuus perustuu Siitarin mukaan viranomaisten ja toimijoiden yhteistyöhön.

– Kriittisille toimijoille asetetaan velvoite laatia riskiarvio ja jatkuvuussuunnitelma, ja viranomaiset valvovat velvoitteiden noudattamista sekä tarjoavat ohjausta.

Varavoima vahvistaa yhteiskunnan häiriönsietokykyä

Kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuus ja huoltovarmuus rakentuvat monista tekijöistä, joista yksi tärkeimmistä on sähkönsaannin jatkuvuus. Häiriöt sähkönjakelussa vaikuttavat nopeasti palveluihin, prosesseihin ja turvallisuuteen.

Teksti Kati Halonen

– Varavoima on olennainen osa kriittisten toimintojen jatkuvuudenhallintaa, sillä sen avulla keskeiset järjestelmät pysyvät toiminnassa myös sähkökatkojen aikana. Toimiva varavoima muodostaa kriittisen infrastruktuurin näkymättömän selkärangan, sanoo kWset Oy:n markkinointipäällikkö Jimi Nurmi

CER-laki velvoittaa kriittisen infrastruktuurin toimijoita EU:n CER-direktiiviin perustuva laki kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta on tullut voimaan Suomessa. Lain käytännön vaikutukset korostuvat kesällä 2026, jolloin kriittisen infrastruktuurin toimijat nimetään.

Kriittisiksi määriteltyjen organisaatioiden on arvioitava toimintaansa kohdistuvat riskit ja varauduttava häiriöihin suunnitelmallisesti. Sähkönsaannin varmistaminen on monille toimijoille keskeinen edellytys, jotta muut järjestelmät ja turvallisuustoiminnot voivat jatkaa toimintaansa kaikissa tilanteissa.

Toimiva varavoima muodostaa kriittisen infrastruktuurin näkymättömän selkärangan.

kW-set Oy on kriittisen varavoiman asiantuntija – Varavoimaratkaisun toteutus riippuu siitä, mitä toimintoja halutaan turvata, kuinka paljon tehoa tarvitaan ja millaiseen häiriötilanteeseen varaudutaan. Mitoitus tehdään riskin ja toiminnan kannalta kriittisten kuormien mukaan, Nurmi kertoo.

kW-set Oy on erikoistunut varavoimaratkaisuihin datakeskuksille, sairaaloille, teollisuudelle ja muille vaativille kohteille. Palveluihin sisältyvät suunnittelu, logistiikka, asennus, käyttöönotto, kunnossapito sekä väliaikaiset varavoimaratkaisut. Jokainen toimitus toteutetaan asiakkaan tarpeisiin sovitettuna kokonaisratkaisuna.

Lue lisää CER-lain uusista velvoitteista kriittisille toimijoille: kwset.fi/fi/cer-laki

Kaupallisessa yhteistyössä:

Istekin palvelut on rakennettu turvaamaan asiakkaiden kriittinen toiminta.

Oma

runkoverkko turvaa kriittiset palvelut

Julkisen sektorin tietoliikenne ei ole vain tekniikkaa.

Hyvinvointialueilla, kunnissa ja terveydenhuollossa se on osa arjen toimintakykyä, jonka on kestettävä myös häiriöitä ja poikkeusoloja.

– Dedikoitu, suljettu ja 24/7 omassa hallinnassa oleva tietoliikenneverkko vahvistaa julkisen sektorin toimintavarmuutta, kyberturvallisuutta ja digitaalista suvereniteettia. Kun palvelujen toimivuus riippuu yhä enemmän datasta ja digitaalisista järjestelmistä, verkosta tulee osa kokonaisturvallisuutta, muistuttaa Istekki Oy:n digiturvapalvelutliiketoimintayksikön johtaja Jenni Siermala

Kunta- ja sotesektorilla pitkät toimitusketjut tekevät kokonaisuudesta helposti haavoittuvan. Mitä monimutkaisemmiksi arkkitehtuuri ja toimittajaverkosto kasvavat, sitä vaikeammaksi häiriöistä toipuminen käy.

– Verkon laatu näkyy suoraan käyttäjäkokemuksessa ja työn sujuvuudessa. Jos potilastietojärjestelmissä ja kirjaamisessa on viivettä, se kuormittaa henkilöstöä, hidastaa työtä ja lisää virheriskiä.

Samalla se kasvattaa terveydenhuollon ammattilaisten kokemaa teknostressiä, Siermala huomauttaa.

Yhtenäinen infrastruktuuri tuo suvereniteettia ja mittakaavaetuja Palvelun toimivuuden lisäksi olennaista on se, kuka verkkoa hallitsee ja kenellä on pääsy dataan. – Istekin palvelut on rakennettu turvaamaan asiakkaiden kriittinen toiminta ja sen jatkuvuus. Verkon keskeiset osat, kuten IP-avaruudet, reititykset ja ydintoiminnot, ovat omassa hallinnassa. Verkossa ei ole kuluttajaliikennettä, järjestelmiä voidaan ajaa Istekin datakeskuksista paikkakuntariippumattomasti ja viiveet on pystytty minimoimaan, sanoo Istekki Oy:n infrastruktuuripalvelut-liiketoimintayksikön johtaja Reijo Kontkanen

Istekki tarjoaa palveluja yhden luukun periaatteella, mikä tuo mittakaavaetuja ja kustannussäästöjä. Yhteiset kilpailutukset, valmiit turvalliset yhteydet ja keskitetty osaaminen keventävät asiakkaiden omaa toimittajahallintaa ja helpottavat varautumista. Samalla julkinen sektori saa käyttöönsä ratkaisuja, joissa jatkuvuus ja turvallisuus asetetaan lyhyen aikavälin osaoptimoinnin edelle. Dedikoidun runkoverkon merkitys julkiselle sektorille tiivistyy kolmeen asiaan: se vahvistaa toimintavarmuutta, tukee kyberturvallisuutta ja lisää digitaalista suvereniteettia. Näin kriittiset julkiset palvelut voidaan pitää toiminnassa myös poikkeusoloissa.

Tutustu resilienttiin runkoverkkoon: istekki.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vantaa Carbon Capture leikkaa lämmöntuotannon päästöt

Vantaa Carbon Capture –hanke ottaa talteen jätteen lämpökäsittelyn hiilidioksidipäästöt ja luo samalla hiilenpoistoyksiköitä.

Vantaa Carbon Capture –hanke ottaa talteen jätteen lämpökäsittelyn hiilidioksidipäästöt ja luo samalla hiilenpoistoyksiköitä.

Vantaa Carbon Capture -hankkeessa kaukolämmön tuotannossa käytettävän jätteen lämpökäsittelyn päästöt leikataan kokonaan. Samalla Vantaan Energia luo Suomessa toimivien yritysten käyttöön hiilidioksidi-infrastruktuuria.

– Puolet jätteisiin sitoutuneesta hiilestä on fossiiliperäistä ja puolet on biogeenistä. Varastoimalla bioperäistä hiilidioksidia luomme hiilenpoistoyksiköitä, projektijohtaja Hanna Pitkänen kertoo. Hiilenpoistoyksiköt ovat arvopapereita, joilla muut yritykset voivat kompensoida vaikeasti vältettävissä olevia päästöjä.

– Vantaa Carbon Capturen tavoitteena on saada 600 000 tonnia hiilidioksidia pois jätteenpoltosta. Fossiilisten osuus siitä on puolet.

Miten hiilidioksidi sidotaan ikuisuusvarastoon?

Jätevoimalasta hiilidioksidi siirretään putkella satamaan, jossa se nesteytetään ja välivarastoidaan. Sieltä hiilidioksidi kuljetetaan laivalla pysyvään varastoon.

– Hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi geologisiin muodostelmiin, esimerkiksi

Puolet jätteisiin sitoutuneesta hiilestä on biogeenistä. Varastoimalla bioperäistä hiilidioksidia luodaan hiilenpoistoyksiköitä, Hanna Pitkänen kertoo.

vanhoihin öljyvarantoihin, jotka mahdollistavat hiilidioksidin pysyvän poistamisen ilmakehästä.

Vantaa Carbon Capture on jättihanke, johon kuuluu muun muassa hiilidioksidin käsittelyn arvoketjun rakentaminen Vuosaaren satamaan. Kauempana toimivat yritykset voisivat kuljettaa hiilidioksidia junaraiteilla laivattavaksi. Kun infrastruktuuri on rakennettu, toimintaa on helppo skaalata moninkertaisille hiilidioksidimäärille.

– Tarjoamme ennakkositoumuksia jo nyt ja hiilikrediittien tuotanto alkaa viimeistään vuonna 2032. Jos olette asettaneet vastuullisuustavoitteet ja haluatte rakentaa parempaa huomista, tervetuloa mukaan, Pitkänen hymyilee.

Kiinnostuitko hiilikrediiteistä?

Ota yhteyttä Hanna Pitkäseen ja lue lisää:

vantaanenergia.fi/tietoameista/hankkeet/vantaacarbon-capture

Kaupallisessa yhteistyössä:

Energiahankkeissa ratkaisee koko ketjun hallinta

Energiajärjestelmä rakentuu yhä useammin kokonaisuuksista, joissa tuotanto, varastointi ja sähkönsiirto kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Siksi energiapuistojen rakentamisessa ei ole kyse vain yksittäisistä voimaloista tai teknisistä järjestelmistä vaan koko infrastruktuurin toimivuudesta: siitä, miten aurinko, tuuli, akkuvarastot ja sähköasemat saadaan toimimaan yhtenä luotettavana kokonaisuutena. Kehitys vie kohti hybridipuistoja, joissa samaan hankkeeseen voi kytkeytyä esimerkiksi aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja akkuvarastointia.

– Energiahankkeet toteutetaan usein EPC-mallilla, jossa yksi toimija vastaa projektin suunnittelusta, hankinnoista ja rakentamisesta avaimet käteen -periaatteella. Tällainen toteutusmalli korostaa kykyä hallita kokonaisuutta alusta loppuun, toteaa NRC Groupin Sähkö ja Energia -divisioonan johtaja Sami Korhonen Keskeiseen rooliin nousevat sähkötekninen osaaminen, vahva suunnittelu- ja sopimusosaaminen, sähköturvallisuus, käyttöönoton varmistaminen sekä koko projektin aikataulullinen hallinta. Hankkeen todellinen arvo ratkeaa vasta siinä vaiheessa, kun järjestelmä saadaan turvallisesti ja sujuvasti käyttöön.

Pohjoismaiden kunnianhimoisin infrarakentaja

NRC Group rakentaa kasvuaan vankan infrataustan päälle. Pitkä kokemus ratojen ja muun infran sähköjärjestelmistä, rakentamisesta, käyttöönotosta ja kunnossapidosta antaa vahvan perustan myös energiahankkeisiin, joissa ratkaisevat kokonaisuuden hallinta, sähkötekninen osaaminen ja kyky toteuttaa vaativia hankkeita turvallisesti. Osaamista on rakennettu määrätietoisesti jo vuosien ajan, ja voitetut kilpailutukset ovat vahvistaneet sen, että suunta on oikea.

NRC Groupin poikkeuksellisen vahva allianssiosaaminen näkyy kyvyssä viedä vaativia hankkeita eteenpäin yhdessä asiakkaan kanssa.

– Paras lopputulos syntyy silloin, kun hanketta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa jo kehitysvaiheesta alkaen. Näin rakenteet, aikataulut ja toteutus voidaan sovittaa kustannustehokkaasti sekä rakentamisen että käytön tarpeisiin. Kun kunnossapito huomioidaan jo suunnittelupöydällä, kokonaisuus toimii paremmin myös käytön aikana. Ajattelun ytimessä on koko hankkeen etu: ei osaoptimointi, vaan se, että ratkaisut palvelevat projektia mahdollisimman hyvin koko elinkaaren ajan, Korhonen sanoo. – Suunnitteluvaiheessa huomioimme myös rakentamisen ja käytönaikaisen turvallisuuden. Työnaikainen turvallisuus on erittäin vahva osa kulttuuriamme, jatkaa Korhonen. Korhonen kiteyttää onnistuneen infraprojektin kolmeen asiaan: yhteistyöhön, kokemukseen ja

Kuvassa johtaja Sami Korhonen.

NRC Groupin ensimmäinen tuulipuistohanke Suomessa käynnistyi OX2:n projektissa, jossa ratkaisevaksi nousi kyky kuvata jo tarjousvaiheessa, miten hanke viedään käytännössä läpi.

Kuvassa projektipäällikkö Armin Bahramnoori.

lunastettuihin lupauksiin.

– Parasta markkinointia ovat onnistuneet projektit. Asiakkaan luottamus syntyy siitä, kun pidämme kiinni lupauksistamme turvallisuuden, aikataulun sekä laadun suhteen. Tämä on edellytys sekä asiakkaan että urakoitsijan taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle. Olemmekin saaneet asiakkailta kiitosta hyvästä palvelusta ja laadukkaasta työstä, Korhonen summaa.

Tutustu vihreän energiainfran vahvaan tekijään: nrcgroup.fi/palvelut/ uusiutuvan-energian-palvelut

Kun kunnossapito huomioidaan jo suunnittelupöydällä, kokonaisuus toimii paremmin myös käytön aikana.

Kokonaisvastuu tuki OX2:n tuulipuistohankkeen toteutusta NRC Groupin ensimmäinen tuulipuistohanke Suomessa käynnistyi OX2:n projektissa, jossa ratkaisevaksi nousi kyky kuvata jo tarjousvaiheessa, miten hanke viedään käytännössä läpi. Pelkän kaupallisen tarjouksen sijaan NRC laati projektin toteutussuunnitelman, jossa avattiin konkreettisesti työn eteneminen sekä se, miten laadusta, turvallisuudesta ja kokonaisuuden hallinnasta pidetään huolta koko hankkeen ajan. Etua oli myös siitä, että NRC pystyi toteuttamaan hankkeen kaikki kolme urakkaa.

– Pystyimme osoittamaan, että meillä on selkeä näkemys siitä, mitä hankkeessa tehdään, miten se tehdään ja mitä tilaaja voi toteutukselta odottaa. Merkitystä oli myös sillä, että pystymme tarvittaessa toteuttamaan kaiken tieverkostosta perustuksiin ja sisäverkoista sähköasemaan omana työnä, kertoo energiarakentamisen projektipäällikkö

Armin Bahramnoori

Infrahankkeissa aikatauluhallinta on keskeinen osa onnistumista. Aikatauluun vaikuttivat sekä olosuhdehallinta että laitteiden pitkät toimitusajat. NRC Groupilla on kokemusta isojen projektien hankinnoista ja laajojen hankintakanavien ansiosta kriittisten komponenttien hankinnat ovat sujuneet suunnitellusti.

Vaativa asiakas haastaa hyvällä tavalla OX2:n hankkeessa tilaajan aineisto ja vaatimustaso olivat lähtökohtaisesti korkealla. Vaikka infrarakentaminen on NRC Groupille tuttua, OX2:lla on pitkä kokemus tuulipuistoja uusiutuvan energian hankkeista, ja tämä kokemus näkyy heidän vaatimuksissaan sekä suunnittelun ja rakentamisen ohjauksessa. – Juuri tästä syystä hanke on ollut myös oppimiskokemus. Kun tilaaja tuo projektiin uusia näkökulmia ja edellyttää paljon, se haastaa meitä hyvällä tavalla. Samalla oma osaamisemme syvenee, prosessit kehittyvät ja valmiudet uusiutuvan energian hankkeissa vahvistuvat entisestään. Kunnianhimo tarkoittaa meillä sitä, että haluamme tehdä asiat yhä paremmin, Bahramnoori sanoo. Myös tilaajan valmistelulla on suuri merkitys. Mitä pidemmälle hanke on viety esiselvitysten ja esisuunnittelun osalta, sitä tarkemmin urakoitsija pystyy mitoittamaan tarjouksensa ja palvelunsa todellisiin tarpeisiin. OX2 on tästä hyvä esimerkki: kun lähtötiedot ja suunnitelmat ovat kattavia, myös tarjouksista voidaan tehdä tarkempia ja koko hankkeen toteutuksesta ennakoitavampaa.

NRC Group on Pohjoismaiden kunnianhimoisin infra-alan toimija, joka suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää kriittistä infraa monipuolisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Yritys tarjoaa kestäviä infraratkaisuja uusimpien teknologioiden ja parhaiden käytäntöjen avulla raideliikenteen, sähkö- ja energiatuotannon, maa- ja vesirakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. NRC Group luo kunnianhimoisia ratkaisuja ja jakaa pohjoismaiden parhaita infrakäytäntöjä – ihmisten, asiakkaiden, kumppaneiden ja koko yhteiskunnan hyväksi.

Mitä enemmän yhteiskunta pyörii netin varassa,

sitä kriittisempiä datakeskukset ovat

Yhteiskunnan toiminnan jatkuvuus on internetin varassa ja internet asuu datakeskuksissa. Pilvipalvelu ovat mielikuvaltaan fyysistä arkistoa hähmäisempi ja siksi sen konkreettinen sijainti unohtuu helposti.

Teksti Anna Kuronen

– Datakeskuksista ei ole aiemmin keskusteltu näin paljon. Muualla suvereniteettidebatti on kuumempaa, esimerkiksi Hollannissa se on hallitusohjelmassa, sanoo Finnish Data Center Associationin (FDCA) toiminnanjohtaja Antti Poikola Tilastokeskus määrittelee datakeskukset samaan luokkaan kuin kotisivujen palveluntarjoajat, vaikka datakeskukset ovat suurteollisuutta.

– Datakeskusten rooli tulee voimistumaan lähivuosina ja siksi avoin keskustelu on tärkeää.

Euroopassa ei ole ylimääräistä vapaata datakeskuskapasiteettia

Suurin riski datakeskuksen toiminnalle on sähkökatko, mutta ei pienempiäkään riskejä voi ohittaa.

– Kybervuotojen ohella datakeskuksen fyysinen tuhoutuminen tai kolmannen maan poliittinen vaikuttamishalu ovat riskejä, joita pitää miettiä. Auttavatko hajauttaminen ja reservi?

Esimerkiksi Ukraina siirsi sodan syttymisen jälkeen julkiset toiminnot nopeasti pois Ukrainassa olevista datakeskuksista.

– Ongelma on se, että EU:ssa ei ole

Kaupallisessa yhteistyössä:

ylimääräistä vapaata datakeskuskapasiteettia eikä Keski-Eurooppaan mahdu uusia datakeskuksia. Siksi katseet ovat kääntyneet reunoille eli Pohjoismaihin, Espanjaan ja Portugaliin.

Datakeskuksilta pitäisi edellyttää luontoarvojen kompensointia Suomalaiset datakeskukset ovat kestävyydeltään Euroopan huippuluokkaa, mutta sääntelyä on tulossa lisää. Komissio valmistelee datakeskuksille energialuokitusta, joka ohjaa rahoitusta taksonomian kautta. Etelä-Eurooppa lobbaa jo löyhempien ilmastoneutraaliuskriteerien puolesta, mikä ei ole Suomen etu. – Sääntelyä enemmän datakeskusten käyttöönottoa estää sähköverkkoon liittymisen hillitön hitaus. En ole huolissani sähkön hinnasta, koska Suomessa on kehitetty sähköverkkoa pitkäjänteisesti ja kyberriskeihin EU tarttuu CER- ja NIS2-standardoinneilla. Näiden rinnalla pitäisi kiinnittää huomiota datakeskusten ympäristövaikutuksiin ja kaikilta suurilta hankkeilta olisi hyvä edellyttää luontokompensaatioita, Poikola toteaa.

Kybervuotojen ohella datakeskuksen fyysinen tuhoutuminen tai kolmannen maan poliittinen vaikuttamishalu ovat riskejä, joita pitää miettiä, Antti Poikola (kuvassa) muistuttaa.

Häiriönsietokyky rakennetaan arjessa

Rakennetun ympäristön data on tärkeä osa kriittistä infrastruktuuria. Sen häiriönsietokyky rakennetaan tiedonhallinnalla, varautumisella ja turvallisilla digitaalisilla ratkaisuilla.

Teksti Kati Halonen

– CER- ja NIS2-vaatimukset merkitsevät käytännössä sitä, että organisaatioiden on toimittava aiempaa järjestelmällisemmin riskienhallinnassa, dokumentoinnissa, varautumisessa ja kriittisten tietojen suojaamisessa. Häiriönsietokyky ei ole enää erillinen varautumistoimi, vaan osa jokapäiväistä toimintaa. Samalla sääntely tarjoaa mahdollisuuden tarkastella kriittisesti omia käytäntöjä ja nostaa toiminnan tasoa laajemminkin, toteaa Buildercom Oy:n toimitusjohtaja Heikki Rouhesmaa – Organisaatiolla on oltava valmiina selkeä palautumissuunnitelma. On tiedettävä, mitä tehdään tietojärjestelmille, miten tuotantoa turvataan, miten viestintä hoidetaan ja missä järjestyksessä korjaustoimet käynnistetään. Pelkkä suunnitelma ei kuitenkaan riitä, vaan erilaisia häiriötilanteita ja skenaarioita pitää myös harjoitella, jotta puutteet havaitaan ennen todellista kriisiä, Rouhesmaa jatkaa.

Datan sijainti on turvallisuuskysymys Tietoturvassa on tärkeää, että tiedetään missä data sijaitsee, kuka sitä käsittelee ja kuka siihen on päässyt käsiksi. Kun tieto on tietoturvallisessa, valvotussa ja lokitetussa ympäristössä, sen eheyttä ja käyttöä voidaan hallita luotettavammin myös

Häiriönsietokyky ei ole enää erillinen varautumistoimi, vaan osa jokapäiväistä toimintaa, Heikki Rouhesmaa muistuttaa.

häiriötilanteissa. Kotimaisuus on tässä turvallisuusvalinta: kun data pysyy Suomessa, myös sen sijainti, käsittely ja toimintaympäristö ovat läpinäkyvämpiä.

Organisaatiolla on oltava valmiina selkeä palautumissuunnitelma.

– Tiedon on oltava helposti löydettävää, ei hajallaan eri järjestelmissä. Samalla tarvitaan ajantasaisia ohjelmistoja, jatkuvaa kehittämistä ja henkilöstön osaamisen vahvistamista, jotta turvallisuus toteutuu myös käytännössä, muistuttaa Rouhesmaa. Buildercom tarjoaa tiedonhallintaa koko kiinteistön elinkaarelle. Tiedonhallinnan ratkaisut pohjaavat kolmeen pääperiaatteeseen: turvallisuuteen, toimintavarmuuteen ja kotimaisuuteen.

Lue lisää suomalaisista rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ratkaisuista:

buildercom.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Valaistus vaikuttaa myös kaupunkiympäristön turvallisuuteen,

Turvallinen kaupunki rakentuu myös valolle

Valaistus tukee arjen turvallisuutta, helpottaa liikkumista ja valvontaa sekä varmistaa toiminnan jatkuvuuden myös häiriötilanteissa.

Teksti Mikaela Katro

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kriittinen infrastruktuuri pitää yhteiskunnan toiminnassa myös poikkeustilanteissa. Energiaverkot, liikenneympäristöt, sairaalat ja tietoliikennejärjestelmät muodostavat kokonaisuuden, jonka toiminta ei saa keskeytyä. Usein huomaamatta jää kuitenkin yksi keskeinen tekijä: valaistus.

– Valaistus mahdollistaa turvallisen työskentelyn, liikkumisen ja valvonnan. Ilman laadukasta valaistusta kriittisten järjestelmien käyttö, huolto ja häiriöihin reagointi

vaikeutuvat merkittävästi, Airamin projektivalaistuksen aluemyyntipäällikkö Matti Henttonen sanoo.

Henttonen nostaakin valaistuksen olennaiseksi osaksi yhteiskunnan toimintavarmuutta.

– Varmuus alkaa oikeista laitevalinnoista toiminnallisuuksineen. Yleisvalaistuksessa suositaan laadukkaita ja käyttöympäristöön sopivia valaisimia.

Valinnat tehdään aina käyttöympäristön

Älykkäät ajoneuvot vaativat koko toimialalta uudenlaista ajattelua

Hyötyajoneuvoliikenteessä on käynnissä murros, jossa älykkyys, digitaalisuus ja sähköisyys muuttavat yhtä aikaa kalustoa, logistiikkaa ja koko toiminnan johtamista. Samalla myös osaamisvaatimukset kasvavat.

– Sähköistyminen ei ole vain käyttövoiman vaihtumista, vaan paljon laajempi muutos. Raskaassa liikenteessä ei riitä, että dieselajoneuvo korvataan sähköisellä ja latausratkaisuja mietitään sen jälkeen. Siirtymä edellyttää koko toimintaympäristön suunnittelua: latausta, huoltoa, dataa, reittejä ja operointia. Kyse on ennen kaikkea kokonaisratkaisusta ja infrastruktuurista, ei vain yksittäisestä ajoneuvosta, toteaa Vehon sähköisten kuorma-autojen tuotepäällikkö Risto Ahola Ajoneuvo ei ole enää vain kuljetusväline, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa ratkaistaan asiakkaan liiketoiminnan toimivuus. Kun toimintaa johdetaan datan avulla, myös poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Siksi älykkäät ajoneuvot eivät muuta vain kalustoa, vaan koko toimialan ajattelua ja osaamistarpeita.

Raudan myyjästä ratkaisun myyjäksi Kun dieselreittiä lähdetään sähköistämään, työ ei ala ajoneuvosta vaan reitin simuloinnista. Sen avulla arvioidaan esimerkiksi tarvittava latausteho, jotta ajo toimii suunnitellusti myös vaihtelevissa sääoloissa. Samalla rakennetaan valmiiksi

vaihtoehtoiset toimintamallit tilanteisiin, joissa olosuhteet muuttuvat mutta kuljetuksen on silti päästävä perille sovitussa aikaikkunassa.

– Tämä muuttaa koko logistiikan pelikirjaa. Mutta asiakkaan ei tarvitse huolestua. Vaikka hyötyajoneuvoalan vaatimukset kasvavat nopeasti, samalla myös työkalut, palvelut ja osaaminen kehittyvät. Tavoitteemme on, että teknologian, sähköistymisen ja digitalisaation hyödyt näkyvät asiakkaalle parempana toimintavarmuutena, ennakoitavuutena, kannattavuutena ja pienempänä hiilijalanjälkenä. Kyse ei ole tulevaisuudesta, vaan ratkaisuista, jotka ovat käytettävissä jo nyt, Ahola muistuttaa.

Tutustu Vehon hyötyajoneuvoratkaisuihin ja siihen, miten oikea kalusto, palvelut ja asiantuntemus auttavat pitämään liiketoiminnan liikkeessä: veho.fi/hyotyajoneuvot

vaatimusten perusteella. Varsinkin poikkeustilanteissa olosuhteet voivat vaihdella suuresti käyttökohteesta riippuen.

– Valaistuksen on kestettävä esimerkiksi teollisuusympäristöjä, vaihtelevia sääolosuhteita tai ympärivuorokautista käyttöä, Henttonen luettelee.

Airam tuo varmuutta valaistukseen myös poikkeustilanteissa Valaistus vaikuttaa myös kaupunkiympäristön turvallisuuteen. Hyvä valaistus parantaa näkyvyyttä, vähentää onnettomuusriskiä, helpottaa valvontaa ja lisää turvallisuuden tunnetta. Henttosen mukaan ratkaisevaa on se, miten valo toimii käytännössä.

– Oikealla optiikkavalinnalla varmistetaan tasainen valaistus, minimaalinen häikäisy sekä hyvä näkyvyys ja kontrasti. Laadukas lopputulos syntyy siitä, miten valo kohdentuu tilaan.

Kriittisessä infrastruktuurissa varaudutaan myös häiriötilanteisiin. Sähkösuunnittelussa määritellään kohdekohtaisesti, miten valaistus toimii esimerkiksi sähkökatkojen aikana.

– Ratkaisuna voidaan käyttää akku- tai generaattorivarmennusta sekä turvavalaistusjärjestelmiä. Häiriötilanteen päättyessä yleisvalaistus palautuu normaaliin toimintaan, Henttonen kertoo.

Suunnittelussa painotetaan myös huollettavuutta ja pitkää käyttöikää. Esimerkkeinä Henttonen mainitsee modulaariset rakenteet, energiatehokkaan teknologian ja laadukkaat komponentit, jotka auttavat varmistamaan valaistuksen luotettavan toimivuuden jopa vuosien ajan.

– Kriittisessä infrastruktuurissa valo ei ole vain mukavuustekijä vaan osa turvallisuutta ja toimintavarmuutta.

Lue lisää: pro.airam.fi

Ajoneuvo

Kaupallisessa yhteistyössä:

Temetin valikoima kattaa muun muassa kerrostalojen S1-luokan väestönsuojat ja kalliosuojat.

Pitkä historia ja laaja vienti – Temet on suomalaisen väestönsuojelun vientivaltti

Temetin väestönsuojaratkaisuja käytetään jo yli 85 maassa. Suomalaisessa viranomaisympäristössä testattu laatu luo perustan kansainväliselle luottamukselle. Yhtiö toimittaa suojaratkaisuja hallituksille, kriittiseen infrastruktuuriin ja vaativiin teollisuuskohteisiin.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Temet Finland Oy Suomen väestönsuojelun historia on poikkeuksellisen pitkä. Temet on ollut siinä mukana lähes alusta alkaen. Yritys perustettiin vuonna 1953, jolloin väestönsuojelua alettiin Suomessa rakentaa järjestelmällisesti. Useat kotimaiset toimijat ovat vasta 2020-luvulla Suomessa aloittaneita tulokkaita, kun taas Temetillä on yli 70 vuoden kokemus, joka erottaa sen selkeästi kilpailijoistaan. Temet on aidosti suomalainen yritys. Pääkonttori on Suomessa, ja valmistus

perustuu kotimaiseen osaamiseen. Kotimainen toiminta ei ole Temetille vain liiketoiminta-alue vaan koko liiketoiminnan perusta.

–Temet on pitkän linjan väestönsuojelun toimija. Olemme aidosti kotimainen yritys ja sellaisena aiomme myös pysyä, Temet Finlandin General Manager Tuomo Räihä sanoo.

Kotimaassa Temet toimii kokonaisvaltaisena kumppanina. Yritys on mukana jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa ja toimii

asiakkaan tukena koko projektin ajan. Palvelu kattaa konsultoinnin, suunnittelun, sertifioidut tuotteet, toimitukset, käyttöönoton ja elinkaaren aikaisen tuen. Temet vastaa koko kokonaisuudesta tarvittaessa yhdellä sopimuksella tai erikseen sopimalla esimerkiksi LCS-suojan omistajan tai haltian kanssa. – Toimintamme on muuttunut yhä konsultoivampaan suuntaan. Autamme asiakkaita tekemään ratkaisuja, jotka täyttävät lain ja asetusten vaatimukset ja ovat samalla mahdollisimman kustannustehokkaita, Räihä sanoo.

Kohti turvallisempaa huomista Temetin valikoima kattaa kerrostalojen S1-luokan väestönsuojat, suuret julkiset sairaalat ja kampukset, kalliosuojat sekä laajat saneeraukset ja modernisoinnit. Temet päivittää vanhoja suojia vastaamaan nykyvaatimuksia, ja tiloja kuten parkkihalleja muutetaan suojakäyttöön. Rauhan aikana tilat palvelevat normaalia arkea ja kriisitilanteessa ne suojaavat ihmishenkiä.

–Tuotteitamme ei ole keksitty eilen. Niitä on kehitetty vuosikymmenten ajan ja testattu käytännössä. Laatu on meille kunniakysymys. Jos emme pysty toimittamaan ihmishenkiä pelastavaa ratkaisua jätämme mieluummin toimittamatta, Temetin toimitusjohtaja Juha Simola sanoo. Temetin viesti on selkeä. Turvallisuus syntyy kokemuksesta testatuista ratkaisuista ja vastuunkannosta. ONE Temet tarkoittaa yhtenäistä tapaa toimia kotimaassa ja kansainvälisesti. Tavoite on sama kaikkialla. Turvallisempi huominen ihmisille ja yhteiskunnalle.

Lue lisää: temet.com/fi

Vain oikein käytetty suojain tuo turvaa

Oikein valittu ja istuva suojain vaikuttaa merkittävästi työn turvallisuuteen, tehokkuuteen ja työskentelymukavuuteen. Ennen hankintoja on tehtävä huolellinen riskienarviointi, johon voi hyödyntää alan ammattilaisen osaamista, jotta osataan valita oikeat suojaimet.

Suojalaseja valitessa on selvitettävä, tuleeko niiden suojata mm. lentäviltä kappaleilta, kemikaaliroiskeilta tai kirkkaalta valolta. Istuvuudella on ratkaiseva merkitys: liian tiukat lasit puristavat, liian väljät eivät pysy päässä –Maailmanjohtava suojalasivalmistaja Bollé Safety, on ratkaissut ongelman ja tuonut markkinoille kapeampikasvoisille soveltuvat Ness+ Small, Rush+ 2.0 Small sekä naamiomalliset Spectrum Small- ja Universal Small -suojalasit. Myös putoamissuojavaljaiden kohdalla oikea koko on ehdoton edellytys luotettavalle suojaukselle. Liian löysä valjas ei toimi suunnitellusti ja muodostaa potentiaalisen riskin. Siksi valjaat on valittava käyttäjän mittojen mukaan, ei yleiskokoa tavoitellen. Myös kypärän käyttömukavuus jää monesti liian vähälle huomiolle. Kypärävalmistaja Kask:in uusin innovaatio on Zenith X Max, jonka koko on perinteisen 51–63 cm sijaan 60–66 cm, joten se istuu hyvin myös isompikokoisille käyttäjille.

Vandernet Safetyn kouluttaja Pasi Halmisto kiteyttää asian hyvin: – Hyvin istuva kypärä on sellainen, että vasta työpäivän jälkeen, kun saavut kotiin ja katsot peilistä niin huomaat sen olevan yhä päässäsi.

Vandernet Safetyn koulutuskeskuksessa Helsingissä pääsee opettelemaan putoamissuojainten käyttöä käytännössä. Kuvissa putoamissuojauksen kouluttaja Pasi Halmisto.

KUVAT: JOHANNA LIND

Valitse laatua, sovita ja kouluttaudu! Tee yhteistyötä ammattilaisbrändien sekä valtuutettujen maahantuojien kanssa – näin varmistat, että palvelu on aina kunnossa: vaatimustenmukaisuusvakuutukset, tekniset asiakirjat sekä selkeät suomi- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Tarkista lisäksi Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry:n sivuilta päivitetty lista vakiintuneista toimijoista, niin tilauksesi sujuvat mutkattomasti! Edustajamme kiertävät teollisuudessa ja yhdessä työturvallisuusihmisten kanssa etsivät sopivan ratkaisun. Tuotteita pääsee sovittamaan myös Helsingin showroomissamme, jossa pystymme tarjoamaan asiakkaillemme viimeisimmät tiedot ja taidot, kertoo Halmisto. Vandernetin käyttö- ja perehdytyskoulutukset sekä henkilökohtainen asiakaspalvelu varmistavat, että tuotteita käytetään oikein. – Koulutus lisää tietoisuutta ja luo lähtökohdat tehokkaaseen työntekoon. Kun suojaimia osataan käyttää oikein, ne eivät olekaan tiellä tai hidasta työntekoa, painottaa Halmisto.

Lue, miten turvallisuus lisää työtehoa: koulutus.vandernet.com

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kolmiulotteista mallia voi tarkastella kaikista suunnista ja mitata suoraan.

Terrasolidin ohjelmistoissa suunnittelu tehdään suoraan pistepilven päällä.

Pistepilvi poistaa turhat välivaiheet infrasuunnittelussa ja projektien valvonnassa

Pistepilvi tuo mitatun todellisuuden suoraan infrasuunnittelijan työpöydälle. Kun laserdataa ei enää tarvitse vektoroida, suunnittelu nopeutuu, visualisointi paranee ja projektinvalvonta tehostuu merkittävästi.

Infrasuunnittelun pohjalle mitataan kohteita yhä useammin laserskannerilla varustetuilla droneilla ja käsiskannereilla, mutta suunnittelu tehdään silti usein pistepilvestä vektoroidun mallin varassa. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä, kun mitattu pistepilvidata joudutaan ensin muuntamaan toiseen muotoon, jotta sitä voitaisiin hyödyntää suunnittelussa.

– Pistepilvi on jo valmiiksi kolmiulotteinen malli todellisuudesta. Jos malli

vektoroidaan pistepilvestä, tehdään turhaa työtä ja samalla huononnetaan 3D-mallia. Ongelmana on kuitenkin se, että nykyiset suunnittelujärjestelmät eivät kovin hyvin tue suoraa pistepilven käyttöä vaan aina aineistoa joudutaan käsittelemään, jotta suunnitteluohjelmistot voisivat dataa hyödyntää, Terrasolid Oy:n yrittäjä Esa Haapa-aho sanoo. Pistepilviaineisto on lähes valoku-

vantarkkaa ja sisältää moninkertaisesti enemmän informaatiota kuin perinteinen 3D-vektorikartta. Se näyttää ympäristön sellaisena kuin se on, mukaan lukien maaston, rakenteet, puuston ja tekniset yksityiskohdat.

– 3D-vektorimallissa on yllättävän vähän dataa. Pistepilvessä kaikki on valmiina, Haapa-aho toteaa.

Terrasolidin ohjelmistoissa suunnittelu tehdään suoraan pistepilven päällä. Ohjelmistot soveltuvat katusuunnitteluun, TerraStreet, putkisto- ja vetyputkistosuunnitteluun, TerraPipe, TerraGas, TerraH2 sekä geotekniseen suunnitteluun. Kun lähtötieto on tarkkaa ja ajantasaista, myös suunnittelun laatu paranee. Gaussin Splatting -tekniikalla vielä parannetaan suunnittelussa käytettävän aineiston visuaalisuutta, ja jos käytetään TerraStereo-ohjelmaan niin kaikki mittausdata ja suunnitteludata nähdään stereomoodissa. Tätä ohjelmaa voidaan käyttää muun muassa isojen pistepilviaineistojen käsittelyssä.

3D-vektorimallissa on yllättävän vähän dataa. Pistepilvessä kaikki on valmiina.

Kolmiulotteista mallia voi tarkastella kaikista suunnista ja mitata suoraan. Toteumaa voidaan verrata suunnitelmaan heti työn aikana. – Kun mittaamme skannerilla infra-alan työmaata, näemme heti, onko suunnitelmissa olevat tiepinnat, tienkaiteet, valaisinpylväät tai liikennemerkit tehty suunnitelmien mukaan ja kuinka paljon ne poikkeavat suunnitelmista, Haapa-aho kuvaa.

Visuaalisempaa ja tehokkaampaa suunnittelua

Pistepilvi tehostaa myös projektinvalvontaa ja rakennustyömaakokouksia. Droneilla kerätty data voidaan päivittää nopeasti, jopa päivittäin. Tämä vähentää työmaakäyntejä ja työmaakokouksien määrää, kun visuaalinen toteumamalli voidaan siirtää työmaalta suunnittelukonttorille katsottavaksi.

Teknologian kehitys mittaus- ja kameralaitteissa on laskenut kustannuksia merkittävästi. Aiemmin laserkeilaus vaati miljoonaluokan investointeja, nyt vastaavaa dataa ja vielä parempaa saadaan huomattavasti halvemmilla laitteilla ja nopeammin.

– Pistepilvi on tulevaisuudessa uusi normaali. Se on kustannustehokas, nopea ja antaa enemmän tietoa kuin mikään aiempi menetelmä, Haapa-aho sanoo.

Kun suunnittelu perustuu suoraan mitattuun todellisuuteen, ylimääräinen työ jää pois. Samalla suunnittelu muuttuu kolmiulotteiseksi, visuaalisemmaksi ja selvästi tehokkaammaksi. Tämä on suunta, johon koko infra-ala on väistämättä menossa.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Leca®-soraa käytettiin E18

Turun kehätien hankkeessa kevennysrakenteena savipitoisissa olosuhteissa.

Alla: Mineraalipohjainen kevytsora on kevyt ja kestävä materiaali vaativiin rakenteisiin.

Leca®-sora mahdollistaa tehokkaan ja hallitun asennuksen myös vaativissa kohteissa.

Kevytsora tukee kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuutta

Kriittisen infrastruktuurin merkitys kasvaa jatkuvasti. Erityisesti datakeskusten lisääntyminen sekä energiainfrastruktuurin kehittäminen asettavat uusia vaatimuksia rakenteiden toimintavarmuudelle, pitkäikäisyydelle ja rakentamisen hallittavuudelle. Samalla rakennetaan yhä useammin haastaviin pohjaolosuhteisiin, kuten savikoille, mikä korostaa kevennysratkaisujen merkitystä.

Datakeskukset sijoittuvat usein alueille, joissa maaperän kantavuus on rajallinen. Tällöin rakenteiden kokonaiskuormaa on hallittava tarkasti, jotta vältetään painumat ja varmistetaan rakenteiden pitkäaikainen toimivuus. Kevyet täyttömateriaalit tarjoavat tähän toimivan ratkaisun: ne vähentävät maaperään kohdistuvaa kuormitusta ja mahdollistavat vakaiden rakenteiden toteuttami-

sen myös vaativissa olosuhteissa. Käytännön kokemusta kevennysratkaisujen toimivuudesta on saatu vaativista infrakohteista. Esimerkiksi E18 Turun kehätien Kausela–Pukkila-hankkeessa kevennysrakenteita hyödynnettiin savipitoisissa maaperäolosuhteissa, joissa rakenteiden kuormituksen hallinta oli keskeisessä roolissa. Kevytsoran avulla voitiin vähentää pohjamaahan kohdistuvaa rasitusta ja varmistaa ra-

kenteiden vakaus myös paksuissa, jopa neljän metrin kerroksissa.

Toimintavarmuus

energiainfrastruktuurissa

Samankaltaiset vaatimukset korostuvat myös energiainfrastruktuurissa. Esimerkiksi lämpö- ja energiavarastoissa eristemateriaalien tulee kestää korkeita lämpötiloja, säilyttää ominaisuutensa pitkällä aikavälillä ja toimia luotettavasti ilman merkittävää huoltotarvetta. Mineraalipohjainen kevytsora soveltuu hyvin tällaisiin käyttökohteisiin, sillä se kestää lämpöä, muodostaa saumattoman eristekerroksen ja säilyttää rakenteellisen toimintakykynsä vuosikymmenten ajan.

Kevyet täyttömateriaalit vähentävät maaperään kohdistuvaa kuormitusta ja mahdollistavat vakaiden rakenteiden toteuttamisen myös vaativissa olosuhteissa.

Rakentamisen tehokkuus ja logistiikan hallinta ovat keskeisiä tekijöitä myös kriittisen infrastruktuurin hankkeissa. Materiaalien toimitusvarmuus ja asennuksen sujuvuus vaikuttavat suoraan aikatauluihin ja kustannuksiin. Kevytsora mahdollistaa nopean asennuksen ja sen käsiteltävyys tukee työmaiden tehokasta etenemistä myös vaativissa kohteissa. Myös rakennusten kattorakenteissa korostuvat samat vaatimukset. Helsingin Atlaksen tornitalon kattorakenteessa kevytsoraa hyödynnettiin lämmöneristeenä ja kallistusten toteutuksessa. Ratkaisu mahdollisti nopean asennuksen haastavassa kohteessa sekä pitkäikäisen ja toimintavarman kattorakenteen toteutuksen.

Kriittisen infrastruktuurin suunnittelussa keskeistä on kokonaisuuden hallinta: kuormituksen vähentäminen, rakenteiden pitkäaikainen toimivuus sekä rakentamisen ennakoitavuus. Kevyet ja kestävät materiaaliratkaisut tukevat näitä tavoitteita ja tarjoavat vaihtoehtoja yhä vaativampiin käyttökohteisiin.

Kriittisen infrastruktuurin suunnittelussa keskeistä on kokonaisuuden hallinta.

Leca®-sora mahdollistaa tehokkaan ja vähähiilisen rakentamisen pohjoisen vaativiin olosuhteisiin. Lisätietoja ja yhteydenotot: leca.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Minesec on Lapin läänin ainoa suomalainen yritys, jolla on kaikki turvatekniikan järjestelmien toimittamisen ja ylläpitämisen vaatimat hyväksynnät. Kuvassa vasemmalla Sami Nurmela sekä Pasi Nurmela.

Nato luo paikallisille palveluille uusia mahdollisuuksia

Naton ja puolustusvoimien harjoitukset sekä muut operatiiviset tilanteet edellyttävät nopeasti järjestettävää huoltoa niin kalustolle kuin henkilöstöllekin. Käytännössä tämä tarkoittaa kuljetuksia, ruokahuoltoa, majoitusta, infrahuoltoa ja muita tukipalveluja, joiden on toimittava täsmällisesti myös nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

– Tarve korostuu erityisesti Suomessa, jossa palveluntuottajakenttä on hajautunut ja koostuu usein pienistä toimijoista. Yksittäinen yritys ei välttämättä pysty vastaamaan suuriin tai nopeasti muuttuviin tarpeisiin, mutta verkostona pienistäkin toimijoista voidaan muodostaa riittävä palveluvaste. Tämä edellyttää kuitenkin ajattelutavan muutosta: muiden toimijoiden näkemistä aiempaa enemmän yhteistyökumppaneina kuin pelkkinä kilpailijoina, Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela painottaa.

– Jos paikalliset toimijat jatkavat kukin omillaan, palvelut ostetaan

helposti suuremmilta toimijoilta, joilla on valmiiksi enemmän kapasiteettia ja laajemmat resurssit. Tällöin hankinnat valuvat helposti ulkomaisille yrityksille. Verkottumisessa ei ole kyse vain toiminnan tehostamisesta ja palveluvasteen parantamisesta, vaan myös siitä, että harjoitusten ympärille syntyvä elinvoima kanavoituu paikallisille yrityksille, huomauttaa Nurmela.

Palveluprosessin reaaliaikainen ohjaus

Hajautetun huolto- ja ylläpitoverkoston johtaminen vaatii työkalut, joilla

tilannekuva, viestintä ja resurssien ohjaus pysyvät samassa prosessissa. Kun toimijoita on paljon, etäisyydet pitkiä ja tilanteet muuttuvat nopeasti, manuaalinen toimintamalli ei enää riitä. – Digitalisoimme palveluprosessit niin, että esimerkiksi kuljetus-, muonitus- tai majoituspyynnöt voidaan lähettää oikeille toimijoille nopeasti, tasapuolisesti ja samanaikaisesti. Muuttuvia tilanteita voidaan ohjata saman prosessin sisällä ilman raskaita soitto- ja viestiketjuja eikä palvelu jää yksittäisiksi pyynnöiksi ja vastauksiksi. Kyse on ennen kaikkea johtamisen työkalusta: palvelupyyntöjä, vastauksia ja muutoksia voidaan hallita reaaliaikaisesti ja läpinäkyvästi koko prosessin ajan, Nurmela kertoo.

Verkottumisessa ei ole kyse vain toiminnan tehostamisesta ja palveluvasteen parantamisesta vaan myös siitä, että harjoitusten ympärille syntyvä elinvoima kanavoituu paikallisille yrityksille.

Kun huolto- ja ylläpitosektorin toiminta pidetään erillään varsinaisista puolustushallinnon ydinjärjestelmistä, palveluja voidaan ohjata tavallisilla siviililaitteilla ja rajata luottamuksellinen tieto välttämättömään. Samalla prosessiin voidaan liittää kulkuoikeuksien hallinta, reaaliaikainen tilannetieto ja täysi näkyvyys siihen, kuka on saanut pyynnön, kuka on vastannut ja miten palvelu etenee.

– Ratkaisumme ytimessä ovat hajautettujen resurssien ohjaus, rajattu tiedonjako ja palveluketjun reaaliaikainen hallinta, toteaa Nurmela.

Minesec on Lapin läänin ainoa suomalainen yritys, jolla on kaikki turvatekniikan järjestelmien toimittamisen ja ylläpitämisen vaatimat hyväksynnät. Perheyritys kehittää turvallisuus- ja viestintäratkaisuja sekä digitalisoi palveluprosesseja ympäristöihin, joissa reaaliaikainen tilannekuva ja toimintavarma johtaminen ovat kriittisiä.

1. Verkottuminen tuo kapasiteettia. Pienistäkin toimijoista voidaan rakentaa yhdessä riittävä palveluvaste.

2. Paikallisuus tuo elinvoimaa. Kun palvelut tuotetaan alueella, myös työn ja liiketoiminnan hyödyt jäävät sinne.

3. Digitalisaatio tuo hallintaa. Hajautettuja palveluja voidaan ohjata tehokkaasti ja turvallisesti ilman pääsyä varsinaisiin ydinjärjestelmiin.

Tutustu Minesecin ratkaisuun, joka yhdistää hajautettujen resurssien ohjauksen, reaaliaikaisen viestinnän ja kulkuoikeuksien hallinnan yhdeksi palveluprosessiksi: minesec.fi

Kyberturvallisuus ei ole enää vain IT:n asia

Kyberturvallisuus on noussut liiketoiminnan ja yhteiskunnan kriittiseksi kivijalaksi. Digitalisaation ja teknologian nopea kehitys tuo mukanaan valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla myös yhä monimutkaisempia uhkia, jotka edellyttävät jatkuvaa kehittämistä.

Suomessa kyberturvallisuus on nostettu vahvasti esiin hallitusohjelmassa. Esimerkiksi kyberturvallisuusstrategia uudistettiin ja tavoitteena on kirkastaa viranomaisten vastuunjakoa, tehostaa tiedonvaihtoa ja varmistaa, että lainsäädäntö pysyy mukana teknologian kehityksen vauhdissa.

NIS2-direktiivi ja kyberturvallisuuslaki luovat pohjan uudelle aikakaudelle Osana kehitystä Suomessa astui huhtikuussa 2025 voimaan uusi kyberturvallisuuslaki, joka perustuu EU:n NIS2-direktiivin vaatimuksiin. Laki asettaa tiukempia velvoitteita erityisesti kriittisillä aloilla toimiville organisaatioille. Riskienhallinta, poikkeamien raportointi ja toimitusketjujen turvallisuus ovat nyt lainsäädännön ytimessä. Laki velvoittaa organisaatioita varautumaan kyberuhkiin ennakoivasti ja kehittämään järjestelmiään jatkuvasti. Kyberturvallisuus ei ole enää pelkästään IT:n asia – se on osa organisaation laajempaa resilienssiä ja toimintavarmuutta.

Yhteistyö ja osaamisen kehittäminen ratkaisevassa roolissa Kyberturvallisuus ei rakennu pelkästään

Kaupallisessa yhteistyössä:

teknisten ratkaisujen varaan. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on välttämätöntä, erityisesti kriittisten palveluiden turvaamisessa. Suomessa tätä yhteistyötä on vahvistettu kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti, mutta NIS2-direktiivi ja kyberturvallisuuslaki korostavat entisestään organisaatioiden omaa vastuuta ja toimitusketjujen hallintaa. Samalla henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Digitaalisen sisällön kriittinen tarkastelu, huijausten tunnistaminen ja perustietoturvataidot ovat olennaisia suojauskeinoja kehittyviä uhkia vastaan.

Lainsäädäntö ohjaa, mutta kehitys on jatkuvaa Kyberturvallisuus on maraton, ei sprintti. Vaikka NIS2-direktiivi ja kyberturvallisuuslaki asettavat nyt uudet raamit organisaatioiden toiminnalle, uhkien kehittyvä luonne vaatii jatkuvaa valmiuden parantamista. Organisaatiot, jotka ottavat kyberturvallisuuden osaksi strategiaansa ja näkevät sen kilpailuetuna – eivät pelkästään velvoitteena – pärjäävät paremmin kilpailussa. Turvallisuus on investointi, joka tukee toimintavarmuutta ja luottamusta

kirjoittaja Jyri Paasonen on Tietoturva ry:n hallituksen jäsen sekä turvallisuusoikeuden apulaisprofessori Vaasan Yliopistossa.

Laadukkaat suojaputket varmistavat maalämmön pitkäikäisyyden

Energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen maalämmön toimivuus ja pitkäikäisyys perustuvat huolelliseen suunnitteluun, korkealaatuisiin materiaaleihin ja hyvin porattaviin suojaputkiin.

Maalämpö on noussut yhdeksi ympäristöystävällisimmistä lämmitysvaihtoehdoista, joka soveltuu hyvin niin asuinrakennuksiin kuin teollisuuskäyttöönkin. Kun maalämpöjärjestelmä yhdistetään aurinko- tai tuulivoimalla tuotettuun sähköön, sen hiilijalanjälki pienenee entisestään – ja tarjoaa näin lämmitykseen entistä ekologisemman vaihtoehdon. – Maalämmöllä lämmityskustannuksissa voidaan saavuttaa jopa 60–70 prosentin säästöt. Maalämpö on tälläkin hetkellä suhteellisen edullista, Tibnor Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Janne Miettinen sanoo.

Erilaisten maalämpöratkaisujen rakentamisessa on tärkeää panostaa korkealaatuisiin materiaaleihin ja huolelliseen suunnitteluun, jotta järjestelmä toimii tehokkaasti, kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa ja säilyy käyttökelpoisena pitkään. Poraustyössä keskeiseen rooliin

Tibnorin varastoimien

SSAB:n RDsuojaputkien vahvuuksiin kuuluu erinomainen hitsattavuus, kun taas kierrejatkettava RDc-suojaputki voidaan jatkaa ilman hitsaamista.

Miettinen nostaa laadukkaat suojaputket. – Oikein valitut suojaputket sujuvoittavat porausta ja suojaavat lämpökaivojen putkistoa vaurioilta. Samalla ne varmistavat, että energia saadaan talteen tehokkaasti myös pitkällä aikavälillä.

Suomalaiset tuotteet kestävät – ja pienentävät ympäristövaikutuksia Yksi vaikuttavimmista tavoista pienentää hiilijalanjälkeä on valita kotimaisen valmistajan tuotteet. Kotimaisten ratkaisujen valmistusprosessit ovat usein energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä, mikä vähentää tuotannosta ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Miettinen suosittelee kotimaisten valmistajien tuotteita myös kestävyyden näkökulmasta.

– Maalämpöjärjestelmän asentamisessa vastassa ovat maaperän haasteet, kuten kivinen maaperä. SSAB:n putket on suunniteltu kestämään poraus vaativissakin olosuhteissa, mikä on selkeä etu. Tibnorin varastoimien SSAB:n RD-suojaputkien vahvuuksiin kuuluu erinomainen hitsattavuus, kun taas kierrejatkettava RDc-suojaputki voidaan Miettisen mukaan jatkaa ilman hitsaamista. – Tämä parantaa työergonomiaa, eivätkä haastavat sääolosuhteet haittaa putkien liittämistä. Myös paloturvallisuus työmaalla paranee.

Lue lisää: tibnor.fi

Suomen energiainfra kestää, vaikka kysyntä kasvaa ja riskit lisääntyvät

Sähkön riittävyys, kyberuhat ja geopoliittinen epävarmuus puhuttavat, mutta Suomen energiainfrastruktuuri kestää paineen. Varautumisen taso on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea.

Teksti Sari Peltonen

– Meillä on toimiva ja kriisinsietokykyinen järjestelmä, sanoo kestävän kasvun johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä. Viime talvi osoitti tämän käytännössä: sähköä riitti eikä sähköpula ollut lähelläkään, vaikka pakkaset paukkuivat.

Energiantuotanto on monipuolista ja hajautettua eri puolille maata. Fingridin kantaverkko on vahva, ja sen rinnalla toimii yli 70 jakeluverkkoyhtiötä.

Datakeskukset ovat nousseet keskusteluun sähkön riittävyydestä. Kostaman mukaan huoli on liioiteltu.

– Suuret toimijat varmistavat kapasiteetin solmimalla pitkäaikaisia sähkön hankintasopimuksia perustuen uuteen tuotantoon, hän sanoo. Se vahvistaa markkinaa entisestään.

Muuttunut turvallisuustilanne on lisännyt varautumista

Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen on reagoitu Suomessakin.

– Ukrainassa energiainfrastruktuuriin on isketty järjestelmällisesti, sanoo Kostama. Niinpä varautumista on Suomessa vahvistettu entisestään. Kostama korostaa myös ilmapuolustuksen merkitystä drooneja ja ohjuksia vastaan.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Toinen keskeinen riski liittyy kyberturvallisuuteen.

– Yritykset ottavat sen nykyään erittäin vakavasti. Prosessit ovat kunnossa. Heikoin lenkki on ihminen, Kostama sanoo. Vahinko voi sattua laitteiden käyttöönotossa tai tietoa voi paljastaa huomaamattaan.

Kyberturvallisuuden heikoin lenkki on ihminen.

EU:n CER- ja NIS2-direktiivit lisäävät varautumisvelvoitteita entisestään. Energiaalan osalta työ- ja elinkeinoministeriö tarkentaa CER-direktiivin kansallista toimeenpanoa heinäkuussa 2026.

Kaikenkaikkiaan Suomen huoltovarmuus perustuu Huoltovarmuuskeskukseen ja poikkeuksellisen tiiviiseen yhteistyöhön julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Kostaman mukaan vastaavaa ei muualta löydy. Siitä saa olla luvan kanssa ylpeä. – Olemme kansainvälisessä vertailussa tässä aivan kärkeä. Sitä ei Suomessa aina itse edes ymmärretä, Kostama sanoo.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanteeseen on reagoitu myös Suomessa. Kyberturvallisuus otetaankin yrityksissä tänä päivänä todella vakavasti, Jari Kostama kertoo.

Haluaisitko testata keskisyvien energiakaivojen ominaisuuksia?

Kotkan Sunilassa olevassa XAMK:n Geoenergian tutkimusympäristössä tutkitaan geoenergian hyödyntämistä ja energiaratkaisujen kehittämistä käytännön tutkimus-, pilotointi- ja tuotekehitystyössä. Puolueetonta mittausdataa voi hyödyntää tuotekehityksen tukena.

– Olemme ajaneet kaivoa vasta kuukauden, mutta aiemmat laskelmamme on jo vahvistettu eli purkujen testiajot ovat odotustemme mukaisia. Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueella on erittäin hyvä lämmöntuottopotentiaali, kertoo projektipäällikkö Erja Tuliniemi

XAMK:n tavoitteena on tuottaa tietoa keskisyvän energiakaivon toiminnasta, kustannuksista ja hiilidioksidipäästövähennyksistä myös silloin, kun keskisyvän energiakaivon rinnalla toimii aurinkopaneeleita ja akustoja.

– Tallentuva monitorointi ja sekä pitkältä että lyhyeltä aikaväliltä keräämämme data auttavat suunnittelijoita kokonaisjärjestelmien mitoituksessa, Energiatekniikan tutkimusyksikönjohtaja Turo Laine sanoo.

Tulevaisuudessa geokaivokentät voivat skaalautua jopa satakertaisesti Lataaminen pidentää energiakaivon ikää ja jos teollisuuslaitosten tuottamaa lämpöä voisi ladata niihin kesällä ja purkaa talvella, myös kaivon huipunkäyttöaika kasvaa.

– Testiajoilla on tarkoitus tutkia energiakaivojen optimaalista latausta ja purkua erityyppisille kulutuskohteille, Tuliniemi kertoo.

XAMK:n tavoitteena on tuottaa tietoa keskisyvän energiakaivon toiminnasta, kustannuksista ja hiilidioksidipäästövähennyksistä.

KUVA: XAMK

Geoenergian ehdoton etu on sen varmuus. Keskisyviä energiakaivoja tarvitaan tavallisia, 200-300 metrin maalämpökaivoja huomattavasti vähemmän. – Tilaa säästyisi jopa viisinkertaisesti ja parilla energiakaivolla voisi lämmittää kokonaisia kortteleita. Tulevaisuudessa geoenergia nähdään potentiaalisena vaihtoehtona varsinkin alueilla, joissa ei ole kaukolämpöverkkoa, Laine kuvailee. Geoenergian ansiosta lämmönjakelu ei keskeydy missään olosuhteissa, jos vain saa sähköä lämpöpumpun pyörittämiseen esimerkiksi akuston avulla.

– Ennustettavuus, hintavarmuus ja luotettavuus ovat geoenergian hyötyjä niin taloyhtiöiden, tuotantolaitosten kuin Suomenkin kannalta, Tuliniemi muistuttaa.

Lisätietoa hankkeista Geoenergialoikka ja Automaatiojärjestelmällä moniulotteisuutta keskisyvien energiakaivojen ympärille: xamk.fi/hanke/geoenergialoikka xamk.fi/hanke/geoenergianhyodyntaminen

15.–17.4.2026

Helsingin Messukeskus

Mukana lähes

300 sähköalan yritystä!

Näe ja koe uusi kansainvälinen sähköalan ammattitapahtuma Helsingissä!

Ke 15.4. 13.00–13.30

Teollisuuden energiatehokkuuden seuraava aalto – mistä lisää säästöjä?

Sijainti: Power Stage

Toni Lahtinen, Digital Offering Product Manager, ABB

To 16.4. (in english) 14:00–14:30

Strategic perspectives on cybersecurity in an electrified world.

Location: Power Stage

Nathalie Gratzer, Head of Industry Cooperation, NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence

To 16.4. (in english) 12.00–12.30 & 13.00–14.00

Humanoids & AI: Separating Hype from Hardware

Location: Power Stage

Matti Tikanmäki, Robotics Pioneer & CEO, Probot Oy

Rekisteröidy ja tutustu ohjelmaan!

Sähköalalla on töitä!

Tulevaisuuden työnantaja –opiskelijapäivä 15.4.2026

Virranjakajana Henkka Lindeman

LUOTETTAVA ERISTE ESTÄÄ ROUTAVAURIOT

Routa on vahva vääntäjä. Luotettava eriste estää routavauriot. Finnfoam on varma valinta teiden, piha-alueiden, liikuntapaikkojen ja rakennusten routasuojaukseen. Se on myös kosteusteknisesti turvallisin, painumaton alapohjan eriste.

Kenttäpaikkarakentamisessa Finnfoam-routaeristeet varmistavat pinnoitteiden kestävyyden. Lämmitetyillä tai jäähdytetyillä alueilla ne myös parantavat energiatehokkuutta.

Finnfoamiin luotettiin myös Tampereen raitiotien routasuojauksessa, joka eristettiin kauttaaltaan.

Finnfoam ehkäisee alapohjien kosteusongelmia korkealla vesihöyrynvastustuksellaan.

Lujuutensa ja vettymättömyytensä ansiosta Finnfoam soveltuu erinomaisesti talojen, teiden ja pihojen routaeristeeksi. Eriste voidaan asentaa lähelle maanpintaa, eikä suuria massanvaihtoja tarvitse tehdä.

Finnfoam parantaa selvästi maanvaraisen laatan toimivuutta ja rakenteen viansietokykyä. Vettymättömyys, lujuus ja suuri vesihöyrynvastus varmistavat Finnfoamin eristekyvyn säilymisen ja lähes muuttumattoman λU-arvon.