Issuu

2 | 22

Sisällys.

5 6 9 10 12 14 16

KYliste. 2/22

PÄÄKIRJOITUS ALKUPALAT

Pakinainen [KY]Jodel {KY]Miksi

KYLLIN HYVÄÄ

KYLISTE KYSYY

KULTTIKSEN KANTA

EPÄONNISTUNUT –BATTLE Henri Autio & Toni Helin MAIKIN MUMMOKULMA Mike Valtonen

2 | 22

18 24 30 34 40

TUKY-SPEKSIN SEIKKAILUISSA TuKY-Speksi & Saara Laine KYLISTE VAIHDOSSA Matilda Hyytiäinen, Saara Laine & Olga Laakso KYLISTE TESTAA

RESEPTINURKKAUS: PROSECCO SANGRIA Wiiniklubi KEVYTTÄ KIVAA

Päätoimittaja Stella Kanerva Lehden taitto Saara Laine Ida Grundström Anna Immo Stella Kanerva Kira Kokko Painopaikka Punamusta 47. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi Kansikuva Kira Kokko Mainosmyynti Iines Aakula TuKY ry Mainosmyynti 044 2722271 iines.aakula@tuky.fi Mediatiedot Iines Aakula TuKY ry Mainosmyynti 044 2722271 iines.aakula@tuky.fi KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2022 aikana. Seuraavan numero ilmestyy syksyllä 2022. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

WA L L O F FA M E

TOIMITUS KYliste on meidän kaikkien rakas printtimediamme. Kuka vain Turun KY:n jäsen voi päästää sisäisen sisällöntuottajansa valloilleen vaikkapa räpsäisemällä yhden valokuvan tai raapaisemalla viiden sivun haastattelun. Toimituksen kokoonpano vaihtelee numeroittain. Tätä lehteä ovat olleet mukana tekemässä nämä ihanat tyypit:

PA K I N A I N E N LAUNO ISTO HENRI AUTIO TONI HELIN M I K E VA LT O N E N M I LV I J Ä Ä S K E L Ä I N E N NOORA TOIVONEN TUKY-SPEKSI SAARA LAINE M AT I L D A H Y Y T I Ä I N E N OLGA LAAKSO KIRA KOKKO WIINIKLUBI KYLISTEEN TOIMITUS K U LT T I S 4

KYliste. 2/22

PÄ Ä K I RJ O I T U S

Iso, paha moka!

aikkien aikojen koripalloilija, Michael Jordan, tiputettiin lukioikäisenä koulun koripallojoukkueesta, Walt Disney sai potkut työstään sanomalehdessä mielikuvituksen puutteen vuoksi ja Sir James Dyson rakensi yhteensä 5 126 epäonnistunutta prototyyppiä ennen kuin onnistui luomaan ensimmäisen toimivan Dyson-imurin. Jopa maailman suurimmat onnistujat siis epäonnistuvat ja kohtaavat suuriakin vastoinkäymisiä. Miksi koemme silti epäonnistumisen niin raskaaksi ja pelottavaksi asiaksi? Mokaaminen on harvan mielestä mukavaa, mutta sitä on mahdollista oppia sietämään. Olipa kyseessä penkin alle mennyt tentti tai Mercalla uudelle paidalle kaatuneet kahvit, suhtautumistavalla on kuitenkin suuri vaikutus siihen, mitä epäonnisen tilanteen jälkeen tapahtuu. Siispä, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! Tämän numeron teemana on epäonnistumiset ja vastoinkäymiset – ja ennen kaikkea niistä ylitsepääseminen. Lehdessä pääsemme fiilistelemään vielä kerran TuKY-Speksin kevään ilmiömäisiä esityksiä sekä vuoristomaista matkaa produktion varrelta, ymmärtämään Henrin ja Tonin opastuksella, miksi epäonnistuminen kannattaa sekä kuulemaan vaihdossa olevien kuulumisia. Emme ole tässäkään numerossa unohtaneet Mikea, vaan Maikin mummokulmassa murretaan tällä kertaa keskinkertaisuuden kirousta. Aurinko paistaa, linnut laulavat ja kesä lähestyy! Pitenevistä päivistä ja lämpenevistä säistä voi nauttia esimerkiksi Wiiniklubin kesäisen Prosecco Sangrian avulla. Koko KYlisteen väki haluaa toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja ihanaa kesän odotusta sekä tsempit viimeisiin, toivottavasti onnistuneisiin, opiskeluviikkoihin!

Stella Kanerva

2/22 KYliste.

A L KU PA L AT

pa k i n a i n e n Palstallamme kirjoittaa salanimi PAKINAINEN

Sivistyssanakirjasta lainattua: " Pakina. Lyhyt humoristinen (tav. ironinen tai parodinen) kirjoitelma sanomalehdessä tms. Esimerkiksi: Poliittinen pakina. Murrepakina. Radiopakina. Kokoelma Ollin pakinoita. < https://www.suomisanakirja.fi/pakina>, haettu 1.3.2022.

Nonnih. Tämä on omalta osaltani viimeinen Pakinainen. Olen viimeisen puolentoista vuoden aikana kirjoittanut jutun, jos toisenkin yleisistä lempiaiheista, mm. pandemiasta, sodasta ja kesätyönhausta. Kirjoittaessani tälle palstalle olen päässyt oppimaan miten raastavaa on kirjoittaa jotain nokkelaa, eikä päästä nauttimaan niistä naurunkiljahduksista, joita opiskelijalehtemme edellisillan väsyttämät lukijat ovat varmasti ilmoille päästäneet. Olen myös kokenut miten vapauttavaa on vetää jokainen lause hatusta, ilman yhden yhtä kunnollista lähdeviittausta. Mutta sehän ei muutenkaan tunnu tänä päivänä haittaavan oikein ketään ja näillä näytöillä saattaisinkin päästä esimerkiksi Ria Novostin toimitukseen. Uskon ettei Korona-aikana kirjoittajan identiteettiin kohdistuva spekulaatio ole varmastikaan ollut samalla tasolla kuin pari vuotta sitten. Tuolloin yhdessä pohdimme Mercatorin tehokkaasti hajautettujen kahvikuppien äärellä kuka edeltäjäni, silloinen Pakinainen oli. Toivon, että tämä spekulatiivinen perinne palaa täyteen loistoonsa lähivuosina, pois lukien kahvikuppien roudaamisen kauppiksen käytäville, luentosaleihin tai Suomen rajojen ulkopuolelle. Aikanani Pakinaisena, on maailma muuttunut omaan makuuni hieman liian nopeasti ja pitkästä aikaa ovat mediasyklit pysyneet relevantteina jopa useampien kuukausien ajan. Aikaa opiskelulta on viime kuukausina vienyt näennäisesti loputon doomscrollailu ja spekulointi siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu maailmalle, Suomelle ja itselle. Olen ymmärtänyt, että useille yliopisto-opiskelijoille tämä on aiheuttanut jonkinasteista ahdistusta opintojen viivästyessä syystä tai toisesta. Haluaisin viimeisenä tekonani pyrkiä viidennen vuoden opiskelijan meriittieni saattelemana purkaa tätä mahdollista ahdistusta, (puoliksi) siteeraamalla itänaapurin punaisen torin mausoleumin asukasta: On lukuvuosia, joissa mitään ei tapahdu ja on periodeja, joissa lukuvuosia tapahtuu. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tätä palstaa lukeneet silmiään pyöritellen. Älkää kuitenkaan jatkossakaan skipatko kutossivun ohi, sillä seuraavan KYlisteen Pakinaisen takana onkin jälleen uusi kirjoittaja. Omalta osaltani tämä oli kuitenkin tässä. Nyt naamiot on riisuttu ja ainoastaan pakinan kylmät kasvot näkyvät.

Aku Lehojärvi KYlisteen 2. Pakinainen

KYliste. 2/22

A L KU PA L AT

[ky]jodel

[ky]miksi Miksi ovi on lukossa aina silloin, kun avainta ei ole mukana? Miksi koti on sotkuinen aina silloin, kun pitäisi opiskella? Miksi vappu on vain kerran vuodessa? Miksi epäonnistuminen pelottaa? Miksi koulutyöt eivät tee itse itseään?

2/22 KYliste.

Hei kylteri,

onhan meidän palvelut sulle tuttuja? Meidän avulla siirryt sujuvasti opinnoista oman näköiseesi työelämään. Saat meiltä: Työnhaun verkkovalmennuksia Juridisia neuvoja työsopimuksen tekemiseen Tuoreimpaan tietoon perustuvat palkkasuositukset Paikkakuntasi kyllin järjestämiä tilaisuuksia Tutustu palveluihimme ja hyödynnä niitä jo tänään.

ekonomit.fi/kyltereille

K Y L L I N H Y VÄ Ä

Ajankäytön epäonnistumiset kuriin! Odotukset ja tavoitteet ovat aika kaksipiippuisia. Tavoitteiden avulla voi saada huikeaa onnistumisen tunnetta sekä motivaatiota kaikkeen tekemiseen. Pahimmillaan odotusten murtuessa ja tavoitteissa epäonnistuessa tuntuu aika pahalta. Sen takia kannattaa olla itsensä kanssa maltillinen. Itse ainakin epäonnistun melko säännöllisin väliajoin, joten tässä pari vinkkiä, jotka ovat auttaneet itseäni!

Haastattelin helmikuussa Ekonomien uravalmentajaa Kristiina Kurkea ajankäytöstä ja tavoitteista. Nappasin itselle pari aika tärkeää pointtia! Aivan ensimmäinen on tavoitteiden pilkkominen. Motivaatio kärsii todella pahasti, jos ei silloin tällöin saa rohkaisua. Älä siis aseta pelkästään yhtä suurta tavoitetta, kuten viidessä vuodessa ekonomin tutkinnon saamista. Älä tyydy edes tavoitteisiin vuosittaisista opintopistemääristä. Ota vaikka päivittäiset tai viikottaiset tavoitteet käyttöön. Jos asettaa itselleen lyhyen aikavälin tavoitteita, saa motivaatiota ja onnistumisen tunnetta useammin! Aseta päivittäiseksi tavoitteeksi esimerkiksi se, että saat osallistuttua luennolle, tai että saat kirjoitettua palautustehtävää eteenpäin edes vähän. Viikottaiseksi tavoitteeksi voi asettaa jonkin palautustehtävän valmistumisen tai luentopäiväkirjan tekemisen. Pienemmillä tavoitteilla saa jatkuvasti pieniä onnistumisen tunteita, joka auttaa jaksamaan. Tavoitteisiin päästessä voi palkita itseään jollain kivalla! Älä myöskään aseta pelkkiä vaikeita asioita tavoitteeksi. Tavoitteena voi olla myös se, että tekee joka päivä jotain, joka saa sinut onnelliseksi. Toinen tärkeä pointti on priorisointi. Ajankäytön tulisi lähteä siitä, että pohtii, mikä on tärkeintä. Itselläni menee harmillisen paljon aikaa siihen, että pohdin aina kaikkea mitä pitäisi tehdä, mutten saa mitään aloitettua. Sähköpostit pitäisi lukea, Kyllin hyvää -artikkeli pitäisi kirjoittaa, kandi pitäisi palauttaa ja monta muuta pikku projektia. On arkipäivää, että yrittää tehdä vähän kaikkea sekaisin ja loppujen lopuksi mistään ei tule mitään. Varsinkin monen deadlinen lähestyessä on aina vaikeaa päättää, mistä aloittaa ja mikä on tärkeintä. Tehtävät voi vaikkapa järjestää listalla tärkeysjärjestykseen ja aloittaa tärkeimmästä päästä. Vaikka yrittäisi parhaansa ja silti jokin asia epäonnistuu, ei silti kannata ottaa asioita liian raskaasti! Kuten rakas ystävämme Alex Toiviainen sanoo: ”Kukaan ei tiedä mitä ne tekee”.

PS. Kylterin työnhaun palvelusta voi käydä katsomassa videon aiemmin mainitusta haastattelusta ajankäytöstä!

Launo Isto Kylteriyhdyshenkilö launo.isto@ekonomit.fi

2/22 KYliste.

KYliste KYsyy TEKSTI: VIESTINTÄTIIMI JA KYLISTEEN INSTAGRAM-SEURAAJAT KUVA: ANNA IMMO

Tällä kertaa KYlisteen 2/22 teemaan Epäonnistuminen & pettymykset liittyen pyysimme Instagramissa @kyliste seuraajiamme jakamaan omia vinkkejään ja tarinoitaan epäonnistumisesta tai pettymyksistä ylitse pääsemiseksi, ja tällaisia vastauksia saimme teiltä.

“Kannattaa antaa kaikkien tunteiden tulla! Epäonnistumisiin ja pettymyksiin saa reagoida omalla tavallaan, ei tarvitse “pysyä vahvana”. :) “ “Itse alan yleensä suunnittelemaan muuta tilalle, uutta onkea vaan vesille!” “Jollekin, vaikka kavereille juttelu auttaa usein purkamaan huonoa oloa.” “Kakkossuunnitelma tai joku vaihtoehto kannattaa olla hihassa jo valmiina.”

“Yksi hyvä keino on miettiä miten epäonnistuminen/virhe vaikuttaa omaan elämään 5 minuutin päästä, 5 tunnin päästä, 5 kuukauden sekä 5 vuoden päästä. Yleensä näin tajuaa, ettei epäonnistuminen ollutkaan kovin iso”

KYliste. 2/22

Yhdistämme rohkeasti ideat, osaamisen ja teknologian. Aloita urasi PwC:llä. Tule osaksi ratkaisijoiden yhteisöämme ja lue lisää avoimista työpaikoistamme osoitteesta pwc.fi/rekry. It all adds up to The New Equation.

PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi. PwC toimii 156 maassa yli 295 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.

E PÄO NNISTU NU T

Battle

TEKSTI HENRI AUTIO & TONI HELIN

Henri ja Toni latovat pöytään vuosisadan syyt epäonnistua. Ja luit oikein, nyt sinun ei kuulu missään nimessä onnistua ja kohta kuulet miksi. Kumman syyt saavat vakuutettua sinut?

Epäonnistun siis elän

yynikko ajattelisi, että elämä on epäonnistumista syntymästä kuolemaan. Kiistämättä hän on siinä oikeassa. Optimistisempi tosin kutsuisi samaa eletyksi elämäksi. Minä kutsun sitä tässä tekstissä ihan vain oikeaksi elämäksi. Oikea elämä on sarja epäonnistumisia, joista joka kerta nousee jaloilleen hieman viisaampana. Jos ei ikinä yritä ei myöskään epäonnistu. Ja yhtä varmaa on, että onnistumiseen liittyy erottamattomasti epäonnistuminen. Se on toki itsestäänselvyys, mutta oikeaa elämää ei ole sosiaalisen median pintatodellisuus. Kiiltokuvasomen ehtymätön propaganda ihmiselämän ihanuudesta saa kasaa paineita epäonnistumiselle. Sen vuoksi somevinouman olemassaolosta on tärkeää muistuttaa yhä uudelleen. Klassisena esimerkkinä LinkedIniä selaamalla kaikki vaikuttavat saaneen töitä korkealta organisaatiosta. Huomiotta jää 99 hakijan “epäonnistuminen” kun 1 saa suositun työpaikan. Oikea elämä on sarja epäonnistumisia ja onnistumisia. Ja niin sen kuuluukin olla. Epäonnistumisten avulla oppii arvostamaan onnistumisia samalla tavalla kuin tylsillä luennoilla oppii fanittamaan pedagogisesti lahjakkaita opettajia. Tuntuisiko kesätyö saavutukselta, jos sinut aina valittaisiin tai tuntuisiko hyvä arvosana miltään, jos et olisi joskus epäonnistunut?

KYliste. 2/22

e H -

i r n

Kailotatko mercalla epäonnistumisiasi – ehkä pitäisi Epäonnistumiset kuuluvat pahimpiin tabuaiheisiin Suomessa. Pieleen menneistä tapahtumista ei kerrota edes läheisille. Syitä on varmasti monia ja mediaa on aina helppo syyttää onnistujien hehkuttamisesta. Asioita voisi tehdä myös toisin. INSEAD nimisessä ranskalaisessa kauppatieteiden huippuyliopistossa mennään keskelle paikallista mercatoria soittamaan metrin korkuista kirkonkelloa epäonnistumisen johdosta. Kellot soivat kuulemma päivittäin. Tässä tapahtuvalla epäonnistumisten normalisoinnilla on varmasti myönteinen vaikutus ihmisten jaksamiseen. Sitä seuraavat positiiviset kerrannaisvaikutukset jatkuvat koko näiden ihmisten elämän. Voit muuten liittyä klubiin vain visualisoimalla itsesi kuuntelemaan kyseisiä kelloja. Pettyminen on suomen kielessä vielä astetta leimallisempi sana. Se viittaa vuosikymmenten alakuloon. Todellisuudessa pettyminen kestää vain sen ajan, kun sen tunteen käsittely kestää. Ymmärrettävistä syistä tunteita on vaikea yhdistää loogiseen ajatteluun. Mutta jos silloin hoksaisimme epämukavuusalueella olemisen tärkeyden, voisi pettymyksessä oleskelu muuttaa luonnettaan lähes täysin. Jokaisen alan huipputekijältä olemme saaneet kuulla hetkellisen pahan olon kestämisen tärkeydestä. Epämukavuusalue on aina ollut syy onnelliseen loppuun. Jos saavutat jotain ilman vastoinkäymisiä, niin oliko se lopulta edes saavutus?

- Toni

Kirjoittajat Henri Autio ja Toni Helin ovat Turun kauppakorkeakoulun 4. vuosikurssin opiskelijoita, Monttu Ventureksen Deal Flow Managereita ja heidän epäonnistumisten kokoelmaa et voi saavuttaa, tyydy siis epäonnistumaan siinäkin. 2/22 KYliste.

Maikin Mummokulma TEKSTI: MIKE VALTONEN KUVA: MILVI JÄÄSKELÄINEN

Mitä? Taasko minun pitää kirjoittaa? Eikö teille riitä mikään?

Kun toimitus kertoi minulle, että tulevan lehden teema on epäonnistuminen ja pettymykset, huokaisin ääneen. Edellinen tekstini sopi teemaan täydellisesti, ja nyt minun pitäisi kirjoittaa muka lisää aiheesta. Toisaalta tätä kirjoittaessa edellistäkään ei ole vielä julkaistu (R.I.P. KYliste 1/22), joten olisin voinut vain lähettää sen uudelleen toimitukselle. Harkitsin myös pienen hetken, että olisin palauttanut toimitukselle kappaleen verran tekstiä, joka olisi mennyt jotakuinkin näin: ”Mikeä ei huvita kirjoittaa juuri nyt. Jätä Mike rauhaan. Ole hyvä ja palaa asiaan 3-5 arkikuukauden kuluttua.” Kaikkien suureksi yllätykseksi käteni kuitenkin lipsahti, ja tekstiä tulikin vahingossa parisen virkettä lisää. Ehkä tämän jälkeen pidän sen 3-5 arkikuukauden lomani kirjoittamisesta. Hain syksyllä humanistisen tiedekunnan tarjoamaan luovan kirjoittamisen sivuaineeseen. Pääsin suureksi yllätyksekseni sisään, ja syksystä asti olenkin lukenut (lue: kirjoittanut) sivuainekursseja hyvään tahtiin. Kurssit ovat olleet ihanaa vastapainoa kaikelle vakavalle kauppistelulle ja on ollut merkittävää päästä purkamaan rakentavasti luovaa puolta itsessään. Ennen kuin kysytte, mitä tarkoitan luovan puolen rakentavalla purkamisella: aiemmin purin kirjoittamisvimmaani passiivisaggressiivisesti lehtien mielipideosastoille, verkkokauppojen tuotearvostelusivuille tai kenelle tahansa vastaantulevalle, joka uskalsi antaa minulle numeronsa, johon lähetellä romaanin mittaisia tekstiviestejä päiväni kulusta. Jälkimmäistä taidan harrastaa edelleen, sori kaverit. Koko hommassa on kuitenkin yksi mutta: en ole koskaan elämässäni kirjoittanut näin paljon huonoa tekstiä. Tämä kolumni menee tavallaan samaan kategoriaan, koska minulla on valmiiksi pöydällä kahdeksansataa dedistä ja keskeneräistä tekstiä liittyen juuri niihin luovan kirjoittamisen kursseihin, ja nyt pitäisi vielä muka tuottaa hassunhauskaa tekstiä koulun lehteen. Siksi siis kauhein palaute, mitä teiltä lukijoilta saan, on hyvä palaute, koska se kasvattaa paineita tuottaa sitä hyvää tekstiä lisää. Voisiko joku haukkua tämän kolumnin lyttyyn minulle? Silloin voisin hyvillä mielin kirjoittaa seuraavaan numeroon mitä mieli lystää, ilman paineita yhtään mistään.

KYliste. 2/22

Frendini kysyi tässä taannoin, että alkaako kirjoittaminen olla minulle pikkuhiljaa pakkopullaa. Mietin pitkään, ja vastasin, että ei. Ei se pakkopullaa ole. Sen sijaan minun on pitänyt hyväksyä se fakta, että joskus on vain pakko tuottaa keskinkertaista tekstiä. Siihen tahtiin, mitä joudun tällä hetkellä kirjoittamaan, ei ole fyysisesti mahdollista tuottaa tekstiä, joka saa kaikki lukijat vuolaasti kyynelehtimään, soittamaan äideilleen kertoakseen löytäneensä valon ja harkitsemaan elämänvalintojaan uudelleen. Sen lisäksi ainakaan omassa tapauksessani ei ole mahdollista, että olisin jokaiseen, jos mihinkään, latelemaani tekstiin itse koskaan täysin tyytyväinen. Ja se on vissiin ihan ok. Toki jokaisesta piiristä löytyy aina se sankari, jonka kaikki tekeminen pitää olla täydellistä ja Nobelin arvoista, mutta eihän se nyt herranjumala ole pitkällä tähtäimellä realistista, saati inhimillistä. Nämä yksilöt voi jättää toistaiseksi omaan arvoonsa ja käydä noukkimassa heidät ylös suosta sitten, kun he polttavat itsensä ennemmin tai myöhemmin loppuun. Teeman kuultuani mietin heti ensimmäisenä, että minähän en mitään saarnaavaa tekstiä kirjoita siitä, kuinka ”epäonnistuminen on pop ja ihan ookoo ja inhimillistä”, koska en jaksaisi itse lukea aiheesta enää ollenkaan. Kuitenkin dedispaineen alla aloin epätoivoisesti hakata näppäimistöä kasvoillani ja tässä sitä ollaan, kirjoittamassa juuri tuosta aiheesta. Keskinkertainen teksti on parempi kuin ei tekstiä lainkaan. Kai.

2/22 KYliste.

TuKY Speksin

seikkailuissa TEKSTIT: SPEKSI 2022, SAARA LAINE KUVAT: NOORA TOIVONEN

KYliste. 2/22

Vuosi

2020 on jäänyt varmasti kaikille mieleen muutosten, ihmetyksen ja pettymysten vuotena. Yhden kolauksen parin vuoden takaa koki TuKYSpeksi vuosimallia 2020, jonka moni uskoi jo hautautuneen pölyjen alle ajan kuluessa. Onneksi näin ei kuitenkaan päässyt käymään, vaan kevät 2022 vihdoin toi odotetun shown lauteille. Tuottajina Monttu - Eeppinen kasariseikkailu -speksissä häärivät Mike Valtonen ja Milvi Jääskeläinen. Seuraavana luvassa Speksin historiaa, kerrontaa vuoden 2020 tuotannon kohtalosta, fiiliksiä prosessista ja katsojan kommentit esityksestä!

Mikä ihmeen speksi? Speksi on interaktiivista opiskelijateatteria, joka yhdistelee improvisaatio-

teatteria, tanssia ja musiikkia. Speksin ytimessä on huudahdus “Omstart!”, jonka kuka tahansa yleisöstä voi huutaa missä tahansa vaiheessa näytöstä, jolloin edellinen kohta pitää improvisoida uudestaan. Speksiperinne on levinnyt Suomeen Ruotsista, ja nykyään speksit ovat iso osa suomalaista opiskelijakulttuuria. Esimerkiksi Turussa on peräti seitsemän eri speksiä! TuKY-Speksin ensimmäinen show “Kummaa Kutinaa” esitettiin vuonna 2009, ja eri produktioita on ehditty järjestää tähän mennessä jo yhteensä 12 kappaletta. Teemat ovat vaihdelleet laidasta laitaan, ja näytöksissä on syvennytty niin tarunhohtoisiin fantasiamaailmoihin, pienpanimon arkeen kuin Kelan tukia huijaavaan merirosvolaivaankin. TuKY-Speksi on tunnettu erityisesti hersyvistä ja antaumuksella toteutetuista omstarteistaan! Lavalla näkyvien näyttelijöiden, tanssijoiden ja bändin lisäksi TuKYSpeksin takana häärää monta eri tiimiä, joita ilman speksi ei olisi mahdollinen. Näitä ovat esimerkiksi lavastus-, puvustus-, yrityssuhde- ja tekniikkatiimit. Speksi on siis monien eri tiimien yhteinen aikaansaannos. TuKY-Speksissä ehdottomasti parasta onkin se, että se tuo yhteen erilaisia ihmisiä, jotka tekevät innokkaasti töitä yhteisen päämäärän eteen, ja kliseisesti sanottuna kaikki ovat kuin yhtä perhettä. Ei ole väliä, vaikka olisi ensikertalainen tai jo vanha speksikonkari, kaikki otetaan avosylin vastaan, ja vuodesta, produktiosta ja tiimistä toiseen mukana säilyy TuKY-Speksin henki!

- Ida Sormunen ja Idamaria Laine

2/22 KYliste.

TuKY-Speksi 2020 tuotannon kohtalo Syksyllä 2019 TuKY-Speksin produktio oli tavalliseen tapaansa aloittanut harjoittelun

seuraava show silmissä kiiluen. Tuottajatiimi oli ollut työn touhussa jo kesästä saakka ja käsikirjoitus oli valmiina. Loppuvuodesta uutisissa levisi otsikoita Kiinassa löydetystä uudenlaisesta viruksesta, mutta pahaa aavistamatta kukaan ei vielä silloin ajatellut, että kyseisestä nimeltä-mainitsemattomasta viruksesta johtuen esityskausi peruttaisiin myöhemmin keväällä kaksi päivää ennen ensi-iltaa. Vaikka lähes kaikki ovat TuKY-Speksin produktiossa harrastemielellä, eikä oma toimeentulo ole sidottuna lipputuloihin, tuntui uutinen perumisesta silti uskomattoman musertavalta. Tunnelma kenraaliharjoituksessa, joka näytösten perumisesta huolimatta päätettiin pitää ihan vain oman väen kesken, oli epätodellinen ja pettynyt. Puoli vuotta hiotun show’n näytökset oli kaikki peruttu, vaikka ensi-ilta oli jo käsin kosketeltavissa. Speksille esitykset ovat kruunu ja palkinto pitkästä harjoituskaudesta; niissä pääsee näyttämään yleisölle yhdessä tehdyn työn tuloksen ja lopulta omstartit (ja bäkkärillä juodut red bullit) antavat koko esitykselle siivet. Katsomosta kuuluvat naurut ja taputukset ovat paras kiitos yleisöltä ja näytöksistä latautuva adrenaliini antaa virtaa koko loppuvuodelle. Hankala siis edes kuvitella, millaista koko pandemia-aika on teatterialan ammattilaisille ollut, kun se jo tuolloin kosketti niin monia meistä. Vaikeuksista huolimatta näköala tulevaan oli keväällä 2020 sen verran optimistinen, että keväältä perutut näytökset aikataulutettiin uudelleen syksylle. Syksyllä koettiin kuitenkin taas valtava pettymys, koska näytösten järjestäminen oli pandemiatilanteen takia jälleen mahdotonta. Produktio päätettiin perua kokonaan, ja tilanteen näyttäessä todella huonolta, ei seuraavalle keväällekään alettu suunnitella uutta speksituotantoa. Tästä kaikesta johtuen ei voi edes sanoin kuvailla, kuinka hienolta tuntui päästä esittämään näytös, jonka luultiin jo kuuluvan surullisena toteutumattomana produktiona TuKY-Speksin historiaan. Maaliskuussa 2022 Monttu nousi kuolleista ja astui parrasvalojen loisteeseen vahvempana kuin koskaan. Muutamia vanhan produktion tiimiläisiä jatkoi edelleen mukana, ja koko 2020-tuotannon tekemä työ loi vahvan pohjan speksin herättämiseksi henkiin. Tämän kevään näytösten toteuttaminen ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman suurta määrää uusia taidokkaita tiimiläisiä, jotka lähtivät rohkeasti mukaan siitä huolimatta, etteivät monet lainkaan tienneet mikä speksi edes on. Isoin kiitos speksin uudelleensyntymisestä kuuluu tuottajaparillemme Mikelle ja Milville! Yleisön palaute näytösten jälkeen on osoittanut, että Monttu kannatti tuoda vaikeuksien kautta lavalle. Yleisö on nauranut näytöksissä vedet silmissä, eikä esiintyjilläkään aina pokka pitänyt. Montun tarinalle saatiin kuin saatiinkin onnellinen loppu, ja moni onkin jo alkanut haaveilla seuraavaan speksiproduktioon osallistumisesta. - Nelli Ylinen ja Sanni Tikkanen

KYliste. 2/22

Speksi

Kuva taustalle

2/22 KYliste.

KYliste. 2/22

Fiiliksiä tuotannosta Vuoden 2022 TuKY-Speksin markkinointitiimissä työskentely oli kokonaisuu-

dessaan hauska ja palkitseva kokemus. Olen itse ollut mukana TuKYn järjestötoiminnassa jo vuosia ja Speksi oli hyvin erilainen kokemus, sillä kymmenhenkisen hallituksen sijaan meitä olikin n. 50 opiskelijaa mukana toteuttamassa TuKY-Speksiä! Markkinoinnin ehkä isoimpana haasteena oli varmasti se, että TuKY-Speksi ehti olla tauolla pari vuotta ja siksi koko Speksi oli osalle uusista opiskelijoista täysin vieras konsepti. Tämän takia myös markkinointitiimi aloitti työskentelyn jo viime syksynä, jotta saimme Speksiä esille hyvissä ajoin ennen näytöskautta. Parasta tässä kaikessa oli se, miten päästiin vihdoin palaamaan takaisin kohti normaalia – kahvittelut Mercalla, tiimin kokoukset jossain muualla kuin Zoomissa sekä onnistuneet näytökset Kårenilla. Pääsin katsomaan lähes jokaista näytöstä ja oli upeaa, että tänä vuonna saimme vihdoin esittää Montun yleisölle! Näytöskauden jälkeen oloni on hieman tyhjä, sillä produktion eteen tehtiin monta kuukautta töitä ja toisaalta Speksi antoi hyvän tekosyyn prokrastinoida koulutöitä. - Pilvi Inervo

Katsojan silmin Katsojat eivät jääneet tänä(kään) vuonna kylmiksi siitäkään huolimatta, että Speksiä joutui odottamaan hieman tavallista kauemmin. Anonyyminä pysyttelevä katsoja kehuu esitystä ja sen tunnelmaa: “Jäi tosi positiivinen fiilis. Olen nähnyt Speksejä aika monta, sekä meillä että muuallakin, ja tuntui, että oli varsin laadukas esitys ja hyvä energia siellä lavalla”.

Lisäenergiaa iltaan toi yleisön ja näyttelijöiden erinomainen vuorovaikutus: “Omstartteja huudeltiin runsaasti ja näyttelijät ottivat yleisöä hyvin mukaan. Toi varmasti lisää energiaa yleisöön”, kertoo katsoja innokkaasti. Näyttelijäkaarti saa erityiskehuja kokeneelta Speksi-kävijältä: “oli todella huippuluokkaa heidän näyttelijätyönsä, se jäi erityisesti mieleen”. Myöskin käsikirjoitus oli katsojan mukaan todella hyvin onnistunut: “80-luvulle kirjoitettu Speksi ja sen ajan melodiat, oli siistiä!” Kokonaisuutta katsoja kehuu erinomaiseksi: “Kaikki hoitivat selkeästi nappiin hommansa niin lavalla kuin taustatiimeissä. Kaikin puolin hyvä esitys!” Nämä sanat varmasti jokainen tekijä Speksi-tuotannosta ottaa ilolla vastaan!

2/22 KYliste.

KYliste vaihdossa TEKSTI & KUVAT MATILDA HYYTIÄINEN, SAARA LAINE & OLGA LAAKSO

Matilda Hyytiäinen, Islanti, Reykjavík Missä olet vaihdossa ja mikä sai sinut hakemaan juuri tänne? Olen vaihdossa Reykjavikissä Islannissa. Kun hain vaihtoon alkuvuodesta 2021 koronatilanne oli vielä kovin arvaamaton, joten päätin hakea maahan, jossa koronatilanne

oli ollut koko ajan suhteellisen vakaa ja täten myös vaihtoon pääseminen näytti todennäköiseltä. Islanti oli kuitenkin sopivan kaukana verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin ja Islannin upea luonto viimeistään sai minut lyömään valintani lukkoon. Islannissa on muutama eri yliopisto ja Reykjavikissä niistä on kaksi. Tiesin haluavani

nimenomaan Reykjavikiin ja Reykjavikin yliopistosta löytyi itseäni kiinnostavia kursseja verrattuna Reykjavikin toiseen yliopistoon, Islannin yliopistoon. Millainen on ”tavallinen päivä” vaihdossa?

Tavallisena päivänä yleensä herään 8-9 välillä ja lähden bussilla kohti yliopistoa. Suurin osa kursseistani on ollut etänä, mutta Reykjavikin yliopiston tilat ovat mukavat ja

modernit, joten etäluentoja on ollut kiva seurata sieltä käsin. Yliopistolta löytyy myös runsaasti tilaa opiskella, joka on näin TSE:läisen näkökulmasta mullistava konsepti kaikkien niiden kertojen jälkeen kun on vain pitänyt todeta, että K-Loungea ja

Mercaa myöten jokainen pöytä on koululla varattu. Islannin sää tosin on hyvin arvaamaton ja sininen taivas voi muuttua het-

kessä raekuuroksi, joten monesti suunniteltu opiskelupäivä yliopistolla on muuttunut kotoa käsin opiskeluksi. Lounas hoituu yleensä joko tuomalla itse ruuat mukana yliopistolle tai ostamalla eväät yliopiston sisällä sijaitsevasta pienestä ruokakaupasta.

Opiskelijahintaisia lounaita ei täällä tunneta, ja lounas maksaakin lähes 11€, Monttua ja Assaria on siis ehdottomasti tullut

ikävä. Yleensä opiskelujen jälkeen näen kavereitani ja tutuksi ovat tulleet keskustan kahvilat, joka tiistainen karaokeilta tai uimahallien porealtaissa hengailu.

Mikä vaihdossa on ollut parasta? Ehdottomasti Islantia ympäri matkustaminen! Islannin luonto on aivan omaa luokkaansa ja siihen ei tunnu ikinä kyllästyvän vaikka näkisi kuinka monta eri vesiputousta. Minulle kohokohtia ovat olleet esimerkiksi jäätikkövaellus ja jääluolassa vierailu.

Lisäksi oman listani kärkeeen pääsevät ehdottomasti Islannin geotermisen lämmön mahdollistamat kuumat lähteet, ja uinti onkin täällä suosittu harrastus. Uimahalleista löytyy lukuisia poreammeita ja kuumavesialtaita, eikä uimahalleihin yleensä tulla

niinkään uimaan vaan vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan kuumavesialtaista. Uimahallien ja lagoonien (kuuluisin näistä on

KYliste. 2/22

Mitkä asiat ovat yllättäneet? Eniten on yllättänyt korkea hintataso. Islannin ollessa Pohjoismaa, en odottanutkaan, että tulisin muhkeiden säästöjen kanssa

takaisin, mutta hintataso pääsi silti yllättämään. Erityisesti vuokrataso yllätti, maksan omasta huoneestani noin 600€ kuukaudessa ja minulla on kaksi kämppistä. Yliopiston asuntojen hinnat lähtivät noin 750 eurosta ja ne ovat noin 20 neliön asuntoja

omalla keittiöllä ja vessalla. Elintarvikkeista erityisesti hedelmät ja vihannekset ovat hieman Suomea kalliimpia, mutta esimerkiksi kala halvempaa. Hintatasoon tottuu nopeasti, mutta välillä on vaikeaa miettiä kuinka paljon mikäkin maksaa, koska Islannin kruunun suhde euroon on (ainakin minulle) vaikeaa laskea päässä edelleen.

Lisäksi on pakko mainita sää asiana, joka yllätti. Islannin sää on surullisen kuuluisa vaihtelevuudestaan ja täällä sanonta

kuuluukin, että jos et tykkää säästä niin odota viisi minuuttia. Tammikuusta maaliskuuhun jokaiseen viikkoon mahtui vähintään yksi myrskyvaroitus. Säähänkin opin tosin pian mukautumaan ja omat standardit hyvästä säästä ovatkin laskeneet huomattavasti!

Kerro kohteesta lukijoille! Islanti on 366 000 ihmisen maa, ja asukkaista kolmasosa asuu pääkaupungissa Reykjavikissä. Vertailun vuoksi todettakoot, että

Turussa siis asuu saman verran ihmisiä kuin Reykjavikissä. Maan koko ei siis päätä huimaa, mutta nähtävää ja koettavaa löytyy senkin edestä.

Islantia on sanottu vastakohtien maaksi ja itse voin ainakin väitteen allekirjoittaa. Aamulla voit osallistua jäätikkövaelluksel-

le kun taas illalla voit rentoutua kuumassa lähteessä. Vaellusreittejä ja luontokohteita riittää jokaiseen makuun halusitpa sitten

nähdä Justin Bieberin musiikkivideolla esiintyneen kanjonin, jonkun Game of Thronesin kuvauspaikoista tai yhden yli 10 000 Islannin vesiputouksesta. Islannissa on helppo matkustaa paikasta toiseen saaren ympäri kulkevan rengastien avulla (silloin kuin tiet eivät ole myrskyn tai lumen takia suljettuja). Bensan hinnankaan nousua ei täällä huomannut, koska se oli ennenkin

jo todella kallista. Ja jos määränpää kiinnostaa enemmän kuin itse vaellus, voi huokaista helpotuksesta sillä moni nähtävyys tarjoaa parkkipaikan alle 500 metrin päästä kohteesta.

Pelkkään ulkoiluun ja luontoon ei Islannissakaan tarvitse tyytyä, ja maan pääkaupunki Reykjavik on tarpeeksi iso tarjo-

takseen kaikki tarvittavat palvelut, mutta tarpeeksi pieni tunteakseen hyvin kodikkaalta ja turvalliselta. Ja uskokaa tai älkää, Reykjavikin yöelämä on tunnettu siitä, että vauhtia ei sieltä puutu.

2/22 KYliste.

Saara Laine, Norja, Trondheim Missä olet vaihdossa ja mikä sai sinut hakemaan juuri tänne? Olen vaihdossa Norjan Trondheimissa, joka sijaitsee Trøndelagin fylkessa, KeskiNorjassa. Trondheim on kolmanneksi suurin kaupunki Norjassa, ja tietyllä tapaa

hyvin samanlainen kuin Turku - Trondheim on yksi suurimmista opiskelijakaupungeista Norjassa, kaupungin läpi kulkee joki ja asukkaita on vajaa 200 000. Eli

ei ihmekään, että koko vaihdon ajan on tuntenut olonsa kotoisaksi! Yliopisto on nimeltään NTNU, eli Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto.

Vuosi sitten aivan yllättäen tuli fiilis, että hei, haluan lähteä vaihtoon, ja nimen-

omaan Norjaan. En ollut koskaan käynyt Norjassa, mutta jollakin tavalla oli aina

ollut tunne siitä, että Norjaan on päästävä. Täydennyshaku oli tähän aikaan käynnissä, ja niinpä tutkailin vaihtoehtoja - Trondheim kuulosti tarjolla olevista Norjan kaupungeista kaikista mielenkiintoisimmalta, ja sinne laitoinkin hakemuksen vetämään. Trondheimiin pääsin, enkä hetkeäkään ole valintaani katunut! Millainen on “tavallinen” päivä vaihdossa?

Tavallisena päivänä heräilen ylioppilaskylän solukämpästäni, jossa asun kolmen

muun opiskelijan kanssa. Trondheimissa on useita asuntokeskittymiä opiskelijoille, ja Moholt, jossa itse asun, on suosituin

opiskelijoiden keskuudessa. Moholtissa on käytännössä kaikki tarvittava: pesula, kauppa, kirjasto, oleskelupaikka opiskelijoille ja kuntosali. Myös bussiyhteydet ovat erinomaiset ja pysäkki on lähellä.

Päivän aikana usein opiskelen, ja illemmalla tapaan kavereita. Usein käymme Loftetissa, eli mainitsemassani oleskelupai-

kassa, jossa voi esimerkiksi pelata lautapelejä ja juoda kupposen kuumaa. Loftetissa järjestetään myös esimerkiksi tietovisoja ja leffailtoja, eli opiskelijoille on paljon toimintaa ja yksin ei tarvitse olla. Iltaisin teen ruokaa, esimerkiksi kalaa, ja usein vielä soittelen kotiin.

Arki siis yleensä rullailee kuten Suomessakin, mutta viikonloppuisin olen ollut kiireinen eri reissujen parissa. Yhtenä koho-

kohtana kävimme alkuvuodesta mökkeilemässä yliopiston urheiluseuran, NTNUi:n tarjoamalla mökillä. Norjassa yliopistolla

KYliste. 2/22

Mikä vaihdossa on ollut parasta? Vaihdossa ehdottomasti on ollut parasta uudet kokemukset ja paikat, joihin olen matkustanut. Ja tietenkin kaikki uudet tuttavuudet! Vaihdon alussa jännitin kuinka korona tulee näkymään Norjassa, mutta rajoituksia ei ole oikeastaan ollut alun maskisuosituksen jälkeen, eli kokemuksesta on saanut kyllä nauttia täysin rinnoin.

Kuten sanottu, olen matkustellut vaihdon aikana paljon, ja olen tästä seikasta enemmän kuin onnellinen. Olen käynyt muun

muassa pohjoisen paratiisissa Tromssassa, länsirannikolla satamakaupunki Bergenissä, hiihdon mekassa Holmenkollenilla Oslossa sekä surffiparatiisi Hoddevikassa. On vaikea kuvailla sanoin niitä kaikkia upeita maisemia, joita matkustellessa on nähnyt: vuonoja, vuoria, metsää, merta… Norjassa luonto on suuressa arvossa, ja sitä en kyllä ihmettele yhtään! Siksi esimerkiksi sunnuntaisin norjalaiset suuntaavat ulkoilemaan sankoin joukoin, ja usein bussit ovatkin täynnä ihmisiä, kuinkas muutenkaan kuin sukset olalla.

Mitkä asiat ovat yllättäneet? Yhtenä käytännön asiana yllätyin siitä, että kaupat ovat hyvin rajallisesti auki! Jos Suomessa voi pyrähtää keskellä yötä pyhäpäivänä edes johonkin kauppaan, Norjassa tämä ei tulisi kuuloonkaan. Kaupat ovat pääosin sunnuntaisin kiinni, ja jos kauppa onkin auki, on kaupasta avoinna vain hyvin pieni osa, jossa on rajallinen määrä vaihtoehtoja. Eli ostokset kannattaa tehdä jonakin

muuna päivänä. Norjasta puhutaan aina todella kalliina maana, ja onhan se toki totta, mutta suomalaisena on tottunut hieman kalliimpaan hintatasoon muutenkin. Hinnat eivät siis varsinaisesti tulleet niin shokkina itselleni ja esimerkiksi vaatteet ovat jopa halvempia kuin Suomessa. Mutta toki esimerkiksi pakastepitsasta maksaessa seitsemän euroa hieman hirvittää!

Toisena ruokaan liittyvänä seikkana nostan esiin norjalaisten ruokaperinteen perjantaisin: tacot (tai suomalaisittain tortil-

lat). Norjassa siis syödään perjantaisin aina tortilloja, ja ihmiset kokoontuvat yhteen nauttimaan tacofredagia. Hauska juttu, en ollut ikinä aiemmin yhdistänyt tortilloja ja norjalaisia yhteen. Kerro kohteesta lukijoille!

Jos olet kävellyt Turun tuomiokirkon edustalla, olet saattanut huomata kirkon edessä pienen kivisen kyltin, jossa lukee “1200 km Nidaros”. Jos googlaa kyltin merkityksen, saa vastauksen: Turusta kulkee pyhiinvaellusreitti aina Trondheimin Nidaroksen tuomiokirkolle asti. Nidaroksen kirkolta luonnollisesti löytyy vastaava kyltti tekstillä “0 km Nidaros”. Oli hauska tajuta tämä yhteys Turun ja Trondheimin välillä juuri ennen vaihtoon lähtöä!

2/22 KYliste.

Olga Laakso, Praha, Tšekit Missä olet vaihdossa ja mikä sai sinut hakemaan juuri tänne? Olen tällä hetkellä vaihdossa Prahassa, Tšekeissä. Totta puhuen en tiennyt maasta

paljoakaan ennen tänne hakemista. Tšekeissä minua puoleensa vetivät edullinen

hintataso, keskeinen sijainti matkustelulle sekä tietysti kuuluisa olut. Olin myös kuullut, että Praha on todella kaunis kaupunki, mitä se toki onkin! Millainen on ”tavallinen päivä” vaihdossa?

Tavallinen päivä vaihdossa alkaa heräämällä opiskelija-asuntolalta. Jaan täällä huoneeni ruotsalaisen vaihtarin kanssa ja samassa huoneistossa asuu myös vaihtari

jenkeistä. Täällä on tavallista jakaa huone jonkun kanssa ja paikalliset opiskelijatkin jakavat asuntolassa yleensä huoneensa. Olemme onneksi todella hyviä ystäviä kämppisteni kanssa, joten yhteiselo sujuu mukavasti.

Opiskelen VŠE:llä ja luentoja minulla on maanantaista torstaihin. Yliopiston kam-

pukselle kestää ratikalla noin vartti. Opiskelu ei eroa Suomesta paljoa, mutta kurssit

ovat hieman helpompia. Tenttejä ei myöskään ole mahdollista uusia, joten on pa-

rempi olla hyvin valmistautunut tenttipäivänä. Lounaalla käyn mieluummin koulun ulkopuolella, sillä lounasta löytää muualta samaan hintaan ja paremmalla laadulla.

Vapaa-ajalla käyn muiden vaihtareiden kanssa kahviloissa ja baareissa. Olut on suomalaisen näkökulmasta älyttömän hal-

paa - yksi tuoppi maksaa muutaman euron. Nyt kun on jo lämmintä, tykkään usein koulun jälkeen mennä läheiseen puistoon. Opiskelija-asuntolassa on myös edullinen kuntosali, jonne olen ostanut kuukausikortin.

Mikä vaihdossa on ollut parasta? Parasta vaihdossa on ollut kaikki ihmiset, joihin olen tutustunut! Rakastan myös Prahaa kaupunkina. Kaupunki on suoraan sanottuna upea ja

täältä löytyy vieläkin paljon uutta nähtävää kahden kuukauden jälkeen. Kaikki matkat Prahan ulkopuolelle ovat myös olleet hauskoja. Junalla

matkustaminen täältä on halpaa ja helppoa. Olen jo ehtinyt käydä Berliinissä, Wienissä ja Budapestissa ja seuraavaksi haluan käydä Dresdenissä.

Mitkä asiat ovat yllättäneet? Mitään suurta kulttuurishokkia ei ole vieläkään tullut, vaikka siitä varoitettiin. Yllätyin kuitenkin siitä, että Tšekki on Euroopan vähiten uskonnollinen maa. Kirkkoja on täällä lähes joka kadunkulmassa, mutta lähes

60 prosenttia ihmisistä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ajattelin

jotenkin, että Keski-Euroopan kaikki maat olisivat Suomea uskonnolli-

sempia. Toinen minut yllättänyt asia on se, että käteinen on yhä ainoa maksutapa monissa paikoissa, kuten baareissa ja kahviloissa. Kerro kohteesta lukijoille!

Praha on Tšekin pääkaupunki, jonka läpi virtaa Vltava-joki. Prahan tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu mm. Prahan linna, Kaarlensilta ja Pra-

han vanhakaupunki. Prahasta löytyy myös paljon ihania puistoja, kuten Riegrovy sady ja Letna -puistot.

Prahassa asuu noin 1,3 miljoonaa asukasta ja koko maassa yhteensä noin 10,7 miljoonaa ihmistä. Tšekissä valuutta on koru-

na - hyvä muistisääntö on, että sata korunaa vastaa suurin piirtein neljää euroa. Tšekki on sisämaavaltio ja sen naapureita ovat Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola.

KYliste. 2/22

t i k e š T

Islanti

i t n a l Is

a j r o N

2/22 KYliste.

KYliste testaa KYliste testailee jälleen! Tällä kertaa testasimme Turusta löytyviä lenkkipolkuja. Eipä siis muuta kuin keväisistä päivistä nauttimaan ja ulkoilemaan!

Mikä: Koroisten lenkki Missä: Tuomaansillalta Halisiin Aurajoen vartta pitkin. Reitin pituus noin 5 kilometriä, matkaa voi pidentää tai lyhentää

halutessaan. Reitille on helppo hypätä niin ylioppilaskyläs-

tä, Haliskylästä kuin keskustastakin, sillä esimerkiksi kauppakorkeakoululta matkaa on vain noin kilometrin verran.

Plussat: Loistava reitti joen vartta pitkin. Matkan voi taittaa niin kävellen,

juosten tai pyörällä, sillä hiekkatie ja selkeä reitti antavat mahdollisuuden

kaikille tyyleille. Matkan varrella voi pysähtyä ulkokuntosalille tai halutessaan

vaikka kahville pieneen tunnelmalliseen kahvilaan, voi nauttia joen rauhallisesta vir-

tauksesta tai veden kuohunnasta Halistenkoskella. Pelloilla voi nähdä eläinten vipellystä

ja koirien kanssa liikkeellä olevat voivat pysähtyä koirapuistoon. Kokonaisuudessaan kaunista maalaismaisemaa, ja tunnelmaa luovat muut ulkoilijat, joita reitillä kohtaa paljon!

Miinukset: Koko reitillä ei ole vielä valaistusta, ja esimerkiksi pimeinä iltoina reitillä kulkeminen voi olla hieman inhottavaa. Mutta hyviä uutisia kuitenkin luvassa: reitillä on parhaillaan työt käynnissä valaistuksen parantamiseksi, eli pian reitillä voi kulkea myös pimeän aikaan turvallisin mielin!

KYliste. 2/22

TEKSTI: KYLISTEEN TOIMITUS KUVAT: KYLISTEEN TOIMITUS

Mikä: Luolavuori-Ispoinen –pururata Missä: Luolavuoren luonnonsuojelualue, Ilpoisten ja Luolavuoren vesitornin ympäristössä. Pituutta pururadalla on 1,7 km. Lähelle pääsee mm. busseilla 18 ja P3.

Plussat: Jos pururataa pitkin kipittäminen kyllästyttää, löytyy alueelta myös kolme muinaismuistoa ja luonnonmuistomerkki, mukaan lukien Luolavuoren 45 metriä pitkä pääluola, hautaröykkiöitä sekä Turun kaupungin vanha rajakivi. Vaihtelevaa maastoa ja mäkiä juosta, sekä kaunista luonnontilaista metsää ympärillä keskellä kaupunkia.

Miinukset: Reitillä ei ole valaistusta, eikä pururata itsessään tee lenkkiä vaan alkupisteeseen päästäkseen saa joko kiertää asfalttia pit-

kin ympäri tai kääntyä kannoillaan ja palata samaa reittiä takaisin.

Mikä: Jokiranta Missä: Aurajoen varrella Tuomiokirkon kupeesta Telakkarantaan

asti. Matkaa reitillä on asfalttia pitkin noin 5–6 kilometriä riippuen, mistä kohtaa kulkee ja kuinka pitkän lenkin haluaa tehdä.

Plussat: Jokirannan vaihtuvat maisemat ja maamerkit pitävät huolen siitä, että lenkkeily pysyy koko reitin ajan mielenkiintoisena.

Kaunis jokimaisema, rannassa lepäävät ravintolalaivat sekä jokea ympäröivät kahvilat, kojut ja muut kivijalkamyymälät mahdol-

listavat sekä kaunista katseltavaa että potentiaalisen lepotauon.

Extrahupia lenkkiin saa, kun ylittää joen kaupunkilautta Förillä!

Miinukset: Kauniina ja aurinkoisina päivinä Aurajoen ympärys

täyttyy jokirannan lumoavasta tunnelmasta nautiskelijoista – ja ihan syystäkin! Liian sankka ihmisjoukko saattaa

kuitenkin vaikeuttaa lenkkeilyä, etenkin jos vauhti on kova.

2/22 KYliste.

Mikä: Ruissalo Missä: Kaikille tuttu Ruissalo tarjoaa jokaiselle jotain.

Keskustasta Ruissaloon pääsee kätevästi 8 bussilla ja matka

kestää noin 25 minuuttia. Lenkkipolkuja löytyy eri pituisia

ja tyylisiä. Esimerkiksi Ruissalon päästä Saarronniemestä lähtee

paljon kivoja kallioisia metsäpolkuja merelle päin. Lenkin pituuden voi

itse valita ja maantietä pitkin pääsee aina takaisin päin, jos ei halua samaa

polkua kävellä takaisin.

Myös Kansallispuiston luota sekä kasvitieteellisen puutarhan tienoilta lähtee monia eripituisia luontopolkuja, joihin kannattaa tutustua. Luontopolkujen

lisäksi Ruissalo tarjoaa monipuolisia pyöräilyreittejä, jotka nekin ovat maininnan arvoisia.

Plussat: Upeat maisemat ja monipuolinen luonto. Luonnon lisäksi Ruissalosta

löytyy paljon nähtävyyksiä, kuten huviloita ja historiallisia monumentteja. Kesäisin myös lampaita on nähtävissä Ruissalossa parissakin eri paikassa! Lenk-

kiin voi erityisesti kesän lämpiminä kuukausina yhdistää kätevästi uimareissun Saaronniemessä tai Kansanpuistossa. Koiranomistajille voisi myös vinkata

Saaronniemen koirarannasta, joka sijaitsee leirintäalueen lähistöllä lyhyen matkan päässä koirapuistosta!

Miinukset: Ruissaloon ei kovin helposti lähdetä hetken mielijohteesta (varsinkaan autottomana), vaan lenkkiin on varattava

hieman enemmän aikaa. Bussien aikataulujen seuraaminen

kesken lenkin ei ole ideaalia, joten lenkille kannattaa lähteä

rennoin mielin ja varata aikaa niin, ettei tarvitse kiirehtiä. Kesäi-

sin yhtenä miinuksena voisi myös mainita punkit.

KYliste. 2/22

Risteilykierros on uusi baarikierros Hyvällä porukalla viihtyy reissussa pitempäänkin. Galaxyn aamulähdöllä ehtii hyvin Tukholman yöelämään. Pientä puhaltelua ja tukeva aamiainen Burger Kingissä. Kohta lähteekin Baltic Queen kohti Tallinnaa. Aamupirtelöt vanhassakaupungissa. Tallink Shuttle lähtee kuudesti Helsinkiin - valitse sopiva lähtö ja hanki eväät loppurutistukseen. Helsingistä kotiin pääsee kätevästi Ahvenanmaan kautta. Rentouttavaa reissua.

Matkat keston mukaan tallinksilja.fi

RE SEPT I NURKKAUS

Kesäinen Prosecco Sangria Wiiniklubi suosittelee tulevaa kesää varten raikasta ja hempeän pirskahtelevaa Prosecco Sangriaa.

Mitä tarvitset? - Riittävästi proseccoa niin, että koko porukalle riittää - Valitsemiasi hedelmiä tai marjoja - WK suosittelee sitruunaa, limeä, mansikkaa ja minttua! - Ruokokidesokeria (sen mukaan kuinka makeaa sangriasta haluaa) - Jäitä Kaada pohjalle ruokokidesokeri, lime, minttu ja osa mansikoista. Murskaa sekaisin murskaimella tai lusikalla. Lisää jäät, sitruuna ja loput mansikat. Kaada päälle prosecco. Koristele mintulla. Halutessasi sangriasta vahvemman voit lisätä sekaan vodkaa tai rommia, kun taas kevyemmän version saa aikaan lisäämällä kivennäisvettä tai mehua. Fiilistellään yhdessä koko kesä Wiiniklubin syksyn excursiota Italiasta inspiraationsa saaneella drinkillä!

KYliste. 2/22

RE SEPT I NURKKAUS

Etkö ole vielä Wiiniklubin jäsen? Tässä QRkoodi on liittymistä varten! Lisää meidät myös Instagramissa @wiiniklubi.

2/22 KYliste.

RABALDER KODIKKAAT BILEET KÄVELYKADULLA! Livemusiikkia, maistuvia cocktaileja, rentoa tunnelmaa!

Avoinna joka päivä! Su-To klo 14-02 Pe-La klo 14-05

Yliopistonkatu 23, 20100 Turku | www.rabalderbar.fi Q @rabalderbarturku E Rabalder Bar Turku

TEKSTI: KIRA KOKKO

Välillä tuntuu kuin olisin oman elämäni Aku Ankka, ja ympärilläni keimastelee Hannu Hanhien parvi. Varsinkin kauppakorkeakouluun astumisen jälkeen tämä tunne on vain vahvistunut. Kanssaopiskelijat napsivat unelmiensa työpaikkoja, perustavat kukoistavia yrityksiä ja elävät haaveidensa kumppanien kanssa. Oma elämä tuntuu tässä seurassa herkästi pelkästään sarjalta epäonnistumisia. On päiviä, kun tuntuu, ettei mistään tule mitään ja kaikki asiat joita yritän, johtavat samaan epäonnistuneeseen lopputulokseen. Kirjoitan tekstin, joka on täynnä kirjoitusvirheitä. Käyn tentissä, joka ei mene läpi. Rupean tekemään ruokaa, ja senkin onnistun polttamaan syömäkelvottomaksi. Tiskatessa pudotan lasin lavuaariin niin, että se pirstaloituu tuhansiksi palasiksi. Epäonnistumiset ja virheet tuntuvat melkein enemmän säännöltä kuin poikkeukselta. “Virheistä oppii” on varmaan yksi kliseisimmistä sanonnoista, ja voi että kuinka monet kerrat olenkaan halunnut tintata kyseisen sanonnan sanojaa. Kyllähän niistä virheistä oppii, mutta olisi joskus kiva tehdä jotain ilman, että tarvitsee epäonnistua kymmenen kertaa ennen sitä. Joskus olisi kivaa laittaa yksi työhakemus, päästä haastatteluun ja saada töitä. On kuormittavaa epäonnistua kerta toisensa jälkeen. Kun keskustelee epäonnistumisista muiden kanssa, ovat vastaukset monesti luokkaa: “Kyllä suakin vielä onnistaa!” Yleinen ajatus on, että tarpeeksi montaa epäonnistumista seuraa aina onnistuminen. Tuntuu, kuin epäonnistuminen nähtäisiin vain yhtenä etappina kohti menestystä. Pakollinen pysähtyminen, ennen kuin jotain mahtavaa tapahtuu. Kun laittaa kaiken likoon ja epäonnistuu, eivät lohduttavat lausahdukset kuten: “No ensi kerralla menee paremmin!” tai “Oppikokemus se tämäkin on”, lohduta suoraan sanottuna yhtään. Sitä tekisi mieli paiskoa tavaroita ja huutaa, ehkä myös käpertyä nurkkaan ja itkeä hieman. Kuitenkin ympärillä neuvotaan vain miettimään, mitä tästä epäonnistumisesta oppi ja miten sen voisi kääntää voimavaraksi. Voisiko joskus olla ihan okei vain epäonnistua ja harmitella sitä? Täytyykö jokaisen epäonnistumisen olla askel kohti suurta menestystarinaa? Omasta mielestäni epäonnistuminen saa harmittaa, eikä sen jälkeen heti tarvitse ruveta perustelemaan, miksi tämä nyt olikin hyväksi ja kuinka paljon se opettikaan. Pettymys on täysin luonnollista varsinkin silloin, kun on antanut itsestään kaiken. Epäonnistumisia ei aina tarvitse katsoa vaaleanpunaisten linssien läpi, vaan joskus ne vain maistuvat karvailta pettymyksiltä, ja se on myös ihan okei. Ehkä niistä joskus saa hyvän tarinan kerrottavaksi. Kyllähän Aku Ankankin epäonnistumiset viihdyttävät satoja tuhansia suomalaisia viikoittain.

2/22 KYliste.

Kiinnostaako lehden teko?

KYliste etsii jatkuvasti innokkaita kirjoittajia, valokuvaajia sekä kuvittajia. Mukaan pääsee kuka vaan, eikä aikaisempaa kokemusta vaadita!

Mukaan

pääsee

osallistumalla

toimituskokouksiimme

tai laittamalla meille suoraa viestiä. Toimituskokouksista infoamme sähköpostin välityksellä sekä sosiaalisen median kanavissamme. Ole siis kuulolla ja saavu rohkeasti paikalle seuraavaan toimituskokoukseemme!

Yhteyttä liittyen KYlisteen tekemiseen voi ottaa myös laittamalla viestiä osoitteeseen kyliste@tuky.fi tai slaidaamalla KYlisteen DM Instagramissa @kyliste

KYliste. 2/22

2/22 KYliste.

K E V Y T T Ä K I VA A

What impact will you make? Me Deloittella tarjoamme kauppatieteiden opiskelijoille monipuolisia uramahdollisuuksia liikkeenjohdonkonsultoinnin, tilintarkastuksen, yritysjärjestelyiden, vero- ja lakipalveluiden ja riskienhallinnan osa-alueilla. Meillä pääset vaikuttamaan asiakkaisiimme, toisiimme ja yhteiskuntaamme merkityksellisellä tavalla päivittäisen työsi kautta. Voimavaramme ovat asiantuntevat kollegat, monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja vaihtelevat työtehtävät, jotka tukevat asiantuntijoidemme urakehitystä. Meillä on mahdollista luoda omanlainen sekä omiin vahvuuksiin perustuva urapolku. Etsimme ympäri vuoden uusia osaajia kaikille palvelualueillemme.

Käy tutustumassa meihin ja avoimiin työpaikkoihimme osoitteessa www.deloitte.fi ja somessa @DeloitteFinland!

K E V Y T T Ä K I VA A

Paras kuulemasi vitsi? Parhaat palat vauva.fi -palstalta

Miksi sarvikuonolla on sarvi? Koska muuten se olisi vain kuono.

Hahaha

Miksei voi sataa kahta päivää peräkkäin? Yö on välissä. Millä on 21 silmää, muttei silti näe? Nopalla.

Ketkä asuvat Veronassa? Veronalaiset.

Hahaha

Uneksin joskus olevani miljonääri kuten isänikin. Onko isäsi miljonääri? Ei, mutta hänkin uneksii olevansa.

Mitä yhteistä on kissalla ja paidalla? Molempia voi silittää. Mitä nolla sanoi kasille? Kiva vyö!

2/22 KYliste.