Martta Senni Sopanen avioitui 98-vuotiaana: Tämä on sydämen ja järjen liitto
SESONKI
Lisää kuitua lautaselle: pienet valinnat, suuri vaikutus
KOHTAAMINEN
TILAA OMA AURINKOINEN MARTTAMUKISI JO TÄNÄÄN!
Marttamukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Toisessa mukissa on värillinen kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio värillisellä pohjalla. Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan.
22 Lisää kuitua lautaselle – pienet valinnat, iso vaikutus
26 Makea mansikkakesä ruukuissa ja amppeleissa
28 Mullan arvoinen valinta –vastuullisesti parempi puutarha
32 Tumpputalkoot: nyt neulotaan lapasia hyväntekeväisyyteen
34 Ruukussa & maljakossa: Siilin piikeissä
INSPIRAATIO
36 Kirjailija Naomi Moriyama löysi Martoista uuden yhteisön
42 Japanilainen boro-paikkaus
46 Kirsi Vesterbacka ei ole mikään takapenkin tyttö
MARTTAILU
52 Ei vara venettä kaada
56 Senni Sopanen avioon 96-vuotiaana
58 Yhdessä & yhdistyksessä
62 Marttatarina Etiopiasta
66 Monessa mukana
70 Verkkoruokakurssit
72 Marttaristikko
74 Kuvamuisto
KANNEN KUVA LAURA RIIHELÄ
36
NEWYORKILAINEN kirjailija Naomi Moriyama rakastui suomalaiseen luontoon.
42
BORO-PAIKKAUKSESSA värikkäät tilkut ovat pop!
AMPPELIMANSIKAN kukat ovat pieniä mutta täynnä väriä!
LAURA
SENNI SOPASEN & Matti Haran rakkausliitto.
KOKO LEHTI SISÄLSI kovasti luettavia juttuja ja oli vaikea valita vähiten kiinnostavaa.
TOIVOISIN ENEMMÄN kasvisruokareseptejä.
UUDISTAKAA LEHTEÄ reippaasti, lisää mainostajia, irtonumerot myyntiin!
TALVEN AATELISET oli todella kiinnostava juttu varastokasviksista. Olen pyrkinyt nostamaan kotimaiset kasvikset niille kuuluvaan arvoonsa aina satokauden mukaan. Mielestäni meillä on hyvä valikoima lähituotteita monipuoliseen talven ruuanlaittoon.
KIITOS JOULUISESTA
LEHDESTÄ! Luen mielelläni kaikenlaista jouluun liittyvää ja tässäkin lehdessä oli tunnelmaan liittyviä juttuja mukavasti.
Hyvä lehti, kaikki aiheet kiinnostivat.
KIITOS TIINA IKOSEN jutusta huonekasvien hoidosta talvisin! Hyviä ja selkeitä neuvoja noudatettavaksi. Kuvitus aukeamalla 24–25 on mielestäni hieman sekava, kun pyöreitä kuvia on kolmea eri kokoa. Olenkohan jotenkin vanhanaikainen, kun ne eivät miellytä silmääni, vaan tulee tirkistely mieleeni.
LEHTI OLI KAIKKIAAN
mukavaa luettavaa. Kiitos, kun teette meille martoille omaa lehteä!
YLLÄTYKSEKSENI
INNOSTUIN eniten sivuilla 34–39 jutusta Kun maailma romahtaa, Martat pelastaa. Teatterin idea oli oiva monella tavalla ja ajankohtainen.
PUUTARHAJUTUT OVAT
todella hyviä. Niitä haluaisin lisää. Myös juttuja sinkuista, jotka ovat marttoja, olisi mukava lukea. Älkää vähentäkö paperilehtiä!
KIINNOSTAVIN JUTTU oli sivulla 34–39, Arvostan suuresti. Olisipa Martta näytelmästä ollut artikkeli luettavissa jo aikaisemmin, eikä vasta nyt kun esitykset jo loppuivat. Tämän esityksen haluaisin nähdä! Olisi mitä mainioin Martta-retki kohde!
OLIPAS KIVOJA reseptejä kokeiluun jouluksi.
PÄÄKIRJOITUS oli hyvä.
KAALIKUUSEN KUVAIDEA oli hauska.
KIINNOSTAVIN s. 26!
Lehdessä ei mitään epäkiinnostavaa ☺
KIINNOSTAA MIKÄHÄN mahtaa olla Marttojen keski-ikä, tuntuu että lehti on suunnattu muille kuin yli 70 v. ikäisille.
VOI MITEN KIVA OLI
LUKEA Asennemarttojen marttaillasta, jossa valmistettiin erilaisia alkoholittomia drinkkejä. Mocktailit kiinnostavat itseänikin.
MOCKTAIL JUTTU kiinnosti eniten, juuri tällaista toimintaa olisin itsekin kaivannut.
MARTAT 1/2026
124. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 4 numeroa vuonna 2026.
Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi p. 050 412 1099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 4 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.
Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.
Aikakausmedia ry:n jäsen
Painopaikka Printall
Mielen kotivarassa parempi vara
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN tila on haastava; luottamuspääoman, talouden- ja työllisyyden heikkeneminen, polarisaatio, demokratian rapautuminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.
YHTEISKUNNAN kokonaisturvallisuustrategia on kiinnittänyt erityistä huomiota henkiseen kriisinkestävyyteen ja olemme olleet mukana rakentamassa varautumista, ennakointia, huoltovarmuutta ja omatoimista varautumista. Marttoja haastetaan vahvistamaan sekä yksilöiden että yhteisöjen resilienssiä, mielen kotivaraa, joka on kykyä toimia ratkaisukeskeisesti, joustavasti ja kriisejä sietäen äkillisten muutosten ja epävarmuuden keskellä.
NÄIN TOIMIMME jo silloin, kun järjestömme rohkeat ja kaukonäköiset naiset ehdottivat nimeksi Sivistystä kodeille. Keisarilliselle senaatille nimi oli liian vallankumouksellinen ja vaarallinen, joten Emäntä-lehden päätoimittaja Alli Nissinen keksi tilalle Raamatusta poimitun, vaarattomamman nimen Martta.
MARTTOJEN HENKINEN kriisinkestävyys on enemmän kuin vain sopeutumista ja kestämistä. Se on uudelleen suuntautumista ja oppimista vaikeissa tilanteissa, joustavuutta ja sosiaalista tukea tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä. Se on arvojemme ja toimintamme merkitykseen perustuvaa ajattelua epävarmuuksien keskellä ja toimijuutta yhteisössä, yhdessä.
MARTTAYHTEISÖN resilienssissä korostuu luottamuksen säilyttäminen, yhteistyö ja yhteinen suunta sekä poikkeusoloissa että niiden jälkeen. Kriisit eivät hajota yhteisöämme, vaan voivat jopa vahvistaa meitä. Rakennamme keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta harjoituksillamme, varautumisella, uuden oppimisella ja yhdessä tekemällä. Solidaarisuuteemme perustana on kokemus siitä, että martoissa emme ole koskaan yksin. Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat arvopohjaamme yhdistystoiminnassa ja yhteiskunnan tukemisessa.
MARTAT ON TOIMIJA osana kokonaisturvallisuutta vuonna 2026. Vahvistamme kansalaisten henkistä- ja käytännöllistä kriisinkestävyyttä ja yhdenvertaisuutta edistämällä kestävän arjen taitoja, kotitalousosaamista, omatoimista varautumista ja yhteisöllisyyttä. Kotivara, muonitus, kotitarveviljely, luonnontuotteet ja talous- ja asumisen taidot, materiaalitehokkuus ja korjaaminen ovat keskeisiä varautumisen sisältöjämme. Henkinen kotivaramme 72h on marttailun toimintakykyä ennakoidusti ja tulevaisuuteen vahvistavaa. Se vahvistuu vain pitkäjänteisellä työllä, jossa luottamus, merkitys, osallisuus ja tuki ovat keskiössä – jo ennen kuin kriisi alkaa.
Marttajärjestö on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus.
PS. Yhdessä voimme rakentaa tulevaisuususkoa, luottamusta ja toivoa, joka pitää kaikki mukana.
Hyvin suunniteltu lajittelupiste helpottaa arkea ja vähentää sekajätteen määrää kuin itsestään. Kun keräysastiat ovat siellä, missä jätteitä syntyy, lajittelu sujuu luontevasti osana päivän rutiineja.
Vinkkejä toimivaan lajitteluun:
• Paperit haltuun heti: Posti kertyy eteiseen, joten paperinkeräysastia kannattaa sijoittaa lähelle postiluukkua, esimerkiksi eteisen kaappiin.
• Keittiö on lajittelun ydin: Bio- ja muovijäte syntyvät useimmiten ruoanlaiton yhteydessä. Astiat on hyvä pitää käden ulottuvilla, biojäteastian voi pitää myös pöydällä.
• Hyödynnä hukkatilat: Harvemmin syntyvät jätteet, kuten lasi ja metalli, voi kerätä portaiden alle tai siivouskomeroon.
• Valitse toimivia säilytysratkaisuja: Pinottavat laatikot, pyykinlajitteluvaunut ja oven sisäpuolella roikkuvat korit tekevät lajittelusta sujuvaa.
• Sijoita osaksi sisustusta: Kauniit sisustuskorit tai eteiseen sijoitettu pieni lipasto sopivat hyvin esille ja houkuttelevat lajittelemaan.
Lue lisää: martat.fi/ a itte u a kierrat s
Ekosiivouksen kultaiset säännöt:
Hanki laadukkaita ja kestäviä siivousvälineitä. Muista myös huoltaa ja puhdistaa ne säännöllisesti.
Suosi mikrokuituliinoja ja -moppeja – ne kestävät käyttöä, puhdistavat tehokkaasti ja toimivat usein ilman pesuaineitakin.
Valitse ympäristömerkittyjä tuotteita.
t erit ise arkite kl ripit isia esi fi i tiai eita a ti akteerisia aineita ja liuottimia sisältäviä tuotteita – ne kuormittavat sekä terveyttä että ympäristöä.
Osta täyttöpakkauksia aina kun mahdollista.
Älä päästä pesuvesiä suoraan vesistöön.
Älä luota tekoälyyn, soita Martalle!
Maksuton neuvontapuhelin
ja Kysy Martalta -chat
Maksuton neuvontamme on arjen luottoapu, kun kaipaat tukea kotitalousasioissa, oli kyse vaikka valkopyykin pesusta, ruoka- ja ravitsemusasioista tai muista kodinhoitoon liittyvistä kysymyksistä. Kysy Martalta -chat tarjoaa reaaliaikaista kotitalousneuvontaa verkossa, kun tarvitset pikaisen vastauksen ja varman vinkin.
Chatin rinnalla palvelee myös perinteinen puhelinneuvonta. Soittamalla pääset juttelemaan martan kanssa ja saat käytännön ratkaisut arjen pulmiin heti linjoilta.
Neuvontapuhelin avoinna
• ma–pe 12–15
• to 12–17
Kysy Martalta -chat avoinna
• ma ja ti 12–15
Tavoitat meidät numerosta: 050 430 6520 (ppm, ei tekstiviestejä tai puutarhaneuvontaa)
LAUTASILLA TAPAHTUU MUUTOSTA
Marttojen Muutos lautasella -teemavuosien yhtenä tavoitteena on ollut, uusien ravitsemussuositusten mukaisesti, lisätä kasviperäisen ruoan osuutta arjen ruokavalinnoissa. Ravitsemussuositukset uudistuivat loppuvuodesta 2024 ja nyt nähdään, että suositukset näkyvät suomalaisten ostokäyttäytymisessä, sillä Suomen suurimpien vähittäiskaupan toimijoiden, S- ja K-ryhmän myyntitilastojen mukaan kasvipohjaisten tuotteiden myynti on lisääntynyt.
Muutos näkyy etenkin siinä, että proteiinin lähteet monipuolistuvat ja palkokasvien myynti lisääntyi. Eniten viimeisen vuoden aikana on kasvanut soijapavuista valmistetun tofun myynti (S-ryhmä +17 %, K-ryhmä +20 %). Myös papusäilykkeitä ostettiin aiempaa enemmän (S-ryhmä +7 %, K-ryhmä +15 %). Lihaa korvaavien kasviproteiinituotteiden, kuten Härkiksen, myynti on myös lähtenyt nousuun (K-ryhmä +5 %). Hienoa on, että lisäksi tuore kala on päätynyt yhä useammin ostoskoreihin (S-ryhmä +8 %)
Lähteet: S-ryhmän myyntidata & -volyymi 1–10/2024–2025, SOK Ajankohtaiset kysymykset 10/2025, K-ryhmän osto- ja myyntidata 1–9/2024–2025.
iity j seneksi
Liity jäseneksi täyttämällä ja postittamalla lomake. Voit myös liittyä ja maksaa jäsenmaksun netissä .martat.fi/marttajasen s aluan liitty
LEHTEEN?
Kerro meille, millaisia käsi työohjeita toivoisit Martat-leh dessä näkeväsi. Kaipaatko nopeita pikatöitä, neuleita, ompeluideoita, virkkausta, kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä projekteja tai vuodenaikoihin sopivia käsitöitä? Kaik ki ideat ovat tervetulleita.
Yhdistyksen jäseneksi 49 €
Jäseneksi ilman yhdistystä 49 €
Perhejäseneksi 23 €
Nuorisojäseneksi (alle 25 v) 0 €
is tietoa eri j senyyslajeista .martat.fi/jasen slajit ja jasenma sut/
Etunimet
Sukunimi
Lähiosoite
Jos sinulla on oma hyväksi ha vaittu käsityöohje, ja vieläpä kuvia valmiista työstä, lähetä se meille. Saatamme julkaista sen lehdessä ja innostaa muitakin kokeilemaan.
Vinkkaa yhdistyksesi käsityöretkistä ja kursseista Onko yhdistyksesi menossa lasin puhallukseen, keramiikkakurssille, värjäyspajaan tai muulle inspiroivalle kädentaitoretkelle? Kerro siitä meille! Vinkkaa tulevista kässäretkistä Martat-lehdelle. Voimme mahdollisesti tehdä niistä jutun lehteen!
Lähetä ideasi!
Lähetä kaikki käsityötoiveet, ohjeet, retkivinkit ja kuvat sähköpostitse osoitteeseen lehti@martat.fi
Postitoimipaikka
Postinumero
Sähköposti
Puhelin
Syntymäaika (xx.xx.xxxx)
Liittymispäivämäärä
Piiri, mikäli tiedossa
Yhdistyksen tai toimintaryhmän nimi, mikäli liityt yhdistykseen
Marttaliiton jäsenyys tuo mukanaan monipuolisia etuja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa ja pienistä arjen hetkistä nautinnollisempia. Jäsenedut ulottuvat herkullisista elämyksistä ja laadukkaista käsitöistä aina majoitus- ja matkustusetuihin asti. Tutustu alla oleviin etuihin ja hyödynnä jäsenyytesi edut jo tänään!
Näin
hyödynnät kaikki jäsenetusi!
Tutustu ohjeisiin ja lunasta etusi osoitteessa: www.martat.fi/martalle/jasenedut
Ruokamessuille kaksi yhden hinnalla!
Martat ovat mukana Ruokamessuilla 24.–26.4.2026 jakamassa ruokailoa ja kannustamassa kestäviin valintoihin. Demokeittiöllä odottaa monipuolinen, käytännönläheinen ja herkullinen ohjelma. Marttojen jäsenetuna saat kaksi lippua yhden hinnalla!
Piirikohtaiset jäsenedut
Marttojen jäsenenä saat myös piirikohtaisia etuja, jotka vaihtelevat piireittäin. Tutustu oman piirisi tarjontaan. www.martat.fi/martalle/jasenedut
Asianajotoimisto Amos
Asianajotoimisto Amoksen omistaa martta ja asianajaja Tuula Rainto. Ammattitaitoiset lakimiehemme auttavat sinua kaikissa oikeudellisissa asioissa. Haluamme rohkaista sinua ja perhettäsi hoitamaan lakiasiasi ajallaan. Marttajäsenet saavat palveluistamme -20 % alennuksen.
Suomen Käsityön Ystävät
Suomen Käsityön Ystävät keskittyy erityisesti ryijyihin, joita ovat suunnitelleet taiteilijat ja arkkitehdit. Valikoimasta löytyy malleja mm. Akseli Gallen-Kallelasta ja Eliel Saarisesta Sirkka Könöseen ja Reeta Ekiin. Martat saavat -10 % kaikista tarvikepakkauksista.
KOONNUT SONJA HELANDER • KUVAT PALVELUNTARJOAJAT
Ryijypalvelu
Ryijypalvelu-RP Oy tarjoaa yli tuhat eri taiteilijoiden suunnittelemaa ryijymallia, myös yksinoikeudella myytävät Neoviuksen ja Tarinaryijyjen mallit. Martat saavat -10 % jäsenedun ryijytuotteista.
Lapuan Kankurit
Lapuan Kankurit valmistaa suomalaisia keittiö- ja kattaustekstiilejä, sauna- ja kylpytekstiilejä sekä sisustustekstiilejä luonnonmateriaaleista. Martat saavat -10 % alennuksen normaalihintaisista tuotteista verkkokaupassa.
Kotipuutarha-lehti jäsenhintaan
Puutarhaliitto ry:n julkaisema Kotipuutarha-lehti on Suomen vanhin puutarhaharrastajien erikoislehti. Hyviä vinkkejä kasvien ja puutarhan hoitoon sekä hyötyviljelyyn. Marttojen jäsenenä voit tilata Kotipuutarhan edulliseen jäsenetuhintaan 68 € / vuosi.
Telttamaailma
Telttamaailma OY tarjoaa Pop Up -telttoja pienistä varjoista isoihin varastohalleihin. Marttayhdistyksille ja -piireille tarjolla noin -10 % alennus tapahtumateltoista sekä mahdollisuus painattaa teltta Martta-logolla.
Scandic-hotellit
Marttaliiton jäsenenä saat -12 % alennuksen kaikista Scandic-hotelleista. Nauti runsaasta aamiaisesta, ilmaisesta Wi-Fistä. Kuntosalin ja Shopin palvelut ovat käytössä koko vuorokauden. Scandic-sovelluksella voit kirjautua sisään ja ulos netissä.
Hotelli Helka
Hotelli Helka Helsingissä tarjoaa Martoille -12 % alennuksen päivän hinnasta. Hintoihin sisältyy luomu buffet-aamiainen, sauna ja Wi-Fi. Helka on NNKY:n omistama ja tukee toiminnallaan naisia ja tyttöjä ympäri maailman. Helka on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi.
Leikkien
Leikkien on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa opettavaisia leluja, pelejä, kirjoja ja askarteluvälineitä kaikenikäisille. Marttaliiton jäsenet saavat -10 % alennuksen normaalihintaisista tuotteista verkkokaupassa.
S-ryhmän hotellit
S-ryhmän Sokos-hotellit tarjoavat Marttaliiton jäsenille -15 % alennuksen vapaa-ajan majoituksista. Kattava hotelliverkosto tarjoaa loistavat mahdollisuudet niin aktiiviloman kuin hemmottelulomankin viettoon sekä mukavaa yhdessäoloa ja rentoutumista.
Kotkaniemi
Kotkaniemi oli P. E. ja Ellen Svinhufvudin pitkäaikaisin koti. Rouva Ellen Svinhufvud oli aktiivinen Martta. Tutustu hänen aitoihin käsitöihinsä ja kasvimaahan sekä nauti kahvilalla Ellen Svinhufvud -leivosta ja muita herkkuja! Marttojen jäsenetuna saat -15 % museon sisäänpääsymaksuista.
%
Kupilka
Kupilka kantaa mukanaan ikiaikaista perinnettä. Luontoa kunnioittava, laadukas muotoilu yhdistettynä uuteen teknologiaan luo ympäristöystävällisen eräastian. Kevyet, kestävät ja astianpesukoneen kestävät Kareline-eräastiat ja -välineet on valmistettu luonnonkuitukomposiitista. Marttaliiton jäsenille -15 % edulla.
Eija’s garden
Koe hehtaarin kokoisen puutarhan ainutlaatuinen tunnelma ja ihastu puutarhatuotteisiin myymälässämme Loviisassa. Martat saavat -20 % alennuksen kaikista taimista sekä Englantilainen puutarha -kirjan hintaan 20 €/kpl.
Krapi hotelli-ravintola
Krapin emäntä ja Marttaliiton kunniapuheenjohtaja Salme Holma järjesti kesäsunnuntaisin lounaita jo 1960-luvun lähtien. Ravintola Krapihovi jatkaa Marttaperinnettä. Marttana saat-15 % majoituksesta hotelli Krapissa ja -10 % alennuksen ravintoloiden Krapihovi ja Mankeli annoksista & pitopöydästä.
Tertin kartanoherkkutuotteista
Tertin kartano toivottaa Martat tervetulleeksi herkuttelemaan, ostoksille ja tutustumaan puutarhaan. Kartano on kulinaristien kestihovi, toimiva maatila ja kodikas hotelli, jonka kahvilapuodissa tarjoillaan lounasta ja lämpimäisiä ympäri vuoden. Verkkokaupassa on yli 100 suomessa valmistettua herkkutuotetta. Martat saavat -20 % alennuksen verkkokaupan tuotteista.
Forsman Tea
Viking Line – jopa
50 % alennusta
Huvia, hyötyä ja herkuttelua! Monipuoliset risteilyvaihtoehdot tarjoavat jokaiselle jotakin. Marttaliiton jäsenenä saat edun sekä vapaa-ajan matkoilla että ryhmämatkoilla.
Martat: Vapaa-ajan risteilyt jopa 30–50 % alennuksella päivän hinnasta. Yhdistyksille: Useita ryhmäalennuksia.
Marttayhdistyksen historiikki
Marttayhdistykset voivat nyt tilata oman historiikkinsa historiantutkija ja tietokirjailija Elina Seppälän kirjoittamana. Elina on erityisen kiinnostunut marttojen historiasta ja auttaa mielellään yhdistyksiä omien historiahankkeiden toteuttamisessa. Tilaushistorioiden hinta määräytyy työn laajuuden ja sisällön mukaan. Marttaliiton yhdistyksille annetaan -15 % alennus.
Kotimainen Forsman Tea vie teekulttuuria eteenpäin jo yli 40 vuoden perinteellä. Vantaalla valmistetut teesekoitukset tehdään omilla resepteillä – kaikki Suomessa. Marttaliiton jäsenille tarjoamme nyt Forsman Teasta -15 % alennuksen.
Martat-lehti kuuluu myös jäsenetuihisi! Saat neljä kertaa vuodessa runsaan lehden täynnä vinkkejä, reseptejä ja marttaideoita.
Ravintola
KEVÄÄN ENSIMMÄISET
Monivuotiset hyötykasvit nostavat versoja maasta heti ensimmäiseksi varhain keväällä. Kuvassa köynnöspinaatti, karhunlaukka, kuunliljan versot, parsa, ruohosipuli, raparperi ja karhujuuri.
TEKSTI JA KUVA
RITVA TUOMI
Koko vuoden kasviskoe
MUUTAMA VUOSI SITTEN innostuin haastamaan itseni syömään 25 eri kasvista viikossa.
ALKUTILANNE EI OLLUT kovin huono. Pidän lähtökohtaisesti kaikista kasviksista ja syön niitä oikein mielelläni: kypsänä, raakana, pääruokana, välipalana, iltapalana, naposteltavana, lisukkeena, kylmänä, kuumana. Suurin osa kokkaamastani ruoasta on kasvisruokaa, johon ujutan monenlaista.
SAMAAN AIKAAN JÄIN kuitenkin miettimään, tuleeko kasviksia syötyä lopulta kovinkaan monipuolisesti. Se, mitä kasvista lautaselleni kulloinkin päätyy, riippuu sesongista. Mikä näyttää kaupassa houkuttelevalta ja on edullista? Ja sitten niitä sesongin kasviksia totisesti syödään. Esimerkiksi veriappelsiineja tulee popsittua niin paljon, että kauden loppuessa onkin jo aika suunnata katseet johonkin muuhun.
AJATUS 25 ERI KASVIKSESTA viikossa tuli vastaan, kun haastattelin ravitsemustieteilijää. Etenkin suoliston terveyden näkökulmasta kasviksia olisi hyvä syödä vaihdellen ja monipuolisesti, ei jurnuttaa muutamassa suosikissa kuukaudesta toiseen. Selkeä numerotavoite auttaa hahmottamaan kokonaisuutta.
NIINPÄ ALOIN MIELENKIINNOSTA pitää listaa syömistämme kasviksista. Porkkana, sipuli, selleri, parsakaali, nauris, punajuuri ja veriappelsiini pääsivät listalle heti ensimmäisenä päivänä, kun valmistelin seuraavien päivien ruokia. Kaivoin pakastimesta joululta jääneen lanttusoseen ja leivoin rieskat, ja taas kolahti yksi kasvispiste.
HETI PARI PÄIVÄN päästä tuli tenkkapoo. Lasketaanko peruna? Lautasmallissa sitä ei ajatella kasvikseksi, mutta ehkä tässä kuitenkin voisi? Perunan kulutus vain laskee, vaikka se olisi kaikin puolin hyvää syötävää, kasvaahan sitä meillä helposti yllin kyllin.
Tomaattikastikkeeseen tuli muutama varsi timjamia, onko timjami nyt yksi kahdestakymmenestäviidestä? Jyrkkä ei, timjami on tässä vain mausteena, ei keskeisessä roolissa.
Entä sitten perunasalaattiin hienonnettu ruukullinen tilliä? On niin olennainen osa, että lasketaan mukaan.
Ovatko veriappelsiini ja appelsiini tässä eri kasvikset? Ehkä ovat? Pakastevihannekset kelpuutin mukaan heti. Niillä on yhä ihmeen huono maine, vaikka niiden avulla kasvisvalikoima laajenisi helposti.
AIKA PIAN KÄVI ILMI , että vähän yli kahteenkymmeneen pääsi aika helposti sen kummemmin miettimättä. Muutama kasviksia pursuileva pääruoka
viikossa, pari erilaista smoothieta ja sitten niitä ihan tavallisia juttuja. Välillä kaupasta tuli ostettua annoona tai juuripersilja ihan haasteen vuoksi.
YLLÄTTÄEN KESÄ osoittautui lopulta talvea vaikeammaksi. Kasvatan mökillä itse sitä sun tätä, ja niitä sitten syödään. Olisi ollut hassua ostaa kaupasta jotain muuta, kun kesäkurpitsa ja pensaspapu puskivat satoa niin, että keittiössä oli vaikea pysyä perässä. Toisaalta marjoja oli pensaissa tarjolla viikkokausia ylenpalttisesti.
VUODEN LOPUSSA listoja katsellessani tajusin päässeeni tavoitteeseen joka viikko ilman valtaisaa pinnistelyä. Se tuntui tosi kivalta. Samalla oli ihan huojentavaa, että koe oli nyt ohi.
Satu Koivisto
Kirjoittaja on alkujaan eteläsavolainen mutta sittemmin helsinkiläistynyt ruokatoimittaja ja -kirjailija, jonka jääkaapissa on aina kannullinen smoothieta, usein oman mökin marjoista.
JOHANNA MYLLYMÄKI
Satu Koivisto
Väriä, raikkautta ja hyvää oloa
Sesongin sitrukset tuovat kirpeyttä, energiaa ja luonnollista hyvinvointia arkeen.
Päärynäpiirakka
Arjen nopeat ja helpot
Arjen ruokapöydässä on lupa olla helppoa, hauskaa ja värikästä.
Marttojen ja Apetitin yhteistyössä syntyneet ruokaohjeet innostavat käyttämään kasviksia monipuolisesti ja iloitsemaan värikkäästä ruoasta ympäri vuoden.
NIINA SILANDER • KUVAT LAURA RIIHELÄ
Sydäntalvella pakastekasvikset nousevat arvoon arvaamattomaan: ne tarjoavat vaivattomia ja taloudellisen tavan lisätä kasvisten käyttöä silloinkin, kun tuorevalikoima on niukempi. Ja mikä parasta, pakastekasvikset odottavat aina valmiina ja tuoreena pakastimessa ja ovat näin osa toimivaa kotivaraa.
Ruokaohjeissa kasviksia sujautetaan lempeästi arkisiin suosikkeihin ja annetaan niiden loistaa myös uusissa rooleissa. Klassinen kasvispihvi syntyy käden käänteessä pakasteesta löytyvistä suikalejureksista, ja lopputulos on yksinkertaisen hyvä. Pakastekasviksista valmistettu sosekeitto taas säästää aikaa mausta tinkimättä. Pinaatti-fetapiirakka saa mehevän ja kuitupitoisen pohjan täysjyväjauhoista ja kaurasta. Pakastepinaatti sekä -purjo tekevät piirakan täytteen valmistuksesta mutkatonta. Piirakka maistuu yhtä hyvin arkena kuin brunssipöydässä!
Uusia käyttötapoja pakastekasviksille tarjoaa kesänmakuinen perunapelti, joka tuo raikkaan tuulahduksen kevättalveen.
Paahdetuista kasviksista soseutettu piilotettujen kasvisten pastakastike on puolestaan täyteläinen ja huomaamaton tapa lisätä kasviksia arkeen. Ja onko olemassa ateriaa, jonka päätteeksi ei maistuisi pala ihanan kardemummaista päärynäpiirakkaa?
Päärynäpiirakka
2,5 dl vehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
½ tl kardemummaa
200 g (2 dl) jogurttia
1 dl Apetit rypsi-rapsiöljyä
1 kananmuna
4 päärynää
1 rkl fariinisokeria
1. Voitele tai vuoraa leivinpaperilla irt p a ka cm. Pienempi vuoka tekee piirakasta korkeamman.
2. Sekoita kulhossa vehnäjauhot, leivinjauhe, sokeri ja kardemumma.
3. Lisää joukkoon jogurtti, öljy ja kananmuna. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.
4. Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta.
5. Pese ja viipaloi päärynät. Asettele viipaleet taikinan päälle ja ripottele pinnalle fariinisokeri.
6. Paista uunin keskitasolla asteessa mi .keile kypsyys puutikulla. Piirakka on valmis, kun tikkuun ei tartu taikinaa.
1. Sekoita kulhossa maitorahka ja pehmeä rasva tasaiseksi massaksi. Lisää kaurahiutaleet, jauhot ja leivinjauhe. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Vältä turhaa sekoittamista.
2. Painele jauhotetuin käsin taikina tasaisesti leivinpaperilla vuoratun uunipellin pohjalle ja reunoille.
3. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota purjoa hetki, kunnes se pehmenee. Lisää pakastepinaatti ja jatka paistamista, kunnes kaikki neste on haihtunut.
4. Sekoita kulhossa kuullotettu purjo-pinaattiseos, kaurajuoma, kaurakerma, kananmunat, juustoraaste ja mausteet tasaiseksi täytteeksi. Kaada täyte pohjan päälle.
5. Murenna fetajuusto täytteen pinnalle.
6. Paista piirakkaa uunin alasassa asteessa i minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea ja täyte hyytynyt.
7. Anna piirakan jäähtyä hetki ennen tarjoilua. Tarjoa sellaisenaan tai esimerkiksi vihersalaatin kanssa.
Kukkakaalirieskat ja pinaattinen levite
12 kpl
2 pss (a 250 g) Apetit pakastekukkakaalia
1 kananmuna noin 6 dl hiivaleipäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
½ dl Apetit rypsi-rapsiöljyä
1 tl suolaa
1. Keitä kukkakaalitkattilassa kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta hyvin ja soseuta. Anna soseen jäähtyä hetki.
2. Lisää kukkakaalisoseen joukkoon loput raaka-aineet. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi, vältä turhaa sekoittamista. Taikina saa jäädä tahmeaksi.
3. Nosta taikinasta lusikalla kekoja leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Ripottele pinnalle hieman jauhoja ja taputtele keot käsin litteiksi rieskoiksi. Pistele haarukalla.
4. aista asteisessaissa i mi ttia knes rieskat ovat kypsiä ja saaneet kauniin kullanruskean värin. Tarjoa lämpimänä.
Pinaattilevite
50 g (n. ½ dl) Apetit pakastepinaattia
½ luomusitruunan kuori
2 rkl sitruunanmehua
1 dl Apetit rypsi-rapsiöljyä
50 g pehmeää voita ¼ tl suolaa
1. Sulata ja kuumenna pakastepinaatti pakkauksen ohjeen mukaan. Viilennä vesihauteessa.
2. Pese sitruunat ja raasta kuori talteen. Purista mehu.
3. Mittaa kaikki ainekset korkeareunaiseen astiaan.
4. Sekoita sauvasekoittimella tai sähkövatkaimella tasaiseksi levitteeksi.
5. Siirrä levite rasiaan ja anna mett kaapissa i tuntia.
6. Tarjoa levite kukkakaalirieskojen kanssa.
VINKKI
Yhdistä rieskojen valmistus uuniruoan tekoon.
Kukkakaalirieskat ja pinaattilevite
Pakastajan sosekeitto
2 rkl Apetit rypsi-rapsiöljyä
2 tl currya
2 tl paprikamaustetta
½ tl mustapippuria
1 pss (200 g) Apetit pakastesipulikuutioita
1 pss (500 g) Apetit juureskuutioita
2 kasvisliemikuutiota
1 l vettä
2 dl kaurakermaa
Paahdetut linssit
1 tlk (380/230 g) punaisia linssejä
2 rkl Apetit rypsi-rapsiöljyä
1 tl paprikajauhetta
1 tl currya
¼ tl suolaa
1. Kuumenna öljy kattilassa. Lisää mausteet ja sipulikuutiot kattilaan ja kuullota niitä hetki öljyssä, kunnes mausteet tuoksuvat.
2. Lisää juureskuutiot kattilaan ja jatka kuullottamista muutama minuutti.
3. Lisää kasvisliemikuutiot ja vesi. Kuumenna kiehuvaksi a keit i mi ttia tai kunnes kasvikset ovat pehmeitä.
4. Siirrä kattila pois liedeltä ja soseuta keitto sauvasekoittimella tasaiseksi.
5. Lisää kaurakerma, kuumenna keitto vielä kerran ja tarkista maku.
6. Valmista paahdetut linssit. Huuhtele ja valuta linssit huolellisesti.
7. Kuumenna öljy pannulla. Lisää linssit ja mausteet pannulle ja paista keskilämmöllä, kunnes linssit ovat rapeita. Pidä pannun päällä osittain kantta, jotta linssit eivät räisky.
1. Sekoita kulhossa perunaviipaleet, öljy ja mausteet. Levitä maustetut perunaviipaleet leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. aa a asteisessa issa i mi ttia kunnes perunat ovat kypsiä ja kauniin kullanruskeita.
2. Valuta luonnonkalasäilyke. Lisää perunoiden päälle kalapalat ja jäiset sokeriherneet. aa a issa iel i minuuttia, kunnes herneet ovat sulaneet ja lämmenneet.
3. Valmista jugurttikastike: hienonna tilli ja sekoita kaikki kastikeainekset kulhossa tasaiseksi.
4. Suikaloi punasipuli ja salaatinlehdet, hienonna tilli. Lisää tuoreet täytteet perunapellin päälle juuri ennen tarjoilua.
Piilotettujen kasvisten pasta
250 g kirsikkatomaatteja
1 punainen paprika
1 punainen chili
1 kokonainen valkosipuli
1 pss (200 g) Apetit keittojuureksia
1 pss (200 g) Apetit sipulikuutioita
3 rkl Apetit rypsi-rapsiöljyä
2 tl sokeria
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
200 g pehmeää raejuustoa
400 g Täysjyväspagettia
½ ruukkua basilikaa (parmesania tarjoiluun)
1. Pese ja halkaise kirsikkatomaatit, paprika ja chili. Poista paprikan ja chilin siemenet. Leikkaa kokonaisesta valkosi-
pulista hattu pois siten, että valkosipulin kynnet näkyvät.
2. Levitä kaikki kasvikset uunipellille. Lisää joukkoon pakastekeittojuurekset ja sipulikuutiot. Pirskottele öljyä ja mausteet kasvisten päälle.
3. aa a kas iksia issa i mi ttia.
4. Keitä pasta runsaassa suolatussa vedessä. Ota taltee i l keiti ett a valuta pasta.
5. Purista valkosipulin kynnet kuorista. Soseuta kaikki paahdetut kasvikset sauvasekoittimella tai tehosekoittimella sileäksi kastikkeeksi. Lisää joukkoon pehmeä raejuusto ja keitinvesi.
6. Sekoita kastike kuuman pastan joukkoon.
7. Viimeistele tuoreella basilikalla ja halutessasi parmesanilla.
1. Sulata kasvissuikaleet kulhossa mikrossa pakkauksen ohjeen mukaan.
2. Lisää loput pihviainekset kulhoon, ja sekoita tasaiseksi massaksi. Anna turvota noin mi ttia.
3. Nostele pihvitaikinasta i l k k isia kek a kuumalle paistinpannulle tai lettupannulle. Paista molemmin puolin kullanruskeiksi ja kypsiksi.
4. Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset kulhossa tasaiseksi. Tarkista maku ja jätä jääkaappiin vetäytymään hetkeksi.
Piilotettujen kasvisten pasta
Kasvispihvit ja paprikakastike
Lisää kuitua lautasellepienet valinnat, iso vaikutus
Marttojen ruokateemavuodet jatkuvat myös vuonna 2026 ja tänä vuonna Muutos lautasella -teema näkyy erityisesti ravintokuituun liittyvässä neuvonnassa.
Tavoitteenamme on lisätä kuidun määrää suomalaisten lautasilla.
MARJO RANTAPUSA • KUVAT MARTTALIITTO
Täysjyvätuotteita, palkokasveja sekä pähkinöitä ja siemenet syömällä, lisäät helposti kuidun saantia arjessa.
Leipis: Vaikka rakastamme ruisleipää ja kaurapuuroa, suuri osa suomalaisista saa silti kuitua liian vähän. Suositus on naisille vähintään 25 grammaa ja miehille 35 grammaa päivässä, mutta jopa 70 % väestöstä jää tästä tavoitteesta.
MIKÄ IHMEEN RAVINTOKUITU?
Ravintokuidut ovat ravinnon imeytymättömiä hiilihydraatteja tai niiden kaltaisia aineita, joita saadaan vain kasvikunnan tuotteista.
Vaikka ravintokuitu ei imeydy elimistössä, sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Riittävä kuidun saanti on yhteydessä pienempään riskiin sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Kuitupitoinen ruokavalio vähentää myös ummetuksen riskiä ja tukee painonhallintaa. Runsaskuituinen ruokavalio sisältää myös paljon terveydelle edullisia fytokemikaaleja, jotka ovat kasvien tuottamia yhdisteitä. Niiden vaikutuksista ollaan kiinnostuneita mm. syöpien ehkäisyn näkökulmasta. Kannamme elimistössämme noin 1,5 kg mikrobeja, joista iso osa on paksu- ja peräsuolessa. Runsaasta ja monipuolisesta kuidun saannista hyötyvät myös nämä suolistomikrobit. Nykytiedon valossa monet ruokavalion terveyshyödyt välittyvät juuri suolistomikrobien toiminnan kautta, sillä syömämme ruoka vaikuttaa siihen, mitkä mikrobit suolistossa viihtyvät ja millaisia yhdisteitä ne tuottavat.
KAKSI KUITUTYYPPIÄ – MOLEMMAT
TÄRKEITÄ Kuidut jaetaan kahteen ryhmään, liukoisiin ja liukenemattomiin, joista molempia tarvitaan.
Liukenematon kuitu edistää suoliston toimintaa ja voi ehkäistä ruoansulatuskanavan sairauksia. Sitä on mm. vehnän ja rukiin selluloosa ja hemiselluloosa sekä lignaani. Imeytymätön kuituaines siirtyy paksusuoleen, jossa se imee itseensä vettä ja pehmentää ulostemassaa. Sulamaton kuitu lisää paksusuolen bakteerien aineenvaihdun-
Leivonnassa kannattaa suosia täysjyväjauhoja, hiutaleita ja leseitä. Hiivataikinoissa voi tavallisia vehnäjauhoja korvata noin 1/3 muilla jauhoilla.
taa. Näillä aineenvaihduntatuotteilla on edullinen vaikutus suoliston terveyteen. Runsaasti liukenematonta kuitua on täysjyväviljassa.
Liukoinen kuitu tasaa aterian jälkeistä verensokerin nousua, alentaa veren kolesterolipitoisuutta ja pitää pitkään kylläisenä. Liukoiset kuitutyypit, kuten pektiinit sekä kauran ja ohran beetaglukaani, muodostavat hyytelömäisen massan, joka hidastaa hiilihydraattien imeytymistä ja parantaa sokeritasapainoa. Suolistobakteerit hajottavat liukoista kuitua tehokkaasti. Liukenevaa kuitua on runsaasti marjoissa, hedelmissä ja palkokasveissa.
ARJEN RUOKAVALINNAT RATKAISEVAT
Jos ruoan kuitupitoisuuteen sitten haluaa kiinnittää huomiota, mitä lautaselle tulisi valita? Monipuolisesti ja riittävästi ruokavaliosta saa kuitua, kun syö täysjyväviljoja, palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä, hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Kuitu-
pitoisen ravinnon terveysvaikutukset eivät rajoitu pelkästään kuidun terveysvaikutuksiin, sillä kuitupitoinen ruoka sisältää myös runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja. Kuidun saantia on helppo lisätä tekemällä pieniä muutoksia omaan ruokavalioon. Täysjyvätuotteita syömällä lisäät helposti kuidun saantia arjessa, sillä niissä sitä piilee runsaasti. Esimerkiksi leipä on helppo valita täysjyväisenä. Ruis on yleensä merkki runsaskuituisuudesta, mutta on myös paljon muita runsaasti kuitua sisältäviä täysjyväleipiä. Lisäksi arkena kannattaa valita lautaselle täysjyväriisiä ja -pastaa, sekä erilaisia suurimoita, kuten ohraa. Jos vaihdat esimerkiksi tavallisen pastan täysjyvään, kuidun saanti kaksinkertaistuu! Täysjyvän lisäksi oivia keinoja on valita kerran päivässä lautaselle palkokasveja, sujauttaa muutama ruokalusikallinen leseitä smoothien joukkoon ja syödä kotimaiset hedelmät kuorineen.
NÄIN LISÄÄT
HELPOSTI KUITUA ARKEEN
Valitse arkena leiväksi täysjyvää. Ruis on yleensä merkki runsaskuituisuudesta, mutta on myös paljon muita runsaasti kuitua sisältäviä täysjyväleipiä.
Kokeile lisukkeena täysjyväriisiä ja -pastaa, sekä erilaisia suurimoita, kuten ohraa tai maukasta kvinoaa. Jos vaihdat esimerkiksi tavallisen pastan täysjyvään, kuidun saanti kaksinkertaistuu!
Lisää kerran päivässä lautaselle palkokasveja.
Nauti kotimaiset hedelmät kuorineen.
Kuten kaikkien muutosten kohdalla, myös kuitua on hyvä lisätä omaan ruokavalioon vähitellen, jotta vatsa ehtii tottua. Kuidun saannin lisääntyessä riittävä nesteiden saanti on tärkeää, jotta vatsan ja suoliston toiminta pysyy tasapainossa ja vältytään vatsavaivoilta.
Ravintokuidun lähteitä
Runsaskuituiset viljavalmisteet
Ravintokuitua saadaan kasvikunnan tuotteista. Tämä kaurasuurimoita, täysjyväleipää ja kasviksia sisältävä salaatti kätkee sisäänsä runsaasti kuituja.
Runsaskuituisia viljavalmisteita ovat esimerkiksiruis- ja täysjyväleipä, kaurahiutaleet ja -puuro sekä täysjyväpasta ja mysli. Täysjyväviljassa ovat mukana kaikki jyvän syötävät osat, kuori ja alkio mukaan lukien. Näin myös kuitu, vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tallella. Viljatuotteista eniten kuitua sisältävät erilaiset leseet. Täysjyvän suositeltava saanti on vähintään 90 g päivässä.
Kasvikset ja palkokasvit
Kasvikset sisältävät liukoista kuitua. Kasvisten mukana tulee s vita iine a, ivenn isaineita, av n i e a te ve tt edistäviä aineita. Kasviksia voit lisätä helposti lähes kaikkiin ruokiin ja niitä suositellaan 2–4 annosta päivässä. Eniten vesiliukoista kuitua on pavuissa ja herneissä, joita suositellaan n. 1 dl päivittäin.
Hedelmät ja marjat
Kotimaiset marjat ovat hyviä kuidunlähteitä. Syö hedelmiä ja marjoja vaihdellen, 2–4 annosta päivässä. Kuivatuissa hedelmissä on runsaammin kuitua kuin tuoreissa, koska vettä on haihtunut kuivattaessa.
Pähkinät ja siemenet
Pähkinöissä ja siemenissä on runsaasti kuitua. Niistä saa vaihtelua salaatteihin ja muuhun ruokaan sekä makua leivontaan.
Päivittäin suositellaan käytettäväksi 2–3 rkl maustamattomia pähkinöitä, pähkinälajeja vaihdellen.
Muista tarkistaa
pakkausmerkinnät!
Valitse viljatuotteista runsaskuituisia täysjyvävalmisteita, joissa on kuitua vähintään 6 g/100 g. Kuivattujen leipien kohdalla 10 g/100 g. Jos tuotteessa on kuitua vähintään 3 g/100 g, voidaan sanoa tuotteen sisältävän kuitua.
Täysjyväviljavalmisteiksi määritellään elintarvikkeet, joiden pääraaka-aineena on käytetty täysjyväviljaa, ja sen osuus on vähintään 50 prosenttia tuotteen kuivapainosta.
Myös gluteenittomien tuotteiden valikoimasta on mahdollista löytää runsaskuituisia vaihtoehtoja, kuten erilaisia leipiä, pastoja ja jauhoseoksia.
Vinkit kuidun lisäämiseen kotileivontaan:
Lähes kaikessa leivonnassa voi huoletta vaihtaa osan valkoisesta vehnäjauhosta kuitupitoisempaan jauhoon.
Hiivataikinoissa voi tavallisia vehnäjauhoja korvata noin 1/3 muilla jauhoilla, rakenteen pahasti kärsimättä.
Kuitupitoisempia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hiivaleipäjauhot, täysjyvävehnäjauhot ja tattari-, ruis-, ohra- ja spelttijauhot.
Täysjyväjauhot imevät enemmän nestettä itseensä, jolloin niitä tarvitaan vähän vähemmän kuin valkoisia vehnäjauhoja.
Yksi tapa lisätä kuidun saantia, on lisätä muutama ruokalusikallinen leseitä smoothien joukkoon.
Täytä kuitutavoite – mitä sinä valitsisit päivääsi?
Saantisuositus on naisilla vähintään 25 g ja miehillä vähintään 35 g päivässä.
Elintarvike ja annos Kuitua keskimäärin annoksessa, grammaa
Neljänviljanpuuro (2 dl) 3,5
Kaurapuuro (2 dl) 3
Annos keitettyä täysjyvämakaronia (175 g) 4,5
Annos keitettyä makaronia (175 g) 2
Ruisleipä, täysjyvävehnäleipä (1 viipale) 3–4
Pellavansiemenet (1 rkl)3
Pavut, kuten kidney- tai mustapapu (1 dl) 5–7
Hedelmät (1 kpl) 2–3
Riisipiirakka (1 kpl) 2
Marjat (1 dl) 1–3
Leseet (1 rkl) 1–1,5
Kasvikset (1 dl) 1–2
Peruna (1 kpl) 1
äh e ineli.fi
30 g kuitua - esimerkki päivän kuidunlähteistä
Aamiaisella: annos kaurapuuroa, jossa 1 rkl
vehnäleseitä (4 g)
1 dl mustikkaa (2 g) banaani (2 g)
Lounaalla: 2 dl kaali- tai porkkanaraastetta (3 g)
2 perunaa (2 g) pala ruisleipää (3 g)
Välipalalla:
1 omena (2 g)
Päivällisellä:
2 dl täysjyväpastaa (3 g)
1 dl sekavihanneksia (2 g)
Iltapalalla:
0,5 dl mysliä (2 g)
0,5 dl maapähkinöitä (5 g)
Marttailuviikko - ravintokuidun lähteillä!
Tapahtumaviikolla 23.–29.3.2026 näymme ja kuulumme ympäri Suomen, kun yhdistykset, piirit ja vapaaehtoiset martat järjestävät yleisötapahtumia ja marttailtoja. Viikon aikana kerromme, mistä ravintokuitua saa ja annamme käytännön vinkkejä sen lisäämiseksi ruokavalioon. Miten teidän yhdistyksenne voisi olla mukana?
Makea mansikkakesä ruukuissa ja amppeleissa
Amppelimansikan kukkia.
AKuukausi- ja amppelimansikka ilahduttavat pitkällä satoajallaan.
Ruukussa, amppelissa ja viljelylaatikossa herkkumarjat ovat käden ulottuvilla.
Koristeelliset amppelimansikat
Amppelimansikoita on useita lajikkeita, ja niiden kukat voivat olla valkoisia, punaisia tai kerrannaisia. Kukkien lisäksi eroa on myös marjojen maussa ja talvenkestävyydessä. Kaikki amppelissa myytävät lajikkeet ovat jatkuvasatoisia, joten ne marjovat oikein hoidettuna koko kesän.
Myös puutarhamansikoina myytävät ja pitkään satoa tuottavat lajikkeet, kuten ’ Ostara’ ja ’Ria’, sopivat amppeli- ja ruukkukasvatukseen.
Tavallisinta on hankkia marjovia kasveja, mutta joistakin amppelikasviksi suositeltavista lajikkeista on saatavana siemeniä. Kylvö kannattaa ajoittaa helmikuulle tai maaliskuun alkupuolelle.
Kasvata näin
mppeli- ja kuukausimansikat ovat jatkuvasatoisia, eli ne kukkivat ja marjovat pitkään. Astioihin istutetut kasvit saavat runsaasti valoa, mikä palkitsee marjojen makeutena, aromikkuutena ja terveytenä.
Kilpipiilea viihtyy valoisalla ikkunalla talvella. Pohjareijällinen saviruukku on sille oiva valinta, koska kasvi ei pidä liiasta märkyydestä
Amppelimansikoiden hoito on palkitsevaa ja yksinkertaista; tärkeintä on tasainen kastelu ja lannoitus, jotta satoaika jatkuu koko kesän.
Huolettomimpia hoidokkeja ovat maahan istutetut kuukausimansikat, jotka pärjäävät maltillisella lannoittamisella ja kastelulla. Helpoiten alkuun pääsee ostamalla keväällä taimia tai houkuttelevia, kukkia ja raakileita kantavia amppeleita. Kasvatuksen voi aloittaa myös siemenistä, jotka kylvetään kevättalvella.
1. Sijoita mansikka mieluiten aurinkoiseen paikkaan. Myös puolivarjo tulee kyseeseen. Kasvatus onnistuu terassilla, lasitetulla parvekkeella ja kasvihuoneessa niin korkeassa ruukussa, amppelissa kuin kaidelaatikossakin.
2 . Kastele tarpeeksi ja anna vain pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä. Vedenpuutteesta kärsivän taimen marjat jäävät pieniksi ja kuivakoiksi. Jos kastelu tuntuu työläältä, mansikka
OUTI TYNYS • KUVAT RITVA TUOMI
Valkoisia ja punaisia mansikoita, kuvassa kuukausimansikka ’Regina’.
Mansikka on vuoden 2026 HeVi-valinta.
kannattaa istuttaa entistä isompaan astiaan ja biohiilellä höystettyyn multaan. Myös altakasteluruukku ja ruukkukastelin auttavat pitämään mullan sopivan kosteana.
3. Huolehdi lannoituksesta hyvissä ajoin. Jos lehdet ehtivät vaaleta ravinteiden puutteesta, kukinta ja marjonta hiipuvat herkästi. Voit antaa ravinteet kasteluveden mukana tai varastolannoituksena, jossa lannoiterakeet sirotellaan ruukun reunaan tehtyihin koloihin ja peitellään mullalla.
4. Tarkkaile rönsyntää. Reheväkasvuisella taimella rönsyjen vähentäminen voi olla eduksi. Voit lisätä mansikkaa istuttamalla rönsyjä multaan.
5. Istuta juuripaakku elokuun lopulla maahan ja peittele taimi pakkasten alettua esimerkiksi talvisuojaturpeella tai havunoksilla. Voit myös talvettaa taimen viileässä paikassa suojassa pakkaselta.
Suloiset pikkumansikat
Pieniä marjoja tuottaviin mansikoihin kuuluu kuukausimansikan punaisia, valkoisia ja keltaisia lajikkeita sekä kotoinen aho- eli metsämansikka.
Tarha-ahomansikka ’Minja’ on kuukausi- ja ahomansikan risteymä, joka leviää nopeasti pitkillä rönsyillään. Ahomansikan ja rönsyjä kasvattavien kuukausimansikoiden tavoin se sopii amppeliin, maanpeitteeksi ja aluskasviksi vaikkapa marjapensaiden alustalle. Rönsyämätön kuukausimansikka on mainio reunuskasvi penkkiin, josta sen marjoja on helppo napsia.
Kasvata
näin
1. Kylvä itse kuukausimansikoita, jos haluat suuren määrän taimia. Peittele siemenet ohuella multakerroksella ja ilmavalla muovihupulla. Hyvää kylvöaikaa on helmi–huhtikuu. Kouli hajakylvetyt taimet omiin ruukkuihinsa, kun niissä on muutama kasvulehti. Kastele miedolla ravinneliuoksella, kun koulinnasta on kulunut kolmisen viikkoa.
2 . Muista oikea istutussyvyys kaikissa vaiheissa koulinnasta istutukseen. Tyvellä olevien silmujen tulee jäädä lähelle maanpintaa, jotta taimi kasvaa ja talvehtii hyvin.
3. Totuta taimet ulkoilmaan vähitellen ja istuta ne maahan tai ulkoruukkuihin toukokuun lopulla tai kesäkuun alkupuolella. Mansikka pitää multavasta, kuohkeasta ja vettä läpäisevästä maasta sekä kohopenkistä.
4 . Peitä maa eloperäisellä katteella, kuten oljella, järviruo’olla tai hamppukatteella. Muuten maanrajassa olevat marjat multaantuvat. Kastele taimia sateettomana kautena.
5. Lisää mansikoita jakamalla ja rönsyistä. Rajoita rönsyävien lajikkeiden rehottamista ja istuta ruukussa kasvavat taimet penkkiin elo–syyskuun vaihteessa.
Keltainen kuukausimansikka ’Yellow Wonder’, verso ja raakileet.
6. Lannoita taimia keväällä esimerkiksi kompostimullalla, marjakasvien ravinteella tai laimealla kastelulannoitteella. Lannoituksen on hyvä olla maltillista.
Ariba Pink amppelimansikka korissa.
Omiin ruukkuihinsa koulitut pikkutaimet.
Kasvupiste ja oikea istutussyvyys on hyvä muistaa kaikissa vaiheissa.
Taimien istutus viljelylaatikkoon.
Maanpinnan kattaminen hamppukatteella.
Mullan arvoinen valinta – vastuullisesti parempi puutarha
Lantakomposti
OUTI TYNYS • RITVA TUOMI
Järviruoko
Ruoko
Rahkasammal
Puukuitu
Turve
Kahvinporot
Puunkuori
Tarve kasvuturpeen käytön vähentämiseen on tuonut markkinoille uudenlaisia
kasvualustoja. Hyvin valittu multaseos hillitsee hiilijalanjälkeä ja keventää ympäristökuormaa. Ekologisesti kestävä multa sisältää usein kierrätys- tai nopeasti uusiutuvia raaka-aineita, edistää kasvien kasvua ja parantaa maaperän hyvinvointia.
1. Millainen multa on ympäristöystävällisintä?
Omalta pihalta kertyvä kompostimulta on aina paras valinta. Siinä pihalta ja kotitaloudesta kertyvä aines kiertää puutarhan eduksi.
Ostomullan hiilijalanjälkeä pienentää raaka-aineiden kotimaisuus. Tuontikuitujen kuljettaminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa paljon päästöjä.
Toinen tärkeä seikka on kierrätys- tai nopeasti uusiutuvien materiaalien suuri osuus raaka-aineista. Niitä käytetään sekä lannoittamiseen että halutunlaisen rakenteen aikaansaamiseen.
2. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota multaostoksilla?
Valitse multaa, joka sopii tuoteselosteen mukaan käyttötarkoitukseesi. Lakisääteinen tuoteseloste tulee olla pakatuissa tuotteissa painettuna pakkaukseen ja irtotavarana myytävien multatuotteiden mukana. Tutustu tietoihin ennen mullan ostamista tai kuorman kippaamista. Tarkista multakasa sen saavuttua, kun mullan toimittaja on vielä paikalla.
3. Mitä tietoja tuoteselosteesta käy ilmi?
Käyttötarkoituksen lisäksi tuoteselosteessa kerrotaan kasvualustana käytettävän mullan raaka-aineet, käyttöohjeet, ravinnepitoisuus, tuotantopäivä, sähkönjohtavuus, pH-arvo ja tilavuuspaino. Kasvualustojen ja lannoitevalmisteiden sisältämille kadmiumille, elohopealle ja arseenille on asetettu lainsäädännössä raja-arvot. Enimmäismäärät on
asetettu myös kromille, kuparille, lyijylle, nikkelille ja sinkille. Tuoteselosteessa pitää kuitenkin ilmoittaa ainoastaan kadmiumin määrä.
Multatuotteiden ja kasvualustojen lisäksi lannoitelainsäädäntö koskee maanparannusaineita, lannoitteita, kalkitusaineita ja biostimulantteja. Tutustu myös niiden tuoteselosteisiin ennen ostopäätöstä.
*Biostimulantit ovat valmisteita, jotka parantavat kasvin kasvua, ravinteiden hyödyntämistä ja stressinsietokykyä ilman suoraa ravinteiden lisäystä; niitä valmistetaan esimerkiksi merileväuutteista, humusaineista, mikrobeista tai aminohapoista, eivätkä ne korvaa lannoitteita, vaan täydentävät niiden vaikutusta parantamalla kasvin ja kasvualustan hyvinvointia.
4. Miten kauan multa säilyy?
Multasäkissä on pakkausmerkintä, joka kertoo valmistusajan. Multa kannattaa käyttää kahden vuoden sisällä.
Mullat valmistetaan yleensä myyntiä edellisenä vuonna. Ne säilyvät oikein varastoituna noin kaksi vuotta, minkä jälkeen typpipitoisuus alkaa laskea. Parhaiten multa säilyy sateelta ja auringolta suojattuna. Talvinen jäätyminen on hyväksi, sillä se pidentää mullan säilytysaikaa.
5. Sopivatko kaikki multaseokset kasvimaalle?
Ei, vihannekset kannattaa kasvattaa hyötykasveille suositellussa mullassa. Koristekasveille ja nurmikolle suositeltava multa saattaa sisältää puhdistamo-
lietteestä valmistettua kompostia, jota ei suositella hyötykasveille raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden takia. Hyötykasveille on saatavana myös luonnonmukaiseen viljelyyn sopivaa multaa. Sen raaka-aineina käytetään sekä eläin- että kasviperäisiä raakaaineita.
6. Milloin kannattaa valita yleismullan asemasta erikoismulta?
Yleismullat ovat monikäyttöisiä ja sopivat useimmille kasveille. Erikoismullat on kehitetty vastaamaan tietyn kasvin toiveita tai tiettyä käyttötarkoitusta. Eroja on muun muassa seoksen tiiviydessä, vedenpidätyskyvyssä, pH-arvossa ja ravinnesisällössä.
Havukasvit, alppiruusut, pensasmustikat ja muut hapahkosta tai happamasta maasta pitävät lajit hyötyvät havu- rodomullasta, jonka pH-arvo on alhainen.Säkeissä tai kuormittain myytäviä erikoismultia on saatavana monille kasveille, kuten tomaateille ja chileille, pelargoneille, hortensioille, yrteille, tuijille, välimerenkasveille, nurmikolle, perennoille ja ruusuille sekä puille ja pensaille.
Kesäkukille tarkoitettuun multaan on lisätty biohiiltä tai kastelukiteitä ehkäisemään epätasaisesta kastelusta johtuvia haittoja.
Tekstin asiasisällön ovat tarkistaneet Erityisasiantuntija Merja Torniainen, Ruokavirasto Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, Biolan
Oikein valittu multa tukee kasvien kasvua ja auttaa puutarhaa kukoistamaan.
• tasalaatuista, ilmavaa ja hyvin vettä ja ravinteita pidättävää; laadukkaan puutarhamullan voi puristaa käsissä paakuksi, mikä kertoo hyvästä rakenteesta.
• elävää ja maata elävöittävää.
• lannoitettua; sisältää myös pitkävaikutteisia ravinteita
• kalkittua; pH-arvo sopii käyttötarkoitukseen.
• tuoretta; pitkä varastointi muuttaa mullan ravinnearvoja.
• rikkaruohotonta sekä vapaata taudinaiheuttajista ja epäpuhtauksista.
Miksi turpeen käyttöä kannattaa
välttää?
Ympäristösyyt rajoittavat ja supistavat turpeen käyttöä niin energiana kuin kasvualustanakin. Kasvuturve nostetaan tyypillisesti turpeenottoalueen pintaosista ennen energiaturvetta.
Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se edellyttää turpeennoston vähentämistä, sillä turvemaat ovat tärkeitä ja hitaasti uusiutuvia hiilivarastoja. Turvetta ei lueta mukaan uusiutuviin luonnonvaroihin, sillä se kasvaa vuodessa vain noin millimetrin.
Muista legionelloosiriski
Multatuotteiden ja kotikompostin käsittelyyn liittyy legionellariski. Viime vuonna ilmeni useita multakontaktista saatuja legionellatartuntoja, jotka vaativat sairaalahoitoa.
Lue lisää mullan turvallisesta käsittel st avi ast fi asvit lann iteval isteet le i nell si is i
Käytä suojakäsineitä, pese kädet huolellisesti ja vältä kasvojen koskettamista multatöissä legionelloosiriskin pienentämiseksi.
Säkit kiertoon
Muoviset multapakkaukset sopivat kierrätykseen. Leikkaa säkki auki, anna sen kuivua ja vie muovinkeräyspisteeseen. Älä ravistele säkkiä, sillä pölisevä multa altistaa legionellatartunnalle.
Sopiva seos löytyy kokeilemalla
Omille kasveille sekä kasvatus- ja kastelutapaan sopivan mullan löytäminen vaatii usein erilaisten seosten testaamista.
Lähteitä ja lisätietoa martat.fi m st inti r a irast .fi i lan.fi metsa irtinm lta.fi e ila.fi green are.fi hs .fi www.matojamulta.com
Muoviset multapakkaukset voi kierrättää.
Turve
Sopiva seos löytyy kokeilemalla.
Turve
Tuija on ollut mukana Marttatoiminnassa pienestä tytöstä lähtien. Hän tekee käsitöitä hyväntekeväisyyteen. – Jään eläkkeelle parin vuoden päästä, ja sitten aikaa on vielä enemmän käsitöille ja hyväntekeväisyydelle.
Tuija Ekonen , 62, on antanut puikoille kyytiä joulunpyhinä. Espoolainen martta rakastaa käsitöitä, ja Tuija tekee niin lapasia, sukkia, pipoja, pantoja kuin erilaisia kaulaliinoja ja huiveja. Hän saa lankoja lahjaksi ja kutoo töitä paljon hyväntekeväisyyteen.
– Asetun lempipaikalleni sohvalle makaamaan, laitan tavallisen tyynyn ensin pään alle ja sitten vielä niska-
tyynyn tueksi. Voin katsella telkkaria samalla eivätkä niska ja kädet väsy, Tuija hymyilee.
Tuija tekee punomalla myös avaimenperiä ja koirien leluja.
– Jämälangoista virkkaan vielä patalappuja ja neulatyynyjä. Kun tekee päivän tietokonehommia ja ottaa sitten kirjoneuleen käsiin, niin siinä nollaantuvat kerralla päivän ajatukset, kun on pakko keskittyä neulomiseen.
Käsityöharrastus yhdistyy vapaaehtoistyöhön
Espoolainen martta Tuija Ekonen urakoi lapasia hyväntekeväisyyteen. Pitkän marttataipaleen, vapaaehtoistyön ja rakkaan käsityöharrastuksen yhdistävä Tuija on mukana Ylen Tumpputalkoissa – sydän lämpimänä ja puikot viuhuen.
Myös Tuijan kutomat oranssit, lämpimät kennotumput lähtevät Tumpputalkoisiin.
TUIJA AHKEROI TUMPPUTALKOISSA
Nyt Tuija on ahkeroinut lapasten parissa, sillä hän osallistuu Ylen Tumpputalkoisiin. Lämminhenkisessä neulontakampanjassa kerätään aikuisten kokoisia lapasia jaettavaksi A-klinikkasäätiön ja Ehyt ry:n kautta eri puolilla Suomea. Martat ovat mukana kampanjassa. Tumpputalkoot näkyy Ylen suositussa Puoli seitsemän -ohjelmassa.
– Minulla on tässä jo useampi pari
JARI PELTOMÄKI • KUVAT MATTI MATKAINEN
Näissä lapasissa on Jonna Kapelan suunnittelema corgi-koiran kuva.
tumppuja valmiina, Tuija esittelee.
Kampanjassa on myös leikkimielinen kisa, missä tuomaristo valitsee 10 suosikkilapasparia ja tv-katsojat äänestävät voittajan.
– Nämä sinivalkoiset marttojen ohjeella neulotut tumput laitan talkoisiin ja nämä oranssit, lämpimät kennolapaset vielä kisaankin tyrkylle, Tuija suunnittelee.
– Tosin nämä kesken olevat lapasetkin ovat kyllä hienot, näissä on Jonna Kapelan suunnittelema corgi-koiran kasvokuva.
Koirat ovat lähellä Tuijan sydäntä, sillä hänellä on kaksi welsh corgi cardigan -rotuista karvaturria, Erkki ja Saaga.
ALOITIN KOLMEN VANHANA MARTOISSA Tuija on ollut pienestä tytöstä pitäen Marttatoiminnassa mukana.
– Aloitin Askiston Martoissa kolmen, neljän vanhana. Muistan, kuinka virkkasin maitopusseista äidille maton ja kuinka martat auttoivat leikkaamaan niitä maitopusseja.
Tuija kuuluu Askisto-Hämeenkylän Marttoihin sekä sivujäsenenä Puuppolan Marttoihin.
– Isäni suku on Puuppolasta kotoisin. Äitini suku on Sortavalasta, ja siksi tykkään tehdä myös Karjala-aiheisia töitä.
Hän oli aiemmin toistakymmentä vuotta Pohjois-Espoon Martoissa ensin jäsenenä, sitten hallituksessa ja kirjanpitäjänä.
– Olen tällainen jokapaikan höylä,
Tuija neuloi Ylen Tumpputalkosiin sinivalkoiset Martta-palmikkolapaset, paksummasta langasta tosin kuin Marttojen ohjeessa.
olen tehnyt ikäni kahta työtä.
Myös vapaaehtoistyö on Tuijalle hyvin tärkeää. Hän on perhekummina Mannerheimin Lastensuojeluliitossa sekä vapaaehtoisena saattohoitajana OLKA-toiminnassa. Lisäksi hänellä on henkilökohtainen avustettava vanhus, ja käypä Tuija jumalanpalveluksessa kirkkoväärtinäkin jakamassa esimerkiksi ehtoollisviiniä.
– Uskon, että hyvä tulee aina takaisin. Jos minä autan, niin minuakin sitten autetaan, hän sanoo.
– Vapaaehtoistyö opettaa nöyryyttä. On se välillä vähän pelottavaakin, mutta lopulta vain elämää.
”MARTTAHENKI ON HYVÄ” Marttatoiminta on Tuijasta tuikitärkeää.
– Marttahenki on hyvä, koska siinä opastetaan ja neuvotaan. Aina voi kysyä ja saa vastauksen. Tietoa ei pihdata, ja se on minulle tärkeää. Haluan auttaa ja jakaa tietoa. En jaksa sellaisia ihmisiä, jotka ovat nykyajan mentaliteetin mukaan niin minä-keskeisiä.
Tuija oli syksyllä vantaalaisen Askiston koululla martan roolissa opettamassa lapsille, kuinka punotaan avaimenperiä.
– Autan ja ohjeistan mielelläni. Minulla on myös paljon miespuolisia ystäviä, jotka ovat innostuneet neulomisesta, hän hymyilee.
– Ja jos minä en osaa vastata, niin katson Marttojen netistä. Kotisivut ovat tosi hyvät, siellä on paljon ohjeita ja neuvoja kaikille meille suomalaisille.
Hän on
• Tuija Ekonen
• 62, Askisto-Hämeenkylän Martat sekä Puuppolan Martat
• Asuu Espoossa, yksi tytär, kaksi koiraa
• Värjäysvinkki: Tuija opetteli kesällä värjäämään itse lankoja mm. keltasipulilla ja lupiinilla. Hän laittoi 2 litran lasipurkkiin 200 grammaa lankaa (esim. 7 veljestä), 20 grammaa alunaa ja kädenlämpöistä vettä.
– Kuoret laitetaan vuorotellen purkkiin ja mahdollisimman täyteen, sitten lisätään vesi ja viimeiseksi lisäsin alunan sekoitettuna lämpimään veteen. Purkki kiinni ja siinä vaiheessa sitten ensimmäinen ”hölskytys”, Tuija selostaa. Hän kävi kerran päivässä kääntelemässä purkkia muutaman kerran ylösalaisin ja piti auringonpaisteessa. Neljän viikon jälkeen hän otti värjätyt langat kuivumaan ja tulos oli hieno.
– Ensi kesänä kokeilen ruusun- ja pihlajanmarjoja, Tuija suunnittelee.
Tumpputalkoot –mistä on kyse?
Tumpputalkoot on lämminhenkinen neulontakampanja, jossa kerätään aikuisten kokoisia lapasia jaettavaksi A-klinikkasäätiön ja Ehyt ry:n kautta. Kampanja näkyy Puoli seitsemän -ohjelmassa. Raati valitsee finalistilapaset, jotka julkistetaan 12.2.
Finalisteista yleisö saa äänestää Tumpputalkoiden upeimman lapasparin ja voittajalapaset valitaan suorassa lähetyksessä 19.2. Tuomariston jäsenet ovat Krisse Salminen , Mikko Pienpaavola ja Kädentaitomarttojen Tanja Rantanen
Martat ovat kampanjassa mukana lapasohjeyhteistyökumppanina:
• Marttojen lapasohjeet on vapaasti käytettävissä
• Martat kannustivat jäseniään osallistumaan Tumpputalkoisiin verkkolehdessä.
martatl hti.fi/ lo la a t h a t ai t
Siilin piikeissä
Kukkasiilin avulla syntyy nopeasti suloinen asetelma, joka korostaa tulppaanien väriä ja muotoa. Täydennä asetelmaa leikkovihreällä ja muilla kukilla, kuten gerberoilla, jaloleinikeillä tai krysanteemeilla, ja luo oma tyylisi.
Näin onnistut
•KUKKASIILIIN PISTETYT KUKAT PYSYVÄT PAIKALLAAN. Laita astiaan yksi tai useampi siili ja täytä astia viileällä vedellä.
•ALOITA VIHREISTÄ . Tökkää siiliin ensin leikkovihreän oksia ja sen jälkeen tulppaanit. Erikorkuisiksi leikatut kukat ja epäsymmetrinen asettelu tuovat asetelmaan luonnollisuutta.
•TÄYDENNÄ ASETELMAA MUILLA
KUKILLA . Käytä gerberoita, jaloleinikkejä, freesioita ja pieniä krysanteemin oksia. Yhdistele muodoltaan ja kooltaan erilaisia kukkia; lopputulos voi olla runsas tai ilmava.
•VÄRIEN VALINTA . Valitse kukkien lähisävyjä, jos tavoittelet harmonista tai pehmeän romanttista tunnelmaa. Ota lähtökohdaksi itsellesi mieluisa tulppaani ja lisää asetelmaan kukkia, joiden värit ovat samansuuntaisia – hieman vaaleampia, tummempia, viileämpiä tai lämpimämpiä. Toisiaan lähellä olevien värien avulla syntyy rauhallinen, mutta myös eloisa asetelma, jossa kukat sulautuvat toisiinsa kauniisti.
•HUOM! Panosta asetelman etupuoleen, jos kukkia katsotaan vain yhdestä suunnasta.
VINKKI
Valmiskimpun kukat ja leikkovihreä antavat asetelmalle elävyyttä.
Asetelman idea
•Kukkasiilin käyttö
•Tavallinen tulppaaninippu helposti uudella tavalla
•Lähisävyjen harmonia
Asetelmassa on kolme kukkasiiliä, 10 tulppaanin nippu sekä osa valmiskimpusta, jossa on gerberaa, jaloleinikkiä, krysanteemiä ja leikkovihreää.
OUTI TYNYS • KUVA RITVA TUOMI
INSPIRAATIO
Luonto
voimavarana
Luonnon läheisyys tarjoaa rauhaa ja auttaa löytämään tasapainoa kiireen keskellä. Välillä puuhun nojaaminen voi selkeyttää ajatuksia ja antaa energiaa arkeen.
En olisi uskonut, että tällainen maa on olemassakaan
MERJA FORSMAN • KUVAT RIIKKA HURRI
Newyorkilainen kirjailija Naomi Moriyama saapui Pohjois-Karjalaan vain muutamaksi kuukaudeksi miehensä työn perässä, mutta matka osoittautui paljon suuremmaksi kuin hän osasi ennakoida. Tokiossa kasvanut ja metropoleihin tottunut Moriyama rakastui suomalaiseen luontoon, sen hiljaisuuteen ja meluttomuuteen, ja löysi yhteisön, josta tuli hänelle tärkeä: Martat.
Suomeen tullessaan Naomi ei tiennyt juuri mitään maasta johon saapui. Olin lukenut vähän ennen matkaamme, että suomalaiset ovat hyvin vaatimattomia ja varautuneita.
Saapuessaan ensimmäistä kertaa Suomeen Naomi Moriyama ei tiennyt maasta juuri mitään. Hänen miehensä, William Doyle, oli kutsuttu tekemään tutkimusta ja opettamaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, ja perheen oli tarkoitus asua Pohjois-Karjalassa elokuusta joulukuuhun.
– Olin lukenut vähän ennen matkaamme, että suomalaiset ovat hyvin vaatimattomia ja varautuneita. Talvi on pitkä ja kylmä, ja aurinko laskee talvisin jo aikaisin iltapäivällä ja nousee vasta myöhään aamulla, Tokiossa kasvanut ja New Yorkissa aikuiselämänsä asunut Moriyama muistelee.
Hän ajatteli, ettei kokemus välttämättä olisi kovinkaan miellyttävä – varsinkaan lokakuun puolivälistä lähtien, kun alkaa pitkä ja pimeä talvi.
– Mieheni olisi kiireinen töissä, lapseni menisi kouluun… Entä minä? Mitä minä tekisin Suomessa? Olisin surullinen ja yksin! Päätin, että jos siitä ei tule mitään, palaan lokakuussa Amerikkaan.
Onnekas kansa
Helsingin Musiikkitalon kahviossa on arkipäivänä hiljaista. Ikkunan ohi viuhahtaa tasaisena virtana kypäräpäisiä suomalaisia pyöriensä selässä. Sienikori käsivarrellaan haastatteluun saapuneella Moriyamalla on paljon kerrottavaa.
Hän haluaa puhua ruoasta, terveydestä, luonnosta, suomalaisesta yhteiskunnasta ja naisvaikuttajistakin. Ennen kaikkea hän haluaa puhua sisaristaan, Martoista.
– Tiedättekö te suomalaiset, miten onnekkaita olette? hän kysyy. Täällä on monet asiat niin hyvin.
Moriyama asuu tällä hetkellä Helsingissä ja työskentelee BIOSYS North Karelia International Growth Ecosystem -hankkeessa, joka edistää metsätalousbiotalouden ja ruokakulttuurin yhteistyötä Pohjois-Karjalan ja Japanin välillä. Lisäksi hän on kirjailija, terveellisten elämäntapojen puolestapuhuja – ja martta.
Kohtaaminen Marttojen kanssa
”Mitä haluaisit tehdä Suomessa ollessasi Pohjois-Karjalassa?” kysyi professori emerita Helmi Järviluoma-Mäkelä Moriyamalta matkalla lentokentältä perheen vuokra-asunnolle Joensuuhun. Järviluoma-Mäkelä oli Williamin yhteyshenkilö Joensuun yliopistolta.
Moriyama sanoi haluavansa oppia tekemään aitoa karjalaista ruokaa.
”Siinä tapauksessa käy syömässä marttojen käsin tekemiä karjalanpiirakoita Marttakahviossa Joensuun torilla”, Järviluoma-Mäkelä ehdotti.
Jo samana päivänä Moriyama istui perheensä kanssa Joensuun torilla syömässä karjalanpiirakoita. Oli elokuun puoliväli, ilma raikas ja taivas sininen.
Vain muutamaa päivää myöhemmin Moriyama astui Pohjois-Karjalan Marttojen silloisen toiminnanjohtajan Katja Kolehmaisen kutsumana Marttojen toimistoon. Hän halusi tietää, voisiko saada kokkausopetusta englanniksi. Kokoushuoneeseen oli katettu sinivalkoinen kattaus ulkomaalaiselle vieraalle: Marimekon pöytäliina, Iittalan astiat ja herkkuja.
Ravitsemusterapeutti ja martta Ringa Nenonen kertoi Moriyamalle Marttajärjestön historiasta, tehtävästä ja toiminnasta – kursseista, joilla opetetaan syömään edullisesti ja terveellisesti,
kädentaidoista, vapaaehtoisuudesta, Sienimartoista ja muista aktiviteeteista.
– Olin ollut Suomessa vasta muutaman päivän, ja eteeni avautui aivan uusi universumi! Ihmiset, joita tapasin, tekivät suuren vaikutuksen. Osasta tuli minulle rakkaita ystäviä. Tapaamani naiset olivat ystävällisimpiä ja uteliaimpia, joita olin koskaan tavannut.
Nenonen kertoi Marttojen vievän maahanmuuttajia poimimaan sieniä.
– Kysyin, mitä sanoit. Sieniä? Voinko minäkin tulla? Moriyama kertoo.
Lähes hengellinen kokemus metsässä
Moriyaman sienikori on tänään tyhjä, mutta syksyisin se täyttyy rouskuista, haperoista, kantarelleista, tateista, mustatorvisienistä ja suppilovahveroista.
New Yorkin ja Tokion meteliin tottunut Naomi rauhoittuu mielellään luonnossa.
Runsas ja unohtumaton lounas Ilomantsissa Maija-Liisa Jeskasen kattamana.
”Luonto on yksi niistä syistä, miksi te suomalaiset olette maailman onnellisin kansa. Ei onnellisuus johdu pelkästään koulutuksesta ja tasa-arvosta, vaan siitä, että luonto on kaikkialla läsnä.”
Reilu kymmenen vuotta sitten hän ei olisi voinut kuvitella, että Suomessa saa kerätä luonnonantimia vapaasti metsistä.
– Oli syyskuu, täydellinen sienikausi, kun Sienimartat veivät minut sekä Tokiosta saapuneet äitini ja siskoni pohjoiskarjalaiseen metsään sienestämään. Olin tottunut kävelemään amerikkalaisissa kansallispuistoissa, joissa ei saa poiketa polulta tai kerätä tai jättää metsään mitään. Nyt ympärilläni ei ollut viittoja tai polkuja. Maa oli sammaleen ja lehtien peitossa, pehmeä kuin matto, Moriyama kuvailee.
– Rakastin sitä! Oli toissijaista, löytäisimmekö sieniä. Oli vain metsä ja me. Kokemus oli lähes henkinen.
New Yorkin ja Tokion miljoonakaupungeissa hän oli tottunut meteliin, ihmismassoihin ja rakennuksiin. Luonto oli aitojen takana tai tarkasti strukturoituja puistoja.
– Luonto on yksi niistä syistä, miksi te suomalaiset olette maailman onnellisin kansa. Ei onnellisuus johdu pelkästään laadukkaasta koulutuksesta ja tasa-arvosta, vaan siitä, että luonto on kaikkialla läsnä – täällä Helsingissäkin, jossa voi kävellä Helsingin rautatieasemalta puistoja pitkin Keskuspuistoon saakka. En olisi uskonut, että tällainen maa on olemassakaan!
– Luonto sitoo hiilidioksidipäästöjä ja saasteita, raikastaa ilmaa ja madaltaa verenpainetta. Mikä elämässä on arvokasta? Puhdas vesi ja ilma! Näiden arvoa ei aina ymmärretä, ennen kuin ne menettää.
– Me olemme onnekkaita.
Sammaleinen ja lehtien peittämä maa tuntui alkuun ihmeelliseltä. Kokemus oli Naomille lähes henkinen.
Tokiossakin on alettu ymmärtää luonnon arvoa enemmän, olen nähnyt miten haikarat ovat palanneet kaupunkiin, Naomi iloitsee.
Luonnon merkitys ja shinrin-yoku
Tuuli heiluttaa Makasiinipuiston istutuksia. Ohikulkija vetää takin kauluksen korviin. Suurista ikkunoista avautuu yllättävän vihreä näkymä, vaikka olemme keskellä Helsinkiä.
– Tajusin Suomessa, että minä olen luonto. Kun ymmärtää sen, haluaa myös pitää luonnosta huolta, Moriyama kuvaa.
Pohjois-Karjalassa hän huomasi ensimmäistä kertaa kunnolla tuulen huminan, lehtien kahinan, maan tuoksun ja puron solinan. Hän havahtui myös siihen, että hänen sukunimensä tarkoittaa metsävuorta.
– Tiedätkö, olen aina tiennyt sen, mitä sukunimeni tarkoittaa, tietenkin, mutta en ollut ajatellut sitä.
Toisille luonto on tulonlähde, toisille kirkko, toisille supermarketti. Vaikka maailma urbanisoituu, luonto löytää tiensä.
– Nyt Tokiossakin on alettu ymmärtää luonnon arvoa enemmän. Talot, jotka ovat vain 20 sentin päässä kävelytiestä, on ympäröity kukka- ja puuistutuksin. On hienoa nähdä, miten me voimme elää rinnakkain luonnon kanssa. Olen nähnyt, miten haikarat ovat palanneet kaupunkiin.
Moriyama suoritti myöhemmin Forest Therapy Society Japanin Shinrin-yoku metsäk lp oppaan sertifikaatin.
Kesällä 2025 hän kehitti prototyypin sienien keräilyyn liittyvästä opastetusta kierroksesta yhdessä Pro Martat ry:n Pirjo Hirvosen kanssa. Kierros on tarkoitettu japanilaisille luonnonystäville.
– Osallistujat ihastuivat Nuuksion kansallispuistossa tehtyyn kävelyyn. Järjestimme myös keräilyyn, sadonkorjuuseen, ruoanlaittoon ja ruokailuun liittyvän elämyksen pienen ystäväryhmän kanssa yhdessä keräilyasiantuntijan ja kokin kanssa.
Hän suunnittelee ohjelmien jatkokehitystä ja markkinointia kaudelle 2026.
Japanilaiset eivät liho
Moriyama on täynnä energiaa ja intoa: hän meditoi säännöllisesti, viettää aikaa luonnossa, syö terveellistä kasvispitoista ruokaa ja aloitti talviuinnin viime talvena. Etenkin terveellinen ja herkullinen ruoka on hänelle sydämen asia.
Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa japanilaisesta ruokakulttuurista ja sen terveysvaikutuksista yhdessä puolisonsa Williamin kanssa. Japanese Women Don’t Get Old or Fat (Japanilaiset eivät vanhene ja liho) ja Secrets of the World’s Healthiest Children (Maailman terveimpien lasten salaisuudet) ovat niittäneet kansainvälistä menestystä.
– Japanilaiset elävät terveinä maailman pisimpään, ja osittain syynä on ruoka. Molemmat kirjat esittelevät äitini Chizukon valmistamia ruokia. Hän valmisti perheellemme joka päivä terveellistä kotiruokaa tuoreista raakaaineista, koska halusi antaa meille lahjaksi terveyden. Halusin jakaa koko
Naomi huomasi, että Martat ja hän jakavat saman tehtävän: käytännön tiedon, työkalujen ja taitojen levittämisen ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
”Ilman
marttoja en olisi ehkä koskaan löytänyt aitoa suomalaisuutta. He toivottivat minut tervetulleeksi ja kohtelivat minua kuin perheenjäsentä.”
maailman kanssa, kuinka helppoa on valmistaa japanilaisia aterioita ja tuntea olonsa energiseksi.
Hän huomasi, että Martat ja hän jakavat saman tehtävän: käytännön tiedon, työkalujen ja taitojen levittämisen ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kirjassaan Lumotun metsän sisaret – ravinto, viisaus ja herääminen PohjoisKarjalassa hän jakaa Marttojen reseptejä, esimerkiksi nokkoskeittoon, lohikeittoon ja suppilovahverokekseihin.
Marttailu on toisten tukemista
Suomi ja Martat veivät Moriyaman sydämen. Puolen vuoden Pohjois-Karjala-kokemuksen jälkeen perhe palasi New Yorkiin.
– Ilman marttoja en olisi ehkä koskaan löytänyt aitoa suomalaisuutta näin lyhyen oleskelun aikana. He toivottivat minut tervetulleeksi ja kohteli-
vat minua kuin perheenjäsentä.
Martoista muodostui Moriyamalle uusi verkosto. Kun hän muutti viisi vuotta sitten Helsinkiin, hän liittyi Pro Martat ry:hyn.
– Sen kaiken, mitä opin Pohjois-Karjalassa, kannoin mukanani ensin New Yorkiin ja sitten Helsinkiin.
– Martat ovat ihmisiä, jotka hallitsevat elämän perustaidot tai ainakin haluavat oppia niitä. He haluavat opetella kokkaamaan, siivoamaan, kasvattamaan vihanneksia, tunnistamaan luonnonantimia, tekemään käsitöitä ja huolehtimaan perheestään – ja myös opettamaan näitä taitoja muille, Moriyama sanoo.
– Lopulta marttailu on sitä, että pidetään huolta toisista ja tuetaan toisiamme.
Hän on Naomi Moriyama
• Pro Martat ry:n jäsen
• Perhe: mies William Doyle ja poika
• Ammatti: kirjailija, markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittäjä, Shinrin-yoku (metsäkylpy) -opas
• Tausta: syntynyt Japanissa, asunut aikuiselämänsä New Yorkissa ja viimeiset viisi vuotta myös Suomessa
Pieni marttatesti
Lempiruokaani ovat kasvikset. Paras vuodenaika on mielestäni kevät.
Mottoni on: tee asioita, jotka tekevät sinusta paremman version siitä, mitä olet.
Moriyama on kirjoittanut aviomiehensä William Doylen kanssa yhteisen kirjan,
ei i aila lom i auneushoitola i ellin u u ofia lmonen
Naomi
jossa hän jakaa Marttojen reseptejä.
Farkunpuntti saa uuden elämän boro-paikkauksella
VINKKI
Jos osaat harsia, osaat myös boro-paikkausta. Tekniikassa käytetään vain etupistoja.
Perinteinen japanilainen boro-paikkaus tuo vanhoihin farkkuihin aivan uuden elämän. Pienistä kangastilkuista syntyy käsin ommeltu, kerroksellinen pinta, jonka avulla voit sekä koristella että vahvistaa tekstiilejä. Tällä ohjeella muutat käytöstä poistetun farkunpuntin näyttäväksi säilytyskoriksi.
OHJE JA TYÖVAIHEKUVAT PIRJO KUISMA • KUVAT LAURA RIIHELÄ
BORO-PAIKKAUKSEN
TEKNIIKKA Boro-paikkauksessa käytettävät tilkut voivat olla langansuuntaan leikattuja, mutta se ei ole välttämätöntä. Voit sommitella tilkkuja oman mielikuvituksen mukaan erilaisia värejä ja kuoseja yhdistellen. Tilkut voivat olla lomittain, osin päällekkäin tai vierekkäin riippuen peitettävästä pinnasta ja halutusta ulkonäöstä. Kiinnitä tilkut ompelua varten pohjakankaaseen hakaneuloin.
Tilkut kiinnitetään käsin etupistoilla. Älä käännä tilkkujen reunoista saumanvaroja, sillä risareunat kuuluvat boro-paikkauksen ominaisuuksiin. Ompele etupistoja niin, että pistot ovat noin 0,5–1 cm pituisia sekä oikealla että nurjalla, ja etupistorivit peittävät pintaa noin 0,5–1 cm välein riippuen muun muassa materiaalien vahvuudesta, tilkkujen koosta ja halutusta ulkonäöstä. Vierekkäiset etupistorivit voivat olla vaaka- tai pystysuorassa, tai ne voivat muodostaa erilaisia kaarevia muotoja, esimerkiksi ympyröitä.
Boro-paikkauksessa voi käyttää myös erilaisia sashiko-kirjonnan kuvioita, mutta ensin kannattaa harjoitella tasamittaisilla etupistoilla.
BORO-KORIN MATERIAALIT JA TYÖVÄLINEET
● pala käytöstä poistettujen farkkujen lahkeesta, halutun korin korkeus + 1–3 cm saumanvara
● pala farkkua korin pyöreää pohjaa varten
●pieniä ohuita puuvilla- ja/tai pellavatilkkuja
● helmilankaa tai merseroitua puuvillalankaa boro-tilkkujen ompeluun
● teräväkärkinen neula
● hakaneuloja tilkkujen kiinnittämiseen
● puuvillakangasta korin vuoriksi
● tukikangasta vuorin pohjaan ja kylkiin
● ompelulankaa ja ompelukone pohjan ja vuorin ompeluun
käyttää tilkkuja luovasti erilaisia materiaaleja, värejä ja kuoseja yhdistellen.
Farkunpuntista tehty korin koristelu boropaikkauksella
Valitse erilaisia ohuita puuvillatilkkuja ja sommittele niistä haluamasi kuviot. Esimerkkikorissa on toisella puolella suorassa olevia tilkkuja ja toisella puolella sommitelma on vapaa. Kun sommitelma on mieleisesi, aloita tilkkujen kiinnitys rivi kerrallaan ompelemalla käsin pieniä etupistoja niin, että
Boro-korin työvaiheet
Leikkaaminen
kaikki tilkut kiinnittyvät pohjakankaaseen ja pistot täyttävät pintaa. Voit kokeilla eri suuntiin meneviä pistoja ja myös kaarevia muotoja.
Korin kokoaminen
Ompele pohja kiinni borokirjottuun korin laitaan oikeat puolet vastakkain pohjan puolelta. Käännä kori oikein päin. Ompele korin yläreunan päärme, jos et käytä housujen lah-
keensuun päärmettä. Ompele vuorikangas lieriöksi. Voit tässä vaiheessa tarkistaa, että vuori on sopivan kokoinen korin sisään. Ompele vuorin pohja kiinni vuorin laitaan oikeat puolet vastakkain pohjan puolelta. Laita vuori nurjapuoli ulospäin korin sisään ja asettele vuori paikoilleen. Käännä vuorin yläreuna nurjalle ja kiinnitä vuori koriin käsin oikealle näkyvällä etupistorivillä.
Leikkaa käytöstä poistettujen farkkujen lahkeesta korin korkeudeksi haluamasi pala (huomioi ylä- ja alareunan saumanvarat). Jos farkussa on jäljellä ehjä lahkeenpäärme, käytä sitä hyväksesi korin yläreunana. Vaihtoehtoisesti varaa farkkupalaan pituutta myös uuden päärmeen kääntämistä ja ompelua varten. Leikkaa farkkukankaasta koriin sopiva ympyrä pohjaksi + 0,5 cm saumanvarat. Ympyrän halkaisija on farkunpuntin ympärys jaettuna piillä (3,14).
Leikkaa korin vuorikankaasta noin 1–2 cm farkunpunttia lyhyempi ja farkunpuntin ympäryksen + 1 cm mittainen suorakaiteen muotoinen pala. Leikkaa vuorikankaasta pohjaympyrä samoin kuin farkkukankaasta, mutta 0,5 cm pienempi halkaisijaltaan. Leikkaa tukikankaasta vuorikankaan kokoiset palat ilman saumanvaroja. Silitä tukikankaat molempiin vuorikankaan osiin.
Voit
Neulo trendikäs balaclava-huppu
Neulehuppu tuo lämpöä ja suojaa kylmiin päiviin, ja on tyylikäs valinta talvipukeutumiseen.
OHJE JA MALLITYÖ KIRSI NURMI-HAIKONEN • KUVAT LAURA RIIHELÄ
myös hartiat ja kaulanseudun.
Balaclava on talven trendikkäin asuste, ja itse tehtynä siihen tulee ripaus persoonallisuutta.
BALACLAVA-NEULEHUPPU ON HYVÄ VALINTA, kun halutaan yhdistää lämpö ja toimivuus. Neule etenee alhaalta ylös: alaosa neulotaan pyörönä ja yläosa tasona. Työ aloitetaan 4o, 1n joustinneuleella, joka kavennetaan vaiheittain 3o, 1n joustinneuleeksi. Yläosa neulotaan tasona, ja huppu muotoillaan sukan kantapäästä tutulla tekniikalla, mikä antaa hyvän istuvuuden. Lopuksi
poimitaan silmukat pääntien reunasta ja neulotaan joustin viimeistelemään kokonaisuus. Ohjeessa käytetään Novita Halaus -lankaa ja 6 mm pyöröpuikkoa; neuletiheys on 14 silmukkaa ja 22 kerrosta 10 x 10 senttimetrillä. Lopputuloksena syntyy pehmeä, huolellisesti muotoiltu neulehuppu, joka on miellyttävä neuloa ja käytännöllinen käytössä.
Lanka ja tarvikkeet :
Novita Halaus (1141) (50 g / 100 m; 40 % puuvilla, 35 % alpakka, 25 % villa) 150 gr. Tai muu Aran-vahvuinen lanka. Pyöröpuikko (40 cm) 6 mm. Kerrosmerkki. Tiheys 10 cm x 10 cm = 14s ja 22 krs
Mallineuleet Alussa 4o, 1n joka kavennetaan vaiheittain 3o, 1n, pääntien joustin 1o, 1n
Rakenne Huppu neulotaan alhaalta ylös: alaosa pyörönä ja yläosa tasona. Lopuksi neulotaan pääntien reunus.
Lyhenteet ja tekniikat s = silmukka o = oikea silmukka n = nurja silmukka krs = kerros
Ohje:
Kaulus:
● Luo pyöröpuikolle 110s. Yhdistä suljetuksi neuleeksi. Lisää kerrosmerkki. Neulo 4o,1n neuletta 10 krs.
● Kavenna 11. kerroksella 8 silmukkaa: Neulo 4o,1n,4o,1n, 2o, 2 oikein yhteen, 1n. Toista kerroksen loppuun.
● Kavenna 21. kerroksella 7 silmukkaa: Neulo 2o, 2 oikein yhteen, 1n, 3 o, 1n, 3o. Toista kerroksen loppuun.
● Nyt neuleessa on 88 silmukkaa ja se on 3o, 1 n joustinneuletta
Hupun yläosa:
● Neulo 4 välikerrosta. Päättele sen jälkeen keskimmäiset silmukat. 2o + 1n + 2o. Neuleessa on nyt 83 s.
● Jatka tasona siten, että molemmissa reunoissa on 2o, jatka 1n + 3o ja kerroksen lopussa 1n + 2o (nurjalla puolella oikeat nurin ja nurjat oikein). Jatka näin, kunnes neuleen korkeus on 40 cm
● Päättele kuten sukan kantapääjatkaen 23 keskimmäisellä silmukalla mallineuletta: 30s + 22s ja neulo 2 seuraavaa silmukkaa yhteen, käännä työ neulo 22s ja neulo sitten 2 seuraavaa silmukkaa yhteen, käännä työ, neulo 22s ja neulo sitten 2 seuraavaa silmukkaa yhteen. Jatka näin, kunnes jäljellä on keskimmäiset 23 silmukkaa.
Pääntien reunus.
● Poimi pääntien reunasta 67 silmukkaa. Puikolla 90 s. Jatka 1o, 1n joustinta 3 cm. Viimeistely
Päättele kaikki langanpäät työn nurjalle puolelle.
Höyrytä huppu tai kostuta, levitä mittoihinsa ja anna kuivua tasolla.
Balaclava-neulehuppu lämmittää
Huipputarjous Marttojen lukijoille!
Nauti kotoilusta
Kotilieden sivuilta aukeaa ihana kotoilun maailma, jokatuo arkeen iloa ja inspiraatiota. Eri sesonkien herkuissa yhdistyvät perinteet ja tämän päivän makulöydöt. Innostavat sisustusideat houkuttelevat pukemaan kotia kauden mukaan, ja puutarhajutut vievät ajatukset kevääseen. Keräily- ja design-aiheet ilahduttavat muotoilun ja vintagen ystäviä.
PUHELINTILAUS: (09) 156 665 • ma-pe klo 8:00-19:00
Irrota
Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti
ID 410673 OT 3110538
Tilaa nyt!
Normaalihinta 111,60 € 4 kk 39 € +valitsemasi lahja!
Arvo 25,00 €
TILAA NETISSÄ: tilaus.kotiliesi.fi/kevatmartat tai skannaa oheinen QR-koodi älypuhelimellasi.
Nuotta -toilettipussi
Arvo 9,90 €
VAI
Tyylikäs, tilava ja kestävä toilettipussi jokapäiväiseen käyttöön.
200 ristikkoa ja tehtävää -lehti
196 sivua sanaristikoita, tavuristikoita, kryptoja ja sudokuja, joiden parissa kokeneempikin viihtyy pitkään.
ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁
TILAUSKORTTI
Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa Otavamedia.fi/tietosuoja. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassa olevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassa olevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittelyja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu Tilaajalahjoja on rajoitetusti. Jos tilauksia tulee enemmän ja lahjat loppuvat kesken, toimitamme tilalle toisen tuotteen. Lahja lähetetään noin kolmen viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä lahjoja ei lähetetä uudelleen.
Kirsille marttailun ydin on monipuolinen yhdessä tekeminen. Tällä hetkellä häntä kiinnostavat ilmastonmuutokseen, varautumiseen ja tekoälyyn liittyvät koulutukset.
Kirsi Vesterbacka on tottunut olemaan se ”joku”, joka hoitaa asiat. Marttajärjestön toimintaan hän on 30 vuodessa vaikuttanut monella tasoilla.
ANU KYLVÉN • KUVA ROSEMARIE SÄRKKÄ
Ansiomerkki osui juhlavuoteen:
viime vuonna Kirsi Vesterbacka täytti 60 ja Porin marttayhdistys 100 vuotta.
järjestötoiminnassa saa melko harvoin kiitosta.
Kirsi on tutkinut paljon Marttojen historiaa ja miettinyt, miten tärkeää työtä aiempien sukupolvien naiset ovat tehneet. Nyt hän on virallisestikin osa jatkumoa.
– Aina ei huomaa, mitä kaikkea itse saa aikaan, mutta kai minä olen jotain ehtinyt tehdä.
Kun Kirsin kanssa juttelee, se ei jää epäselväksi.
Hän on ollut marttatoiminnassa aktiivisesti mukana yli 30 vuotta. Yhdistyksen hallituksessa 17 vuotta, Satakunnan piirin hallituksessa kaksi vuotta, Lounais-Suomen piirin hallituksessa viisi vuotta ja Marttojen perinnetietokeskuksen johtajana kymmenvuotisen työrupeaman. Hän on myös kirjoittanut marttapiirien ja -yhdistysten historiikkeja.
– Näiltä vuosilta pidän tärkeimpänä sitä, että piirihallintoa alettiin keventää ja että oma piirini oli rohkea ja alkoi pilotoida sitä noin 10 vuotta sitten.
viime vuoden aikana.
Marttailloista Kirsin vedettäväksi tulevat yleensä marttahistoriaan liittyvät illat tai liiton teemaillat, sillä niistä hän on perillä. Hän seuraa liiton uutiskirjettä, osallistuu säännöllisesti luennoille ja Martta-akatemian kursseille.
Kerran Kirsi valmisteli viiden päivän varoitusajalla esitelmän Jean Sibeliuksesta, sillä illan alkuperäiselle vetäjälle tuli este. Onpa hän vetänyt marttaillan jopa kiinalaisesta horoskoopista ja tarotkorteista.
– Illan toinen vetäjä oli onneksi minua paneutuneempi tarot-kortteihin, Kirsi nauraa.
Marttailu on antanut Kirsille paljon ystäviä eri puolilta Suomea. Osan kanssa yhdistävät muutkin harrastukset kuten geokätköily.
Yhteisten projektien ansiosta tuttavuuksia on tullut myös marttojen ulkopuolelta, esimerkiksi Opistokeskus Siviksestä ja Sarka-museosta. Kirsi ehti olla 11 vuotta marttojen edustaja Sarkamuseon valtuuskunnassa.
Vuonna 2005
Marttaliiton hallitus myönsi yhteensä kahdeksan kultaista ansiomerkkiä.
Täydellisyyden tavoittelu uuvuttaa
Mistä muusta Kirsi marttaporukoissa tunnetaan? Ainakin siitä, että hänellä on aina kesken vähintään 10 käsityötä. Tällä hetkellä muun muassa huovutettavat tossut.
– Minun marttajuttujani ovat käsityöt ja järjestöhistoria. Puutarhamarttaa minusta ei saa, Kirsi toteaa.
Hän kokee suureksi rikkaudeksi sen, että marttayhdistykseen kuuluu erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Hyvään lopputulokseen päästään yleensä aina – oli toteutus mikä tahansa.
Kirsin marttajuttuja ovat käsityöt ja järjestöhistoria. – Puutarhamarttaa minusta ei saa, Kirsi nauraa.
Jämälangoista kehkeytyy pannunalunen.
Erityisesti Kirsin mieleen on jäänyt mart taopintojen kerta 1990-lu vun lopulta. Jokainen osallistuja piti esitelmän yhdestä yrtistä.
Kirsi oli kirjoittanut ja tulostanut tiivistelmät rakuunasta. Hänen marttaystävänsä Pirjo puolestaan oli kasvattanut kirveliä näytille kermaviilipurkkeihin.
– Pirjo ihasteli, miten minä olin osannut tehdä tekstit tietokoneella. Minä taas ihailin hänen luovuuttaan ja puutarhurintaitojaan.
Nyt jo edesmennyt Pirjo aikoinaan sanoi Kirsille ne tärkeät sanat, jotka motivoivat jatkamaan yhdistystoiminnassa.
– Pirjo totesi: ”Kuule Kirsi, me ei olla takarivin tyttöjä. Jos emme ole hallituksessa tai muuten aktiivisesti toiminnassa mukana, emme ole ollenkaan.”
Monessa yhdistyksessä pähkäillään, miten saataisiin useampi jäsen ottamaan vastuuta. Kirsi ei käytä liikaa energiaa sen pohtimiseen, sillä kansantaloustieteilijänä hän tuntee käsitteen pareto-optimaalisuus.
– Se tarkoittaa, että 20 prosenttia ihmisistä tekee 80 prosenttia asioista. Toki aktiivien vähyys on harmillista, mutta samalla se on luonnollinen asia.
Aktiivista viidennestä ei saisi silti kuormittaa liikaa, Kirsi muistuttaa. Jos pyritään täydellisyyteen, ihmiset väsyvät.
– Yhdistystasolla on yleensä parempi, että asia on tehty kuin että se on tehty täydellisesti.
Kirsi syntyi Siikaisissa, Pohjois-Satakunnassa, ja on juurtunut Poriin. Opiskeluvuodet Joensuussa ja kymmenvuotinen työrupeama Etelä-Savossa vain vahvistivat juuria. – Kun Joensuun yliopistolla laulettiin Karjalaisten laulua, oma identiteettini kirkastui. Selkärangastani löytyi satakuntalainen emäntä, joka sanoo: ”Kauas, missä katse kantaa.”
Seikkailijoiden aarrejahti
Etsi minut ja kaverini kaupan käytäviltä. Ratkaise aarrejahti ja kokoa ainekset pyörryttävän hyvään kasvispeltiin, ja jos vastaan tulee pulma tai kaksi, mukana kulkeva aikuinen toimii salaisena apurina, joka auttaa vain tarvittaessa!
Heviosastolla ei pauhaa rokki, koska ei meteliä kestä brokkoli. Tunnistatko sitruunan ja valkosipulin? Nappaa ne koriin ja matka jatkaa mausteiselle käytävälle.
1. 2. 3. 4.
Maustekäytävällä on aarteita monia, mutta tähän saattaisi kuivattu timjami ja paprikajauhe sopia.
Löytyikö? Hyvä! Jatka matkaa paikkaan, mistä löytyy paljon juomaa valkeaa.
Kasvispelti ja jugurttikastike
1 pss uunijuureksia (pakaste)
1 rkl rypsiöljyä
1 tl paprikajauhetta
1 tl kuivattua timjamia
0,5 tl suolaa ripaus mustapippuria
200–300 g valmiita kasvispyöryköitä
Jogurttikastike:
0,5 sitruunan raastettu kuori
1 rkl sitruunan mehua
1 valkosipulin kynsi
200 g paksua (kasvipohjaista) jogurttia
0,25 tl suolaa
0,25 tl sokeria ripaus mustapippuria
. Laita jäiset pakastekasvikset uunipellille leivinpaperin päälle. Sekoita joukkoon rypsiöljy ja mausteet. Paahda kas-
. Ota pelti uunista, sekoita kasviksia ja lisää pyörykät pellille. Jatka paistamistaset ovat sopivan kypsiä.
. Valmista kasvisten paahtuessa jogurttikastike. Pese sitruuna ja raasta puolet sen kuoresta ohuelti kulhoon. Purista joukkoon sitruunasta mehua. Kuori ja hienonna valkosipulin kynsi. Sekoita kaikki ainekset yhteen.
Kastike syntyy paksusta jugurtista. Vaihtoehtoja riittää, mutta jokaisesta makunystyrät kiittävät. Löydätkö maito-osastolta purkin bulgarian jugurttia tai vastaavaa kasvipohjaista?
Viimeinen rasti tarjoaa kylmää kyytiä. Pakasteosaston huurteista etsi uunijuureksia ja kasvispyöryköitä.
Psst…! Hei aarrejahdissa mukana oleva aikuinen: onhan kotona suolaa, mustapippuria, sokeria ja rypsiöljyä?
Marttojen Kotikeittiön Seikkailijat -kampanja kutsuu koko perheen mukaan makumatkalle! Lähde lapsen kanssa Seikkailijoiden aarrejahtiin lähikauppaan. Aarrejahti huipentuu kotikeittiössä, yhteisen pöydän ääressä ja herkullisten makujen parissa.
Lahjoita naisille ja tytöille aktiivinen tulevaisuus
Martat Afrikassa – tule mukaan!
ry:lle 15.7.2020, voimassa toistaiseksi.
Keräyslupa: Poliisihallitus RA/2020/857, myönnetty Marttaliitto
an ra am en o han e oor inaattori ala i u assa oi .
Martat edistävät tyttöjen ja naisten oikeuksia Etiopiassa, Malawissa ja Somalimaassa. Malawissa tuhat naista on parantanut toimeentuloaan ja 5 000 tyttöä on saanut tietoa omista oikeuksistaan ja keinoista vastustaa väkivaltaa.
Saamme työhön Suomen ulkoministeriön tukea. Martat keräävät hankkeisiin omarahoitusosuutta.
Varautuminen arjen häiriöihin on huolenpitoa itsestä ja läheisistä.
Pienillä ennakoinneilla ja käytännön valmiuksilla arki pysyy sujuvana myös yllättävissä tilanteissa, ja tuo mielenrauhaa jokaiseen päivään!
MARTTAILU
Ei vara venettä kaada
Saako vessaa vetää sähkökatkon aikana?
Miksi patteriradio olisi hyvä omistaa? Parempi vara -hankkeessa varaudutaan arjen häiriötilanteisiin.
Kuvassa vasemmalta oikealle Villa Jaakkolan emäntä Nuppu Forsman ja koulutukseen osallistuneet Tommi Ruuska sekä Anne-Mari Mustonen.
ELINA SALIN • KUVAT MARJA SEPPÄLÄ
Pöydälle on kerätty tavaroita ja ruoka-aineita. On herneproteiinia, tölkkiananasta ja gluteenittomia jauhoja. Puuronkeittoon löytyy kaurahiutaleita ja dynamolamppuun pattereita. Lemmikeillekin on tarjolla hyvin säilyvää valmisruokaa. – Pullovettä on hyvä olla kotivarana runsaasti. Vettä tarvitaan aina. Kaurahiutaleet olisi kurja syödä kuivina, KaakkoisSuomen Marttojen projektipäällikkö Jenny Moilanen kertoo.
Marraskuussa Villa Jaakkolassa, Reitkallin kylässä, osallistujat saivat oppia varautumaan arjen häiriötilanteisiin. Koulutus oli osa Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan Marttojen Parempi vara -hanketta. Hanke on suunnattu erityisesti itäisen rajaseudun lähellä kylissä ja maaseudulla asuville.
Käytännössä arjen häiriötilanne voi tarkoittaa esimerkiksi sähkökatkoa tai tulipaloa. Se voi merkitä myös juomaveden saastumista, sosiaalisen median propagandaa tai tietoliikenteen häiriintymistä.
– Kun oma kotivara on kunnossa, voi alkaa miettiä myös kylän turvaa. Yhteisöllisyys on tässä tärkeä asia, Moilanen korostaa.
PATTERIRADIO KOTIIN JA PRO -
TEIINIA KAAPPIIN Villa Jaakkolan koulutuksessa osallistujat saivat kiertää rastirataa, jolla käytiin kodin varautumisen eri teemoja läpi. Ideana on, että osallistujat vaihtavat keskenään vinkkejä häiriötilanteisiin varautumisesta ja niissä toimimisesta.
Yhtenä esimerkkinä Jenny Moilanen nostaa vesirastin. Sähkökatkon aikana viemäröinti toimii vain osittain, joten vedenkäyttöä on hyvä rajoittaa. Vessanpöntön vetämistä ei suositella.
Eristäytymistilanteissa monen ruokakaapista löytyy puolestaan usein makaronia ja riisiä. Silti häiriötilanteessa proteiini loppuu usein ensimmäisenä. Siksi kotiin on hyvä varata runsaasti kalasäilykkeitä ja kasvisproteiinia.
Varautumista on hyvä miettiä myös eri näkökulmista. Ei välttämättä riitä, että osaa vain oman asuinympäristön-
sä varautumisen. Omakotitalo, jossa on puulämmitys ja kaivo pihassa, on eri tilanne kuin lomamatka ja hotelli. Myös tilanteen muuttuessa täytyy osata toimia.
Moilanen korostaa, että jokaisessa kodissa olisi hyvä olla pattereilla toimiva radio. Sähköjen ollessa poikki tärkeät tilannetiedotukset voi kuulla vain sen kautta.
Paniikkia ei usein aiheuta itse häiriötilanne, vaan tietämättömyys tilanteesta ja tapahtumista.
– Näin kävi esimerkiksi Espanjassa suuren sähkökatkon aikaan huhtikuussa 2025.
KOULUTUS JÄI HYVIN MIELEEN
Haminalainen Anne-Mari Mustonen kuuli hankkeesta tapahtumapaikka Vil la Jaakkolan kautta. Mustonen osallistui koulutukseen, koska aihe tuntui hänes tä tärkeältä ja aina ajankohtaiselta.
112 Suomi -mobiilisovelluksen kautta soittaessa hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi.
– Tilaisuuden jälkeen asensin 112-so velluksen heti kännykkääni. Tärkeä asia, josta en ollut kuullut aiemmin.
Koulutuksessa oli Mustosen mielestä paljon tärkeää asiaa ja hyviä vinkkejä varautumiseen eri tilanteissa. Esimer kiksi moni sanoi koulutuksessa omis tavansa ilmastointilaitteen, mutta ei tiennyt, kuinka käyttää sitä.
Retkikeittimellä onnistuu ruoanlaitto ilman sähköä.
Proteiinipitoiset säilykeruoat kannattaa muistaa.
Kriisien varalta on hyvä olla säilyvää kuivamuonaa.
– Sen sulkeminen olisi hyvä osata. Jos hälytystilanteessa ilmassa on myrkyllisiä kaasuja, ne eivät pääse laitteen kautta taloon sisään.
Rastitehtävien sisältö jäi Mustoselle hyvin mieleen, ja hänestä varautumiskoulutusta voisi järjestää useamminkin. Patteriradionkin hän sai äskettäin onnekkaana sattumana naapuriltaan, joka antoi vanhoja tavaroitaan pois.
– Nyt jos vedet ja sähköt menevät omakotitalostani, olen varautunut. Retkikeittimen voisin vielä hankkia sähkötöntä ruoanlaittoa varten.
KIITOLLISUUS AUTTAA
KRIISISSÄ Jenny Moilasen mukaan korona ja Ukrainan sota ovat nostaneet ihmisten kiinnostusta häiriötilanteisiin ja niihin varautumiseen. Maailman tilanteen takia varautumiskoulutuksille on huomattu olevan tarvetta.
Jaana Leppänen kokoaa retkikeitintä.
Vesi on elämän lähde. Riittävän runsas vesivara on ensisijaisen tärkeä.
Omasta henkisestä jaksamisesta ja kriisinkestävyydestä huolehtiminen parantaa yksilön toimintaedellytyksiä.
vanhan omakotitalon.
– Niin kurjia kuin pandemia ja sotatilanne ovatkin, niistä on opittu paljon. Parempi vara -hankkeessa on tulossa lisää tapahtumia, ja niitä kehitetään koko ajan. Aiheina ovat muun muassa 72 tunnin hätävara -koulutukset, luonnontuotteilla varautuminen ja kyberturvallisuus.
Suosikkinaan koulutuksesta Moilanen nostaa esiin erityisesti Mielen kotivara -rastin. Sen kiitollisuusharjoituksessa jokainen voi kirjoittaa ylös kymmenen asiaa, joista on tällä hetkellä arjessaan kiitollinen.
Vaikeissa tilanteissa auttaa muistella asioita, jotka ovat elämässä hyvin. Silloin voi kaivaa kirjoittamansa asiat esiin ja löytää apua niistä.
Moilanen korostaa, että mielen hyvinvointi auttaa paljon yli häiriötilanteista. Kun arjen rutiinit toimivat, häiriötilanteista voi helpommin päästä yli. Mielen kuormittuessa on kuitenkin myös tärkeää pyytää apua.
– Jos huomaa, että jonkun mieli horjuu, voi myös itse tarjota hänelle keskusteluapua.
PAREMPI VARA
● Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan alueiden välinen yhteistyöhanke.
● Aika: 1.1.2025–31.12.2026.
● Toteuttajina Kaakkois-Suomen Martat ry ja Pohjois-Karjalan Martat ry.
● Tavoitteena Suomen itärajan läheisten maaseutualueiden, kyläyhteisöjen ja asuinalueiden resilienssin, elinvoiman sekä yhteisöllisyyden lisääminen.
● Hanketta rahoittavat KaakkoisSuomen ja Pohjois-Karjalan ELYkeskukset.
Koulutuksen Villa Jaakkolassa veti Kaakkois-Suomen Marttojen projektipäällikkö Jenny Moilanen.
Halot ja tulitikut lämmittävät
Sydämen ja järjen liitto
Martta ja veteraaniurheilija Senni Sopanen meni
ensimmäistä kertaa naimisiin 98-vuotiaana. Nyt Senni ja Matti kertovat poikkeuksellisen rakkaustarinansa.
2025.
Rouva Senni Sopanen”, lukee kirjekuoressa vastaanottajan nimen kohdalla. Menestyneessä veteraaniurheilijassa Senni Sopasessa, 98, rouva-sana herättää hilpeyttä. Kun on elänyt pitkän elämän ilman avioliittoa, rouvaksi kutsuminen vaatii totuttelua.
– Minusta on aivan ihanaa. Minulla on joku, joka tukee, ymmärtää ja auttaa minua. Tunnen, etten ole yksin, Senni kuvailee uutta rakkauttaan.
Olemme Sennin kotona Helsingissä. Haagan Marttoihin kuuluvan Sennin vasemmassa nimettömässä kimaltelee sormus. Pöytä on katettu kauniisti kahvittelua varten. Puoliso, Ylen entinen toimittaja Matti Hara, 89, mittaa kahvinpuruja keittimeen. Hän tuo kahvikuppien, asettien ja aluslautasten alle tarjottimet.
– Olen huomannut, että Senni haluaa hieman suojella tätä pöytäliinaa, hän naurahtaa lempeästi.
Valkoinen pellavaliina on yli sata vuotta vanha, ja sen on kutonut Sennin edesmennyt, Ruokolahden Marttoihin kuulunut äiti. Ihailemme taidokasta kirjontaa, jossa ovat äidin nimikirjaimet. Seinällä heilurikello kilahtaa.
Sennin ja Matin rakkaustarina on ihastuttanut monia. Jopa presidentti Alexander Stubb ja puoliso Suzanne Innes-Stubb onnittelivat paria veteraanien joulujuhlassa.
TANSSI HERÄTTI KIINNOSTUKSEN
Amor heitti nuolensa 4. kesäkuuta 2025. Senni oli Lotta Svärd Säätiön järjestämässä kuntoutuksessa Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa, jossa Matti asuu. Matti sai tietää, että tuolijumppaan
SENNI LOIKALA • KUVA JANI LAUKKANEN
Senni Sopanen ja Matti Hara avioituivat itsenäisyyspäivänä
Sormukset ostettiin vain muutama viikko ensitapaamisen jälkeen.
Sennin edesmennyt sisko teki elämäntyönsä Etelä-Saimaan Marttapiiriliitossa. Senni itse on kuulunut Haagan Marttoihin toistakymmentä vuotta.
Senni hurahti urheiluun ja on voittanut useita MM- ja EM-mitaleja esimerkiksi kolmiloikassa.
Senni ja Matti viettävät aikaa yhdessä viikonloppuisin ja arki-iltoina.
– Vaikka kosinta tuli yllätyksenä, tuntui heti luonnolliselta alkaa valitsemaan sormusta, sanoo Senni.
Matti pyysi hetken mielijohteesta ohjaajaa laittamaan Olavi Virran Ramonakappaleen soimaan ja kuvaamaan videolle, kun hän hakee Senniä tanssimaan.
Hän arveli, että tulisi saamaan pakit.
– Minä taas ajattelin, että ihanaa, pääsen tanssimaan. Olin lähdössä hakemaan parempia tanssikenkiä, mutta Matti sanoi, että tanssitaan vaan nyt, Senni muistelee.
Tanssiessa molemmista tuntui, että heillä kolahti. Pian selvisi, että heillä oli yhteisiä tuttavia. Kaiken lisäksi he olivat tavanneet toisensa ohimennen parikymmentä vuotta sitten juhlissa. Sennin kuntoutusloma kesti yli viikon, ja he jatkoivat tutustumista.
– Muu porukka alkoi kysellä, että mitäs nuorelle parille kuuluu. Me naureskelimme, ettemme ole nuori pari. Ajattelin Sennin olevan naimisissa oleva rouva tai ehkä leski, tuumaa Matti. Pian keskustelut syvenivät. Matti kertoi jääneensä leskeksi paria vuotta aiemmin. Hän sai tietää, että Senni oli vapaa. Molemmat olivat kokeneet yksinäisyyttä. Heidän välilleen syntyi merkityksellinen yhteys.
• Asuvat Helsingissä osallistuisi naisveteraaniurheilija. Hän ajatteli, että haluaisi tehdä tästä postauksen someen.
PIDETÄÄN HÄÄT Muutama viikko ensitapaamisen jälkeen Matti halusi viedä Sennin kultasepänliikkeeseen. Senni luuli, että Matti oli aikeissa ostaa hänelle ehkä kaulakorun. Matti pyysi myyjää ottamaan kihlasormusvalikoiman esille.
Kihlajaisilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa. Kalenteriin varattiin hääpäiväksi itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta.
”SENNI ON MINUN RAMONANI” Sitten koitti suuri päivä. Vihkiminen tapahtui Oulunkylän kuntoutuskeskuksen kappelissa, jossa Matti lauloi Sennille Leif Wagerin Romanssi-kappaleen. – Joku sanoi, ettei kenenkään silmä jäänyt kostumatta. Matilla on hyvä lauluääni, Senni kehuu.
Morsian oli pukeutunut Tuuterin kansallispukuun, jonka hän sai 18-vuotiaana. Sekä Sennin että Matin juuret ovat Karjalassa, mikä näkyi ruokailun menussa. Pääruokana oli karjalanpaistia ja Saimaasta nostettua siikaa. Sennin äiti kalasti vielä yhdeksänkymppisenä.
Vihkimisen toimitti Sennin kotiseurakunnasta, Haagan seurakunnasta, pappi Mari Silin, joka piti kauniin puheen hääparille lounaan yhteydessä.
– Tanssimme häävalssina Ramonakappaleen. Senni on minun Ramonani, tuumaa Matti.
ELÄMÄ ON TÄSSÄ HETKESSÄ
Pari kuvaa avioliittoaan sydämen ja järjen liitoksi. Sennillä on silmäsairaus ja vain toisessa silmässä on näkökykyä jäljellä. Myös Matilla on omia terveyshuoliaan.
– Kun olemme niin sanotusti retkah-
taneet toisiimme, naimisiin kannatti mennä myös järkisyistä. Jos Sennin kunto huononee, aviopuolisonani hän pääsee mitä varmimmin samaan hoitopaikkaan ja huoneeseen kanssani. Olemme luvanneet rakastaa toisiamme elämämme loppuun asti.
– Elämme vain tätä hetkeä ja toivomme, että näitä hetkiä siunaantuisi meille mahdollisimman runsaasti. Olen Sennin luona viikonloppuisin ja arkena pistäydyn useamman kerran kahvilla.
Senni näyttää marttakavereilta saamaansa korttia, jossa on morsian marttapuvussa ja teksti: ”Onnea Senni!” Sen hän sai marttatapaamisesta, joihin hän osallistuu joka toinen tiistai. Ennen tapaamista hän käy kuntoilemassa.
– Haluan mennä tapaamisiin, vaikka joskus väsyttäisi. Siellä on valoisa ilmapiiri erityisesti uusien, nuorten marttojen ansiosta. He ovat auttavaisia ja tuovat mukanaan paljon iloa ja innostavia ideoita.
He ovat…
• Senni Sopanen, 98, ja Matti Hara, 89
• Senni on Haagan Marttojen jäsen, menestynyt veteraaniurheilija ja entinen sairaanhoitaja
• Matti teki pitkän ja arvostetun uran Ylen toimittajana ja radioäänenä
TULE MUKAAN UUTEEN MARTTAPANEELIIN JA VAIKUTA!
HAE MUKAAN UUTEEN MARTTAPANEELIIN
Haluamme vahvistaa marttajäsenten osallisuutta ja tuoda jatkossa entistä enemmän kentän ääntä esiin valtakunnallisen toiminnan suunnitteluun, järjestön kehittämiseen ja päätöksenteon valmisteluun. Ensimmäistä kertaa koottavaan Marttapaneeliin voi ilmoittautua kuka tahansa martta, eikä ryhmän kokoa ole rajattu.
Paneeliin osallistuminen voi tarkoittaa esimerkiksi kyselyihin vastaamista, haastatteluja, työpajoja tai Teams-tapaamisia. Marttapaneeliin ilmoittaudutaan vuodeksi kerrallaan. Ilmoittautuminen vuoden 2026 Marttapaneeliin päättyy 28.2.2026.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.martat.fi/marttapaneeli
TEHDÄÄN YHDESSÄ MUUTOS LAUTASELLA
Marttojen kestävä ruoka on terveellistä, turvallista, taloudellista ja herkullista. Syömällä kestävästi ja ravitsemussuositusten mukaisesti, pidät huolta sekä itsestäsi että ympäristöstä. Vuonna 2026 keskitymme erityisesti yhdessä syömiseen, sekä ravintokuidun merkitykseen ja sen lisäämiseen arjen ruokavalinnoissa. Tässä myös yhdistyksillä ja jokaisella martalla on tärkeä rooli.
martat.fi/muutos-lautasella
JÄSENHANKINTAKAMPANJA JATKUU HELMIKUUN
Marttayhdistykset järjestävät tammi-helmikuussa Martan soppapöytä -jäsenhankintatapahtumia. Martan soppapöydän äärellä tutustutaan marttatoimintaan ja maistellaan lämmittävää keittoa. Ripotebaarista omaan annokseen voi kokeilla erilaisia lisukkeita. Tapahtumien tavoitteena on innostaa uusia jäseniä mukaan Marttoihin. Yhdistysten ja piirien tapahtumien lisäksi toteutetaan monikanavainen valtakunnallinen viestintäkampanja. www.martat.fi/martan-soppapoyta
MARTAN RIPOTEBAARI
Kokoa keiton kaveriksi oma ripotebaari. Kun ripotteita on useampia, jokainen voi valita itselleen mieluiset lisukkeet ja maistella erilaisia makuja. Valitse 2–4 erilaista ripotetta, tai keksi omasi.
Rapeutta ja rousketta:
Perunankuori- tai lehtikaalisipsit, ruiskrutongit tai omenakuutiot.
Palkokasveja ja kasviksia: Paahdetut kikherneet, marinoitu tofu, pähkinät tai siemenet.
Täyteläisiä makuja:
Yrttiöljy, maustettu ranskankerma, murustettu feta tai raejuusto.
AJANKOHTAISTA RUOASTA
JA RAVITSEMUKSESTA -
LUENTOSARJA
Vuonna 2026 Martat tarjoavat jäsenilleen ja seuraajilleen neljän verkkoluennon sarjan, joka pureutuu ajankohtaisiin ruoan ja ravitsemuksen teemoihin. Jokaisesta aiheesta järjestetään noin 45 min. mittainen webinaari, joka on katsottavissa myös jälkeenpäin marttojen oppimisympäristössä Martta-Akatemiassa.
● 2.2. Lihavuudesta saa puhua - miten se tehdään vastuullisesti? Katri Mikkilä, Syömishäiriöliitto
● 6.3. Pitääkö prosessoinnista olla huolissaan? Marina Heinonen, Helsingin Yliopisto
● 13.4. Syö hyvin, voi hyvin – ravitsemuksen rooli mielenterveydessä. Johanna Mylläri, Itä-Suomen Yliopisto
MARTTAILUVIIKON
TEEMANA RAVINTOKUITU
Marttailuviikon 23.–29.3.2026 teemana on ravintokuitu. Tapahtumaviikolla kannustamme syömään enemmän kuitua ja annamme siihen konkreettisia vinkkejä. Marttaliitto kannustaa kaikkia yhdistyksiä järjestämään Marttailuviikon aikana ainakin yhden tapahtuman. Toteuttakaa avoin yleisötapahtuma, jossa neuvotte kuidun lisäämisestä tai pitäkää marttailta oman porukan kesken.
www.martat.fi/marttailuviikko
Lue kuidun merkityksestä tämän lehden sivuilta 22-25.
● 8.5. Hyvä paha rasva - Laatu ratkaisee rasvoissakin. Ursula Schwab, ItäSuomen Yliopisto YHDISTYSTOIMIJAN KOULUTUSKALENTERI
Koulutukset vahvistavat yhdistystoimijoiden osaamista ja hyvät ideat pääsevät kiertoon. Koulutukset järjestetään etäyhteyksin Teamsilla. Ilmoittaudu mukaan: martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri
ILMOITTAUTUKAA MUKAAN MAHTAVAAN MARTTARALLIIN Järjestyksessään toinen Mahtava marttaralli kisataan kevätkauden päätteeksi 23.5.2026. Marttaliitto haastaa yhdistykset leikkimieliseen kisaan, johon jokainen yhdistys voi osallistua omalla paikkakunnallaan.
Yhdistys ilmoittaa marttaryhmän mukaan ja saa ohjeet päivää varten tarvittavista asioista.
Tapahtumapäivän aikana joukkueille lähetetään tehtäviä, kaikki mukana olevat joukkueet tekevät yhtä aikaa aina yhden tehtävän kerrallaan. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman paljon marttoja ja tehdä kylillä, kaupungeissa ja somessa näkyviä marttatekoja.
Oletteko valmiina – yllätyksellinen marttahupailu jatkuu! www.martat.fi/mahtava-marttaralli
MARTAT-LEHTIÄ YHDISTYKSEN
TAPAHTUMIIN
Martat-lehdet toimivat mainiosti jäsenhankintamateriaalina. Marttaliitosta voi tilata maksutta Martat-lehtiä yhdistyksen tapahtumiin jäsenhankinnan tueksi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen jarjestosihteeri@martat.fi
Tilaathan lehdet viimeistään kuukausi ennen tapahtumaa. Kirjoita viestin otsikkoon Martat-lehtiä tapahtumaan. Jäsenhankintaesitteitä saa sekä piireistä että liitosta.
KETJUKOULUTUKSISTA IDEOITA YHDISTYKSEN TOIMINTAAN
Marttapiirit järjestävät alueensa martoille ketjukoulutuksia, jotka lisäävät osaamista, tietoja ja taitoja sekä antavat martoille valmiuksia pitää valtakunnallisista teemoista marttailtoja tai tapahtumia. Ketjukoulutukset ovat myös hyvä mahdollisuus tavata muiden yhdistysten marttoja. Marttapiirien järjestämien vuoden 2026 ketjukoulutusten uudet teemat ovat: Papuja pataan! – Palkokasvien herkullinen maailma ja Valmiina keittiössä – vahvistetaan muonitusosaamista martat.fi/ketjukoulutukset
TULE MUKAAN MARTTOJEN AUTTAMIS-
VALMIUDEN PERUSKOULUTUKSEEN! Suurissa auttamistilanteissa, kuten esimerkiksi laajamittaisessa maahantulossa tai muissa yhteiskuntaa kuormittavissa kriiseissä tarvitaan jopa tuhansia lisävapaaehtoisia auttamaan haavoittuvimmassa asemassa olevia. Tällöin myös Marttojen apu on tärkeää.
Yhdessä Punaisen Ristin kanssa suunnitellussa auttamisvalmiuden peruskoulutuksessa saat käsityksen Marttojen ja marttayhdistyksen rooleista osana järjestöjen yhteistä varautumista ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Koulutuksen käytyäsi tiedät myös, miten pääset häiriötilanteissa mukaan auttamisoperaatioihin.
Koulutuksen jälkimmäisessä osassa pääset harjoittelemaan toimintaa kuvitteellisessa auttamistilanteessa. Harjoitus toteutetaan ns. pöytäpelinä, eli keskustellen ja suunnitellen.
Koulutus sisältää 2 verkkotapaamista: Tiistai 14.4. klo 17–18 ja keskiviikko 22.4. klo 17–18.30 Ilmoittaudu mukaan: www.martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri/
NAISTENPÄIVÄN KAMPANJA
Marttojen naistenpäivän kampanjassa maaliskuussa tuodaan esiin tavallisia naisia, äitejä ja tyttäriä. Muistutamme, että tasa-arvo rakennetaan arjessa ja se on meidän kaikkien yhteinen jokapäiväinen asia. Vahvat voimanaiset ovat perustaneet marttajärjestön ja ylpeinä vaalimme tätä naisten voimaannuttamisen perintöä.
Kutsumme martat ja yhdistykset osallistumaan viestintäkampanjaan somessa, järjestämään naistenpäivän tapahtumia sekä liittymään järjestöjen yhteiseen Naistenpäivän marssiin Helsingissä8. maaliskuuta!
HAE STIPENDIÄ TURVALLISUUSKOULUTUKSEEN!
Naisten valmiusliitto järjestää valtakunnallisia valmiusharjoituksia, joissa opitaan turvallisuustaitoja ja verkostoidutaan samanhenkisten naisten kanssa. Kevään 2026 harjoituksiin ilmoittautuminen käynnistyy helmikuussa:
NASTA Savotar 17.–19.4. Kouvola. Ilmoittautuminen alkaa 17.2.2026.
PikkuNASTA Aava 12.-4.6, Kirkkonummi.
Tämä harjoitus kohdennetaan ensisijaisesti 18–29-vuotiaille naisille. Ilmoittautuminen alkaa huhtikuussa.
Marttaliitto on Naisten valmiusliiton jäsenjärjestö ja tuemme vuosittain vähintään 60 martan osallistumista harjoituksiin korvaamalla osallistumismaksun.
Hae stipendiä lähettämällä lyhyt vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen susanna.koski@martat.fi tai
Marttaliitto ry/ NASTA
Pursimiehenkatu 26 C 00150 Helsinki
Ilmoita nimesi ja pankkitilitietosi sekä käymäsi harjoituksen nimi. Liitä mukaan osallistumislasku ja sen maksukuitti, jossa näkyy arkistointitunnus. https://naistenvalmiusliitto.fi/ koulutukset/harjoitukset/
MARTTATOIMINTAA SAA
KOKEILLA JA YHDISTYSTÄ VAIHTAA
Lähes kaikki marttayhdistykset haluavat kasvattaa aktiivisesti jäsenmääräänsä ja toimintaa saa tulla kokeilemaan ennen liittymistä. Jos marttayhdistyksen toiminta ei tunnukaan omalta, yhdistystä saa vaihtaa. Halutessaan voi kuulua toissijaisena jäsenenä myös useampaan yhdistykseen. martat.fi/martalle
KIITOS PALAUTTEESTA
Martat-lehden 4/2025 oli suosituin juttu oli Metsä työpaikkana, koirat kollegoina. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kappaletta nostalgista Emäntälehtileikkuulautaa. Sen saivat Leena Frii Kauhajoelta, Raili Sormunen Kiteeltä, Anne Pulliainen Oulusta, Kaarina Honko Helsingistä ja Eila Hyvönen Ylivieskasta. Onnea voittajille!
TOISSIJAISESTA JÄSENYYDESTÄ
Halutessaan voi marttailla useammassa kuin yhdessä yhdistyksessä. Toissijaiseksi jäseneksi voi liittyä ilmoittamalla siitä osoitteeseen jarjestosihteeri@martat.fi. Toissijaisen jäsenen on oltava varsinaisena jäsenenä jossain marttayhdistyksessä. Toissijaisen jäsenen jäsenmaksun laskuttaa yhdistys haluamallaan tavalla.
Toissijaisen jäsenen jäsenmaksu nousee 1.1.2026 alkaen 8 eurosta 11 euroon. Näin toissijaisen jäsenen jäsenmaksu vastaa sitä osuutta, joka jaetaan yhdistyksille varsinaisesta jäsenestä. www.martat.fi/jasenyyslajit-ja-jasenmaksut
Opin, että vammaisuus ei ole sairaus
Addisalam Kenenisa, 34, on liikuntavammainen sosiaalityöntekijä, joka on osallistunut Marttojen tukeman Etiopian vammaisten naisten järjestön EWDNA:n toimintaan noin kymmenen vuoden ajan. Nyt hän kertoo meille tarinansa.
Synnyin ja kasvoin Etiopian pääkaupungissa, miljoonakaupunki Addis Abebassa. Asuin isoäitini ja äitini kanssa, enkä ole koskaan tuntenut isääni. Äitini tuli raskaaksi vahingossa, enkä ollut toivottu lapsi. Isoäiti piti parempana uskotella, että hän itse oli äitini, ja niin minulle myös kerrottiin. Lopullisen totuuden kuulin vasta neljä vuotta sitten, isoäitini kuoltua. Synnyin liikuntavammaisena: kumpikaan jalkani eikä toinen käteni toimi normaalisti. Perheessäni ajateltiin, että vammaisuuteni oli rangaistus epätoivotusta raskaudesta.
Isoäiti teki töitä kotiapulaisena eri puolilla kaupunkia elättääkseen minua ja äitiäni. Hänen työpaikkansa ja tehtävänsä vaihtelivat paljon päivästä toiseen. Myöhemmin äitini meni naimisiin ja sai kaksi poikaa.
Lapsena minulle sanottiin vain, että olen sairas ja että jokin ruumiinosistani saattaisi jonain päivänä pudota pois. Pelkäsin sitä todella paljon, ja se jätti minuun syvän trauman. Vasta myöhemmin aikuisena ymmärsin, ettei asia ollut lainkaan niin. Perheeni nimitteli minua myös rumilla, vammaisuutta kuvailevilla sanoilla. Nimittely alkoi kotoa, omasta perheestäni ja laajeni vähitellen myös muihin ihmisiin.
KOULU ALKAA Lapsena pidin koulunkäynnistä. Noin kuudennella luokalla aloin kuitenkin huomata asioita, jotka pysäyttivät. Liikuntatunneilla muut lähtivät urheilukentälle, ja minut jätettiin vahtimaan heidän koulutavaroitaan. Kun lähdimme koulusta kotiin, yhtäkkiä muut olivatkin jo kaukana edellä ja minä kävelin hitaasti yksin perässä. Nuo hetket olivat ensimmäisiä, jolloin ajattelin tietoisesti, että tämä on syrjintää.
OSAKSI JOUKKOA Lähellä kotiani oli vammaisten naisten järjestö EWDNA:n toimisto. Siellä minut otettiin vastaan lämpimästi.
Addisalam Kenenisa lähettää Martoille terveiset ja kiitokset EWDNA-järjestölle annetusta tuesta.
En ollut koskaan puhunut kenenkään kanssa vammaisuudesta, nyt sain tehdä sen ensimmäistä kertaa. Kuulin muun muassa, etten ole sairas. Naapurit olivat aina puhuneet kodistamme nimellä ”talo, jossa asuu sairas tyttö”. EWDNA:ssa opin, että vammaisen naisen identiteetti on eri asia kuin sairaus.
Tutustuin eri tavoin vammaisiin naisiin: näkövammaisiin, kuulovammaisiin ja lepraan sairastuneisiin. Olen osallistunut moniin EWDNA:n koulutuksiin ja kasvattanut taitojani ja itseluottamustani. Olen oppinut seksuaalioikeuksista, kotitaloudesta ja
TERHI LINDQVIST • KUVAT TERHI LINDQVIST JA VEERA PENSALA
vammaisten naisten oikeuksista Etiopiassa. Tärkeä osa yhteisöämme ovat kahviseremoniat, naisten vapaamuotoiset tapaamiset EWDNA:n pihalla joka toinen viikko.
Sain myös EWDNA:n apurahalla öljykeittimen ranskalaisten perunoiden valmistamiseen. Usean vuoden ajan tienasin elantoni pitämällä pientä myyntipistettä tien varressa.
VERTAISOHJAAJASTA SOSIAALITYÖNTEKIJÄKSI Luonteeltani olen nykyään avoin ja keskustelen mielelläni. Kun uusia ihmisiä tulee, kysyn heiltä aktiivisesti asioita, ja jaan saamaani tietoa.
Kun järjestössä avautui mahdollisuus toimia vertaisohjaajana, innostuin heti. Selvitin alueemme vammaisten naisten määrää, tein kotikäyntejä ja kutsuin heitä mukaan toimintaan, jotta myös muut saisivat saman mahdollisuuden kuin minä.
Uudelle jäsenelle sanon aina ensimmäiseksi, että vammaisuus on osa identiteettiäsi. Hyväksy se, ja siitä pääsemme yhdessä eteenpäin.
Olen nyt työskennellyt kahdeksan kuukauden ajan osa-aikaisena sosiaalityöntekijänä EWDNA:ssa. Työssäni selvitän, mitkä naisten suurimmat haasteet ovat ja millaista koulutusta he tarvitsevat. Tunnen heidät ja osaan suositella sopivia koulutuksia järjestön piirissä. Jos vaikka poliittinen vaikuttaminen kiinnostaa, tiedän mille kurssille kannattaa osallistua.
Kun isoäitini kuoli äkillisesti ja totuus taustastani paljastui, jouduin käsittelemään pettymystä siitä, ettei äitini ollut välittänyt minusta. Lapsena minulle tehtiin useita operaatioita, mutta äiti ei vienyt lääkäriin eikä ostanut lääkkeitä. Isoäiti hoiti kaiken.
Myöhemmin olen käsitellyt tätä ystävieni ja sosiaalityöntekijän kanssa ja nyt olen paremmin sinut menneen kanssa. Viikonloppuisin käyn äitini luona, hän on minulle kuin kuka tahansa sukulainen. Asiat sujuvat.
KAKSINKERTAISET HAASTEET Mikä tuo minulle iloa? Ystävät. Turvallinen tila, jossa emme tuomitse toisiamme ja jossa voimme puhua kaikesta. Naisena ja vammaisena meillä on kaksinkertaiset haasteet. Tiet eivät ole esteettömiä, ja asenteissa on paljon korjattavaa. Haluaisin naisille turvallisen ja saavutettavan maailman, jossa vammaisuus olisi normaali osa yhteiskuntaa.
Haluan olla roolimalli nuoremmille vammaisille naisille – se on suurin haaveeni. Haluan jättää hyvän perinnön seuraaville sukupolville, jotta he voisivat sanoa: tämän kaiken Addisalam teki myös meidän puolestamme.
Martat Etiopiassa
ꞏ Martat tukee Etiopiassa vammaisten naisten EWDNA-järjestöä yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa.
ꞏ EWDNA:lla on yli 10 000 jäsentä eri puolilla maata, ja sen keskustoimisto sijaitsee Addis Abebassa.
ꞏ Toimintaan kuuluu etsivä sosiaalityö, vertaisohjatut tapaamiset (kahviseremoniat), koulutukset, apurahat sekä sosiaalinen ja oikeudellinen tuki.
ꞏ Marttojen tuella on kehitetty kotitalouskurssien malli, jossa eri tavoin vammaiset naiset oppivat yhdessä ruoanlaittoa, ravitsemusta ja kotitaloustaitoja ammattilaisen ohjauksessa.
Martat Afrikassa –tule mukaan!
Työmme Etiopiassa, Malawissa ja Somalimaassa jatkuu vuonna 2026. Saamme työhön Suomen ulkoministeriön tukea. Martat keräävät hankkeisiin omarahoitusosuutta. Tule mukaan vaikuttavaan työhön, tehdään yhdessä naisille aktiivinen tulevaisuus!
Vuonna 2025 martat ja muut tukijamme lahjoittivat kehitysyhteistyöllemme 23 868,34 euroa. Tuloksesta on vähennetty 5,66 % suuruiset keräyskulut.
Hankekoordinaattori Fikirte Shumet ohjaa keskustelua Kynnyksen ja Marttojen työn vaikutuksista naisten elämässä.
Marttojen kesäteatteriretki Krapille!
Tänä kesänä Krapin Kesäteatterin valloittaa Ranskalainen pyjama – maailmankuulu hittifarssi uusin maustein.
Keski-ikäisen pariskunnan salarakkaat, maaseutuasunnon illanvietto ja temperamenttinen pitokokki laittavat kesäillan solmuun tavalla, jolle ei voi kuin nauraa.
Esityskausi 3.6.–29.8.2026.
Lipun hinta alk. 38,00 €. Kruunaa näytös Marttojen kesäretkitarjoiluin 57 €/hlö (min. 10 hlö).
• Krapihovin kesän pitopöytä tai Mankelin teatterimenu
Näytelmä lapsuuden viimeisistä kesistä. Vierailijana Kati Outinen
JUHA ITKONEN
SIVURAIDE
Tunnistettava, hauska ja haikea tarina ensirakkauksista.
Yhteistuotanto Suomen kansallisteatterin ja Turun kaupungintetterin kanssa
21.1. ALKAEN
24.1. ALKAEN
12.2. ALKAEN
OSTA LIPUT: lahdenkaupunginteatteri. • lippu. Lippumyymälä ti-pe klo 11–17 ja 1 h ennen esityksiä, lktliput@lahti. 0600 30 5757 (1,55 €/min+pvm)
JA HANKI LIPUT: kuopionkaupunginteatteri.fi
p. 0600 413 143 2 € / min + pvm
Ryhmät (yli 20 hlöä): 044 718 2414 ryhmat.teatteri@kuopio.fi
VÄKEVÄ JA VÄRIKÄS TARINA KIPUILEVASTA KYLÄYHTEISÖSTÄ arktinen PÄÄNÄYTTÄMÖ
ohjelmistossa 7.2.-16.5.2026
Ohjaus Jukka Keinonen
TUTUSTU
Turvallinen tekstiili rauhoittaa kädet
Vuoden 2026 käsityökampanjassa
martat ompelevat hypistelytekstiilejä muistisairaille. Yhdistykset ja kässäryhmät voivat lahjoittaa tekstiilit esimerkiksi oman paikkakuntansa hoivakotiin.
TANJA RANTANEN & KRISTIINA HIMANEN • KUVA LAURA RIIHELÄ
HYPISTELYTEKSTIILILLÄ TARKOITETAAN ommeltua pientä peittoa, tyynyä tai vaikkapa päälle puettavaa essua, joka sisältää monenlaisia materiaaleja ja käsin kosketeltavia osia. Muistisairaan levottomat sormet saavat niistä turvallista näperreltävää.
Oheisella ohjeella tulee pieni peitto, jota pidetään sylissä tai pöydällä. Peitto kootaan paloista, joten se sopii hyvin porukan yhteiseksi käsityöksi.
Tärkeä osa työtä ovat erilaiset toiminnalliset elementit: nauhat, vetoketjut, taskut, virkatut kukat, pienet pitsiliinat, kangasmerkit, napit, soljet… Niissä ei saa olla teräviä osia, jotka voivat vahingoittaa käyttäjää. Kaikki elementit kiinnitetään huolellisesti, jotta ne eivät irtoa käytössä tai pesussa.
PIENI HYPISTELYPEITTO
● Valitse peittoon turvallisia materiaaleja, jotka kestävät 60 asteen konepesun.
● Pese uudet kankaat ennen ompelua.
● Voit käyttää kierrätettyjä materiaaleja ja hyödyntää esimerkiksi taskuja, vetoketjuja ja nappilistoja vanhoista vaatteista.
● Käytä erivärisiä ja tuntumaltaan erilaisia kankaita.
TARVIKKEET:
● 2 palaa tukevahkoa puuvillakangasta, koko 62 cm x 42 cm. Toinen tulee päällipuoleksi ja toinen taustapuoleksi.
Jakakaa kuvia tekemistänne töistä aihetunnisteella #martat.
● Täytteeksi samankokoinen pala ohutta vanua. Täyte voi olla myös roteeta tai ee eä.
● 2 eriväristä kangaspalaa, koko 20 cm x 20 cm
● Erilaisia toiminnallisia elementtejä (katso lista edellä)
KOKO:
Valmis peitto on noin 60 × 40 cm, mutta sen kokoa voi vaihdella hieman.
TEE NÄIN:
» Aloita kiinnittämällä pieniin kangasneliöihin haluamasi toiminnalliset elementit. Ompele ne huolellisesti kiinni. Jätä jokaiselle reunalle riittävä käännevara.
» Taita neliön reunasta noin 1 cm:n levyinen käänne nurjalle puolelle ja ompele neliöt päällipuolen kankaaseen.
» Voit kiinnittää toiminnallisia elementtejä myös suoraan päällipuoleen.
» Aseta päällikangas ja taustakangas oikeat puolet vastakkain. Aseta päällimmäiseksi täytteeksi tuleva vanu tai kangas. Kiinnitä nuppineuloilla ja ompele 1 cm:n saumanvaralla. Jätä noin 15 cm:n kokoinen kääntöaukko. Kavenna saumanvaroja kulmista.
» Käännä työ oikein päin, avaa kulmat ja silitä saumat auki.
» Ompele peiton reunaan tikkaus, joka sulkee samalla kääntöaukon.
Harvialan Martat loihtivat vuoden mittaisessa projektissa yhteisöllisen nukkateoksen Taaran markkinoilla ja muissa tilaisuuksissa. Teos luovutettiin Janakkalan pääkirjastoon Turenkiin.
Hurissalon Martat Puumalasta järjestivät marraskuussa käpykranssikurssin.
Lempäälän Marttayhdistys oli mukana valtakunnallisessa a a p i ss . . Ideaparkissa. Tapahtuman yhteydessä lahjoitimme Lempääl e lalle paria asukkia.
Pornaisten Martat järesti t kaikille a ime yhteisen kakkukahvihetken seuratalo Kuusistolla . . .
Vihtijärven Marttojen marraskuisessa marttaillassa askarreltiin pieniä joulunalusmuistamisia ystäville ja tuttaville – miksi ei myös vaikka itselle!
Karinaisten ja Kyrön Martat kokoontuivat yhdessä tekemään jouluisia kransseja.
VKarhunpään Martat ja Matit k k t i at . . lruokailuun tunnelmalliseen Majatalo Laitalan Lomiin.
Inarin Martat matkustivat pikkujoulun viettoon Kirkkoniemeen. Matkan aikana tutustuttiin kolttasaamelaisten museoon Neidenissä ja Kirkkoniemessä sijaitsevaan lumilinnaan.
a Saarijärven
Martat t tt tta a juhlavuoden kunniaksi julkaistii kale teri mart ilta k ttii k ia i kke a r kaohjeita Ulla Kiminkisen piirrosten ja tekstien elävöittämänä. Martat-lehti onnittelee!
Marttaillassa Saarijärvellä leikattiin ja saumattiin värikkäitä ruokalappuessuja vanhoista pussilakanoista hoitokoti Kotikonnun asukkaille kohteen toivomuksesta. Martat tarttuivat innokkaina talkoohaasteeseen.
Joulutunnelmaa! Ahtialan Martat askartelivat oman näköisiään kransseja.
Iisalmessa viisi marttayhdistystä yhdisti voimansa ja virkkasi jämälangoista is i i eli it ista koottiin joulukuusi kaikkien iloksi. Kuvassa osa kuusen p st tt ist i akaan ja Nerohvirta-Kotikylän Martat.
Kalajoen Martat keräsi paikallisiin vanhainkoteihin t a illas kkien lisäksi joulukortteja ikäihmisiä ilahduttamaan. Kortteja Martat tekivät ja lahjoittivat yli kpl.
Tervamarttojen neulekahilassa e l ttii s kkia pip a peitt a a t ss a tka toimitettiin synnytysosastolle sekä Kuortaneen sosiaali- ja terveyspisteeseen lahjoitettavaksi.
Poukkusillan Martat saivat syksyn aikana vinkkejä kehonhuoltoon ja huovutukseen.
Kurkijoen Marttayhdistys kukitti Eevi Kemppisen ja Airi Pullisen yhdistyksen kunniajäseniksi ja sihteeri Päivi Erlund sai vuosimerkin kymmenestä marttavuodestaan.
Nykymartat Lappeenrannasta askartelivat soijavaha- ja oliviöljykynttilöitä Taitotalolla.
Siperian Martat vierailivat toukokuussa Tuusulanjärven Lottamuseossa.
Hautajärven Martat täytti lokak ssa tta. assa sa jäsenistä juhlalounaalla Sallan Poropuiston tähtitaivaskodassa.
Soukan Martat rakensivat syysnäyttelyn vihannesaiheisista käsitöistä ja tavaroista kokouspaikkansa vitriiniin.
Äänesalon Marttojen pikkujoulut toivat joulun sydämiin. Tonttu kvintetti i ell r a eresa a ir l i ti at tarjottavat ja joulun taian.
Kymin Martat Kotkasta tekivät Kymenlaakson Keskussairaalaan astas t eille s kkaparia a t r am stekalaa.
Muhoksen Laitasaaren Martat lahjoittivat jo kolmattatoista kertaa joululahjapussukoita seurakunnan diakoniatyölle jaettavaksi vähävaraisille perheille ja yksiisille a t a p sse a kert i .
Lintusalon Martat tallensivat vuosien varrella otettuja valokuvia ja tapahtumien lehtiartikkeleja kansioihin.
Artjärven Martat ovat esta asti kneet joulukuun alussa Artjärven palvelutalolla toteuttamassa piparipa a ssa asukkaat pääsevät leipomaan pipareita.
Olarin Martat järjestivät joululaulutapahtuman Olarin Hopeakuu-palvelutalossa. Laulujen lomassa nautittiin glögiä ja pidettiin arpajaiset.
Saarijärvellä Martat r esti t . . aike asan Joulutorin. Siihen kuuluivat puuro- ja torttukahila sek la it ksi t te tet t kirpp t ri a arpa aiset joissa kaikki voittivat. Myyjäisiin Martat kutoivat suuren m r illas kkia a m ita l mmikkeit ista m m ttä jääneet vietiin paikallisen hoivakodin toivomuksesta joululahjoiksi asukkaille.
Lumijoen Martat kävivät ilahduttamassa herkkuvadeilla paikallisen hoitokodin vanhuksia.
Vistan Martat neuloivat kaikille Paimiolaisille esikoululaisille villas kat. kkia aettii l es paria pieniä jalkoja lämmittämään.
LAPUAN MARTTOJEN KOTOISA KOTI –
AIKAMATKA ARJEN HISTORIAAN
Lapuan Marttojen Annikki Mäkelä ja Hillevi Hietala loivat yhdessä muie martt e ka ssa l e kise Martan kotoisa koti -näyttelyn. ttel ei k i t k i t elmaa l ilta k p i . sill li p si l ekal a sek lasi itrii iss k i esi eit erisik mme ilt k te ra iaa ta r e ii im e lasia a ittalaa lel a sekä Martta-puku. Kodissa elettiin aikaa ennen televisiota ja nykytekniikkaa ilt a ietettii ra i rell l kie k sit it te e a leikkie . ttel toteutettiin Lohjan kirjastossa ja se toi esiin kodin merkityksen identiteetin ja arjen turvasatamana sekä Marttojen yli satavuotisen työn kotien hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjänä.
Lumijoen Marttojen järjestämässä ilmaisessa yhteisöllisessä bingossa oli mahdollista voittaa kinkku tai joululeivonnaisia.
Riistaveden Martat seisahtuivat ulkoilutapahtumassa yhteisötaideteoksen eteen. Martat olivat mukana r s ra ti te ssa.
Lohjan Marttayhdistys loihti yhdessä Virkkalan ja Karjalohjan marttojen kanssa upeat joulukuuset virkatuista isoäidin neliöistä. Jäsenet valmistivat neliöitä tammikuusta marraskuuhun
ii p i mart issa k i k t aki mikä mahdollisti laajan osallistumisen. SSO:n lahjoittamien tarvikkeiden ja rungon avulla neliöt koottiin näyttäksi l k seksi ka asetettii esille kauppakeskus Loheen joulukuussa. si i ast tti ik lki ita l i l tunnelmaa ja korosti paikallisen yhteistyön sekä perinteisten käsityötaitojen voimaa.
VILJO ERIKSSON
Opi, innostu ja kokkaa kotona – Marttojen verkkoruokakurssit 2026
Oletko joskus osallistunut marttapiirisi järjestämälle ruokatai puutarhakurssille? Tiesitkö, että samoja kursseja järjestetään myös verkossa? Marttojen verkkokursseilla voit kokata, oppia uutta ja innostua yhdessä muiden kanssa.
Verkkokurssille osallistut omasta keittiöstäsi käsin. Asiantuntijan opastus on tarjolla joko livenä tai tal lenteena, joten voit edetä omaan tah tiisi. Kurssit sopivat hyvin niin ensi kertalaisille kuin kokeneemmillekin kotikokeille.
Ruokakurssille voi ottaa mukaan myös kaverin. Yhdessä kokkailu on aina hauskempaa, ja jaettu ateria tekee tutkitusti hyvää myös mielelle. Järjestäisitkö tänä vuonna yhteisen kokkailuhetken perheen tai ystävän kanssa Marttojen mainioilla resep teillä!
Tänä vuonna kurssitarjonta on kuin pieni matkalaukku täynnä ma kuja ja ideoita. Ruokakursseilla seik kaillaan makujen matkassa ympäri maailmaa, opitaan hyödyllisiä taitoja, kuten tofun käsittelyä, sekä nautitaan pitkistä viikonloppuaamuista herkullisen aamiaisen äärellä. Kevään lähestyessä pakataan piknikkori täyteen eväsherkkuja ja suunnataan ulos. Myös puutarhaunelmointi kannattaa aloittaa ajoissa, ja parhaat vinkit pihaan ja puutarhaan löytyvät puutarhan verkkokursseilta.
Helpotusta matkakuumeeseen
Kansainvälisten makujen kursseilta moni on löytänyt myös oman bravuurinsa. Uskaltaisitko sinäkin heittäytyä uusien makujen matkaan ja laajentaa reseptivalikoimaasi?
● Korealainen ilta – ma 19.1.
● Pohjois-Italian keittiö – ke 4.2.
● New Yorkin brunssi – la 28.2.
● Thaimaalainen ilta – ke 11.3.
● Makumatka Sveitsiin - to 19.3.
● Karibian brunssi – la 21.3.
● Georgialaisia kasvisruokia – ke 1.4.
● Makumatka Meksikoon – to 9.4.
● Asian streetfood – ma 18.5.
IRMELI YLITALO
Pienet niksit, suuret oivallukset
Nämä kurssit keskittyvät käytännön taitoihin. Opit valmistamaan täydellisen risoton ja ottamaan tofun luontevaksi osaksi arkea. Myös hapanjuurileivonta onnistuu käden käänteessä Marttojen ohjeilla ja kuivatulla juurella, jonka saat postitse. Onnistutaan yhdessä!
● Tofu tutuksi – pe 13.2.
● Vaalean hapanjuurileivän leivonnan ABC-luento- to 19.2. ja ke 25.2.
● Täydellinen risotto - ma 23.2.
Pikkukokit mukaan!
Lähde hauskalle seikkailulle pikkuystävän kanssa. Aikuinen–lapsi-kurssi tarjoaa mainion mahdollisuuden yhteisiin hetkiin ja oivalluksiin, kun lapsi saa tehdä itse ja kokea onnistumisen iloa.
● Kotikeittiön seikkailijat – ti 3.2.
Hemmottelun hetkiä
Toisinaan on hyvä pysähtyä ja lisätä tavalliseen päivään ripaus jotain erityistä. Näillä kursseilla keskitytään hemmotteluun: kiireettömiin aamuihin, kevään eväsretkiin ja herkullisiin tarjottaviin, jotka sopivat täydellisesti niin kisakatsomoon kuin kevään juhlapöytään.
● Parhaat aamupalat – la 31.1.
● Parhaat eväät piknikille – ti 21.4.
● Sapaksia kisakatsomoon – to 14.5.
Valmistaudu puutarhakauteen!
Marttojen puutarhakursseilla saat käytännön vinkkejä, asiantuntijan neuvoja ja innostusta kevään istutuksiin – olipa tavoitteena koko pihan uudistus, kasvihuoneen suunnittelu tai ensimmäinen oma viljelylaatikko.
● Martan pihasuunnittelu –4 kerran kurssisarja 11.2.–11.3.
● Satoa kasvihuoneista – ti 17.3.
● Perusta oma kasvimaa – ke 25.3.
● Kasvata ruokaa viljelylaatikossa – to 26.3.
Näin osallistut!
Verkkokurssit toteutetaan etäyhteyksin Teamsin kautta. Kurssit ovat live-lähetyksiä, mutta jos et pääsekään seuraamaan opetusta reaaliajassa, kurssista jää tallenne, joka on käytettävissä kahden viikon ajan. Kun ilmoittaudut kurssille, saat sähköpostiisi kurssimateriaalin, kauppalistan (jos kyseessä on ruokakurssi) sekä osallistumisohjeet.
Kurssin aikana kokataan, leivotaan tai otetaan asiantuntijan puutarhavinkit talteen.
Verkkokurssien hinta on 25 euroa.
Varaa paikkasi: martat.fi/verkkokurssit
SHUTTERSTOCK
Ristikon ratkaisu s. 61
Kutsu Marttaliitto ry:n vuoden 2026 varsinaiseen kokoukseen
Aika: Lauantai 25.4.2026
10.30−11.00 Kokousesitelmä/aloituspuheenvuoro
Klo 11.00−Varsinainen kokous
Paikka: Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, 01300 Vantaa
Käsiteltävät asiat: Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä piirien mahdollisesti esittämät asiat.
Osallistuminen kokoukseen
Virallisten kokousedustajien tulee osallistua kokoukseen kokouspaikalla. Kokoukseen ei voi osallistua etäyhteyttä käyttäen. Kullakin virallisella kokousedustajalla on yksi ääni.
Kunkin marttapiirin tulee ilmoittaa 27.3.2026 mennessä
Marttaliittoon piirin nimeämät kokousedustajat ja varaedustajat.
Liiton hallituksen jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Lisäksi läsnäolo-oikeus on niillä, joille kokous sen yksimielisesti myöntää.
Kokousedustajien ja muiden kokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava kokoukseen viimeistään 27.3.2026 mennessä . Edustajien on samalla ilmoitettava sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautumiset tulee toimittaa Marttaliittoon sähköpostilla saila.neffling@martat.fi
Marttaliitto ry
Elämänmeno-palsta poistuu Martat-lehdestä
Olemme vuosien ajan julkaisseet jäsentemme merkkipäiväonnitteluja Martat-lehden Elämänmeno-palstalla. Lehti uudistuu ja jatkossa kannustamme yhdistyksiä onnittelemaan jäseniään haluamallaan tavalla, esimerkiksi Martanpuodista tilattavilla onnitteluadresseilla, kortilla tai vaikkapa kukkasin. Jäsenten merkkipäivätiedot löytyvät Marttarekisteristä.
Vaikka Elämänmeno-palsta päättyy, haluamme yhä vaalia jäsentemme tärkeitä hetkiä ja kohtaamisia. Monessa mukana -palsta jatkaa ilmestymistään, ja verkkolehdessämme kuuluu entistä vahvemmin jäsenten oma ääni – muistathan siis käydä lukemassa verkkolehteämme osoitteessa martatlehti.fi.
Myös Yhdessä ja yhdistyksessä -osio vahvistuu, ja tulevissa numeroissa nostamme yhä runsaasti esiin ajankohtaisia yhdistysasioita ja tulevia tapahtumia.
Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka ovat lähettäneet toivotuksia palstan kautta.
Otamme mielellämme vastaan palautetta ja juttuideoita siitä, millaisia jäsenasioita toivoisit lehdessä käsiteltävän. Voit lähettää ajatuksesi sähköpostitse osoitteeseen lehti@martat.fi
MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 1/2026?
Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla
Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla
Muita terveisiä
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.
Marttaliitto ry maksaa postimaksun
» Lähetä vastauksesi 9.3.2026 mennessä.
» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 3 kpl oranssista Marttamuki settiä.
PALVELUKORTTI
Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.
Osoitteenmuutos alkaen /
Asiakasnumero osoitelipusta
Vanha osoite / tilauksen maksaja:
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Päiväys ja allekirjoitus
Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Päiväys ja allekirjoitus
Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 412 1099
Marttaliitto ry Tunnus 5001880
ry maksaa postimaksun
Marttaliitto
1960-luvun hiihtomuodissa villa oli yhä keskeinen materiaali. Paksut päähineet ja lämpimät takit pitivät hiihtäjät lämpimänä.
Hiihtoa
talvimaisemissa
MARTAN MUISTOLLE
Marttaliiton adressilla voit ottaa osaa suruun, muistaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa.
Kiitä ja muista yhdistyksesi toimijaa tai läheistä marttaa. Hautareliefi ja muistomerkki palvelevat kunnianosoituksena arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Reliefi on tarkoitettu hautakiveen ja muistomerkki uurnalehdon muistolaattaan.
Muistomerkki 45 €
Adressi 9 €
Hautareliefi 70 €
Testamentti on lahja tulevaisuudelle
Osoittamalla testamenttilahjoituksen Marttojen neuvontatyölle olet mukana tukemassa kotien ja perheiden hyvinvointia myös tulevaisuudessa.
Lahjoituksesi ohjautuu kokonaisuudessaan työhömme hyvän ja kestävän arjen edistämiseksi, sillä yleishyödyllisenä yhteisönä Marttaliitto ei maksa perintöveroa. Pienikin lahjoitus voi saada aikaan suuria muutoksia.
martat.fi/testamenttilahjoitus
Ota yhteyttä ja kysy lisää: Pasi Mäkelä talous- ja hallintojohtaja Marttaliitto pasi.makela@martat.fi p. 041 503 1981
Kiitos, että autat meitä rakentamaan kestävämpää arkea
Sound of Musicin maisemissa
ITÄVALTA JA BAIJERIN ALPIT
8.–11.10.2026
Lähde kanssamme Sound of Music -elokuvan lumoaviin maisemiin Alppien sydämeen!
Ihaillaan hurmaavan musikaaliklassikon kuvauspaikkoja, nähdään Mozartin äidin synnyinkoti Wolfgangjärvellä sekä Hitlerin Kotkanpesä ja kurkistetaan suositun keisarinna Sisin ja hänen puolisonsa Frans Joosefin kesänviettopaikkaan Bad Ischlin kylpyläkaupungissa.
asiantuntijaopas Kirsi Hytönen-Zoidl
1 798 €
SAKSA
ITALIA
sis. Helsinki-München-Helsinki reittilennot turistiluokassa • 3 yön majoitus jaetussa 2hh • 3 x aamiainen, 1 x lounas, 3 x päivällinen • ohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsymaksut • suomenkielisen asiantuntijaoppaan palvelut
OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI
TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102
Amalfin rannikko on kaunis ja viehättävä – sen pienet kylät ja kaupungit, korkeat vuoret, viini- ja hedelmätarhat sekä sinisenä välkkyvä meri lumoavat ja saavat matkailijat palaamaan alueelle vuosi toisensa jälkeen. Kävellään Minorin ja Maiorin välinen sitruunapolku, maistellaan paikallisia herkkuja ja nautitaan kaupunkien värikkäästä tunnelmasta. Lisämaksusta mahdollisuus vierailla Caprin saarella. asiantuntijaopas Marja Grönqvist
PATIKOINTIA IRLANNIN SYDÄMESSÄ
1 938 € I 21.–26.5., 24.–29.9.2026
Reitit kulkevat Tipperaryn alueen metsäpoluilla, kukkuloilla ja kalliorannalla ja maisemat vaihtelevat kumpuilevista nummista jylhiin kallioihin. Vieraillaan keskiaikaisessa Kilkennyssä, värikkäässä Lismoressa sekä historiallisissa linnoissa ja puutarhoissa. Lisäksi nautitaan Irlannin kylien tunnelmasta ja perinteisestä pubikulttuurista. asiantuntijaopas Taija Howard
SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT
alk. 698 € I 7.–8.7., 22.–23.7.2026
7.7. lähdöllä Puccinin koskettava Madama Butterfly vie rakkauden ja menetyksen maailmaan, 22.7. ohjelmassa on Mozartin riemastuttava mestariteos Figaron häät. Elämyksen kruunaa tunnelmallinen oopperaillallinen Olavinlinnassa. Lisäksi nautitaan kesäisestä höyrylaivaristeilystä sekä Tertin kartanon kuuluisasta kesäpöydästä. Kuljetukset Tampereelta/Helsingistä alkaen. ooppera-asiantuntija Aarno Cronvall, asiantuntijaopas Riitta Niemenmaa
JANE AUSTENIN ENGLANTI
2 498 € I 30.9.–5.10.2026
Ihastuttava uutuusmatka yhden Englannin rakastetuimman ja kuuluisimman kirjailijan, Jane Austenin jäljille. Nautitaan upeista maisemista, romanttisista kartanoista ja puutarhoista sekä historiallisista kaupungeista, kun matkataan Keski-Englannin kumpuilevilta ylängöiltä rauhalliseen tahtiin kohti Lontoota. asiantuntijaopas Minna Andersen
SRI LANKAN KIERTOMATKA
3 398 € I 1.–11.12.2026
Historiaa, luontoa ja tropiikin rantalomaa! Tutustutaan muinaisiin kaupunkeihin ja temppelialueisiin, ihaillaan smaragdinvihreitä teeviljelmiä, kuunnellaan metsien ja savannien eläinten ääniä, vieraillaan Peradeniyan upeassa kuninkaallisessa puutarhassa ja tehdään unohtumaton junamatka Yalan kansallispuistoon. asiantuntijaopas Timo Hakola
LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN
• asiantuntijan räätälöimä matkaohjelma
• suomenkielinen asiantuntijaopastus
• selkeä kokonaishinnoittelu
• kotimainen luotettava matkanjärjestäjä – yli 45 vuoden kokemus
