Kauppakamari-lehti 1/2026

KAUPPA

MUUTOSLINNUT – IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TYÖELÄMÄN MUUTOKSEEN

Puheenjohtajalta

Arvoisat kauppakamarilaiset,

Kauppakamaritoiminta on onnistunut säilyttämään elinvoimaisuutensa muuttuvassa toimintaympäristössä. Ratkaisevassa roolissa on luonnollisesti ollut sen kyvykkyys tuottaa lisäarvoa jäsenilleen. Keski-Suomen kauppakamari on haluttu osapuoli seutukuntamme kehittämisessä sekä keskeisin elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäjä.

Kauppakamarin supervoima on kattava alueellinen edustavuus. Jäsenkunnassamme on paljon erityyppisiä yrityksiä perheyrityksistä ja osuuskunnista pörssiyhtiöihin saakka. Jäsenkuntamme monipuolisuus antaa aidon ja realistisen näköalan maakuntamme elinkeinoelämään ja tarjoaa Kauppakamarille vahvat edellytykset toimia perustehtävänsä mukaisesti markkinatalouden elinvoimaisuuden edistämiseksi.

Kauppakamarit käynnistävät parasta aikaa kattavaa strategiatyötä, jonka tavoitteena on uudistaa ja kirkastaa järjestön suuntaa niin Keskuskauppakamarin kuin koko paikallisverkoston tasolla. Uuden strategian avulla pyrimme entisestään parantamaan vaikuttavuuttamme sekä kasvattamaan toimintaamme ja elinvoimaisuuttamme entisestään. Samalla avautuu mahdollisuus tiivistää elinkeinoelämän eri etujärjestöjen välistä yhteistyötä siten, että painotukset säilyvät omaleimaisina, mutta suunta on yhteinen.

Vastuullisuus on noussut EU:n säätelyn kautta myös meidän toimintam-

me keskiöön. Suomalaisessa elinkeinoelämässä on toimittu jo pitkään varsin maalaisjärkisesti ja vastuullisesti tehokkuuden, säästäväisyyden, rehtiyden ja oikeudenmukaisuuden keinoin. ESG-viitekehys ja kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ovat tehneet vastuullisuudesta kuitenkin reguloidumman ja määrämuotoisemman toimintamallin, jonka tavoitteena on kestävyyden vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten jarruttaminen. Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta keinot ovat monin paikoin olleet raskaita ja suurten yritysten ehdoilla rakennettuja. Muutos on ollut nopea ja osin radikaalikin. Hyvästä tarkoituksesta on syntynyt monelle paineistettu pakkopaita, josta eniten ovat hyötyneet erilaiset konsultit ja neuvonantajat. Nyt alkukiihkeys on kuitenkin tasaantumassa ja kiilusilmäinen normatiivisuus väistyy järkevämmän pohdinnan tieltä: miten vastuullisuustyö aidosti tehostaa toimintaa, uudistaa rakenteita ja turvaa jatkuvuutta. Ilmastonmuutoksen realiteetit edellyttävät suunnanmuutosta, mutta se on tehtävä tavalla, joka mahdollistaa sopeutumisen ja tukee taloudellista dynamiikkaa. On rohkaisevaa, että myös EU-tasolla tätä ymmärretään yhä paremmin. Alkuhysterian sijaan omnibus-hankkeen myötä on rakentumassa järkeviä ratkaisuja, jotka mahdollistavat vastuullisuuden ohessa myös liiketaloudellisen menestyksen.

Emme saa jäädä seuraamaan toimintaympäristön kehitystä vierestä, vaan meidän on jatkossakin toimittava ak-

tiivisena muutoksentekijänä ja yritysten edunvalvojana. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2027, ja alkaneen vuoden aikana on hyvä ryhtyä jo pohtimaan tavoitteitamme myös tulevia vaaleja silmällä pitäen.

Haluan tässä yhteydessä kiittää alueemme yrityksiä ja yhteisöjä kuulumisesta Kauppakamariin. Meidän tehtävämme on tuottaa yrityksille ja seutukunnalle hyvinvointia ja menestymisen edellytyksiä.

Keski-Suomi on maakunta, jossa on paljon hienoja yrityksiä ja hyvät puitteet harjoittaa liiketoimintaa.

Erinomaista vuotta 2026.

”TEHTÄVÄMME ON TUOTTAA YRITYKSILLE

JA SEUTUKUNNALLE HYVINVOINTIA JA MENESTYMISEN EDELLYTYKSIÄ.”

VESA-PEKKA KANGASKORPI PUHEENJOHTAJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Viivi Sakkara

KONSEPTI JA ULKOASU

Punamusta Oyj

TAITTO

Viivi Sakkara

KANNESSA

Susanne Rasmus.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen/ Studio Ihmepeili

PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi

ILMOITUSMYYNTI

Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi

JULKAISIJA

Keski-Suomen kauppakamari

Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti toukokuussa 2026.

PAINO

Siirtopaino Oy, Jyväskylä

JAKELU

Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1200 kpl

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti

ISSN 2342-0340

HELSINKI IISALMI JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI

toimisto@sysaudit.fi 010 420 2250 www.sysaudit.fi

toimisto@sysaudit.fi | 010 420 2250

Kun kaipaat lisää ymmärrystä juridiikkaan.

SISÄLTÖ

YRITYSTARINAT

MUUTOSLINNUT

6 – ihmislähtöisiä ratkaisuja työelämän muutokseen

LASITUSPALVELU PIHLAVAMÄKI

8 – vahva osaaminen ja rohkeat investoinnit kantavat tulevaan

VASTUULLISUUS

12 Reloven perustaja ja yrittäjä Noora Hautakangas

VASTUULLINEN VAATEKAUPPIAS

KOULUTUS ON PARASTA TULEVAISUUDEN

16 turvaa, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie

22

8

6

VISIT JYVÄSKYLÄ REGIONIN

edustama matkailualue on saanut Sustainable Travel Finland -vastuullisuusmerkin

AJANKOHTAISTA

20 vahvistaa alueen näkyvyyttä ja osaamista

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN VIESTINTÄVALIOKUNTA

30 edistää Keski-Suomen matkailun kasvua ja kilpailukykyä

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN MATKAILUVALIOKUNTA

UUSITTU LUNASTUSLAKI 1.8.2025

31 on iso parannus omaisuudensuojaan - mikä vaikutus korvauksiin? Elina Saari, Urtti Asianajotoimisto

Muutoslinnut – ihmislähtöisiä ratkaisuja työelämän muutokseen

VAHVA KOKEMUS GLOBAALISTA HENKILÖSTÖJOHTAMISESTA, KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN OTE

MUUTOSTILANTEISIIN JA AITO HALU AUTTAA YRITYKSIÄ SEKÄ IHMISIÄ OVAT MUUTOSLINNUTYRITYKSEN TOIMINNAN YTIMESSÄ. SE RAKENTAA JYVÄSKYLÄSTÄ KÄSIN KESTÄVIÄ JA KETTERIÄ HR- JA VIESTINTÄRATKAISUJA ERITYISESTI KESKISUURTEN YRITYSTEN TARPEISIIN.

Muutoslintujen perustaja Heta Woods on tehnyt pitkän uran kansainvälisessä henkilöstöjohtamisessa. Työura alkoi Nokialla, jossa hän työskenteli yli 14 vuotta muun muassa organisaatiosuunnittelun, henkilöstöhallinnon ja globaalien muutosprosessien parissa. Nokia toimi Woodsille ainutlaatuisena oppimisympäristönä.

”Se oli kuin HR- ja työyhteisöviestinnän korkeakoulu – siellä oppi kaiken palkitsemisesta suorituksen johtamiseen ja muutosneuvotteluihin. Samalla oppi myös virheistä ja kehittymään niiden kautta”, Woods kertoo.

Globaalit muutostilanteet opettivat erityisesti ihmislähtöistä ajattelua. Nokialla rakennettiin niin sanottuja Bridge-palveluja, joissa organisaatiosta lähteville tarjottiin tukea, valmennusta ja taloudellista turvaa. Kokemus loi pohjan myöhemmälle uralle muutosten johtamisen asiantuntijana.

Seuraavaksi Woods siirtyi Amer Sportsille henkilöstön kehitysjohtajaksi ja HR-partneriksi, jossa hän vastasi keskeisten HR-prosessien rakentamisesta ja en-

simmäisen laajan HR-järjestelmän käyttöönotosta. Myöhemmin CSC:llä hän modernisoi koko HR-funktion tilanteessa, jossa organisaatio kasvoi nopeasti alle 300 henkilöstä yli 600 työntekijään.

”Lakisääteisen perustan täytyy aina olla kunnossa. Sen jälkeen voidaan rakentaa strategisempaa henkilöstöjohtamista yrityksen tavoitteiden tueksi – kaikkea ei tarvitse uudistaa, jos jokin toimii”, Woods tiivistää.

Käytännönläheistä muutostyötä yritysten tueksi

Viime vuodet Woods on toiminut konsulttina ja interim-HR-johtajana erilaisissa organisaatiomuutoksissa ja yritysintegraatiossa. Työssä korostuu nopea reagointi ja käytännön ratkaisut.

”Ei rakenneta himmeleitä, vaan ratkaisuja, jotka toimivat arjessa. Monessa keskisuuressa yrityksessä HR-vastuu on muiden töiden ohessa, vaikka työlainsäädäntö ja vaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Silloin kokenut asiantuntija voi säästää yritykseltä paljon riskejä ja kustannuksia”, Woods selittää.

Muutoslinnut syntyi halusta tuoda tämä osaaminen erityisesti Keski-Suomeen. Yritys tarjoaa HR- ja työyhteisöviestinnän ratkaisuja, interim-osaamista sekä tukea organisaatioiden muutostilanteisiin. Tavoitteena on rakentaa kestäviä rakenteita, jotka lisäävät henkilöstön sitoutumista ja auttavat johtoa keskittymään liiketoimintaan.

”Kun perusasiat ovat kunnossa, johto voi nukkua yönsä rauhassa ja ihmiset voivat onnistua työssään. Se on sekä kilpailuetu että inhimillisesti oikein.”

Samalla Woods haluaa työllistää nuoria osaajia ja vahvistaa alueen HR- ja viestintäosaamista.

”Haluan tarjota mahdollisuuksia nuorille osaajille näyttää kykynsä ja kasvaa omalle alalleen. Potentiaalia on paljon – joskus tarvitaan vain ensimmäinen tilaisuus.”

Verkostoista voimaa kasvuun

Muutoslinnut liittyi Keski-Suomen kauppakamariin syksyllä 2025 verkostoitumisen vahvistamiseksi

”Halusin rakentaa yhteyksiä nimenomaan keskisuomalaisiin yrityksiin. Vastaanotto on ollut lämmin, ja jo lyhyessä ajassa verkostoni ovat kasvaneet oikeaan suuntaan. Mahdollisuus kertoa yrityksen missiosta myös tässä julkaisussa tuntuu merkitykselliseltä”, Woods kertoo.

Hän toivoo Muutoslintujen tulevan tunnetuksi rohkeana, ketteränä ja ennakkoluulottomana kumppanina, joka auttaa yrityksiä onnistumaan muutoksessa.

”Olemme olemassa yrityksiä ja ihmisiä varten. Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä –joskus jo pelkkä sparraus auttaa eteenpäin.”

LUKUSUOSITUS

EU-katsaus

Kypros toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana tammikuun alusta kesäkuun loppuun vuonna 2026.

Keskuskauppakamarin EU-katsaus sisältää kirjoituksia Kyproksen puheenjohtajuuskauden keskeisistä tavoitteista sekä muista yritysten kannalta keskeisistä ajankohtaisista EU-asioista. Katsauksen tarkoituksena on välittää yrityksille ajankohtaista tietoa EU:n agendasta ja kehityssuunnista.

Katsauksen teemaan johdattelee Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, jonka mukaan Euroopan yhdentymisen ja taloudellisen yhteistyön historia on saavuttamassa uuden käännekohdan.

”Ukrainan sota on paljastanut itäisen naapurustomme haavoittuvuuden. Samalla globaalit kaupankäynnin säännöt ovat murroksessa presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan ja monenkeskisten järjestelyiden hylkäämisen myötä. European unionin on hyvin pian tehtävä valinta: haluaako se jatkaa historiallista rooliaan vapaiden markkinoiden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolustajana vai jäädä sivustakatsojaksi muiden puhuessa ohitsemme.”

Lue lisää kauppakamari.fi

2x

Tuoretta tietoa

TALOUSKATSAUS

Kauppakamarien tammikuun alussa toteuttamasta kyselystä selviää, että yritysten odotukset tulevasta kasvusta vahvistuivat syksystä. Liikevaihdon kasvua seuraavan puolen vuoden jaksolla ennakoi 37 prosenttia vastaajista ja reilut 47 prosenttia yrityksistä odotti tilanteen pysyvän ennallaan. Supistumista odotti vain noin 16 prosenttia vastaajista. Lukemat ovat kohentuneet verrattuna syksyllä tehtyyn kyselyyn, jolloin kasvua odotti noin 30 prosenttia vastaajista ja supistumista reilut 21 prosenttia.

Jukka Appelqvist, pääekonomisti Keskuskauppakamari

NAISJOHTAJAKATSAUS

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta selviää, että naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenissä nousi 31 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. Sekä markkina-arvoltaan suurissa että keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus johtoryhmien jäsenistä nousi 33 prosenttiin. Nousua edellisvuodesta oli suurissa pörssiyhtiöissä yksi ja keskisuurissa kolme prosenttiyksikköä. Naiset ja miehet ovat johtoryhmätasolla tasapuolisesti edustettuna jo 30 prosentissa pörssiyhtiöistä. Lisäksi First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui 13 prosenttiin.

Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

Lasituspalvelu Pihlavamäki – vahva osaaminen ja rohkeat investoinnit kantavat tulevaan

PITKÄ KOKEMUS, JATKUVA KEHITTÄMINEN JA HALU TARTTUA VAATIVIIN TAI JOPA

MAHDOTTOMILTA KUULOSTAVIIN KOHTEISIIN OVAT TEHNEET MUURAMELAISESTA PERHEYRITYKSESTÄ PIHLAVAMÄKI OY:STÄ ASIAKKAIDEN LUOTTOKUMPPANIN LASIASIOISSA. POSITIIVINEN TEKEMISEN MEININKI, AHKERUUS JA PERIKSIANTAMATTOMUUS NÄKYVÄT NIIN ARJESSA, INVESTOINNEISSA KUIN TULEVAISUUDEN ODOTUKSISSA.

Vaikka rakentamisen alho on jatkunut ja tuonut lisää vaativuutta toimintaan, kuuluu lasialan erikoisosaajalle Pihlavamäelle siitä huolimatta hyvää. Yrityksessä on investoitu määrätietoisesti. Vaikka tammi–helmikuu on alalla usein rauhallisempaa aikaa, töitä riittää silti, eikä lomautuksiin ole jouduttu turvautumaan 1990-luvun laman jälkeen.

Päinvastoin: tekijöitä on tullut lisää. Taustalla on yksinkertainen syy – kova työ ja ahkeruus.

”Joka vuosi liikevaihtoon on saatu pientä kasvua ja myös tulosta on syntynyt, joten tuleviin vuosiin voidaan katsoa luottavaisesti. Samalla mieli pysyy virkeänä, kun uudet koneet tuovat lisää mahdollisuuksia tekemiseen”, kuvailee tekninen johtaja Atte Pihlavamäki

Pitkän linjan perheyritys

Yritys tarjoaa kaiken niin yksityisten kuin yritysten lasitarpeisiin liittyvän: sisustus- ja rakennuslasit, vaativat erikoistoteutukset, suunnittelun, asennukset, korjaukset sekä asiantuntijakonsultoinnin suunnittelijoille. Merkittävä kilpailuetu on oma laaja tuotanto ja suorat tehdashankinnat, jotka mahdollistavat kilpailukykyiset hinnat, nopean toimituksen ja kokonaisvaltaisen palvelun ilman välikäsiä. Tämä sekä hyvät yhteydet olivat iso etu myös korona-aikana, jolloin lasista oli pulaa. Lisäksi asiakkaiden tietoisuus on kasvanut somen myötä, ja he osaavat kysyä yhä vaativampia ja monipuolisempia toteutuksia.

YRITYKSEN

TAUSTALLA ON HARRIN VAHVA INTOHIMO LASIALAAN.

Lasituspalvelu Pihlavamäki on vuonna 1980 perustettu perheyritys. Veljekset Harri ja Esko lähtivät liikkeelle työttömyyden keskeltä, ja heidän isänsä – harvinaisen lasittajamestarin pätevyyden omaava ammattilainen – toimi tärkeänä tukena. Myöhemmin Esko jäi pois, ja Harri jatkoi yrityksen vetämistä. Nyt toimintaa on viety eteenpäin suunnitelmallisen sukupolvenvaihdoksen kautta, ja vastuu on siirtynyt vaiheittain seuraavalle sukupolvelle.

Yrityksen taustalla on Harrin vahva intohimo lasialaan.

”Jokainen kohde on erilainen, ja juuri se tekee työstä mielenkiintoista vielä vuosikymmenten jälkeenkin”, kertoo perustaja ja toimitusjohtaja Harri Pihlavamäki.

”Niihin pystytään vastaamaan lähes poikkeuksetta. Uusiin ratkaisuihin tartutaan nopeasti, ja omaa tekemistä kehitetään jatkuvasti”, Atte jatkaa.

Jatkuva kehitys ja innovointi tärkeässä roolissa

Toimintaa on kehitetty rohkeasti investoimalla laitteisiin jo ennen kysynnän kasvua. Esimerkiksi CNC-kone hankittiin valmiiksi ennen tilausten lisääntymistä, mikä mahdollisti myöhemmän kasvun. Uusi tuotantolinja ja lasin laminointi avaavat jälleen uusia mahdollisuuksia asiakkaille. Lasialalla kokonaisuus ratkaisee: yksittäinen kone ei riitä, vaan toisiaan tukeva laitekokonaisuus mahdollistaa monipuoliset toteutukset.

Alan kehitystä seurataan aktiivisesti. Kansainväliset lasialan messut Düsseldorfissa ovat olleet tärkeä paikka pysyä aallonharjalla jo vuosikymmenten ajan. Myös rekrytoinneissa on onnistuttu: alalle ei ole varsinaista koulutus-

polkua, joten osaamista rakennetaan pitkälti omassa talossa kouluttamalla.

Pitkä kokemus näkyy asiakkaiden luottamuksena. Yritystä pyydetään myös haastaviin kohteisiin, kuten museokohteena toimineen Cygnaeuksen koulun kierreportaisiin, joissa jokainen porras mitattiin yksilöllisesti lähes kahdensadan eri mitan tarkkuudella. Vuosien varrella on lasitettu useaan kertaan myös Jyväskylän lentoasema sekä lukuisia tunnettuja kohteita, kuten Jyväskeskus, Torikes-

kus ja Paviljonki.

Vaikka rakennusalan viime vuodet ovat olleet vaikeita, yrityksessä on etsitty aktiivisesti uusia asiakkaita ja pidetty katse tulevassa. Kun ala lähtee elpymään, valmiudet ovat kunnossa.

Keski-Suomen kauppakamariin Pihlavamäki liittyi suositusten kautta. Atte oli kuullut yrittäjäystäviltään, että jäsenyys tuo ennen kaikkea verkostoja ja kohtaamisia. Yhteistyömahdollisuudet sekä kauppakamarilta saatava

Lasituspalvelu Pihlavamäki

Tekninen johtaja Atte Pihlavamäki (vasemmalla) ja toimitusjohtaja Harri Pihlavamäki esittelevät uutta tuotantokonetta. Atte pitää käsissään heidän valmistamaansa pullavitriinin lasia. Esimerkiksi monet kauppojen pullavitriinit ja lasiportit ovat Pihlavamäen käsialaa. Kuva: Viivi Sakkara

henkilökohtainen palvelu koetaan tärkeiksi, ja verkostojen kautta on mahdollista löytää uusia kumppaneita ja asiakkuuksia.

Huhtikuun 18.päivänä järjestettävä avoimien ovien tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua yrityksen toimintaan ja toimintaympäristöön.

Lasituspalvelu Pihlavamäki on muuramelainen perheyritys, joka on palvellut asiakkaita jo vuodesta 1980. Ammattitaitoinen tiimi tuntee lasin mahdollisuudet ja toteuttaa mittatilaustyönä eristys- ja lämpölasit, vaativat erikoislasitukset, korjaukset ja asennukset tilauksesta toimitukseen asti. Tarvittaessa vaihdetaan myös rikkoutuneet lasit nopeasti uusiin.

Vastuullinen yritys taistelee misinformaatiota vastaan

Tulevaisuuden megatrendit

Juho Romakkaniemi

Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Merli Juustila

Kuva:

Vastuullisuusasiantuntija

Keskuskauppakamari

KYSYMYS ON, KENEN EHDOILLA

JA TEKNOLOGIOILLA

SEURAAVA LOIKKA

STANDARDEISSA

OTETAAN?

Maailman talousfoorumi nimesi misinformaation ja disinformaation yhdeksi maailman suurimmista lyhyen aikavälin uhista vuonna 2025. Misinformaatiota on käytetty paljon ilmasto-, ympäristö- ja muiden vastuullisuuskysymysten vähättelyyn. Ilmastonmuutosta on kuvattu liioiteltuna, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä etäisenä ongelmana, ja yritysvastuuta ideologisena rasitteena talouskasvulle. Todellisuudessa nämä ovat riskejä, jotka vaikuttavat jo nyt talouteen, turvallisuuteen ja ihmisten arkeen.

Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.

Misinformaation voima ei perustu vain väärään tietoon vaan myös epävarmuuteen. Kun tieteellistä tietoa kyseenalaistetaan riittävän usein, syntyy vaikutelma, ettei faktoja ole tai että ne ovat mielipidekysymyksiä. Tämä palvelee lyhyen aikavälin etuja, mutta pitkällä aikavälillä se on tuhoisaa myös yrityksille.

Vastuulliset yritykset voivat muuttaa suuntaa kolmella keskeisellä tavalla: läpinäkyvyydellä, tieteeseen perustuvilla tavoitteilla ja vaikuttamalla rohkeasti itse asiaan.

Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.

Ensimmäiseksi läpinäkyvyys tulee, kun yritykset raportoivat avoimesti päästöistään, vaikutuksistaan luontoon ja sosiaaliseen vastuullisuuteen

Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa

tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.

liittyvistä haasteista. Näin vähennetään tilaa väärälle tiedolle. Rehellisyys vastuullisuuden haasteista ja keskeneräisyydestä on tehokkaimpia vastavoimia misinformaatiolle.

Toiseksi tieteeseen perustuvilla tavoitteilla. Sitoutuminen esimerkiksi Science Based Targets -aloitteeseen ei ole vain ilmastoteko, vaan myös kannanotto tieteen puolesta. Se viestii, että päätöksiä tehdään tutkittuun tietoon nojaten. Kun yritys ankkuroidaan tieteeseen, se osallistuu aktiivisesti taisteluun disinformaatiota vastaan.

Kolmanneksi vaikuttamisella. Yrityksillä on voimaa julkisessa keskustelussa, arvoketjuissaan ja poliittisessa vaikuttamisessa. Vastuullinen yritys kannattaa myös sääntelyä, kun se perustuu tieteeseen ja yhteiseen etuun.

Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.

Maailman suurin uhka ei ole se, että tiedämme liikaa, vaan se, että emme enää tiedä, mihin tietoon voimme luottaa. Tämän uhan torjuntaan ratkaisun avaimet ovat kaikkien hallussa.

Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.

Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.

Vastuullinen vaatekauppias

VASTUULLISUUDESTA

ON TULLUT YKSI

YRI-

TYSTEN

KESKEISISTÄ ARVIOINTIKRITEEREISTÄ, MUTTA MONI PK-YRITTÄJÄ ON SEN EDESSÄ EDELLEEN YMMÄLLÄÄN.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

Kymmenen vuotta sitten ensimmäisen käytettyjen vaatteiden secondhand-myymälän Helsingissä avannut Noora Hautakangas on voinut seurata aitiopaikalta kiertotalousbisneksen ja samalla myös päivä päivältä vahvistuvan vastuullisuustrendin nousua.

Ne asiat, jotka takavuosina lakaistiin vaivihkaa maton alle tai kuitattiin hiljaisuudella, nousevat some-aikana auttamatta esiin. Ja julkisuuden voima voi olla etenkin pienemmälle yritykselle kohtalokas. Asiakaskadon lisäksi se karkottaa usein myös yhteistyökumppanit.

”Vastuullisuus oli vielä viime vuosikymmenellä muodikas myyntislogan.

Tänä päivänä se on todella painava asiakaslupaus”, Hautakangas tiivistää.

Kiertotalousbisneksessä vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään. Toiminnan on oltava läpinäkyvää ja kaikilta osin sitä, mitä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille luvataan.

”Käytännössä vastuullisuus on tämän kaiken kivijalka”, Hautakangas toteaa.

Bisneksen lisäksi vastuullisuuslupaukset ovat painavia myös henkilöstön suuntaan.

”Meille tullaan töihin sen vuoksi, että Reloven toiminta koetaan tärkeäksi. Maailma hukkuu tavaraan ja vaatteisiin. Täällä tuota taakkaa yritetään edes hieman keventää.”

KUKA: Noora Hautakangas, Relove -vaatekauppa- ja kahvilaketjun perustaja ja yrittäjä, työskennellyt myös radio- ja tv-toimittajana/juontajana

KOULUTUS: Ylioppilas

PERHE: Avopuoliso ja yorkshirenterrieri Wallu

HARRASTUKSET: Jooga, spinning, kuntosali, kirpparit

Askel kerrallaan eteenpäin

Monelle pk-yrittäjälle alati lisääntyvät vastuullisuusvaatimukset näyttäytyvät lähinnä raportointibyrokratiana sekä erilaisina dokumentteina ja sertifikaatteina, joiden haalimiseen kuluva aika on poissa tärkeämmiltä töiltä. Ulkopuolinen konsulttiapu tuntuu sekin kalliilta lisäkustannukselta.

Teemaan liittyviä koulutuksia on tarjolla riittämiin, mutta niiden saldo voi jäädä laihaksi. Moni asia näyttää paperilla helpolta, mutta voi olla omassa yrityksessä yllättävän hankala toteuttaa. Kun ote lipsuu heti alkumetreillä, jäävät tuloksetkin heikoiksi. Samalla hiipuu oma ja myös henkilöstön alkuinnostus.

Hautakangas tunnustaa, että vastuullisuuspallosta on etenkin pienissä yrityksissä vaikea saada kunnollista otetta. Asiakokonaisuudet ovat isoja ja moni yrittäjä jää ihmettelemään, mistä oikein aloittaa.

Luovuttamisen sijaan olisi kuitenkin puskettava askel kerrallaan eteenpäin. Asioita ei kannata enää siirtää eteenpäin, mikäli mielii pysyä kilpailussa ja yhteistyöverkostoissa mukana.

”Vastuullisuuspaine kasvaa jatkuvasti asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden puolelta. Nyt siihen on jo pakko vastata”, Hautakangas muistuttaa.

Kestävää kannattavuutta

Kuinka sitten kääntää vastuullisuusohjeistusten korulauseet konkretiaksi?

Relovessa se tarkoittaa oman toiminnan ohella kaikkien toimitus- ja kumppanuusketjujen tarkkaa perkausta vastuullisuus- ja päästökriteerien valossa. Samalla luupilla on käyty ja käydään edelleen läpi myös kyseisten kumppanien käyttämät toimituskanavat ja alihankkijat. Toiminnan hiilijalanjälkeä kutistetaan jatkuvasti ja hankintoja keskitetään mahdollisuuksien mukaan lähituottajille.

”Meille on todella tärkeää varmistaa, että koko verkosto toimii sen jokaisessa kohdassa vastuullisesti ja vähäpäästöisesti. Samalla on tietysti muistettava myös Reloven oma taloudellinen ja sosiaalinen vastuu. Kestävän yritystoiminnan pitää olla myös kannattavaa.”

Oman verkoston vastuullisuusperkaus voi joskus tarkoittaa myös sitä, että yhteistyö jonkin pitkäaikaisen luottokumppanin kanssa tulee tiensä päähän. Tässäkin kohtaa ketju on tismalleen niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

”Yrittäjän arki tarkoittaa joskus koviakin päätöksiä. Bisnestä pitää tehdä puhtain paperein ja puhtaalla omallatunnolla.”

Stoppi kiinalaiselle krääsävirralle

Reloven tiukkana periaatteena on, ettei se ota myyntiin Aasian halpatuontivaatteita tai tuoteväärennöksiä. Niiden seulonnassa ovat apuna sekä alan ammattilaisten silmät että tekoäly.

Täysin aukotonta järjestelmää on Noora Hautakankaan mukaan mahdotonta rakentaa, sillä huippubrändien tuoteväärennöksiä on joskus lähes mahdotonta erottaa.

”Suurin riesa on kiinalaisista verkkokaupoista tilattava kertakäyttömuoti ja vaatekrääsä, joka ei kelpaa uusiokäyttöön ja päätyy roskiin. On merkillistä, ettei tätä tavaravirtaa saada millään kuriin”, hän huokaa.

Käytettyjen vaatteiden kauppa on ollut viime vuodet vahvassa myötätuulessa. Apuna on ollut yleinen asennemuutos sekä matalasuhdanne, jonka myötä moni kuluttaja kiertää ensin kirppareiden kautta.

”Kun avasin ensimmäisen liikkeen, harva tunnusti käyttävänsä secondhand-vaatteita. Nyt se on ihan arkinen asia.”

Kasvukatse myös ulkomaille

Vuonna 2016 perustetulla Relove Oy:llä myymälät Helsingissä, Tampereella sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vaatteiden lisäksi repertuaariin kuuluvat tunnetut käsilaukkubrändit.

Liikevaihto on noussut runsaaseen kahdeksaan miljoonaan euroon ja kasvavan yrityksen tuloskin on nousemassa plussalle. Henkilöstöä on 140.

”Saksa olisi kiinnostava markkina-alue. Suunnitelmat ovat kuitenkin vielä idea-asteella”, Noora Hautakangas toteaa.

Reloven konseptiin kuuluvat myymälöiden yhteydessä toimivat kahvilat, jotka viime syksynä saivat jatkokseen myös ravintola Rue Madamen Helsingin ydinkeskustassa.

Yrittäjä tunnustaa, että laajennus ravintola-alalle herätti lähipiirissä kummastusta ja moni varoitteli sen riskeistä. Pohjalaisluonto potki kuitenkin eteenpäin.

”Ravintola on ollut pitkäaikainen haaveeni. Kun sopiva tila löytyi, päätimme toteuttaa sen puolisoni kanssa. Toivottavasti se tuo omalta osaltaan pientä piristystä Helsingin hiljaiseksi sanottuun katukuvaan”, Hautakangas toteaa.

Koulutus on parasta tulevaisuudenturvaa

NYKYINEN TALOUSSUHDANNE JA SYNKKÄ MAAILMANTILANNE

KOETTELEVAT ETENKIN NUORTEN TULEVAISUUDENUSKOA.

LUOTTOA ON SILTI ETEENPÄIN VIEVÄÄN KOULUTUKSEEN.

Monen suomalaisen tulevaisuudenusko on ollut Ukrainan sodan, koronapandemian ja vaikean työttömyystilanteen takia kovilla. Monilla nuorilla näkymä on ollut vielä masentavampi, etenkin jos työ- ja opiskelupaikat ovat jääneet kerta toisensa jälkeen vain haaveiksi.

Tämän tiedostaa myös tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Oululainen ympäristötekniikan diplomi-insinööri lukeutuu 1990-luvun laman lapsiin, jotka saivat kyseisinä vuosina tottua jatkuviin säästöihin. Tuolloin monessa kouluissa muun muassa puolitettiin kynät ja kumit sekä pantiin kirjat tehokiertoon.

Synkistä ajoista huolimatta yhteiskunta antoi tuolloin vankkaa uskoa siihen, että koulutus on avain parempaan tulevaisuuteen ja työllistymiseen.

”Eikä se näytä vieläkään pahasti horjuneen. Viimeisten kyselytutkimusten mukaan koulutus on – ja se myös nähdään parhaana tulevaisuusinvestointina itselle, perheelle ja koko yhteiskunnalle. Opiskelu kannattaa aina ja tätä meidän on jatkossakin vaalittava”, Talvitie toteaa.

Työttömyys kääntyy vielä työvoimapulaksi

Ministerin mukaan istuva hallitus on tehnyt valoisamman tulevaisuuden eteen vastuullista politiikkaa ja monia näkymää kirkastavia toimenpiteitä. Kiusana on kuitenkin ollut heikko

taloussuhdanne ja kansainvälisesti epävarma tilanne.

Keskeiset rokotukset on joka tapauksessa annettu. Nyt on yritysten vuoro toimia.

”Peruskoululaisten Pisa-tulokset olivat laskeneet jo 20 vuotta, joten heti hallituskauden alussa lisäsimme kolme vuosiviikkotuntia matematiikkaan, äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Älylaitteiden käyttörajoitukset ovat parantaneet koulujen työrauhaa ja voi olla, että sitä laajennetaan myös toisen asteen oppilaitoksiin. Kyselyjen mukaan nuoret haluavat itsekin vähentää älylaitteiden parissa viettämäänsä aikaa”, Talvitie toteaa.

Tärkeällä sijalla on myös työllistämisseteli, jolla kannustetaan työnantajia palkkaamaan työttömänä olevia nuoria puoleksi vuodeksi 50 prosentin palkkatuella. Tässä kohtaa on ministerin mukaan hyvä huomata, että nykyinen työttömyys kääntyy tulevan talouskasvun ja eläköitymisten myötä jo muutaman vuoden päästä työvoimapulaksi.

”Siksi osaajia kannattaa etsiä ja palkata jo nyt.”

Ministerin mukaan vastuullisten johtajien ja työelämän toimijoiden on luotava polkuja, jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus päästä kiinni työelämään sekä nähdä ja kokea, että hänen panoksellaan on merkitystä.

”Nuorilla on myös uusia ideoita, rohkeutta muuttaa toimintatapoja ja hyödyntää teknologiaa”, Talvitie tähdentää.

Loppu koulutuspaikkakikkailulle

Tiede- ja kulttuuriministeri on esikuntineen perannut myös korkeakoulutuksen nykytilaa. Samalla havaittiin, ettei edellisen hallituksen päätös lisätä aloituspaikkoja 10 000:lla toiminut odotetulla tavalla.

”Kevään 2023 ylioppilaista yli 20 000 jäi silti vaille korkeakoulupaikkaa. Ensikertalaisten sijaan iso osa uusista paikoista meni niille, joilla oli jo vähintään yksi opiskelupaikka tai -tutkinto. Se kertoo, ettei pelkkä opiskelupaikkojen lisääminen nosta osaamistasoa”, Talvitie toteaa.

Nyt meno muuttuu. Jos hakijalla on jo aloituspaikka, on toisesta luovuttava. Näin niitä riittää paremmin myös ensikertalaisille.

Aloituspaikkoja aiotaan lisätä tänä vuonna noin 800:lla, joista noin puolet yliopistojen viisivuotiseen koulutukseen ja puolet ammattikorkeakoulujen 3,5 vuotta kestävään koulutukseen. Etusijalla ovat ensikertalaiset hakijat ja paikat

kohdennetaan pääosin talouskasvua tukeville teknisille aloille.

Asiaa koskeva kirje lähtee korkeakouluille vielä alkuvuoden aikana. Jatkossa on ministerin mukaan tärkeä pohtia, mitä aloituspaikkoja on syytä vähentää.

Putoavatko humanistiset tieteet tässä kohtaa suoraan pelistä?

”Eivät suinkaan. Esimerkiksi kieli- ja käyttäytymistieteille on entistä enemmän käyttöä muun muassa arkkitehtuurissa ja designissa sekä audiovisuaalisilla aloilla ja peliteollisuudessa. Luovat alat ovat myös tärkeitä vientialoja”, Talvitie tähdentää.

Opintoseteli avaa uusia ovia

Kevään edetessä eduskuntaan on tulossa hallituksen esitys opintosetelistä. Sen ideana on tarjota toisen asteen oppilaitoksesta valmistuneille nuorille mahdollisuus avoimen korkeakoulun opintoihin.

Niitä voisi suorittaa yhden lukuvuoden aikana maksimissaan 30 opintopisteen edestä. Kol-

melle ikäluokalle suunnattu kokeilu on tarkoitus käynnistää ensi syksynä ja jatko ratkeaa kokemusten perusteella.

”Opintoseteli avaa korkeakoulutuksen ovet siitä motivoituneille nuorille ja auttaa vaille opiskelupaikkaa jääneitä onnistumaan seuraavalla kerralla paremmin. Samalla se purkaa hakupainetta ja hakemussumaa”, Talvitie selvittää.

Ministeri kiittääkin tässä kohtaa korkeakouluja, jotka ovat tehneet hyvää yhteistyötä muun muassa hakukäytäntöjen yksinkertaistamisessa. Sen ansiosta yhdellä pääsykokeella voi hakea moneen paikkaan.

”Suomi ja suomalaiset pärjäävät vain koulutuksella. Siksi korkeakoulututkinnon omaavien osuus on saatava 2030-luvulla 50 prosenttiin ja sen ylikin. Vuonna 2023 tuo osuus oli noin 39 prosenttia”, Talvitie tiivistää.

VASTUULLISUUS

Valtuustoilta vaaditaan nyt vastuullisuutta

Monessa kunnassa talous on ollut jo pitkään tiukoilla. Väestön ikääntyessä ja verotulojen vähentyessä säästöjä on haettava entistä tiheämmällä kammalla.

Loppumetreillä joudutaankin usein tasapainoilemaan kahden valmiiksi huonon vaihtoehdon väliltä: Säästetäänkö lapsiperheiltä ja nuorilta vai ikääntyvien hoivasta?

Tätä valintaa on jouduttu tekemään vuosien varrella myös Oulussa, vaikka sen talous on moneen muuhun paikkakuntaan nähden varsin hyvässä kunnossa. Vuodesta 2004 kaupunginvaltuustossa ja matkan varrella sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen puheenjohtajana toimineen Mari-Leena Talvitien mukaan ikäluokat pienenevät ja se tuo kunnille enemmän pelivaraa myös valtionosuuksien käyttöön.

”Se ei ole enää takavuosien tapaan korvamerkittyä rahaa, joten sitä voi käyttää myös lapsiin ja nuoriin. Kyse on lopulta vastuullisista arvovalinnoista”, hän muistuttaa.

Tuoreimpien väestöennusteiden mukaan yli puolet Suomen kunnista on 2030-luvulla tilanteessa, jossa syntyvyys on alle kaksi koululuokallista vuodessa. ”Viimeistään se pakottaa kuntapäättäjät miettimään, investoidaanko seiniin vai niiden sisällä olevaan toimintaan.”

Hirveän reilua puukauppaa Keski-Suomessa!

Olemme puukauppaan, haketoimituksiin ja muihin metsäpalveluihin erikoistunut yritys joka kohtelee jokaista metsää kuin omaansa Palvelemme yksityisiä metsänomistajia, yrityksiä ja julkista sektoria tietotaidosta tinkimättä Hirviforest.fi toimisto@hirviforest.fi

Kun tarvitset muutakin kuin vain neukkarin. Meiltä myös kylpylä ja aktiviteetit!

UPM Specialty Papersin kanssa.

Ajat muuttuvat – hyvä ruoka pysyy.

Jyväskylässä jo vuodesta 1963

Kuvassa osa Viestintävaliokunnan porukasta. Ylärivissä vasemmalta alkaen Leena Jaatinen, Vilja Laaksonen, Ida Mustonen, Tuija Tiitinen, Anna-Kaisa Talvitie, Jenni Isopahkala, Sanna Tarkiainen, Hanna-Maria Sandelin, Laura Walden, Suvi Vuojolainen, Heli Toivola ja Suvi Kallioinen. Alarivissä vasemmalta alkaen Anna-Kaisa Säkkinen, Marjo Rönnkvist, Heli Peltola ja Viivi Sakkara.

Keski-Suomen kauppakamarin

Viestintävaliokunta

vahvistaa

alueen näkyvyyttä ja osaamista

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN VIESTINTÄVALIOKUNTA KOKOAA YHTEEN ALUEEN MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN AMMATTILAISET EDISTÄMÄÄN MAAKUNNAN MENESTYSTÄ, KASVUA JA VETOVOIMAA. YHTEISTYÖN, OSAAMISEN JAKAMISEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN KAUTTA VALIOKUNTA TUKEE SEKÄ YRITYKSIÄ ETTÄ KOKO KESKI-SUOMEA.

Viestintävaliokunnan missiona on edistää alueen menestystä ja kasvua sekä tukea yrityksiä ja yhteisöjä viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Valiokunta toimii yhteistyöfoorumina eri organisaatioissa työskenteleville viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijoille, joita yhdistää halu kehittää koko maakunnan näkyvyyttä ja elinvoimaa.

”Toimintaympäristön muuttuessa viestinnän merkitys kasvaa jatkuvasti. Kyse ei ole vain näkyvyydestä, vaan myös siitä, miten rakennamme ymmärrystä, osallisuutta ja luottamusta. Viestintävaliokunnassa kokoamme yhteen eri organisaatioissa työskenteleviä ammattilaisia, jotta Keski-Suomessa osataan hyödyntää viestintää ja markkinointia entistä strategisemmin,”

sanoo valiokunnan puheenjohtaja Suvi Vuojolainen

Yhteistyötä koko maakunnan hyväksi

Viestintävaliokunta edistää maakunnallista viestintäyhteistyötä kokoamalla eri toimijat yhteisen päämäärän äärelle. Tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen mainetta pitkäjänteisesti sekä tukea konkreettisia tekoja, jotka lisäävät alueen tunnettuutta ja houkuttelevuutta.

”Myönnämme vuosittain Keski-Suomen viestinviejä -palkinnon yritykselle tai yhteisölle, jonka toiminta on tuonut esiin alueen houkuttelevuutta. Veto- ja pitovoiman vahvistaminen on eri toimijoiden yhteinen tavoite, sillä kiinnostava

Keski-Suomi houkuttelee osaajia, yrityksiä ja opiskelijoita. Tavoitteenamme on viestinnän ja markkinoinnin kautta nostaa esille alueen vahvuudet ja edistää Keski-Suomen asemaa entistä halutumpana paikkana asua, opiskella ja yrittää”, kertoo valiokunnan varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Säkkinen Samalla valiokunta toimii vertaisfoorumina viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisille. Yhteinen keskustelu ja kokemusten jakaminen auttavat tunnistamaan parhaat käytännöt sekä kehittämään osaamista koko alueella.

Veto- ja pitovoimaa viestinnän keinoin

Yksi valiokunnan keskeisistä tavoitteista

on vahvistaa Keski-Suomen veto- ja pitovoimaa. Viestinnän ja markkinoinnin avulla pyritään houkuttelemaan alueelle uusia yrityksiä ja osaajia sekä tukemaan paikallisten toimijoiden kohtaamista.

Tätä työtä on tehty muun muassa osallistumalla Keski-Suomen liiton koordinoimaan maakunnalliseen brändityöhön. Yhteistyössä satojen toimijoiden kanssa syntyi yhteinen näkemys keskisuomalaisesta identiteetistä, joka kiteytyi sloganiin ”Parhaat palat löytyvät keskeltä.”

Valiokunta haluaa myös varmistaa, että alan osaajat löytävät tulevaisuutensa Keski-Suomesta. Tätä varten käynnistettiin Kapula-mentorointiohjelma, jossa kokeneet viestinnän ammattilaiset toimivat mentoreina alan tuleville osaajille.

Katse tulevaisuuden osaamisessa

Nopeasti muuttuva viestinnän ja markkinoinnin kenttä edellyttää jatkuvaa oppimista. Valiokunta tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita ja jakaa ajankohtaista tietoa kauppakamarin jäsenille, jotta yritykset ja organisaatiot pysyvät kehityksessä mukana.

Esimerkkinä tästä valiokunta antoi toimeksiannon Jyväskylän yliopiston viestinnän johtamisen opiskelijalle selvittää nuorten odotuksia johtamisviestinnästä. Tulokset jaettiin kauppakamarin kanavien kautta jäsenistön hyödynnettäväksi.

Palkinnon vastaanotti TUFF!:n yksi perustajista ja aiempi toiminnanjohtaja Ossi Valpio. Palkinnon ojensi Viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suvi Vuojolainen.

Keski-Suomen Viestinviejä -palkinto Kulttuuriyhdistys TUFF!:lle

Keski-Suomen kauppakamarin Viestintävaliokunta on myöntänyt Keski-Suomen Viestinviejä -palkinnon jyväskyläläiselle Kulttuuriyhdistys TUFF!:lle sen työstä Jyväskylän aseman vahvistamisessa suomalaisen rap- ja hiphop-kulttuurin kotikaupunkina sekä yhteisöllisen, paikalliseen identiteettiin nojaavan kulttuuriviestinnän rakentamisessa. Vuonna 2013 perustettu TUFF! on luonut nuorille tekijöille ympäristön kasvaa, löytää äänensä ja sitoutua kotikaupunkiinsa. Yhdistyksen ympärille on kehittynyt vahva Jyväskylä-lähtöinen rap-skene, joka on vaikuttanut koko Suomen musiikkikenttään ja tukenut useiden merkittävien artistien uria, kuten Gettomasa, Lauri Haav ja Axel Kala. TUFF!:n toiminta korostaa yhteisöllisyyttä, osaamisen jakamista ja paikallisen kulttuuriekosysteemin rakentamista, jossa kotikaupunki on keskeinen osa tekijöiden identiteettiä. Palkinnon vastaanotti yksi perustajista, entinen toiminnanjohtaja Ossi Valpio, joka korosti Jyväskylän hiphop-yhteisön kasvua, auttamisen kulttuuria ja parem-

pien mahdollisuuksien luomista nuorille. Myös puheenjohtaja Arttu Rintakumpu nosti esiin toiminnan vaikutuksen kaupungin ilmapiiriin ja tulevaisuuteen.

”TUFF!:in ympärille rakentunut rap-yhteisö on tehnyt Jyväskylästä ja Keski-Suomesta näkyvän ja tunnistettavan osan suomalaista rap-kulttuuria. Paikallinen tuotanto- ja yhteistyöverkosto sekä yhteisön vahva mobilisointikyky ovat luoneet Jyväskylään ilmiön, jonka vaikutus ulottuu valtakunnallisesti ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle”, perustelee Viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suvi Vuojolainen valintaa.

”Jyväskylän hip hopin reseptin pääainesosat ovat auttaminen, yhteisöllisyys ja eteenpäin puskeminen. Tämä on ollut alusta asti myös TUFF!:in missiona. Kiitos kuuluukin kaikille meidän kaupungin yhteisössä”, sanoo Ossi Valpio.

Palkintoprosessi toteutettiin yhteistyössä Keskisuomalaisen kanssa. Lopullisen valinnan teki Viestintävaliokunta.

Visit Jyväskylä Regionin edustama matkailualue on saanut Sustainable

Travel Finland -vastuullisuusmerkin

KESKI-SUOMESSA KAIKKIAAN 53 % ALUEEN KANSAINVÄLISTÄ MATKAILUA HARJOITTAVISTA YRITYKSISTÄ LÄPÄISI VIIME VUONNA VISIT FINLANDIN LAATIMAN STF-VASTUULLISUUSOHJELMAN VISIT JYVÄSKYLÄ REGIONIN KOORDINOINNISSA. SEN MYÖTÄ ALUE ON OIKEUTETTU KÄYTTÄMÄÄN ’SUSTAINABLE DESTINATION’ -NIMIKETTÄ. TYÖ KESTÄVYYDEN ÄÄRELLÄ JATKUU, SILLÄ UUTEEN KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIAAN 2026–2030 VASTUULLISUUS ON KIRJATTU LÄPILEIKKAAVAKSI TEEMAKSI JA MAAKUNTA HALUAA JATKOSSAKIN OLLA ’ESIMERKILLISEN VASTUULLINEN JA KANSAINVÄLISESTI MENESTYVÄ MATKAILUALUE’.

”Olemme erittäin ylpeitä alueen matkailuyritysten pitkään jatkuneesta vastuullisuustyöstä, ja haluamme jatkaa kestävän matkailun kehittämistä koko Visit Jyväskylä Regionin matkailualueella. Tätä vastuullisuustyötä ei tehdä alueellamme pelkästään yritystasolla vaan myös yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa”, kertoo Visit Jyväskylä Regionin matkailujohtaja Susanne Rasmus

”Saimme vuosi sitten sitten myös kunnian vastaanottaa Matkamessuilla We Speak Gay – Trailblazers Awards –destinaatiopalkinnon pioneerityöstä sateenkaari-inklusivisuuden ja sateenkaarimatkailun “tienraivaajatyöstä” ja edistämisestä Suomessa”, jatkaa Rasmus.

Taustalla on pitkäjänteinen ja vuosia kestänyt kehitystyö. Jyväskylän seutu valittiin jo vuonna 2019 yhdeksi Visit Finlandin vastuullisuus-pilottiohjelman matkailualueeksi, ja siitä saakka Visit Jyväskylä Region on tehnyt systemaattista kehitystyötä yhdessä alueen matkailuyritysten kanssa

alueen kestävän matkailun edistämiseksi sen kaikilla osa-alueilla. Visit Jyväskylä Regionin STF-merkin saaneissa kohteissa on mukana myös useita alueen kulttuurikohteita, kuten esimerkiksi Alvar Aalto kohteena tunnettu Säynätsalon kunnantalo. Tämä vastuullisuustyö on nyt tunnustettu ja palkittu Visit Finlandin myöntämällä Sustainable Travel Finland -vastuullisuusmerkillä.

”Tulemme jatkamaan aktiivista ympäristö- ja vastuullisuustyötä esimerkiksi kehittämällä alueemme matkaketjuja kestävällä tavalla. Tulevana kesänä jatketaan menestyksekästä pilottikokeilua, jossa Outdoor Express -bussi liikennöi kolmeen kansallispuistoon ja niiden läheisyydessä oleviin matkailuyrityksiin”, kertoo Kestävää Kansainvälistä Saavutettavuutta Keski-Suomeen (KeKaSa) -hankkeen projektipäällikkö Johanna Maasola

Viikonloppuisin kesäkaudella liikennöivä Outdoor Express tarjoaa nopean yhteyden Jyväskylän keskustasta Pyhä-Häkin, Etelä-Konneveden ja Leivonmäen kansal-

lispuistoihin. Outdoor Express kuljetuspalvelu on tarkoitettu niin paikallisille kuin matkailijoille; tavoitteena on tarjota helppo mahdollisuus retkeilyyn kaikille.

”Kestävyyttä on edistetty myös kansainvälisissä yhteyksissä. Osallistuimme esimerkiksi Brysselissä maaliskuussa 2025 järjestettyyn Sustainable EU Tourism Project – Twinning opportunity for EU DMO´s workshoppiin, jossa pääsimme vaihtamaan ajatuksia vastuullisuudesta EU-alueella toimivien DMO-organisaatioiden kanssa”, kertoo erityisasiantuntija Päivi Heikkala

* Visit Jyväskylä Region on Keski-Suomen virallinen matkailun alueorganisaatio eli DMO (=Destination Management Organization), joka edustaa Keski-Suomen matkailualuetta. Matkailualueeseen kuuluu uudella sopimuskaudella 2025–2027 yhteensä 13 kuntaa Keski-Suomesta: Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Toivakka, Joutsa, Uurainen, Konnevesi, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski.

Visit Jyväskylä Regionin matkailujohtaja Susanne Rasmus.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen/ Studio Ihmepeili

Keski-Suomen matkailustrategia 2026-2030

Marraskuussa julkaistun uuden

Keski-Suomen matkailustrategian strategisena tavoitteena on nostaa Keski-Suomen alueen välitön matkailutulo strategiakauden aikana 500 miljoonaan euroon.

Tämä tarkoittaa, että matkailutulon tulee kasvaa vuositasolla keskimäärin kuusi prosenttia. Kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä matkailusta, jonka odotetaan nousevan viiden vuoden aikana noin 30 % nykyisestä. Tämä on mahdollista noin viiden prosentin vuosittaisella kasvuvauhdilla.

poikkitoimialallista yhteistyötä. Toisaalta meillä on strategian myötä piirretty melko konkreettinenkin tiekartta siihen, miten tavoitteisiin on tarkoitus päästä”, kertoo Keski-Suomen matkailun alueorganisaationa toimivan Visit Jyväskylä Regionin matkailujohtaja Susanne Rasmus ja jatkaa:

Keski-Suomen

”Tavoite on kunnianhimoinen, mutta ei epärealistinen jos ja kun palaset saadaan loksahtamaan paikoilleen ja työtä tehdään oikeilla painotuksilla sekä panostuksilla. Strategia on koko maakunnan yhteinen ja tehtävää riittää alueorganisaation lisäksi niin matkailuyrityksille, matkailun kehittäjille, oppilaitoksille kuin hankerahoituksista vastaavillekin – lisäksi tarvitaan

”Suomi kiinnostaa maailmalla yhä enemmän ja Lapin menestyksen myötä esimerkiksi Järvi-Suomen alueeseen kohdentuu tällä hetkellä isoa kysyntää.”

Strategiassa esitetyt alueen kilpailutekijät perustuvat Keski-Suomen aitoihin matkailullisiin vahvuuksiin. Näitä ovat muun muassa neljän vuodenajan luontoelämykset, sauna hyvinvoinnin kärkenä, aidot kulttuurielämykset, tapahtumat kohtaamispaikkana sekä samanaikaisesti koettavissa olevat elämykselliset vastakohdat (esimerkiksi valo–pimeä, kylmä–kuuma). Strate-

gian läpileikkaavina teemoina puolestaan on vastuullisuus ja tiedolla johtamiseen perustuva kehitystyö. Menestykselliseen lopputavoitteeseen pyritään kehittämällä esimerkiksi erottuvuuteen ja ostettavuuteen, ympärivuotisuuteen, tapahtumiin sekä saavutettavuuteen liittyviä teemakokonaisuuksia.

”Kansainväliseen kysyntään tulee vastata esimerkiksi riittävän vetovoimaisilla ja ostettavilla matkailutuotteilla, kansainvälisen matkailukaupan osaamisella, vahvistamalla alueen tunnettuustyötä ja edistämällä toimivia matkaketjuja. Uuden strategian myötä tulemme kuuntelemaan ja osallistamaan aikaisempaa vahvemmin alueen matkailun kehittämisessä myös paikallisia asukkaita”, lisää Rasmus.

Matkailuvaliokunnan varapuheenjohtaja Iris Mäkinen ja puheenjohtaja Lasse Niivuori.

Matkailuvaliokunta edistää Keski-Suomen matkailun kasvua ja kilpailukykyä

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN MATKAILUVALIOKUNTA EDISTÄÄ ALUEEN MATKAILUELINKEINON TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ, VAIKUTTAA PÄÄTÖKSENTEKOON JA VAHVISTAA JÄRVI-SUOMEN ASEMAA VALTAKUNNALLISESTI. YHTEISTYÖN, VAIKUTTAMISTYÖN JA STRATEGISEN KEHITTÄMISEN KAUTTA VALIOKUNTA RAKENTAA KESTÄVÄÄ KASVUA KOKO MAAKUNTAAN.

Matkailu on Keski-Suomelle merkittävä elinkeino, jonka vaikutukset ulottuvat laajasti aluetalouteen, työllisyyteen ja elinvoimaan. Matkailuvaliokunnan työn ytimessä on yhteinen tavoite: tehdä Keski-Suomesta Suomen kestävästi kasvava matkailumaakunta.

”Matkailu tuo alueelle tuloja, työpaikkoja ja elinvoimaa sekä vahvistaa koko maakunnan vetovoimaa. Siksi sen kehittäminen on tärkeää paitsi yrityksille myös Keski-Suomen tulevaisuudelle”, korostaa matkailuvaliokunnan puheenjohtaja Lasse Niivuori

Matkailuvaliokunnan keskeinen tehtävä on vahvistaa matkailun kilpailukykyä Keski-Suomessa. Valiokunta toimii sillanrakentajana yritysten, päättäjien, oppilaitosten ja eri toimijoiden välillä sekä vie eteenpäin yhteisiä tavoitteita alueen matkailun kehittämiseksi.

Työtä ohjaa Keski-Suomen matkailustrategia 2026–2030, jonka tavoitteena on kasvattaa matkailutulo strategiakaudella 500 miljoonaan euroon vuoden 2024 371 miljoonasta eurosta, tavoitteena 34 prosentin kasvu. Strategian keskiössä ovat vetovoimainen luonto ja Järvi-Suomi, vastuullinen ja

kestävä matkailu, tapahtumien ympärivuotisuus sekä osaava työvoima ja toimivat koulutuspolut. Matkailuvaliokunnan roolina on viedä strategian vaikuttamistavoitteita käytäntöön, rakentaa yhteistä ymmärrystä päättäjien kanssa ja puhua matkailun puolesta yhdellä äänellä.

Vaikuttamista rahoitukseen ja toimintaympäristöön

Yksi keskeisistä teemoista on matkailun rahoitus ja alueellinen tasapaino. Keski-Suomen asemaa halutaan

vahvistaa. Tällä hetkellä rahoitusta kohdentuu muita alueita enemmän Itä-Suomeen ja Lappiin. Vaikuttamistyössä korostuvat myös verotukseen ja lupaprosesseihin liittyvät kysymykset: verotuksen tasoa tarkastellaan matkailun kilpailukyvyn näkökulmasta ja tapahtumiin, ja rakentamiseen sekä luontokohteisiin liittyvien lupaprosessien sujuvuutta halutaan parantaa.

Matkailun kasvu edellyttää riittäviä resursseja ja koordinaatiota. Visit Jyväskylä Regionin rooli nähdään keskeisenä, sillä rahoituksen hankinta, sidosryhmäyhteistyö ja vaikuttavuusviestintä vaativat pitkäjänteistä työtä ja osaamista. Valiokunta haluaa tukea

riittävän resursoinnin varmistamista ja yhteisen edunvalvonnan rakentamista koko toimialalle.

Vaikuttamistyö näkyy konkreettisina toimenpiteinä: vuosittaisina eduskuntavierailuina, säännöllisinä tapaamisina päättäjien kanssa sekä kannanottoina matkailualan kehittämisen puolesta.

”Haluamme saada aikaan konkreettisia tekoja, jotka parantavat matkailuyritysten toimintaedellytyksiä ja tukevat koko alan kasvua. Yhdessä tekemällä vaikutamme siihen, miltä Keski-Suomen matkailun tulevaisuus näyttää”, sanoo matkailuvaliokunnan varapuheenjohtaja Iris Mäkinen

Kaikki mitä taloushallinnolta tarvitset

Osaaminen ja yhteistyö kestävän kasvun perustana

Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuspolut ovat keskeisiä edellytyksiä matkailun kasvulle. Valiokunta kartoittaa toimialan osaamistarpeita ja tekee tiivistä yhteistyötä Jyväskylän korkeakoulukonsernin sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa.

Opi uutta etäyhteyksin – sinulle sopivassa laajuudessa ja rytmissä. Aloita vaikka heti!

Maksuttomassa tarjonnassa kursseja kestävyysopinnoista talouden hallintaan ja psykologiaan!

JOHTAJAVERKOSTO

– keskisuomalaisten johtajien ja yritysten avainhenkilöiden kohtaamispaikka!

Tervetuloa tapaamisiin, joissa yhdistyvät

• merkityksellinen verkostoituminen

• ammatillinen sparraus

• oman osaamisen kehittäminen

Katso tulevat tapaamiset ja tule tutustumaan:

KAUPPAKAMARIN MAKSUTTOMAT TILAISUUDET

#jäsenyyskannattaa

#kauppakamariverkosto

Johtaminen & esihenkilötyö

6.3. VoimaNaiset -seminaari

18.3. Keski-Suomen johtajaverkostojohtajien ja yritysten avainhenkilöiden vertaisfoorumi

13.5. Ihmisläheisen johtamisen työkalut

20.5. Keski-Suomen johtajaverkostojohtajien ja yritysten avainhenkilöiden vertaisfoorumi

Myynti ja talous

20.3. Myynnin kannattavuus ja hinnoittelulaskelmat

22.4. Näin tulkitset ja analysoit talouden tunnuslukuja

Koneturvallisuus

12.3. EU uusi koneasetus 1230/2023

27.3. Koneturvallisuus osana työturvallisuutta

Kansainvälistyminen

26.3. Kansainvälisen kaupan maksuliikenne ja riskienhallinta

Vastuullisuus

3.6. Uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset – hallituksen ja johdon rooli ja vastuut

Maksuttomat tilaisuudet

4.3. Kauppakamarin Aamukahvit

31.3. Kasvutahto 4.0: 1. tapaaminen

1.4. Kauppakamarin Aamukahvit

16.4. Keski-Suomen yritysten varautumiskoulutus

7.5. Brändinkehityksen startti

Kansainvälistymi-

Hallitustyö

3.–31.3.2026 Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi, TÄYNNÄ

5.5.–2.6. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi

22.9.-21.10. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi

5.11.-1.12. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista osoitteessa www.kskauppakamari.fi/koulutukset

Tuemme kasvuhakuisia yrityksiä syntymään, sijoittumaan, kehittymään ja kasvamaan Äänekosken alueella –osana Keski-Suomen kasvukeskittymää.

www.businessaanekoski.fi

TERVETULOA

27 Crags Oy

AKK Sports ry

Alliz Oy

Coaching4You Oy

Erä- ja luontopalvelut HyvänTähen

Filtness Oy

Juha Peltonen Consulting

Kallio Consulting Oy / Nuohousaika.fi

Kasvumanageri

Kuvistaa Oy

Lasituspalvelu Pihlavamäki Oy

Metsä Group

Metsä Spring

Metsä Wood

NetProfit Oy

Oy R-Wood Consulting Ltd

Pemo Solutions Oy

Pohjanmaan Vakuutusmeklarit Oy

Rakennusliike Lapti Oy

Rakennusliike Seiska Oy

Rembe Oy

Rocktalo Oy

Solita Oy

Summanen Consulting Oy

Suomen Metallinkierrätyspalvelut Oy

T. Brooke Audio

Ura ja konsultointi Pirjo Levänen

Wirokit Oy

KIRJAVINKKI

ASTA ROSSI

Rakenna yhteys - kuinka etääntynyt työelämä korjataan

Suomalaista työelämää ravistellaan monesta suunnasta. Nuoret ikäluokat eivät sopeudu vanhoihin toimintatapoihin, mielenterveysongelmat ovat kasvamassa pandemiaksi ja johtamiskulttuuri on murroksessa.

Kirjassaan Rakenna yhteys – kuinka etääntynyt työelämä korjataan, Asta Rossi nostaa keskiöön yhteyksien murentumisen ja sen vaikutukset työyhteisöihin.

Kirja tarkastelee suomalaisen työelämän vastakkainasettelua ja tarjoaa johtajille uudenlaisia näkökulmia sekä käytännöllisiä keinoja etääntymisen ja lukkiutuneiden tilanteiden korjaamiseen.

Rossi pohtii kirjassaan monipuolisesti, mitkä asiat rapauttavat yhteyksiä. ”Kun tupakkatauko muuttui ruudunkatselutauoksi” on osuva ilmaisu, jolla hän nostaa kepin nokkaan mobiilien tunkeutumisen arjen yhteisiin hetkiin.Rohkeasti pureudutaan myös ulkomaisen työvoiman kasvuun työyhteisöissä. ”Mitä ei tunneta, sitä pelätään” – teemalla hän kannustaa työyhteisöjä kasvamaan kulttuurimuurin yli.

Kirjan pääaineiston muodostaa Suomen parhaat työpaikat® -listalle yltäneiden yritysten haastattelut ja tutkimukset. Teoriaa pilkotaan mielenkiintoisilla case-esimerkeillä.

Kirja on antoisaa luettavaa niin johtajille, esimiehille kuin omasta ja työpaikkansa kehittämisestä kiinnostuneille työntekijöille.

kauppakamarikauppa.fi

14 mrd.

EU käyttää 14 miljardia euroa tutkimusja innovaatiohakuihin vuosina 2026–2027. Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa ilmastoneutraaliuden saavuttaminen, tekoälyn (AI) käytön lisääminen sekä selviytymiskyvyn varmistaminen.

(Lähde: Business Finland)

-38 %

Kaukolämmön päästöt laskivat vuoden 2025 aikana 38 %. Sähkön ja lämmön vuositilastot osoittavat, että päästöt ovat edelleen vähentyneet ja sähkömarkkinat toimivat hyvin.

(Lähde: Energiateollisuus)

10 000

Lasten ja nuorten säätiön kesätyö. fi-palvelussa on mukana jo yli 10 000 kesätyöpaikkaa.

Kesätyöikäisiä nuoria on jopa 700 000. Palvelu kokoaa kesätyöpaikat nuorten löydettäviksi ja tarjoaa yhdessä nuorten kanssa laaditut periaatteet onnistuneen työkokemuksen varmistamiseksi.

(Lähde: Lasten ja nuorten säätiö)

Ymmärrystä yritystoimintaan hallitustyön näkökulmasta

”Osallistuin Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ® -kurssille syksyllä 2025. Kurssi osoittautui erittäin antoisaksi kokonaisuudeksi; se avasi selkeästi hallitustyön vastuita ja käytäntöjä niin laajoissa teemoissa kuin arjen tärkeissä yksityiskohdissa.

Voin lämpimästi suositella HHJ-kurssia kaikille hallituksessa toimiville, hallitustyötä harkitseville sekä kaikille, jotka haluavat ymmärtää yritystoimintaa hallinnon näkökulmasta. HHJ-kurssi on erinomainen ja yleissivistävä kokonaisuus”, kertoi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö sr. hallituksen jäsen Harri Nieminen kurssin päätyttyä. HYVÄKSYTTY

”HHJ-koulutus on erittäin laadukas ja sitä on kehitetty hienosti eteenpäin. Siksi päätin hakeutua suorittamaan myös HHJ-tutkintoa”, kertoo Harri Nieminen.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ®-KURSSIT

JYVÄSKYLÄSSÄ / ETÄYHTEYDELLÄ:

KEVÄT 2026: 3.-31.3. (täynnä) ja 5.5.-2.6. (1 paikka vapaana)

SYKSY 2026: 22.9.-21.10. ja 5.11.-1.12.

TUTUSTU LISÄÄ JA VARAA PAIKKASI: KSKAUPPAKAMARI.FI/ KOULUTUKSET

JURIDIIKKA

Uusittu lunastuslaki 1.8.2025 on iso parannus omaisuudensuojaan – mikä vaikutus korvauksiin?

SUOMI SÄHKÖISTYY TEOLLISUUDEN, LIIKENTEEN JA LÄMMITYKSEN SARALLA. PUHTAASTI TUOTETUN SÄHKÖN TARVE JA KYSYNTÄ ON KASVAVA. SAMALLA KUN HUOLEHDITAAN NYKYISTEN SÄHKÖVERKKOJEN TOIMIVUUDESTA, SUUNNITELLAAN JA RAKENNETAAN UUTTA KANTA- JA JAKELUVERKKOA. VIIMEKSI MAINITULLA ON LAAJOJA YHTEISKUNNALLISIA, TALOUDELLISIA JA YMPÄRISTÖLLISIÄ VAIKUTUKSIA. UUDEN INFRASTRUKTUURIN RAKENTAMINEN EDELLYTTÄÄ LAAJAMITTAISTA OMAISUUDEN LUNASTAMISTA JA SEN MYÖTÄ KORVAUSKYSYMYSTEN RATKAISEMISTA, SEKÄ SOPIMALLA ETTÄ LUNASTUSMENETTELYSSÄ.

Lunastuslain uudistus astui voimaan 1. elokuuta 2025. Lain korvausperusteiden uudistus vahvisti maanomistajien omaisuudensuojaa ja paransi maanomistajien neuvotteluasemaa sopiessa sähköverkkojen sijoittamisesta. Lakimuutoksen myötä korvaus määritetään nyt markkina-arvoon ja lisäksi arvo on määritettävä tavalla, joka johtaa omaisuuden korkeimpaan arvoon ja sen päälle määrätään 25 prosentin korotus kohteenja haitankorvaukselle.

Korvaukset eivät kuitenkaan tule maanomistajalle automaattisesti. Korvauksia on vaadittava, korvausvaatimus on esitettävä kaikista menetyksistä eli vaatimukset on perusteltava. Lunastustoimikunta ottaa automaattisesti huomioon vain tietyt etukäteen tiedossa olevat asiat, eikä lunastustoimikunta varsinaisesti huolehdi asianosaisten oikeuksista lunastustoimituksessa.

Kuntien näkökulmasta uudistus voi tuoda haasteita, sillä se voi nostaa maanhankinnan kustannuksia ja vaikuttaa asuntojen hintoihin ja vuokriin. Energiateollisuuden mukaan lunastuskorvausten kasvu voi nostaa kustannuksia ja sitä kautta myös verkkopalvelumaksuja. Toisaalta taas lunastuslain uudistus voi lisätä kuntien ja muiden lunastajien halukkuutta neuvotella vapaaehtoisista kaupoista maanomistajien kanssa, mikä on tietysti kaikkien osapuolten kannalta

tervetullut uudistus.

Lunastuksessa kunkin osapuolen on hyvä olla tietoinen eri korvausperusteista ja -vaihtoehdoista.

Useimmiten puustoisilla alueilla esille nousevat vaihtoehtoina vain puukaupan tekeminen tai mahdollisuus jättää puut maanomistajalle itselleen. Sen sijaan maanomistajan kannalta kannattavin vaihtoehto ei välttämättä tule osapuolten keskinäisissä neuvotteluissa esille lainkaan.

Maanomistajan kannalta taloudellisesti kannattavin vaihtoehto puustoisten alueiden lunastuksissa on yleensä se, kun jättää puukaupan tekemättä ja vaatii puuston arvon maksettavan lunastuskorvauksena.

Tällöin puuston kantohintaa korotetaan 25 prosenttia. Maanomistajan kannattaakin vaatia markkina-arvoon perustuvaa korvausta aina korkeimman markkina-arvon mukaisesti sekä 25 prosentin suuruista lisäkorvausta. Metsän arvonmäärityksen osalta kannattaa laskea, mikä arviointimenetelmä tuottaa parhaan lopputuloksen eli maanomistajan on kiinnitettävä huomiota korvausrakenteisiin ja vaadittava erittelyä kohteen-, haitan- ja vahingonkorvauksista. Puusto kannattaa vaatia kohteenkorvaukseksi. Lisäksi maanomistajan itsensä on arvioitava, toteutuuko asunto- ja elinkeinotakuu omalla kohdalla ja jos maanomistajalle aiheutuu haittaa esimerkiksi metsäelinkeinon näkökulmasta, kannattaa

vedota tähän. Myös verotuksellisilla seikoilla voi olla merkitystä asiassa. Vaikka lunastaja nostaisikin puuston arvoa ja korvausta 25 prosentilla, niin se ei välttämättä riitä. Lunastustoimikunnan määräämissä korvauksissa kokonaisveroaste on 6 prosenttia, kun puukaupassa se on 30 tai 34 prosenttia. Verotuksen vuoksi puukaupan tekeminen lunastettavalta alueelta aiheuttaa yleensä vähintään veroedun suuruisen tappion.

Myös toimijoiden on hyvä tiedostaa ja ymmärtää näitä maanomistajan ratkaisuihin vaikuttavia tekijöitä, sillä osapuolet voivat yhdessä keskustella korvausperusteista ja esimerkiksi siitä, kannattaako puuston poistosta tehdä sopimus toimijan ja maanomistajan kesken suoraan vai jätetäänkö puusto ja korvauskysymykset lunastustoimikunnan arvioitavaksi lunastustoimituksessa. Toimijalle sopiminen sähkölinjan sijoittamisesta ja korvauksista on usein taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto, sillä toimituksessa määrättyjen korvausten lisäksi myös pakkosijoituslupa- ja korvaustoimituskustannukset sekä maanomistajan kohtuulliset edunvalvontakustannukset tulevat toimijan maksettavaksi.

Elina Saari

Asianajaja

Urtti asianajotoimisto Oy