Issuu

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

KAUPPA KAMARI NUMERO 03 SYYSKUU 2026

SITOWISE: ENERGIANKULUTUS RATKAISEE

S. 20

Tulevaisuuden tekijät -lahjoituskampanja yhdistää korkeakouluopiskelijat ja yritykset OP KESKI-SUOMEN TOIMITUSJOHTAJA EEVI MÄÄTTÄ, S. 8

Asiantuntevaa oikeudellista tukea yrityksellesi TYÖOIKEUS · KIINTEISTÖOIKEUS · RIITOJEN RATKAISU urtti.fi

ASIANAJOPALVELUT LUOTTAMUKSELLA

0400 565 361

Kauppakatu 27 A 7, Jyväskylä

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN JÄSENPALVELUIDEN TARJOAJA

Toimitilat Jyväskylän yliopistokampuksilta

Uniikkeja ja monikäyttöisiä tiloja vuokrattavana Mattilanniemi A-rakennus

Mattilanniemi D-rakennus

Visiitti

Fennicum

Proxima

Ahlmaninkatu 2

Seminaarinkatu 15

•

• • •

Monikäyttöiset toimitilat Mattilanniemessä Jyväsjärven rannalla Keskustan palvelut ja joukkoliikenne lähellä Sujuvat kampusyhteydet 3 119 m² joustavaa tilaa toimisto-, opetus- ja muuhun käyttöön

• • •

Juuso Syvänen +358 50 355 7972 juuso.syvanen@colliers.com

Monikäyttöiset toimitilat Mattilanniemessä Jyväsjärven rannalla Keskustan palvelut ja joukkoliikenne kävelyetäisyydellä Sujuvat yhteydet yliopiston kampuksille 4 871 m² muuntojoustavaa tilaa toimisto-, opetus- ja muuhun käyttöön

•

• •

Ainutlaatuinen toimitilakokonaisuus yliopistokampuksen ytimessä Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1955 valmistunut rakennus Muuntojoustavat tilat toimisto-, toimitila- ja majoituskäyttöön Keskustan palvelut ja joukkoliikenne lähellä

Siiri Eronen +358 46 875 3743 siiri.eronen@colliers.com

Firdonkatu 2T 173 | 00520 Helsinki | p. 020 130 212 | toimitilat@colliers.com

• • • •

Historialliset toimitilat yliopistokampuksella Vuonna 1883 valmistunut, arvokas ja toimiva rakennus 1 338 m² muuntojoustavaa tilaa, joka jaettavissa Soveltuu toimisto-, koulutus- ja muuhun käyttöön Keskustan palvelut ja joukkoliikenne kävelyetäisyydellä

•

• • •

Uniikit toimitilat yliopistoalueella keskustan tuntumassa Alvar Aallon suunnittelema rakennus vuodelta 1953 3 883 m² muuntojoustavaa tilaa Joustavasti toimisto- ja muuhun käyttöön Kampuksen ytimessä, palvelut lähellä

Tutustu lisää tiloihin ja kampukseen collierstoimitilat.com

PÄÄKIRJOITUS

Vaikuttamistyö on maratonlaji Vaikuttamistyö Keski-Suomen menestyksen eteen jatkuu määrätietoisesti. Viime viikkoina olemme päässeet viemään maakunnan viestiä suoraan hallituksen ministereille, kun rallien yhteydessä tapasin valtiovarainministeri Riikka Purran, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen sekä sisäministeri Mari Rantasen. Viestimme oli selkeä: Keski-Suomen saavutettavuudesta ja sen pitkäjänteisestä rahoituksesta on huolehdittava. Hyvät yhteydet päätöksentekijöihin eivät synny hetkessä, ja tämän eteen maakunnan eri toimijat ovat tehneet pitkäjänteisesti työtä. Maakunnan näkemysten esiin tuominen ei kuitenkaan tapahdu vain ministeripöydissä. Meiltä pyydetään säännöllisesti lausuntoja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavista asioista. Viimeksi lausuimme Väyläviraston Liikenne 12 -ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034. Lausuntotyö on tärkeä osa vaikuttamista: elinkeinoelämän tarpeiden on oltava mukana jo silloin, kun tulevia ratkaisuja valmistellaan. Keski-Suomessa tämän työn pohja on kunnossa. Maakunnalla on yhteinen näkemys tärkeimmistä liikennehankkeista, ja niiden suunnitelmavalmiutta on rakennettu määrätietoisesti. Erityisesti tiehankkeissa valmiutemme on hyvä, mistä kuuluu kiitos Keski-Suomen elinvoimakeskukselle. Hankkeiden suunnittelun on oltava valmiina,

jotta niiden toteuttamiselle voidaan myöntää rahoitus. Yhteinen tekemisemme on huomattu myös maakunnan ulkopuolella. Ministeri Ranne kiitti tapaamisessamme Keski-Suomea pitkäjänteisestä, yhtenäisestä ja tietoon perustuvasta tavasta edistää maakunnalle tärkeitä asioita. Yhteinen ääni on vahvuutemme – ja samalla edellytys sille, että hankkeemme etenevät valtakunnallisessa kilpailussa. Tehty työ näkyy jo. Valtatie 4 Vaajakosken kohta on nostettu Väyläverkon investointiohjelman korkeimpaan prioriteettiluokkaan. Myös Jyväskylä–Tampere-ratayhteyden suunnittelu etenee.

sakin tiukasti. Siksi tarvitsemme yhteistä, johdonmukaista ja tietoon perustuvaa edunvalvontaa. Kauppakamarin tehtävä on varmistaa, että yritysten tarpeet ja Keski-Suomen merkitys valtakunnallisena liikenteen solmukohtana tunnetaan siellä, missä ratkaisuja tehdään. Tuloksia syntyy, kun teemme pohjatyön ajoissa, pidämme hankkeet valmiina ja viemme Keski-Suomen yhteistä viestiä määrätietoisesti eteenpäin yhdessä muiden Keski-Suomen toimijoiden kanssa. Tässä yhteydessä haluankin kiittää Keski-Suomen kauppakamarin hallitusta ja valiokuntia osallistumisesta vaikuttamistyöhön.

Seuraava selkeä tavoitteemme on saada rahoitus valtatie 4 Vaajakosken kohdan parantamiseen. Kyseessä ei ole Keski-Suomen hanke, vaan investointi Suomen kilpailukykyyn, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen. Suurten rata- ja valtatiehankkeiden rinnalla katse on kuitenkin pidettävä koko liikenneverkossa. Poikittaisyhteydet ovat yhä tärkeämpiä huoltovarmuuden ja muuttuneen turvallisuusympäristön näkökulmasta. Myös alemman tieverkon kunto ratkaisee: esimerkiksi metsäteollisuuden kuljetusketju alkaa juuri sieltä.

ARI HILTUNEN TOIMITUSJOHTAJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

Rahoituksesta kilpaillaan jatkos-

KAUPPAKAMARI

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

HELSINKI IISALMI JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORVOO SEINÄJOKI

WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA Viivi Sakkara KONSEPTI JA ULKOASU Punamusta Oyj TAITTO Viivi Sakkara KANNESSA Eevi Määttä. Kuva: Sabina Bqain PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi

toimisto@sysaudit.fi | toimisto@sysaudit.fi 010 420 2250

010 420 2250

www.sysaudit.fi

JULKAISIJA Keski-Suomen kauppakamari Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti marraskuussa 2026. PAINO Siirtopaino Oy, Jyväskylä JAKELU Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1200 kpl SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti ISSN 2342-0340

KAUPPAKAMARI

Kun kaipaat lisää ymmärrystä juridiikkaan.

SISÄLTÖ

YRITYSTARINAT

6 8 20

T1 CORPORATE FINANCE tuo Suomeen uuden tavan hankkia yritysrahoitusta

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT -KAMPANJA toi 12 uutta harjoittelupaikkaa opiskelijoille

ENERGIANKULUTUS RATKAISEE - uudet velvoitteet voivat koskea yllättävän monia yrityksiä, Sitowise

MAAKUVA

12 16

HYMYÄ HUULEEN, SUOMI! Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen

UNIIKKIA BRÄNDINRAKENNUSTA Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström

AJANKOHTAISTA

22 31

MITÄ KUNNAT TEKEVÄT YRITYSTEN KASVUN hyväksi? Kysyimme kuntien- ja kaupunkienjohtajilta

IMMATERIAALIOIKEUKSISTA kasvua ja kilpailuetua, Berggren

KAUPPAKAMARI

UUSI JÄSEN

Matti Halttunen, Juhana Jacksén, Pekka Pajala, Jani Viitasaari, Eero Heikkinen ja Risto Jämsen. Kaksi ensimmäistä ovat T1 Corporate Financesta ja kolme muuta ovat samoissa tiloissa toimivan Kunto Consultingin asiantuntijoita.

T1 tuo Suomeen uuden tavan hankkia yritysrahoitusta RAHOITUS VAIKUTTAA SUORAAN YRITYSTEN KASSAVIRTAAN, INVESTOINTIKYKYYN JA KASVUN MAHDOLLISUUKSIIN. SILTI RAHOITUKSEN HANKKIMISEEN KÄYTETÄÄN SUOMESSA VIELÄ VÄHÄN ULKOPUOLISTA ASIANTUNTEMUSTA. T1 CORPORATE FINANCE OY HALUAA TEHDÄ RAHOITUKSEN HANKKIMISESTA PALVELUN, JOSSA YRITYKSELLE ETSITÄÄN RIIPPUMATTOMASTI SEN LIIKETOIMINTAA PARHAITEN PALVELEVA KOKONAISRATKAISU. YHTIÖN PERUSTAJAT USKOVAT, ETTÄ TOIMINTATAPA VOI MUUTTAA KOKO YRITYSRAHOITUSMARKKINAN. T1 Corporate Finance toimii yrityksen rinnalla rahoituksen asiantuntijana. Tarkoituksena ei ole vain kilpailuttaa pankkeja, vaan selvittää, onko suunniteltu hanke toteutuskelpoinen ja millainen rahoitusrakenne tukisi asiakkaan liiketoimintaa parhaiten. Sen jälkeen hanke valmistellaan rahoittajille. Asiakas saa T1:n kautta käyttöönsä laajan pohjoismaisen pankkiverkoston sekä avaimet käteen -rahoituksen kokoluokassa puolesta miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. – Emme kilpaile pankkien kanssa. Meidän tehtävämme on tuoda pankeille hyvin valmisteltuja, laadukkaita rahoitushankkeita. Rahoittajankin T1 Corporate Financen liikeidea syntyi

nen pienten- ja keskisuurten yritys-

ongelmasta, jonka perustajat Matti

ten rahoitushankkeissa on jo tuttua.

Halttunen ja Juhana Jacksen tun-

Suomessa yritykset ovat perintei-

sivat jo entuudestaan hyvin. Molem-

sesti hoitaneet pankkisuhteensa ja

milla on parinkymmenen vuoden

rahoitusneuvottelunsa pitkälti itse. T1

kokemus monipuolisista pankkialan

haluaa tarjota yrittäjille tehokkaam-

tehtävistä. Jacksenilla puolestaan oli

man ja sujuvamman tavan rahoittaa

pitkään kytenyt ajatus oman yrityk-

toimintaansa.

sen rakentamisesta. Kun osaaminen ja tunnistettu markkinatarve kohtasi-

Rahoitus voidaan hankkia palve-

vat, syntyi T1 Corporate Finance.

luna

– Olimme nähneet, millaisia pul-

etu on, että pöydälle tuleva esitys on mietitty kunnolla, Halttunen sanoo. Paras ratkaisu voi lopulta löytyä myös yrityksen nykyisestä pankista. Olennaista on, että vaihtoehdot on selvitetty. Riippumattomuudesta ei tingitä T1 Corporate Financen keskeinen arvo on riippumattomuus. Yritys ei toimi minkään yksittäisen pankin tai muun rahoittajan ”sisäänheittäjänä”,

lonkauloja pk-yritysten rahoitukseen

Pk-yritykselle laaja rahoitusneuvot-

liittyy. Oli aika helppo tehdä johtopää-

telu voi olla raskas prosessi. Useiden

tös, että tähän tarvitaan uudenlainen

rahoittajien kanssa neuvotteleminen

palvelu, Halttunen kertoo.

vaatii sekä aikaa että erityisosaamista,

mintatapaan. Ensimmäinen konsul-

eikä kumpaakaan yleensä ole yrityk-

tointitunti tarjotaan maksutta, ja sen

sissä ylimääräisenä.

aikana arvioidaan, onko hankkeessa

Muualla Länsi-Euroopassa ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämi-

KAUPPAKAMARI

vaan tarkastelee vaihtoehtoja asiakkaan näkökulmasta. Myös suorapuheisuus kuuluu toi-

UUSI JÄSEN

Ensimmäinen toimintavuosi on vahvistanut oletuksen siitä, että uudenlaiselle palvelulle on kysyntää. T1 Corporate Finance on saanut jo yli 50 hanketta, joista suurimman osan suositusten kautta. Noin puolet asiakkaista tulee Keski-Suomen ulkopuolelta. – Kasvumallimme perustuu pitkälti siihen, että kun joku saa hyvää palvelua, hän kertoo siitä eteenpäin, Halttunen sanoo. Yritys toimii jo valtakunnallisesti, mutta seuraavaksi se haluaa myös jalkautua uusille alueille. Tampereelta etsitään toimitiloja, ja myös Kuopiota on selvitetty mahdollisena seuraavana paikkakuntana. Kasvu tuo mukanaan rekrytointitarpeita. Uusien osaajien löytämisessä rima on korkealla, sillä liiketoiminta perustuu vahvasti kokemukseen ja luottamukseen. Perustajat pitävätkin vuosikymmenten aikana kertynyttä rahoitusosaamista yhtenä yrityksen tärkeimmistä kilpailueduista.

Kauppakamarin kautta kiinni maakunnan kasvuun

REIM JYVÄSKYLÄ OY 0207 438 540 jyvaskyla@reim.fi

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenyys on T1 Corporate Financelle tapa olla mukana maakunnan yritysten kehittämisessä. Halttunen toimii kauppakamarin Finanssi- ja talousvaliokunnassa, jossa ovat mukana alueen keskeiset rahoitustoimijat. – Kauppakamarin jäsenissä on joukko yrityksiä, joista rakentuu tämänkin maakunnan elinvoima. Rahoituksella on siinä iso rooli. Voimme yhdessä olla ratkaisemassa kasvun pullonkauloja ja lisäämässä alueellista menestystä todella konkreettisesti. Jäsenyydessä kyse on kaksikon mukaan muustakin kuin verkostoitumisesta. Kauppakamarin kautta yritys saa paremman näkymän siihen, millaisia investointeja maakunnassa suunnitellaan ja millaisia rahoitustarpeita yrityksillä on. T1 haluaa samalla madaltaa yritysten kynnystä keskustella rahoituksesta. Perustajien pitkän aikavälin tavoite on tehdä ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisestä yritysrahoituksessa yhtä luontevaa kuin muidenkin asiantuntijapalveluiden ostamisesta. – Ajatuksemme on muuttaa perustavanlaatuisesti tapaa, jolla yritykset hankkivat rahoitusta. Ruotsissa suuri osa rahoituksesta hoidetaan ammattilaisten kautta. Niin myös tulevaisuudessa meilläkin.

VÄ

Kysyntä vie uusille paikkakunnille

– Tähän asti olemme ratkaisseet asiakkaidemme kasvun kitkoja. Nyt meille alkaa muodostua omia kasvukipuja: tarvitsemme lisää käsipareja, Halttunen naurahtaa.

edellytyksiä edetä. – Jos hanke ei tällaisenaan lennä, sanomme sen suoraan. Emme myöskään kaunistele asioita pankkien suuntaan, Jacksen toteaa. T1 ei ole hätärahoituksen välittäjä, vaan asiakkaat ovat lähtökohtaisesti terveitä ja kehityshaluisia yrityksiä, joiden rahoitusrakenteessa, rahoituksen saatavuudessa tai kasvun rahoittamisessa on potentiaalia. – Tavoitteemme on parantaa yrityksen kassavirtaa ja mahdollisuuksia kehittyä, Halttunen täsmentää.

UMISEN PU

Tervetuloa Äkillisen kasvun keskukseen! Tuemme kasvuhakuisia yrityksiä syntymään, sijoittumaan, kehittymään ja kasvamaan Äänekosken alueella – osana Keski-Suomen kasvukeskittymää.

www.businessaanekoski.fi

OP Keski-Suomen toimitusjohtaja Eevi Määttä. Kuva: Sabina Bqain

Tulevaisuuden tekijät -lahjoituskampanja toi harjoittelupaikan 12 opiskelijalle Keski-Suomessa OP KESKI-SUOMI KÄYNNISTI TAMMIKUUSSA 2026 YHTEISTYÖSSÄ KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN JA KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN KANSSA TULEVAISUUDEN TEKIJÄT -LAHJOITUSKAMPANJAN, JONKA TAVOITTEENA OLI TUKEA YRITYKSIÄ KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN PALKALLISISSA HARJOITTELUISSA. KAMPANJAN LOPPUTULOKSENA HARJOITTELUPAIKAN SAI 12 OPISKELIJAA KESKISUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ. TULEVAISUUDEN TEKIJÄT -KAMPANJAAN HAETAAN YRITYKSIÄ MUKAAN JÄLLEEN LOPPUVUODESTA, KUN OP KESKI-SUOMI TUKEE YRITYKSIÄ OPISKELIJOIDEN PALKKAAMISESSA 50 000 EUROLLA. OP Keski-Suomi toteutti tammi-maaliskuussa 2026 yhteistyössä Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien kanssa Tulevaisuuden tekijät -lahjoituskampanjan, jonka tavoitteena oli tarjota palkkaustukea yrityksille opiskelijaharjoittelijoiden palkkaamiseen. Lahjoituspotti oli 30 000 euroa. Kevään kampanja mahdollisti 12 korkeakouluopiskelijalle harjoittelupaikan.

KAUPPAKAMARI

Kampanjaan haki mukaan 29 eri toimialojen yritystä. Valinnoissa painotettiin koulutusalojen monipuolisutta, tarjottavien työtehtävien sisältöä, mahdollisuutta maksaa harjoittelijalle palkkaa sekä harjoittelun jälkeisiä työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi harjoittelupaikkoja tarjottiin myös kv-opiskelijoille. Mukaan kampanjaan valittiin 14 yritystä, joiden harjoittelupaikoista 12 toteutui. Mukana ovat olleet Black Bruin Oy, Brado

YRITYSTARINA

Oy, Eversheds Asianajotoimisto Oy, Fin Forelia Oy, Heplan Oy, Hiilet Oy, JAME Solutions Oy, Keypoint Oy, Raksihares Oy, Saurus Oy, Semma Oy, Spinnova Oy, Tana Oy ja Unlimited Consulting Oy. – Olemme erittäin tyytyväisiä kampanjan lopputulokseen. Laaja ja poikkeuksellisen myönteinen palaute rohkaisee meitä toteuttamaan vastaavan kampanjan myös ensi vuonna, ja päätös jatkosta onkin jo tehty pankin edustajistossa. Koen, että kampanja on konkreettinen ja vaikuttava tapa osoittaa sitoutumisemme alueemme hyvinvointiin, elinvoiman vahvistamiseen ja kestävään tulevaisuuteen, kommentoi OP Keski-Suomen toimitusjohtaja Eevi Määttä. Nuorten tulevaisuuteen panostaminen on yhteinen asia Kaikki kampanjassa mukana olleet osapuolet tiivistävät yhteisen viestin vastuusta, tulevaisuudesta ja yhteistyöstä. Yhteistä panostusta nuorten tulevaisuuteen ja Keski-Suomen elinvoimaan tarvitaan. – On hienoa nähdä, miten vahvasti yritykset ovat sitoutuneet nuorten työllistämiseen ja harjoittelupaikkojen tarjoamiseen. Kampanjan saama erinomainen vastaanotto kertoo siitä, että yritykset kokevat tämän tärkeäksi sekä yksilöiden tulevaisuuden että yhteiskunnan kannalta. Harjoittelupaikka on merkittävä askel nuorelle kohti työelämää, ja samalla se on konkreettinen tapa yrityksille kantaa yhteiskuntavastuuta. On erittäin arvokasta, että OP Keski-Suomi on lähtenyt tukemaan tätä tärkeää työtä, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö Viivi Sakkara. – Nuorissa on tulevaisuus, ja heidän työuransa alku määrittää myös uran jatkoa. Hienoa, että OP Keski-Suomi kutsui verkoston mukaan edistämään hyviä alkuja työurille ja toisaalta uusien osaajien löytymistä yrityksiin. Yritykset lähtivät rohkeasti kampanjaan mukaan kantamaan yhteiskuntavastuuta ja investoi-

maan tulevaisuuteen. Jatkoa varmasti seuraa, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski. – Harjoittelupaikan saaminen on aivan valtavan tärkeää opiskelijoillemme niin oppimisen, kokemuksen karttumisen, motivaation kuin tulevaisuuden toivon näkökulmista. Uskon myös, että opiskelijoillamme on paljon annettavaa heitä palkanneille yrityksille. Tämä on ollut hieno kampanja, josta haluan lämpimästi kiittää OP Keski-Suomea! Keski-Suomi ja koko maamme tarvitsee jatkossakin

HARJOITTELUPAIKKA ON MERKITTÄVÄ ASKEL NUORELLE KOHTI TYÖELÄMÄÄ.

tällaisia rohkeita uusia avauksia, joten toivon kovasti, että saamme tämänkaltaisille toimille jatkoa, Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso kommentoi. – Tämä kampanja oli rohkea edelläkävijän avaus ja vastuunkanto opiskelevien nuorten puolesta! Lisäksi se on investointi Keski-Suomen tulevaisuuteen ja elinvoimaan. Tällaisilla pienillä, mutta merkityksellisillä toimilla rakennamme uskoa maakunnan parempaan huomiseen, jossa asioita tehdään yhdessä. Olen

Oili Eronen ja Niko Koskinen ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. Heillä on yhteinen visio siitä, että Niko voisi tehdä lopputyönsä Keypointille ja valtavan iloinen jokaisen paikan saaneen työllistyä yritykopiskelijan puolesta ja toivon muiden yriseen pittysten seuraavan OP Keski-Suomen esi- käaikaimerkkiä ensi kesänä, kannustaa Jamkin sesti. vararehtori Minna-Maaria Hiekkataipale. Tulevaisuuden tekijät -kampanjan yritysten haku oli avoinna 12.-31.1.2026 ja opiskelijoiden hakuaika 9.-25.2.2026. Ensisijaisesti kampanjan palkkaustuki on tarkoitettu harjoittelujaksoille, jotka ovat osa korkeakouluopintoihin kuuluvaa pakollista harjoittelua. Kampanja on osa OP Keski-Suomen vastuullisuustyötä. Tulevaisuuden tekijät yhdistää korkeakouluharjoittelijat ja yritykset Alkuperäinen juttu julkaistu OP Mediassa OP Keski-Suomen sivuilla 8.6.2026. Teksti: Saila Aarnio Kuvat: Jiri Halttunen Kesän aikana 12 nuorta sai tuntumaa työelämään ja pääsivät näyttämään osaamistaan. Yritykset saavat heiltä tuoreita näkemyksiä ja uusinta tutkittua tietoa toimintaansa. Yksi harjoittelijoista on Keypointissa kesän aikana työskennellyt Niko Koskinen. Hänen tehtävänsä on testata ja kehittää tutkan toimintaa laser- ja tutkateknologiaan erikoistuneessa Keypointissa Ylistönmäellä. Yrityksen valmistamia sovelluksia käytetään pääasiassa teollisuudessa ja logistiikassa. Logistiikassa niiden avulla voidaan tuottaa esimerkiksi lastausalueelle laserilla tehokkaat ajolinjat tai tutkalla

KAUPPAKAMARI

Jarmo Sallinen ja Anastasiia Suomalainen aikovat jatkaa yhteistyötä myös harjoittelujakson jälkeen.

toimivat etäisyysnäytöt rekkoja varten. Neljä vuotta Jyväskylän yliopistossa fysiikkaa opiskelleen Nikon vastuulle on Keypointissa annettu projekti, jossa hän testaa erilaisia ohjelmia tutkiin. – Minulla on alakerrassa tätä varten tehty testirata, jossa voin tutkia, miten tutka reagoi esimerkiksi ihmisen liikkeisiin tai lähestyvään ajoneuvoon ja miten tutkan toiminnallisuutta saadaan parannettua. Niko kertoo viihtyneensä Keypointissa hyvin. Yritys oli tullut hänelle tutuksi jo aiemmin, muun muassa mainoksesta siskonsa opiskelijahaalareissa. Alkuaika meni yritykseen, ihmisiin ja ohjelmistoihin tutustuessa, mutta nyt Niko kokee päässeensä omaan vastuualueeseensa kiinni. Hän kertoo oppineensa soveltamaan yliopistolla oppimaansa tietoa tutkan toimintaan. Myös työyhteisö on ottanut hänet hyvin vastaan. – Tykkään siitä, että voin edetä omaan tahtiini, mutta saan aina apua, kun tarvitsen. Ensisijaisesti hän keskustelee mentorinsa Jorma Orkosalon kanssa. Orkosalo on yrityksen perustaja ja tuotekehityksestä vastaava innovaattori. Mahdollisuus jakaa hiljaista tietoa innoitti Keypointin toimitusjohtaja Oili Erosen lähtemään mukaan Tulevaisuuden tekijät -kampanjaan. – Toimimme aika spesifillä alalla. Halusimme löytää soveltavasta fysiikasta kiinnostuneen ihmisen, joka voisi tulla

KAUPPAKAMARI 10 KAUPPAKAMARi 10

Tuotantopäällikkö Juho Muuraisen ja operatiivisen johtajan Harri Salmisen mukaan harjoittelu palvelee sekä yritystä että opiskelijaa. Yritys voi löytää hyviä osaajia riveihinsä ja opiskelija pääsee näyttämään, mitä on oppinut.

oppimaan Jormalta sitä valtavaa tietomäärää, jota ei voi lukea mistään kirjasta. Tämän lisäksi Oili toivoi, että korkeakouluharjoittelija toisi tiedeyhteisöstä viimeisintä tietoa yritykseen ja halusi tarjota opiskelijalle harjoittelupaikan. – Yritysmaailmaan on tällä hetkellä vaikea päästä töihin, ja harjoittelupaikat ovat kaiken a ja o uran rakentamisen kannalta. Paljon kiinnostusta ensimmäiseen kampanjaan Keypoint pitää tiivistä yhteyttä opiskelijoihin muun muassa kutsumalla fysiikan opiskelijat vuosittain ekskursiolle. Oili Eronen kannustaa opiskelijoita olemaan aktiivisesti yhteydessä yrityksiin, jotka vaikuttavat kiinnostavilta. – Puhelin käteen ja soittamaan. Oman osaamisen markkinoiminen on todella tärkeää. OP Keski-Suomen yhdessä Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien kanssa ensimmäistä kertaa toteuttamaa Tulevaisuuden tekijät -kampanjaa Oili pitää hienona mahdollisuutena sekä yrityksille että opiskelijoille. – Pankki mahdollisti tämän taloudellisesti ja piti lankoja koko rekrytointiprosessin ajan hienosti käsissään. Kampanjassa tarjotaan palkkaustukea yrityksille opiskelijaharjoittelijoiden palkkaamiseen. Tavoitteena on mahdollistaa yritysten ja nuorten kohtaaminen, tarjota nuorille opiskeluun vaadittava harjoitte-

TAMMIKUU 2021

lupaikka ja siten edesauttaa valmistumista, tarjota työkokemusta ja luoda toiveikkaampaa tulevaisuutta sekä vahvistaa maakunnan elinvoimaa. Tänä vuonna kampanjaan haki 29 yritystä, joista 12 sai opiskelijaharjoittelijan käyttöönsä 2,5–6 kuukaudeksi. Tarjoilijasta esihenkilöharjoittelijaksi Anastasiia Suomalainen järjestelee tottunein ottein asiakaspalvelupistettä opiskelijaravintola Rentukassa Kortepohjassa. Paikka on tullut hänelle tutuksi, sillä hän on työskennellyt ravintolassa tarjoilijana opiskellessaan restonomiksi Jamkissa. Tänä kesänä hän pääsee toimimaan Rentukassa esihenkilöharjoittelijana, kun Jyväskylän yliopiston opiskelijaravintoloita pyörittävä Semma lähti mukaan Tulevaisuuden tekijät -kampanjaan. Uudessa roolissaan Anastasiia vastaa ravintolasalin toiminnasta. Esihenkilön tehtävien opettelu on ollut hänestä motivoivaa. – Tämä on ollut minulle hyvä mahdollisuus näyttää, mitä osaan. Tässä tehtävässä on vapaammat kädet kuin kahvilatyöntekijänä. On ollut hienoa ideoida ja järjestää erilaisia tapahtumia. Perehtyminen erilaisiin järjestelmiin, työvuorojen organisoiminen ja ajankäytön suunnittelu tuntuivat hänestä aluksi haastavilta, mutta vähitellen nämä alkoivat sujua rutiinilla. Anastasiia on hyvillään ravintolapäällikkö Jouni Manniselta saamastaan hyvästä perehdytyksestä.

YRITYSTARINA

– Hän on aina saatavilla, jos minulle tulee jotain kysyttävää. Koko työyhteisössä on hyvä ilmapiiri, täällä kaikki kuuntelevat ja auttavat toisiaan, Anastasiia kertoo. Raikkaita ideoita koulun penkiltä Yksi tärkeä osa-alue Anastasiian työssä on ruokalistojen suunnittelu ja liikevaihdon ennakointi. Näihin hän saa apua järjestelmiin kerätystä datasta, mutta asiakasmääriin vaikuttavat monet asiat, kuten sää. Jos ruokailijoita ilmaantuu suunniteltua enemmän, varastosta otetaan käyttöön tulevien päivien ruokia. Jos ruokaa taas jää yli, sitä myydään edulliseen hintaan esimerkiksi Rescue-sovelluksessa tai paikan päältä omiin astioihin. Semman toimitusjohtaja Jarmo Sallinen kertoo, että he lähtivät kampanjaan mukaan, koska se tarjosi heille mahdollisuuden palkata korkeakouluopiskelija harjoittelijaksi. – Ilman OP Keski-Suomen tukea emme olisi voineet ottaa Anastasiiaa palkalliseen harjoitteluun. Jarmo on ollut Anastasiian työotteeseen erittäin tyytyväinen. Erityisesti häntä on ilahduttanut Anastasiian sitoutuminen työhön ja ideointikyky. – Hän on tuonut koulun penkiltä meille raikkaita ja ennakkoluulottomia ideoita, joita on lähdetty testaamaankin. Hän suunnitteli esimerkiksi yhden bändi-illan teemoineen ja juomineen. Se oli hieno, iso kokonaisuus. Kädenojennus opiskelijoille ja työvoimaa tarpeeseen Jyskässä hydraulimoottoreita, rotaattoreita ja ohjausjärjestelmiä valmistava

Black Bruin lähti kampanjaan, koska he halusivat antaa opiskelijalle mahdollisuuden päästä työelämään ja toisaalta saada tekijän projektiin, joka oli ollut työlistalla jo jonkun aikaa. Konetekniikkaa Jamkissa opiskeleva Aki Lyytikäinen oli osoittanut kiinnostusta Black Bruinin toimintaan jo ennen kampanjan käynnistymistä ja lähestynyt yritystä avoimella hakemuksella alkuvuodesta. Akin opinnot ovat suurin piirtein puolivälissä, mutta hänellä on jo useamman vuoden kokemus teollisuudesta ja eritoten hydrauliikasta ja pneumatiikasta. Aiempi monipuolinen kokemus alalta painoi myös Akin valinnassa neljän kuukauden harjoitteluun Black Bruinissa. – Katsoimme, että tällaiselle osaamiselle meillä voisi olla käyttöä myös jatkossa. Harjoittelu voisi olla hyvä tapa ajaa hänet sisään, sanoo yhtiön operatiivinen johtaja Harri Salminen. Tuotannon kehittäminen edistyy vauhdilla Harjoittelupaikkaa hakeneiden opiskelijoiden taso yllätti yrityksen edustajat positiivisesti. Kaikki haastatellut henkilöt olivat innokkaita, reippaita ja valmiita tarttumaan haasteeseen. Homman kuonon mitalla voittanut Aki sai tehtäväkseen suunnitella tuotannossa käytettävän kokoonpanon työlaitteen tilalle tehokkaamman ratkaisun. – Sanoimme Akille, että tuossa on meidän vanha laite. Tarvitsemme paremman, joka sinun pitäisi suunnitella, mallintaa ja kertoa, miten se rakennetaan, Harri kertoo. Työ on edennyt vauhdikkaasti, jopa oletettua nopeammin. Aki on suunnitellut kaikki kriittiset ratkaisut, kartoittanut

ja hyväksyttänyt tarvittavat osat sekä toteuttanut 3D-mallit ja tekniset kuvat. Seuraavaksi hän ryhtyy tilaamaan osia laitetta varten. Aki kertoo kehittäneensä tänä aikana osaamisessaan kaikkia taitoja, joita tehtävässä tarvitaan – mallinnusta, teknistä piirtämistä ja lujuusoppia, jotta rakenteet kestävät. – Haasteita on ollut jatkuvasti, mutta ne ovat olleet mukavia. Olen löytänyt niihin ratkaisut yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Omat näkemykset tervetulleita Akin ohjaajana toimiva tuotantopäällikkö Juho Muurainen pitää Akin vahvuutena vankkaa käytännön kokemusta ja sen mukanaan tuomaa yhteistä kieltä. – Hän pystyy kommunikoimaan samalla kielellä tuotannon työntekijöiden kanssa ja ymmärtämään käyttäjien tarpeita. Harri arvostaa Akissa ja muissa nuorissa työntekijöissä sitä, että he uskaltavat kertoa omia näkemyksiään asioista ja haastaa myös kokeneempia kollegoitaan. – Sehän on parasta, mitä koulun penkiltä voi tuoda työyhteisöön. Vielä pitää kysyä, mistä yrityksen erikoinen nimi on peräisin. Harri kertoo, että 1980-luvulla yhtiön uuden moottorisarjan nimeksi piti tulla Black Bear, mutta kun yritys oli suuntaamassa Pohjois-Amerikan markkinoille, huomattiin, että nimi oli jo käytössä. – Karhuun viittaava bear vaihdettiin tarinallisempaan bruiniin, jonka suomenkielinen vastine voisi olla otso tai mesikämmen. Myöhemmin Black Bruin vakiinnutettiin myös yrityksen nimeksi.

Tulevaisuuden tekijät -kampanjaan haetaan yrityksiä mukaan jälleen loppuvuodesta – OP Keski-Suomi tukee yrityksiä opiskelijoiden palkkaamisessa 50 000 eurolla Kampanjaan voivat hakea mukaan keskisuomalaiset yritykset. Opiskelijan harjoittelujakson tehtävien tulee palvella sekä yrityksen tarpeita että opiskelijan oppimistavoitteita ja ammatillista kehittymistä. Jos yrityksellä on mahdollisuus maksaa harjoitteluajan palkkaa, ja yritys voi harjoittelun jälkeen tarjota kesätyötä tai pidempiaikaista työllistymistä, on se etu. Lisätietoa tulossa myöhemmin syksyllä.

KAUPPAKAMARI

Omin jaloin eteenpäin SUOMI JA EUROOPPA OVAT IRTAANTUNEET NOPEAAN TAHTIIN VENÄLÄISESTÄ ENERGIASTA. NYT VASTAAVA IRTIOTTO PITÄISI TEHDÄ AMERIKKALAISISTA JA KIINALAISISTA DIGIJÄTEISTÄ, SANOO KOKOOMUKSEN EUROPARLAMENTAARIKKO AURA SALLA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT AHU YIGIT

Ajatus siitä, että Euroopassa luovuttaisiin muun muassa Microsoftin, Googlen, Metan ja TikTokin käytöstä ja tilalle haettaisiin täkäläisiä vaihtoehtoja, tuntui vielä muutama vuosi sitten lähinnä vitsiltä. Donald Trumpin toinen presidenttikausi on kuitenkin osoittanut, että aiemmin liki mahdottomana pidetyt visiot – kuten ”kill switch”-tyyppiset palvelujen katkaisut – voivat hyvinkin toteutua. Viimeisen puolen vuoden aikana EU:n sisällä onkin alettu keskustella tosissaan siitä, että Euroopan pitäisi irtaantua digijättien talutusnuorasta ja seistä tälläkin toimialalla omin jaloin.. Konkretiaakin on jo saatu, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti helmikuussa Ranskan valtionhallinnon siirtyvän asteittain eurooppalaisten digialustojen ja pilvipalveluiden käyttäjäksi. Nopean ja rohkean linjanvedon odotetaan saavan piakkoin jatkoa muissakin EU-maissa. Tuttu ei ole enää turvallista Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan Ranskan päätös on juuri sellainen esimerkki, mitä Eurooppa nyt tarvitsee. ”Eurooppalaisia pilvi-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja on jo tarjolla. Nyt on vain löydyttävä rohkeutta ja siirryttävä asteittain niiden käyttäjäksi. Uusien asiakkuuksien kautta täkäläiset yritykset pääsevät kasvu- ja kehitysuralle, ja voivat haastaa amerikkalaiset toimijat entistä >>

Henkilöjuttu-2-2026.indd 3

24.3.2026 14.38.58

Henkilöjuttu-2-2026.indd 3

24.3.2026 14.38.58

Hymyä huuleen, Suomi! SUOMEN BRÄNDIÄ ON RAKENNETTU KOULUTUKSEN, TEKNOLOGIAOSAAMISEN, TURVALLISUUDEN JA PUHTAAN YMPÄRISTÖN VARAAN, MUTTA KUNTA- JA ALUEMINISTERI ANNA-KAISA IKOSEN (KOK.) MUKAAN MAAKUNTIEN YHTEISTYÖSSÄ ON KEHITTÄMISEN VARAA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT LAURI HEIKKINEN, VALTIONEUVOSTON KANSLIA Oulu on toinen EU:n kuluvan vuoden kulttuuripääkaupungeista ja markkinointisloganeissa sitä on kehuttu muun muassa cooleimmaksi paikaksi Euroopassa. Myyntilauseelle on päättyneenä kesänä löytynyt myös konkreettista katetta. Samaan aikaan kun Suomessa on vedetty päälle pitkähihaista tai sadetakkia, on Keski- ja Etelä-Euroopassa kärvistelty ennätyshelteiden kourissa. Minkä verran ”ilmastoturisteja” on tuon lausahduksen pohjalta Ouluun lopulta päätynyt, jäänee arvoitukseksi. Jokainen täällä lomaileva tai tänne työnsä takia saapuva matkailija on kuitenkin Suomen maabrändille arvokas, muistuttaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen. ”Heillä on todennäköisesti mukanaan myös älypuhelin, jonka avulla matkakokemukset ja elämykset jaetaan saman tien omalle ystäväpiirille. Tätä kautta jokainen paikkakunta ja samalla myös jokainen meistä on Suomibrändin rakentaja”, ministeri muistuttaa. Kaupungit ovat käyntikortteja Brändihaasteet eivät ole alue- ja kuntaministerin kaikkein keskeisintä työsarkaa, mutta Ikonen on silti niiden kanssa tekemisissä säännöllisesti. Pääministeri Petteri Orpon (Kok.) aloitteesta perustettu Promotion Finland on ministeriöiden, kaupunkien, kulttuuri-instituuttien ja yritys- >>

KAUPPAKAMARI

ten muodostama ideapaja, joka keskittyy Suomi-kuvan rakentamiseen. Samalla se kerää ja hyödyntää dataa siitä, millaisena Suomi näyttäytyy ulkomailla. Tärkeitä foorumeita ovat myös valtion ja kuuden suurimman kaupungin muodostama allianssi sekä muut kaupunkikumppanuudet. Niissä pohditaan yhteisen pöydän ääressä tulevaisuuden näkymiä sekä muun muassa koulutukseen, teollisuuden uudistumiseen sekä kansainvälisten osaajien houkutteluun ja kotiutumiseen liittyviä haasteita. ”Suurimmat kaupungit ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään ja verkostoituneet kansainvälisesti. Samaan pitää tähdätä myös maakuntatasolla, sillä pelikenttänä on koko maailma”, Ikonen toteaa. Hän painottaakin, ettei vanhoihin kunta- tai maakuntarajoihin perustuva mustasukkaisuus ole enää tätä päivää. Yritysten investointipäätökset syntyvät monien tekijöiden summana ja houkuttavampi kokonaisuus syntyy useimmiten alueellisella yhteistyöllä ja kustannustehokkaalla työnjaolla. ”Kaupunkien menestys ja näkyvyys ulkomailla on lopulta myös ympäröivien alueiden ja maakuntien etu. Siksi kaupunkien vetovoimaan ja elinvoimaisuuteen kannattaa panostaa”, Ikonen muistuttaa. Onnellisuus enemmän esiin Millainen sitten on Suomen nykyinen maakuva ministerin mielestä? Alue- ja kuntaministerin mukaan Suomi tunnetaan maailmalla vakaana, turvallisena ja luotettavana maana, jossa on hyvä ja toimiva hallinto. Suomen kohdalla muistetaan usein mainita myös koulutus, kansalaisten yhdenvertaisuus, vehreä luonto ja teknologiaosaaminen. Ukrainan sodan myötä agendalle ovat nousseet myös huoltovarmuus ja väestönsuojelu. Sen myötä lukemattomat ulkomaalaisdelegaatiot ovat päässeet tutustumaan muun muassa Helsingin väestönsuojaratkaisuihin. ”Samassa yhteydessä kannattaa tietysti esitellä meidän muitakin saavutuksia”, Ikonen muistuttaa. Suomi on rankattu moneen otteeseen myös maailman onnellisimmaksi kansaksi, vaikka emme sitä itse oikein uskokaan todeksi. Ikosen mukaan ykkössijat eivät suinkaan ole sattumaa tai väärää tilastojen tulkintaa. ”Vähättelyn sijaan meidän pitäisi hyödyntää tuota titteliä huomattavasti nykyistä enemmän, sillä siitä meidät ulkomailla useimmiten muistetaan. Ja samalla meidän pitää opetella itsekin hymyilemään.”

KAUPPAKAMARI

KUKA: Kunta- ja alueministeri, kansanedustaja. Toiminut muun muassa Tampereen pormestarina, työelämäprofessorina, valtiovarainministeriön valtiosihteerinä sekä Kokoomuksen varapuheenjohtajana KOULUTUS: Yhteiskuntatieteiden tohtori PERHE: Puoliso ja kaksi lasta HARRASTUKSET: Lukeminen, kulttuuri, matkailu ja liikunta luonnossa

Kehityskatse kauemmas Vuosikymmenten saatossa useimmat maakunnat ovat profiloituneet omiin vahvuusalueisiinsa. Esimerkiksi Oulun seutu, Tampere ja Espoo panostavat teknologiaan, Etelä-Pohjanmaa elintarviketeollisuuteen, Itä-Suomi biotalouteen ja Pohjois-Suomi matkailuun ja kaivosteollisuuteen. Länsi-Suomen vahvuutena ovat muun muassa telakat ja metalliteollisuus. Alue- ja kuntaministerin Anna-Kaisa Ikosen mukaan maakunnissa tarvitaan silti entistä rohkeampaa erikoistumista ja tarttumista tämän ajan suuriin kysymyksiin. Sen myötä syntyy uusia osaamiskeskittymiä, jotka puolestaan houkuttelevat tänne uusia kansainvälisiä osaajia. Kuinka sitten lisätä Suomen houkuttavuutta, kun tänne asettumisesta on tullut kiristyneiden maahanmuuttopykälien myötä entistä vaikeampaa? ”Siihen tarvitaan houkutteluohjelma sekä työperäisten oleskelulupien ja moitteettomasti velvoitteensa hoitaneiden yritysten rekrytoinnin ja työlupien nopeampaa käsittelyä. Tulijan on saatava arkensa sujumaan nopeasti. Se tarkoittaa esimerkiksi sujuvaa pankkitilin avaamista, viranomaisprosessien kehittämistä sekä englanninkielisten koulutuspaikkojen lisäämistä. Ongelmia ennaltaehkäistään kiristämällä rangaistuksia.”

MAAKUVA

Uniikkia brändinrakennusta HEIKENTYNEET PISA-TULOKSET, SYNKKÄ TALOUSTILANNE JA RASISMIKOHUT OVAT SAANEET MONET HUOLESTUMAAN SUOMI-BRÄNDIN RAPISTUMISESTA. MOOMIN CHARACTERSIN TOIMITUSJOHTAJAN ROLEFF KRÅKSTRÖMIN MIELESTÄ SIIHEN EI OLE AIHETTA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI Suomi on maailmalla edelleen osaavan ja onnellisen kansakunnan maineessa – jos joku vain sattuu olemaan niistä kiinnostunut. Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström – jos kuka – tietää, miltä Suomi näyttää maailmalla. Heikentyneet Pisa-tulokset, vaisu talouskasvu ja kasvava valtionvelka ovat saaneet monet pohtimaan Suomen maakuvaa. Samaan aikaan pidämme vuodesta toiseen hallussamme maailman onnellisimman maan titteliä ja meidät tunnetaan edelleen korkeasta osaamisesta. Miten Suomen maakuva siis todellisuudessa voi? Tähän kysymykseen Moomin Charactersin Kråkströmillä on poikkeuksellinen näköalapaikka. Muumit ovat yksi Suomen tunnetuimmista kansainvälisistä brändeistä, ja monille erityisesti Aasiassa Suomi yhdistyy vahvasti juuri muumeihin. Siksi hän on seurannut läheltä, miten Suomi maailmalla nähdään ja millaisia mielikuvia maahan liitetään. Maailmalla yli 30 vuotta matkustelleen ja bisnestä tehneen Kråkströmin mielestä maavertailujen ranking-luvut ja hetkelliset somekohut kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa.

16 Teemajuttu_03-2026.indd 2

”Oman kokemukseni mukaan Suomen maakuva on ulkomailla hyvinkin positiivinen, eivätkä esimerkiksi yksittäisten politiikkojen möläytykset sitä muuksi muuta. Yksikään sopimus tai kauppa ei ole jäänyt minulta tekemättä sen takia, että tulen Suomesta. Eikä se välttämättä edes kiinnosta vastapuolta”, Kråkström toteaa. Sen toimitusjohtaja toki tunnustaa, että Suomi tunnetaan maailmalla aivan eri tavalla kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Globalisaation ja Nokian lisäksi tietoa ovat lisänneet muun muassa EU-jäsenyys ja matkailun kasvu. Maakuvan perusta rakentuu vuosikymmenissä Kokenut brändiammattilainen varoisikin yksittäisten mainekolhujen kohdalla liian nopeita korjausliikkeitä. Sijoitus maarankingeissa saattaa vaihdella vuodesta toiseen, mutta se ei vielä yksin murenna vuosikymmenten saatossa rakentunutta hyvän maineen kivijalkaa. ”Sillä ei ole lopulta suurtakaan merkitystä, olemmeko jossain vertailussa kärkikaksikossa vaiko kymmenen parhaan joukossa. Suomi on silti varhaiskasvatuksen ja pedagogiikan huippumaa”, Kråkström muistuttaa. Maailman onnellisimman maan tittelistä kannattaa kuitenkin olla ylpeä.

KAUPPAKAMARI 21.8.2026 11.05.29

MAAKUVA

”Esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa lapset saavuttavat testeissä huipputuloksia, mutta ovatko he onnellisia – se on jo kokonaan toinen juttu”, hän huomauttaa.

tusjohtajan mukaan ollut pitkäjänteistä. Sen myötä muumeja ja Suomen maabrändiä on opittu yhdistelemään entistä hienovaraisemmin.

Hienovaraista brändinrakennusta

”Emme alleviivaa suomalaisuutta, vaan annamme ihmisten oivaltaa sen itse. Myynnissä ja markkinoinnissa tärkeintä on itse tuote, ei kansallisuus.”

Suomi-brändiin liitetään usein onnellisuus, luontoarvot, sivistys ja tasa-arvo. Samat asiat painottuvat myös Muumien elämänfilosofiassa, vaikka hahmot eivät tunnusta mitään kansallisuutta. Muumit ovatkin olleet Suomelle tärkeä maineenrakentaja. Vuosien varrella hahmot ovat koristaneet muun muassa Finnairin Aasian-koneita, toimineet Suomi-kuvan lähettiläinä sekä hienovaraisina vienninedistäjinä. Samalla on kuitenkin huolehdittu tarkasti siitä, ettei suomalaisuus korostu liikaa. ”Moomin Characters on ylpeästi kotimainen perheyhtiö, mutta muumit ovat onnellisen tietämättömiä omista Suomi-juuristaan”, Kråkström toteaa. Yhteistyö ulkoasianhallinnon kanssa on toimi-

Ainutlaatuisuus on vientivaltti Meillä Suomessa muumit ovat säilyttäneet suosionsa vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen. Buumi on osoittanut kestävyytensä myös maailmalla, etenkin Kiinassa ja Japanissa. Kråkströmin mukaan menestyksen salaisuus löytyy siitä, että kyse on uniikista luomuksesta, ei kopiosta jostain toisesta fantasiahahmosta. Se on perinteisesti paras ja kestävin valttikortti kansainvälistyvälle yritykselle. ”Apple, Nokia ja Rovio ovat kaikki tuoneet markkinoille jotain aidosti ainutlaatuista. Läpimurron jälkeen omaa tuotetta on kuitenkin hiottava taukoamatta entistä paremmaksi.

KAUPPAKAMARI Teemajuttu_03-2026.indd 3

17 21.8.2026 11.05.29

MAAKUVA

Muiden perässä juoksemalla ei kisassa pärjää”, Kråkström muistuttaa. Toinen avainasia on huolehtia yrityksen ja brändin alkuperäisistä arvoista, eikä jättäytyä markkinavoimien vietäväksi. Maailma on muuttunut moneen kertaan myös muumien ympärillä, mutta heidän universaali elämänfilosofiansa ja hahmot luoneen Tove Janssonin perintö ovat osoittautuneet kestäviksi. Apuna ovat toki olleet myös ajanmukaiset markkinointi- ja viestintätyökalut. ”Sinällään on surullista, että vuonna 1945 ilmestynyt ensimmäinen muumitarina Tuhotulva on taas ajankohtainen. En olisi toimitusjohtajaksi tullessani ikinä uskonut, että meillä on jonain päivänä uusi sota keskellä Eurooppaa.”

Kannattava kasvutarina Muumien myötätuuli jatkuu, ja siitä kertovat Undem rehendi tataspe ped esimerkiksi tekijänoikeuksia hallinnoivan quiaecerum eos et vent ut ut Moomin Charactersin tulosluvut. Yhtiö teki ped ut esequis at que noneviime vuonna 26,5 miljoonan euron cae. Ut destliikevaihdoloratur re, vel es don. Tulosta kertyi lähesdolorum, 8,9 miljoonaa officiteuroa. atusam, qui tem eaqui odi ides dit evella corro ”Liikevaihto kasvoi viimeestem vuonna globaalisti ipsae reheniquatustibea noin 17 prosenttia, ja tänäkin vuonna ta quis modiskasvua ullorit in repraec tulee muutaman prosentin verran”, toimitustectorro corum facerrum ra quis johtaja Roleff Kråkströmium ynnäilee. nim fuga. Musapisquam quiatur? Aximolorum es doleniHän tuli yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna mo ommod exped2008. ea con plandi Tuolloin yhtiössä oli hänen lisäkseen neljä est, sum, si consequas experit, työntekijää, nyt heitä oncomnihit 50. Kokolacculpa konsernissa henkilöstöä on lähes 130. aciis voluptatio quost enis arum Yhtiön omistus on edelleen fugit,tiukasti con re Janssonin solor andictem suvun hallussa ja myös hillabores nuorempi sukupolvi on onseque es ut porunti mukana toiminnassa. Perinteisen ad quid utperheyhtiön volorisquo imustru tapaan kasvu on rahoitettu tulorahoituksella ptasper aernam, officim iscitia id ilman velanottoa. quatia nobit, essumqu atatiur? ”On tämä silti ollut uskomaton Instagra-aut quaAnimet tarina. es doluptatem missa rikoimme hiljattain miljoonan seuraajan tem vel minimo dolorepe volupta rajan. Se on kova lukema mille tahansa kulutnossinc temperror apiti optus tajabrändille ja varsinkinvoluptam taideteoksille, joita ut rest enimo blaute muumit itse asiassa ovat.” id magnam esci aut la

18 Teemajuttu_03-2026.indd 4

KAUPPAKAMARI 21.8.2026 11.05.30

YLI 200 RAKENNUTTAMISEN ASIANTUNTIJAA PALVELUKSESSASI • Talo-, infra- ja teollisuusrakennuttaminen • Projektinjohtopalvelut • Valvonta

• Talotekniikka • Kustannuslaskenta • Taloyhtiöt • Ympäristö ja energia

We renew the everyday Toteuta tulevaisuuden pakkaustavoitteesi UPM Specialty Materialsin kanssa.

Lue lisää:

upmspecialtymaterials.com

htj.ﬁ

Bisnes sujuu kuin tanssi kun valitset fiksun patenttitoimiston kumppaniksesi www.vais-ip.fi mail@vais-ip.fi 045-77332100

Kehittämiskulmia JYU avoimesta, ole hyvä! Opi uutta etäyhteyksin – sinulle sopivassa laajuudessa ja rytmissä. Aloita vaikka heti! Maksuttomassa tarjonnassa kursseja kestävyysopinnoista talouden hallintaan ja psykologiaan! JYU.FI/AVOIN

� paind:ak. � /iumppani.

siirtopaino Sirpa Nurminen 0400 476 434 1 www.siirtopaino.com

■

Sitowisen energiakartta.fi – palvelussa voit tarkastella kiinteistöjen energiatehokkuuden tietoja.

Energiankulutus ratkaisee – uudet velvoitteet voivat koskea yllättävän monia yrityksiä ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVA SÄÄNTELY MUUTTUU VAUHDILLA. YRITYSTEN KANNALTA MERKITTÄVIN MUUTOS ON JO TAPAHTUNUT: VELVOITTEITA EI ENÄÄ MÄÄRITELLÄ ENSISIJAISESTI YRITYKSEN KOON VAAN ENERGIANKULUTUKSEN PERUSTEELLA. SIKSI LAIN PIIRIIN VOI NYT KUULUA YRITYKSIÄ, JOTKA EIVÄT OLE AIEMMIN PITÄNEET ITSEÄÄN ENERGIATEHOKKUUSSÄÄNTELYN KOHDERYHMÄNÄ. SAMALLA RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET UUDISTUVAT JA KORJAAMISEEN ON TARJOLLA UUSIA KANNUSTIMIA. ENERGIATEHOKKUUDESTA ON TULOSSA YHÄ VAHVEMMIN MYÖS OSA YRITYSTEN VASTUULLISUUTTA JA JOHTAMISTA. Vuoden 2026 alussa voimaan tullut energiatehokkuuslain muutos koskettaa yrityskenttää huomattavasti aikaisempaa laajemmin. Aiemmin velvoitteet kytkeytyivät yrityksen kokoon, nyt sen kuluttamaan energiamäärään. – Tämä on olennainen muutos. Yrityksessä voi olla vähän henkilöstöä ja suhteellisen pieni liikevaihto, mutta energiankulutus voi silti nostaa sen velvoitteiden piiriin. Esimerkiksi kiinteistönomistajille tilanne voi tulla uutena, Sitowisen osastopäällikkö Nicholas Stewart sanoo. Sitowisella on noin 1700 asiantuntijaa, ja Stewart on työskennellyt yhtiössä noin kymmenen vuotta. Hänen mukaansa yritysten kannattaa nyt ensimmäiseksi selvittää oma energi-

KAUPPAKAMARI

ankulutuksensa – eikä odottaa, että viranomainen muistuttaisi asiasta yrityskohtaisesti. Uudistuneessa laissa energiakatselmusvelvoite koskee yrityksiä, joiden energian loppukulutus on kolmen edellisen kalenterivuoden keskiarvona yli 2 700 megawattituntia vuodessa. Jos yritys tulee nyt ensimmäistä kertaa velvoitteen piiriin, ensimmäinen katselmus on tehtävä viimeistään 11. lokakuuta 2026. Kun keskimääräinen energiankulutus ylittää 23 600 megawattituntia vuodessa, yrityksen on puolestaan otettava käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Tämän velvoitteen määräaika on 11. lokakuuta 2027.

Energiakatselmus kertoo, mihin energia todella kuluu Energiakatselmuksessa selvitetään yrityksen energiankäytön kokonaisuutta ja tunnistetaan kohteita, joissa energiaa voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin. Tarkoitus ei ole siis vain täyttää lakisääteistä velvollisuutta. Hyvin tehty katselmus antaa yritykselle tietoa siitä, mihin energiaa kuluu ja missä säästöpotentiaalia löytyy. Energiatehokkuus onkin muuttumassa yksittäisistä teknisistä toimenpiteistä yhä enemmän osaksi yrityksen johtamista. Energiankäyttöä seurataan, tavoitteita asetetaan ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan järjestelmällisesti.

AJANKOHTAISTA

– Käytännössä kyse on jatkuvan parantamisen mallista. Määritellään tavoitteet ja toimintatavat, seurataan energiankäyttöä, tehdään päätöksiä tiedon perusteella ja raportoidaan tuloksista, Stewart kuvailee. Vapaaehtoinen sopimus voi helpottaa velvoitteiden hoitamista Vuoden 2026 alussa käynnistyi myös uusi energiatehokkuussopimuskausi, joka jatkuu vuoteen 2035. Sopimuksia on elinkeinoelämälle, kiinteistöalalle ja julkiselle sektorille. Sopimusjärjestelmä on vapaaehtoinen, mutta siihen liittyminen voi tuoda yritykselle konkreettisia hyötyjä. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen ja sen katselmusmenetelmien noudattaminen voi esimerkiksi vapauttaa 2 700–23 600 MWh vuodessa kuluttavan yrityksen neljän vuoden välein tehtävästä pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta. Sopimukseen liittyneille on tarjolla myös neuvontaa ja muita tukimuotoja, ja valtio tukee esimerkiksi tiettyjä energiakatselmuksia ja energiatehokkuusinvestointeja. Uudella sopimuskaudella yritys tai muu liittyvä toimija asettaa itselleen ohjeellisen energiansäästötavoitteen vuodelle 2035 ja välitavoitteen vuodelle 2030. Energiatehokkuus on myös vastuullisuusteko Energiatehokkuuden parantamisessa ei ole kyse vain uusien lakivelvoitteiden täyttämisestä tai energiakustannusten pienentämisestä. Sitowisen vastuullisuusasiantuntija Tanja Oksa nostaa rinnalle ympäristövastuun: mitä vähemmän energiaa tarvitaan, sitä pienemmiksi jäävät lähtökohtaisesti myös energiankäytön ympäristö- ja ilmastovaikutukset. – Energiatehokkuudessa vastuullisuus muuttuu hyvin konkreettiseksi. Kun energiankulutus tunnetaan, voidaan tunnistaa suurimmat kehityskohteet, tehdä perusteltuja toimenpiteitä ja seurata niiden vaikutuksia, Oksa sanoo.

Hyvä esimerkki on Sitowisen kunnalliselle kiinteistötoimijalle laatima ilmastotiekartta. Siinä rakennuskantaa tarkasteltiin kokonaisuutena ja tunnistettiin kiinteistöjä, joiden energiankulutus poikkesi muista. Tämän jälkeen voitiin selvittää korkean kulutuksen syitä ja arvioida, mihin toimenpiteitä kannattaa ensimmäisenä kohdistaa. Myös rakennusten energiatehokkuuden vaatimukset muuttuvat Yritysten oman energiankulutuksen lisäksi muutoksia on tulossa rakennuksiin. EU rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano tuo tulevina vuosina muutoksia muun muassa rakennusten energiatehokkuuden laskentaan, energiatodistuksiin, aurinkoenergian hyödyntämiseen ja kaikkein heikoimmin suoriutuvien rakennusten energiatehokkuuteen. Korjausrakentamisessa energiatehokkuuden parantaminen näkyy esimerkiksi rakennusvaipassa, talotekniikassa, lämmityksessä ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Sitowisen rakennuttajapäällikkö Jani Seijesvirta korostaa, ettei energiatehokkuustoimia kannata tehdä vain siksi, että jokin tukimuoto on tarjolla. – Ensin pitää katsoa rakennuksen todellista tarvetta. Ei kannata ajaa mitä tahansa hanketta läpi avustuksen vuoksi, vaan selvittää, mikä on juuri kyseisessä rakennuksessa teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Taloyhtiöille uusi kannustin energiatehokkuusremontteihin Taloyhtiöiden näkökulmasta ajankohtainen mahdollisuus on uusi asuinrakennusten korjausavustus vuosille 2026– 2027. Elokuussa 2026 avustuksen lopulliset ehdot ovat vielä valmistelussa. Asetusluonnoksen mukaan tukea voisivat saada asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt korjauksiin, jotka parantavat ra-

kennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Luonnoksen mukaan avustus voisi olla enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja korkeintaan 50 prosenttia hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Tuen edellytyksenä olisi energiatehokkuuden parantaminen vähintään kymmenen prosenttia yli lainsäädännön edellyttämän vähimmäistason. Tämä tekee ennakkosuunnittelusta tärkeää. – Jos korjaushanke on joka tapauksessa tulossa, kannattaa selvittää hyvissä ajoin, millä lisätoimenpiteillä energiatehokkuutta voitaisiin parantaa enemmän ja olisiko hankkeeseen mahdollista saada avustusta, Seijesvirta sanoo.

Koskeeko uusi velvoite yritystäsi? 1. Selvitä energiankulutus. Laske yrityksen energian loppukulutuksen keskiarvo kolmelta edelliseltä kalenterivuodelta. 2. Tarkista raja 2 700 MWh/ vuosi. Jos keskiarvo ylittää rajan, yritystä koskee lähtökohtaisesti energiakatselmusvelvoite. Uusien velvoitteen piiriin tulevien yritysten ensimmäisen katselmuksen määräaika on 11.10.2026. 3. Tarkista raja 23 600 MWh/ vuosi. Jos keskimääräinen kulutus ylittää tämän rajan, yritykseltä edellytetään sertifioitua energianhallintajärjestelmää viimeistään 11.10.2027. 4. Selvitä vaihtoehtoiset tavat täyttää velvoite. Energiatehokkuussopimus ja energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ voivat tietyissä tilanteissa tarjota vaihtoehtoisen tavan täyttää lain velvoitteita.

KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA

Mitä kunnat tekevät yritysten kasvun hyväksi? KYSYIMME KESKISUOMALAISILTA KUNNILTA, MILLAISIN KONKREETTISIN TOIMIN NE PARANTAVAT YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ JUURI NYT. VASTAUKSISSA KOROSTUVAT INVESTOINNIT YRITYSALUEISIIN JA TOIMITILOIHIN, SUJUVAT YRITYSPALVELUT SEKÄ UUDEN OSAAMISEN, YHTEISTYÖN JA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAMINEN. Jämsän kaupunginjohtaja Jori Reijula: palveleva muu kaupan alan toiminta ja

aloittavat ja toimintaansa kehittävät

palvelutarjonta ovat toistaiseksi vähäi-

yrittäjät voivat saada arvokasta koke-

siä. Esimerkiksi parturi-kampaamolle,

musta ja vertaistukea pidempään yrit-

hierojalle, lääkärikeskukselle tai urhei-

täjinä toimineilta tai elinkeinoelämässä

luvälinekaupalle voisi Himoksella alkaa

työskenteleviltä mentoreilta.

olla riittävästi kysyntää. Selvityksellä

nitteilla monenlaista yritystoimintaa

den kysynnästä.

mahdollistava uusi teollisuushalli. Toi-

Hallin alueelle valmistellaan Tulevai”Syksyn aikana valmistuu Himoksen alueelle selvitys siitä, millaisia palveluja kasvava Himos tarvitsee ympärilleen. Viime vuonna valmistunut huoneistohotellikokonaisuus sekä ensi vuonna valmistuva toinen huoneistohotelli

Jämsään Rusulan alueelle on suun-

saadaan tarkempi käsitys eri palvelui-

mitiloista on ollut risteysalueella pulaa

suuden liikkumisen TULE-hankkeessa

muun muassa autohuoltopalveluiden

uutta testauspalvelua. Lupaprosessi eri-

tuottamiseen. Jämsän Yrityskiinteistöt

laisten lentolaitteiden testauspalveluille

Oy selvittää rakentamisen aikataulua ja

on käynnissä. Tästä voi avautua aivan

kerää yhteydenottoja tulevilta vuokralai-

uusia markkinoita Jämsälle ilmailuteol-

silta. Uusi toimitila elävöittäisi risteys-

lisuuden keskittymänä.

aluetta myös ensi vuonna valmistuvan

Mikroyritysten menestystä tuke-

tarjoavat lisääntyvässä määrin uusia

maan on käynnistymässä yritysmento-

majoituspaikkoja, mutta matkailijoita

riverkoston kokoaminen. Sen kautta

Puuilon uuden myymälän läheisyydessä.”

Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen: ”Viita-

tysideasta kasvuun, investointeihin ja

saaren

omistajanvaihdoksiin. Kaupunki tekee

Yritysten toimintaympäristöä kehite-

tavoit-

tätä työtä tiiviissä yhteistyössä Kehittä-

tään myös kaupungin päätöksenteossa.

tee-

misyhtiö Witaksen, Wiitaseudun Yritys-

Kaupunki, Witas ja Viitasaaren Yrittä-

na on

palvelun ja paikallisten yrittäjien kanssa.

jät ovat tehneet vuosille 2025–2029

olla

Yksi keskeinen asia on yritysten si-

yhteisen elinvoimalupauksen, jonka

yrityk-

joittumisen ja investointien helpottami-

painopisteitä ovat vuoropuhelu yritys-

selle

nen. Yrityksille etsitään sopivia tont-

ten kanssa, sujuvat kaavoitus- ja lu-

hel-

teja ja toimitiloja sekä autetaan muun

paprosessit, yrittäjämyönteiset julkiset

posti

muassa investointitukien, verkostojen ja

hankinnat, yritysvaikutusten arviointi ja

lähes-

rekrytoinnin kanssa. Tavoitteena on yh-

yrittäjyyteen kannustaminen.

tyttävä ja ratkaisukeskeinen kumppani.

den luukun palvelu, jossa kaupunki, Wi-

Wiilon teollisuusalueen lisäksi kau-

Ajattelemme elinvoimaa kokonaisuute-

tas ja Wiitaseudun Yrityspalvelu etsivät

punki on perustanut kuuden miljoonan

na: yritysneuvontaa, tontteja ja toimi-

yhdessä ratkaisuja yritysten tarpeisiin.

euron kiinteistökehitysrahaston sekä

tiloja, investointeja, osaavan työvoi-

Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy tarjoaa

kehittänyt etätyö- ja Digikeskus-palve-

man saatavuutta, sujuvia lupia ja ennen

yritystoimintaan soveltuvia toimitiloja

luita. Vuoden 2026 valtakunnallisessa

kaikkea vuoropuhelua yritysten kanssa.

ja teollisuushalleja. Lisäksi kehitämme

elinvoimavertailussa Viitasaaren elinvoi-

Tavoitteena on, että yritys saa sujuvas-

Wiilon teollisuusaluetta, joka on yksi

man muutos oli 2020-luvulla seutukau-

ti apua koko elinkaarensa ajan – yri-

kaupungin merkittävistä elinvoimain-

punkien vertailun suurin parannus.”

KAUPPAKAMARI

vestoinneista.

AJANKOHTAISTA

Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen: vontaa saa entistä helpommin. Yritysten rekrytointia ja osaavan

”Äänekosken kaupunki tekee määrätietoista työtä yritysten toimintaym-

Äänekoskella toimii vahva teollinen keskittymä, ja teemme tiivistä

työvoiman saatavuutta tukee Poh-

yhteistyötä alueen merkittävien teol-

joisen Keski-Suomen työllisyysalue,

listen toimijoiden kanssa. Huomi-

jossa Äänekoski toimii vastuukuntana.

oimme paikallisen yrityskentän myös

Kaupunki tukee työllistämistä myös

kaupungin hankinnoissa: pyrimme

kuntalisällä ja kesätyösetelillä. Lisäksi

toteuttamaan kilpailutukset niin, että

tarjoamme yrityksille maksuttoman

mahdollisimman monella yrityksellä

toimitila- ja tonttipalvelun sekä moni-

on mahdollisuus osallistua niihin, ja

puolisia sijoittumismahdollisuuksia.

tarjoamme yrityksille tietoa kilpailu-

Pidämme aktiivisesti yhteyttä pai-

tusten tueksi. Ajankohtaisia yritysten toimin-

päristön kehittämiseksi. Tarjoam-

kallisiin yrittäjiin. Kaupungin johdon ja

me maksutonta yritysneuvontaa niin

yrittäjien edustajat tapaavat sään-

taympäristöä vahvistavia hankkeita

aloittaville yrittäjille kuin yrityksen

nöllisesti, ja kaupungin edustajat

ovat Loukeenpohjan uusi teollisuus-

elinkaaren eri vaiheisiin, esimerkiksi

osallistuvat yrittäjien aamukahveille

ja yritysalue sekä Koukkuniemen

rahoitukseen, kasvuun ja kansainvä-

ja muihin yhteisiin tapahtumiin. Suo-

kiertotalouspuisto. Niillä luodaan

listymiseen. Uutena palveluna aloit-

ra vuoropuhelu auttaa tunnistamaan

edellytyksiä uusille investoinneille,

taville yrittäjille on otettu käyttöön

yritysten tarpeita ja reagoimaan niihin

yritysyhteistyölle ja kestävän teolli-

chatbot, jonka avulla tietoa ja neu-

nopeasti.

suuden kasvulle.”

Muuramen kunnanjohtaja Jarkko Määttänen: la toimivan Muurame Business Labin

puolestaan kaavoittamalla Riihivuoren

avulla.

matkailualuetta sekä EU-rahoitteisella

Yrityksiä palvellaan henkilökohtaisesti ja matalalla kynnyksellä niiden perustamisessa, kasvussa, sijoittumisessa ja kehittämisessä. Yhteistyötä tehdään muun muassa yrittäjien aamukahveilla, koulutuksissa ja työpajoissa. Muuramen Yrittäjien kanssa ”Muuramella on pitkä perinne kunnan ja yritysten hyvästä yhteistyöstä sekä yrittäjyyttä tukevasta ilmapiiristä. Tavoitteena on, että yrittäjän on helppoa ja joustavaa hoitaa asioita kunnan

tehtävä yhteistyö perustuu kumppanuussopimukseen ja vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Kunta tukee yrityksiä myös hankinnoissa, työvoiman löytämisessä sekä erilaisissa kehittämishankkeissa.

Huippua kohti – Muuramen matkailun kasvuohjelmalla. Toinen ajankohtainen painopiste on oppilaitosyhteistyön vahvistaminen. Gradian kanssa tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja yrittäjien osaamisen kehittämistä. Jamkin liiketoimintayksikön kanssa solmittu vuosien 2026–2029 kumppanuussopimus tuo korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamista lähemmäksi paikallisia yrityksiä. Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi ke-

kanssa esimerkiksi lupa-asioissa ja

Tällä hetkellä Muuramessa viedään

investointirahoituksen hakemisessa.

eteenpäin juuri asemakaavoitetun Pu-

Yrityksille pyritään löytämään niiden

nasillan teollisen yritysalueen kehit-

tuntijapalveluja sekä opiskelijoiden

tarpeisiin sopivia ratkaisuja muun

tämistä sekä kaupan ja teollisuuden

toteuttamia projekteja, harjoitteluja ja

muassa laajenevan tonttitarjon-

tarpeita palvelevan Sillanniityn raken-

opinnäytetöitä.”

nan sekä yhden luukun periaatteel-

tumista. Matkailun kasvua tuetaan

hittämishankkeita, koulutuksia, asian-

KAUPPAKAMARI

KESKI-SUOMEN JOHTAJAVERKOSTO

Johtajan ei tarvitse pohtia kaikkea yksin KESKI-SUOMEN JOHTAJAVERKOSTO TUO YHTEEN ERI TOIMIALOJEN JOHTAJIA JA ESIHENKILÖITÄ PÄIVITTÄMÄÄN AJANKOHTAISTA TIETOA ASIANTUNTIJOILTA SEKÄ JAKAMAAN KOKEMUKSIA, VAIHTAMAAN AJATUKSIA JA OPPIMAAN TOISILTAAN. JENNI-MARI PENTTINEN JA KASSE KORHONEN KERTOVAT, MITÄ VERKOSTO ON HEILLE ANTANUT JA MIKSI YHTEISELLE KESKUSTELULLE ON JOHTAMISTYÖSSÄ PAIKKANSA.

Jenni-Mari Penttinen, toimitusjohtaja, Elegian Oy

”Olen Jenni-Mari Penttinen, kokenut taloushallinnon ja liiketoiminnan johtamisen ammattilainen, jolla on lähes 15 vuoden kokemus talousjohdon, operatiivisen johtamisen sekä yritysten kehittämisen tehtävistä. Tällä hetkellä toimin toimitusjohtajana & toisena yrittäjänä Elegian Oy:ssä, teen hallitustyötä ja toimin yrityskummina. Minua innostavat erityisesti organisaatioiden kehittäminen, talouden hyödyntäminen päätöksenteon tukena, johtaminen ja ihmiset sekä ihmisten että liiketoiminnan kasvun mahdollistaminen. Elegian Oy on kasvava auktorisoitu tilitoimisto, joka työllistää tällä hetkellä 15 henkilöä. Pidämme huolta taloudesta ja ihmisistä. Oma tehtä-

KAUPPAKAMARI

väni on yhtiön strateginen ja operatiivinen johtaminen. Ihmiset ovat tekemiseni keskiössä, haluan poistaa esteitä, mahdollistaa asioita ja auttaa tiimejä onnistumaan omalta osaltani. Meidän menestyksemme perusta on yrityskulttuurimme sekä tapamme kohdata asiakkaita ja työkavereita. Myös yrityskulttuuria tulee johtaa. Lähdin mukaan Keski-Suomen johtajaverkostoon, sillä halusin tavata muita johtajia, jotka tulevat erilaisista taustoista erilaisilla näkemyksillä ja kokemuksilla. On tärkeää ja mielenkiintoista katsoa käsiteltävää aihetta uusista näkökulmista ja siten poistua vähän myös omasta kuplasta. Käsitellyt aihealueet ovat olleet aina todella ajankohtaisia ja hyödyllisiä. Arvokkainta on ollut kuitenkin kuulla muiden johtajien pohdintaa, kokemuksia ja näkemyksiä erilaisiin asioihin. Koen, että johtajaverkostossa ei ole merkitystä sillä, onko johtamisvuosia takana yksi vai kolmekymmentä – kaikki näkemykset ja nostot

ovat olleet todella arvokkaita, herättäneet usein ajatuksia ja pohdintaa myös itsessä. Olen siis saanut oppia, olen saanut kohdata uusia ihmisiä ja olen saanut myös jakaa omia kokemuksiani ja haasteita. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Muiden johtajien tapaaminen ja kokemusten vaihtaminen ovat olleet minulle erittäin merkityksellisiä. Olen saanut uusia ajatuksia ja näkökulmia omaan työhöni, tutustunut uusiin hienoihin ihmisiin ja samalla on syntynyt myös yhteistyötä. Minut yllätti se, kuinka usein johtajat kamppailevat samankaltaisten haasteiden kanssa. On helpottavaa huomata, että muutkin ovat saattaneet painia saman asian kanssa, jolloin päädymme usein pohtimaan asiaan näkökulmia ja mahdollisesti jopa ratkaisuja yhdessä. On myös hienoa olla mukana tarjoamassa näkökulmia ja kokemuksia, joista voi olla muille hyötyä. Olen huomannut, että monella usein myös jo pelkkä haasteen sanoittaminen ääneen helpottaa tilannetta, ja ongelma tuntuu heti hieman pienemmältä.”

KESKI-SUOMEN JOHTAJAVERKOSTO

Kasse Korhonen, toimitusjohtaja, Kuljetusapu Korhonen Oy on toimintaa Kuopiossa ja Joensuussa.

”Olen Kasse Korhonen, 48-vuotias Kuljetusapu Korhonen Oy:n toimitusjohtaja. Olemme kolmannessa polvessa toimiva kuljetusyritys, jonka vaarini perusti vuonna 1951 Laukaassa. Yrityksen arki tuli minulle tutuksi jo lapsena, ja myöhemmin opiskelin logistiikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Valmistuttuani insinööriksi vuonna 2003 tulin yritykseen kuljetuspäälliköksi. Vuonna 2013 siirryin toimitusjohtajaksi ja samana vuonna valmistuin Jamkin YAMK:sta. Vaikka olen toimitusjohtaja, olen edelleen vahvasti mukana päivittäisessä tekemisessä. Työ on välillä aikamoista yleismies Jantusen hommaa – tänäänkin olen ollut lajittelemassa paketteja. Samalla vastuullani ovat yrityksen kehittäminen, talous ja henkilöstöasiat. Yrityksen toiminta on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon. Vaari aloitti maidonajolla, ja vuonna 1987 aloitimme UPS alihankkijana. 2010-luvulla päätimme keskittyä pienempään rahtiin ja pikarahtiin, ja sillä tiellä olemme edelleen. Nykyisin meillä on 25 työntekijää. Pääterminaalimme sijaitsee Vaajakoskella, ja lisäksi meillä

Olen ollut Keski-Suomen johtajaverkostossa mukana aivan sen alusta lähtien. Isäni Seppo huomasi tiedon käynnistyvästä verkostosta, ja ajattelin, että olisi hyvä päästä tapaamaan uusia ihmisiä, kuulemaan uusia ajatuksia ja oppimaan oman arjen ja yrityksen ulkopuolelta. Verkostoituminen, uuden oppiminen ja ennen kaikkea uusien oivallusten saaminen kiinnostivat. Vuosien varrella verkosto on tuonut ennen kaikkea henkistä pääomaa. Olen saanut vahvistusta omille ajatuksilleni, mutta myös kokonaan uusia ideoita ja näkökulmia. Yksi verkoston parhaista puolista on ryhmän monipuolisuus: mukana on ihmisiä eri toimialoilta sekä erikokoisista ja erilaisista yrityksistä. Samaa kysymystä voi katsoa aivan eri tavalla riippuen siitä, millaisesta ympäristöstä sitä lähestyy. Muiden johtajien tapaamisella ja kokemusten vaihtamisella on minulle iso merkitys. Johtajan työssä on tietyllä tavalla aika yksin. Kun kuulee muiden kokemuksia, huomaa nopeasti, että muuallakin painitaan samanlaisten asioiden kanssa. Vaikka yritykset ja toimialat ovat erilaisia, johtamiseen liittyvät kysymykset voivat olla yllättävän samanlaisia. Se tuo perspektiiviä omaan tekemiseen.

Johtajaverkoston ydin on mielestäni pysynyt koko ajan samana: tärkeintä on ajatusten vaihtaminen muiden johtajien kanssa. Käsiteltävät aiheet sen sijaan elävät ajan mukana. Teknologian kehitys on tuonut keskusteluun esimerkiksi tekoälyn, mutta mukana on myös johtamisen perustavanlaatuisia kysymyksiä, jotka pysyvät ajankohtaisina vuodesta toiseen. Monipuoliset asiantuntijat ja aiheet ovat tuoneet uusia oivalluksia ja pitäneet verkoston kiinnostavana. Suosittelisin johtajaverkostoa ehdottomasti muillekin. Erityisen arvokasta on päästä vaihtamaan ajatuksia sellaisten ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät johtajan roolia omien kokemustensa kautta. Jokainen uusi ihminen tuo ryhmään oman näkökulmansa, joten mukaan tuleminen hyödyttää sekä yksilöä että koko verkostoa.”

Keski-Suomen johtajaverkosto Keski-Suomen johtajaverkosto on johtajien ja yritysten avainhenkilöiden vertaisfoorumi, jossa omaa ajattelua voi kehittää yhdessä eri alojen ja erikokoisten yritysten edustajien kanssa. Luottamuksellisessa yhteisössä jaetaan kokemuksia, opitaan toisilta ja haetaan uusia näkökulmia johtamiseen ja omaan työhön. Jokaisessa tapaamisessa on asiantuntijan alustus verkostolaisten toivomasta aiheesta. Verkoston keskeisiä arvoja ovat läsnäolo, kiireettömyyden tuntu, innostavat ihmiset ja mieltä ravitsevat keskustelut. Verkosto kokoontuu viisi kertaa vuodessa.

KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIN

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-KOULUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ / ETÄYHTEYDELLÄ

VERO- JA TILINPÄÄTÖSPÄIVÄ

24.11.

HHJ-kurssi 5.11.-1.12. HHJ-puheenjohtajakurssi 3.–4.12. Ilmoittaudu

Lisätietoja

JOHTAJAVERKOSTO

– keskisuomalaisten eri alojen johtajien ja yritysten avainhenkilöiden kohtaamispaikka!

Ke 23.9. klo 14-17

TALOUSJOHTAMINEN

Miten operatiivinen talous muutetaan strategiseksi voimavaraksi Katso tulevat tapaamiset ja liity mukaan johtamisen vertaisfoorumiin. Tutustumaan voi tulla maksutta!

Asiantuntijana Valmetin talousjohtaja Marja Koponen.

Tulossa viidennen kerran Jyväskylään keväällä 2027

Hyväksytty Myyntijohtaja HMJ® -kurssi Varaa jo päivät 18.2., 18.3., 8.4. ja 29.4.2027

Kurssilla rakennat yrityksellesi toimivan myyntistrategian kokeneiden asiantuntijoiden opastuksella!

KOULUTUKSET JA TILAISUUDET SYKSY 2026

Johtaminen & esihenkilötyö 16.9. Datalla, ennakoinnilla ja tekoälyllä kilpailuetua pk-yritysten johtamiseen 23.9. Keski-Suomen johtajaverkosto - Talouden johtaminen 8.10. Ketterä strategiatyö tekoälyn aikakaudella 6.11. Strateginen HR – ihmiset kilpailukyvyn lähteenä 25.11. Keski-Suomen johtajaverkosto - Teema päätetään 23.9.

Maksuttomat tilaisuudet 25.9. Teollisuusalat tutuksi opinto- ja uraohjaajille 28.9. Kansanedustajatilaisuus 7.10. Kauppakamarin Aamukahvit: Fyysisen ja digitaalisen turvallisuuden yhdistäminen 29.10. Infoaamu: Kuuletko tekoälyn kutsun? Ihmisen ja pienen yrityksen kokoista puhetta tekoälystä 9.-13.11. TekijäKS-viikko

Talous ja verotus 1.10. Verotuksen ennakointi ja veroriskien hallinta yrityksissä 27.10. Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä 24.11. Vero- ja tilinpäätöspäivä 1.12. Talouden johtaminen muutostilanteissa

Myynti ja markkinointi 30.9. Tekijänoikeudet markkinoinnissa 18.2.-29.4.2027 Hyväksytty Myyntijohtaja HMJ® -kurssi

Kansainvälistyminen 24.9. Kumppanuuksilla kasvuun ja kansainvälistymiseen Keski-Suomen Team Finland -päivä

Digi 19.11. Parempia päätöksiä datalla – Power BI ja tekoäly käytännössä

Hallitustyö 22.9.-21.10. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi. Täynnä. 7.10. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-info. Maksuton. 5.11.-1.12. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi 3.-4.12. HHJ-puheenjohtajakurssi

Vastuullisuus 25.9. YmpyräKS-etäaamukahvit: vastuullisuus ja tekoäly. Maksuton. 3.11. Tukea yritysten vastuullisuustyöhön. Maksuton.

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista osoitteessa www.kskauppakamari.fi/ koulutukset

JOUKKOLIIKENNE

Linkki lähestyy kymmenen miljoonan matkan rajaa – joukkoliikenteestä myös työsuhde-etu JYVÄSKYLÄN SEUDUN LINKKI-JOUKKOLIIKENTEESSÄ LÄHESTYTÄÄN KYMMENEN MILJOONAN VUOSITTAISEN MATKAN RAJAA. JOUKKOLIIKENTEEN KASVU AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MYÖS TYÖMATKALIIKKUMISEEN, JA NYT TYÖNANTAJA VOI TARJOTA JOUKKOLIIKENTEEN HENKILÖSTÖLLEEN TYÖSUHDE-ETUNA SAMAAN TAPAAN KUIN LOUNAS-, LIIKUNTA- JA KULTTUURIEDUN. TULEVAISUUDESSA JYVÄSKYLÄSSÄ EI HALUTA SULKEA POIS JÄREÄMPIÄKÄÄN JOUKKOLIIKENNERATKAISUJA. Bussilippu osaksi työsuhde-etuja

Joukkoliikenteen hyöty ei Strömin mukaan rajoitu pelkästään itse matkaan. Bus-

Joukkoliikenteen käyttöön voivat vaikut-

silla kulkemiseen sisältyy lähes aina kävelyä

taa myös työnantajat. Lounas-, liikunta-

pysäkille ja määränpäässä eteenpäin.

ja kulttuurietujen tapaan henkilöstölle

–Bussin käyttäjälle kertyy keskimäärin

voidaan tarjota nyt myös työmatkaetu

noin 2 000 askelta enemmän päivässä kuin

joko osana valikoimaa tai erillisenä työ-

autoilevalle. Jo sillä on merkitystä hyvin-

matkaetuutena.

voinnille ja jaksamiselle.

– Osana valikoimaa työnantajan Jyväskylän seudun Linkki-joukkoliikenteen

Katse on jo seuraavissa vuosikym-

tarvitsee vain mahdollistaa etu sovel-

menissä. Seitsemän kunnan yhteisessä

lukseen, ja työntekijä voi itse päättää,

Linkki tulevaisuuteen 2040 -suunnittelussa

matkustajamäärät ovat kasvaneet voi-

käyttääkö sitä joukkoliikenteeseen, Ström

pohditaan parhaillaan, miten joukkoliiken-

makkaasti. Nykyinen toiminta alkoi vuonna

sanoo.

ne voisi tulevaisuudessa vahvistaa seudun

2014, ja nyt vuosittainen matkustajamäärä

Työsuhdematkalippu on työntekijälle

elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Kes-

lähestyy jo kymmenen miljoonan matkan

verovapaa 3 400 euroon saakka vuodes-

kustelussa ovat bussiliikenteen vuorotar-

rajaa. Parhaimmillaan kuukausittainen mat-

sa. Työnantaja voi vähentää kustannuksen

jonnan ja tiheyden lisäksi myös esimerkiksi

kustajamäärä on ylittänyt miljoonan.

verotuksessa, eikä edusta makseta palkan

lähijunaliikenteen mahdollisuudet.

Samalla kalusto on uudistunut. Noin

sivukuluja.

Toimiva joukkoliikenne on Strömin

kaksi kolmasosaa busseista kulkee sähköl-

Jyväskylän seudulla työmatkaetu on jo

lä, minkä lisäksi käytössä on muun muas-

käytössä muun muassa Valmet Technolo-

vetovoimatekijä. Esimerkiksi Tampereella

sa biokaasu- ja vetybusseja. Jyväskylässä

giesilla. Yrityksille tarjotaan myös mahdol-

joukkoliikenteeseen ja ratikkaan tehdyt in-

otettiin syksyllä 2025 käyttöön Suomen

lisuutta kokeiluun, jossa työntekijät voivat

vestoinnit ovat kulkeneet käsi kädessä kau-

ensimmäinen vetybussi, ja nyt niitä on lii-

testata joukkoliikenteen sopivuutta omiin

pungin kasvun ja kaupunkirakenteen kehit-

kenteessä viisi.

työmatkoihinsa ennen edun laajempaa

tämisen kanssa. Joukkoliikenne vaikuttaa

käyttöönottoa. Viimeisin kokeilu on tehty

siihen, kuinka helposti työpaikat, palvelut ja

mäinen, jonka joukkoliikenteessä ei käytetä

Jamkilla, missä lähes 60 työntekijää kokeili

keskusta ovat saavutettavissa – ja samalla

fossiilista dieseliä. Sähköistyminen on vä-

joukkoliikenteen käyttöä hyvin tuloksin.

siihen, millaiseksi paikaksi kaupunki koe-

– Suurista kaupungeista olimme ensim-

hentänyt päästöjen lisäksi myös liikenteen melua, Jyväskylän kaupungin palvelupäällikkö Kari Ström kertoo. Kasvaneet matkustajamäärät mahdol-

Työmatkaetu voi helpottaa myös yritysten pysäköintipulaa. – Jos 15 prosenttia työntekijöistä siirtyy kestävään liikkumismuotoon, alkavat park-

mukaan myös kaupungin elinvoima- ja

taan asua, työskennellä ja investoida. Entä voisiko Jyväskylässä joskus kulkea Tampereen tapaan ratikka? Ström ei sulje ajatusta pois, jos kaupun-

listavat myös palvelun kehittämisen. Su-

kipaikatkin riittämään paremmin. Kaikkia

ki ja matkustajamäärät kasvavat riittävästi.

per-Linkki-linjoilla vuoroväli on ruuhka-ai-

liikkumismuotoja tarvitaan, Ström sanoo.

Vilkkaimmalla S5-linjalla Kangaslammen,

koina parhaimmillaan 15 minuuttia. Niiden

Ström nostaa esiin myös tasapuolisuu-

Sepän, keskustan, Laajavuoren ja Palokan

vaikutusalueella sijaitsee noin 50 000 työ-

den. Autoilevaa työntekijää tuetaan usein

välillä tehdään jo noin 1,5 miljoonaa matkaa

paikkaa. Satunnaista käyttöä on puolestaan

epäsuorasti pysäköintipaikalla, sen ylläpi-

vuodessa.

helpottanut lähimaksu, joten bussiin voi

dolla ja mahdollisesti latausinfralla. Työ-

nousta ilman etukäteen hankittua lippua tai

matkaetu tuo vaihtoehdon myös bussilla

matkustuspotentiaalin pitää olla riittävä.

matkakorttia.

kulkevalle.

Mutta kehittämiselle ei kannata sanoa ei.

– Ratikka on niin suuri investointi, että

Työmatkaliikkumisen tukeminen on

Jos käyttäjämäärät vilkkaimmin liikennöi-

samalla yritykselle yksi konkreettinen tapa

dyillä väylillä kasvavat tarpeeksi, en halua

toteuttaa ympäristövastuullisuutta.

sulkea sitäkään vaihtoehtoa pois.

ILMOITUSTAULU ILMOITUSTAULU

KIRJAVINKKI

Lyhyesti lukuina

1. Suomi sijoittui maailman onnellisimmaksi maaksi World Happiness Report 2026 -vertailussa jo yhdeksättä vuotta peräkkäin.

5,65 milj. Sauli Niinistö: Kaikki tiet Kauppapaikkana Kiina – opas turvaan liiketoimintaan Kiinassa Sinnikkään Suomen suunta Vuonna 2014 alkaneen ulkomaankirjeenvaihtajan toimen kautta Kauppapaikkana Kiina -kirjan kirjoittaja HannamiiKaikki tiet turvaan on Suomen ulko- ja turvallisuusna Tanninen on päässyt seuraamaan aitiopaikalta Kiinan politiikkaa käsittelevä muistelmateos, jossa Suomen markkinan kehittymistä. Myös suomalaisten yritysten metasavallan presidentti Sauliovat Niinistö läpi polkuja, nestystarinat ja haasteet tulleetkäy tutuksi talouteen kesjoita pitkintoimittajan Suomi kulki Pohjois-Atlantin liitto Natoon. kittyvän arjessa. Niinistö käyttää kirjoituksensa runkona päiväkirjojaan jaNäiden muistiinpanojaan, hän kirjoitti virkakausiensa kokemustenjoita perusteella syntyi Kauppapaikkaaikana 2021-2024. Kirjan keskiössä ovat Suomen tiivis- yhna Kiina -kirja. Kiina on perinteisesti ollut länsimaiden tyneet suhteet Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Natoon sekä on teistyökumppani massatuotannossa. Vanha Kiina-ilmiö Venäjä-suhteiden muutos. kuitenkin muuttanut muotoaan. Kiinan kehittyessä vauhdilla yhteistyömuodot monipuolistuvat ja liiketoimintatavat Niinistö kuvaa kirjassaan kohtaamisiaan muun muassa uudistuvat. Maailmanpolitiikan vaikuttaessa yhä enemmän Donald Trumpin, Vladimir Putinin sekä Xi Jingpingin yritysten liiketoimintaympäristöön myös Kiinan markkina kanssa ja nostaa esille henkilökohtaisia havaintojaan politisoituu. suurvaltajohtajista. Niinistö kuljettaakin lukijan Natoon liittymiseen johtaneiden tapahtumaketjujen taustoKauppapaikkana Kiina avaa poikkeuksellisenjamonipuolisesti jen läpi erityisesti omasta henkilökohtaisesta näkökulsuomalaisten toimijoiden näkökulmasta modernin kiinalaimastaan. Persoonallinen ääni muutokset, antaa lukijalle totutusta sen liiketoimintaympäristön kertoo perusasiulkopolitiikkakeskustelusta poikkeavan sävyn. at markkinaan vaikuttavien poliittisten päätösten taustalla ja rohkaisee liiketoimintaan Kiinassa markkinan haasteista Kaikki tiet turvaan sopii erityisesti niille, jotka ovat huolimatta. kiinnostuneet Suomen Nato-jäsenyyteen johtaneestaKirja kehityksestä, viimekattavat vuosieneväät turvallisuuspoliittisen antaa lukijalle parempien liiketoiminnalmuutoksen taustoista sekä henkilökohtaisemmasta listen päätösten tekemiseen Kiinan markkinalla. Se toimii kurkistuksesta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Vaikka myös hyvänä yleiskatsauksena kaikille Kiinan markkinasta kirja paikoin viliseekin nopeaan tahtiin kansainvälisen kiinnostuneille. politiikan henkilöitä ja tapahtumia, Niinistön kerrontaa on verrattain helppo seurata. ”Turvallisuuden paras tae on, että sen takana seistään yhtenäisenä kansana.” wsoy.fi

Suomen väkiluku oli vuoden 2025 lopussa 5 652 881. Väkiluku kasvoi 16 910 henkilöllä, mikä on lähes puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Suomessa syntyi 2 112 lasta enemmän kuin vuonna 2024, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli tilastohistorian matalin, 1,25.

100 000 Suomessa asui vuoden 2025 lopussa 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista 102 183 oli Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Lähteet: World Happiness Report 2026, Tilastokeskus

TERVETULOA

uudet jäsenet! Asianajotoimisto Eero Urtti Oy G-Tronic Harjun Tilintarkastus Oy JTL Media Oy JYP Wulff Works Oy Kreekree Kytölän kello ja kulta LVI-Insinööritoimisto Jorma Niemonen Oy Meteor Oy M-Levy Oy Oivalluxia Oy Printsport Oy Roadial Oy Sitowise Oy SRS Ahonen Oy KUUKAUSI 2021 KAUPPAKAMARi Tmi Tuulikellopalvelut KAUPPAKAMARI Uusi Hattu Oy

1 29

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ

Uudistunut HHJ-puheenjohtajakurssi vastaa hallitustyön kasvaviin vaatimuksiin HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI ON UUDISTUNUT PERUSTEELLISESTI. PÄIVITETTY KOULUTUSKOKONAISUUS TARJOAA AJANKOHTAISTA OSAAMISTA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN VAATIVAAN ROOLIIN SEKÄ KÄYTÄNNÖN TYÖKALUJA HALLITUSTYÖN ARKEEN. UUDISTUKSEN TAUSTALLA OVAT HALLITUSTYÖN KASVANEET VAATIMUKSET JA PUHEENJOHTAJAN ROOLIN MUUTOS KOKOUSTEN VETÄJÄSTÄ HALLITUKSEN TYÖN JA OSAAMISEN JOHTAJAKSI. Pari vuotta kestänyt HHJ-puheenjohtajakurssin uudistus on saatu päätökseen. Tuloksena on koulutuskokonaisuus, joka tarkastelee puheenjohtajan tehtävää aiempaa laajemmin ja käytännönläheisemmin. Kurssilla käsitellään puheenjohtajan osaamisvaatimuksia, tehtäviä, ajankäyttöä sekä yhteistyötä omistajien, toimitusjohtajan ja hallituksen kanssa. Oppimista tukevat käytännön esimerkit, ryhmätyöt ja soveltavat harjoitukset. Ensimmäinen pilottikurssi toteu-

japalautteen pohjalta. ”Puheenjohtajan näkökulma tulee esille nyt entistä vahvemmin. Käyttöön on otettu uusia pedagogisia menetelmiä, jotka tukevat oppimista ja yhdessä tekemistä”, kertoo koulutusaineiston kokoamisesta vastannut Sami Etula.

tettiin vuoden 2025 lopulla, minkä jälkeen sisältöä kehitettiin osallistu-

voivat tarkastella omaa toimintaansa esimerkiksi yhteistyössä omistajien

HHJ®-PUHEENJOHTAJAKURSSI JYVÄSKYLÄSSÄ 3.-4.12.2026. VARAA PAIKKASI: KSKAUPPAKAMARI.FI/ KOULUTUKSET

”Asiakaspalaute uudistuneesta kurssista on ollut hyvää. Kiitoksia on annettu käytännönläheisyydestä, keskustelevasta otteesta ja ryhmänä oppimisesta”, kertoo HHJ-kehittäjä ja -kouluttaja Sami Etula.

Itsearviointi tukee kehittymistä Yksi uudistuksen merkittävimmistä uutuuksista on puheenjohtajan itsearviointi. Sen avulla osallistujat

ja toimitusjohtajan kanssa, kokoustilanteissa sekä johtajana kehittymisessä. Etulan mukaan kurssi soveltuu erinomaisesti myös aiemmin puheenjohtajakurssin suorittaneille kertaukseksi, opitun elvyttäjäksi ja uusien näköalojen avaajaksi. ”Suosittelemme kurssia myös niille, jotka pohtivat ratkaisuja puheenjohtajan arjen haasteisiin, sillä käytännön tilanteita käsitellään nyt laajemmin kuin koskaan aikaisemmin”, Etula sanoo.

KAMARI-PODCAST: HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJUUS

JURIDIIKKA

Immateriaalioikeuksista kasvua ja kilpailuetua SUOMI TUNNETAAN INSINÖÖRIOSAAMISESTAAN JA TEKNISISTÄ LÄPIMURROISTAAN. SILTI LIIAN MONI KEKSINTÖ JÄÄ “HYVÄKSI IDEAKSI” ILMAN KAUPALLISTA LÄPIMURTOA. MIKÄ EROTTAA IDEARIKKAAN ORGANISAATION GLOBAALISTA VOITTAJASTA? VASTAUS LÖYTYY MARKKINALÄHTÖISESTÄ KULTTUURISTA JA SIITÄ, MITEN YRITYS NÄKEE AINEETTOMAN PÄÄOMAN JA IMMATERIAALIOIKEUDET (IPR) LIIKETOIMINTANSA YTIMESSÄ.

Nykyaikaisessa taloudessa jopa 80–90 % yritysten markkina-arvosta on aineetonta: teknologiaa, brändiä, muotoilua, dataa, prosesseja ja osaamista. Silti suomalaisissa yrityksissä kaupallistamisen ja kansainvälisen skaalautumisen taito laahaa usein teknisen osaamisen perässä. Pelkkä keksintö ei tuota arvoa, ellei organisaatio pysty lukemaan markkinaa, sanoittamaan tarjoamaansa ja paketoimaan ratkaisua ostettavaksi palveluksi tai tuotteeksi. Tässä immateriaalioikeudet ovat kriittinen puuttuva palanen: ilman kirkasta IPR-strategiaa markkinalähtöinenkin innovaatio on haavoittuva, ja arvo valuu kilpailijoille. Mitä immateriaalioikeudet ovat – ja miksi niillä on väliä? Patentit suojaavat uusia, teollisesti sovellettavissa olevia teknisiä ratkaisuja ja antavat määräaikaisen oikeuden kieltää muilta ratkaisun hyödyntäminen. Ne suojaavat ydinteknologiaa ja luovat neuvotteluvoimaa. Tavaramerkit suojaavat brändin nimiä, logoja ja tunnuksia. Rekisteröinti tuo yksinoikeuden valituissa luokissa ja rakentaa luottamusta markkinoilla. Verkkotunnukset varmistavat digitaalisen löydettävyyden ja suojaavat brändiä verkossa. Ne ovat usein ensimmäinen kosketuspinta asiakkaisiin. Mallioikeudet (design) suojaavat tuot-

teen tai pakkauksen ulkomuotoa. Ne vaikeuttavat jäljittelyä ja vahvistavat erottuvuutta. IPR ei ole juridiikan sivupolku, vaan strateginen päätös, joka vaikuttaa suoraan yrityksen arvoon ja kasvun edellytyksiin. Rekisteröidyt oikeudet: - Pidentävät kilpailuetua. Kun kilpailija ei voi kopioida ydinteknologiaa, brändiä tai muotoilua, kaupallistamisen hyödyt kumuloituvat pidempään. - Nostavat arvostusta ja helpottavat rahoitusta. Suojattu aineeton omaisuus näkyy due diligencessä ja parantaa sijoittajien luottamusta. - Mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja. Lisensointi, franchising, teknologiasiirrot ja kumppanuudet tuovat tuloja ilman raskaita pääomainvestointeja. IPR osaksi markkinalähtöistä kasvua Kasvu syntyy, kun tekninen etumatka, asiakasymmärrys ja suojattu omistajuus kytkeytyvät toisiinsa – erityisesti kansainvälisillä markkinoilla on oleellista huolehtia seuraavista:

asuunnitelmiin. 2. Priorisoi portaittain: Suojaa ensin keskeiset markkinat ja ydinratkaisut, laajenna myöhemmin kannattavuuden ja datan ohjaamana. Hyödynnä ajoissa ennakko-, uutuus- ja tavaramerkkiselvityksiä. 3. Sopimukset kuntoon: Varmista työsuhdekeksintöjen, alihankinnan, yhteiskehityksen ja avainkumppanuuksien IPR-ehdot. Sovi omistajuus, käyttöoikeudet, korvaukset- ja salassapito selkeästi. 4. Rakenna IPR-governance: Nimeä vastuuhenkilö, luo prosessit idean syntymisestä hakemukseen ja portfolion ylläpitoon. Pidä dokumentaatio, hakuhistoria ja päätöslokit kunnossa due diligence -vaihetta varten. 5. Suojaa myös brändin perusta: Rekisteröi tavaramerkit ja varaa keskeiset verkkotunnukset ajoissa kohdemarkkinoilla. Yhtenäinen nimistö helpottaa globaalia kasvua. Pirita Suortamo Patent agent, Berggren Oy

1. Laadi IPR-strategia ajoissa: Määritä, mitä suojataan (teknologia, brändi, design), missä maissa ja millä aikataululla. Kartoita yrityksen oma aineeton omaisuus ja selvitä, mitä kilpailijat ovat suojanneet. Kytke IPR-tuetut tiekartat tuote- ja markkin-

KAUPPAKAMARI

TÄMÄ ON KUTSU! Kasvun tekijä - sinut on kutsuttu Kasvu Open Karnevaaliin, tapahtumaan joka tuo yhteen rohkeat yrittäjät, kokeneet sparraajat ja kasvun mahdollistajat! Karnevaali ei ole pelkkä tapahtuma, vaan ponnahdusalusta rohkeille kasvuteoille. Kun 700 yrityspäättäjää ja asiantuntijaa kokoontuu saman katon alle, mahdollisuudet ovat rajattomat. Karnevaali nostaa kasvun nälän uudelle tasolle ja vauhdittaa kasvua konkreettisesti tarjoamalla nonstop-sparrausta ja timanttisia tuttavuuksia. Tsekkaa faktat ja ilmoittaudu, paikkoja Paviljongissa rajoitetusti! Nähdään Jyväskylässä 28.10.2026! ka sv uop e n . c o/ ka r neva a l i-2026

Kauppakamari-lehti 3/2026