Issuu

maailmanvaihto ry:n jäsenlehti nro 1/2019

ices volunteers’ vo

”vuosi isäntäperheenä kului nopeasti.” s. 15

intergenerational communication in volunteering: from millenial’s comfort zone to an old-age home p. 29

hur ser anna peltonens vardag ut ute i världen? s. 12

TEEMA | THEME: Voimaa vuorovaikutuksesta ---

Connections through communicating

SISÄLLYS / CONTENTS

TOIMITUSKUNTA Mia-Elina Aintila Ulla Huhtilainen Suvi Niemelä Pham Diep Anna Peltonen Kaisa Rahko Minna Räisänen VASTAAVA TOIMITTAJA Kaisa Rahko GRAFIIKKA Matti Järvinen Emma Niemi TAITTO Emma Niemi KANNEN KUVA Isaura Hernández Navarro Yhdessä oppimista ja pakkassäätä – Maailmanvaihdon ulkomaalaiset vapaaehtoiset kokoontuivat puolivuotisleirille 10.–13.1.2019 Tuusulaan. Yhdessä jaettiin kokemuksia Suomessa vietetystä ajasta, tarkasteltiin paikallista kulttuuriympäristöä ja orientoiduttiin vapaaehtoisjaksojen jälkiosaan mm. vapaaehtoisen roolia tarkastellen. Ohjelmaan kuului myös mm. rasismin- ja syrjinnänvastainen työpaja. Lumesta ja pakkasesta nautittiin esim. talvijalkapallon ja pulkkailun merkeissä.

tässä lehdessä / in this magazine Pääkirjoitus / Editorial

Kutsu kevätkokoukseen

Ajankohtaiset uutiset

Min dag i Ecuador

Tule mukaan toimintaan

Perheenjäsen toiselta puolelta maailmaa

Terveisiä maailmalta! Greetings from abroad!

Vapaaehtoistyöntekijä opettaa ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta

Tapahtumakalenteri

TEEMA / THEME

Jokainen meistä voi olla sillanrakentaja

Yksilöitä, kohtaamisia ja kansalliskuvia – mitä odottaa vapaaehtoisvuodelta ulkomailla?

Towards meaningful meetings in volunteering

Communication can clear the gap between generations

ISSN-2342-2629 (painettu julkaisu) ISSN-2342-2637 (verkkojulkaisu)

3 SISÄLLYS / CONTENTS

suomi Tiina Arosolan tytär huomasi Maailmanvaihdon ilmoituksen mahdollisuudesta ryhtyä isäntäperheeksi. Pian perheenjäsenten joukkoon liittyikin taiwanilainen Tsu-Yu Lin. Kurkkaus isäntäperhearkeen ja -juhlaan sivulla 15!

uganda

kolumbia Mia-Elina Aintila pohtii stereotypioita ja sitä, miten kansainvälinen vapaaehtoistyö voi murtaa niitä. Lue teksti sivuilta 22–24.

Benson Raymond ja Mira Malmberg kertovat tiestään vapaaehtoistyöhön maailmalle. Benson matkasi vapaaehtoiseksi Ugandasta Suomeen ja Mira Suomesta Ugandaan. Haastattelut löytyvät sivuilta 16–17.

Maailmanvaihtoa – Volunteer’s Voices on Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti, jonka tarkoituksena on toimia kanavana kulttuuristen kokemusten jakamisessa ja niistä oppimisessa. Lehdessä julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia, jotka edustavat kirjoittajiensa kantaa.

PÄÄKIRJOITUS

kulttuurien välistä oppimista etsimässä

aailmanvaihdon tavoitteena on edistää kulttuurien välistä oppimista ja ymmärrystä. Jotta tavoite saavutettaisiin, vapaaehtoiset Suomessa ja maailmalla työskentelevät yhdessä paikallisten kanssa ja asuvat perheissä tai kansainvälisissä yhteisöissä. Teoria taustalla on, että vuorovaikutus lisää kulttuurien välistä ymmärrystä. Jos olet toiminut Maailmanvaihdossa vapaaehtoisena, isäntäperheenä tai tarjonnut ulkomaalaiselle vapaaehtoiselle työpaikan, yhteisymmärrys ei välttämättä ole ainoa muistosi. Mieleen hiipivät myös väärinkäsitys, kielimuuri, konflikti ja turhautuminen. Vuorovaikutuksesta tulikin väittelyä, välttelyä, mielipiteeseen vaikuttamista tai valtataistelua siitä, kenen säännöillä edetään. Muutama vuosi takaperin keksin rakentavan vuorovaikutuksen salaisuuden, jonka joukko tutkijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia ja tavallisia ihmisiä, oli keksinyt jo kauan ennen minua. Salaisuuden nimi oli dialogi ja sen ytimessä oli ymmärryksen lisääntyminen. Aiheesta kirjankin kirjoittaneen Kai Alhasen (2017) mukaan dialogissa on kyse uteliaasta merkityserojen selvittämisestä, syväkuuntelusta ja kokemuslähtöisestä puheesta. Ehtona ovat lisäksi riittävä aika ja keskustelijoiden tasa-arvoinen asema. Dialogiin perehtyessäni huomasin sen olevan hyvin helppoa, mutta oi niin vaikeaa. Kuuntele, kysy, kunnioita ja puhu kokemuksista lähtöisin – toki minä näihin pystyn! Käytännössä arjen kiireet ja rutiinit vievät kuitenkin useammin voiton. On vaivattomampaa seurata ensimmäistä mielen tuottamaa tulkintaa kuin tutkia aktiivisesti merkityseroja. Ponnistelu kohti dialogia kuitenkin kannattaa. Jokainen meistä muistaa keskustelun, jonka jälkeen koki vahvasti löytäneensä uuden näkökulman, tulleensa kuulluksi tai tuntevansa toisen ihmisen paremmin. Tunne oli upea ja sitä sävytti uuden ymmärryksen kokemus! Sama dialogisten kohtaamisten taika voi avata oven myös kulttuurien väliseen oppimiseen. Käsissäsi oleva MaailmanVaihtoa-lehti käsittelee vuorovaikutusta kansainvälisen vapaaehtoistyön kontekstissa – antoisia lukuhetkiä ja uusien näkökulmien riemua! Suvi Niemelä FM (Kulttuurien välinen viestintä) Maailmanvaihdon hallituksen jäsen 2016–2018

he goal of Maailmanvaihto – ICYE Finland is to promote intercultural learning. In order to meet the goal, volunteers in Finland and around the world work as parts of local communities and live with local families. The theory behind is that interaction increases intercultural understanding. If you have volunteered with Maailmanvaihto, hosted an international volunteer or offered a volunteer work placement, shared understanding however might not be the only thing you remember. Instead, memories include misunderstandings, facing language barrier, conflicts and frustration. Interaction became arguing, avoiding, influencing others’ opinions or battling for who’s rules to follow. A few years back, I discovered the secret of constructive interaction that had been discovered by a bunch of researchers, societal influencers and ordinary people way before me. The name of the secret was dialogue and increase of understanding lied in its core. Kai Alhanen (2017), a writer and philosopher, defines dialogue as curios examination of differences in meaning, deep listening and experience-based talk. Some critical conditions are sufficient time and equality of interactors. Exploring dialogue further showed me that the principles are very simple but the practice, oh so difficult! Listen, ask, respect and share experiences – sure I can do these! In real life everyday haste and routines more often tend to gain the upper hand. It is more effortless to follow first impressions and interpretations than actively examine differences in meaning. Efforts towards dialogue are nevertheless worthwhile. Each of us remembers a conversation after which there was a strong sensation of discovery, being heard and knowing the other person a little better. The feeling was empowering and accompanied by a touch of new understanding! Through the same magic, dialogical encounters may open a door to intercultural learning. The MaailmanVaihtoa issue in your hands deals with interaction in the context of international volunteering – enjoy and seek out new points of views! Suvi Niemelä M.A (Intercultural Communication) Board Member of Maailmanvaihto 2016–2018

EDITORIAL

in search of intercultural learning

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

kutsu kevätkokoukseen Olet lämpimimmin tervetullut Maailmanvaihdon kevätkokoukseen. Aika: Tiistaina 26.3.2019 klo 17:00 Paikka: Maailmanvaihdon toimisto, Oikokatu 3, Helsinki Asiat: • Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen vuodelta 2018 • Uudistettu talousarvio vuodelle 2019 Kevätkokouksessa kuulet myös Maailmanvaihdon uusimmat kuulumiset. TERVETULOA! Maailmanvaihdon hallituksen puolesta Anni Koskela pääsihteeri

7 AJANKOHTAISTA

ajankohtaista Liity Maailmanvaihdon jäseneksi! Tule mukaan tukemaan jäsenenä Maailmanvaihdon kulttuurien välistä ymmärrystä edistävää nuorisotyötä! Jäsenenä voit osallistua Maailmanvaihdon toimintaa koskevaan päätöksentekoon käyttämällä äänioikeuttasi yhdistyksen kokouksissa ja olet etusijalla valittaessa edustajia kansainvälisiin seminaareihin ja Maailmanvaihdon koulutuksiin. Lisäksi saat sähköpostitse kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän MaailmanVaihtoa-lehden. Jokainen jäsen on meille tärkeä! Voit liittyä jäseneksi maksamalla vuosi- tai ainaisjäsenmaksun: • • • •

opiskelijat, työttömät ja vanhempainlomalla olevat 10 € työssäkäyvät 15 € yhteisöjäsenet 40 € ainaisjäsenet 100 €

Maksun saaja on Maailmanvaihto ry ja saajan tilinumero Danske Bank FI1480001500607487. Kirjoita viestiksi: ”jäsenmaksu 2019” + nimi ja osoitetietosi (muista ilmoittaa sähköpostiosoitteesi). Jos olet syntynyt vuonna 1988 tai myöhemmin, kirjoita viestiin myös syntymävuotesi.

Syksyn suunnitelmat avoinna? Vielä ehdit hakea ICYE-vapaaehtoistyöhön! Ensi syksyn suunnitelmat avoinna? Mietteissä vapaaehtoistyöt maailmalla? Vielä ehdit hakea elo–syyskuussa 2019 alkavaan ICYE-vapaaehtoisjaksoon (6 tai 12 kk)! Paikkoja on jäljellä Argentiinaan, Boliviaan, Brasiliaan, Ghanaan, Indonesiaan (6 kk), Intiaan, Japaniin (6 kk), Keniaan, Meksikoon, Nigeriaan, Ugandaan, Uuteen-Seelantiin ja Vietnamiin. ICYE-vapaaehtoisia vastaanotetaan etenkin kasvatus- ja sosiaalialalle, mutta myös mm. ympäristöjärjestöihin. Lähde vapaaehtoiseksi esim. vammaisten nuorten tukikeskukseen Bolivian Cochabambaan tai vanhainkotiin Kenian Nairobiin. Paikat täytetään heti sopivien hakijoiden löydyttyä. Hakijat haastatellaan. Lue lisää ja hae maailmanvaihto.fi/ ensi-syksyna-icye-vapaaehtoistyohon

ta.

va-arkistos

ku anvaihdon

Kuva Maailm

AJANKOHTAISTA

Vapaaehtoistyöhön Eurooppaan? Hae mukaan Euroopan solidaarisuusjoukkoihin! Oletko 18–30-vuotias? Olisitko kiinnostunut lähtemään vapaaehtoistyöhön Eurooppaan 6–12 kuukaudeksi? Hae Maailmanvaihdon kautta Euroopan solidaarisuusjoukkojen (ESC) vapaaehtoispalveluun! Euroopan solidaarisuusjoukot on Euroopan unionin hanke, joka tuo yhteen nuoria rakentamaan osallistavampaa yhteiskuntaa, tukemaan heikossa asemassa olevia ja vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Copyr

ight European Un ion 2018 Katso yhteistyöjärjestöjemme avoimet paikat maailmanvaihto.fi/tag/avoimet-paikat-vapaaehtoispalveluun – hae esimerkiksi vuodeksi vapaaehtoiseksi mielenterveysongelmista kärsivien tukikeskukseen Reykjavikiin, Islantiin! Lisää avoimia paikkoja löydät EU:n ylläpitämästä portaalista, johon johtaa linkki kotisivuiltamme.

Isäntäperheeksi elokuussa – tai jo aiemmin! ”Ainakin tällä kahden kuukauden kokemuksella voin suositella isäntäperheeksi ryhtymistä kaikille, jotka haluavat nähdä, kuulla ja kokea enemmän. Joskus hyppy tuntemattomaan voi olla elämäsi paras teko.” – Jaana Silvast Ryhdy sinäkin isäntäperheeksi! Ensi kauden vapaaehtoistyöntekijät saapuvat Suomeen elokuussa, ja etsimme heille isäntäperheitä eri puolilta Suomea kevään kuluessa. Ota siis keväällä yhteyttä, jos haluaisit vapaaehtoisesta perheenjäsenen 6–12 kuukaudeksi. Katso ajantasainen tilanne isäntäperhe-etsinnässä maailmanvaihto.fi/tag/ ajankohtaiset-isantaperhehaut Jo ennen elokuuta isäntäperheeksi voi ryhtyä Alavudella ja Vihdissä: Alavudelta etsimme ajalle 3/2019–8/2019 kotia kahden koulun saksalaiselle vapaaehtoiselle, Lukakselle. Vihdistä puolestaan haemme isäntäperheettä ajalle 4/2019–12/2019 vammaisten käsityöpajan nigerialaiselle vapaaehtoiselle, Damilolalle. Lisätietoihin pääset linkistä yllä. Kutsu maailma kotiisi!

Kuva: Minna Räisänen

Näin Maailmanvaihdon hallitus luotsaa järjestön toimintaa vuonna 2019: • Ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähtevät: valmennuksesta ja paluunjälkeisestä tapaamisesta vastaa Mia-Elina Aintila ja valintatyöstä Eeva Airikkala. • Ulkomaalaiset vapaaehtoistyöntekijät: tukihenkilövastaavana toimii Anna-Mari Ikonen, valmennusleirivastaavana Anna Mäkinen ja isäntäperhe- ja vapaaehtoistyöpaikkavastaava Ronja Junno. Maiju Alakurtti kuuluu tiimiin ilman erillistä vastuualuetta. • Tiedotus: Maailmanvaihtoa-lehdestä vastaavat Kaisa Rahko ja Fabienne Zogg ja kouluvierailutoiminnasta Alma Smolander. Somevastaavina toimivat Anna Ylitalo ja Taru Itälinna. Yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisesta vastaa ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähtevien tiimissä Mia-Elina Aintila ja tiedotustiimissä Taru Itälinna. Ulkomaalaisten vapaaehtoisten tiimissä siitä kantaa vastuun Anna Mäkinen leirien osalta, tiimi päättää myöhemmin vastuusta muussa toiminnassa. Tutustu hallituksen jäseniin

maailmanvaihto.fi/maailmanvaihto-icye-finland/hallitus

Tilaa Maailmanvaihdon uutiskirje Lisää Maailmanvaihdon uutisia voit lukea kerran kuussa ilmestyvästä sähköpostiuutiskirjeestämme. Tilaa uutiskirjeemme kotisivujemme etusivun alareunasta!

AJANKOHTAISTA

Maailmanvaihdon hallitus jakoi vastuualueensa

AJANKOHTAISTA

Maailmanvaihto mukana – kuulumisia ICYE-verkoston hankkeista Rasisminvastainen hanke Standing Together Against Racism in Europe (star-e.icja.de) tapasi Lontoossa marraskuussa 2018. Tapaamisessa perehdyttiin rasisminvastaisten koulutusten suunnitteluun ja menetelmiin sekä työstettiin hankkeessa julkaistavaa metodiopasta. Helmikuussa 2019 hankkeen puitteissa pidettiin Berliinissä koulutus moninaisuutta kohti tähtäävästä muutoksenhallinnasta organisaatioissa, ja maaliskuussa 2019 Maailmanvaihto isännöi hankkeen seuraavaa tapaamista Helsingissä. Tänä vuonna nuoret vapaaehtoistyöntekijät eri puolilta maailmaa pääsevät tutustumaan sosiaalisen yrittäjyyden teemoihin ICYE-verkoston hankkeessa Young Leaders for Social Change: Entrepreneurship through Volunteering (Erasmus+ Key Action 2). Maailmanvaihto osallistuu maaliskuussa 2019 hankkeen koulutukseen Argentiinassa ja lähettää huhtikuussa 2019 hankkeen kautta vapaaehtoistyöntekijän Suomesta Etelä-Afrikkaan sekä vastaanottaa vapaaehtoisen Nigeriasta Suomeen.

Yhdenvertaisemmaksi järjestöksi suunnitelman tuella Maailmanvaihto pyrkii luomaan turvallista, tasa-arvoista ja yhdenvertaista pohjaa toiminnalleen. Tänä vuonna tätä työtä tehdään ensi kertaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ( maailmanvaihto.fi/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnitelma) tuella. Maailmanvaihto hyväksyi aiemmin viime vuonna laaditun suunnitelman viime syyskokouksessaan. Vuonna 2019 painopisteitä on kolme: erityistä huomiota kiinnitetään seksuaalisen häirinnän ja syrjinnän ehkäisyyn sekä asianmukaiseen toimintaan mahdollisissa häirintä- ja syrjintätapauksissa, erityisen tuen tarpeen huomioimiseen ja esteettömyyden edistämiseen sekä turvallisemman tilan luomiseen ja moninaisuuden huomioimiseen.

Lämmin kiitos juhlavuodesta – kohti uusia kohtaamisia! Huikean 60-vuotisjuhlavuoden jälkeen jatkamme iloiten työtämme kansainvälisen vapaaehtoistyön ja merkityksellisten kohtaamisten parissa! Lämmin kiitos kaikille teille, jotka muistitte Maailmanvaihtoa merkkivuonna tervehdyksin, kuvin, kertomuksin… Jos olet osallistunut vuosien varrella kauttamme opintoihin tai vapaaehtoistyöhön ulkomailla, tervetuloa mukaan alumniemme Facebookryhmään: facebook.com/groups/maailmvan Kuva: Minna Räisänen

Ecuador

TEXT: ANNA PELTONEN BILDER: CORINNA DENK

Hur ser en volontärs vardag ut i ute i världen? Följ med Anna Peltonen på en resa till Quito i Ecuador för att se hur en dag på ett daghem för utvecklingsstörda barn ser ut.

HÄLSNINGAR FRÅN UTOMLANDS!

Min dag i

HÄLSNINGAR FRÅN UTOMLANDS!

6:30

Upp och till frukost med host-mamma

Solstrålarna värmer mitt ansikte. Jag hör hundarna skälla och bilarna köra. Sången börjar; ”el gaso”. Ljudet kommer från lastbilen som säljer gas, varje morgon kör den förbi exakt 6:30 på morgonen. Detta är min väckarklocka, det är dags att vakna. Jag stiger upp från min säng i det lilla rummet jag under dessa månader kallar min egen. Jag bor i familjens gästrum på översta våningen. Mitt rum är den enda i den tredje våningen, familjen, det vill säga min hostmamma och -pappa och deras två vuxna döttrar, har sina rum på andra våningen. Andra dottern studerar tillfälligt i Tyskland. Familjen har också två hundar och varje gång jag kommer hem hoppar hundarna för att hälsa mig välkommen. Jag slänger på mig de första kläderna jag hittar; jeans och en collegetröja. Detta är mer eller mindre vad jag har på mig varje dag. Vädret i Quito ändras inte mycket från dag till dag, men inom dagen kan vädret ändras rejält, allt från skyfall till trettio graders värme och sol. Efter att jag skött mina morgonrutiner går jag ner och äter frukost med min hostmamma. Idag har hon lagat fruktsallad, omelett och ostsmörgåsar samt ”tomate de árbol”-juice. I Ecuador finns det många frukter som jag aldrig sett i Finland eller på mina andra resor. När vi ätit frukost och diskat våra tallrikar, är det dags att åka till jobbet.

8:30

Kindpussar med kollegerna

När jag kommer till jobbet hälsar jag först på de andra kollegerna med en kindkyss på högra kinden. Detta är en viktigt sed i Sydamerika. När jag först kom till landet var jag lite nervös och obekväm med kindpussarna, men nu gillar jag det väldigt mycket. Detta är något jag i allmänhet kommer att

sakna när jag kommer hem; att alla människor är så varma och vänliga, och uttrycker öppet sina känslor med ord och beröring, med ett konstant leende på läpparna. Mitt jobb börjar 8:30 då största delen av barnen ännu inte är på plats. Mitt projekt, Camp Hope, erbjuder dagvård med fokus på rehabilitering och medicinsk hjälp åt handikappade barn. Ungefär hälften av barnen bor hemma med sina familjer medan andra hälften är föräldralösa och bor på ”Casa Jugar”, ett barnhem som är sammanhängande med Camp Hope. När klockan närmar sig nio är alla barnen äntligen på plats och vi tar ut rullstolarna. Största delen av barnen kan inte gå själv och de har sina egna rullstolar med. I projektet finns fem grupper för olika åldrar och nivåer. För tillfället jobbar jag i ”Amor” där jag sköter bebisar. På förmiddagen gör vi fysioterapeutiska övningar och böjer till exempel och stretchar barnens fötter och händer, så att de inte ska stelna. Klockan 10 har vi mellanmål. Eftersom det finns nio barn i gruppen men bara en skötare och två volontärer (jag och en av tyskarna) tar det ganska länge förrän alla barnen är matade. När alla ätit tar vi barnen till parken som är inom projektets fastighet, så att barnen ska få lite frisk luft. På lunchpausen pratar jag med de andra kollegerna igen samtidigt som vi äter brödsoppa och ris med ägg.

15:30

Barnen sover – arbetsdagen slutar

När vi efteråt matat barnen färdigt är det dags att byta blöjor igen och sätta barnen på tupplur. När barnen sover slutar också min arbetsdag. Idag ska jag träffa min kompis Julia efter jobbet och gå på gym med henne. Julia kommer från Österrike och vi lärde känna varandra på VASE:s (den lokala ICYE:s) start läger, när vi först kom till Ecuador. Nu träffas vi flera gånger i veckan och bland annat reser mycket tillsammans

20:30

Hemkomst och lite tid för mig själv

När jag kommer hem äter jag middag tillsammans med min host-syster Saskya. Vi pratar om våra dagar och om lokala nyheter. Saskya berättar att det varit en liten jordbävning idag på kusten. Lyckligtvis orsakade den inte några skador, men ändå rekommenderar hon mig att inte åka dit under närmaste tiden. Klockan är redan tio när jag äntligen går upp på mitt rum och gör mig redo för att gå och sova. Jag tog många böcker med mig från Finland och varje kväll innan jag somnar läser jag tills jag är för trött att fortsätta. Nästa dag vaknar jag igen 6:30 till gasbilen och ”el gaso” -sången.

“Jag kommer att sakna att alla människor är så varma och vänliga, med ett konstant leende på läpparna.”

HÄLSNINGAR FRÅN UTOMLANDS!

under helgerna. På gymmet tränar vi för i ett par timmar, samtidigt lyssnande på reggaeton, som är den mest populära musikstilen här. Jag har lärt mig att gilla reggaeton mer och mer och allteftersom min spanska förbättrats har också lyrikerna blivit mer klara. Idag tänker vi lyxa det till efter gymmet och tar en Uber till Crepes & Waffles som blivit mitt favoritmatställe då jag vill äta något mer ”västerländskt”. Vi båda beställer våfflor med nutella och banan och smaskar dem i oss medan vi planerar på vår resa till Otavalo, en stad ungefär två timmar nord om Quito.

TULE MUKAAN TOIMINTAAN

TULE MUKAAN TOIMINTAAN! Lue osallistumismahdollisuuksistamme alta ja osoitteesta www.maailmanvaihto.fi. Jos haluat lisätietoja tai hakea mukaan, ota yhteyttä osoitteeseen maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi. Seuraavalla sivulla Tiina Arosola tutustuttaa meidät isäntäperhe-elämään.

HETKI AIKAA?

ENEMMÄN AIKAA?

Leiriohjaajaksi tai keittiötiimiin! Oletko kiinnostunut kouluttamisesta tai ruoanlaitosta? Haemme eritaustaisia henkilöitä toteuttamaan vapaaehtoisillemme järjestettäviä valmennusleirejä.

Maailmalle! Maailmanvaihto lähettää Euroopan Solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoispalvelun kautta vapaaehtoisia lähinnä Eurooppaan, ICYE-ohjelmassa puolestaan voi lähteä kauemmas. Jaksot kestävät 6–12 kuukautta ja ovat suunnattuja 18–30-vuotiaille.

Tiedotustyöhön! Olipa vahvuutesi kirjoittaminen, valokuvaaminen tai vaikkapa videoiden editoiminen, tiedotustiimissä pääset kehittämään viestintätaitojasi ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Kouluvierailijaksi! Toisen asteen oppilaitoksiin suuntautuvilla kouluvierailuilla pyrimme tarjoamaan valmiuksia kohdata eri kulttuureja ja ehkäisemään syrjintää. Kouluvierailijana olet mukana tässä tärkeässä työssä. Hakijoiden haastattelijaksi! Haastattelijamme ovat tärkeässä roolissa, sillä meille on keskeistä, että ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähtevät ovat motivoituneita ja pystyvät sitoutumaan tehtäviinsä.

Vapaaehtoisen tukihenkilöksi! Haluatko kansainvälistyä kotikulmillasi ja solmia uusia ystävyyksiä yksin tai perheenä? Tukihenkilönä tai -perheenä pääset tukemaan ulkomaista nuorta suomalaiseen kulttuuriin tutustumisessa ja opit siinä sivussa itsekin. Isäntäperheeksi vapaaehtoiselle! Suurin osa vapaaehtoisista saapuu Suomeen elo-syyskuussa, mutta isäntäperheitä etsitään ympäri vuoden. Tärkeintä on halu rikastuttaa arkeaan toisesta kulttuurista tulevan henkilön kanssa. Maailmanvaihdon hallitukseen! Hallituksemme koostuu aktiiveistamme, joilla on oma vastuualue toimintamme toteuttamisessa ja kehittämisessä. Osallistumalla pääset kehittämään taitojasi ja järjestöämme yksin ja yhdessä tiimin kanssa.

15 TULE MUKAAN TOIIMINTAAN

PERHEENJÄSEN TOISELTA PUOLELTA MAAILMAA Teksti: Kaisa Rahko Kuva: Tiina Arosolan albumista

Hei Tiina! Miten päädyitte perheesi kanssa isäntäperheeksi taiwanilaiselle nuorelle? Olemme kolmen hengen perhe Kotkasta. Innoituksemme isäntäperheeksi alkoi tyttäremme huomattua Maailmanvaihdon ilmoituksen kesällä 2017. Marraskuussa meitä kysyttiin taiwanilaisen nuoren naisen perheeksi. Suostuimme, ja alkoi mahaa korventava odotus. Tammikuun loppupuolella perheeseemme tuli Tsu-Yu Lin, Tsuju. Olimme jo olleet kirjeenvaihdossa ja huomanneet kaikki pitävämme Rillit huurussa -sarjasta. Miten elämä isäntäperheenä sujui? Tsuju kotiutui nopeasti ja ystävystyi poikamme kanssa. He tekivät retkiä Helsinkiin tapaamaan muita Maailmanvaihdon vapaaehtoisia. Vapaa-ajalla he pelasivat ja viettivät aikaa koiran kanssa. Tsuju myös teki muutamia matkoja Eurooppaan itsekseen.

”

JUHLAHETKEN SAI VAIKKA SUKLAAPIPAREISTA.

Normaaliin arkeen Tsuju osallistui yhtenä perheenjäsenistä. Hän pesi pyykkiä, teki ruokaa ja tiskasi. Tutustuimme vuoden aikana taiwanilaiseen ruokaan ja kulttuuriin. Poikamme opetteli hänen innoittamanaan ruoanlaittoa ja etenkin kasvisten käyttöä ruuissa. Tsuju kertoili pitkin vuotta taiwanilaisista juhlista ja tavoista, joita niihin liittyi. Hän oli myös täällä mukanamme juhlissa ja muissa tapahtumissa. Tsuju kävi Suomessa ensimmäistä kertaa baarissa, jossa hän teki hauskoja huomioita metallibändiä kuuntelevasta yleisöstä. Kuulemma nyökyttelevät päätä 15 astetta. Terveisesi isäntäperhetoiminnasta kiinnostuneille Vuosi kului aivan liian nopeasti. Suosittelen kovasti isäntäperheeksi ryhtymistä. Siihen ei tarvita erikoistaitoja tai komeaa asuntoa. Tavallinen arki oli antoisinta, juhlahetken sai vaikka suklaapipareista.

REITTEJÄ MAAILMALLE

SUOMI

TERVEISIÄ MAAILMALTA! 6,739 km

GREETINGS FROM AB

ROAD!

UGANDA

Teksti: Kaisa Rahko Kuvat: Benson Raymondin ja Mira Malmbergin albumeista

Maailmanvaihto lähettää ja vastaanottaa vuosittain kolmisenkymmentä nuorta pitkäkestoiseen vapaaehtoistyöhön. Benson Raymond ja Mira Malmberg kertovat tiestään maailmalle.

BENSON: FROM UGANDA TO FINLAND I went because... Volunteering abroad was an unique way to develop myself and expand my horizons. It can help me meet new people, make friends and know a foreign culture. Also exploring new geography is a dream come true. To Finland! In my opinion Finland is one of the countries with the best geography in Europe characterized of forests and lakes majorly. The peacefulness and calmness of the Finnish people, the cold weather that I have never experienced before and a difficult language that could challenge me are some of the many reasons I decided to volunteer in this beautiful country. Everyday life in a school My project is about basic education, special education and I volunteer as a teachers’ aid in different classes and majorly in the English class.

”My family hosted a Germany volunteer some time back and it opened me to volunteering. I myself found it easy and simple applying for ICYE program”, Benson tells.

My greetings to those thinking of volunteering abroad I would love to encourage everyone out there who would wish to volunteer abroad not to hesitate because there is a lot to learn away from home.

17 REITTEJÄ MAAILMALLE “Joululomalla reissasin Nairobiin, Keniaan, vapaaehtoisten Gesinan, Janan ja Jonan kanssa”, kertoo Mira (toinen vas.).

MIRA: FROM FINLAND TO UGANDA Lähdin, koska... Tiesin, etten ollut valmis jatkamaan opiskelua heti lukion jälkeen, ja pohdin vaihtoehtoja, mitä tehdä sen sijaan. Olin tehnyt vapaaehtoistyötä jo Suomessa, ja ajatus sen jatkamisesta erilaisessa kulttuuriympäristössä houkutti. Studia-messuilla päädyin Maailmanvaihdon pisteelle, ja entisten vapaaehtoisten tarinat olivat niin jännittäviä, että minäkin halusin mukaan toimintaan. Ugandaan! ”Pearl of Africa” -lempinimen saanut Uganda vaikutti luontonsa ja kulttuurinsa puolesta niin kiinnostavalta, että päätin hakea sinne vapaaehtoiseksi. Koin vuoden olevan hyvä pituus vapaaehtoistyöjaksolle, jotta pääsisin mahdollisimman hyvin sisälle maan kulttuuriin ja arkeen. Oma mielikuvani Afrikan mantereesta oli rakentunut pitkälti kehitysyhteistyöjärjestöjen materiaalien pohjalta, enkä uskonut, että

jatkuvat negatiivissävytteiset videot Afrikassa vallitsevista kriiseistä vastaavat kokonaan todellisuutta. Siksi halusin päästä paikan päälle katsomaan. Lauluja, leikkejä ja taidetta päiväkodissa Työskentelen päiväkodissa, jossa on kolme ryhmää. Avustan opettajia joka ryhmässä, mutta päätoimisesti toimin nuorimmaisten lasten kanssa. Päivän aikana opettelemme äänteitä ja numeroita laulujen ja leikkien avulla sekä leikimme pihaleikkejä. Lisäksi opetan lapsille taidetta ja piirrän kuvia väritettäväksi ja koristeeksi seinille. Vaikka Suomessa en ollutkaan kovin taiteellinen ihminen, ovat piirtotaitoni kehittyneet töissä kaikista eniten. Terveiseni vapaaehtoistyötä ulkomailla harkitseville Tämä on erinomainen tapa oppia sekä kulttuureista, että omasta itsestä! Harvoin elämässä saa samanlaisia tilaisuuksia sukeltaa sisään toiseen kulttuuriin. Pitkäkestoinen vapaaehtoistyö on varmasti osittain haastava kokemus, mutta kasvattaa ihmisenä paljon. Suosittelen ehdottomasti lähtemään mukaan!

VAPAAEHTOISTYÖTÄ YMPÄRI MAAILMAA

Vapaaehtoistyöntekijä opettaa

ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta TEKSTI: KAISA RAHKO KUVAT: JOUTSENON OPISTO

Joutsenon Opiston rehtori Ulla Huhtilainen kertoo, miten ulkomaalaiset vapaaehtoiset ovat sulautuneet osaksi lappeenrantalaisen kansanopiston arkea.

Kertoisitko hieman Joutsenon Opistosta? Vuonna 1950 toimintansa aloittaneessa opistossamme on tarjolla vapaan sivistystyön koulutusta. Painopistealueina meillä ovat vieraat kielet ja taide. Lisäksi tarjoamme avoimen yliopiston opintoja. Pääosa noin sadasta opiskelijastamme on korkeakouluun tähtääviä ylioppilaita eri puolilta Suomea. Opiskelijoilla on mahdollisuus asua opistomme asuntolassa. Miten ulkomaalaiset vapaaehtoiset ovat sopeutuneet työympäristöönne? Opistossamme on vielä varsin lyhyt perinne vapaehtoistyöntekijöistä. Ensimmäinen vapaaehtoistyöntekijämme tuli vuonna 2017 Brasiliasta. Tämän kokemuksen rohkaisemana päätimme tarjota työskentelymahdollisuuksia heti seuraavana vuonna uudelle vapaaehtoistyöntekijälle, ja tällä hetkellä meillä työskentelee nuori Taiwanista. Hän suunnitteli olevansa opistollamme puoli vuotta, mutta jo muutaman viikon päästä hänen saapumisestaan sovimme yhdessä määräajan jatkamisesta täyteen vuoteen. Molemmat vapaaehtoisistamme ovat päässeet melko nopeasti sisään työyhteisöömme. Ensimmäisten viikkojen aikana on tärkeää huolehtia, ettei työntekijä jää liikaa yksin mahdollisen koti-ikävänsä kanssa. Päivittäinen kuulumisten kysely ja ystävällinen tervehdys merkitsevät pal-

Millaisia työtehtäviä vapaaehtoisilla on ollut?

Mitä yhteistyö on antanut työyhteisöllenne?

Vapaaehtoistyöntekijät ovat saaneet vaikuttaa omiin työtehtäviinsä, joihin on tähän mennessä kuulunut muun muassa avustavat toimistotyöt, kiinan kielen opettaminen, talonmiehen ja siistijöiden auttaminen, vieraiden majoitus opiston asuntolaan ja oppitunneilla apuopettajana toimiminen. Työtehtävien moninaisuus ja haasteellisuus ovat lisääntyneet sitä mukaa kun vapaaehtoistyöntekijän osaaminen ja rohkeus tarttua työtehtäviin on voimistunut. Vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa ei ole ollut haasteellisia tilanteita. Kielitaidosta johtuvia väärinymmärryksiä on saattanut syntyä, mutta niistä on selvitty aina – useimmiten yhteisellä naurulla. Olemme tulleet hyvin toimeen vapaaehtoisten kanssa ja tarvittaessa olemme saaneet riittävästi tukea järjestöltä.

Sekä henkilökuntamme että opiskelijamme ovat saaneet tutustua vapaaehtoistyöntekijöidemme kotimaan kulttuuriin niin työ- ja opiskeluajalla kuin vapaa-ajalla. Koemme, että eri taustoista tulevat vapaehtoistyöntekijät auttavat meitä kaikkia ymmärtämään entistä paremmin erilaisuutta ja myös arvostamaan sitä. Vapaaehtoistyöntekijämme ovat asuneet opiskelijoidemme kanssa samassa asuntolassa, mikä on auttanut vapaaehtoistyöntekijöiden tutustumaan opiskelijoihimme ja jopa ystävystymään heidän kanssaan. Paikalliset tavat, ruokakulttuuri ja suomen kieli tulevat vapaaehtoisillemme tutuiksi jokapäiväisessä toiminnassa. Toivon yhteistyön jatkuvan edelleen! Palstalla tutustumme ICYE-vapaaehtoistyömahdollisuuksiin ympäri maailmaa.

VAPAAEHTOISTYÖTÄ YMPÄRI MAAILMAA

jon. Olemme perehdyttäneet vapaaehtoistyöntekijät heti alusta lähtien samalla tavoin kuin kaikki muutkin opistolle töihin tulevat työntekijät. Uskon sen auttaneen sopeutumista työyhteisöön.

Ullan (vas.) terveiset vapaaehtoistyötä harkitseville: ”Tervetuloa Joutsenon Opistoon! Uskon, että vuosi tai puoli vuotta opistossamme rikastuttaa elämääsi monella uudella kokemuksella, jos olet valmis kohtaamaan uuden kulttuurin ja työyhteisön ennakkoluulottomasti. Aika Joutsenon Opistossa jää varmasti mieleesi positiivisena kokemuksena.”

TEEMA: VOIMAA

VUOROVAIKUTUKSESTA

jokainen meistä voi olla

sillanrakentaja Teksti: Kaisa Rahko Kuvat: Minna Räisänen

Käyvätkö keskusteluissa tunteet toisinaan liian kuumina? Uhkaako kuuntelu unohtua arjen pyörteissä? Vuorovaikutukseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta se säilyy rakentavana voimana. Tässä kolme vinkkiä.

Vapaaehtoistyöntekijät Emika Fuchigami ja Kaisa Kettunen tutustumassa toisiinsa ja vaihtamassa ajatuksia Maailmanvaihdon leirillä.

Tärkein elementti siltojen rakentamisessa on uskaltaa astua rakenteilla olevalle sillalle; kuplat rikkoontuvat erilaisia ihmisiä kohtaamalla ja kuuntelemalla. Voi kuitenkin olla vaikeaa kuunnella kärsivällisesti, mitä toisella on oikeasti sanottavana. Kuunteleminen on vuorovaikutustaitojen kärkikastia, ja sitä kannattaa harjoitella. Miten toinen on kertomansa asian kokenut? Mitä tunteita keskustelukumppanin puhe minussa herättää? Miksi? Vinkkejä kuuntelemisen ja muiden rakentavan keskustelun elementtien harjoitteluun on koonnut muun muassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Erätauko-hankkeessa. Lue lisää osoitteessa https://www.sitra.fi/eratauko.

Voimaa vuorovaikutukseen kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä. Kulttuuri- ja kielimuurit ovat usein potentiaalisia väärinkäsityksiin ja konflikteihin johtavia tekijöitä. Lacey McKivison on tutkinut Jyväskylän yliopistolle tekemässään gradussa Maailmanvaihdon kautta pitkäkestoiseen vapaaehtoistyöhön ulkomailla osallistuneiden kokemuksia ja jakson vaikutusta heidän vuorovaikutustaitoihinsa esimerkiksi työelämässä. Tutkielman mukaan pitkäkestoisen vapaaehtoistyön mahdollistama vuorovaikutus eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa tukee tehokkaasti osallistujien kulttuurista kasvua. Sen ansiosta he ovat paitsi tietoisempia omasta taustastaan, myös kykeneväisempiä taitavaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa. Osallistujat kokivat, että vapaaehtoistyöjakso kasvatti heidän itsevarmuuttaan, kykyään sietää epävarmuutta sekä taitoaan kohdata haasteita. McKivisonin pro gradu -tutkielma on luettavissa englanniksi osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60743.

Sovitellen sotaan. Tiesitkö, että sovittelu on konfliktinratkaisun menetelmä, jolla on tiettyjen riita-asioiden ratkaisemisessa jopa lakiin kirjattu asema? Sovittelu kattaa sopuun pyrkivän dialogisen keskustelun menetelmiä aina koulujen vertaissovittelusta kansainvälisen tason konfliktinratkaisuun. Keskiössä on muun muassa Maslow’n tarvehierarkian hyödyntäminen kysymällä, mitä osapuolet tarvitsisivat tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi tärkeä sovittelua ohjaava arvo on restoratiivisuus eli periaate siitä, että konfliktin aiheuttama vahinko on mahdollista korjata esimerkiksi kunnioittavan vuoropuhelun ja vastuunoton kautta. On hyvä muistaa, ettei sovittelu ole vain jo syttyneiden tulipalojen sammuttamista, vaan sen menetelmiä käyttäen voidaan ehkäistä konflikteja ja edistää hyvinvointia eri yhteisöissä. Lisää sovittelusta esimerkiksi Suomen Sovittelufoorumin sivuilta https://sovittelu.com.

TEEMA: VOIMAA VUOROVAIKUTUKSESTA

Kuuntelenko?

TEEMA: VOIMAA VUOROVAIKUTUKSESTA

Yksilöitä, kohtaamisia ja kansalliskuvia – mitä odottaa vapaaehtoisvuodelta ulkomailla?

Vapaaehtoistyöntekijällä ja hänen maailmalla kohtaamillaan ihmisillä on usein vastapuolen maahan ja kulttuuriin liittyviä stereotypioita. Missä määrin ennakkokäsitysten kannattaa antaa vaikuttaa vuorovaikutustilanteissa? Teksti: Mia-Elina Aintila Kuvat: Mia-Elina Aintilan albumi

li heinäkuun alun päivä vuonna 2011, kun istuin alas Atlantin ylittävälle lennolle Bogotásta Madridiin. Sieltä jatkaisin vielä takaisin Helsinkiin – kaupunkiin, josta olin vuotta aiemmin lähtenyt maailmalle ICYE-ohjelman kautta kohdemaahani Kolumbiaan. Vierustoverinani istui nuori kolumbialaisnainen, joka oli matkalla Madridiin opiskelijavaihtoon. Lyhyen esittelyn ja muutaman sanan vaihtamisen jälkeen tyttö kysyi minulta: “Mistä olet kotoisin? En aksentin perusteella osaa sanoa oletko Espanjasta vai Kolumbiasta.” Tähän naurahdin yllättyneenä, että en toki ollut kotoisin kummastakaan maasta, vaan olin matkalla takaisin kotiini Suomeen. Olin otettu, että vuoden aikana kertynyt espanjan kielen taitoni oli mennyt hetken täydestä natiivipuhujalle. Tytön erehdys oli tavallaan vielä ymmärrettävämpi ottaen huomioon, etten varmaan hänen silmissään

Paikallinen: “Mistä olet kotoisin?” (¿De dónde es usted?) M-E: “Suomesta.” (De Finlandia.) Paikallinen: “Ai, Filippiineiltäkö?” (Ah, ¿Filipinas?) M-E: “Ei, Suomesta. Se on Pohjoismaa.” (No, Finlandia. Es un país nórdico.) Ehkä kaukainen Suomi on monelle kolumbialaiselle tuntemattomampi maa kuin Filippiinit, ehkä en vastannut keskustelukumppanin mielikuvaa suomalaisesta. Joka tapauksessa selitin aina kärsivällisesti, mikä sellainen maa kuin Suomi on. Oman kulttuuripiirin ulkopuolella liikkuessa pitkämielisyys kanssakäymisten suhteen kantaa pitkälle.

Hävettäviä stereotypioita Toisella puolella maapalloa joutuu tänäkin päivänä helposti asemaan, jossa tajuaa

23 TEEMA: VOIMAA VUOROVAIKUTUKSESTA

myöskään ulkonäköni perusteella juuri poikennut tyypillisestä espanjan kielen puhujasta tummine silmineni ja hiukseni, auringonpaahteesta hyvin tarttunut rusketus vielä iholla. Minua ei kotimaassanikaan usein lähtökohtaisesti tunnisteta ainakaan tyypilliseksi etniseksi suomalaiseksi. Tästä syystä oma vaihtokokemuksenikin poikkeaa varmasti jossain määrin tyypillisestä Suomi–Latinalainen-Amerikka -vaihdosta. En kohdannut Bogotán kaduilla poikkeuksellisen paljon vierasnäköisyyden pällistelyä, mutta kysyttäessä kotimaatani hyvin yleinen sananvaihto, etenkin vapaaehtoisvuoteni alussa, sujui jotakuinkin seuraavasti:

olevansa usein ainoa maansa edustaja, jonka paikalliset ovat kohdanneet. Tietoisuus tästä asemasta herkästi korostuu, kun lähtee matkaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta korostavan ohjelman kautta. Itselläni ei matkaan lähtiessä ollut erityisiä intohimoja ryhtyä Suomilähettilääksi. Silti huomasin joutuvani tilanteisiin, jossa keskustelun keskiöön nousi kotimaani. Kysyjiä kiinnosti ilmasto, vuodenajat, ruoat, luonto, nähtävyydet tai tunnetut matkakohteet. Suomea ei välttämättä toisella puolella maailmaa osattu yhdistää juuri mihinkään paikallisille tuttuun, mutta yritin silti sinnikkäästi keksiä, mitä sellaiset erityisen “suomalaiset asiat” ovat. Neljä vuodenaikaa, lumi, Lappi, sauna, Sibelius, peruna ja joulupukki... Kaikki hävettävän stereotyyppisiä Suomeen liitettyjä asioita, mutta siinä niitä huomasin toistelevani, kun minulta kyseltiin kysymyksiä, joille en aiemmin elämässäni ollut uhrannut juuri ajatusta. Näitä jutusteluja en

TEEMA: VOIMAA VUOROVAIKUTUKSESTA

silti pannut pahaksi, sillä huolimatta siitä, että ajatustenvaihto pyöri usein kotimaani vierauden ympärillä, tutummaksi käyvien ihmisten kanssa keskustelut pian alkoivat täyttyä myös tavallisesta arkeen tai muihin ajankohtaisuuksiin liittyvistä asioista. Yritin itse olla soveltamatta kolumbialaisiin ennakkokäsityksiä ja tutustua sen sijaan avoimesti kuhunkin tapaamaani yksilöön. Usein paikalliset kuitenkin mielellään kertovat kulttuuristaan ja tavoistaan oma-aloitteisesti, joten kulttuuripuhetta tuli tästäkin näkökulmasta väistämättä tehtyä. Toisinaan paikallisten jutut vahvistivat ennakkokäsityksiäni “kolumbialaisista asioista”, toisinaan esimerkiksi nuoriso toimi varsin toisin.

Yksilönä vai maansa edustajana? Olen tarkoituksella tässä kirjoituksessa jättänyt rakentamatta lukijalle kuvaa siitä, minkälainen on tyypillinen kolumbialainen ihminen kulttuuriperinteineen ja arvokkaine asioineen. Annan mieluummin seuraavan kohtaamasi kolumbialaisen kertoa omasta näkökulmastaan itsestään tai kotimaastaan ja sinun tehdä omat johtopäätöksesi. Tyypillisellä tavalla etenevissä ja ennakkokäsityksiin pohjautuvissa kulttuurien välisissä keskusteluissa ei ole sinänsä mitään väärää, etenkään kun omien kokemusmaailmojen vertaileminen toimii ensikosketuksena ja edellytyksenä syvemmän vuorovaikutuksen syntymiselle. Kenelläkään ei ole velvollisuutta toimia kotimaansa imagonkohentajana, mutta matkalla saattaa huomata, että kotimaansa erityisominaisuuksien pohtiminen avaa oven myös parempaan itseymmärrykseen ja itsensä kartalle sijoittamiseen. Itselleni kävi juuri näin: maailmalla matkustelun jälkeen arvostan erityisen paljon Suomen kaunista luontoa ja yhteiskuntajärjestystämme. Maailmanvaihdon kautta maailmalle lähdettäessä lähtijällä on hyvä olla

mukana aimo annos halua haastaa omia ennakkokäsityksiä ja rohkeutta. Kun kohtaa vieraassa maassa erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, on lähes väistämätöntä, että törmää puolin ja toisin myös ennakkoluuloihin. Tämä voi olla hyväkin asia, jonka kohtaamiseen vaaditaan rohkeutta. Kulttuurien väliset kohtaamiset ovat tilaisuuksia pohtia, mitä todella voi tietää ihmisistä muutamien yksittäisten taustatietojen perusteella ja toisaalta sitä, miten paljon ulkoiset tekijät vaikuttavat kokemuksiimme ja käsityksiimme. Valmiita vastauksia ei ole.

Kirjoittaja Mia-Elina Aintila on ollut vapaaehtoistyössä Kolumbian etelärajan tuntumassa ja toimii tätä nykyä Maailmanvaihdon aktiivina ja hallituksen jäsenenä.

MEANINGFUL MEETINGS IN VOLUNTEERING

In international volunteering the participants learn through daily co-operation. At Maailmanvaihto’s camps the volunteers prepare themselves for it. TEXT: MINNA RÄISÄNEN PHOTOS: ISAURA HERNÁNDEZ-NAVARRO

THEME: CONNECTIONS THROUGH COMMUNICATING

T O WA R D S

THEME: CONNECTIONS THROUGH COMMUNICATING

26 It could be an upper secondary school graduate from Oulu, Finland, travelling to assist in a home for the elderly in Nairobi, Kenya. Or a nurse from Tokyo, Japan, making a journey to Finland to volunteer in a kindergarten in Tuusula. International volunteering takes every participant into a new community and society to learn in daily interaction. ”In my volunteering period a few years ago, I coordinated activities at a time bank of services in San José, Costa Rica. In those tasks it truly strike me that one can learn something from each person. That every person you meet always knows more than you about something”, says Silja Lehtonen. In a time bank services are exchanged: by teaching someone to play the guitar one can in return get teaching of Italian, for instance. Indeed, there is something to learn from someone, and Maailmanvaihto wishes that its volunteering periods of 6–12 months offer for all parties involved learning and widening of perspectives through a respectful, dialogical and inclusive interaction.

Exploring interaction We enter into interaction with all that we are: our knowledge, expectations and prejudices, for instance. And all that we bring into the interaction affects the way it proceeds. At training camps of Maailmanvaihto the volunteers get to explore their own and others’ starting points as well as the societal phenomena surrounding them. The participants who head from

Finland for ICYE volunteering abroad get together before their departure and after their return. Volunteers who come from abroad to volunteer in Finland meet in the beginning and middle as well as at the end of their volunteering year (only ICYE volunteers). ”Maailmanvaihto and the other ICYE organizations around the world have a mix of people from different countries joining in their activities. This makes them a great platform for discussing about societal matters: getting at once perspectives from individuals from many different societies can widen understanding on the matters”, says Isaura Hernández-Navarro, one of the camp instructors. “When it comes to issues of inclusion and anti-racism, I feel Maailmanvaihto also bears the responsibility to address them with the international volunteers in the sense that while the volunteers experience in Finland a new place and way of life with fresh eyes, they may be vulnerable to experience discrimination or racism”, she continues. The latest camp, held in January 2019, was the mid-term meeting of volunteers in Finland. In it the participants explored how different beliefs change over time and how we can advance dialogue between people

Take a step forward Let’s zoom into one of the camp activities. At their first camp last August, this season’s volunteers in Finland explored the inequality among people through the exercise “Take a step forward”. It has been published in 2002, as an exercise learned from Els van Mourik and others, in Compass which is a manual on human rights education by the Council of Europe. Along the years it has been published as varying versions in many other contexts, too. Also Maailmanvaihto has adapted the exercise to suit its training camps. In the exercise, the participants are first each given a role card. Afterwards they go to stand in a line and different statements, such as “You feel yourself safe in the place in which you live”, are read aloud. Those who feel the statement is in line with the life of their role card person, take a step forward. At the end, the participants discuss about their ending positions and about how it was to imagine the life of the role card person.

“It can be difficult to empathize with someone else’s life as well as to notice inequalities among people. This is something that the exercise makes the participants pay attention to”, says Alma Smolander, one of Maailmanvaihto’s participants of the strategic partnership project Standing Together Against Racism in Europe (STAR E) of the ICYE network. Within the project, Maailmanvaihto develops further its activities on advancing inclusion and combating racism. “The exercise raises a discussion about why it is difficult to empathize with the life of others, especially related to minorities. Why do not we have more information? Where does our information come from and is it reliable? It also brings into focus stereotypes: what if someone can easily imagine many things about a person’s life with just a little information from the role card?”

The photos are from Maailmanvaihto’s latest camp, held in January 2019. 24 volunteers spent four days in a camp center in Tuusula learning together and enjoying the crisp winter weather.

THEME: CONNECTIONS THROUGH COMMUNICATING

with different beliefs, for instance. They also reflected upon and discussed about occasions in which they have witnessed discrimination or discriminated someone. Try to see every point of view. Meet different kinds of people. Ask before you judge. Do not look away but stand up for people who are discriminated. Ask yourself if you unintentionally perform racism. These are examples on the things the volunteers came up with at the camp when they pondered upon which kinds of daily actions they themselves could take against racism while volunteering.

THEME: CONNECTIONS THROUGH COMMUNICATING

28 “Another thing that the exercise highlights is that many factors affect the position of a person and that a same factor can affect individuals differently. For instance, living as a woman can be different depending on one’s sexual orientation. At best the exercise also encourages to think what should change in the society to make it more equal as well as to take action, even small”, she continues.

New openings Soon Maailmavaihto will get further support for dealing with themes of antiracism and inclusion at the camps from a new handbook on organizing anti-racist trainings. The handbook will be published as a part of the STAR E project (see star-e.icja. de), probably during this year.

Another new opening this year will be defining the principles for a safer space for Maailmanvaihto. By doing this Maailmanvaihto aims at better creating and maintaining policies which make the participants of its training camps and other activities feel themselves safe, both physically and mentally. But why principles for a safer space instead of a safe space? This is because one set of principles cannot meet the requirements of everyone, and the principles may not always be followed perfectly. The principles will be used a tool for offering better a supportive learning environment that encourages respect. Maailmanvaihto welcomes all its people to take part in defining the principles, putting them into action as well as revising them if needed.

Pham Minh Tuan has his story to tell about a jump from Vietnam to Finland and from Millenial’s comfort zone to a house of the elderly. Let’s discover his volunteering year in Finland! Text: Pham Diep Photo: Tuan’s album

ack in 2016, when studying in college in Vietnam, Tuan was thinking about doing something boldly and differently in a meaningful way. He decided to do volunteering abroad and eventually chose Finland as a destination. Finland was familiar to Tuan since his sister had come to Finland to study long time before and he had got a chance to know Finland little by little through her stories. Even though he had prepared himself for the cold, darkness and quietness, it still took him some time to adapt to this new life. Maybe it is not a surprise that person

Pham Minh Tuan travelled from Vietnam to Finland to volunteer in an elderly care home. Tuan (left) and Maailmanvaihto’s camp leader Markus in the on-arrival training camp in 2016.

THEME: CONNECTIONS THROUGH COMMUNICATING

Communication can clear the gap between generations

THEME: CONNECTIONS THROUGH COMMUNICATING

30 who comes from a warm, vibrant Vietnam with one hundred million people, got a bit of a culture shock by quietness in Finland where everybody respects the individual space of each other. “In Vietnam, when you step outside your house in the morning, you will see a lot of people talking; neighbours greeting each other, people chatting while eating breakfast from street vendors. We usually have small talks even if we are strangers to each other”, Tuan tells. Time went by and Tuan found for him a solution to overcome this culture barrier. That was communicating and opening up himself. By doing so, he realized that Finnish people are very warm, kind and friendly. He felt more comfortable to approach and talk with people who he worked with and met in events and streets. Tuan had learned a lesson for life: every problem can be solved by communication.

Tuan liked to hear the stories of the elderly and in return he shared his future plans and asked for valuable advice. A friend for the elderly At Palvelukoti Sofia, Tuan’s tasks included helping old people with their daily routine like eating, walking, self-cleaning. Most of all he was a friend to them. “I started my workday at 8.15 by helping the elderly take their breakfasts. After they finished, I washed the dishes in the kitchen and moved to the second floor. There me and my colleague helped the old people in “Ryhmäkoti” where the elderly are supported also by nurses. Around lunchtime we returned to the kitchen and after finishing lunch and cleaning the kitchen, we went to Ryhmäkoti again to help the nurses. My workday used to end at 13”, Tuan tells.

Working with old people brought Tuan a pleasant experience of communicating between generations – Millennial and people of the 1930’s and 40’s. Since most of the elderly did not speak English, he had to seek help from his Finnish colleagues or from using body language in his first weeks, which sometimes caused miscommunication. Communicating by caring Later on, Tuan learned basic Finnish words related to his daily work in order to better communicate with the elderly. Observing Tuan trying to learn Finnish, old people were happy to teach him more. As the result, their talks improved and the topics went beyond daily routine. “I learnt that caring is the best way of communicating with the elderly as wellbeing is their top concern when ageing”, Tuan tells. Thinking that way, every morning he come to work, he used to ask them how they were doing. In Tuan’s opinion, communication between Millennial and old generations would never be hard if we thought that every old person is a book about their life waiting to be read and discovered. Therefore, he was always eager to hear stories about what they had experienced and learnt in the past. In return, he shared his future plans with them and asked for valuable advice. Voluntary period at Palvelukoti Sofia brought Tuan a lot of special memories, experiences and lessons learnt. After a year of volunteering, Tuan decided to pursue nursing degree in Finland, which enables him to provide the care for people in need. He sends a message to all young people: “Go boldly and don’t be afraid. The world out there is waiting for you to discover it. Volunteering abroad is a oncein-a-lifetime experience you never want to miss!”

26.3.

Maailmanvaihdon kevätkokous. Helsinki, Maailmanvaihdon toimisto. Klo 17 alkaen.

27.–28.3.

Maailmanvaihto NUORI2019-nuorisotyöpäivillä. Turku, Logomo. alli.fi/palvelut/nuori2019-valtakunnalliset-nuorisotyopaivat

27.–29.3.

ICYE-verkoston rasisminvastaisen STAR E -hankkeen tapaaminen Helsingissä.

29.–30.3.

ICYE-verkoston eurooppalaisten järjestöjen kokous Helsingissä.

9.–12.5.

Lähtövalmennusleiri Suomesta ICYE-vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähteville ja loppuarviointileiri vapaaehtoisvuotensa Suomessa päättäville ICYE-vapaaehtoisille. Ylöjärvi, Antaverkan leirikeskus.

25.–26.5.

Maailmanvaihto Maailma kylässä -festivaalilla. Helsinki, Kaisaniemen puisto. La klo 11–21, su klo 11–19. maailmakylassa.fi

19.–29.8.

Tulovalmennusleiri ulkomaalaisille vapaaehtoistyöntekijöille. Tuusula, Kesärinteen leirikeskus.

1.9.

Viimeinen päivä hakea alkuvuonna 2020 alkavaan ICYE-vapaaehtoistyöhön Eurooppaa etäämmälle.

1.11.

Viimeinen päivä hakea elo–syyskuussa 2020 alkavaan ICYE-vapaaehtoistyöhön Eurooppaa etäämmälle.

3.–4.12.

Maailmanvaihto Studia-messuilla. Helsinki, Messukeskus. Ti klo 9–17, ke 9–16. studia.messukeskus.com

TULEVAT TAPAHTUMAT

tapahtumakalenteri

seuraa maailm anvaiht oa somess a!

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland

@maailmanvaihto

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland Oikokatu 3, 00170 Helsinki, Finland |+358 (0)9 774 1101 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi | www.maailmanvaihto.fi | www.icye.org