Sisällysluettelo
Toimitusjohtajan terveiset
Hyvä sidosryhmämme,
Laattapiste‑Pukkila on perheyritys, jonka toiminnassa korostuvat pitkäjänteisyys, vastuullisuus ja asiakkaidemme tarpeiden ymmärtäminen. Olemme ylpeitä asemastamme alamme markkinajohtajana, mutta tiedämme, että menestys edellyttää jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista.
Asiakaslähtöisyys ohjaa kaikkea toimintaamme – haluamme tarjota parhaan mahdollisen arvon jokaisessa kohtaamisessa. Tässä ESRS‑raportissa avaamme vastuullisuustyötämme ja edistysaskelia kohti entistä kestävämpää tulevaisuutta. Yhdessä henkilöstömme ja sidosryhmiemme kanssa rakennamme vahvaa perustaa tuleville sukupolville.
Tommi Haru
Toimitusjohtaja
Laattapiste-Pukkila Oy
Laattapiste‑Pukkila on suomalainen kylpyhuoneiden ja pintamateriaalien asiantuntija, jonka juuret ulottuvat yli 150 vuoden taakse. Yritys tarjoaa laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja koteihin ja julkitiloihin. Korkea laatu, vastuullisuus ja toimitusvarmuus ohjaavat toimintaa, ja pitkä kokemus keraamisista laatoista, märkätilaratkaisuista ja pintamateriaaleista tekee Laattapiste‑Pukkilasta luotettavan kumppanin rakentajille, suunnittelijoille ja kuluttajille.
Yli 170 hengen asiantunteva tiimi, kattava myymälä‑ ja jälleenmyyntiverkosto sekä verkkokauppa palvelevat yksityis‑ ja yritysasiakkaita eri puolilla Suomea. Yritys toimittaa vuosittain tuhansia kylpyhuoneita uudisrakentamiseen ja linjasaneeraushankkeisiin, ja sen tuotevalikoimaan kuuluvat keraamiset laatat, vinyylilaatat ja ‑lankut, tekstiilimatot ja ‑laatat, hanat, suihkut, kylpyhuonekalusteet, esteettömät kalusteet sekä rakennuskemian tuotteet. Laattapiste‑Pukkilan liikevaihto on 53 miljoonaa euroa (2025).
ESRS 2 Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
Tämän raportin tavoitteena on tarjota sidosryhmillemme läpinäkyvää, vertailukelpoista ja päätöksenteon kannalta hyödyllistä tietoa yrityksemme toiminnasta. Vastuullisuus ohjaa koko liiketoimintaamme ja näkyy kaikissa toiminnoissamme läpi tuotevalikoiman ja logistiikan aina työntekijäkokemukseen asti.
Tällä hetkellä Laattapiste Pukkila Oy:llä ei ole lakisääteisiä vastuullisuusraportointivelvoitteita. Haluamme kuitenkin vastata mahdollisimman hyvin sidosryhmiemme odotuksiin ja kertoa vastuullisuustyömme edistymisestä avoimesti. Vuoden 2024 kestävyysraportin tapaan tämäkin raportti on laadittu mukaillen eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS). Lisäksi raportin sisältö täyttää myös EU:n vapaaehtoisen kestävän kehityksen raportointistandardin (VSME) vaatimukset sekä perusmoduulin että kattavan moduulin osalta. VSME indeksi löytyy raportin lopusta.
Tämä kestävyysraportti on laadittu ajanjaksolle 1.1.–31.12.2025 yhteistyössä ulkoisen kestävän kehityksen organisaation kanssa.
Hallinto
Laattapiste Pukkilan hallintomalli perustuu kolmeen keskeiseen toimielimeen: yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiö on perheomisteinen ja hallituksen muodostavat Petteri, Tommi ja Ann Marie Haru. Hallitus huolehtii sisäisestä hallinnosta ja toimeenpanee yhtiökokouksen päätökset. Toimitusjohtajan tehtävänä on yhtiön juoksevan hallinnon hoitaminen hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Yrityksen operatiivinen johtaminen on jaettu kahteen tasoon, johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä on yhdessä toimitusjohtajan kanssa valmistella yhtiön strategia, liiketoimintasuunnitelmat, budjetit sekä muut hallitukselle päätettäväksi menevät asiat. Johtoryhmä johtaa operatiivista toimintaa, yhdessä laajennetun johtoryhmän kanssa.
Johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja laajennettu johtoryhmä vähintään kaksi (2) kertaa kuukaudessa.
Hallitus Petteri Haru Tommi Haru Ann-Marie Haru
Rooli hallituksessa Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen
Päätehtävä Varatoimitusjohtaja Toimitusjohtaja n/a
Riippuvuus yhtiöstä Omistaja Omistaja Omistaja
Johtoryhmä Tommi Haru Petteri Haru Marko Saapunki Tomi Rouvinen
Päätehtävä Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtaja Talous ja henkilöstöjohtaja Myyntijohtaja
Koulutus, vastuullisuus‑ osaaminen HHJ tutkinto KTM, HHJ tutkinto, Aalto HR executive Liiketoiminnan tradenomi AMK
Vastuualueet Myynti, Markkinointi, Tuotteistus IT, Logistiikka, Asiakaspalvelu Talous, HR, Kiinteistö Myynti
Riippuvuus yhtiöstä Omistaja Omistaja Työntekijä Työntekijä
Laajennettu johtoryhmä (+johtoryhmä)
Antti Tarkkala Joonas Tammisto Sanna Korpivaara Sara Kosamo
Päätehtävä Logistiikkajohtaja Digijohtaja
Koulutus, vastuullisuus‑ osaaminen
MBA Lean six sigma Black Belt
Vastuualueet
Yo, At, Scrum product owner, Palvelumuotoilu, , Diploma in IT leadership
Operations manager Asiakaspalvelu‑ päällikkö
Liiketoiminnan tradenomi (AMK) Rakennuspiirtäjä
Liiketoiminnan tradenomi (AMK)
Varasto, logistiikka ja kuljetukset, työsuojelu ICT ja Digitaalisuus Markkinointi, tuotteistus, hinnoittelu Asiakaspalvelu
Riippuvuus yhtiöstä Työntekijä Työntekijä
Työntekijä
Työntekijä
Yhtiössä seurataan kestävyysasioita aktiivisesti. Tarkempi, yritystason, laajempi laskenta ja raportointi tehdään vuositasolla. Tiedottaminen kestävyysasioista tapahtuu laajennetun johtoryhmän jäsenten välityksellä, jotka vastaavat omien vastuualueiden kestävyysasioista. Kestävyysasioita käsitellään säännöllisesti laajennetun johtoryhmän palaverissa.
Yrityksen laajennettu johtoryhmä kuuluu tulospalkkausjärjestelmän piiriin, johon kuuluvalle työntekijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Tulospalkkioiden maksaminen perustuu etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja ylittämiseen. Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta. Tavoitteet määritellään aina yhtiötavoitteita tukeviksi.
Riskienhallinta on osa johtamisjärjestelmäämme ja sisäistä valvontaamme. Sen tarkoituksena on tukea konsernin strategista ohjausta ja johtamista tunnistamalla ja systemaattisesti hallitsemalla organisaatioon vaikuttavia tapahtumia. Riskienhallinnan avulla varmistamme, että kielteisiä vaikutuksia aiheuttavat riskit pysyvät hallittuina ja myönteisten tapahtumien synnyttämät mahdollisuudet hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Järjestelmällinen suhtautuminen liiketoimintaamme uhkaaviin riskeihin kuuluu olennaisena osana yhtiön johtamiseen. Se käsittää riskien tunnistamisen, arvioinnin, hillitsemisen, seurannan ja raportoinnin. Hallitus, johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä seuraavat riskejä ja riskien kehittymistä säännöllisesti.
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Laattapiste Pukkilan strategia perustuu asiakaslähtöisyyteen, kysynnän rakentamiseen, korkeaan toimitusvarmuuteen sekä ympäristövaikutusten jatkuvaan vähentämiseen. Yrityksen päätuotekategorioita ovat pintamateriaalit – kuten keraamiset laatat, vinyyli ja tekstiililattiat – sekä kylpyhuoneiden kokonaisratkaisut.
Tuotteidemme pitkä käyttöikä vähentää niiden vuosittaista ympäristökuormitusta. Ne ovat lisäksi korjattavissa pitkän varaosasaatavuuden ansiosta ja niille myönnetään pitkät takuuajat, mikä tukee kestävää kulutusta.
Toimitusvarmuus on yksi keskeisistä vahvuuksistamme. Se varmistetaan laajalla varastovalikoimalla keskusvarastossamme, nopealla logistiikalla sekä asiakastarpeisiin räätälöidyillä palveluilla. Näin pystymme tarjoamaan asiakkaillemme sujuvan ja tehokkaan palvelukokemuksen.
Hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa valintojamme koko toimitusketjussa. Valikoimme tuotevalikoimaamme ympäristöystävällisiä tuotteita ja suosimme toiminnassamme ekologisia ratkaisuja. Toimitusketjussa hyödynnämme vastuullisia, alansa johtavia toimijoita.
Digitaalisuus ja automaatio ovat keskeisiä tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden mahdollistajia. Digitaalinen tuotetieto tukee oikeiden tuotteiden valintaa, asennusta ja ylläpitoa. Jaamme tietoa läpinäkyvästi prosessiemme aikana sekä verkkosivujemme kautta. Laajan digitaalisen tiedon avulla pystymme tuottamaan asiakkaillemme hiilijalanjälkiraportointia rakennustuotteiden elinkaaren vaiheista A1–A4.
Seuraamme toimintaamme jatkuvasti eri osa alueilla ja kehitämme sitä asiakaspalautteen ja mittaustulosten pohjalta.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmäanalyysissämme olemme tunnistaneet toimintamme kannalta keskeiset sidosryhmät. Sidosryhmävuorovaikutus antaa meille tietoa jatkuvan kehittymisen tueksi ja auttaa hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tarkistamaan pitkän aikavälin tavoitteiden yhdenmukaisuutta ja lieventämään riskejä myös yritysvastuun osalta.
Kehitämme toimintaamme sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Yritysasiakkaiden palautetta seurataan jokaisen projektin päätyttyä asiakkaalle lähetettävällä projektityytyväisyyskyselyllä. Lisäksi reagoimme arjessa esiin nostettuihin haasteisiin matalalla kynnyksellä, sillä koemme, että paras lopputulos syntyy yhdessä asiakkaiden kanssa kehittämällä.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin avulla olemme tunnistaneet toimintamme olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia eli IROja. Näistä olennaisimmat on esitelty seuraavilla sivuilla aihekohtaisesti.
Olennaisuusanalyysin tarkoituksena on varmistaa, että tunnistamme ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät olennaiset vaikutukset ja viestimme niiden hallinnasta johdonmukaisesti. Vastuullisuusaiheet on arvioitu ja priorisoitu sen perusteella, miten merkityksellisiä ne ovat liiketoiminnalle, sidosryhmille ja pitkän aikavälin kestävyystavoitteille.
Analyysin perusteella seuraavat aiheet todettiin Laattapiste Pukkila Oy:n kannalta olennaisiksi:
Ympäristö:
ESRS E1: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintä
ESRS E1: Energia
ESRS E5: Resurssien käyttö
ESRS E5: Jätteet
Sosiaalinen:
ESRS S1: Oman työvoiman työolot ja yhdenvertainen kohtelu
ESRS S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät: tiedot ja turvallisuus
Hallinnollinen:
ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittaminen: yrityskulttuuri ja liiketoimintaetiikka.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi ja huomioidut tiedonantovaatimukset
Kaksoisolennaisuusanalyysi on tehty Laattapiste Pukkila Oy:n sisäisten asiantuntijoiden, yrityksen johtohenkilöiden ja sidosryhmien näkemyksiin perustuen. Lisäksi on hyödynnetty toimialakohtaisia tutkimuksia. Analyysi toteutettiin vaiheittain vuoden 2024 aikana. Sisäisessä työpajassa arvioitiin potentiaaliset olennaiset kestävyysaiheet hyödyntäen ESRS:n mukaisia aihelistauksia. Ulkoisten sidosryhmien ja henkilöstön näkemyksiä selvitettiin lomakepohjaisella kyselyllä syksyn 2024 aikana.
Kaksoisolennaisuusanalyysillä kartoitettiin kattavasti yrityksen liiketoimintaan kytkeytyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kestävyysaiheen katsotaan olevan olennainen, jos sillä on myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai yhteiskuntaan. Oman toiminnan lisäksi vaikutuksia arvioitiin myös arvoketjun kannalta.
Vaikutuksista pyrittiin valitsemaan olennaisimmat, joita yritys pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan.
Positiivisten vaikutusten osalta keskityttiin asioihin, joiden vaikutuksia pyritään kasvattamaan. Kielteisten vaikutusten osalta pyrittiin löytämään olennaisimmat aiheet, joiden vaikutuksia halutaan pienentää tai ennaltaehkäistä.
Taloudellisista riskeistä pyrittiin tunnistamaan sellaiset, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kustannusten nousuun, kannattavuuden heikkenemiseen tai taloudelliseen epävarmuuteen. Taloudellisten mahdollisuuksien osalta keskityttiin todennäköisten kustannussäästöjen, tehokkuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien lisäämisen kautta avautuviin todennäköisiin tai merkittäviin aiheisiin.
Seuraavissa taulukoissa olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tiivistetysti.
Olennaisten ympäristöaiheiden IROt
Kestävyysaihe Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset Riskit Mahdollisuudet
• Innovointi, uudet materiaalit ja tuotantomenetelmät
Ilmastonmuutos
Kiertotalous
• Pienemmän hiilijalanjäljen tuotteet EPD selosteen perusteella
• Tehokas logistiikka ja varastointi
• Kaukotuonnit ja pitkät kuljetusmatkat
• Toiminnan CO2 päästöt (logistiikka A4)
• Fossiilisten polttoaineiden käyttö valmistusprosesseissa
• Poliittiset riskit, tullit
• Lisääntyvät kustannukset
• Ekologinen logistiikka voi nostaa kuluja
Jätteet
• Innovointi, teknologiauudistukset
• Uusiutuvan energian käyttö
• Energiatehokkuus
• Rakentamisen laatu
• Materiaalitehokkuuden parantaminen
• Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen
• Hyvä suunnittelu
• Elinkaariajattelu
• Jätteiden lajittelun tehostuminen
• Tuotantoprosessien tehostaminen ja hallinta
• Take back/reuse (materiaalien kierrätys takaisin valmistajille joko raaka aineeksi tai uudelleen käytettäväksi)
• Energiankulutus (valmistusprosessit ja kuljetukset)
• Energian saatavuus ja hinta
• Energia ja laatuvaatimuksista aiheutuva kustannusten nousu
• Lainsäädännön tiukentuminen
• Vähähiilinen rakentaminen
• Resilienssi / kyky sopeutua ilmastonmuutokseen
• Uusien tuotteiden kysyntä
• Kilpailuetu (toimittajien päättäjille oikea tieto päätöksentekotilanteilla)
• Vaihtoehtoiset raaka aineet (biokomposiitit vs fossiilinen)
• Paikalliset / omavaraiset energiaratkaisut
• Tuotantoprosessien kehittäminen
• Neitseellisten materiaalien hankinta, kilpailu raaka aineista
• Uusiomateriaalien käytön haasteet
• Toiminnasta syntyvän jätteen määrä
• Lopputuotteen kierrätys
Olennaisten sosiaalisten aiheiden IROt
Kestävyysaihe Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukwset
• Työtyytyväisyys (Signi)
• Työn kuormittavuus
• Raaka aineiden saatavuus ja hinta
• Materiaalien ja raaka aineiden laatu
• Investoinnit
• Mainehaitat
• Jätehuollon kustannukset
• Lainsäädännön muutokset
• Maine
• Uusiomateriaaleista saatava kustannussäästö
• Laadukkaat ja pitkäikäiset tuotteet
• Innovatiivisuus
• Kilpailuetu
• Tehokkaan lajittelun tuomat säästöt
• Uudet innovaatiot
• Tuotekategoriat kestävät aikaa, malliston hallinta
• Työntekijöiden vaihtuvuus
• Työntekijöiden sitoutuminen
Oma työvoima: työolot
• Työssäoppiminen ja koulutus
• Töiden väheneminen
• Työtapaturmat
• Kasvavat vakuutusmaksut
• Lisäkustannukset työtapaturmista
• Alan erityisosaaminen ja osaamisen jakaminen
• Vähentyneet sairauspoissaolot
• Vähentyneet työtapaturmat
• Työnantajan maine
• Parempi kannattavuus
Oma työvoima: yhdenvertaisuus
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• Toimintatapojen kehitys
• Vastuullisuusasioiden ymmärrys (koulutus)
• Tuotteiden laatu ja pitkäikäisyys, takuu
• Tuoteturvallisuus
• Tuotetieto
• Turvattomuuden tunne
• Työmotivaatio
• Tuottavuuden lasku
• Kustannustaso
• Saatavuus
• Laatupoikkeamat, tuotereklamaatiot
• Oikeudelliset seuraukset
• Tuottavuuden lasku
• Maine (some)
• Reklamaatiot
• Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä
• Työntekijöiden sitoutuminen ja osallistaminen
• Työnantajamielikuva
• Innovaatioiden lisääntyminen
• Ekologisten vaihtoehtojen kysyntä
• Brändimaine
Energia
Olennaisten
Kestävyysaihe
Positiiviset vaikutukset
• Läpinäkyvien toimintatapojen lisääntyminen
• Luottamus
Yrityskulttuuri ja liiketoimintaetiikka
• Ylpeys
• Yhteiset tavoitteet
• Liiketoiminnan jatkuvuus
Negatiiviset vaikutukset
• Harmaa talous
• Epäselvät vastuut
• Vaikutukset työllisyyteen
Riskit
• Vaikutukset myyntiin
• Sanktiot
• Taloudellinen epävarmuus
• Maine
Tavaran- ja palveluntoimittajat
• Sidosryhmäyhteistyön sujuvuus
• Riskienhallinta
• Tilaajavastuu ja velvoitteet (laiminlyönti)
• Ylihinta
• Laadun heikkeneminen
• Taloudellinen epävarmuus
• Riitatilanteet
• Luottamuspula
• Väärät valinnat
Mahdollisuudet
• Ennustettavuuden parantuminen
• Rahoituksen saatavuus
• Brändiarvo
• Henkilöstön sitoutuminen (eNPS/Liekki indeksi)
• Työnantajamielikuva
• Ennustettavuuden parantuminen
• Suhteet tavarantoimittajiin
• Toimialan kehitys
Ympäristötiedot
EU-taksonomia ja tuotevalikoiman päästötiedot
Asiakkaillamme on rakennushankkeita, joihin on haettu EU taksonomian eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän mukaista rahoitusta. Asiakkaamme täten ovat tiedustelleet EU taksonomian kriteerit täyttäviä rakennus ja sisustustuotteita hankkeisiinsa. Taksonomiakriteeristön tulkintoja on tehnyt Suomessa Green Building Council Finland.
Näiden tulkintojen perusteella on tarkasteltu mm. Teknisistä kriteereistä kiertotalouteen siirtymisen merkittävää edistämistä, jossa rakennusmateriaaleja käsitellään. Kiertotalouskriteereissä on määritelty esim. keraamisten materiaalien primaariraaka aineen maksimiosuuksia uudis ja korjaushankkeissa. Primaariraaka aineen osuutta tuotteen valmistuksessa voidaan pienentää käyttämällä kierrätettyä raaka ainetta. Olemme vuoden 2025 aikana tuoneet valikoimaamme lisää kierrätettyä raaka ainetta sisältäviä keraamisia laattoja. Tuotehaun avulla asiakas voi lajitella tuotteita kierrätysmateriaalin määrän perusteella.
EU taksonomian ilmastonmuutoksen hillintäkriteerin mukaisesti pinta alaltaan yli 5000 m2 uudisrakennushankkeissa tehdään rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkilaskelma (GWP). Haluamme varmistaa, että voimme tarjota rakennushankkeisiin mahdollisimman monia materiaaleja, joiden valmistuksesta aiheutunut hiilijalanjälki on todennettu kolmannen osapuolen verifioimalla EPD ympäristöselosteella, ja joiden hiilijalanjälki on keskiarvoa (co2data.fi) pienempi. Kehitämme valikoimaamme edelleen suosimalla materiaaleja, joiden hiilijalanjälki GWP A1 A3 EPD ympäristöselosteessa on mahdollisimman pieni. Olemme yhdessä valmistajien kanssa tunnistaneet tuoteryhmittäin tekijöitä, jotka vaikuttavat hiilijalanjäljen pienentämiseen merkittävimmin. Näitä ovat erityisesti valmistuksessa käytetyn raaka aineen kierrätysmateriaalin tai biopohjaisen materiaalin suurempi osuus sekä raaka ainetehokkuus.
2025 aikana tuotevalikoimamme merkittävimpiä vastuullisuuspäivityksiä oli Interface tekstiililaattojen uusi CCU teknologiaan perustuva raaka aine. Kierrätetyn ja biopohjaisen raaka aineen lisäksi Interface alkoi hyödyntää huhtikuusta 2025 alkaen myös talteen otettua hiilidioksidia. Kyseessä on innovaatio, jossa teollisuuden hiilipäästöt muunnetaan raaka aineeksi (Carbon Capture and Utilisation). Teknologia kaappaa prosesseista vapautuvan hiilidioksidin ennen kuin se pääsee ilmakehään ja integroi sen takaisin tuotantoon ja hiili lukittuu suljettuun kiertoon tekstiililaatan materiaaleihin. Tuotekehityksen tulokset näkyvät EPD ympäristöselosteissa: 2025 loppuvuodesta julkaistun EPD päivityksen myötä Interface tekstiililaattojen hiilijalanjälki laski entisestään keskimäärin 20 % (GWP total A1–A3).
Toinen merkittävä valikoimalisäys on kotimaiset ja biopohjaiset Woodio kylpyhuonekalusteet. Woodio valmistaa altaita, kylpyammeita, wc istuimia, vetimiä ja levymateriaaleja. Woodio tuotteiden ekologisuus perustuu tuotannon vähäiseen veden ja energian kulutukseen, sekä tuotteiden biopohjaisuuteen, kevyeen painoon ja jatkohyödyntämiseen. Tuotteiden hiilijalanjälki on jopa 80 % pienempi kuin vastaavien keraamisten ja kivipohjaisten tuotteiden, sillä valmistus ei vaadi korkeita polttolämpötiloja, mikä pienentää energiankulutusta ja päästöjä merkittävästi. Woodion tuotanto ei synnytä juurikaan materiaalihukkaa ja vettä tarvitaan ainoastaan puuhakkeen värjäämiseen. Raaka aineena käytetään PEFC ja FSC sertifioiduista lähialueiden metsistä peräisin olevaa haapahaketta sekä suomalaisen metsäteollisuuden sivuvirroista peräisin olevaa kuusi ja mäntyhaketta. Woodio tuotteet ovat pitkäikäisiä, helppohoitoisia ja normaalikäytössä särkymättömiä. Tuotteisiin sitoutunut puu varastoi hiiltä käyttöikänsä ajan. Elinkaarensa lopussa tuotteen voi hävittää energiajätteenä tai toimittaa Woodion kautta murskattavaksi ja käytettäväksi sementintuotannossa.
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Laattapiste Pukkila on sitoutunut nettonollan saavuttamiseen vuoden 2035 loppuun mennessä, Suomen kansallisen tavoitteen mukaisesti. Huomioimme kaikissa hankinnoissa vastuullisuuden ja edellytämme toimittajilta päästöraportointia tuottamistaan palveluista ja tuotteista.
Yrityksellä on 38 työsuhdeautoa, joista 28 on täysisähköautoa, 1 hybridiä ja 9 polttomoottoriautoa. Siirtymäsuunnitelmassa tehtäviä muutoksia:
• Valikoiman kasvattaminen pienen tai nollahiilijalanjäljen tuotteissa.
• Työsuhdeautot sähköisiksi.
• Kotimaisten logistiikkakumppaneiden valinta sen perusteella, pystyvätkö ne toimittamaan nettonollatavoitteiden mukaisia palveluja.
• Tuontilogistiikan toimitustapojen optimointi päästöjen perusteella.
• Oman energian käyttö: kaikki energia uusiutuvista lähteistä.
• Oman aurinkotuotannon ja akkuteknologian lisääminen
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Laattapiste Pukkila on mukana Ekokompassi ympäristöjärjestelmässä, joka tarjoaa järjestelmällisen tavan ympäristöjohtamiseen pk yrityksille. Tunnistamme vastuumme ympäristöstä ja olemme sitoutuneet noudattamaan voimassa olevia lakeja ja säädöksiä. Ympäristömyönteisyys ja kuormituksen vähentäminen ovat osa jokapäiväistä toimintaamme. Tavoitteenamme on vähentää toiminnastamme aiheutunutta ympäristökuormitusta ja haluamme pitkäjänteisesti kehittää toimintaamme ympäristön hyväksi. Laattapiste Pukkilan tavoitteena onkin jatkuvasti vähentää ympäristöpäästöjä. Seuraamme toiminnastamme aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä laskemalla vuosittain toiminnan hiilijalanjälkemme.
Olemme tunnistaneet toimintamme keskeisimmät ympäristövaikutukset logistiikassa, energian ja vedenkulutuksessa, materiaalihankinnoissa ja käytössä, jätelajittelussa sekä yhteistyökumppanien valinnassa. Pienenämme sähkön , veden ja lämmönkulutusta ja materiaalihankinnoissa suosimme ympäristöystävällisiä tuotteita. Materiaalikäytössä säästäväisyys ja tehokkuus sekä syntyvän jätteen vähentäminen ovat meille tärkeitä. Ympäristöohjelmamme puitteissa seuraamme asetettujen tavoitteiden saavuttamista: seuraamme sähkön , lämmön ja vedenkulutusta sekä syntyvien jätejakeiden määriä.
Kierrätämme jätteet tehokkaasti ja jätteiden hyödyntämisasteemme onkin lähes 100 %. Yhteistyökumppanien valinnassa suosimme alihankkijoita, joiden ympäristökuormitus on pienempi ja joilla on ympäristöohjelma. Omissa toimitiloissamme käytämme vain ekologista 100 prosenttisesti uusiutuvaa sähköenergiaa, ja pääkonttorimme oma aurinkovoimala tuottaa jo merkittävän osuuden Vantaan toimipisteen tarvitsemasta sähköstä. Toimitiloissa suosimme myös energiankulutusta vähentäviä taloteknisiä automaatioratkaisuja.
Logistiikka tuottaa merkittävän osan toimintaamme liittyvästä ympäristökuormituksesta ja päästöistä. Suosimme tehokkaita ja vähäpäästöisiä kuljetusratkaisuja sekä pyrimme jatkuvasti vähentämään kuljetuksista aiheutuvia päästöjä tehostamalla toimintaamme. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toteutettava rakennusliikejakelu ajetaan 100‑prosenttisesti uusiutuvalla biodieselpolttoaineella. Kotimaan jakelulogistiikassa kaikki kuljetuksiin liittyvät päästöt on kompensoitu yhteistyökumppaneidemme omien ympäristöohjelmien kautta.
Ilmastoriskit
Yrityksen keskeiset ilmastoriskit liittyvät siirtymään vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin fyysisiin vaikutuksiin. Siirtymäriskit kohdistuvat erityisesti tuotevalikoimaan, logistiikkaratkaisuihin ja energian käyttöön, kun taas fyysiset riskit liittyvät toimitusketjun toimivuuteen. Näillä riskeillä voi olla vaikutuksia yrityksen kustannusrakenteeseen, liikevaihtoon sekä toimitusvarmuuteen koko arvoketjussa.
Tuotevalikoimaan kohdistuu siirtymäriski, joka liittyy markkinakysynnän muutokseen kohti vähäpäästöisiä tuotteita. Mikäli tuotevalikoiman kehittämisessä ei onnistuta vastaamaan muuttuvaan kysyntään, tällä voi olla negatiivinen vaikutus liikevaihtoon ja markkina asemaan.
Riski kohdistuu erityisesti arvoketjun alavirtaan asiakaskysynnän kautta sekä ylävirtaan materiaalivalintojen ja hankinnan kautta.
Jakelutoimintaan kohdistuva siirtymäriski liittyy logistiikkakumppaneiden kykyyn täyttää kasvavat päästövaatimukset. Mikäli kumppanit eivät pysty tarjoamaan vähäpäästöisiä ratkaisuja, tämä voi johtaa kustannusten kasvuun, toimitusketjun uudelleenjärjestelyihin sekä toimitusviiveisiin. Riski kohdistuu erityisesti arvoketjun ylävirtaan kuljetuspalveluiden saatavuuden kautta sekä omaan toimintaan jakelun toteutuksessa.
Tuontilogistiikkaan kohdistuu siirtymäriski, joka liittyy kuljetusten päästöihin ja kustannusrakenteeseen. Päästöihin perustuvan optimoinnin epäonnistuminen voi kasvattaa operatiivisia kustannuksia ja heikentää toimitusketjun tehokkuutta. Riski kohdistuu erityisesti arvoketjun ylävirtaan hankinnan ja kuljetusratkaisujen kautta.
Yrityksen arvoketjuun kohdistuu myös fyysisiä ilmastoriskejä, kuten äärisääilmiöiden lisääntyminen. Nämä voivat aiheuttaa häiriöitä logistiikassa, viivästyksiä toimituksiin sekä vaikuttaa raaka aineiden saatavuuteen. Tämän seurauksena toimitusvarmuus voi heikentyä ja kustannukset kasvaa erityisesti arvoketjun ylävirrassa ja logistiikassa.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Vuonna 2025 kaikkien toimittamiemme tuotteiden hiilijalanjäljestä 80,4 % oli EPD dokumentoitua. Tavoitteenamme on päästä 95 % tasoon.
Julkaisemme kaikille EPD dokumentoiduille tuotteillemme hiilijalanjälkitiedot (GWP A1–A3) verkkosivuillamme tuotekohtaisesti. Tämä mahdollistaa laskelmien hyödyntämisen eri käyttötarkoituksiin asiakkaidemme hankkeissa niin ennen toteutusta kuin niiden jälkeen. Mikäli tuotteelta puuttuu EPD, tuotekategorian mukainen A1–A3 tieto luetaan Rakentamisen päästötietokannasta (co2data.fi) esimerkiksi rakennushankkeiden jälkiraportointiin.
EPD ympäristöselosteen mukainen mahdollisimman matala tuotteen hiilijalanjälki (GWP A1–A3) on nostettu hankintakriteeriksi muiden kriteerien rinnalle. Pyrimme suosimaan ja tuomaan markkinoille mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen tuotteita.
Tuotteen hiilijalanjälkeen (GWP A1–A3) vaikuttaa olennaisesti tuotteen valmistuksessa käytetyt raaka aineet. Kierrätetyn ja biopohjaisen raaka aineen maksimointi ja vastaavasti fossiilisten ja
primaariraaka aineiden minimointi laskevat tuotteen hiilijalanjälkeä. Näin ollen kierrätetyn materiaalin ja biopohjaisen materiaalin osuus tuotteen raaka aineista on nostettu myös hankintakriteeriksi muiden kriteerien rinnalle. Julkaisemme tuotteillemme kierrätysmateriaalin sekä biopohjaisen materiaalin osuuden verkkosivuillamme tuotekohtaisesti. Parannamme tuotteiden löydettävyyttä mm. tarjoamalla haun kierrätysmateriaalin määrän perusteella.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Kaikki käyttämämme sähkö on hiilidioksidivapaata. Ostamamme sähkö on 100 %:sti tuulivoimalla tuotettua. Käytössä on myös omia aurinkovoimaloita. Helsingin toimipisteessä on käytössä vuokranantajan toimittamaa hiilidioksidivapaata, ydinvoimalla tuotettua sähköä. Turun ja Oulun toimipisteisiin vuokranantaja toimittaa sekasähköä, josta 82,3 % on tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2025 99,3 % kaikesta sähköenergiasta oli hiilidioksidivapaata. Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus oli 96,4 %.
Kuva: Käytetyn hiilidioksidivapaan ja tuulivoimalla tuotetun sähkönenergian osuus kokonaissähkönkulutuksesta 2019–2025.
Kuva: Sähkönkulutus (kWh) vuosittain. Kulutus sisältää myös oman aurinkovoimalla tuotetun ja käytetyn energian Vantaalla ja Vaasassa.
Kuva: Omien aurinkovoimaloiden tuotto vuosittain (kWh).
Kuva: Aurinkoenergian osuus kokonaissähköenergiasta.
Olemme investoineet omaan aurinkoenergian tuotantoon Vantaan ja Vaasan toimipisteissä. Vantaan toimipaikassa tehtiin aurinkovoimalalaajennus vuonna 2025, joka lisää energian tuotantokapasiteettia merkittävästi. Laajennus on myös varustettu akkujärjestelmällä (430 kWh), jolla voidaan optimoida aurinkoenergian käyttöaikoja. Vantaalla on nyt yhteensä 535 aurinkopaneelia (joista uusia 326 kpl), ja joiden huipputeho on 265 kWp. Vaasan toimipisteessä olevan aurinkovoimalan huipputeho on 86,5 kWp.
Käytetyn itse tuotetun aurinkoenergian osuus on noussut investointien myötä vuosina 2024 ja 2025. Vuoden 2025 aurinkoenergian osuus koko yrityksen sähkön käytöstä oli 16,9 %.
Toimipaikkojen lämmityksessä käytetään pääasiallisesti kaukolämpöä ja tarjonnan mukaan on siirrytty uusiutuvaan kaukolämpöön.
Kuva: Kaukolämpöenergian kulutus vuosittain (MWh)
Energianintensiteetti suhteessa liikevaihtoon on tehostunut merkittävästi vuosina 2019–2023, kun liikevaihto on kasvanut käytettyä energiamäärää enemmän. Vuonna 2024 energiaintensiteettiluku kuitenkin kasvoi, kun liikevaihto aleni rakennusalan matalasuhdanteen takia ja vuonna 2025 energiaintensiteetti palautui vuoden 2022–2023 tasolle.
Taulukko: Käytetty energia ja liikevaihto vuosittain 2019–2025.
Kuva: Energianintensiteetti suhteessa liikevaihtoon. Energiassa huomioitu käytetty sähköenergia ja lämmitysenergia.
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Taulukossa on esitetty laskennan rajaukset, eli mitkä standardien mukaiset toiminnot on huomioitu laskennassa ja mitkä jätetty laskennan ulkopuolelle. Luokittelu noudattaa GHG Protocol laskentamenetelmää, jossa scope 3 päästöt on jaettu 15 kategoriaan. Hiilijalanjäljen laskenta on tehty yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa.
Scope 1
Omien kiinteistöjen päästöt (energian tuotanto)
Omien ajoneuvojen päästöt
Scope 2
Huomioitu
Omaan käyttöön ostettu sähkö, lämpö, höyry, jäähdytys Huomioitu
Scope 3 Upstream
Ostetut tuotteet ja palvelut
Käyttöomaisuus ja investoinnit
Polttoaineiden tuotanto ja siirtohäviöt
Kuljetukset ja jakelu
Jätteet
Liikematkustus
Työpaikalle matkustus
Organisaatiolle vuokrattu omaisuus
Scope 3 Downstream
Kuljetukset ja jakelu
Huomioitu osittain (myytävät tuotteet eivät ole mukana laskennassa)
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu
Toimitilat huomioitu energiankulutuksen osalta scope 2:ssa
Ei huomioitu
Myytyjen tuotteiden prosessointi (puolivalmisteet) Organisaatio ei myy puolivalmisteita
Myytyjen tuotteiden käyttö
Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto
Ulos vuokrattu omaisuus
Franchising
Sijoitukset
Taulukko: Hiilijalanjäljen laskennan rajaukset
Ei huomioitu
Ei huomioitu
Ei ulosvuokrattua omaisuutta
Ei franchisingia
Organisaatio ei toimi sijoitusalalla
Vuonna 2025 oman toiminnan kokonaishiilijalanjälki ilman myytävien tuotteiden osuutta oli 2985 tCO2ekv. Päästöt jakautuivat GHG standardin mukaisiin luokkiin seuraavasti:
• Scope 1: 1 %
• Scope 2: 1 %
• Scope 3: 98 %
Kaavio: Oman toiminnan hiilijalanjälki vuosina 2019–2025 tCO2ekv
Laattapiste Pukkila on tehnyt oman toiminnan hiilijalanjäljen laskentaa vuodesta 2019 alkaen. Laskenta on tarkentunut vuosien varrella tiedon saatavuuden parannuttua merkittävästi alkuvuosien lähtötasosta. Vuosi 2025 oli oman toiminnan hiilipäästöjen osalta muita vuosia suurempi. Päästöjen kasvu johtui pääosin globaaleista ongelmista logistiikkaketjuissa ja sen myötä tehdyistä muutoksista tavaravirtojen reitityksissä tehtailta Suomeen.
Kuvassa on esitetty vuoden 2025 hiilijalanjäljen jakautuminen eri toimintojen kesken. Suurimmat päästöt syntyivät kuljetuksista, käyttöomaisuushankinnoista ja ostopalveluista. Taulukossa on eritelty toimintokohtaiset päästöt ja niiden osuudet kokonaispäästöistä
Kuva: Laattapiste-Pukkila Oy:n hiilijalanjälki (ilman myytäviä tuotteita) vuonna 2025 jaoteltuna toiminnoittain. Kokonaishiilijalanjälki: 2 985 tonnia CO2ekv.
Toiminnot Päästöt, tonnia CO2ekv
Scope 1 (suorat päästöt)
Scope 2 (ostoenergian päästöt)
Scope 3 (yhteensä)
1. Ostetut tuotteet ja palvelut
2. Käyttöomaisuus ja investoinnit
3. Polttoaineiden tuotanto ja sähköntuotannon epäsuorat päästöt
4. Saapuvat kuljetukset ja jakelu
5. Jätteet
6. Liikematkustus
7. Työpaikalle matkustus
kokonaispäästöistä
%
%
%
%
%
%
%
3,7 %
8. Itselle vuokrattu omaisuus 15,8 0,5 %
9.–15. Ei raportoitavia päästöjä 0,0 0,0 %
Kaikki yhteensä
%
Taulukko: Hiilijalanjäljen jakautuminen laskennassa mukana olevien toimintojen kesken, tonnia CO2ekv. Luokka- ja kategoriakohtaisia tuloksia käsitellään tarkemmin kohdassa: Erittely laskennan tuloksista.
Hiilijalanjälkilaskennan perusteella seurataan hiili intensiteettiä suhteutettuna liikevaihtoon ja myytyjen tuotteiden kokonaispainoon.
Kaavio: Hiilijalanjäljen suhde liikevaihtoon ja myytyihin tonneihin 2019–2025.
Toteutetun hiilijalanjälkilaskennan ulkopuolelle on jätetty kokonaan myytävien tuotteiden osuus. Näiden tuotteiden päästöjen osuus on kuitenkin merkittävä ja ne on laskettu tuotteiden EPD ympäristöselostearvojen A1–A3 päästökertoimien mukaisesti. Niille tuotteille, joille ei ole olemassa omaa ympäristöselostetta on laskennassa käytetty julkista co2data.fi tietolähdettä. Tuotteille on laskettu myös tuonti ja jakelukuljetusten A4 päästöt. Laskennassa ei ole huomioitu mahdollisia päästöhyvityksiä.
Hiilijalanjälki CO₂e (tn) A1-A3 yht. lähde co2data.fi
Osuus kokonaispäästöistä
Hiilijalanjälki CO2e (tn) A1–A3 yht.
Päätuoteryhmä
EPS osuus % Hiilijalanjälki CO2e (tn) A4 jakelu. Lähde: kotimaan kuljetusliikkeet
Hiilijalanjälki CO2e (tn) A4 maahantuonti. Lähde: ulkomaan logistiikkakump.
Hiilijalanjälki CO2e (tn) A4 yht.
Taulukko: Myytyjen tuotteiden A1–A4 päästöt vuonna 2025.
Päästöhyvitykset
Vuonna 2025 olemme kompensoineet valikoitujen tuotteiden, kuten tiettyjen keraamisten laattojen, hiilijalanjäljen (EPD:n mukainen GWP A1–A3) toteutuneiden hankintamäärien mukaisesti. Kompensointi on toteutettu Ilmastoapu Oy:n kautta Verra.orgin sertifioimalla Arca Hydro Electricity Power Plant ‑hankkeella. Myytyjen tuotteiden tuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä kompensoitiin 1 421,70 tCO2e eli 1 421,70 VCU‑yksikköä vuonna 2025. Teimme päätöksen, että 1.1.2026 alkaen emme enää kompensoi myytävien tuotteiden valmistuksesta aiheutuneita päästöjä, vaan keskitymme tuotevalikoiman kehittämiseen entistä vähähiilisemmäksi EPD‑ympäristöselosteiden GWP‑lukujen perusteella.
Kotimaan jakelulogistiikassa on käytetty yhteistyökumppania, joka kompensoi toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Jakelusta aiheutuvien päästöjen kompensointi on toteutettu Verified Carbon Standardin sertifioimalla vesivoimahankkeella Intiassa (Hydroelectric Project in Kinnaus District in Himachal Pradesh). Jakelusta aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä kompensoitiin 445 tCO2e eli 445 VCU‑yksikköä vuonna 2025.
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet, toimet, resurssit ja tavoitteet
Yrityksen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet liittyvät pääasiassa maahantuotujen tuotteiden myymiseen liittyviin tilaus‑toimitusprosesseihin. Tarkoituksenmukaista on tarjota asiakkaille pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita, joiden toimitusprosessi kuluttaa mahdollisimman vähän resursseja. Myytävien tuotteiden tulee olla tarkoituksenmukaisesti pakattuja ja suojattuja lopullista käyttöä varten.
Toiminnassa myytäväksi hankittujen tuotteiden määriä seurataan tarkasti. Tuotteissa käytettyjä pakkausmateriaaleja ja niiden määriä seurataan sekä raportoidaan vuosittain pakkaustuottajayhteisölle. Omassa pakkaamisessa suositaan ympäristöystävällisiä materiaaleja ja mahdollisuuksien mukaan käytetään materiaaleja ja kuormalavoja uudelleen. Kaikille käytössä oleville materiaaleille on valmiiksi mietityt jäte‑ ja kierrätysratkaisut sekä yksityiskohtaiset jätehuoltosuunnitelmat. Toiminnasta aiheutuvaa hävikkiä seurataan, ja syntynyt tuotehävikki pyritään saattamaan tarkoituksenmukaiseen uudelleenkäyttöön, esimerkiksi koulutuskäyttöön. Hävittäminen jätteenä on aina viimeinen vaihtoehto. Kaikki toiminnassa muodostunut jäte lajitellaan ja saatetaan kierrätykseen. Vuoden 2025 lopussa aloitimme uusien jätehuoltokumppaneiden kilpailuttamisen, ja uudeksi kumppaniksi valikoitui Revanssi Oy. Jätehuoltokumppanina Revanssi kykenee aiempaa paremmin hyödyntämään jätettä uutena raaka‑aineena.
Merkittävämpänä muutoksena on laattajätteen kierrättäminen tiiliteollisuuden raaka‑aineeksi. Lisäksi aloitimme tuotetason tiedon tuomisen myymiimme tuotteisiin ja niiden pakkauksiin liittyvästä kierrätystiedosta.
Resurssien sisäänvirtaukset
Vuonna 2025 myytyjen tuotteiden kokonaismassa oli noin 23,7 miljoonaa kiloa, josta suurin osa oli keraamisia laattoja. Toiminnan osto‑ ja myyntivolyymeja seurataan tarkasti, ja tunnistamme ne tuotteet, joille tehdas on antanut EPD‑ympäristöselosteen. Näiden EPD‑selosteen omaavien tuotteiden osuutta kokonaisvolyymista on kasvatettu, ja tavoitteena on lisätä sitä entisestään.
Myytäväksi hankittujen tuotteiden pakkaamisessa käytettyjen materiaalien määrät on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuotteiden perustiedoissa ylläpidetään tiedot siitä, miten ja millä materiaaleilla kukin tuote on pakattu. Pakkausmateriaalien kokonaismenekit lasketaan summaamalla tiedot tuotetason menekkiraporteista. Kuormalavojen määrät lasketaan toiminnanohjausjärjestelmässä olevan menekkitiedon perusteella. Pakkausmateriaalitaulukossa esitetyt luvut sisältävät myös tiedot myytyjen tuotteiden lähettämiseen käytetyistä pakkausmateriaaleista ja uudelleen käytetyistä kuormalavoista. Merkittävä muutos pakkausmateriaalien käytössä vuonna 2025 on muovin korvautuminen pahvilla ja kartongilla. Muovipakkausmateriaalien käyttö väheni lähes neljännekseen aiemmasta. Pahvin ja kartongin käyttö puolestaan tuplaantui.
Taulukko: Yrityksen toiminnassa käytettyjen eri pakkausmateriaalien määrät tonneissa
Resurssien ulosvirtaukset
Laattapiste‑Pukkilassa on tunnistettu toiminnasta aiheutuvat keskeiset ympäristövaikutukset ja siitä syntyvät jätteet. Kierrätämme kaikki toiminnasta aiheutuvat jätteet tehokkaasti ja suosimme kaikissa hankinnoissa ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä vaihtoehtoja.
Tavoitteenamme on lajitella kaikki syntyvät jätteet tehokkaasti ja saattaa lajitellut jakeet uudelleenkäyttöön. Suosimme jakeiden hyödyntämistä uusiomateriaaleina ja olemme vuonna 2025 tehostaneet eri muovijakeiden sekä pahvin ja kartongin saattamista uusioraaka‑aineeksi. Jakeet, joita ei voida hyödyntää materiaalina, käytetään energian tuottamisessa. Toiminnasta aiheutuneiden jätteiden määrät ja niiden hyötykäyttöasteet on esitetty seuraavassa taulukossa.
Taulukko: Oman toiminnan jätemäärät (tn) ja hyötykäyttöasteet vuosittain 2019–2025
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä tunnistettiin Laattapiste‑Pukkilalle olennaiset omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Ne on kuvattu tarkemmin luvussa ESRS 2.
Työntekijäymmärrys ja ‑kokemus ovat yrityksen johtamisen keskiössä. Tavoitteena on mahdollisimman selkeä kuva työsuhteen eri elinkaaren kohtauspisteissä syntyvistä ajatuksista, tunteista ja kokemuksista liittyen työhön, työympäristöön ja organisaatioon työnantajana. Työntekijäkokemusta mitataan vuosittain, ja tarvittavia toimenpidesuunnitelmia tehdään tiimitasolla. Tavoitteena on sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö, joka rakentaa yrityksen työnantajamainetta ja johtaa yrityksen parempaan kannattavuuteen. Aktiivinen ja ennakoiva johtaminen on avainroolissa.
Työturvallisuutta pyritään varmistamaan ennakoivilla toimilla turvallisen ja terveellisen työympäristön ylläpitämiseksi. Tärkein osa tästä työstä tapahtuu arjen työssä ja aktiivisen palautteen antamisessa mahdollisista kehityskohteista. Yrityksellä on käytössä ”läheltä piti” ‑raportointikanava.
Työsuojelutoimikunta kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee ajankohtaisia asioita toimintasuunnitelman mukaisesti.
Tämä kestävyysraportti koskee Laattapiste‑Pukkilan koko henkilöstöä riippumatta tehtävistä, ihmisryhmistä tai ominaisuuksista.
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Työntekijät ovat tärkein voimavara, minkä vuoksi panostamme jatkuvasti henkilöstön työhyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin. Työntekijäkokemuksen ymmärtäminen ja kehittäminen ovat meillä etusijalla. Sitoudumme edistämään tasa‑arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikissa toiminnoissamme. Meillä työyhteisön monimuotoisuus käsittää jokaisen yksilön ainutlaatuiset ominaisuudet. Lisäksi sitoudumme kunnioittamaan yhdistymisvapautta sekä oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin sekä oikeutta olla joutumatta syrjinnän, lapsityövoiman tai pakkotyön kohteeksi ammatissa ja työssä. Jos tunnistamme toimintamme aiheuttamia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia, pyrimme edistämään sääntelyn sallimissa rajoissa tarkoituksenmukaisia korjaavia toimenpiteitä. Tasa‑arvo‑ ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti, ja suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Odotamme samaa toimittajiltamme.
Yritykselle on myös laadittu työyhteisön kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa tarkastellaan henkilöstön rakennetta ja määrää, erilaisten työsuhdemuotojen käyttöä, ulkopuolisen työvoiman käyttöä sekä niiden kehittymistä. Lisäksi arvioidaan henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia sekä pyritään ennakoimaan toiminnassa tai toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön osaamistarpeisiin ja työhyvinvointiin. Lopuksi laaditaan suunnitelma toimenpiteistä, joilla kehitetään työntekijöiden ammatillista osaamista ja edistetään koko työyhteisön työhyvinvointia pitkäjänteisesti. Suunnitelma sisältää henkilöstön koulutussuunnitelman. Toteutuneita koulutustunteja ei tällä hetkellä raportoida.
Keskeiset henkilöstöön sovellettavat käytännöt ja dokumentit on laadittu tasa‑arvon ja yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi.
Yhteydenpito omien työntekijöiden kanssa
Yrityksen oman henkilöstön näkemysten kuunteleminen ja niihin vastaaminen on olennaisen tärkeää, kun halutaan rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen työntekijä kokee tulevansa arvostetuksi ja saavansa tukea. Työntekijöiden ja esimiesten välillä käydään säännöllisiä one‑to‑one‑keskusteluja, joissa keskustellaan suorituksesta, tavoitteista ja ajankohtaisista asioista. One‑to‑one‑tilaisuudet ovat samalla työntekijälle hyvä mahdollisuus tuoda esille hänelle tärkeitä ja ajankohtaisia asioita.
Strukturoitu palaverikulttuuri on keskeinen keino osallistuttaa työntekijöitämme ja vahvistaa yhteistä suuntaa. Viestimme johdonmukaisesti, keräämme aktiivisesti palautetta ja käynnistämme aloitteita, jotka tukevat sekä yksilöiden että organisaation kehittymistä. Vuorovaikutus on luonteva osa kaikkea päivittäistä toimintaa, ja jokaisella työntekijällä on selkeät ja helposti saavutettavat kanavat huolenaiheiden, ideoiden ja palautteen jakamiseen. Näin varmistamme, että eri näkökulmat tulevat kuulluiksi ja että päätöksenteko perustuu ajantasaiseen ja monipuoliseen tietoon. Samalla rakennamme avoimuuteen ja luottamukseen perustuvaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee voivansa vaikuttaa.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
Yrityksellä on käytössä whistleblowing‑kanava, jonka avulla kaikki yrityksen sidosryhmät, henkilöstö mukaan lukien, voivat antaa nimettömänä palautetta. Yrityksellä on selkeät prosessit palautteen käsittelyyn. Lisäksi yrityksellä on läheltä piti ‑ilmoituskanava, jonne työntekijät voivat jättää palautetta vaaratilanteista.
Toimet omaan työvoimaan kohdistuvien vaikutusten hallinnasta
Yrityksellä on kattava työterveyshuoltosopimus. Lisäksi yritys on järjestänyt työntekijöille työterveyshuoltoa täydentävän terveysturvavakuutuksen. Vakuutus sisältää leikkausturvan sekä erikseen mainittujen vakavien sairauksien hoidon. Vakuutus on voimassa aina vuoden kerrallaan, ja jatko seuraavalle vuodelle arvioidaan kunkin vuoden marraskuussa.
Yrityksellä on käytössä varhaisen tuen malli, jonka tavoitteena on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistaa työkykyä uhkaavat tekijät ja käynnistää korjaavat toimenpiteet sekä tätä kautta parantaa yksilön ja työyhteisön hyvinvointia. Varhaisen tuen mallista on laadittu selkeä prosessikuvaus, joka sisältää hälytysrajat ja toimintaohjeet. Mallista järjestetään kertauskoulutus vuosittain esimiehille. Yrityksellä on myös sopimus lastenhoidon järjestämisestä sairaustapauksissa. Palvelun avulla työntekijä voi tilata alle 10‑vuotiaalle sairaalle lapselleen hoitajan kotiin työpäivän ajaksi, jolloin työntekijä itse voi tulla töihin.
Yrityksellä on työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain toimintasuunnitelman. Osastojen esimiehet vastaavat työsuojeluasioiden perehdyttämisestä uusille työntekijöille työn aloittamisen yhteydessä osana perehdytystä. Osastojen esimiehet vastaavat myös muuttuneisiin olosuhteisiin reagoimisesta yhdessä työsuojelutoimikunnan kanssa. Työsuojelun toimintaohjelmaa seurataan työsuojelutoimikunnan kokouksissa.
Yrityksen etätyöpolitiikalla pyritään tarjoamaan työntekijöille mahdollisuus työskennellä joustavasti, mikä parantaa työ‑ ja yksityiselämän tasapainoa. Mahdollisuus etätyöhön lisää työtyytyväisyyttä ja sitoutumista.
Yritys panostaa työhyvinvointitoimenpiteisiin käyttäen useita eri keinoja. Henkilöstöllä on käytössä Edenred‑kortti, jonka kautta on saatavilla lounas‑, liikunta‑, hieronta‑ ja työmatkaetu. Lisäksi jokaiselle osastolle on annettu tyky‑rahaa henkilöä kohden osaston yhteiseen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Tavoitteet omaan henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi
Työntekijämme ovat meille tärkeä voimavara, minkä vuoksi panostamme jatkuvasti henkilöstön työhyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin. Työntekijäkokemuksen ymmärtäminen ja kehittäminen ovat meillä etusijalla. Uskomme tämän johtavan parempaan suorituskykyyn ja laatuun, ja heijastuvan myös asiakkaidemme kokemukseen. Teemme henkilöstökyselyn vuosittain, ja tulosten purkaminen viedään tiimitasolle asti. Näin pyritään kohdentamaan vaikuttavuutta.
Vuoden 2026 henkilöstökyselyn suorittaa Evido. Tieteelliseen tutkimukseen perustuva työelämän laadun QWL Focus™️ ‑menetelmä tunnistaa työyhteisön todelliset vahvuudet sekä kehityskohteet, joihin keskittymällä henkilöstön tyytyväisyys ja arjen sujuvuus paranevat.
Työntekijöiden ominaisuudet
Vakinaiset työsuhteiset työntekijät jaoteltuina sukupuolen mukaan:
Työsuhdetilasto Yhteensä
Henkilötyövuosi
Työsuhteita 215 100 % Vakituisia
Raportointikauden aikana lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä sekä työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella: Vaihtuvuus
Aktiiviset kauden alussa 165
Aktiiviset kauden lopussa 185
Alkaneet 48
Päättyneet 32
Joista määräaikaisia 7
Sisältäen määräaikaisuudet
Kokonaisvaihtuvuus 21,62 %
Tulovaihtuvuus 25,95 %
Lähtövaihtuvuus 17,30 %
Vuokratyöntekijät:
• Varasto (satunnainen tarve): 8 eri henkilöä
• Talousosasto (tarve puoli vuotta): 1 henkilö
Monimuotoisuuden mittarit
Ylimmän johdon sukupuolijakauma lukumäärinä ja prosenttiosuuksina:
Laajennettu johtoryhmä
Miehiä 6 75 %
Naisia 2 25 %
Yhteensä 8
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma:
Ikäjakauma Yhteensä % osuus
0 19 v 7 3,26 %
20 29 v 34 15,81 %
30 39 v 70 32,56 %
40 49 v 56 26,05 %
50 59 v 37 17,21 %
60 v 11 5,12 %
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Työtapaturmien määrää seurataan mittaamalla työperäisten tapaturmien määrä suhteutettuna miljoonaan tehtyyn työtuntiin. Vuonna 2025 työtapaturmia sattui 4 kappaletta, ja niistä aiheutui 20 menetettyä työpäivää.
Kaavio: Työtapaturmien lukumäärä vuosittain 2022–2025
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
Yrityksessä edistetään palkkauksen läpinäkyvyyttä tulevan palkka‑avoimuusdirektiivin mukaisesti, ja valmistaudutaan raportoimaan vaadittavat luvut direktiivin mukaisesti. Palkkatasa‑arvossa huomioidaan työsuorituksen merkitys ja tehtävän vaativuustaso. Samoin maantieteellinen sijainti, kuten pääkaupunkiseutu verrattuna maakuntiin, voi vaikuttaa palkkaustasoihin.
Yrityksessä varmistetaan HR‑toimintojen kautta, että työnantajan tarjoamat edut ovat kaikille samanarvoisesti hyödynnettävissä. Esihenkilöitä ohjataan kiinnittämään huomiota sukupuolten väliseen palkkatasa‑arvoon rekrytointitilanteissa ja vuosittaisissa palkkakeskusteluissa.
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Laattapiste‑Pukkilan kuluttaja‑asiakaskunta jakautuu useampaan eri asiakastyyppiin asiointikanavan perusteella tai näiden kombinaatioihin:
1. Myymälässä asioivat kuluttajat (tuotevalinnat yhdessä myyjän kanssa)
2. Verkkokaupassa asioivat kuluttajat (tuotevalinnat itsenäisesti)
3. Jälleenmyyjän myymälässä asioivat kuluttajat (tuotevalinnat yhdessä jälleenmyyjän myyjän kanssa)
4. Jälleenmyyjän verkkokaupassa asioivat kuluttajat (tuotevalinnat itsenäisesti jälleenmyyjän verkkokaupassa)
5. Rakennusliikkeiden kuluttaja‑asiakkaat (tuotevalinnat tehty kuluttajan puolesta)
Merkittävä ero asiakasryhmien välillä on viestinnän tavoittavuudessa. Myymälässä asioivat asiakkaat ovat kontaktissa ennen tuotteiden hankintaa yrityksen henkilökunnan edustajan kanssa, kun taas listalla alaspäin mentäessä kommunikointi asiakkaan kanssa muuttuu koko ajan epäsuoremmaksi.
Laattapiste‑Pukkila haluaa toiminnallaan tukea asiakkaan tuotetietoutta ja tuotevalintoja yhtäläisesti asiointikanavasta riippumatta. Tuotetiedon ensisijainen lähde asiakkaiden suuntaan on Laattapiste‑Pukkilan verkkosivut ja verkkosivujen dataa tarjoava tuotetietorajapinta. Tuotetietorajapintaan saa pyydettäessä tunnukset, minkä jälkeen rajapinnan tuotetietojen käyttö on asiakkaalle vapaata, ja näin jälleenmyyjät ja rakennusliikkeet voivat hyödyntää dataa omissa myyntikanavissaan.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
Laattapiste‑Pukkila keskittyy tuotevalikoimansa muodostamisessa valitsemaan ekologisesti kestäviä ja laadukkaita, pitkän takuun tuotteita. Tavoitteena on saada kaikille valikoimassa oleville tuotteille EPD‑raportti. Vuoden 2025 jälkeen EPD on saatavilla noin 50 %:lle myytävistä tuotteista. Laattapiste‑Pukkila pyrkii edistämään kuluttaja‑asiakkaiden oikeiden tuotevalintojen tekemistä laajalla ja avoimella tuotetiedolla ja ohjeistuksella kolmella eri kielellä (suomi, ruotsi ja englanti).
Tuotevalintojen tekemistä halutaan tukea muun muassa seuraavien tietojen esittämisellä:
• tuotekohtaisten, tuotestandardeihin viittaavien tuotetietojen esittäminen yhdessä standardiviittausten kanssa
• asennus‑ ja käyttöohjeet tuoteturvallisuuden lisäämiseksi
• muu EU:n tuoteturva‑asetuksen (GPSR) mukainen tuoteturvatieto
• kerrotaan tuotekohtaisesti, löytyykö EPD, tai kerrotaan jos EPD ei löydy
• EPD‑arvojen avaaminen tuotetasolle ja muuntaminen kuluttajan luettavaan muotoon muun muassa verkkokaupan ostoskorissa
• tuotekohtaisten pakkausmateriaalitietojen esittäminen jätekäsittelyä varten
Tuotedokumentaatio toimitetaan asiakkaalle asiointikanavasta riippumatta, jolloin voidaan varmistaa, että asiakas saa tuotetiedon osalta yhtä kattavan palvelun asiointikanavasta riippumatta.
Hyvällä tuotesaatavuudella ja toimitusvarmuudella pyritään huolehtimaan siitä, että asiakas saa sen tuotteen, jonka hän on kulloiseenkin projektiin valinnut.
Yhteydenpito kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
Kuluttaja‑asiakkaan asiointikanavasta riippumatta Laattapiste‑Pukkilan asiakaspalvelu on saatavilla puhelimitse ja GPSR:n mukaisesti myös sähköisten kanavien kautta (chat, sähköposti, verkkosivut). Jälleenmyyjien kautta tapahtuvassa kaupassa ensisijainen yhteydenotto tapahtuu kuluttajan toimesta jälleenmyyjään. Jälleenmyyjien asiakkaita tuetaan tarvittaessa kuten suoria kuluttaja‑asiakkaita, mutta jälkimarkkinointitapauksissa yhteydenpito tapahtuu jälleenmyyjän kautta.
Lisäksi Laattapiste‑Pukkila kerää toimituskohtaisesti kuluttajilta asiakaspalautetta sekä myymälässä että verkkokaupassa asioineilta asiakkailta. Kaikki negatiiviset asiakaspalautteet pyritään käsittelemään henkilökohtaisesti asiakkaiden kanssa, ja niistä nostetaan ongelmakohtia korjattavaksi hyvin pienellä kynnyksellä.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi
Laattapiste‑Pukkila on kuvannut omaan jälkimarkkinointiin liittyvän asiakaspalvelu‑ ja tuotteiden takaisinvetoprosessinsa julkisesti. Prosessi on nähtävissä verkkosivuilla osoitteessa: https://www.laattapiste.fi/yhteystiedot/asiakaspalvelu/
Kaikki tuotteisiin liittyvät palautteet kirjataan Laattapiste‑Pukkilan CRM‑järjestelmään, ja näiden pohjalta muodostuvaa laatunäkökulmaa seurataan kuukausi‑ ja vuositasolla asiakaspalvelun ja tuotteistuksen toimesta.
Laaturaportoinnin pohjalta tuotekehitystä jatketaan edelleen tuotteiden valmistajien kanssa.
Tavoitteet
Tuotevalikoimaan valituille tuotteille pyritään saamaan kestävyyteen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät tiedot kaikilta osin, ja valikoimassa olevien EPD‑raportoitujen tuotteiden määrää pyritään kasvattamaan kohti sataa prosenttia.
Asiakaspalvelua tarjotaan monikanavaisesti, ja palautteenanto ja kontaktointi pyritään tekemään asiakkaalle ketteräksi. Asiakaspalautteen ja laadun seurantaa jatketaan ja kehitetään edelleen tehokkuuden parantamiseksi.
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
Perheyhtiötaustaisessa yrityksessämme on vahva kokeilun ja yrittämisen kulttuuri. Asioita lähdetään tekemään, kokeilemaan ja yrittämään. Tätä kulttuuria ohjaa osaltaan vahvasti päämäärä olla teknologian ja digitaalisuuden edelläkävijä. Kokeilulla on suora yhteys innovaatioihin ja parantuneisiin menetelmiin. Vallitseva ihmiskäsitys on ihmiseen luottava, ja arvo on se, että työtä suorittava on sen paras asiantuntija. Epäonnistuminen voi opettaa uutta, mutta parhaimmillaan se johtaa jatkuvaan kehittymiseen ja palkitsevuuden tunteen lisääntymiseen. Onnistumiset ruokkivat sisäistä motivaatiota ja rohkaisevat yrittämään. Työntekijäymmärryksellä on merkittävä rooli yrityskulttuurin muodostamisessa. Henkilöstökyselyillä pyritään vahvistamaan johdon käsitystä työntekijäkokemuksesta ja näin kehittämään yrityskulttuuria tietoon perustuen.
Omistajat ovat visionäärisiä ja etsivät aktiivisesti tapoja kehittää yritystä. Yrityskulttuurissamme ei juuri esiinny auktoritaarista johtamista, mitä tukee prosessilähtöinen tiimityö. Prosessilähtöisellä tiimityöskentelyllä, jossa on luotu prosessilähtöiset palaverikäytännöt (myynti, asiakaspalvelu, osto, talous, logistiikka), pyrimme välttämään osaoptimointia ja vahvistamaan kokonaiskuvaa läpi organisaation. Tämä vahvistaa yrityksen yhteishenkeä ja yhdessä tekemisen tunnetta.
Panostamme kasvuun, kannattavuuteen, vahvaan brändiin ja innovatiivisuuteen. Luomme markkinoita kehittämällä uusia toimintamalleja ja ratkaisuja asiakkaille. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeiden ja prosessien tunteminen.
Yrityskulttuurimme koostuu vahvasta työetiikasta ja ammattitaidosta. Se yhdistää Laattapiste‑Pukkilan työntekijöitä koko organisaatiossa. Noudatamme nollatoleranssia korruptiolle. Toimintaamme ohjaavat eettiset periaatteet, sisäiset kontrollit ja koulutus. Kaikki epäillyt rikkomukset tutkitaan asianmukaisesti. Käytössä on ilmoituskanava epäkohtien raportoimiseksi.
Tärkeä osa oikeanlaista toimintakulttuuriamme on se, että jokainen Laattapiste‑Pukkilan nimissä toimiva voi nostaa esiin huolensa ja luottaa siihen, että Laattapiste‑Pukkila ryhtyy asianmukaisiin toimiin toimintaohjeidensa rikkomusten korjaamiseksi. Jokainen meistä on vastuussa eettisen kulttuurin rakentamisesta oman käyttäytymisensä sekä tekemiemme päätösten ja valintojen kautta.
Suhteet toimittajiin
Tavarantoimittajat ovat yrityksen strategisia kumppaneita. Edellytämme kaikilta tavarantoimittajilta sitoutumista yhteisiin arvoihin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Tavoitteena on pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen yhteistyö, jossa varmistetaan tuotteiden ja palvelujen korkea laatu. Yrityksen eettiset arvot ulottuvat kaikkiin toimitusketjun vaiheisiin riippumatta siitä, onko kyse työvoiman käytöstä, työntekijöiden tasa‑arvoisesta kohtelusta tai työehdoista. Käytämme kaikessa toiminnassa vain tilaajavastuulain vaatimukset täyttäviä kumppaneita.
Yhteistyö perustuu avoimuuteen ja sopimusten kunnioittamiseen. Yrityksen Code of Conduct ohjaa yleisiä toimintatapoja.
Perusmoduuli Sivu
B1: Raportin laatimisperusteet 4
B2: Käytännöt, politiikat ja toimenpiteet kestävään toimintaan 5
B3: Energiankulutus 11
B3: Kasvihuonekaasupäästöt 13
B4: Ilman, veden ja maaperän saastuminen
Yrityksen toiminnasta ei synny päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään.
B5: Biodiversiteetti
Yrityksellä ei ole toimintaa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä.
B6: Vedenkäyttö 11
B7: Resurssien käyttö, kiertotalous ja jätehuolto 15
B8: Työvoima – Yleiset ominaisuudet 20
B9: Työvoima – Terveys ja turvallisuus 21
B10: Työvoima – Palkkaus, työehtosopimukset ja koulutus 21
B11: Tuomiot ja sakot korruptiosta ja lahjonnasta
Raportointijaksolla yrityksellä ei ollut tuomiota tai sakkoa korruptioon tai lahjontaan liittyen.
Laajennettu moduuli Sivu
C1: Strategia: Liiketoimintamalli ja kestävyysaloitteet 5
C2: Käytännöt, politiikat ja tulevat toimenpiteet 5
C3: Päästövähennystavoitteet ja ilmastosiirtymä 10
C4: Ilmastoriskit 11
C5: Työvoiman tarkentavat tiedot 23
C6: Ihmisoikeuspolitiikat ja prosessit 22
C7: Vakavat ihmisoikeusloukkaukset
Ei raportoitavaa
C8: Tulojen lähteet ja EU viitearvojen ulkopuolelle jääminen Ei raportoitavaa
C9: Sukupuolijakauma hallintoelimissä 4
Laattapiste-Pukkila