Issuu

KrLL 3/2021

Kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

3/2021

Kristillinen lääkärilehti

KrLL 3/2021

Puheenjohtajalta: Seura ja yhteyteen tähtäävä keskustelukulttuuri

Näkökulma: Suomen Kristillisen Lääkäriseuran tarkoituksen kirkastamisesta

Olisiko seuran tarkoituspykälää terästettävä niin, että se mikä yhdistää, olisi vielä selvemmin esillä? Antti Linkola ja Pekka Puustinen

SKLS:n tarkoituksesta

SKLS pj ja vpj kommentoivat Linkolan ja Puustisen kirjoitusta.

Kirjavinkki: Hospitaaliritarikuntien perilliset

Pasi Pölläsen kirja kuljettaa Kaakkois-Suomen julkisen sairaanhoidon kehityksen läpi keskiajalta nykypäivään. ”Julkinen hoito on kristinuskon tuote” Pasi Pölläsen haastattelu

Muslimien kohtaamisesta Tampereella

Maahanmuuttajien parissa työskennellyt Anneli Hukari näkee elämässään Jumalan johdatuksen.

Pakolaistyössä Ateenassa

Leena Kaartinen kertoo syksyn 2015 kokemuksistaan oltuaan Ateenassa

vastaanottomassa afgaanipakolaisia. Sairaaloiden liiketoimintatiedon hyödyntäminen

eHealth-Tansania hanke etäkouluttaa.

Yhteispohjoismainen ICMDA Nordic -konferenssi pidettiin Göteborgissa

Konferenssissa pohdittiin, mitä on olla kristitty lääkäri tässä ajassa?

CMF:n Developing health -kurssi heinäkuussa 2021

Kurssin myötä Suvi-Tuuli Simojoelle korostui kristillisestä lähtökohdasta tehtävän työn merkitys ja mielekkyys – sekä haasteet.

Ajankohtaista seurasta

Kannen ja sisäkannen kuva: Antti Linkola

Kristillinen lääkärilehti

Toimituskunta

Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti

Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Kalle Mäki

3/2021, 9. vuosikerta kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka Padasjoen Kirjapaino

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön. Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.

KrLL 3/2021

Puheenjohtajalta

Seura ja yhteyteen tähtäävä keskustelukulttuuri Maltillisuus – varoa äkkijyrkkiä mielipiteitä molempiin ääriin – on yksi seuran toimintaa kuvaavia periaatteita. Tähän yhdistyy kunnioitus kollegaa ja hänen ajatteluaan sekä mielipiteitään kohtaan. Maltillisuus tarkoittaa toisaalta, että meiltä harvemmin tulee radikaaleja ulostuloja. Saatamme joidenkin mielestä olla välillä liian varovaisia ja lässyjä ja välillä silti osa kokee saman toiminnan liian radikaaliksi.

Tuleeko meidän vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja kuinka paljon? Voimmeko vain olla turvallinen yhteisö, johon saa tulla ja kokea olevansa rakastettu? Saada rohkaisua ja vahvistusta yhteisestä uskosta ja kokea syvää yhteyttä samalla. Saada ystävyyssuhteita, jotka kestävät aikaa ja etäisyyttä, sekä kestävät erityyppisiä mielipiteitä monesta teemasta. Ystävyyssuhteita, joissa ymmärrys toisen ajattelusta laajenee, ja kunnioitus syvenee. Näen, että tämä luo turvallisuutta. Sieltä käsin versoo tervettä ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Vaikuttaminen yhteiskuntaan on toisaalta myös monissa asioissa hyvin tärkeää, mielestäni suorastaan välttämätöntä! Esimerkkinä voisi olla ajankohtainen palliatiivisen hoidon ja eutanasian ympärillä pyörivä keskustelu, sillä teemat koskettavat meitä kaikkia erittäin vahvasti. On myös paljon teemoja, joista seuralla voisi olla annettavaa. Miten toteuttaa vaikuttamista ja toisaalta vahvistaa yhteyttä samaan aikaan? Tunnistan itsessäni tiettyä huolta näin kysyessäni, koska osassa teemoista meillä on hyvin laajasti erilaisia mielipiteitä. Mutta ovatko vaikuttaminen ja yhteys vastakkaisia toisilleen? Ne voivat olla, jos vastakkain asettuu todella kategorinen ja ehdoton kannanotto ja yhteys, niin tällöin nämä saattavat jopa johtaa yhteyden rakoilemiseen. Kuitenkin seuran yhtenä päätehtävistä on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Näkisin, että tämän tulisi näkyä myös seuran vaikuttamistyössä ja kannanotoissa: näissä asioita tulisi pystyä tarkastelemaan laajasti ja eri tulokulmista ja erityyppisin painotuksin, ymmärrystä lisäten. Tämä tietysti vaatii aikaa ja vaivannäköä, ja yhteiskunnan nopeissa käänteissä ei ole aina kovin helppoa eikä aina järjestettävissä. Onnistuessaan tällainen kannanotto asioihin usein yhdistää seuran jäseniä. Syventyvä ymmärrys toisen ajattelusta tuo usein kunnioitusta, ja antaa ihmiselle tilaa, ja luo turvallisuutta. Seuramme puitteissa olen kokenut, että saan olla varsin turvassa. Mielestäni tämän tulee olla totta kaikilla, ja toivoisin, että kokemukseni vastaa myös sinun kokemustasi. Kuitenkaan laaja ja hyväksyvä keskustelu Suomessa ei ole enää itsestään selvää. Nykyinen suuntaus somessa ja monissa keskustelufoorumeissa menee kohden kärjistyksiä ja – valitettavasti – myös joskus tarkoitukselliselta

vaikuttavaa toisen väärinymmärtämistä. Siellä toista ei ehkä haluta kuulla, vaan ehkä vain toitottaa omia mielipiteitään. Seuran syyspäivät 8.–10.10 saattavat haastaa aiheillaan meitä. Monella saattaa olla kokemuksia sukupuolidysforiaa kokevista nuorista, mutta joillain erikoisaloilla teema voi olla vielä kaukainen. Mielipiteitä voi olla laidasta laitaan. Mutta toisaalta ehkei tätä voi tietää, sillä tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun teema on syys- tai kevätpäivien ohjelmistossa. Ja vielä peräti näin vahvan asiantuntijakaartin voimin! Järjestäjätoimikunta on tehnyt huolellista työtä ja arvostan huippuammattilaisten saamista pitämään puheenvuoroja tästä teemasta. Teemaa täydentää vielä Raamatun näkökulmasta oleva puheenvuoro: Isä näkee ja tuntee meidät täysin, ja silti Hän rakastaa meitä. Sunnuntain ohjelmassa on vielä yhteisen kunnioittavan keskustelun näkökulmista oleva puheenvuoro oikeastaan alleviivaamaan seuramme keskeistä tehtävää. Syksyllä meillä on kokonaisuudessaan mielenkiintoista ohjelmaa kiinnostavien syyspäivien lisäksi. Tämä selviää tapahtumakalenteriamme vilkaisemalla sekä kuukausittaisia jäsenkirjeitämme seuraamalla. Syyskuussa käsitellään vielä uunituoretta STM:n alaisen Elämän loppuvaiheen työryhmän raportin pohjalta nousseita ajatuksia kollegojen Reino Pöyhiä ja Tiina Tasmuth alustamina, ja aloitetaan syksyinen Raamattuopetussarja professori Lauri Thurénin johdolla Raamatun tutkimisen näkökulmasta. Marras- tai joulukuussa tarkoituksemme on järjestää yhteisiä pikkujouluja eri puolilla, ja päästä tapaamaan toisiamme ainakin jossain määrin kasvokkain. Syksyn aikana on mahdollista järjestää paikallisia tapahtumia – tai ainakin koronakorotekattavuuden kasvu tähän hyvin vaikuttaisi johtavan, ellei jotain yllättävää takapakkia tulisi. Olisin iloinen, jos monilla paikkakunnilla syntyisi aloitteellisia tapaamisia joko kasvokkain tai virtuaalisina, sillä ne tukevat myös yhteyttä seuramme jäsenten välillä. Syksyn aloittanut, elokuinen ICMDA:n Nordic Meeting oli myös todella innostava ja virvoittava. Meitä suomalaisia oli löytänyt mukaan vain kourallinen, mutta ohjelma tulee tallenteina käytettäväksi. Suosittelen lämpimästi piipahtamista videoiden kautta paikan päällisiä tunnelmia kokemassa, ja hyvästä ja laadukkaasta ohjelmasta nauttimassa. Näitä ja muita seuran tallenteita pystyy hyödyntämään paikallistoiminnassa ajatuksia herättämässä. Siunausta syksyysi! Markus Partanen seuran puheenjohtaja Sidonnaisuudet: Päihdepalvelut, A-klinikka Oy, avohoitopalveluiden ylilääkäri

 4

KrLL 3/2021

Näkökulma:

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran tarkoituksen kirkastamisesta ”Yhdistyksen tarkoituksena on 1) toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä, 2) käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa sekä 3) osallistua lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön. Yhdistys järjestää kokouksia, koulutusta, julkaisuja tiedotustoimintaa sekä toteuttaa lääkintälähetystä ja kansainvälistä diakoniatyötä.” Seuramme sääntöjen toinen pykälä on pysynyt lähes muuttumattomana. Seura, medisiina ja yhteiskunta ovat muuttuneet sadan vuoden kuluessa. Jäsenmäärä on kasvanut. Lääketieteen tutkimuksen ja sovelluksen kehitys on ollut huima. Kristillinen yhtenäiskulttuuri on hajoamassa ja tilalle on tullut poliittisesti värittynyt armoton arvosota, joka koskettaa myös lääkärintointa. Seura on jäsenenä protestanttisessa, evankelikaalisessa ICMDA:ssa, kun taas seuramme on tarkoitus olla ekumeeninen. Saavatko uudet sukupolvet riittävän tuen säännöistä siten, että seura on aidosti yhdysside ja aiheiden käsittely tapahtuu kristilliseltä pohjalta?

# Lääkäreinä ja alan opiskelijoina meitä yhdistää toiminta ihmisten hyväksi koetelluin menetelmin. Tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät koko ajan ja myös käsitys ihmisestä tarkentuu. Erikoistuminen on välttämätöntä ja kussakin kysymyksessä on turvauduttava alan parhaisiin osaajiin.

# Kristinuskon henki on armon, rakkauden ja rauhan henki. Seuramme on hengellinen yhteisö, jonka lähtökohtana on elävän Jumalan ilmoitus Kristuksessa. Emme ole aatteellinen tai poliittinen järjestö. ”Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.” (Kol 3:12-13) ”Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.” (Room 14:1)

Olisiko seuran tarkoituspykälää terästettävä niin, että se mikä yhdistää, olisi vielä selvemmin esillä?

# Yhdyssiteenä Seuraamme ovat tervetulleita hengellisestä taustastaan tai sen puutteesta riippumatta kaikki lääkärit ja alan opiskelijat, jotka haluavat kuulua nimenomaan kristilliseen järjestöön. Meitä neuvotaan: ”Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala ja kaikkien Isä. Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. Mutta kukin meistä on saanut oman armolahjan, sen, jonka Kristus on nähnyt hyväksi antaa.” (Ef 4:3-8). Miten seuran henkinen painopiste pysyisi hengellisen yhteyden vaalimisessa? Olisiko seuran tarkoituspykälää terästettävä niin, että se mikä yhdistää, olisi vielä selvemmin esillä? Auttaisiko, jos ensimmäiseen kohtaan tulisi lisäys, jonka jälkeen se kuuluisi: toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä ekumeenisena perustanaan Raamattu ja apostolinen uskontunnustus. Olisiko niin helpompi muistaa, mikä lopulta yhdistää meitä?

# Käsittely Nykyisen yhteiskunnallisen arvosodan valitettava piirre on kärjistävä propagandan kieli, johon liittyy pyrkimys toisin ajattelevien vaientamiseen. Käsittely sen sijaan on selvittelyä, prosessointia, jalostamista, neuvottelua, tarkastelukulman hakemista - keskustelua yhteisymmärryksen saamiseksi. Jokainen saa puhua vapaasti omana itsenään omasta puolestaan. Erilaisten mielipiteiden kohtaaminen on nähtävä rikkautena, ja niiden käsittely kunnioittavassa sävyssä olkoon seuramme vahvuuksia.

# Lääkärintointa koskevat kysymykset eivät rajoitu yksittäisen potilaan hoitoon, vaan kehyksenä on koko kansan - ja lopulta kaikkien kansojen - terveys ja hyvinvointi. Lääkäreitä on tässä tarkoituksessa

KrLL 3/2021 ilmaista näkemyksensä aidosti, jos tarvittava tilanne tulee, kunnioittavassa sävyssä propagandan kieltä välttäen.

Erilaisten mielipiteiden kohtaaminen on nähtävä rikkautena, ja niiden käsittely kunnioittavassa sävyssä olkoon seuramme vahvuuksia.

Toiminnasta

hyvin erilaisissa tehtävissä. Ja lääkärintoimeen kuuluu myös lääkärien hyvinvointi, jaksaminen ja työnjohto.

Eettisten kysymysten kohdalla näyttää olevan tärkeää se, millaisiksi ajatellaan lääkärin vastuun rajat, mistä kehyksistä käsin aiheita lähestytään. Esimerkiksi: Onko myös laittomat abortit otettava laskuissa huomioon? Kenelle ja keiden kanssa lääkäri on vastuussa ja mistä? Miten siis olisi lääkärintointa koskevia kysymyksiä lähestyttävä

# Kristinuskon valossa? Kuningas vastaa heille: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Matt 25:40) Tämän selvemmin ei voi väestövastuun periaatetta ilmaista. Kristitty saa palvella Vapahtajaansa lähimmäisissä. Näköala on maailmanlaajuinen. Lääkärin etiikka ja puhe kristillisistä arvoista ovat perimmäiseltä luonteeltaan lakia, jonka tarkoituksena on neuvoa, miten lähimmäistä rakastetaan. Paavali kuitenkin muistuttaa: ”Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle.” (Gal 5:4). Hän selventää puhumalla orjan ja lapsen erilaisesta asemasta. Ei pidä tyytyä helppoihin ratkaisuihin niin, että arvosodan merkeissä karsitaan häiritseviä yksityiskohtia. Paavali rohkaisee: ”Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rakkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.” (Kol. 2:2-3) Tähän luottaen vaikeita asioita kohti on yhdessä käytävä, kunnes löytyvät totuudenmukaiset näkökulmat. Kirkoilla ja uskonnollisilla yhteisöillä on jäsenistölleen monia vaatimuksia, jotka liittyvät lääkärin toimialaan. Monet niistä liittyvät sukupuoli- ja lisääntymisterveyteen. Niiden suhteen olisi seurassamme oltava vapaus

Kun mainitaan sekä lääkintälähetys että kansainvälinen diakoniatyö, vältetään kiistely siitä, mikä on oikeaa lähetystyötä tai sitä tukevaa toimintaa. Olennaistahan on tavoitteellinen ja osallistava toiminta. Terveyslähetyksen tuen työryhmä on hoitanut pitkään tätä toimintasektoria, emmekä tässä yhteydessä kykene sitä arvioimaan. Kokoukset, koulutus, julkaisuja tiedotustoiminta mainitaan sääntörutiinina, mikä ei sulje pois muunlaistakaan toimintaa. Ulospäin suuntautuvassa tiedotuksessa ja lausunnoissa otetaan huomioon se, että seura koostuu erilaisen hengellisen taustan omaavista lääkäreistä. Lausuntoja laadittaessa turvaudutaan kussakin aiheessa parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen, joko seuran piirissä tai sen ulkopuolella. Yhteydet ulospäin ovat käytännössä yksittäisten jäsenten henkilökohtaisten kontaktien varassa esimerkiksi erikoisalajärjestöihin. Olisiko seuran seurana toimittava kotimaassakin jollakin muulla tavalla? Miten määriteltäisiin suhteet eri järjestöihin ja toimijoihin. Tampereen NNKY:n Itu-työ on hyvin lähellä seuran kiinnostuksen aiheita. Olisiko yhteistyötä tiivistettävä?

Kansainvälistä Säännöissä ei ole mainintaa ICMDA-järjestöstä, jonka oppiperusta - nettisivuilla kohdassa ”Our Beliefs” noudattelee evankelikaalista Lausannen julistusta vuodelta 1974. Seuramme liittyi järjestön edeltäjän jäseneksi vuonna 1966 Oxfordissa. ICMDA edellyttää yksittäisen jäsenjärjestön jäseneltä oppiperustan allekirjoittamista. Meillä taas ei mitään sellaista vaadita jos seuramme ekumeenisuuden vuoksi. ICMDA ei ole tehnyt tästä numeroa. Mutta kansainvälisesti ekumeeniseksi tunnustautumisen kannalta voisi olla hyvä, jos säännöissä mainittaisiin Raamattu ja apostolinen uskontunnustus eikä sitten muuta. Esitämme nämä näkökohdat seuran jäsenistölle pohdittavaksi.

Pekka Puustinen Antti Linkola

 Palstalla kirjoittajat esittävät omia ajatuksiaan ajankohtaisista aiheista ja herättävät keskustelua tärkeistä asioista. Palstan kirjoitukset eivät ole seuran julkisia kannanottoja asioihin, vaan palstan tarkoituksena on haastaa lukijaa pohtimaan omaa suhdettaan käsiteltävään asiaan. Toimituskunta ottaa vastaan palautetta ja toiveita lehden suhteen, sähköpostiosoite

kristillinenlaakarilehti@gmail.com

KrLL 3/2021

SKLS:n tarkoituksesta Suomen Kristillisen Lääkäriseuran toiminnan tarkoituksesta keskusteltaessa ollaan keskeisten asioiden äärellä. Ajan muuttuessa on tarpeen tarkastella, onko toimintamme määritelty niin, että se vastaa tämän päivän haasteisiin. SKLS:n hallitus on tarkastellut asiaa alkuvuodesta 2020 ja nähnyt, että asiasta on hyvä käydä keskustelua. Keskustelua hallituksessa käytiin keskeisimmin seuran kristillisen identiteetin määrittelyn tarpeesta, sillä se on varsin väljästi määritelty säännöissä nykyisellään:

Hallitus toivoo jäsenistöltä asiasta näkemyksiä.

Kristillisen lääkäriseuran tarkoituksena on 1) toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä 2) käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa 3) osallistua lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön Hallituksen työstettiin asiaa ja mahdollisena pidettiin muotoilua, jossa seuran tarkoitusperää täydennettäisiin lauseella ”ekumeenisena pohjana Raamattu ja apostolinen uskontunnustus”. Kokouksessaan 2/2020 SKLS hallitus päätti edetä lähestymällä entisiä seuran puheenjohtajia ja kuulostella heidän näkemyksiään. Vastaukset kertoivat, että nykyistä muotoilua pidettiin varsin toimivana. Nyt oheisen kirjoituksen myötä Antti Linkola ja Pekka Puustinen ovat osaltaan pohtineet tätä samaa asiaa ja pitäneet mahdollisena hallituksessa esillä ollutta seuran kristillisen perustan määrittelyn täydennystä. Hallituksessa tuli esiin myös näkemys, että nykyinenkin määrittely on ihan riittävä, sillä toiminta on käytännössä ollut hengeltään hyvää ja kristittyjen yhteyttä rakentavaa. Kristinuskon perustana Raamattu on jo seuran toiminnan pohjana. Seuran tarkoitus säännöissä on ollut hyvin samanlainen aina perustamisestaan 1923 lähtien. Ajat kuitenkin muuttuvat ja seuran tarkoitusperästä ja siihen liittyvistä määrittelyistä on nyt avattu keskustelu. Halli-

tus toivoo jäsenistöltä asiasta näkemyksiä. Mikäli asiassa päädytään tekemään ehdotuksia, niistä lopullisen päätöksen tekee seuran sääntömääräinen kokous, joko kevät- tai syyskokouksessa aikanaan. Yhteistyö ICMDA:n kanssa on ollut mutkatonta eikä siinä ole tullut vastaan sellaista, joka olisi ollut ongelmallista seuran ekumeenisessa hengessä tapahtuvan toiminnan näkökulmasta. Hyvästä yhteistyöstä ICMDA:n puitteissa on tuoreena esimerkkinä Göteborgissa elokuun puolivälissä pidetty ICMDA Nordic konferenssi. Se osaltaan vei eteenpäin keskusteluja toimintayhteyttä, jolle ICMDA tarjoaa niin Euroopan tason kuin maailmanlaajan kontekstin.

SKLS:n pj Markus Partanen, vpj Kalle Mäki

KrLL 3/2021

Yhteystietoja

asdadas

SKLS puheenjohtaja:

SKLS toimisto:

Markus Partanen puheenjohtaja(at)skls.fi

Sirpa Maijanen toimisto.skls(at)gmail.com puh. 045 2126030

SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt

Opiskelijatoimikunta

Aluevastaava:

Opiskelijavastaavat:

Leena Uusitalo (leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi)

Mikko-Oskari Rinkinen (opiskelijavastaava(at)skls.fi)

Helsinki:

Hilkka Kiviluoto hilkka.kiviluoto(at)fimnet.fi

Helsingin ”Ristiside”

Hämeenlinna: Tuulikki Rintakumpu

pj Lotta Typpö lotta.typpo(at)helsinki.fi vpj Sini Toivonen sini.toivonen(at)helsinki.fi

tuulikki.rintakumpu(at)fimnet.fi

Jyväskylä

Johanna Minkkinen jokatmi(at)gmail.com

Kuopion ”Heräämö”

Kajaani:

Jenny Kurttila jenny_kurttila(at)hotmail.com

pj Aino Silvennoinen ainojs(at)student.uef.fi

Oulun ”Henkireikä”

Kotka:

Pasi Pöllänen pasi.pollanen(at)fimnet.fi

pj Fia Rautavuori fia.rautavuori(at)student.oulu.fi

Kuopio:

Reetta Saari reetta.m.saari(at)gmail.com

pj Camilla Von Hertzen camilla.vonhertzen(at)gmail.com

Lappeenranta: Kaarina Pesonen kaarina.pesonen(at)fimnet.fi

Oulu:

Tuula Pulska pulskatuula@gmail.com

Tampereen ”Arbor vitae” pj Onni Erkkilä onni.erkkila(at)tuni.fi

Turun ”Luukas-klubi”

pj Rebekka-Emilia Santala resant(at)utu.fi pj Julia Aaros julia.aaros(at)gmail.com

Maarit Valkealahti maarit.valkealahti(at)oulu.fi

Seinäjoki:

Leena Uusitalo leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi

Vaasa:

Anna-Liisa Punto-Luoma anna-liisa.punto-luoma(at)korsholm.fi

Paikallisvastaavia haetaan Uusi paikallisvastaava tarvitaan Mikkelin, Porin, Tampereen ja Turun seudulle! Paikallisvastaava tiedottaa hallitukselle alueen paikallistoiminnasta ja alueen jäsenille hallituksen esittämiä asioita. Hän voi järjestää itse tai olla mukana järjestämässä tilaisuuksia. Hän saa käyttöönsä tiedottamista varten alueen jäsenistön sähköpostiluettelon. Ota yhteyttä, jos asia yhtään kiinnostaa! Leena Uusitalo SKLS:n aluevastaava leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi 044-4659502

Mitä SKLS tarjoaa opiskelijoille? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan syksyn ohjelmasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa seuran toimintaan mm. hallituksen opiskelijajäsenenä

to 30.9.2021 klo 17.15 Zoom https://us02web.zoom.us/j/81671020055? pwd=c2pzLzA4U3NKWGNaazB2TkwwQlVIZz09 Meeting ID: 816 7102 0055 Passcode: 570810

- opiskelijatoimikunta

KrLL 3/2021

Kirjavinkki: Hospitaaliritarikuntien perilliset Hospitaaliritarikuntien perilliset -kirja kuljettaa KaakkoisSuomen julkisen sairaanhoidon kehityksen läpi keskiajalta nykypäivään. Kymsote on julkaissut kaksiosaisen tutkimuksen Kaakkois-Suomen julkisen sairaanhoidon vaiheista keskiajalta nykypäivään: Hospitaaliritarikuntien perilliset. Julkisen hoidon historiallinen ja teologis-filosofinen perusta. Mallina Kymijokilaakson ja sen itäpuolisen läntisen kirkon kolmen valtion alueen yhteisvastuun kehitys 1400–2000. Kirja käsittelee jokaisen aikakauden vallitsevan ajattelun vaikutusta julkisen hoidon kehittymiseen: - Näin tulee tapahtumaan jatkossakin eli jos meidän yhteiskuntamme ajatuksellinen viitekehys vaihtuu, niin se heijastuu myös julkiseen hoitoon, sanoo kirjan kirjoittanut pitkän linjan tutkija, Helsingin yliopiston työelämäprofessori ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin tutkimus- ja koulutusjohtajana toimiva ylilääkäri Pasi Pöllänen. Pöllänen näkee, että tänä päivänä sosiaali- ja terveydenhuollon keskustelusta on jäänyt lähes kokonaan pois historiallinen aspekti: - Kirjan ajatuksena on selvittää, miten ja millaisin motiivein julkinen hoito on kehittynyt. Se, että Suomen terveydenhuollon katsotaan olevan kriisissä, voi johtuakin siitä, että sen lähtöajatus on kadonnut. Kone on niin iso, että huomio keskittyy sen pyörittämiseen ja ajatus vähempiosaisen auttamisesta on jäänyt taka-alalle. Kirjassa kuvataan, miten nykyinen julkisen sairaanhoidon malli on ollut olemassa jo pitkään, mutta sen volyymi on vain kasvanut. Jo keskiajalla valtio on tukenut hospitaaleja ja pitäjät ovat osallistuneet omalla rahoituksellaan hospitaalien ja sairastupien ylläpitämiseen. Helposti ajatellaan, että nykyinen malli on nykyisen aikakauden keksintöjä, vaikka tosiasiassa Suomen ja Pohjoismaiden julkinen hoito on kehittynyt satojen vuosien kuluessa vähitellen. Kymsoten juuret ulottuvat pitkälle keskiaikaan, Viipurin Maria Magdalenan hospitaalin aikoihin, jolloin hospitaaliritarikunnat perustivat hospitaaleja Euroopan kaupunkeihin ja kommandiittiyhtiömäiseen tapaan jättivät ne paikallisten hoidettaviksi. Kommandiittiyhtiöt olivat jo

keskiajalla tunnettu yhtiömuoto, joka käy hyvin ilmi Pölläsen tekemästä havainnosta tutkiessaan Viipurin hospitaalia koskevaa kirjettä: - Kirjeessä sääntökunta, joka oli rakennuttanut ja perustanut hospitaalin ja joka omisti kiinteistön ja toiminnan, teki kommandiittiyhtiömäisen sopimuksen kaupunginraadin ja seurakunnan kanssa, jotta sen ei itse tarvitsisi olla läsnä hoitamassa hospitaalia. Sopimuksessa oli kyse taloudellisesta intressistä ja resursseista. Aikana ennen rahataloutta hospitaali kerrytti varallisuutta perintöosuuksilla: kun hospitaaliin tullut potilas kuoli, hospitaalille jäi hänen perintöosuutensa. Myöhemmin rahatalouden kehittyessä alettiin vaatia perintöosuuden sijaan tiettyä, kertaluontoisesti suoritettavaa summaa, jonka turvin hospitaalin asukasta elätettiin. Katariina Suuren aikana jokaiseen kuvernementtiin (Venäjän keisarikunnan ensimmäisen tason hallintoalue) määrättiin perustettavaksi sairaala ja jokaiselle sairaalalle lääkäri, mikä vei sairaalakäsitettä lähemmäksi nykyaikaa. Lisäksi kuvernementtiin perustettiin valtiotahon pääomittama hallinnollinen elin Collegium für allgemeine Fürsorge, joka huolehti hospitaaleista, lasareteis-

KrLL 3/2021

ta, vankien hoidosta ja koululaitoksesta. Tällainen oli myös Viipurin kuvernementissa. - Collegium für allgemeine Fürsorge oli valtion pääomittama elin. Käytännössä se oli hyvin lähellä sotemaakuntaa, Pöllänen sanoo. Tiettyjen vaiheiden jälkeen Viipurin hospitaalista kehittyi Viipurin lääninsairaala, joka Kuusankosken sotasairaalan kautta talvisodan päätyttyä tuli Kotkaan, jossa se toimi rinnan Kotkan kaupunginsairaalan kanssa. - Viipurin lääninsairaala oli itsessään määritelty keskussairaalaksi 30-luvulla, toisin sanoen Kotkaan tuli valmiiksi keskussairaalaksi määritelty sairaala, Pöllänen kertoo. Viipurin lääninsairaala palasi vielä hetkeksi Viipuriin jatkosodan alussa, mutta vuonna 1944 suurin osa siitä palasi Kotkan kaupunginsairaalaan. - Kymsoten muodostuttua voi sanoa, että kaikki Kymsoten julkisen terveydenhuollon organisaatiot ovat Viipurin lääninsairaalan perillisiä. Sitä kautta ne ovat myöskin vanhan Viipurin, Maria Magdalenan hospitaalin ja hospitaalisääntökuntien perillisiä ja näin on myös Eksoten tapauksessa, koska se jatkoi Joutsenoon evakuoituneen pienemmän osan Viipurin lääninsairaalan traditiota, Pöllänen sanoo. Kaakkois-Suomen historiasta tekee poikkeuksellisen se, että julkisen sairaanhoidon kehitykseen on vaikuttanut kolmen eri valtion hallinto. Venäjän hallintokaudella 1700-luvulla oli varsin suuri merkitys sairaalan kehittymiselle. Lisäksi Kaakkois-Suomen hospitaalitraditio eroaa muusta maasta siinä, että tänne ei ole koskaan saatu lääketieteellistä tiedekuntaa: - Täällä on sama lääketieteen traditio niin kuin muuallakin maassa, mutta poikkeuksellisen historiamme vuoksi meillä saattaa olla erilainen traditio henkisesti, Pöllänen tuumaa. Ajatus kirjasta oli jo hautunut mielessä pitkään, kun toimitusjohtaja Annikki Niirasen päätöksellä Pöllänen aloitti kirjoittamisen vuonna 2018: - Eihän tällaisia kirjoja kirjoiteta virka-ajalla siinä sivussa, vaan siihen on käytetty kaikki mahdollinen aika. Ajatusprosessi kulkee koko ajan, vaikka ei olisi työpöydän ääressä, Pöllänen sanoo. Pöllänen suosittelee kirjaa jokaiselle, jota kiinnostaa julkisen hoidon tulevaisuus:

- Vanha sanonta on, että jos emme tiedä, mistä olemme tulossa, emme tiedä, minne olemme menossa, Pöllänen sanoo ja jatkaa: - Nykypäivän keskustelu unohtaa historian yleensä kokonaan. Elämä näyttää toisenlaiselta, jos tietää, mistä

Jos kirkon rooli yhteiskunnassamme pienenisi ja vähitellen Jeesus Nasaretilaisen opetus vähimmistä veljistä huolehtimisesta viimeisen tuomion uhalla unohtuisi, todennäköisesti myös julkisen hoitomme perusta katoaisi yhä useammalta.

tähän on tultu ja miten kaikki oikein tapahtui. Meillä on täällä Kaakkois-Suomessa yksi Suomen pisimmistä historioista. - On myös oleellisen tärkeätä huomata, että jos kirkon rooli yhteiskunnassamme pienenisi ja vähitellen Jeesus Nasaretilaisen opetus vähimmistä veljistä huolehtimisesta viimeisen tuomion uhalla unohtuisi, todennäköisesti myös julkisen hoitomme perusta katoaisi yhä useammalta. Yhteiskunnassa vallitsevat teologiat ja filosofiat tai niiden puute vaikuttavat väistämättä siihen, minkälaisia lakeja muodostetaan ja se taas vaikuttaa suoraan julkisen hoidon olemukseen ja laatuun. Kristittyjen lääkäreiden luonnollinen tehtävä on muistaa tämä alkuperäinen julkisen hoidon syy. Tämä tarkoittaa käytännössä puolustamista jo teologian ja filosofian tasolta alkaen. Kirjan osat 1 ja 2 ovat ilmestyneet E-versiona sekä kovakantisina, joita jaetaan rajallisen painoksen vuoksi kohdennetusti. Linkkiä e-kirjaan ja salasanaa saa jakaa vapaasti. Pöllänen, P. 2021 Hospitaaliritarikuntien perilliset. Julkisen hoidon historiallinen ja teologis-filosofinen perusta. Mallina Kymijokilaakson ja sen itäpuolisen läntisen kirkon kolmen valtion alueen yhteisvastuun kehitys 14002000. KYMSOTEn julkaisuja 01/2021. Osat I ja II. 940 ss. https://ejulkaisu.grano.fi/grano/perilliset (salasana ekirjaan: Ritarikunta12).

KrLL 3/2021

”Julkinen hoito on kristinuskon tuote” Pasi Pölläsen haastattelu Kerro lyhyesti itsestäsi. Olen 58-v HY:n työelämäprofessori ja KYMSOTEn tutkimus- ja koulutusjohtajana toimiva ylilääkäri ja perheyhtiömme Maria Magdalenan Hospitaali ky/kb:n toimitusjohtaja sekä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Olen syntynyt v. 1963 Helsingissä, kirjoittanut yiioppilaaksi Lahdessa, vaikuttanut TY:ssä ja TYKSissä n. 20 v tutkimusryhmän johtajana, opettajana ja lääkärinä sekä TY:n hallituksen jäsenenä kolme kautta, hoitanut professorin virkaa Tampereella ja muutenkin asunut tai ollut töissä lähes kaikissa Tampereen tason eteläpuolisissa kaupungeissa. Viimeiset 19 vuotta olen toiminut Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja sen edeltäjäorganisaatioiden hallinnossa. Olen äidin puolelta 23. sukupolven kymenlaaksolainen ja isän puolelta savolainen. Olen ollut saman naisen, lastenlääkäri Saara Sainio-Pölläsen kanssa naimisissa 33 vuotta. Meillä on kolme aikuista lasta. Olen Suomen ev.lut. kirkon jäsen ja vaikuttanut seurakunnissa v:sta 1978 elämänvaiheista riippuen enemmän tai vähemmän aktiivisesti. SKLS:n jäsen olen ollut 1980-luvun alkupuolelta alkaen. Linjaltani olen eteläsuomalainen sekakristitty. Tällä hetkellä olen Kotka-Kymin srk:n neuvoston jäsen.

Miten julkinen hoito saattoi olla kriisissä, kun lääkäreitä ja hoitajia oli enemmän kuin koskaan ja rahaa käytettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon enemmän kuin koskaan?

Miten idea kirjan kirjoittamisesta muotoutui? Olen pitkäaikaisen lääketieteen tutkimuksen lisäksi väitellyt Suomen historiasta. Historian väitösprojekti kesti 17 vuotta, ensin iltaharrastuksena 10 v ja sitten viimeiset 7 vuotta aktiivisesti väitöskirjan tekemiseen tähdäten. Kun olin väitellyt historiasta, oli luontevaa jatkaa lääketieteen ja terveydenhuollon historiaan. Tarvetta selvittää julkisen hoidon historiaa siivitti julkisen hoidon ilmeinen, mutta selittämätön kriisi. Miten julkinen hoito saattoi olla kriisissä, kun lääkäreitä ja hoitajia oli enemmän kuin koskaan ja rahaa käytettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon enemmän kuin koskaan? Ymmärsin, että ongelman täytyi olla ajattelun tasolla.

Kirkon ja kristinuskon merkitys yhteiskunnassamme on vähentynyt Suomessa kuten muissakin länsimaissa nopeasti. Miten ajattelet tämän näkyvän terveydenhuollossa tulevaisuudessa? Näen, että julkinen hoito on kristinuskon tuote. Jos näin on, ja kirkon ja kristinuskon merkitys yhteiskunnassamme jatkossakin vähenisi, jossain vaiheessa yhä pienempi osa väestöstä ymmärtäisi, miksi julkinen hoito on kehittynyt. Ajatus ”vähimpien veljien hoidon välttämättömyydestä” on Jeesuksen sanoista viimeisen tuomion uhalla peräisin. Ilman kristinuskoa ja kirkkoa mikään ei pidä tätä ajatusta yllä, vaikkakin useimmat puolueet ovat tämän ajatuksen omaksuneet perintönä kirkolta.

Minkälaisena näet Suomen Kristillisen Lääkäriseuran merkityksen suomalaisessa terveydenhuollossa? Suomen Kristillinen Lääkäriseura on pitkän kristittyjen lääkäreiden tradition osa. Se on nähtävä osana 2000vuotista prosessia. Euroopan lääkäreistä valtaosa on ollut kristillisen kirkon jäseniä alkaen pian kristinuskon Rooman valtakunnan valtionuskonnoksi tulemisen jälkeen eli n. 1600 vuotta. Tämä on johtanut julkisen hoidon kehittymiseen sellaiseksi, jollaisena me sen nyt näemme.

Mikä on ollut Suomen Kristillisen Lääkäriseuran merkitys omassa elämässäsi? Ensinnäkin, vaimoni oli Luukas-klubin puheenjohtajana, kun suhteemme alkoi. Toiseksi, minua on askarruttanut aivan lääketieteen opintojen alusta alkaen kristinuskon ja lääketieteen välinen suhde. Oikeastaan ainoa foorumi, jossa tätä rajapintaa voi lähestyä oman ajattelun lisäksi, on juuri SKLS.

KrLL 3/2021

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 VIITE

KERÄYS 1.1.2021 ALKAEN

viite 1009: missä tarve on suurin

mikä tahansa ajankohtainen tarve, myös katastrofit

viite 7003: koulutustuki kehitys- ja lähetystyöhön

tuetaan seuran jäseniä heidän kouluttautuessaan kehitys- ja lähetysyhteistyöhön. Tukea voi saada paitsi matkustuskustannuksiin, myös etäkoulutukseen.

viite 1180: Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen, Tansania

tuetaan Ilembulan sairaalan palliatiivista toimintaa

viite 1025: tuetaan mielenterveyden edistämistä Tansaniassa Psykiatriaa Tansanian maaseudulla viite 1216: Iteten sairaala, Tansania

tuetaan Iteten sairaalan toimintaa ja sen kehittämistä

viite 2024: eHealth, Tansania

vahvistetaan tansanialaisten osaamista terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa, käyttöönotossa ja käytössä kokoamalla omarahoitusosuutta eHealth, Tansania –hankkeeseen.

viite 1960: Green Pastures sairaala, Nepal

tuetaan Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa ja sairaalaa sen hoitaessa vähävaraisia potilaita

viite 5267: Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa

tuetaan Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa

viite 9014: murtumaleikkauksiin tarkoitettu porakone Tansenin sairaalaan

tuetaan Tansenin sairaalaa keräämällä varoja ortopedisissa leikkauksissa tarvittavaan uuteen porakoneeseen. Jos lahjoituksia kertyy enemmän kuin porakoneen hankintaan tarvitaan, varat käytetään muihin leikkaustarvikkeisiin

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen Kerättävillä varoilla on tarkoitus tukea ja edistää terveydenhuoltoa kehittyvissä maissa mm. tukemalla kehittyvien maiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä ja laite- ja asiantuntija-avun hankintaa sekä yhteistyökumppaneiden tutkimus- ja kehityshankkeita. Lisäksi tuetaan kehittyvien maiden vähäosaisten terveyspalveluita, kehittyvien maiden yhteistyökumppaneita katastrofitilanteissa ja muita terveyslähetys- ja kehitysyhteistyökohteita. Lahjoitusvaroja käytetään myös kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksien

kattamiseen ja rahoituksen hakemiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, yhdistyksessä toimivien henkilöiden terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöhön tutustumisen ja kouluttautumisen kustannuksiin sekä terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. Lisäksi lahjoitusvaroja käytetään seuran tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen eri medioissa.

Lupa RA/2020/832

KrLL 3/2021

Muslimien kohtaamisesta Tampereella, henkilökohtainen näkökulmani Palasin Suomeen lähetystyötehtävistä vuonna 1992 ja löysin Tampereelta – arabeja. Vähitellen tutustuin joihinkin naisiin. Aloitimme naisten kerhon. Naiset löytyivät, kun kiersin Harjun seurakunnan alueella ovelta ovelle tapaamassa muslimeita. Oli erittäin mielenkiintoista soittaa ovikelloa ja kohdata Lähi-idästä tai Afrikasta tulleita ihmisiä. Pääsääntöisesti kohtaaminen oli ystävällistä, usein minut kutsuttiin sisälle: ”Sinähän olet kuin yksi meistä”. Naisten kerho alkoi yhden naisen kanssa, sitten mukaan tuli toisia. Teimme ruokaa, askartelimme, ompelimme, neuloimme ja puhuimme. Ohjelmassa ei ollut ”kristillistä” sisältöä, mutta usein keskustelut liittyivät uskontoon. Keskellä ruoan valmistusta saatoimme keskustella siitä, miten voisimme päästä taivaaseen tai islamilaisittain puutarhaan. Kohtaaminen oli spontaania, luontevaa. Joulujuhliin tuli helposti yli sata musliminaista ja -lasta. Läsnä oli joulupukki lahjoineen ja tietenkin jouluevankeliumi, usein näytelmänä. Eräs irakilainen nainen muistaa vieläkin, että hänen tyttärensä sai olla Maria.

Joulujuhliin tuli helposti yli sata musliminaista ja -lasta.

Vuoropuhelut olivat alkaneet Helsingissä jo aikaisemmin. Kirkko ja islam -työryhmä järjesti niitä yhdessä muslimien kanssa. Paikalla oli eri muslimeita eri moskeijoista ja kristittyjä ev.lut. kirkon eri seurakunnista. Edustajia oli myös Turusta ja Tampereelta. Aloitimme myös Tampereella vuoropuhelut. Helsingin valtakunnalliset keskustelut olivat usein yhteiskunnallisia, esimerkiksi koulujen uskonnon opetusta koskevia. Puhuimme muslimien hautaamisesta, hautausmaista. Tampereella aiheet olivat uskoa ja uskontoja koskevia. Muslimien edustaja toivoi, että mukaan tulisi myös muiden kristillisten kirkkojen edustajia, silloin kutsuimme mukaan muitakin. Ortodoksit ja katoliset tulivat mukaan. Kristittyjen välinen yhteys oli ehkä muslimeille yllätys, minusta näytti, että muslimit olivat odottaneet enemmän väittelyä eri kirkkojen välillä. Muslimien kesken oli välillä ihan selviä riitoja. Tataarit olivat tärkeitä kumppaneita sekä valtakunnallisissa että Tampereen keskusteluissa. He ovat säilyttäneet uskontonsa ja kielensä, he ovat löytäneet Suomen yhteiskuntaan sopivan tavan elää omassa yhteisössään. Vierailimme eri kirkoissa ja eri moskeijoissa. Oikeastaan Tampereella ei ole moskeijoita, vain rukouspaikkoja. Oli tärkeää tutustua johtajiin. Vein myös kristittyjä tutustumaan moskeijoihin ja joitain muslimeita tutustumaan kirkkoihin. Ehkä siinä karsiutui joitain ennakkoluuloja.

Kohtaamispaikka turvapaikanhakijoille Vuonna 2015 tapahtui suuri mullistus. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä tarjosi leirikeskuksia turvapaikanhakijoitten majoitustiloiksi. Monet työntekijät ja vapaaehtoiset tulivat mukaan kohtaamaan pakolaisia. Olin jäänyt eläkkeelle ja liityin itsekin vapaaehtoisten joukkoon. Pidimme naisten kerhoa Multisillan seurakuntakodissa, sitten myöhemmin se siirtyi Kalevan kirkolle. Samoihin aikoihin perustettiin Kalevan kirkolle Marhaban, kohtaamispaikka. Marhaban on todella ollut kohtaamispaikka

KrLL 3/2021

Oma tieni

Kun katson elämääni taaksepäin, näen selvän Jumalan johdatuksen. Lähetystyö, sitten työ musliminaisten kanssa ja nyt saan opettaa Raamattua.

monelle turvapaikanhakijalle, jo pitempään Suomessa asuneille ulkomaalaistaustaisille ihmisille ja suomalaiselle, jotka haluavat olla mukana monikulttuurisessa toiminnassa. Oma tieni kulki kristityiksi tulleitten irakilaisten tykö. Kanssani tässä ryhmässä on toinen vapaaehtoinen nainen, Irkka Uskali, ja taustalla ryhmä naisia, jotka rukoilevat ryhmän ja sen jäsenten puolesta. Ryhmä tukee uusien kristittyjen uskoa, opiskelemme Raamattua ja keskustelemme uskoon ja elämiseen liittyvistä asioista. Ryhmämme on osa seurakuntien Uusi Verso -toimintaa, osallistumme sen järjestämiin messuihin. Myös Harjun seurakunta, erityisesti Lielahden kirkko on tullut meille tärkeäksi. Ryhmä on kasvanut alun viidestä kastetusta, miehet todistavat uskostaan ja tuovat toisia miehiä mukaan. Jotkut muuttavat pois toivoen saavansa työtä, jotkut muuttavat Tampereelle saman toivon perässä. Olemme mukana miesten elämässä, turvapaikanhaun eri vaiheissa, kielen opiskelussa, kodin laittamisessa ja monessa muussa arjen asiassa. Opetuksessa keskitymme Jeesukseen ja kristilliseen elämään. Käytämme Raamattua oppikirjanamme.

Kun katson elämääni taaksepäin, näen selvän Jumalan johdatuksen. Lähetystyö, sitten työ musliminaisten kanssa ja nyt saan opettaa Raamattua. Voiko lähetystyöntekijä enempää toivoa! Asuessani Lähi-idässä itkin ikävääni, kirjoitin silloin Raamattuni sivun laitaan: ”Älä sure sitä mitä olet menettänyt, keskity siihen mitä olet saanut.” Paljon olen saanut, kiitos Herralle! Tässä kirjoituksessani on tietenkin vain osa siitä, mitä muslimeita kohdatessani on tapahtunut. Monet muutkin seurakuntien työntekijät tapaavat muslimeita: diakoniatyöntekijät, lastenohjaajat, papit, sairaalapastorit, perheneuvojat, suntiot jne. Ja tietenkin muittenkin seurakuntien työ on laajaa, helluntaiseurakunnat, Vapaakirkko, metodistit jne. Seurakuntien tavat voivat olla erilaisia, mutta tärkeintä on, että välitämme Jumalan rakkauden sanomaa Jeesuksesta eri tavoin. Anneli Hukari Kirjoittaja on ollut Suomen Lähetysseuran ja Tampereen seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn yhdessä palkkaamana maahanmuuttajatyössä Tampereella. Nyt hän on jo eläkkeellä, mutta jatkaa työtä vapaaehtoisena.

KrLL 3/2021

Pakolaistyössä Ateenassa

Syksyllä 2015, kun pakolaisvirrat vyöryivät Eurooppaan, olin Ateenassa ottamassa vastaan kaupunkiin saapuvia afgaanipakolaisia. Olin vapaaehtoistyössä kolme viikkoa ”Helping Hands” nimisessä kreikkalaisten perustamassa järjestössä, mikä keskittyy nimenomaan afganistanilaisten auttamiseen. Tuolloin järjestössä toimi myös pitkäaikaisemmassa työsuhteessa Puhalaisten ja Siparien perheet, jotka tunsin Afganistanista. Turvapaikan hakijat pöllähtivät hämmentyneinä ja väsyneinä metrolla useimmiten aamuisin Pireuksen satamasta puistikkoon. Useimmat eivät olleet koskaan nähneet venettä, eihän Afganistanissa ole järviä! Voimme vain kuvitella, miltä merimatka kiikkerässä kumipaatissa on heistä tuntunut. He olivat helpottuneita päästessään kuukausien ja viikkojen vaelluksen jälkeen vapaaseen länteen. Tosin heidän mieltään painoi huoli matkan jatkumisesta. Eivät he Kreikkaan halunneet jäädä. Heitä leiriytyi sadoittain puistikon puitten alle, perheitä, yksin kulkevia nuoria miehiä, naisiakin. Ateenalaiset auttoivat mahdollisuuksiensa mukaan. Kun rankkasade yllätti, puistikko muuttui hetkessä telttakyläksi avuliaitten kaupunkilaisten toimesta! Maahan tulijoitten majoituksesta huolehti varsinaisesti kaupunki. Heitä sijoitettiin muun muassa olympiaareenoille lattiamajoitukseen. Yhtenä päivänä pääsin tutustumaan tällaiseen pakolaiskeskukseen Galaksin areenalle. Pidimme siellä ”Lääkäriviikon” merkeissä varsin kaoottisen, minulle tutunlaisen vastaanoton. Mutta työtoverini, amerikkalainen yleislääkäri ja kreikkalainen lastenlääkäri olivat vähän hämmentyneitä ympärillä parveilevien naisten, lasten ja miestenkin keskellä. Muut päivät toimimme erään kirkon tiloissa. Minun osani oli lähinnä kuunnella asiakkaiden tarinoita sekä auttaa ruuh-

Ateenassa oli jo syntynytkin afganistanilainen seurakunta. … Nykyään seurakunta on laajentunut ja voimistunut niin, että on voinut lähettää muualle Kreikkaan sanan julistajia maanmiestensä keskuuteen!

kissa ja eksoottisissa ongelmissa (suolistoloiset ja madot) kollegoita. Kielitaitoni takia toimin myös tulkkina. Lääkäriviikon aikana järjestimme kirkon tiloissa lapsille askartelua, taideterapiaa eli piirustusta ja maalausta, laululeikkejä ynnä muuta ohjelmaa. Viktoriapuistosta ohjasimme afgaanipakolaisia joskus ihan ”kädestä pitäen” kävelymatkan päässä sijaitseviin Helping Hands -järjestön tiloihin. Säännölliseen viikkoohjelmaan kuului ruokailua, teehetkiä, naisten – ja miesten suihkupäiviä, sanan jakamista, lasten ohjelmaa, pelejä, lukemista, vapaata juttelua, terveysongelmien hoitoa ym. Yritin minä siellä pitää ”terveysasemaakin”, muttei siihen löytynyt silloin muuta tilaa kuin toimisto, missä oli peruslääkkeitten varasto. Tutkimuspöytänä toimi lattia, ihan luonnollinen alusta kyllä Afganistanin oloissa! Mitään isompia vaivoja en kohdannut. Eräällä nuorella miehellä olivat polvet ruvella. Hän oli joutunut ryömimään Turkissa rajalle pyrkiessään vartijoitten pelossa. Minulla oli mahdollisuus konsultoida erikoislääkäreitä, ja voin lähettää sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat hoitoon. Pari raskaana olevaa naista lähetin äitiysneuvolaan. ”Klinikkaa” pidin vain tarvittaessa. Muuten autoin muiden vapaaehtoisten kanssa ruoan jakelussa ynnä muussa. Tärkeimmäksi tehtäväksi koin kuitenkin naisten kanssa juttelun. He olivat kiitollisia, kun löysivät kieltään taitavan kuuntelijan. Keskenäänkin he jakoivat kokemuksiaan saaden ja antaen siten vertaistukea toinen toisilleen. Eräs jo joita-

KrLL 3/2021

kin kuukausia Ateenassa ollut nainen oli matkalla Sveitsiin. Hän oli lapsena asunut naapurustossamme Kabulissa. Silloinen asuintoverini oli kuullut hänen Sveitsissä turvapaikan saaneilta sukulaisiltaan, että hän odotti Ateenassa pääsyä omaistensa luo. Toverini lähetti hänelle valokuvia aikaisemmilta ajoilta. Voi sitä ihmettä ja iloa, kun kerroin terveisiä Suomesta hänen lapsuuden kuviensa kautta. Sain olla myös saattamassa häntä Sveitsiin. Hänen tarinansa päättyi siten onnellisesti. Ruokailun jälkeen meillä oli tapana pitää halukkaille hartaushetki. Jeesus myrskyävällä merellä valikoitui itsestään sopivaksi aiheeksi omalla vuorollani. Myös Uusia Testamentteja ja sen osia oli vapaasti luettavissa ja ilmaiseksi mukaan otettavissa. Ateenassa oli jo syntynyt-

Äiti istui maassa uupuneena. He olivat juuri saapuneet. Vauva oli syntynyt matkalla.

kin afganistanilainen seurakunta. Sain vierailla afganistanilaisten veljien ja siskojen luona pariin otteeseen. Nykyään seurakunta on laajentunut ja voimistunut niin, että on voinut lähettää muualle Kreikkaan sanan julistajia maanmiestensä keskuuteen! Ateenassa toimi muitakin järjestöjä turvapaikanhakijoitten keskuudessa, muiden muassa Hellenic Ministry. Minusta näytti, etteivät eri järjestöt tuolloin kommunikoineet keskenään. Tilanne on sen jälkeen parantunut. Pariin otteeseen sain kuitenkin auttaa tuossa vieraassa järjestössäkin: Kerran pidin pakolaisnaisille raamattutunnin. Tuntui luontevalta kertoa heille Jeesuksesta ja samarialaisesta naisesta. Kerran menin apuun, kun järjestön tiloihin tupsahti yllättäen kymmeniä pakolaisia, eikä ketään naispuolista työntekijää ollut vapaana. Sain Siparin Katriinan kanssa kuunnella ja auttaa afgaaninaisia tuossa tilanteessa. Saimme järjestettyä heille ylimääräisen suihkuvuoronkin. Viikkokausia kestäneen hankalan matkan jälkeen tällainen tilaisuus tuntui erityiseltä lahjalta. Kaiken kaikkiaan nuo kolme viikkoa olivat leppoisia, mutta jäljestä päin kuuntelin naisten ongelmia unissanikin muutaman päivän. Suomessa lupauduin auttamaan Lahdessa Tapanilan vastaanottokeskuksen asiakkaitten terveyden hoidossa. Keskukseen haluttiin majoittaa nimenomaan perheitä. Ja siellä törmäsinkin Ateenasta tulleisiin perheisiin ja yksinäisiin nuoriin miehiin.

Mieleen tuosta rikkaasta kokemuksesta jäivät erityisesti jotkut lapset: kahden kuukauden ikäinen laiha tyttövauva isänsä sylissä parkui nälkäänsä kadulla. Äiti istui maassa uupuneena. He olivat juuri saapuneet. Vauva oli syntynyt matkalla. Äidin maito ei riittänyt. Pullomaidolla pikkuista ruokittiin. – ”Lääkäripäivänä” pakolaiskeskuksessa oli nelivuotias tyttö tutkittavana. Äiti poistui hakemaan hänen rokotustodistustaan. Tyttö alkoi hädissään parkua. Rauhoittelin parhaani mukaan, ja yhtäkkiä hän kapsahti kaulaani kuin turvaa hakien. Hän pelkäsi, että äiti katoaisi lopullisesti, niin kuin monet olivat hukkuneet vaarallisen merimatkan aikana. – Kymmenvuotias poika tuli yksin vastaanotolle, hiljaisena ja surullisena katsoi kengän kärkiään. Ei hänellä mitään fyysistä vaivaa ollut. Sydäntä riipaisi tuon lapsen silmissä heijastuva pelko ja alakulo. Yleensä lapset näyttivät kuitenkin sopeutuvan ihmeen hyvin pakolaiselämään, mutta juuri siksi tällaiset murheelliset välähdykset satuttivat auttajaa. Leena Kaartinen

KrLL 3/2021

Sairaaloiden liiketoimintatiedon hyödyntäminen – eHealth Tansania -hanke etäkouluttaa eHealth Tanzania 2017-21 hankkeen Health Facility Business Intelligence (HFBI) online workshop-sarja käynnistyi suunnitelmien mukaisesti 16. kesäkuuta ja se jatkuu aina marraskuulle saakka. Sarjan tarkoituksena on tutustuttaa osallistujia siihen, kuinka päätöksentekoa ja toiminnan suunnittelua voidaan tukea datatieteen ja analytiikan sovelluksilla. Kohderyhmänä ovat sairaaloiden johtajat ja IT-työntekijät, yliopistojen luennoitsijat ja opiskelijat sekä ITyritykset. Oikealla oleva kaavio kuvaa sovelletun datatieteen työvaiheita ja workshop-sarjan kulkua.

Business-analyysi Sarjan aloitti tutustuminen sairaaloiden toimintaan, tehtäviin ja tulosten keskeisiin mittareihin (KPIs = Key Performance Indicators). Avauspuheenvuoron käytti SKLS:n varapuheenjohtaja Kalle Mäki, muina luennoitsijoina olivat tohtorit Martti Kulvik, Tuomo Heinonen, Anja Mursu ja professori Pirkko Nykänen. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kirkastaa terveydenhuollon liiketoiminnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Siksi teemoina sessiossa olivat mm. liiketoiminnan strategiset tavoitteet, visiot ja konteksti sekä se, miten niistä edetään toimintaprosessien analysoimiseen

ja analytiikan soveltamiseen. Tämän lisäksi professori Nykänen esitti laajan katsauksen tietosuojaperiaatteisiin ja -uhkiin, yksityisyyden vaatimukseen, luottamuksen ylläpitämiseen ja eettisiin näkökohtiin. Osallistujien harjoitustyöt toivat esiin indikaattoreita kolmelta pääalueelta: 1) talous, 2) potilaat ja palvelut sekä 3) teknologia. Harjoitustyöt osoittivat, että Tansaniassa on sairaaloita, joissa on laadittu kattava tietoturvasuunnitelma ja – ohjeisto, joka koskee niin tietohallintoa kuin laitteita, verkkoa, tunnuksia ja verkkoakin. Toisaalta on sairaaloita, joilta puuttuu esimerkiksi suunnitelma datan varmistuksista ja häiriöistä toipumisesta. Edelleen henkilökunnan tietoisuudessa ja ymmärryksessä voi olla aukkoja ja toteutuksen rahoitusmahdollisuudet ovat usein heikot. Lisäksi lakien ja kansalaisyhteiskunnan tasolla on myös vielä useita puutteita tietoturvaan liittyen.

Mittareiden arvoja kuvaavan tiedon poiminta, muokkaus ja mallintaminen Toisen workshopin teemoina olivat tulosmittareita kuvaavan tiedon löytäminen perustietojärjestelmistä, tiedon muokkaaminen ja mallintaminen analysointiin sopivaksi sekä edellisiin liittyvä tietoturva. Luennoitsijoita toimivat Auvo Finne ja Pirkko Nykänen. Kukin workshop käsittää luentojen ja keskustelun lisäksi harjoitustöitä. Analytiikkaohjelmistoilla voidaan päästä suoraan käsiksi sairaalan tietojärjestelmiin ja -varastoihin. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Siihen on kaksi syytä: tietoturva ja perustietojärjestelmän suorituskyky. Ei ole hyvä, että analyytikko käsittelee dataa, josta voidaan tunnistaa yksityisiä potilaita. Tähän liittyen professori Nykänen esitti mm. laajan katsauksen EU:n yleiseen tietosuojaasetukseen, jota kaikki EU-maat ovat käyttäneet oman lainsäädäntönsä lähtökohtana. Toiseksi, tuotantojärjesScreencapture-kollaasi: Martti Kulvik, Anja Mursu ja Pirkko Nykänen workshopissa.

KrLL 3/2021 Screencapture: Auvo Finne – indikaattorien keskinästen suhteiden malli. telmässä suoritettavat analyysiprosessit kuluttaisivat myös tuotantojärjestelmän resursseja. Vaikka perustietojärjestelmien tietojen tulisi olla ajantasaisia, tarkkoja, virheettömiä jne., tämä ei kuitenkaan usein ole tilanne. Lisäksi tiedot eivät aina ole muodoltaan ja tietomalliltaan analyysin vaatimia. Tietokantojen arkkitehtuuri on suunniteltu päivittäisten työkulkujen sisältämien tapahtumien tallentamiseen, ei päätöksentekoa tukevan analytiikan tarpeisiin. Kaiken edellä mainitun johdosta analyysiä varten poimittuja tietoja on muokattava ja mallinnettava uudelleen. Harjoitustyöt ovat osoittaneet tietojen poiminnan haasteelliseksi tehtäväksi. Pääosin tämä johtuu siitä, että kokemus on uusi. IT-henkilöstö joutuu luomaan aivan uuden käytännön sekä paikantamaan tarvittavan datan ja muunnostarpeet. Kun käytäntö on luotu se voidaan automatisoida ja toistaa vaivattomasti päätöksenteon tueksi. Teknisesti edistyneemmät osallistujat kokevat pystyvänsä suoriutumaan poimintatehtävä harjoituksesta. Siksi osiolle on varattu hieman lisäaikaa workshopsarjan puitteissa.

Kokeileva analyysi ja visualisointi Kolmannessa workshopissa käytiin läpi analytiikan menetelmiä teoriana ja esimerkkien valossa. Kokeileva analyysi edeltää lopullista tuotantoon vietävää mallia ja sovellusta, vaikkakin sillä saattaa jo olla alustavia vaikutuksia toiminnan suuntaamiseen. Kokeilevasta analyysistä on mahdollista tarpeen mukaan palata takaisin tiedon poimintaan, muokkaamiseen ja uudelleen mallintamiseen, kunnes toivottu lopputulos on saavutettu. Osuudesta vastasi pääasiassa dos. Jari Haukka Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitokselta. Vaikka analytiikka voi olla muodikasta ja näyttävää, se ei ole käyttökelpoista, ellei se perustu relevantteihin ja hyvin mitattuihin indikaattoreihin. Tämä tosiasia palauttaa analyytikon ajatukset takaisin ensimmäiseen workshoppiin: mikä on sairaalan tehtävä ja visio, mitä on tuottavuus terveydenhuollossa, miten mitata palvelujen onnistumista, jne. Analysoinnin ja visualisoinnin opetuksessa käytettiin lähdeaineistona todellista New Yorkista tuotettua terveydenhoidon dataa. Tämä valinta vastasi osaltaan osallistujien toiveeseen nähdä kansainvälisiä esimerkkejä. Muuttujien joukko oli hyvin kattava. Työkaluna käytettiin RStudiota, joka on ammattimainen, mutta ilmainen ja avoimeen lähdekoodiin perustuva väline. Esimerkkien regressio-analyysit osoittivat esimerkiksi kuinka alle 50vuotiaiden sairaalassaolon pituudessa ei ollut merkittäviä eroja, mutta että ne kasvoivat sitten selvästi ikäryhmittäin yli 50-vuotiailla. Sama aineisto osoitti, kuinka

miesten sairaalassaoloaika oli keskimäärin selvästi pidempi kuin naisten. Ja kuten edellisessä kappaleessa todettiin, tässä ympyrä sulkeutuu ja kiertyy takaisin tavoitteisiin ja toimintaa koskeviin päätöksiin. Vastaavatko keskimääräinen hoitojakson pituus, ikäryhmien ja sukupuolten erot toiminnan tavoitteita? Voidaanko tilanteeseen vaikuttaa esimerkiksi laitteita tai henkilökuntaa lisäämällä tai prosesseja kehittämällä?

Sarjan loppuosa ja jatkohyödyntäminen Tätä juttua kirjoitettaessa BI-teoria osuus on käyty läpi. Sarjan loppuosan kuluessa osallistujat jatkavat edelleen testidatan poimintaa ja muokkaamista sekä analysoivat sitä kokeellisesti luennoitsijoiden tuella. Samalla mietitään tulosten pohjalta mahdollisen laajemman aineiston vaikutusta päätöksentekoon. Johtopäätöksenä vai olla myös indikaattorien uudelleenvalinta. Kaiken kaikkiaan workshop-sarjan tasona on ollut johdanto sairaaloiden liiketoimintatiedon tarkasteluun ja hyödyntämiseen datatieteen vakiintunutta työnkulkua seuraten, prosessin oppiminen ja kokeilu suppealla testiaineistolla. Kurssin pohjalta kukin osallistujaorganisaatio voi kehittää omaa business-analyysikäytäntöään eteenpäin. Mukana olleet yliopistojen edustajat puolestaan voivat rakentaa aiheesta luentosarjan ja tutkimussuunnitelmia. IT-yritysten edustajat taas voivat kehittää tuote- ja palveluideoitaan sairaaloille suunnattaviksi. Tietoturvaa koskevat havainnot ja opetus voivat laajemminkin välittyä tansanialaisen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Ensimmäiset palautteet ovat olleet positiivisia. Sarja on koettu hyödylliseksi sekä työn että opintojen kannalta. Sarja nauhoitetaan ja sen kaikki oppimateriaalit ja resurssit ovat käytössä olevan oppimisalustan kautta milloin tahansa ladattavissa omaan työasemaan. Lisäksi tärkeimmät ja koko tansanialaiselle eHealth ekosysteemille hyödylliset materiaalit tullaan julkaisemaan eHealth hankkeen internet-sivustolla. Hanke toivoo myös voivansa lähitulevaisuudessa toteuttaa perinteisen face-to-face workshopin paikan päällä Tansaniassa, jossa teoriaa ja kokemuksia kerrataan yhdessä suuremman tai uuden osallistujajoukon kanssa. Kirjoittaja: Auvo Finne Ideat ja kommentit: Pirkko Nykänen, Anja Mursu, Jari Haukka, Kristina Nokso-Koivisto ja Sanna Laaja

KrLL 3/2021

Yhteispohjoismainen ICMDA Nordic konferenssi pidettiin Göteborgissa Mitä on olla kristitty lääkäri tässä ajassa? Miten vastata tämän päivän haasteisiin? Näitä kysymyksiä pohdittiin ruotsalaisten Kristna läkare och medisinare i Sverige (KLM) kollegojen järjestämässä konferenssissa 12.15.8.2021 teemalla Faith in Medicine. Se rohjettiin pitää koronatilanteesta huolimatta - tosin vuodella jo siirrettynä. Kaikki pohjoismaiden kristilliset lääkäriseurat ovat International Christian Medical and Dental Association (ICMDA) jäseniä, joten se oli luonteva yhteistyötaho järjestelyihin. Konferenssi toteutettiin hybriditapahtumana. Paikalla oli lähes 40 osallistujaa ja lisäksi puolet tästä osallistui etänä. Suomesta meitä oli paikan päällä kaksi, samoin Tanskasta pari, enimmäkseen paikalla oli siis ruotsalaisia. Mukana oli ilahduttavasti opiskelijoita. Aamupäivien luennot koskivat kristittynä lääkärinä olemista. ICMDA:n johtaja Peter Saunders piti aiheesta pari täysipainoista luentoa. Arvovaltaisena luennoitsijana oli prof. John Wyatt, joka täydensi aihepiiriä ja samoin pitkää kristillisten lääkärijärjestöjen yhteistyökokemusta edustanut Rick Paul. Seminaarit olivat sekä maailmanlaajoista haasteista että eettisistä aiheista, kuten omantunnonvapaudesta, sukupuoli-identiteetin kysymyksistä ja eutanasiasta. Yhteinen keskustelu teemoista oli intensiivistä ja siihen käytettiin hyvin aikaa.

ICMDA (www.icmda.net) on koronapandemian aikana pitänyt useita webinaareja ja niiden aiheet ovat koskettaneet laajasti ajankohtaisia teemoja. Nämä etäluennot ovat olleet aina torstaisin ja käytäntö jatkuu edelleen. Sähköpostiin tulevan tiedotteen luennoista voi tilata osoitteesta: https://icmda.net/resources/webinars/ Luennot ovat katseltavissa myöhemmin YouTube tallenteina, joihin löytyy linkki samasta osoitteesta ja listaus aiheista. Pohjoismaisten kristillisten lääkäriseurojen nykytilanteesta keskusteltiin monesta näkökulmasta ja katse käännettiin eteenpäin mahdollisiin yhteistyökuvioihin. Ainakin lähetyksessä ja kansainvälisessä työssä näyttää olevan yhteistyömahdollisuuksia. Suomi ja Norja ovat tässä edelläkävijöitä.

Ruotsalaiset olivat hyvin vieraanvaraisia. Päivien aikana syntyi useita uusia tuttavuuksia ja entiset syvenivät. Kasvokkain kohtaaminen mahdollisti tämän. Seuraavaa konferenssia odotellessa voi katsella nyt pidettyjä luentoja ja seminaareja KLM sivustolta: www.kristnalakare.se Kalle Mäki LL, TM, SKLS:n vpj

Pohjoismaisiin kristillisiin lääkärijärjestöihin voi tutustua: Norja: http://www.nklf.no/ Ruotsi: https://www.kristnalakare.se/ Tanska: http://dkklf.dk/

KrLL 3/2021

CMF:n Developing health -kurssi heinäkuussa 2021

Heinäkuussa pääsin osallistumaan SKLS:n sponsoroimana brittien kristillisen lääkäriseuran CMF:n (Christian Medical Fellowship) järjestämälle Developing Health kurssille, joka oli suunnattu kansainvälistä terveyttä/ lääkintälähetystä jo tekeville tai sitä suunnitteleville. Kurssi on järjestetty jo vuosikymmeniä, mutta Covidin takia se pidettiin tällä kertaa Zoomin välityksellä ja interaktiivista alustaa, Slidoa, hyödyntäen. Tämä kurssi koostui neljästä aamupäiväpainotteisesta sessiosta: Day 1: Developing resilience in resource-limited health systems Day 2: The global burden of trauma: Learning to lead in resource-limited settings Day 3: Equity in holistic health care: Chronic illness and fragile communities Day 4: Integrated Care Management Involving wider stakeholders and engaging with the community

Kurssin aikana järjestettiin myös virtuaaliset lähetysjärjestömessut, jossa oli mukana 12 kansainvälistä lähetysjärjestöä. Heidän kanssaan oli järjestetty omien toiveiden mukaisesti kahdenkeskiset lyhyet etätapaamiset. Lisäksi kurssin aikana tarjottiin useampaan kertaan mahdollisuus kahdenkeskiseen sielunhoitoon/keskusteluun omasta työtilanteesta tai elämäntilanteesta. Päiviin sisältyi luentoja alojensa huipuilta sekä suoraan lähetyskentiltä työskenteleviltä. Kaikki luennoitsijat olivat luonnollisesti kristittyjä ja monesta eri kansallisuudesta, kuten kurssilaisetkin. Sessioiden väleissä meidät jaettiin pienryhmiin, jossa luentoja pitäneet toimivat moderaattoreina ja kävimme läpi ”potilastapauksia”, joissa käsittelimme konkreettisesti päivän aikana eteen tulleita aiheita. Nämä olivat rikastuttavia keskusteluja. Tämä oli itselleni jo kolmas global health -kurssi. Kaksi aiempaa olivat vielä laajempia, mutta eivät kristillisiä. Näiden päivien aikana itselleni, kristittynä lääkärinä, korostui entisestään nimenomaan kristillisestä lähtökohdasta kehitysmaissa tehtävän työn tai lähetystyön merkitys ja mielekkyys – sekä myös haasteet. Aamut aloitimme raamattuopetuksella, ylistyksellä ja rukoushetkellä. Suurimmassa osassa kurssin sisältöjä oli vahvasti mukana kristityn identiteetti ja arvomaailma, esimerkiksi: miten tehdä lääkintälähetystä konkreettisesti; mitä on hyvä johtaminen; onko meillä oikeat arvot ja Kristuskeskeinen ajattelutapa; osaammeko integroitua paikalliseen kulttuuriin ja ottaa siellä paikallisten tarpeet huomioon sekä voimaannuttaa paikallisia tekemään ratkaisuja ja töitä itse (mm. ”task shifting”). Johtajuudesta tärkeänä oppina: “(Sometimes you just need to pitch in and) be the oil in the machinery”. Nöyrä asennoituminen työhön ja välillä käsien likaaminen kenttätyössä mahdollistaa työn sujuvuuden, vaikka olisikin johtajatasolla. Suosittelen vahvasti tätä kurssia. Kiitos SKLS:lle mahdollisuudesta osallistua tähän omaa elämääni mullistavaan kurssiin. Suvi-Tuuli Simojoki SKLS:n pääkoordinaattori

KrLL 3/2021

AJANKOHTAISTA SEURASTA

Jyväskylässä Keski-Suomen paikallistapaaminen ke 22.9.2021 klo 17 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väkeä kutsutaan tapaamaan toisiaan ke 22.9.2021 klo 17:00. Tutustumisen lisäksi kuuntelemme yhdessä Lauri Thurénin “Miksi lukisin Raamattua” -puheenvuoron. Lisätietoja tapaamisesta Johanna Minkkiseltä jokatmi(a)gmail.com.

TERVEYSLÄHETYS- TAI KEHITYSYHTEISTYÖPROJEKTI? Ulkoministeriössä tulee haettavaksi vuoden 2022 puolella taas kehitysyhteistyömäärärahoja. Olisiko sinulla ideaa tai aihiota, mitä seurassa voisimme työstää eteenpäin aina hankehakemukseksi saakka? Tai sopisiko ideasi toisenlaiseen muottiin? Laita ideasi eteenpäin lähetyssihteerille: toimisto(at)gmail.com.

KrLL 3/2021

SKLS:n Syyspäivät 8.-10.10.2021

TULLA NÄHDYKSI JA TULLA RAKASTETUKSI Ohjelma Perjantai 8.10.2021 18.00 Sääntömääräinen kokous ja jäsenkyselyn tulosten esittely 20.30 iltahartaus

Osallistumismaksut

Lauantai 9.10.2021 10.00 Sukupuolidysforia lääketieteen ja yhteiskunnan näkökulmasta Puheenvuorot ❖ Johdatus aiheeseen ja tilanne Ruotsissa. Lastenendokrino-

SKLS:n jäsenet: Valmistuneet 30 € ❖

logi, lastentautien prof. Jovanna Dahlgren ❖ Tilanne Suomessa. Nuorisopsykiatri, prof. Riittakerttu Kal-

tiala

Nuoret lääkärit (2v. sisään valmistunut) 20 € ❖

12.00 Tauko 13.00 Miten nuori tulee nähdyksi ja rakastetuksi Miten voisin tukea nuoren kasvurauhaa? Kuinka kuulla ja nähdä nuori paremmin? Puheenvuorot ❖ Miten sensitiivisiä asioita otetaan puheeksi lasten ja nuor-

ten kanssa. Luokanopettaja, väitöstutkija Anu Uusikylä ❖ Vanhempien tukeminen nuoren sukupuoli-

identiteettikysymyksissä. Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi Saara Kinnunen ❖ Lääkärin vakaumus sukupuoli-identiteettiin liittyvissä kes-

kusteluissa. Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja teologian tohtori Peppi Sievers

sisältää lauantain ohjelman perjantai ja sunnuntai maksuttomat

Opiskelijat 0€ ❖

perjantai, lauantai ja sunnuntai maksuttomat

Puolisot (seuran jäsenten) 30 € ❖

sisältää lauantain ohjelman perjantai ja sunnuntai maksuttomat

Lääkärit seuran ulkopuolelta: lauantain ohjelma 40 € sunnuntain ohjelma 10 €

15.00 Tauko

15.30- Raamattu elämässä mukana – tulla nähdyksi ja ja kuulluksi ja sittenkin vielä rakastetuksi ❖ puheenvuoro teologian maisteri, kehitysyhteistyön ja hu-

manitaarisen avun asiantuntija Anne Sorila ❖ keskustelu ja rukous pienryhmissä ❖ loppupuheenvuoro Markus

Sunnuntai 10.10.2021 13.00 Raamattu arjessa osa 2: Miten lukisin ja ymmärtäisin Raamattua. Raamatuntutkija, professori Lauri Thurén

14.30 Kuunnella ja tulla kuulluksi – kunnioittava keskustelu ryhmäkeskusteluja ohjaajana pastori, traumapsykoterapeutti Janne Hassinen 15.30 Loppuhartaus. Seuran varapuheenjohtaja Kalle Mäki

Ilmoittautuminen Syyspäivien ilmoittautumislomake löytyy seuran nettisivuilta https://www.skls.fi/seura/syyspaivat-2021/ ! Huom! Osallistumislinkit toimitetaan vain ennakkoon, viimeistään 6.10.2021 syyspäiville ilmoittautuneille.

Lisätietoja Lisätietoja toimisto.skls(a)gmail.com tai puh. 0452126030

KrLL 3/2021

AJANKOHTAISTA SEURASTA

HAETAAN SEURAAN PÄÄKOORDINAATTORIA Haetaan seuraan pääkoordinaattoria osa-aikaiseen (20-30%) työsuhteeseen aina vuoden 2022 loppuun saakka. Mahdollista myös sitoutua lyhyempään jaksoon. Tule näköalapaikalle seuran toimintaan ja tekemään yhdessä työtä Kristittyjen lääkäreiden parissa. Pääasialliset työtehtävät seuran paikallistoiminnassa sekä hanketoiminnassa. Lisätietoa Markus Partanen puheenjohtaja(at)skls.fi

SEURAN MATERIAALIPANKKI Kristillinen Lääkärilehti, tapahtumien esitteet, seuran säännöt, jäsen- ja matkaapurahahakemukset ja muita dokumentteja voi ladata seuran materiaalipankista:

https://sites.google.com/ view/skls-materiaalipankki

SKLS on YouTubessa nimellä

SKLS-FCMS

Kanavalla videoita seuran tilaisuuksista.

Onko elämässäsi muutoksia? Menitkö naimisiin? Vaihdoitko työpaikkaa? Muutitko uuteen asuntoon? Voit helpoiten ilmoittaa muuttuneen nimesi, osoitteesi tai sähköpostiosoitteesi laittamalla sähköpostia SKLS:n toimistolle (toimisto.skls(at)gmail.com).

KrLL 3/2021

Saattohoidon suunta ja eutanasiakeskustelu STM:n työryhmän loppuraportissa SKLS:n etäseminaari 28.9.2021 klo 18. Loppuraportin sisällöstä kertovat työryhmän jäsenet:   

Anestesiologian ja palliatiivisen lääketieteen dosentti, ylilääkäri Reino Pöyhiä, Palliatiivinen keskus, Essote. Syöpätautien erikoislääkäri, kivunhoitolääketieteen ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri Tiina Tasmuth, Espoon sairaala. Etäseminaarin juontaa ja keskustelua virittelee SLL:n eettisen neuvottelukunnan jäsen LL TM Kalle Mäki.

Raportti löytyy STM:n sivustolta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5667-4 . Suositeltavaa tutustua etukäteen.

Join Zoom Meeting: https://us02web.zoom.us/j/86954579478?pwd=RHFNaDQ3MUdoQmdGS0hId001cVNCQT09

Meeting ID: 869 5457 9478 Passcode: 107196

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran syyskokous 8.10.2021

KOKOUSKUTSU Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään pe 8.10.2021 klo 18.00 etänä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi tilaisuudessa esitellään kevään 2021 jäsenkyselyn tuloksia. Osallistumislinkin saat ilmoittaudu tilaisuuteen joko syyspäivien ilmoittautumislomakkeella (kts. https:// www.skls.fi/seura/syyspaivat-2021/) tai ottamalla yhteyttä toimistoon (toimisto.skls(a)gmail.com). Tervetuloa!

– Hallitus

Seuraavaan numeroon (KrLL 4/2021) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 14.11.2021 mennessä.

Kuva: Renata ja Lasse Räty

KrLL 3/2021