Issuu

LEXPRESS OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI

PUHTAIDEN VITOSTEN OPPILAS

ILMASTOJURISTIN URAPOLKU

2/21

VUOSIJUHLATUNNELMOINTIA

LEXPRESS

CALONIA GALLUP

KESÄN VIETTOON TEKSTI I HELMI HUOVIALA

Pandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään vahvasti koko menneen opintovuoden ajan. Kysyimme lexiläisiltä, mitä ajatuksia kesälomalle siirtyminen epänormaalin vuoden jälkeen herättää ja minkälaisia suunnitelmia heillä kesää varten ehkä jo on.

1. Millä mielin siirryt kesälomalle etäopiskelun

täyteisen lukuvuoden jälkeen?

2. Onko kesällä luvassa töitä, minkälaisia?

Jonna Piira, 1. vuosikurssi 1. Aloitan kesäloman ihan hyvillä mielin. Tietysti harmittaa, että kulunut fuksivuosi ei ole koronan takia ollut sellainen, mitä odotin. Itse opinnot ovat kuitenkin olleet mielenkiintoisia ja niiden pariin on mukava palata jälleen kesän jälkeen. 2. Oman alan työpaikka ei ole ainakaan vielä napannut, joten näillä näkymin palaan kesäksi takaisin vanhaan työpaikkaani kaupan kassalle. 3. En haluaisi viettää kesää kokonaan kaupungissa, vaan olisi kivaa lähteä esimerkiksi mökille viikonlopuksi. Se, mihin voi lähteä riippuu tietysti kesän koronatilanteesta.

3. Minkä ainakin yhden kivan asian haluaisit

tehdä kesällä?

Otto Santala, 1. vuosikurssi

Milja-Emilia Pihkanen, 1. vuosikurssi 1. Siirryn kesälomalle erittäin hyvillä fiiliksillä, sillä etäopiskelu on ollut raskasta ja melko stressaavaa. Etenkin se, että ei ole päässyt normaalilla tavalla vertaistuen piiriin tai muuten sosialisoitumaan tapahtumiin on ollut ikävää. Töihin pääseminen kesäksi tuntuu siis kivalta vaihtelulta. 2. Jatkan töiden tekemistä kesällä samassa paikassa, jossa olen koko vuoden opintojen ohella työskennellyt. Minulla ei ole vielä kiire oman alan töihin, joten päätin olla kokonaan hakematta sellaisia tänä vuonna. 3. Jonkinlainen roadtrip olisi kiva, toki korona saattaa rajoittaa sitä, minne voi edes Suomen sisällä mennä. Olisi mukavaa kierrellä esimerkiksi rannikolla kaupunkeja, joissa en ole ennen käynyt.

1. Siirryn kesälomille hyvin mielin ja pyrin irtautumaan ainakin tietyin osin läppäristä, joka on ollut elintärkeä työväline fuksivuoden opinnoissa. Etäopiskelu sopi itselleni hyvin, sillä suoritin kaikki kurssit Tampereelta käsin ja kävin Turussa vain fuksiviikolla kahdessa tapahtumassa. Toivottavasti korona hellittäisi ja pääsisi tutustumaan Turkuun paremmin jo tulevana kesänä. 2. Tulen työskentelemään kesällä tamperelaisessa Asianajotoimisto Alfassa lakimiesharjoittelijana. Teen tällä hetkellä opintojeni ohessa töitä kahtena-kolmena päivänä viikossa, mutta onneksi kesällä opinnot hellittävät. Työnkuvaani kuuluu pääasiassa avustavat tehtävät yritysjuridiikan ja liike-elämän riidanratkaisuun liittyvissä toimeksiannoissa. Oman alan työtehtävät tukevat hyvin jo opiskelemiani asioita sekä valmistavat jo etukäteen myös tuleviin kursseihin. 3. Kesällä aion töiden lisäksi omistautua muidenkin kuin kurssikirjojen lukemiselle, jalkapallolle ja mökkeilylle. Matkustelua en uskalla lisätä listalle, koska globaali koronatilanne ei tule heltiämään vielä siihen mennessä, joten harmillisesti omistamani pääsyliput Suomen otteluihin EM-kisoissa taitavat jäädä käyttämättä tänäkin vuonna... LEXPRESS

TOIM. HUOM.

Mitä ovat kv-viikot ja voiko niille osallistua kuka tahansa? Ulkosuhdevastaava vastaa näihin kysymyksiin s. 26.

Miten minusta voisi tulla puhtaiden vitosten oppilas? Katso Opiskelunurkan kirjavikki s. 40 alkaen.

2/21 Lex on rakas paitsi opiskelijoille, myös alumneille. Sivulta 12 alkaen voi lukea, kuinka tärkeä ainejärjestömme onkaan SeniLexiläisten keskuudessa.

Korona-ajan ja etäopiskelun stressaavuudesta on puhuttu paljon, muttei professorien näkökulmasta. Lue Tuulikki Mikkolan haastattelu s. 22 alkaen.

@LexTurku

Seuraa somessa: Päätoimittaja: Pihla Kankaanpää lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Helmi Huoviala

Toimituskunta: Elisa Hyvärinen Ellenetta Jestoi Eriika Kulta Eveliina Koivunen Veeti Kainulainen Iida Ollinpoika Fanni Rapala Camilla Saarinen

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. 4 | LEXPRESS

Taitto ja ulkoasu: Pihla Kankaanpää Kansikuva: Ida Rahkonen Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@lexturku @LexTurku

Ilmoitusmyynti: Jimi Paavola talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Painosalama Oy Painos: 125 kpl

SISÄLLYS

06 PÄÄKIRJOITUS Aikaa miettiä - ja nauttia 08 PUHEENJOHTAJALTA Jatkuvasti kehittyvä 60-vuotias Lex ry 10 EDARISSA TAPAHTUU Yhteiskunta kiinni, tenttitilat auki

12 LEX 60 VUOTTA - SENILEXIN KUULUMISIA Lex alumnien silmin 18 YLLÄTTÄVÄN MONIPUOLINEN JA AIDOSTI YHTEISKUNNALLINEN YMPÄRISTÖOIKEUS 22 ETÄOPISKELUA PROFFAN SILMIN 26 VI SES I NORDEN

28 VUOSIJUHLIEN TUNNELMAA VUOSIEN VARRELTA 36 EMMI SIMONEN KANNUSTAA ETSIMÄÄN OMANLAISTAAN POLKUA 40 PUHTAIDEN VITOSTEN OPPILAS 42 OPINTOPALSTA Kansallista arviointia oikeustieteellisistä 45 KUVAGALLERIA

47 LOPUKSI Kiitos vaan, pääministeri

LEXPRESS

PÄÄKIRJOITUS

Aikaa miettiä - ja nauttia

o ennen kuin oikeustieteellisen tiedekunnan ovet

ehtivät edes avautua, kuului sanonta ”oikis on ihmisen parasta aikaa”. Me kaikki tiedämme väitteen todeksi, enkä lähdekään sitä kyseenalaistamaan. Parhaan ajasta tekee monen asian summa, joista yhden väitän olevan lukemattomat sen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Vaikka jotkut oikeustieteelliseen päästessään tietävät tarkalleen, millaisen työnkuvan itselleen muutaman vuoden päästä haluavat, uskon, että suuremmalla osalla tulevaisuuden näkymät ovat vielä hämärän peitossa. Opiskeluaika luo turvallisen mahdollisuuden tutustua alan erilaisiin työnantajiin. Monesti tuntuu olevan oletuksena, että omanlaistaan uraa pitäisi osata luoda heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Oikeustieteen opinnot avaavat kuitenkin ovia niin moneen suuntaan, ettei kaikkia mahdollisuuksia edes tiedä ensimmäisinä opiskeluvuosina. Jos siis haluaa kurkistaa maailmaan, joka ei välttämättä houkuttelekaan loppuelämäksi, opiskelijana siihen on mahdollisuus – ja aikaa. Nyt on aikaa kokeilla, arvioida ja pohtia. Valmistumisen jälkeen voi viisaampana kohdistaa suuntansa urallaan uudelleen. Paitsi lukemattomia työmahdollisuuksia, opiskeluaika tarjoaa suurenmoisen mahdollisuuden kehittää monipuolista osaamistaan kurssien muodossa. Koko yliopiston kurssitarjonta on meille avoinna. Mikä ikinä aihepiiri kiinnostaakaan, sitä kannattaa oikeustieteen sivussa opiskella, koska juuri se voi luoda mahdollisuudet omalle persoonalliselle polulle. Vuoden toiseen lehteen olemme saaneet haastateltaviksi kaksi nuorta juristia, jotka molemmat toimivat kannustavina esimerkkeinä omanlaisensa urapolun löytämisestä.

LEXPRESS

Ilmastojuristiksi itsensä luonnehtiva Emmi Simonen kehottaa opiskelijoita avoimuuteen ja uteliaisuuteen, sillä ne auttavat paitsi oman polun löytämisessä, myös myöhemmin jatkuvassa ammatillisessa kehityksessä. Asianajotoimistossa työskentelevä Isabella Jensen puolestaan kehottaa opiskelemaan suoraan tietylle alalle tähtäävien kurssien ohessa yleissivistäviä, useampia oikeudenaloja yhdisteleviä kursseja. Tarkkarajaisenkin alan ammattilaisen on hallittava pohjalla olevat suuret kokonaisuudet. On kuitenkin syytä todeta, että välillä opiskelijoiden keskuudessa käytävä puhe oman jutun löytymisestä, urakehityksestä tai vaan kesätöistäkin saattaa muuttua stressaavaksi. Olemmehan vasta opiskelijoita – meidän kuuluisi elää sitä kuuluisaa parasta aikaamme. Lex 60 vuotta -palsta tarjoaakin sen tärkeimmän muistutuksen, jonka opiskelija voi saada. Kun kysyimme alumneilta, mitkä asiat ovat opiskeluajoilta jääneet mieleen, ei kukaan nostanut esiin moninaisia kursseja tai aikaisessa vaiheessa luotuja työelämäkontakteja. Opiskeluaikana silloin, kuten edelleenkin, parasta ovat luodut ystävyyssuhteet, vapaus sekä Lex ja sen syvä yhteishenki. Muistammehan mekin nauttia enemmän kuin miettiä tulevaa.

Pihla Kankaanpää Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Ambitious minds working together makes all the difference.

Thinking Ahead Since 1899

JOIN US

PUHEENJOHTAJALTA

Jatkuvasti kehittyvä 60-vuotias Lex ry Kun oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry perustettiin vuonna 1961, ei varmasti osattu kuvitella, millainen Lex ry olisi vuonna 2021. Lex on aina elänyt ja muuttunut ajan mukaan. Maailman ja yhteiskunnan kehitys on näkynyt Lexin toiminnassa ja Lex on kehittynyt vuosi toisensa jälkeen yhä paremmaksi ainejärjestöksi. Nyt vuonna 2021, 60-vuotias Lex jatkaa kehittymistään ja uudistumistaan.

orona on muuttanut myös Lexin toimintaa radikaalisti ja toiminta on suositusten mukaisesti etänä. Suurin osa toiminnasta on jouduttu keksimään uudestaan, kehittäen uusia ja vaihtoehtoisia tapoja järjestää toimintaa. Korona on myös muuttanut Lexin hallituksen työtä ja hallituksella on ollut enemmän aikaa panostaa yhdistyksen kehittämiseen. Lexissä on meneillään useita suurempia uudistushankkeita, jotta Lex olisi valmiimpi ja parempi uusiin haasteisiin sekä valmis palaamaan normaaliin. Yhtenä suurimmista uudistuksista Lexin viime vuosien aikana kasvanutta organisaatiota selkeytetään. Kymmenet ja kymmenet vapaaehtoiset lexiläiset tekevät töitä yhteisön eteen vastikkeetta. Tavoitteena on saada kaikki erilaiset tehtävät paremmin hallituksen jäsenten johtamien toimikuntien alle, jolloin jokainen tietää kenen puoleen kääntyä ja miten mihinkin tehtävään voi päästä mukaan. Samalla kaikkien toimikuntien, kuten esimerkiksi tapahtumatoi-

LEXPRESS

mikunnan, toimintaa halutaan aktivoida ja monipuolistaa. Lisäämällä osallistavuutta ja luomalla yhteishenkeä toimikuntiin, voimme tarjota kiinnostuneille matalan kynnyksen tehtäviä ja samalla kehittää Lexiä jäsentensä toiveiden mukaisesti. Tavoitteena on, että jokainen tietää mitä vaihtoehtoja on ja miten ja milloin itseään kiinnostaviin tehtäviin voi hakea. Samalla myös kerhojen organisaatiota yhtenäistetään ja luodaan paremmat puitteet kehittää nykyisiä kerhoja ja perustaa uusia kerhoja. Näin Lexistä saadaan tulevaisuudessa yhä monipuolisempi, jäsentensä näköinen järjestö. Toinen suurista uudistushankkeista on Lexin strategian luominen. Strategiaan on tarkoitus kirjata sektoreittain pala palalta tavoitteet, päämäärät ja askelmerkit tulevaisuutta varten. Nyt on aika visioida tulevaa. Strategia tulee olemaan erityisesti hallituksen työkalu, jonka avulla kulloinenkin hallitus kehittää Lexin toimintaa niin omalla kaudellaan kuin pitkällä tähtäimellä ja muokkaa strategi-

PUHEENJOHTAJALTA

Lexistä saadaan tulevaisuudessa yhä monipuolisempi, jäsentensä näköinen järjestö

aa tilanteen mukaan. Tavoitteena on myös löytää yhteiset tavoitteet ja päämäärät yhteistyökumppaneidemme kanssa, esimerkiksi tiedekunnan sekä alumniyhdistys Senilexin kanssa. Yhdessä tekemällä voimme saavuttaa paremman tulevaisuuden. Strategia myös tuo jatkuvuutta Lexin toimintaan ja vahvistaa perinteitä. Jatkumot ovat koronan aiheuttamien muutosten takia riskissä katketa, tieto perinteistä ja käytännöistä uhkaa kadota toimijoilta tilanteen pitkittyessä. Tällä hetkellä jokaisen hallituslaisen vastuualueella valmistellaan uudistuksia, niin pienempiä kuin suurempiakin. Esimerkiksi pääsihteeri uudistaa toimistoa ja kehittää ympäristövastaavan pestiä. Opintovastaava aloitti vuosikurssiedustajien toiminnan ja kerää aktiivisesti tietoja opiskelijoiden tuntemuksista opintojen toteutuksista. Tiedotusvastaavalla on käynnissä Lexin nettisivujen kokonaisuudistus. Tapahtumavastaava kehittää nykyisiä ja uusia tapahtumia. Klubimestari kartoittaa Kirkkotien tulevia remonttitarpeita ja kehittää vuokraustoiminnan käytänteitä. Talousvastaava kehittää varainhankintaa ja ulkosuhdevastaava kehittää uusia ulkosuhdetoiminnan konsepteja ja tapahtumia. Näitä kaikkia projekteja me teemme yhdessä porukalla. Yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan ja jaksamme myös näinä vaikeina aikoina etänä. Vaikka fyysisiä tapahtumia ei tällä hetkellä ole, hallitus ei siis lepää laakereilla. Uusia etätapahtumia luodaan, suunnitelmia toteutetaan ja parempiin aikoihin varaudutaan. Tässä esiin tuotujen hankkeiden lisäksi teemme lu-

kuisia pieniä asioita, jotta voimme taas paremmin palvella yhdistyksenä jäseniämme. Toivottavasti pystymme näkemään livenä pian, koska Lexissä on edelleenkin parasta lexiläiset. Lari Sorvari Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LEXPRESS

EDARISSA TAPAHTUU

yhteiskunta kiinni, tenttitilat auki TEKSTI | KATARIINA JUHAKOSKI, RYHMÄPUHEENJOHTAJA

xam-tenttitilat ovat olleet auki suurimman osan korona-ajasta. Viime keväänä tartunnoista puhuttiin kymmenistä koko Suomessa ja nyt puhutaan sadoista. Keväänä 2020 exam-tilat suljettiin välittömästi ja nyt odoteltiin siihen asti, että Turussa tartuntojen määrä lähenteli sataa. Exam-tenttitilojen auki pitäminen on herättänyt paljon keskustelua suuntaan ja toiseen, opiskelijasta ja alasta riippuen. Toiset ovat sitä mieltä, että tilat pitäisi pitää auki hinnalla millä hyvänsä ja toiset taas sitä mieltä, että tilat olisi pitänyt sulkea jo kauan sitten. Ryhmä Lex edustaa kannassaan jälkimmäistä mielipidettä. Koemme, ettei tenttitilojen aukipitämiseen ole yhtään riittävän suurta syytä. Koko Suomi on ollut poikkeustilanteessa jo yli vuoden ja rajoituksia on jouduttu tiukentamaan erityisesti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella koko kevään ajan. Meitä on suositeltu välttämään kaikkea normaalia liikkumista, yliopiston tilat ja opiskelijaravintolat

LEXPRESS

ovat kiinni ja silti meitä vaaditaan menemään tenttitiloihin aivan normaalisti. Opiskelijoiden pakottaminen exam-tenttitiloihin on kohtuutonta terveytemme ja turvallisuutemme vaarantamista. Opiskelijat joutuvat tilassa kohtaamaan useita opiskelijoita yli tiedekuntarajojen eikä tiloissa voida valvoa maskin käyttöä tai koneiden desinfiointia millään tavalla. Se, että niitä putsataan tiiviimmällä tahdilla, ei ole riittävä toimi opiskelijoiden turvaamiseksi. Yliopisto on tiedottanut, että he huomauttavat opiskelijoille sähköpostilla, jos he saapuvat tenttitilaan ilman maskia. Tämä on kuitenkin todella tyhjä turvatoimi, sillä jos opiskelija on jo tenttinyt tenttinsä ja mahdollisesti levittäisi koronavirusta ei jälkikäteisellä sähköpostilla ole mitään merkitystä. Jollei tilojen turvallisuutta voida valvoa paremmin ei ole kohtuullista pitää niitä auki. Moni erityisesti oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista työskentelee opintojen ohella muissa kaupungeissa ja fyysisten tenttitilojen käyttäminen vaatii heitä saapumaan

EDARISSA TAPAHTUU

Tuntuu uskomattomalta rinnastaa opiskelijoiden turvallisuus ja opettajien suurempi työtaakka

julkisella liikenteellä Turkuun. Moni on myös mennyt omaa pientä yksiötään pakoon perheensä luokse ja fyysiset tentit vaativat heitä myös liikkumaan julkisilla liikennevälineillä suositusten vastaisesti. Lounais-Suomen Aluehallintovirasto linjasi 27.3.2021 alkaen kuuden hengen kokoontumisrajoituksista sisätiloihin julkisiin kokoontumisiin ja näitä rajoituksia jatketaan tällä hetkellä ainakin 26.4. asti. Yliopistoilla on oikeus poiketa näistä rajoituksista. Kuitenkin, exam-tenttitilojen käyttöä tulisi harkita vakavasti, sillä ne ovat hyvinkin julkinen kokoontuminen. Opiskelijoita vaaditaan laittamaan vaa’alle oma terveytensä tai tenttien suorittaminen. Olemme samaan aikaan myös Kelan luomassa raossa, jossa opintopisteitä on suoritettava tietty määrä vuoden aikana ja opiskelijan on tehtävä tenttinsä saadakseen opintopisteet. Moni opiskelija on päämäärätietoinen opintojensa suorittamiseksi ajallaan eikä tästä syystä jätä menemättä tenttiin, vaikka pientä flunssaa

olisikin. Yliopiston puolelta tulleet vastineet ovat olleet odotettuja, sillä heille on luonnollisempaa tukea opettajia ja tottakai monimuotoinen tenttien toteuttaminen vaatii professoreilta ja opettajilta erityistä panostusta. Yllättäjä kamppailussa oli Turun Yliopiston Ylioppilaskunta. Olen itse aina mieltänyt TYYn olevan opiskelijan puolella ja nyt olen kuullut sieltä perusteluina exam-tenttitilojen avaamiselle muun muassa sen, että etätenttien toteuttaminen on liian suuri urakka opettajille. Tuntuu uskomattomalta, että voidaan todella laittaa rinnakkain opiskelijoiden turvallisuus ja suurempi työtaakka. Tenttitilat olivat kiinni muutaman viikon ainoastaan sen takia, että tilanne oli Turussa riistäytymässä käsistä. On mahdotonta arvioida miten koronatilanne tulee etenemään, mutta yliopiston tulisi kuitenkin huolella harkita sitä, miten exam-tenttitiloja pidetään auki ja olla valmis perustelemaan päätöstään kattavasti.

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

lex 60 vuotta Lex ry:n juhlavuonna muistaa LexPress rakasta ainejärjestöä koko vuoden kestävällä Lex 60 vuotta -juttusarjalla. Toisessa osassa päästämme ääneen Lexin konkarit eli Senilexissä edelleen vaikuttavat alumnit. Eri aikakausien lexiläiset pääsevät kertomaan, mitä lexiläisyys onkaan tuonut tullessaan. Haastattelut on koonnut Senilexin tiedotusvastaava, asianajaja Inari Kinnunen.

LEX ALUMNIEN SILMIN TEKSTI | INARI KINNUNEN ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA

1. Missä vaikutat nykyään ja onko lexiläisyydellä ollut vaikutusta siihen? 2. Millaiset asiat ovat jääneet opiskeluajoilta parhaiten mieleen? Kaipaatko jotain opiskeluajoilta? 3. Mikä oli lempikurssisi? Kuka oli lempiprofessorisi?

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Mikko Korttila, lakiasiainjohtaja, Alma Media Oyj (OTK 1988) 1. Toimin Alma Media -konsernin johdossa vastaten lakiasioista, yritysjärjestelyistä ja yrityssuunnittelusta. Lexiläisyys ei sinällään ole vaikuttanut nykyiseen tehtävääni, mutta on ollut upeaa vuosien varrella huomata kuinka vahvasti lexiläiset ovat pääkaupunkiseudulla ”yliedustettuja” merkittävissä julkisen

4. Olitko opiskeluaikana mukana ainejärjestötoiminnassa?

sektorin ja elinkeinoelämän tehtävissä sekä suurimpien asian-

5. Mikä vetoaa olemaan edelleen mukana Lex ry:n toiminnassa Senilexin kautta? Näkyykö lexiläisyys elämässäsi tänä päivänä vielä jotenkin muuten?

2. Näin jälkikäteen ajatellen koko opiskeluaika oli kaiken

LEXPRESS

ajotoimistojen ykköskaartissa.

kaikkiaan kovin huoletonta. Töitä tehtiin ja hauskaa pidettiin, mutta tulevaisuutta kukaan ei jaksanut murehtia vaan kaikilla

SENILEXIN KUULUMISIA

tuntui olevan vahva usko työllistyä juuri haluamilleen alueille. Elimme myös onnellista aikaa ilman kännyköitä ja internetiä, mutta siitä huolimatta opiskelukavereiden tavoitettavuus tai sosiaaliset kontaktit yleisesti eivät olleet erityinen ongelma. 3. Kyllä Bo Grönholmin ruotsin kielen opinnot ja niihin liittyvä vierailu Uppsalaan ovat jääneet päällimmäisenä mieleen. Professorikunta kokonaisuudessaan, kuten mm. Saarnilehto, Kairinen, Wikström, Kartio, Kulla, Joutsamo on jättänyt vahvan pohjan. Lempiprofessoriksi nostaisin kuitenkin edesmenneen Hannu Tapani Klamin. Klami oli originelli persoona ja hänen oppiaineensa opiskelijoille haastava, mutta hänen ”pro opiskelija” -asenteensa tuli monta kertaa vahvasti esiin niin opetuksessa kuin Lexin epämuodollisemmissa riennoissa. 4. Oman opiskelumme ensimmäistä vuotta leimasi kakkosvuosikurssin järjestämät tutustumisbileet, joihin myös poliisi saapui kuokkavieraana tunnetuin seurauksin (toim. huom. kyseessä legendaarinen Kirkkotien käry vuonna 1982). Jos yhdistyksen taloudellinen tilanne oli sitä ennen ollut epävakaa, oli se sen jälkeen katastrofaalinen. Toimin seuraavana vuonna klubimestarina ja taloudellisia resursseja Kirkkotien ylläpitoon ei juuri ollut. Olin kuitenkin kesätöissä haastemiehenä, joka siihen aikaan oli käytännössä

Lexiläisyys on merkinnyt vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta

leppoisa puolipäivähomma ja mahdollisti töiden ohella mm. juhlahuoneiston ehostamisen. Rahaa kun ei juurikaan ollut, maalasin juhlahuoneiston kesän aikana, laatoitin vessan lattiat ja sain vielä äitini ompelemaan uudet verhot. Hyvällä talkoo- ja

haasteita sekä pohtia tiedekunnan kanssa suuntaviivoja alum-

Lex-hengellä vietiin paljon muitakin asioita eteenpäin, kunnes

niyhteistyön kehittämiselle ja myös tutkinnon päivitystarpeille.

taloudellinen tilanne alkoi vakiintua.

Lexiläisyys on merkinnyt minulle vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, joka rakentui opiskeluaikana ja on monella

5. Minulla oli kunnia olla pitkään mukana Senilexin hallituk-

tavalla kantanut eteenpäin ja yhdistää edelleen työelämän

sessa ja sen myötä läheisessä yhteistyössä niin Lexin kuin tiede-

haasteissa. Lexissä ja lexiläisyydessä on hienointa, että se elää ja

kunnan kanssa. Senilex on antanut mainion ”ikkunan” seurata

muuttuu ajassa. Ja kulloinenkin opiskelijasukupolvi on paras

tämän päivän opiskelijoiden arkea ja opiskeluun liittyviä

arvioimaan mihin suuntaan toimintaa on syytä kehittää.

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA Leena Kerppilä, juristi-lingvisti, Euroopan parlamentti (OTK/

5. Yhdistän lexiläisyyteen sellaisen positiivisen Lex-hengen,

OTM 2004)

yhteishengen ja hyvän meiningin, joka edelleen vetoaa. Lexistä kiinni pitäminen Senilexin toiminnan kautta on keino pitää

1. Vaikutan tällä hetkellä Brysselissä, jossa työskentelen

kiinni tästä yhteisöstä, johon kuulumisesta on tuntenut ylpeyt-

juristi-lingvistinä Euroopan parlamentin lainsäädäntöyksikös-

tä ja johon yhdistyvät nämä opiskeluajan muistot. Toivoisin-

sä. Työssäni viilaan säädöstekstiä lainsäädäntömenettelyn eri

kin voivani osallistua Senilexin toimintaan enemmän kuin se

vaiheissa – niin toimielinten välisissä neuvotteluissa kuin par-

minulta ulkosuomalaisena onnistuu. Samalla Senilexin toimin-

lamentin täysistuntokäsittelyn ja säädöstekstien viimeistelyvai-

taan osallistumalla toivoisi voivansa tuottaa jotakin positiivista

heen yhteydessä. Seuraan parlamentin valiokuntatyöskentelyä

nykyisille lexiläisille. Erityisesti tässä hetkessä mielessä ovat

talousarvion valvontavaliokunnassa (CONT) ja teollisuus-, tut-

opiskelijat ja tietoisuus siitä, että pandemia-ajan opiskelija

kimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE), joissa avustan draftaa-

elää pitkälti vailla juuri niitä asioita, joita itse opiskeluajoilta

misasioissa. Lexiläisyys ei ole suoraan vaikuttanut siihen, missä

suurimmalla lämmöllä muistelee.

nykyisin vaikutan. Tietä Turusta tänne keskisempään Euroop-

Nykyisessä elämässäni lexiläisyys ei juuri näy. Lähinnä kai

paan – ensin Luxemburgiin ja EU-tuomioistuimeen – viitoitti

vaan sillä tavoin, että kun tapaa itselleen entuudestaan tun-

kuitenkin vahvasti muiden EU-tuomioistuimeen harjoitteluun

temattoman lexiläisen tai senilexiläisen, tieto siitä, että jakaa

lähteneiden lexiläisten näyttämä esimerkki.

Lex-taustan, on jotenkin aina ilahduttavaa ja automaattisesti plussaa.

2. Opiskeluajoilta on mieletön määrä muistoja! Päällimmäisenä mielessä ovat ystävät ja ystävien kanssa vietetty aika. Monet opiskeluaikojen tapahtumat ja huonot läpät jaksavat naurattaa edelleen. Hulvattomia muistoja on kasapäin niin Kirkkotieltä, erilaisista Lexin tapahtumista, tiiviin tutorryhmämme excuilta kuin opiskeluvaihdosta Bordeaux’sta. Kuitenkin parasta opiskeluajassa oli siltä ajalta elämääni jääneet ystävät. En aktiivisesti kaipaa opiskeluaikoja mutta jos pitää sanoa jokin asia, jota kaipaan, se on lähinnä huolettomuus ja jatkuva mahdollisuus ystävien kanssa hengailuun. 3. Lempikurssia on mahdoton sanoa. Pidin (pidän!) opiskelusta ja kun niin moni ala ja kurssi kiinnosti, opintopisteitä – tai silloisia opintoviikkoja – kertyi hurja määrä. Koska istuin mielelläni luennoilla, monet kurssit ovat ylipäätään jääneet aika hyvin mieleen. Erityisen innostavia ja mieleenpainuvia olivat Ari-Matti Nuutilan luennot erinäisiltä rikosoikeuden kursseilta. Professoreista erityisen muistijäljen on jättänyt jo fuksivuodelta silloinen dekaani, professori Ari Saarnilehto. 4. Jep, olin melko aktiivisesti mukana ainejärjestötoiminnassa. Valmennuskurssit järjestin vuonna 2000, muuten erityisesti sitsaaminen ja muu juhliminen kiinnosti.

LEXPRESS

Parasta opiskeluajassa oli siltä ajalta elämääni jääneet ystävät

SENILEXIN KUULUMISIA

Rakkaan koirani nimikin on luonnollisesti - Lex

LexPressin päätoimittajaksi edellisen päätoimittajan kadottua Teemu Oksanen, General Counsel, Futurice (OTM 2013) 1. Monien muiden lexiläisten tapaan muutin opiskelujen loppuvaiheessa itäiseen pääkaupunkiimme eli Helsinkiin – ja tänne olen jäänyt. Nykyään työskentelen digikonsultointiyritys Futuricen General Counselina. Lex-kokemuksesta on aivan varmasti ollut hyötyä urallani. Maininnan arvoista on, että kaikki rekrytoijani ovat olleet kuitenkin ilmeisen avarakatseisia pykälistejä, jotka eivät ole pelänneet turkulaista ylivoimaa. 2. Opiskeluajoilta kaipaan kaikkea siihen liittynyttä auvoisaa vapautta ja ennen kaikkea upeita ystäviä. Näin korona-aikana kaipaus molempia kohtaan korostuu entisestään. Parhaat mieleen jääneet asiat ovat varmastikin erilaiset sattumukset, joista osaa avaan myöhemmässä kysymyksessä. 3. Lempikurssiksi nostan itse asiassa Lexin valmennuskurssit. Jo siellä nimittäin tutustuin suurimpaan osaan parhaisiin Lex-ystäviini, joiden kanssa myöhemmin könysin kastajaisissa, istuin Lexin hallituksessa (ja Wanhassa Mestarissa) ja joiden kanssa edelleen vietän aikaa. Professoreista nostan jalustalle graduohjaajani, ympäristöoikeuden professori Anne Kumpulan, joka ohjasi ympäristöoikeusummikon lempeällä otteellaan ihan kelvon tutkielman tekijäksi. Kunniamaininnan opiskelijamyönteisyydestään ansaitsee myös rikosoikeuden professori Jussi Tapani. 4. Kyllä vain – alusta loppuun. Virallisempi Lex-ura alkoi fuksivuoden jälkeisenä kesänä, kun tulin valituksi hallitukseen

vähin äänin Itä-Helsinkiin. Mennessään edellinen päätoimittaja oli vienyt myös kaikki lehden taittopohjat ja muut materiaalit, joten pääsin pakostakin uudistamaan LexPressiä isolla kädellä. Jottei alkutaival olisi ollut liian helppo ja suoraviivainen, samana kesänä tapahtui myös Kirkkotien toinen käry eli se, missä kerhohuoneisto oikeasti paloi. Kaiken kaikkiaan kohtuullinen aloitus. Päätoimittajarupeaman jälkeen toimin hallituksessa vielä tiedotustoimikunnan puheenjohtajana. Calsarin ja eritoten WappuRuilan päätoimittajuus olivat luonteva jatko edelliselle vuodelle. Sinä vuonna Kirkkotie säilyi edeltäjäänsä parempana, mutta Lex pysyi edelleen ansaitusti Turun Sanomien kohuotsikoissa Paavo Nurmen patsaan pallien pesemisen tiimoilta. Hallitusvuosien jälkeen toimin vielä useamman vuoden Ryhmä Lexin edustajana TYY:n hallituksessa ja edustajistossa. Ennen valmistumistani otin vielä sakkokierroksen johtamalla Lexin tulevaisuustoimikuntaa, joka muovasi yhdistyksen hallituksen ja muun organisaation nykyiseen muotoonsa. Joku voisi sanoa siis, että ympyrä sulkeutui, kun heitin LexPressin päätoimittajan ulos hallituksesta (toim. huom. Lex ry:n sääntömuutoksesta kyse). 5. Senilex on mainio tapa paitsi muistella menneitä, myös jatkaa verkostoitumista, sillä lexiläisethän hallitsevat maailmaa, kuten nimikkolaulussammekin todetaan. Erilaiset Lex-artefaktit kahvikupista huppariin ovat edelleen aktiivisessa käytössä. Mutta kuten totesin, ennen kaikkea lexiläisyys näkyy loistavissa ystävissäni. Ja niin, rakkaan koirani nimikin on – luonnollisesti – Lex.

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

Hanni Tihilä, syyttäjänsihteeri, Syyttäjälaitos (OTM 2020) 1. Vaikutan tällä hetkellä Syyttäjälaitoksessa ja toimin syyttäjänsihteerin tehtävissä odotellessani mahdollista apulaissyyttäjän paikkaa. Lexiläisyydellä ei ole ollut varsinaista vaikutusta siihen, että olen kiinnostunut syyttäjän urasta, mutta lexiläisyys on ehkä hieman vaikuttanut siihen, että päädyin juuri Helsingin toimipaikkaan töihin. Muutamat syyttäjällä työskentelevät entiset lexiläiset kannustivat minua hakemaan harjoittelijaksi ja houkuttelivat minut valitsemaan juuri Helsingin toimipaikan. 2. Opiskeluajoilta parhaiten on jäänyt mieleen opiskelijatapahtumat sekä tietynlainen elämän huolettomuus ja vapaus. Eniten opiskeluajoilta kaipaan päivittäisiä spontaaneja kohtaamisia ystävien ja tuttujen kanssa yliopistolla sekä tapahtumissa. Kaipaan myös Turkua! 3. Lempikurssini oli julkisia yhtiöitä käsittelevä valinnainen opintojakso. Kurssi oli toteutettu hyvin, sen sisältö oli mielenkiintoinen ja konkreettinen. Kurssilla käytiin läpi muun muassa yritysten listautumista pörssiin, yritystoiminnassa tapahtuvia rikoksia sekä yhtiön johtoa koskevia velvoitteita. Kurssi huipentui Sampo-konsernin yhtiökokoukseen. Lempiprofessorini oli Anne Alvesalo-Kuusi, joka oli myös graduohjaajani. Alvesalo-Kuusi oli professorina innostava ja hänen kurssisisältönsä olivat monipuolisia sekä tutkielman kirjoittamista tukevia.

4. Olin heti fuksina vuoden 2016 Lexin hallituksen ulkosuhdevastaavana ja seuraavana vuonna 2017 hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa olin myös mukana LexKurssien, Lex Libri Oy:n, Senilexin sekä Lakimiesliiton toiminnassa. 5. Lex ry:n toiminta ja siinä mukana oleminen oli ehdottomasti yksi parhaista asioista opiskeluaikoina, joten Senilexin toiminnassa mukana oleminen on mielestäni luonnollinen jatkumo. Olin opiskeluaikoina myös kaksi vuotta Senilexin hallituksessa neuvottelevana opiskelijajäsenenä ja sain jo silloin esimakua

Kokoonnumme entisten hallituskavereiden kanssa vähintään kerran vuodessa kesäkokouksen merkeissä.

LEXPRESS

alumnijärjestömme toiminnasta. Lexiläisyys näkyy elämässäni tänä päivänä siten, että suurin osa parhaista ystävistäni on vanhoja lexiläisiä. Kokoonnumme myös entisten hallituskavereiden kanssa vähintään kerran vuodessa kesäkokouksen merkeissä. Perinne on jäänyt hallitusvuodesta elämään ja on yksi kesän kohokohdista.

OIKKARI - LIITY KASSAAN JO OPINTOJEN AIKANA

ME TURVAAMME SELUSTASI, JOS ET HETI TYÖLLISTY VALMISTUMISESI JÄLKEEN saat n. 1500 € / kk

työttömyysturvaa, kun olet kassan jäsen

KUN PALKKA ON 2500 € / KK

saat n. 720 € / kk

työttömyysturvaa, jos et ole kassan jäsen

VOIT LIITTYÄ, KUN OLET TYÖSSÄ. JÄSENMAKSU VAIN 59 € / VUOSI. WWW.LAKIMIESTENTK.FI

LEXPRESS

Yllättävän monipuolinen ja aidosti yhteiskunnallinen ympäristöoikeus TEKSTI | IIDA OLLINPOIKA

KUVA | REETA KNUUTI

itä ympäristöoikeusjuristin työnkuvaan kuuluu

keskisuuressa kuin suuressakin asianajotoimistossa. Jälkimmäi-

asianajotoimistossa? Miten alalle päädytään ja

sessä hän työskentelikin jo ympäristöoikeudellisten asioiden

miten siellä edetään? Mistä alalla puhutaan täl-

parissa, kirjoittaen myös gradunsa kyseiselle tiimille.

lä hetkellä? Kun muun muassa näitä kysymyk-

Alun perin Isabella kiinnostui ympäristöoikeudesta jo sen

siä kysyy Isabella Jenseniltä, Castrén & Snellmanin ympäristö,

peruskurssilla. Kanssaopiskelijoiden kokema vastenmielisyys

luonnonvarat ja infrastruktuuri -tiimin toiselta associate-juris-

oikeudenalaa kohtaan kummastutti, sillä Isabella itse innostui

tilta, kuulee vastauksista aidon palon alaa kohtaan.

aiheesta niin, että päätti kirjoittaa jo notaarityönsä ympäristö-

Ennen ympäristöoikeudellisiin teemoihin ja Isabellan

rikosoikeudesta. Kun hän notaariksi valmistumisensa jälkeen

vastauksiin paneutumista lienee kuitenkin syytä kertoa ly-

hakeutui töihin ympäristöoikeuden pariin, ja ala tuntui myös

hyesti Isabellan taustasta. Opintonsa Isabella suoritti Helsin-

käytännön työssä omalta, oli uravalinta selvä.

gin yliopistossa tehden kaksikielisen tutkinnon. Opintojensa

Ympäristöoikeudessa Isabellaa kiehtoo erityisesti ympä-

aikana hän ehti myös toimimaan muun muassa Codexpressenin

ristöllisten ja taloudellisten aspektien tasapainottelu, jonka

päätoimittajana. Oikeustieteen maisteriksi Isabella valmistui

hän työnsä kautta kokee olevan aidosti mahdollista. Suuressa

lokakuussa 2020 ja työuransa juridisten tehtävien parissa hän

asianajotoimistossa kyseistä tasapainottelua ja eri näkökulmien

aloitti jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan pienessä lakiasian-

yhteensovittamista tehdään muun muassa isojen hankkeiden

toimistossa, minkä hän kuvaileekin olleen erittäin opettavainen

ympärillä pyörivien teemojen parissa. Konkreettisesti kysymys

kokemus. Sittemmin Isabella on ehtinyt tekemään töitä niin

voi olla esimerkiksi ympäristöluvan myöntämisedellytyksiin tai

LEXPRESS

Ympäristöoikeusjuristina asianajotoimistossa työskentelevä Isabella Jensen kirjoitti yliopistossa sekä notaarityönsä että gradunsa ympäristöoikeudellisesta näkökulmasta. Nyt hän pohtii mahdollisuutta myös väitöskirjan kirjoittamiseen.

kaavoitukseen liittyvästä pohdinnasta asiakkaan projektiin liittyen. Esimerkiksi kestävän kehityksen merkitys ja yritysvastuun

on suureksi avuksi. Isabellan tavanomaiseen työviikkoon kuuluu usein jonkin

painoarvo vain lisääntyvät tulevaisuudessa ja juridiikalla on

isomman hankkeen työstäminen, jolle aikaakin on yleisesti

tässä kehityksessä suuri rooli. Osa työn suolaa Isabellalle onkin

varattu enemmän. Viikkoa kuitenkin täyttävät muun ohella

sen yhteiskunnallinen merkittävyys.

myös useat pienemmät asiakkaille tehtävät ad hoc -selvi-

Yhtä lailla kiehtovana mutta haastavana aspektina tuo

tykset. Näiden myötä työpäiviin kuuluukin paljon muun

Isabella esille myös ympäristöoikeuden laajuuden ja moni-

muassa ympäristöoikeudelliseen lainsäädäntöön ja oikeus-

puolisuuden. Jo praktiikan nimi – ympäristö, luonnonvarat ja

kirjallisuuteen perehtymistä sekä erilaisten muistioiden ja

infrastruktuuri – kertoo paljon toimeksiantojen laaja-alaisuu-

selvitysten laatimista. Erityisesti etätyöaikana substanssin

desta. Vaikka näennäinen otsikko työtehtäville onkin ympäris-

parissa puurtamiseen tarpeellista vaihtelua ovat tuoneet myös

töoikeus, tulee työssä käytännössä paneutuneeksi myös lukui-

säännölliset etäkahvihetket kollegojen kanssa.

siin muihin oikeudenaloihin. Isabella korostaakin, että alalla

Mitä ympäristöoikeusjuristiksi tähtäävältä sitten vaa-

työskentelevän tulee pitää haasteista ja olla valmis pohtimaan ja

ditaan? Kuten lähestulkoon joka alan asiantuntijalle, ovat

työstämään vaikeita kysymyksiä jatkuvasti. Toisaalta pohtimi-

Isabellan mukaan ympäristöoikeusjuristillekin hyödyllisim-

nen ja ongelmanratkaisu ovatkin juuri osa työn mielekkyyttä,

piä ominaisuuksia aito kiinnostus alaa kohtaan sekä halu

ja erityisesti nuorena juristina urallaan pidemmällä olevien kol-

kehittyä asiantuntijana. Monisyisten juridisten työtehtävien

legojen tietotaidon hyödyntäminen oman pohdinnan tukena

haastavuus erityisesti uran alussa ei muodostu liian raskaaksi,

LEXPRESS

Ota askel kohti menestystä – tilaa Kauppalehti Digi 3 kk 29 €* Kauppalehti Digi seuraa talouden tapahtumia ja kertoo tärkeimmät sijoittamisen, talouden sekä työelämän uutiset. Myös kesällä. Tilaa heti kl.fi/menesty

*norm. 102 €, etu yli 70%. Tilaus päättyy automaattisesti tarjousjakson jälkeen. 20

LEXPRESS

Asianajomaailmaan suuntaavan on hyvä ymmärtää liikejuridiikkaa ja yritysmaailmaa laajemminkin

kun taustalla on aidosti oma mielenkiinto asioiden selvittämi-

parissa. Erityisesti Isabellaa itseään kiinnostaa mahdollisesti

seen. Ongelmanratkaisu ja oppiminen palkitsevat, kun niihin

väitöskirjan kirjoittaminen, olihan myös gradun kirjoittaminen

riittää sisäistä motivaatiota.

hänelle mielekästä. Tohtorikoulutettavana yhdistyisi yhtäältä

Ympäristöoikeuden alalle suuntaavaa Isabella kehottaa valitsemaan opintojensa aikana luonnollisesti ympäristöoikeusliitännäisiä kursseja, joilla saa rakennettua hyvän pohjan työ-

oman tietotaidon jakaminen ja toisaalta mahdollisuus syventää tietämystään entisestään. Juristille tärkeää on seurata alansa kuumia puheenaiheita.

elämää ajatellen. Kuitenkin myös erityisesti asianajomaailmaan

Ympäristöoikeudessa pinnalla ovat tällä hetkellä EU-säänte-

suuntaavan on hyvä ymmärtää myös liikejuridiikkaa ja yritys-

lyn ja sen tavoitteiden vaikutukset, mitä tulee niin luonnon

maailmaa laajemminkin. Hyvänä vinkkinä Isabella mainitsee-

monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen kuin vesistöjenkin

kin yleissivistävät, useampaa oikeudenalaa yhdistelevät kurssit.

tilan parantamiseen. Myös esimerkiksi ajankohtaista Euroopan

Paitsi opiskelijana, myös valmiina juristina oman osaamisen

vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) käytävää keskus-

jatkuva kehittäminen on suuressa roolissa. Muun muassa eri-

telua on tärkeää seurata, sillä sen vaikutukset ulottuvat laajasti

laiset, eri tahojen järjestämät koulutukset tuovat lisää amma-

eri ympäristöoikeuden sektoreille. Kansallisen tason ajankoh-

tillista näkökulmaa. Myös jo asianajajan ammattinimike tuo

taisista aiheista Isabella mainitsee päällimmäisenä maankäyttö-

erilaisia vaatimuksia käytävien koulutusten suhteen. Hyvänä

ja rakennuslain tulevan uudistuksen, samoin kuin luonnonsuo-

mahdollisuutena osaamisensa kehittämiseen Isabella mainitsee

jelulainsäädännön uudistamisen, mitkä tulevat vaikuttamaan

myös secondment-järjestelyn, jossa juristi lähtee määräaikai-

laajasti myös Isabellan päivittäiseen työhön.

selle työkomennukselle esimerkiksi asiakasyritykseen. Myös

On selvää, että ympäristöoikeus tulee tulevaisuudessa vain

kansainvälinen jatkokouluttautuminen esimerkiksi LL.M.

lisäämään yhteiskunnallista painoarvoaan. Isabellan kanssa

-tutkinnon (Master of Law) muodossa voi avata uusia mah-

jutellessa on myös selvää, että se monimutkaisesta maineestaan

dollisuuksia ja verkostoja. Monipuolinen juridinen osaaminen

huolimatta on yhtä lailla oikeudenala, joka herättää osaajissaan

kehittyy myös auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun

innostusta, haastaa ja palkitsee.

LEXPRESS

ETÄOPISKELUA PROFFAN SILMIN Opiskelijoiden jaksamisesta ja stressin kasaantumisesta on puhuttu kuluneen vuoden aikana todella paljon, mutta henkilökunnan kokemuksista on puhuttu vähemmän. LexPress jututti perhe- ja jäämistöoikeuden professori Tuulikki Mikkolaa etäopiskelun tuomista haasteista ja kuluneesta vuodesta. TEKSTI | VEETI KAINULAINEN

KUVA | KOTIALBUMI

Calonian piha on kovin hiljainen, ja käytävät ovat

rovaikutuksen puute voi tehdä myös professorista epävarman,

autioina. Opiskelijoiden ohella myös professo-

sillä Mikkolalle luentosali edustaa myös eräänlaista turvallista

rien on pitänyt siirtää työpisteensä kotioloihin,

tilaa. ”Luentosalissa olen lähellä opiskelijaa, ja opetus ja esi-

mikä tuo mukanaan omia haasteitaan. Professori

merkit voivat olla avoimempia niin minun kuin opiskelijoiden

Tuulikki Mikkola kertoo etäopiskelun alun olleen melkoinen

puolesta. Lähiopetuksessa on esimerkiksi kysytty neuvoja aihee-

hyppy syvään päätyyn, kun opetus piti siirtää luentosaleista

seen liittyvissä henkilökohtaisissa tapauksissa, eikä samanlaista

Zoomin uumeniin.

turvallista tilaa ole syntynyt etäopetuksessa. Zoomissa ongel-

Tekniseltä kannalta tukea oli Mikkolan mukaan vahvasti

maksi muodostuu esimerkiksi se, että opiskelija voi nauhoit-

saatavilla opintotiimin uutteran työn ansiosta, mutta arkinen

taa luennot, ja sanomisiaan joutuu miettimään tarkemmin”,

vuorovaikutus on vähentynyt merkittävästi. Keskusteluissa

Mikkola pohtii.

saatettiin arkisempien seikkojen sijaan pohtia Moodle-tentin

Huolta aiheuttaa ennen kaikkea epävarmuus: meneekö

käyttöä tai etäluentojen tallentamista, eikä työpiirissä tule juu-

oppi perille, onko tentti onnistunut ja yhdenvertainen, saako

rikaan nähtyä tuttuja kasvoja.

opiskelija vastauksen kysymyksiinsä? Nykytilanteessa on

Etäopetuksen kasvottomuus korostui myös opetuksessa:

myös haastavaa suunnitella tulevaisuutta, mikä näkyy muun

etäluennolla on mahdotonta havaita opiskelijoiden väsymystä.

muassa luentosalivarauksissa. Mikkola kertoo varanneensa

Lähiopetuksessa professori huomaa opiskelijoiden pyörivistä

syksyn opetusta varten suoraan hybridimallin mukaiset tilat,

silmistä tai epäluuloisesta supinasta, jos jokin asia ei mene

ja tenttienkin suunnittelu on entistä haastavampaa. Exam- ja

perille tai jos ryhmä tarvitsee tauon opiskelusta. Luennoinnin

Moodle-tenttien eroista esille nousee niihin käytettävä aika:

rytmi eroaa lähiopetuksesta, ja tauotus on vaikeampaa. Vuo-

Exam-tentissä erityisesti tarkastaminen vie runsaasti aikaa, kun

LEXPRESS

Luentosalissa olen lähellä opiskelijaa, jolloin opetus ja esimerkit voivat olla avoimepia - PROFESSORI TUULIKKI MIKKOLA

taas Moodle-tenteissä kysymysten laatiminen on haastavampaa.

Mikkola tiivistää. Professori kertoo myös kaipaavansa seminaa-

Mikkolalle tärkeää on tenttien yhdenvertaisuus, ja kotitentissä

reja ja matkoja, sillä nykyisessä muodossaan ne ovat melkoisen

isoksi huolenaiheeksi muodostuu mahdollisuus tehdä tentti

raskaita ja asiapitoisia. Kontaktin puuttuessa kynnys kysyä

muiden avustuksella. Etäopetuksen alettua Mikkola teki ensim-

apua on myös isompi ja professorit tuntuvat entistäkin etäi-

mäisen monivalintatenttinsä, jossa oli muun muassa aikarajoi-

semmiltä. Mikkola muistelee erästä professoria, joka oli vastan-

tuksia vilpin estämiseksi. Stressi tentin onnistumisesta oli niin

nut opiskelijan kiperään kysymykseen lyhyesti ja ytimekkäästi:

vahvaa, että monivalinnat tulivat jopa professorin uniin.

”En tiedä.” Kyseinen vastaus oli toiminut tärkeänä muistutuk-

Maaliskuussa rajoitukset tiukentuivat äkillisesti, ja

sena siitä, että kysyminen kannattaa aina ja että professoritkin

Exam-tenttitilat suljettiin alle päivän varoitusajalla. Mikkolan

ovat vain ihmisiä. ”Välillä kannattaa unohtaa ’suomalainen

mukaan äkilliseen muutokseen saatiin nopeasti selkeä linja:

pokerinaama’ ja myöntää rohkeasti, ettei tiedä jotain”, Mikkola

opiskelu jatkuu ja opiskelijoille annetaan mahdollisuus suo-

muistuttaa.

rittaa opintojaan. Tärkeää oli myös viestiä asiasta selkeästi ja

Etäopiskeluaika on ollut täynnä muutoksia, mutta Mik-

nopeasti. Ylimääräiselle tentille oli yksinkertaisesti raivattava

kolalle kotona työskentely on ollut luontevaa. Ongelmaksi voi

aikaa, ja tilanne eteni jouhevasti. Isoimpia haasteita aiheutti

kuitenkin muodostua liiallinen työnteko, sillä etäluennolta on

tenttien uusiminen: tenttiä laatiessa on mietittävä, saako sa-

turhankin helppoa siirtyä toiseen pitämättä taukoja. Lähitule-

manlaisella työllä eri arvosanoja erilaisissa tenteissä, ja yhden-

vaisuudessa siintää etäväitöstilaisuus, josta puuttuu tavallinen

vertaisuutta on myös ajateltava silloin, kun karanteeni estää

hohdokkuus. ”Onhan se kieltämättä tylsää, kun väittelijät

viimeiseen korotukseen osallistumisen.

istuvat kotonaan ja minäkin valvon tilannetta tohtorin hattu

Etäopiskelun suurimpia haasteita on ihmiskontaktin

pöydälläni”, huokaisee väitöstilaisuuden kustoksena toimiva

puuttuminen. ”Etäopetuksessa uupuminen on helpompaa, sillä

Mikkola. Eniten hän kaipaa perinteisiä perusteiden kursseja,

valmistautumisen, siirtymien ja ihmisten moikkailun puuttu-

sillä ne ovat hänelle tärkeä energiantankkaamishetki opiskeli-

essa on vaikeampaa löytää taukoja työn ja oppimisen keskellä”,

joiden kohtaamisen kautta.

LEXPRESS

ALOITA MENESTYSTARINASI MEILLÄ.

Nuoremmat harjoittelijat Nuoremmat harjoittelijat avustavat toimistomme työntekijöitä mitä erilaisimmissa toimistotehtävissä. Varsin usein heidän apunsa on meille päivän pelastus kiireen keskellä. Jos olet opintojesi alkuvaiheessa oleva oikkari, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!

KM-harjoittelijat Kun oikeustieteen opintosi ovat vähintään puolivälissä ja olet kartuttanut jo jonkin verran tiedonhakukokemusta töiden ja opintojen kautta, voit hakea harjoittelijaksi toimistomme Knowledge Management -tiimiin. KM-harjoittelijat ovat salapoliiseja, tutkijoita, analyytikkoja ja asiakaspalvelijoita, jotka etsivät juristiemme työn tueksi juuri oikeaa tietoa ja taustamateriaalia. 24

LEXPRESS

Legal Tech -harjoittelijat Legal Tech -harjoittelijat vastaavat oikeusteknologiatyökalujen käytöstä ja opastavat niihin liittyvissä kysymyksissä. Osallistut dokumenttien automatisointiprojekteihin, joissa työtehtäviisi kuuluvat automatisointityön suunnittelu ja toteutus yhdessä juristiemme kanssa sekä tekoälyohjelmiston käyttö transaktioliitännäisissä toimeksiannoissa.

Vanhemmat harjoittelijat Opintojesi loppusuoralla sinulla on loistava mahdollisuus tutustua juristin työhön vanhempana harjoittelijana. Vanhemmat harjoittelijat avustavat juristejamme toimeksiantotyössä ja toimiston kehitysprojekteissa, ja heidän työnkuvansa on hyvin lähellä vastavalmistuneen juristin työtä.

LUE LISÄÄ HARJOITTELUOHJELMISTAMME: WWW.CASTREN.FI/FI/ URAPOLKU/ OPISKELIJAT

KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA LEXPRESS

VI SES I NORDEN TEKSTI | EVELIINA KOIVNEN, ULKOSUHDEVASTAAVA

KUVAT | LEXIN ARKISTO

Mitä ovat nuo viikon mittaiset tapahtumat, joiden osallistujat matkaavat paikalle kaikista Pohjoismaista? Voiko kuka vaan lexiläinen vuosikurssiin katsomatta osallistua, vaikka ei tietäisi tapahtumasta mitään?

eitä oikeustieteen opiskelijoita on siunattu

seuraavien välillä; yritysvierailut, tutustuminen hienoimpiin

yhdellätoista kansainvälisellä viikolla vuodes-

nähtävyyksiin sekä pohjoismaalaisten oikeustieteen opiskelijoi-

sa. Lexin lisäksi kansainvälisten viikkojen

den kanssa verkostoituminen erinäisten tapahtumien muodos-

järjestämiseen omassa kotikaupungissaan

sa. Iltoihin painottuvien juhlien lisäksi osallistujat pääsevät

osallistuu 10 muuta ainejärjestöä ympäri Pohjoismaita. Oma

tutustumaan keskenään erilaisten ohjelmanumeroiden muodos-

kv-viikkomme on normaalisti sijoittunut maaliskuun viimeisel-

sa. Omat suosikkini ovat esimerkiksi olleet trampoliiniparkki

le viikolle, sen perinteisesti huipentuessa Lexin vuosijuhliin.

sekä Islannin Blue Lagoonissa pulikointi.

Jokaisen ainejärjestön omalla kv-viikolla on omat veto-

Mikä sitten tekee Lexin omasta kv-viikosta erityisen?

naulansa ja ohjelmanumerot jotka erottavat ne muista aine-

Kv-viikkomme on tunnettu esimerkiksi minttumaistelusta sekä

järjestöistä. Kaikkia kv-viikkoja kuitenkin yhdistää tasapaino

sitä seuraavista minttuolympialaisista. Suosituksi on muodostu-

LEXPRESS

nut myös excursio kylpylään. Lexin kv-viikosta, kuten kaikis-

kontakteja pohjoismaalaisten oikkareiden kesken. Itse olen

ta muistakin kv-viikoista, erityisen kuitenkin tekee lopulta

saanut ystäviä niin Suomesta kuin muista Pohjoismaista,

kv-viikolle osallistuvat ihmiset ,jotka tuovat mukanaan kukin

joihin en välttämättä olisi koskaan törmännyt ilman kv-viikolle

omalla tavallaan huikean fiiliksen joka jatkuu tiistai-illasta

osallistumista. Kv-viikoista on mahdollista saada irti se mitä

aina sunnuntai-iltaan silliksen päättymiseen saakka.

itse haluat ja kaipaat. Voit tulla paikalle tutustuaksesi uuteen

Vallitsevan koronatilanteen johdosta jouduimme perumaan

maahan,sen yrityksiin ja työmahdollisuuksiin, taikka yksin-

kevään 2021 Lexin kv-viikon. Onneksemme kv-viikkomme

kertaisesti oppiaksesi miten tanskalaiset sitsaavat. Haluankin

siirtäminen vuosijuhlien mukana tämän vuoden syksylle onnis-

rohkaista jokaista kenellä on edes joskus käynyt mielessä ottaa

tui. Lexin kv-viikon uusi ajankohta on siis 21.-26.09.2021.

osaa kv-viikolle, ilmottautumaan tulevaisuudessa sellaiselle!

Miksi sitten mielestäni jokaisen lexiläisen tulisi edes kerran

Ulkosuhdevastaavana järjestän ulkoasiaintoimikunnan kans-

osallistua kv-viikolle, oli se sitten Lexin oma tai jonkun muun

sa Lexin kv-viikon. Mikäli sinulta löytyy pienintäkään mielen-

ainejärjestön kv-viikko? Kv-viikot ovat ainutlaatuinen mah-

kiintoa osallistua järjestämiseen tai edes kuulla mistä on kyse,

dollisuus päästä tutustumaan sisarainejärjestöjen oikkareihin

osallistu ihmeessä ulkoasiantoimikunnan seuraavaan kokouk-

joiden kanssa tulemme mitä todennäköisimmin olemaan

seen. Seuraava kokous on huhtikuun lopussa.

tekemisissä myös työelämässä. Kv-viikot ovat myös ainoita tapahtumia, joissa saa mahdollisuuden luoda kansainvälisiä

Voimia ja tsemppiä kaikille tasapuolisesti loppukevääseen!

VUOSIJUHLIEN TUNNELMAA VUOSIEN VARRELTA TEKSTI | ELLENETTA JESTOI JA ERIIKA KULTA

KUVAT | LEXIN KUVA-ARKISTO, PAULI ALANKOJAN KIRJA ”KORKEA LAKI JA OIKEUS”

Vuosijuhlia on vietetty heti Lex ry:n alusta alkaen. Ensimmäisiä vuosijuhlia vietettiin vuonna 1962 Hamburger Börsissä. Kuva on peräisin Pauli Alankojan kirjasta ”Korkea laki ja oikeus”. Puhujana juhlissa oli Bengt Broms. Kirjan tekijä istuu pöydän päässä. Pauli Alankoja on yksi ainejärjestön perustajajäsenistä ja oli osa Lexin ensimmäistä hallitusta. 28

LEXPRESS

2001 cocktailtilaisuus VPK-talolla.

Kuvasta havaittavat punssikorvat olivat vuonna 2001 ja ovat edelleen osa vuosijuhlia.

Vuoden 1989 vuosijuhlista tehtiin LexPressiin muutaman sivun sarjakuva otsikolla ”Salamyhkäinen joukko”. Sarjakuvan lopussa todetaan, että kestävimmät juhlivat Lex ry:n 27. vuosijuhlia useamman päivän ja huhupuheiden mukaan kaikkein sitkeimmät sinnittelevät vielä edelleen. ”Ken tietää, se sen kokee.”

Vuoden 2001 vuosijuhlamarsalkat Heidi Nieminen ja Max Gylling Lex ry:n 40. vuosijuhlapäivänä. Marsalkkojen alkuperäisenä suunnitelmana oli järjestää ainejärjestön kunniaksi ilotulitus. Turun kaupungin järjestyssäännöt eivät kuitenkaan sallineet tätä ideaa, vaan erikoisnumerona vuosijuhlissa nähtiin ilotulituksien sijaan sambatanssia. Sambatanssi yllytti juhlijat tanssimaan letkaa, joka täytti VPK-talon alakerran.

Vuonna 2004 kameralle ja LexPressiin taltioitui vähän menevämpää juhlimista kestävät punssikorvat. LEXPRESS

Kunniapuhujana 45. vuosijuhlissa oli piikkiöläinen Matti Manner. Manner muisteli puheessaan opiskeluaikaansa 70-luvulta. Silloin Kirkkotie oli lexiläisten päiväkerho ja yökerho, joka oli auki vähintään neljänä päivänä viikossa. Kirkkotie oli silloin jo suosittu juhlapaikka, joka nykyäänkin vappuisin on tungokseen asti täynnä väkeä niin, että seinät hikoilevat tanssijoiden määrästä.

55. juhlavuotta vietettiin VPK-talon sijaan Turun Messukeskuksessa.

55. vuosijuhlaa Turun Messukeskuksessa. 30

LEXPRESS

Iloinen juhlakansa vuonna 2012 VPK-talolla.

Kuvassa vuoden 2010 vuosijuhlamarsalkat. Marsalkoilla on perinteiseen tapaan marskisauva, jota lattiaan pamauttelemalla pyritään saamaan juhlakansa hiljaiseksi puheita varten.

2018 juhlittiin 58-vuotiasta ainejärjestöämme myös Messukeskuksessa.

Juhlan kulku ollaan haluttu säilyttää arvokkuutta vaalien ja ikääntyvää ainejärjestöämme kunnioittaen - ERIIKA KULTA Vuosijuhlilla on myös tapana laulaa muutama sitsilaulu. Laulujen sanat löytyvät vuosijuhlien käsiohjelmasta, joten ei huolta, jos sanat eivät ole ulkomuistissa.

Tanssia ja kilistelyä Messukeskuksella vuonna 2018. LEXPRESS

Vuosijuhlien toimikunnasta kootaan myös lippuairue, joka kantaa Suomen lipun ja Lex ry:n lipun lavalle.

KV-viikkojen vieraat ovat perinteisesti istuneet fuksien kanssa VPK-talon yläkerrassa.

Vieraat odottavat 58. vuosijuhlan virallisen osuuden alkamista.

Lakimiesliitto sponsoroi 58. vuosijuhlille snapsilasit. (Funfact: Vuonna 2001 Iittala oli lahjoittanut vuosijuhliin 500 kartioryyppylasia.)

Lex ry arvokkaana 58. vuosijuhlilla. 32

LEXPRESS

Mutta miten juhlitaan nykyään? Selailtuani kolmenkymmenen vuoden takaisia Lexpressin juttuja vuosijuhlien huumasta voin todeta, että merkittäviä muutoksia tämän arvokkaan juhlan kulussa ei ole tapahtunut. Juhlan kulku ollaan haluttu säilyttää arvokkuutta vaalien ja ikääntyvää ainejärjestöämme kunnioittaen. Kunniapuhuja

esittävät onnitteluja ikääntyvälle ainejärjestölle. Cocktailtilaisuuden jälkeen siirrytään itse pääjuhlaan, jossa vuosijuhlamarsalkat toivottavat juhlaväen tervetulleiksi ja kutsuvat kunniavieraat sisään. Juhlat alkavat arvokkaasti lippujen saapumisella, jota seuraa kolmen ruokalajin illallinen ja juhlapuheet.

jakaa juhlakansalle rakkaita ja opettavaisia muistojaan opiskeluajoiltaan ja yhdistyksen puheenjohtaja esittää tervehdyksensä sekä jakaa tunnustukset ansioituneille jäsenille. Ennen vuoden odotetuinta iltaa järjestetään tanssi- ja etikettikurssi vuosijuhlatunnelmaan virittäytymiseksi ja tapahtuman saloihin tutustumiseksi. Pukukoodina on toiminut vuodesta toiseen frakki tai tumma puku, mikä tarkoittaa naisilla juhlavaa pitkää iltapukua, sillä osana juhlan arvokkuutta ovat arvokkaasti pukeutuneet juhlavieraat. Vuosijuhlat alkavat cocktailtilaisuudella, jossa kutsuvieraat

Läpi juhlan raikuvat Lexiläisille tutut laulut laulunjohtajien säestäminä. Pääjuhlan aikana on conference, jolloin vierailla on mahdollisuus käydä ehostautumassa ja janoisimmat vieraat voivat hakea täydennystä laseihinsa baarin puolelta. Itse pääjuhla päättyy etikettikurssilla kerrattuihin tanssiaskeliin, minkä jälkeen siirrytään jatkoille ja jatkojenjatkoille hakemaan vauhtia seuraavan päivän sillikselle. Silliksellä frakit ovat saattaneet jo vaihtua opiskelijoille tuttuihin haalareihin ja rennompi juhlinta voi jatkua. - Eriika Kulta, vuoden 2019 vuosijuhlamarsalkka

Vuoden 2019 vuosijuhlamarsalkat Eriika Kulta ja Aleksi Nikkanen. Marskisauvaan on kaiverrettu laatoin aiempien vuosien marsalkat. Vuoden 2019 vuosijuhlat ovat viimeisimmät järjestetyt.

LEXPRESS

HANNES SNELLMAN

SUMMER SCHOOL EST. 2017

Hannes Snellman Summer School

Seal the Deal 19-20 August 2021

Summer School 2021 is Here!

Are You Ready to Roll Up Your Sleeves and Seal the Deal? Hannes Snellman Summer School is a two-day event consisting of lectures, interactive exercises and workshops, and informal evening events, during which Hannes Snellman’s experienced lawyers show students how business law is put into practice. Hannes Snellman Summer School is designed to be a learning tool for students, and the theme of the Summer School changes every year. The topic of this year’s Summer School is ‘Seal the Deal’. The event will take place in August and focus on the topic of M&A and financing in an IP-focused transaction. We will take a closer look at IP as the most valuable asset of a company and how IP issues affect transactions, and we will also sign and close the deal together. Eager to know more? Continue reading to get the details about the concept!

Who Can Participate?

When and Where?

Practicalities

Hannes Snellman Summer School is aimed at Finnish and Swedish law students who have already completed at least two years of study. You do not need to have any previous studies on the topic in order to apply, but we do hope that you are enthusiastic about it.

Hannes Snellman Summer School takes place at the end of August, every other year at our Stockholm office and every other year at our Helsinki office. This year’s Summer School will be organised in Finland on 19 and 20 August 2021 if the situation allows. If needed, the event will be organised remotely or in hybrid format.

The cost of travel and accommodation is covered for students living outside of the city in which the Summer School is held, and all participants will receive a certificate at the end of the event.

“Such a memorable and inspiring two days! This was among the best events I have participated during my law studies. All the workshops were well structured and a lot of fun. Everyone was able to provide opinions, and everyone was able to participate. Arbitrators were active and asked good questions and provided valuable feedback to all participants at the end of the workshop. The atmosphere was relaxed but everybody focused on the matter.” – Summer School 2020 Participant If you want to be a part of this unique experience, make sure to keep an eye on our social media channels in the near future for instructions on applying. We will be accepting applications on our website in April and May, and the specific dates will be announced soon. More information about Hannes Snellman Summer School is available on our website at www.hannessnellman.com/ careers/students/summer-school/.

Ilmastojuristi Emmi Simonen kannustaa etsimään omanlaista polkua TEKSTI | CAMILLA SAARINEN

LEXPRESS

KUVA | KOTIALBUMI

IUS NATURALE

mmi Simonen on harvinaisuus Turun oike-

te Operations Oy:ssä, yleishyödyllisen Compensate-säätiön

ustieteellisen alumnien joukossa, sillä hän

omistamassa voittoa tavoittelemattomassa osakeyhtiössä,

identifioi itsensä ilmastojuristiksi. Simo-

jonka tarkoitus on hillitä ilmastonmuutosta. Compensaten

nen on valmistunut syksyllä 2019 ja hän on

perusidea on tarjota kuluttajille, yrityksille ja muille toi-

työskennellyt kahdessa ilmastovaikuttamiseen liittyvässä

mijoille mahdollisuus ylijäämäpäästöjen kompensointiin.

tehtävässä.

Yritys skannaa yhteistyössä tieteellisen asiantuntijapaneelin

Kuten voi arvata, Simonen painotti opinnoissaan

kanssa vapaaehtoisilta päästöjen vähennysmarkkinoilta

ympäristöasioita. ”Tein notaarin ympäristöoikeudesta.

kaikkein luotettavimmat ja kestävimmät projektit, ja ostaa

Kantavana teemana opinnoissani oli myös kansainvälisyys,

asiakkaidensa puolesta päästövähennyksiä niistä. Tehtävät

ja lisäsin ympäristökärkeä EU-oikeuden syventäviin opin-

startup-yrityksessä olivat monipuolisia.

toihini.” Simonen on suorittanut myös poikkitieteellisen

”En vastannut yksin oikeudellisista kysymyksistä,

kestävän kehityksen opintokokonaisuuden ja kannustaakin

mutta monet asiat tulivat pöydälleni selvitettäväksi. Julki-

oikkareita ottamaan kursseja muualta kuin omasta tiede-

suudesta on voinut lukea erilaisista kompastuskivistä, joita

kunnasta. ”Opintojen aikana huomasin haluavani tehdä

Compensaten eteen on tullut juridisesti. Startup-ympäris-

töitä monialaisessa ympäristössä.”

tössä hienoa on se, että saa olla luomassa uusia rakenteita

Melko harvinaiselle urapolulle päätymiseen on vai-

ja toimintamallia. Minun piti esimerkiksi tietosuojalain-

kuttanut moni muukin asia kuin valinnat opinnoissa.

säädännön saralla luoda käytännöt ja prosessit. Lisäksi esi-

”On vaikeaa arvioida mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet

merkiksi laadin uusia sopimuspohjia alusta asti. Työnkuva

siihen, että on tässä. Myös omat intressit ennen opintojen

oli monipuolinen: sopimus-ja tietosuojalainsäädännön

aloittamista ovat varmasti muovanneet polkuani. Hahmo-

lisäksi työtehtäväni liittyivät esimerkiksi vero- ja yhtiöoi-

tin jossain vaiheessa, mitkä ovat juuri minulle kaikkein

keuteen.”

tärkeimpiä asioita maailmassa. Ilmastonmuutoksen hil-

Pienen yrityksen inhouse-juristina Simosen piti oppia

litseminen ja ihmisten näköinen siirtymä kohti kestävää

hahmottamaan, milloin tarvitsee apua muualta ja milloin

tulevaisuutta oli yksi niistä. Olen halunnut käyttää ammat-

pystyy hoitamaan asiat sisäisesti. ”Aloitus oli tosi jännit-

titaitoani näiden arvojen edistämiseen.”

tävää, kun ei ollut juristiarmeijaa tukena. Toisaalta yhtei-

Opintojen ohella Simonen ehti olla mukana muun

sössä pystyi kyselemään, ja tiesi ettei ollut koskaan yksin.

muassa ELSA Turun ja TYYn toiminnassa ja hän pitää

Myös opiskeluajalla luoduista verkostoista oli apua: usein

näitä valintoja merkityksellisinä. ”Yksittäinen iso asia oli

tiesi jonkun, jolta voisi kysyä apua.”

vuosi TYYn hallituksessa. Olin vastuussa muun muassa ympäristö- ja kehitysyhteistyöstä.” Simonen pitää hallitustyöskentelyssä saatua kokemus-

Simonen koki ensimmäisessä juristin tehtävässään opiskelun ja työelämän eron suureksi. ”Kysymyksenasettelu on erilainen. Kysymykset ovat monialaisia ja oikeudenalat

ta esimerkiksi maan hallituksen esitysten lukemisesta ja

ylittäviä. Kun lanseerattiin uusi puhelinsovellus, minulta

kommentoinnista arvokkaana, ja kokee ymmärryksensä

tultiin kysymään, että mitä kaikkea tässä pitää ottaa huo-

lainsäädäntöprosessista kasvaneen. Juridiikkaa pääsi katso-

mioon. Se oli erilaista, ja vaati ajattelutavan muutosta.”

maan eri näkökulmasta. ”Asioilla, joita TYYssä ja monissa

Simosen mukaan ei kannata haaveilla siitä, että olisi

järjestöissä tehdään, on kosketuspintaa juristin työhön.”

valmis, kun lähtee yliopistosta. ”Vaikka yliopistokoulutus

Simosen ensimmäinen oman alan työpaikka oli Compensa-

antaa hyvän teoreettisen pohjan, tietyt asiat oppii vasta

LEXPRESS

THERE’S A POINT IN EVERY SENTENCE.

Astrea provides high quality legal services in all fields of business. Astrea is based in Helsinki, Turku and Oulu. We take care of our clients assignments with expertise and efficiency both nationally and internationally. We offer functional solutions and up-to-date knowledge in any required environment. TURKU Kauppiaskatu 5, 20100 Turku | puh. (02) 273 0200 | turku@astrea.fi

HELSINKI Pieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinki | puh. (09) 681 8290 | helsinki@astrea.fi

LEXPRESS OULU Rantakatu 4, PL 557, 90101 Oulu | puh. (040) 583 8043 | oulu@astrea.fi

IUS NATURALE

työelämässä. Avoin ja utelias mieli on tärkein oman ammatillisen kehityksen kannalta.” Startup-ympäristö vaati uudenlaista asennoitumista, ja selkeytti Simoselle juristin roolia työyhteisössä. ”Aluksi joutui opettelemaan paljon ratkaisukeskeisyyttä. Ihmisillä oli paljon ideoita ja ajatuksia joita piti mahdollistaa, ja toisaalta arvioida mikä on toteuttamiskelpoista ja mikä ei. Omaa ammattikieltään piti opetella kääntämään ymmärrettävään muotoon. Tehokas kommunikointi ja

Avoin ja utelias mieli on tärkein oman ammatillisen kehityksen kannalta

kyky asettua toisen ihmisen asemaan on mielestäni tärkeää työyhteisössä.” Helmikuussa Simonen aloitti uudessa tehtävässä liikenne- ja viestintäministeriössä. Simonen toimii ylitarkastajana ministeriön verkko-osaston ilmasto- ja ympäristöyksikössä, ja hänen pöydälleen kuuluu tieliikenteen päästöjen vähentämiseen liittyviä kansallisia ja EU-oikeudellisia

motivoi ja mitä haluaa oppia.” Monet, joille ilmastoasiat ovat tärkeitä kärsivät ilmas-

kysymyksiä. Liikenne muodostaa kansallisista kasvihuo-

toahdistuksesta. Työskentely planeettamme kohtalonkysy-

nepäästöistä noin viidenneksen, ja siitä yli 90 % tulee

myksen kanssa voi olla uuvuttavaa. Simonen kokee kuiten-

tieliikenteestä.

kin työnsä voimaannuttavaksi. ”Jos tekisin jotain muuta

Kyseessä vaikuttaisi olevan ilmastojuristin unelma-

luultavimmin käyttäisin vapaa-aikaani ilmastovaikuttami-

työpaikka. Simonen myöntääkin ministeriön tuntuvan

seen. Kun edistää itselleen tärkeää asiaa työn puolesta 40

tämänhetkisessä elämäntilanteessa sellaiselta. Hän kuiten-

tuntia viikossa, se vie ahdistukselta kärjen. On tutkittukin,

kin toivoo, että kymmenen vuoden päästä hänellä olisi jo

että tekeminen auttaa ilmastoahdistukseen. Työn takia täy-

uusia haaveita. Esimerkiksi EU-päätöksenteon näkeminen

tyy toki lukea paljon ilmastouutisia, mutta se tuo muka-

paikanpäältä kiinnostaa.

naan myös ammatillisen suhtautumisen uutisointiin.”

Työ ministeriössä on monin tavoin erilaista kuin Com-

Ilmasto- ja ympäristöasiat kiinnostavat yhä useampia

pensatella, eikä Simonen halua asettaa niitä vastakkain.

oikeustieteen opiskelijoita. Simonen kannustaa vastaa-

”Yksityisellä puolella on tietynlaista luovuutta, kurssia voi

valle uralle haluavia ensisijaisesti hakemaan itseä oikeasti

muuttaa ja on mahdollisuus kokeilla. Siellä pääsi näke-

kiinnostavia töitä, vaikka stressi työn löytämisestä voi olla

mään juridiikasta paljon erilaisia puolia ja oppi nopeasti

kova. ”Itselläni on toiminut se, että panostan tiettyihin

isoja kokonaisuuksia ja asioiden yhdistämistä. Toisaalta

hakemuksiin todella paljon, ja saatan siksi jättää hakemat-

ministeriötyöskentelyn voi sanoa olevan vielä vaikuttavam-

ta joka ikiseen paikkaan. Kannattaa luottaa siihen, että itse

paa, sillä lainsäädäntö koskettaa kaikkia. Molempia puolia

tietää mitä haluaa. Toki korona varmasti tekee työnhake-

tarvitaan. Yhteiskunta ja lait eivät muutttuisi, jos yrityk-

misesta entistä haastavampaa. Jos haluaa lainsäädäntötyö-

set, järjestöt ja yksittäiset ihmiset eivät vaatisi muutosta,

hön, suosittelen myös ottamaan seminaarityön metodiksi

mutta valtio on se, joka voi muuttaa asioita muun muassa

jonkun muun kuin lainopillisen näkökulman. Uteliaisuus

lainsäädännön avulla. On juristista kiinni, kumpi puoli

on opinnoissa hyödyksi.”

LEXPRESS

OPISKELUNURKKA

Puhtaiden vitosten oppilas TEKSTI JA KUVA | FANNI RAPALA

Kirjavinkkinä Carl Newsportin ”How to become a straight-A student”.

”My friends always wondered why I was never in the library, but instead in the student center socializing, or at a party, or at an event. They said I made it ‘all look so easy’”. Anna, a straight-A college student. Hei taas täältä opiskelunurkasta. Kaikki oikkarit varmasti tietävät tunteen, kun tenttimateriaalia on yli tuhat sivua kurssia kohden, lisätehtävien ja ryhmätöiden deadlinet painavat päälle ja jossain välissä täytyisi nukkuakin. Sen vuoksi haluankin tällä kertaa suositella kirjaa, josta olen saanut monia hyviä vinkkejä tehokkaaseen opiskeluun. Kirjan nimi on “How to become a straight-A student” ja sen on kirjoittanut Cal Newport. Kirja on jaoteltu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee perusasioita opiskeluun liittyen, toinen tenttejä ja kolmas esseitä. Kirjassa haastatellaan opiskelijoita, jotka ovat onnistuneet saamaan hyviä arvosanoja vähäisellä työmäärällä. Menestyksen takana on heidän tehokkaat opiskelutekniikkansa. Esittelen muutaman tekniikan, joita itse käytän päivittäin. Näiden lisäksi kirjasta löytyy lukematon määrä muita hyviä tekniikoita tehokkaaseen opiskeluun. “Go big or go home. Seriously. Work hard when you work and you’ll have plenty of time to play hard”. Lydia, a straight-A college student.

LEXPRESS

OPISKELUNURKKA

1. Lista

Käytän joka aamu hetki aikaa siihen, että piirrän paperille kaksi saraketta. Ensimmäiseen kirjoitan otsikoksi “to do”, ja toiseen “things to remember”. Ensimmäiseen sarakkeeseen kirjoitan asiat, jotka tänään täytyy tehdä. Saatan kirjoittaa siihen myös asioita, jotka eivät liity opiskeluun, kuten “maksa laskut” tai “hae koiranruokaa”, jotta nekään eivät unohdu. Kirjoittamalla päivän tehtävät ylös minun on helpompaa suunnitella ajankäyttöäni. Toiseen sarakkeeseen kirjoitan tehtäviä ja asioita, joita tulee päivän aikana mieleen, mutta joita ei tarvitse hoitaa samana päivänä. Esimerkiksi “palauta kirjat” tai “varaa exam-tila”. Päivän päätteeksi tarkistan, mikäli minulta on jäänyt jotain tekemättä ja siirrän sen seuraavan päivän “to do”-listalle. Samalla tarkistan “things to remember”-sarakkeen ja siirrän siinä olevat tehtävät kalenteriin tai seuraavan päivän “to do”-listalle.

2. Kalenteri

Merkitsen tehtävien deadlinet ja tenttien päivämäärät aina kalenteriin, jotta pysyn perillä niistä. Teen tämän osana aamurutiinia, eli sen jälkeen, kun olen kirjoittanut listan päivän tehtävistä. Pidän työpöydälläni avonaista viikkokalenteria, josta tarkistan joka maanantai tulevan viikon deadlinet. Näin ollen pystyn heti viikon alussa suunnittelemaan tulevan viikon ajankäyttöä siten, että saan tehtävät palautettua ajoissa.

3. Opiskelupäiväkirja Merkitsen joka aamu päiväkirjaan tärkeimmät tehtävät, kuten “esseen viimeistely”. Kun lopetan opiskelun siltä päivältä, kirjoitan sainko kaiken tehtyä vai jäikö jotain tekemättä. Mikäli jotain jäi tekemättä, kirjoitan listan alle lyhyen selityksen siitä, miksi en saanut tehtävää tehtyä. On

helpompaa keksiä tekosyitä mielessään kuin kirjoittaa niitä paperille. Lisäksi huomaan, jos välttelen jotain tehtävää päivästä toiseen. Tämä tekniikka tuo minulle motivaatiota suorittaa jopa ne inhottavimmat tehtävät, sillä tuntuisi väärältä keksiä päivästä toiseen tekosyitä sille, miksi en ole hoitanut tehtävää. Tätä tekniikkaa voi käyttää päivittäin taikka esimerkiksi sellaisina ajanjaksoina, jolloin on paljon tehtävää ja on erityisen tärkeää saada aikansa käytettyä tehokkaasti. Itse käytän tätä lähinnä silloin, kun tiedossa on useampi deadline tai tentti.

4. Raskaat päivät

Toisinaan deadlinet ja tentit kasaantuvat samoille päiville, jolloin tiedossa on enemmän tehtävää kuin yleensä. Tällöin suunnittelen etukäteen muutaman päivän, jolloin opiskelen enemmän kuin normaalisti. Mikäli palautuksiin on vielä esimerkiksi viikko aikaa, pyhitän tiistain ja torstain täysin opiskelulle. Pyrin kirjaamaan myös nämä päivät kalenteriin, jotta en sovi muuta menoa niille päiville. Usein kerron näistä myös poikaystävälleni, jotta hän tietää, että tarvitsen erityisen paljon rauhaa keskittyä. Tällaisen päivän jälkeen saatan pitää kevyemmän päivän tai jopa kokonaan vapaapäivän. Viimeisenä haluaisin muistuttaa, että on tärkeää olla myös rehellinen itselleen ja asettaa itselleen realistisia tavoitteita. Ei ole kannattavaa kirjata päivittäin “to do”-listaan liikaa tehtäviä tietäen, ettei ehdi suorittamaan niitä, sillä se syö motivaatiota. On tärkeää asettaa itselleen sellaiset tavoitteet, jotka pystyy suorittamaan. Muutoin “to do”-listan pitäminen vain vähentää motivaatiota, eikä lisää sitä. Lisäksi täytyy muistaa, että tehokkaiden opiskelutekniikoiden lisäksi on tärkeää pitää taukoja, syödä ravitsevasti ja nukkua riittävästi. Kaikki opiskelutekniikat eivät sovi kaikille, mutta tästä kirjasta varmasti jokainen löytää mieluisan. Antoisia lukuhetkiä! “Students who develop superior study skills can do more in less time”. Rielle, a straight-A college student.

LEXPRESS

OPINTOPALSTA

Kansallista arviointia oikeustieteellisistä

ansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

dollisella realiteetilla arvioimaan oman tutkintonsa vastaa-

toteuttaa vuosina 2020-2021 arvioinnin

vuutta arviointikysymyksiin. Myös ainejärjestöille annettiin

oikeustieteellisestä koulutuksesta. Arvioinnin

mahdollisuus vastata itsearvioinnin muodossa keskeisiin

tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva oikeus-

kysymyksiin.

tieteellisen alan koulutusten vahvuuksista ja kehittämis-

Oikkarit ympäri Suomea kohtaavat usein erilaisten

kohteista. Arvionti keskittyy tuottamaan tietoa tutkintojen

toimikuntien myötä ja keskustelimme oikeustieteellisten

tuottamasta osaamisesta, työelämärelevanssista ja jatkuvas-

ainejärjestöjen opintovastaavien kanssa Karvin toteuttamas-

ta oppimisesta. Arvioinnissa kiinnitetään myös huomiota

ta arvioinnista. Suurin osa opiskelijaedustajista oli tehnyt

korkeakoulujen kykyyn kehittää koulutustarjontaansa vas-

saman huomion – itsearvioinnit on tehty kaikissa yliopis-

taamaan muuttuvia osaamisvaatimuksia ja tulevaisuuden

toissa aika yläkanttiin. On luonnollista, että tiedekunnat

toimintaympäristöä.

haluavat antaa itsestään parhaan mahdollisen kuvan. Itse-

Arvioinnissa huomioidaan suomen- ja ruotsinkieliset oi-

kehu ei kuitenkaan ole itsearviointia ja näin ollen ei ehkä

keusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon johtavat

toteuta itsearvioinnin tarkoitusta. Onneksi arviointiryhmä

koulutukset sekä näiden lisäksi muun muassa Itä-Suomen

tunnisti jo etukäteen tämän mahdollisuuden ja tästä syystä

yliopiston julkisoikeuden hallintotieteiden kandidaatin ja

halusi läpi arvioinnin huomioida myös opiskelijoiden näkö-

maisterin tutkinnot sekä myös muita oikeustieteelliseen

kulmia. Opiskelijoiden mielipide on tavallaan peilinä sille,

tutkintoon alaltaan verrannolliset tutkinto-ohjelmat. Ar-

mitä tiedekunnat kertovat omasta toiminnastaan, sillä usein

viointiin on siis pyritty saamaan mukaan mahdollisimman

tiedekunnan ajatukset ja opiskelijoiden kokemukset eroavat

kattava joukko alan koulutuslaitoksia.

toisistaan runsaasti.

Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin nyky-

Itsearviointien jälkeen oli aika yksikkökohtaisille haas-

tilan analyysi. Käytännössä tämä tarkoitti yliopistojen ja

tatteluille. Normaalitilanteessa yksikkökohtainen arviointi-

ainejärjestöjen itsearviointia siitä, miten nykyiset ohjelmat

vierailu olisi toteutettu paikan päällä, mutta luonnollisesti

toteuttavat arvioinnin keskeisiä huomioita. Tiedekunta

poikkeusolot eivät tätä mahdollistaneet ja kaikki haastatte-

teki peruskoulutustoimikunnan ja koulutuksesta vastaavan

lut toteutettiin etänä. Alkupäivän ajan tiedekunnan henki-

dekaanin johdolla itsearvioinnin ja pyrki parhaalla mah-

lökunta, professorit ja dekaanit olivat haastateltavina ja sen

LEXPRESS

OPINTOPALSTA

Meidät koulutetaan samaan työelämään, jolloin olisi myös reilua, että tutkintomme olisivat vertailukelpoisia

jälkeen oli opiskelijoiden vuoro. Opiskelijoilla oli luonnollisesti aika paljon sanottavaa. Alkuun Karvin henkilöstö alusti tilaisuuden ja sen jälkeen jakauduimme työryhmiin keskustelemaan aiheista. Muun

yliopisto kunnioittaa omia perinteitään. Meidät kuitenkin koulutetaan samaan työelämään, jolloin olisi myös reilua, että tutkintomme olisivat todella vertailukelpoisia. Arvioinnilla on myös yksikkökohtaisia hyötyjä. On ollut

muassa osaamisemme testaaminen ja tenttien arvioiminen

äärimmäisen merkityksellistä, että koko tiedekuntaa on

puhuttivat paljon. Yksi pääkysymyksistä arvioinnissa on

vaadittu yhdessä pohtimaan keskeisiä kysymyksiä. Näillä

opintojen työelämälähtöisyys. Monet kokivat, että opetuk-

on varmasti merkitystä myös tulevaisuudessa. On helpompi

sessa voitaisiin entistä enemmän painottaa soveltavaa työs-

lähteä tekemään kehitystyötä, kun on selkeästi perillä siitä,

tämistä ja esimerkiksi oikeustapausharjoituksia. Kuitenkin

mikä nykytilanne on.

suurin työnsarka on nykyisissä tenttimismuodoissamme. Vuosittain opiskelijoilta tulee yksittäistä palautetta sekä myös Lexin opintokyselyissä on nähty selkeä toive monimuotoisemmille tenteille. Nykyiset tärppimuotoiset tentit vaativat sanasta sanaan pänttäämistä ja useimmat kokevat, että niistä asiat jäävät harmillisen huonosti mieleen. Etäaikana meillä on ollut monenlaisia tenttien toteutustapoja kuten moodle-tenttejä sekä essee-tenttejä. Nämä ovat jo hyvä askel soveltavampien tenttien suuntaan. On erityisen tärkeää, että Kansallinen arviointikeskus on

Katariina Juhakoski Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

nyt ottanut oikeustieteellisen koulutuksen arvioitavaksi, sillä tällaista tutkimusta, yhtä kattavasti, ei ole koskaan toteutettu oikeustieteellisestä koulutusalasta. Kansalliset eroavaisuudet oikeustieteellisten välillä ovat suuret ja eroavaisuuksiin pitäisi voida tarkemmin kiinnittää huomiota. Luonnollisesti yliopistoilla on oma autonomia ja jokainen LEXPRESS

ME IKÄVÖIMME SINUA!

HEIDI’S BIER BAR TURKU, AURAKATU 14

Heidi’s Bier Bar Turku

@heidisbierbarturku_

Avaamme pian! 44

Yliopistonkatu 23

LEXPRESS

Rabalder Bar Turku

rabalderbarturku

LEXPRESS

Mihin urapolkusi vie? Sen päätät sinä.

Me PwC:llä annamme sinulle suuntaviivoja tulevaisuuden urasi varalle. Tarjoamme vuosittain oikeustieteiden opiskelijoille mahdollisuuden tutustua asiantuntijatyöhön trainee-ohjelmamme kautta. Tulevista laki- ja veropalveluiden trainee-hauista ilmoitamme nettisivuillamme, sosiaalisen median kanavissamme sekä Lexin tiedotuskanavissa.

@PwC_Suomi

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainvälisesti toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinnan palvelut ja yritysvastuupalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia, innostunutta työskentelyilmapiiriämme ylläpitäviä ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta. Työ meillä on monipuolista ja haasteita on tarjolla niitä haluaville. Tarjoamme hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut. Lisää tietoa: www.pwc.fi.

LOPUKSI

Kiitos vaan, pääministeri TEKSTI | ELISA HYVÄRINEN

Me opiskelijat emme pyydä paljoa. Meille riittää pääsy kirjastoon ja hiukan joustoa ja ymmärrystä.

ääministeri Sanna Marin piti maaliskuun alussa korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun tiedotustilaisuuden. Monelle jo vuoden etäopetuksessa olleille opiskelijoille tiedotustilaisuus oli kuitenkin karvas pettymys. Sen

sijaan, että tiedotustilaisuudessa olisi esitetty keinoja opiskelijoiden tilanteen helpottamiseen, tyytyi pääministeri toteamaan etäopiskelun ja koronan olevan ”ainutlaatuinen kokemus”, joka jaetaan yhdessä. Pääministerin lausunto ei olisi voinut olla vähättelevämpi. Nykyisessä tilanteessa latteuksien ja korulauseiden latominen ei

Toinen konkreettinen muutosehdotus liittyy opintojen jousta-

enää riitä. Opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ovat ruuhkautu-

voittamiseen. Opintotukeen vaadittavaa opintopistemäärää tulisi

neet, kirjastojen ovet on lukittu ja opiskelu on pääasiassa yksinäistä

yksinkertaisesti ja yleisesti laskea. Edes kymmenen opintopisteen

puurtamista. Moni kanssafuksi on muuttanut tänä syksynä uuteen

kevennys pandemian ajaksi auttaisi näkemään valoa tunnelin päässä.

kaupunkiin innoissaan monen vuoden uurastuksen ja pääsykokei-

Myös tieto siitä, että opintolainahyvityksen tavoiteaika olisi väliai-

den jälkeen, mutta onkin löytänyt itsensä vuosi muuton jälkeen

kaisesti jokaiselle puoli vuotta normaalia pidempi, vierittäisi kiven

jumiutuneena neljän seinän sisään tyhjien haalareiden kanssa.

monen sydämeltä.

Pandemian aikana on tehty selkeitä virheitä. Räikein esimerkki

Me opiskelijat emme pyydä paljoa. Meille riittäisi pääsy kir-

tästä on YTHS-palvelun laajentaminen vuodenvaihteessa. Järjestel-

jastoon ja hiukan joustoa ja ymmärrystä. Ne eivät maksa mitään -

mää laajennettiin vuoden 2021 alussa niin, että myös ammattikor-

päinvastoin. Pitkässä juoksussa ne maksaisivat itsensä takaisin.

keakoulujen opiskelijat pääsivät järjestelmään mukaan. Uudistus

Lopuksi arvon pääministerillemme arvokas vinkki. Älä järjestä

tehtiin liian nopeasti ja varmistamatta, että nykyinen järjestelmä

tiedotustilaisuutta kenellekään, jolle teillä ei ole oikeasti mitään

todella kestää. Ideologisista syistä romutettiin se, mikä ennen toimi.

sanottavaa. Kirjoittaja on kanssaihmisten jaksamisesta huolestunut ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on korona-aikana kunnostautunut erityisesti juustokakkujen tekemisessä.

LEXPRESS

Strong together At Roschier, our culture makes us stand out. We are all united by the passion for what we do. We believe in working together as one firm – across countries, teams and areas of expertise. This means you will work together with the most talented professionals, sharing challenges and successes alike. Roschier is the ultimate launching platform into the legal profession. With us, you will learn from the best and develop daily. You will grow and create the best foundation for your future. Apply today – and join the Roschier team.

roschier.com