Issuu

Kairos

Kairoksen Ystävät ry:n jäsenlehti 2/2021

Rantamaja – Kairoksen syntymäkoti s. 8 Pesänrakennuksen aikaa s. 12 Terveisiä Kotiahoilta s. 14

TEKSTI Elvi Virkkala KUVA Kimmo Virkkala

Kairosmaja Facebookissa: facebook.com/krs.kairosmaja

Kivi on poissa

ämän pandemian aikana syntyi luotettava, hoitava Sanan KoronabaariFacebook-sivusto, johon voimme kirjoittaa esirukouksia omasta tai luvalla toisten puolesta. Toimiessani sivuston moderaattorina olen yhä uudestaan pysähtynyt toteamaan, miten paljon ympärillämme on hätää, pelkoa, sairautta ja vaikeiden asioiden tuottamaa ahdistusta. Niitä on siellä purettu ja suurella joukolla sitouduttu yhdessä kantamaan rukouksin Jeesuksen hoidettavaksi. Iloksemme olemme lukeneet, miten rukousvastauksia on tullut ja ahdistaviin päiviin saatu voimaa sekä yli ymmärryksemme käyvää Jumalan rauhaa. Tässä työssä on kaikunut vahva todistus rukousten kuulemisesta ja niihin vastaamisesta. Huolehtimisen kiviä Vaikka pääsiäinen on jo ohi, otan silti Raamatun teksteistä kohdan, joka on noussut vahvasti mieleeni käydessäni Sanan Koronabaarissa. Markus kertoo naisista, jotka Kairoksen Ystävät ry:n jäsenlehti

Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi Puhelin 0207 681 730 Pankki: IBAN: FI23 8000 1179 0873 42 SWIFT: DABAFIHH • vuosijäsen- & ainaisjäsemaksu 30 € & 400 € • kannattajajäsenmaksu yrityksille ja yhteisöille 300 €

menivät varhain pääsiäisaamuna Jeesuksen haudalle: ”Matkalla he puhuivat keskenään: Kuka auttaisi meitä ja vierittäisi kiven hautakammion ovelta? Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois; se oli hyvin suuri kivi.” Tuntuuko tuo huolehtiminen tutulta? Näitä ’kiviä’ me kannamme mukanamme ja mietimme, kuka ottaisi tämän painavan kiven, huolen pois. Jonain päivänä yllätykseksemme huomaamme, että kivi onkin poissa. Monesti tuon kiven poistuminen tapahtuu juuri silloin, kun sitä vähiten odotamme. Näin kävi pääsiäisaamun naisillekin. Tultuaan paikalle matkaa varjostanut huoli ja painolasti suuresta kivestä vaihtui iloon ja hämmennykseen. Opimmeko tästä jotakin? Luulenpa, että jokainen meistä on elämässään kokenut monenlaisia painolasteja. Niiden kanssa on väsytty, tuskailtu, rukoiltu, uskottu ja epäilty. Monista ’kivistä’ on luovuttu, ne ovat jätetty taakse. Kuitenkin joidenkin Toimitus elvi.virkkala@toholampi.fi timo.ylitalo@sana.fi mikko.luokkakallio@saunalahti.fi anna.brummer@gmail.com Taitto lea.vestovuo@sana.fi Kansi

Rantamajan rauhaa, Kari Hämäläinen

Paino

I-Print Oy, Seinäjoki

poisvieritystä edelleen odotamme. Mitä, jos opettelisimme jälleen luottamaan siihen, että ’kivien’ vierittämisen aika tulee, kun Isämme taivaassa näkee sen hyväksi. Kaikella on aikansa ja tarkoituksensa. Jokaisella vaiheella elämässämme on Jeesuksen suunnitelma, joiden kautta Hän kasvattaa meitä työtoveruudessaan ja kerran sitten myös taivasta varten. Korona-aika tuntuu raskaalta. Moni meistä olisi varmaan viettänyt viikkoja myös tämän vuoden aikana Kairosmajalla, mikäli se olisi ollut mahdollista. Olemme kyselleet, kuka vierittäisi tämän ’kiven’ pois. Vastausta odotetaan. Kuitenkin hyvin tiedämme, niin tässäkään ei ole tapahtunut Herrallemme erehdystä.

sesta elämästä löytyy kiittämistä ja juuri sellaista, mikä nimenomaan koronan aikana on tullut nähdyksi ja koetuksi.

Kiitosaiheita Pysähdytään miettimään, mitä kiitosaiheita tästä kuluneesta vuodesta löytyy. Niitäkin on. Sanan Koronabaari on yksi sellainen, yhteinen kiitosaihe. Uskon, että meidän jokaisen henkilökohtai-

Otetaan ne matkaan, kiitetään, iloitaan ja luotetaan.

Johtokunta 2021

Päivi Hoimela paivi.hoimela@gmail.com

Johanna Tähkäpää, puheenjohtaja johanna.tahkapaa@gmail.com

Kari Hämäläinen karijuhani53@gmail.com

Anne -Mari Thomassen anne-mari.thomassen@tehy.fi

Kimmo Virkkala, rahastonhoitaja, sihteeri kimmo.virkkala@toholampi.fi

Juho Kotiaho juho.kotiaho@gmail.com

1600 kpl

päätoimittaja

Painos

Eero Ahonen, varapuheenjohtaja eero.ahonen@hotmail.fi

“Ellu” Elvi Virkkala

TEKSTI Johanna Tähkäpää KUVAT Marjon Besteman, Johanna Tähkäpää

Pitkä lankalauantai

aimme hienon mahdollisuuden olla perheen kanssa omassa ”kuplassamme” Kairosmajan maastossa pääsiäisen aikaan. Hiihtoa, paljon hiihtoa tuntureilla ja metsissä, vähän uusia lumikenkäreittejä ja kävelyä, kokkailua mökin keittiössä, leppoisia iltoja pelaillen ja lepäillen, mutta samalla iso ikävä kappelin ja Kairosmajan pääsiäistä. Kävimme tyhjässä Revontulikappelissa muutamana iltana, oli pakko päästä hiljentymään, soittamaan ja laulamaan pääsiäisen virsiä ja lauluja ja sytyttämään pääsiäiskynttilä, jonka Timo-isäntä oli kappeliin tuonut. Kävijöitä oli muitakin vieraskirjasta päätellen, mutta yhteinen pääsiäisen kokemus ja jakaminen puuttuivat jo toista vuotta peräkkäin. Pitkäperjantai-iltana, juuri sinisen hetken aikaan oli pysäyttävää ja puhuttelevaa

nähdä Revontulikappelin alttarilla kivistä koottu Golgata tuikkuineen. Kolme ristiä karheaa hautakummulle kohoaa kahden ryövärin keskelle Jeesus tuomittiin ristille. Kuka päätöksen tehnyt on? Miksi tuomittiin viaton? Emme tunteneet Jumalaa. Pahuutemme hän kantaa saa. Katson ristiä Jeesuksen, katson ihmettä rakkauden Kanssa tuomitun ryövärin, häneen turvaudun minäkin. Tahdon muistaa pitkäperjantain, anteeksi syntini minäkin sain. Tahdon muistaa pitkäperjantain, rakkaus vain mursi kuoleman lain. A-M. Kaskinen

Pääsiäistervehdys Mieheni Alppari jakoi Kairosmajan Facebook-sivuilla pääsiäistervehdyksessämme ajatuksen lankalauantaista – pitkästä lankalauantaista. Olemme eläneet jo toista vuotta ikään kuin pitkää lankalauantaita. Meidät pysäytettiin maaliskuussa 2020. Olemme olleet kuin opetuslapset Jeesuksen kuoleman jälkeen, peloissamme, piiloissa ja eristyneinä ystävistämme. Kuitenkin me olemme odottaneet ja odotamme edelleen ”kolmatta aamua” – sitä, että elämä jatkuu, että voimme taas hengähtää ja iloita yhteydestä toistemme kanssa.

Murheet eilisen väistyä saa, ylös nouskaamme, uus päivä on. Riemuitkaa, taivas, maa, kiittäkää Jumalaa. Olkoon juhlamme loppumaton. Öiset kahleet on kiskottu pois, loistakoon valo taas auringon. Kuka eksyä vois, epätoivoinen ois? Olkoon juhlamme loppumaton. Päättyy valta jo yön hämärän, Kristus voittanut kuoleman on. Meille lahjoitti hän uudelleen elämän, olkoon juhlamme loppumaton! J. Löytty

Kolmas aamu on tulossa – olkaamme toivossa väkevät! Johanna Tähkäpää puheenjohtaja

Tunturin poluilta

TEKSTI Timo Ylitalo KUVA emmakara, pixabay

Katse kesään ja syksyyn

skallan ajatella, että olemme menossa kovaa vauhtia kohti normaalia arkea. Yli vuoden kestänyt pandemia on ollut hyvin erikoista aikaa. Suunnitelmia tehdään kesää ja syksyä varten nyt kovasti – olen iloinen ja luottavainen. Varauksia tulee tasaiseen tahtiin eli selvästi ihmisillä on halu tulla Lappiin. Vuoden aikana olen ihaillut ja ihmetellyt Kairoksen ystäviä. Se tuki, jota olemme heiltä saaneet, on jotakin ihmisymmärrykselle käsittämätöntä. Kairosmaja ei ole mikä tahansa hotelli, vaan hengellinen majatalo. Kairosmajan olemassaolo on Jumalan tahto. Meillä on tehtävänä olla Lapissa ja Pyhällä keitaana ihmisille, jotka haluavat olla hetken lähellä pyhää, levähtää Sanan äärellä, kokea uskovien yhteyttä, liikkua luonnossa yksin tai toisten kanssa. Kairosmajalla on paljon ystäviä, jotka pitävät meidän puoliamme. Kiitos, että olette kulkeneet kanssamme tässä vaikeassa kohdassa. Kiitos Jumalalle, että olette olemassa. Talkooviikosta se lähtee Nyt ajattelemme, että toukokuun lopulla toiminta jatkuu. Talkooviikko kokoaa jälleen Kairoksen ystäviä tekemään yhdessä hyvää. Talkooviikolle olemme koonneet paljon monenlaista tekemistä. Talkoopäivä alkaa lipunnostolla ja aamu-

hartaudella Revontulikappelissa. Päivän päätteeksi palaamme kappeliin iltarukoukseen. Parina päivänä jätämme työt ja vaellamme sekä nautimme alkavasta Lapin kesästä. Luotettava riparipaikka Kesällä meillä on monia ripareita. Olen tosi iloinen, että monet seurakunnat luottavat meihin ja tulevat pitämään vuosi toisensa jälkeen riparia juuri Kairosmajalle. Olemme selvästi pystyneet luomaan olosuhteet, joista seurakunnat pitävät. Riparit takaavat, että Kairos on auki koko kesän. Jos kuljet Lapissa kesällä, niin poikkea kahville tai vaikka muutamaksi yöksi. Kolmen leirin kokonaisuus Haluan vielä nostaa esille heinäkuun lopulla olevan viikon, 17.–23.7. Yhdelle viikolle olemme ‘paketoineet’ kolme eri leiriä. Iloinen insinööri Joensuusta, Anne Savolainen tulee vastaamaan pyöräily- ja vaellusviikosta. Anne on kulkenut kauan Kairoksella ja tuntee ympäristön hyvin eli

Kairosmajalla on paljon ystäviä, jotka pitävät meidän puoliamme.

reitit ovat hänelle tuttuja. Annen olemus on iloinen eli hauskaa tulee olemaan. Sukupolvet yhdessä -leiri kokoaa isovanhempia, kummeja, lastenlapsia. Idea on viettää laatuaikaa yli sukupolvien. Ohjelma sisältää yhteistä tekemistä, jossa ikäpolvet tukevat toisiaan. Vaellamme, saunomme, syömme hyvin ja hiljennymme kappelissa. Samalle viikolle tulee myös perinteinen Samassa kurussa -avioliittoleiri. Vanhemmat hoitavat ja huoltavat parisuhdettaan samalla kun lastenhoitajat huolehtivat

jälkikasvusta. Siis melkoinen ‘paketti’ samalle viikolle. Tämä viikko on tässä muodossa uusi juttu. Toiveissa on, että nämä kolme leiriä olisivat kuitenkin yksi leiri. Meillä on ajatus, että leirien ohjelmat limittyvät tarkoituksenmukaisissa ja järkevissä kohdin yhdeksi kokonaisuudeksi. Uskon, että tämä viikko on melkoinen ponnistus Kairoksen väelle. Kun pihapiiri perjantaina hiljenee uskon olevani tosi onnellinen hyvästä viikosta, mutta myös tosi väsynyt.

Timo Ylitalo vs. johtaja, ohjelmavastaava

Rantamaja – Kairoksen syntymäk Kairosmajan perustaja Erkki Leminen kirjoitti 1. päivä huhtikuuta 1974 Kairosmajan päiväkirjaan sanat: ”Nyt se ratkesi! Huomenna Bruno Salo (KRS:n talousjohtaja) allekirjoittaa kauppakirjat. Mie tulin tänne jo tänään. Pösö diesel oli täysi kuin ”turusen pyssy”. Toin sängyn ja kirjoituspöydän itselleni. Nimen tälle majalle löysin Paloheimon kirjasta. Hän sanoo: ”Uudestisyntymisen tapaiselle parantumistapahtumalle on psykiatriassa muotoutumassa oma sanansa: kairos.

majan vasemman siiven alakerran majoitushuoneet Huttutunturi ja Kapusta.

Siitä sain aiheen ja sitten kuulin, että kreikan kielessä kairos tarkoittaa aikaa, Jumalan hetkeä, otollista aikaa. Niistä se tuli. Johan oli jännittävä tänne tulla! … Tämä on erittäin hyväkuntoinen pyöröhirsistä tehty, kahdeksan huonetta käsittävä 10 v. ikäinen maja. Pääsin pian polvilleni ja sopersin jotakin – tunsin tulleeni kuin kotiin – oli hyvä ja kiitollinen olo!”

Katse Kairosmajan majoitustiloihin

Rantamajan remontti Lemisen ensirakkaudesta Kairosmajaa kohtaan on kulunut pian viisikymmentä vuotta. Nyt on sen osalta aika uusiin tekoihin. Paljon on toki jo tehtykin. Rantamajan oikean siiven majoitushuoneet Soutaja ja Sarvikero on uudistettu, samoin ulko-ovet ja ikkunat koko rakennuksesta. Loppukevään ja tulevan kesän aikana on tarkoitus talkootyönä remontoida Ranta-

Ruska-ajan päätyttyä talkootyön kohteeksi siirtyy vasemman siiven yläkerta, jossa sijaitsevat majoitushuoneet Kultakero, Ukonhattu, Noitatunturi ja Peurakero. Rantamajan uudistamisremontin suunnittelusta vastaa Kairoksen ystävä, arkkitehti Matti Valkeavirta Porvoosta. Käytännön toteutuksesta päävastuuta kantaa KRS:n kiinteistövastaava Staffan Ståhle.

Kairosmajan päärakennuksen majoitushuoneiden vuoro tulee ensi vuonna. On hyvin tärkeää, että Kairosmajan olemassa olevat majoitustilat Rantamajan ja päärakennuksen osalta saadaan nopeassa aikataulussa remontoitua asialliseen ja viihtyisään kuntoon. Toivossa ja uskossa näemme sen ensiarvoisen tärkeäksi jo siksikin, että meneillään olevan pandemian päättyessä, Kairosmajalla tulee olla entistä parempi valmius ihmisten vastaanottamiseen, sillä tarve jälleennäkemiseen ja ystävien kohtaamiseen on huutava. Kairoksen Ystävät – nyt jos koskaan – on rakkaudella ja kiitoksella annetun lahjan aika. Kairosmajan tarjoamaa ainutlaatuista kokonaisvaltaista ihmisen täysihoitoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Kuva 1: Kuva 2: Kuva 3:

Pyhäjärven “kaislamajat”. Tämän kevään ensimmäinen joutsenpari saapui Pyhätunturin maisemiin 25.–26.3. välisenä yönä. Kairosmajan, Karin rantasauna, jonka käyttöön vihkimisestä tuli kuluneeksi huhtikuun alussa 20 vuotta.

TEKSTI Kari Hämäläinen KUVA Kari Hämäläinen

koti – odottaa rakkauden tekoja Kairoksen Ystävät tärkeässä asemassa Haluan vielä korostaa, että Rantamajan ja päärakennuksen huoneistoremontit on tarkoitus toteuttaa Kairoksen Ystävät ry:n taloudellisella tuella. Toiseksi tarvitaan Ystävien talkootyötä, nimenomaan teitä rakentamisen ammattilaisia tarvitaan. Me Kairosmajan talkoorakentajakonkarit alamme olla jo siinä iässä ja kunnossa, että uuden sukupolven rakentajia kaivattaisiin pikaisesti apuun. Tule talkootyöhön, ota rohkeasti yhteyttä Kairosmajalle tai allekirjoittaneeseen.

Uuden kevään myötä toivotan Sinulle siunausta! Kairoksen Kari karijuhani53@gmail.com puh. 0400 470 544 P.S. Tämän kevään ensimmäinen joutsenpari saapui Pyhätunturin maisemiin 25.–26.3. välisenä yönä. Pyhäjärvellä talvehtineelle yksinäiselle joutsenelle se merkitsi häätöä näiltä reviireiltä. Näin karua elämä joskus on. Onneksi kevät on jo niin pitkällä, että tämäkin ’orpo’ joutsen varmasti uuden kotipaikan jostakin löysi!

Juhlavuosia näköpiirissä Muutakin merkittävää on tapahtumassa. Ensi vuonna tulee kuluneeksi Erkki Lemisen ja Niilo Laaksosen syntymästä 100 vuotta. Eikä kaukana ole Kairosmajan 50-vuotisjuhlatkaan. Niitä vietetään jo kolmen vuoden päästä. Tänään 12.4. hiihtelin Pyhäjärven jäällä hyvien olosuhteiden vallitessa. Luistava keli, aamuaurinko paistoi siniseltä taivaalta, pieni tuulenvire ja täydellinen hankikanto. Kairosmajan ranta-aluetta lähestyessäni ihailin taas kerran paikan hyvää sijaintia. Tulevaisuuden unelmatkin siinä taas kävivät mielessäni. Tyytyväisenä näkemästäni ja kokemastani lähdin kiitollisin mielin hiihtelemään kohti vastarantaa ja kotiamme.

TEKSTI Timo Ylitalo KUVA Mikko Luokkakallio

Toivo palveli Kairoksella yhdeksän vuotta Toivo Sannelvuo oli Kairosmajalla töissä yhdeksän vuotta. Kairosmajalla työ oli palvelemista. Toivo jäi 15 vuotta sitten eläkkeelle. Varusteiden vaihto Mieluisimpia tapahtumia Toivolle olivat nuorten uudenvuoden leirit. Perinteisesti uudenvuodenpäivänä mentiin porukalla Noita-tunturille. Reissu tehtiin lumikengillä ja suksilla. Erään kerran oli kylmä pohjoistuuli ja pakkasta liki 20 astetta. Toivo vei hiihtoporukkaa. Suksilla noustiin melkein huipulle ja loppumatka käveltiin. Kun lähdettiin alaspäin, niin yhtä poikaa paleli kovasti. Pojalla oli huonot varusteet. Toivon repussa oli villakauluri ja rukkaset. Toivo empi avun tarjoamista, koska hänelläkin oli kylmä. Toivo päätti kuitenkin auttaa nuorukaista. Kun lämpimät vaatteet olivat pojan päällä, alkoi lämmin virtaus kulkea myös Toivon käsissä. Alhaalla Annikinlammella porukka koottiin yhteen ja Toivo kertoi tästä ihmeestä koko ryhmälle.

Jumalan voimaa ja apua Kun olemme palvelualttiita ja päätämme tehdä hyviä töitä, niin Jumala antaa meille mahdollisuuden tähän. Joku voisi sanoa, että se on Jumalan ’atrenaalia’. Palveluammatissa saamme Jumalalta voiman muiden palvelemiseen. Toivo koki, että Jumala antoi voimaa työhön ja hetkeen.

Kairosmajalla hän palveli omalla persoonallaan. Kairosmajalla hän palveli omalla persoonallaan. Toivo piti Aamusanoja ja koki, että Jumala auttoi niiden pitämisessä. Kitaransoiton hän opetteli nuorempana Jyväskylässä, ja silläkin taidolla oli Jumalan tarkoitus Kairosmajan työssä. Kaikki oli tähdätty Kairosmajalla oloa varten. Rukousvastaus Mitä kuuluu Toivolle ja hänen perheelleen nyt? Pari vuotta sitten Lea-vaimolle tuli sydämen rytmihäiriöitä. Ambulanssia tilattiin usein. Pari kertaa Rovaniemellä

Tutustu upeaan Kairosmajan matkailuesitteeseen! Tietoa Kairosmajasta ja vuoden tarjonnasta mukaansatempaavassa lukupaketissa näyttävien kuvien siivittämänä. Löydät uusimman numeron tästä osoitteesta: kairosmaja.fi – esittely

annettiin sähköllä sydämeen rytmiä. Sydänlääkäri ehdotti ablaatiota, joka palauttaa tehokkaasti sydämen normaalirytmiin. Viime syksynä Lean syntymäpäivänä tämä hoito tehtiin Oulussa. Toivo odotti kuusi tuntia sairaalan ulkopuolella ja käveli. Kaikki sujui hyvin ja Lea voi oikein hyvin. Operaation onnistuminen ja Lean toipuminen oli ja on suuri rukousvastaus. Onneksi Jumala on antanut niin viisaita lääkäreitä, jotka pystyvät tekemään tällaisia operaatioita ihmissydämelle. Lapsenlapsia lisää Muistatko kuopuksen, Marian? Maria oli mukana silloin tällöin isänsä kanssa Kairoksen vaelluksilla. Hän asuu nyt Ivalossa, on mennyt kihloihin. He odottavat esikoista ja tyttö on tulossa. Tämä vauva on Lean ja Toivon seitsemäs lastenlapsi. Kunhan korona hellittää, on häiden aika.

Hiihtokilometrejä kertynyt Toivo itse kertoo voivansa suhteellisen hyvin. Huhtikuun puolivälissä tuli 1 600 km hiihtoa täyteen tälle talvelle. Viime talvella oli hänen elämänsä pisin hiihtokausi ja se kesti huikeat seitsemän kuukautta. Silloin kilometrejä kertyi 2 350 km. Talven viimeisen hiihtolenkin Toivo heitti Huttujärvelle 31. toukokuuta 2020. Toivo ihailee Karin periaatetta, että Aamunsanat ja Ilosanoman illat pidettiin, vaikka aina ei väkeä ollutkaan kovin paljoa. Jumalan sanaa pidetään esillä. Se on tärkeää. Hän muistelee lämmöllä Kairoksen aikoja. Se oli mieluisaa aikaa. Vieläkin kädet menevät ristiin Kairoksen ja henkilökunnan puolesta. Timo Ylitalo

TEKSTI Arja Ojala KUVAT Susanne Edele, Mohan Nannapaneni Pixabay

Pesänrakennuksen aikaa Talven väistyessä alkavat lintujen pesänrakennuspuuhat. Jo helmi-maaliskuussa ovat käpylinnut tehneet havupuiden oksistoihin maljamaiset pesänsä. Niiden ulkokerros rakentuu kuivista männyn tai kuusen oksista ja naavasta, keskikerroksessa on lahopuuta ja sammalta, sisävuoraus kuivaa heinää, naavaa ja höyheniä. Varhaisiin pesijöihin kuuluu myös korppi, joka kyhää jykevän risupesänsä kalliohyllylle tai männyn latvustoon.

Metsäympäristö tarjoaa moninaisia pesäpaikkoja. Lumien sulettua palaa aapasoiden rikas linnusto pesimäpaikoilleen. Jo kauas näkyy hautova laulujoutsen kekomaisella, jopa metrinkin korkuisella, kasveista ja sammalista kasatulla pesällään. Kurki kokoaa suureen laakeaan pesäkekoonsa oksia, ruohoa ja kuivia heiniä. Metsähanhelle riittää pesäpaikaksi matala syvennys rämemännyn juurella tai pensaan alla. Myös valtaosa soiden kahlaajista kuten lirot, viklot ja suokukot tekevät vain vaatimattoman pesäsyvennyksen maahan tai mättääseen. Suon reunaalueilla viihtyvä metsäviklo sitä vastoin etsii vanhan rastaan tai oravan pesän, jonka se

kelpuuttaa sellaisenaan vaivautumatta siihen uusia pesäaineksia kantamaan. Metsäympäristö tarjoaa moninaisia pesäpaikkoja. Kanalinnuilla, kuten metsolla ja riekolla, pesä on nopeasti kyhätty painauma maassa puunrungon tai kannon vierellä. Pajulintu tekee pesänsä myös maahan, mutta näkee vaivaa ja punoo kuivista heinänlehdistä ja sammalista pyöreähkön, höyhenillä vuoratun umpipesän. Kulkuaukko sijaitsee pesän sivulla. Pesää kuvataan usein uuninmuotoiseksi, ja pajulintu tunnetaankin myös uunilinnun nimellä. Pajulintukoiraat palaavat muuttomatkaltaan ennen naaraita ja rakentavat useita keskeneräisiksi jääviä pesiä. Näistä naaras valitsee mieleisensä, jonka se viimeistelee. Puiden varjossa Matalalle kuusen oksien kätköön rakentaa pesänsä useampikin laji. Kuukkelin maljamaisen pesän aineksina ovat kuivat kuusenoksat ja naava, sisäosa on vuorattu paksulla höyhenkerroksella. Punakylkirastaan pesä rakentuu kuivasta heinästä, ja sen pohja on vahvistettu savella. Punatulkun oksista tehty ja juurikuiduilla vuorattu pesä voi löytyä myös katajapensaasta.

Koivu on mieluisampi pesäpuu peipolle ja Lapissa yleiselle järripeipolle. Peippo tekee maljamaisen pesänsä sammalesta, naamioi sen jäkälillä ja vuoraa sisältä höyhenillä. Pesä voi sijaita millä korkeudella tahansa aina metrin korkeudelta ylös latvustoon. Järripeipon pesä on samankaltainen, mutta huolettomammin tehty. Kolopesijöille sopivan lahopuun niukkuus metsissä aiheuttaa asuntopulaa. Palokärki hakkaa itse järeään honkaan tai haapaan avaran pesäkolon, jolla voi olla syvyyttä jopa puoli metriä. Työn tekee pääasiassa koiras, ja rivakasti suuret lastut sinkoilevat ympäriinsä. Muut pienemmät tikat tyytyvät kovertamaan pienempiä pesäkoloja. Pikkuinen hömötiainen kaivertaa pesäkolonsa pehmeään lahokantoon tai pökkelöön, työn hoitaa naaras. Onttoja puita, puunkoloja ja vanhoja tikankoloja kaipaavat pesäpaikoikseen myös kirjosiepot, kottaraiset, leppälinnut sekä monet pöllöt ja tiaiset. Tervapääsky pesii Lapissa korkeiden kelopuiden koloissa. Veden katveessa Järvillä ja lammilla vesilinnut tekevät pesänsä useimmiten rantakasvillisuuden

tai ruovikon suojiin maahan tai mättääseen. Silkkiuikku valmistaa vesikasveista pesimäalustakseen kelluvan lautan, jonka se ankkuroi kaislikkoon. Muutama kolopesijä löytyy vesilintujenkin joukosta: telkkä, isokoskelo ja uivelo etsivät pesäpaikoikseen onttoja puita. Harakka mielletään monesti hutiloivaksi pesäntekijäksi. Sen suuri pyöreähkö risurakennelma on kuitenkin taidokkaasti tehty. Katettu umpipesä on suojaisa, ja sen sisälle harakka vielä muovaa savesta pesämaljan, jonka se vuoraa ruoholla ja juurikuiduilla. Harakka rakentelee pesäänsä verkkaista tahtia ja saattaa aloittaa puuhan jo ennen vuodenvaihdetta. Huolettomampi rakentaja on eräässä virressäkin mainittu toukomettinen, sepelkyyhky. Se kyhää kuusenoksalle hataran risupesän, josta munat näkyvät läpi. Rakentaminen voi jatkua vielä naaraan hautoessa. Sepelkyyhkykoiras hakee lisää pesätarpeita, joita naaras asettelee paikoilleen. Arja Ojala

Terveisiä Kotiahoilta

TEKSTI Eila Kotiaho

Siitä mitä meille kuuluu pienen jutun punon. Nuottia en keksinyt, mutt´ muodokseen saa runon. Joulun aikaan työn ja perheen hoito vuorotteli. Uuden vuoden alkaessa toive kallis eli: Kairokselle pääsemmekö? Järjestyykö häät? Juhon siellä sulhasena viimeinkinkö näät? Revontulikappelissa soivat jouset, urut. Siiri ja Juho avioon! On eessä tunturit, kurut. Kymppiviikko häämötti ja kaiho Pyhän laduille, Kairosmaja sulkeutui, ei mitään voitu sille. Loma meni hiihdellessä kotikylän mailla. Ruoka vaan ei maistunut Kairoskeittiön lailla. Samaan aikaan Topi yo-koitokseensa luki. Perhe, suku, ystävät rukouksin tuki. Vihdoin kokeet ohitse ja aamuja on nolla. Suunta Oulun Ruskotunturille, siell` on autuus olla! Oulussa Vilma opiskelee varhaiskasvatuksen alaa, koneella ompelee, bändissä soittaa ja Johannesta mieluusti halaa. Riku aamuaikaisin Mersun käyntiin vääntää, ilmanvaihtokanavien peltejä hän kääntää. Talven aikaan lunta auraten kului moni ilta. Syksyn tullen Oulussa avautuu konetekniikan kilta. Kaikki olemme välttyneet koronaan sairastumasta. Olen saanut siis tavata seitsemää lastenlasta: Jyri, Väinö, Veikko, Vilja, Kaisla, Akseli, Kalle ja vanhempansa kaikki suljen rukousten alle. Surun tiellä jokainen kulkee omaa kohtaa. Taivaan Isä parhaaksemme tämänkin voi johtaa. Usein kaipaan lähelleni ilon, surun kuuntelijaa, aamuin, illoin häntä, joka vuoteen vierelleni sijaa. Tiedän että moni teistä meitä rukouksin muistaa. Joskus joku soittaa ja kysyy miten luistaa? Mieli palaa Kairokselle moneen hyvään hetkeen, aamun sanaan, kotailtaan, Luoston hiihtoretkeen. Siunaan Rauno-rakkaani muistoa ja elämää. Vielä joskus tavataan. Ei sitten eronikävää. Kun Kristus nousi kuolleista ja kuoleman voitti, haudan valta väistyi ja ikuinen elämä koitti!

Eila Kotiaho Jk. On kiva kuulla, mitä Kairoksen ystäville kuuluu, joten Eila haastaa kuulumisten kirjoittajan seuraavaan lehteen. Näin viesti jatkaa matkaa. Toimitus ottaa mielellään vastaan teidän toistenkin kirjoituksianne, joten laittakaapa tulemaan elokuun loppuun mennessä elvi.virkkala@toholampi.fi.

Kai airroksen lei leirrivii iviik kot ja konse onserrtit kevät 2021 Kesä 27.5.–3.6. Kairoksen talkoo- ja vaellusviikko 31.5.–2.6. Kuusamon luokkaretkeläiset 7.–15.6. Salon ripari 15.–23.6. Kurikan ripari

1.9.

Syystunnelma – suomalaista ja ranskalaista laulumusiikkia alkusyksyn väriloistossa Revontuli- kappelissa klo 19, Sanna Iljin, sopraano, Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano, Mirva Helske, piano. Liput 20 €

4.–10.9. Ruskaviikko II, Anna-Liisa Valtavaara

24.6.–1.7. Roihuvuoren ripari

8.9. Tuokio Lapin tunnelmaa -konsertti 24.–28.6. Juhannuksen lintu- ja luontoleiri, Revontulikappelissa klo 19 Merja Värtö-Niemi Rolf Virtanen. Liput 15 €. 1.–10.7. Lempäälän ripari 10.–12.9. Pyhän näköaloja – Oulun hiippakunnan 17.–23.7. Annen pyöräily- ja vaellusviikko lähetysseminaari Anne Savolainen 13.–18.9. Ruskaviikko III, Erkki ja Ritva Kosonen 18.–23.7. Samassa kurussa -avioliittoleiri 13.–18.9. Ari Laitisen akvarellikurssi 19.–23.7. Sukupolvet yhdessä – isovanhemmat/ Kurssimaksu 70 €. kummit/lapset/lapsenlapset -leiri, 12.9. Jouni Someron konsertti Timo Ylitalo ja isoset Revontulikappelissa klo 19 23.–25.7. Pelkosenniemen ripari 15.9. Hanna Ekolan konsertti 24.7. Trio Polaren konsertti Revontulikappelissa klo 19 Revontulikappelissa klo 19 17.9. Joel Hallikaisen konsertti 26.–30.7. Pieksämäen seurakunnan vaellustiimi Revontulikappelissa klo 19 30.7.–6.8. Taidepotpuri 18.–25.9. Patikkaviikko I syksyn kuulaudessa Sirkka Kuula, Heikki Kulo, Silja Kulo, 19.9. Lavrenchukin perheen konsertti Asko Vivolin, Mari Uusitalo, Revontulikappelissa klo 19 Heidi Mantere, Tuula Pulkki 22.9. Elvis gospel by ARON -konsertti 11.–16.8. Armohoidossa Pyhän keitaalla -leiri Revontulikappelissa klo 19 Seppo Kinaret 25.9.–2.10. Patikkaviikko II syksyn kuulaudessa 16.–21.8. Kotona jälleen Aune-Inkeri ja Esko Keijonen, th-alennus Kairoksen Ystävät ry:n jäsenille Katri-Mari Huotari. 25 %. Pekka ja Ulla Pökälä. 26.9. Schubert-ilta Revontulikappelissa 20.–22.8. Vivamon Raamattukylän vierailu klo 19, Kaisa Kuula-Bullat, alttoviulu, Raimo Holappa, piano. Syksy 21.–28.8. Alkavan ruskan viikko Touko ja Kirsi Hakala 28.8.–4.9. Ruskaviikko I, Toivo Loikkanen

1.–2.10. Rovaniemen rovastikunnan diakonia 2.–8.10. Patikkaviikko II syksyn kuulaudessa Erkki Jokinen 8.–11.10. Miestenpäivät, Erkki Jokinen

Kairosmaja – lähellä Pyhää! Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Konserttilippujen varaukset etukäteen, puh. 0207 681 730 tai kairosmaja@sana.fi Osa leireistä järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi puh. 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi

Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, palauta osoitteella:

4041 0895 Painotuote

“... Sinun valostasi me saamme valon...” Ps 36:10

syntymäpäiväsankarille, hääparille, ripille päässeelle, ylioppilaalle, ammattiin valmistuneelle, ystävänpäiväksi, joululahjaksi...

Tietysti lahjakortti Kairosmajalle.

Tero A h

onen

Lahjakorteista enemmän kairosmaja.fi tai puh. 0207 681 730

KUVA Kari Hämäläinen

Mitä lahjaksi...