Paytrail – kasvun mahdollistaja ja luottamuksen rakentaja verkkomaksamisessa
8
aikhuurennekiilM–aahuarneleimh ipmejaalO
O neskunnela .niattisouvh äneheimaisaV .tavimioto
Cyber Security
Kyberturvatapahtuma tietoturvajohtajille ja -asiantuntijoille
30.9.2026 klo 10-18, Ravintola Töölö, Helsinki / Online
Ilmoittaudu nyt! elisa.fi/kyberintekijät
Geopoliittinen tilanne ympärillämme on kiristynyt. Ukrainan sota jatkuu, ja sen rinnalle on noussut uusi epävarmuustekijä Lähi-idässä Iranin tilanteen kärjistymisen sekä Israelin ja Libanonin sodan myötä. Näiden kriisien vaikutukset tuntuvat myös Suomessa, erityisesti taloudessa sekä kansalaisten ja yritysten toimintaympäristössä.
Maaliskuussa tehdyn kauppakamareiden vientikyselyn mukaan yli puolet suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Persianlahden tilanteella olevan vaikutusta liiketoimintaansa. Yritykset kertovat sen vaikuttavan erityisesti toimitusaikoihin, kuljetusreitteihin ja logistiikkakustannuksiin. Yli puolet kertoo varautuvansa lyhytaikaiseen häiriöön.
Lähes 87 prosenttia kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä kokeekin kansainvälisen toimintaympäristön vaikuttavan näkymiin kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Tämä kasvattaa yritysten riskejä ja tekee pitkäjänteisestä suunnittelusta entistä haastavampaa. Yrityksille ennakoitavuus on keskeinen osa riskienhallintaa.
Iranin konfliktin vaikutukset näkyvät nopeasti Suomessa. Inflaatio nousi 1,3 prosenttiin maaliskuussa Tilastokeskuksen mukaan. Inflaatiota nosti eniten bensiinin, dieselin ja sähkön hinnannousu.
Vaikka Suomi ei ole suoraan riippuvainen Iranin öljystä, olemme osa kansainvälistä markkinaa, jossa hinnanvaihtelut heijastuvat väistämättä myös meille. Öljyn hinnan nousu kiihdyttää inflaatiota, nostaa korkoja ja lisää epävarmuutta. Tämä on kehitys, jota emme olisi tarvinneet.
Geopoliittiset kriisit heijastuvat laajasti Keski-Suomen yritysten toimintaan ja näkymiin – myös muihin kuin vientiyrityksiin. Kauppakamareiden huhtikuussa toteuttama talouskysely osoittaa, että erityisesti Iranin konfliktin vaikutukset ovat jo selvästi nähtävissä. Yritykset nostavat esiin raaka-aineiden hinnannousun sekä niiden ja komponenttien saatavuusongelmat.
Riittämätön kysyntä on yhä suurin kasvun este, mutta raaka-aineiden kallistuminen on noussut toiseksi (40 % vastaajista). Seuraavina tulevat geopoliittinen tilanne (26,7 %) sekä rahoituksen saatavuus ja toimitusvaikeudet, jotka mainitsee noin viidennes vastaajista. Vastaajissa korostuvat teollisuusyritykset.
Edellisessä, tammikuussa tehdyssä kyselyssä riittämättömän kysynnän jälkeen toiseksi suurimpana kasvun esteenä pidettiin rahoituksen saatavuutta ja kolmantena jännittynyttä geopoliittista tilannetta. Muutos on ollut nopea.
Ukrainan osalta Euroopan on pidettävä katse kirkkaana. Rauhan saavuttaminen on koko maanosan kannalta keskeistä. Unkarin vaalitulos antoi valoa tunnelin päähän siitä, että EU löytäisi Euroopan tärkeimmässä asiassa eli Ukrainan tukemisessa yhtenäisen linjan. Viimeaikaiset päätökset näyttävät siltä, että Unkari on palannut muun EU:n kanssa samalle linjalle.
Kaikesta epävarmuudesta huolimatta suomalaisyrityksissä on edelleen uskoa tulevaan. Vaikka geopoliittinen ilmapiiri selkeästi heijastuu
vastauksissa, kuitenkin liikevaihdon ja henkilöstömäärän osalta ei ole suurta muutosta ennakoinnissa, vaan positiivisuuttakin on näkyvissä. 80 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan tai pysyvän ennallaan, ja 82 prosenttia henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan tai kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vientikyselyssä 64 prosenttia vientiyrityksistä odottaa viennin kasvavan. Tämä kertoo suomalaisen elinkeinoelämän sitkeydestä ja kyvystä toimia vaikeissakin olosuhteissa.
Toivottavaa on, että geopoliittiset konfliktit saadaan ratkaistua mahdollisimman pian, vaikka heijastusvaikutukset näkyvät taloudessamme vielä pitkään.
Kiitos, kun olette käyttäneet aikaanne ja vastanneet kyselyihimme. Se on erittäin tärkeää, sillä käytämme tuloksia vaikuttamistyössämme.
ARI HILTUNEN TOIMITUSJOHTAJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Viivi Sakkara
KONSEPTI JA ULKOASU
Punamusta Oyj
TAITTO
Viivi Sakkara
KANNESSA
Markus Laurio.
Kuva: Anne Kalliola
PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi
ILMOITUSMYYNTI
Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi
JULKAISIJA
Keski-Suomen kauppakamari
Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti syyskuussa 2026.
PAINO
Siirtopaino Oy, Jyväskylä
JAKELU
Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1200 kpl
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti
ISSN 2342-0340
HELSINKI
IISALMI
JYVÄSKYLÄ
KUOPIO
LAHTI
PORVOO
SEINÄJOKI
toimisto@sysaudit.fi 010 420 2250 www.sysaudit.fi
toimisto@sysaudit.fi | 010 420 2250
SISÄLTÖ
6
8
WIROKIT
yhdistää tekoälyn mahdollisuudet ja kyberturvan vaatimukset
PAYTRAIL
– kasvun mahdollistaja ja luottamuksen rakentaja verkkomaksamisessa
12
16
24
31
OMIN JALOIN ETEENPÄIN
Europarlamentaarikko Aura Salla
TEKOÄLY TUO TEHOA JA TIETOTURVARISKEJÄ
Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Markus Miettinen
TEKOÄLYN TIETOTURVA ON JOHTAMISKYSYMYS
Tikkasec Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vepsäläinen
YRITYSKAUPAT JA TEKOÄLY KAUPAN KOHTEENA
Asianajotoimisto Pro Juridican asianajaja Aino-Kaisu Renko
MILJARDIEN NATO-MARKKINA
20 avoinna myös keskisuomalaisille yrityksille, Finnish Operations Centerin toimitusjohtaja Teemu Anttila
22
KESKI-SUOMESSA RAKENNETAAN
väyliä Nato-markkinoille, Jyväskylän kaupungin ohjelmapäällikkö Sanna Laakso
OHJELMISTOJEN ROOLI LIIKETOIMINNASSA KASVAA JATKUVASTI, JA SAMALLA KOROSTUVAT
NIIDEN LUOTETTAVUUS JA TIETOTURVA. WIROKIT AUTTAA YRITYKSIÄ VASTAAMAAN TÄHÄN
HAASTEESEEN YHDISTÄMÄLLÄ TEKOÄLYN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET JA VAHVAN
KYBERTURVAOSAAMISEN.
Wirokit toimii yritysten tuotekehityksen asiantuntijakumppanina aikana, jolloin ohjelmistot ovat monelle liiketoiminnan kriittisin osa. Aluejohtaja Jarkko Tuomalan mukaan erityisesti käytettävyys ja tietoturva ovat nousseet keskiöön.
”Monien palveluiden on toimittava keskeytyksettä, eikä häiriöihin ole varaa”, Tuomala toteaa.
Yritys tuo asiakkailleen osaamista, jota ei aina löydy omasta organisaatiosta tai jota tarvitaan lisää kasvun tueksi. Wirokitilla on vahva kokemus kriittisestä ohjelmistokehityksestä ja laadunvarmistuksesta, erityisesti ratkaisuista, joissa luotettavuus ja turvallisuus ovat keskeisiä.
Kyberturva ja tekoäly kulkevat käsi kädessä
Kyberturvallisuuden merkitys on kasvanut nopeasti maailman muuttuessa epävarmemmaksi. Tietomurrot, tietojenkalastelu ja muut hyökkäykset ovat arkipäivää, ja niiden keinot kehittyvät jatkuvasti. Haasteita tuo myös ohjelmistojen pitkä elinkaari: moni järjestelmä on kehitetty aikana, jolloin nykyisen kaltaisia uhkia ei vielä osattu ennakoida.
Wirokit pyrkii vastaamaan tähän parantamalla ohjelmistojen luotettavuutta ja tunnistamalla haavoittuvuuksia osana standardoitua tuotekehitystä.
Samaan aikaan tekoäly on noussut IT-alan keskeiseksi kehityssuunnak-
si. Se voi nopeuttaa ohjelmistokehitystä ja auttaa esimerkiksi koodin analysoinnissa ja riskien tunnistamisessa. Tuomalan mukaan tekoäly on parhaimmillaan tehokas työkalu, mutta ei ongelmaton.
”Jos jokin on poikkeuksellisen helppoa ja halpaa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä siitä puuttuu”, hän muistuttaa.
vät sitä yhä tehokkaammin”, Tuominen sanoo.
Hän korostaa, että tekoäly ei korvaa ihmistä erityisesti laadunvarmistuksessa. Kriittisissä järjestelmissä virheiden seuraukset voivat olla kalliita tai jopa vaarantaa ihmisten turvallisuuden, joten ohjelmistoasiantuntijan rooli säilyy vahvana.
Tekoäly muuttaa myös hyökkääjien toimintaa
Järjestelmäinsinööri Tuomo Tuomisen mukaan tekoälyn kehitys näkyy kyberturvallisuudessa kaksijakoisesti: se vahvistaa puolustusta, mutta samalla kasvattaa uhkia.
”Tekoäly mahdollistaa ennakoivamman puolustuksen esimerkiksi reaaliaikaisessa uhkien tunnistuksessa ja automaattisessa reagoinnissa. Samalla myös hyökkääjät hyödyntä-
Hänen mukaansa tekoäly on tehnyt huijauksista entistä uskottavampia. Esimerkiksi kehittyneet tietojenkalasteluviestit ja deepfake-sisällöt vaikeuttavat hyökkäysten tunnistamista.
”Uusi aikakausi on jo alkanut. Tekoäly ei korvaa asiantuntijoita, mutta se muuttaa heidän rooliaan ja tekee kyberympäristöstä aiempaa vaativamman”, Tuominen toteaa.
Jyväskylä tarjoaa vahvan osaamispohjan kasvulle
Wirokit laajensi toimintaansa Jyväskylään alkuvuodesta 2025. Laajentuminen maakuntiin on yritykselle luontevaa, sillä sen juuret ovat vahvasti suomalaisessa insinööriosaamisessa. Keski-Suomi on houkutteleva erityisesti vahvan kyberturvallisuus-
osaamisen ja koulutuksen ansiosta.
”On tärkeää, että Suomeen syntyy osaamiskeskittymiä. Jyväskylä on kyberturvan osalta meille erittäin kiinnostava alue”, Tuomala kertoo.
Ensimmäinen vuosi Jyväskylässä on ollut markkinatilanteeseen nähden hyvä. Vaikka investointeja on tehty harkiten, yritys on päässyt mukaan asiakkaiden tuotekehitysprojekteihin ja rakentanut toimintaansa suunnitelmallisesti.
Oman osaamisen kehittäminen on Wirokitille tärkeää. Yritys on mukana yrityskumppanina Tampereen yliopiston tekoälykoulutusohjelmassa, johon myös henkilöstölllä on mahdollisuus osallistua. Osaamista jaetaan organisaation sisällä, ja tekoälyä hyödynnetään myös omien työkalujen kehittämisessä.
Kyberturvan näkökulmasta Tuomala nostaa esiin käsitteen ”luotettavuusvelka”. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjelmistokehityksessä jätetään huomioimatta riskienhallintaa, testausta tai uhkamallinnusta – usein kiireen tai resurssipulan vuoksi. Ajan myötä tämä velka kasvaa ja altistaa
järjestelmät häiriöille ja hyökkäyksille.
Yrityksiä hän kehottaa tarkastelemaan omaa kyvykkyyttään kriittisesti, ovatko testaus, laadunvarmistus ja tietoturva riittävällä tasolla. Tarvittaessa ulkopuolinen kumppani voi auttaa tunnistamaan kehityskohteita.
Ajankohtaisuutta lisää myös kiristyvä regulaatio. EU:n kyberturvallisuusvaatimukset, kuten tuleva Cyber Resilience Act, koskevat laajasti ohjelmistoja sisältäviä tuotteita, ja jatkossa vaatimusten täyttäminen on edellytys esimerkiksi CE-merkinnälle.
Wirokit liittyi hiljattain Keski-Suomen kauppakamariin vahvistaakseen paikallista yhteistyötä. Yritykselle on tärkeää olla mukana alueellisissa verkostoissa ja edistää elinvoimaa.
Kasvua tavoitellaan myös Jyväskylässä hallitusti ja kannattavasti.
”Haluamme kasvaa, mutta tehdä sen kestävästi”, Tuomala summaa.
Palveleva tilitoimisto Jyväskylä, Lievestuore www.tasantili.fi P. +358449775841
www.vaajakoskenapteekki.fi
Tuemme kasvuhakuisia yrityksiä syntymään, sijoittumaan, kehittymään ja kasvamaan Äänekosken alueella –osana Keski-Suomen kasvukeskittymää.
www.businessaanekoski.fi
JYVÄSKYLÄSTÄ PONNISTANUT SUOMALAISEN MAKSAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ PAYTRAIL ON KULKENUT PITKÄN MATKAN STARTUPISTA YHDEKSI KOTIMAISEN VERKKOKAUPAN KESKEISISTÄ INFRASTRUKTUURITOIMIJOISTA. TÄNÄÄN YRITYS ON SUOMEN SUURIN VERKKOMAKSUYHTIÖ JA KÄYTETYIN MAKSUPALVELU, JOKA YHDISTÄÄ VERKKOKAUPAT, KULUTTAJAT JA MAKSUTAVAT TAVALLA, JOSSA KOROSTUVAT LUOTTAMUS, HELPPOUS JA VAHVA ASIANTUNTIJUUS.
Toimitusjohtaja Markus Laurio ja markkinointijohtaja Suvi Tikkanen kuvaavat yrityksen nykytilaa yhdellä sanalla: vahva.
”Olemme paremmassa iskussa kuin koskaan”, Tikkanen kiteyttää.
Vaikka maailmantalouden epävarmuus näkyy myös maksuliikenteessä, Paytrailin toimintaympäristöä ohjaa vielä voimakkaampi megatrendi: digitalisaatio. Verkkokaupan kasvu ei ole pysähtynyt – päinvastoin. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa kokonaismarkkina kasvaa maltillisesti, mutta digitaalinen tilaus ja maksaminen kasvavat kaksinumeroisin luvuin. Sama kehitys näkyy ravintola-alalla, jossa kotiinkuljetus ja verkossa maksaminen kasvattavat osuuttaan nopeasti.
”Emme ole immuuneja taloudelle, mutta digitalisaation voima on niin suuri, että ala kasvaa jatkuvasti. Se on kantanut meitä koko 19 vuoden ajan”, Laurio sanoo.
Korona-aika kiihdytti kehitystä, mutta kyse ei ollut vain poikkeusajan ilmiöstä, vaan pitkästä ja jatkuvasta murroksesta.
Kulttuuri ratkaisee: “enemmän kuin työpaikka”
kertoo.
Yhteisöllisyys näkyy konkreettisesti arjessa: työntekijät voivat käyttää yrityksen tiloja omiin juhliinsa, ja jokaisella on mahdollisuus ohjata pieniä summia valitsemiinsa sponsorointeihin, esimerkiksi lasten harrastuksiin.
”Tämä on tietoinen arvovalinta. Haluamme antaa paljon – ja vastineeksi ihmiset haluavat antaa myös yritykselle”, Laurio sanoo.
Yrittäjähenkisyys on säilynyt vahvana, vaikka yhtiö on kasvanut osaksi kansainvälistä konsernia, ja se näkyy edelleen tekemisen tavassa.
PAYTRAILIN
MENESTYKSEN
YTIMESSÄ EI
KUITENKAAN
OLE PELKKÄ
TEKNOLOGIA, VAAN IHMISET JA KULTTUURI.
Paytrailin menestyksen ytimessä ei kuitenkaan ole pelkkä teknologia, vaan ihmiset ja kulttuuri. Yrityksen keski-ikä on noussut vuosien varrella alle kolmestakymmenestä noin 37 vuoteen, ja samalla työntekijät ovat kasvaneet yrityksen mukana.
”Olemme nähneet ihmisten elämänkaaren täällä: parisuhteet, kodit, perheet. Nykyään juhlat ovat perhepäiviä, ja lastenkin kesken syntyy ystävyyssuhteita”, Laurio
Kilpailuetu piilee osaamisessa
Kilpailuetu rakentuu ennen kaikkea osaamisesta.
”Meillä on alan kovin osaajajoukko Suomessa. Järjestelmät ja laaja-alainen asiantuntijuus tukea asiakkaita sekä kyky ratkaista asiakkaiden ongelmia tulevat kaikki ihmisistä”, Tikkanen korostaa.
Paytrailin asiakaspalvelua pidetään markkinoiden parhaana, ja palvelu ulottuu teknistä maksunvälitystä laajemmalle. Yhtiö toimii verkkokauppiaille kokonaisvaltaisena kumppanina: se hoitaa sopimukset pankkien ja maksutapojen kanssa ja varmistaa, että maksaminen toimii sujuvasti kaikissa tilanteissa.
”Asiakkaiden ei tarvitse tehdä sopimuksia eri toimijoiden kanssa. Me hoidamme kokonaisuuden”, Laurio kuvaa.
Kahdesta kulttuurista yksi vahvempi
Vuonna 2021 toteutettu Checkout Finland -yrityskauppa
oli merkittävä käännekohta. Samalla yhdistyivät kaksi erilaista kulttuuria: Paytrailin asiakaslähtöisyys ja Checkoutin tavoitteellisuus sekä vahva teknologiaosaaminen.
”Se oli kivulias prosessi, mutta lopputulos on parempi kuin kumpikaan erikseen”, Tikkanen ja Laurio toteavat.
Yrityskauppa toi mukanaan myös teknologisen harppauksen ja uudisti organisaatiota vahvistaen entisestään yhtiön asemaa.
Tekoäly muuttaa ostamista ja maksamista
Tekoäly on seuraava suuri murros, ja Paytrailissa sitä hyödynnetään jo laajasti. Sitä hyödynnetään niin ohjelmistokehityksessä kuin laajasti eri toiminnoissa esimerkiksi työn tehostamiseen ja asiakasymmärryksen parantamiseen. Samalla tekoäly muuttaa koko verkkokaupan logiikkaa.
”Olemme siirtymässä kohti maailmaa, jossa tekoäly voi hoitaa koko ostoprosessin alusta loppuun. Kuluttaja antaa luvan, ja agentti tekee
Paytrail lyhyesti
• Perustettu: 2007
ostoksen hänen puolestaan”, Laurio kuvaa.
Tämä kehitys muuttaa myös yritysten näkyvyyttä: hakukoneoptimoinnin rinnalle nousee tekoälyhakujen optimointi, jossa yritysten on varmistettava paikkansa tekoälyn tuottamissa ostopoluissa.
Kyberturvallisuus ja luottamus keskiössä
Maksamisen rooli säilyy muutoksessa keskeisenä.
”Maksunvälittäjiä tarvitaan jatkossakin. Lainsäädäntö, tunnistautuminen ja turvallisuus ovat asioita, joita ei voi ohittaa”, Tikkanen muistuttaa.
Maksaminen on yksi digitaalisen liiketoiminnan kriittisimmistä vaiheista, ja kuluttajien luottamus ratkaisee. Pienikin epävarmuus maksuvaiheessa voi keskeyttää ostoksen, ja siksi turvallisuus ja helppous ovat keskiössä. Tekoälyn yleistyessä myös väärinkäytösten riskit kasvavat, mikä korostaa entisestään alan toimijoiden vastuuta.
Verkkokaupan ja kivijalkakaupan
• Toimiala: verkkomaksaminen ja maksunvälitys
• Asema: Suomen suurin verkkomaksuyhtiö ja käytetyin maksupalvelu
• Asiakkaat: verkkokaupat, palvelut ja sovellukset
• Palvelu: maksutapojen välitys, tilitykset ja kokonaisvaltainen maksamisen ratkaisu
• Omistajuus: osa kansainvälistä maksualan konsernia
• Erityistä: kotimainen asiakaspalvelu ja vahva asema suomalaisessa verkkokaupassa
Markkinointijohtaja Suvi Tikkanen on työskennellyt Paytrailissa siitä lähtien, kun yritys oli toiminut puolisen vuotta, eli 19 vuotta.
Kuva: Anne Kalliola
välinen raja hämärtyy nopeasti. Paytrail kehittää ratkaisuja, joissa sama palvelu kattaa sekä verkko- että fyysisen maksamisen. Samalla maksutapojen määrä kasvaa jatkuvasti mobiilimaksamisesta kansainvälisiin vaihtoehtoihin.
Tarina, joka kasvaa ihmisten mukana
Paytrailin ensi vuonna jo 20-vuotinen historia on samalla tarina suomalaisen verkkokaupan kehityksestä. Yritys on ollut mukana rakentamassa koko toimialan infrastruktuuria aikana, jolloin verkkokauppa oli vasta alkutekijöissään. Tänään se toimii osana eurooppalaista kokonaisuutta, mutta on säilyttänyt vahvan paikallisen identiteetin.
”Tämä on ollut matka, jossa oma kasvu ja yrityksen kasvu kulkevat rinnakkain. Paytrail on yritys, josta saa olla hyvin ylpeä”, sanoo Tikkanen, joka on ollut yrityksen tarinassa mukana puolisen vuotta yrityksen perustamisesta lähtien.
• Tehtävä: tehdä maksamisesta helppoa, turvallista ja sujuvaa sekä tukea asiakkaiden kasvua
• Työllistää: noin 75 henkilöä, pääkonttori Jyväskylässä, toimistot myös Tampereella ja Helsingissä
SUOMEN KYBEROSAAMISKESKUS FICEC (FINNISH CENTER OF EXPERTISE FOR CYBERSECURITY) TARJOAA YRITYKSILLE MAHDOLLISUUDEN VAHVISTAA KYBERTURVALLISUUSOSAAMISTA SEKÄ KEHITTÄÄ LIIKETOIMINTAANSA YHTEISTYÖSSÄ TUTKIMUSORGANISAATIOIDEN JA MUIDEN YRITYSTEN KANSSA. FICEC TOIMII ERITYISESTI DIGITURVALLISUUDEN JA TEKNOLOGIAKEHITYKSEN RAJAPINNASSA, YHDISTÄEN ERI TOIMIJOITA YHTEISTEN HANKEKOKONAISUUKSIEN ÄÄRELLE.
FICECin toimintaa kehitetään osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) ja Jyväskylän yliopiston (JYU) Kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen kehittäminen -hanketta, joka keskittyy alueen kyberturvallisuusosaamisen vahvistamiseen ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen yrityksissä ja yhteiskunnassa. Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa rakennetaan teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvia kyberresilienssiä vahvistavia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokokonaisuuksia (TKI), joiden suunnitteluun ja tekemiseen yritykset voivat osallistua.
FICEC on yhteistyöverkosto, jonka kautta yritykset pääsevät suoraan tekemisiin niin suuryritysten kuin julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Tämä avaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen, pilotointeihin ja kumppanuuksien rakentamiseen. Korkeakouluyhteistyön kautta yritykset pääsevät hyödyntämään uusinta tutkimustietoa
sekä opiskelijaresursseja esimerkiksi tuotekehityksessä tai rekrytointimielessä. Usein yhteistyö konkretisoituu hankkeiden kautta syntyvinä kumppanuuksina.
”Jyväskylän korkeakoulujen tiivis yhteistyö tarjoaa yrityksille vahvan alustan tekoälyn ja kyberturvallisuuden yhteiskehittämiseen. Korkeakoulujen osaamiset täydentävät toisiaan: JYU tuo mukaan syvällisen tutkimus- ja menetelmäosaamisen, Jamk puolestaan soveltavan tutkimuksen, kehittämisen ja läheisen yritysyhteistyön. Yrityksille yhteistyö Jamkin ja JYU:n kanssa tarkoittaa mahdollisuutta hyödyntää uusien ratkaisujen pilotoinnista saatavaa tutkimustietoa liiketoiminnan kehittämisessä”, sanoo projektipäällikkö Antti Teppo
Yrityksille keskeinen lisäarvo syntyy mahdollisuudesta testata ratkaisujaan käytännössä. Tähän korkeakouluissa on tarjota ympäristöjä, joiden avulla yritykset voivat pilotoida ja kehittää uusia teknologiaratkaisujaan vastaamaan markkinoiden tarpeita. Lisäksi yhteistyöverkostossa mukanaolo vahvistaa yrityksen uskottavuutta osana kansallista kyberturvallisuuden ekosysteemiä.
Kokonaisuudessaan FICEC tarjoaa yrityksille alustan, jossa yhdistyvät rahoitus, osaaminen ja verkostot. Oikein
hyödynnettynä se voi toimia merkittävänä kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittajana erityisesti kyberturvallisuuden ja tekoälyn kaltaisilla nopeasti kehittyvillä aloilla. Tästä hyvänä esimerkkinä on valmisteilla oleva AI CYBER –hankekokonaisuus, jossa tutkitaan ja kehitetään tekoälyn hyödyntämistä kyberturvallisuuden varmistamisessa. Jamkissa tekoälyteemaa viedään käytäntöön muun muassa AI-Loikka ja Robocoast EDIH projekteissa, joissa tavoitteena on vahvistaa teollisuuden ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Kirjoittajat: Heli Sutinen ja Sannina Salin.
FICEC pähkinänkuoressa
• Valtakunnallinen kyberturvallisuuden osaamis- ja yhteistyöverkosto
• Taustalla Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto
• Tavoitteena vahvistaa Suomen kyberturvallisuusosaamista ja -kyvykkyyttä
• Yhdistää korkeakoulut, yritykset ja julkiset toimijat keskittyen koulutukseen, tutkimukseen ja käytännön ratkaisuihin
• Vinkki: ota kuunteluun Kyberin ytimessä -podcast Spotifyssa
SUOMI JA EUROOPPA OVAT IRTAANTUNEET NOPEAAN TAHTIIN VENÄLÄISESTÄ ENERGIASTA.
NYT VASTAAVA IRTIOTTO PITÄISI TEHDÄ AMERIKKALAISISTA JA KIINALAISISTA DIGIJÄTEISTÄ,
SANOO KOKOOMUKSEN EUROPARLAMENTAA-
RIKKO AURA SALLA.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT AHU YIGIT
Ajatus siitä, että Euroopassa luovuttaisiin muun muassa Microsoftin, Googlen, Metan ja TikTokin käytöstä ja tilalle haettaisiin täkäläisiä vaihtoehtoja, tuntui vielä muutama vuosi sitten lähinnä vitsiltä.
Donald Trumpin toinen presidenttikausi on kuitenkin osoittanut, että aiemmin liki mahdottomana pidetyt visiot – kuten ”kill switch”-tyyppiset palvelujen katkaisut – voivat hyvinkin toteutua.
Viimeisen puolen vuoden aikana EU:n sisällä onkin alettu keskustella tosissaan siitä, että Euroopan pitäisi irtaantua digijättien talutusnuorasta ja seistä tälläkin toimialalla omin jaloin..
Konkretiaakin on jo saatu, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti helmikuussa Ranskan valtionhallinnon siirtyvän asteittain eurooppalaisten digialustojen ja pilvipalveluiden käyttäjäksi. Nopean ja rohkean linjanvedon odotetaan saavan piakkoin jatkoa muissakin EU-maissa.
Tuttu ei ole enää turvallista
Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan Ranskan päätös on juuri sellainen esimerkki, mitä Eurooppa nyt tarvitsee.
”Eurooppalaisia pilvi-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja on jo tarjolla. Nyt on vain löydyttävä rohkeutta ja siirryttävä asteittain niiden käyttäjäksi. Uusien asiakkuuksien kautta täkäläiset yritykset pääsevät kasvu- ja kehitysuralle, ja voivat haastaa amerikkalaiset toimijat entistä
paremmin”, Salla sanoo.
Samalla hän muistuttaa, että kill switchistä on saatu Euroopassakin jo esimakua, kun Visa ja Mastercard pätkivät luottokorttipalvelujaan Venäjäpakotteiden yhteydessä. Saman voi kuulemma tehdä myös Microsoft, jos se kokee eurooppalaisten päätösten rajoittavan liikaa yhtiön toimintaa.
”Jokainen voi miettiä, mitä tällainen palvelukatkos tarkoittaisi esimerkiksi Suomessa, jossa sekä yritykset että julkinen sektori pyörivät lähes täysin Microsoftin varassa. Vanhaan jääminen on tietysti helppoa, mutta se ei välttämättä ole enää turvallista”, Salla muistuttaa.
Ensimmäisen kauden europarlamentaarikko vertaa tilannetta Euroopan irtaantumiseen venäläisestä fossiilienergiasta. EU:n energiaomavaraisuus on nyt aivan toisella tasolla kuin vielä neljä vuotta sitten.
”Digijättien kanssa olisi toimittava samalla tavoin. Alati kallistuvat lisenssimaksut pitää käyttää eurooppalaisten yritysten kehittämiseen.”
Pitkälti avoimen lähdekoodin ratkaisuihin perustuva digiloikka ei kuitenkaan onnistu pelkällä patistelulla. Tämän tiedostaa myös EU-parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan pääneuvottelijaksi nimetty Salla.
Nykyistä digisääntelyä on selkiytettävä ja tietosuoja-asetusta höllennettävä, ettei se jarruta liikaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Samalla on varmistettava eri rajapintojen standardit, jotta eurooppalaiset palvelut toimivat saumattomasti yhteen.
Myös julkisten hankintojen kriteerejä pitäisi muokata niin, että kunnat, kaupungit ja valtiot voivat helpommin valita eurooppalaisia vaihtoehtoja.
”Muutoksen pitää lähteä liikkeelle nimenomaan julkisen sektorin puolelta. Ei kuitenkaan kertarysäyksellä, vaan asteittain ja nykyisten lisenssien umpeutuessa.”
Ranskan ohella muun muassa Belgia ja Hollanti ovat jo tällä tiellä. Sinne on suuntaamassa vahvasti myös Saksa, jossa digitalisaatio on edennyt monia muita euromaita verkkaisemmin.
”Nyt tämä hidastelu kääntyy Saksan eduksi, sillä he voivat siirtyä uusiin järjestelmiin monia muita maita helpommin. Niiden kehittämiseen satsaa vahvasti muun muassa Deutche Telecom.”
Raha on tärkein motiivi
Aura Sallan pesti parlamentin digisääntelyn yksinkertaistamispaketin pääneuvottelijana on nostattanut myös kritiikkiä ja epäilyksiä riippumat-
KUKA: Kokoomuksen europarlamentaarikko, reservin ylikersantti. Työskennellyt Euroopan komissiossa talouskomissaari Jyrki Kataisen kabinetissa sekä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin erityisneuvonantajatiimissä vuosina 2014–2020. Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja 2018–2020.
Metan EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja 2020–2023.
KOULUTUS: Valtiotieteiden tohtori
PERHE: Aviomies sekä 2- ja 4-vuotiaat lapset.
HARRASTUKSET: Lukeminen, elokuvat ja liikunta.
tomuudesta. Hän oli kevääseen 2023 saakka Metan leivissä huolehtien muun muassa teknologiajätin EU-lobbauksesta.
Sallan mukaan Meta-vuosista on päinvastoin etua, sillä niiden aikana kirkastuivat globaalien teknologiajättien motiivit, tavoitteet ja toimintatapojen erot eurooppalaisiin nähden. Amerikkalaisille sääntely on lähinnä kilpailun rajoittamista, eurooppalaisille puolestaan yhteisiä pelisääntöjä, bisnesetiikkaa ja yksilönsuojaa.
”Amerikkalaisten some- ja digijättien ainoa tavoite on tehdä keräämällään datalla mahdollisimman paljon rahaa. Euroopassa datan käytössä korostuu pitkäjänteinen yritysvastuu”, Salla tiivistää.
Euroopan haasteena onkin se, kuinka kuroa kiinni globaalien digijättien ottama etumatka. Ne ovat keränneet meistä käyttäjätietoa jo vuosikymmeniä, hyödyntäneet tätä ilmaista dataa profiloinneissaan ja myyneet sitä myös eteenpäin.
Sallan mukaan datan arvo on verrattavissa vaikkapa maamineraaleihin –tosin sillä erotuksella, että olemme jakaneet – ja jaamme sitä edelleen –ilmaiseksi erilaisten sovellusten kautta.
”Jokaisen kannattaa miettiä, miten Yhdysvaltain nykyhallinto ja Maga-liike voivat tätä dataa halutessaan hyödyntää.”
Energiainfrastruktuuriin ja energiantuotantoon tehdyt investoinnit ovat käynnistäneet kiihtyvään tahtiin myös datakeskushankkeita eri puolille Suomea.
Ne ovat olleet piristysruiske etenkin heikosta työllisyystilanteesta kärsivillä paikkakunnilla. Meta-taustan omaavan europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan datakeskuksissa on myös riskejä.
Työtä ja verotuloja on toki tarjolla rakennusvaiheessa, mutta sen jälkeen hyödyt ja tulovirrat matkaavat pitkälti Euroopan ulkopuolelle.
”Datakeskukset ovat pelkkiä varastoja, joiden rakentajat liikkuvat ennen kaikkea halvan sähkön perässä. Datakeskuksiin liittyviä riskejä pitäisi katsoa paljon laajemmin ja pidemmällä aikajänteellä eteenpäin.”
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Useimmat meistä ovat jo tehneet tuttavuutta jonkin geneerisen tekoälysovelluksen, kuten
Copilotin tai ChatGPT:n kanssa. Keskustelu chatbottien kanssa on sekin ollut arkipäivää jo vuosien ajan.
Työpaikalla tai kotikonttorilla tekoälysovelluksilla hoidetaan jo monia rutiinitehtäviä, joissa se näyttääkin kiistatta tehokkuutensa. Työ, joka veisi manuaalisesti jopa päiväkausia, hoituu tekoälyn avulla muutamassa minuutissa.
Mitalilla on kuitenkin kääntöpuolensa, muistuttaa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professoriksi viime syksynä nimitetty Markus Miettinen.
Nokia-, IoT- ja yliopistotaustan omaavan tietoturvatohtorin mukaan tekoäly on parhaimmillaan oivallinen työkalu, mutta samalla myös entistä haastavampi tietoturva- ja kyberriski.
”Tekoäly tehostaa tuottavuutta, mutta valitettavasti se tekee sitä samaa myös kyberrikollisten leirissä. Sen avulla voi esimerkiksi rakentaa entistä vaikeammin havaittavia haittaohjelmia, tietojenkalasteluviestejä tai valelaskuja”, Miettinen listaa.
Entistä osuvampia AI-iskuja
Takavuosina Suomi oli pienen ja eksoottisen kielestä ansiosta monia muita maita parem-
massa turvassa. Tekoälyn kehittyessä tämäkin etu alkaa olla menetetty.
”Esimerkiksi huijausviestit ja -laskut eivät enää kompastu kömpelöön kieli- tai ulkoasuun. Suomalaiset ovat tietoturvan suhteen jo varsin valveutuneita ja varovaisia. Jatkossa on kuitenkin oltava entistä tarkempana.”
Syytä onkin, sillä sopivasti koulutettu AI-agentti voi tunkeutua yrityksen kriittisiin järjestelmiin, kuten tuotannonohjaukseen, laskutustietoihin tai vaikkapa avainhenkilöiden kalentereihin. Niiden kautta saattaa raottua reitti yrityksen bisnestietoihin ja jopa pankkitilille saakka.
”Takavuosina haittaohjelmilla pyrittiin häiritsemään yritysten toimintaa ja esittämään sitten lunnasvaatimuksia. Nyt yksittäisen koneen sijasta voidaan ohjata kokonaisia tuotantoprosesseja rikollisten haluamaan suuntaan. Ja vieläpä niin, ettei muutosta paikan päällä edes huomata”, Miettinen maalailee.
Koulutus kaiken keskiössä
Viime vuosien tekoälykeskustelussa on erottunut selkeästi kaksi leiriä, jossa ”AI-uskovaiset” näkevät riskien sijaan lähinnä mahdollisuuksia.
Epäilijät puolestaan maalailevat kauhukuvia siitä, millaista vahinkoa virheellisellä datalla
koulutettu ja sitä käyttävä tekoäly voi saada aikaiseksi. Monia hirvittää myös ajatus tekoälyverkostoista, jotka kouluttavat toinen toisiaan.
Miettinen asemoi itsensä kahden koulukunnan puoliväliin. Tekoäly on osoittautunut monissa tehtävissä oivaksi kumppaniksi ja elintärkeäksi apulaiseksi muun muassa tietoturvauhkien torjunnassa.
Suurimmat riskit liittyvät tietoturvaprofessorin mukaan tekoälyn kouluttamiseen. Kasvava osa verkossa olevasta datasta on tekoälyn tuottamaa – ja kasvava osa siitä on tietoisesti virheellistä disinformaatiota.
”Tekoäly ei osaa vastata ”en tiedä”. Niinpä se saattaa vastata jotain sattumanvaraista, joka voisi sopia vastaukseksi.”
Miettisen mukaan juuri tässä tarvitaan ihmisen ohjauksen lisäksi valvontaa: Onko mallin antama vastaus oikea tai edes järkeenkäypä?
”Tekoälyn kouluttajalla ja käyttäjällä on oltava varma tieto siitä, mistä data tulee ja onko sen käyttäminen turvallista.”
Digialustoissa on pohtimisen paikka
Kokonaan toisen luokan lisähuoli on Suomen ja Euroopan riippuvuus globaaleista digijäteistä. Viimeiset 12 kuukautta ovat paljastaneet koruttomasti, että aiemmin mahdottomalta tuntuneet datanhallintariskit voivat konkretisoitua myös amerikkalaisyritysten kohdalla, mikäli täkäläinen meno ja sääntely eivät niitä miellytä.
”Meillä Euroopassa fokus oli pitkään lähinnä tieto- ja kyberturvassa. Vasta maailmanpolitiikan mullistukset saivat meidät huomaamaan näiden teknologiakumppanuuksien strategiset ongelmat ja vaihtoehtojen vähäisyyden”, Miettinen toteaa.
Yksi voimannäyte digijättien mahdista saatiin helmikuun alussa. Tuolloin Elon Muskin omistama Space X-yhtiö esti Venäjän armeijaa käyttämästä Starlink-satelliittiensa internet-palvelua Ukrainan sodassa. Se sai monet miettimään, mitä muuta digimaailmassa voi tapahtua muutamalla napin painalluksella.
Heidän joukossaan oli myös Markus Miettinen.
”Nyt on muutenkin hyvä hetki pohtia, millaista tietoa jaamme näiden digijättien alustoilla. Esimerkiksi bisneskriittistä aineistoa ei todellakaan kannata pyöritellä kotikoneen ChatGPT:ssä.”
Suomen tekoälyvisioissa on ideaa
Suomesta on leivottu viimeiset pari-kolme vuotta tekoälyn mahtimaata ja linjaus on kuultu hiljattain myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) suusta.
Puheet talouden uudesta kivijalasta eivät ole tuulesta temmattuja, sillä Pohjolan perukoilla on jo syttynyt useita AI-tähtiä ja lisää on vielä tulossa.
Muun muassa Saksassa tutkijana työskennellyt, siellä väitellyt ja ennen Jyväskylän pestiä IT-tietoturvan professorina Frankfurt University of Applied Sciences -korkeakoulussa työskennellyt Miettinen uskoo hänkin Suomen mahdollisuuksiin.
”Euroopassa AI-tuotteissa korostuvat yksityisyyden ja demokratian suoja aivan eri painolla kuin Yhdysvalloissa. Minusta Suomen mahdollisuus on siinä, että voimme tuottaa vastuullisempia tekoälytuotteita. Ja toivon mukaan mahdollisimman monet ovat niistä valmiita myös maksamaan.”
Suomalaisyrityksiä on kuluvalla vuosikymmenellä kannustettu kiivaasti AI-teknologian pariin, jotta saisimme tuottavuuden nousuun eivätkä kilpailijat saisi liiaksi etumatkaa.
Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Markus Miettisen mukaan esillä olleet perustelut ovat täysin relevantteja. Maltti kuuluu kuitenkin olevan valttia. AI-junaan ehtii edelleen ja sinne pitää suunnata harkituin askelin.
”Tekoälyhankkeita ei kannata käynnistää pelkästään myyntimiesten puheiden perusteella, vaan asioista pitää ottaa itsekin selvää”, hän tähdentää.
Sama rohto kuuluu purevan myös AI-ratkaisujen ja -toimintojen käyttöönottoon.
”Toimittajan kehujen ja vakuuttelujen rinnalle on hyvä hankkia myös ulkopuolisen asiantuntijan näkemyksiä.”
We renew the everyday
Toteuta tulevaisuuden pakkaustavoitteesi UPM Specialty Materialsin kanssa.
Lue lisää: upmspecialtymaterials.com
Siivouspalvelut yrityksille ja taloyhtiöille
Keski-Suomessa ja Savossa
Kuopio 0400 164 551
Jyväskylä 0400 374 481
• Savupiipun määräaikaistarkastukset
• Drone videokuvaukset
• Lujuustekninen tarkastelu
• Turvalaitteiden määräaikaistarkastukset
• Korjaukset ja huollot
• Asiantuntujapalvelut
SST- TEAM, Suomen savupiipputuote Oy www.sst-team.fi
Finnish Operations Centerin toimitusjohtaja Teemu Anttila.
NATO-HANKINNAT MUODOSTAVAT NOPEASTI KASVAVAN, JOPA SADAN MILJARDIN EURON MARKKINAN, JOKA ULOTTUU PALJON PUOLUSTUSTEOLLISUUTTA LAAJEMMALLE. FINNISH OPERATIONS CENTERIN TEEMU ANTTILAN MUKAAN ERITYISESTI PK-YRITYKSILLÄ ON NYT AITO MAHDOLLISUUS OTTAA PAIKKANSA KANSAINVÄLISESSÄ NATO-EKOSYSTEEMISSÄ. MUKAAN PÄÄSEMINEN EI KUITENKAAN OLE YKSINKERTAISTA, JA SIKSI SUOMALAISYRITYKSILLE ON TARJOLLA MYÖS TUKEA.
Naton hankinnat mielletään usein asejärjestelmiksi ja puolustusteknologiaksi, vaikka markkina on huomattavasti laajempi. Se tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia myös keskisuomalaisille pk-yrityksille.
“Nato-markkinat ovat muutakin kuin puolustusteknologiaa: tarpeita on bussikuljetuksista cateringiin ja elintarvikkeisiin. Kyse on valtavasta, monialaisesta ekosysteemistä”, sanoo Finnish Operations Centerin perustaja ja toimi-
tusjohtaja Teemu Anttila
Nato-hankintojen volyymi on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vielä hiljattain Euroopassa hankintojen arvo oli noin 60 miljardia euroa, mutta arviot liikkuvat nyt jo noin 100 miljardissa eurossa. Kasvun odotetaan jatkuvan geopoliittisen tilanteen ja puolustuskyvyn vahvistamisen vauhdittamana. Samalla myös siviilipuolen tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa.
Mahdollisuuksia monille toimialoille
Nato-hankinnat eivät edellytä toimimista puolustusalalla, vaan mukaan pääsee laajasti eri toimialoilta.
Anttilan mieleen on jäänyt esimerkki
“Esimerkiksi pelkästään elintarviketeollisuuden osuus voi olla miljardiluokkaa. Silti Suomesta ei ollut yhtään yritystä tarjoamassa tähän segmenttiin. Emme voi jäädä tämän markkinan ulkopuolelle”, Anttila korostaa.
Pohjois-Suomessa järjestetyistä harjoituksista, joissa joukkojen kuljetuksia hoitivat ulkomaiset siviilibussit, vaikka palvelua olisi voinut tarjota paikallinen yritys.
“Paikalliset yrittäjät ihmettelivät, miksi hollantilainen toimija hoitaa kuljetukset. Syy oli yksinkertainen: he olivat mukana Nato-portaalissa ja näkyvillä”, Anttila kertoo.
Hyötyjä syntyy myös paikallisesti, kun esimerkiksi harjoitusten aikana alueen ravintolat ja palveluyritykset saavat uusia asiakkaita.
Laatu on Suomen valtti
Suomalaisyrityksillä on Anttilan mukaan selkeä kilpailuetu: korkea laatu ja luotettavuus.
“Puolustusmarkkinassa ratkaiseva tekijä ei ole aina hinta, vaan laatu. Tässä suomalaiset yritykset ovat erittäin vahvoilla”, hän sanoo.
Erityisesti arktinen osaaminen, digitalisaatio ja korkean teknologian ratkaisut kiinnostavat Nato-ympäristössä, mutta myös perinteisempi teollisuus ja palvelut voivat löytää paikkansa.
Mukaan pääsy vaatii valmistautumista
Vaikka mahdollisuuksia on paljon, Nato-markkina ei ole yrityksille suoraviivainen.
“Tämä ei ole aina helppoa. Kanavia on paljon, toimintatavat vaihtelevat ja tieto on osin hajallaan”, Anttila sanoo.
Hankintaprosessit voivat sisältää useita vaiheita tietopyynnöistä tarjouskilpailuihin, ja osa hankinnoista edellyttää ennakkoon rakennettua luottamusta tai turvallisuusvaatimusten täyttämistä.
“Meidän rooli on auttaa yrityksiä tunnistamaan oikeat kanavat, ymmärtämään prosesseja ja pääsemään liikkeelle”, Anttila kertoo.
Näkyvyys ratkaisee
Yksi keskeinen haaste on tiedon ja näkyvyyden puute. Nato käyttää useita hankintakanavia, kuten NSPA:ta (hankinta- ja logistiikkavirasto) ja NCIA:ta (digitaalinen infrastruktuuri), mutta osa hankinnoista tapahtuu myös jäsenmaiden kautta.
Yrityksille tärkeintä on tunnistaa omalle liiketoiminnalle relevantit kanavat ja verkostoitua.
“Ei tarvitse olla kaikkialla. Riittää, että tunnistaa tärkeimmät kanavat ja on siellä aktiivinen”, Anttila painottaa.
Yksi konkreettinen keino on Nato-portaali, jossa yritys voi luoda profiilin osaamisestaan.
“Teimme erään suomalaisyrityksen kanssa portfolion, ja jo kahdessa päivässä tuli ensimmäinen yhteydenotto. Se kertoo, että kysyntää on”, Anttila kertoo.
Keski-Suomella hyvät lähtökohdat
Alueellinen aktiivisuus on ratkaisevaa. Kauppakamarit, kehitysyhtiöt ja yritysverkostot voivat auttaa yrityksiä mukaan markkinaan.
“Usein liikkeelle lähdetään muutaman aktiivisen yrityksen kautta. Sen jälkeen syntyy verkostoja, jotka vetävät muitakin mukaan”, Anttila sanoo.
Keski-Suomessa vahvuuksia löytyy esimerkiksi teollisuudesta, teknologiasta ja palveluista – osaamisesta, jolle on kysyntää Nato-markkinassa.
Pitkäjänteinen mahdollisuus
Nato-yhteistyö ei ole yksittäinen projekti, vaan pitkän aikavälin markkina. Puolustuskyvykkyyden rakentaminen ja varastojen täydentäminen vie vuosia.
Samalla Nato-markkina voi toimia ponnahduslautana laajemmille kansainvälisille markkinoille.
”Kun yritys pääsee mukaan Nato-ekosysteemiin, se avaa ovia myös muihin verkostoihin ja asiakkuuksiin”, Anttila tiivistää.
Finnish Operations Center (FOC) auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan Nato-markkinaan. Se opastaa yrityksiä Nato-hankintakanavien ja -prosessien ymmärtämisessä, auttaa tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia sekä tukee verkostoitumisessa ja markkinatiedon hyödyntämisessä. Lisäksi FOC tarjoaa käytännön työkaluja, kuten yrityksen kypsyysarviointimallin, jonka avulla yritys voi arvioida valmiuksiaan puolustusmarkkinaan.
FOC:n palvelut on suunnattu erityisesti pk-yrityksille, joilla on osaamista ja kiinnostusta kansainvälisille puolustus- ja Nato-markkinoille. Liikkeelle pääsee kartoittamalla oman osaamisen ja rekisteröitymällä Nato-järjestelmiin, ja FOC tukee yritystä prosessin kaikissa vaiheissa.
FOC:n toimitusjohtaja ja perustaja Teemu Anttila on puolustusja tietotekniikka-alan kokenut johtaja. Hänellä on laaja tausta Puolustusvoimien, ministeriöiden ja yksityisen sektorin vaativista johtotehtävistä. Anttila on toiminut muun muassa Puolustusministeriön CIO:na, johtanut puolustusliiketoimintaa pohjoismaisessa ICT-konsernissa sekä osallistunut kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Hän on erikoistunut strategiseen johtamiseen, tietojohtamiseen sekä vaativiin ICT- ja puolustushankkeisiin.
KESKI-SUOMESSA ON LÄHDETTY SYSTEMAATTISESTI RAKENTAMAAN YRITYKSILLE REITTEJÄ PUOLUSTUS- JA NATO-MARKKINOILLE. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN VETÄMÄ ARCTIC PERFORMANCE NETWORK (APN) KOKOAA YHTEEN YRITYKSIÄ, TUTKIMUSTA JA KOULUTUSTA. TAVOITTEENA ON LUODA EDELLYTYKSIÄ UUDELLE LIIKETOIMINNALLE NOPEASTI KASVAVALLA SEKTORILLA.
“Kun Suomi liittyi Natoon, nähtiin nopeasti, että tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös meidän alueen yrityksille”, kertoo ohjelmapäällikkö Sanna Laakso Jyväskylän kaupungilta.
Verkoston rakentaminen ei lähtenyt tyhjästä. Taustalle tehtiin selvitys alueen osaamisesta, jonka pohjalta tunnistettiin kolme keskeistä vahvuusaluetta: suorituskyky, arktiset ratkaisut ja kyberturvallisuus.
“Halusimme ensin ymmärtää, mitä osaamista alueella on. Näiden kärkien ympärille on sitten lähdetty rakentamaan toimintaa,” Laakso kertoo.
Keski-Suomessa erityisesti kyberturvallisuus on vahva osaamisalue, jota on kehitetty pitkään korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä. Laakson mukaan kyberosaaminen liittyy nykyisin lähes kaikkeen teknologiaan.
“Kyberturvallisuus on läpileikkaava teema. Lähes kaikesta teknologiasta löytyy siihen liittyvä ulottuvuus”, hän sanoo.
Vahvan perinteisen puolustusteollisuuden ja kyberin lisäksi Keski-Suomessa on erinomaista osaamista suorituskykyyn liittyvissä teemoissa.
”Vaikka teknologia kehittyy, se ei korvaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä vaan kentällä tarvitaan edelleen
ihmistä. Suorituskykyosaaminen tukee sekä puolustusteollisuuden että siviiliyhteiskunnan tarpeita”, Laakso korostaa.
Kaksikäyttöratkaisut keskiössä
APN:ssä korostetaan, että puolustusmarkkina ei tarkoita pelkästään raskasta puolustusteollisuutta. Kaksikäyttötuotteet – eli ratkaisut, jotka toimivat sekä siviili- että turvallisuuskäytössä – ovat keskeisessä roolissa.
“Ei tarvitse lähteä tekemään kaikkein vaativinta puolustusteknologiaa.
EU:n ja Nato-maiden hankinnoissa tarvitaan laajasti erilaisia tuotteita ja palveluja elintarvikkeista teknologiaratkaisuihin”, Laakso muistuttaa.
Verkoston työssä keskeistä on myös alihankintaketjuihin kiinnittyminen. Usein markkinaan päästään mukaan suurempien veturiyritysten kautta.
“Ekosysteemityö on tärkeää. Pyrimme siihen, että veturiyritykset löytävät alueelta osaajia ja yritykset pääsevät sitä kautta mukaan markkinaan”, Laakso kertoo.
Realiteetit tunnistettava
Vaikka mahdollisuuksia on, Laakso
korostaa realismia. Puolustus- ja Nato-markkina ei ole helposti lähestyttävä eikä avoin kaikille sellaisenaan.
“Kyse ei ole oikotienä toimivasta markkinasta. Ala on protektionistinen ja vaativa. Yrityksellä pitää olla aito halu ja kyky lähteä mukaan,” hän sanoo.
Myös hankintamallit voivat olla monimutkaisia, ja markkinaan pääsy vaatii usein pitkäjänteistä työtä, verkostoja ja oikea-aikaista liikkeellelähtöä.
Verkosto tukee alkuvaiheessa
APN:n rooli on tukea yrityksiä alkuun ja tarjota tietoa sekä kontakteja. Verkosto järjestää muun muassa verkottumistilaisuuksia, joissa yritykset pääsevät tapaamaan veturiyrityksiä ja asiantuntijoita.
“Me emme voi viedä yrityksiä suoraan markkinaan, mutta voimme auttaa ymmärtämään sitä ja löytämään oikeat kontaktit,” Laakso kuvaa.
Verkostoitumistapahtumia järjestetään noin neljä kertaa vuodessa, ja niissä keskitytään erityisesti alihankintaketjuihin ja ajankohtaisiin tarpeisiin.
Lisäksi yrityksiä ohjataan innovaatiorahoituksen ja Naton kiihdyttämötoiminnan pariin, jossa kehitetään uusia
ratkaisuja kansainväliseen käyttöön.
Kohti kansallista toimintamallia
Tällä hetkellä rakennetaan myös laajempaa kokonaiskuvaa suomalaisesta osaamisesta. Tavoitteena on luoda kansallinen toimintamalli, jossa yritykset saavat tarvitsemansa tuen yhdeltä luukulta.
“Yritykselle ei ole oleellista, missä palvelu fyysisesti sijaitsee. Tärkeintä on, että se saa oikean tuen esimerkiksi testaukseen ja markkinoille pääsyyn,” Laakso sanoo.
Verkostossa on mukana jo yli 80 toimijaa, ja tavoitteena on tehdä toiminnasta pysyvää. Puolustus- ja kaksikäyttömarkkina nähdään Keski-Suomessa yhtenä alueen kasvun mahdollisuuksista, ja kehitystä tarkastellaan pitkäjänteisesti.
Samalla kehitys tukee laajemmin alueen elinvoimaa ja turvallisuutta.
“Kaksikäyttöratkaisuissa yhdistyvät liiketoiminta ja yhteiskunnan resilienssi, mikä tekee kokonaisuudesta monella tapaa kiinnostavan,” Laakso tiivistää.
Arctic Performance Network on Jyväskylän kaupungin vetämä puolustus- ja kaksikäyttöteknologian verkosto, joka kehittää yritysten toimintaympäristöä ja tukee liiketoiminnan kasvua nopeasti kehittyvällä alalla. Verkosto yhdistää yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja teollisuuden toimijat sekä edistää verkostoitumista, tiedon jakamista ja kansainvälistymistä.
Keski-Suomen puolustus- ja kaksikäyttöteknologiaverkosto kokoaa yhteen eri toimijat yhteiskehittämään uusia innovaatioita ja ratkaisuja. Kaksikäyttö tarkoittaa tuotteita ja palveluita, jotka toimivat arjessa, mutta tukevat myös turvallisuutta poikkeustilanteissa. Panostukset näihin ratkaisuihin avaavat
Jyväskylän kaupungin ohjelmapäällikkö Sanna Laakso.
yrityksille uusia markkinoita ja vahvistavat alueellista elinvoimaa.
Verkoston keskeiset osaamisalueet ovat sotilaan suorituskyky, arktinen resilienssi ja kyberturvallisuus. Näihin liittyy osaamista muun muassa fysiologiasta ja mittaamisesta, kriisinkestävästä infrastruktuurista sekä kyberuhkien torjunnasta ja turvallisten teknologioiden kehittämisestä.
APN tarjoaa yrityksille innovaatioympäristöjä, verkostoja, tapahtumia ja ajankohtaista markkinatietoa. Se tukee yhteishankkeiden syntymistä ja auttaa yrityksiä löytämään kumppaneita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Verkosto on avoin kaikille puolustus- ja kaksikäyttösektorista kiinnostuneille.
TEKOÄLYSTÄ PUHUTAAN JUURI NYT TUOTTAVUUDEN JA KILPAILUKYVYN NÄKÖKULMISTA. VÄHEMMÄLLE HUOMIOLLE JÄÄ USEIN TEKOÄLYN TIETOTURVARISKIT JA NIIDEN MONET ERI ULOTTUVUUDET. RISKIT OVAT ERILAISIA SEN MUKAAN, ONKO ORGANISAATIO TEKOÄLYN KÄYTTÄJÄ, HANKKIJA VAI KEHITTÄJÄ. JUURI SIKSI MYÖS JOHDON TULEE TARKASTELLA TEKOÄLYÄ NÄIDEN ROOLIEN KAUTTA.
Organisaatio tekoälyn käyttäjänä
Tämä on monelle organisaatiolle tuttu rooli: henkilöstö hyödyntää ChatGPT:tä, Copilotia tai muita AI-työkaluja sisällöntuotantoon, tiedonhakuun, analysointiin ja ideointiin. Riskinä ei ole kyberhyökkäys, vaan se, että palveluun syötetään tietoa, jota sinne ei pitäisi päätyä. Henkilötiedot, luottamuksellinen asiakasdata, sopimukset, sisäiset muistiot tai muut salaisuudet voivat vuotaa väärään paikkaan jo pelkästään huolimattoman käytön seurauksena. Lisäksi tekoäly voi tuottaa hyvin vakuuttavaa mutta kuitenkin virheellistä sisältöä.
Siksi olennaista ei ole vain parhaan tehokkuuden saavuttaminen, vaan tarve ohjeistaa, kouluttaa ja valvoa tekoälyn asianmukaista käyttöä. Jokaisessa organisaatiossa tulisi olla selkeät linjaukset siitä, mitä eri tekoälypalveluihin saa syöttää ja mihin käyttötarkoituksiin niitä voi hyödyntää.
Jo tekoälyasetus vaatii tekoälylukutaitoa kaikilta sitä käyttäviltä ja hyödyntäviltä henkilöiltä.
Organisaatio tekoälyn hankkijana
Kun organisaatio ostaa ohjelmiston, laitteen tai palvelun, jossa tekoäly on osa ratkaisua, kyse ei ole vain uusien ominaisuuksien hankinnasta. Hankinnan myötä saadaan myös uusia riippuvuuksia ja riskejä. Missä dataa käsitellään? Käytetäänkö sitä mallin kouluttamiseen? Miten käyttöoikeu-
det, lokitus ja päivitykset on hoidettu? Entä mitä tapahtuu, jos tekoäly tekee virheen tai toimii odottamattomasti?
Tärkeää on tunnistaa myös mahdollinen tekoälyn varjokäyttö. Organisaatio on aina lopulta itse vastuussa käyttämistään tekoälypalveluista ja niiden mahdollisesti aiheuttamista ongelmista. Tekoälyhankinta on siis myös tietoturva-, sopimus- ja riskienhallintakysymys.
Organisaatio tekoälyn kehittäjänä
Tämä koskee sekä organisaatioita, jotka rakentavat omia AI-ratkaisuja, että niitä, jotka käyttävät tekoälyä ohjelmistokehityksen tukena. Kehittäjien työssä riskit kohdistuvat esimerkiksi lähdekoodin, arkkitehtuurin, rajapintojen, tietokantarakenteiden ja salaisuuksien suojaamiseen. Kyse onkin usein yrityksen tai sen asiakkaiden IPR:n hallintaan liittyvistä asioista.
Myös tekoälyn tuottama koodi voi sisältää haavoittuvuuksia, virheitä tai lisenssiriskejä. Kehittäjän roolissa keskeistä onkin, että tekoälyä ei käytetä oikotienä tehokkaaseen ohjelmistokehitykseen, vaan osana hallittua kehitysprosessia. Esimerkiksi muutosten jäljitettävyys on olennainen osa turvallista ohjelmistokehitystä myös tekoälyä hyödynnettäessä. Kehitystyössä ratkaisevaa on, miten tiedot suojataan ja miten tekoälyä käytetään osana turvallista ohjelmistokehitystä ilman, että tarvittavat kontrollit ohitetaan tehokkuuden nimissä.
Yritysjohdon näkökulmasta ydinkysymys on lopulta yksinkertainen: onko organisaatio tunnistanut, missä rooleissa se tekoälyä hyödyntää ja mitä riskejä kuhunkin rooliin liittyy?
Tekoälyn tietoturva ei ole vain IT:n tai kehittäjien asia, vaan johtamisen, hankintojen, sopimusten ja kokonaisvaltaisen osaamisen kysymys. Organisaatio, joka tunnistaa oman roolinsa käyttäjänä, hankkijana ja kehittäjänä, pystyy hyödyntämään tekoälyä huomattavasti turvallisemmin kuin se, joka näkee asian vain uutena tehokkuuden välineenä.
Pekka Vepsäläinen, tietoturvakonsultti, Tikkasec Oy
Kirjoittaja on jyväskyläläinen yrittäjä, joka auttaa yrityksiä ja julkisia organisaatioita niin tietoturvan ja tietosuojan hallintamallien kehittämisessä kuin johdon ja henkilöstön koulutuksessakin.
Varmista nämä kolme asiaa
Tekoälyn tietoturva ei ala käytetystä teknologiasta vaan arkisista asioista: mitä tietoja syötämme, mihin kaikkialle tekoäly pääsee ja mitä se saa tehdä. Kun nämä kolme asiaa ovat selvillä, tekoälyllä saavutetaan hallittavampi tuottavuusloikka.
Aloita tästä: tee näkyväksi, mille datalle ja millä keinoin tekoälyä käytetään, päätä hyväksytyt työkalut ja käyttöehdot, sekä määritä agenttien ja integraatioiden oikeudet “minimiin”. Lopuksi varmista lokitus ja toimintamallit poikkeamia varten, aivan samaan tapaan kuin muussakin tietoturvassa.
Tarjoamme laadukkaat asianajopalvelut yrityksille, julkisyhteisöille ja yksityishenkilöille 20 vuoden kokemuksella.
Millaista oikeudellista apua tarvitset?
Ota rohkeasti yhteyttä, autamme mielellämme.
• Liike-elämän riitojen ratkaisu ja oikeudenkäynnit
• Välimiesmenettelyt
• Työoikeus
• Kiinteistö- ja rakentamisoikeus
Asianajotoimisto Toiviainen Oy, Puistokatu 5 A 9, 40100 Jyväskylä, puh. 0505857760 , www.asianajotoiviainen.fi
Bisnes sujuu kuin tanssi kun valitset fiksun patenttitoimiston kumppaniksesi
www.vais-ip.fi
mail@vais-ip.fi
045-77332100
Opi uutta etäyhteyksin – sinulle sopivassa laajuudessa ja rytmissä. Aloita vaikka heti!
Maksuttomassa tarjonnassa kursseja kestävyysopinnoista talouden hallintaan ja psykologiaan!
JYU.FI/AVOIN
JOHTAJAVERKOSTO – keskisuomalaisten eri alojen johtajien ja yritysten avainhenkilöiden kohtaamispaikka!
Ke 20.5. klo 14-17
JOHTAJAN TÄRKEIMMÄT VALINNAT
MUUTTUVASSA MARKKINASSA
Katso tulevat tapaamiset ja liity mukaan johtamisen vertaisfoorumiin. Tutustumaan voi tulla maksutta.
Asiantuntijana liiketoimintajohtaja Karl Filtness.
SYKSYN 2026 HYVÄKSYTTY
HALLITUKSEN JÄSEN
HHJ-KURSSI I: 22.9.–21.10.
HHJ-KURSSI II: 5.11.–1.12.
HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI 3.–4.12.
HHJ-KOULUTUKSET: Lisätietoja kursseista
Tulossa viidennen kerran Jyväskylään keväällä 2027
Hyväksytty Myyntijohtaja
HMJ® -kurssi
Varaa jo päivät
Kurssilla rakennat yrityksellesi toimivan myyntistrategian kokeneiden asiantuntijoiden opastuksella!
13.5. Ihmisläheisen johtamisen työkalut
20.5. Keski-Suomen johtajaverkosto - Johtajan tärkeimmät valinnat muuttuvassa markkinassa
ja verotus
26.5. Verotuksen ennakointi ja veroriskien hallinta yrityksissä Myynti ja markkinointi
18.2.-29.4.2027 Hyväksytty Myyntijohtaja HMJ® -kurssi
Vastuullisuus
8.5. YmpyräKS-etäaamukahvit: vastuullisuus yritystuissa. Maksuton.
3.6. Uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset – hallituksen ja johdon rooli ja vastuut
5.6. YmpyräKS-etäaamukahvit: päästölaskennan tarpeet ja menetelmät nyt ja tulevaisuudessa. Maksuton.
6.5. Kauppakamarin Aamukahvit: Tekoälyakatemia – Konkretiaa tekoälyhypeen
7.5. Kasvutahto 4.0: Ihminen ja tekoäly kasvun vipuvoimana
7.5. Brändinkehityksen startti
28.5. Infoaamu: Energiatehokkuussopimuksella kilpailuetua yritykselle
Kansainvälistymi-
20.5. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-info. Maksuton.
22.9.-21.10. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi
5.11.-1.12. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi
3.-4.12. HHJ-puheenjohtajakurssi
Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista osoitteessa www.kskauppakamari.fi/koulutukset
YHDYSVALLAT
LUKUSUOSITUS
Yhdysvallat on monille suomalaisyrityksille kaikkein tärkein kasvu- ja investointikohde. Samalla Yhdysvallat on kumppanina viime vuosina muuttunut: politiikan, kaupan, talouden ja turvallisuuden rajapinnat ovat geopoliittisessa murroksessa hämärtyneet.
Keskuskauppakamarin maakatsaus kokoaa yksiin kansiin asiantuntijoiden, yritysjohtajien ja Yhdysvaltoja läheltä seuraavien kirjoittajien näkemyksiä maan nykyisestä toimintaympäristöstä ja siitä, mitä menestyminen viidenkymmenen osavaltion markkinalla edellyttää.
Yhdysvalloissa korostuvat nopeus, suoruus ja kunnianhimo. Suomalaisyrityksen vahvuudet – tekninen osaaminen, luotettavuus ja pitkäjänteisyys – ovat edelleen arvokkaita, mutta ne on osattava kääntää amerikkalaiseen yrityskulttuuriin, kieleen ja toimintatapaan.
Maakatsauksen tavoitteena on tarjota lukijalle tiivis tietopaketti ja auttaa suomalaisyrityksiä tekemään pitkälle kantavia päätöksiä maailman tärkeimmällä markkinalla.
NAISJOHTAJAKATSAUS
Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta selviää, että vaikka naisten osuus hallitusten jäsenistä on Suomessa ennätystasolla, EUja ETA-maiden vertailussa Suomi jää edelleen kärkikymmenikön ulkopuolelle sijoittuen sijalle 11. Suomessa markkina-arvoltaan suurissa yhtiöissä sekä OMXH25yhtiöissä naisten yhteenlaskettu osuus hallitusten ja johtoryhmien jäsenistä nousi jo 35 prosenttiin ja ylitti kaikkien pörssiyhtiöiden tasolla ensimmäisen kerran 30 prosenttia.
Ville Kajala
Johtava asiantuntija, yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeus
Keskuskauppakamari
VIENTIKYSELY
Lue lisää kauppakamari.fi
Kauppakamareiden vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista 64 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan kuluvana vuonna verrattuna edellisvuoteen. Kymmenen prosenttia yrityksistä puolestaan uskoo viennin vähenevän. Tulokset ovat lähes samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä joulukuussa, vaikka kansainvälinen toimintaympäristö on kiristynyt entisestään. 49 prosenttia vastaajista valitsi Yhdysvaltain hallinnon toimien epävarmuuden suurimmaksi vientiä heikentäväksi tekijäksi.
Päivi Pohjanheimo
Johtaja, Keskuskauppakamari; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari
KIRJAVINKKI
MÅRTEN MICKOS
Kasvun kaava
Kasvun kaava on inspiroiva teos, joka käsittelee yrittäjyyttä, rohkeutta ja menestystä startup-yrityksissä. Suomalainen ohjelmistoalan johtaja Mårten Mickos jakaa kirjassaan oppimaansa ja esittää kaavan, jonka avulla Suomi voi kehittyä maailman edistyneimmäksi pieneksi maaksi. Hän korostaa, että taloudellinen menestys riippuu rohkeudesta tuoda markkinoille uusia ideoita ja innovaatioita.
Mickosin johtama startup-yritys MySQL onnistui 2000-luvun alussa kehittymään maailman suosituimmaksi tietokannaksi, jota ilman esimerkiksi Google ja Facebook eivät olisi toimineet. Kun yritys myytiin miljardilla dollarilla, MySQL:stä tuli Kalifornian Piilaaksossa käsite ja Mickosista julkkis.
Tarinasta ei puutu vauhtia ja väriä, kun Mickos kertoo avoimesti ystävyydestä, rohkeista ideoista, sinnikkyydestä sekä uskomattomasta suurmenestyksestä, joka ei syntynyt ilman uhrauksia.
Mickos haluaa kirjallaan kannustaa ihmisiä yrittämään ja rakentamaan Suomen nousua. Hän jakaa oppimaansa ja esittää kaavan, jolla Suomi voi olla maailman edistynein pieni maa. Pitää vain ottaa ensimmäinen askel. Ja sitten toinen. otava.fi
68 %
Vuonna 2024 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 39 283 eCO2 (ilman maankäyttösektoria).
Niistä energiasektori synnytti 68 % Energiasektori on onnistunut vähentämään päästöjään lähes 50 % vuoden 1990 tasosta.
Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasut
> 300 mrd. €
Vihreän siirtymän investointeja, joista valtaosa liittyy energiasektoriin, on Suomeen suunnitteilla yli 300 miljardin euron arvosta.
Lähde: EK Vihreän siirtymän inv estoinnit Suomessa
48 486 kpl
Vuonna 2025 täyssähköautoja rekisteröitiin 48 486 kpl. Täyssähköautojen rekisteröinti kasvoi huimat 35 % vuoteen 2024 verrattuna Tilastokeskuksen mukaan sähköautoja on kaikkiaan rekisteröitynä 164 705 kpl
Lähde: Nordicplug, myy dyimmät sähköautot Suomessa Tilastokeskus, moottoriajoneuv okanta
TERVETULOA
uudet jäsenet!
A&H International Oy
A. Määränen Oy
Alpha Advisors Oy
Autoliike Koskinen
G-Tronic
Jokilaakson Eristys Oy
Kiinnikepaja Oy
Kumura Group
Palvelun edistämissäätiö sr
Pihastamo Oy
Siparila Oy
T1 Corporate Finance Oy
Tiira Events Oy
Työterveys Aalto Oy
Tähtieristys Oy
YRTO Oy
HALLITUSTYÖ JA HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN
HHJ-KURSSI EIVÄT OLE VAIN KOKENEILLE KONKAREILLE, VAAN MYÖS NUORILLE, JOTKA HALUAVAT KASVAA VASTUULLISIKSI PÄÄTÖKSENTEKIJÖIKSI. NUORI TUO HALLITUKSEEN TUORETTA AJATTELUA, ARJEN DIGIOSAAMISTA JA NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSTÄ; JUURI NIITÄ, JOITA YRITYKSET TARVITSEVAT. KURSSI ANTAA TURVALLISEN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISEN TAVAN OPPIA HALLITUSTYÖN PERUSTEET, RAKENTAA VERKOSTOJA JA SAADA VARMUUTTA OMAAN TEKEMISEEN. SE OLI ERINOMAINEN VÄYLÄ MYÖS OTSO MIETTUSELLE, KUN HÄN HALUASI OTTAA SEURAAVAN ASKELEEN URALLAAN.
Vasta 29-vuotias, juuri ammattikorkeakoulusta valmistunut ja uransa alussa oleva Otso Miettunen hakeutui Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssille, koska kollega oli käynyt kurssin ja kokenut sen laadukkaaksi.
”Halusin saada lisää osaamista ja vahvistaa uskallusta hallitustyöskentelyyn”, Otso kertoo.
Hallitustyöskentelyn ei tarvitse olla jäykkää ollakseen laadukasta ja lainmukaista.
“Ajattelin aiemmin, että hallitustyö on aina samanlaista kokouksesta toiseen. Kurssi avasi silmäni: myös suurissa yrityksissä hallitustyö voi olla keskustelevaa ja joustavaa, kunhan vastuut ja velvoitteet täyttyvät.”
Ryhmätyö toi käytännön oppia
Ryhmätyöpäivä oli Otson mielestä kurssin antoisimpia osia. Siinä syvennyttiin kohdeyrityksen hal-
”HHJ-koulutus oli minulle todella arvokas ponnahduslauta. Sain neuvoja, joita en olisi muuten saanut ja samalla tutustuin moniin yrityskontakteihin ja hallituksen jäseniin”, kertoo Otso Miettunen.
litustyöhön ja ratkottiin todellisia tilanteita.
-kurssia laajasti: aloittaville yrittäjille, hallituksessa jo toimiville jäsenille ja erityisesti puheenjohtajille. Kurssi avaa hallituksen jäsenen vastuita aivan uudella tavalla. Se sopii kaikille, joita hallitustyö kiinnostaa.” HYVÄKSYTTY
“Sain konkreettista, arjessa hyödynnettävää oppia – sellaista, jota voin käyttää tulevissa hallitustehtävissä.”
Nuoren näkökulma: etuoikeutettu paikka oppia
Nuorena vastavalmistuneena Otso koki saavansa poikkeuksellisen mahdollisuuden keskustella kokeneiden hallitusammattilaisten kanssa.
“Tämä oli minulle todella arvokas ponnahduslauta. Sain neuvoja, joita en olisi muuten saanut ja tutustuin moniin yrityskontakteihin ja hallituksen jäseniin.”
Kurssi tarjosi Otsolle tietoa, taitoja, verkostoja ja itseluottamusta sekä osoitti, että hallitustyö on erinomainen urapolku myös nuorille osaajille.
”Suosittelen ehdottomasti HHJ
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ®-KURSSIT
JYVÄSKYLÄSSÄ / ETÄYHTEYDELLÄ:
22.9.-21.10.2026 ja 5.11.-1.12.2026
TUTUSTU LISÄÄ JA VARAA
PAIKKASI: KSKAUPPAKAMARI. FI/ KOULUTUKSET
TEKOÄLYMURROKSEN MYÖTÄ TEKOÄLY ON NOUSSUT KESKEISEKSI ARVOTEKIJÄKSI MYÖS YRITYSKAUPOISSA
OSANA KAUPAN KOHDETTA. PERINTEISEN LIIKETOIMINNAN TARKASTELUN LISÄKSI YRITYSKAUPOISSA KESKIÖÖN NOUSEVAT YHÄ USEAMMIN MYÖS TEKOÄLYRATKAISUT, DATA JA NIIHIN LIITTYVÄ OSAAMINEN. TEKOÄLYN MERKITYS EI RAJOITU TEKNOLOGIA-ALALLE, VAAN TEKOÄLYÄ OSTETAAN OSAKSI LIIKETOIMINTAA TOIMIALASTA RIIPPUMATTA. TÄMÄ KEHITYS EDELLYTTÄÄ MYÖS OSTAJILTA SEKÄ YRITYSJÄRJESTELYJEN NEUVONANTAJILTA UUDENLAISTA OSAAMISTA JA ROOLIA YRITYSKAUPPOJEN TUKENA. YRITYSKAUPPAJURISTIN ROOLI ON TUNNISTAA MAHDOLLISET OIKEUDELLISET RISKIT JA KÄÄNTÄÄ NE SOPIMUSTEKNISIKSI RATKAISUIKSI.
Tekoälyn oikeudellisten riskien huomioiminen due diligence -tarkastuksessa
Tekoäly on tuonut yrityskauppojen due diligence -tarkastuksiin uusia kerroksia. Ostajan kannalta on olennaista esimerkiksi tietää, luokitellaanko kohdeyrityksen tekoälyjärjestelmät EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) tarkoittamalla tavalla suuririskisiksi ja mitä velvoitteita tästä seuraa. Mitä enemmän kaupan kohteeseen liittyy tekoälyä hyödyntäviä teknologioita, sitä enemmän oikeudellisessa due diligence -tarkastuksessa tarvitaan tekoälyyn ja dataan keskittyvää analyysiä. Oikeudellisesta näkökulmasta keskeiset riskit koskevat immateriaalioikeuksia ja niiden siirtymistä sekä tietosuojalainsäädännön ja muun soveltuvan lainsäädännön noudattamista. Ostajalle on keskeistä, että se todella saa ne oikeudet, joita se olettaa saavansa – ja että näihin oikeuksiin ei liity piileviä vastuita tai muita tunnistamattomia riskejä. Käytännössä ostajan kannalta on tarpeen arvioida tekoälyn oikeudellisten riskien kartoittamiseksi due diligence -tarkastuk-
sessa muun muassa seuraavia asioita:
• kuka omistaa kaupan kohteeseen kuuluvat tekoälymallit ja ohjelmistot,
• millä perusteella dataa on kerätty ja käytetty mallien koulutukseen,
• miten henkilötietolainsäädäntö on huomioitu tekoälyn kouluttamisessa, ja
• sitovatko kolmansien osapuolien lisenssit tai avoimen lähdekoodin ehdot ostajaa kaupan jälkeen.
Samalla tarvitaan myös tekoälyä koskevaa erityisosaamista, jotta mahdolliset riskit kaupan kohteessa osataan ajoissa tunnistaa. EU:n tekoälyasetus korostaa tätä entisestään sen asettaessa sanktioita tekoälyasetuksen noudattamatta jättämisestä. Erityistä osaamista tarvitaan lisääntyneen sääntelyn asettamien vaatimusten tunnistamiseksi ja kohdentamiseksi oikealle toimijalle.
Kauppakirja ja kaupan vastuut
Tekoälyn vaikutus voi näkyä suoraan kauppahinnassa, vastuujärjestelyissä ja jopa kaupan rakenteessa. Mikäli kaupan kohteeseen kuuluu tekoälypohjaisia ratkaisuja, tarvitaan kaupan kohteesta annettavien ns. perinteisten myyjän vakuutusten (Seller’s representations and warranties) ohella kohdennettuja vakuutuksia ja vastuunrajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi:
• tekoälyn sääntelyn noudattamista,
• tekoälyn kehittämisessä käytettyjä tietoteknisiä ratkaisuja,
• datan laillisuutta, esimerkiksi mistä käytetty data on saatu, mitä oikeuksia
siihen on, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia liittyy tekoälyn luovuttamaan dataan, ja
• immateriaalioikeuksien loukkaamattomuutta.
Riskinhallinnan näkökulmasta myyjän on keskeistä pyrkiä tunnistamaan mahdolliset tekoälyyn liittyvät puutteet ajoissa ja korjata ne jo ennen myyntiprosessia. Mikäli ostaja tunnistaa due diligence -tarkastuksessa kaupan kohteeseen liittyviä tekoälyä koskevia riskejä, ostaja varsin todennäköisesti edellyttää myyjältä erityisiä vakuutuksia (specific indemnities).
Erityisten vakuutusten rikkomisesta aiheutuvat myyjän korvausvastuut ovat sekä ajallisesti että määrällisesti tavanomaisia vakuutuksia merkittävästi ankarammat. Siksi myyjän intressissä on pyrkiä ”siistimään” yhtiö myös tekoälyratkaisujen osalta myyntikuntoon ennen kauppaa.
Lopuksi
Tekoäly ei ole vain tekninen kysymys, vaan yhä useammin merkittävässä roolissa oleva arvotekijä yrityskaupassa. Kun kaupan kohteeseen kuuluu tekoälypohjaisia ratkaisuja, onnistunut yritysjärjestely edellyttää, että tekoälyyn liittyvät oikeudelliset kysymykset tunnistetaan ajoissa ja käsitellään systemaattisesti. Tämä edellyttää teknologian ymmärryksen, sääntelyosaamisen ja perinteisen M&A-osaamisen yhteistoimintaa.
Asianajaja Aino-Kaisu Renko
Asianajotoimisto Pro Juridica Oy
