Noora Hautakankaan Relove-ketjun toiminta perustuu vaatteiden ja asusteiden kierrätykseen.
TEEMA VASTUULLISUUS
ISSN 2341-9962 22
10 14 18 21 22
VASTUULLINEN VAATEKAUPPIAS NOORA HAUTAKANGAS, RELOVE OY
KOULUTUS ON PARASTA TULEVAISUUDENTURVAA MARI-LEENA TALVITIE, TIEDE- JA KULTTUURIMINISTERI
KYMENLAAKSOSTA SUOMEN `CLEAN VALLEY`
KOLUMNI
MARLI JUUSTILA, KESKUSKAUPPAKAMARI
KESKUSKAUPPAKAMARIN JA LÄHITAPIOLAN ILMASTO-OHJELMASSA KYMENLAAKSOLAISYRITYKSIÄ
Kuva: KIrsi Juura
13 17
ALUEELTA
URAPOLKU
ANNA-LEENA KAILIO, NUORTEN VÄYLÄ OY
MAAKUNTAOHJELMA
PETRA KORTELAINEN JA PIA HURTTA
KYMENLAAKSON LIITTOI
32 32
33
TALOUS JA ELINVOIMA
VAIKUTTAJAFOORUMI
IKKUNA AVAUTUU KYMENLAAKSOSSA
UUSILLE MAHDOLLISUUKSILLE
JYRI HÄKÄMIES, EK
KYMENLAAKSO TULEE OLEMAAN YKSI KEIHÄÄNKÄRKIMAAKUNNISTA
JANNE PELJO, EK
TUTKITUSTI TEHOKAS IPS TULI
KYMENLAAKSOON
26 30 40 44
Anna-Leena Kailio, Nuorten väylä Oy
KAUPPAKAMARIASIAT
EIJA ROSSI KAUPPAKAMARIN JA SATAMAYHTIÖN RUORISSA
VALIOKUNTAVUOSI 2026
KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT
KUVAGALLERIA TILAISUUKSISTA
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies puhui Vaikuttajafoorumissa.
ILMOITUSTAULU
KIRJAVINKKI
ASTA ROSSI
Rakenna yhteys - kuinka etääntynyt työelämä korjataan
Suomalaista työelämää ravistellaan monesta suunnasta. Nuoret ikäluokat eivät sopeudu vanhoihin toimintatapoihin, mielenterveysongelmat ovat kasvamassa pandemiaksi ja johtamiskulttuuri on murroksessa.
Kirjassaan Rakenna yhteys – kuinka etääntynyt työelämä korjataan, Asta Rossi nostaa keskiöön yhteyksien murentumisen ja sen vaikutukset työyhteisöihin.
Kirja tarkastelee suomalaisen työelämän vastakkainasettelua ja tarjoaa johtajille uudenlaisia näkökulmia sekä käytännöllisiä keinoja etääntymisen ja lukkiutuneiden tilanteiden korjaamiseen.
Rossi pohtii kirjassaan monipuolisesti, mitkä asiat rapauttavat yhteyksiä. ”Kun tupakkatauko muuttui ruudunkatselutauoksi” on osuva ilmaisu, jolla hän nostaa kepin nokkaan mobiilien koukuttavuuden. Rohkeasti pureudutaan myös ulkomaisen työvoiman kasvuun työyhteisöissä. ”Mitä ei tunneta, sitä pelätään” – teemalla hän kannustaa työyhteisöjä kasvamaan kulttuurimuurin yli.
Kirjan pääaineiston muodostaa Suomen parhaat työpaikat® -listalle yltäneiden yritysten haastattelut ja tutkimukset. Teoriaa pilkotaan mielenkiintoisilla case-esimerkeillä.
Kirja on antoisaa luettavaa niin johtajille, esimiehille kuin omasta ja työpaikkansa kehittämisestä kiinnostuneille työntekijöille. kauppakamarikauppa.fi
14 mrd. euroa
EU käyttää 14 miljardia euroa tutkimus- ja innovaatiohakuihin vuosina 2026–2027.
Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa ilmastoneutraaliuden saavuttaminen, tekoälyn (AI) käytön lisääminen sekä selviytymiskyvyn varmistaminen.
(Lähde: Business Finland)
- 38 %
Kaukolämmön päästöt laskivat vuoden 2025 aikana 38 %. Sähkön ja lämmön vuositilastot osoittavat, että päästöt ovat edelleen vähentyneet ja sähkömarkkinat toimivat hyvin.
(Lähde: Energiateollisuus)
10 000
Lasten ja nuorten säätiön kesätyö.fi-palvelussa on mukana jo yli 10 000 kesätyöpaikkaa. Kesätyöikäisiä nuoria on jopa 700 000. Palvelu kokoaa kesätyöpaikat nuorten löydettäviksi ja tarjoaa yhdessä nuorten kanssa laaditut periaatteet onnistuneen työkokemuksen varmistamiseksi.
TIESITKÖ TÄMÄN?
Kiinasta tuli viime vuonna Suomeen 40 miljoonaa pakettia. Määrä kasvoi lähes puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Kiina-pakettien raju kasvu aiheuttaa vakavia haasteita eurooppalaisille sisämarkkinoille ja suomalaisille kaupan yrityksille. Pakettivirrasta seuraa muun muassa ylikulutusta ja jäteongelmia. Tuoteturvallisuutta ei pystytä takaamaan. Taloudelliset vaikutukset koskevat koko yhteiskuntaa verotulojen ja työpaikkojen menetyksinä. Lähde: Tullin tilastot
KATSAUS
LUKUSUOSITUS
LUKUSUOSITUS
EU-katsaus
EU-katsaus
Kypros toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana tammikuun alusta kesäkuun loppuun vuonna 2026.
Kypros toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana tammikuun alusta kesäkuun loppuun vuonna 2026.
Keskuskauppakamarin EU-katsaus sisältää kirjoituksia Kyproksen puheenjohtajuuskauden keskeisistä tavoitteista sekä muista yritysten kannalta keskeisistä ajankohtaisista EU-asioista. Katsauksen tarkoituksena on välittää yrityksille ajankohtaista tietoa EU:n agendasta ja kehityssuunnista.
Keskuskauppakamarin EU-katsaus sisältää kirjoituksia Kyproksen puheenjohtajuuskauden keskeisistä tavoitteista sekä muista yritysten kannalta keskeisistä ajankohtaisista EU-asioista. Katsauksen tarkoituksena on välittää yrityksille ajankohtaista tietoa EU:n agendasta ja kehityssuunnista.
Katsauksen teemaan johdattelee Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, jonka mukaan Euroopan yhdentymisen ja taloudellisen yhteistyön historia on saavuttamassa uuden käännekohdan.
Katsauksen teemaan johdattelee Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, jonka mukaan Euroopan yhdentymisen ja taloudellisen yhteistyön historia on saavuttamassa uuden käännekohdan.
”Ukrainan sota on paljastanut itäisen naapurustomme haavoittuvuuden. Samalla globaalit kaupankäynnin säännöt ovat murroksessa presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan ja monenkeskisten järjestelyiden hylkäämisen myötä. European unionin on hyvin pian tehtävä valinta: haluaako se jatkaa historiallista rooliaan vapaiden markkinoiden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolustajana vai jäädä sivustakatsojaksi muiden puhuessa ohitsemme.”
”Ukrainan sota on paljastanut itäisen naapurustomme haavoittuvuuden. Samalla globaalit kaupankäynnin säännöt ovat murroksessa presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan ja monenkeskisten järjestelyiden hylkäämisen myötä. European unionin on hyvin pian tehtävä valinta: haluaako se jatkaa historiallista rooliaan vapaiden markkinoiden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolustajana vai jäädä sivustakatsojaksi muiden puhuessa ohitsemme.”
Lue lisää kauppakamari.fi
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
2x
Tuoretta tietoa
TALOUSKATSAUS
TALOUSKATSAUS
Kauppakamarien tammikuun alussa toteuttamasta kyselystä selviää, että yritysten odotukset tulevasta kasvusta vahvistuivat syksystä. Liikevaihdon kasvua seuraavan puolen vuoden jaksolla ennakoi 37 prosenttia vastaajista ja reilut 47 prosenttia yrityksistä odotti tilanteen pysyvän ennallaan. Supistumista odotti vain noin 16 prosenttia vastaajista. Lukemat ovat kohentuneet verrattuna syksyllä tehtyyn kyselyyn, jolloin kasvua odotti noin 30 prosenttia vastaajista ja supistumista reilut 21 prosenttia.
Kauppakamarien tammikuun alussa toteuttamasta kyselystä selviää, että yritysten odotukset tulevasta kasvusta vahvistuivat syksystä. Liikevaihdon kasvua seuraavan puolen vuoden jaksolla ennakoi 37 prosenttia vastaajista ja reilut 47 prosenttia yrityksistä odotti tilanteen pysyvän ennallaan. Supistumista odotti vain noin 16 prosenttia vastaajista. Lukemat ovat kohentuneet verrattuna syksyllä tehtyyn kyselyyn, jolloin kasvua odotti noin 30 prosenttia vastaajista ja supistumista reilut 21 prosenttia.
NAISJOHTAJAKATSAUS
NAISJOHTAJAKATSAUS
Jukka Appelqvist, pääekonomisti Keskuskauppakamari Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta selviää, että naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenissä nousi 31 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. Sekä markkina-arvoltaan suurissa että keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus johtoryhmien jäsenistä nousi 33 prosenttiin. Nousua edellisvuodesta oli suurissa pörssiyhtiöissä yksi ja keskisuurissa kolme prosenttiyksikköä. Naiset ja miehet ovat johtoryhmätasolla tasapuolisesti edustettuna jo 30 prosentissa pörssiyhtiöistä. Lisäksi First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui 13 prosenttiin.
Jukka Appelqvist, pääekonomisti Keskuskauppakamari Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta selviää, että naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenissä nousi 31 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. Sekä markkina-arvoltaan suurissa että keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus johtoryhmien jäsenistä nousi 33 prosenttiin. Nousua edellisvuodesta oli suurissa pörssiyhtiöissä yksi ja keskisuurissa kolme prosenttiyksikköä. Naiset ja miehet ovat johtoryhmätasolla tasapuolisesti edustettuna jo 30 prosentissa pörssiyhtiöistä. Lisäksi First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui 13 prosenttiin.
Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari
Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari
KATSAUKSET
Kauppakamarin
jäsenyys kannattaa!
Tervetuloa uusi jäsen
YIT Road Oy
Jaken Pölli Oy
Sinisalon Auto Oy
Lining Tec Oy
Tapahtumatukku Oy
Aeronautica Arena Oy
Ateriapalvelu Lounaspuisto Oy/ Lounaskahvila 99
Häkkisen Taksit
Kauppakamarin jäsenyys kannattaa. Jäsenet saavat käyttöönsä kauppakamarin
monipuoliset jäsenedut ja -palvelut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta.
HYÖDYNNÄ JÄSENETUJASI:
• KOULUTUKSET JA SEMINAARIT JÄSENHINTAAN
• MAKSUTTOMAT JÄSENTILAISUUDET
• MAKSUTON NEUVONTAPALVELU
• VERKOSTOT ELINKEINOELÄMÄÄN, YRITYKSIIN JA JULKISHALLINTOON
• VIESTINTÄKANAVISTA AJANKOHTAISTIETOA, TALOUS-, HENKILÖSTÖ-, LAKI- JA ASIANTUNTIJATIETOA
•
• KANSAINVÄLISTYMISNEUVONTAA JA YHTEYDET ERI MAIDEN KAUPPAKAMAREIHIN
Norra Finans Oy
Insinor Oy
Ensol Oy
Crofin Oy
Social First Oy
Oldbrette Oy
Asunto Kotilaituri Oy/Kiinteistömaailma Kotka
DD-Control
Bit Group Finland Oy
Automaalaamo Värikaara Oy
Altech Yhtiöt Oy
Haminan Energia Oy
Koeda Consulting Oy
Maksuton neuvontapalvelu jäsenille
arkisin klo 8.00 – 16.00 tai verkossa helsinki.chamber.fi/palvelumme/neuvonta/
Kymenlaaksolaisella sitkeydellä menestykseen
Aloitin vuoden vaihteessa oman kauteni Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajuus on minulle kunniatehtävä ja teen parhaani omalta osaltani edistäen Kymenlaakson yritystoimintaa ja elinvoimaisuutta. Edellisen puheenjohtajan Mari Kainiemen johdolla Kymenlaakson kauppakamarin strategia vahvistui, strategian painopisteet täsmentyivät ja jalostuivat entisestään. Kiitos Mari, tästä on hyvä uuden puheenjohtajan jatkaa!
Kymenlaakson yllä on viime vuosina riippunut synkkiä pilviä. Rakennemuutos, teollisuuden murros ja itärajan tilanne ovat koetelleet maakunnan kantokykyä tavalla, jota ei käy kieltäminen. Tilanne on kiistatta haasteellinen, mutta historiamme on osoittanut, että kymenlaaksolainen sitkeys on parhaimmillaan juuri silloin, kun vastatuuli on kova.
Kaikkeen emme voi globaalissa taloudessa vaikuttaa, mutta yhteen asiaan voimme: siihen, miten puhumme itsestämme ja miten kohtaamme maailman.
Positiivinen puhe ei ole tosiasioiden kieltämistä tai "pöhinän" väkisin luomista. Se on valinta nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät vain suljettuja ovia. Jos me itse puhumme maakunnastamme vain kuihtuvana periferiana, on turha odottaa, että investoijat tai uudet asukkaat näkisivät meidät toisin. Meidän on oltava omat parhaat brändilähettiläämme.
Tämä asennemuutos punnitaan erityisesti siinä, miten otamme vastaan uudet asukkaat. Kymenlaakso tarvit-
see jokaisen muualta muuttavan – oli kyseessä sitten työn perässä tuleva asiantuntija, opiskelija tai kansainvälinen alueelle asettuja. Avoimuus ja auttamishalu ovat parasta kotouttamista. Pieni ele, kuten naapurin tervehtiminen tai neuvojen antaminen paikallisista palveluista, voi olla ratkaiseva tekijä siinä, kotiutuuko uusi asukas vai jatkaako hän matkaansa muualle.
Kymenlaakson pärjääminen ei ole vain päättäjien tai elinkeinoelämän käsissä. Se ratkaistaan kahvipöydissä, sosiaalisen median kommenteissa ja kadunvarsikohtaamisissa. Meillä on upea luonto, vahva teollinen perintö ja osaamista, jota maailma tarvitsee. Hyvät liikenneyhteydet ja suursatama takaavat yrityksille pääsyn kaikkialle maailmaan. Kerrotaan toimivasta logistiikasta, kattavasta infrasta ja teollisuusmyönteisestä kulttuurista kaikissa tapaamisissa potentiaalisten alueelle sijoittuvien yritysten kanssa. Nyt tarvitaan vain ripaus lisää itsetuntoa ja avoimia kohtaamisia. Usko huomiseen alkaa meistä itsestämme. Kun me uskomme Kymenlaaksoon, muutkin uskovat.
EIJA ROSSI HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI
Maksuton
neuvontapalvelu jäsenyritysten käytössälaki-, verotus- ja työsuhdeasiantuntijat vastaavat
Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
Neuvontapalvelut ovat maksuttomia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille. Kauppakamarin laki- ja muut asiantuntijat auttavat seuraavissa kysymyksissä:
Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) edustavat kiinteistöalan parasta osaamista. Heidän tehtävänsä on arvioida kiinteistön arvo puolueettomasti ja perustellusti. Kiinteistönarviointi on maksullinen palvelu.
AUKTORISOIDUT KIINTEISTÖNARVIOIJAT:
www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/palvelut
Tavarantarkastus
Tavarantarkastus on puolueeton ja tekninen tarkastus, jonka perusteella HTT -hyväksytty tavarantarkastaja antaa perustellun asiantuntijan näkemyksensä, tarkastuskertomuksen.
Tavarantarkastuksella pyritään selvittämään erilaisia asioita – esimerkiksi tarkastuskohteen käypää arvoa, toiminnallisuutta, kohteessa mahdollisesti olevaa virhettä tai vauriota sekä niiden aiheuttajaa/syytä ja työsuoritusten asianmukaisuutta.
Tavarantarkastus ei ota kantaa juridisiin seikkoihin, mutta tavarantarkastuksella saadaan usein merkittävää lisäarvoa riitojen taustalla olevista teknisistä tekijöistä.
Tavarantarkastus on maksullinen palvelu.
HTT-TAVARANTARKASTAJAT KYMENLAAKSOSSA
www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/palvelut
Kuva: Meeri Utti
URATARINA
Tulevaisuus rakennetaan vuoropuhelulla
ANNA-LEENA KAILIO
Toimitusjohtaja, Nuorten väylä Oy Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Pyhtään kunta.
KOULUTUS
Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) ja sosionomi (AMK)
MOTTONI
Be yourself – everyone else is taken – Oscar Wilde
Ensimmäinen työpaikkani oli yläasteikäisenä Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitajana. Kun muutin Lahteen opiskelemaan kaksoistutkintoa, työpaikakseni vaihtui Hotelli Salpaus, jossa työskentelin tarjoilijana. Tästä ajasta ovat jääneet mieleen erityisesti tiivis työyhteisö, vauhdikas tekeminen ja legendaarinen vapaa-ajan yhdessäolo:) Hotellityö opetti paineensietokykyä, asiakaspalvelua ja tiimityötä – taitoja, joista on ollut yllättävän paljon hyötyä myös myöhemmässä johtamistyössä. Ennen nykyistä työtäni olen työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla vuodesta 2006 lähtien. Urani on kulkenut monipuolisesti eri sektoreilla: olen toiminut ohjaajana lastensuojelulaitoksissa, projektipäällikkönä kolmannella sektorilla, sosiaalityöntekijänä ja kotihoidon esihenkilönä julkisella puolella sekä aluejohtajana yksityisellä sektorilla.
Esihenkilöksi ja johtajaksi päädyin melko nuorena. Se oli kova, mutta äärimmäisen opettavainen koulu. Johtaminen on kehittänyt minua erityisesti ihmisten kuuntelemisessa, päätöksenteossa ja itsensä johtamisessa. Olen oppinut, ettei johtaminen ole vastauksien jakamista, vaan oikeiden kysymysten esittämistä – ja ennen kaikkea luottamuksen rakentamista.
Merkityksellisintä kaikissa työpaikoissani ovat olleet ihmiset: kollegat, tiimit ja asiakkaat. Lastensuojelulaitoksissa opin, kuinka pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus nuoren elämään. Kolmannen sektorin hankkeissa opin katsomaan asioita laatikon ulkopuolelta, ja julkisella puolella sain vahvan ymmärryksen rakenteista ja vastuusta. Jokainen vaihe on vienyt minua kohti nykyistä tehtävääni ja vahvistanut käsitystäni siitä, että hyvä johtajuus syntyy aidosta kiinnostuksesta ihmisiin ja asioihin.
Työpöydälläni tällä hetkellä on juuri päivitetyn strategian jalkauttaminen arkeen. Lisäksi Nuorten väylä viettää 10-vuotisjuhlavuotta. Teen myös aktiivista edunvalvontatyötä valtakunnallisesti yksityisten sosiaalipalveluiden ja erityisesti lastensuojelupalveluiden kehittämiseksi.
Kunnanhallituksessa työstämme parhaillaan Pyhtään kuntastrategiaa, joka toimii tulevaisuuden suunnan viitoittajana. Pidän tärkeänä tulevaisuuteen katsomista – lähtökohtana on, että Pyhtää on edelläkävijäkuntana rohkea, elinvoimainen ja vetovoimainen. Uusien yritysten houkuttelu alueelle ja vireillä olevien elinkeinohankkeiden edistäminen ovat kunnalle elintärkeitä, ja niiden eteen tehdään työtä määrätietoisesti. Toimin myös aluevaltuutettuna Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Työn vastapainoksi liikunta ja luonto ovat minulle tärkeitä. Kuntosali, lenkkeily koiran kanssa ja metsässä liikkuminen auttavat palautumaan ja selkeyttämään ajatuksia. Talvisin käyn säännöllisesti avannossa – siitä on tullut tärkeä tapa huolehtia sekä kehosta että mielestä. Perheeseeni kuuluvat avopuoliso ja meidän molempien lapset. Osa lapsista on jo täysi-ikäisiä ja osa elää vahvaa teini-ikää, joten vauhtia ja ääntä riittää. Viikonloppuisin kotona saattaa olla lasten ja heidän kumppaneidensa tai kavereidensa myötä helposti tusinan verran porukkaa. Keittiössä ja ruokapöydässä on silloin ruuhkaa – ja se muistuttaa minua siitä, mikä lopulta on tärkeintä: ihmiset ja yhdessäolo.
KAUPPAKAMARI
1/2026
Vastuullinen vaatekauppias
Vastuullinen vaatekauppias
VASTUULLISUUDESTA ON TULLUT YKSI YRITYSTEN KESKEISISTÄ
ARVIOINTIKRITEEREISTÄ,
MUTTA MONI PK-YRITTÄJÄ ON SEN EDESSÄ EDELLEEN YMMÄLLÄÄN.
VASTUULLISUUDESTA ON TULLUT YKSI YRITYSTEN KESKEISISTÄ ARVIOINTIKRITEEREISTÄ, MUTTA MONI PK-YRITTÄJÄ ON SEN EDESSÄ EDELLEEN YMMÄLLÄÄN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Kymmenen vuotta sitten ensimmäisen käytettyjen vaatteiden secondhand-myymälän Helsingissä avannut Noora Hautakangas on voinut seurata aitiopaikalta kiertotalousbisneksen ja samalla myös päivä päivältä vahvistuvan vastuullisuustrendin nousua.
Kymmenen vuotta sitten ensimmäisen käytettyjen vaatteiden secondhand-myymälän Helsingissä avannut Noora Hautakangas on voinut seurata aitiopaikalta kiertotalousbisneksen ja samalla myös päivä päivältä vahvistuvan vastuullisuustrendin nousua.
Ne asiat, jotka takavuosina lakaistiin vaivihkaa maton alle tai kuitattiin hiljaisuudella, nousevat some-aikana auttamatta esiin. Ja julkisuuden voima voi olla etenkin pienemmälle yritykselle kohtalokas. Asiakaskadon lisäksi se karkottaa usein myös yhteistyökumppanit.
Ne asiat, jotka takavuosina lakaistiin vaivihkaa maton alle tai kuitattiin hiljaisuudella, nousevat some-aikana auttamatta esiin. Ja julkisuuden voima voi olla etenkin pienemmälle yritykselle kohtalokas. Asiakaskadon lisäksi se karkottaa usein myös yhteistyökumppanit.
”Vastuullisuus oli vielä viime vuosikymmenellä muodikas myyntislogan. Tänä päivänä se on todella painava asiakaslupaus”, Hautakangas tiivistää.
”Vastuullisuus oli vielä viime vuosikymmenellä muodikas myyntislogan. Tänä päivänä se on todella painava asiakaslupaus”, Hautakangas tiivistää.
Kiertotalousbisneksessä vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään. Toiminnan on oltava läpinäkyvää ja kaikilta osin sitä, mitä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille luvataan.
Kiertotalousbisneksessä vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään. Toiminnan on oltava läpinäkyvää ja kaikilta osin sitä, mitä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille luvataan.
”Käytännössä vastuullisuus on tämän kaiken kivijalka”, Hautakangas toteaa.
”Käytännössä vastuullisuus on tämän kaiken kivijalka”, Hautakangas toteaa.
Bisneksen lisäksi vastuullisuuslupaukset ovat painavia myös henkilöstön suuntaan.
Bisneksen lisäksi vastuullisuuslupaukset ovat painavia myös henkilöstön suuntaan.
”Meille tullaan töihin sen vuoksi, että Reloven toiminta koetaan tärkeäksi. Maailma hukkuu tavaraan ja vaatteisiin. Täällä tuota taakkaa yritetään edes hieman keventää.”
”Meille tullaan töihin sen vuoksi, että Reloven toiminta koetaan tärkeäksi. Maailma hukkuu tavaraan ja vaatteisiin. Täällä tuota taakkaa yritetään edes hieman keventää.”
KUKA: Noora Hautakangas, Relove -vaatekauppa- ja kahvilaketjun perustaja ja yrittäjä, työskennellyt myös radio- ja tv-toimittajana/juontajana
Monelle pk-yrittäjälle alati lisääntyvät vastuullisuusvaatimukset näyttäytyvät lähinnä raportointibyrokratiana sekä erilaisina dokumentteina ja sertifikaatteina, joiden haalimiseen kuluva aika on poissa tärkeämmiltä töiltä. Ulkopuolinen konsulttiapu tuntuu sekin kalliilta lisäkustannukselta.
Teemaan liittyviä koulutuksia on tarjolla riittämiin, mutta niiden saldo voi jäädä laihaksi. Moni asia näyttää paperilla helpolta, mutta voi olla omassa yrityksessä yllättävän hankala toteuttaa. Kun ote lipsuu heti alkumetreillä, jäävät tuloksetkin heikoiksi. Samalla hiipuu oma ja myös henkilöstön alkuinnostus.
Hautakangas tunnustaa, että vastuullisuuspallosta on etenkin pienissä yrityksissä vaikea saada kunnollista otetta. Asiakokonaisuudet ovat isoja ja moni yrittäjä jää ihmettelemään, mistä oikein aloittaa.
Luovuttamisen sijaan olisi kuitenkin puskettava askel kerrallaan eteenpäin. Asioita ei kannata enää siirtää eteenpäin, mikäli mielii pysyä kilpailussa ja yhteistyöverkostoissa mukana.
”Vastuullisuuspaine kasvaa jatkuvasti asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden puolelta. Nyt siihen on jo pakko vastata”, Hautakangas muistuttaa.
Kestävää kannattavuutta
Kuinka sitten kääntää vastuullisuusohjeistusten korulauseet konkretiaksi?
Relovessa se tarkoittaa oman toiminnan ohella kaikkien toimitus- ja kumppanuusketjujen tarkkaa perkausta vastuullisuus- ja päästökriteerien valossa. Samalla luupilla on käyty ja käydään edelleen läpi myös kyseisten kumppanien käyttämät toimituskanavat ja alihankkijat. Toiminnan hiilijalanjälkeä kutistetaan jatkuvasti ja hankintoja keskitetään mahdollisuuksien mukaan lähituottajille.
”Meille on todella tärkeää varmistaa, että koko verkosto toimii sen jokaisessa kohdassa vastuullisesti ja vähäpäästöisesti. Samalla on tietysti muistettava myös Reloven oma taloudellinen ja sosiaalinen vastuu. Kestävän yritystoiminnan pitää olla myös kannattavaa.”
Oman verkoston vastuullisuusperkaus voi joskus tarkoittaa myös sitä, että yhteistyö jonkin pitkäaikaisen luottokumppanin kanssa tulee tiensä päähän. Tässäkin kohtaa ketju on tismalleen niin vahva kuin sen heikoin lenkki.
”Yrittäjän arki tarkoittaa joskus koviakin päätöksiä. Bisnestä pitää tehdä puhtain paperein ja puhtaalla omallatunnolla.”
Stoppi kiinalaiselle krääsävirralle
Reloven tiukkana periaatteena on, ettei se ota myyntiin Aasian halpatuontivaatteita tai tuoteväärennöksiä. Niiden seulonnassa ovat apuna sekä alan ammattilaisten silmät että tekoäly.
Täysin aukotonta järjestelmää on Noora Hautakankaan mukaan mahdotonta rakentaa, sillä huippubrändien tuoteväärennöksiä on joskus lähes mahdotonta erottaa.
”Suurin riesa on kiinalaisista verkkokaupoista tilattava kertakäyttömuoti ja vaatekrääsä, joka ei kelpaa uusiokäyttöön ja päätyy roskiin. On merkillistä, ettei tätä tavaravirtaa saada millään kuriin”, hän huokaa.
Käytettyjen vaatteiden kauppa on ollut viime vuodet vahvassa myötätuulessa. Apuna on ollut yleinen asennemuutos sekä matalasuhdanne, jonka myötä moni kuluttaja kiertää ensin kirppareiden kautta.
”Kun avasin ensimmäisen liikkeen, harva tunnusti käyttävänsä secondhand-vaatteita. Nyt se on ihan arkinen asia.”
Kasvukatse myös ulkomaille
Vuonna 2016 perustetulla Relove Oy:llä myymälät Helsingissä, Tampereella sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vaatteiden lisäksi repertuaariin kuuluvat tunnetut käsilaukkubrändit.
Liikevaihto on noussut runsaaseen kahdeksaan miljoonaan euroon ja kasvavan yrityksen tuloskin on nousemassa plussalle. Henkilöstöä on 140.
”Saksa olisi kiinnostava markkina-alue. Suunnitelmat ovat kuitenkin vielä idea-asteella”, Noora Hautakangas toteaa.
Reloven konseptiin kuuluvat myymälöiden yhteydessä toimivat kahvilat, jotka viime syksynä saivat jatkokseen myös ravintola Rue Madamen Helsingin ydinkeskustassa.
Yrittäjä tunnustaa, että laajennus ravintola-alalle herätti lähipiirissä kummastusta ja moni varoitteli sen riskeistä. Pohjalaisluonto potki kuitenkin eteenpäin.
”Ravintola on ollut pitkäaikainen haaveeni. Kun sopiva tila löytyi, päätimme toteuttaa sen puolisoni kanssa. Toivottavasti se tuo omalta osaltaan pientä piristystä Helsingin hiljaiseksi sanottuun katukuvaan”, Hautakangas toteaa.
Koulutus on parasta tulevaisuudenturvaa
NYKYINEN TALOUSSUHDANNE JA SYNKKÄ MAAILMANTILANNE
KOETTELEVAT ETENKIN NUORTEN TULEVAISUUDENUSKOA.
LUOTTOA ON SILTI ETEENPÄIN VIEVÄÄN KOULUTUKSEEN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT LAURI HEIKKINEN, VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Monen suomalaisen tulevaisuudenusko on ollut Ukrainan sodan, koronapandemian ja vaikean työttömyystilanteen takia kovilla. Monilla nuorilla näkymä on ollut vielä masentavampi, etenkin jos työ- ja opiskelupaikat ovat jääneet kerta toisensa jälkeen vain haaveiksi.
Tämän tiedostaa myös tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Oululainen ympäristötekniikan diplomi-insinööri lukeutuu
1990-luvun laman lapsiin, jotka saivat kyseisinä vuosina tottua jatkuviin säästöihin. Tuolloin monessa kouluissa muun muassa puolitettiin kynät ja kumit sekä pantiin kirjat tehokiertoon.
Synkistä ajoista huolimatta yhteiskunta antoi tuolloin vankkaa uskoa siihen, että koulutus on avain parempaan tulevaisuuteen ja työllistymiseen.
”Eikä se näytä vieläkään pahasti horjuneen. Viimeisten kyselytutkimusten mukaan koulutus on – ja se myös nähdään parhaana tulevaisuusinvestointina itselle, perheelle ja koko yhteiskunnalle. Opiskelu kannattaa aina ja tätä meidän on jatkossakin vaalittava”, Talvitie toteaa.
Työttömyys kääntyy vielä työvoimapulaksi
Ministerin mukaan istuva hallitus on tehnyt valoisamman tulevaisuuden eteen vastuullista politiikkaa ja monia näkymää kirkastavia toimenpiteitä. Kiusana on kuitenkin ollut heikko
taloussuhdanne ja kansainvälisesti epävarma tilanne.
Keskeiset rokotukset on joka tapauksessa annettu. Nyt on yritysten vuoro toimia.
”Peruskoululaisten Pisa-tulokset olivat laskeneet jo 20 vuotta, joten heti hallituskauden alussa lisäsimme kolme vuosiviikkotuntia matematiikkaan, äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Älylaitteiden käyttörajoitukset ovat parantaneet koulujen työrauhaa ja voi olla, että sitä laajennetaan myös toisen asteen oppilaitoksiin. Kyselyjen mukaan nuoret haluavat itsekin vähentää älylaitteiden parissa viettämäänsä aikaa”, Talvitie toteaa.
Tärkeällä sijalla on myös työllistämisseteli, jolla kannustetaan työnantajia palkkaamaan työttömänä olevia nuoria puoleksi vuodeksi 50 prosentin palkkatuella. Tässä kohtaa on ministerin mukaan hyvä huomata, että nykyinen työttömyys kääntyy tulevan talouskasvun ja eläköitymisten myötä jo muutaman vuoden päästä työvoimapulaksi.
”Siksi osaajia kannattaa etsiä ja palkata jo nyt.”
Ministerin mukaan vastuullisten johtajien ja työelämän toimijoiden on luotava polkuja, jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus päästä kiinni työelämään sekä nähdä ja kokea, että hänen panoksellaan on merkitystä.
”Nuorilla on myös uusia ideoita, rohkeutta muuttaa toimintatapoja ja hyödyntää teknologiaa”, Talvitie tähdentää.
Loppu koulutuspaikkakikkailulle
Tiede- ja kulttuuriministeri on esikuntineen perannut myös korkeakoulutuksen nykytilaa. Samalla havaittiin, ettei edellisen hallituksen päätös lisätä aloituspaikkoja 10 000:lla toiminut odotetulla tavalla.
”Kevään 2023 ylioppilaista yli 20 000 jäi silti vaille korkeakoulupaikkaa. Ensikertalaisten sijaan iso osa uusista paikoista meni niille, joilla oli jo vähintään yksi opiskelupaikka tai -tutkinto. Se kertoo, ettei pelkkä opiskelupaikkojen lisääminen nosta osaamistasoa”, Talvitie toteaa.
Nyt meno muuttuu. Jos hakijalla on jo aloituspaikka, on toisesta luovuttava. Näin niitä riittää paremmin myös ensikertalaisille.
Aloituspaikkoja aiotaan lisätä tänä vuonna noin 800:lla, joista noin puolet yliopistojen viisivuotiseen koulutukseen ja puolet ammattikorkeakoulujen 3,5 vuotta kestävään koulutukseen. Etusijalla ovat ensikertalaiset hakijat ja paikat
kohdennetaan pääosin talouskasvua tukeville teknisille aloille.
Asiaa koskeva kirje lähtee korkeakouluille vielä alkuvuoden aikana. Jatkossa on ministerin mukaan tärkeä pohtia, mitä aloituspaikkoja on syytä vähentää.
Putoavatko humanistiset tieteet tässä kohtaa suoraan pelistä?
”Eivät suinkaan. Esimerkiksi kieli- ja käyttäytymistieteille on entistä enemmän käyttöä muun muassa arkkitehtuurissa ja designissa sekä audiovisuaalisilla aloilla ja peliteollisuudessa. Luovat alat ovat myös tärkeitä vientialoja”, Talvitie tähdentää.
Opintoseteli avaa uusia ovia
Kevään edetessä eduskuntaan on tulossa hallituksen esitys opintosetelistä. Sen ideana on tarjota toisen asteen oppilaitoksesta valmistuneille nuorille mahdollisuus avoimen korkeakoulun opintoihin.
Niitä voisi suorittaa yhden lukuvuoden aikana maksimissaan 30 opintopisteen edestä. Kol-
melle ikäluokalle suunnattu kokeilu on tarkoitus käynnistää ensi syksynä ja jatko ratkeaa kokemusten perusteella.
”Opintoseteli avaa korkeakoulutuksen ovet siitä motivoituneille nuorille ja auttaa vaille opiskelupaikkaa jääneitä onnistumaan seuraavalla kerralla paremmin. Samalla se purkaa hakupainetta ja hakemussumaa”, Talvitie selvittää.
Ministeri kiittääkin tässä kohtaa korkeakouluja, jotka ovat tehneet hyvää yhteistyötä muun muassa hakukäytäntöjen yksinkertaistamisessa. Sen ansiosta yhdellä pääsykokeella voi hakea moneen paikkaan.
”Suomi ja suomalaiset pärjäävät vain koulutuksella. Siksi korkeakoulututkinnon omaavien osuus on saatava 2030-luvulla 50 prosenttiin ja sen ylikin. Vuonna 2023 tuo osuus oli noin 39 prosenttia”, Talvitie tiivistää.
Valtuustoilta vaaditaan nyt vastuullisuutta
Monessa kunnassa talous on ollut jo pitkään tiukoilla. Väestön ikääntyessä ja verotulojen vähentyessä säästöjä on haettava entistä tiheämmällä kammalla.
Loppumetreillä joudutaankin usein tasapainoilemaan kahden valmiiksi huonon vaihtoehdon väliltä: Säästetäänkö lapsiperheiltä ja nuorilta vai ikääntyvien hoivasta?
Tätä valintaa on jouduttu tekemään vuosien varrella myös Oulussa, vaikka sen talous on moneen muuhun paikkakuntaan nähden varsin hyvässä kunnossa. Vuodesta 2004 kaupunginvaltuustossa ja matkan varrella sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen puheenjohtajana toimineen Mari-Leena Talvitien mukaan ikäluokat pienenevät ja se tuo kunnille enemmän pelivaraa myös valtionosuuksien käyttöön.
”Se ei ole enää takavuosien tapaan korvamerkittyä rahaa, joten sitä voi käyttää myös lapsiin ja nuoriin. Kyse on lopulta vastuullisista arvovalinnoista”, hän muistuttaa.
Tuoreimpien väestöennusteiden mukaan yli puolet Suomen kunnista on 2030-luvulla tilanteessa, jossa syntyvyys on alle kaksi koululuokallista vuodessa. ”Viimeistään se pakottaa kuntapäättäjät miettimään, investoidaanko seiniin vai niiden sisällä olevaan toimintaan.”
Kymenlaakson maakuntaohjelma on väline maakunnan elinvoiman vahvistamiseen MAAKUNTA
KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2026-2029 HYVÄKSYTTIIN LOPPUVUODESTA. ALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ PETRA KORTELAINEN & VIESTINTÄASIANTUNTIJA PIA HURTTA,
KYMENLAAKSON LIITOSTA KERTOVAT PÄÄPOINTIT SEN SISÄLLÖSTÄ.
Mitkä ovat maakuntaohjelman keskeiset painopisteet?
Kymenlaakson maakuntaohjelma 2026-2029 on nimeltään ”Elinvoimainen, turvallinen ja välittävä Kymenlaakso”. Maakuntaohjelman painopisteitä on kolme. Elinvoimainen, Kestävä ja Hyvinvoiva Kymenlaakso. Pääpaino on maakunnan elinvoimassa.
Ohjelmassa tarkastellaan myös maakunnan nykytilaa, sen vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia.
Pitkän aikavälin suunnittelua, aina 2050 vuoteen asti, kuvataan maakuntasuunnitelma-osiossa.
Mitkä vaikuttavat erityisesti yritysten toimintaan?
Kestävän elinvoiman, investointien ja innovaatioiden Kymenlaakso -osio, lyhennettynä Elinvoimainen Kymenlaakso-osio on yritysten ja niiden toimintaympäristön kannalta tärkein osio. Elinvoima-osion tärkeyttä kuvastaa se, että siinä on peräti viisi alakohtaa:
- Elinkeinoelämän uudistaminen ja monipuolistaminen
- Älykkään erikoistumisen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen
- Elämystaloudesta uutta elinvoimaa
- Ilmastotyöstä ja kiertotaloudesta kestävää kasvua
- Osaamisesta ja koulutuksesta vauhtia uudistumiseen Painopisteisiin on kytketty joukko konkreettisia toimenpiteitä, joiden katsottiin edistävän kyseistä teemaa. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen toivomme hyviä hankkeita, joissa olisi mukana elinkeinoelämän edustusta ja näkökulmaa.
Mikä muuttui edellisestä ohjelmasta?
Edellistä maakuntaohjelmaa valmisteltaessa Kymenlaakson toimintaympäristö näytti hyvin erilaiselta.
Lähdimme liikkeelle maakunnan vahvan teollisen perustan pohjalle rakentamisesta – se on tukijalkamme. Maakunnassa on hienosti panostettu teollisuuden uudistumiseen, vihreän ja puhtaan siirtymän mahdollisuuksiin hyödyntämiseen. Tätä pitää tietysti jatkaa ja tukea.
Samalla elinkeinoelämän uudistamiseen ja monipuolistamiseen on panostettava jatkossakin, esimerkiksi mikro- ja pk-yritysten tukemisen avulla.
Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnassa Kymenlaakson pääpaino löytyy bio- ja kiertotaloudesta, älykkäästä ja vihreästä logistiikasta. Näihin kytkeytyy tiiviisti huoltovarmuus, kokonaisturvallisuus sekä digitalous, pitäen sisällään mm. datatalouden, kyberturvallisuuden sekä peliteknologiat. Nämä muodostavat Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen strategian kärjet (ÄES). Näiden kärkien ytimessä on oltava vahva yritysyhteistyö.
Uutta maakuntaohjelmassa edustaa elämystalous. Elämystalous-osassa käsitellään mm. matkailua, tapahtumia, kulttuuria, liikuntaa, urheilua, luovia aloja, sekä veto- ja pitovoiman kysymyksiä – nimenomaan osana elinvoimaa. Kymenlaakson kauppakamarin matkailu- ja tapahtumien alan valiokunta osallistui aktiivisesti tämän osion valmisteluun.
Toisena uutena painopisteenä nousi esille älykäs sopeutuminen. Sen avulla tuetaan palvelujen entistä fiksumpaa suunnittelua ja toteutusta vähenevän ja ikääntyvän väestön toimintaympäristössä.
Mitä haasteita on erityisesti Kymenlaaksossa?
Itärajan sulkeutuminen on suurin yksittäinen toimintaympäristössämme tapahtunut muutos. Myös maailmantalouden heilahdukset näkyvät nopeasti Kymenlaaksossa. Elinkeinoelämän uudistuminen ja monipuolistaminen ovat meille tärkeitä teemoja. Sanojen rinnalle tarvitaan toimintaa. Väestön nopea väheneminen ja ikääntyminen ovat merkittäviä haasteitamme. Mm. erilaisten vihreän siirtymän investointien käynnistyessä osaavan työvoiman saatavuus on yhä haasteellisempaa. Tähän meidän on etsittävä aktiivisesti ratkaisuja yhdessä.
Lue lisää: www.kymenlaakso.fi
Petra Kortelainen
Pia Hurtta
Zero Waste to Landfill -ohjelma eli kaatopaikkajätteen määrä tehtaalta on 0 kg.
Scope 1 ja 2 laskenta on vakiintunut käytäntö ja scope 3 meneillään. Ympäristövaikutusten arviointi tehty ensimmäisen kerran jo 20 vuotta sitten.
"Konttorimme on peruskorjattu. Valaistus ajanmukaistettu, se katkeaa automaattisesti esimerkiksi toimistohuoneissa. Automaatiota lisätty.
Henkilöstöä koulutetaan pienentämään jalanjälkeä ja isontamaan kädenjälkeä.
Säännöllisesti pidettävissä turvavarteissa pohditaan oman tiimin energiankulutusta arjessa "
Kymenlaaksosta Suomen `clean valley `
JÄTTEIDEN LAJITTELU, KIERRÄTYS JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN OVAT SUOSITUIMMAT ILMASTONMUUTOSTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET, JOITA KYMENLAAKSON YRITYKSISSÄ ON TEHTY. TULOS SELVIÄÄ KAUPPAKAMARIN JA LUT KOUVOLAN YKSIKÖN TEKEMÄSTÄ KYSELYTUTKIMUKSESTA.
TEKSTIT JA GRAFIIKAT KIRSi JUURA KUVA: PEXELS
Kymenlaakson kauppakamari ja LUT yliopiston Kouvolan yksikkö selvittivät yhteistyössä, minkälaisia ympäristöystävällisiä toimia Kymenlaakson yritykset ovat tehneet.
Kyselytutkimuksen teki maisterityönään tuotantotalouden opiskelija Abolfazl Moradian LUT:n Innovation and Logistics -ohjelmasta. Ohjaajina olivat Päivi Haapalainen ja Marko Torkkeli. Kauppakamarin puolelta kyselytutkimuksen toteutuksesta ja seurannasta vastasi teollisuuden alan valiokunta.
- Päätarkoitus oli saada konkreettista tietoa yritysten tekemistä vihreän siirtymän toimenpiteistä. Jo etukäteen oli tietoa, että monia toimenpiteitä on tehty tai ollaan tekemässä, mutta tutkimuksella haluttiin saada tarkempia tietoja, kertoo teollisuuden alan valiokunnan puheenjohtaja Jani Rautkoski
Tulosten avulla maakuntaa on tarkoitus profiloida puhtaaksi kasvualustaksi. Samalla halutaan nostaa yritysten tekemiä kestävää kehitystä edistäviä panostuksia näkyviin. Tutkimus osoitti, minkälaisia toimia on tehty.
Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen on tyytyväinen kyselyn tuloksiin.
-Voimme vakuuttavalla äänellä nimetä Kymenlaakson Suomen johtavaksi vihreäksi maakunnaksi, hän sanoo.
Kiertotalous ja energiatehokkuus suosituimpia
Tuloksista selvisi, että suosituin kestävää kehitystä edistävä toimenpide yrityksissä on jätteiden vähentäminen ja kiertotalous. 76 prosenttia vastaajista ilmoitti tehneensä erilaisia toimenpiteitä, jotta kaatopaikkajätettä syntyisi mahdollisimman vähän.
Toiseksi suosituimpana toimenpiteenä on ollut energiatehokkuuden parantaminen. Tehtyjen toimenpiteiden kirjo on lavea. Suosituinta on ollut hehku- tai neonvalojen vaihtaminen led-lamppuihin. Paljon on tehty myös rakennuksiin liittyviä peruskorjaustoimenpiteitä, kuten ikkunoiden ja ovien vaihtoja tehokkaampiin. Toimenpiteiden toisessa ääripäässä on tehtaiden ja tuotantolaitosten prosessien kehittämistä, kuten vaikkapa lämmön talteenottoa.
Kyselytutkimuksen mukaan 62 prosenttia vastaajista ostaa uusiutuvilla polttoaineilla tuotettua energiaa, ja sen käyttöönottoon vaadittavia laiteasennuksia on tehnyt 36 prosenttia vastaajista.
Vähän yli puolet vastaajista ilmoitti siirtyneensä sähkö-
vähentänyt jätteiden kertymistä ja lisännyt kierrätystä 76%
76% tehnyt panostuksia energiatehokkuuteen
lisännyt henkilöstön koulutusta
saanut ympäristösertifikaattin suorittanut ympäristöstandardin laskettu päästövähennykset
12% hankkinut biopolttokäyttöisen ajoneuvon
ostaa uusiutuvaa energiaa tai vihreää sähköä hankkinut sähköauton
16% tehnyt cleantech-innovaatioita
autojen käyttöön ja 12 prosenttia biopolttoaineella käyviin ajoneuvoihin. Ilma- tai maa-ilmalämpöpumppuja on hankkinut lähes puolet vastaajista ja erikseen mainittiin myös maalämmön käyttöönoton kehittäminen.
Keskuskauppakamari järjestää säännöllisesti yrityksille hiilijalanjäljen laskentakoulutuksia. Kyselyssä kolmannes vastaajista ilmoitti tehneensä päästölaskentaa. 38 prosenttia on hankkinut ympäristösertifikaatin tai ympäristöstandardin.
Lähes puolet vastaajayrityksistä käy läpi vastuullisuustoimenpiteitä henkilöstön kanssa säännöllisesti.
Rohkaiseva tieto oli, että vain 2 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole vielä tehnyt ensimmäistäkään toimenpidettä.
Tulevaisuustoimenpiteet
Tulevien vuosien toimenpiteinä lähes puolet yrityksistä ilmoitti jatkavansa jätteiden vähentämistä ja kiertotalouden edistämistä. Yhtä suuri osa ilmoitti tekevänsä parannuksia energiatehokkuuteen. Yli kolmannes näki mahdollisuuksia edistää yrityksen ilmastotoimia hankkimalla sähköautoja tai muita vihreitä hankintoja.
Henkilöstön koulutusta pidetään tärkeänä, lähes 40 prosenttia kouluttaa ja pohtii yhdessä toimenpiteitä henkilökuntansa kanssa.
48% aikoo lisätä kierrätystä ja jätteiden lajittelua
48% suunnittelee parannuksia energiatehokkuuteen
38% aikoo ostaa uusiutuvaa energiaa tai vihreää sähköä
suunnittelee sähköajoneuvon hankkimista
satsaa henkilöstön koulutukseen
Haasteet
Suurin haaste ympäristöä säästävien toimenpiteiden tekemisessä on yritysten mukaan rahoituksen ja kannustimien puute.
Kolmannes ilmoitti syyksi markkinaesteet, vedoten esimerkiksi kuluttajien haluttomuuteen valita ympäristöystävällisiä tuotteita ostohetkellä. Noin viidennes vastaajista kokee, että heillä on vielä rajallisesti tietoa tai osaamista kestävän kehityksen toimenpiteiden soveltamisesta käytäntöön.
Jatkotoimet
LUT Kouvolan yksikön tekemän kyselytutkimuksen tuloksista on koostettu interaktiivinen kartta, josta pääsee klikkaamalla näkemään vastaajayritysten käytännön toimenpiteitä. Tässä vaiheessa kartta sisältää 43 yrityksen tiedot.
Yritysten määrä kartalla kasvaa sitä mukaa kun yhä useampi yritys vastaa kyselyyn. Kysely avataan uudestaan kevään aikana kauppakamarin verkkosivuilla. Kymenlaakson kauppakamarin LUT Kouvolan yksiköltä tilaama kysely oli avoinna syyskuussa 2025 noin kuukauden ajan. Siihen vastasi 58 yritystä.
Kysely on osa Kymenlaakson kauppakamarin vastuullisuustoimenpiteitä.
Keskuskauppakamarin kautta yrityksille tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja valmennuksiin.
Käytetyimpiä koulutuksia yrityksissä ovat olleet hiilijalanjäljen laskentakoulutukset.
GHG Protocol eli kasvihuonekaasuprotokolla on tunnetuin ilmastovaikutusten laskemiseen laadittu standardi. Siinä päästöt lajitellaan kolmeen kategoriaan: Scope 1, 2 ja 3.
LähiTapiola ja Keskuskauppakamari tarjoavat kerran vuodessa yrityksille mahdollisuuden hakeutua Ilmasto-ohjelmaan, joka on yrityksille maksuton.
Vastuullinen yritys taistelee misinformaatiota vastaan
Maailman talousfoorumi nimesi misinformaation ja disinformaation yhdeksi maailman suurimmista lyhyen aikavälin uhista vuonna 2025. Misinformaatiota on käytetty paljon ilmasto-, ympäristö- ja muiden vastuullisuuskysymysten vähättelyyn. Ilmastonmuutosta on kuvattu liioiteltuna, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä etäisenä ongelmana, ja yritysvastuuta ideologisena rasitteena talouskasvulle. Todellisuudessa nämä ovat riskejä, jotka vaikuttavat jo nyt talouteen, turvallisuuteen ja ihmisten arkeen.
Misinformaation voima ei perustu vain väärään tietoon vaan myös epävarmuuteen. Kun tieteellistä tietoa kyseenalaistetaan riittävän usein, syntyy vaikutelma, ettei faktoja ole tai että ne ovat mielipidekysymyksiä. Tämä palvelee lyhyen aikavälin etuja, mutta pitkällä aikavälillä se on tuhoisaa myös yrityksille.
Vastuulliset yritykset voivat muuttaa suuntaa kolmella keskeisellä tavalla: läpinäkyvyydellä, tieteeseen perustuvilla tavoitteilla ja vaikuttamalla rohkeasti itse asiaan.
Ensimmäiseksi läpinäkyvyys tulee, kun yritykset raportoivat avoimesti päästöistään, vaikutuksistaan luontoon ja sosiaaliseen vastuullisuuteen
liittyvistä haasteista. Näin vähennetään tilaa väärälle tiedolle. Rehellisyys vastuullisuuden haasteista ja keskeneräisyydestä on tehokkaimpia vastavoimia misinformaatiolle.
Toiseksi tieteeseen perustuvilla tavoitteilla. Sitoutuminen esimerkiksi Science Based Targets -aloitteeseen ei ole vain ilmastoteko, vaan myös kannanotto tieteen puolesta. Se viestii, että päätöksiä tehdään tutkittuun tietoon nojaten. Kun yritys ankkuroidaan tieteeseen, se osallistuu aktiivisesti taisteluun disinformaatiota vastaan.
Kolmanneksi vaikuttamisella. Yrityksillä on voimaa julkisessa keskustelussa, arvoketjuissaan ja poliittisessa vaikuttamisessa. Vastuullinen yritys kannattaa myös sääntelyä, kun se perustuu tieteeseen ja yhteiseen etuun.
Maailman suurin uhka ei ole se, että tiedämme liikaa, vaan se, että emme enää tiedä, mihin tietoon voimme luottaa. Tämän uhan torjuntaan ratkaisun avaimet ovat kaikkien hallussa.
LähiTapiolan ja Keskuskauppakamarin
Ilmasto-ohjelmassa
mukana useita kymenlaaksolaisyrityksiä
Keskuskauppakamarin Ilmasto-ohjelma on pk-yrityksille suunnattu maksuton koulutus- ja sparrausohjelma, jonka toteuttamisen mahdollistaa LähiTapiola.
Ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä käynnistämään ilmastotyö konkreettisesti: laskemaan hiilijalanjälkensä (Scope 1 ja 2), tunnistamaan päästövähennyskohteet ja laatimaan käytännön toimenpiteitä.
Ohjelma tarjoaa koulutusta, asiantuntijatukea ja vertaisverkoston, ja sen suorittaneet yritykset voivat hyödyntää Hiilijalanjälki laskettu -merkkiä viestinnässään.
Keskuskauppakamarin järjestämän Ilmasto-ohjelman mahdollistaa LähiTapiola. Ilmasto-ohjelmaan osallistuminen ei edellytä kauppakamarin jäsenyyttä tai LähiTapiolan asiakkuutta. Ohjelma on osallistujayrityksille maksuton.
Ilmasto-ohjelma järjestetään vuonna 2026 jo kolmannen kerran, kun 300 uutta yritystä aloittaa ohjelman. Aiemmin Ilmasto-ohjelmassa mukana olleita suomalaisia pk-yrityksiä on jo yli 500.
Tarjoaa käytännönläheisen aloituksen ilmastotyöhön ja asiantuntija-apua hiilijalanjäljen laskentaan.
Osallistujayrityksille maksuton.
Ohjelmaan osallistuville yrityksille myönnetään maksutta Keskuskauppakamarin Hiilijalanjälki laskettu -merkki, mikäli hiilijalanjäljen laskenta on tehty ohjelman aikataulun mukaisesti.
Ilmasto-ohjelman kymenlaaksolaisyritykset
Anjalankosken Terästyö Oy, Kouvola
Asennuspojat LK Oy, Kotka
Dust Control Systems Oy, Kouvola
Elementit-E Oy, Kouvola
EnviOn Oy, Kouvola
Fimpec Group Oy (nyk. Sweco), Kouvola
Fin-keittiöt Oy, Kotka
HoviRuoka Oy, Kouvola
Insinööri Studio Oy, Kotka
Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy, Kouvola
Laso-Huolto Oy, Kouvola
Shipstores Nyman & co Ltd, Kotka
Siivouspalvelu Hänninen Oy, Kotka
Winteco Oy, Kotka
KESKUSKAUPPAKAMARIN JA LÄHITAPIOLAN ILMASTO-OHJELMA
"Saatiin työkaluja, joilla pystytään itse tekemään laskentaa"
KOUVOLALAINEN HOVIRUOKA OY OSALLISTUI ILMASTO-OHJELMAAN VIIME VUONNA. ELINTARVIKEALAN
YRITYKSEN TOIMITUSJOHTAJA PEKKA
KAIKKONEN SUOSITTELEE OHJELMAA KAIKILLE YRITYKSILLE.
Miksi lähditte mukaan Ilmasto-ohjelmaan?
- Lähdettiin mukaan, koska haluttiin ottaa asioista selvää ja tietää, missä itse mennään.
Oliko yrityksessänne jo tehty jotain toimenpiteitä?
- Selvityksiä oli jo jonkin verran itsenäisesti tehty, muun muassa Scopet 1, 2 ja 3, joten oltiin muutamia askelia edellä. Meillä on paljon raaka-ainevirtoja, sekä sisäisiä että ulkoisia, joita tarkastelemme. Energiantuotannossa on käytössä muun muassa aurinkopaneeleja.
Mitä opitte?
- Saatiin työkaluja, joiden avulla pystytään jatkossa itse tekemään päästölaskentaa, joka aiemmin teetettiin ulkopuolisella toimijalla. Opittiin laskentatapoja, joilla voidaan asioita seurata. Saatiin myös ohjeet, miten tarkastelemme omia tuloksia ja nyt osaamme itse seurata, mitkä asiat vaativat lisää toimenpiteitä ja mihin asioihin kannattaa keskittyä.
Suositteletko Ilmasto-ohjelmaan osallistumista muille yrityksille?
- Ehdottomasti kannattaa osallistua. Jos ei ole tehnyt vielä mitään, niin osallistumisen avulla pääsee alkuun ja saa perustyökaluja.
- Tämähän on yrityksessä sellaista jatkuvaa työtä, jota sitten tehdään itse, kun on oppi saatu ja laskentatyökalut hankittu.
"NYT OSAAMME ITSE SEURATA, MITKÄ ASIAT VAATIVAT LISÄÄ TOIMENPITEITÄ JA MIHIN ASIOIHIN KANNATTAA KESKITTYÄ. Pekka Kaikkonen, Hoviruoka
Pekka Kaikkonen, Hoviruoka
KESKUSKAUPPAKAMARIN JA LÄHITAPIOLAN ILMASTO-OHJELMA
"Asiakkaat
odottavat ilmastovaikutusten huomioimista"
ARKKITEHTI-, LVIA- JA SÄHKÖSUUNNITTELUTOIMISTO INSINÖÖRI STUDIO KOHTAA PROJEKTEISSAAN ASIAKKAIDEN VAATIMUKSET VÄHÄHIILISYYDESTÄ JA ELINKAARIAJATTELUSTA. KAUPPAKAMARIN ILMASTO-OHJELMAAN OSALLISTUMINEN AUTTOI TARKASTELEMAAN MYÖS OMAN TOIMINNAN ILMASTOVAIKUTUKSIA, KERTOO LAATU- JA IT-PÄÄLLIKKÖ HELI PAASI
Miksi lähditte mukaan Ilmasto-ohjelmaan?
Asiakkaidemme tarpeet ilmasto- ja vähähiilisyyskysymyksissä kasvavat jatkuvasti ja suunnitteluratkaisuilta odotetaan yhä enemmän elinkaariajattelua ja kokonaisvaltaista ilmastovaikutusten huomioimista. Jotta voimme palvella asiakkaitamme vastuullisesti ja asiantuntevasti, pidämme tärkeänä tarkastella huolellisesti myös omaa toimintaamme ja sen ilmastovaikutuksia.
Mitä toimenpiteitä yrityksessänne on tehty?
Ilmasto-ohjelmassa laskimme oman yrityksemme hiilijalanjäljen, kattaen Scope 1 ja 2 -päästöt. Tämä on auttanut meitä ymmärtämään erityisesti asiantuntijatyön ja toimistotoiminnan keskeisiä päästölähteitä, kuten energiankäyttöä, liikkumista ja hankintoja.
Mitä opitte?
Ilmasto-ohjelma johdatti meidät käytännönläheiseen ja systemaattiseen lähestymistapaan ilmastotyössä sekä tarjosi tukea ja verkostoja kehittymiseen. Ohjelma tarjosi matalan kynnyksen tavan lähestyä ilmastotyötä ja jäsentää kokonaisuutta ilman, että edellytettiin valmiita ratkaisuja tai aiempaa syvällistä osaamista.
Oman toiminnan hiilijalanjäljen laskenta puolestaan konkretisoi ilmastotyötä ja auttoi tunnistamaan, mihin toimenpiteet kannattaa kohdistaa, jotta ne ovat aidosti vaikuttavia. Näen ilmastotyön pitkäjänteisenä kehittämisenä, jossa ymmärrys ja toimenpiteet syvenevät ajan myötä.
Yrityksenä näemme ilmastotyön osana laadukasta ja vastuullista asiantuntijatyötä. Kyse ei ole erillisestä projektista, vaan tavasta kehittää toimintaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.
Keskuskauppakamarin Ilmasto-ohjelma sopi meille hyvin, koska se tarjoaa selkeät työkalut oman toiminnan tarkasteluun, mutta jättää tilaa yrityskohtaisille ratkaisuille. Se tukee oppimista ja jatkuvaa parantamista ilman ylimääräistä byrokratiaa. Ilmastotyö on meille ennen kaikkea keino ymmärtää omaa toimintaamme paremmin ja kehittää sitä kestävämpään suuntaan. Ilmasto-ohjelma on tarjonnut tähän hyvät ja käytännölliset työkalut, kumppanuuden ja verkoston.
Suositteletko Ilmasto-ohjelmaan osallistumista muille yrityksille?
Suosittelen ohjelmaa erityisesti asiantuntija- ja toimistotyötä tekeville yrityksille, jotka haluavat lähestyä ilmastotyötä järjestelmällisesti, realistisesti ja vaikuttavasti. Pidin erityisesti siitä, että ohjelma tukee oppimista ja vertaiskokemusten vaihtoa.
Lähitapiola tarjoaa Ilmasto-ohjelmaan osallistumisen maksutta yrityksille
Risto Simola
Ilmasto-ohjelmassa on ollut mukana jo yli 500 suomalaista pk-yritystä.
LähiTapiolan Kouvolan alueen asiakkuuspäällikkö Risto Simola kertoo, että he ovat saaneet osallistuvilta yrityksiltä runsaasti hyvää palautetta.
Miksi LähiTapiola on mukana kauppakamarien Ilmastoohjelmassa?
LähiTapiola on mukana Ilmasto-ohjelmassa, koska haluamme olla pk-yritysten tukena ihan käytännön tasolla. Moni yritys pohtii samoja kysymyksiä; mistä ilmastotyö kannattaa aloittaa ja miten oma ilmastotyö ja toimenpiteet saadaan selkeästi näkyviin?
Meille vakuuttajana ohjelman merkitys näkyy myös siinä, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja riskejä. Haluamme olla mukana ratkomassa tätä haastetta yhdessä asiakkaidemme kanssa, ei vain seuraamassa vierestä.
Mitä hyötyä yritykselle on osallistumisesta?
Ohjelma tarjoaa siihen konkreettisen ja maksuttoman väylän, joka sisältää koulutusta, työkaluja ja asiantuntijoita ensimmäisten askelten tueksi.
Millaista palautetta LähiTapiola on saanut yrityksiltä?
Palautetta olemme saaneet runsaasti, ja se on ollut todella hyvää. Yritykset kertovat tehneensä ohjelman jälkeen konkreettisia päästövähennystoimia. Viime vuoden osallistujista 88 prosenttia tarttui käytännön toimiin ja 65 prosenttia laati oman päästövähennystiekartan. Se kertoo, että ohjelma oikeasti auttaa ja madaltaa kynnystä aloittaa ilmastotyö.
Yrityksiltä kysyttyä
Yritykset tarttuvat ilmastotoimiin, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset kertovat tarvitsevansa konkreettisia neuvoja ja tukea aloittamiseen.
Lähes 80 prosenttia Keskuskauppakamarin ja LähiTapiolan Ilmasto-ohjelmaan osallistuneista yrityksistä toteaa, että ilmastotoimet ovat parantaneet niiden kilpailukykyä.
90 prosenttia ohjelman loppukyselyyn vastanneista kertoi tehneensä konkreettisia muutoksia toimintaansa ohjelmaan osallistumisen innoittamana. Näihin kuuluivat erityisesti siirtyminen puhtaampaan sähköön, sähköautojen käyttöönotto sekä energiatehokkuuden parantaminen.
Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmavastaavan Heidi Huiman mukaan yritykset kaipaavat lisäapua monilla osa-alueilla.
- Erityisesti tukea kaivataan Scope 3-päästöjen laskentaan. Lisäksi tukea kaivataan ilmastotyön seuraaviin askeliin ja päästövähennystiekartan ylläpitoon. Tarjoamme tukea jatkoaskeliin Ilmastoyhteisön kautta, johon voi päästä suoritettuaan ilmasto-ohjelman, Huima sanoo.
Keskuskauppakamarin järjestämään ja LähiTapiolan mahdollistamiin ilmasto-ohjelmiin ja ilmastoyhteisöön on osallistunut kahden vuoden aikana jo yli 650 yritystä.
Haku seuraavaan Ilmasto-ohjelmaan käynnistyy syksyllä 2026.
Kauppakamari tarjoaa runsaasti erilaisia vastuullisuuskoulutuksia, tietoiskuja ja valmennuksia.
Lisätietoja: kauppakamari.fi/vastuullisuus/ vastuullisuuskouutukset ja -tapahtumat
KAUPPAKAMARI ON ISO VAIKUTTAJA
KOKO MAAKUNNAN ELINVOIMALLE JA MENESTYMISELLE
Eija Rossi, Kymenlaakson kauppakamarin puheenjohtaja
Kauppakamarin ja satamayhtiön ruorissa
TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA
Eija Rossi saapuu haastatteluun suoraan alaisensa kehityskeskustelusta. Jos kehonkielestä voi jotain päätellä, niin tapaaminen on ollut vähintäänkin mukava, niin nauravaisena hän tuoliin istahtaa ja laskeskelee tehneensä esihenkilötyötä jo reilut 25 vuotta.
HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtajan tehtäviä on takana vasta pari kuukautta. Työura sen sijaan mitataan jo vuosikymmenissä. Ennen tätä tehtävää Eija ehti hoiti satamayhtiön kaupallisen johtajan töitä kahdeksan vuotta.
Kun Eijan työuraa katselee taustapeilistä käsin, niin se näyttäytyy varsin johdonmukaisesti etenevältä polulta viennin ja logistiikan parissa.
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kuopiolainen nuori nainen hakeutui opiskelemaan ulkomaankauppaa. Kesätöitä löytyi eri yrityksistä taloushallinnon, myynnin ja markkinoinnin parissa. Kaikista näistä hän piti, mutta eniten myynnistä.
Maailmalle suomalainen innovaatio repussa
Vuonna 1993 oli Pohjois-Savon Kaavilla tehty innovaatio. Keksijä, yrittäjä Tapani Tirkkonen oli juuri patentoinut kalan savustukseen tarkoitetun savustuspussin, joka mullisti erityisesti suomalaisten kesämökkien ruoanvalmistustavat. Pian miljoonat suomalaiset grillasivat kalansa TapVein, sittemmin Hope Finlandian, savustuspusseissa.
Napakka ulkomaankaupan tradenomi Eija päätti mennä kysymään yrityksestä töitä.
- Yritys oli kovassa nousukiidossa. Tein siellä aluksi kaikenlaisia töitä, mutta kun tuote myi hyvin, niin lähdettiin kokeilemaan vientimarkkinoita. Olin opiskellut saksan kieltä, joten sain myyntivastuulle saksankieliset maat. Siitä alkoi melkoinen matkustaminen. Kävin paljon messuilla. Monesti raahasin yksikseni lentokoneeseen messuseinäkkeitä ja muuta tavaraa ja määränpäässä yritin saada ne mahtumaan taksiin, Eija kertoo.
Työ oli myös näköalapaikka yrittäjäelämään.
- Tapani oli veljensä kanssa pistänyt yrityksen pystyyn ja olihan se toiminta kyllä kaikkien yrityselämän oppien vastaista. Mutta kyllä hyvinkin innovatiivista. Muistan, että välillä savustettiin jäätelöä ja kokeiltiin, mitä kaikkea pussilla voi tehdä. Hirveästi kävi vieraita, yritys kasvoi ja pääsi kokeilemaan ihan kaikkea.
- Hauskaa oli kyllä ja oppi tekemään ihan kaikkea. Muistan, kuinka eräänäkin aamuna olin lähdössä töihin Kuopiosta, niin Tapani soitti, että äläpä tulekaan tänne, vaan ota peräkärry ja grilli ja ajat Kokkolan Citymarketin pihaan grillaamaan. Niin ja sinne on tulossa radiotoimitta-
ja paikalle, niin kerrot samalla suoraan lähetykseen mitä teet, Eija nauraa.
Yritys menestyi hyvin ja keksintö sai toisen sijan Innosuomi-palkinnon ensimmäisenä jakovuonna 1994. Presidentti ja rouva Ahtisaari vierailivat Kaavilla tutustumassa Tirkkosen savustuspussitehtaaseen. Vienti laajeni, yritys oli kovassa nosteessa ja sai levitetyksi alumiinifoliosta tehdyt savustuspussinsa myyntiin 12 maahan. Innovatiivinen keksijä kehitteli toisen yrityksen, Mörttiröpön, joka hyödynsi puruja koe-eläinten ja lemmikkieläinten kuivikkeeksi.
Eijalle se tarkoitti myyntiringin laajentumista yliopistojen laboratorioihin, tutuksi tuli muun muassa Ruotsin Karolinska Institutet.
Savosta Haminaan
Eija oli suorittanut kauppatieteiden tutkinnon LUT:ssa, ja oli seuraavan siirron aika. Eijan puoliso on kotoisin Valkealasta ja yhteinen koti päätettiin perustaa Haminaan, jossa vientikaupan töitä tarjosivat huolinta- ja logistiikka-alan yritykset. Haminan satama tuli tutuksi myynti- ja markkinointitehtävistä, jota seurasi hyppy DHL:lle, jossa vastuulle tulivat varastoliiketoiminnat.
Saksan kieli kulki matkassa mukana, sillä Eija raportoi Bonnin pääkonttorille.
- 2013-2014 alkoi yrityselämässä nostaa päätään customer experience management elikkä asiakaskokemuksien johtaminen. Se oli uusi juttu ja isona, globaalina yrityksenä DHL tietysti lähti sitä voimakkaasti viemään eteenpäin. Minut valittiin vetämään projektia Suomen osalta ja pian meillä oli kansainvälinen tiimi, joka hoiti sitä Euroopan tasolla, Eija kertoo. Yhä useammin Eija alkoi löytää itsensä lentokentältä.
- Matkustin paljon Euroopassa tapaamassa eri maiden asiakaspalvelutiimejä. Loput päivät ajelin ympäri Suomea; Tampereella, Jyväskylässä, Turussa, Lahdessa, Helsingissä… matkustaminen oli aika kuluttavaa ja hohto siitä kyllä hävisi lentokentillä odotteluun.
Samaan aikaan piti hoitaa kaksi muutakin työsarkaa. Kotonakin oli miehen lisäksi kaksi lasta odottelemassa äitiä kotiin.
- Kolme kättä siinä sai olla, eikä aina riittänytkään, Eija toteaa.
Siinä kohtaa kotinurkilla Kymen Sanomat uutisoi, että HaminaKotka Satama Oy:n kaupallinen johtaja Kyösti Manninen oli jäämässä eläkkeelle.
- Oli tosi mielenkiintoista ja antoisaa ja tosi opettavaista työskennellä tuommoisessa isossa logistiikkayhtiössä, jossa oli semmoinen 500 000 työntekijää ja toimintaa maailman kaikissa maissa. Työyhteisönä oli globaali porukka ja vahva yrityskulttuuri, tosi pitkiä työuria tehneitä ihmisiä. Kaikesta hyvästä huolimatta päätin hakea satamayhtiön paikkaa ja joulukuussa 2017 astelin sitten Mussalon toimitalon ovista sisälle.
Eija Rossi pohtii, että on oikeastaan tehnyt koko työuransa logistiikan parissa. Tämän vuoden alussa kääntyi jälleen uusi lehti, kun satamayhtiön pitkäaikaisen toimitusjohtajan Kimmo Naskin jäädessä eläkkeelle Eija valittiin luotsaamaan satamayhtiötä.
Entä mikä motivoi tänä päivänä?
- Tässä työssä on niin laaja näköala, että jo se tekee työn mielenkiintoiseksi, samoin kuin iso määrä asiakkaita. Satamassa näkyy talouden heittelyt niin hyvään kun huonoon suuntaan. Ja itse asiassa vähän samat asiat motivoivat kuin nuorenakin kun ulkomaankauppaa alunperin opiskelin eli halu tavata ihmisiä eri maista. Olen aina tykännyt myyntityöstä ja olla asiakkaiden kanssa tekemisissä. Asiakkaiden hyvä on ollut se, mihin olen pyrkinyt. Että he pystyisivät tekemään omaa liiketoimintaansa, Eija pohtii.
Johtamista pääaineena opiskelleelle Eijalle on tärkeää henkilöstön hyvinvointi. Hän tiedostaa myös sen, että
Kansainvälinen toimintaympäristö näkyy Eija Rossin työpaikalla HaminaKotka Sataman Mussalon toimitalossa.
kaikessa ei voi päästä 100-prosenttiseen tulokseen.
- Kaikkea ei voi aina ratkaista. Senkin on tähän ikään oppinut, että vaikka kuinka yrittää, niin kaikki asiat ei aina ratkea, eikä kaikkiin voi itse vaikuttaa. Mutta mihin voi vaikuttaa, niin sen yrittää tehdä mahdollisimman hyvin. Kymenlaakson kauppakamarin ruoriin
Vuoden vaihteessa Eija aloitti myös Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Hän on toiminut hallituksessa ja Keskuskauppakamarin valtuuskunnassa jo useita vuosia. Uuteen tehtäväänsä hän sanoo lähtevänsä innokkaana ja tyytyväisenä siitä, että kauppakamari on säilyttänyt asemansa yritysten ja elinkeinoelämän puolestapuhujana.
– Hatunnoston arvoinen asia on, että kauppakamari on pystynyt koko ajan uusiutumaan. Ja olihan valinta Vuoden kauppakamariksi viime vuonna hieno saavutus, hän toteaa.
Kauppakamarin tärkeänä tehtävänä hän pitää yritysten ja yrityselämän toimintaedellytysten edistämistä.
– Kauppakamari on iso vaikuttaja koko maakunnan elinvoimalle ja menestymiselle.
Kymenlaakson tulevaisuudessa hän näkee paljon positiivisia signaaleja.
– Uudet teollisuudenalat kuten akkuteollisuus ja datakeskukset ovat uusi oljenkorsi koko Kymenlaaksolle. Niillä on isoja työllistämisvaikutuksia jo rakennusvaiheessa. Moni alihankintayritys saa niiden kautta tilauksia ja töitä. Ne ovat myös luontevaa jatkumoa maakunnassamme, sillä täällä ollaan totuttu teollisuuteen. Se on tuonut ihmisille hyvinvointia ja taloudellista vakautta vuosisatojen ajan. Kyllä teollinen toiminta on ihan Kymenlaakson DNA:ssa, hän toteaa.
Paijattavia riittää
Kun päivä satamassa päättyy, niin Eija kurvaa Haminaan, jossa odottaa kaksi koiraa ulkoiluttamista. Toinen on ”karvaton nakupelle” ja toinen kuin puuterihuisku.
- Me ollaan kyllä mieheni kanssa hemmoteltu ihan pilalle nää meidän koirat, hän naurahtaa.
Koirat ovat olleet tähän asti Eijan silmäterä, mutta joulukuun ensimmäinen päivä ne saivat kilpailijan. Yhä useammin Eijan sylin nimittäin valloittaa pieni tyttärenpoika.
- Hienoa on seurata, miten hän kasvaa. Viikossakin ehtii muuttua niin paljon, Eija toteaa.
Kymenlaakson kauppakamarin hallitus 2026
PUHEENJOHTAJA
Rossi Eija, toimitusjohtaja, HaminaKotka Satama Oy
VARAPUHEENJOHTAJAT
Kivioja Risto, Chief Customer Officer, Lumon Oy
Paasi Kati, toimitusjohtaja, Satama Areena
Pippola Jarkko, toimitusjohtaja, Data Group Sata IT Oy
HALLITUKSEN JÄSENET
Green Mikko, Hardware Operations Manager, Tuike Finland Oy
Kainiemi Mari, tehtaanjohtaja, Danisco Sweeteners Oy,
Koistinen Jari, hallituksen jäsen, Kauppakeskus Veturi
Koistinen Laura, toimitusjohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa
Korhonen Juha, toimitusjohtaja, Kaakkois-Suomen Osuuspankki
Lehtimäki Sanna, toimitusjohtaja, Kymenlaakson Taksi Oy
Markkanen Sami, toimitusjohtaja, Kotkan Energia Oy
Partio Merja, tehtaanjohtaja, Solvay Chemicals Finland Oy
Pekkola Marko, toimitusjohtaja, MM Kotkamills Oy
Saari Ari-Pekka, toimitusjohtaja, Steveco Oy
Uusitalo Aleksi, hallituksen jäsen, Konvertia Group Oy
Vidgren Antti, yksikön johtaja, YIT Road Oy
Volmari Vesa, tehtaanjohtaja, UPM-Kymmene Oyj Kymi ja Kaukaa
KESKUSKAUPPAKAMARIN VALTUUSKUNTA, KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN EDUSTAJAT 2026
Kivioja Risto
Korhonen Juha
Markkanen Sami
Paasi Kati
Pippola Jarkko
Rossi Eija
Valiokuntavuosi 2026
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN JÄSENET
VERKOTTUVAT, VAIKUTTAVAT JA EDISTÄVÄT
TOIMINTAA MYÖS KAUPPAKAMARIN VALIOKUNNISSA. TÄMÄN VUODEN TOIMINTA KÄYNNISTETTIIN VALIOKUNTAVALKEILLA HELMIKUUSSA.
Kaupan alan valiokunta
Kaupan alan valiokunnan tämän vuoden toiminnan painopisteenä on elinvoimainen yritystoiminta, kertoi valiokunnan puheenjohtaja Jarkko Pippola.
Vuoden 2026 kokoukset
10.3. Kouvola Innovation, Kohoa, Kouvola Teemana alueellinen elinvoima ja vetovoima.
6.5. Suuri brändipäivä, Helsinki
20.5. Mehiläinen, Kotka. Teemana verkostoituminen ja yhteistyö.
2.6. Suuri puolustusteollisuuspäivä, Helsinki
23.9. Valiokuntien yhteiskokous
11.11. Cursor, Eagletalo, Kotka. Teemana brändi, osaaminen, teknologia ja asiakaslähtöisyys.
Kiinnostaako sinua valiokuntatyö?
Tule luottamushenkilöksi kauppakamariin
Laita viestiä tai soittele: kymichamber@kauppakamari.fi 040 900 6651
Teollisuuden alan valiokunta
Varapuheenjohtaja Ilkka Kuusela pyysi osallistujia nimeämään tärkeimpänä pitämänsä painopistealueen valiokuntavuodelle.
Esille nousivat muun muassa
• Clean Valley -tutkimuksen tietokannan laajentaminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen alueen markkinointityössä. Tavoitellaan lisää yrityksiä.
• Vihreän siirtymän TKI-panosten lisääminen ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen.
• Yritysten kannustaminen etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueelle tulleista investointiprojekteista.
Vuoden 2026 kokoukset
27.3. Isäntänä LUT Yliopiston Kouvolan yksikkö, professori Marko Torkkeli. Teemana Clean Valley -tutkimuksen hyödyntäminen ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu.
5.6. Isäntänä HaminaKotka Satama Oy. Tutustuminen satamassa tapahtuvaan liiketoimintaan ja tekoälyllä toteutettuihin kohteisiin valiokunnnan yrityksissä.
6.11. Isäntänä Prefere Resins Oy. Alustavana teemana palvelinkeskusten ympärille sijoittuva yritystoiminta ja sen luomat mahdollisuudet alueen yrityksille.
Logistiikan alan valiokunta
Puheenjohtaja Sanna Lehtimäki kävi läpi toimialan eri väylähankkeita Kymenlaakson osalta. Hän totesi, että liikenteen ja logistiikan ala on voimakkaasti reguloitu, ja valiokunnan työtä ohjaa Liikenne12 -suunnitelma.
Tieväylien osalta Kymenlaakson keskeisiä rahoitusta vaativia kohteita ovat Valtatie 15 Rantahaka-Kouvola -hankkeen toinen vaihe ja valtatie 6 Kouvolan kohta (Keltti-Tanttari), jonka tiesuunnitelma lähtee keväällä Traficomiin hyväksyttäväksi. Mt 355 Merituulentie, Kotkassa on Traficomissa hyväksyttävänä.
Kotkan akkutehtaaseen liittyvät tiehankkeet etenevät suunnitellusti. Edistetään uusien datacenterinves-
tointien liikenne- ja infratarpeita.
Raideliikenteen osalta Kotka-Kouvola Digiratahanke päättyi 2025. Jatkossa seurattavia asioita ovat junavuorojen riittävyys ja aikataulut. Itäradan osalta on suunnittelutyö meneillään. Kouvola-Kuusankoski –raidevälillä on noussut esille Rapakosken sillan perusparannustarve ja akselipainon nosto metsäteollisuuden tarpeisiin.
Vesiliikenteen osalta edistetään väylämaksujen poistoa seuraavaan hallitusohjelmaan 2027-2031.
Lentoliikenteen osalta keskusteltiin Pyhtään lentoliikenteen toimenpiteiden edistämisestä (Helsinki-East Aerodrome).
28.4. Suuri logistiikkapäivä, Helsinki 27.10. Väyläviraston tavoiteaikataulun mukaisesti päivittyvät dokumentit vuodelle 2027 toimitetaan lausunnoille syyskuussa. Vierailukohteena VR.
24.11. Teemana ajankohtaiset asiat Osallistutaan Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän Liikennewebinaariin keväällä ja syksyllä.
Matkailu- ja tapahtuma-alan valiokunta
Matkailun alan valiokunnan kokousta Valiokuntavalkeilla johti puheenjohtaja Mikko Virtanen. Vilkkaan keskustelun tuloksena nostettiin esille teemoja vuodelle 2026.
• Todettiin, että elämysteollisuuden ekosysteemi sisältäen matkailu-, tapahtuma- ja kulttuuri-alan
Tuodaan matkailu- ja tapahtumat osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja nostetaan varteenotettavaksi teollisuudenalaksi. Tuodaan esille alan merkitystä maakunnan kasvulle.
• Matkailun tiekartasta eli Kymenlaakson matkailuja tapahtuma-alan strategiasta viestiminen.
• Tuodaan elämysteollisuutta laajemman yleisön tietoisuuteen.
• Matkailutapahtumien näkyvyyden edistäminen Pyritään vaikuttamaa Itäisen Suomen ohjelmaan ja rahoituspäätöksiin (Itäisen Suomen kestävän matkailun kasvuohjelma). Vaikutetaan paikallisesti vastinrahoituksen saamiseen hankkeiden tueksi.
• Viestitään matkailualan yritysten vastuullisuustoimenpiteistä.
Valiokunnan kokoukset pidetään 30.3., 3.6., 23.9. ja 30.11.
Vaikuttajafoorumi kokosi Kouvolan kaupungintalolle kauppakamarin jäsenyrityksiä ja kuntapäättäjiä keskustelemaan Kymenlaakson kasvun eväistä. Puhujana ollut Jyri Häkämies sen kiteytti: ”Menestyminen ei ole keneltäkään pois, vaan kaikille lisää.”
Oikeansuuntaisina toimenpiteinä verotuksen suhteen hän pitää avainhenkilöverotuksen ulottamisen koskemaan myös suomalaisia paluumuuttajia, sekä ylimpien marginaalien laskemista 52 prosenttiin. Kasvua odotetaan myös yhteisöveron madaltamisella ensi vuoden alussa kahdella prosenttiyksiköllä.
- Jos talous kasvaisi prosentin vuodessa, niin kymmenessä vuodessa talous olisi 10 prosenttia suurempi ja saataisiin 66 miljardia enemmän verotuloja, Häkämies sanoi.
Talousanalyytikkojen talven pyöritellyin kysymys on ollut, mikä on Suomen kasvun hidasteena?
Myös Etelärannassa on etsitty syitä syviä. Häkämies muistutti, että vienti on ollut ihan kohtuullista. Merkittävimpänä syynä heikkoon talouskehitykseen hän näkee kulutuskäyttäytymisen ja kotimarkkinoiden kuivumisen.
- Mikä ne sitten on hyydyttänyt, on pitkälti Ukrainan sodasta johtuvat syyt.
Myös koronan jälkeiset inflaatio- ja korkoshokki ovat jääneet kuluttajien mieliin.
Epävarmuus ja talouden heikko suhdanne ovat johtaneet säästämisasteiden nousuun, mutta toisaalta kulutusvaraa on siinä vaiheessa, kun epävarmuus väistyy, hän sanoi.
Lääkkeiksi EK:ssa on nostettu muun muassa perintö- ja lahjaveron poistoa, kotitalousvähennyksen korotusta ja alv-kiristysten torjumista.
ja tarvitsevat taakseen myös poliittisen tuen.
- Suomelle on tulossa miljardien arvoiset paketit EU:n uudessa rahoitusohjelmassa. Yrityksiä tuetaan muun muassa kilpailukykyrahoituksella ja Verkkojen Eurooppa CEF-hankkeessa rajat ylittävään liikenteeseen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Naton rahoitusmahdollisuudet liittyvät huoltovarmuuteen. Ne voivat olla esimerkiksi tiehankkeita tai elintarviketuotantoon liittyviä, hän luetteli.
Salissa istuvien kauppakamarin luottamushenkilöiden ja kuntapäättäjien ilmeet alkoivat kirkastua kun Häkämies mainitsi, että tuleva kilpailukykyrahoitus painottuu juuri niille aloille, jossa Suomella on vahvuuksia kuten puolustukseen, innovaatioihin, puhtaan siirtymän investointeihin, digiin ja biotalouteen.
- Itä-Suomen yrityksillä ja yliopistoilla on hyviä mahdollisuuksia menestyä hauissa, Häkämies sanoi.
Hän näkee, että Euroopan komission esitys EU:n uudeksi rahoituskehykseksi vastaa hyvin Suomen haasteisiin.
NYT ON LÖYDETTÄVÄ
YHTEINEN KYMENLAAKSON HENKI, MILLÄ ALAKULOINEN MINDSET KÄÄNNETÄÄN
- Itä Suomi voi hyötyä erityisesti rajaturvallisuuden ja kriisinkestävyyden investoinneista sekä toisaalta vihreän siirtymän ja energiainfrastruktuurin hankkeista. Myös logistiikan ja saavutettavuuden vahvistamisesta olisi etua Itä-Suomelle, samoin kuin osaamisen, koulutuksen ja TKI:n vahvistamisesta.
POSITIIVISEKSI
KASVUASENTEEKSI.
Jyri Häkämies
Koulutus ja rahoitus Kymenlaakson mahdollisuuksien ajureiksi
Kymenlaakson tulevaisuutta Jyri Häkämies katsoo Kotkassa syntyneenä ja asuneena läheltä ja toimintaympäristön hyvin tuntien. Avainasemassa maakunnan tulevaisuuden menestykselle hän pitää koulutusta.
- Koulutus ja nuorten houkuttelu ja pitäminen alueella on äärimmäisen tärkeää. LUTilla, Xamkilla ja ammattiopistoilla on täällä hyvä asema ja paljon opiskelijoita. Työpaikat, opiskelijat ja yritykset pitävät alueet asuttuna, hän painotti.
Erittäin tärkeäksi alueella pohdittavaksi asiaksi hän nostaa, miten EU:n kasvava rahoituspotentiaali hyödynnetään työpaikoiksi ja elinvoimaksi. Alueen kehitysyhtiöt ovat tässä työssä hänen mielestään tärkeässä roolissa,
- Meidän pitää pystyä hyödyntämään nämä julkaiset rahoitusmahdollisuudet. Näihin kehotan tarttumaan. Meillä on kärsitty Itä-Suomessa Venäjän käynnistämän Ukrainan sodan takia, mutta nyt ikkuna avautuu. Tämän rahoitussuunnitelman kautta tulevaisuus tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia. Suomen asema itäisenä rajamaana on huomioitu kansallisessa rahoituksessa, Häkämies summasi.
Toukokuussa eläkkeelle jäävä Jyri Häkämies tapasi Vaikuttajafoorumissa runsaasti tuttuja työuransa eri vaiheista. Lämmöllä hän muisteli myös pestiään Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtajana 1994-2003. Lopuksi hän kannusti kauppakamarin luottamushenkiöitä ja kuntapäättäjiä huomioimaan myös asenneilmaston.
– Nyt on löydettävä yhteinen Kymenlaakson henki, millä alakuloinen mindset käännetään positiiviseksi kasvuasenteeksi, Häkämies kannusti raikuvien aplodien saattelemana.
EK:N JANNE PELJO VAIKUTTAJAFOORUMISSA 6.2.2026
Janne Peljo, Elinkeinoelämän keskusliitto
"Kymenlaakso tulee olemaan yksi keihäänkärkimaakunnista"
KYMENLAAKSO ON SUOMEN KÄRKIMAAKUNTIA SUUNNITELLUISSA JA TOTEUTUNEISSA INVESTOINNEISSA. ALUEELLA ON YHTEENSÄ 50 VIHREÄN
SIIRTYMÄN HANKETTA JA YLI 8,6 MILJARDIN EURON
TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA
Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti helmikuussa tilastot Vihreän siirtymän investoinneista Suomessa. Tuloksia Vaikuttajafoorumissa esitellyt Janne Peljo näytti dian toisensa jälkeen varsin positiivisia käppyröitä Kymenlaaksoon suuntautuvista investoinneista.
- Kymenlaakso tulee olemaan yksi keihäänkärkimaakunta, koska täällä on hyvät edellytykset rakentaa kasvua vihreästä siirtymästä, Peljo sanoi.
EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan Kymenlaaksossa on yhteensä 50 vihreän siirtymän hanketta ja yli 8,6 miljardin euron investoinnit. Akkuteknologiahankkeita näistä on 3,7 miljardin euron arvosta, datakeskushankkeita lähes saman verran (3,5 mrd euroa) ja vetyhankkeita 1,1 miljardin euron arvosta. Päätettyjä ja käynnistyneitä hankkeita on 4,5 miljardin euron arvosta.
INVESTOINNIT.
Kaikkiaan Suomessa on vireillä eri vaiheissa olevia vihreän siirtymän investointihankkeita yli 1250 kappaletta, yhteensä yli 300 miljardin euron arvosta.
Kun investointeja verrattiin maakunnittain, Kymenlaakso sijoittui seitsemänneksi. Taakse jäi 9 maakuntaa. Investoinnit maakunnittain ilman tuulivoimaa sijoitti Kymenlaakson kolmanneksi heti Lapin ja Uudenmaan jälkeen. Valmistuneiden ja päätettyjen investointien (ilman tuulivoimaa) osalta Kymenlaakso oli toisena Uudenmaan jälkeen.
Vakaus, pysyvyys ja tasaisuus ovat erittäin tärkeitä valintakriteereitä ulkomaisille investoreille.
pitos ja vetoa - voimaa Kymenlaaksoon
Kymenlaakson eduiksi Peljo luetteli myös hyvät logistiikkayhteydet kansainvälisille markkinoille, vahvan sähköinfran, oppilaitokset ja osaavan työvoiman saatavuuden.
Oma aktiivisuus tärkeää
Keskeisenä kysymyksenä Peljo pitää sitä, kuinka suuri osa investointisuunnitelmista saadaan toteutumaan ja kuinka nopeasti.
- Tässä kohtaa paikallisella aktiivisuudella on väliä. En voi olla alleviivaamatta tätä vahvaa yhteistä tekemistä Kymenlaaksossa. Ulkomaisille investoreille, jotka ovat laittamassa hankkeeseensa miljardeja euroja rahaa, pitää olla varmuus, että alue on juuri oikeanlainen. Lupaukset kaupungeiltä ja kunnilta ovat tärkeitä, Peljo korosti.
Kymenlaakson investointihankkeiden talousvaikutukset olisivat toteutuessaan huomattavia. Koko elinkaaren aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset BKT:n osalta on arvioitu 800 miljoonaksi euroksi, kiinteistöverovaikutus 75 miljoonaksi euroksi vuosittain ja ansiotuloverotuksen vaikutukset 30 miljoonaksi euroksi vuosittain.
Peljo heitti haasteen myös oppilaitoksille.
- Kannattaa kiinnittää huomiota matematiikan opetukseen ja insinöörikoulutettujen teknologiataitojen soveltamiseen esimerkiksi vetytaloushankkeisiin ja datakeskustoimintoihin.
Katsaus julkistettiin 12.2. ja se on ladattavissa EK:n sivuilta. www.ek.fi/dataikkuna
Vihreän siirtymän investoinnit lupailevat hyvin työpaikkoja Kymenlaaksoon
Vuosittainen työllisyysvaikutus valmistumisvuoden mukaan (HTV).
Lähde: EK
Investoinnit valmistumisvuoden mukaan (M€)
Lähde: EK
Keskuskauppakamarin SUURET PÄIVÄT
28.4.2026
Suuri liikennepäivä 2026
6.5.2026
Suuri brändipäivä 2026
2.6.2026
Suuri puolustusteollisuuspäivä 2026
22.9.2026
Suuri veropäivä 2026
1.10..2026
Suuri kiinteistönarviointipäivä 2026
7.10.2026
Suuri osaaja- ja rekrypäivä 2026
Ohjelma ja ilmoittautumiset: /kauppakamari.fi/palvelut/suuret-paivat/
MOTIVOITUNEEN TYÖNTEKIJÄN LISÄKSI TYÖNANTAJA SAA TYÖHÖNVALMENTAJAN AVUN JA TUEN ITSELLEEN TÄMÄN TYÖNTEKIJÄN OSALTA.
Katriina Pakkanen
Työhönvalmentajat työskentelevät sekä työnhakijoiden että työantajien kanssa. Vasemmalta Inga Kokko, Katriina Pakkanen ja Tiina Åkerblom.
Tutkitusti tehokas IPS tuli Kymenlaaksoon
TEKSTI ANNEMARI BACKMAN KUVA KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUE
Kymenlaaksossa tuetaan mielenterveyskuntoutujien mahdollisuutta päästä avoimille työmarkkinoille tai palata ja kiinnittyä työelämään IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla. Tutkitusti tehokkaassa mallissa kohtaavat sekä työtä hakevien kuntoutujien että työnantajien tarpeet.
Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet nuorten ja työikäisten keskuudessa. Psyykkinen kuormitus työelämässä on kasvanut ja mielenterveyssyistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavat tai sairastaneet henkilöt tarvitsevat tukea kuntoutuakseen opintoihin ja työelämään. Mielekäs työ ja yhteisöön kiinnittyminen voivat olla merkittävä osa asiakkaan toipumista psykiatrisesta sairaudesta. IPS-työhönvalmennukseen osallistumisen on lisäksi todettu tuottavan myönteisiä vaikutuksia valmennettavien psykososiaaliseen hyvinvointiin ja vahvistavan itsetuntoa sekä osallisuuden ja arvostuksen kokemusta.
IPS-toimintamallissa kohtaavat työnhakijan ja työnantajan toiveet ja tarpeet molempia osapuolia tukevan työhönvalmentajan avulla.
- Työnantajille vinkkinä, että löytyisikö ns. piilotyöpaikkojen tai ”sivuun laitettujen things to do -tehtävien” osalta osa-aikatyötä tai täsmätyötä, johon voisi palkata tekijän meidän hankkeen kautta, sanoo Kymenlaakson aluehankkeen projektipäällikkö ja työhönvalmentaja Katriina Pakkanen
Mielenterveyskuntoutujalle työhönvalmennus tarjoaa yksilöllistä ja pitkäkestoista tukea työllistymiseen. Työnantajien kanssa työhönvalmentaja tekee yhteistyötä juuri sopivan työntekijän löytämiseksi. Lisäksi työhönvalmentaja tukee työnantajaa ja koko työyhteisöä työsuhteen alkaessa sekä työhön kiinnittymisessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut IPS-mallin tuloksellisuutta. Työllistymistulokset ovat olleet tähän saakka rohkaisevia ja sekä työllistyjien että työnantajien tyytyväisyys korkealla tasoalla.
Kymenlaaksossa potentiaalisten työnantajien kontaktointi on käynnissä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: projektipäällikkö Katriina Pakkaseen katriina.pakkanen@kymenhva.fi
Kymenlaakson Työmarkkinoiden
Tulevaisuusverstas
KEISARINSATAMA | KOTKA
15.4.2026 | 13.00-15.30
Yhteistyössä:
International House Kouvola
– kansainväliset palvelut yrityksille yhdestä paikasta
Etsitkö uusia osaajia organisaatioosi? Autamme työnantajia löytämään sopivia kansainvälisiä työntekijöitä ja laajentamaan rekrytointia ulkomaille helposti ja vaivattomasti.
International House Kouvolan palvelut yrityksille:
• Aloita kansainvälinen rekrytointi - saat tukea rekrytointiin ulkomailta ja esittelemme kansainväliset rekrytointimahdollisuudet
• Taloudellinen tuki rekrytointiin – Targeted Mobility Scheme
• Asettautuminen – International House Kouvola tukee työntekijää ennen muuttoa Kouvolaan ja sen jälkeen.
Palvelut ovat yrityksille maksuttomia.
Ota yhteyttä: Kaisu Marttila, 040 672 4326 kaisu.marttila@kouvola.fi
International House Kouvola Kohoa synergiakeskus, Kauppalankatu 13, 45100 Kouvola.
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN
-kurssi
5.5.-2.6.2026 KOTKA
LYHYESTI
HHJ-kurssilla käsitellään mm. hallituksen kokoonpanoa, roolia, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja: raportointia, strategiatyötä ja palkitsemisjärjestelmiä.
Hallitustyöskentely avataan kurssilla hyvin käytännönläheisesti monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme useiden asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii.
Voit osallistua kurssille paikan päällä tai etänä, sinulle sopivaan tapaan.
HHJ-puheenjohtajakurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin konkreettisella tasolla. Kurssin aikana saat syväluotaavan ja käytännönläheisen katsauksen hallituksen puheenjohtajan työhön
HHJ® -Puheenjohtajakurssi sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville.
Osallistujilta edellytetään HHJ®-kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.
Kauppakamarit tukevat osaamisen kehittämistä tarjoamalla stipendejä HELBUSin englanninkielisiin MBA-opintoihin. Stipendi kattaa 15 % ohjelman kustannuksista, ja hakuaika on 1.3. –15.6.2026.
Kysy lisää stipendistä ja opinnoista: tomi.lang@helsinki.chamber.fi
Pk-yritysten
toimitusjohtajien vastuullisuusvalmennus
28.4. Jäsenhinta 1090€ + alv, nh. 1490€ + alv.
Osallistu nyt Keskuskauppakamarin valmennukseen, jossa laaja-alaisen tiedon, verkostoitumisen ja case-esimerkkien lisäksi toteutat vastuullisuuden olennaisuuskyselyn omassa yrityksessäsi.
Kyselyn analyysi ja toimenpide-ehdotukset tarjoavat selkeät askelmerkit vastuullisuuden edistämiseen –juuri teidän yrityksellenne.
Kyselyn toteuttaminen on helppoa – sinun tulee lähettää vain yksi sähköposti, me hoidamme loput.
Päästölaskuri -merkki
Päästölaskurimerkki tukee yrityksenne hiilijalanjälkilaskennan laadun kehittämistä, koska merkin myöntämiseksi Keskuskauppakamari tarkastaa, että laskennassa ei ole ilmeisiä puutteita ja edellyttää, että laskennan piirissä ovat scope 1, 2 ja 3. Merkin jäsenhinta on 990 € + alv.
Hiilijalanjälki laskettu -merkki
Hiilijalanjälki laskettu –merkki osoittaa organisaation aloittaneen ilmastotyönsä laskemalla oman toimintansa scope 1 ja 2 päästöt kansainvälisen GHG-protokollan avulla. Merkin jäsenhinta on 350 € + alv.
VSME -kestävyysraportointi haltuun
12.3. I 16.4. I 3.6. Jäsenhinta 290€ + alv. nh. 390€ + alv.
Verkkokoulutuksessa perehdyt VSME-standardin perus- sekä laajaan moduuliin. Saat kokonaiskuvan vastuullisuusraportoinnin hyödyistä, raportointiprosessista sekä käytännön työkaluista ja esimerkeistä.
Päästövähennyskoulutus
11.3. Jäsenhinta 290€ + alv. nh. 390€ + alv.
Antaa kokonaisvaltaisen perehdytyksen päästövähennysten suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan, ja opettaa sinua luomaan oman yrityksesi päästövähennystiekartan.
Johdon vastuullisuusvalmennus
25.3. I 27.4. I 26.5. Jäsenhinta 2390€ + alv, nh. 2890€ + alv
Kolmen moduulin kokonaisuus sisältää sen, mitä johtajan tulee tietää yritysvastuusta
Maksuttomat tietoiskut
6.5 I 3.9. I 3.11.
Maksuttomissa Teams-tietoiskuissa tutustut Keskuskauppakamarin tarjoamiin vastuullisuuden palveluihin ja työkaluihin.
Viherväittämäkoulutus
18.3. Jäsenhinta 199€ + alv, nh. 299€ + alv
Mitä uskaltaa enää sanoa? Voimmeko kutsua tuotettamme vihreäksi, vastuulliseksi tai hiilineutraaliksi ?
Vuonna 2026 voimaan astuvat vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi muutokset viherväittämiin liittyen tuovat haasteita niin markkinoinnin, tuotesuunnittelun, pakkaussuunnittelun, vies-
Ilmoittautumiset: kauppakamari.fi/vastuullisuus/vastuullisuuskoulutukset ja -tapahtumat
Incoterms 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat. Jäsenhinta 490€, nh 690€
21.4.
EU:n pakotteet, niiden kiertämisyritysten tunnistaminen ja kaksikäyttötuotteiden valvonta. Jäsenhinta 300€, nh 500€
3.-4.6.
Key Account Manager (KAM) -ajokortti® Kaikkiin hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5%
MERKITTÄVÄ VEROUUDISTUS
ViDA - Arvonlisäverotuksen digiloikka
4.6. KLO 9-11.00 VERKKOKOULUTUS
LYHYESTI
Sähköiseen laskutukseen ja alv-raportointiin liittyvät vaatimukset edellyttävät mittavia muutoksia kirjanpito- ja laskutusjärjestelmiin. Valmistautuminen kannattaa aloittaa riittävän ajoissa.
Taloushallinnon rooli keskeisenä osana yrityksen toimintaa, kirjanpidon peruskäsitteet, edellytykset taloushallinnon jatko-opintoihin ja vuorovaikutus taloushallinnon ja liiketoiminnan välillä.
KOULUTTAJAT
Kirjanpidon asiantuntija Teija Kerbs, Helsingin seudun kauppakamari
HINTA
Jäsenhinta 619 € + alv
Normaalihinta 810€ + alv
AVAINASIAKKUUKSIEN HOITAMINEN
Key Account Manager (KAM) -ajokortti®
3.-4.6. HELSINKI JA VERKKOKOULUTUS
LYHYESTI
Haluatko saada käytännönläheisiä toimintamalleja ja ideoita, joita voit soveltaa omassa työssäsi? Opi hoitamaan avainasiakkuuksia määrätietoisesti ja tuloksellisesti.
HINTA
Jäsenhinta 819 € + alv Normaali hinta 1119 € +alv
KOULUTTAJA
FT, KTL Mikko Mäntyneva, MCS-Management Consulting Services Oy
Xamkin harjoitteluapurahaohjelma tukee työnantajia 2800 eurolla kansainvälisen opiskelijan työllistämisessä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tukee apurahoin kansainvälisten opiskelijoiden Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa suorittamia työharjoitteluja lukuvuonna 2025—2026. Työnantajan on mahdollista hakea mukaan ohjelmaan ja onnistuneen harjoittelun päätteeksi laskuttaa Xamkilta 2 800 € suuruinen apuraha harjoittelijan palkkakustannusten kattamiseen.
Apurahaohjelmaan osallistuminen tuo työnantajalle mahdollisuuden tutustua potentiaaliseen tulevaisuuden työntekijään, joka voi tuoda mukanaan alan uusinta oppia sekä tuoreita näkemyksiä. Näiden harjoittelujen kieli on pääsääntöisesti englanti, joten työnantajalle tarjoutuu tilaisuus treenata englannin kielen taitoaan arjessa ja tuoda kansainvälisyyttä työyhteisöön matalalla kynnyksellä.
Miten mukaan?
Hakuaika työnantajille on auki 1.5.2026 saakka
Harjoittelun aikana
Apurahalla tuettava harjoittelu on kestoltaan kahden kuukauden mittainen. Harjoittelu tapahtuu paikan päällä kokopäivätyönä (37,5 h/viikko) yleensä kesäaikaan (touko-elokuu). Harjoittelupaikan tulee sijaita Etelä-Savossa tai Kymenlaaksossa. Lukuvuoden 2025—2026 apurahalla tuettavat harjoittelut on suoritettava 1.9.2026 mennessä. Harjoittelut ovat palkallisia, joten työnantaja maksaa harjoittelijalle palkkaa harjoittelun ajalta.
Harjoittelun jälkeen
Onnistuneen harjoittelun päätteeksi työnantaja voi laskuttaa Xamkilta 2800 € (sis. alv) suuruisen apurahan. Kannustamme viestimään harjoittelukokemuksesta esim. lyhyen tekstin tai videon muodossa. Hyvät harjoittelukokemukset voivat kannustaa muitakin palkkaamaan kansainvälisen opiskelijan harjoittelijaksi
Hyvä tietää
Apurahaohjelman puitteissa suoritettavat harjoittelut ovat AMK Bachelor’s -tason perus- tai syventäviä harjoitteluja. Perusharjoittelu tarkoittaa, että monelle opiskelijalle kyseessä voi olla ensimmäinen harjoittelupaikka. Syventävässä harjoittelussa harjoittelijalla on jo hieman enemmän kokemusta.
Kysy lisää henna.hirvonen@xamk.fi ja kurkkaa aiheesta verkkosivuilla: xamk.fi/palvelut-ja-yhteistyo/opiskelijayhteistyo/#apurahaohjelma
EDUSKUNTAVIERAILU
keskiviikkona 25.3.
JÄSENTAPAHTUMA
VILLE KAUNISTO (Kok.) kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Tervetuloa tapaamaan kansanedustajia Arkadianmäelle ja tutustumaan eduskuntataloon.
Emäntänä toimii Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli.
Kymenlaaksolle tärkeistä kehittämiskohteista keskustellaan Ville Kauniston kanssa.
Kierroksella eduskuntatalossa nähdään mm. eduskunnan pienoismallit, pääaula, valtiosali ja istuntosalin lehteri.
Tervetuloa kauppakamarin matkalle Eduskuntaan 25.3.
Maksuton kauppakamarin jäsenyrityksille
• Mukaan mahtuu 50 ensimmäisenä ilmoittautunutta
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumat
KAUPPAKAMARIN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ KOKOONTUI AVAAMAAN VALIOKUNTAVUODEN KOUVOLAN KAUPUNGINTALOLLA. VAIKUTTAJAFOORUMISSA NÄHTIIN PANEELI JA TAVATTIIN KUNTA- JA JÄRJESTÖPÄÄTTÄJIÄ. KAUPPAKAMARITAPAAMISIA
Jouko Rauhala Kotkan kaupunginvaltuusto, Jyri Häkämies, EK ja Jukka Tani, Cursor.
Ari-Pekka Saari Steveco ja David Lindström Cursor.
Liena Silen Eezy, Kati Velin Nosto ja Kuljetus S. Lehtinen, oikealla Jari Koistinen.
Kuvat: Kirsi Juura
Henni Seppälä OP Kaakkois-Suomi, Petteri Portaankorva Itärata Oy ja Satu Mäkelä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Aleksi Uusitalo, Run Group ja Reino Uusitalo Runvest Oy.
Tuukka Forsell Kouvolan kaupunki ja Anu Saxén Halton. Mari Kainiemi Danisco Sweeteners, Jyri Häkämies EK ja Junski Hannikainen Tapahtumapalvelu Hannikainen.
Mikko Simola Kotkan Energia, Asko Jaakkola Team Finland/Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Toni Vanhala, Kotkan kaupunki.
Anu Saxén Halton ja Jyri Häkämies EK.
ONNITTELEMME
EKAMI - 20 VUOTTA
Perjantaina 30.1.2026 juhlittiin Ekamin
20-vuotista taivalta Satama Areenalla kansallisena Ammattiosaamisen päivänä.
Kuntayhtymän johtaja, rehtori Dr. Sami
Tikkanen avasi tilaisuuden ja korosti kahden vuosikymmenen aikana syntynyttä vahvaa yhteistyöpohjaa.
Presidentti Stubb vieraili Kouvolassa. Yrityksiltä lahjaksi lakritsia, pizzaa ja lähituotteita
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili helmikuussa Kouvolassa. Vierailu alkoi Vekaranjärveltä Karjalan prikaatista, ja jatkui Kouvolan Yhteislyseossa.
Presidentti tutustui myös paikalliseen yrityselämään. Kouvolan Lakritsin tehtaalla hänelle esiteltiin 120-vuotiaan yrityksen tuotantoa ja toimintaa. Vierailupäivä päättyi avoimeen yleisötilaisuuteen Kauppakeskus Veturissa, jossa presidentti tapasi kouvolalaisia.
"PRESIDENTTI KIITTI
PIZZOISTA
JA
YRITTÄJYYDESTÄ JA EHDITTIIN
VIELÄ
112-PÄIVÄÄNKIN."
Edellisenä viikonloppuna pizzerian avannut Junski Hannikainen sai yllättävän pyynnön presidenttivierailua isännöinneeltä kansanedustaja Ville Kaunistolta: "Oltiin lasten kanssa menossa paloasemalle 112-päivään kun @ville_kaunisto soitti ja kysyi, että voidaanko toimittaa presidentille pizzaa Kouvolan vierailun päätteeksi. Lapsille sopi, niin vietiin @mikkopoikolainen ja tiimin paistamat Margherita ja Betony House Pizza Veturiin. Presidentti kiitti pizzoista ja yrittäjyydestä. Ja ehdittiin 112-päiväänkin. Perään tuli vielä viesti, että pizzat olivat maistuneet. Aika hienoa."
Timo Nisula kertoi presidentille, kuinka lakupiiput syntyvät.
Junski Hannikainen toimitti matkaevääksi tuoreet pizzat.
Kuva: Tasavallan presidentin kanslia.
Kuva: Junski Hannikaisen Face-sivulta
Kuva: Jukka Koskinen
KUUKAUDEN MAINETEKO
Kotkan kaupunki on tilannut kotkalaisen
ILMOITUSTAULU
taiteilijan Eka Teriina Vea Kososen uniikin kuvitusteoksen. Taiteen käyttö osana kaupunkiviestintää ja visuaalista ilmettä tukee myös kaupunkistrategiaa 2035, jossa kulttuuriin panostaminen on keskeinen tavoite. @kotkankaupunki #kotka
KUUKAUDEN SOMEPOSTAUS
HAMINA - maailmanluokan pikkukaupunki
5.2.2026
Kaupunki kylässä -vierailu:
Sähköosaamista sataman ytimestä maailmalle!
Haminan kaupungin edustajilla oli ilo vierailla Sähköryhmä Muukka Oy:n luona tutustumassa sähköalan nykynäkymiin.
Vierailulla korostuivat erityisesti:
KUUKAUDEN LINKEDIN
• Oppilaitosyhteistyön merkitys: Harjoittelupaikat ovat paras väylä löytää osaajia, joilla on oikea asenne.
• Skaalautuvuus: Alihankintaverkostojen käyttö auttaa tasaamaan sesonkiperusteista työkuormaa.
• Investointien vaikutus: Paikallisten yritysten kasvu on suoraan sidoksissa alueen uusiin investointeihin ja tonttitarjontaan.
RRT Kouvola Oy - Joona Kaksonen
Mihin kaikkeen 48 hehtaaria terminaalitilaa taipuu?
Lue täältä: linkedin.com/company/rrt-kouvola/posts/?feedView=all #terminaalit #varastointi @RRT Kouvola Oy
Kymenlaakson kauppakamari
Kotkan toimisto / Office in Kotka Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 48600 KOTKA
Puh. + 358 5 229 6100
Kouvolan toimisto / Office in Kouvola Synergiakeskus Kohoa, Kauppalankatu 13 45100 KOUVOLA
