Kuntarekryn verkkolehti työnhakijoille ilmestyy muutaman kerran vuodessa.
Lehdestä löydät mm. vinkkejä työnhakuun, ajankohtaista työelämäasiaa sekä hyödyllistä tietoa Kuntarekryn käytöstä.
Arkeen palaamisen muistilista
Tutkimus: kesätyönhakukokemus 2026
Työnhakuun liittyviä sähköposteja hukassa?
Työnhakijoiden ikäkehitys: mitä luvut kertovat?
Poimintoja työvoimabarometrista 2026
Tekoälyn käyttö lisääntynyt kuntasektorilla
Oletko aloittamassa uudessa työtai opiskelupaikassa? Palaamassa kesälomalta töihin tai kouluun? Tai jatkatko työnhakua aktiivisemmin kesän jälkeen?
Kesällä usein otetaan aikaa palautumiseen ja vietetään vapaa-aikaa aktiivisemmin. Arkeen paluu voi tuntua haastavalta, mitä se sitten itselle tarkoittaakin. Haluammekin nyt muistuttaa muutamista ajankohtaisista asioista.
Onko harjoittelu opinnoissasi ajankohtainen lähitulevaisuudessa? Kunnat ja hyvinvointialueet tarjoavat valtavasti harjoittelupaikkoja eri alojen opiskelijoille vuosittain. Voit tutustua julkisen sektorin harjoittelumahdollisuuksiin tarkemmin osoitteessa www.harkkarekry.fi!
Mikäli kaipaat opintojen oheen osa-aikatyötä, kannattaa tutustua myös kuntien ja hyvinvointialueiden keikkatyömahdollisuuksiin.
Yksittäisiä keikkatyövuoroja ja pidempiaikaisia sijaisuuksia tulee tarjolle vuosittain valtavasti, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.
Lisätietoa keikkatyöstä löydät täältä.
Työnhakija
Vaikka kesäaikanakin rekrytoidaan, paikkoja avautuu yleensä syksyllä tiuhenevaan tahtiin. Mikäli et ole vielä luonut hakuvahtia kuntarekry.fisivustolle, kannattaa se tehdä nyt. Voit lukea lisää hakuvahdista täältä.
Myös keikkatyö on oiva vaihtoehto sitä pidempiaikaista työpaikkaa etsiessä. Tutustu siis ylempää keikkatyömahdollisuuksiin jakäytäntöihin!
Muistathan myös, että Kuntarekryn hakijaprofiilisi tunnukset vanhenevat ja poistuvat käytöstä, mikäli et kirjaudu omaan profiiliisi 2 vuoteen. Profiili kannattaa siis pitää ajan tasalla, jotta saat pidettyä työnhakuusi liittyvät perustiedot tallessa ja valmiina. Profiiliin tallennettuja tietoja voi käyttää pohjana uusille hakemuksille.
Uudessa työssä aloittaja
Uudessa työssä aloittaminen on aina jännittävä hetki. Onneksi myös siihen voi valmistautua.
Olemme koonneet vinkkejä uuden työpolun ensihetkiin artikkeliin, jonka löydät täältä.
Kilpailu on kovaa ja parannettavaa on Kesätyönhaku on monelle ensimmäinen kosketus työnhakuun ja rekrytointeihin. Toive työpaikan saamisesta voi olla suuri, kuten myös jännitys ja epävarmuus: erotunko hakijoiden joukosta ja mitä tapahtuu hakemuksen lähettämisen jälkeen?
Kysyimme Kuntarekryn ja Kirkkorekryn kautta kesätyötä hakeneilta kokemuksia tämän vuoden kesätyörekrytoinneista Tulosten perusteella työnantajilla on kehitettävää erityisesti hakijaviestinnässään, mutta jo pienin
Avoimia tehtäviä on vähemmän kuin nuoria hakijoita, joiden lisäksi paikkoja tavoittelevat myös monet työttömät työnhakijat.
Tässä artikkelissa esittelemme keskeisimmät kyselytulokset: mitkä asiat turhauttivat ja kuinka moni sai kesätyöpaikan?
Työnhaku alkaa tulla tutuksi
Vaikka lähes 40 % vastaajista koki kesätyöpaikkailmoituksissa olleen riittävästi tietoa, monet hakijat olisivat halunneet nähdä ilmoituksilla enemmän tietoa konkreettisin muutoksin saisi suuren vaikutuksen aikaan.
Kysely toteutettiin Kuntarekryn ja Kirkkorekryn kanavissa toukokuussa 2026 Kuntarekryn kyselyy Kirkkor hakijaa vastaaj ennestä vastaaj kesätyö Kirkkor neljänn Monet kesätyö aikana. vastaaj vähintä
kesätyöpaikkaa pelkästään Kuntarekryn kautta. Kirkkorekryn vastaajista suurin osa haki 1-2 kesätyöpaikkaa Kirkkorekryn kautta, mutta voi olla, että kesätyöpaikkoja on haettu myös muista kanavista.
Käytännön esimerkkejä työpaikkailmoituksiin
euromääräisestä palkasta, työajoista ja työyhteisöstä sekä käytännön esimerkkejä työtehtävistä. Moni toivoi ilmoitukselle kuvia tai videoita, jotka auttaisivat hahmottamaan työn luonnetta paremmin.
Avoimissa vastauksissa nousi esiin myös toive rakenteeltaan ja sävyltään selkeämmistä ja helpommin lähestyttävistä ilmoituksista: erityisesti nuorille ja ensimmäistä kertaa työelämään hakeville sekava ilmoitus voi nostaa hakemisen kynnystä. Kuitenkin myös työttömät työnhakijat toivoivat tarkempaa tietoa ilmoituksiin siitä, ovatko kesä- ja kausityöpaikat tarkoitettu vain nuorille ja opiskelijoille. Yksinkertaisempia hakulomakkeita, kiitos!
Valtaosa vastaajista piti hakemisen teknistä puolta sujuvana. Myös hakulomakkeiden täyttämisen koki suurin osa hakijoista hyvin tai jokseenkin helpoksi. Noin puolet hakijoista kuitenkin koki turhautumista
jostakin asiasta: erityisesti pitkistä lomakkeista, päällekkäisistä kysymyksistä sekä epäselvyyksistä liitteiden käytössä. Uusien hakemusten lähettäminen turhautti erityisesti myös silloin, jos aiemmin lähetettyihin hakemuksiin ei ollut saanut mitään vastausta.
Osa hakijoista toivoi liitemahdollisuutta hakulomakkeelle, jotta voisi tuoda omaa osaamistaan esiin esimerkiksi CV:ntai portfolion avulla, kunhan se ei tarkoittaisi päällekkäistä työtä hakulomakkeella. Liitteisiin toivottiin ylipäätään selkeämpää logiikkaa ja ohjeistusta hakulomakkeelle siitä, mitä niiden osalta oikeasti vaaditaan ja halutaan.
Epävarmuus rekrytoinnin etenemisestä kuormitti
Tulosten pysäyttävin osuus liittyi hakijaviestintään, tai pikemminkin sen puutteeseen. Yli 70 % kaikista vastaajista koki epävarmuutta siitä, mitä hakemuksen lähettämisen
haastattelukutsun.
Haastatteluun päässeistä
Kuntarekryn hakijoista 49 % ja Kirkkorekryn hakijoista 69 % sai kesätyöpaikan kunnalliselta tai kirkolliselta työnantajalta.
Vaikka kaikki eivät löytäneet kesätyötä ainakaan Kuntarekryn tai Kirkkorekryn kautta tänä vuonna, moni koki hakemisen silti hyödylliseksi kokemukseksi.
Ensimmäistä kertaa kesätöitä hakeneet arvioivat kokemuksensa hieman positiivisemmaksi kuin kokeneemmat hakijat, niin kokonaisuudessaan kuin esimerkiksi työpaikkailmoitusten sisältöjen osalta.
Kuntarekryn vastaa kokonaisarvosanak vuoden kesätyönhakukokem 3,4 asteikolla 1-5, ja vastaajat 3,8.
Kiitos!
Kiitos kaikille kesätyökokemusky vastanneille. Hyödy
tuloksia hakijakokemuksen kehittämiseksi yhdessä alustoidemme kautta rekrytoivien työnantajien kanssa.
Huomioithan, että jokainen
Kuntarekryn ja Kirkkorekryn kautta rekrytoiva työnantaja päättää itse, mitä työpaikkailmoituksella kerrotaan, mitä hakulomakkeella kysytään, ja miten hakijoille viestitään. Antamalla palautetta myös suoraan työnantajalle voit parhaiten vaikuttaa tuleviin hakijakokemuksiin.
Työnhakuun liittyviä viestejä hukassa?
Etkö ole saanut sähköpostiviestejä hakuvahdilta, jonka olet luonut Kuntarekry fi -sivustolla? Tai
rekrytoinnista, johon olet jättänyt hakemuksen?
Voi olla, että sopivia työpaikkoja ei vain ole avattu hakuun, tai rekrytointi ei ole vielä edennyt
Kannattaa kuitenkin aika ajoin tarkistaa, ettei
viestien puuttumiselle löydy syytä esimerkiksi täydestä tallennustilasta tai roskapostiasetuksista
Sähköpostilaatikko täynnä?
Mikäli sähköpostilaatikkosi on täynnä, uudet viestit eivät välttämättä tule perille. Turhat sähköpostit kannattaa poistaa aina heti tai vähintäänkin säännöllisesti, jotta tilaa jää uusille viesteille.
Puhelimen muisti täynnä?
Myös puhelimen muistin täyttyminen voi vaikuttaa siihen, saatko ilmoituksia uusista sähköposteista. Voi olla, että sähköposteja on tullut, mutta huomaat ne vasta, kun avaat sähköpostisovelluksen.
Tyhjentämällä puhelimen muistia saatat huomata, että ilmoituksia alkaa jälleen tulla. Jos sovelluksessa ei näy uusia viestejä, voit myös käydä katsomassa, näyttääkö sähköpostisi uusia lukemattomia viestejä, kun kirjaudut tilillesi selaimen kautta.
Jos uskot että sähköposteja on jäänyt tulematta perille, tarkistathan myös sähköpostisi roskapostilaatikon. Usein luotettaviltakin lähettäjiltä saapuvat viestit saattavat erehdyksessä päätyä roskapostiin.
Kannattaa myös katsoa, onko sinulla sähköpostin asetuksissa päällä jokin roskapostiin liittyvä suodatus, tai jopa esto tietyn tyyppisten viestien vastaanottamiselle.
Viesti mennyt roskapostiin?
Mitä luvut kertovat?
Hakijoiden ja lähetettyjen hakemusten määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, samalla kun työttömyysaste Suomessa on kohonnut.
Vuonna 2021 Kuntarekryn kautta hakemuksen jätti n. 411 000 hakijaa, kun taas vuonna 2025 hakijoita oli n 718 000 Hakijoiden määrä kasvoi lähes 75 % vuodesta 2021 vuoteen 2025 Myös yksittäisten hakemusten määrä on kasvanut huomattavasti vuosi vuodelta
Hakijoiden määrä ikäryhmittäin 2021-2025
Suurin, yli 1000 % muutos vuosien 2021-2025 aikana nähdään alle 20-vuotiaiden hakijoiden ikäryhmässä. Tästä voidaan päätellä, että nuoret työnhakijat, todennäköisesti pääosin kesätyötä etsivät nuoret, ovat löytäneet entistä paremmin kunnallisten kesätyöpaikkojen äärelle. Toiseksi suurinta (yli 100%) muutos on ollut 20-29-vuotiaiden hakijoiden ikäryhmässä, jota todennäköisesti osin selittää myös kunnallisten kesätyö- ja harjoittelupaikkojen äärelle hakeutuminen entistä paremmin.
Lähes viidenkymmenen prosentin kasvu nähdään sekä 30-39vuotiaiden että 40-49vuotiaiden ikäryhmässä vuosien 2021-2025 aikana. Myös 50-59vuotiaita hakijoita on ollut n. 38 % enemmän vuonna 2025 kuin neljä vuotta aiemmin. Yli 60vuotiaissa kasvu on ollut viidessä vuodessa vain n. 10 %: eläkeikäiset tai sitä lähestyvät eivät siis tämän tilaston valossa tarkasteltuna hae töitä
merkittävästi sen aktiivisemmin kuin aiemminkaan, huomioiden yleisen kehityksen hakijoiden kokonaismäärässä.
Vuosina 2021-2024 eniten hakijoita on ollut 30-39vuotiaiden ikäryhmässä, kuten voidaan odottaa huomioiden työikäisyyden Suomessa. Vuonna 2025 puolestaan 20-29-vuotiaat nousivat suurimmaksi hakijaryhmäksi. Tätä voi selittää mm. korkeakoulutettujen nuorten työttömyyden kasvu.
Joissain rekrytoinneissa hakijan ikää ei kysytä. Näissä on myös tapahtunut huomattavaa kasvua hakijamäärien osalta, josta voidaan päätellä, että hakijan iällä ei ole työnantajalle enää yhtä paljon merkitystä, tai rekrytointitapaa on haluttu muuttaa aiempaa yhdenvertaisemmaksi.
Poimintoja työmarkkinaluvuista
Työmarkkinat elävät jatkuvassa muutoksessa
Työvoimabarometri tarjoaa ajankohtaista tietoa siitä, millä aloilla työtä on tarjolla ja missä kilpailu on kovempaa Alueittain ja toimialoittain tarkasteltava tieto on erityisen hyödyllistä, kun pohdit koulutuspolkuasi tai harkitset alanvaihtoa.
Työvoimabarometrin tuottavat työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus ja alueelliset elinvoimakeskukset yhdessä Tällä hetkellä löydät barometrista tilanteen huhtikuulta 2026 sekä
ennusteen marraskuulle 2026. Ennakointitiedon tuottamisessa ovat mukana myös keskeiset sidosryhmät, kuten oppilaitokset ja työnantajat.
Ammatit, joille on kysyntää:
Barometrin mukaan seuraavilla aloilla on erityistä tarvetta työntekijöille:
Sosiaali- ja terveysala: Sairaanhoitajat, lähihoitajat, psykologit, yleislääkärit ja erikoislääkärit ovat edelleen erittäin kysyttyjä. Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta, mikä näkyy suoraan työvoiman tarpeessa.
Tekninen ala: Teknisillä osaamisaloilla tarvetta on erityisesti sovellussuunnittelijoille, hitsaajille, kaasuleikkaajille, ravintola- ja suurtaloustyöntekijöille sekä koneenasettajille ja koneistajille.
Opetusala: Erityisesti varhaiskasvatuksen
opettajista on pulaa monilla paikkakunnilla.
Osaamiset, joille on kysyntää:
Asiantuntijoiden mukaan kymmenen tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa työelämässä kaivatuinta osaamisaluetta ovat:
1.Ammatillinen osaaminen
2.Digiosaaminen
3.Mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen
4.Tekoäly
5.Ammattipätevyys
6.Monikulttuurisuusosaaminen
7.Asiakaspalvelu
8.Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaminen
9.Jatkuva oppiminen
10.Työelämätaidot
Kilpailu on kovaa monilla aloilla
Joillakin aloilla työnhakijoita on enemmän kuin avoimia paikkoja,
mikä tekee työnsaannista haastavampaa. Tällä hetkellä suurin osa toimialoista Suomessa on tilanteessa, jossa työvoimasta on ylitarjontaa. Eniten työvoiman kohtaanto-ongelmaa ja työvoimapulaa esiintyy Lapissa. Työvoimabarometrista voit katsoa oman toimialasi tilanteen esimerkiksi tietyssä maakunnassa.
Mitä tämä tarkoittaa työnhakijalle?
Työnhakijan kannattaa hyödyntää barometrin tietoja suunnitellessaan uraansa:
Kouluttaudu aloille, joilla on kysyntää: Pidä silmällä työvoimabarometria ja ennusteiden kehitystä.
Ole valmis joustamaan: Mikäli pystyt hakemaan töitä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta tai tekemään etätyötä, voi se lisätä työllistymismahdollisuuksia merkittävästi.
Päivitä osaamistasi: Täydennyskoulutus ja uusien taitojen oppiminen voivat parantaa työllistymisen mahdollisuuksiasi, kun osaamisesi pysyy linjassa muuttuvien tarpeiden kanssa.
Kuntarekry.fi- sivustolta löydät laajan valikoiman työpaikkoja eri aloilta ja paikkakunnilta. Suodata avoimet paikat kiinnostuksesi mukaan ja tee hakuvahti, mikäli sopivia paikkoja ei juuri nyt ole avoinna.
Muista myös hakea inspiraatiota työnhakuvinkeistämme sekä uratarinoista!
Katso avoimet työpaikat
Lähde: Työvoimabarometri (tyovoimabarometri fi)
Tämä sisältö on tuotettu pääosin tekoälyllä. Sisältö on tarkastettu ja sitä on muokattu oikean ihmisen toimesta.
Käyttö lisääntynyt kuntasektorilla
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT toteutti helmikuussa 2026 kyselyn, jossa kysyttiin tekoälyn käytöstä kuntien, hyvinvointialueiden ja kuntayhtiöiden johtajilta, esihenkilöiltä, henkilöhallinnon edustajilta ja asiantuntijoilta.
Mitä tulokset kertovat tekoälyn roolista julkisella sektorilla? Kokosimme tähän artikkeliin muutamia havaintoja.
Tekoäly on jo osa tietotyötä tekevien arkea
KT:n kyselyn mukaan jopa 93 % vastaajista kertoo lisänneensä tekoälyn käyttöä viimeisen vuoden aikana.
Tekoälyä hyödynnetään ennen muuta tekstien laatimiseen ja muokkaamiseen, tiedonhakuun, raportointiin, suunnitteluun ja ideointiin. Noin kolmannes vastaajista kertoo hyödyntävänsä tekoälyä päivittäin ja yli 40 % viikoittain.
Suurin osa vastaajista uskoo tekoälyn muuttavan työn tekemisen tapoja ja työtehtäviä seuraavan viiden vuoden aikana. Enemmistö uskoo myös, että tekoäly tulee parantamaan julkisen sektorin tuottavuutta sekä palveluja.
Se helpottaa monien rutiininomaisten ja aikaa vievien työvaiheiden suorittamista, mikä vapauttaa aikaa sellaiselle työlle, johon tarvitaan ihmisen suurempaa panosta.
Tekoälyosaamista jajohtamista tarvitaan
Vaikka tekoälyn käyttö on lisääntynyt, vain 2 % vastaajista kokee, että tekoäly on systemaattinen osa organisaationsa toimintaa. Esteinä tai haasteina laajemmalle käyttöönotolle nähdään mm. ajan ja osaamisen puute sekä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät huolet.
Kyse on enemmän rakenteellisista esteistä, kuten lisenssien saatavuudesta tai yhteisten pelisääntöjen puutteesta, kuin henkilöstön haluttomuudesta hyödyntää tekoälyä systemaattisesti.
Tietosuojaan liittyvät kysymykset huolettavat erityisesti hyvinvointialueilla, joissa henkilötietojen käsittely luo tiukemmat reunaehdot tekoälyn hyödyntämiselle.
Tällaisilla selvityksillä pyritään juurikin varmistamaan, että tekoälysovellusten käyttöönotto ja niiden käyttö osana arjen työtä tapahtuu hallitusti ja turvallisesti.
KT:n osaamisen ja koulutuspolitiikan asia
Mertzi Bergman koros blogissaan, kuinka tekoälyosaamisen joh tulee kiinnittää erityis huomiota johto- ja esihenkilötasolla, jotta varmistaa henkilöstön tekninen osaaminen s vastuulliset toimintata organisaatioiden.
Lähteet ja lisätietoa:
KT:n uutinen tekoälyk tuloksista:
KT:n tekoälykysely: Jo prosenttia työnantaja edustajista on lisänny käyttöä kunta- ja hyvinvointialalla | Kun hyvinvointialuetyönan
Blogiteksti KT:n verkk
Tekoäly tuli töihin – n osaamista, pelisääntö johtamista | Kunta- ja hyvinvointialuetyönan
Verkkolehden seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2026.