kristillinen lääkärilehti
Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

1/2026
![]()

1/2026

Kannen kuva: Valoa talvella. Antti Linkola. Sisäkannen kuva: Hanna Halkosaari
Kristillinen lääkärilehti
Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti 1/2026, 14. vuosikerta
ISSN 2984-5270 (painettu) ISSN 2984-5289 (verkkojulkaisu) kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com
Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy
Toimituskunta
Onni Erkkilä
Markus Partanen
Sirpa Maijanen
Heikki Halkosaari
Leena Uusitalo
Kalle Mäki
Juhani Junnila
Meitä kutsutaan kuuntelemaan Jumalan puhetta Jäsenrekrytointikampanja
ystäväsi mitä parhaimpaan seuraan! Seuran paikallistapahtumia
Idän vieras Seinäjoen joulujuhlassa
Ihmiskuvan äärellä Tampereella
täysi osallisuus
and Inclusion -hanke 2022-2025
Lähetyslääkärinä ja opettajana Etiopiassa
Suunta hukassa? – Minä olen tie! 18 SKLS:n kevätpäivät 20.-22.3. Turussa
Ajankohtaista
Pohjoismaiset lääkäriliitot tekivät yhteisen 21 eutanasiakannanoton
ICMDA 18. maailmankonferenssi Etelä-Koreassa 22
Jejun saarella 30.6.-5.7.2026
Suomen Kristillinen Lääkäriseura ry, Finlands Kristna Läkarförbund rf (SKLS) on vuonna 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu n. 1100 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön.
Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.

Etsi uusi jäsen seuraan!
Yksi tavoitteistamme tälle vuodelle on jäsenmäärän saaminen tukevasti kasvu-uralle. Olemmekin käynnistäneet kampanjan, jossa tavoittelemme vuoden aikana vähintään 30 uutta jäsentä seuraan. Miksi? - saatat ehkä kysyä. Vaikka seuran jäsenmäärä on edelleen merkittävä, noin 1050, on tässä kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana ollut laskevaa trendiä. Viime vuoden aikana jäsenmaksutulomme jäivät merkittävästi pienemmiksi, osin Lääkäriliiton ongelmien oman tietojärjestelmänsä kanssa, ja tulovirran kääntäminen helpottaisi merkittävästi taloustilannettamme. Jäsenrekrykampanjastamme voit lukea tarkemmin tässä lehdessä Maaritin artikkelissa, ja olen itsekin luvannut laittaa kroppaa likoon kampanjassa. Keskeiseksi olemme tunnistaneet paikallisen näkyvyyden parantamisen ja henkilökohtaiset kutsut seuraan liittymiseksi. Kannustammekin kaikkia tässä aktiivisuuteen koko vuoden aikana!
Kuulumisia lähetyskentiltä
Järjestimme ak:n, Tapio Pitkäsen ja lähetyssihteerimme Sirpa Maijasen kanssa perinteikkään Lääkäripäivien aikaisen Lähetysillan. Tänä vuonna teemaksi oli valikoitunut Kolonisaatiosta kumppanuuteen. Saimme merkittävän vieraan Simon Cliftistä Britannian Kristillisestä Lääkäriseurasta (CMF), joka on tehnyt aiheesta selvitystä siellä ja julkaissut aiheesta erinomaisen artikkelin: ”Western Saviours?” heidän lehdessään Triple Helixissä (https://www.cmf.org.uk/article/ western-saviours/). Hänen pääviestinsä oli, että kulttuurit ylittävää terveyslähetystyötä tarvitaan, mutta 9 asiaa pitää ottaa huomioon, ja ne ovat:
1. Hearing the voice of the Holy Spirit – kuunnella Pyhän Hengen ääntä ja ohjausta
2. Global humility & honesty – Nöyryys ja rehellisyys - Jeesus ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä monen edestä. Tämä on terve asenne.
3. Changing the language – Lähetystyöntekijä vs. jokainen todistajana omalla paikallaan – Lähetyskenttä on tullut lähelle maahanmuuton vuoksi.
4. Polycentric mission – monikeskeinen lähetys – Länsimaat eivät enää omista ja johda vaan johtajuus on jaetumpaa ja yhteistyötä tehdään laajemmin.
5. Emphasis on health not healthcare services – keskittyminen enemmän terveyteen ja ehkä korvata Medical mission -> Health mission termillä.
6. Shift from focus on individual mission hospitals to healthcare systems – siirrytään yksittäisen lähetyssairaalan tukemisesta koko terveydenhuollon tukemiseen alueellisesti tai laajemmin.
7. Under local leadership – terveyslähetys paikallisen johdon alaiseksi yhä laajemmin aina kun mahdollista.
8. Prioritising sustainable models of finance – Kestävät rahoitusmallit ovat keskeistä ja tehdä sellaiset järjestelmät, jotka ovat kestävästi rahoitettavissa.
9. Multiplicity of ways and approaches – terveyslähetyksen monipuolisuus ja monimuotoisuus on tarpeen jatkossa.
Esitys herätti runsaasti hyvää keskustelua ja hankkeita suunniteltaessa näitä on hyvä peilata suunnitelmiin. Lisäkuulumisia lähetysillasta tässä lehdessä Elina Lindin Nepalin hankekuulumisista ja Eija Piippo-Savolaisen tekstistä Etiopian kouluterveyshuollon kehittämiseksi. Illassa käytin puheenvuoron Lontoon 4.-6.7.25 PMMT-konferenssin kuulumisistani, joista enemmän KrLL 3/2025 lehdestä. Lisäksi Martti Kulvik esitteli Tansaniaan suunnitteilla olevaa aivohalvaushanketta ja Maarit Valkealahti kuulumisia Nepalin hankkeista (päihdehanke ja Tansen). Lähetysillassa ojensimme myös syksyllä myönnetyn kultaisen ansiomerkin Ritva Kalliokoskelle. Edeltävänä iltana olimme vieneet vastaavasti hopeisen ansiomerkin Håkan Hellbergille yhdessä aiemman pj:mme Karl von Smittenin kanssa.
Ilo uusista vastuunkantajista ja huoli taloustilanteesta
Olen iloinnut uuden hallituksen aloittaessa, että olemme saaneet taas uusia vastuunkantajia seuraan. Uudet hallituksen jäsenet täydentävät hienosti hallituksen kattavuutta, sillä pyrimme aina siihen, että meillä olisi jäseniä mahdollisimman laajasti eri puolilta Suomea, samoin eri erikoisaloilta, ikäryhmistä ja eri kirkkokuntien edustuksesta. Uusille vastuunkantajille on kuitenkin merkittävästi tarvetta, josta jäsenkirjeissämme on ollutkin informaatiota. Ilmianna siis itsesi, jos pystyisit ottamaan vaikka pienenkin vastuun…
Seuran taloustilanne pakottaa tänä vuonna äärimmäiseen tarkkaan rahankäyttöön, ja todella paljon on kiinni, löydämmekö terveyslähetyspuolelle uusia rahoituslähteitä jatkossa? Tämä mahdollistaisi lähetyssihteerin palkkausosuuden kattamista hankerahoituksesta, mikä helpottaisi merkittävästi. Nyt kevään aikana kassa painuu joko todella lähelle nollaa tai jopa miinukselle hetkellisesti. Selviämme tästä lainaamalla puskurirahastosta lyhyesti, mutta kuvastaa tilanteen haastavuutta. Taustalla on 3 keskeistä taustasyytä – jäsenmaksutulojen lasku (osin Lääkäriliiton ohjelmahaasteista), vuoden 25 palkkatukimäärärahojen vähyydestä sekä historiikkiprojektista syntyneissä kuluissa. Olemme hallituksena tehneet ja teemme hartiavoimin töitä tilanteen kääntämiseksi. Näistä tarkemmin seuran sääntömääräisessä kevätkokouksessa 30.3.26 klo 18 alkaen. Tervetuloa lämpimästi mukaan! Kokouskutsu ilmoitukset osiossa tässä lehdessä myöhempänä.
Siunaavin talvisin terveisin
Markus Partanen
Seuran puheenjohtaja

Kristillisessä perinteessä puhe Jumalan äänen kuulemisesta herättää toisinaan ristiriitaisia tunteita. Osa kristityistä kertoo kokemuksistaan sanomalla, että ”Jumala sanoi minulle näin tai noin”. Samalla toinen kristitty saattaa ihmetellä, miksi hän ei koe Jumalan puhuvan hänelle samalla tavalla. Tämä vertailu voi synnyttää tunteen, että oma kristillinen elämä on jotenkin puutteellista tai vähemmän aitoa.
Kyse ei kuitenkaan yleensä ole siitä, etteikö Jumala olisi puhunut myös tälle toiselle kristitylle – hän ei vain ymmärrä, miten tämä ”toimii”. Hän ei siis ole välttämättä vailla kokemusta Jumalan äänen kuulemisesta, mutta hän ei ole osannut yhdistää omaa kokemustaan Jumalaan. Jobin kirja sanookin ”Jumala puhuu tavalla ja toisella, mutta sitä ei huomata” (Job 33:14).
Raamatun ja kristillisen tradition perusteella Jumalan äänen kuuleminen ei ole marginaalinen ilmiö, vaan olennainen osa läheistä, persoonien välistä suhdetta Jumalan ja ihmisen välillä. Tämä on jotain, joka on tarkoitettu meille kaikille Jumalan lapsille ja jossa voimme myös kasvaa.
Taustamme vaikuttaa asenteeseemme
Monet asiat vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme Jumalan äänen kuulemiseen. Suhde Raamattuun on tärkein: Raamattu on Jumalan puhetta ihmisille. Osa uskovista ajattelee, että Jumala puhuu vain Raamatun kautta, kun taas toinen ajattelee, että Jumala voi edelleen kohdata ihmisiä aivan samalla tavalla kuin Raamatun lehdillä. Tämä ero liittyy syvimmillään käsitykseen Jumalasta, siitä millainen Hän on ja miten Hän toimii.
Edelleen käsitys omasta itsestä suhteessa Jumalaan vaikuttaa Jumalan äänen kuulemiseen. Jos ajattelemme olevamme Jumalan lapsia, Hänen työtovereitaan, Jeesuksen ystäviä on luonnollista ajatella, että tällaiseen asemaan kuuluu keskusteleva yhteys Jumalan kanssa.
Oma kokemus elämästä Jumalan kanssa asettaa odotuksia sille, miten Jumala toimii myös jatkossa meidän kanssamme. Eräs ystäväni tuli uskoon hyvin poikkeuksellisella tavalla. Hän kuuli Jumalan puhuvan korvin kuultavalla äänellä. Hän on usein sanonut, ettei hän epäile hetkeäkään, etteikö Jumala voisi toimia nyt samalla tavalla, jos hän sitä pyytäisi.
Paljolti suhteemme Raamattuun ja käsityksemme Jumalan äänen kuulemisesta rakentuu oman hengellisen taustayhteisömme kautta. Se millaisten kristittyjen kanssa olemme toimineet ja millaista opetusta olemme saaneet asiasta, on voimakas asenteidemme ohjaaja. Tässä vaiheessa on hyvä
ottaa huomioon omaa taustaamme niin, että se ei saisi ainakaan olla esteenä Jumalan näkymättömälle todellisuudelle.
Jumalan ääni ja elävä suhde
Raamattu ei kuvaa Jumalaa etäisenä periaatteena vaan kysymys on persoonallisesta toimijasta – Jumalasta, joka puhuu ja kuuntelee. Jumalasuhde ei ole oppijärjestelmä, vaan sen on tarkoitus olla läheinen persoonien välinen, rakkauteen perustuva suhde, johon olennaisena osana liittyy kommunikaatio. Oppi on tärkeä, mutta ainoastaan suhteen vuoksi! Valitettavasti välillä saatamme korostaa oppia niin, että suhde jää taka-alalle.
Monilla saattaa olla vaikeuksia tunnistaa Jumalan ääntä –ymmärtää miten tämä kommunikaatio toimii käytännössä. Tämä sama ongelma näkyy jo Vanhan testamentin kertomuksissa, esimerkiksi Samuelin kutsumisessa (1. Sam. 3), jossa Samuelilla oli kyvyttömyys tunnistaa äänen lähde. Teksti sanoo suoraan, ettei Samuel vielä “tuntenut Herraa”, ja siksi hän ei ymmärtänyt, kuka häntä kutsui. Tämä asettaa Jumalan äänen kuulemisen selvästi suhdekysymykseksi, ei tekniikaksi tai erityiseksi hengelliseksi lahjaksi.
Uuden testamentin näkökulma vahvistaa tämän. Helluntain jälkeen Jumalan Hengen vuodatus koskee “kaikkea lihaa” (Apt. 2:16–18). Jumalan puhe ei enää rajoitu profeettoihin tai erityishenkilöihin, vaan kuuluu normaalina osana kristityn elämää. Jeesuksen sanat “Minun lampaani kuulevat minun ääneni” (Joh. 10:27) viittaavat juuri tähän: kuuleminen on seurausta suhteesta, ei poikkeuksellinen hengellinen suoritus.
Miksi Jumala ei puhu selvemmin?
Moni kysyy, miksi Jumala ei puhu yksiselitteisemmin, niin ettei väärinymmärryksen mahdollisuutta olisi. Tämä on tärkeä kysymys, jotta ymmärtäisimme paremmin Jumalan sydäntä. Raamatullinen vastaus on yllättävä. Elian kertomuksessa (1. Kun. 19) Jumala ei ilmesty myrskyssä, maanjäristyksessä tai tulessa, vaan “hiljaisessa, kuiskaavassa äänessä”. Heprealainen ilmaus kuvaa ääntä, joka on ohut, lähes huomaamaton. Jumalan puhetapa näyttää olevan tarkoituksella sellainen, että se vaatii herkkyyttä, pysähtymistä ja sisäistä kuuntelemista, ei pakottavaa ulkoista todistetta.
Tämä on teologisesti merkittävää. Jumala ei ”jyrää ihmisen yli”, vaan puhuu tavalla, joka kutsuu lempeästi rakkaudelliseen läheisempään yhteyteen ja yhteistyöhön eikä alistu-

Jumalan puhe ei ole Raamatun vaihtoehto, vaan erityisesti sen sisäistämistä ja soveltamista elävään tilanteeseen.
miseen. Jumalan ääni ei manipuloi, painosta tai lannista, vaan sillä on lempeä auktoriteetti. Se kutsuu vastuulliseen kuuliaisuuteen, ei sokeaan tottelemiseen.
Keskeinen huoli Jumalan äänen kuulemisessa liittyy väärinkäytöksiin: entä jos ihminen erehtyy pitämään omia ajatuksiaan Jumalan puheena? Raamattu itse asettaa tähän selkeän rajan: Jumala ei koskaan puhu vastoin omaa Sanaansa. Jumalan puhe ei ole Raamatun vaihtoehto, vaan erityisesti sen sisäistämistä ja soveltamista elävään tilanteeseen.
Jumala puhuu monin tavoin
Raamattu tunnistaa Jumalan puheen monimuotoisuuden. Jumalan puhe voi tulla Raamatun sanan kautta (yleisin), mutta myös sisäisenä vaikutelmana, rauhana tai levottomuutena, selkeänä henkeen tulevana sanana, toistuvana ajatuksena, unena, toisen ihmisen kautta tai olosuhteiden johdatuksena. Tärkeää olla avoimia kuulemaan Jumalan puhetta, vaikka se sitten tulisi ”aasin kautta” (4.Moos 22:28). Olennaista on sisältö ja suunta: viekö se kohti totuutta, rakkautta ja kuuliaisuutta Jumalalle.
Tässä yhteydessä on syytä korostaa motiivien merkitystä. Dallas Willard huomauttaa, että Jumalan äänen kuulemisen ainoa kestävä motiivi on Jumalan ja lähimmäisen rakastaminen (Mark 12:30-31). Jos motiivina on hengellinen erinomaisuus, hyöty tai varmuus omasta kelpaamisesta, kuuleminen vääristyy. Toinen tärkeä huomio on, että kuuleminen ja kuuliaisuus kuuluvat yhteen. Mikäli Jumala toistuvasti puhuu samasta asiasta, emmekä toimi sen mukaan, tämä saattaa kovettaa sydämen.
Kuulemisen tarkoitus
Kristillisen uskon näkökulmasta Jumalan äänen kuulemisen tarkoitus ei ole ensisijaisesti ohjeiden saaminen, vaan suhteen syventyminen. Jumala kutsuu ihmistä tuntemaan Hänet, ei vain tekemään oikeita ratkaisuja. Tästä seuraa myös sisäinen eheys: Psalmin sanat “Hän virvoittaa minun
sieluni” kuvaavat Jumalan puhetta parantavana, ei kuormittavana todellisuutena.
Paavalin rukous Efesolaiskirjeessä (Ef. 1:17–19) havainnollistaa tätä hyvin.
'Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, miten suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja miten äärettömän suuri on hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme, hänen väkevän voimansa vaikutuksen mukaan. ' (RK-käännös)
Paavali ei rukoile seurakunnalle uusia ilmestyksiä Raamatun ohi, vaan viisautta ja ilmestystä Jumalan tuntemisessa: ymmärrystä siitä, kuka Jumala on, miten suuri on toivo, mihin Hän on meidät kutsunut ja millainen Hänen voimansa on. Jumalan puhe kohdistuu useimmiten juuri näihin alueisiin - ei ensisijaisesti yksityiskohtaiseen ohjeistamiseen, vaan näkökulman muutokseen.
Kohdatessamme kärsimystä, epävarmuutta ja rajallisuutta, tarvitsemme sisäistä ankkuria. Jumalan äänen kuuleminen ei tarjoa valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta se antaa suunnan ja rauhan sisimpäämme.
Elämäntapa, ei erikoiskyky
Lopuksi Jumalan äänen kuuleminen ei ole harvojen hengellinen etuoikeus, vaan osa kristityn elämää ja kasvua. Se kehittyy samalla tavoin kuin mikä tahansa suhde: ajassa, harjoituksessa ja luottamuksessa. Tavoitteena ei ole jatkuva “äänten kuuleminen”, vaan kypsä, rakkauteen perustuva suhde Jumalaan, jossa ihminen oppii tunnistamaan Hänen hiljaisen äänensä ja johdatuksensa arjen keskellä.
Kristinusko ei ole vain oppien hyväksymistä, vaan elävä suhde persoonalliseen Jumalaan. Tässä suhteessa kuunteleminen on yhtä tärkeää kuin puhuminen. Jumalan äänen kuuleminen kutsuu meitä elää avoimina, vastuullisina ja rakastavina ihmisinä.
Veli-Pekka Joki-Erkkilä
”Mitä suurempi joukko, sitä kauemmas parantava rakkaus kantaa”
Kiitos sinulle, joka jo kuulut Suomen Kristillisen Lääkäriseuran lääkärijäsenten tai opiskelijajäsenten joukkoon. Me kristityt lääkärit ja lääketieteen opiskelijat olemme saaneet erityisen kutsun: palvella ihmistä kokonaisvaltaisesti – sekä ammattitaidolla, että Kristuksen rakkaudella. Vaikka vastaanotolla emme julista, voimme pitää rukousyhteyden auki yläkertaan. Voimme rukoilla potilaidemme puolesta ja luottaa siihen, että Jumala toimii. Kristus on edelleen parantaja – ja me saamme olla hänen työtovereita.
Miksi kutsua kristitty kollega tai opiskelija mukaan seuran toimintaan?
- Tulet osaksi aktiivista, valvovaa kollegojen joukkoa, jonka sydän sykkii Kristukselle Kristittynä lääkärinä et elä kutsumustasi yksin. SKLS kokoaa yhteen kollegoita ja opiskelijoita, jotka haluavat elää todeksi uskoaan arjen lääkärintyössä. Seuran syys- ja kevätpäivät, alueelliset tapaamiset sekä etäyhteydellä järjestettävät raamattu- ja keskustelusarjat tarjoavat tilaa hengelliselle kasvulle, vertaistuelle ja yhteiselle rukoukselle. Yhteys toisiin kristittyihin kollegoihin vahvistaa, auttaa jaksamaan ja pitää hereillä keskellä muuttuvaa maailmaa ja ammatillisia paineita.
- Oma kutsumus ja paikka Jumalan suunnitelmassa kirkastuvat
Moni pohtii uransa aikana, voisiko oma osaaminen palvella myös maailmanlaajuisesti. Kristus antoi lähtölaukauksen maailman valtaamiselle parantavalla ja pelastavalla rakkaudella– ja lääketiede on siinä voimakas väline. Seuran kautta sinulle avautuu mahdollisuus lähteä mukaan tiimimatkoille, joilla pääset osaksi terveyslähetystä, esimerkiksi Etiopiassa tai Nepalissa. Lyhytkestoisilla terveyslähetysaktioilla voidaan olla tukemassa lähetyssairaaloita maailmalla. Voit olla kouluttamassa ja tekemässä kliinistä työtä oman erikoisalasi mukaisesti. Lääketieteen opiskelijana voit suorittaa osan amanuenssuurista lähetyssairaalassa ja tulla lähetyskärpäsen puraisemaksi.
- Saat tukea lääketiedettä koskettavissa eettisissä kysymyksissä
Lääkärin työ tuo eteen eettisesti vaativia tilanteita, joissa päätöksillä on syvä merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. SKLS tarjoaa foorumin, jossa näitä kysymyksiä voidaan pohtia yhdessä kristillisen ihmiskäsityksen ja ammattietiikan pohjalta. Seura haluaa edistää lähimmäisenrakkauden toteutumista muun muassa: puolustamalla syntymättömän lapsen oikeutta elämään ja edistämällä hyvää kuolemaa palliatiivisen hoidon keinoin ilman eutanasiaa. Yhteinen keskustelu ja tuki auttavat lääkäriä seisomaan vakaasti arvojen äärellä myös silloin, kun ympäröivä yhteiskunta haastaa niitä.

Yhteys
toisiin kristittyihin kollegoihin vahvistaa, auttaa jaksamaan ja pitää hereillä keskellä muuttuvaa maailmaa ja ammatillisia paineita.
- Lähetät terveyttä ja parantavaa rakkautta terveyslähetysprojektien kautta
Mitä suurempi jäsenkunta sitä enemmän hyvää voimme tehdä maailmalla. Nepalissa Surkhetin alueella tuemme vammaisten kuntoutumista. Nepalissa, Tansenissa, kristillinen päihdetyö auttaa vertaistukiryhmän kautta raittiiseen elämään ja mukaan seurakuntaan. Varattomille, mahdollistetaan tekonivelleikkauksia Nepalissa lähetyssairaalassa. Afganistanissa tuemme äiti-lapsi-työtä. Tansaniassa tuemme mielenterveystyötä sekä palliatiivista toimintaa. Lisäksi uusia projekteja on alkamassa. Jäsenenä olet mukana mahdollistamassa tämän työn – rukouksin, osaamisella ja taloudellisella tuella.
Laita seuran puheenjohtaja liikkeelle!
Jokaisesta vuoden 2026 aikana hankitusta uudesta jäsenestä (lääkäri tai opiskelija) seuran puheenjohtaja tekee 15 punnerrusta tai juoksee kilometrin. Uuden jäsenen rekrynnyt saa seuran pinssin. Rekryn etenemistä voit seurata nettisivun uusien jäsenten ”rekry-pylväästä”. Rukoillaan Jumalan siunausta kampanjalle, että seuran jäsenmäärä kasvaa ja saamme resursseja viedä parantavaa rakkautta maailman ääriin.
MV
Joulujuhlaa vietettiin leudolla vesikelillä. Kokoonnuttiin Pajuluoman seurakuntakotiin Seinäjoelle 16.12. Oli joulupuuro ja kahvi ja tee joulutorttuineen.
Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan ja Lapuan ja muualla neljän muun seurakunnan nimikkolähetti Merja Kramsu on toiminut ensin piispan sihteerinä ja sitten myös kansainvälisen työn sihteerinä Pietarissa Inkerin kirkon keskuskansliassa vuodesta 1999. Sitä ennen hän oli peruskoulunopettajana Lapualla ja sitä ennen lähettinä Keniassa. Pietarissa hän oli ensin Suomen Lähetysseuran lähetti ja on ollut Evankelisen lähetysyhdistyksen lähettinä 2020 alkaen. Hän kertoi, että Inkerin kirkko voi hyvin. Diakonia on erityisen tärkeää. Se on etäisyyksiltään maailman laajin kirkko: Viipurin alueelta Itä-Siperian Jakutskin alueelle ja Krimiltä Muurmanskin alueelle. Uusia jäseniä liittyy kirkkoon ja se kasvaa. Kirkon ytimessä ovat jumalanpalvelukset ja lisäksi on paljon muitakin tilaisuuksia ja toimintaa. Kirkon kieli on entistä enemmän venäjä. Merjan työ on ollut laajaa yhteydenpitoa kansainvälisesti kirkkojen ja konsulaattien kanssa. Hän palasi Suomeen joulukuun alussa ja on etätyössä jääden eläkkeelle syksyllä 2026. Seurakuntavierailuja nimikkoseurakunnissa on paljon myös. Merja kertoi, kuinka hän on ollut Jumalan varjeluksessa koko ajan. Kaiken keskellä hänelle ei ole tapahtunut mitään pahaa. Hänet on varjelty ryöstöiltä ja tapaturmilta. Viranomaisasiatkin ovat järjestyneet aina. Merjan kertomuksiaan olisi jaksanut kuunnella lisääkin!
Merja kertoi haastatellen tilaisuuden jälkeen terveydenhuollosta. Huumeongelma on merkittävä suurissa kaupungeissa. Eläkkeet ovat nousseet. Lääkkeet ovat halvempia kuin Suomessa ja apteekkeja on paljon. Terveydenhuolto on ilmaista. Perusterveydenhuoltoon pääsee helposti, mutta erikoissairaanhoitoon on pitkät jonot. Yksityislääkäreitäkin on, mutta yksityinen terveydenhuolto on kallista. On tullut voimaan laki, että valmistuvien lääkärien on mentävä terveyskeskukseen kahdeksi vuodeksi. Lääkäreitä riittää siitä huolimatta lähinnä Pietariin, maaseudulla on lääkäripula. Kunnat houkuttelevat sinne lääkäreitä tarjoamalla asuntoja, jotka saa sitten omaksi. Rokotukset ovat pakollisia. Venäjällä lääkärin täytyy kertoa potilaalle tarkasti, kuinka hoidetaan ja kuinka se vaikuttaa. Vastaanotot ovat pitkiä.
Merja Kramsun esityksen jälkeen laulettiin Kauneimpia joululauluja kunkin toiveiden mukaan. Meitä oli 11 henkeä koolla.
Leena Uusitalo

Pirkanmaan seudun SKLS paikallistapahtumassa 21.1.2026 oltiin sairaalapastori Vesa Fabrinin johdattelemana ihmiskuvan äärellä. Ihminen on otettava huomioon kokonaisuutena, jossa lähestymiseen on erilaisia tulokulmia. Lääkärin arkipäivää on lähestyä ruumiillista tai psyykkistä ja sosiaalista puolta. Ihmisessä on myös henkinen ja hengellinen puoli, joka on yhtä lailla osa kokonaisuutta. Potilasta kohdattaessa on pidettävä mielessä kokonaisuus ja se, että kaikkia puolia ihmisestä ei voi nähdä.
Sairaalapastorin kohtaamisissa oleellista on ollut asettua ihmisenä toisen rinnalle kuuntelemaan. Tuollaisessa kohtaamisessa arkiseltakin kuulostavista asioista puhuessaan toinen on voinut kokea puhuvansa hengellisiä asioita, kun on ollut papin kanssa.
Lääkärin työssä yhtä lailla ruumiillisten tai psykososiaalisten asioiden kautta voi tulla esiin myös ihmisen eksistentiaaliset kysymykset. Vaivat ovat voineet laittaa kyselemään: Kuka minä olen, mikä ihminen on, mikä on elämän tarkoitus, miksi juuri minä olen sairastunut, onko joku kaiken tämän takana?
Kalle Mäki LL, TM SKLS vpj
Lause “Ego te absolvo” (Minä vapautan sinut synneistäsi) kuuluu katolisen ripin ytimeen. Se voi kuulostaa vieraalta tai jopa ongelmalliselta: voiko ihminen todella lausua näin? Ripittäytyjän näkökulmasta vastaus on kyllä, koska rippiä vastaanottava pappi toimii in persona Christi, Kristuksen persoonassa, pappisvirkansa kautta.
Kirkkokunnasta riippumatta ripin keskeiset elementit ovat synnintunnustus ja synninpäästö. Useimmille suomalaisille rippi merkitsee jumalanpalveluksen alussa lausuttua yhteistä synnintunnustusta ja synninpäästöä. Yksityinen rippi on luterilaisessa kirkossa mahdollinen, mutta käytännössä harvinainen.
Katolisessa kirkossa yksityinen rippi on muodoltaan vakiintunut, eikä yleistä rippiä yleensä ole, koska synninpäästö ymmärretään yksilölliseksi. Poikkeuksia kuitenkin on: sotatilanteissa, katastrofeissa tai muissa äärimmäisissä oloissa yleinen synninpäästö on mahdollinen, jos yksilöllistä rippiä ei voida käytännössä järjestää kaikille.
Juuri tuo yksilölle lausuttu synninpäästön lause avaa lääkärille kiinnostavan näkökulman syyllisyyteen, ahdistukseen – ja siten itse rippiin. Rippi synnintunnustuksineen ja absoluutioineen kuuluu sakramenttina uskonnollisiin rituaalieihin, joiden tiedetään voivan lievittää syyllisyyden aiheuttamaa ahdistusta. Vaikutus on usein sitä selkeämpi, mitä raskaampi ja eksistentiaalisempi syyllisyyden kokemus on. Toisaalta on myös mahdollista, että yksityisen ripin verbaalinen alastomuus itsessään herättää ahdistusta, erityisesti silloin, jos rippi on ripittäytyjälle vieras tai siihen liittyy pelkoa.
Siksi on hyvä muistaa, miksi ripille ylipäätään mennään. Katolisen teologian mukaan ripin tarkoitus ei ole ensisijaisesti psykologinen helpotus, vaan syntiä tehneen ja Jumalsuhteensa vahingoittaneen ihmisen palauttaminen täyteen yhteyteen Jumalan ja kirkon kanssa sakramentaalisen anteeksiannon kautta. Rippi ei poista vastuuta, mutta se vapauttaa yksilön kantamasta syyllisyyttä yksin. Rippi tukee uskoa.
Syyllisyys ei katoa analyysin kautta, vaan syyllisyys annetaan pois ja tilalle tulee anteeksianto
Katoliseen rippiin liittyy myös omia käytännöllisiä piirteitään. Ripillä on käytävä ainakin kerran vuodessa. Amerikkalaisista elokuvista tuttu rippituoli on pieni koppi, jossa pappi istuu väliseinän toisella puolella, stola yllään, ja ripittäytyjä toisella. Väliseinässä on aukko tai verkko, joka mahdollistaa puheäänen kuulumisen, mutta keskustelu ei kantaudu rippituolin ulkopuolelle.
Pappi aloittaa ripin ristinmerkillä ja sanoilla: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämä rikkoo jään, ja ripittäytyjä saa puheenvuoron. Käydään tarvittava vuoropuhelu, ja lopuksi pappi antaa katumustyön, useimmiten rukouksen. Jo vuosikymmenien ajan rippi on toimitettu ripittäytyjän ja papin yhteisellä kielellä. Lapsuudessani pappi lausui synninpäästön latinaksi – sanat, jotka ovat jääneet mieleeni:
Et ego te absolvo a peccatis tuis in nomine Patris, et Filii, et Spiritus Sancti.
Lääkärin työssämme kohtaamme syyllisyyttä, jota ei aina voi hoitaa riittävästi. Niin, kaikki ei korjaannu, vaikka ymmärrys lisääntyisi. Rippi edustaa toisenlaista logiikkaa: syyllisyys ei katoa analyysin kautta, vaan syyllisyys annetaan pois ja tilalle tulee anteeksianto. Kun seurakuntalainen, yhtenä muun seurakunnan kanssa tai yksilönä, kuulee anteeksiannon ääneen lausuttuna, vastuu ei katoa, mutta se lakkaa olemasta yksilön yksin kantama taakka. Ego te absolvo ei ole tunne eikä kehotus – ja juuri siksi se voi vapauttaa.
Skulden försvinner inte genom analys, utan skulden ges bort och ersätts av förlåtelse
Uttrycket ”Ego te absolvo” (”Jag löser dig från dina synder”) hör till kärnan i den katolska bikten. Det kan låta främmande eller till och med problematiskt: kan en människa verkligen uttala sådana ord? Ur den biktandes perspektiv är svaret ja, eftersom den präst som tar emot bikten handlar in persona Christi, i Kristi person, genom sitt prästämbete.
Oberoende av kyrkligt samfund är biktens centrala element syndabekännelse och absolution (avlösning). För de flesta finländare betyder bikt den gemensamma syndabekännelsen och absolution som uttalas i början av gudstjänsten. Enskild bikt är möjlig inom den lutherska kyrkan, men i praktiken ovanlig.
Inom den katolska kyrkan har den enskilda bikten en etablerad form, och allmän bikt förekommer i regel inte, eftersom absolution förstås som individuell. Undantag finns: i krigssituationer, vid katastrofer eller under andra extrema förhållanden kan allmän absolution ges, om enskild bikt i praktiken inte kan ordnas för alla.
Just den absolutionsformel som uttalas under enskild bikt öppnar för läkaren ett intressant perspektiv på skuld och ångest – och därmed på själva bikten. Bikten, med syndabekännelse och absolution, är som sakrament en religiös rit. Man vet att riter kan lindra skuldrelaterad ångest. Effekten är ofta desto tydligare ju tyngre och mer existentiell skuldupplevelsen är. Samtidigt är det dock möjligt att den enskilda biktens verbala nakenhet i sig väcker ångest, särskilt om bikten är något främmande för den biktande eller förknippad med rädsla.
Därför är det bra att minnas varför man överhuvudtaget går till bikt. Enligt katolsk teologi är biktens syfte inte i första hand att ge psykologisk lättnad, utan att genom
sakramental förlåtelse återföra den som har syndat och skadat sin relation till Gud till full gemenskap med Gud och kyrkan. Bikten upphäver inte ansvaret, men den befriar individen från att bära skulden ensam. Bikten stöder tron.
Den katolska bikten har också vissa praktiska kännetecken. Man ska gå till bikt åtminstone en gång om året. Biktstolen (bekant från amerikanska filmer) är ett litet bås där prästen, med stolan om halsen, sitter på ena sidan av en skiljevägg, och den biktande på den andra. I skiljeväggen finns en öppning eller ett galler som gör att rösten hörs, men samtalet når inte utanför biktstolen.
Prästen inleder bikten med korstecknet och orden: I Faderns och Sonens och den Helige Andes namn. Detta bryter isen, och den biktande får ordet. Ett nödvändigt samtal förs, och till slut ger prästen botgöring, oftast i form av en bön. Sedan årtionden tillbaka förrättas bikten på det språk som prästen och den biktande har gemensamt. I min barndom uttalade prästen absolutionen på latin – ord som har etsat sig fast i minnet:
Et ego te absolvo a peccatis tuis in nomine Patris, et Filii, et Spiritus Sancti.
I vårt arbete som läkare möter vi skuld som inte alltid låter sig behandlas tillräckligt. Nej, allt blir inte gott igen, även om förståelsen fördjupas. Bikten representerar en annan logik: skulden försvinner inte genom analys, utan skulden ges bort och ersätts av förlåtelse. När församlingsmedlemmen, tillsammans med församlingen eller som individ, hör förlåtelsen uttalas högt, försvinner inte ansvaret, men ansvaret upphör att vara en börda som individen bär ensam på. Ego te absolvo är varken en känsla eller en uppmaning – och just därför kan de orden befria.

Kristillisen Lääkäriseuran pienellä osuudella* tukema International Nepal Fellowshipin (INF) vammaishanke Länsi-Nepalissa on vuoden 2025 lopussa päättynyt. Hieman yli 3-vuotisen hankkeen tavoitteena oli kohentaa vammaisten henkilöiden elämänlaatua kokonaisvaltaisesti hankealueiksi valittujen neljän kunnan alueella läntisessä Surkhetin läänissä. Hankkeen loppuraportti on rohkaisevaa luettavaa. Alkukartoituksessa neljän hankekunnan alueelta löydettiin 614 eri tavoin vammaista henkilöä, jotka tulivat hankkeen piiriin. Tietoisuuden lisääntyessä vammaisia henkilöitä löytyi kohdekunnista jatkuvasti lisää niin, että lopulta hankkeesta hyötyi suoraan yli kaksinkertainen määrä (1326) vammaisia henkilöitä. Kaikkiaan suoria hyödynsaajia oli 6882 ja epäsuorasti hanke tavoitti n. 28900 henkilöä. Kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin, monet numeerisista tavoitteista ylittyivät jopa 2–3-kertaisesti.
*yht. 26000 euroa, n. 4,3% hankkeen kokonaisrahoituksesta
Poimintoja (sulkeissa ennalta asetettu tavoite):
• 274 henkilöä osallistui kuntoutusjaksolle INF:n Shining Hospital –sairaalassa Surkhetissa (178)
• 780 sai kuntoutuspalveluja kotiin vietynä (530)
• Hankkeen aikana käynnistetyt etävastaanotot toivat asiantuntija-avun 212 sellaisen henkilön ulottuville, joille matkustaminen lähimpään terveyspalvelupisteeseen olisi ollut vaikeaa
• 627 vammaista sai tarvitsemiaan apuvälineitä sekä ohjausta niiden käyttöön ja huoltoon (176)
• 528 henkilöä sai vammaiskortin, joka on edellytyksenä erilaisten etuuksien saamiselle
• 34 vammaisperhettä työllistyi pienyrittäjiksi osallistuttuaan ammatilliseen koulutukseen
• Vammaisryhmät saivat käyttöönsä alkupääomaa, jolla on voitu tukea vammaisperheiden toimeentuloa pienlainoin (revolving fund); hankkeen päättyessä 123 perhettä oli saanut pienlainan tätä kautta (esim. vuohen tai kanojen hankintaan, pienimuotoisen liiketoiminnan käynnistämiseen)
• 38 vammaisperhettä on saanut “start up”-apua suoraan hankkeesta
• Muutostöitä esteettömyyden parantamiseksi tehtiin
◊ 21 kodissa (16)
◊ 17 koulussa (16); alueen 280 koulusta esteettömiä oli hankkeen alkaessa 19, päättyessä 36
◊ 10 terveysasemalla (10); hankkeen päättyessä 26 alueen 47 terveyspalvelupisteestä oli esteettömiä
Näiden lukujen takaa löytyy toista tuhatta yksittäistä tositarinaa siitä, miten elämä on saanut uuden suunnan, näköalaton toivottomuus vaihtunut toivoon ja vamman
Näköalaton toivottomuus on vaihtunut toivoon ja vamman kaventama elämänpiiri laajentunut.
kaventama elämänpiiri laajentunut ja mahdollisuudet avautuneet. Monet ovat kokeneet paitsi oman itsetuntonsa kohentuneen, myös ympäröivän yhteisön asenteiden muuttuneen, kun on huomatta, mihin kaikkeen ihminen mahdollisuuden saatuaan vamman tuomista rajoituksista huolimatta pystyy.
Yksittäisten elämäntarinoiden rinnalla erityisen rohkaisevaa on se, miten kohdekuntien vammaisjärjestöt ja vertaistukiryhmät vahvistuivat sekä se, miten aktiivisesti paikallisviranomaiset lähtivät mukaan yhteistyöhön. Hankkeen pitkän aikavälin kestävyyttä ajatellen nämä kaksi asiaa ovat erityisen keskeisiä.
Hankkeen alkaessa alueen vammaisjärjestöistä vain kuusi toimi aktiivisesti. Tavoitteena oli, että hankkeen päättyessä hyvin toimivia vammaisryhmiä olisi ollut 20, mutta vuoden 2025 loppuun mennessä aktiivisesti toimivia vammaisryhmiä (OPD, Organization of Persons with Disabilities) oli kaikissa kohdekunnissa lopulta yhteensä 54. Kaikkiaan 79 OPD-jäsentä osallistui koulutuksiin järjestö- ja taloushallinnosta, avustushakemusten laatimisesta sekä vaikuttamistyöstä. Jo hankkeen aikana vammaisryhmät olivat avainasemassa mm. tarpeiden kartoituksessa ja uusien vammaisten löytämisessä hankkeen piiriin, erilaisten tapahtumien järjestämisessä sekä vaikuttamistyössä ja viranomaisyhteistyössä. Hankkeen päättyessä jokaisessa neljässä kunnassa toimii kunnallisen tason vammaisryhmä kiinteässä yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa vammaisystävällisempien päätösten aikaansaamiseksi. Kaikissa hankekunnissa myös laadittiin “5-year Disability Management Strategic Plan”. Hankekuntien ohjaamat määrärahat vammaispalveluihin kasvoivat hankkeen aikana yli 3-kertaisiksi (NPR 2.89 milj. => NPR 9.17 milj.) ja kuntapäättäjät ovat sitoutuneet jatkossakin edistämään vammaisten henkilöiden osallisuutta tukevia toimia.
Hankerahoituksen päättyminen on silti iso haaste. Aikaisempaan verrattuna kolminkertaisenakin vammaissektorille suunnatut paikallishallinnon määrärahat ovat alle 1 % kuntien kokonaisbudjeteista ja sellaisenaan riittämättömiä vastaamaan todellisiin tarpeisiin. Lähtötilanteeseen verrattuna on kuitenkin tapahtunut paljon myönteistä kehitystä – ei vähiten asenteissa sekä vammaisryhmien omissa toimintaedellytyksissä.

Telemedisiininen etävastaanotto
Pormestari jakaa apuvälineitä


Vammaiskorttien jakotilaisuus Ammatillista

Seuraavaksi:
HEAL Health, Education, Access, and Learning for Children with Disabilities
Kristillisen lääkäriseuran yhteistyö INF:n kanssa jatkuu. Pokharassa sijaitsevaa Green Pastures -sairaalaa olemme tukeneet vuosien varrella monissa kehittämis- ja kunnostustarpeissa. Näin varmasti jatkossakin. Myös Surkhetin Shining Hospital -sairaalalle olemme ohjanneet tukea jo ennen nyt päättyneen Access and Inclusion -hankkeen alkamista.
INF on loppuvuodesta 2025 hakenut saksalaiselta Humedica -avustusjärjestöltä rahoitusta 2-vuotiselle hankkeelle, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti vammaisten lasten asemaa. Rahoitus on periaatteessa myönnetty, mutta noin puolta pienempänä kuin haettu kokonaissumma. Suunnitelmien tarkentaminen on siksi vielä hieman kesken. Tämäkin hanke toteutetaan Surkhetin alueella ja Shining Hospital on keskeisessä roolissa lasten kuntoutuksessa ja hankkeen koordinoinnissa.
SKLS:n hallitus on tehnyt alustavan päätöksen hankkeen tukemisesta vähintään 5000 eurolla vuosittain 2026–2027. Päätös on tarkoitus vahvistaa, kunhan saamme Nepalista lopullisen hankesuunnitelman ja budjetin. Tästä siis jatkossa lisää.
Matteuksen evankeliumissa Jeesus haastaa seuraajiaan: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Jokainen vammainen lapsi (ja aikuinenkin) Nepalin vaikeakulkuisella kukkulaseudulla lienee yksi näistä ”vähäisimmistä” – yhteisössään ehkä syrjitty ja hyljeksitty, mutta Jumalalle rakas ja ainutkertaisen arvokas.
Elina Lind
Lähtölaukaus lähetystyölleni annettiin 50 vuotta sitten, kun koulutyttönä sain oppia tuntemaan Jeesuksen ja samalla sydämessäni syttyi halu kertoa Hänestä toisillekin. Unelmissani näin itseni lähetyslääkärinä bambumajan äärellä osoittamassa Jumalan rakkautta tummaihoisille afrikkalaisille lapsille. Tuo kuva on ollut siitä lähtien johtotähtenä elämässäni: se ohjasi uravalintaani ja on vienyt minut aikaisemmin lyhyille aktio- ja avustusmatkoille vähäosaisten lasten keskuuteen Venäjälle ja Unkarin romanikyliin. Unelmani pidempiaikaisesta lähetystyöstä alkoi realisoitua 2 vuotta sitten, jolloin minua pyydettiin järjestämään kouluterveydenhuoltoa ja kouluttamaan seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä Etiopiaan.
Pyyntöön oli helppo vastata myönteisesti edeltävien kuukausien aikana aktiivisesti pohdittuani, olisinko vielä tässä vaiheessa elämääni valmis antamaan kaikkeni Jumalalle ja jättämään turvallisen toimeentulon, ystävät ja lapset lähteäkseni lähetyskentälle. Niinpä sitten pari kuukautta myöhemmin löysin itseni Hawassasta, eteläisen Etiopian pääkaupungista, jolle antavat leimaa kaduilla imppauspullo kädessään kerjäävät ja tien vierellä nukkuvat laihat ja nukkavierut lapset. He ovat karanneet kotoaan maaseudulta kaupunkiin ruuan ja paremman elämän toivossa, mutta elämän näköalattomuus on ajanut heidät huumeisiin ja rikollisuuteen. Heidän seurassaan koen olevani oikealla paikallani, sillä puhuttelihan Jumala minua jo nuoruudessani Hesekielin kirjan sanoin: ”Nuo lapset, joilla on kovat kasvot ja paatuneet sydämet, niitten tykö minä sinut lähetän” (Hes 2:4). Täällä sitä nyt ollaan, kovia kokeneiden rakkauden kerjäläisten keskellä sydän täynnä rakkautta heitä kohtaan.
Työssäni pyrin auttamaan syrjäytymisen ehkäisyssä järjestämällä kouluterveydenhuoltoa maaseudun kouluille. Päätoimipaikkani on suomalaisen Patmos-lähetyksen Lokken alueella ylläpitämä lastentarha ja koulu, joka tarjoaa perusopetusta kolmelle sadalle köyhälle lapselle. Lokken kylällä asuu n 25 000-3000 ihmistä, jotka koettavat hankkia elannon suurille perheilleen viljelemällä pienenpieniä maatilkkujaan perinteisin menetelmin ilman vettä, sähköä ja muita nykyaikaisia mukavuuksia. Perheillä ei ole varaa koulutarvikkeisiin, terveydenhoitoon tai edes ruokaan, mikä helposti ajaa lapset kaduille kerjäämään ja alttiiksi monenlaiselle hyväksikäytölle. Koulussamme lapset saavat mahdollisuuden oppia, koulupuvun ja säännöllisen aterian koulupäivinä – ja vieläpä ihan ilmaiseksi.


Opettamani lääketieteen opiskelijat innostuivat auttamaan parin viikon mittaisilla Etiopian matkoilla ja olemme heidän kanssaan tarkistaneet eri kouluilla yhteensä 1000 lasta ja nuorta. Yli kolmasosalla heistä totesimme jatkohoitoa vaativia terveysongelmia kuten rikkinäisiä hampaita, korvatulehduksia, perforoituneita tärykalvoja, keuhkokuumeita, suolistoloisia, hepatiittia ja aliravitsemusta. Vakavimpia tauteja ovat olleet löytämämme hoitamattomat sydänviat, lastenreuma, cp-vamma ja epilepsiat. Osalle lapsista olemme pystyneet lahjoitusvaroin järjestämään sairaalatutkimukset ja hoidon, mutta on ollut sydäntä raastavaa nähdä Suomessa helposti hoidettavan vaivan jäävän hoitamatta varojen tai välineiden puuttuessa.
Vakavimmillaan terveysongelmat ovat johtaneet koululaisten menehtymiseen koulupäivän aikana, minkä vuoksi hoitohenkilökunnan puuttuessa olemme opettaneet opettajille ensiapu- ja elvytystaitoja. Oppilaille puolestaan olemme antaneet terveyskasvatusta hygieniasta, hammashoidosta ja seksuaaliterveydestä. Seksuaalisuuteen ja aikuiseksi kypsymiseen liittyvät asiat ovat perheissä tabu, joten tiedon puuttuessa teiniraskaudet, sukupuolitaudit ja tyttöjen ympärileikkauksesta johtuvat synnytysvauriot ovat tavallisia. Ensimmäisen seksuaaliterveyteen liittyvän oppituntimme jälkeen yksi tytöistä tuli spontaanisti sanomaan: ”Tämä oli hyvä”. Opetusten myötä ilmapiiri on vapautunut niin, että tytöt nyt uskaltautuvat hakemaan koulun varastoista heille vuosi sitten tuomiamme terveyssiteitä.
Avustamme myös suomalaisten 1990-luvulla perustamaa Wotera Ressan sairaalaa, joka nimensä mukaisesti sijaitsee ”Jumalan selän takana” vuorilla, huonojen kulkuyhteyksien päässä. Sairaala vastaa 10 lääkärin ja hoitajien voimin puolen miljoonan ihmisen sairaanhoidosta ilman röntgenlaitteita, verenkuvaanalysaattoreita tai muita tutkimusvälineitä. Puutetta on myös ihan tavanomaisista hoitotarvikkeista ja -välineistä kuten saksista, haavanhoitovälineistä, lääkkeistä ym, joita olemme keränneet Suomen sairaaloista ja kuljettaneet matkalaukuissamme Woteraan. Erityisesti elvytyssimulaattorinukke ja vauvojen pipot kylmien öiden varalta herättivät suurta iloa niin sairaalan henkilökunnassa kuin potilaissakin. Sairaalassa ei ole riittävästi eri alojen erikoislääkäreitä, joten tarjoamme konsultti- ja koulutusapua esim. vastasyntyneiden, keskosten ja muiden erikoisalojen hoidossa sen mukaisesti, minkä alan erityisosaajia


tutkimukset ja hoidon.
kulloinkin mukaani saan. Koulutustarve steriilistä työskentelystä, hygieniasta, lääkkeettömästä kivun hoidosta ja potilaiden kohtaamisesta on ilmeinen, ja näiden taitojen opettaminen on onnistunut parhaiten työskentelemällä itse jaksoittain mukana sairaalan arjessa.
Lääkärin työn rinnalla osallistun viikoittain Sidaman alueen paikallisseurakuntien toimintaan puhumalla jumalanpalveluksissa, järjestämällä yhdessä paikallisten kanssa pyhäkouluja, lastenja nuorten tapahtumia sekä lapsi - ja nuorisotyöntekijöiden koulutuspäiviä. Täkäläisittäin uudet opetusmenetelmät ovat innostaneet lapsia kertomaan oppimastaan vielä kotonakin ja näin evankeliumi menee eteenpäin. Myös lapsityöntekijät ovat koulutusten myötä innostuneet kokeilemaan havainnollistavia, interaktiivisia ja erilaiset oppijat huomioivia opetustapoja perinteisen liitutaululle kirjoittamisen ja piiskalla kurin pitämisen sijasta. Yhdessä paikallisten kanssa toimien voimme parhaiten saavuttaa ihmisiä ja Jumala onkin antanut tulkikseni useita paikallisia kieliä taitavan puolison ja työtiimikseni Patmos-lähetyksen katulapsikodissa kasvaneita nuoria, joiden paikallisten olojen ja kielen tuntemus on ollut suureksi avuksi työssämme. Yhteyden syntymisestä kertovat Wachanon kirkon johtajien sanat ”Sinä et ole enää vierailija, vaan osa meidän seurakuntaperheemme vastuunkantajia. ”
Jatkossa tarkoitukseni on työskennellä vuosittain 6 kk Etiopiassa ja 6 kk Suomessa sekä ottaa mukaani lyhyemmille jaksoille terveysalan ammattilaisia ja muita auttamaan halukkaita. Tämänkertaiselle lähetysmatkalleni saan työtovereikseni suomalaisia hammaslääkäreitä, lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita, unkarilaisen raamattukoulun opettajan ja käsityötaitojen opettajan koululle. Heidän kanssaan aloitamme uutena työmuotona liikkuvan hammaslääkäriklinikan ja laajennamme työtämme Raamattu toisessa ja stetoskooppi toisessa kädessä eteläisen Etiopian maaseudun ei-kristityille alueille. Seuraavan syksyn / talven aikana suuntaamme parin viikon terveysaktiomatkalle El Salvadoriin, jos saamme mukaamme riittävästi lääkäreitä tai lääketieteen opiskelijoita.
On valtavaa, miten Jumala on vuosikymmenien odotuksen jälkeen tarttunut elämääni, avannut uusia mahdollisuuksia ja myös antanut apua niiden toteuttamiseen. Olen saanut kokea, että Jumala on vastannut pikkutyttönä omakseni kokemastani Raamatun lupauksesta: ”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee kulkea” (Ps 32:8). Sama lupaus koskee meitä kaikkia ja Hän vastaa sanastaan.
Mikäli lyhyt terveyslähetysmatka Etiopiaan tai El Salvadoriin kiinnostaa, ota yhteyttä sähköpostitse: eija.piipposa@gmail.com
Eija Piippo-Savolainen dos, LT, lastenreumatologi, lastenlääkäri, kouluttajalääkäri ja kliininen opettaja



Voit tukea Eijan työtä
lahjoittamalla lähetyslääkäritilille viitteellä
32081 Etiopia-työ tai MobilePayllä lyhytnumerolla 34863
osallistumalla paikan päällä terveysaktioihin tai
työpaikoilta hoitotarvikelahjoituksia

Ensimmäinen pohjoismainen kristillinen lääkäriseura perustettiin Tanskaan v 1897. Kristelig Lægeforening on maailman vanhin kristillinen lääkäriseura. Jäseniä on noin 200. Opiskelijatyö toimii kolmella paikkakunnalla. Seuran yhteisiä tapaamisia on vuosittain kolme: keväällä, syksyllä ja talvella. Paikallistoimintaa on muutamalla alueella.
Tavoitteena on kannustaa ja varustaa kristittyjä lääkäreitä, tukea heitä lähetystyössä ja vaikuttaa ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin. Tidsskriftet Serpens Aeneus on seuran jäsenjulkaisu. Se ilmestyy kerran vuodessa ja on luettavissa myös nettiversiona. Henkilöstöä on yhden viikkotyöpäivän verran.
Tanskalaisten esimerkki kannusti perustamaan myös Suomeen kristillisen lääkäriseuran v. 1923.

Norges kristelige lege- og tannlegeforening
Norjan Kristillinen Lääkäri- ja Hammaslääkäriseura Norges Kristelige Lege- och Tannlegeforening NKLF perustettiin v 1936. Jäseniä on noin 1050. Paikallistoiminta on aktiivista 8 paikkakunnalla ja satunnaisempaa parilla. Opiskelijatoimintaa on 4 paikkakunnalla, joissa on lääketieteellinen tiedekunta. Pari vuotta sitten mukaan tulivat hammaslääkärit. Seuralla on pääsihteeri ja toimistotyöntekijä sekä 25 % lähetyssihteeri ja 25 % opiskelijakoordinaattori.
Vuosittainen päätapahtuma on kevättalvella järjestettävä Inspiratio, joka kokoaa jäseniä laajasti yhteen. Se varustaa kasvamaan kristittynä ja varustaa palvelutyöhön. Lisäksi järjestetään nettiseminaareja. Laaja opiskelijatapaaminen on kerran vuodessa. Seurassa on toiminut hyvin nuorten lääkärien mentorointi, jota kautta seuran vastuunkantoon on tullut uutta sukupolvea. Seura on ollut aktiivinen lääketieteen etiikan kysymyksissä.
Terveyslähetystä tehdään lähetyssairaaloita tukien seitsemässä maassa. Seuran julkaisu Inter Medicos ilmestyy neljästi vuodessa ja on luettavissa myös nettiversiona.

Kristna Läkare och Medicinstudenter
Ruotsin Kristillinen Lääkäriseura Kristna Läkare och Medicinstudenter KLM on perustettu v 1938. Siinä on 500 jäsentä. Seura järjestää tapaamisia kolme kertaa vuodessa, päätapahtuma on keväällä. Paikallistapaamisia on muutamalla paikkakunnalla. Työntekijöitä ei ole. Opiskelijavastaavia on kaksi, he tukevat paikallisia kristillisiä opiskelijaryhmiä, joita on muutama. Syksyisin on opiskelijatapaaminen.
Seura on ollut hyvin aktiivinen tukemaan Ukrainan Kristillistä Lääkäriseuraa (CMAU), johon oli suhteet jo ennen sodan alkua. Sille on organisoitu apua yli miljoonan euron arvosta. Keskeinen avun antaja on ollut Ruotsin suurin verkko-apteekki. Ruotsalaiset ovat organisoineet myös pohjoismaisten kristillisten lääkäriseurojen yhteistukea CMAU:lle. KLM on aktiivinen eettisissä kysymyksissä. Yhteydet kristillisten lääkäriseurojen kattojärjestöön (International Christian Medican and Dental Association, ICMDA) ovat merkityksellisiä.
Seuran julkaisu Ars Medicina ilmestyy kahdesti vuodessa. Se on luettavissa myös nettiversiona.
Ruotsalaiset ja norjalaiset ovat aktiivisia yhteispohjoismaisissa suhteissa. Ruotsin ja Norjan kristilliset lääkäriseurat ovat tehneet yhdessä julkaisun sukupuolidysforiasta tarkastellen sitä kristillisestä näkökulmasta. Yhteispohjoismaisesti on tehty myös eutanasiaa käsittelevä julkaisu, jonka laatimisessa norjalaiset olivat organisaattoreina. Tänä kesänä KLM järjestää Etelä-Koreaan ICMDA:n maailmankonferenssia edeltävän tutustumismatkan, jolle he ovat kutsuneet suomalaiset mukaan. Vastaava heidän järjestämänsä matka tehtiin Tansaniaan edellisen ICMDA:n maailmankonferenssin yhteydessä. Islannissa kristittyjen lääkärien toiminta on vähäistä, eikä sinne ole aktiivista yhteistyötä.
Pohjoismaista yhteistyötä on tehty koko seurojen olemassaolon ajan. Erityistä lähentymistä siinä tapahtui 1960 luvulla ja uudelleen 1980 luvulla. Yhteistyö on saanut vuonna 2018 nimekseen Collaboration of Nordic Christian Medical Societies, CNCMS. Seurojen vastuuhenkilöt pitävät vuosittain yhteisen seminaarin, jossa jaetaan kuulumisia kunkin seuran ajankohtaisesta toiminnasta, haasteista ja katsotaan tulevaisuuden näkymiä sekä tehdään suunnitelmia yhteystyöstä tulevaksi vuodeksi. Haasteina ovat olleet kansainvälinen yhteistyö, opiskelijatoiminta ja julkaisujen välinen yhteistyö. Eettisissä kysymyksissä on jaettu kunkin maan kokemuksia ja aikaansaannoksia.
SKLS:n kevättapahtuman yhteydessä Turussa 20–22.3. on CNCMS tapaaminen. Pohjoismaiden kristilliset lääkäriseurat esittäytyvät koko kevätpäivien osallistujajoukolle. Siinä yhteydessä on hyvät mahdollisuudet tutustua muiden pohjoismaisten lääkäriseurojen toimintaan ja keskeisiin vastuuhenkilöihin sekä solmia uusia suhteita.
Kalle Mäki SKLS vpj
Pohjoismaiset kristilliset lääkäriseurat
Kotisivuilla pääset perehtymään näihin paremmin.
Norges Kristelige Lege- och Tannlegeforening (NKLF), Norja: http://www.nklf.no/
Kristna Läkare och Medicinare (KLM), Ruotsi: https://www.kristnalakare.se/ Kristelig Lægeforening (KLF), Tanska: http://kristeliglaegeforening.dk/
Pohjoismaiset kristilliset lääkärilehdet
Seurojen aikakausjulkaisut antavat hyvän kuvan toiminnasta. Nettiselaimien tai tekoälyn käännösavustajia käyttämällä pystyy sujuvasti lukemaan lehtiä.
Inter Medicos, Norja https://www.nklf.no/new-page-2 Ars Medicina, Ruotsi https://www.kristnalakare.se/om-oss Tidsskriftet Serpens Aeneus, Tanska http://kristeliglaegeforening.dk/publikationer/tidsskriftet-serpens-aeneus/
Toimisto
toimisto.skls(at)gmail.com
Sirpa Maijanen
Puheenjohtaja pj(at)sksl.fi
Markus Partanen
Varapuheenjohtaja varapj(at)sksl.fi
Kalle Mäki
Sihteeri
sihteeri(at)sksl.fi
Hanna Hakulinen
Hallituksen jäsenet:
Robert Paul
Leena Uusitalo
Maarit Valkealahti
Päivi Mäki-Jokela
Hanna Hakulinen
Sini Vasara
Sakari Eskelinen
Hallituksen varajäsenet
Anna Numminen
Mari-Kaarina Hiltunen
Heli Keränen
Tarja Hietala
Timo Joensuu
Lotta Rantanen
kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com
terveyslahetys(at)skls.fi
Aluevastaava: aluevastaava(at)skls.fi
Leena Uusitalo
Hämeenlinna hameenlinna(at)skls.fi
Tuulikki Rintakumpu
Kajaani
kajaani(at)skls.fi
Maarit Erola ja Jenny Karjalainen
Kotka
kotka(at)skls.fi
Pasi Pöllänen
Kuopio kuopio(at)skls.fi
Reetta Saari
Oulu
oulu(at)skls.fi
Maarit Valkealahti ja Tuula Pulska
Seinäjoki seinajoki(at)skls.fi
Leena Uusitalo
Tampere tampere(at)skls.fi
Arja Siirtola
Opiskelijavastaava opiskelijavastaava(at)skls.fi
Fia Kulju (Oulu)
Ristiside, Helsinki ristiside(at)skls.fi
Sakari Eskelinen (pj)
Hanna Joronen (vpj)
Luukas-klubi, Turku luukasklubi(at)skls.fi
Ilona Suominen (pj) ja Matilda Suontama (pj)
Arbor vitae, Tampere arborvitae(at)skls.fi
Siiri Hyvärinen (pj)
Heräämö, Kuopio heraamo(at)skls.fi
Saara Saarinen (pj)
Noora Rämö (rahastovastaava)
Henkireikä, Oulu henkireika(at)skls.fi
Aaro Anttila (yhteyshenkilö)
Hallituksen opiskelijajäsenet:
Sini Vasara (Tampere)
Sakari Eskelinen (Helsinki)
JUNIORILÄÄKÄRIT
Junioreiden vastaava juniorit(at)skls.fi

SKLS:n nettisivut osoitteessa www.skls.fi

sivuilla mm. tapahtumatiedot ja Kristillinen Lääkärilehti
Vaasa vaasa(at)skls.fi
Hanna Savioja
Anna-Liisa Punto-Luoma
SKLS:n intra osoitteessa intra.skls.fi intrassa mm. keskustelupalsta, hengellinen huolto, arkisto ja erilaisia lomakkeita


Onko elämässäsi muutoksia?
Menitkö naimisiin? Vaihdoitko työpaikkaa? Lähditkö ulkomaille kehitysyhteistyöhön? Täytitkö 75 vuotta? Voit helpoiten ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai tehdä jäsemaksualennushakemuksen seuran intran lomakkeilla tai laittamalla sähköpostia SKLS:n toimistolle (toimisto.skls(at)gmail.com).
Lisätietoa jäsenmaksualennuksista kts. https://www.skls.fi/seura/jasenhakemus/
Tansania
viite 1180: yhteistyösairaaloiden palliatiivisen toiminnan tukeminen Tansaniassa
viite 1025: Psykiatriaa Tansaniassa
viite 1216: Iteten sairaala, Tansania
Nepal
viite 1960: Green Pastures sairaala, Nepal
viite 5267: Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa
viite 9069: Surkhetin sairaalan kuntoutustoiminnan tukeminen, Nepal
viite 40031: Päihdetyö Nepalissa
viite 18160: Tansenin sairaalan synnytysosasto ja vastasyntyneet
viite 2231: päihdetyön asiantuntija
Muut
viite 1009: missä tarve on suurin
viite 231219: Ukrainan katastrofiapu
Tuemme tansanialaisten yhteistyösairaaloidemme palliatiivista toimintaa. Pääkeräyskohde on Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen
Tuemme mielenterveyden edistämistä Tansaniassa. Pääkeräyskohteena Mateman ja Mchukwin sairaaloiden psykiatrisen toiminnan tukeminen.
Tuemme Iteten sairaalan ja Konden sairaalan toimintaa ja sen kehittämistä.
Tuemme Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa ja sairaalaa sen hoitaessa vähävaraisia potilaita.
Tuemme Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa.
Tuemme Surkhetin sairaalan ja alueen kuntoutustoiminnan kehittämistä. Ensisijainen keräyskohde on Surkhetin alueen vammaistyö. Ylijäävät varat käytetään sairaalan fysioterapiatyöhön.
Tuemme Nepalin päihdetyön kehittämistä. Työn ensisijainen kohde on kristillisen päihdekuntoutustoiminnan kehittäminen Tansenissa ja päihdekuntoutuskoulutuksen järjestäminen. Ylimääräiset varat käytetään päihdekuntoutustoiminnan kehittämiseen laajemmin Nepalissa.
Tuemme Tansenin sairaalan synnytysosastoa ja vastasyntyneitä.
Keräämme varoja päihdetyön asiantuntijan matkakulujen kattamiseen, toissijaisena kohteena päihdetyön tukeminen Tansenissa.
Annamme tukea sinne, missä on eniten tarvetta, myös katastrofialueille.
Tuemme Ukrainan terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden sekä lääkkeiden hankintaa ja jakelua, mobiiliklinikkatoimintaa, psykososiaalista tukea sekä tarvittavaa kouluttamista paikallisen yhteistyökumppanin kautta. Tällä viitteellä tehdyt lahjoitukset ohjataan Ukrainan terveydenhuollon hyväksi.
viite 9014: yhteistyösairaaloiden laite- ja välinehankinnat
viite 2503: äitien ja lasten terveydenhuollon tukeminen Afganistanissa
Tuemme yhteistyösairaaloidemme tarvitsemia laite- ja välinehankintoja.
Tuemme äitien ja lasten terveydenhuoltoa Afganistanissa. Ensisijaisena keräyskohteena on äiti-lapsi-työ Afganistanissa. Toissijaisena kohteena on äitien ja lasten mielenterveystyö Afganistanissa ja naisten kouluttaminen äitien ja lasten terveydenhuoltoon.
viite 32081: Etiopia-työ tuemme työtä Etiopiassa. Ensisijaisena kohteena on asiantuntijoiden matkakulujen kattaminen ja toissijaisena Etiopian maaseudun lasten ja nuorten terveydenhuollon ja sairaanhoidon tukeminen sisältäen tarvittaessa varattomien lasten ja aikuisten sairaanhoitokulujen kattamisen.
Lahjoitukset seuran kohteisiin voi tehdä myös MobilePayn kautta! Katso numerot oheisesta taulukosta.

Lahjoituskohde (viite ja nimi) MobilePaynumero
Tansania
viite 1180 yhteistyösairaaloiden palliatiivisen toiminnan tukeminen
Tansaniassa
viite 1025 Psykiatriaa Tansaniassa 12501 viite 1216 Iteten sairaala, Tansania 19548
Nepal
viite 1960 Green Pastures sairaala, Nepal 57166 viite 9069 Surkhetin sairaalan kuntoutustoiminnan tukeminen, Nepal 59690
viite 5267 Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa 13787
40031 Päihdetyö Nepalissa 84265
2231 päihdetyön asiantuntija 26354
18160 Tansenin sairaalan synnytysosasto ja vastasyntyneet 17053
Muut
viite 1009 missä tarve on suurin 97847 viite 231219 Ukrainan katastrofiapu 70391
viite 9014 yhteistyösairaaloiden laite- ja välinehankinnat 90175
viite 2503 äitien ja lasten terveydenhuollon tukeminen Afganistanissa 35143
viite 32081 Etiopia-työ 34863
Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen
Kerättävillä varoilla on tarkoitus tukea ja edistää terveydenhuoltoa kehittyvissä maissa mm. tukemalla kehittyvien maiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä ja laite- ja asiantuntija-avun hankintaa sekä yhteistyökumppaneiden tutkimus- ja kehityshankkeita. Lisäksi tuetaan kehittyvien maiden vähäosaisten terveyspalveluita, kehittyvien maiden yhteistyökumppaneita katastrofitilanteissa ja muita terveyslähetys- ja kehitysyhteistyökohteita. Lahjoitusvaroja käytetään myös kehitysyhteistyö-hankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen ja rahoituksen hakemiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, yhdistyksessä toimivien henkilöiden terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöhön tutustumisen ja kouluttautumisen kustannuksiin sekä terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. Lisäksi lahjoitusvaroja käytetään seuran tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen eri medioissa.
Lupa RA/2020/832
… Ukrainan Kristillistä Lääkäriseuraa, jotta he ovat voineet hoitaa yli 3700 potilasta, kouluttaa yli 500 terveydenhuollon ammattilaista ja siviiliä ja toimittamaan yli 6 miljoonan dollarin edestä lääkkeitä, lääkinnällisiä tarvikkeita ja muita tarvitseville
… INF Nepalia, joka on tavoittanut Surkhetin alueella Access and Inclusion hankkeessa pystynyt tarjoamaan 274 vammaiselle laitoskuntoutuksen, 780 kotikuntoutuksen, 212 potilaalle erikoislääkäriavun etänä ja 627 vammaiselle heidän tarvitsemansa apuvälineet
… ortopedi Maarit Valkealahtea, jonka työn tuloksena 7 vähävaraista potilasta sai tarvitsemansa proteesin ja paikalliset ortopedit saivat koulutusta ja ohjausta työhönsä
… Naya Suruwat Nepal (Uusi alku Nepal) -järjestöä, joka on järjestänyt päihteiden väärinkäyttäjille 2 päivänä viikossa vertaisryhmätapaamisia ja tämän lisäksi kotikäyntejä ja tiedotustilaisuuksia päihteiden käytön haitoista ja saanut ohjausta päihdeasiantuntija Kimmo Sädeahon käydessä heidän luonaan
… Green Pastures -sairaalaa, joka on pystynyt kunnostamaan fysioterapiahallin katon ja hankkimaan fysioterapiassa tarvittavia laitteita ja sänkyjä; Okhaldhungan sairaalaa, joka on saanut hankittua UÄ-laitteen käytettäväksi mm. synnytystä edeltävässä hoidossa; Tansenin sairaalaa, joka on saanut hankittua gynekologisen tutkimuspöydän ja kolposkoopin uuteen synnytysosastoon Nepalissa
… Ilembulan sairaalaa palliatiivisen hoidon järjestämisessä ja Mchukwin sairaalaa psykiatrisen toiminnan järjestämisessä Tansaniassa
Proteeseja Tanseniin. Ortopedi Maarit Valkealahden huhti-toukokuun matkan aikana on tavoitteena saada mahdollisimman monelle vähävaraiselle potilaalle uusi tekonivel. Perusmallit maksavat n. 1150 - 1350 euroa. Auta näitä potilaita lahjoittamalla lähetystilille viitteellä 5267 tai MobilePayllä lyhytnumerolla 13787.
Monitoreja Tansaniaan. Dar es Salaamin yliopistosairaalaan Tansaniaan tarvitaan monitoreja tukemaan strokepotilaiden hoitoa. Jos organisaatiossasi ollaan vaihtamassa monitoreja tai teillä on ylimääräisiä, ilmoita asiasta Martti Kulvikille, sähköposti stroke.tansania@skls.fi.
Tukea Etiopiaan. Lastentautien ja lastenreumatologian erikoislääkäri Eija Piippo-Savolainen on Etiopiassa mm. tekemässä terveystarkastuksia koululaisille, järjestämässä terveyskasvatusta ja työpaikkakoulutusta, toimimassa sairaalan konsulttina ja viemässä avustuksina sairaanhoitotarvikkeita maaseutusairaalaan. Tue Eijan työtä lahjoittamalla lähetystilille viitteellä 32081 tai MobilePayllä lyhytnumerolla 34863.
Palliatiivinen Tansaniassa

Iteten saiarala Tansaniassa

Apu Ukrainaan

Missä hätä on suurin


Päihdetyö Nepalissa

Kuntoutusta Surkhetissa


SKLS kevätpäivät
20-22.3.2026
Linnasmäen kokoushotelli, Lustokatu 7
Perjantai 20.3.2026
16.00 Ilmoittautuminen
17.00–18.00 Päivällinen
18.00–20.30 Hukassa - miten auttaa ihmistä löytämään suunta elämäänsä? Marketta Pylväskangas.
Turkulaiset ohjelmassa
Kansainväliset vieraat esitellään: KLM, NKLF, KLF, ICMDA.
20.30 Iltapala tarjolla
20.30–22.30 Saunat.
Naisille pieni sauna ja miehille iso. Uima-allas.
Lauantai 21.3.2026
7.00–8.30 Aamiainen
8.30–8.45 Aamuhartaus
Kansainvälinen aamupäivä – englanniksi
8.45–10.30 Pohjoismaiset kristilliset lääkäriseurat esittelevät toimintaansa ja kuulumisia
Pohjoismaisten kristillisten lääkäriseurojen yhteistyön CNCMS esittely
10.30–10.45 Tauko
10.45–11.15 Mitä kuuluu ICMDA, Intenational Christian Medican and Dental Association?
Peter Saunders yhdessä ICMDA:n aluetyötekijän kanssa
11.15–12.00 Raamattututkistelu. Peter Saunders, ICMDA:n toiminnanjohtaja
12.00–13.00 Lounas
13.00–13.45 Yhteiskunta hukassa ja sekaisin – mistä suunta? Heimo Langinvainio.
13.45–14.15 Keskustelu teemasta
14.30 Iltapäiväkahvi
15.00–16.30 Kanavat
Ulkoilukanava, tutustuminen Marian kirkkoon kävellen
Ym.
17.00–18.00 Päivällinen
18.00–20.00 Iltaohjelma
Kevätpäivien pääpuhujaksi tulee
ICMDA:n (International Christian Medical and Dental Association) toiminnanjohtaja Peter Saunders.
Kevätpäivien rinnalla toteutetaan pohjoismaisten kristillisten lääkäriseurojen vastuuhenkilöiden tapaaminen. Siihen odotetaan vieraita Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, kenties myös Baltiasta.
Kansainvälisten vieraiden esitykset englanniksi.
Raamattututkistelu. Peter Saunders
Musiikkia
20.00 Iltapala tarjolla, yhdessäoloa, rukousta. 20.00– Opiskelijoiden ja juniorien omat tilaisuudet 20.00– Terveyslähetystyöntekijöiden tapaaminen
Sunnuntai 22.3.2026
7.00–8.30 Aamiainen
8.30–9.15 Ihmisarvo ja etiikka hukassa? Eutanasian ongelmat. Kalle Mäki
09.30 Yhteisbussilla/omilla autoilla kirkkoon
10.00 Katariinan kirkko, jumalanpalvelus
11.30–12.30 Lounas
12.30–14.00 Kokonaisen mantereen (Afrikka) suunta hukassa – mistä löytyy tie? Larissa Franz-Koivisto. Terveyslähetystyössä toimivia SKLS:n jäseniä 14.00 Päätös

Linnasmäen kokoushotellissa tarjoushinnoin. Hinnat voimassa pe 27.2. asti. https://linnasmaki.fi/
Hostelli (hinnat sis. alv) (Hostelliin on myös perhemajoitusta saatavilla)
Hostellihuoneet ovat hyvätasoisia, kaikissa oma WC ja suihku.
74 € / vrk / hlö / 1 hh sis. aamiainen
54 € / vrk / hlö / 2 hh (108 €/ huone/ yö) sis. aamiainen
Lisävuode 25 €. Jos sitä ei tarvita, lapsista ei lisämaksua.
Hotelli (hinnat sis. alv)
90 € / vrk/ hlö / 1hh sis. aamiainen
65 € / vrk / hlö/ 2 hh sis. aamiainen
Majoitusvaraukset suoraan Linnasmäen kokoushotellille sales@linnasmaki.fi tiedustelut p. 02 412 3501 Ilmoita nimesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi.
Ruokailuun osallistumisen ilmoittautumiset suoraan
Linnasmäen kokoushotellille to 12.3. mennessä.
Jos majoitut Linnasmäessä, ilmoita ruokailusi samassa yhteydessä majoitusvarauksen kanssa. Ilmoita samalla ruokarajoitteesi, kuten allergiat. sales@linnasmaki.fi tiedustelut p. 02 412 3501
Ohjelman mukaiset ruokailut
Koko ohjelman mukaiset ruokailut 123,00 € / hlö
Yksittäiset päivät:
Perjantaina 33,00 € / hlö sis. alv
Lauantaina 66,00 € / hlö sis. alv
Sunnuntaina 24,00 € / hlö sis. alv
Lasten ruokailu: Alle 12 v lapset -50 %, alle 4 v lapsista ei ruokailumaksua.
Yksittäisiin ruokailuihin osallistuminen (lounas tai päivällinen) maksetaan suoraan ruokalan yhteydessä olevaan toimipisteeseen listahintojen mukaan. Ilmoita Linnasmälle etukäteen ruokailusi, jotta tiedetään varautua ruokailijoiden määrään.
Majoitus ja ruokailu maksetaan Linnasmäen kokoushotellille saavuttaessa ilmoittautumisen yhteydessä hotellin vastaanottoon.
Kevätpäiville ilmoittautumiset SKLS kotisivuilla to 12.3. mennessä https://www.skls.fi/
SKLS jäsenet paikan päällä (ei sis. ruokailua) (muut kuin SKLS jäsenet + 10 €)
Osallistumien koko ajalle 53 €
Osallistuminen pe-la 47 € la-su 47 €
Osallistuminen perjantaina 10 €
Osallistuminen lauantaina 45 €
Osallistuminen sunnuntaina 10 €
Etäosallistuminen koko ajalle 45 €
Etäosallistuminen pe 10 € la 25 € su 10 €
Opiskelijoilta ei mene osallistumismaksua, mutta tulee ilmoittautua kevätpäiville SKLS sivustolla sekä ilmoittaa ja maksaa itse ruokailu ja majoitus hotellille.
SKLS nuoret lääkärit paikan päällä (ei sis. ruokailua)
Osallistuminen koko ajalle 44 €
Osallistuminen pe-la 41 € la-su 41 €
Osallistuminen perjantaina 10 €
Osallistuminen lauantaina 35 €
Osallistuminen sunnuntaina 10 €






Peter Saunders
Pääpuhujana on International Christian Medical and Dental Association (ICMDA) toiminnanjohtaja Peter Saunders. Hän on aiemmin toiminut Iso-Britannian kristillisessä lääkäriseurassa (Christian Medican Fellowship, CMF) pääsihteerinä 18 vuoden ajan ja sitä ennen johtavana opiskelijatyöntekijänä. Hän on syntyisin Uudesta-Seelannista ja on työskennellyt kirurgina myös Afrikassa ja Iso-Britanniassa. Hänellä on mottona työssään ”Kristus on meidän toivomme”. https://icmda.net/
Heimo Langinvainio
Heimo Langinvainio on lääketieteen tohtori ja stressitutkija, joka on vuosikymmenet toiminut lääkärin toimensa ohella suosittuna työelämän kouluttajana, luennoitsijana ja mentorina. Hän toimi lisäksi maajoukkueurheilijoiden henkisenä valmentajana ja hänet muistetaan myös Stressiklinikan perustajana Helsingin Diakonissalaitoksella. Wienin yliopistossa opiskellessaan hän perehtyi muun muassa eksistentiaalianalyysiin ja logoterapiaan Viktor Franklin johdolla. Viime vuosina hän on kehittänyt työhyvinvoinnin verkkokursseja yhteistyössä Duodecimin kanssa ja toiminut yritysjohdon ja startup-yrittäjien mentorina.
Marketta Pylväskangas
Marketta Pylväskangas on psykoterapeutti ja teologian maisteri. Hän on työssään nähnyt lukuisia kertoja, kuinka ihmisellä on suunta hukassa, ja miten näissä tilanteissa hän on voinut psykoterapeuttina tukea ja auttaa suunnan löytymistä. Hän on työskennellyt aiemmin pappina ja on aktiivinen kirkkokuorolainen. Hän on kirjoittanut useita artikkeleita psykoterapiasta ja teologiasta. Hänellä on aiheeseen syvä kokemus pitkäaikaisesta psykoterapeutin sekä teologin työstä.
Kalle Mäki
Kalle Mäki on lääkäri ja teologi. Hän on Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan pitkäaikainen jäsen. Hän on ollut laatimassa Lääkäriliiton keskeistä dokumenttia eutanasiasta: Taustaselvitys eutanasiasta ja lääkäriavusteista itsemurhasta 2024. Hän on myös toimittanut SKLS erityisjulkaisut Eutanasia? (2017) ja Eutanasian ongelmat ja saattohoidon mahdollisuudet (2024). Eduskunnan Pikkuparlamentissa alkuvuodesta 2024 pidetyssä aihepiirin seminaarissa hän oli järjestäjänä ja puhujana ja käsitellyt aihetta myös useissa kotimaissa ja pohjoismaisissa seminaareissa. Hän on ollut laatimassa SKLS:n asiantuntijalausunto eutanasiasta v. 2018 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Larissa Franz-Koivisto
Larissa Franz-Koivisto on Suomen Katolisen kirkon avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestön Suomen Caritaksen pitkäaikainen pääsihteeri. Hän työskentelee myös projektipäällikkönä THL:n hankkeessa Aktiivinen toimijuus, joka kohdistuu maahanmuuttajiin. Hankkeen vuoksi hän on virkavapaalla Keusoten aikuissosiaalityön esihenkilön tehtävistä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri, laillistettu sosiaalityöntekijä. Hän on Kirkon Ulkomaanavun hallituksen asiantuntijajäsen. Hän oli hiljattain tutustumassa Togossa Caritas Afrikan toimintaan ja tuo puheenvuorossaan osin terveisiä ja havaintoja matkalta.
Pohjoismaisten lääkäriliittojen eettiset toimielimet Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista tekivät syksyllä 2025 Lundissa eutanasiaa ja avustettua kuolemaa vastustavan kannanoton: Position statement of the Nordic Ethics Meeting on Euthanasia and Assisted Dying.
Olin mukana tekemässä kannanottoa. Pohjoismaisten lääkäriliittojen hallitusten hyväksynnän myötä siitä tuli näiden yhteinen kannanotto. Kannanotolla on painoarvoa ja se on syytä ottaa huomioon lakia säätävissä elimissä.
Kannanotto vastustaa vahvasti kaikenlaista eutanasiaa ja avustettua kuolemaa. Nämä ovat ristiriidassa lääketieteen perusteiden ja eettisten periaatteiden kanssa. Inhimillistä kärsimystä tulee lievittää riittävällä palliatiivisella hoidolla sekä sosiaalisella ja henkisellä tuella. Kuolemaa ei tule tarkoituksellisesti jouduttaa.
Eutanasian tai avustetun kuoleman laillistaminen saattaisi vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, heikentää luottamusta terveydenhuoltoon ja palliatiivisen hoidon mahdollisuuksiin sekä rapauttaa yhteiskunnan sitoutumista ihmiselämän suojelemiseen.
Pohjoismaiset lääkäriliitot näkevät tarpeellisena edistää palliatiivista hoitoa kaikissa Pohjoismaissa ja vahvistavat kantansa vastustaa eutanasiaa ja avustettua kuolemaa sen kaikissa muodoissa.
Linkki kannanottoon:
https://www.laakariliitto.fi/wp-content/uploads/2025/11/ Nodic-Ethics-Mtg_Position-paper-on-Euthanasia-and-assisted-dying_11-2025.pdf
https://www.laakariliitto.fi/ajankohtaista/pohjoismaisten-laakariliittojen-eettisten-toimielinten-eutanasiakannanotto/
Kalle Mäki SLL eettisen neuvottelukunnan jäsen

Arvokas kuolema
Hoitoa loppuun asti, ei elämän lopettamista
Palliatiivinen hoito vastauksena eutanasian väärään lupaukseen
Eutanasian ajatellaan usein olevan myötätuntoinen ratkaisu sietämättömään kärsimykseen. Todellisuudessa eutanasia ei kuitenkaan lopeta kärsimystä, vaan kärsivän ihmisen.

Todella ihmisarvoinen vastaus vakavasti sairaan potilaan kärsimykseen on kokonaisvaltainen palliatiivinen hoito. Se ei ole pelkkää kivunlievitystä, vaan huomioi ihmisen fyysiset, psyykkiset, hengelliset ja sosiaaliset tarpeet ja tukee sekä potilasta että hänen läheisiään, jotta hän saa kuolla mahdollisimman rauhallisesti, kivuttomasti ja arvokkaasti.
76 sivua, hinta 12,– Katolinen tiedotuskeskus 2025
Raimo Goyarrola
Ihmiselämä äidin
Tämän kirjan aiheena ovat ihmiselämän alku ja kehitys, elämän pyhyys ja arvo, oikeus elämään, sekä äidin että lapsen elämän puolustaminen, abortti ja siihen liittyvät vakavat lääketieteelliset ja eettiset kysymykset. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja häntä on ehdottomasti kunnioitettava ja suojeltava, hedelmöittymisestä luonnolliseen kuolemaan asti.

Toinen, täysin uudistettu painos, 102 sivua, hinta 16,–Katolinen tiedotuskeskus 2025
Raimo Goyarrola on Helsingin katolisen hiippakunnan piispa, teologian tohtori ja lääketieteen lisensiaatti, joka kirjoittaa väitöskirjaa hengellisyyden merkityksestä palliatiivisessa hoidossa. Piispa Goyarrola on SKLS:n hallituksen jäsen.

Tilaa: www.katolinenkirjakauppa.fi
Konferenssissa on huipputason luennoitsijoita ympäri maailman, lisäksi on seminaareja ja raamattutunteja. Iltaohjelmat kansainvälisiä, värikkäitä ja niissä on tunnelmaa. Kolmena ensimmäisenä päivänä opiskelijoilla on oma rinnakkainen ohjelma. Perillä tullaan pitämään tiiviisti yhtä muiden pohjoismaisten kristillisten lääkäriseurojen edustajien kanssa. Konferenssin ohjelma ja tiedot: https://jeju2026.icmda.net/ . ICMDA info-webinaari konferenssista: https://icmda.net/ worldcongress/
Ilmoittautuminen konferenssiin on avattu: https:// jeju2026.icmda.net/registration/

Hintatiedot osallistumisesta ruotsalaisten kanssa Etelä-Koreassa tehtävään tutustumismatkaan:
Konferenssialueen hotellivaraussivustot aukeavat vasta maaliskuulla. Jokainen lähtijä huolehtii itse ilmoittautumisesta, lennoista ja majoituksesta konferenssin ajaksi.
Yhteismatka Ruotsin Kristillisen Lääkäriseuran kanssa Matka konferenssiin on mahdollista tehdä yhdessä Ruotsin Kristillisen Lääkäriseuran (Kristna Läkare och Medicinstudenten, KLM) kanssa. Lähdemme yhteiselle matkalle Suomesta 22.6. Konferenssia edeltävä viikko tutustumme kristilliseen terveydenhuoltoon Etelä-Koreassa, pääkaupunki Souliin, Jeonjuun ja Busaniin. Matkaoppaana toimiin KLM:n entinen puheenjohtaja Johan Semby, joka on syntyisin Etelä-Koreasta. Yhteiselle matkalle on jo puolisen tusinaa lähtijää Suomesta, joten kimppareissua voi lämpimästi suositella.
Matkaohjelma ruotsalaisten kanssa 22.6.- 30.6.2026:
Ti 23.6. Saapuminen Souliin (suos. Incheon lentokentälle, katsotaan lento yhdessä Suomesta lähtijöiden kanssa).
Majoitus Toyoko Inn Incheon Bupyeong 23–25.6.
Ke 24.6. Kiertoajelu Soulissa.
To 25.6. Jeonju University Campus, jossa tapaamme eteläkorealaisia kristittyjä kollegoja. Matkalla sinne käynti demilitarisoidun vyöhykkeen tuntumassa.
Majoitus traditionaalisessa korealaisessa talossa.
Pe 26.6. Tutustumiskierros Jesus Hospital, Jeonju. Majoitus traditionaalisessa korealaisessa talossa.
La 27- ma 29.6. Busan, Haundae Beach. Majoitus Toyokoin Hotel Haeundae, merinäköala. Sunnuntaina vierailu paikallisessa kirkossa, jossa tavallisesti 35 000 kävijää tuona päivänä. Paikalliset ystävät järjestävät kierroksia kaupungille ja lähivuorille pienemmissä ryhmissä.
Ti 30.6. Lento Busanista Jejuun aamupäivällä. Tämä ei enää sisälly yhteiseen osuuteen, vaan on varattava ja maksettava itse (katsotaan koko porukan kanssa yhteinen lento) .
Su 5.7. Konferenssikeskuksesta mahdollisesti klo 15.00 omakustanteinen yhteiskuljetus Jejun lentokentälle.
Kruunuissa:
• Early Bird: 4000 SEK etumaksu ennen 28.2. – yhteensä 10 400 SEK
• Normaalihinta: 4000 SEK etumaksu ennen 31.3. – yhteensä 11 400 SEK
• Myöhäismaksu: 12400 SEK ennen 14.4.2026
Lisämaksu yhden hengen huoneesta 4900 SEK 7 yöltä.
Euroissa:
• Early Bird: 400 € käsiraha ennen 28.2. – yhteensä 1040 €
• Normaali hinta: 400 € käsiraha ennen 31.3. – yhteensä 1140 €
• Myöhäismaksu: 1240 € ennen 14.4.2026
Lisämaksu yhden hengen huoneesta 490 € 7 yöltä.
Matka on oltava maksettuna kokonaisuudessaan ennen 14. huhtikuuta 2026.
Nämä hinnat eivät sisällä lentoja Suomen ja Etelä-Korean välillä, ei itse ICMDA:n konferenssiin osallistumismaksua eikä majoitusta konferenssin aikana.
Ilmoittautuminen yhteismatkalle ja tiedustelut Kalle Mäki kalle.maki@fimnet.fi. Katso matkan yleisesittely ja yksityiskohtainen matkaohjelma SKLS:n kotisivuilta: https://www.skls.fi/icmda-18-maailmankonferenssi/
Matkalle on mahdollista hakea tukea SKLS:n hallitukselta. Kaavake tähän on SKLS intrassa: https://www.skls.fi/intranet/ valikossa: lomakkeet / matka-apurahahakemus.
Kalle Mäki SKLS vpj

Kokouskutsu Suomen Kristillisen Lääkäriseuran sääntömääräiseen kevätkokoukseen maanantaina 30.3.2026 klo 18.00.
Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 30.3.2026 klo 18.00 etänä (kts. linkki alla). Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi seuran talousarvion päivitys vuodelle 2026, hallituksen jäsenen ja varajäsenten valinta, terveyslähetystilin puskurirahan koko ja ehdotus siitä perustettavan rahaston asiakokonaisuudesta. Kokouksen alussa puheenvuoro eriarvoisuuteen ja huono-osaisuuteen liittyen.
Tervetuloa!
Hallitus
Liity kokoukseen tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella: https://us02web.zoom.us/j/86277453454?pwd=pBH9phYKMdcdbmrk3OHe0z0CkkJtKQ.1
Meeting ID: 862 7745 3454
Passcode: 675040
tai puhelimitse
• +358 9 7252 2471 Finland
• +358 3 4109 2129 Finland
• +358 9 4245 1488 Finland
Meeting ID: 862 7745 3454
Passcode: 675040
Englanninkieliset ohjeet kokoukseen liittymistä varten https://support.zoom.com/hc/fi/article?id=zm_kb&sysparm_ article=KB0060732#mcetoc_1ikv61mv735

Haluatko muistutuksia seuran tulevista tapahtumista?
Haluaisitko tietää esimerkiksi, koska jokin puheenvuoro on katsottavissa videona? Tai haluatko saada muistutuksen seuran tulevasta tapahtumasta? Näistä kerrotaan seuran omassa WhatsApp-kanavassa muiden seuran ajankohtaisten asioiden kanssa.

Voit liittyä tähän kanavaan avaamalla laitteessasi, jossa on WhatsApp, tämän linkin: https://whatsapp.com/ channel/0029VaYnaXmG8l5AiSoAv108
Uudet videot seuran
YouTube-kanavalla SKLS-FCMS:
Pastori Juha Vähäsarja: Jumalan luonteesta https://youtu.be/eP3JS5uLR2w
Pastori Mika Jantunen: Esirukouksesta https://youtu.be/KirdXjYIdFk
Seuran sääntömääräinen syyskokous päätti, että v. 2026 voi eläkeläisyyden perusteella saada hakemuksesta jäsenmaksualennuksen (jäsenmaksu 40 euroa).
Seuran jäsen voi v. 2026 myös halutessaan hakemuksesta ottaa käyttöön ainaisjäsenmaksun. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsen maksaa kertamaksun 750 euroa ja sen tulevina vuosina jäsenyys on ilmainen.
Tässä sääntömääräisen syyskokouksen hyväksymät jäsenmaksut vuodelle 2026:
• perusjäsenmaksu 55 euroa
• kannatusjäsenmaksu 55 euroa
• opiskelijajäsenmaksu 10 euroa
• eläkeläisjäsenmaksu 40 euroa
• alennettu jäsenmaksu a. 30 euroa alennusryhmille, jotka ovat
• jäsen on vähintään kahdeksan (8) kuukautta työelämän ulkopuolella ja hänen taloudellinen tilansa on tänä aikana merkittävästi heikentynyt (mm. äitiys-, isyys- ja/tai vanhempainvapaa, palkaton hoitovapaa, kuntoutustuki/ määräaikainen eläke, opinto- tai vuorotteluvapaa, kotonaolon lasten tai omaisten hoidon vuoksi, työttömyys)
• varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava jäsen, jos hänen palvelusaikansa on yli kahdeksan (8) kuukautta.
• jäsen on ulkomailla vähintään kahdeksan (8) kuukautta kehitysyhteistyössä, tutkimustyössä tai jatko-opintoja suorittamassa ja hänen taloudellinen tilansa tänä aikana on merkittävästi heikentynyt.
• yli 75-vuotiaat
• alennettu jäsenmaksu b. 15 euroa alennusryhmille, jotka ovat
• pitkäaikaisessa laitoshoidossa
• ainaisjäsenmaksu vuodelle 2026: 750 euroa kertamaksu, ei makseta takaisin myöhemmin
• jäsenmaksusta vapautetut: voimassa oleva ainaisjäsenyys, kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat
Jäsenmaksualennus edellyttää vapaamuotoista hakemusta. Alennusta suositellaan hakemaan 31.3.26 mennessä, jotta siitä voidaan ilmoittaa ajoissa jäsenmaksujen laskuttajallemme Lääkäriliitolle ennen vuoden jäsenmaksujen postitusta.
Mikäli henkilö ilmoittaa erostaan elokuun loppuun mennessä, niin häneltä ei peritä kuluvan vuoden jäsenmaksua, jos 1.9. jälkeen, niin jäsenmaksu kuluvalta vuodelta peritään. Samaten, mikäli henkilö liittyy jäseneksi 1.9. jälkeen, ei peritä sen vuoden jäsenmaksua ja mikäli ennen 31.8, niin lähetetään kuluvalle vuodelle myös jäsenmaksulasku.
Jäsenmaksujen maksamatta jättäminen kahden vuoden ajan oikeuttaa seurasta erottamiselle.
Seuraavaan numeroon (KrLL 2/2026) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 8.5.2026 mennessä