Issuu

WWF FINLAND IN COOPERATION WITH MANDATUM LIFE TO PROMOTE SUSTAINABILITY OF INVESTMENTS

RISKEISTÄ mahdollisuuksiin

Sijoittajan opas ilmastoriskien hallintaan –1–

S I K S I HYÖDYT

✦ K U V A A ilmastonmuutoksen R I S K I T sijoittajan näkökulmasta ✦ K E R T O O , miksi hiiliriskin vähentäminen parantaa S I J O I T US S A L K U N riskienhallintaa ✦ A U T T A A sijoittajia vähentämään sijoitustensa hiilijalanjälkeä I J O I T U SS TA V O I T T E E T

huomioiden

OPAS

I L M A S T O NMUUTOKSEN VAIKUTUKSET

s. 6

VAIKUTUKSET SALKUSSA

s. 11

✦ K U V A A liiketoiminta ympäristönM U U T O K S I A ja niiden mahdollisia vaikutuksia sijoituksiin ✦ AVA A PA R I I S I N

ilmastosopimuksen ja 1,5 asteen tavoitteen V A I K U T U K S I A

✦

K AT S E TULEVA AN

s. 21

Tämän oppaan ovat tuottaneet Mandatum Life ja WWF Suomi yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa. Visuaalinen suunnittelu ja toteutus Gut Studio Oy, www.gut.fi © Mandatum Life, julkaistu 16.1.2018.

–2–

KERTOO RAHAVIRTOJEN

merkityksestä vastuullisemman liiketoiminnan edistämisessä

WWF FINLAND IN COOPERATION WITH MANDATUM LIFE TO PROMOTE SUSTAINABILITY OF INVESTMENTS

Ilmastonmuutoksen t orjuminen edellyttää R A H A V I R T O J E N k anavoimista v ähähiilisiin kohteisiin. Siksi S I J O I T T A J A T – kaupungeissa, kunnissa, säätiöissä, kotitalouksissa – voivat tahtoessaan olla tämän tarinan S A N K A R E I T A .” –liisa rohweder, pä äsihteeri, WW F S u o m i

–3–

Ratkaisu on rahavirroissa

Sijoitussalkkusi voi jouduttaa välttämätöntä energiamurrosta.

E L Ä M M E R A T K A I S E V I A H E T K I Ä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Käytössämme oleva globaali hiili budjetti hupenee vauhdilla ja päästöt on saatava jyrkkään laskuun välittömästi. Tämä kutsu ilmastotalkoisiin koskee myös niitä organisaatioita, joiden rahat poikivat tuottoa sijoitussalkuissa. Toisin sanoen tarvitsemme kaikki kannelle, jotta käännös saadaan aikaiseksi. Meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa. WWF:n pitkän aikavälin päämääränä on varmistaa, että sijoitussalkut ovat yhteneviä 1,5 asteen lämpötilatavoitteen kanssa, joka on myös Pariisin sopimuksen tärkeimpiä poliittisia saavutuksia. Lisäksi ilmastosopimukseen on kirjattu tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Ei enää riitä, että sijoittaja toimii vastuullisesti vain kilpailijoihinsa verrattuna, vaan kaiken sijoitustoiminnan tulee olla linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Tämä on ainoa tapa uudistaa energiasektori ja muut

hiili- intensiivisen talouden sektorit perinpohjaisesti seuraavan 15 vuoden aikana. Mikäli haaskaamme lähivuosien tarjoaman aikaikkunan, meillä ei ole enää realistisia mahdollisuuksia saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteita. Siksi jokaisen sijoittajan on aiheellista läpivalaista oma sijoitussalkkunsa. Fossiilisiin energiamuotoihin ei ole enää mahdollista investoida, jotta emme lukkiudu saastuttavaan teknologiaan. Sen alasajo saattaa olla myöhemmin hyvin kallista tai mahdotonta. Jotta voimme ratkaista aikamme pahimmat ympäristökriisit, valtavien pääomavirtojen täytyy kääntyä kohti kestäviä ja vähähiilisiä sektoreita. Olennaista on, että vastuullisuus integroituu kaikkeen sijoitustoimintaan. Mutta tämän ei tarvitse tarkoittaa, että joutuisimme tinkimään tuotosta. Monet edelläkävijäyritykset vihreillä sektoreilla ovat todistaneet olevansa erittäin kilpailukykyisiä. Tästä menestyksestä voivat hyötyä myös sijoitussalkut. –L i i s a R o h w e d e r , pä ä s i h t e e r i , WW F S u o m i

–4–

Kuva © Aki-Pekka Sinikoski / WWF

Silti tuotosta ei tarvitse tinkiä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset â€“5â€“

1.1 Kustannusten kasvu iso riski maailmantaloudelle M I K Ä L I I L M A S T O N M U U T O K S E E N E I P U U T U T A , toimettomuuden hinta voi olla erittäin korkea – ja se ulottuu sijoitussalkkuihin asti. Ilmastonmuutoksen kustannukset ovat välittömiä. Tulvat, myrskyt, metsätuhot ja kuivuus vaikuttavat negatiivisesti yhteiskuntaan ja yritysten toimintaympäristöön. Yritysten kilpailuasetelmat muuttuvat. Kustannukset voivat nousta niin korkeiksi, että yhteiskunnan nykyiset taloudelliset keinot niihin varautumiseen ovat riittämättömiä. Tämän lisäksi ilmaston lämpenemisellä voi olla epäsuoria vaikutuksia, jotka näkyvät esimerkiksi hitaana talouskasvuna ja omaisuuserien yleisenä arvonlaskuna1. Äärisääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat mittavia. Talouskasvu laskee jopa 10–15 prosenttia tapahtumakuukautena maissa, joissa on kärsitty äärimmäisistä sääilmiöistä, ja säilyy matalampana vielä vuosi tapahtuman jälkeen.2 Ilmastonmuutoksen jättäminen sijoitussalkkujen riski

analyysien ulkopuolelle kyseenalaistaa varainhoidon vastuullisuuden ja huolellisuuden niin sijoittajan riskienhallinnan kuin kestävän kehityksenkin näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on materiaalisten tappioiden lisäksi oleellinen vaikutus sijoitussalkkuihin, mitä kutsutaan yleisimmin termillä ”transitioriski”3. Jotta ilmaston lämpeneminen pystytään pitämään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti alle 2 asteessa, Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvioiden mukaan tarvitaan jopa 75 tuhatta miljardia Yhdysvaltain dollaria investointeja muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen4. Tämä vastaa yli 11-kertaisesti koko maailman vuosittaista terveydenhuoltobudjettia5. Pariisin sopimukseen 2 asteen oheen kirjattu tiukempi lämpötilannousutavoite, 1,5 astetta, vaatii tätäkin tiukemmat päästövähennystoimenpiteet. Se, miten tämä pääoma tullaan investoimaan, avaa toisaalta mahdollisuuksia – ja sulkee toisia.

I L M A S T O R I S K I TA PA H T U M I S S A

Taulukon lähde: Sitra ja Munic RE https://www.munichre.com/site/touch-publications/get/documents_E-271800065/mr/ assetpool.shared/Documents/5_Touch/_ Publications/TOPICS_GEO_2016-en.pdf

SELKEÄ KASVUTRENDI 1980–2016 – M YÖ S V U O D E S TA 2 0 1 7 M U O D O S T U I KALLEIN KOSKAAN”6

800

Geofysikaaliset tapahtumat Maanjäristykset, tsunamit, tulivuorten toiminta

70 0 600

Meteorologiset tapahtumat Trooppiset myrskyt, ekstratrooppiset myrskyt, pystyvirtausmyrskyt, paikalliset myrskyt

500 400 300

Hydrologiset tapahtumat Tulvat, maanvyörymät

200 100 0 1980

1985

1990

1995

2000

2005

–6–

2010

2015 2016

Ilmastolliset tapahtumat Äärimmäiset lämpötilat, kuivuus, tulipalot

1 – www.eiuperspectives.economist.com/sites/default/files/The%20cost%20of%20inaction_0.pdf 2 – https://www.blackrock.com/corporate/en-us/literature/whitepaper/bii-climate-change-2016-international.pdf 3 – http://www.bankofengland.co.uk/pra/Documents/supervision/activities/pradefra0915.pdf

Uusiutuvaan energiaan tarvitaan jätti investointeja.

4 –https://www.iea.org/publications/freepublications/publication/WorldEnergyOutlook2016ExecutiveSummaryEnglish.pdf 5 –http://www.who.int/health-accounts/documentation/atlas.pdf&sa=D&ust=1515077059794000&usg=AFQjCNG9fC0i5 6 – Reuters 4.1.2018 https://www.reuters.com/article/us-disaster-insurance/insurers-to-pay-out-record-135-billion-for2017-after-hurricanes-idUSKBN1ET0ZT

Ilmastoriskitapahtumien määrän kasvu vuosina 1980–2015:

200%

–7–

Y H T I Ö I D E N L I I K E T O I M I N T A O N R I I P P U V A I N E N saatavilla olevista resursseista sekä ympäristöstä, jossa ne toimivat. Yrityksen tehokkuus resurssien ja energian käytössä näkyy suoraan säästöinä. Ekosysteemien toimintakyky ja luonnonvarat ovat talouden toimivuuden kannalta kriittisiä. Ilman vakaata ilmastoa ja toimivia ekosysteemejä ei ole varmuutta ruoan ja muiden perustarpeiden ja -raaka-aineiden saannista. Esimerkiksi veden saatavuus ja vil jelyolosuhteet vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön maailmanlaajuisesti. Veden saatavuus on monelle yritykselle itsestäänselvyys nyt, mutta ei enää ilmaston muuttuessa radikaalisti. Esimerkiksi moni kansalliset juomayhtiöt ovat joutuneet sulkemaan tehtaita Intiassa kuivuuden yllättäessä. Monilla yhtiöillä onkin taloudellinen paine ja kannustin vedensaannin turvaamiseksi. Liiketoimintaympäristöön vaikuttaa oleellisesti myös teknologisten inno vaatioiden muutosnopeus. Sähköinen liikenne ja akkuteknologia ovat kehittyneet nopeasti ja ajaneet autoteollisuuden kohtaamaan energiamurroksen ja teknologisen kehityksen vaikutukset. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä liikenteessä on 40–70 miljoonaa sähköautoa7. Yritykset voivat hyötyä ilmastonmuutoksen torjun tatoimista kehittämällä puhdasta teknologiaa hyödyntääkseen uusiutuvia energiamuotoja, veden puhdista mista tai

edistääkseen kiertotaloutta ja jätteiden kierrättämistä. Muutos ei rajoitu vain tehokkuusparannuksiin ja uuden teknologioiden käyttöönottoon, jos tavoitteena on yhteiskuntien ja talouksien muokkaaminen maapallon kantokykyyn sopiviksi. Yrityksiin vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäy tymisen ja arvomaailman muutos. Pyrkimykset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi aset tavat yrityksille painetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä mutta myös kiinnittää enemmän huomiota raaka-aineiden käyttöön ja resurssitehokkuuteen. Tämä muutos vie kohti kiertotaloutta, missä kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen tai uusiomateriaalien käyttöön. Materiaaleja ei tuotteiden elinkaaren lopuksi hukata, vaan niistä uudelleenvalmistetaan tuotteita, ja materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy huomattavasti nykyistä pidempään. Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vähintään 2–3 miljardia euroa vuosittain, ja EU-tasolla kokonaisuudessaan 1800 miljardia euroa8–9. On tärkeää, että yritykset kertovat toimintaympäristöönsä kohdistuvista muutospaineista sekä teknologisen kehityksen vaikutuksesta niiden liiketoimintaan. Yhtiöiden velvollisuus mitata ja raportoida päästöjään kasvaa ja niiden on huomioitava strategiassaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sen aiheuttamat riskit. Kun raportointi kehittyy, paranevat myös sijoittajien mahdollisuudet tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä ilmastoriskit huomioiden.

Kiertotalous voisi tuoda vuosittain Suomen talouteen 2–3 miljardia euroa.

”Välttääksemme ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset ja saavuttaaksemme Pariisin sopimuksen tavoitteet, meidän on radikaalisti leikattava päästöjä. Energiantuotannon ja liikenteen on muututtava päästöttömäksi ja resurssitehokkuutta on parannettava. Kiertotalous7, 8 tarjoaa merkittävän potentiaalin päästöjen vähentämiseksi ja toisaalta uuden liiketoiminnan kehittämiseksi.” –Mari Pantsar, johtaja, Sitra

–8–

7 - www.iea.org/publications/freepublications/publication/GlobalEVOutlook2017.pdf 8 & 9 – Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014) ja Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle (2015). 10 – https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2016/ilmastonmuutoksella-kytkoksiamyos-rahoitusvakauteen/

1.2 Liiketoiminta muuttuu ja kehittyy

1.3 Fossiilinen energia on sijoitusriski

”Vaikka olisi vain yhden prosentin mahdollisuus, että planeettamme on matkalla kohti valtavaa tuhoa, niin

MYÖS SUOMALAISTEN S I J O I T T A J I E N tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja edessä olevan energiamur roksen riskit ja mahdollisuudet 10. Muutos saattaa näkyä markkinoilla hyvinkin nopeasti, minkä takia sijoitussalkun muokkaaminen ja ilmastoriskin huomioiminen kannattaa tehdä etupainotteisesti. Markkinamuutos vaikuttaa negatiivisesti etenkin fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin omaisuuseriin. Tähän viittaa muun muassa termi stranded assets eli arvonsa kadottava varallisuus 11. Energiamurros ei rajoitu vai energiatoimialaan, vaan sen vaikutukset ovat konkreettisia läpi talouden. Tämän johdosta toimialojen sisällä on jatkossa sekä voittajia että häviäjiä. Muutoksen ajureina saattavat toimia myös muut tekijät, kuten muutokset lainsäädännössä ja maineriskit.

toimettomuus on tyhmänrohkeaa.

HUOMAA MAHDOLLISUUDET

Kutsukaamme tätä Nooan laiksi: mikäli

Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. M aailman johtavan rahastokonsulttiyhtiö Mercer Investments mallinsi, mitä sijoittajan pitää tehdä nyt, jos haluaa pärjätä eri ilmasto skenaarioissa. Tutkimuksen päälöydöksiä oli, että hiiliriskin vähentäminen ja kestävämmän liiketoiminnan suosiminen tuottavat sijoittajalle no regrets -lopputuloksen, jossa näin toimien menestyy ilmastonmuutoksen skenaariosta riippumatta12.

arkki on olennainen selviytyäksemme, niin sen rakentaminen täytyy aloittaa tänään, vaikka taivas näyttäisikin pilvettömältä.” –Warren Buffett,

11– OECD (2015), Divestment and Stranded Assets in the Low-carbon Transition “arvonsa kadottava varallisuus” 12 – Mercer Investing in a Time of Climate Change https://www.mercer.com/our-thinking/investing-in-a-time-of-climate-change.html

suursijoittaja

–9–

1.4 Sääntely ja sopimukset lisääntyvät

S I J O I T T A J A N T U L I S I V A R A U T U A J O nyt ilmastonmuutoksesta johtuviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Muun muassa Pariisin ilmastosopimus asettaa kansainvälisen tavoitetilan ilmastonmuutoksen hidastamiselle. Tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Tämän lisäksi sopimuksessa on kirjattu tavoitteeksi, että rahavirtojen tulee olla yhteensopivia vähähiilisen ja kestävän kehityksen kanssa. Ilmastonmuutoksen torjuntaan on siis sitouduttu kansainvälisesti. Myös eurooppalainen sääntely ennakoi ja reagoi ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyyteen. EU-komissio on perustanut kestävän rahoituksen asiantuntijaryh män syksyllä 2016. Sen tarkoituksena on laatia suosituksia ja kehittää eurooppalaista kestävää sijoittamista osana pääomamarkkinaunionia. Samansuuntaiset kehityskulut näkyvät myös maailmalla. G-20-maat antoivat Financial Stability Boardille (rahoitusmarkkinoiden vakautta edistävä toimielin) man daatin ottaa tarkasteluun ilmastonmuutoksesta aiheutuvia vakausriskejä. Englannin keskuspankin pääjohtaja ja FSB:n puheenjohtaja, Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark

Carney kokosi Pariisin ilmastokokouksen aikana työryhmän (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) kehittämään New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloombergin johdolla vapaaehtoisen viitekehyksen hiiliriskien selvittämiseksi ja raportoimiseksi. Tavoitteena on, että sijoittajat pystyisivät paremmin arvioimaan sijoitusportfolionsa hiiliriskiä. Yksi keskeisimmistä suosituksista on ollut eri lämpenemisskenaarioiden huomioiminen liiketoimintaympäristössä13. Muutamat valtiot ovat jo julkisesti tukeneet suositusten toimeenpanoa. Ranska on profiloitunut edelläkävijämaaksi innovatiivisen lainsäädännön kautta, jonka asettamaa esimerkkiä saatetaan seurata ennen pitkää myös muissa maissa. Ranskan lainsäädäntöön on vuoden 2016 alussa kirjattu artikla 173 (Loi sur la Transition Énergétique pour la Croissance Verte) velvoittaa varainhoi tajia, institutionaalisia sijoittajia ja lis tattuja pörssiyhtiöitä raportoimaan hiiliriskinsä. Laki kattaa kaikki omaisuuslajit. Kaiken kaikkiaan on syytä olettaa, että regulaatioympäristö tiukkenee entisestään. Ympäristölainsäädäntö ympäri maailmaa lisääntyy jatkuvasti maiden pyrkiessä saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet.

”Siirtymistä fossiilisesta

”Mikäli edelleen investoit

energiasta kohti puhtaita

korkean hiilen kohteisiin,

energinalähteitä, kuten

niin olen pahoillani, menetät

tuulta ja aurinkoa, ei voi

rahasi.” –Christiana

välttää.”

Figueres, diplomaatti, YK:n

–Elon Musk, toimitus

ilmastosihteeristön entinen

johtaja, Tesla Motors

pääjohtaja

–10–

13 - www.government.se/press-releases/2017/12/france-and-sweden-step-up-their-collaboration-on-green-finance-to-boost-the-transition-towards-low-carbon-and-climate-resilient-economies/

Ranskan esimerkkiä innovatiivisena lainsäätäjänä seurataan.

Vaikutukset

salkussa â€“11â€“

Ilmastonmuutos vaikuttaa sijoittajaan kahdella tavalla:

Kasvukyky ja o stokäyttäytymisen muutos huomioitava

Kustannukset lisääntyvät YRITYS JOUTUU MAKSAMAAN

äyttämistään raaka-aineista ja tuottamistaan k hiilidioksidipäästöistä hintaa, joka on nousupaineessa. Kun sijoittajat näkevät vastuuttomuuden liiketoimintariskinä, se heijastuu myös yrityksen rahoitusmahdollisuuksiin eli vaadittava riskipreemio nousee. Sanktiot ja maineriskit nostavat myös rahoituksen kustannustasoa. Yritysten liiketoiminta aiheuttaa päästöjä ja vaatii resursseja. Toisaalta vastuullinen liiketoiminta voi parantaa mainetta ja liiketoiminnan houkuttelevuutta asiakkaiden, työntekijöiden ja omistajien näkökulmasta. Hiilidioksidipäästöjen liiketoimintariskit ja päästöjen hinnan nousu koskevat jatkossa kaikkia valmistavan teollisuuden yrityksiä, ja siksi myös sijoittajan on otettava se huomioon sijoituspäätöksissään.

K E S TÄ M ÄT Ö N K A S V U M A L L I heikentää liiketoiminnan näkymiä. Jos

liiketoiminta ei ole kestävällä pohjalla, sijoittajalle pitäisi herätä epäilys yrityksen kyvystä toimia kannattavasti ja kasvaa pitkällä tähtäimellä. Kestämätön kasvumalli vaikuttaa kykyyn luoda omistajaarvoa ja kassavirtaa ja lisää yrityksen toimintaan kohdistuvia riskejä. Yrityksiin kohdistuu sidosryhmäpaineita, joista voimallisimpia ovat kuluttajan käyttäytymisen muutos ja hyvän maineen merkitys liiketoiminnan kasvussa.

Sijoittajalle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen on järkevää riskienhallintaa, paremman tuotto–riski-suhteen saavuttamista ja epävarmuuden poistamista.

–12–

2 2.1

Huomioi nämä sijoitusriskit

MAINERISKIT

AINEELLISET

T E K N O LO G I S E T

L A I NS Ä Ä D Ä NN Ö L L I S E T

YHTEISKUNNALLISET

Kulutus

Äärisääilmiöiden

Savupiippu-

Sanktioiden

Ilmaston-

käyttäytymisen

esiintymis

teollisuuden

ja/tai verojen

muutoksen

muutos

tiheyden kasvu

kilpailukyvyn

kustannus-

vaikutukset

maailmanlaajuisesti

heikentyminen

vaikutukset

käyttäytymiseen

Pitkäjänteinen omistaja-arvo

Lämpimään

Teknologiseen

Suhteelliset

Sijoittajien

säähän liittyvät

kehitykseen

kilpailu-

sitoutuminen

lisääntyneet haitat ja

liittyvä lyhyt-

kyky-

päästöjen

merenpinnan nousu

näköisyys

vaikutukset

vähentämiseen

VA I K U T U K S E T SIJOITUSSALKKUUN

1 2 3

Olennaiset

Arvonsa kadottava

liiketoiminnan

varallisuus,

arvonmuutokset

”stranded assets” –13–

Epävarmuus

2 2.2

Alansa edelläkävijät etulyöntiasemassa Y H T I Ö N M A R K K I N A - A R V O on riippuvainen paljon muustakin kuin siitä, mitä tuloslaskelmasta ja taseesta on luettavissa – tulevaisuuden kassavirrat määrittelevät pääasiallisesti yhtiön nykyarvoa. Siksi päästöjään hillitsevät yritykset ovat paremmin valmiita kohtaamaan tulevaisuuden ilmastohaasteet ja niiden aiheuttamat liiketoimintaympäristön muutokset. Esimerkiksi puhtaampaan energiaan varhaisemmin siirtyvät yritykset ovat paremmin varautuneita muutokseen. Se, mikä on nyt kalliimpaa, on todennäköisesti pidemmällä aikavälillä kannattavaa. Kun sijoittajat näkevät yrityksen toiminnassa kestämättömästä liiketoimintamallista aiheutuvia riskejä tai kustannusten nousua, vastineeksi vaaditaan korkeampaa riskipreemiota. Tämä puolestaan heijastuu yrityksen rahoitusmahdollisuuksiin ja -kustannuksiin. Viime kädessä vastuullisuudessa on

kyse laadun mittareista ja siitä, että sijoittaja tietää, miten yrityksen tulos syntyy. Vastuullinen toiminta kertoo, miten yritys on taloudellisen menestyksensä luonut ja auttaa arvioimaan, mikä yrityksen tuloksentekokyky on tulevaisuudessa. Rahoituksen saamiseen vaikuttaa myös yrityksen pääsy suuriin osakeindekseihin. Osakeindeksejä perustetaan yhä enemmän myös vastuullisuuden lähtökohdista*. Yrityksen kannalta on tärkeää, että vastuullisuus on huomioitu sen liiketoiminnassa ja raportoinnissa, jos näissä indekseissä haluaa olla mukana. Indeksiin pääseminen on yrityksen etu, sillä se helpottaa rahoituksen saamista ja alentaa siihen liittyviä kustannuksia. Se luo myös kannustimen yrityksille, jotka eivät vielä ole kyenneet valjastamaan vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta osaksi liiketoimintamalliaan.

Älä tingi tuotosta. Pienemmän hiilijalanjäljen yhtiöihin s ijoittava MSCI World Low Carbon Leaders on ylittänyt emoindeksinsä MSCI Worldin tuoton noin 5 prosenttiyksiköllä. – 14 –

2 2.3

Ilmastonmuutosta ja vastuullista sijoittamista huomioivat sijoitusstrategiat

a POISSULKEMINEN

Sijoittaja voi sulkea salkustaan pois yhtiöt, joissa yritysvastuu ei toteudu hyväksyttävällä tasolla (esimerkiksi vastuullista sijoittamista koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa kielletyt aseet, tupakka tai pornografia) tai toimialat, jotka eivät ole riski-tuottosuhteeltaan mielekkäitä (esimerkiksi hiilivoima).

PA R H A I D E N

INVESTOINTI

V A I K U T TA M I N E N

SUOSIMINEN

KOHTEISIIN,

OMISTUKSIIN,

Sijoittaja voi salkussaan painottaa niitä yhtiöitä tai toimialoja, joiden vastuullisuusluokitus on toimialansa paras. Suosiminen on vaikutusvaltaa, sillä ohjaamalla sijoitusvarallisuutta vastuullisempiin yrityksiin parannetaan näiden yritysten menestymisen edellytyksiä. Vastaavasti toimialojensa huonoimmat kokevat painetta parantaa toimintamallejaan.

jotka edistävät suoraan positiivista kehitystä: esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tai muuta ympäristöä hyödyttävää liiketoimintaa sekä ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen huomiointia taloudellisessa päätöksenteossa.

jotka ovat jo salkussa. Varsinkin suurilla sijoittajilla on vaikutusvaltaa. Institutionaaliset sijoittajat ovat vastuullisen sijoittamisen yleistymisen voimakkaimpia ajureita. Vaikutusta edistää myös sijoittajien verkostoituminen, eli vaikutusvallan keskittäminen suuremmalle määrälle sijoitus varallisuutta.

Sijoittajaverkostoissa yhdessä sovitut toimintamallit skaalautuvat nopeammin käytäntöön. Sijoittajat liittyvät v erkostoihin tyypillisimmin sitoumuksilla. Suurin sijoittajaverkosto on YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet, jonka piirissä on jo yli 60 tuhatta miljardia dollaria, noin puolet maailman institutionaalisesta sijoitusrahamäärästä.

Näin valitset sopivan strategian S O P I V A N S I J O I T U S S T R A T E G I A N V A L I T S E M I N E N ja salkun hiiliriskin vähentäminen edellyttävät omien sijoitustavoitteiden läpikäyntiä. Esimerkiksi yksittäisen toimialan poissulkeminen on nopein tapa madaltaa salkun hiiliriskejä. Toisaalta kokonaisten toimialojen poissulkeminen on ongelmallista hajauttamisen näkökulmasta ja voi olennaisesti vaikuttaa salkun tuotto-odotukseen ja riskiprofiiliin. Sijoittajan omat arvot tai sijoituspolitiikka ovat keskeinen ohjenuora, joilla ohjataan sijoituspäätöksiä. Tällöin toimialan

poissulkeminen on oleellinen osa keinovalikoimaa. Esimerkiksi ympäristösäätiöille on tärkeä olla tietoinen sijoitustensa ympäristökuormasta. Toiminnan tavoitteet ja rajaukset on hyvä merkitä myös sijoituspolitiikkaan, mikä monelta institutionaaliselta sijoittajalta löytyykin. Markkinoilla on tarjolla tuotteita, jotka ovat osoittaneet saavuttaneensa yleisindeksin kanssa vastaavan tuoton huomattavasti pienemmällä hiilidioksidimäärällä. Ilmastoriskien huomioiminen ei siis tarkoita tuotoista luopumista.

–15–

ILMASTORISKIN HUOMIOIMINEN OMASSA SIJOITUSSALKUSSA



Selvitä SIJOITUSSUUNNITELMA ja miten vastuullisuusasiat on huomioitu

 Käy sijoitustavoitteet sekä ARVOKESKUSTELU läpi kaikkien sidosryhmien kanssa

 Hyödynnä YHTEISTYÖKUMPPANIT tiedonkeruussa

 Valitse SIJOITUSSTRATEGIA ja aseta tavoitteet

 PYSY SIJOITUSSUUNNITELMASSA

 kehitystä suhteessa asetettuun tavoitteeseen

SEURAA JA MITTAA

 PÄIVITÄ sijoitussuunnitelma

säännöllisin väliajoin

–16–

T U OT TO V E R TA I L U S S A M S C I W O R L D J A M S C I W O R L D LO W C A R B O N L E A D E R S (USD NOV 2010–DEC 2017)

MSCI World Low Carbon Leaders MSCI World

216,77

200

211,92

100

50 Nov 10

Jul 11

Feb 12

Sep 12

Apr 13

Nov 13

Jun 14

Jan 15

Aug 15

Mar 16

Oct 16

May 17

Dec 17

Tavoitteeena vähintään sama tuotto puolet pienemmällä hiilijalanjäljellä. Yleinen maailman osakeindeksi MSCI World on emoindeksi MSCI World Low Carbon Leaders-indeksille. Low Carbon Leaders -indeksi leikkaa 50 prosenttia emoindeksinsä hiilijalanjäljestä seuraten emoindeksinsä tuottokehitystä.

Omaisuuslajien analysoinnissa on eroja

tekeminen on hel-

analyysille. Siksi vaihtoehtoisissa sijoituksissa ar-

pottunut erityisesti osakkeiden ja yrityslainojen

viointi vaatii usein tapauskohtaisempaa harkintaa.

kohdalla. Molemmissa arvioidaan yrityksen liike-

Kiinteistösijoittamisessa ilmastoriskien arviointiin

toimintamallia. Kuten edellä on kuvattu, käytössä

liittyy oleellisesti, miten materiaalia käytetään

on myös sijoitusinstrumentteja, joissa arviointi on

rakennusvaiheessa, miten jätteitä kierrätetään,

tehty valmiiksi.

onko suosittu energiatehokkuutta ja tehty tehok-

ILMASTORISKIEN ARVIOINNIN

Vaihtoehtoisia sijoituksia ovat muun muassa

kaita lämmitysratkaisuja.

pääomasijoitukset, kiinteistösijoitukset (toimitilat,

Parhaiten tietoa on saatavilla osakeomistusten

asunnot, tontit), erilaiset lainasijoitukset sekä

arvioimiseksi, mutta myös joukkovelkakirjalainojen

infrastruktuurisijoitukset (kuten sähkö- ja tiever-

ja vaihtoehtoisten sijoitusten osalta saatavilla ole-

kot). Rajallisempi läpinäkyvyys asettaa haasteita

van tiedon ja arviointien määrä on kasvussa.

–17–

2 2.4

Vaikutusten arviointi ja mittaus yhä tärkeämpää K U N T I E T O I S U U S ilmastonmuutoksen taloudellisista riskeistä on lisääntynyt, sijoitusten ilmastovaikutusten mittaaminen on noussut keskeiseen asemaan. Tätä ovat tukeneet edellä kuvatut trendit mutta myös yritysten ilmasto- ja ympäristövaikutuksista saatavilla olevan tiedon määrän ja laadun parantuminen. Tiedon määrän kasvu on helpottanut esimerkiksi ilmasto riskien selvittämisen kustannuksia ja parantanut tulosten

vertailtavuutta. Käytössä olevan tiedon laajapohjaistuminen tulee entisestään lisääntymään tulevina vuosina ja tarjoamaan uusia mahdollisuuksia. Yritysten liiketoiminnan kestävyysluokituksia tekevien toimijoiden kirjo kasvaa, mikä parantaa vastuullisuusinformaation saatavuutta ja helpottaa siihen liittyvää selvityspainetta. Yhä useammat varainhoitotalot julkistavat sijoituskohteidensa hiilijalanjälkeä edesauttaakseen perusteltujen sijoituspäätösten tekemistä.

–18–

Näin arvioit sijoitusten ilmastovaikutukset ja -riskit MINKÄ KOKOINEN

KUINKA SUURET

KUINKA VÄHÄ- JA

TOTEUTUVATKO ALLE

HIILIJALANJÄLKI ON?

FOSSIILISTEN POLTTO

KORKEAPÄÄSTÖISET

KAHDEN ASTEEN

AINEIDEN VARANNOT

SIJOITUKSET

LÄMPENEMIS

OVAT?

JAKAUTUVAT?

TAVOITTEET?

MITÄ

Arvio sijoitusten

Arvio siitä, kuinka

Arvio siitä, kuinka suuri

Arvio sijoitusten

hiilijalanjäljen koosta

suuret fossiilisten

osa portfolion omistuk-

alle kahden asteen

seuraavilla mittareilla:

polttoaineiden varan-

sista suuntautuu liike-

lämpenemistavoitteiden

• Kokonaispäästöt

not omistusyhtiöllä on,

toimintoihin, joilla on

mukaisuudesta, missä

(Suorat, epäsuorat ja

ja mikä on sijoittajan

ympäristönäkökulmasta

sijoituksia verrataan

välilliset CO2-päästöt;

laskennallinen osuus

positiivisia tai negatiivi-

sektoreittain alle kah-

tCO2)

niistä.

sia vaikutuksia ("green/

den asteen mukaisiin

brown metrics").

skenaarioihin.

• Suhteellinen hiilijalanjälki

MIKSI

(kasvihuone-

Antaa tilannekuvan

MIKSI

päästöt suhteessa

salkkuyhtiöiden fos-

Antaa kuvaa salkku

Kertoo, ovatko

markkina-arvoon

siilisten polttoainei-

yhtiöiden liiketoiminnan

sijoitukset alle kahden

tCO2/€)

den varannoista ja

painotuksista vähä- ja

asteen lämpenemis

• Hiili-intensiteetti

mahdollistaa analyysiin

korkeapäästöisten toi-

tavoitteiden mukaisia.

(Kokonaispäästöt suh

siitä, mitkä olisivat

mintojen välillä esimer

Auttaa hahmottamaan

teessa liikevaihtoon

taloudelliset seuraukset

kiksi energiasektorilla.

sijoitusten ilmasto- ja

tCO2/€)

jos näiden arvo laski-

Näitä tietoja sijoittaja

ympäristövaikutuksia

si eri skenaarioiden

voi verrata omaan

sekä liiketoiminnan

MIKSI

mukaisesti. Vastaavalla

sijoituspolitiikkaansa

eri aloihin kohdistu-

Auttaa arvioimaan

tavalla voidaan arvioida

ja -tavoitteisiinsa,

via riskejä suhteessa

sijoitusten ilmasto

muuta arvonsa kadot

sekä yleisesti näke-

alle kahden asteen

vaikutuksia. Luo pohjaa

tavaa varallisuutta

mykseensä ilmasto- ja

skenaarioihin, mut-

sijoitusten ilmastorisk-

(stranded assets).

ympäristöpositiivisten ja

ta myös siirtymästä

-negatiivisten yhtiöiden

aiheutuvia riskejä.

ien arvioinnille.

kehitysnäkymistä.

–19–

Määritä hiilijalanjälki Y K S I T A P A Y M M Ä R T Ä Ä sijoitusten ilmastovaikutuksia on määrittää sijoitusten hiilijalanjälki. Sijoittajan näkökulmasta sijoituskohteiden päästöjen arvioinnissa käytetään yleisimmin kolmea mittaria: sijoitus portfolion kokonaispäästöjä, suhteellista hiilijalanjälkeä ja hiili-intensiteettiä. Portfolion kokonaispäästöt kuvaavat yhteenlaskettuna sijoittajan omistusosuuteen perustuvaa laskennallista osuutta kunkin sijoituskohteen kokonaispäästöistä, kun taas suhteellinen hiilijalanjälki ilmaisee sijoitusten kasvihuonekaasupäästöt suhteutettuna sijoitusomaisuuteen. Tästä mittarista yleinen variaatio on suhteuttaa sijoitusten kasvihuonekaasupäästöt esimerkiksi miljoonaan sijoitettuun euroon. Kolmas mittari, sijoitusten hiili-intensiteetti, vastaavasti suhteuttaa salkkuyhtiöiden päästöt niiden liikevaihtoon, kuvaten salkkuyhtiöiden liiketoiminnan yhteenlaskettua päästöintensiivisyyttä. Näiden mittareiden avulla sijoittaja voi arvioida sijoituskohteiden yksittäisiä ja yhteenlaskettuja ilmastovaikutuksia ja liiketoiminnan päästöintensiivisyyttä. Tämä luo pohjaa sijoitusten riskien arvioinnille esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin liittyvän regulaation tiukentumisen tai kustannusten nousun näkökulmasta. Huomioitavaa kuitenkin on, että yritysten hiilidioksidipäästöt vaihtelevat voimakkaasti eri toimialojen välillä. Tästä syystä hiilijalanjälkilaskennan tulosten tulkinnassa kannattaa kiinnittää huomiota yritysten hiili-intensiteetin vertailuun enemmän toimialojen sisällä kuin niiden välillä.

todologioita on tarjolla yrityksille (Science Based Targets) ja sijoittajille (Sustainable Energy Investment Metrics). Niiden avulla voi laskea, kuinka hyvin yrityksen liiketoiminta tai sijoitussalkku noudattavat Pariisin ilmastosopimuksen lämpenemistavoitteita perustuen Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tarjoamiin laskelmiin, joiden taustalla ovat ilmastoskenaariot. Tämän pohjalta nykyistä päästötasoa voidaan verrata alle kahden asteen lämpenemistavoitteen mukaiseen sektorikohtaiseen päästöpolkuun.

Laske fossiilisten polttoaineiden ja muiden arvonsa kadottavien omaisuuserien varannot S I J O I T U S S A L K K U J A V O I D A A N tarkastella myös siitä näkökulmasta, kuinka suuret fossiilisten polttoaineiden varannot omistusyhtiöillä on. Käytännössä arviointi tapahtuu määrittämällä portfolioyhtiöiden fossiilisten polttoainevarantojen määrä ja jyvittämällä ne omistuksen suhteessa sijoittajalle, joka yhtiökohtaiset tiedot yhdistämällä pystyy arvioimaan fossiilisten polttoainevarantojensa omistukset salkkutasolla. Tämä auttaa hahmottamaan, kuinka suuri on portfolion fossiilisten polttoainevarantojen määrä ja arvo. Tämän perusteella sijoittaja voi arvioida, kuinka suuri kokonaisriski portfolioon kohdistuu fossiilisten polttoainevarantojen mahdollisen tulevaisuuden arvonlaskun vaikutuksesta. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida myös muita omaisuus eriä, joiden arvoon toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat vaikuttaa. Näiden arviointien tuloksiin vaikuttavat merkittävästi tehdyt oletukset eri omaisuuserien arvonlaskulle, ja luonteeltaan tällainen arviointi on stressitestien tyyppinen.

Vertaile lukuja ennemmin toimialojen sisällä kuin niiden välillä.

Katso myös tulevaisuuteen Hiilijalanjäljen arviointi on aina tilannekuva, joka perustuu menneisyyden raportoituun dataan. Tämä ei vastaa siihen, onko salkku Pariisin ilmastosopimuksen mukainen. Siksi on syytä kiinnittää huomiota myös yritysten tulevaisuuden suunnitelmiin ja siihen, onko ilmastonmuutokseen ja päästöjen vähentämiseen kiinnitetty liiketoimintastrategiassa huomiota. Näin sijoituskohteen arviointiin tulee kokonaisvaltaisempi näkökulma.

Arvioi toteutuuko alle kahden asteen lämpenemistavoite

Jotta saataisiin tulevaisuuteen katsova tilannekuva, joka vastaa paremmin Pariisin ilmastosopimuksen asettamaan tavoitetasoa, löytyy myös vaihtoehtoisia metodologioita. Näitä me-

Tarkastele vähä- ja korkeapäästöisten sijoitusten jakautumista S I J O I T U S P O R T F O L I O I T A V O I D A A N tarkastella siitä näkökulmasta, kuinka suuri osa portfolion omistuksista suuntautuu liiketoimintoihin, joilla on ilmasto- ja ympäristönäkökulmista positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia. Arviointia voidaan tehdä sektorikohtaisesti tai koko salkun tasolla. Esimerkiksi salkussa olevien energiayhtiöiden tuotantoprofiilien perusteella voidaan määrittää, kuinka suuri osa energiasektorin sijoituksista kohdistuu uusiutuvaan energiaan ja kuinka suuri osa fossiilipohjaiseen energiantuotantoon. Näitä tietoja sijoittaja voi verrata omaan sijoituspolitiikkaansa ja -tavoitteisiinsa, sekä yleisesti näkemykseensä ilmasto- ja ympäristöpositiivisten ja -negatiivisten yhtiöiden kehitysnäkymistä.

–20–

Katse

tulevaan –21–

3 3.1

Vastuullisuus muuttuu valtavirraksi

”Kun sijoittaja päättää tarttua toimeen pelkän tiedostamisen sijaan, on usein kyse siitä, että joku vaikutusvaltainen henkilö yrityksen sisällä on lähtenyt ajamaan muutosta ja edistämään vastuullisuutta. Jotta vastuullisuudesta tulee prioriteetti, johdon on oltava sitoutunut.” –Jane Ambachtsheer, vastuullisen sijoittamisen johtaja, Mercer Investments

+900%

Vihreiden joukkovelkakirjalainojen (green bonds) markkina on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Liikkeelle laskettujen green bondien määrittämän markkinan koko on kasvanut noin 10 miljardista (2013) noin 100 m iljardiin (2017). Arvio vuodelle 2018 on 130 miljardia dollaria.16 –22–

14 – Sustainalytics. ESG Spotlight. Fossil fuel divestment – a shareholder perspective. Dec 2015 15 – Institute for Sustainable Investing: Millennials Drive Growth in Sustainable Investing (2015 & 2017) 16 – climatebonds.net

R A H A V I R R A T O H J A U T U V A T entistä enemmän vastuullisiin sijoituskohteisiin. Tämä voimistaa vastuullisuutta ja antaa edellytykset globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Siksi sijoittajilla on vaikutusvaltainen rooli vastuullisuuden edistämisessä. Sijoittajat, jotka hallinnoivat yli 2 600 miljardin sijoitusvarallisuutta, ovat sitoutuneet vetämään sijoituksensa pois yhtiöistä, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Vuonna 2014 vastaava yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 50 miljardia14. Suuret rahavirrat tekevät vastuullisuudesta valtavirtaa, mutta vastuullisen sijoittamisen yleistymistä ajavat myös yksilöt ja muuttuva asenneilmasto. Esimerkiksi milleniaalien hallinnassa oleva sijoitusvarallisuus nousee seuraavien vuosikymmenten aikana jopa 30–40 tuhanteen miljardiin dollariin15. Milleniaalit sijoittavat kaksinkertaista vauhtia vastuullisiin sijoituskohteisiin muihin ikäluokkiin verrattuna. Kehitys on merkittävä vastuullisen sijoittamisen yleistymiselle.

VA S T U U L L I S T E N S I J O I T U S R A H AV I R TO J E N K A S V U A L U E I T TA I N 2 0 1 4 – 2 0 1 6 Taulukko 1 2014

2016

KASVU AIKAJAKSOLLA

Eurooppa

$ 10,775

$ 12,040

11,7%

Yhdysvallat

$ 6, 572

8,723

11,7%

15,2%

Kanada

729

1,086

49,0%

22,0%s

Australia ja Uusi-Seelanti

148

51 6

2 74 , 5 %

86,4%

Aasia pl. Japani

15,7%

7,6%

Japani

474

6689,9%

724,0%

25,2%

11,9%

A LU E

Yhteens ä

18 , 2 76

22,990

ANNUALISOITU K A S V UVA U H T I 5,7%

U S E A T A N A L Y Y S I T O S O I T T A V A T , että sijoittajilla on mahdollisuus hyödyntää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja samalla muuttaa talouden rakenteita kohti vähähiilisyyttä. Keinovalikoima ulottuu kaikkiin omaisuuslajeihin. Uusimpana trendinä markkinoilla ovat vaihtoehtoisten omaisuuslajien vastuullisuusarvioinnin kehittäminen ja vihreät joukkovelkakirjat. Myös vaikuttavuussijoittaminen on nostamassa päätään maailmalla, pyrkien saavuttamaan positiivisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tuottojen ohella. Sijoituksilla voidaan siis jouduttaa puhtaan energian murrosta, mikä vaatii tällä hetkellä lisävipuvartta. Arvioiden mukaan globaali tarve uudelle vähähiiliselle infrastruktuurille tulee vaatimaan yli 90 tuhatta miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosien 2015–2030 välillä (tai 6 tuhatta miljardia dollaria vuosittain). Tällä hetkellä investointien määrä on kuitenkin vain noin puolet tästä tasosta. Energia- ja liikenneratkaisujen tulisi kattaa noin kaksi kolmasosaa tästä summasta (kuva alla).

Taulukko 1 – Vastuullisen sijoittamisen yleistyminen näkyy globaaleissa rahavirroissa ja vastuullisten sijoituskohteiden määrän kasvussa (Global Sustainable Investment Review 2016).

G LO B A A L I T I N F R A S T R U K T U U R I H A N K K E E T, TA R V E V S . S U U N N I T T E I L L A

Investointi tarpeet 2015–2030

Bi ljoo na a

Lähde: BlackRock Investment Institute ja McKinsey Center for Business and Environment, tammikuu 2016.

Suunnitteilla olevat investoinnit

0 Energia

Liikenne

Vesi

Tietoliikenne

–23–

Sijoituksilla voidaan jouduttaa puhtaan energian murrosta.

WWF Suomi – WWF Suomen sijoitustoiminnassa noudatetaan WWF:n globaaleja vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Niiden mukaan vältetään sijoituksia yrityksiin, joiden ydinliiketoiminta on luokiteltavissa johonkin seuraavista: tupakka, aseet ja asejärjestelmät, aikuisviihde, kosmetiikka- ja ei-lääketieteellinen teollisuus, jossa käytetään eläinkokeita tai lääketestit uhanalaisilla eläimillä, kaupankäynti CITES-lajeilla (CITES Appendix 1 Flora and Fauna). Näiden periaatteiden lisäksi WWF Suomella on oma periaatteensa, jonka mukaan WWF Suomi ei tee lainkaan sijoituksia ydinvoimaan sekä öljyyn, kaasuun ja hiileen. Mandatum Life toimii WWF Suomen varainhoitajana.

Mandatum Life – Mandatum Life on suomalainen finanssiyhtiö ja osa Sampo-konsernia. Mandatum Lifen varainhoidon sijoitusfilosofian pääperiaatteet ovat kärsivällisyys, kaikkien omaisuuslajien johdonmukainen hyödyntäminen sekä vastuullisuus. Mandatum Life suosii pitkäjänteisesti toimialojen parhaita yrityksiä tuotto-odotus huomioiden. Tällainen on vaikuttavaa sijoitustoimintaa, sillä se parantaa vastuullisemmin toimivien yritysten menestysedellytyksiä. Mandatum Life mittaa vuosittain hallinnoimiensa sijoitussidonnaisten sijoitusten hiilijalanjäljen ja kuuluu myös kansainväliseen sijoittajaverkostoon Portfolio Decarbonization Coalitioniin, joka pyrkii vähentämään sijoitusten hiilijalanjälkeä maailmanlaajuisesti. Yhtiö on myös allekirjoittanut Montreal Pledge -sitoumuksen.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) – Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tunnistanut ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hupenemisen keskeisiksi Suomen ja maailman tulevaisuutta muovaaviksi megatrendeiksi, jotka koskettavat niin yhteiskuntia, yrityksiä kuin sijoittajiakin. Siksi Sitra on omaksunut aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen ja siitä kumpuavien riskien ja mahdollisuuksien tutkijana. Sitra on tuottanut sijoittajayleisölle tarkoitettuja selvityksiä ja tietoa ilmastoriskeistä sekä niiden huomioimisesta sijoitustoiminnassa. Sitra hallinnoi n. 800 miljoonan euron peruspääomaa.

WWF FINLAND IN COOPERATION WITH MANDATUM LIFE TO PROMOTE SUSTAINABILITY OF INVESTMENTS

Oppaassa olevat tiedot ovat yleisiä ja ne on annettu tiivistetyssä muodossa eivätkä ne anna täydellistä kuvaa sijoittamiseen liittyvistä riskeistä. Sijoittamista koskevat tiedot on annettu vain tiedonantotarkoituksessa, eikä annettuja tietoja voida pitää suosituksena merkitä, pitää tai vaihtaa tiettyjä sijoituskohteita tai tehdä muita vakuutuksen arvonkehitykseen vaikuttavia toimenpiteitä. Sijoittajan tulee huolellisesti perehtyä valitsemiensa sijoituskohteiden ja vakuutusten markkinointiaineistoon ennen vakuutus- tai sijoitussopimuksen ottamista, siihen tehtäviä muutoksia tai sijoituskohteiden valitsemista tai muuttamista.

–24–