HYVÄN ÄÄRELLÄ: ”Veimme ruokaa kriisiperheelle –kotiovelle asti”
Kesän juhlat maistuvat
Nimetyillä hämähäkeillä on kodeissa erityisasema.
Kammotuksesta kunniavieraaksi
siivotessa.
Heikki asuu lämminvesivaraajassa ja keittiön sokkelin alla. Joskus kohtaamme, vaihdamme kuulumiset ja ohjaan Heikin turvaan suihkulta tai imurilta. Heikki saa asua meillä vapaasti, kuten me sen reviirillä.
Kotisohvalla löhötessä meitä ympäröi luonto: kotonamme asuu monenlaisia ötököitä, ja talojen nurkissa, välikatoilla ja pihoilla asuu ja liikkuu myös isompia eläimiä.
Keräsimme vuoden 2025 aikana Oulun yliopiston AniMate-tutkimusryhmässä kansallisella kyselyllä noin 300 kertomusta kotien ja pihapiirien asukkaista. Yleisimmät kanssa-asujat olivat hämähäkkejä, kuten lämminvesivaraajan kyljessä asuva Heikki.
Hämähäkit ovat monen kodin kunniavieraita, vaikka ne saattavat aiheuttaa inhoa. Eräs kirjoittaja kuvaa, että koska hämähäkit syövät toisia hyönteisiä vallitsee hänen ja vessassa asuvan hämähäkin välillä ”synkäntyytyväinen yhteisymmärrys”.
Kun hämähäkkiin tutustuu, sen tavat ja persoona alkavat olla tunnistettavia.
Sopu sijaa antaa Ihmisestä ja paikasta riippuen hämähäkkien joko annetaan olla tai niitä siirretään esimerkiksi lasipurkin ja paperin avulla muualle. Harvempi tietää, että joidenkin hämähäkkien luontainen elinympäristö on nimenomaan ihmisen asunto.
Monissa kodeissa hämähäkkien annetaan asua, mutta sopimukset tilan jakamisesta vaihtelevat.
”Ollaan sovittu, ettei kajota kasveihin sisällä eikä majoitusta suvaita keittiössä. Olohuoneen nurkan ja parvekkeen oven välinen nurkka on niiden koti. Jos kotiraosta eksytään, metsästän ne lasin ja paperin avulla ja laitan parvekkeelle arestiin.”
Kodeissa joissa hämähäkkien annetaan asustaa rauhassa, niitä myös seurataan mielenkiinnolla. Seuraaminen saattaa rauhoittaa mieltä, sillä moni on oppinut huomaamaan, että hämähäkit viihtyvät tietyissä paikoissa eivätkä vaella missä tahansa. Ihmiset jopa ajattelevat, että he itse ovat hämähäkin reviirillä.
Nimi luo suhteen ötökkään
Kun hämähäkkiin tutustuu, sen tavat ja persoona alkavat olla tunnistettavia. Ötökkätuttavuuksia on usein tapana nimetä. Vessoissa, kylpyhuoneissa ja listojen raoissa asuu ainakin Lenita, monta Heikkiä, Gunnar, Vertti, Kalle, Keisari, Aatu, Aapo, Ville-Kalle, Jaska,
”Ollaan sovittu, ettei kajota kasveihin sisällä eikä majoitusta suvaita keittiössä. Jos kotiraosta eksytään, metsästän ne lasin ja paperin avulla ja laitan parvekkeelle arestiin.”
Big Fat Aulikki ja Reijo Van Halen.
Nimeäminen voi olla myös tietoinen keino lievittää hämähäkkipelkoa ja tekee niistä sellaisia kanssa-asujia, joiden luonteista tai edesottamuksista voi keskustella perheenjäsenten kanssa.
”Saatan sanoa miehelleni: Ville-Kalle on jo kolmatta päivää täysin samassa kohdassa. Miksei se liiku mihinkään?”
Nimetyillä hämähäkeillä on kodeissa erityisasema. Niitä varotaan, erityisesti siivotessa. Varsinkin imuroiminen tunnistetaan tehtäväksi, jossa pitää noudattaa mitä suurinta huolellisuutta.
”Vuosi vuodelta kokemus jaetusta elintilasta ja asuintoveruudesta laajenee. Nykyisin kierrän imuroidessa hämähäkitkin. Tai jos seitti on kovin näkysällä, odotan, että kutoja poistuu paikalta ja poistan seitin vasta sitten.”
Kompromissit, joita hämähäkkikämppisten takia tehdään, voivat mennä hyvinkin pitkälle.
”Maalasin makuuhuoneen seinää ja huomasin, että seinän välissä katonrajassa vilahti hämähäkki. Jätin pienen kulman maalaamatta, ettei maali tuki
Hämähäkkejä kannellaan etenkin kesällä ulos, minne niiden ajatellaan kuuluvan.
hämähäkin kulkureittiä. Lie kuinka kotoisa pesä siellä toisella.”
Ristiriidoista hoivaan
Ristiriitaisia tunteita herättävistä kanssa-asujista tulee erityisen merkittäviä silloin, kun niiden kanssa tullaan toimeen. Kertomukset siitä, että hämähäkkejä myös ruokitaan, ovat yllättävän yleisiä.
”Aikuiseksi tultuani luin, että huonehämähäkit kuolevat usein veden puutteeseen. Sen jälkeen meillä oli aina kasteltu vessapaperimytty jossain nurkassa ja hämähäkit kävivät siinä juomassa. Ymmärrän kyllä, ettei se ole tavallisten ihmisten mielestä normaalia, mutta minun maailmassani on.”
Tutuksi tulleen hämähäkin kuoleman kerrotaan aiheuttaneen haikeutta. Suru pienen niveljalkaisen kuolemasta on tuntunut myös hyvältä: monelle on tärkeää tunnistaa olevansa sellainen ihminen, jolle pienetkin kanssaeläjät ovat tärkeitä.
Kotien jakaminen elonkirjon kanssa ei ole poikkeus, vaan luonnollinen osa elämää. Kertomukset osoittavat, että ihmiset kehittävät neuvokkaasti keinoja jakaa tilaa muiden lajien kanssa, ajatellen että meidän kotimme on yhtä lailla myös monen muun lajin koti. M
*Lainauksissa on tutkimukseen nimettömänä lähetettyjä kertomuksia. Kertomukset on kerätty osana Suomen Akatemian rahoittamaa ja Oulun yliopistossa toteutettavaa Homings: Enemmän kuin ihmisten koteja -tutkimushanketta. Martat toimi yhteistyökumppanina tarinoiden keruussa.
Kompromissit joita hämähäkkien kanssa tehdään, voivat mennä hyvinkin pitkälle.
Kevään ja kesän juhlakausi on taas täällä! Tämä aika on täynnä mitä herkullisimpia ja raikkaimpia makuja ja värejä, joten kauden raaka-aineet on hyvä huomioida myös juhlatarjoiluissa.
KATSO KAIKKI VINKIT JUHLIEN JÄRJESTÄMISEEN VERKKOSIVUILTAMME: KODIN JUHLAT | MARTAT
Tänä vuonna juhlat maistuvat orvokeilta, sillä vuoden 2026 luonnonyrtti on keto-orvokki, joka kukkii toukokuusta jopa lokakuuhun asti. Hienoisesti vaniljalta maistuva orvokki on parhaimmillaan koristeena. Orvokista saa uuttamalla myös kaunista violettia väriä.
Jos saatavilla ei ole keto-orvokkeja, voit käyttää myös muita syötäväksi tarkoitettuja orvokkeja, joita on saatavilla kesäaikaan myös puutarhoilta ja ruokakaupoista.
Poimi vinkit juhlapöydän kukkiviin tarjoiluihin – aina on aihetta juhlaan!
Vinkki
Hurmaavan värinen orvokkivinegretti on myös oiva tuliainen tai lahja!
Näin käytät keto-orvokkia
Orvokin kukat ovat tunnetuimpia ruokien koristeena käytetyistä kukista. Keto-orvokin maku on makea ja hieman vaniljainen.
Kauniit kukat sopivat koristelemaan salaatteja, leivonnaisia, keittoja, jälkiruokia ja muita ruokia. Myös tuoreita lehtiä voi käyttää salaatteihin. Orvokkiteetä voi keittää sekä kasvin lehdistä että kukista, mutta juuria ei suositella syötäviksi.
Keto-orvokin lehtiä ja kukkia voi
säilöä kuivaamalla. Ne voi myös pakastaa jääpalalokeroissa, jolloin saat koristeellisia jääpaloja juomien ja ruokien koristeeksi.
Luonnonvaraisia, rauhoittamattomia kukkia, yrttejä ja muita vastaavia ruohovartisia kasveja voi poimia jokaisenoikeudella. Luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa kerääminen on kuitenkin kielletty.
Kerättävät yrtit on aina tunnistettava varmuudella. Suuret määrät luonnonyrttejä tai niiden pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa haittavaikutuksia.
Kesäinen pastasalaatti
200 g täysjyväpastaa esim. simpukkapastaa 250 g mansikoita tai vadelmia
200 g briejuustoa 1 ruukku romainesalaattia 1 ruukku rucolaa tai kourallinen niittysuolaheinää/voikukan lehtiä
Koristeeksi: syötäviä kukkia, kuten orvokkeja, voikukkia tai valkopeippiä
1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja jäähdytä pasta kylmän juoksevan veden alla.
2. Perkaa ja viipaloi mansikat. Paloittele juusto. Huuhtele salaatit ja luonnonyrtit.
3. Kasaa kaikki salaatin raaka-aineet vadille ja koristele syötävillä kukilla.
4. Tarjoile salaatti orvokkivinegretin kanssa.
Orvokkivinegretti
¼ dl syötäviä orvokkeja ½ dl valkoviinietikkaa 1–1 ½ dl rypsiöljyä ½ sitruunankuori
1. Huuhtele orvokit ja nosta kuivahtamaan talouspaperin tai keittiöliinan päälle.
2. Kun orvokit eivät ole enää kosteita, nypi orvokkien terälehdet. Laita orvokinterälehdet ilmatiiviiseen lasipurkkiin tai pulloon. Mittaa valkoviinietikka terälehtien päälle ja anna etikan maustua huoneenlämmössä vähintään viikko.
3. Siivilöi orvokinterälehdet pois etikan joukosta.
4. Valmista vinegretti ravistamalla kaikki ainekset puhtaassa purkissa kunnolla sekaisin.
ORVOKKI-VINEGRETTI
KESÄINEN PASTASALAATTI
Orvokkisokeri
Sokeri saa orvokeista hienostuneen vaniljaista makua.
2 dl syötäviä orvokkeja 2 dl sokeria
1. Huuhtele orvokit ja nosta kuivahtamaan talouspaperin tai keittiöliinan päälle.
2. Kun orvokit eivät ole enää kosteita, laita vuorotellen orvokkeja ja sokeria puhtaaseen ilmatiiviiseen lasipurkkiin.
3. Sekoita orvokkisokeri ja jätä purkin kansi auki. Anna purkin olla ilman kantta, kunnes kukat ovat kuivuneet. Sekoittele sokeria muutaman kerran seuraavan parin päivän aikana, jotta sokeri ei paakkuunnu.
4. Kun orvokit on kuivuneet täysin, purkin kannen voi sulkea. Säilytä orvokkisokeria huoneenlämmössä kannellisessa purkissa.
LEHTITAIKINA-PIIRAKKA NOKKOSTÄYTTEELLÄ
Lehtitaikinapiirakka nokkostäytteellä
Pohja: iso (600 g) lehtitaikinalevy 1 kananmuna 1 rkl seesaminsiemeniä
Täyte:
½ l tuoreita nokkosia tai pinaattia
200 g maustamatonta tuorejuustoa
50 g juustoraastetta, esim. parmesaaniraastetta 1 kananmuna ½ tl suolaa rouhaisu mustapippuria 500 g parsaa
Koristeluun:
100 g retiisiä
50 g sokeriherneitä kourallinen rucolanversoja syötäviä orvokkeja
1. Sulata lehtitaikina levy pakkauksen ohjeen mukaan. Kauli lehtitaikinalevyä hieman ohuemmaksi ja nosta leivinpaperin päälle uuni-
pellille. Viillä reunoihin noin 1 cm reunat veitsellä. Pistele keskusta haarukalla. Voitele lehtitaikinan reunat kananmunalla ja ripottele reunoille halutessasi seesaminsiemeniä.
2. Ryöppää nokkoset nopeasti kiehuvassa vedessä. Valuta nokkoset ja nosta kylmään veteen jäähtymään hetkeksi. Purista nokkosista enin vesi pois ja hienonna.
3. Sekoita ryöpätyt nokkoset, tuorejuusto, juustoraaste ja kananmuna keskenään. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä täyte piirakan keskelle.
4. Leikkaa parsoista puumainen osa vartta pois ja kuori parsat tarvittaessa, jos parsoissa on kovat kuoret. Asettele parsat täytteen päälle.
5. Paista lehtitaikinapiirakkaa 200 asteisessa uunissa noin 20–25 minuuttia, kunnes piirakan reunat ovat kullanruskeat.
6. Koristele piirakka pilkotuilla retiiseillä, sokeriherneillä, versoilla ja syötävillä orvokeilla.
Sitruuna-unikonsiemenkakku
2 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhoja
2 dl sokeria
2 rkl unikonsiemeniä
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
2 kananmunaa
1 ½ dl maustamatonta jogurttia
1 ½ dl rypsiöljyä
1 sitruunankuori raastettuna
½ dl sitruunamehua
Orvokkikuorrute:
50 g pehmeää voita
2 rkl orvokkisokeria ( tai hienoa-/tomusokeria)
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl syötäviä orvokkeja tarvittaessa tilkka maitoa tai sitruunamehua
Koristeeksi: syötäviä orvokkeja
Vinkki
Lehtitaikinapiirakat ovat parhaita leipomispäivänä. Jos valmistat piirakan juhliin ja haluat tehdä esivalmisteluja, täytteen voi tehdä valmiiksi jääkaappiin edellisenä päivänä.
1. Voitele suorakaiteen muotoinen leipävuoka rypsiöljyllä ja jauhota vehnäjauhoilla.
2. Sekoita kulhossa kuivat aineet: vehnäjauhot, mantelijauhot, sokeri, unikonsiemenet, vaniljasokeri, leivinjauhe ja ruokasooda. Voit myös korvata mantelijauhon samalla määrällä vehnäjauhoja.
3. Sekoita toisessa kulhossa kosteat aineet: kananmuna, jogurtti, rypsiöljy sekä sitruunankuoriraaste ja -mehu.
4. Kääntele jauhoseos kosteiden aineiden joukkoon. Vältä turhaa sekoittamista. Kaada taikina leipävuokaan ja tasoita kakun pinta.
5. Paista kakkua 175 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Testaa kakun kypsyys hammastikulla, kakku on kypsä, kun hammastikkuun ei jää taikinaa kiinni. Anna kakun jäähtyä hetki ennen kumoamista.
6. Valmista orvokkikuorrute. Vaahdota pehmeä voi ja orvokkisokeri vaaleaksi vaahdoksi. Voit käyttää kuorrutteeseen myös tavallista hienoa sokeria tai tomusokeria. Sekoita voivaahdon joukkoon tuorejuusto ja orvokin nypityt terälehdet. Notkista kuorrutetta tarvittaessa tilkalla maitoa tai sitruunamehua.
7. Levitä kuorrute jäähtyneen kakun pinnalle ja koristele orvokeilla.
Voit leipoa sitruunaunikonsiemenkakun jo muutama päivä ennen juhlia. Voit myös leipoa kakun hyvissä ajoin ja laittaa pakastimeen.
SKONSSIT
Skonssit
NOIN 15 KPL
8 dl vehnäjauhoja
1 ½ dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
ripaus suolaa
100 g kylmää voita
2 dl kermaviiliä tai piimää
2 kananmunaa
1 kananmuna voiteluun
Raparperi-orvokkihillo
500 g raparperia
½ dl vettä
250 g hillosokeria
1 dl syötävien orvokkien terälehtiä
Tarjoiluun:
200 g ranskankermaa tai kaurafraichea
1. Aloita valmistamalla raparperi-orvokkihillo. Huuhtele ja paloittele raparperit. Mittaa kat-
tilaan raparperit ja vesi. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää joukkoon hillosokeri ja orvokkien nypityt terälehdet. Keitä hilloa noin 10 minuuttia ja tarvittaessa kuori vaahto hillon pinnalta. Kaada hillo puhtaaseen lasipurkkiin. Sulje kansi ja jäähdytä.
2. Sekoita kulhossa kuivat aineet: vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, ruokasooda ja suola. Nypi kuivien aineiden joukkoon kuutioitu kylmä voi. Sekoita muruseoksen joukkoon nopeasti kermaviili ja kananmunat. Vältä turhaa sekoittamista. Nosta taikina jääkaappiin puoleksi tunniksi.
3. Kauli skonssitaikina muutaman sentin paksuiseksi levyksi. Ota taikinasta pyöreällä muotilla, kuten esimerkiksi juomalasilla, pyöreitä skonsseja. Nosta skonssit leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja voitele kananmunalla. Paista 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
4. Anna skonssien jäähtyä hetki ennen tarjoilua. Tarjoile raparperi-orvokkihillon ja ranskankerman kanssa.
Vinkki!Voit oikaista käyttämällä 400 g valmista pakastemurotaikinaa keksien valmistukseen!
ORVOKKIKEKSIT
NOIN 20 KPL
150 g huoneenlämpöistä voita
1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja ¼ tl leivinjauhetta ¼ tl suolaa
1 keltuainen
ripaus raastettua sitruunan kuorta
Lisäksi: syötäviä orvokkeja
1. Laita voi isoon kulhoon ja vatkaa sitä sokerin kanssa, kunnes se on kuohkeaa ja vaaleaa.
2. Sekoita keskenään kuivat aineet (vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola) erillisessä astiassa.
3. Lisää keltuainen voi-sokeriseokseen ja vatkaa tasaiseksi. Raasta taikinan joukkoon sitruunankuori.
4. Lisää kuivat aineet vähitellen voi-sokeriseokseen samalla vatkaten miedolla teholla.
5. Kun taikina on tasainen, lopeta vatkaus ja kaada taikina jauhotetulle alustalle.
6. Taputtele taikina litteäksi ja kääri se kelmuun. Laita taikina jääkaappiin 2 tunniksi tai yön yli. Voit myös pakastaa taikinan ja ottaa sen käyttöön myöhemmin.
7. Kaulitse taikina kahden leivin paperin välissä ja painele siitä muotilla noin puolen sentin paksuisia keksejä.
8. Painele orvokit keksien pintaan.
9. Paista keksejä 170 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes ne saavat kevyesti kultaista väriä pintaan.
Kesälimonadi
2 ½ l vettä
1 litra mustaherukan lehtiä tai 1 litra raparperin paloja
1 dl syötäviä orvokkeja
2 sitruunaa
1–3 dl hunajaa tai sokeria maun mukaan
1. Kiehauta vesi ja lisää joukkoon huuhdellut mustaherukanlehdet tai raparperinpalat ja orvokit. Älä keitä enää ja siirrä kattila liedeltä.
2. Pese sitruunat hyvin harjalla. Kuori sitruunoiden keltainen osa ja purista mehu.
3. Lisää sitruunamehu ja sitruunan keltaiset osat juoman joukkoon, sekä hunaja/ sokeri.
4. Sekoita ja peitä kattila kannella tai kelmulla.
5. Anna hautua yön yli.
6. Siivilöi juoma, pullota ja laita kylmään. Juoma säilyy jääkaapissa muutaman päivän.
Ihana, elämää kuhiseva piha
Salli luonnon tulla pihaan. Pieni ”epäsiisteys” on luonnolle aarre: jätä nurkka villiintymään, anna lehtien maatua, säästä risuja ja lahopuuta.
Seuraa, miten pihaan nousee lajirikas niitty, linnuille turvaa tarjoava pensaikko tai ”maaperähotelli”, jossa kuhisee näkymätöntä elämää. TEKSTI:
1. Isotähtiputki
2. Isoritarinkannus
3. Syysasteri
4. Illakko, tarhaillakko
5. Kevätvuohenjuuri
6. Kaunopunahattu
7. Isomaksaruoho, punainen
8. Jalopähkämö
Aurinkoiseen–puolivarjoiseen paikkaan suunniteltu perennaryhmä kukkii keväästä syksyyn ja tarjoaa ravintoa pölyttäjille koko kauden. Keväällä kukkii kevätvuohenjuuri, syksyllä loistavat mm. kaunopunahattu ja syysasteri.
Nokkosperhonen on yleinen kotipihoissa, joilta löytyy kukkivia kasveja aikuisille ja nokkoskasvustoja ravinnoksi toukille. Nokkonen on toukan ainoa ravintokasvi.
Kun pihassa on ravintoa, vettä, suojaa ja pesäpaikkoja, luonnon hyötyeliöt – pölyttäjät, perhoset, maaperän eliöt ja linnut – löytävät tiensä luoksesi. Hoida pihaa luonnonmukaisesti, hyödynnä luonnon omia prosesseja ja vältä kemiallisia kasvinsuojeluaineita: pienillä valinnoilla on suuri vaikutus.
Pölyttäjien keidas
Kukkivat kasvit kutsuvat luokseen mehiläisiä, kimalaisia ja perhosia. Ne keräävät kukista mettä ja siitepölyä – ja samalla pölyttävät kasvisi. Valitse paljon kukkivia kasveja, suosi alkuperäislajeja ja varmista, että pihassa on kukintaa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.
Kevät on pölyttäjille niukkaa aikaa. Pajut ovat niille elintärkeitä, ja pajujen rinnalle pihaan sopivat krookukset, kevätesikot, mukulaleinikki ja kevätvuohenjuuri. Anna myös voikukkien kukkia – ne ovat pölyttäjien herkkua.
Tarjoa pesäpaikkoja: jätä kasviryhmiin ja pihan reunoille risuja, onttoja korsia ja lahopuuta. Jätä näkyviin hiekkalaikkuja ja koloja maapesijöille. Hyönteishotelli on hyvä lisä, se tarjoaa pesäkoloja kolopesijöille, kuten erakkomehiläisille, erakkoampiaisille ja petopistiäisille.
Perhosten paratiisi
Perhosten hyvinvointi rakentuu kahdesta palasta: mesikasveista aikuisille perhosille ja toukkien ravintokasveista. Toukat syövät mm. nokkosia, ohdakkeita, siankärsämöä, maitohorsmaa, syreeneitä, pajuja, tuomia, karhunputkea, heiniä ja virnoja. Aikuiset perhoset viihtyvät pihlajan ja syreenien kukissa, ketokasveilla ja monilla kukkivilla perennoilla.
Lisäravintoa voi tarjota läpi kesän: ylikypsät hedelmät tai itse valmistettu ravintoliuos auttavat erityisesti keväällä ja syksyllä, kun kukkivia kasveja on niukasti. ”Perhosbaarissa” viihtyvät mm. suruvaippa, amiraali, neitoperhonen, herukkaperhonen sekä monet yöperhoset.
Yksinkertainen perhosbaari: Tarvitset lasipurkin ja pesusienen. Työnnä sieni purkkiin niin, että osa jää ulkopuolelle.
Täytä purkki liuoksella: 2 dl punaviiniä, olutta tai viinietikkaa + 3 rkl fariinisokeria. Halutessasi lisää ¼ teelusikallista hiivaa. Ripusta purkki aurinkoiseen, suojaisaan paikkaan sopivalle huoltokorkeudelle. Lisää nestettä sen haihtuessa.
Sisusta hyönteishotelli perennojen ontoilla varsilla ja korsilla sekä puulla, johon on porattu reikiä, näin houkuttelet asukkaaksi erakkomehiläisiä ja muita kolopesijöitä.
1. Auringonkukat
2. Kääpiösamettikukka
3. Kehäkukka
4. Ruiskaunokki
5. Helotrooppi
6. Punakosmos
7. Mustaherukka
8. Mäkimeirami
eli oregano
Monimuotoinen kasvillisuus lisää orgaanisen aineksen kiertoa ja pitää maaperän eliöt hyvinvoivina.
Aurinkoiselle parvekkeelle suunniteltu, upeasti kukkiva pölyttäjäystävällinen puutarha tarjoaa myös syötävää. Mustaherukan marjat kypsyvät elokuussa ja sitä ennen voi jo maistella kääpiösamettikukan, ruiskaunokin ja kehäkukan terälehtiä sekä oreganon versoja.
Maaperän näkymätön työvoima
Elävä maa on puutarhan sydän. Kastemadot, mikrobit ja hyönteiset tarvitsevat ravintoa ja rauhaa – vältä jatkuvaa muokkausta ja ruoki maaperää eloperäisellä eli orgaanisella aineksella. Älä haravoi kaikkea, jätä lehtiä ja kasvijätteitä maatumaan nurmelle ja kasviryhmiin. Säästä talventörröttäjät perennapenkkiin: ne antavat suojaa, siemenravintoa ja tukevia korsia hyönteisille ja linnuille. Monimuotoinen kasvillisuus lisää orgaanisen aineksen kiertoa ja pitää maaperän eliöt hyvinvoivina. Kompostoi, koska puutarhakomposti,
elintarvikekomposti sekä käymälä- ja lantakomposti rikastavat mikrobistoa. Kompostissa viihtyvät mm. bakteerit, sienet, sukkulamadot, punkit, hyppyhäntäiset, lierot, änkyrimadot, tuhatjalkaiset, siirat ja kovakuoriaiset – luonnon omat kierrättäjät.
Lintujen turvapiha
Linnut kaipaavat suojaa, pesäpaikkoja ja ruokaa. Hyönteisiä houkuttelevat ja siemeniä tuottavat kasvit tuovat linnut pihaan – ja linnut puolestaan auttavat tuholaistorjunnassa, erityisesti poikasten ruokinnan aikaan.
•Luo suojaisia alueita ja jätä pihan reunoille luonnonmukaisia kaistoja.
•Jätä lahopuuta ja risukasoja – niissä kuhisee ravintoa.
• Tarjoa hiekkaisia kylpypaikkoja ja vesiallas juomiseen ja kylpemiseen.
• Ripusta linnunpönttöjä ja ruoki talvella kotimaisilla siemenillä.
• Istuta kasveja, jotka ruokkivat lintuja vuoden ympäri, esimerkiksi ketoruusuruoho, päivänkakkara, väriminttu, kultapallo, liperi, saksankirveli, kumina, syreeni, pihlajat, marja-aronia, musta- ja terttuselja, pähkinäpensaat, marjaomenapuut ja vaahtera.
Marttojen kekrikekkerit
29.10.
MARTAT KOKOONTUVAT 29.10. samaan aikaan eri puolilla Suomea Kekrikekkereihin. Maailman suurimmassa marttaillassa juhlitaan satokauden päättymistä ja pöytiin nostetaan kasvimaiden ja luonnon parhaat antimet. Syksyn pimenevässä, tunnelmallisessa illassa maistellaan yhdessä, mitä kaikkea kesä on meille kypsyttänyt.
Marttojen kekrikekkereissä palautetaan mieliin kekriperinnettä. Aikanaan kekri oli vuoden merkittävin juhla, kun sadonkorjuu ja kauden maataloustyöt oli saatu päätökseen. Kekrinä leikittiin,
laulettiin, tanssittiin ja kerrottiin tarinoita monen sukupolven ja koko kylän voimin. Marttayhdistykset pääsevät nyt toteuttamaan oman versionsa tästä hauskasta perinnejuhlasta!
Marttaliitto tekee yhdistysten käyttöön ohjelma- ja tarjoilu- ja koristeluehdotuksen sekä vinkkejä illan järjestämiseen. Jokainen marttayhdistys voi muokata juhlista itselleen sopivat. Marttaillan voi myös järjestää yhdessä jonkin toisen tai useamman marttayhdistyksen kanssa.
martat.fi/maailman-suurin-marttailta
Ensimmäisessä Marttapaneelissa 365 marttaa
ENSIMMÄISEEN MARTTAPANEELIIN
ilmoittautui huikeat 365 marttaa eri puolilta Suomea. Marttapaneeli perustettiin, sillä haluamme vahvistaa marttajäsenten osallisuutta ja tuoda jatkossa entistä enemmän jäsenten ääntä esiin valtakunnallisen toiminnan suunnittelussa, järjestön kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa sekä erilaisten näkökulmien punnitsemisessa.
Ensimmäisinä teemoina Marttapaneeli on ottanut kantaa jäsenlehden nimeen ja ideoinut jäsenhankintaa. Kevään aikana Marttapaneeli osallistuu mm. ketjukoulutusmallin ja Marttalehden kehittämiseen. Marttapaneelin työskentely jatkuu koko vuoden ajan.
Martta-lehtiä yhdistyksen tapahtumiin
MARTTA-LEHTI toimii mainiosti jäsenhankintamateriaalina. Marttaliitosta voi tilata maksutta Martta-lehtiä yhdistyksen tapahtumiin jäsenhankinnan tueksi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen jarjestosihteeri@ martat.fi. Tilaathan lehdet viimeistään kuukausi ennen tapahtumaa. Kirjoita viestin otsikkoon Martta-lehtiä tapahtumaan. Jäsenhankintaesitteitä saa sekä piireistä että liitosta.
KOONNUT REIJA SALOVAARA
Vielä ehtii ilmoittautua mukaan Mahtavaan marttaralliin
MAHTAVA MARTTARALLI kisataan kevätkauden päätteeksi 23.5.2026 Marttaliitto haastaa yhdistykset leikkimieliseen kisaan, johon jokainen yhdistys voi osallistua omalla paikkakunnallaan. Mukana on jo yli 100 yhdistystä.
Yhdistys ilmoittaa marttaryhmän mukaan ja saa ohjeet päivää varten tarvittavista asioista.
Tapahtumapäivän aikana joukkueille lähetetään tehtäviä, jotka kaikki mukana olevat joukkueet tekevät yhtä aikaa aina yhden tehtävän kerrallaan. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman paljon marttoja ja tehdä kylillä, kaupungeissa ja somessa näkyviä marttatekoja. Ja samalla saatte marttayhdistyksenne porukalle hauskaa tekemistä yhdessä!
Marttaralliin osallistuneita joukkueita palkitaan erilaissa palkintokategorioissa. Palkintoina on mm. Fazerin, Novitan ja Nordqvistin tuotepaketteja ja marttatuotteita.
Oletteko valmiina – yllätyksellinen marttahupailu jatkuu! Ensimmäisiä kisatunnelmia kannattaa seurata verkkolehdestä heti tapahtuman jälkeen. Somessa tapahtumaa voi seurata aihetunnisteella #marttaralli2026. www.martat.fi/mahtava-marttaralli
Ilmoittaudu syksyn marttaopintoihin!
MARTTAOPINNOT TARJOAVAT käytännönläheistä osaamista martoille, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan tai toimivat jo vapaaehtoisroolissa omassa yhdistyksessään. Syksyn opintojen ilmoittautuminen alkaa 8.6.
Sienimartan peruskoulutus 1.9.-31.10.2026
Koulutuksessa perehdytään turvallisen sienestyksen perusteisiin, yleisimpiin luonnonruokasieniin ja niiden näköislajeihin sekä myrkkysieniin. Koulutus antaa tietoa ja varmuutta sienten tunnistamiseen, keräämiseen ja käsittelyyn, sekä valmiudet toimia yhdistyksen sienimarttana. Koulutus alkaa Teams-tapaamisella ti 1.9. klo 17.00.
Mediamartan peruskoulutus 13.10.-13.12.2026
Koulutus antaa käytännönläheiset valmiudet toimia oman marttayhdistyksesi tai alueesi marttayhdisten verkkoviestinnän tukena. Kurssilla opit kehittämään yhdistyksen nettisivuja selkeämmiksi, saavutettavammiksi ja
löydettävämmiksi Marttojen viestinnän periaatteita ja työkaluja noudattaen. Koulutus alkaa Teams-tapaamisella ti 13.10. klo 17.00
• Opinnot suoritetaan itsenäisesti verkko-opintoina Marttaliiton asiantuntijan ohjauksessa.
• Jokaiseen koulutukseen sisältyy vähintään yksi ryhmän yhteinen verkkotapaaminen. Tapaamisajat julkaistaan verkkosivuilla kevään aikana.
• Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa ja ovat opintopisteytettyjä (1 opintopiste).
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan martat.fi/marttaopinnot-2026 Marttaopinnot
Syyskausi alkaa sienitapahtumilla
MARTTOJEN VALTAKUNNALLINEN sienipäivä on 30.8. ja siitä alkavat sieniviikot. Marttapiirit järjestävät yhdessä sienimarttojen kanssa tapahtumia ja neuvontaa eri puolilla Suomea. Sieniviikko on hyvä aika tehdä yhdistyksen sieniretki. Yhdistyskanavasta löytyy vinkit myös pienen sieninäyttelyn toteuttamiseen. martat.fi/valtakunnallinen-sienipaiva
Martan päivänä kohdataan
MARTAN NIMIPÄIVÄÄ, eli Martan päivää, vietetään vuosittain 26. heinäkuuta. Martan päivänä marttayhdistykset järjestävät monenlaisia tapahtumia ja kesäkokoontumisia. Teettekö retken, herkutellaanko teidän yhdistyksessänne tänä vuonna kaneliämmillä vai teettekö jotakin muuta kesäistä yhdessä?
KIITOS PALAUTTEESTA
Martat-lehden 1/2026 oli suosituin juttu oli: En olisi uskonut, että tällainen maa on olemassakaan.
Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 3 kappaletta oranssia Martta-mukisettiä. Onni suosi seuraavia henkilöitä: Sirpa Laiho Läyliäinen, Mervi Liimatainen Heinlahti, ja Eeva Peltola Rauha. Onnea voittajille!
"Ilman marttoja en olisi ehkä koskaan löytänyt aitoa suomalaisuutta."
- Naomi Moriyama
Hyödynnä aineistoja yhdistystoiminnassa
MARTTAJÄRJESTÖSSÄ TUOTETAAN erilaista aineistoa yhdistysten ja vapaaehtoisten käyttöön. Esim. ketjukoulutusaineistojen avulla vapaaehtoiset martat voivat pitää kursseja ja marttailtoja osana yhdistyksen toimintaa. Yhdistys voi saada kurssiaineistoja käyttöönsä piiristä tai hyödyntää sähköisiä materiaaleja.
Yhdistyskanavassa on yhdistysten toimintaan suunnattua materiaalia vapaasti käytettävissä. Esimerkiksi valtakunnallisten tapahtumien ohjeista ja valmiista marttaillan malleista saa kivaa toimintaa yhdistykseen.
Jos kyse on maksullisesta kurssitoiminnasta, yhdistyksen ja marttojen on neuvoteltava ja sovittava myytävien kurssien pitämisestä ja aineistoista piirin kanssa. Tilaajan on tiedettävä, onko kyse järjestön ammattilaisista vai vapaaehtoisista.
Aineistot on tuotettu Marttajärjestön toimintaan, eikä niitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Marttailtoihin uusia ideoita
MARTTALIITTO on tehnyt yhdistysten käyttöön uusia marttaillan malleja. Voitte soveltaa tai vaikka yhdistellä useamman marttaillan sisältöjä. Uusien marttailtojen aiheet Ravintokuidun lähteillä!, Perunatasting, Vuoden luonnontuotteet, Marttailta kohtuullisesta kuluttamisesta ja Hyvän tulevaisuuden kuvittelu martat.fi/marttailta-aiheet
Liikuntavammainen Mesert Legesse kävi Marttojen tuella kotitalouskurssin Etiopiassa.
Mitä
käsityöohjeita toivoisit Marttalehteen?
Kerro meille, millaisia käsityöohjeita toivoisit näkeväsi Martta-lehdessä! Onko yhdistyksessäsi tehty upeita käsitöitä, jotka haluaisitte jakaa muillekin? Ideoita nopeisiin pikatöihin, neulontaan, ompeluun, virkkaukseen, kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tai vaikkapa eri vuodenaikoihin sopiviin käsitöihin?
Kaikki yhdistysten ideat ja toiveet ovat erittäin tervetulleita.
Marttayhdistyksissä tehdään monipuolisesti käsitöitä: kokoonnutaan yhdessä neulomaan ja virkkaamaan, ommellaan, korjataan ja tuunataan vanhaa uuteen käyttöön, kokeillaan uusia materiaaleja sekä jaetaan osaamista toisille. Monissa yhdistyksissä käsityöt ovat tärkeä osa toimintaa, kursseja ja yhteisiä retkiä.
Jos yhdistyksellänne on hyväksi havaittu käsityöohje ja vieläpä kuvia valmiista töistä – lähettäkää se meille. Saatamme julkaista ohjeen Martta-leh-
Kiitos vuonna 2025 kehitysyhteistyöhön lahjoittaneille!
VUONNA 2025 RAHANKERÄYKSEM -
ME mm. marttailloissa tuotti 19 132,74 euroa. Lisäksi jäsenmaksun maksamisen yhteydessä martat lahjoittivat 4 735,59 euroa.
Kerätty summa, yhteensä 23 868,33 käytettiin omarahoitusosuutena hankkeissa, joiden tuloksena muun muassa:
• Somalimaassa 561 naista mm. turvakodissa ja maan sisäisten pakolaisten asuma-alueilla sai käytännönläheistä ravitsemusneuvontaa. 12 naista osallistui puutarhaneuvontaan. 84 sai ammatillista koulutusta. 6 uutta pienyritystä perustettiin ja kaksi kolmasosaa koulutetuista on jo työllistynyt.
• Etiopiassa 30 eri tavoin vammaista naista suoritti kotitalouskurssin. 72 vertaisryhmäkokoontumista kokosi useita satoja naisia kolmella eri paikkakunnalla kohtaamisiin ja keskusteluihin heidän omaan elämäänsä liittyvistä asioista.
dessä ja innostaa sillä muita yhdistyksiä ja marttoja ympäri Suomen.
Vinkkaa myös yhdistyksesi käsityötoiminnasta ja -retkistä! Onko teillä tulossa retki lasinpuhallukseen, keramiikkakurssille, värjäyspajaan tai muuhun kädentaitoja inspiroivaan kohteeseen tai kurssille? Kerro siitä meille – voimme mahdollisesti tehdä siitä jutun lehteen.
LÄHETÄ IDEASI!
Lähetä kaikki käsityötoiveet, ohjeet, retkivinkit ja kuvat sähköpostitse osoitteeseen lehti@martat.fi
• Sambiassa kaksi naisryhmää sai koulutusta lainaringin perustamiseen ja alkupääoman sitä varten.
• Malawissa 95 naista osallistui kotipuutarhakursseille. 260 naista toimi naisten lainaringeissä kasvattaen lainapääomaa, jolla pystyvät vahvistamaan omaa yritystoimintaansa.
Martat saa työhön ulkoministeriön tukea. Marttojen lahjoittama raha tekee tämän kaiken mahdolliseksi, sillä ministeriön tuen edellytys on aina tietty euromäärä itse kerättäviä lahjoituksia.
Työ jatkuu vuonna 2026. Voisiko sinun yhdistyksesi voisi olla mukana järjestämällä esim. Lokakuu on Puurokuu -tapahtuman kehitysyhteistyölle? Lue lisää martat.fi/kansainvalinen-toiminta.
Kysy lisää lahjoittamisesta
Marttaliitosta terhi.lindqvist@martat.fi p. 050 516 9412.
Vuonna 2025 keräsimme yhteensä 23 868,33 €.
Hei,
Kiitos, että luet Martta-lehteä! Julkaisemme tässä muutamia näytesivuja lehden monipuolisesta sisällöstä. Koko lehden pääset lukemaan liittymällä Marttaliiton jäseneksi – lehti kuuluu jäsenetuihin, ja saat sen postissa kotiin kannettuna!
Voit liittyä mihin tahansa oman alueesi marttayhdistykseen ja saat samalla käyttöösi kaikki Marttojen jäsenedut. Jos sopivaa yhdistystä ei ole vielä mielessä, voit liittyä myös kannatusjäseneksi ja valita yhdistyksen myöhemmin. Kannatusjäsenenä saat samat edut kuin varsinaisena jäsenenä.
Liity Marttojen jäseneksi!
Marttojen jäsenenä olet osa vahvaa ja lämminhenkistä yhteisöä, jossa tehdään ja opitaan yhdessä. Martat edistävät arjen taitoja, kestävää elämäntapaa ja hyvää elämää kaikenlaisissa kodeissa.
Paikallisia marttayhdistyksiä on noin 1 000 ympäri Suomea, ja niiden toiminta vaihtelee ruoasta ja kädentaidoista kotipuutarhaan ja kulttuuriin. Mukaan voi tulla juuri sellaisena kuin on – mitään ei tarvitse osata etukäteen.