Keski-Pohjanmaan ammattiopiston
VUOSIKERTOMUS VUONNA 2020
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston
VUOSIKERTOMUS VUONNA 2020
Sisältö REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2020......................3
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston tilastotietoja.......... 8 TEOLLISUUS JA LOGISTIIKKA ..................................10
Toimialapäällikön teksti................................................10 Toimialan tunnusluvut...................................................11 Kone- ja metalliala .......................................................12 Logistiikan ala ..............................................................13 Autoala ........................................................................15 Laboratorioala .............................................................16 Prosessiteollisuus.........................................................17 RAKENNUSALAT .......................................................18
YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OPINNOT JA VALMA-KOULUTUS ..............................................65
Vs. toimialapäällikön teksti ..........................................65 Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus ......66 AMMATTILUKIO JA YHDISTELMÄOPINNOT............67
Toimialapäällikön teksti ...............................................18 Toimialan tunnusluvut...................................................19 Puuala .........................................................................20 Rakennusala ................................................................21 Kiinteistöpalveluala .....................................................22 Maarakennus ...............................................................23 Pintakäsittelyala ...........................................................24 Talotekniikka ...............................................................25 Sähkö- ja automaatioala ..............................................26
LUMA-TOIMINTA........................................................68
LIIKETOIMINNAN ALA ..............................................28
OPISKELUHUOLTO ...................................................72
OPISKELIJAPALVELUHENKILÖSTÖ TOIMIPAIKOITTAIN............................................................68 HAKIJAPALVELUT, OPISKELIJA- JA INFOPALVELUT.69
Opintoasiainpäällikön teksti ........................................69 Opinto-ohjaus ja toisen asteen yhteistyö ....................70 Erityinen tuki ...............................................................71
Toimialapäällikön teksti ...............................................28 Toimialan tunnusluvut...................................................29 Johtaminen ..................................................................30 Liiketoiminta ...............................................................31 Turvallisuusala..............................................................33
Opiskelijahuolto- ja erityisen tuen henkilöstö toimipaikoittain ..........................................72 Opiskeluhuolto ...........................................................73
IT- JA MEDIA-ALA ......................................................34
MITTARITIETOJA JA AJANKOHTAISTA TOIMINNAN LAADUNHALLINNASTA .....................76
Toimialapäällikön teksti ...............................................34 Toimialan tunnusluvut...................................................35 Media-ala ....................................................................36 Tieto- ja viestintätekniikka ..........................................37 Tieto- ja tietoliikennetekniikka ...................................38 Tekninen suunnittelu ...................................................39 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUALA .........................40
Toimialapäällikön teksti ...............................................40 Toimialan tunnusluvut...................................................41 Elintarvikeala ...............................................................42 Ravintola- ja catering-ala .............................................43 Opetusravintola Kokkolinna ........................................44 Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala ....................................45 HYVINVOINTIALA .....................................................46
Toimialapäällikön teksti ...............................................46 Toimialan tunnusluvut...................................................47 Sosiaali- ja terveysala ...................................................48 Hiusala ........................................................................50 LUONNONVARA-ALA ...............................................52
Toimialapäällikön teksti ...............................................52 Toimialan tunnusluvut...................................................53 Maatalousala, Kannus ..................................................54 Eläintenhoito, Kannus .................................................56 Metsäala, Kannus .........................................................57 Hevostalous, Kaustinen ...............................................58 Hevostalous, Perho .....................................................59 Luonto- ja ympäristöala, Perho ...................................60 2
KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO ..................62 Toimialapäällikön teksti, vapaa sivistystyö sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Toimialan tunnusluvut...................................................63 Kasvatus- ja ohjausala (ammatillinen perustutkinto).....64
OPISKELIJAKUNTA- JA TUTOR-TOIMINTA ..............75
Opiskelijatyytyväisyys...................................................77 TIEDOTTAMINEN, VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI.. 78 TYÖELÄMÄ- JA KEHITTÄMISPALVELUT...................79
Työelämäpalvelupäällikön teksti ..................................79 KESKI-POHJANMAAN OPPISOPIMUSPALVELUT .....80 Vt. oppisopimuspäällikön teksti ...................................80 AMMATTIOPISTON OPETUSTA TUKEVAT PROJEKTIT JA MUUT PROJEKTIT...............................81 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA .................................82 SAKU-TOIMINTA: KULTTUURI, LIIKUNTA JA URHEILU SEKÄ URHEILUAKATEMIA ..................................................83 AMMATILLINEN TAITAJA -KILPAILUTOIMINTA....... 85 VUODEN 2020 AIKANA AMMATILLISEN PERUS-, AMMATTI- TAI ERIKOISAMMATTITUTKINNON SUORITTANEIDEN NIMET JA KOTIKUNNAT ..........86 LUKUVUODEN KESTÄNEEN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN TOUKOKUUSSA 2020 SUORITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN NIMET JA KOTIKUNNAT .............. 88
TOIMITTAJA: JUSSI WIIRILINNA TILASTOTIEDOT: NIINA PATRIKAINEN TAITTO: EEVA HUOTARI KUVAT: EEVA HUOTARI, MIKÄLI TOISIN EI MAINITA. PAINO: WAASA GRAPHICS, VAASA
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2020
V
uosi 2020 jää mieleemme erikoisena koronapandemiavuotena. Kaksi ensimmäistä kuukautta saimme Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa toteuttaa ammatillista koulutusta lähes normaaliin tapaan, kunnes jouduimme koronakevääseen, -kesään ja -syksyyn ja lähes kaikki muuttui. Covid-19-viruksen vuoksi opetettiin ja ohjattiin pääosin etänä 18.3.-31.5.2020.
Koronavuosi myös opetti paljon Keski-Pohjanmaalla tartuntatilanne pysyi onneksi hallinnassa kesän ja syksyn aikana. Pystyimme turvallisuusohjeita noudattaen toteuttamaan opetusta oppilaitosympäristössä ja työelämässä lähes normaaliin tapaan. Vuosi opetti meitä paljon. Verkkopedagogiikan osalta teimme oikein digiloikan ja toteutimme virtuaalisia tapahtumia, etätyömallit kehittyivät ja verkkopalaverit olivat arkea.
Yhtymäjohtaja vaihtui: Liisa Sadeharjun ansiokasta työtä on jatkanut KT Ari Maunuksela Vuosi oli erikoinen myös siinä mielessä, että Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju päätti jäädä vapaalle heinäkuun lopusta alkaen. Tuttu ja turvallinen laivamme ’kapteeni’ ansaitsee lämpimät ja isot kiitoksemme vaikeiden muutosvuosien erinomaisesta johtamisesta. Sadeharjun johtajavuosien aikana ammatilliseen koulutukseen kohdistuivat sekä merkittävät rahoitusleikkaukset että täydellinen toiminnan reformi. Syksyllä 2020 saimme uuden kapteenin ruoriin. Kauppatieteiden tohtori Ari Maunukselan johdolla on lähdetty kohti kestävän kasvun strategiaa. Turvallisissa käsissä purjehtii Kpedun laiva kohti tulevaisuutta. Koronapandemian ja johtajavaihdoksen myötä on voinut ilolla havaita, että osaava ja ammattitaitoinen henkilöstömme tekee työnsä erinomaisesti, sillä kriisit ja muutoksetkaan eivät ole perustyötämme karille ajaneet.
Opiskelijamäärät ja ”etäjuhlittujen” valmistuneiden määrät vuonna 2020 Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa vuoden 2020 aikanaopiskelleesta 4 890 opiskelijasta suurin osa eli 3 747 suorittaa ammatillista perustutkintoa. Ammatilliseen koulutukseen valmentavassa Valma-koulutuksessa opiskeli 130 opiskelijaa. Loput opiskelivat ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, vapaan sivistystyön ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa sekä Osuvakoulutus Oy:n toteuttamissa koulutuksissa. Rahoituslainmuutoksen myötä vuoden 2018 alusta lähtien opiskelijamäärien lisäksi lasketaan myös opiskelijoiden tuottamia opiskelijavuosia. Vuoden 2020 aikana Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa toteutui 2 646,2 opiskelijavuotta, joka on 96,8 % järjestämisluvasta. Painotettuja opiskelijavuosia toteutui 3 061,9 opiskelijavuotta, joka on 96 % opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätöksessä arvioidusta määrästä. Vuonna 2020 emme voineet järjestää valmistujaisjuhliakaan suunnitellusti. Toukokuun lopussa toteutimme mediaalan kanssa virtuaalisen kevätjuhlan, jossa rehtorina sain jakaa yhdelle valmistuneelle tutkintotodistuksen ja ammattilakin. Miltei tavoitteellisesti saimme kuitenkin kirjoittaa tutkintotodistuksia. Vuonna 2020 allekirjoitettiin yhteensä 1 075 tutkintotodistusta, joista perustutkintoja yhteensä 801, ammattitutkintoja 210 ja erikoisammattitutkintoja 64. Lämpimät onnittelut kaikille vuoden 2020 aikana valmistuneille ja koulutuksen suorittaneille!
3
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2020
4
Jatkuvan oppimisen ohjelma parlamentaariselta työryhmältä
Opintoihin hakeutuminen – yhteishaku ja jatkuva haku
Kokonaisten tutkintojen lisäksi Kpedussa on hankittu osaamista myös yksittäisiin tutkinnon osiin lyhyemmissä koulutuksessa. Jatkossa näiden lyhyempien koulutusten määrä lisääntynee, sillä parlamentaarinen työryhmä hyväksyi joulukuussa 2020 jatkuvan oppimisen ohjelman. Työryhmän linjauksissa nimetään sellaisia keinoja ja tukitoimia, joilla pyritään varmistamaan osaamisen kehittäminen kaikille työikäisille ja erityisesti alemman koulutustason aikuisille. Ohjelman mukaisesti lisätään mahdollisuuksia työn ohessa opiskeluun ja työpaikalla oppimiseen sekä parannetaan osaavan työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaantoa. Tässä riittää Kpedullekin haasteita tuleville vuosille. Enää ei riitä se, että nuorena hankkii tietynlaisen osaamisen, jonka turvin selviää läpi työuran. Osaamisen säännöllinen päivittäminen ja jatkuva oppiminen tulevat koskettamaan meitä kaikkia.
Kpedun hakijapalvelut vastaavat opiskelijoiden hakeutumisen palveluista yhdessä toimialojen tutkintovastaavien ja opintoohjaajien kanssa. Valtakunnallisessa yhteishaussa, jossa ammatilliseen koulutukseen hakevat pääosin perusopetuksen, lukion päättävät tai vailla toisen asteen tutkintoa olevat, käytetään valtakunnallista pisteytysjärjestelmää. Jatkuva haku on nimensä mukaisesti suurimmassa osassa tutkintoja koko ajan tarjolla. Tutkintovastaavat haastattelevat hakijan, ja opiskelun aloitus tapahtuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (Hoks) mukaisesti tutkinnoissa määrättyinä aloituspäivinä. Koronapandemian vuoksi keväälle suunnitellut soveltuvuuskokeet sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusalan perustutkintoihin peruttiin. Niissäkin hyödynnettiin yhteishaun pisteytystä. Em. tutkinnot kuuluvat ns. sora-tutkintoihin (rat-
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2020
4,25
4890
1075
Opiskelijatyytyväisyys
tutkinto-Opiskelijamäärä
suoritetut tutkinnot
kaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen), joissa on erityisiä vaatimuksia hakijan terveydentilasta. Muutamia opiskelijoita ohjattiin opintojen aloitusvaiheessa tutkintoihin, jotka olivat ko. henkilöille paremmin soveltuvia kuin ns. soratutkinnot. Kasvatus- ja ohjausalalla soveltuvuuskokeet toteutettiin etäversiona. Kpedussa aloitti perustutkinnon tai Valma-koulutuksen suorittamisen vuonna 2020 yhteensä 1160 opiskelijaa, joista yhteishaun kautta 593 ja jatkuvan haun 567 opiskelijaa. Yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden kokonaismääräksi Kpedussa muodostui 687 ja vetovoimaluvuksi 1,02. Vetovoimaisimmat tutkintomme yhteishaussa olivat logistiikan sekä auto- ja talotekniikan alat. Puolitimme hius- ja kauneudenhoitoalan aloituspaikat, minkä vuoksi vetovoimakerroin nousi siinä kaikkein korkeimmaksi.
Tulevaisuuden osaajaksi -virtuaalimessut – mukana myös tubettajat Jennysvoices ja Herbalisti Koronavuosi pakotti meidät uudistamaan myös hakijoiden ohjauksen ja neuvonnan menetelmiä. Ainoastaan helmikuun koulutus- ja työpaikkoja esittelevät EduJob-messut toteutuivat suunnitellusti. Syksyn tärkein messutapahtuma, Tulevaisuuden osaajaksi -messut, toteutettiin 8.12. virtuaalimessuina. Yhdeksännen luokan opiskelijoiden osallistuivat päivään verkossa joko messupäivänä tai jälkikäteen linkkien välityksellä. Tubettajakaksikko Jennysvoices ja Herbalisti kiersi eri opintoaloilla. Oppimisympäristöt kuvattiin myös 360°-kuvina, jotka ovat edelleen nähtävissä kpedu.fi:n sivuilla. Opinto-ohjaajat ovat kiertäneet kertomassa opinnoista yläkoulujen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille opinto-ohjauksen tunneilla. Yhdeksännen luokan vanhemmille marraskuussa toteutettu virtuaalinen vanhempainilta -ohjelma on katsottavissa edelleen limetv.fi:n sivujen kautta.
Jatkuvaa kehittämistä, uusia tutkinnon järjestämislupia ja AMOSAA-palvelu Toimintavuonna 2020, joka on kolmas vuosi uuden ammatillisen koulutuksen toimeenpanossa, on kehitetty edelleen yksilöasiakkaan – nuoren tai aikuisen – yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista. Koulutustarjonnan suunnittelun, osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin sekä opiskelijahallintojärjestelmän kehittämistyötä on jatkettu. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto toteuttaa tutkintojen uudistumisen ja yhdistymisten myötä yhteensä 26 perus-, 22 ammatti- ja kymmentä erikoisammattitutkintoa. Tekstiili- ja muotialan koulutustoiminta päättyi kesällä 2020, koska alueella ei ole enää tarvetta uusille vaatetusalan osaajille. Haimme opetus- ja kulttuuriministeriöltä uusia tutkintojen järjestämislupia ja saimme joulukuussa luvan toteuttaa 1.1.2021 alkaen välinehuollon perustutkintoa ja liiketoiminnan erityisammattitutkintoa sekä urheilijoiden ammatillista koulu-
tusta. Viime mainittu vahvistaa entisestään yksilöllisten polkujen toteuttamismahdollisuuksia. Tutkintojen arviointisuunnitelmia on päivitetty ja osaamisen hankkimisen suunnitelmien laadinta- ja tallentamistyötä on tehty AMOSAA-palveluun koko vuoden 2020 ajan. Suurin osa tutkinnoistamme löytyy jo opintopolku.fi-palvelusta. Tietopalvelua voidaan hyödyntää opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien perehdyttämisessä ja tutkintojen markkinoinnissa. Tämän työn tekemisen on mahdollistanut OKM:n strategiarahoitus.
Työelämän kanssa ja työelämää varten tehtävä yhteistyö Ammatillista koulutusta tehdään yhteistyössä työelämän kanssa ja työelämää varten. Opiskelijoiden työelämässä oppimisen jaksoja toteutetaan vuosittain sadoissa eri työpaikoissa. KeskiPohjanmaan ammattiopisto on valinnut perinteisesti vuoden työelämäyhteistyökumppanin vapun tienoilla. Vuonna 2020 palkitsimme vuoden työelämäyhteistyökumppanina Softwave Ohjelmistot Oy:n, joka on tarjonnut sekä työelämässä oppimisen paikkoja että työpaikkoja valmistuneille datanomeille ja merkonomeille. Yritys on jäsenenä IT- ja media-alan työelämäfoorumissa sekä Taitaja-kisojen semifinaalijärjestelyissä. Paikalliset koulutustoimijat palkitsivat yhdessä Kokkolan joulunavauksessa koulutusmyönteiseksi organisaatioksi Ab A. Häggblom Oy:n, joka on niin ikään tarjonnut Kpedun opiskelijoille työelämässä oppimisen paikkoja ja tehnyt tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä mm. Ammattikampus 2020 -hankkeessa. Toimintavuoden aikana Häggblom Oy:n kanssa on toteutettu kokeiluhanke, jossa Kpedun opettaja on ollut työpaikalla ja opiskelijat opiskelevat yrityksen tiloissa osana sen tuotantoprosessia. Tätä samaa kokeilua on toteutettu myös Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa. Molemmissa olemme saaneet kiitosta sekä yrityksestä että opiskelijoilta. Opettajien työelämäjaksot ovat erittäin tärkeä muoto edistää entisestään työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Koronavuoden aikana työelämäjaksoilla kävi yhteensä 18 Kpedun opettajaa.
Työelämäasiakkaan palveluiden kehittäminen Toimintavuoden 2020 erityisenä kehittämiskohteena on ollut työelämäasiakkaan palveluiden kehittäminen. Prosesseja on kehitetty, palautetta kerätty työelämältä ja organisoitu toimintaa mm. Kpedun työelämäpalvelupäällikön ja asiakkuusvastaavien nimeämisellä. Asiakkuusvastaavien tehtävänä on toimia linkkinä yritysasiakkaiden ja toimialojen välissä. Solmimme ensimmäiset kumppanuussopimukset Oy Karl Fazer Ab:n ja Boliden Kokkola Oy:n kanssa. Kehitimme työpaikkaohjaajakoulutuksia ja järjestimme niitä lukuisia. Loppuvuodesta Kpedu Rekry -hanke avasi työnantajille maksuttoman rekrytointipalvelun Kpedu Jobin, jonka avulla yritys voi hakea työntekijää valmistuvien joukosta tai ilmoittaa oppi- tai koulutussopimuspaikoista.
5
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2020
Työhyvinvointi keskeisellä sijalla
Taitaja2020-semifinaaleista selviytyi kuusi Kpedun opiskelijaa eri lajien finaaleihin, mutta finaalitapahtuma jouduttiin perumaan koronan vuoksi. Kpedu järjesti hiusmuotoilu- ja yrittäjyyslajin semifinaalin. SAKUStars-tapahtuma siirrettiin keväältä syksyyn, jolloin ne toteutuivat pääosin etäkilpailuna. Opiskelijamme menestyivät erinomaisesti saavuttaen kolme mitalia: kaksi kultaa ja yhden hopean.
Työhyvinvointi perustuu siihen, että kokee oman työnsä merkitykselliseksi ja omat vastuualueet ovat selkeät. Ammatillinen koulutus luo tulevaisuutta, edistää sekä yksilön että alueen menestymistä. Näin ollen Kpedussa tehty työ on siis erittäin merkityksellistä. Se luo uskoa ja positiivista virettä perustehtävämme parissa puurtamiseen. Henkilöstön kehityskeskustelukäytänteemme uudistuivat. Otimme käyttöön uuden onnistumiskeskustelukäytänteen, joka on saanut myönteistä palautetta. Työhyvinvointipäivät on järjestetty toimialoittain. Päivän suunnittelusta on vastannut toimialan henkilöstö. Vuoden 2020 alusta alkaen työnantaja on tarjonnut aamu- ja iltapäiväkahvit yhteisissä tiloissa, tavoitteena on lisätä eri tiimien välisiä kohtaamisia. Ammattiopiston johtotiimi on kokoontunut vuoden 2020 aikana 19 kertaa varsinaisiin kokouksiin, joiden lisäksi se on Teamsin välityksellä toteuttanut viikoittain pikapalaverin ajankohtaisten asioiden käsittelemiseksi. Käytäntö luotiin keväällä, kun korona pakotti meidät etätyöhön. Pikapalaverit todettiin tehokkaaksi ja hyväksi toimintatavaksi. Siksi niitä jatketaan edelleen. Myös toimialat ovat pääosin pitäneet kokouksensa Teamsin kautta. Ammattiopiston johtotiimin jokaisella jäsenellä on vastuullaan jokin opetus- ja koulutustoimintaa tukeva toiminto. Näitä ovat opinto-ohjaus, opiskeluhuolto, erityisopetus, työelämässä oppiminen, kansainvälinen liikkuvuus, maahanmuuttajien koulutus, kestävä kehitys, opetuskäytön tieto- ja viestintätekniikka, yrittäjyys, pedagoginen kehittäminen, toisen asteen yhteistyö, ammatillinen kilpailutoiminta ja asuntolatoiminta.
Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen olennaista
6
Erityisesti muutostilanteissa henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen on laadukkaan toiminnan kulmakivi. Olemme kehittäneet ammattiopistossa tavoitteellisesti verkko-opetusta ja ohjausta jo ennen koronapandemian alkua. Käynnissä olleet Digipeda-hankkeet ja OKM:n koronatuki olivat tarpeeseen, kun vuoden aikana olemme edistäneet opetushenkilöstön digiosaamista. Digitaalisen oppimisympäristön, ItsLearning-alustan, käyttäminen on lisääntynyt ja tehostunut. Myös videoiden käyttö ja erilaiset tallenteet ovat tulleet arkipäivän toiminnoiksi. Opettajat ovat jakaneet hyviä käytäntöjään kehittämispäivillä, toimialoilla ja sisäisissä koulutuksissa. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa työskentelee 31.12.2020 350 henkilöä, joista sivutoimisia on 21, Opetustehtävissä toimii 68,4 %. Ammattiopiston vuoden 2020 toimintatulot olivat noin 23,3 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulujen osuus oli 76 %. Tätä erikoista vuotta ovat siivittäneet myös lukuisat erilliset rahoitushaut, joita olemme saaneet OKM:lle lähettää. Olemme vastaanottaneet mielellämme1,13 M€ opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, 375 000 € koronatukea ja mm. strategiarahaa 175 000 €. Ministeriöön on välitetty viestiä myös siitä, että jatkossa toivomme perusrahoituksen lisäämistä erillisrahoitusten sijaan.
Kuva johtotiimi
Taitaja2020-semifinaalit ja SAKUStars
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2020 Oppimisympäristöissä muutoksia Hyvinvointialojen oppimisympäristön rakentaminen Ammattikampukselle on jatkunut koko toimintavuoden 2020 ajan. Joulukuussa valmistuivat tilat, ja muutto käynnistyi vuodevaihteen jälkeen. Sosiaali- ja terveysalan sekä hiusalan koulutukset siirtyvät Ammattikampukselle vaiheittain helmikuun 2021 loppuun mennessä. Alat saavat uudistetut tilat. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita yksilöllisiä polkuja helpommin. Tavoitteena on saada aikaan säästöjä myös kiinteiden kulujen osalta. Luova Kampus 2020 -hanke etenee tavoitteiden mukaisesti. Uuden lypsykarjanavetan suunnitelmat Kannuksen toimipaikkaan alkavat olla valmiina, ja rakentaminen käynnistyy keväällä 2021. Hankerahoituksella on hankittu luonnonvaraalan toimipaikkojen oppimisympäristöihin metsä-, ravi- ja ratsastussimulaattori. Syksyn 2020 aikana on selvitetty hevosalan koulutusten toteutusta tulevaisuudessa. Alun perin selvitystyö käynnistyi hevosalan perustutkinnon uudistumisen vuoksi. Työryhmän selvitysten perusteella yhtymähallitus päätti yhdistää sekä ravi- että ratsastuskoulutuksen Kaustisen toimipaikkaan 2021 elokuun alusta. Pitkään investointilistalla ollut auto- ja logistiikan alan oppimisympäristön uudistaminen sai suunnittelupäätöksen Kpedun valtuuston hyväksymässä yhtymäsuunnitelmassa lokakuussa 2020. Suunnittelutyö on alkanut rivakasti yhdessä käyttäjien, kiinteistöpalvelun ja suunnittelutoimiston kanssa. Tavoitteena on käynnistää rakennustyöt jo kesällä 2021.
Lämmin kiitos kaikille Ammatillista koulutusta toteutetaan yhdessä työelämän kanssa ja työelämää varten. Tähän työhön Keski-Pohjanmaan alueen yritykset ja työyhteisöt ovat erinomaisesti sitoutuneet. Haasteellisena koronavuotenakin on yhdessä onnistuttu opiskelijoiden parhaaksi. Kiitos siitä työelämäkumppaneille. Sydämelliset kiitokset Kpedun henkilöstölle. Alueen ja työelämän menestyminen rakentuu ihmisten osaamisen ja hyvinvoinnin varaan. Innokkuus kehittää ja kehittyä sekä tehdä työtä yrittäjämäisesti ja laadukkaasti on pitkälti asenteesta kiinni. Asennetta riittää Kpedun henkilöstöllä kiitettävästi. Kpedun jäsenkuntia, valtuustoa ja hallitusta haluan kiittää kauaskantoisista päätöksistä ja siitä tuesta, jota teiltä olemme saaneet arjen työmme onnistumiseksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta ei toteuteta erillisenä saarekkeena. Alueellamme on loistava perusopetuksen ja toisen asteen verkosto sekä korkea-asteen toimijat, joiden kanssa on ilo viedä osaamisen kehittämistä eteenpäin yhteiseksi hyväksi. Kiitos menneestä vuodesta 2020. Hienoa, että saamme rakentaa tulevia jatkuvan oppimisen tavoitteita ja oppivelvollisuuden laajentumista yhdessä eteenpäin jatkossakin. AMMATTIOPISTON JOHTOTIIMI: SIRKKU PURONTAUS, rehtori, KM, MBA PETRI AHONIEMI,toimialapäällikkö, teollisuus ja logistiikka, agrologi (AMK), 1.4. alkaen TOM BJON, toimialapäällikkö, rakennusalat, DI ANU HAAPASALO, työelämäpalvelupäällikkö, MBA, 1.3.2020 - 31.12.2021 SARI HAGLUND, vs. toimialapäällikkö, yhteiset opinnot, KM, 2.3.2020 - 31.12.2021 TUULA JUNTTILA, toimialapäällikkö, ruoka- ja puhtauspalveluala ULLA KAUPPILA, toimialapäällikkö, liiketoiminnan ala, KTM MERJA KIVELÄ, opintoasiainpäällikkö, KTM HANNA-MARI LAITALA, toimialapäällikkö, luonnonvara-ala, FM SALLA LILLHONGA, toimialapäällikkö, Keski-Pohjanmaan kansanopisto, KK JARMO MATINTALO, kehitysjohtaja, MMM, iMBA, virkavapaalla 9.3. alkaen PETRI SAARI, toimialapäällikkö, FM, virkavapaalla 9.3. alkaen, irtisanoutunut 31.12. alkaen LEENA SUNDELL, toimialapäällikkö, hyvinvointiala, TtM TONI UUNILA, toimialapäällikkö, teollisuus ja logistiikka, insinööri (ylempi AMK), 12.4. saakka ja irtisanoutunut 13.4. alkaen MIKA VÄISÄLÄ, toimialapäällikkö, IT- ja media-ala, tradenomi SANNA SILVENNOINEN, toimistosihteeri, yo-merkonomi
Kiitos myös sidosryhmien edustajille, opiskelijoiden huoltajille sekä KeKo ry:ssä ja opiskelijakunnissa toimineille opiskelijoille sekä kaikille stipendien lahjoittajille.
Rohkene – onni seuraa kyllä! Koronavuosi on vaihtunut vuodeksi 2021. Tavoitelkaamme yhdessä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti aiempaa kestävämpää yhteiskuntaa. Rakentaessamme uutta on tärkeää arvostaa jo toimivia asioita. Suomen ammatillinen koulutus kestää eurooppalaisen ja globaalinkin vertailun. Meillä on osaavat opettajat ja hyvät työelämäsuhteet, joiden ansiosta osaamisperusteinen ja työelämälähtöinen koulutus toteutetaan. Vaikka koronapandemia toikin meille ylen määrin haasteita vuoden 2020 aikana, selvisimme niistä yhdessä. Ja selviämme jatkossakin – yhdessä! Kokkolan kaupunki täytti 400 vuotta vuonna 2020. Kaupungin juhlavuoden tunnuslause siivittäköön meitä myös alkaneeseen vuoteen 2021. Rohkene – onni seuraa kyllä!
Sirkku Purontaus Rehtori
ELÄKKEELLE JÄÄNEET TYÖNTEKIJÄT: HANNU HEIKKINEN, päätoiminen tuntiopettaja, metsäala JAAKKO HUHTALA, lehtori, autoala ERKKI JUOLA, lehtori, yhteiset tutkinnon osat EERO KERONEN, päätoiminen tuntiopettaja, IT- ja media-ala JORMA KOIVUNIEMI, lehtori, luonto- ja ympäristöala JARMO LUOMANMÄKI, ohjaava ammattihenkilö, kone- ja metalliala SAKARI RAHKONEN, lehtori, maatalousala MARJO SAARINEN, opinto-ohjaaja HELENA SÄLLI, lehtori, yhteiset tutkinnon osat MIRJA TIKKAKOSKI, lehtori, kasvatus- ja ohjausala SAILA TOLPPANEN, lehtori, ravintola- ja catering-ala PEKKA YLITALO, päätoiminen tuntiopettaja, työelämä- ja kehittämispalvelut
7
keski-pohjanmaan ammattiopiston tilastotietoja Perustutkinnoissa ja valmassa aloittaneet eri hakuväylittäin 2018 - 2020 Toimiala/tutkinto
Yhteishaku 2020
Jatkuva haku 2020
Aloittaneet 2020
Yhteishaku 2019
Jatkuva haku 2019
Aloittaneet 2019
Yhteishaku 2018
Jatkuva haku 2018
Aloittaneet 2018
Hyvinvointiala
91
92
183
71
107
178
116
138
254
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto
15
3
18
14
7
21
16
7
23
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
76
89
165
57
100
157
100
131
231
IT- ja media-ala
57
53
110
63
49
112
52
59
111
Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
18
20
38
20
15
35
21
30
51
Teknisen suunnittelun perustutkinto
0
12
12
6
7
13
0
0
0
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
0
0
0
16
5
21
12
3
15
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
39
21
60
21
22
43
19
26
45
Kansanopisto
11
17
28
10
12
22
14
12
26
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
11
17
28
10
12
22
14
12
26
Liiketoiminnan ala
55
40
95
62
46
108
59
48
107
Liiketoiminnan perustutkinto
55
40
95
62
44
106
59
39
98
Tekstiili- ja muotialan perustutkinto
0
0
0
0
2
2
0
9
9
Luonnonvara-ala
74
131
205
75
105
180
81
131
212
Hevostalouden perustutkinto
5
20
25
6
19
25
9
41
50
Hevostalouden perustutkinto
5
15
20
6
8
14
13
12
25
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
0
17
17
0
18
18
0
23
23
Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja
20
17
37
20
10
30
20
21
41
Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia
19
2
21
14
9
23
14
0
14
Maatalousalan perustutkinto, maatilatalous
15
18
33
12
9
21
14
11
25
Maatalousalan perustutkinto, maatilatalous
0
0
0
0
0
0
0
4
4
Maatalousalan perustutkinto, turkistalous
0
3
3
0
5
5
0
0
0
Metsäalan perustutkinto, metsuri
0
22
22
0
19
19
0
7
7
Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja
10
17
27
17
8
25
11
12
23
Rakennusalat
119
50
169
139
59
198
114
45
159
Pintakäsittelyalan perustutkinto
12
14
26
16
12
28
11
16
27
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto
1
1
2
1
6
7
0
6
6
Puuteollisuuden perustutkinto
9
16
25
5
23
28
3
7
10
Rakennusalan perustutkinto
40
13
53
58
8
66
41
14
55
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
40
3
43
40
5
45
39
2
41
Talotekniikan perustutkinto
17
3
20
19
5
24
20
0
20
Ruoka- ja puhtauspalveluala
24
59
83
26
73
99
30
76
106
Elintarvikealan perustutkinto
12
40
52
14
35
49
15
39
54
Ravintola- ja catering-alan perustutkinto
12
19
31
12
38
50
15
37
52
Teollisuus ja logistiikka-ala
128
91
219
115
69
184
116
98
214
Autoalan perustutkinto
19
1
20
18
1
19
19
2
21
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
46
10
56
39
7
46
33
37
70
Laboratorioalan perustutkinto
4
12
16
4
14
18
13
7
20
Logistiikan perustutkinto
19
6
25
18
3
21
18
6
24
Prosessiteollisuuden perustutkinto
18
62
80
17
42
59
15
43
58
Turvallisuusalan perustutkinto
22
0
22
19
2
21
18
3
21
Valmentava koulutus
34
34
68
44
27
71
36
41
77
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO YHT.
593
567
1 160
605
547
1 152
618
648
1 266
8
Järjestämisluvan mukaisen koulutuksen opiskelijamäärät, opiskelijavuodet ja tutkinnot toimialoittain Toimiala
Opiskeljat 2020
Opiskelijat 2019
Opiskelijat 2018
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
Hyvinvointiala
718
803
867
410,0
435,8
407,0
204
224
239
IT- ja media-ala
358
375
366
183,2
185,6
180,6
55
42
82
Kansanopisto
175
169
192
92,6
88,3
107,8
41
58
56
Liiketoiminnan ala
679
632
715
386,3
352,2
326,4
205
155
178
Luonnonvara-ala
969
982
976
458,6
461,2
430,0
153
197
159
Rakennusalat
570
557
577
338,2
319,2
312,4
110
119
128
Ruoka- ja puhtauspalveluala
348
335
337
185,3
184,8
158,6
89
72
89
Teollisuus ja logistiikka-ala
685
749
762
403,4
421,9
414,5
165
169
151
Valmentava koulutus
130
131
131
42,3
48,6
43,5
0
0
0
Laajennettu oppisopimus
258
250
381
146,2
147,3
137,1
53
87
75
4 890
4 983
5 304
2 646,2
2 644,8
2 517,9
1 075
1 123
1 157
Kpedu yhteensä
Järjestämisluvan mukaisen koulutuksen opiskelijamäärät, opiskelijavuodet ja tutkinnot tutkintotyypeittäin Tutkintotyyppi
Opiskeljat 2020
Opiskelijat 2019
Opiskelijat 2018
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
Ammattitutkinto
734
729
855
318,6
298,8
272,2
210
193
237
Erikoisammattitutkinto
249
255
307
148,8
142,4
111,7
64
91
81
Ei tutkintoa
160
191
166
51,1
62,8
45,3
0
0
0
Perustutkinto
3 747
3 808
3 976
2 127,7
2 140,8
2 088,7
801
839
839
Kpedu yhteensä
4 890
4 983
5 304
2 646,2
2 644,8
2 517,9
1 075
1 123
1 157
9
TEOLLISUUS JA LOGISTIIKKA
T
eollisuus ja logistiikka -toimiala koostuu kone- ja tuotantotekniikka-, auto-, logistiikka-, laboratoriosekä prosessi- ja kaivosteollisuuden alasta. Toimialan opiskelijamäärien kehitys on näyttäytynyt varsin myönteisenä vuoden 2020 aikana ja osaajille riittänyt työelämässä kysyntää. Henkilöstön kokonaismäärä vähentyi hieman turvaalan siirryttyä keväällä liiketoiminnan toimialalle. Vuoden aikana tapahtunut etäopetuksen ja -ohjauksen sekä uusien opetusmenetelmien vahva käyttöönotto on tukenut laadukkaan opetuksen järjestämistä poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta. Nyt kertyneet kokemukset auttavat kehittämään entisestään monipuolisia ja opiskelijoita tukevia osaamisen hankkimisen mahdollisuuksia.
Oppimisympäristöt kehittyvät Logistiikka- ja autoalan uudistettavien oppimisympäristöjen suunnittelutyö on käynnistynyt vuonna 2020. Tavoitteena on siirtyä rakentamisvaiheeseen vuoden 2021 aikana. Liikkumisen teknologiat, joissa merkittävä osa on esimerkiksi sähköllä ja muilla uusilla voimalähdeteknologioilla, ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa. Oppimisympäristöjen uudistuminen tarjoaa mahdollisuuden vastata alan nopeaan kehitykseen ja siitä muodostuvaan uudentyyppiseen koulutustarpeeseen.
Myös kansainvälisyys on ottanut uusia askeleita kohti eri maiden oppilaitosten välistä tiivistä ja luontaista yhteistyötä. Kone- ja tuotantotekniikan alan yhteistyö hollantilaisen DRENTHE Collegen kanssa on alkanut uudella ”ForeignFriends”-toimintamallilla. Tavoitteena on virtuaalisen tutustumisen myötä siirtyä luontevaan saman alan opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisten liikkuvuuksien toteuttamiseen mahdollisesti vuoden 2021 aikana.
Projektitoiminta Teollisuus ja logistiikka -toimialalla on käynnistynyt alueellisesti ja valtakunnallisellakin tasolla merkittävä MineProhanke, jonka tavoitteena on laajentaa prosessiteollisuuden korkean tason kaivosalan osaamispohjaa ja siten luoda uusi kouluttajaverkosto. Hankkeessa toteutettavilla toimilla voidaan vastata entistä laadukkaammin kaivosalan tuleviin koulutuksellisiin haasteisiin. Auto- ja logistiikka-alalle on suunnitteilla kehittämishankkeita, jotka rakentuvat uusien, ympäristöystävällisten ja vähähiilisten tulevaisuuden liikkumisen teknologioiden ympärille.
Opettaja työelämässä ja ForeignFriends
10
Kone- ja tuotantotekniikan ala on kehittänyt edelleen koulutukselle tärkeää työelämäyhteistyötä. Alan opettaja on yhdessä vaihtuvan opiskelijaryhmän kanssa työskennellyt vuoden ajan laajasti tuotannon eri tehtävissä osana Ab A. Häggblom Oy:n konepajan tuotantoprosesseja. Tällä tavoin Kpedun opiskelijat ovat päässeet osaksi metallialan teollisuuden tuotantoprosesseja sekä saaneet aidon ja todellisen kosketuksen alan työelämään.
Petri Ahoniemi Toimialapäällikkö
Toimialan tunnusluvut Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
403,4
421,9
414,4
165
169
151
Autoalan perustutkinto
44,4
49,1
45,5
12
20
15
Kemianteollisuuden ammattitutkinto
0,0
0,4
17,1
0
3
13
Kone- ja metallialan perustutkinto
1,4
15,1
39,9
4
25
26
103,4
92,9
67,1
31
16
0
Koneistajan ammattitutkinto
0,0
0,0
0,1
0
0
1
Kuljetusalan ammattitutkinto
17,8
1,5
0,0
13
0
0
Laboratorioalan perustutkinto
34,1
33,7
29,8
13
13
8
Logistiikan perustutkinto
58,4
60,9
58,7
27
14
18
Teollisuus ja logistiikka-ala
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
Prosessiteollisuuden ammattitutkinto
24,9
4,2
0,0
1
0
0
Prosessiteollisuuden perustutkinto
110,3
97,4
99,4
45
56
36
Tuotantotekniikan ammattitutkinto
1,2
0,0
0,0
1
0
0
Turvallisuusalan ammattitutkinto*
2,5
14,6
3,5
7
3
0
Turvallisuusalan perustutkinto*
4,4
46,4
43,7
10
17
15
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto*
0,4
5,8
3,0
1
2
17
Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto
0,0
0,0
6,7
0
0
2
*) turvallisuusalan koulutukset toteutettiin alkuvuoden 2020 ajan teollisuus ja logistiikka-alalla ja sen jälkeen liiketoiminnan alalla
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Jatkoopiskelijat 2016
Autoalan perustutkinto
77,0 %
69,8 %
71,0 %
6,6 %
4,8 %
8,1 %
Kone- ja metallialan perustutkinto
77,6 %
70,8 %
64,1 %
4,0 %
8,5 %
7,8 %
Laboratorioalan perustutkinto
56,4 %
46,7 %
53,7 %
15,4 %
24,4 %
19,5 %
Logistiikan perustutkinto
89,1 %
82,3 %
83,1 %
0,0 %
0,0 %
1,7 %
Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto
94,1 %
90,6 %
88,2 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Prosessiteollisuuden perustutkinto
84,8 %
77,1 %
70,4 %
1,9 %
4,7 %
5,2 %
Turvallisuusalan perustutkinto
64,5 %
56,0 %
75,0 %
6,5 %
8,0 %
7,1 %
Kpedu yhteensä
73,1 %
67,2 %
63,3 %
7,2 %
9,9 %
10,7 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Työlliset 2015
Kemianteollisuuden ammattitutkinto
100,0 %
96,2 %
94,1 %
89,4 %
Kemianteollisuuden erikoisammattitutkinto
--
--
--
100,0 %
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto
88,9 %
--
--
--
Turvallisuusalan ammattitutkinto
90,9 %
88,2 %
85,7 %
82,8 %
Kpedu yhteensä
87,6 %
85,5 %
85,1 %
84,5 %
(lähde: Tilastokeskus)
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
11
KONE- JA METALLIALA
K
one- ja tuotantotekniikkaa on opiskellut vuoden 2020 aikana noin 200 opiskelijaa, joista suurin osa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa. Yhteishaussa alalle riitti hyvin hakijoita, joten syksyllä alkoi kolme uutta ryhmää aiemman kahden sijaan. Opiskelijoita on hakeutunut myös jatkuvan haun kautta entistä enemmän, ja yhä useamman opinnot etenevät oppisopimuksella. Alan tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä valmistuneille on ollut töitä hyvin tarjolla. Muutama opiskelija on suorittanut tuotantotekniikan ammattitutkinnon tai sen osia. Ala on järjestänyt myös metallialan täydennyskoulutuksia sekä työvoimakoulutuksena tutkinnon osia kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta. Metalliuralle-koulutus on mahdollistanut tutustumisen metallialalle. Ensimmäistä kertaa tutkinnon osan suorittamiseen johtava koulutus alkoi kokonaan etäopiskeluna. Etäopiskelu sujui opiskelijoiden ja opettajien mielestä hyvin. Työelämäyhteistyön ja oppimisympäristöjen kehittämiseen on panostettu edelleen. Henkilöstön edustajia on ollut mukana useassa metallialan kehittämishankkeessa. Opettaja työelämässä -hankkeeseen osallistui lehtori Jarkko Kröger, joka on ollut koko vuoden Ab A. Häggblom Oy:n konepajalla ohjaamassa Kpedun työssäoppijoita. Hanke on saanut hyvää palautetta opiskelijoilta ja yritykseltä, joten toivottavasti hanke saa jatkoa. Useista metallialan yrityksistä on käyty suorittamassa hitsaajan pätevyyskokeita. Centria-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat ovat olleet syksyn aikana opiskelemassa valmistustekniikkaa. Koneasentajakoulutukseen on rakennettu oppimisympäristöä ja hankittu monipuolinen koneasennuspenkki yhdessä prosessialan kanssa. Muutama uusi hitsauskone on korvannut vanhoja laitteita. Robotiikan opiskelu on ollut edelleen todella suosittua. Robottien lisäksi opiskelijat ovat ohjelmoineet ja käyttäneet cobottia. Askelia on otettu kansainväliseenkin suuntaan, kun
12
yhteistyö hollantilaisen metallialan oppilaitoksen DRENTHE Collegen käynnistyi. Toivottavasti sinne saadaan järjestettyä opettaja- ja opiskelijavaihtoa vuoden 2021 aikana. Opintoalan konepajassa on perinteisesti tehty koneiden, laitteiden ja erilaisten tuotteiden korjauksia sekä runsaasti asiakkaiden tilaamia tuotteita metsäperäkärryistä pihagrilleihin. Pitkäaikainen ohjaava ammattihenkilö Jarmo Luomanmäki eläköityi elokuun alussa.
HENKILÖSTÖ: ARTO ALAPIHA, lehtori, ins. (ylempi AMK), IWE THOMAS ISOAHO, lehtori, ins. (AMK), EWS JUHA JOKI, varastomies/ohjaava ammattihenkilö JARKKO KRÖGER, lehtori, ins. (ylempi AMK), IWE HEIKKI LUOMA, päätoiminen tuntiopettaja, teknikko JARMO LUOMANMÄKI, ohjaava ammattihenkilö, EWS, eläkkeelle 1.8. alkaen KARI MANNINEN, lehtori, ins. (ylempi AMK), EWS JUHO OJALA, lehtori, tutkintovastaava, ins. (ylempi AMK), IWE PASI PURONHAARA, ohjaava ammattihenkilö, ins. (AMK) STEFAN RÖNNKVIST, lehtori, ins. (ylempi AMK), EWS PASI SKANTSI, lehtori, ins. (AMK) VESA TARKKA, lehtori, ins. (ylempi AMK), IWSD
LOGISTIIKAN ALA
L
ogistiikan alalla opiskeli vuoden 2020 aikana 71 logistiikan perustutkinto- ja 17 kuljetusalan ammattitutkinto-opiskelijaa. Toukokuussa autonkuljettajaksi tai yhdistelmänajoneuvonkuljettajaksi valmistui 26 opiskelijaa. Logistiikan opiskelijat ovat suorittaneet kuljetustehtäviä yksityishenkilöille ja yrityksille. Merkittävässä roolissa ovat olleet Kpedun sisäiset kuljetukset, sillä yhteistyötä on tehty kone- ja metalli-, rakennus- ja pintakäsittelyalan sekä kiinteistö- ja ruokapalveluiden kanssa.
Kaksi ammattiin valmistunutta ryhmää ja hallittu digiloikka Korona toi haasteita alan henkilöstölle erityisesti siksi, että logistiikan perustutkintoon valmistui toukokuussa kaksi yhteishaun kautta aloittanutta ryhmää. Toisen kerran Kpedun kuljettajakoulutuksen historian aikana sisäänottoa oli lisätty kuljetusalan kasvaneen työvoimakysynnän vuoksi. Haasteet löysivät ratkaisunsa, joten yhdenkään opiskelijan valmistuminen ei jäänyt kiinni siitä, että opetusta ei olisi pystytty järjestämään vallinneissa poikkeusoloissa. Koronan vaikutuksen myötä digitalisaatio ja siihen perustuvat opetusteknologiat ottivat loikkia eteenpäin tullen nopeutetulla aikataululla osaksi logistiikan alan päivittäistä opiskelu- ja työarkea.
Jatkuva, monipuolinen työelämäyhteistyö – myös uusia avauksia Tammikuussa käynnistyneen uuden kuljetusalan ammattitutkintokoulutuksen henkilökuljetusten osaamisalalla aloitti 12 opiskelijaa, joista osan opiskelu alkoi oppisopimuksella. Toukokuussa starttasi yhteistyössä Osuvakoulutus Oy:n ja Pohjolan Matkan kanssa rekry-koulutus, jossa koulutettiin Kokkolan paikallisliikenteeseen uusia linja-autonkuljettajia. Tarve koulutukselle tuli Kokkolan kaupungin uudistettua paikallisliikenteen kokonaisuutena. Hyvin sujuneen yhteistyön myötä kaikki koulutukseen osallistuneet jatkoivat opiskeluaan oppisopimuksella tavoitteena suorittaa kuljetusalan ammattitutkinto henkilökuljetusten osaamisalalla. Huhtala Logistics Oy:n kanssa aloitettu yhteistyö oppisopimuskoulutuksen saralla on jatkunut ja uusia oppisopimuksia laadittu yhteistyön edetessä. Yksittäisiä oppisopimuksia on tehty myös muiden kuljetusyritysten kanssa. Alihankintayhteistyö Kuljetusliike H. Widjeskogin kanssa on jatkunut myös vuonna 2020. Yhteistyö on mahdollistanut opiskelijoille alan todellisten työtehtävien tekemisen ja aitojen asiakkaiden kohtaamisen. Pitkäaikainen yhteistyö keskeytyi koronan vuoksi keväällä, mutta jatkui jälleen elokuussa. Kpedun raskaan kaluston pesulinjasto on palvellut työpäivien aikana myös alueen kuljetusliikkeitä.
13
Logistiikan ala on tehnyt yhteistyötä Kpedu Kannuksen metsäalan koulutuksen kanssa. Logistiikan opettajat ovat toteuttaneet metsäkoneenkuljettajien ajokortti- ja ammattipätevyyden ajo-opetuksen sekä osan ammattipätevyyden koulutuksesta. Logistiikan opettajat ovat vastanneet myös maanrakennuskoneenkuljettajien ammattipätevyys- ja ajokorttikoulutuksesta.
Henkilöstön kouluttautuminen ja uudistettavien oppimisympäristöjen tilasuunnittelu Opettajat ovat ylläpitäneet osaamistaan osallistumalla Kpedun henkilökohtaistamisprosessiin sekä koulutus- ja oppisopimuksiin liittyviin koulutuksiin. Pasi Herronen ja Jussi Männistö ovat suorittaneet työn ohessa opintoja valmistuen insinööreiksi (ylempi AMK).
14
Auto- ja logistiikka-alan oppimisympäristöjen uudistamistyö on käynnistynyt lokakuusta lähtien. Molempien alojen henkilöstö on osallistunut alkuvaiheen suunnitteluun, jossa toimintoja ja layoutia on mietitty. Lisäksi on vierailtu muutaman koulutuksen järjestäjän luona tutustumassa niiden uusiin vastaaviin tilaratkaisuihin. Tavoitteena on saada aikaan ajanmukaiset, turvalliset ja toimivat sekä tulevaisuudenkin osaamistarpeet huomioivat uudistetut oppimisympäristöt.
HENKILÖSTÖ: MIKA HARJU, varastonhoitaja, ajoneuvoasentaja PASI HERRONEN, lehtori, ins. (ylempi AMK) KARI LUKKARILA, ohjaava erikoisammattihenkilö, autonhuoltaja JUSSI MÄNNISTÖ, lehtori, ins. (ylempi AMK) ARI-PEKKA NIITTYNIEMI, liikenneopettaja JANNE PERÄLAHTI, lehtori, ammattitutkintovastaava, liikenneopettajan eat RAMI PUUTIO, päätoiminen tuntiopettaja, liikenneopettajan eat MATTI TIIKKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, ins. MATTI VARPALUOMA, lehtori, perustutkintovastaava, ins. (ylempi AMK)
autoALA
V
uoden 2020 aikana autoalan perustutkinnossa ajoneuvoasentajaksi on ollut opiskelemassa 49 opiskelijaa. Ajoneuvoasentajia valmistui keväällä 12. Opiskelupäivät koostuvat teoriaopinnoista ja käytännön asiakastyötehtävistä työsalissa erilaisille ajoneuvoille. Teoriassa opittuja asioita sovelletaan käytäntöön asiakastöitä tekemällä. Ajoneuvojen huoltamista ja korjaamista tehdään opiskelun alusta lähtien. Perustöitä ovat ensimmäisenä vuonna mm. pesut ja vahaukset, katsastusta varten tehtävät kunnostukset ja huollot sekä rengastyöt. Toisena ja kolmantena vuonna edetään pikkuhiljaa osaamisen karttuessa vaativimpiin korjaus- ja huoltotöihin. Esimerkkeinä mainittakoon jakohihnan vaihto, moottorin/voimansiirron kunnostukset, sähkö-diagnostiikkavian haut. Opiskelijat suorittavat kolmantena opiskeluvuotena ajoneuvon ilmastointilaiteasentajan pätevyyden sekä hybridi- ja sähköautojen huoltojen ja korjauksien lisääntyessä vaadittavan autoalan sähkötyöturvallisuus SFS 6002 -kokeen. Koronan vuoksi keväällä siirryttiin etäopetukseen, mikä toi haastetta opiskelijoille ja autoalan opetukseen, jossa tehdään konkreettisesti käsillä töitä. Autoalan tiloissa toteutettiin yhteistyössä tammi-helmikuussa Diagno Finland Oy:n pitämiä ajoneuvotekniikan järjestelmäkursseja korjaamohenkilöille. Myös autoalan opettajia oli mukana näillä kursseilla. Autoalan opettajia on vuoden aikana osallistunut muihinkin koulutuksiin etäyhteyksien välityksellä. Autoalan uusien oppimisympäristöjen suunnittelu on alkanut. Vuoden 2021 aikana on tarkoitus aloittaa rakentaminen nykyiselle paikalle.
HENKILÖSTÖ: MIKA HARJU, varastonhoitaja, ajoneuvoasentaja PASI HERRONEN, lehtori, tutkintovastaava, ins. (ylempi AMK) JAAKKO HUHTALA, määräaikainen sijainen, ins. MARKUS ISOHANNI, päätoiminen tuntiopettaja, ins. KARI LUKKARILA, ohjaava erikoisammattihenkilö, autonhuoltaja MATTI TIIKKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, ins. MATTI VARPALUOMA, lehtori, ins. (ylempi AMK)
15
LABORATORIOALA
K
oronaepidemian vuoksi opetusta on toteutettu keväällä etäopetuksena tai opiskelijat ovat olleet työpaikoilla oppimassa. Lähiopetuksessa oli muutamia valmistuvia opiskelijoita ja erityisen tuen tarvetta vaativia opiskelijoita. Syksyllä laboratorio-opetusta, luokkaopetusta ja etäopetusta on vuoroteltu eri ryhmien kesken turvavälien toteutumiseksi.
Ensimmäisen vuoden aikuisopiskelijat Jessika Ahvenkoski ja Teemu Hietaharju olivat kahdeksan viikkoa oppimassa elintarvikeyritysten laboratorioissa Espanjan Reussissa. Kaksikko pääsi kokemaan liikkuvuusjaksonsa aikana myös kulttuurielämyksiä.
Oppisopimuksia ennätysmäärä kesällä
Erilaisten laboratoriotyövälineiden ja laitteistojen käytöllä on opiskelijoiden harjoitustöissä tärkeä merkitys oppimismielessä. Oppimisympäristöön hankittiin kaksi uutta titrauslaitteistoa. UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaareen laboratoriosta saatiin lahjoituksena sokerien määritykseen tarkoitettu käytetty ionikromatografi sekä CABB Oy:ltä käytetty spektrofotometri ja muuta välineistöä.
Peräti viidellätoista laboratorioalan opiskelijalla oli oppisopimus kesäjaksolla, jonka aikana he suorittivat yhteensä 20 näyttöä. Kolmelle opiskelijalla oppisopimusta jatkettiin vielä syksyllä.
Työelämäyhteyksiä ja kansainvälisyyttä Uusia työelämäyhteyksiä on solmittu vuoden 2020 aikana mm. ruostumattomia teräsputkia prosessiteollisuudelle valmistavan OSTP Finland Oy:n Pietarsaaren tehtaiden laboratorion sekä Vaasassa sijaitsevan asbesti- ja haitta-aineanalyysejä tekevän bestLab Oy:n kanssa. Opettaja Mia Pirttimaa oli neljän viikon työelämäjaksolla CABB Oy:n laboratoriossa tammikuussa. Opiskelijoita osallistui lehtori Hannele Puumalan johdolla Työturvallisuuskeskuksen koordinoimaan Turvallisuuskumppani-hankkeen maaliskuussa järjestämään tilaisuuteen, jossa jaettiin hyviä työturvallisuuskäytänteitä. Mukana oli myös Kemianteollisuus ry:n ja paikallisten yritysten edustajia.
16
Välinehankintoja ja laitelahjoituksia
Jatkuva haku suosittu Suurin osa Amm20sLab-luokan opiskelijoista on valittu jatkuvan haun kautta. Uusia opiskelijoita otetaan myös kesken opintovuoden. Laboratorioalalla toteutettava käytännönläheinen opetus mahdollistaa opintojen etenemisen yksilöllisesti ja joustavasti.
HENKILÖSTÖ: MIA PIRTTIMAA, päätoiminen tuntiopettaja, FM HANNELE PUUMALA, lehtori, tutkintovastaava, ins. (AMK) prosessitekniikka
PROSESSITEOLLISUUS
P
rosessialan toimintavuotta 2020 on värittänyt koronan lisäämä etäopetus, nopeasti käyttöön otetut käytänteet osaamisen hankkimiseen ja arvioimiseen koronarajoitukset huomioiden sekä MinePro-hankkeen alkaminen.
Yhteishaku ja jatkuva haku, työvoima- ja monimuotokoulutus sekä ammattitutkinto Maaliskuun puolivälissä koronarajoitustoimien vuoksi kaikkien polkujen opiskelijat siirtyivät nopealla aikataululla täydelliseen etäopetukseen. It’s Learning ja Teams-luennot omaksuttiin hyvin opiskelun uudeksi normiksi. Opinnot ovat edenneet suurimmalla osalla täysin suunnitelmien mukaisesti. Myös työvoimakoulutus alkoi huhtikuussa poikkeuksellisin järjestelyin kokonaan etäopetuksena. Opiskelijat pääsivät aloittamaan keväällä työelämässä oppimisen suunnitellusti – vaikkakin poikkeuksellisin turvatoimin. Prosessialalle solmittiin toukokuussa yli 40 kesäoppisopimusta. Opiskelijoiden ohjaus ja osaamisen arviointi suoritettiin pääsääntöisesti etäyhteyden välityksellä, kun Kokkolan Suurteollisuusalueen (KIP) tiukat koronarajoitukset estivät opettajien saapumisen tehdasalueelle. Syysopintokaudella siirryttiin ns. hybridimalliin, jossa osa viikosta opiskeltiin etänä ja osa lähiopetuksessa. Tämä malli mahdollisti käytännön laboratoriotöiden toteuttamisen ja suojaetäisyyksien säilymisen oppitunneilla. Vuoden aikana prosessiteollisuuden ammattitutkintoa oppisopimuksella on opiskellut Rani Plastilla ja KIP:n alueella yhteensä 31 opiskelijaa.
Yhteistyötapaamisia ja -tilaisuuksia Alkuvuodesta opiskelijaryhmät vierailivat mm. BillerudKorsnäs Finland Oy:n Pietarsaaren sellu- ja paperitehtaalla sekä CABB Chemicals Kokkolan tehtaalla. Maaliskuun alussa työelämäkumppaneille järjestetyssä yhteistyötilaisuudessa keskusteltiin koulutusten sisällöistä sekä kehitettiin koulutus- ja oppisopimusten käytänteitä suurteollisuudessa. Marraskuussa osallistuttiin Kokkola Material Week -tapahtumaan, joka järjestettiin täysin virtuaalisena englanninkielisenä seminaarina. Tapahtumaan liittyvässä GeoKokkolapäivässä kuultiin myös Teemu Mäkisen puheenvuoro aiheesta ”MinePro project to promote battery cluster and mineral processing education”.
Opettajakaksikko työelämäjaksoilla Eeva-Maija Kiiskilä oli keväällä CABB Chemicalsilla neljä viikkoa syventäen orgaanisen kemian prosessien tuntemustaan käytännön työtä tekemällä. Ilkka Timosaari perehtyi työelämäjaksollaan toukokuussa vedenpuhdistukseen ja jakeluun KVTVesihuolto Oy Kaustisella.
MinePro-projekti ja kaivosala Yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa valmisteltu MinePro-projekti starttasi syyskuun alussa. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Sanna Tuukkanen. Projektityöntekijöitä ovat Teemu Mäkinen, Maria Luomala ja Robert Gyllenberg. Hankkeen tavoitteena on Kpedun ja Centrian prosessitekniikan koulutuksen sisällöllinen kehittäminen, koulutustarjonnan laajentaminen tulevaisuuden työvoiman kasvua varten, alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen koulutuksen kehittämiseksi sekä alan tunnettuuden ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Helmikuussa Boliden Kevitsa Mining Oy:n rikastamolla Sodankylässä saatiin päätökseen syksyllä 2018 alkanut 34 henkilön prosessiteollisuuden ammattitutkintokoulutus oppisopimuksena yhteistyössä Lapin koulutuskeskus Redun kanssa. Huhti-toukokuussa järjestettiin rikastuksesta viikon mittainen verkkokoulutus, johon osallistui pääasiassa Redun kaivosalan opiskelijoita ja opettajia sekä Boliden Kevitsa Mining Oy:n edustajia. Marraskuussa pidettiin asiantuntijaluento Vuorimiesyhdistyksen prosessi- ja rikastusjaoston järjestämässä webinaarisarjassa.
HENKILÖSTÖ: ROBERT GYLLENBERG, päätoiminen tuntiopettaja, DI JOUKO KESKI-OJA, lehtori, ins. prosessitekniikka EEVA-MAIJA KIISKILÄ, lehtori, ins. (AMK) prosessitekniikka MARIA LUOMALA, päätoiminen tuntiopettaja, ins. (AMK) kemiantekniikka TEEMU MÄKINEN, lehtori, tutkintovastaava, DI JUSSI ROUSU, päätoiminen tuntiopettaja, ins. prosessitekniikka ILKKA TIMOSAARI, lehtori, ins. prosessitekniikka SANNA TUUKKANEN, lehtori, tutkintovastaava, FM kemia, ins. (AMK) prosessitekniikka
17
RAKENNUSALAT
T
oimialaan kuuluvat sähkö- ja automaatioala, rakennusala, puuala, pintakäsittelyala, talotekniikka, kiinteistöpalveluala ja maarakennuskoneenkuljettaja-ala. Kevään covid-19-virus keskeytti lähiopetuksen käytännössä kokonaan. Pikaisesti siirryttiin etäopetukseen käyttäen erilaisia digitalisia oppimisympäristöjä ja menetelmiä mm. Teams-, Panopto-, ThingLink- ja itsLearning-alustoja. Hetimmiten, kun lähiopetus jatkui syksyllä, rakennusala ryhtyi urakoimaan paritalotyömaata sisältä ja ulkoa. Maarakennusalan opiskelijat tarttuivat innolla ulkotöihin. Tavoitteena on saada taloprojekti myyntiin alkuvuodesta 2021. Rakennus- ja pintakäsittelyalalla sekä talotekniikassa on jatkettu toiminnan kehittämistä hyödyntämällä leanin 5S-menetelmää. Itseauditointikierroksilla on osallistettu opiskelijoita ja opettajia jatkuvaan opetustoiminnan kehittämiseen sekä opeteltu yhteisöllistä haasteiden ratkaisua.
18
Loppusyksystä alkoivat kaikkien opintoalojen riskienkartoitukset ja arvioinnit. Toimialan tyhy-iltapäivä järjestettiin marraskuussa Kokkolan uudessa padel-hallissa, jossa päästiin tutustumaan tämän uuden palloilulajin saloihin.
Tom Bjon Toimialapäällikkö
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot Rakennusalat Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
338,2
319,2
312,4
110
119
128
0,0
0,0
1,0
0
0
0
Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
0,0
1,6
15,9
0
6
11
Pintakäsittelyalan perustutkinto
36,1
40,7
35,4
13
14
18
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
1,1
0,0
0,0
0
0
0
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto
2,7
0,2
0,7
0
1
0
Puualan perustutkinto
1,9
10,2
19,4
4
7
7
Puuteollisuuden perustutkinto
28,3
16,0
3,3
6
0
0
Rakennusalan perustutkinto
115,4
101,0
96,2
33
36
40
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
102,8
52,4
88,5
32
0
31
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
0,0
45,2
1,1
0
25
0
Talonrakennusalan ammattitutkinto
1,7
1,6
0,6
1
0
0
Talotekniikan perustutkinto
48,2
50,3
50,4
21
30
21
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Jatkoopiskelijat 2016
Pintakäsittelyalan perustutkinto
56,7 %
47,4 %
43,1 %
10,0 %
7,0 %
8,6 %
Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
80,0 %
54,0 %
54,1 %
2,9 %
10,0 %
21,6 %
Puualan perustutkinto
63,5 %
52,7 %
51,9 %
3,8 %
7,3 %
3,7 %
Rakennusalan perustutkinto
75,0 %
64,4 %
61,2 %
5,5 %
10,4 %
12,4 %
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
60,5 %
53,0 %
48,2 %
16,9 %
23,1 %
24,5 %
Talotekniikan perustutkinto
64,9 %
68,5 %
66,2 %
9,1 %
9,6 %
10,3 %
Kpedu yhteensä
73,1 %
67,2 %
63,3 %
7,2 %
9,9 %
10,7 %
(lähde: Tilastokeskus)
19
Puuala
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston puuteollisuuden perustutkinnon koulutusohjelma antaa laaja-alaiset perusvalmiudet toimia erilaisissa työtehtävissä puusepänteollisuuden ja puurakenneteollisuuden toimintaympäristöissä. Puualasta kiinnostuneita opiskelijoita otettiin jatkuvan haun kautta useita läpi vuoden. Jatkuva haku, joka mahdollistaa muidenkin kuin peruskoulun suorittaneiden pääsyn, osoittautui suosituksi ja hyväksi väyläksi puualan opintojen ja monipuolisten ammattialojen piiriin. Loppuvuonna puualaa on opiskellut joko oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuksella reilut 40 opiskelijaa. Puualan koulutuksessa pääpaino on erilaisten ja eriasteisten harjoitustöiden tekemisessä oppilaitoksen työsalissa, työpaikoilla ja oppilaitoksen omakotityömailla. Opiskelijoiden harjoitustöiden vaativuustaso ja luonne riippuu siitä, missä vaiheessa opiskelijan oppiminen on, ja mitä tutkinnon osaa on suorittamassa. Vuonna 2020 osa opiskelijoista pääsi asentamaan aiempien vuosikurssilaisten valmistamia kiintokalusteita Talonpojankadun paritaloihin. Muutama opiskelijoista osallistui myös paritaloihin sisältyvien kierreportaiden valmistamiseen ja asentamiseen. Puualan oppimisympäristöihin hankittiin kesällä uusi purunpoistolaitteisto, joka paransi ilmanlaatua huomattavasti sekä siten myös työviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kolme vuotta käytössä ollut CNC-työstökeskus vaihtui pari
20
astetta tehokkaampaan ja modernimpaan mahdollistaen kappaleiden kuten esim. erilaisten aalto- ja pallopintojen työstämisen viisiakselisesti. Oppimisympäristöjä järjesteltiin ja järkeistettiin loppuvuodesta uusiksi siten, että saatiin lisää kokoonpano- ja työskentelytilaa. Puusepän ja teollisuuspuurakentajan työtehtäviin voi sisältyä esimerkiksi kalusteiden valmistusta ja asennusta, sisustus- ja sisärakentamisen puutöitä, CNC-koneiden ohjelmointia ja käyttöä, puutaloelementtien varustelua ja valmistustöitä tai venesisustamiseen liittyviä eri työvaiheita. Puuta tavalla tai toisella jalostavia yrityksiä, jotka myös tarvitsevat uusia motivoituneita työntekijöitä, löytyy KeskiPohjanmaan alueelta runsaasti. Siksi voidaankin perustellusti todeta, että puusta on todella moneksi ja puualan osaajiksi valmistuneille riittää töitä jatkossakin. Kpedun opiskelija Iiro Hiltula osallistui alkuvuonna Kalajoella järjestettyyn Taitaja2020-semifinaaliin sijoittuen huonekalupuuseppälajissa kolmanneksi.
HENKILÖSTÖ: MATTI MARK, päätoiminen tuntiopettaja, puuinsinööri (ylempi AMK) ARTO MÄENPÄÄ, lehtori, tutkintovastaava, artenomi (AMK) MARKUS VIITALA, ohjaava ammattihenkilö, teknikko
rakennusALA
Digiosaamisen alueella jatkettiin Itslearning-oppimisympäristön käyttöönottoa. Itslearningia ja muita digitaalisia oppimisympäristöjä, kuten Teams, Forms, OneNote ja ThingLink, hyödynnettiin kevään etäopetuksessa. Video for Education -hankkeesta saatiin hyviä kokemuksia työpaikalla tapahtuvan oppimisen dokumentoinnista ja opetuksen ohjauksesta. Panopton käyttöä lisättiin kevään etäopetusjakson aikana työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa työssäoppimisen ja näyttöjen osalta jatkettiin aktiivisesti. Työssäoppimispaikkoja oli opiskelijoille hyvin tarjolla.
HENKILÖSTÖ: MATTS ASPVIK, päätoiminen tuntiopettaja, talonrakentaja, nuoriso-ohjaaja, JET PEKKA HUUSKONEN, lehtori, rakennusmestari TOMI ISO-KUNGAS, lehtori, tutkintovastaava, insinööri (ylempi AMK) JOUNI JÄNKÄ, ohjaava ammattihenkilö, maarakennusalan at, 5.10. alkaen SEPPO KORKIAKANGAS, päätoiminen tuntiopettaja, rakennusalan eat ILKKA KYLMÄMAA, lehtori, insinööri JUKKA NIKKARIKOSKI, päätoiminen tuntiopettaja, diplomi-insinööri SIMO-PEKKA LEHTIMÄKI, päätoiminen tuntiopettaja, ins. (ylempi AMK), virkavapaalla UWE SCHULZ, ohjaava ammattihenkilö, talonrakennusalan eat
Kuvat Jukka Nikkarikoski
R
akennusala jatkoi vuoden 2020 aikana opiskelijatyönä tehtävien paritalojen rakentamista Talonpojankadun varrella. Paritalojen rakentaminen on saatu loppusuoralle, ja kohteita päästään pian myymään. Ammattikampuksen alueella toteutettiin opiskelijatyönä myös Kpedun kiinteistö- ja ruokapalveluilta saatuja työtilauksia kuten esimerkiksi mopoparkin perustukset betonielementteinä. Pietarsaaren toimipaikassa rakennettiin minitaloja, jotka myytiin asiakkaille. Perhon toimipaikassa järjestettiin koulutusta talonrakennusalan tutkinnon osista työvoimapoliittisena koulutuksena. Opetusta toteutettiin laajasti työvaltaisena opetuksena. Ammattiosaamisen näyttöjä suoritettiin koulutus- ja oppisopimuksella enenevässä määrin. Rakennusalan uusissa opetustiloissa Ammattikampuksella tehtiin opiskelijatyönä pihavajoja, leikkimökkejä, roskakatoksia ja laavuja.
21
KIINTEISTÖPALVELUALA
O
pintovuosi alkoi vuoden 2020 alussa yhdessä Kpedun talotekniikan alan kanssa. Syksyllä saatiin kiinteistöpalvelualalle uusi opettaja. Sitä ennen opetusvastuu jakautui useamman talotekniikan opettajan kesken. Uuden opettajan myötä kiinteistöpalvelualan opetusta on kehitetty jatkuvasti. Opiskelijoiden joustavat opintopolut ja aikaisempi osaaminen on huomioitu.
Valtaosa kiinteistöpalvelualan opiskelijoista on hankkimassa osaamista joko koulutus- tai oppisopimuksella. Perustutkintoa suorittavat ovat olleet joko Kpedun kiinteistöpalvelujen kiinteistöhoitajien opissa tai työssäoppimassa paikallisissa yrityksissä. Kiinteistöpalveluala on kehittämässä yhteistyötä paikallisten alan yritysten kanssa. Kiinteistöpalvelualan opiskelijat ovat osallistuneet tuotekoulutuspäiviin pääosin Kpedun talotekniikan opiskelijoiden kanssa. Esim. Wurth Oy järjesti opiskelijoille palokatko- ja turvavaljaiden käyttökoulutuksen. Edellä mainittuihin koulutuksiin osallistunut opiskelija ymmärtää paremmin palosuojattujen putkien seinäläpivientien merkityksen ja miten työskennellään oikeaoppisesti käyttäen turvavaljaita. Työturvallisuus-, tulityö- ja hätäensiapukurssit toteutettiin yhdessä talotekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa.
HENKILÖSTÖ: MARTIN KANKKONEN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (AMK)
22
MAARAKENNUS
ajankohtaan osuneet maarakennuskoneenkuljettajien opintoihin kuuluvat ajo-opetukset tapahtuivat joustavasti kuten EU-direktiivin edellyttämät ammattipätevyyteen liittyvät teoriaopinnotkin. Maarakennuksen yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa lisääntyi syyspuolella henkilöstöresurssien lisääntyessä ja koronapandemian niin salliessa. Yhteistyö Kpedun kiinteistöpalvelujen kanssa tiivistyi. Hankittavan konekaluston kun on sovelluttava kaikkien toimijoiden käytettäväksi ympärivuotisesti.
Kuvat Jouni Jänkä
M
aarakennuskoneenkuljettajien ammatillisten opintojen alkuun suunnitellut toimenpiteet jouduttiin koronapandemian vuoksi järjestelemään uusiksi maaliskuussa. Opetus siirtyi etäopetukseen, ja vain harva pääsi yrityksiin työssäoppimisen jaksolle. Kevät sujui kuitenkin onnistuneesti, sillä kaikki aloittaneet jatkoivat opintojaan syksyllä. Opiskelijoiden syksy alkoi työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksolla, johon osallistui kiitettävän moni ryhmästä. Ne, jotka eivät päässeet työssäoppimaan yrityksiin, jatkoivat pääosin aiemmin hankitun konekaluston huoltotoimenpiteitä. Maarakennus sai syksyllä lisähenkilöstöä, jolloin ryhmä pääsi todelliseen opiskeluun liittyvään todelliseen työntouhuun aiempaa paremmin kiinni. Ensimmäisinä toimenpiteinä olivat Kpedun Talonpojankadun talotyömaan piha- ja liikennealueen saattaminen valmiiksi keväällä tapahtuvaa asfaltointia varten sekä viheralueiden viimeistely kevätkukintaa ennakoiden. Samanaikaisesti alkoi Kpedun logistiikan ja maarakennuksen oman oppimisympäristön puustonraivaus Kpedu Kannuksen toimipaikan metsäalan avustuksella. Sen jälkeen käynnistyivät pengeralueen maantäyttötyöt yhteistyössä logistiikan konekaluston ja alan opiskelijoiden kanssa. Samaan
HENKILÖSTÖ: JOUNI JÄNKÄ, ohjaava ammattihenkilö, maarakennusalan at, 5.10. alkaen ILKKA KYLMÄMAA, lehtori, insinööri (yhdyskuntatekniikka), vastuuohjaaja 16.3. alkaen ARI-PEKKA NIITTYNIEMI, liikenneopettaja JANNE PERÄLÄHTI, lehtori, liikenneopettajan eat RAMI PUUTIO, päätoiminen tuntiopettaja, liikenneopettajan eat MATTI TIIKKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri
23
Pintakäsittelyala
P
intakäsittelyalan opintojen aikana opiskelijoille tulevat tutuiksi tapetointi-, tasoite-, ruiskumaalaus-, julkisivumaalaus- ja lattianpäällysteiden asennustyöt sekä maalaustyöt käsityövälineillä, materiaalien tuntemus ja kestävän kehityksen periaatteet. Pintakäsittelyala on opiskellut viimeiset pari vuotta uudessa oppimisympäristössä, jossa tilat ovat valoisat ja ilmavat. Työsalien siisteyteen on kiinnitetty huomiota lean-ajattelun mukaisesti, sillä puhtaassa ympäristössä on mieluisaa työskennellä. Uudessa ja toimivassa ruiskumaalauskammiossa on hyvä harjoitella ruiskumaalausta. Kammioon sisältyy oleellisena osana esikäsittelytila, jossa pystytään hallitsemaan syntyviä pölyhaittoja. Ammattiopiston kiinteistöt tarjoavat opiskelijoille työmaita, joissa saa tehdä turvallisessa ympäristössä monipuolisia käytännön työtehtäviä. Maalarit tekevät hyvää yhteistyötä eri opintoalojen kanssa. Tällöin pystytään hyödyntämään tehokkaasti muiden osaamista ja siten palvelemaan ulkopuolisia asiakkaita paremmin. Saneerauskohteissa tulee vastaan erilaisia haasteita, joten opiskelijoiden on osattava tehdä kompromisseja ja soveltaa oppimistaan. Työ voi käsittää koko omakotitalon tai kohteena voi olla vain muutama huone, josta otetaan esim. vanhaa tapettia pois, tehdään uudet pohjat, maalataan tai tapetoidaan. Lopputulokseen tyytyväiset asiakkaat antavat hyvän mielen työn tehneille opiskelijoillekin. Maalarin ammatti on asiakaspalvelua, joten toisten ihmisten huomioon ottaminen ja asiakaspalvelutaidot kuuluvat hyvän maalarin perustaitoihin.
HENKILÖSTÖ: PEKKA HIRVIKOSKI, ohjaava ammattihenkilö, maalari JARI PIISPANEN, lehtori, tutkintovastaava, teknikko HEIKKI TUMMINKI, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (AMK)
24
Maalari ei saa pelätä korkeita paikkoja, sillä työskentely telineillä ja henkilönostimessa on olennainen osa maalarin työtä. Kpedun opiskelijatyönä rakentamissa taloissa opiskelijat ovat päässeet kokeilemaan korkealla työskentelyä. Maalarin ammatti on pitkälle käsityötä, ja työn tuloksen näkee heti. Työhön kuuluu perinteisesti rakennusten ulko- ja sisäpintojen sekä eri rakennusosien maalausta pohjatöineen. Maalarin pitää olla oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, täsmällinen ja tuntea alan laatumääräykset. Maalarina pääsee työskentelemään vaihtelevissa työolosuhteissa ja työtehtävissä, yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa rakennustyömaalla. Maalari työskentelee esim. rakennusmaalaus- tai rakennusliikkeessä, lattianpäällystealan yrityksessä tai huonekalutehtaissa. Maalari voi toimia myös itsenäisenä yrittäjänä.
Talotekniikka
O
pintovuosi alkoi kolmen ryhmän vahvuudella, ja oppisopimuksella opiskelevia oli muutama. Syksyllä uusia putkiasentajaopiskelijoita tuli reilut 20. Vuoden edetessä opinnot aloittivat myös jatkuvan haun kautta tulleita opiskelijoita. Talotekniikan opiskelijoita on Keski-Pohjanmaan urheiluakatemian kirjoilla seuraavissa lajeissa: jalkapallo, salibandy, jääkiekko ja painonnosto. Opiskelun ja tavoitteellisen urheilun yhdistäminen on lisääntynyt talotekniikan opiskelijoilla. Alan koulutusta toteutettiin kuluneen vuoden 2020 aikana aiempaa työelämälähtöisemmin. Työssäoppimista ja joustavia opintopolkuja oli jokaisella vuosikurssilla. Tavanomaisesti on opiskeltu enemmän oppilaitosmiljöössä ensimmäisen vuoden perusopintoja ja -työmenetelmiä, jotta valmiudet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen olisivat siten paremmat. Jatkoluokilla on tullut sitten enenevissä määrin työssäoppimista. Koulutuspalveluja tarjottiin myös talousalueen yrityksille ja TE-keskukselle. Keväällä ja syksyllä toteutettiin pienkylmälaitteiden ja lämpöpumppujen asennuskoulutusta, joka antaa valmiuksia alle kolmen kg:n täytösmäärän kylmäainetta sisältävien laitteiden asennukseen ja huoltoon. Näihin koulutuksiin osallistui myös talotekniikan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Kpedu rakennuttaa pientaloja opiskelijatyönä. Talonpojankadulle on valmistumassa kaksi paritaloa, joissa tehtiin lvi-
asennustyötä vuodenvaihteeseen saakka. Talotekniikka on tehnyt ns. asiakastöitä jossain määrin. Kuten esim. yksityisille asiakkaille pienimuotoisia korjaustöitä ja lämpöpumppujen asennuksia sekä Kpedun tilapalveluille saneeraus- ja modernisointityötä Ammattikampuksen eri kiinteistöissä. Mainittakoon myös erilaiset ilmanvaihdon ja vesimäärien mittaustyöt. Geberit Oy järjesti talotekniikan opiskelijoille tuotekoulutuspäivän liittyen wc-laitteiden huoltoon ja puristustyökoneen käyttöön. Wurth Oy piti opiskelijoille turvavaljaiden käyttökoulutuksen. Rakennusliiton edustaja kävi kertomassa opiskelijoille rakennusalan työsuhdeasioista. Opiskelijat ovat osallistuneet hätäensiapu-, työturvakortti- ja tulityökorttikoulutuksiin. Talotekniikka osallistui myös erilaisiin koulutuksen markkinointitapahtumiin kuten ”Tulevaisuuden osaajaksi” -koulutusmessuille, jotka vuonna 2020 toteutuivat pääosin virtuaalisesti.
HENKILÖSTÖ: HÅKAN BLOMQVIST, ohjaava ammattihenkilö, putkiasentaja MARTIN KANKKONEN, päätoiminen tuntiopettaja (talotekniikka/ kiinteistönhoito), insinööri (AMK) KIMMO NYKÄNEN, lehtori, tutkintovastaava, insinööri MARKO KUPILA, päätoiminen tuntiopettaja, KTK, talotekniikan eat
25
SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOALA
S
yksystä 2019 lähtien sähkö- ja automaatioala on toiminut uusissa oppimisympäristöissä Talonpojankatu 8B:ssä. Perusopetustoiminta on jatkunut normaalisti työssäoppimisineen ja näyttöineen. Uusi opetussuunnitelma tuli voimaan syksyllä 2020. Vuoden aikana opiskelijoille on tehty henkilökohtaisia opintosuunnitelmia ja erilaisia opintopolkuja. Opiskelijat ovat olleet edellisvuosien tapaan tekemässä sähköasennuksia Kpedun omakotitalotyömailla. Työt ovat vaativia ja nykyaikaisten omakotitalojen vaatimusten mukaisia, mutta siten opiskelijat ovat saaneet tuntumaa oikeisiin töihin jo opiskeluaikana. Talotyömailla opiskelijoiden ohjauksesta on vastannut Risto Palin. Talon saattaminen valmiiksi määräaikaan mennessä on vaatinut ulkopuolisen urakoitsijan apua sähköasennuksissa. Lokakuussa sähkötiimiin liittyi ammattimies Kalle Järvenpää, joka auttaa opetuksessa sekä uusien laitteiden ja tilojen kuntoon laittamisessa. Tarja Herronen ja Hannu Hotakainen ovat järjestäneet tukiopetusta opiskelijoille. Kari Kalliokoski osallistui Kpedu Rekry -hankkeeseen. Pasi Kleimola on ollut mukana kehittämässä sähkö- ja automaatioalan markkinointia videoiden ja kuvien avulla. Markkinointivideoiden tekeminen opiskelijoista, oppimisympäristöistä ja laitteista jatkuu vuoden 2021 aikana. Sähkö- ja automaatioala hankki vuoden 2020 aikana uusia laitteita. Uusien tilojen ja laitteistojen yhteen sovittamista toimivaksi kokonaisuudeksi on myös tehty. Henkilöstö on saanut käyttökoulutuksia laitteistoille.
26
Uusi opetussuunnitelma on muuttanut opintoja, asennustiloja ja laitteiden uusimista. Suurin muutos on se, että ammatilliset valinnaiset ovat nyt 70 opintopistettä. Tarkoitus on vuoden 2021 aikana kehittää asennustiloja ja laitteita vastaamaan uuden OPS:n vaatimuksia. Vuoden 2021 investointilistalla ovat uusiutuvien energiamuotojen opetuslaitteistot. Suunnitelmissa on hankkia myös aurinko- ja tuulienergian opetuslaitteistot. Riku Kalliokoski ja Matias Mehtälä (lajina automaatioasennus) sekä Jasper Tiala ja Valtteri Hietala (lajina kappaletavaraautomaatio) selviytyivät Taitaja2020-semifinaaleista finaaliin, mutta koronan takia Jyväskylän finaalitapahtuma jäi toukokuussa toteutumatta. Koronan vuoksi sähkö- ja automaatioalan opiskelijoita ei ollut vuonna 2020 suorittamassa työssäoppimisjaksoja ulkomailla. Korona perui myös perinteisen valtakunnallisen Ammatikka-matematiikkakilpailun, jossa alan opiskelijat ovat menestyneet usein hyvin.
HENKILÖSTÖ: TARJA HERRONEN, lehtori, insinööri (AMK) HANNU HOTAKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, mekaanikko (elektroniikka) KALLE JÄRVENPÄÄ, ohjaava ammattihenkilö, sähkö- ja automaatioasentaja KARI KALLIOKOSKI, lehtori, insinööri (ylempi AMK) PASI KLEIMOLA, lehtori, diplomi-insinööri RISTO PALIN, lehtori, insinööri (AMK) MARKO PÄIVERÖINEN, lehtori, tutkintovastaava, insinööri (ylempi AMK) VELI-PEKKA SUOMINEN, sähköalan varastomies, tietotekniikka-asentaja
kuvia vuoden 2020 ajalta
27
liiketoiminnan ala
L
iiketoiminnan toimialalla opiskeli vuoden 2020 aikana noin 650 opiskelijaa, joista suurin osa liiketoiminnan perustutkinnossa. Toinen suuri tutkinto oli johtamisen tutkinnot, joissa opiskeli noin 150 tutkinto-opiskelijaa. Vakituisia opettajia oli keskimäärin 20 mukaan lukien yksi ammatillinen erityisopettaja. Liiketoiminnan toimialalla toteutettiin pääasiallisesti tutkintokoulutuksia liiketoiminnan perus- ja ammattitutkinnossa, lähiesimiestyön ammattitutkinnossa sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa. Marraskuussa 2020 saatiin liiketoiminnan erikoisammattitutkinnon järjestämisoikeus. Keväällä 2020 turvallisuusala liittyi osaksi liiketoiminnan toimialaa. Turvallisuusalalla toteutettiin turvallisuusalan perus- ja ammattitutkintoa sekä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoa. Tekstiili- ja muotialan perustutkinnon järjestäminen lakkautettiin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hallituksen päätöksellä keväällä 2020. Alkuvuoden ajan tekstiili- ja muotialan opetus tapahtui Kokkotyö-säätiön tiloissa Kaarlelankadulla. Liiketoiminnan alan tutkintoihin on ollut mahdollista hakeutua myös jatkuvan haun kautta. Jatkuvan haun opiskelijoita voitiin poluttaa tutkintoihin miltei läpi vuoden. Siten opiskelija pystyi aloittamaan opintonsa itselle sopivalla aikataululla ja sopivassa tutkinnossa. Työelämäyhteistyö on jatkunut tiiviinä. Noin 40 % - 90 % opiskelijoiden osaamisen hankkimisesta on tapahtunut työelämän aidoissa työtehtävissä riippuen tutkinnosta. Perustutkintokoulutuksissa työpaikalla tapahtuva oppiminen on luonnollisesti pienempää eli noin 40 % - 60 % kokonaisuudesta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa oppiminen tapahtuu pääosin työelämässä. Myös osaamisen näyttäminen on osoitettu työelämässä. Useissa työelämäprojekteissa opintoja on tehty yrit-
28
täjyyspainotteisella tavalla. Räätälöityjä yrityskohtaisia johtamiskoulutuksia on toteutettu alueen isoissa organisaatioissa. Koronan vaikutukset liiketoiminnan alalla kohdistuivat lähinnä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja osaamisen näyttämiseen. Ala joutui turvautumaan oppilaitosnäyttöihin työpaikkojen siirryttyä etätyöskentelyyn keväällä 2020, jolloin luovia ratkaisuja oppilaitosmuotoisen opetuksen järjestämiseksi alettiin harjoitella. Oppilaistonäyttöjä jatkettiin myös syksyllä. Hybridiopetusmallit olivat syksyllä käytössä, ja osittain etäopetus jäi pysyväksi käytännöksi. Liiketoiminnan toimiala osallistui vuoden aikana aktiivisesti Dude-, Onni Robo - ja Kpedu Rekry -hankkeeseen sekä myös kansainväliseen Teach to Heal -hankkeeseen alkuvuoden ennen koronan alkamista. Dude-hankkeen avulla pystyttiin edistämään erityisen tuen opiskelijoiden työelämä- ja tietoteknisiä taitoja. Onni-robo -hanke on tutustuttanut alueen yrityksiä robotiikan mahdollisuuksiin liiketoiminnassa. Kpedu Rekry -hankkeen tavoitteena on edistää ja nopeuttaa Kpedun opiskelijoiden siirtymistä työelämään sekä toisaalta myös auttaa alueen elinkeinoelämää tavoittamaan ja rekrytoimaan osaavaa työvoimaa. Teach to Heal -hanke on kehittänyt projektioppimiseen uusia opetusmenetelmiä.
Ulla Kauppila Toimialapäällikkö
Toimialan tunnusluvut Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
386,3
352,2
326,4
205
155
178
Johtamisen erikoisammattitutkinto
4,8
13,5
20,7
8
6
13
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
20,1
1,9
0,0
1
2
0
Liiketalouden perustutkinto
26,4
90,3
174,1
55
77
73
Liiketoiminnan ammattitutkinto
25,3
5,6
0,0
16
0
0
Liiketoiminnan perustutkinto
172,4
126,8
42,1
37
6
10
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
75,8
89,5
42,4
70
40
20
Myynnin ammattitutkinto
0,0
1,0
5,2
0
6
4
Sihteerin ammattitutkinto
0,0
1,8
5,7
0
5
15
Tekstiili- ja muotialan perustutkinto
2,2
6,7
2,9
3
0
0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
1,7
8,9
14,0
3
7
7
Turvallisuusalan ammattitutkinto*
9,7
0,0
0,0
4
0
0
Turvallisuusalan perustutkinto*
44,0
0,0
0,0
5
0
0
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto*
2,4
0,0
0,0
1
0
0
Yrittäjän ammattitutkinto
0,0
1,1
12,8
0
5
34
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
1,5
5,0
5,1
2
1
2
Ei-tutkintotavoitteiset koulutukset
0,0
0,0
1,3
0
0
0
Liiketoiminnan ala
*) turvallisuusalan koulutukset toteutettiin alkuvuoden 2020 ajan teollisuus ja logistiikka-alalla ja sen jälkeen liiketoiminnan alalla
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Jatkoopiskelijat 2016
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
42,9 %
51,1 %
60,8 %
17,9 %
11,1 %
24,2 %
Liiketoiminnan perustutkinto
68,7 %
65,1 %
64,5 %
13,7 %
15,2 %
13,8 %
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
46,2 %
32,3 %
26,2 %
19,2 %
12,9 %
14,3 %
Kpedu yhteensä
73,1 %
67,2 %
63,3 %
7,2 %
9,9 %
10,7 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Työlliset 2015
Johtamisen erikoisammattitutkinto
95,8 %
100,0 %
100,0 %
--
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
97,7 %
97,0 %
--
Markkinointiviestinnän ammattitutkinto
84,8 %
67,6 %
52,2 %
--
Myynnin ammattitutkinto
86,7 %
87,0 %
84,6 %
78,8 %
Sihteerin ammattitutkinto
82,1 %
85,9 %
84,6 %
78,0 %
(lähde: Tilastokeskus)
Taloushallinnon ammattitutkinto
--
80,0 %
80,0 %
--
Yrittäjän ammattitutkinto
67,3 %
68,8 %
--
--
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
92,3 %
100,0 %
100,0 %
--
Kpedu yhteensä
87,6 %
85,5 %
85,1 %
84,5 %
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
29
JOHTAMINEN
K
eski-Pohjanmaan ammattiopistossa kouluttautui noin 150 opiskelijaa pääsääntöisesti oppisopimuksella johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa sekä lähiesimiestyön ammattitutkinnossa vuoden 2020 aikana. Johtamisen tutkintoa suorittavat henkilöt työskentelevät yrityksissään johtajina, johtavina asiantuntijoina, päällikköasemassa, vastuualueensa vetäjinä tai lähiesimiestyön tehtävissä. Opiskelijat tulivat pääsääntöisesti Kokkolan ja Ylivieskan seutukunnista sekä Pietarsaaren alueelta. Koulutuksen tarjoama mahdollisuus erilaisten johtamiskäytäntöjen benchmarkaukseen, johtamisen teemojen työstämiseen toiminnallisilla menetelmillä ja pysähtyminen esimiestyön haasteisiin yhdessä ryhmänä on saanut runsaasti kiitosta. Oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen tapahtuu avoimissa ryhmissä noin kerran kuukaudessa ja osallistujat tulevat palvelu-, teollisuus- tai julkishallinnon johtamisympäristöistä. Isoimmat seminaarit toteutettiin vuonna 2020 etäyhteyksillä.
30
Johtamisen tutkintoja opiskellaan keskimäärin noin 1,5 vuotta. Koulutuksissa opiskellaan noin 15 - 20 hengen ryhmissä. Haku johtamisen tutkintoihin tapahtuu pääsääntöisesti keväisin ja syksyisin. Kpedu järjestää koulutusta ja tutkintoja myös yrityskohtaisina. Kuluneena vuonna 2020 on tehty tiivistä yhteistyötä lähiesimiestyön ammattitutkinnon toteuttamisessa Kokkolan kaupungin lähiesimiehille. Kpedun liiketalouden alan johtamisen koulutus tekee paljon yhteistyötä myös valtakunnallisten johtamisen huippuluennoitsijoiden kanssa osana koulutuksia. Kuluneenakin vuonna 2020 oli jälleen ilo tehdä töitä Mikko Luoman, Pekka Järvisen ja Harri Gustafsbergin kanssa. Muutoksen johtaminen ja sietäminen sekä yrityksen strategian luominen, toimivan työyhteisön rakentaminen ja esimiehen henkilökohtainen paineensietokyky ovat ajankohtaisia aiheita. Johtamisen tutkinnoissa vaadittava osaaminen näytetään aina omissa johtamisen työtehtävissä; vastuualueen toiminnan arvioinnilla, suunnittelulla, organisoinnilla, lähiesimiestyöllä ja toiminnan tulosten arvioinnilla.
liiketoiminta
T
ammikuussa ovet olivat avoinna, jotta yhdeksäsluokkalaiset saivat halutessaan tutustua liiketoiminnan opiskeluun. Kokkolassa järjestettiin Taitaja2020 - ammattitaidon SM-kilpailujen yrittäjyyslajin semifinaali, jonka järjestelyistä vastasivat liiketoiminnan yrittäjyyden opettajat. Helmikuussa yrittäjyyspainotteiset merkonomiryhmät olivat mukana Edu+Job-messuilla vastaten kahvituksista. Liiketoiminnan opiskelijajoukkue selviytyi Helsingissä järjestettyyn Uskalla Yrittää -finaaliin, joka on Suomen merkittävin nuorten yrittäjyyskilpailu. Kevät oli poikkeuksellinen, koska maaliskuun puolessa välissä siirryttiin etäopetukseen. Etäopetusjakson aikana opiskeltiin mm. Teamsin välityksellä. Osalla opiskelijoista etäopiskelu sujui mallikkaasti, kun sen sijaan toiset olisivat kaivanneet lähiopetusta ja opettajan tukea. Työssäoppimispaikkojen saannissa kevään osalta oli haasteita. Osalla opiskelijoista jo saadut paikat peruuntuivat, kun työpaikoilla siirryttiin etätöihin. Valmistuvien osalta järjestettiin tarvittaessa oppilaitosnäyttöjä, jotta valmistuminen ei siirtynyt opiskelijoista riippumattomista syistä. Kesäopintokausi voitiin toteuttaa osittain jälleen lähiopetuksena ja etänä. Ryhmät pidettiin pieninä ja turvaväleistä huolehdittiin. Liiketoiminnan puolella tarjolla oli opintoja mm. asiakaspalvelusta, tuloksellisesta toiminnasta ja yritystoiminnan suunnittelusta. Myös ns. pätkäoppareita solmittiin esim. myynti-, asiakkuuksien hoito - sekä laskutus ja reskontra -tutkinnon osiin. Lisäksi kesän aikana oli mahdollista tehdä yto-opintoja mm. äidinkielessä, matematiikassa ja kielissä. Kesäopintojen kautta oli hyvä kuroa kiinni opintoja, mikäli ne kevään aikana olivat viivästyneet. Liiketoiminnan opiskelijoita oli kesäkuun ajan myymässä ja markkinoimassa Kokkolinnassa pop up -myymälässä take away -lounaita ja lähialueen tuottajien tuotteita. Pop up -myymälän teemana oli sadonkorjuu elokuusta alkaen sekä joulun foodmarket marraskuusta alkaen kuukauden ajan. Opiskelijat markkinoivat ja myivät Kokkolinnan joululeivonnaisia ja leipiä sekä suomalaisia elintarvikkeita ja lahjatavaroita. Näihin pop up -myyntitapahtumiin on osallistunut viidestä kymmeneen opis-
kelijaa, jotka ovat suorittaneet asiakaspalvelun, myynnin, työyhteisössä toimimisen, tuloksellisen toiminnan ja asiakkuuksien hoidon -tutkinnon osien näyttöjä. Syysopintokausi voitiin aloittaa normaalisti lähiopetuksena. Noin 65 uutta merkonomikokelasta aloitti opintonsa. Opiskelut alkoivat kahden viikon orientaatiolla elokuun alussa. Ohjelmassa oli omiin opiskelukavereihin ja itseensä tutustumista sekä alaan liittyviä ryhmätehtäviä, joissa mm. pohdittiin unelmaduunia ja kilpailtiin kauppis olympicseissä. Uudet opiskelijat saivat tutustua myös Kpedun opiskelijahuollon toimintaan. Orientaatiojakso koettiin jälleen tärkeäksi ja tarpeelliseksi osaksi opintojen aloittamista. Jatkuvan haun kautta aloittavia uusia opiskelijoita oli noin 25. Jatkuvaa hakua pidetään hyvänä hakuväylänä, mutta pääväylä opintoihin on edelleen yhteishaku. Osaamista hankittiin syysopintokaudella pakollisiin tutkinnon ja moniin valinnaisiin tutkinnon osiin niin lähiopetuksen ja verkko-opintojen kautta kuin työpaikoillakin. Opiskelijoille laadittiin jälleen yksilöllisiä opiskelusuunnitelmia ja omia polkuja. Joulukuun alussa toteutettiin monitoimiaulassa KPEDU Jobi -roadshow, jossa innostettiin opiskelijoita tekemään osaamisprofiili Kpedun Jobi-sovellukseen. Kpedun virtuaaliset Tulevaisuuden osaajaksi -messut, josta osa kuvattiin liiketoiminnan Og-kahvilassa ja monitoimiaulassa, järjestettiin 8.12.
Liiketoiminnan ammattitutkinto Liiketoiminnan ammattitutkinnossa on toteutettu jatkuvaa hakua myynnin ja markkinointiviestinnän, liiketoiminnan palveluiden sekä taloushallinnon osaamisaloille. Uusia opiskelijoita aloitti lähes 40, joista puolet oppisopimuksella ja puolet koulutussopimuksella. Vetovoimaisimmaksi on osoittautunut palvelujen osaamisala, jossa Soiten kanssa tehdyssä tiiviissä yhteistyössä koulutetaan uusia osastosihteereitä sekä tiedonohjaukseen ja arkistoinnin tutkinnon osia ulkopuolisen asiantuntijan johdolla. Yhteistyötä ulkopuolisen kouluttajan kanssa on aloiteltu myös isännöintiin liittyvän tutkinnon osan toteuttamiseksi. Uutena
31
avauksena on myös valtakunnallisesti tunnetun henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistyksen Henry ry:n opiskelijajäsenyyden mahdollistaminen opiskelijoille, joilla on henkilöstöön liittyviä tehtäviä. Kpedun Yhdessä ohjaten -hankkeen kanssa on toteutettu syksyllä asiakaspalveluun ja markkinointiviestintään liittyvä koulutusjakso. Taloushallintoon liittyvä opetus on toteutettu pitkälle perustutkinnon kanssa yhteisillä tunneilla ja/tai verkkomateriaalilla. Markkinointiviestinnässä on keskiössä ollut
digiosaaminen, jolle on kysyntää alueen pienyritysten keskuudessa. Kevään etäopetuksesta on saatu myönteistä palautetta, joten etä- ja verkko-opetuksen kehittäminen tullee ”uudeksi normaaliksi” ainakin tietyiltä osin. Liiketoiminnan ammattitutkinto on osoittautunut liike-elämässä toimiville nopeaksi väyläksi hankkia alaan liittyvä todistus, kun osaamista on kertynyt sekä väyläksi päivittää osaamista tai hankkia jopa uusi ammatti.
HENKILÖSTÖ: LIIKETOIMINTA: CARITA BYSTEDT, lehtori, ekonomi MINNA FRILUND, lehtori, tutkintovastaava, KTM MIKKO HANKANIEMI, lehtori, tradenomi IRMA IKÄHEIMO, päätoiminen tuntiopettaja, KTM, 7.12. alkaen SARI INNANEN, lehtori, KTL ULLA KAUPPILA, toimialapäällikkö, KTM PIRJO KOSKI, lehtori, perustutkintovastaava, KTM ANNE-MAIJA LEPPÄLÄ, lehtori, FM ARI LÄHETKANGAS, lehtori, KTM, virkavapaalla 1.6.2020 saakka LAURA NYGÅRD, erityisopettaja, tradenomi RISTO NIKKANEN, lehtori, KTM TUIJA NISSILÄ, lehtori, tutkintovastaava, KTM AIJA PELTONIEMI, lehtori, KTM AILA PIISPANEN, lehtori, KTM NATASCHA SKOG, lehtori, Master of Business Administration (ylempi AMK) AIMO SYRI, lehtori, KTM JENITA TILVIS, ohjaava ammattihenkilö, merkonomi, 12.8. alkaen KIRSI WACKLIN, lehtori, ekonomi JARI ÅGREN, päätoiminen tuntiopettaja, tradenomi MARI ÄIJÄLÄ, lehtori, KTM TEKSTIILI- JA MUOTIALA: SISKO PEURA, lehtori, perustutkintovastaava, 6.8. saakka TARJA SLOTTE, lehtori, 6.8. saakka
32
Turvallisuusala
T
urvallisuusalan opetus herätti jälleen kerran runsaasti kiinnostusta. Opiskelijoita hakeutui hyvin niin perustutkinnon kuin ammattitutkintojenkin opiskelijoiksi. Turvallisuusalan opiskelijoiden kokonaismäärä oli yhteensä 58, joista perustutkinnon suoritti 18 ja ammattitutkinnon kuusi.
oppimisympäristön jatkuva kehittämistyö, joka on näkynyt mm. tuotesuojaporttien ja turvatarkastuslaitteistojen vaativien opetustilojen varaamisena. Lisäksi kahvila-ravintolatilojen monikäyttöisyyttä on edistetty kankaisin välitilaratkaisuin. Nämä muunneltavat monitoimitilat ovat olleet lähiopetuksessa käytössä muidenkin Kpedun ammattialojen opetustiloina.
Motivoituneet, hyvät opiskelijat
Opintojen kulku – käytännönläheistä ja työelämälähtöistä
Turvallisuusalan tehtäviin hakeutuvat opiskelijat ovat motivoituneita ja hyviä opiskelijoita, mistä osoituksena on mm. se, että poissaolojen määrä on todella pientä luokkaa. Siksikin on ilo toimia turvallisuusalan opettajana. Kolmannen vuoden opiskelijoille löytyi hyvin työpaikoilla tapahtuvia oppimispaikkoja, joten koko vuosikurssi valmistui ajallaan ja työllistyi oman ammattialansa työtehtäviin. Tässä mielessä turvallisuusalan työelämälähtöiset tavoitteet tulivat saavutetuiksi.
Osaamisen ja oppimisympäristön kehittämistyö jatkuvaa Turvallisuusala on koko ajan nopeasti kehittyvä ala. Siksi myös Kpedun turvallisuusalan on kehityttävä sen mukana. Opettajat käyvät jatkuvasti kehittämässä osaamistaan, joka sitten jalkautetaan opiskelijoille. Hyvänä esimerkkinä Kampushallin
Turvallisuusalan perustutkintoa opiskelevat ovat opiskelleet monimuotoisesti hybridimallia hyödyntäen. Sen lisäksi on hankittu osaamista myös työpaikoilla oppimalla. Ammattitutkinto-opiskelijat ovat opiskelleet soveltuvin osin integroituna turvallisuusalan perustutkintoryhmiin. Lukuun ottamatta erikoisammattitutkintoa, jossa opiskelujen keskiössä on turvallisuuden kehittäminen ja projektilähtöinen oppiminen. Ammattitutkinnossa pääpaino on ollut edellisvuosien tapaan vartijan työtehtävissä turvallisuusalan yrityksissä. Opintojen käytännönläheisyys ja työelämälähtöisyys ovat saaneet opiskelijoilta runsaasti kiitosta. Turvallisuusalan käytännönläheinen opetus otti jälleen kehitysaskeleen eteenpäin, kun Kampushallin oppimisympäristöön saatiin erityisesti ammattitutkinto-opetuksen käyttöön turvatarkastuksen opetustilat. Myös turvallisuustekniikan opetus monipuolistui tuote-, murto- ja kameravalvonnan kokonaisuuksilla. Tulevaisuudessa järjestelmiä aiotaan laajentaa myös kulunvalvonta- ja paloilmoitinjärjestelmiin.
HENKILÖSTÖ: JARMO HUMALAJOKI, lehtori, tutkintovastaava (at ja eat), ammatillinen opettaja RISTO KARHU, lehtori, ammatillinen opettaja MARKKU PATRIKAINEN, lehtori, tutkintovastaava (pt), ammatillinen opettaja
33
IT- JA MEDIA-ALA
I
T- ja media-alalla puhaltavat jatkuvat muutoksen tuulet teknologioiden kehittyessä huimaa vauhtia sekä virtuaalitodellisuuden ja robotiikan saadessa enenevässä määrin jalansijaa elinkeino- ja työelämässä. Kpedussa robotiikan osaaminen on lisääntynyt. Uudistettu tieto- ja viestintätekniikan koulutus on alkanut. Alan tarjonnassa myös teknisen suunnittelun perustutkinto oli ensimmäistä kertaa yhteishaussa herättäen hakijoissa suurta kiinnostusta.
IT- ja media-ala tekee jatkuvaa ja monipuolista yhteistyötä – Softwave Ohjelmistot Oy Kpedun vuoden työelämäkumppani IT- ja media-alan yritysyhteistyö on ollut aktiivista. Alan opettajista kaksi on ollut vuoden 2020 aikana kuukauden mittaisella työelämäjaksolla, jonka tavoitteena on ollut kehittää osaamista ja tiivistää työelämäyhteistyötä. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston vuoden 2020 työelämäkumppaniksi valittiin IT- ja media-alan pitkäaikainen yhteistyökumppani Softwave Ohjelmistot Oy. Kansainvälisessä yhteistyössä on löydetty uusia yhteistyökumppaneita hanketoimintaan. WISE-yhteistyöhanke on käynnistetty. Opiskelijavaihtoja toteutetaan projektitoimijoiden kanssa siinä vaiheessa, kun matkustus on koronapandemian jälkeen jälleen sallittua.
Koulutuksen kehittäminen hankkeilla: robotiikka ja liikkuva kuva IT- ja media-alalla on rakennettu ja koordinoitu toimialoja poikkileikkaavia hankkeita, joiden tavoitteena on kehittää osaamista, koulutusalojen välistä yhteistyötä ja edistää yritys-
34
yhteistyötä. Vuoden 2020 aikana hankkeet ovat painottuneet robotiikkaan ja liikkuvan kuvan hyödyntämiseen. Hankkeista on ollut merkittävää hyötyä myös opetuksen toteuttamiseen etänä koronapandemian aikana. Robotiikan tuomisella koulutukseen on saatu myös runsaasti näkyvyyttä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Robotiikkaa voi nyt opiskella alueellisen tutkinnon osana, omasta opintoalasta riippumatta. Tavoitteena on lisätä eri alojen opiskelijoiden osaamista tulevaisuuden teknologioiden ja robotiikan soveltamiseen työelämässä.
Kolme opiskelijaa mukana Taitaja2020-semeissä Valtakunnalliset Taitaja2020-semifinaalit tietojenkäsittely- ja verkkosivujen tuottaminen -lajissa järjestettiin tammikuussa Business College Helsingissä. IT- ja media-alan opiskelijoita oli mukana kolme, joista yksi pääsi finaaliin molemmissa lajeissa. Kaksi muutakin Kpedun opiskelijaa onnistui hyvin, ja arvokasta kisakokemusta kertyi. Jyväskylän Taitaja2020finaalitapahtuma jouduttiin perumaan koronan vuoksi.
Mika Väisälä Toimialapäällikkö
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
183,2
185,6
180,6
55
42
82
0,1
3,6
24,4
1
7
33
Media-alan ammattitutkinto
1,8
4,5
0,6
1
2
1
Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
64,4
47,2
16,4
10
0
0
Media-alan perustutkinto
7,0
14,2
21,6
6
7
0
Teknisen suunnittelun perustutkinto
11,5
7,3
8,9
1
2
5
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
28,3
36,8
34,7
11
6
14
Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto
1,2
2,1
1,7
2
1
4
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
68,7
61,2
71,8
23
17
25
Ei-tutkintotavoitteiset koulutukset
0,0
8,8
0,5
0
0
0
IT- ja media-ala Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Jatko-opiskelijat 2018
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
51,4 %
52,2 %
48,8 %
10,9 %
8,2 %
7,3 %
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
39,0 %
46,5 %
34,2 %
17,1 %
14,0 %
18,4 %
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
36,4 %
36,0 %
33,7 %
27,3 %
27,0 %
30,7 %
Kpedu yhteensä
73,1 %
67,2 %
63,3 %
7,2 %
9,9 %
10,7 %
Jatko-opiskelijat 2017
Jatko-opiskelijat 2016
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Työlliset 2015
Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto
--
66,7 %
90,9 %
81,8 %
Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto
--
--
90,9 %
--
87,6 %
85,5 %
85,1 %
84,5 %
(lähde: Tilastokeskus)
Kpedu yhteensä -- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
35
MEDIA-aLA
M
edia-alalla opiskeli kaikkiaan noin 100 opiskelijaa, joista valtaosa media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa. Mediapalvelujen toteuttajien lisäksi osaamistaan media-alan ammattitutkinnoksi täydensi muutama oppisopimusopiskelija. Tarjolla oli joustavia suorituspolkuja audiovisuaalisen viestinnän eri osa-alueille.
Koronan myötä media-alan osaaminen näkyväksi ja kysytyksi Media-ala selvisi koronavuodesta lopulta varsin hyvin. Kevään nopea siirtyminen etäopetukseen ei tuottanut ongelmia, sillä opetushenkilöstöllä ja opiskelijoilla oli hyvät valmiudet hyödyntää viestintäteknologiaa ja alan ohjelmistoja. Työelämässä tapahtuvan oppimisen ja tuotantoprojektien osalta tilanne näytti alkuun haasteelliselta. Poikkeuksellinen vuosi muuttui lopulta jopa hektikseksi, kun erilaiset tapahtumat siirtyivät verkkoon. Media-alan osaamiselle ilmaantui siten yhtäkkiä todella suuri kysyntä.
Mediakeskus LIME:stä innovaatioalusta Media-alan oppimisympäristö valittiin yhdeksi Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden innovaatioalustoista. Tämä merkittävä tunnustus ja valinta luo uusia mahdollisuuksia kehittää LIME:ä jatkossakin oppilaitoksia ja työelämää yhdistäväksi alueelliseksi osaamis- ja innovaatiokeskukseksi. Innovaatioalustat ovat yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä tukevia palveluja, jotka tarjoavat ympäristön muun muassa erilaisten kokeiluiden ja testien läpiviemiseksi sekä prototyyppien kehittämiseksi. Innovaatioalustat mahdollistavat myös uudenlaisten innovaatiokumppanuuksien ja -yhteyksien kehittymisen esimerkiksi julkisten ja yksityisten toimijoiden välille.
Suurten verkkotapahtumien vuosi Media-ala toteutti vaativaakin audiovisuaalista osaamista edellyttäviä virtuaalitapahtumatuotantoja useita, joista suurimpia olivat Kokkola Material Week -tapahtumaviikko, Kpedun OnniRobo-hankkeen järjestämä Digibuusteri ja Kokkolan kaupungin juhlavuoden spektaakkeli 400 Years. Media-ala vastasi myös Keski-Pohjanmaan ammattiopiston virtuaalisen kevätjuhlan toteutuksesta kesäkuun alussa. Visuaalisen viestinnän palveluina toteutettiin tuotekuvauksia, logosuunnittelua, esitteiden valmistamista, käyttöliittymäsuunnittelua ja some-markkinointia. Toimintaympäristön kehittämisprojektina oli laitevaraston remontointi ja lainausjärjestelmän päivitys lean-ajattelun mukaisesti.
36
HENKILÖSTÖ: JONI AUTIO, sivutoiminen tuntiopettaja, media-assistentti JANNE ERKKILÄ, lehtori, tutkintovastaava, medianomi (AMK) ANTTI HOTAKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, medianomi (AMK) JUSSI JÄRVINIEMI, lehtori, medianomi (AMK), opintovapaalla JUHA KIVIHARJU, lehtori, TaM NIINA PERANDER, lehtori, TaM MARKKU RIIPI, lehtori, TaM
Tieto- ja viestintätekniikka
U
udistuneen tieto- ja viestintätekniikan opiskelun aloitti syksyllä 55 uutta opiskelijaa. Lähes saman verran on jatkavia opiskelijoita, jotka suorittavat tutkinnon loppuun aiemmilla tutkinnon perusteilla.
Viisi tutkintonimikettä ja korona Tutkinnon sisältöön ja rakenteeseen tuli paljon muutoksia. Esimerkiksi tutkintonimike vaihtui datanomista viideksi eri tutkintonimikkeeksi. Tieto- ja viestintätekniikka siirtyi etäopetukseen maaliskuussa 2020. Opetus ja ohjaus toteutui mm. ItsLearningia, Teamsia ja Panoptoa hyödyntämällä. Lähes kaikki työelämäjaksot peruuntuivat, mutta tutkinnon osia saatiin suoritettua loppuvuoden aikana.
Joustavat opintopolut ja jatkuva haku
Anders Wikbergin neljän viikon työelämäjaksoon kokkolalaisessa ohjelmointiyrityksessä Livion Oy:ssä sisältyi osallistuminen aiemmin aloitettuun asiakasprojektiin. Wikbergin tekemiä testauksia otettiin käyttöön lopulliseen versioon. Wikberg sai hyvän kuvan ohjelmistotuotannon koko kaaresta ja pääsi tutustumaan myös muihin yrityksen asiakastöihin.
Kolme opiskelijaa Taitaja2020semifinaaleissa Oskari Vänttilä, Jere Siermala ja Valtteri Verronen osallistuivat tammikuussa sekä tietojenkäsittely- että verkkosivujen tuottaminen -lajin Taitaja2020-semifinaaleihin. Vänttilä selviytyi finaaliin molemmissa lajeissa, joista hän valitsi verkkosivujen tuottamisen. Siermalalle ja Verroselle kertyi arvokasta kisakokemusta. Valitettavasti korona perui Jyväskylän Taitaja-finaalitapahtuman toukokuussa.
Jatkuva haku kasvatti edelleen suosiotaan. Syksyn aikana opinnot aloitti lähes 20 uutta opiskelijaa jatkuvan haun kautta. Tutkinnon toteuttamistapoja on kehitetty edelleen. Siten on mahdollistettu koulutuksen toteuttaminen ja yksilölliset opintopolut entistä joustavammin ja monipuolisemmin. Monimuotokoulutus tarjoaa alanvaihtajille ja työssäkäyville mahdollisuuden suorittaa perustutkinto joustavasti töiden ohessa. Tieto- ja viestintätekniikka osallistui vuoden aikana Dudehankkeeseen, jonka avulla tuettiin pääsääntöisesti erityisen tuen opiskelijoita. He ovat saaneet enemmän yksilöllistä ja tiiviimpää tukea kuin mitä isossa ryhmässä olisi ollut mahdollista.
Kaksi opettajaa työelämäjaksolla Kari Kaasinen oli työelämäjaksolla neljä viikkoa Midnight Forge Oy:llä. Kaasinen tutustui mm. leikkaussali- ja teollisuusastianpesukonesimulaatioihin, joita käytetään vr-laseilla ja käsiohjaimilla. Kaasinen sai työelämäjakson ansiosta monipuolista näkemystä vr-alan mahdollisuuksista Kpedun it- ja media-alan koulutusten kehittämisessä sekä uusien EU-hankkeiden toteuttamisessa.
HENKILÖSTÖ: KARI KAASINEN, lehtori, FM JUHANI KUIVANIEMI, lehtori, tradenomi HARRI MAHANEN, päätoiminen tuntiopettaja HELI MARJALA, lehtori, tietojenkäsittelyn tradenomi KIRSI OIKARINEN, päätoiminen tuntiopettaja, FM TARJA PELTONIEMI, lehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, tutkintovastaava, FM RAILI SIMANAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, FM ANDERS WIKBERG, lehtori, kulttuurituottaja (ylempi AMK)
37
Tieto- ja tietoliikennetekniikKA
U
usia opiskelijoita ei aloittanut tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa tutkinnon yhdistyessä 1.8.2020 alkaen tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon kanssa. Jatkavat opiskelijat suorittavat tutkinnon valmiiksi aiemmilla tutkinnon perusteilla. Tiivis yhteistyö tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon kanssa jatkui edelleen, sillä käytössä ovat yhteiset oppimisympäristöt ja laitteistot. Yhteistyötä jatkettiin myös sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon kanssa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa tehtiin ensimmäiset oppisopimukset. Opiskelija suoritti ensin yhden tutkinnon osan toisesta tutkinnosta oppisopimuksella ja sen jälkeen siirtyi alan yritykseen oppisopimuksella sekä työllistyi yritykseen. Opiskelijat tutustuivat robotiikkaan projektityöntekijä Niko Kaukosen ohjauksessa.
Koronan vuoksi siirryttiin etäopetukseen maaliskuussa 2020. Opetusta ja ohjausta toteutettiin verkko-oppimisympäristöä (mm. ItsLearning, Teams, Panopto) hyödyntämällä. Opiskelijoiden opinnot etenivät pääsääntöisesti hyvin etäopetuksesta huolimatta. Työelämäjaksot ja kansainväliset vaihdot peruuntuivat, mutta opiskelijat valmistuivat ammattiin koronasta huolimatta. Ella Lankinen ja Tiia Karlsson ennättivät olla liikkuvuusjaksolla Kyproksella ShipCon Limassolissa kuukauden ajan ennen koronapandemian alkamista. Opiskelijakaksikon kielitaito, vuorovaikutustaidot, vastuullisuus, luovuus, tiimityöskentely, ongelmanratkaisu ja sosiaalisen median tuntemus kehittyivät jakson aikana. Opettaja Kirsi Oikarinen osallistui Strategiaraha 2019 -hankkeeseen, jossa vahvistettiin asiantuntemusta oppisopimusten laadinnassa.
HENKILÖSTÖ: TARJA HERRONEN, lehtori, insinööri (ylempi AMK) HANNU HOTAKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, mekaanikko, elektroniikka-asiantuntija NIKO KAUKONEN, robotiikka-asiantuntija, insinööri (AMK) PASI KLEIMOLA, lehtori, diplomi-insinööri HARRI MAHANEN, päätoiminen tuntiopettaja KIRSI OIKARINEN, päätoiminen tuntiopettaja, FM RISTO PALIN, lehtori, insinööri (AMK) TARJA PELTONIEMI, lehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, tutkintovastaava, FM MARKO PÄIVERÖINEN, lehtori, insinööri (ylempi AMK)
38
TEKNINEN SUUNNITTELU
V
uonna 2019 aloittaneessa opiskeluryhmässä oli tammikuussa 2020 yhteensä yhdeksän opiskelijaa, joista yksi jatkaa oppisopimuskoulutuksena. Tammikuussa tätä ryhmää täydennettiin kahdella opiskelijalla. Mikko Pesonen aloitti opettajan tehtävässä maaliskuun alussa eläkkeelle jääneen Eero Kerosen tilalla. Maaliskuun alussa alkanut etäopetus onnistui olosuhteisiin nähden hyvin, mutta työpaikoilla tapahtuvaa oppimista jouduttiin siirtämään. Syyskuussa onnistuttiin löytämään uusia työelämäyhteistyökumppaneita. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen opiskelijat suorittivat eri yrityksissä, joissa tapahtuivat myös näyttöjen (tutkintojen) suoritukset. Elokuussa 2020 aloittaneessa opiskeluryhmässä aloitti kymmenen uutta jatkuvan haun kautta tullutta opiskelijaa. Lisäksi aloitti uusi teknisen suunnittelun perustutkinnon koneensuunnittelu-tutkinnon osaa suorittava opiskelija. Syksyllä 2020 edellisvuonna aloittaneen ryhmän opiskelijoista tutkinnon suoritti loppuun yksi opiskelija. Suunnitteluassistentin työtehtäviä ovat suunnitteluprojektin toteuttamiseksi tietojen kokoaminen ja välittäminen, tietomallien sekä suunnitelma-asiakirjojen hyödyntäminen ja tuottaminen, toimiminen visualisointiin tai 3D-mallinnukseen ja -tulostusosaamiseen liittyvissä tehtävissä sekä työskenteleminen asiakaspalveluhenkisesti, laatutietoisesti, vastuullisesti ja kustannustehokkaasti myös globaalissa toimintaympäristössä erilaisissa tiimeissä.
Teknisen suunnittelun luokassa tietokoneet on uusittu vuonna 2019. Vuoden 2020 lopussa CAD-ohjelmat on päivitetty uusimpiin versioihin. Tekninen suunnittelutyö vaatii jatkuvasti uuden oppimista, kun CAD-ohjelmista ilmestyvät uudet versiot vuosittain. Lisäksi tarvitaan omaa oivaltamista erilaisten suunnitteluratkaisujen toteuttamisessa ja 3D-mallien hahmottamiskykyä. Myös eri toimisto-ohjelmien hyvä hallinta on eduksi monien suunnitteludokumenttien täydennykseksi tarvittavien asiakirjojen laadinnassa.
HENKILÖSTÖ: MIKKO PESONEN, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava, insinööri
39
RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUALA
R
uoka- ja puhtauspalvelualalla opiskelee eri-ikäisiä ja -taustaisia opiskelijoita, mikä on selkeä vahvuus ja edistää osaamista toimia myös jatkuvan oppimisen ja työelämän osaamisen kehittäjinä. Tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena on kasvanut toimialalla. Kuluneen vuoden 2020 aikana ruoka- ja puhtauspalvelualan opetushenkilöstön digiosaaminen on lisääntynyt. Digiosaamisesta on samalla tullut yhä enemmän myös vaihtoehtoinen normaali työtapa opiskelijan ohjaamisessa yksilöllisillä opinpoluilla. Alan opetus- ja ohjaushenkilöstö on ottanut hyvin haltuun ammatillisen koulutuksen lain hengen mukaisen toiminnan. Yksilölliset opinpolut toteutuvat, opiskelijat valmistuvat ja saavat todistuksensa yksilöllisen aikataulun mukaan. Opettajatiimit kehittävät koulutustoimintaansa entistä paremmaksi sekä opiskelijoilta että työpaikoilta saadun palautteen perusteella. Ruoka- ja puhtauspalveluala valmistautuu laajentamaan koulutustarjontaa alueen työelämän osaamistarpeisiin. Osaamisen lisäämiseksi kaksi opettajaa osallistui Trainers' Housen valmennuskoulutukseen, ja yksi opettaja oli työelämäjaksolla. Yhteistyö alkoi Kpedun luonnonvara-alan kanssa. Tavoitteena on tarjota alueen tuottajille mahdollisuutta jalostaa viljelemiään tuotteita, kuten esim. yrttejä, marjoja ja vihanneksia, pakastekuivaamalla.
40
Kesäopintoina alan opiskelijoille oli tarjolla hygieniaosaamisen, anniskelulainsäädännön opintoja, katu- ja pikaruoka- sekä kahvilapalveluissa tarvittavia kieliopintoja ja elintarvikkeiden myymälätoimintojen opintoja. Edellä mainittuja opintoja suoritti myös muiden perustutkintojen opiskelijoita. Kpedu Rekry – opiskelijan uravalmennus käynnistyi. Hankkeen tavoitteena on kohtauttaa entistä paremmin alueen työnantajat ja valmistuvat opiskelijat. Alan koulutuksiin kävi vuoden aikana tutustumassa Kokkolan ja Kalajoen yläkoulujen oppilaita ja opettajia.
Tuula Junttila Toimialapäällikkö
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
Ruoka- ja puhtauspalveluala
185,3
184,8
158,6
89
72
89
Elintarvikealan perustutkinto
91,5
80,5
61,7
37
17
26
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
1,6
20,4
57,7
6
26
44
Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto
0,0
0,1
0,0
0
1
0
Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
0,0
0,3
5,4
0
4
5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
0,0
0,0
0,5
0
0
1
Laitoshuoltajan ammattitutkinto
0,0
0,0
3,2
0
0
4
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
30,0
24,1
11,0
26
16
8
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto
1,5
8,3
1,6
3
1
0
Ravintola- ja catering-alan perustutkinto
60,6
51,0
17,6
17
7
1
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Jatkoopiskelijat 2016
Elintarvikealan perustutkinto
66,9 %
57,9 %
56,4 %
9,3 %
10,5 %
15,5 %
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
72,4 %
71,3 %
72,9 %
7,1 %
7,8 %
7,6 %
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
42,9 %
36,4 %
47,1 %
9,5 %
27,3 %
5,9 %
Kpedu yhteensä
73,1 %
67,2 %
63,3 %
7,2 %
9,9 %
10,7 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Työlliset 2015
Laitoshuoltajan ammattitutkinto
93,3 %
89,2 %
95,6 %
85,3 %
Kpedu yhteensä
87,6 %
85,5 %
85,1 %
84,5 %
(lähde: Tilastokeskus)
41
elintarvikeala
E
lintarvikeala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä teollisuudessa, elintarvikekaupan palveluksessa ja itsenäisenä yrittäjänä. Leipuri-kondiittoreita sekä elintarvikkeiden ja lihatuotteiden valmistajia valmistui pitkin vuotta. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti opetustehtaissa ja alan työpaikoilla työtä tekemällä henkilökohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Opettajat ja opiskelijat ovat tehneet kovasti töitä erilaisin järjestelyin, jotta opiskelijoilla on ollut mahdollisuus edetä opinnoissaan. Korona-aikana opiskelijoille tarjottiin tukea osaamisen hankkimiseen, ja opiskelijoiden valmistumisen vuoksi myös näyttöjä järjestettiin opetustehtaissa. Perusammattitaidon hankkimisen jälkeen opiskelijat tekevät erilaisia asiakastöitä. Leipuri-kondiittorit valmistavat monenlaisia leivonnaisia kuten kahvi- ja ruokaleipiä, konditoriatuotteita ja einesleivonnaisia. Elintarvikkeiden valmistajat valmistavat asiakkaille erilaisia ruokavalmisteita ja puolisäilykkeitä. Puristettu omenamehu asiakkaiden omista omenista on ollut suosittu tuote. Lihatuotteiden valmistajat leikkaavat asiakkaille lihaa ja jalostavat siitä erilaisia lihatuotteita. Opiskelijat ovat valmistaneet tuotteita Eväsreppu-myymälään, josta niitä on ollut mahdollista ostaa. Asiakkaat ovat
42
olleet tyytyväisiä opiskelijoiden tekemiin tuotteisiin ja tilaustöiden määrä onkin lisääntynyt. Elintarvikeala on tehnyt vuoden aikana yhteistyötä alan teollisuuden, pienyrittäjien, luomutuottajien ja ruokakauppojen kanssa. Opiskeluun elintarvikealan oppimisympäristöissä kävi tutustumassa useita vierailijaryhmiä työelämästä ja oppilaitoksista – luonnollisesti koronasuositusten sallimissa rajoissa. Alkuvuodesta Markus Forslund Suomen Elintarvikeliitosta vieraili kertomassa opiskelijoille liiton toiminnasta. Seinäjoen AMK:n elintarvike- ja biotekniikan opiskelijat esittelivät maaliskuussa opiskelijoille jatko-opintomahdollisuuksia. Muutama alan opiskelija ennätti olla ulkomaan vaihdossa Espanjassa ennen koronapandemian alkamista. HENKILÖSTÖ: TOMI ANNALA, päätoiminen tuntiopettaja, insinööriopiskelija MIA HÄNDELIN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (AMK) JARI KOHTALA, lehtori, elintarviketieteiden maisteri, ammatillinen erityisopettaja SAANA LUOMA, ohjaava ammattihenkilö, leipuri-kondiittori ANNE MÄKI-LEPPILAMPI, lehtori, leipurimestari MARJA-LEENA STENBERG, lehtori, tutkintovastaava, elintarviketeknikko, ammatillinen erityisopettaja
Kuva Ulla Nikula
ravintola- ja catering-ala
R
avintola- ja catering-alalla tutkintoon johtava ryhmämuotoinen koulutus alkoi neljä kertaa vuoden 2020 aikana. Lisäksi useat opiskelijat aloittivat opinnot suoraan työpaikalla oppisopimuskoulutuksena. Ohjuri-hanke mahdollisti alaan tutustumisen kolmelle opiskelijalle, joista kaksi siirtyi opiskelemaan alan tutkintoa. Opiskelijoita oli myös laajasti alueen erilaisilla alan työpaikoilla oppimassa ammattia käytännön työtehtävissä. Opiskelijat osallistuivat erilaisten asiakastilaisuuksien toteuttamisiin osana opetusta pääsääntöisesti Opetusravintola Kokkolinnassa ja ammattiopiston tiloissa. Kokkiopiskelijat valmistivat mm. cocktailtarjottavia Kpedun Lean-seminaarin osallistujille ja á la carté -annoksia Ammattikampuksen Paratiisi-henkilöstöravintolan asiakkaille. Tarjoilijaopiskelijat opiskelivat saliruoan valmistusta, tilaustarjoilua sekä ruokien ja juomien yhdistämistä Opetusravintola Kokkolinnassa. Lisäksi kokki- ja tarjoilijaopiskelijat järjestivät muutamia asiakastilaisuuksia Kokkolinnan tiloissa. Kansainväliset työssäoppimisjaksot ovat opiskelijoille mahdollisuus tutustua eri maiden kulttuureihin sekä ravin-
tolan ruoanvalmistukseen ja tarjoiluun. Alkuvuoden 2020 aikana yksi alan opiskelija oli liikkuvuusjaksolla Ruotsissa. Kevään haasteellisena korona-aikana opetus ja ohjaus tapahtui pääosin Teamsin kautta. Opettajat ottivat sujuvasti haltuun erilaiset sähköiset oppimisalustat ja materiaalit. Uusi ravintola- ja catering-alan opettaja Jussi Alamommo aloitti työnsä tammikuun alussa. Lehtori Tuula Alppinen aloitti Kpedu Rekry -hankkeen uraohjaajana syksyllä 2020. Lehtori Leena Roukala oli syksyllä kuukauden pituisella työelämäjaksolla Soiten ravintokeskuksessa ja Kokkolan kaupungin ruokapalvelussa. Roukala aloitti tuotekehitystyön erityisammattitutkinnon opinnot syksyllä.
HENKILÖSTÖ: JUSSI ALAMOMMO, päätoiminen tuntiopettaja, ravintolan ruokatuotanto, restonomi (AMK) TUULA ALPPINEN, lehtori, ravintolapalvelut, hotelli- ja ravintolaesimies RIIKKA MYLLYMÄKI, lehtori, ravintolapalvelut, hotelli- ja ravintolaesimies MAARIT RAUMA, päätoiminen tuntiopettaja, ravintolan ruokatuotanto, restonomi (AMK) LEENA ROUKALA, lehtori, tutkintovastaava, ruokatuotanto, restonomi (AMK) EIJA TUIKKA, osa-aikainen opettaja, ruokatuotanto, restonomi (AMK)
43
OPETUSRAVINTOLA KOKKOLINNA – HYMYÄ JA OPPIA TYÖTÄ TEHDEN
Kuva Sari Yli-Hukka
44
Food Marketissa iloiset merkonomiopiskelijat palvelivat kesä-, elo- ja joulukuussa oppien opettajiensa johdolla myyntiä, asiakaspalvelua ja markkinointia. Food Market toimii pop up -markettina Kokkolinnan Thelma-kokoustilassa, kumppaneina lähialueen ruokatuottajia sekä paikallista käsityötä ja kotimaista luonnonkosmetiikkaa. Viini-iltoja peruuntui useampi, mutta lokakuussa päästiin juustoviini-illallisella opiskelemaan tarjoilutapoja ja viinitarjoilua Kalle Naatulan johdolla. Joulusesongin aika oli vuonna 2020 poikkeuksellinen. Pikkujouluja ei ollut. Siksi Kokkolinna tarjosi asiakkaille mahdollisuutta ostaa Kokkolinnan tuotteita lahjaksi. Lahjakassi sisälsi Kokkolinnassa valmistettua saaristolaisleipää, joululimppua, konjakkisinappia, tyrni- ja viikunahilloa sekä joululeivonnaisia. Elintarvikealan leipuriopiskelijat valmistivat tuotteet yhdessä Opetusravintola Kokkolinnan henkilöstön kanssa.
HENKILÖSTÖ: ASTA NIKKARI, ohjaava kokki, restonomi (AMK) SAIJA USKI, ravintolapäällikkö, tarjoilija, ravintolakokki, baarimestarin eat SARI YLI-HUKKA, ohjaava kokki, ravintolakokki
Kuva Jenita Tilvis
V
iime tammikuun Opetusravintola Kokkolinnan Facebook-päivitystä siteeraten:” Hyvää uutta vuotta 2020 kaikille! Me ollaan palattu työn touhuun ja nyt mennään juhannukseen asti tohinalla.” Poikkeusolot kuitenkin pysäyttivät Kokkolinnan toiminnan kokonaan reiluksi kahdeksi kuukaudeksi. Oppimisympäristönä Kokkolinna toimii myös lähiopetuksessa ravintolan peruspalvelujen, asiakaspalvelun ja myynnin sekä annosruokien ja juomien tarjoilussa. Opetusravintola Kokkolinnassa järjestetään työpaikalla tapahtuvaa koulutusta ravitsemispalvelussa toimimisessa sekä lounasja annosruokien valmistuksessa. Ravintolatilat ja tarjonta muokkautuvat opiskelijoiden oppimistarpeen mukaan lounaalla, asiakastilauksissa ja viininmaistajaisilloissa. Kokkolinna on tehnyt yhteistyötä puu-, elintarvike- ja leipomo- sekä puhdistuspalvelualan kanssa. Alkuvuodesta liettualaiset leipuriopiskelijat Emilja ja Iveta olivat vaihtojaksolla Kokkolinnassa viisi viikkoa. He pääsivät toteuttamaan perinteisiä suomalaisia jälkiruokia ja leivonnaisia. Esimerkkeinä mainittakoon Lapin herkkuja -teemalounas, kampanisut ja täytekakut ystävänpäivälounaan yhteydessä. Karjalanpiirakoiden resepti tuli kaksikolle hyvin tutuksi, ja he veivätkin reseptin mukanaan tuliaisiksi omaan oppilaitokseen.
PUHTAUS- JA KIINTEISTÖPALVELUALA
V
uosi 2020 tullaan muistamaan puhtauspalvelualalla erikoisena vuotena toimintatavoissa ja oppimiskäytänteissä tapahtuneiden suurten muutosten vuoksi. Koko kevät puhtauspalvelualalla opiskeltiin etänä digitaalisia alustoja hyödyntäen. Kuka olisi voinut uskoa vuotta aiemmin, että opettajat ohjaavat opiskelijoitaan puhdistusaineiden kemiasta kotisohvilta käsin! Opettajat opiskelivat aktiivisesti uusia digitaalisia järjestelmiä ottivat ne soveltuvin osin opetuksen käyttöön. Opettajat löysivät myös uusia tapoja järjestää opetusta ja ohjausta sekä opiskelijoille että myös alan työelämälle. Jälkeenpäin voidaan todeta, että korona muutti työskentelyä asiakaslähtöisemmäksi. Opiskelijoiden palautteet ovat olleet myönteisiä. Erilaisiin tarpeisiin on pystytty vastaamaan aiempaa nopeammin ja opetuksesta on tullut yksilöllisempää. Puhtauspalveluala on käytännön ala, jossa osa oppimisesta tehdään käytännön työssä. Syyskaudella opiskelijat oppivat ammattiaan käytännössä eri työpaikoilla työpaikkaohjaajien ja opettajien ohjauksessa sekä saivat tutkintonsa pääsääntöisesti suoritettua suunnitellussa ajassa. Henkilökohtaistaminen on noussut yhä merkittävämpään rooliin opiskelijoiden ohjauksessa. Kaikessa toiminnassa keskeisintä on opiskelijan Hoks (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja yksilöllisempi polku työelämään. Opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen on nopeuttanut monen opiskelijan valmistumista. Koulutuksen vaikuttavuus on ollut hyvä. Alan opiskelijat työllistyvät osin jo opiskelunsa aikana. Alueen työelämä arvostaa valmistuvien opiskelijoiden ammattitaitoa. Työvoimakoulutukseen on riittänyt hakijoita. Työelämä on kouluttanut omia työntekijöitään myös oppisopimuksella. Työelämälähtöiset oppisopimuskoulutukset ovatkin lisääntyneet merkittävästi vuoden 2020 aikana. Opiskeluryhmät ovat monikansallisia, opiskelukielenä on suomi.
Opiskelijat ovat valinneet tutkinnon osia toisista tutkinnoista. Puhtauspalvelualallekin on tullut toisen koulutusalan opiskelijoita suorittamaan puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkinnon osaa. Opiskelu eri koulutusalojen välillä mahdollistaa parempaa osaamista työelämään. Kiinteistönhoitajien uusi opettaja Martin Kankkonen aloitti syksyllä työt Kpedussa, mikä mahdollistaa jatkossa myös kiinteistönhoitajien koulutuksien suunnittelu- ja kehittämistyön sekä osaavan työvoiman tarjonnan alueen työelämälle.
HENKILÖSTÖ: JAANA LIIMATAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, restonomi PIRKKO RAHKONEN, lehtori, tutkintovastaava, restonomi (ylempi AMK) MARTIN KANKKONEN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (AMK)
45
hyvinvointiala
H
46
yvinvointialan opetusta on toteutettu vielä vuonna 2020 Terveystiellä. Alkuvuoden 2021 aikana hyvinvointiala muuttaa uusiin, hienoihin ja ajanmukaisiin oppimisympäristöihin Närvilänkadulle. Muuttoa on suunniteltu yhdessä asiantuntijoiden ja henkilöstön kanssa. Hyvinvointialalla opiskelee yhteensä noin 530 opiskelijaa, jotka suorittavat hius- ja kauneudenhoitoalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Lisäksi hyvinvointialalla on ammattija erikoisammattitutkinnon opiskelijoita. Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoa opiskelevat suorittavat kampaaja- ja parturityön osaamisalan. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet valmistuvat lähihoitajan ammattiin. Tutkimisen, perussairauksien ja erilaisten hierontatekniikoiden opettelu ovat täyttäneet hieronnan ammattitutkintoa suorittaneiden opiskelupäivät. Valinnaisena tutkinnon osana opiskeltiin vuonna 2020 kansansairauksien ennalta ehkäisyä sekä raajanivelten liikkuvuuden edistämistä. Työssäoppimiseen sisältyvä asiakkaiden vastaanottaminen on tapahtunut pääsääntöisesti Hyvinvointikampuksen hierontaklinikalla. Hieronnan erikoisammattitutkintoa suorittaneilla on ollut tarjolla urheiluhieronnan osaamisala, jossa on käsitelty urheilijan lihashuoltoa sekä ala- ja yläraajakipuisten potilaiden hoitoa. Terveysalan ammattitutkinnosta, jalkojenhoidon osaamisalalta on valmistunut vuonna 2020 hieno joukko uusia osaajia. Osaamisalalla opetellaan uutta tietoa jalkojenhoidosta, alan yrittäjyydestä sekä yhdistetään tietoa olemassa olevaan sosiaalija terveysalan osaamiseen. Tutkinto onkin suunnattu aiemmin valmistuneille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Lisäksi hyvinvointialalla on ollut opiskelijoita, jotka ovat tammikuusta alkaen suorittaneet mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintoa. Kolme heistä valmistui joulukuussa. Teoriaopinnot koostuivat keväällä mielenterveys- ja päihdetyössä toimimisesta ja syksyllä mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttämisestä. Näyttöjä on suoritettu mm. psykiatrian osastoilla, työterveyshuollossa ja Pietarsaaren riippuvuusklinikalla sekä Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen asumispalveluissa. Erikoisammattitutkinnot ovat hyviä osaamista lisääviä lisäkoulutuksia oman työn ja koko työyhteisön kehittämiseen. Vuoden 2020 aikana on päivitetty kaikille tutkinnoille arvioinnin toteuttamissuunnitelmat. Uudenlaista opettajuutta ja
menetelmiä sekä koulutuksen toteuttamista on kehitetty omissa asiantuntijatiimeissä. Tiimiopettajuus on kehittynyt ja tiimit ovat ottaneet enemmän vastuuta opetuksen toteuttamisesta ja järjestämisestä. Tehdyillä muutoksilla ja kehittämistyöllä on ollut suuri merkitys opiskelijan henkilökohtaisen opiskelupolun suunnitteluun ja toteutumiseen. Kevät ja korona aiheuttivat ison loikan opettajien digiosaamiseen, mihin saatiin nopealla aikataululla koulutusta Kpedun muilta osaajilta, apuna myös alan oma digitutor-opettaja. Korona on aiheuttanut paljon muutoksia vuodelle 2020. Koko henkilöstö ja opettajat ovat joustaneet, tehneet hienoa työtä ja laatineet uusia yksilöllisiä suunnitelmia, jotta opiskelijoiden polku etenisi mahdollisimman hyvin. Hyvinvointialalle on tullut opiskelijoita yhteishaun ja jatkuvan haun kautta. Lyhyitä oppisopimuksia on solmittu yhteistyössä työnantajien kanssa. Niiden määrä lisääntyi keväällä valmistuvien sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suorittavilla opiskelijoilla, kun tarvittiin koronan vuoksi lisää työntekijöitä alan työpaikkoihin. Työelämäyhteistyö on ollut säännöllisen jatkuvaa ja monipuolista. Yhteistyö tiivistyi entisestään sosiaali- ja terveysalalla, kun yksi hoitotyön opettajista on ollut ohjaamassa opiskelijoita Soiten yksiköissä kliininen opettaja -nimikkeellä. Työelämälle tarkoitetut tapahtumat sekä kuntoutus-, virike- ja kauneudenhoitopäivät ovat hyvinvointialan vakiintunutta arkipäivää ja osa toteuttamissuunnitelman sisältöä. Vuoden 2020 aikana opettajat ovat päässeet työelämäjaksoille hankkeen ansiosta. Viisi opettajaa on ollut 2-4 viikon työelämäjaksoilla, jotka ovat olleet myönteinen kokemus sekä työelämälle että opettajille. Sosiaali- ja terveysalan vallitseva työllisyystilanne on hyvä, sillä alalla on runsaasti tarvetta osaavasta työvoimasta. Hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijat työllistyvät pääsääntöisesti perustamalla oman yrityksen.
Leena Sundell Toimialapäällikkö
Toimialan tunnusluvut Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
410,0
435,7
407,0
204
224
239
Hieronnan ammattitutkinto
11,2
7,2
6,0
13
14
11
Hieronnan erikoisammattitutkinto
4,8
1,0
0,0
6
0
0
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto
35,3
24,6
8,3
3
1
0
Hiusalan perustutkinto
3,5
11,7
21,1
8
4
16
Jalkojenhoidon ammattitutkinto
0,0
0,0
2,7
0
0
10
Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen ammattitutkinto
0,0
0,0
0,2
0
0
0
Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto
0,5
0,0
0,3
0
0
4
Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto
6,0
5,7
1,8
6
3
6
Päihdetyön ammattitutkinto
0,0
1,0
0,6
0
1
0
346,0
373,4
356,7
161
193
173
Terveysalan ammattitutkinto
2,7
4,3
0,0
7
0
0
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
0,0
7,0
5,2
0
8
10
Välinehuoltajan ammattitutkinto
0,0
0,0
3,9
0
0
9
Hyvinvointiala
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Jatko-opiskelijat 2018
Jatko-opiskelijat 2017
Jatko-opiskelijat 2016
Hiusalan perustutkinto
76,7 %
64,3 %
69,7 %
7,0 %
14,3 %
15,2 %
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
82,4 %
80,6 %
76,1 %
6,3 %
6,7 %
7,2 %
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Työlliset 2015 90,0 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2018
(lähde: Tilastokeskus) Hieronnan ammattitutkinto
73,9 %
77,3 %
80,0 %
Hieronnan erikoisammattitutkinto
90,0 %
100,0 %
--
Jalkojenhoidon ammattitutkinto
90,9 %
100,0 %
100,0 %
--
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto
100,0 %
100,0 %
91,7 %
--
Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto
84,6 %
73,3 %
63,6 %
--
Välinehuoltajan ammattitutkinto
77,8 %
76,7 %
80,0 %
65,0 %
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
100,0 %
100,0 %
100,0 %
93,3 %
Kpedu yhteensä
87,6 %
85,5 %
85,1 %
84,5 %
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
47
Sosiaali- ja terveysala
48
Sari Haglundin tultua nimitetyksi vs. toimialapäälliköksi (valmentavat ja ohjaavat sekä YTO-opinnot) Jaana Sinko aloitti uutena sosiaali- ja terveysalan perustutkintovastaavana maaliskuussa. Maaliskuussa aloitettiin ensimmäinen perustutkinnon maahanmuuttajapainotteinen ryhmä. Ryhmään otettiin opiskelijoita matalalla kynnyksellä, jotta opiskelijat voisivat opiskella mm. suomen kieltä, matematiikkaa ja tietotekniikkaa (opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot) opintojen alussa sekä siten saada valmiuksia koko lähihoitajan tutkinnon suorittamiseen. Ryhmän soveltuvuuskokeet suunniteltiin loppuvuoteen. Soveltuvuuskokeen jälkeen ohjataan sellaiset opiskelijat, jotka eivät soveltuvuutta vielä täytä, muiden tutkintojen opiskelijoiksi tai Valmaan.
Kuva Ulla Nikula
M
onenlaiset uudet tuulet ovat puhaltaneet sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijoille, opettajille ja alan työelämälle vuoden 2020 aikana. Koko tutkinnon osalta on alettu kehittää osaamisen hankkimista huomioimalla pedagogiikka, laatu, lukujärjestykset ja jaksaminen. Tutkinnon osat on jaettu pääasiallisesti kolmeen blogiin, joista kahteen on sijoitettu lähi- ja verkko-opetus sekä itsenäinen ja etäopiskelu pedagogiikka mukaan lukien. Kolmas blogi on työelämässä oppimista. Osana blogityöskentelyä on huomioitu opiskelijoiden yksilölliset etenemismahdollisuudet, mikä mahdollistaa mm. nopeammat ja hitaammat opintopolut lähihoitajan ammattiin. Taitaja2020-semifinaalien lähihoitajalajiin osallistuivat tammikuussa Kpedun opiskelijat Tuukka Karjula ja Neea Karvonen opettaja Lotta Brännkärrin ohjauksessa. Kaksikko ei yltänyt finaaliin saakka. Suuri muutos sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossakin oli covid-19-viruksen leviämisen vuoksi siirtyminen etäopetukseen maaliskuun puolivälissä. Opettajien joustavuus, kyky ottaa uusia pedagogisia menetelmiä käyttöön nopeasti ja uudenlaiset yhteisölliset kahvihetket Teamsin välityksellä mahdollistivat opetuksen jatkumisen, työyhteisön tuen työntekijöille ja opiskelijoiden valmistumisen miltei arvioidulla aikataululla kevään ja alkukesän aikana. Osalla opiskelijoista työelämässä oppimisen jaksot toteutuivat suunnitellusti. Peruutukset kohdistuivat eniten kahteen TE-palveluiden ryhmän opiskelijoihin. Kahden tutkinnon osan työelämässä oppimisen paikat peruuntuivat keväällä, joten siksi opiskelijoiden valmistuminen viivästyy noin kolme kuukautta arvioidusta valmistumispäivämäärästä. Siitä huolimatta koronaviruksen seuraukset ovat tähän mennessä olleet etukäteen oletettua pienemmät.
Perustutkinnon arvioinnin toteuttamissuunnitelma päivittämistyö valmistui lokakuun lopussa. Päivitys alkoi jo ennen kesälomaa ja jatkui syksyllä kahden tiimin ansiokkaalla avustuksella. Tällöin huomioitiin myös 1.11.2020 voimaan tullut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon päivittäminen. Merkittävin muutos oli se, että kasvun ja osallisuuden edistämisen -tutkinnon osan (25 osp) jälkeen voi suorittaa osaamisalan alan opintoihin kuuluvan ikääntyvien osallisuuden edistäminen -tutkinnon osan (35 osp). Nämä kaksi tutkinnon osaa muodostavat puolestaan jatkossa hoiva-avustajan koulutuksen tutkinnon osat. Loppuvuoden 2020 aikana on valmisteltu Hyvinvointikampuksen muuttamiseen Ammattikampukselle liittyvien asioiden ja covid-19-viruksen kiihtymisvaiheen aiheuttaneiden muutosten ohella perustutkinnon tutkinnon osien oppisopimusopiskelijoiden lähiopetuksen sisältörunkoa. Siihen on määritelty tuntimäärät ja lähipäivien määrä tutkinnon osittain, mikä helpottaa oppisopimusopiskelijoiden yksilöllisen ja laadukkaan opintopolun suunnittelua.
HENKILÖSTÖ: MARJA AHO, lehtori, erityisopettaja, KM LOTTA BRÄNNKÄRR, päätoiminen tuntiopettaja, TtM SARI HAGLUND, vs. toimialapäällikkö (yhteiset opinnot), lehtori, KM LEENA HARJU, lehtori, KM ARJA HAUTALA, päätoiminen tuntiopettaja, KM ULLA HERRONEN, päätoiminen tuntiopettaja, KM MAIJA KUPSALA, päätoiminen tuntiopettaja, KM PÄIVI LAAJALA, päätoiminen tuntiopettaja, YTK MARJUT LEVOSKA, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava, TtM HILKKA MOMMO, lehtori, TtM VUOKKO MÖTTÖNEN, päätoiminen tuntiopettaja, TtM LINDA NEVALAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava, hierojan at, jalkaterapeutti (AMK) PAULA NIEMI, lehtori, VTM TIINA OIKARI, opinto-ohjaaja, KM RITVA PADINKI, päätoiminen tuntiopettaja, TtM ANSSI PULKKINEN, lehtori, sairaanhoitaja (ylempi AMK) SONJA PYNSSI, lehtori, TtM HANNA RENLUND, lehtori, TtM JENNI RUOKOJA, päätoiminen tuntiopettaja, TtM AULI SAARI, lehtori, KM JAANA SINKO, lehtori, perustutkintovastaava, opinto-ohjaaja, TtM KATARIINA SIPILÄ, lehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja CATARINA SLOTTE, lehtori, KM TOVE STRÖMBÄCK, lehtori, TtM LEENA SUNDELL, toimialapäällikkö, TtM SATU SUNDELL, lehtori, YM TIINA SÄÄTELÄ. lehtori, TtM JOHANNA TORPPA, päätoiminen tuntiopettaja, KM EIJA VUOLLE, päätoiminen tuntiopettaja, TtM TARJA ÅVIST, lehtori, opinto-ohjaaja, TtM MIKKO ÖSTERBERG, päätoiminen tuntiopettaja, TtM
49
hiusala
H
iusalalla on riittänyt opiskelijoita hyvin. Vuoden 2020 alussa opiskelijoita oli noin 40. Uusia hiusalan taitajia on valmistunut vuoden mittaan 11. Syksyllä uusia opiskelijoita aloitti 20, ja loppuvuonna opiskelijoita oli yhteensä 42.
Kpedu järjesti hiusmuotoilulajin toisen Taitaja2020-semifinaalin Hiusmuotoilulajin toinen Taitaja2020-semifinaali järjestettiin Kokkolan Hyvinvointikampuksella tammikuussa. Tapahtuman suunnittelu- ja organisointityöstä vastasi kiitettävästi opettaja Heidi Hietala. Semifinaalit toteutettiin ensimmäistä kertaa kahdella paikkakunnalla – Kokkolan ohella myös Tampereella. Ahkera työ ja yhteistyö tuotti myönteisen lopputuloksen, ja kaikki sujui Kpedun semifinaalissa onnistuneesti. Erityiskiitokset tulivat kilpailutöiden arviointiin tarkoitetun tilan ensiluokkaisuudesta. Kokkolassa kilpailleen kahdeksan hiusmuotoilulajin semifinalistin joukossa oli myös kaksi Kpedun opiskelijaa: Laura Dahlgren ja Amanda Nilsson.
Opetustyö käytännössä ja koronan vaikutus sekä HiuSoppi Hiusalalla opiskelut sujuivat entiseen malliin eli käytännön asiakastöitä tekemällä. HiuSoppi on palvellut asiakkaita päivittäin. Alkuvuoden ja -kevään ajanvaraukset täyttyivät nopeasti ja asiakkaita riitti.
50
Koronapandemian alkaessa maaliskuussa hiusala muiden tekemällä oppijoiden tavoin otti onnistuneen digiloikan ja siirtyi etäopetukseen sujuvasti. Iso kiitos kuuluu myös hiusalan tukkufirmoille, jotka hyvin nopeasti tarjosivat maksuttomia, laadukkaita ja monipuolisia koulutuksia. Hiusalan opiskelijat suoriutuivat mainiosti kevään etäopetuksesta ja olivat hienosti mukana Teamsin välityksellä toteutetuissa opetus- ja ohjaustuokioissa sekä verkkokoulutuksissa. HiuSopissa on asiakkaita riittänyt syksylläkin, mutta kuitenkin tavanomaista vähemmän. Työpaikoilla tapahtuvia oppimispaikkoja on onneksi löytynyt edelleen kohtuullisen hyvin. Hienoa, että Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta löytyy HiuSoppi-niminen oppimisyritys, jossa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus oppia.
Hiusalan opetus palaa takaisin juurilleen Närvilänkadulle Hiusalan opetus palaa juurilleen, kun se muuttaa Terveystieltä Närvilänkadulle tammikuussa 2021. Opettajat ja opiskelijat ovat saaneet olla mukana vaikuttamassa uusien tilojen suunnitteluun, kaapistojen ja niiden sisältöjen malleihin sekä pintojen materiaaleihin ja värityksiin. Hiusala odottaa innolla muuttoa Ammattikampukselle ja toivoo saavansa lisää uutta asiakaskuntaa. Syksy toi muutoksia opettajakuntaan, kun Heidi Hietala jäi äitiyslomalle. Tarja Borén-Karppi aloitti kokoaikaisena opettajana, ja parturi-kampaaja Juulia Mikkola ohjasi opiskelijoita maanantaisin. Lisää ohjaavia käsipareja saatiin syysloman jälkeen lokakuussa kampaaja Janette Van der Mejn aloitettua työharjoittelun.
HENKILÖSTÖ: TARJA BORÉN-KARPPI, sivutoiminen tuntiopettaja, kampaajamestarin eat, ekokampaaja, päätoiminen tuntiopettaja 3.8. alkaen HEIDI HIETALA, päätoiminen tuntiopettaja, estenomi, AmO TUIJA KONTTIJÄRVI, lehtori, perustutkintovastaava, estenomi, ekokampaaja
ule
#t
uu
is va
a
os
n de
si
k aja
51
luonnonvara-ala
V
uosi 2020 oli paitsi koronan vuosi myös uudistumisen ja onnistumisen vuosi. Eläintenhoidon opiskelijoiden palautteet lockdown-ajan hyvästä opetuksesta kaikuivat myönteisinä koko valtakuntaan, sitä digiloikkaamista oli ilo todistaa! Myös muilla luonnonvara-alan opintoaloilla selvittiin etäopetuksesta hyvin osaavien, digitaitoisten opettajien, ohjaajien ja loistavien työelämäyhteyksien ansiosta. Luonnonvara-alalla ollaan näköjään vielä parempia, kun tulee pikkuisen puristusta mukaan.
Kpedun hevosala uudistuu Kpedun hevosalan uudistamispäätöksen saaminen on ollut erittäin hyvä uutinen tulevaisuutta ajatellen. Kpedulla on nyt täydet mahdollisuudet nousta hevosalan koulutuskentällä huipulle ja olla mukana kehittämässä koko hevosalan tulevaisuutta monella eri sektorilla. Näkymiä on jo availtu ainakin hyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja matkailun saralla. Vuonna 2021 Kaustisella ravataan ja laukataan yhdessä mahtavan porukan kanssa, ja uusia avauksia voidaan odottaa vielä entistäkin enemmän!
Luova Kampus 2020 ja muu hanketoiminta tukevat opetusta ja sen kehittämistä Luonnonvara-ala haluaa olla eturintamassa kulkemassa kohti kestävää tulevaisuutta. Apuna ja tukena on koko henkilöstö sekä useita erinomaisia hankkeita ja hanketyöntekijöitä! Ala on etunojassa tulevaan monellakin eri saralla. Mainittakoon mm. Löydä metsä -hanke, jolla pyritään lisäämään metsätietoisuutta monella taholla ja uudistetaan mm. Kpedun omistuksessa olevan puulajipuiston sisältöä informatiiviseksi ja digitaaliseksi. Tulossa on myös suometsien puunkorjuuseen liittyvä osaamisen kehittämishanke sekä geenivarantoja säilyttävä alkuperäiskarja-projekti, joka samalla tuo mahdollisuuksia mm. ympäristöyrittäjyyteen ja biodiversiteetin säilyttämiseen. Rahoitusta on haettu myös koko luonnonvara-alan henkilöstön ilmasto- ja kiertotalousosaamisen päivittämiseen yhdessä työelämän ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.
52
Luova Kampus 2020 -hanke eteni vuonna 2020 aikataulun mukaisesti suunnittelutyön, rakennus- ja ympäristölupahakemusten ja pääurakoitsijoiden kilpailutusten verran. Vuonna 2021 Ollikkalankadulle nousee uusi maidontuotannon tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristö. Uusia kumppaneita kehittämiseen on jo saatu. Jatkuvasti etsitään keinoja palvella entistä paremmin alueen elinkeinoa ja tulevaisuuden osaajia. Luonto- ja ympäristöalalla pyritään vastaamaan lisääntyneeseen luontomatkailu- ja ulkoilubuumiin tuottamalla osaamista kestävään luontomatkailuun ja luomalla erilaisia mahdollisuuksia luontoalan yrittäjille yhdessä mm. metsänomistajien kanssa. Turkisalan tulevaisuuden rakentamisessa Kpedu on mukana kahdella eri hankkeella; Turkistuotto- ja Tietolinkki-hankkeilla. Tietolinkki tarjoaa mahdollisuuksia kaikenlaisiin maaseudun yrittäjyyttä tukevien asioiden esittelyyn ja esille tuomiseen, joten olkaahan siis yhteydessä, mikäli jollakulla on käyttökelpoinen idea!
Kestävää kasvua ei voi estää! Vuonna 2020 kotimaisen työn, ruoan, luonnon ja energiatuotannon merkitys on noussut suomalaisten arvoasteikolla merkittävästi. Monelle kotimaisuus on olennainen itseisarvo tuotteissa ja ruoassa. Kpedun luonnonvara-alan opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat ja osaajat jatkavat erinomaisen työnsä tekemistä sen puolesta, että Suomesta löytyy paras osaaminen ja parhaat palvelut luontoon sekä eläinten pariin ja Suomessa tuotetaan jatkossakin maailman kestävintä puuta sekä parasta, turvallisinta ja puhtainta ruokaa!
Hanna-Mari Laitala Toimialapäällikkö
TOIMIPAIKKAPÄÄLLIKÖT: PERHO: MATTI LOUHULA, tutkintovastaava, agrologi (AMK), MBA KANNUS: EIJA MÄKI-ULLAKKO, tutkintovastaava, MMM KAUSTINEN: SIRPA PUUSAARI, tutkintovastaava, agrologi
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot Luonnonvara-ala
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
458,6
461,2
430,0
153
197
159
Eläintenhoidon ammattitutkinto
13,4
3,6
7,4
2
2
2
Eläintenhoitajan ammattitutkinto
4,9
12,4
0,8
6
4
0
Hevostalouden ammattitutkinto
21,2
20,2
11,2
4
3
2
Hevostalouden perustutkinto
100,3
99,4
92,9
19
27
34
Hevostenvalmentajan ammattitutkinto
0,0
0,8
0,9
0
1
3
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
21,1
26,7
25,3
7
3
13
Maatalousalan ammattitutkinto
15,9
15,9
0,0
2
10
0
Maatalousalan perustutkinto
196,9
193,8
195,4
71
72
57
Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto
0,8
4,3
3,5
0
5
2
Metsäalan ammattitutkinto
1,4
0,3
0,0
1
0
0
Metsäalan perustutkinto
80,6
71,5
67,0
38
52
18
Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto
0,6
2,3
8,2
0
3
23
Seminologin ammattitutkinto
0,0
0,0
0,0
0
0
1
Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto
1,5
10,2
17,5
3
15
4
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Hevostalouden perustutkinto
58,2 %
58,1 %
62,1 %
14,5 %
8,6 %
9,5 %
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
58,8 %
60,0 %
40,9 %
8,8 %
7,5 %
11,4 %
Maatalousalan perustutkinto
74,1 %
76,9 %
67,7 %
6,3 %
8,8 %
8,7 %
Metsäalan perustutkinto
82,7 %
80,6 %
74,4 %
0,0 %
1,4 %
1,3 %
Kpedu yhteensä
73,1 %
67,2 %
63,3 %
7,2 %
9,9 %
10,7 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Työlliset 2015
Hevostenvalmentajan ammattitutkinto
84,8 %
80,0 %
84,6 %
80,0 %
Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto
90,5 %
--
--
--
Seminologin ammattitutkinto
100,0 %
89,3 %
82,8 %
93,0 %
Tarhaajamestarin erikoisammattitutkinto
100,0 %
90,0 %
--
--
Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin at
93,5 %
92,0 %
93,8 %
94,3 %
Kpedu yhteensä
87,6 %
85,5 %
85,1 %
84,5 %
Jatkoopiskelijat 2016
(lähde: Tilastokeskus)
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
53
maatalousala (kannus)
M
aatalousalan perustutkintoon hakeutuu opiskelijoita yhteishaun ja jatkuvan haun kautta. Kpedu Kannuksen maatalousala järjestää tutkinnon kaikkia osaamisaloja: maatilatalous, maatalousteknologia, eläinten hoito ja turkistalous. Maatiloilla tarvitaan hyvin laaja-alaista osaamista, joten maatilatalouden osaamisalalta valmistuneilla ei ole peukalo keskellä kämmentä. Kasvintuotannon ja maatilan tuotantoympäristön hoidon ja yritystalouden lisäksi opiskelijat saavat osaamista tuotantoeläinten hoitoon, koneiden käyttöön, huoltoihin ja korjaamiseen, maatilarakentamiseen sekä metsien hoitoon ja hyödyntämiseen. Tuotantoeläinopintoja voi ottaa lypsykarjan hoidosta sekä myös naudanlihantuotannosta ja lammastaloudesta. Kpedu Kannus pystyy tarjoamaan paljon valinnaisuutta ja toteuttamaan joustavia henkilökohtaisia opintopolkuja. Maatilatalouden osaamisalalle hakeutuu myös aikuisia, joilla yleensä on jo taustalla muita tutkintoja. He voivat aloittaa opinnot lähes missä vaiheessa tahansa ja opinnot voidaan suunnitella monimuotoisena koostuen lähi-, etä- ja verkko-opinnoista sekä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Vuoden 2020 aikana saatiin maatilatalouden puolelle opiskelijavahvistusta myös Venäjältä ja Serbiasta.
Maatalous työllistää myös teknologiaosaajia Maatalousteknologian osaamisalalla oppii kaiken oleellisen traktorin ja työkoneiden käytöstä, huolloista ja korjaamisesta automaatiota ja metallitöitä unohtamatta. Opintoihin voi ottaa myös maarakennuskonejakson, joka on osoittautunut hyvin suosituksi ja odotetuksi jaksoksi.
54
Opiskelijat työllistyvät maatalouskoneurakointiin, maatalouskonekorjaamoihin ja maatilatyöntekijöiksi. Osaamisalalta valmistuneita opiskelijoita on töissä myös maatalouden ulkopuolisissa konekorjaamoissa ja muissa vastaavissa yrityksissä. Opinnot antavat siis myös monipuolisen teknologiaosaamisen.
Ammattitutkintokoulutus: tilasiementäjiä, sorkkahoitajia ja maatalouskonehuoltajia Maatalousalan ammattitutkinnon tuotantoeläinten tilasiemennys -tutkinnon osa on ollut hyvin suosittu. Kpedu Kannus järjestää koulutuksia yhteistyössä Faba Osk:n kanssa. Koulutuspaikkakuntina v. 2020 ovat olleet Kannuksen lisäksi Kajaani ja Rovaniemi. Koulutukseen kuuluu kaksi lähiopetuspäivää, ja harjoitukset tapahtuvat seminologien tai toisen tilasiementäjän ohjaamina opiskelijoiden omilla työpaikoilla. Ammattitutkinnossa tarjotaan opintoja myös maatalouslomittamisen osaamisalalla, jolla vuoden 2020 aikana on aloittanut muutamia opiskelijoita. Ammattitutkintoon kuuluvalla sorkkien hoitamisen osaamisalalla järjestämiseen on alettu suunnitella paremmin oppisopimuskoulutukseen soveltuvaa vaihtoehtoa.
Ammattitutkintoon kuuluu myös maatalousteknologian osaamisala, jossa opiskellaan maatalouskonehuoltajaksi (aiemmin maatalouskoneasentaja). Tässä ammattitutkinnossa opiskellaan maatalouskoneiden ja traktorin huoltoa sekä korjausta tiiviissä työelämäyhteistyössä traktorin ja maatalouskoneiden valmistajien ja maahantuojien kanssa. Niiltä tulee myös kouluttajia lähipäiviin, joiden aikana perehdytään nykyaikaiseen konekantaan ja tekniikkaan. Koulutus kestää keskimäärin 1,5 vuotta. Pääsääntöisesti opiskelijat opiskelevat oppisopimuksella. Seuraava koulutus alkaa maaliskuussa 2021.
Lukuisia uusia mahdollisuuksien tuulia Maatalousalan perustutkinnon valtakunnalliset tutkinnon perusteet ovat uudistumassa. Alan opettajat osallistuvat uudistamistyöhön hyvin aktiivisesti. Maatalouselinkeinolla on tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia liittyen hiiliviljelyyn, tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen, lähiruuantuotantoon ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Ala tarjoaa työtä jatkossakin sekä uusiakin tapoja työllistyä ja työllistää. Nämä uudet tuulet ovat jo puhaltaneet yli Ollikkalan. Alkuperäiskarjaa edustavat kyytöt saapuivat koulutilalle kevättalvella. Niiden myötä alkaa perinnebiotooppien ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen liittyvä laiduntaminen. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on ympäristöyrittäjyyskoulutus. Kpedun elintarvikealan kanssa on aloitettu yhteistyö. Tavoitteena on saada aikaan uutta yrittäjyyttä liittyen elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jatkojalostukseen. Maidontuotanto on kuitenkin se ykkösasia. Uuden maidontuotannon oppimisympäristön suunnittelutyö on kovassa vauhdissa Luova Kampus 2020 -hankkeessa. Uusi oppimisympäristö valmistuu vuoden kuluessa. Uudessa navetassa tulee olemaan paljon automatiikka ja teknologiaa. Eläinten olosuhdevaatimukset ja lajityypillinen käyttäytyminen otetaan kaikessa huomioon. Mielenkiintoisen oppimisympäristön uudesta navetasta tekee se, että se toimii myös tutkimusnavettana, jossa uusia asioita ja tapoja toimia pystytään testaamaan. Opetusmaatilalle saatiin vuoden 2020 alussa käyttöön tuliterä, uusinta teknologiaa edustava Valtra-traktori, jota voidaan hyödyntää opetuksessa. Traktorissa on automaattiohjaus, jonka tarkkuus on +-2 cm. Traktorin toimintoja voi seurata myös etänä esim. älypuhelimella. Kesän aikana pellolla oli kolme mielenkiintoista käytännön koetta, joista ensimmäisessä selvitettiin biohiilen vaikutusta ohran satoon, ja koe toteutettiin yhdessä Sievin teollisuuspuiston kanssa. Toisessa kokeessa selvitettiin kasvitautiaineen vaikutusta viljan satoon ja laatuun. Toinen koe tapahtui yhdessä AgroTeknoa Jokilaaksoihin -hankkeen kanssa. Kolmantena oli Hankkijan kanssa nurmen lannoitukseen liittyvä koe, jossa selvitettiin lannoituksen vaikutusta säilörehun laatuun ja määrään. Koetoiminnan tuloksia voidaan käyttää suoraan opetuksessa, joten se tuo mielenkiintoisen lisän myös opiskelijoille. Kpedu Kannuksen toimipaikka on todellinen maatalousopetuksen ja osaamisen keskittymä. Opetushenkilöstö on osaavaa, ammattitaitoista ja pitkälle kouluttautunutta. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti. Maatalousalalla ollaan hyvin avoimia ja joustavia kehittämään ja kokeilemaan jatkuvasti jotain uutta. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2021!
HENKILÖSTÖ: PETRI AHONIEMI, lehtori, agrologi (AMK), 31.3. saakka EMMA ERKKILÄ, ohjaava ammattihenkilö, agrologi (AMK) HEIKKI ERÄNUMMI, työnjohtaja, autokorimekaanikon at PAULI HAAPONIEMI, päätoiminen tuntiopettaja, teknikko SEIJA HAKA, karjanhoitaja ILSE HEINO, lehtori, MMM TAPIO HERNESNIEMI, lehtori (turkistalous), agrologi MIKA HOLLANTI, karjanhoitaja, maatalousalan pt JONI HÄKKILÄ, lehtori, agrologi KIMMO JÄRVI, karjamestari, maaseutuyrittäjä JANNE KALLIOKOSKI, ohjaava ammattihenkilö, maaseutuyrittäjä TEEMU KANGAS, päätoiminen tuntiopettaja, agrologi (AMK) ANTTI KIPPO, lehtori, agrologi (AMK) MAARIT KÄRKI, päätoiminen tuntiopettaja, agrologi (ylempi AMK) MARKKU LAMPINEN, maataloustyönjohtaja JUHA LANDIN, lehtori, talonrakennusalan eat MIIA LUOMA-TOKOI, sivutoiminen tuntiopettaja, agrologi (AMK) EIJA MÄKI-ULLAKKO, toimipaikkapäällikkö, tutkintovastaava, MMM JARI ORJALA, lehtori, opinto-ohjaaja, tilanhoitaja, agrologi SAKARI RAHKONEN, lehtori, agrologi ELISA RUUSUNEN, päätoiminen tuntiopettaja, merkonomi JUHA SÄMPI, päätoiminen tuntiopettaja, maatalouskoneasentajan at MARKKU VALTOAHO, työnjohtaja, koneopettaja ESA VIHANTA, ohjaava erikoisammattihenkilö/kiinteistönhoitaja JUHA YLI-KORPELA, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousteknikko
55
eläintenhoito (kannus)
läintenhoitajia opetetaan perustutkinnossa sekä lähiettä monimuoto-opiskeluissa. Opiskelijoita näissä tutkinnoissa on yhteensä noin 80. Aikuiskoulutuksessa eläintenhoitajan ammattitutkintoa tehdään koirahieronnan ja eläintenkouluttajan osaamisaloilla. Eläintenkoulutuksessa erikoistutaan eläinten kouluttamisen lisäksi ihmisten ohjaamiseen eläinten kouluttamisessa. Keskeisimpiä eläimiä eläintenkoulutuksessa Kannuksessa ovat koira ja hevonen, mutta myös muut eläinlajit tulevat tutuksi kuten esimerkiksi nauta, kissa ja alpakka.
E
Projektikoiratoiminnan pitkiä perinteitä jatkettu
Kennellinjalla runsaasti tapahtumia – uutena ”nosework”
Yhteistyö Keski-Pohjanmaan kansanopiston kanssa jatkunut
Eläintenhoidon opiskelijat ovat toteuttaneet aktiivisesti erilaisia tapahtumia myös vuonna 2020. Kuten esimerkiksi tottelevaisuuskokeita, rally-tokokilpailuja ja epävirallisia koiranäyttelyitä. Kpedu Kannus järjesti myös virallisen SMkilpailun nuorille palveluskoiraharrastajille jälki- ja hakukokeessa syyskuussa. Uusi koirien koemuoto ”nosework” tuli myös tutuksi opiskelijoille, kun Kannuksessa pidettiin tässä koirien hajutyöskentelykokeessa kahdet kokeet syksyn aikana.
Keski-Pohjanmaan kansanopiston ”Virtasten” ryhmä Kälviältä jatkoi aiempien vuosien tapaan kennelalan opiskelijoiden opastuksessa eläintenhoitotöiden tekemistä ”Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla” -kurssilla. Kansanopiston kanssa tehdään yhteistyössä edelleen homekoiraohjaajakoulutusta sekä tarjotaan lisäkoulutuksena mm. ”Koira-alan mentaalivalmentaja”- ja ”Nenät töihin” -koulutuksia.
Kennelalan yhteistyö virka- ja hyötykoiratoimijoiden kanssa on jatkunut edelleen tiiviinä. Kannuksessa on vuoden 2020 aikana nähty monenlaisia tulevia hyötykoiria: avustaja-, opas-, poliisi-, tulli- ja puolustusvoimien koiria. Opiskelijat peruskouluttavat koiria opettajien opastuksessa kohti tulevaa käyttötarkoitusta. Hyötykoiria on koulutettu Kannuksessa jo miltei 20 vuoden aikana yhteensä reilusti yli 100.
HENKILÖSTÖ: PÄIVI BERG, lehtori, FM TYTTI LINTENHOFER, lehtori, perustutkintovastaava, eläintenkouluttajan at HANNA-LEENA MUSTAKANGAS, eläintenhoitaja, maatalousalan pt PIRITTA PÄRSSINEN, lehtori, ammattitutkintovastaava, FM SARIANNE SEPPÄLÄ, eläintenhoitaja, eläintenhoitajan at JENNA VUORI, päätoiminen tuntiopettaja, eläintenkouluttajan at
56
metsäala (kannus)
M
etsäalan opiskelijoiden yhteismäärä on ollut vuoden 2020 aikana n. 120, joista valmistuneita metsäkoneenkuljettajia n. 20 sekä metsureita/metsäpalvelujen tuottajia 16. Ammattitutkintokoulutettavia on ollut muutama. Miltei kaikki metsäkoneenkuljettajiksi valmistuneet nuoret ja aikuiset ovat työllistyneet. Työllistyminen on ollut hyvää luokkaa koko metsäalalla. Metsäkoneenkuljettajakoulutus on hyvin työelämälähtöistä, sillä opiskelijoiden opetus tapahtuu päivittäin oikeassa työelämässä, jossa puunkorjuuta tehdään puunkorjuusopimusten mukaan Metsägroupille ja Metsähallitukselle ja jonkin verran myös Keski-Pohjanmaan mhy:lle. Jossain määrin puunkorjuuta tehdään myös Kpedun omissa metsissä, joissa tapahtuu myös metsänhoitotöiden opetus. Koronan vaikutukset ovat olleet suhteellisen vähäiset. Työssäoppimiset ovat toteutuneet suunnitellusti. Niiden määrää on pystytty jossain määrin isäämäänkin. Kevään aikana teoriaopetukset siirtyivät Teamsiin. Lyhytkoulutuksia jouduttiin perumaan koronan vuoksi. Metsäalan koulutusten opiskelijatilanne on vakaa, sillä opiskelijoita on monimuoto-, työvoima- ja yhteishaun kautta tulleissa koulutuksissa täydet ryhmät. Yhteishaussa tulleiden opiskelijoiden lisäksi metsäkoneenkuljettajakoulutusta toteutetaan edelleen työvoimakoulutuksena, ja tässä ryhmässä on myös jatkuvan haun kautta tulleita opiskelijoita. Monimuotokoulutuksista suosituin oli vuonna 2020 Oulaisissa alkanut metsäalan perustutkinto, johon haki miltei 40. Tammikuussa 2021 käynnistyy toinen ryhmä samalla paikkakunnalla.
Metsäala on tehnyt yhteistyötä Kpedun logistiikan alan kanssa. Logistiikan alan opettajat ovat toteuttaneet metsäkoneenkuljettajien ajokortti- ja ammattipätevyyden ajo-opetuksen sekä osan ammattipätevyyden koulutuksesta. Metsäalan käyttöön on hankittu vuonna 2020 uusi hakkuukone ja simulaattori. Uuden simulaattorin käyttökoulutus järjestettiin Kpedu Kannuksen muulle henkilöstölle. Markkinointia on toteutettu syksyn aikana suoraan yläkouluille. Simulaattoria on hyödynnetty tässäkin mielessä. Taitaja2020-semifinaaleissa Kpedu Kannuksen opiskelija Onni Mäntylä raivasi metsäkoneen käyttö -lajissa tiensä finaaliin, mutta korona perui Jyväskylän finaalitapahtuman. Opettaja Joonas Tuikkanen teki talven 2020 aikana AMKopintoihinsa sisältyneen ”Metsäalan koulutuksen työelämävastaavuus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä” -nimisen opinnäytetyön. Lopputyöhön liittyneen kyselyn kohderyhmänä olivat vuosina 2015–2018 Kpedusta metsäalan perustutkinnosta valmistuneet metsäkoneenkuljettajat ja Keski-Pohjanmaan alueen metsäkoneyrittäjät, joilla oli ollut vastanneita metsäkoneenkuljettajia työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa. Koulutuksen ja oppimisympäristöjen laatua ja monipuolisuutta Kpedussa arvioivat metsäalalla valmistumisen jälkeen työskennelleet metsäkoneenkuljettajat. Valmistuneilta metsäkoneenkuljettajilta saatujen vastausten perusteella 98 % työllistyi alle puolessa vuodessa. Heistä metsäalalle työllistyi 65 %. Vastaava valtakunnallinen luku oli 51 %.
HENKILÖSTÖ: PERTTI HANNI, lehtori, , tutkintovastaava, ammatillinen erityisopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) PETTERI KATTILAKOSKI, lehtori, metsäkoneenkuljettajan at PASI LÖYTYNOJA, lehtori, metsäkoneenkuljettajan at HEIKKI OHTAMAA, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) JUKKA PELTOKANGAS, päätoiminen tuntiopettaja (osa-aikainen), metsäkoneenkuljettajan at ALEKSI RAUTIOLA, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) PENTTI ROIVAS, lehtori, metsätalousteknikko TERO TAKALO, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) JOONAS TUIKKANEN, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) JUHO-MIKKO WIDGREN, päätoiminen tuntiopettaja, metsäkoneenkuljettajan at JUHA YLI-KORPELA, lehtori, metsätalousteknikko
57
hevosTALOUS (kaustinen)
N
ikulan hevosurheilukeskuksessa on valtakunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet hevosopetuksen järjestämiselle. Alueella on 60 hevosalan työpaikkaa, PohjoisSuomen suurin eläinklinikka, maakuntaravirata, uusi ratsastusmaneesi ja monipuolista hevosalan yritystoimintaa.
Päätös Kpedun hevosalan yhdistymisestä: koulutus keskittyy Kaustiselle Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hallitus päätti kokouksessaan 29.10.2020 keskittää hevosalan koulutuksensa yhteen toimipaikkaan. Perhon ratsastusopetus ja Kaustisen hevosalan koulutus yhdistyvät Nikulan hevosurheilukeskukseen Kaustiselle. Päätös keskittämisestä tarkoittaa hevosalan koulutuksen toimintaedellytysten turvaamista tulevaisuudessa. Yhdistyminen antaa mahdollisuuden kehittää monipuolisesti erilaisia koulutustuotteita, tarjota laajempia valinnaisopintoja sekä panostaa entistä paremmin mm. kansainvälisyyteen ja hanketoimintaan. Yhdistyminen tapahtuu vuoden 2021 aikana siten, että syksyllä Perhon opetushenkilöstö ja opiskelijat sekä toiminta ovat siirtyneet Nikulaan. Kevään 2021 yhteishaussa Kpedulla on tarjolla yksi hevosalan koulutus Kaustisen toimipaikassa.
Opetussuunnitelman uudistus antaa lisää mahdollisuuksia Vuoden 2020 aikana hevosala on valmistautunut tammikuussa 2021 tapahtuvaan hevostalouden perustutkinnon opetussuunnitelman muutokseen. Muutos on tarkoittanut yhteistä työtä uusien koulutustuotteiden suunnittelemisen ja muotoilun parissa koko hevosalan henkilöstölle. Uusien tutkinnon perusteiden myötä Kpedussa tarjotaan jatkossa hevostenhoitajan lisäksi hevospalveluohjaajan tehtäviin valmistavaa koulutusta.
Koronakevään opiskelua
58
Maaliskuussa puhjennut koronapandemia aiheutti muutoksia opetusjärjestelyihin keväällä 2020. Opiskelijoiden opinnot toteutettiin työpaikolla ja verkossa. Työssäoppiminen sujui opiskelijoilta mallikkaasti, sillä perusopintoja oli kaikilla takana jo syysopintokauden verran.
Käytännön opetuksen kehittämistoimena oman tallin perustaminen Kaustisen toimipaikassa on perinteisesti opittu paljon käytännössä. Omasta tallitoiminnasta luovuttiin kokeilunomaisesti muutama vuosi sitten. Kokeilu oli arvokas osoittaen, miten tärkeä oppilaitoksen oma oppimisympäristö on erityisesti opiskelijoiden perustaitojen oppisen kannalta. Olennaista on myös se, että opetuksen tarpeisiin löytyy sopivia hevosia. Kpedu Kaustinen menetti tärkeän ja pitkään työskennelleen Kaustisen Iivari-hevosen. Onneksi lupaavaksi seuraajaksi löytyi sympaattinen tamma Helmen Piiku, joka asustaa tallissa viiden muun opetushevosen kanssa.
Kansainväliset mahdollisuudet näkyväksi Kpedu Kaustinen iloitsi yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten yhteistyökumppaniensa kanssa DIME2-hankkeen myönteisestä rahoituspäätöksestä. Hankkeessa kehitetään kansainvälistä työssäoppimista laatimalla ja testaamalla yhteistä työssäoppimispaikkojen laatutyökalua. Kehittämistyön kohteena on myös kansainvälisten mahdollisuuksien kokonaisuus ja kansainvälisyyden näkyvyyden lisääminen digitaalisella työkalulla.
HENKILÖSTÖ: KRISTIAN AUTIO, lehtori, kengityssepän at LEENA JOKINEN, tuntiopettaja, agrologi (AMK) MARJO KAIVOLAHTI, lehtori, agrologi (AMK), virkavapaalla ELIISA KOIVUKOSKI, lehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, insinööri (ylempi AMK) TARJA LAURILA, tallimestari TIINA LINNA, lehtori, agrologi (ylempi AMK) JUHA MANSIKKA-AHO, lehtori, agrologi (ylempi AMK) JAANA NIKULAINEN, hevoshieronnan opettaja, hevos- ja koirahierojakoulutus JYRI PUUSAARI, sivutoiminen tuntiopettaja, kengityssepän at SIRPA PUUSAARI, toimipaikkapäällikkö, tutkintovastaava, agrologi ANNE SAARIKETTU tallimestari, hevostalouden eat KATI SIILA, tallimestari, päätoiminen tuntiopettaja, agrologi (AMK) LEENA YLITALO, päätoiminen tuntiopettaja, agrologi (ylempi AMK)
Kuvat Jannika Hämeenniemi, Kirsi Kettunen
hevosTALOUS (perho)
vuoden opiskelijoiden vanhemmat ja huoltajat oli kutsuttu tähän karsintatapahtumaan tutustumaan Kpedu Perhon oppimisympäristöihin ja kuulemaan opiskelijoiden kertomana opiskelun käytännön arjesta. Taitaja-semifinaaleissa ei ollut vuonna 2020 hevostenhoitolajia lainkaan. Taitaja2021-semifinaalehin on karsittu syksyn aikana Kpedun osallistujat hevostenhoitolajiin. Perinteinen joulukulkue kymmenellä hevosella, joulupukin johdolla järjestettiin Perhossa 16.12.
Kuva Marianne Hyyrynen
K
pedu Perhon Ratsastuskoulun toiminta käynnistyi joulutauolta tammikuussa, jolloin opiskelijat pääsivät harjoittelemaan aidoissa tilanteissa. Ratsastuskilpailusarja Perhon ratsastuskoulu Cup pyörähti käyntiin. Myös heppakerho, jossa opiskelijat harjoittelevat hevostaitojen ohjaamista, oli ohjelmassa torstaisin. Kevätkaudella kokoontui suosittu valjastyökerho lähes viikoittain. Opiskelijat järjestivät ratsastusretkiä ja rekiretkiä Komanteen järvelle. Koronan vuoksi monet vuosittaiset tapahtumat ja retket joko siirtyivät tai peruuntuivat vuoden 2020 aikana. Kuten esimerkiksi matka Tampereen Hevoset-messuille ja perinteinen retki Ypäjän Suomenratsujen kuninkaalliset -tapahtumaan. Ratsastuskoulun kesäleirit jouduttiin perumaan koronan takia. Syyskuussa ratsastuskoulutoiminta alkoi jälleen, joten opiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan ratsastustunneilla avustamista, hevostaitojen ja ratsastuksen ohjaamista oikeiden asiakkaiden kanssa. Toisen vuoden opiskelijat olivat kesällä työssäoppimassa oriasemilla, vaellustalleilla ja ratsastuskouluilla. Suosittuja toppaikkoja ovat olleet Purola Farm, Onnelan oriasema, Polestar ja Siirilän Ratsastuskeskus. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli kesä-elokuussa lomaa ja työssäoppimista Perhon Ratsastuskoulun talleilla. Kpedu Perhossa aloitti hevostenhoitajaopinnot seitsemän innokasta opiskelijaa syksyllä 2020. Toisen vuoden opiskelijoilla alkoi työssäoppiminen talleilla eri puolella Suomea. Monimuoto-opinnot käynnistyivät 13 opiskelijalla. Tallissa harjoiteltiin ahkerasti hevostenhoitajan perustaitoja tallitöistä ja hevostenhoidosta ratsastukseen sekä asiakaspalveluun. Opiskelijat ovat päässeet mukaan tallilla asuvien nuorten hevosten koulutukseen, toisin sanoen ajo-opetukseen ja irtohypytykseen. Nuorten suomenhevosratsujen laatuarvostelun karsinta järjestettiin huhtikuun sijaan elokuun lopussa. Opiskelijat osallistuivat kaikkiin järjestelyihin. Osa heistä suoritti tapahtuman yhteydessä näytön hevosten irtohypytyksessä. Ensimmäisen
HENKILÖSTÖ: ARJA HUTTUNEN, tallimestari, ratsastuksen opettajan at MARIANNE HYYRYNEN, lehtori, perustutkintovastaava, agrologi (AMK) JANNIKA HÄMEENNIEMI, tallimestari, maatalousalan pt, 1.8. alkaen JUUSO HÄMEENNIEMI, tallimestari, hevostalouden pt, 1.10 alkaen KIRSI KETTUNEN, lehtori, agrologi (ylempi AMK) VEERA PELTOKANGAS, tallimestari, sijaisuuksia vuoden 2020 aikana MAIJU PEURANEN, tallimestari, hevostalouden pt, hevosharrasteohjaaja, 30.6. saakka RONJA RÖPELINEN, tallimestari, maatalousalan pt, sijaisuuksia vuoden 2020 aikana KATJA VOLA, lehtori, ratsastuksenohjaaja, agrologi (ylempi AMK)
59
luonto- ja ympäristöala (perho)
L
uonto- ja ympäristöalalla koulutetaan luonto-ohjaajia. Perhosta valmistuva luonto-ohjaaja voi erikoistua moneen luontoon ja luontomatkailuun liittyvään osaamiseen. Luontomatkailuun tai metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvät valinnaiset tutkinnon osat ovat suosittuja. Luontomatkailuun haetaan osaamista koko Suomesta ja Euroopasta. Ulkomaan työssäoppimisjaksot on pystytty järjestämään Erasmus+-hankkeen avulla. Koronavirus esti kuitenkin vuonna 2020 pääosan ulkomaan työssäoppimisista, joten näyttöjä jouduttiin tekemään myös oppilaitosnäyttöinä mm. Salamajärven kansallispuistossa yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa.
Ennätysmäärä hakijoita Vuosi 2020 oli huippuvuosi opintoihin hakeutumisessa. Opiskelijoita aloitti luonto-ohjaajan koulutusohjelmassa ennätysmäärä eli 23 opiskelijaa. Osa opiskelijoista suoritti tutkinnon osia, mutta suurin osa suorittaa koko tutkinnon. Merkittävä vaikutus opiskelijaksi hakeutumiseen on ollut hyvällä yhteistyöllä luontoalan hankkeiden ja matkailualan yrittäjien kanssa. Luonto-ohjaajakoulutuksella on mm. yhteinen koulutuskalenteri Reittien ja matkailupalvelujen Keski-Pohjanmaa -hankkeen kanssa. Luonto-ohjaajaksi voi opiskella ns. monimuoto-opiskelijana tai päiväopiskelijana. Vuonna 2020 saatiin kokoon myös päiväopiskeluryhmä, joka onkin hankkinut osaamista todella innokkaasti.
Hanketoiminta ja toimivat oppimisympäristöt Kpedu Perhon vetämä Luonnossa on mahdollisuuksia -hanke päättyi vuonna 2020. Hankkeen tavoitteet luontoalan tunnetuksi tekeminen, yrittäjien verkostoituminen ja hiilineutraalin retkeilyreitin rakentaminen saatiin hankesuunnitelman mukaisesti toteutettua ja hankkeen tulokset julkaistiin luontomatkailuseminaarissa
60
Perhossa 13.2. Rahoituspäätös uuteen Kansallispuisto-opaskoulutusmateriaalin tekemiseen ja pilottikoulutuksen toteuttamiseen saatiin marraskuussa Pirityiset ry:n Leader-hankkeena. Komanteen kosteikko ja noin 40 hehtaarin riistanhoitoalue Perhossa toimivat hyvinä ekologian ja metsästyksen sekä koiraharrastusten oppimisympäristöinä. Mielenkiintoista oli havaita, miten mm. valkoposkihanhet ottivat juuri kurki-, hanhi- ja joutsenpellon omakseen syysmuuttomatkan yhteydessä. Opiskelijat ovat perustaneet vuoden 2020 aikana useita luontoalan yrityksiä ja toimivat verkostomaisesti tuottaen luontoalan ohjelmapalveluita. Luontoalan pitkäaikainen opettaja Jorma Koivuniemi jäi ansaitulle eläkkeelle syksyllä aloittaen sittemmin Ohjaavat mestarit -hankkeen projektipäällikkönä. Luonto- ja ympäristöalan kouluttajina toimii kahden opettajan ohella joukko alan asiantuntijoita.
HENKILÖSTÖ: JORMA KOIVUNIEMI, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava, metsätalousinsinööri (ylempi AMK), eläkkeelle 1.8. alkaen MATTI LOUHULA, toimipaikkapäällikkö, tutkintovastaava, agrologi (AMK), MBA VESA PELTOKANGAS, lehtori, riistaopettaja, insinööri
61
KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO
K
eski-Pohjanmaan kansanopiston uusi strategia ”Elämä on tässä ja nyt!.” saatiin valmiiksi keväällä 2020. Syksyllä on aloitettu koko henkilöstön yhteistyönä strategian jalkauttaminen toimintasuunnitelmaksi. Kansanopisto on jatkanut ammatillisten opintojen ja vapaan sivistystyön integrointiin liittyvää työtä sekä yhteistyötä Kpedun hyvinvointi-, luonnonvara- ja media-alan kanssa. Opiskelijoilta saatua palautetta vuoden varrelta: ”Saa olla oma itsensä.”, ”Täällä sanotaan ein sijaan kyllä!”, ”Parasta on ihmiset, hyvä ruoka ja rento ilmapiiri!”, ”Täällä voisi olla enemmänkin aikaa”. ”Tykkään! Täällä on vaan niin mukavaa opiskella, täällä opistolla”. ”Opistoyhteisö valmentaa kuin huomaamatta huomioimaan toisen ihmisen erikoislaatuisuuden. Se parantaa sietokykyä ja opettaa kärsivällisyyttä ja hyviä tapoja”: Simukkalan Superpiisami.
VAPAA SIVISTYSTYÖ Vapaan sivistystyön koulutukset Keski-Pohjanmaan kansanopistossa jakautuvat neljään ryhmään: kansanopistolinjat, pitkät koulutukset, lyhytkurssit ja leiritoiminta. Koulutuksia oli vuoden 2020 aikana 90 kpl, joissa oli yhteensä 1113 opiskelijaa. Sisällöltään ne painottuivat hyvinvointi-, kulttuuri- ja luonnonvaraalan koulutuksiin. Lukuvuoden mittaisilla kansanopistolinjoilla opiskeli 132 opiskelijaa. Lyhytkursseilla ja pitkissä koulutuksissa oli yhteensä 825 opiskelijaa. Leiritoimintoihin osallistui vuoden 2020 aikana 156 henkilöä. Koulutusten lisäksi kansanopisto järjesti maksullista palvelutoimintaa kuten esimerkiksi tilojen vuokrausta ja tyhy-toimintaa.
Salla Lillhonga Toimialapäällikkö
62
AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Keski-Pohjanmaan kansanopisto järjestää kasvatus- ja ohjausalan sekä kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja lisäksi kasvatus- ja ohjausalan sekä kuntoutus-, tuki-, ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnon. Vuoden 2020 aikana kiinnostus on kasvanut kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon, koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisalaan ja perhepäivähoidon osaamisalaan. Nämä tutkinnot tarjoavat vahvan pohjan kasvatusalan jatko-opintoihin. Kansanopistolla opiskellaan joustavasti ja työelämälähtöisesti hyödyntäen samalla vapaan sivistystyön kursseja, jotka lisäävät ja tukevat kasvatusalalle opiskelevien osaamista. Opintojen aikana opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä alan eri toimijoiden kanssa. Kouluttajina kansanopisto käyttää alan työelämän osaajia ja asiantuntijoita. Media-alan ammattitutkintoa, valokuvauksen osaamisalaa, on toteutettu vuoden alusta lähtien neljässä opintopolussa. Opiskelija voi suuntautua freelanceriksi, luontokuvaukseen, valokuvataiteeseen tai kuvajournalismiin. Media-alan erikoisammattitutkinnosta toteutetaan yhtä tutkinnon osaa, jonka toteutus soveltuu lisä- ja täydennyskoulutukseksi aiemmin VAT-tutkinnon suorittaneille opiskelijoille. Korona-aika on vaikuttanut myös valokuvausopiskelun järjestelyihin; työpajat on järjestetty Teamsin välityksellä ja toteutuksia on siirretty verkkokursseiksi. Kälviällä ammattitutkinnot on toteutettu pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppuopintoina. Kaikkiin tutkintoihin on jatkuva haku. Opiskelija voi aloittaa opintonsa joustavasti oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti.
Toimialan tunnusluvut Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Opiskelijavuodet 2018
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Tutkinnot 2018
Kansanopisto
92,6
88,3
107,9
41
58
56
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
14,0
5,9
0,0
6
3
0
Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto
0,9
0,2
0,0
1
0
0
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
57,2
50,8
37,2
19
15
3
Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto
0,3
0,0
0,0
0
0
0
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
0,1
3,3
5,4
1
5
8
Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto
2,5
4,7
0,5
1
3
0
Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto
0,0
3,3
13,5
0
6
16
Media-alan ammattitutkinto
11,8
0,0
0,0
0
0
0
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
0,5
3,6
15,2
3
3
15
Perhepäivähoitajan ammattitutkinto
0,0
0,0
2,0
0
1
1
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
0,7
0,0
0,0
0
0
0
Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto
0,3
0,9
4,5
1
2
2
Valokuvaajan ammattitutkinto
0,0
12,1
28,3
0
20
10
Valokuvaajan erikoisammattitutkinto
4,3
3,5
1,3
9
0
1
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Jatkoopiskelijat 2016
Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto
49,1 %
49,2 %
33,3 %
7,5 %
8,2 %
14,6 %
Kpedu yhteensä
73,1 %
67,2 %
63,3 %
7,2 %
9,9 %
10,7 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at
91,7 %
71,4 %
30,0 %
--
--
92,9 %
80,0 %
87,5 %
Lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto
81,0 %
65,7 %
62,5 %
55,2 %
Valokuvaajan ammattitutkinto
90,9 %
93,3 %
90,9 %
80,0 %
Kpedu yhteensä
87,6 %
85,5 %
85,1 %
84,5 %
Työlliset 2015
(lähde: Tilastokeskus)
Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
HENKILÖSTÖ, AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT: JARI EKLUND, tutkintovastaava (valokuvaus), valokuvauksen eat. Eklund työskentelee myös vapaan sivistystyön puolella. MERITI VEKI, tutkintovastaava, KM
HENKILÖSTÖ, VAPAA SIVISTYSTYÖ: KAI HARJU, koulutussuunnittelija SARI HILTUNEN, koulutussuunnittelija BINGLING JIANG, avustaja AIJA JYLHÄ, opettaja JOHANNES JÄRVILÄ, avustaja VALTTERI KONTTILA, ohjaaja RAMYAI KOPONEN, avustaja ULLA MATVEINEN, opettaja KIRSI MIKKOLA, opettaja
JAN MOLANDER, vahtimestari ALEKSI MURTOMÄKI, avustaja SATU MÄKINEN, asuntolan ohjaaja ELISA MÄRSYLÄ, opettaja SOILE NIEMI, toimistosihteeri MINTTU NIKULA, opettaja MINNA POUTANEN, koulutussuunnittelija SEIJA PRITTINEN, koulutussihteeri NOORA SALO, avustaja TIIA SALOVAARA, avustaja
63
KASVATUS- JA OHJAUSALA
V
uosi 2020 muistetaan Suomessa koronavuotena. Monilla erityisjärjestelyillä ja luovilla ratkaisuilla keväällä valmistumassa olleet opiskelijat saivat opintonsa päätökseen. Kansanopisto järjesti koronarajoitukset huomioiden pienet valmistujaisjuhlat. Vastavalmistuneet saivat jatkaa elämäänsä kohti työelämää tai jatko-opintoja. Ensimmäistä kertaa ammattikorkeakouluihin otettiin opiskelijoita toisen asteen tutkinnoista suoraan todistusten perusteella. Kaksi Kpedun opiskelijaa pääsikin jatkamaan opintojaan sosionomiksi hyvien todistusten ansiosta. Henkilökohtaistaminen toi paljon uusia mahdollisuuksia ja haasteita opintojen yksilöllistämiseen. Pääosin tämä oli hyvä ja opiskelijan edun mukainen päätös. Peruskoulusta tulleiden opiskelijoiden polku on vielä melko suoraviivainen. Heille jää pohdittavaksi ainoastaan valinta nuoriso- ja yhteisöohjauksen tai varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan välillä. Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaa opiskelevien osuus on pikkuhiljaa kasvanut. Tutkinnon tunnetuksi tekeminen on vasta alkuvaiheessa. Tutkinto suoritetaan osittain nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan kanssa. Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalalta valmistuu lastenohjaajia, joilla on valmiudet toimia ammattilaisina varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä.
64
Valinnaisia ammatillisia tutkinnon osia opiskelija valitsee kaksi. Siten heillä on mahdollisuus erikoistua ja syventää opintojaan perustutkinto-opintojen aikana. Valinnaiseksi tutkinnon osaksi käy myös soveltuva tutkinnon osa toisesta tutkinnosta, tutkinnon osa ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta tai väyläopintoja ammattikorkeakoulusta. Opettaja toimii opiskelijan kannustajana, tukijana, rinnalla kulkijana ja opetuksen ohjaajana. Näitä kaikkia taitoja tarvitaan monipuolisten oppimisympäristöjen mahdollistamiseksi. Mahdollisuutta suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia on myös hyödynnetty. Läheinen yhteistyö Arts-linjan ja Luontopolkua eteenpäin -nuorten työpajan kanssa, on mahdollistanut useiden opiskelijoiden yhden tutkinnon osan suorittamisen. Valinnaisista tutkinnon osista luonto- ja elämystoiminta sekä ilmaisun ohjaaminen ovat olleet suosituimpia.
HENKILÖSTÖ: LASSE KAHELIN, päätoiminen tuntiopettaja, yhteisöpedagogi (AMK) TUIJA SEPPÄLÄ, päätoiminen tuntiopettaja, yhteisöpedagogi (AMK) REIMA VIRKKALA, lehtori, tutkintovastaava, KM
YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OPETUS JA VALMA
Y
hteisten tutkinnon osien opetus on laaja-alaista, yleissivistävää ja antaa osaamista sekä tukea selviytyä ammatillisissa tutkinnon osissa. Tärkeänä tehtävänä on lisäksi vahvistaa osaamista jatko-opintopaikan saamiseksi. Valman toiminta on ohjaavaa ja koulutukseen valmistavaa, jossa pyritään tukemaan nuoren itsetunnon kehitystä, lisäämään opiskelutaitoja ja ohjauksellisesti auttamaan oman alan löytymisessä. Valma on mahdollisuuksien vuosi, kasvun aikaa ja monelle nuorelle tarpeellinen. Vuosi 2020 on ollut toiminnan näkökulmasta hyvin erilainen koronaepidemian vuoksi. Maaliskuussa siirryttiin etäopetukseen ja päivitettiin hetkessä digitaidot. Opetustyö jatkui pääsääntöisesti Teamsin avulla verkkopedagogisin keinoin. Lisäksi opiskelijoita tavattiin pienemmissä ryhmissä, ja heille annettiin ohjausta opintojen etenemiseen. Etäopetusaikana kasvoi yhteisten tutkinnon osien opiskelu verkossa. Monen opiskelijan kevät ja kesä sujuikin yto-opintojen parissa. Tutkinnon perusteita on avattu ja luotu yhteisten tutkinnon osien opetukseen osaamisen arvioinnin taulukko, joka toimii työvälineenä arvioinnissa ja tuo esille, millä eri tavoilla eri tutkinnon osien tutkinnon osa-alueissa arviointi mahdollistuu. Osaamisen voi näyttää myös työelämässä huomioiden kuitenkin aina opiskeltava perustutkinto ja työpaikan tarjoamat todelliset mahdollisuudet e-perusteiden mukaiseen osaamisen osoittamiseen. On käyty keskustelua tarvittavan osaamisen hankkimisesta ja osaamista omaavien opiskelijoiden sujuvasta etenemisestä osaamisen näyttämiseen. Yhteisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisen päivät tarjoavat neljästi opintovuoden aikana mahdollisuuden edetä tehokkaammin opinnoissa ja opintojen arvosanojen korottamismahdollisuuden.
HENKILÖSTÖ: ZOFIA BAZIA-HIETIKKO, lehtori, kemian ja fysiikan maisteri ANN-MARIE HAAPASALO, päätoiminen tuntiopettaja, FM EEVA HAAVISTO-KRONQVIST, lehtori, LtK SARI HAGLUND, vs. toimialapäällikkö, KM, 2.3.2020 - 31.12.2021 DIETER HEIERMANN, lehtori, FM LEENA HIETALAHTI, erityisopettaja, KM KAISA HONKAHARJU, päätoiminen tuntiopettaja, KTM REEA HOTAKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, restonomi, ammatillinen erityisopettaja, Valma NINA HÄNNINEN, päätoiminen tuntiopettaja, KM ERKKI JUOLA, lehtori, FM, eläkkeelle 31.12. alkaen MAIJA-LIISA JUTILA, koulunkäynninohjaaja, Valma EEVA-LIISA JYLHÄ, lehtori, FM ANITA KAUNISTO, koulunkäynninohjaaja, virkavapaalla MARI KETTUNEN, koulunkäynninohjaaja, Valma, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja MERJA KIVINEVA, lehtori, FM AKI KORPIJÄRVI, tuntiopettaja, HuK PER-ERIK KOTANEN, lehtori, FM JANIKA KUPILA, koulunkäynninohjaaja, Valma, lasten ja nuorten erityisohjaaja, Tukipolku-hanke
Hope-oppimisympäristö aktiiviseen käyttöön Hope-oppimisympäristö aloitti toiminnan elokuussa. Marraskuun loppuun mennessä käyntikertoja on kertynyt 850. Hopen avulla moni opiskelija on saanut yhteisten tutkinnon osien opinnot valmiiksi ja voinut siten valmistua ammattiin. Hopessa saa tukea rästissä olevien opintojen tekemiseen, apua verkko-opintojen tekemiseen ja ohjauksellisen paikan tehdä opintoja oman HOKSin mukaisesti. Hope on kaikkien Ammattikampuksen opiskelijoiden käytössä.
Maahanmuuttajat ja Kielipolku Ammattiopistossa opiskelee enenevässä määrin maahanmuuttajia, joiden opintopolun sujuvoittaminen on tärkeää sekä kotoutumisen että ammattiin valmistumisen kannalta. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot ja suomi toisena kielenä -opinnot ovat erittäin tärkeitä, jotta opinnot suomenkielisessä oppilaitoksessa onnistuvat ja voidaan valmistaa riittävän kielitaitoisia ja osaavia opiskelijoita ammattiin. Kielipolkutyöryhmä on kokoontunut vuoden aikana aktiivisesti. Kpedun ohella mukana on myös muiden koulutuksen järjestäjien edustajia. Yhteisenä tavoitteena on ollut selkiyttää alueen maahanmuuttajien ohjausta ja kielitaidon tukemista. Yhteisvoimin on luotu ohjauspolku, josta myös ELY kiinnostui. Pedagogisen kehittämisen lisäksi koko henkilöstö osallistui hätäensiapukoulutukseen marraskuussa. Sari Haglund Vs. toimialapäällikkö
SINIKKA KURKISUO, lehtori, FM ANN-LOUISE KÄNSÄLÄ, päätoiminen tuntiopettaja, Valma,FM LEENA LAINE, päätoiminen tuntiopettaja, FM, YTM EIJA MALILA, lehtori, FM JUHA MYLLYMÄKI, tuntiopettaja, LiTK, eläkkeellä VELI-MATTI NIEMINEN, päätoiminen tuntiopettaja, LiTM, DI OLAVI PAAVOLAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, prosessi-insinööri TERHI PELTO-ARVO, lehtori, FM KAIJA PELTOLA, lehtori, FM VIRPI PELTONIEMI, päätoiminen tuntiopettaja, FM MIRKA RAJANIEMI, lehtori, FM KENT RÖNNQVIST, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri PETRI SAARI, toimialapäällikkö, FM, virkavapaalla 9.3. alkaen ja irtisanoutunut 31.12. MARIKA SARIN, koulunkäynninohjaaja, Valma HELENA SÄLLI, lehtori, HuK, eläkkeelle 29.2. alkaen EVELINA TYYNELÄ, päätoiminen tuntiopettaja, Valma, kotital.op./opinto-ohjaaja/erityisopettaja TITTA UUNILA, lehtori, FM LEE VAINIO, päätoiminen tuntiopettaja, KM, Hope-oppimisympäristö ANNA-MAIJA WARGH, päätoiminen tuntiopettaja, muotoilija AILA ZITRON, koulunkäynninohjaaja, Valma
65
ammatilliseen koulutukseen valmentava
A
mmatilliseen koulutukseen valmentava koulutus Valma toimii Ammattikampuksella. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Valma-koulutuksessa opiskeli vuonna 2020 yhteensä 130 opiskelijaa, ja opiskelijoita oli kymmenestä eri maasta. Valma-koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä. Opiskelija valitsee omien tavoitteidensa mukaisesti seuraavista valinnaisista koulutuksen osista: ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen, opiskeluvalmiuksien vahvistaminen, osallisuuden ja käytännön taitojen vahvistaminen sekä työpaikalla järjestettävään koulutukseen valmentautuminen. Lisäksi opiskelija voi valita ammatillisen tutkinnon osia tai osa-alueita sekä muita valinnaisia koulutuksen osia. Valma-koulutuksen osien osaamispisteissä on myös liikkumavaraa, joten siksi opiskelija voi suunnitella opintonsa joustavasti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa (Hoks) mukaisesti. Koulutus vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja tarjoaa ohjausta sekä tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Valmassa tuetaan nuoren psyykkistä kehitystä ja itsetuntoa sekä ohjataan oman alan ja opintopolun löytämisessä. Opiskelija voi siirtyä Valma-koulutuksesta kesken lukuvuoden perustutkintokoulutukseen. Näitä myönteisiä siirtymisiä onkin tapahtunut vuoden 2020 aikana. Valmaopiskelijoita osallistui yleisen kielitutkinnon suomen kielen keskitason testiin, ja perusopetuksen päättöarvioinnin arvosanoja korotti moni opiskelija. Lähes kaikki Valma-opiskelijat suorittivat ammatillisen perustutkinnon yhteisiä opintoja. Opiskelijat hakivat myös kevään yhteishaussa ja jatkuvassa haussa perustutkintokoulutukseen. Miltei kaikki Valma-opiskelijat jatkoivat opintojaan toiselle asteelle.
Keväällä Valman opetus siirtyi koronan vuoksi etäopetukseen, teamsiin. Valman oppimisympäristöissä ohjaajat pyörittivät Helppi-pajaa, jossa sekä ammattiin opiskelevia opiskelijoita että Valman omia opiskelijoita tuettiin pienryhmissä opinnoissa eteenpäin. Helpissä oli myös mahdollista tehdä kokeita, mikäli kokeen tekeminen sähköisesti ei onnistunut kotona itsenäisesti. Syyslukukauden alkaessa elokuussa uudet opiskelijat pääsivät tutustumaan toisiinsa Teerijärven luontopolulla yhdessä opettajien ja ohjaajien kanssa. Valman opiskelijat osallistuivat kesällä ahkerasti kesäopintoihin suorittaen kaikille yhteisiä pakollisia ja valinnaisia opintoja eli yto-opintoja. Työelämään ja koulutukseen tutustumiset on toteutettu ryhmämuotoisina yrityskäynteinä ja opiskelijan oman Hoks:in mukaisina tutustumisjaksoina. Kpedun koulutustarjonnan ohella opiskelijat ovat tutustuneet myös Jedu Kalajoen ja Nivalan toimipaikkoihin sekä Ammattiopisto Luovin Kokkolan toimipisteen koulutusmahdollisuuksiin. Kaksi Valman opiskelijaa on suorittanut vuoden aikana opiskeluunsa liittyvää työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Alueen eri peruskouluista on käyty tutustumassa Valmaan ja sen toimintaan. Entisiä Valman opiskelijoita on käynyt vuoden mittaan kertomassa Valma-vuoden jälkeisistä opinpoluistaan. Valma-opiskelijoiden opetuksesta ja ohjauksesta ovat vuonna 2020 vastanneet erityisopettajat Evelina Tyynelä (kevät) ja Reea Hotakainen (syksy), kielten opettaja Ann-Louise Känsälä, ammatillinen opettaja Kent Rönnqvist sekä koulunkäynninohjaajat Maija-Liisa Jutila, Janika Kupila (kevät), Mari Kettunen, Marika Sarin, Paula Kujanpää ja Aila Zitron.
valman Opiskelijavuodet 66
2020
2019
2018
42,3
48,6
43,4
ammattilukio ja yhdistelmäopinnot
tajat tekivät uusille ylioppilaille onnitteluvideon, joka jaettiin virallisena valmistumispäivänä 30.5. ylioppilaiden katsottavaksi. Ylioppilaat saivat kuitenkin juhlansa, kun venetsialaislauantaina kaikkien Kokkolan lukioiden kevään ylioppilaat kokoontuivat Länsipuistoon juhlimaan virallisesti valmistumistaan. Lukuvuoden jokavuotisiin tapahtumiin kuuluivat syksyllä uusien ykkösten ryhmäytymispäivä, abien yliopisto- ja ammattikorkeakouluvierailut, opiskelijoiden järjestämä joulujuhla, abiturienttien penkkarit ja vanhojen päivä. Penkkareissa abit järjestivät monenlaista ohjelmaa ja osallistuivat perinteiseen penkkariajeluun Kokkolan keskustan alueella yhdessä muiden kaupungin lukiolaisten kanssa. Vanhojen päivänä ammattilukion vanhat tanssivat oman näytöksensä Kampushallissa omille opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä illalla yhdessä Kokkolan suomalaisen lukion Kiviniityn toimipaikan ja Karleby svenska gymnasiumin vanhojen kanssa Hollihaan koulussa. Valitettavasti kevään osalta suunnitellut tapahtumat jäivät koronan vuoksi toteuttamatta, mutta positiivisin mielin katsomme jo kohti uutta lukuvuotta. Kokkolan aikuis- ja ammattilukion rehtori Terho Taarna siirtyi kesäkuun alussa toisiin työtehtäviin, kun hänet valittiin Kokkolan kaupungin uudeksi sivistysjohtajaksi. Opettajakunta vietti Taarnan läksiäisiä Öjan luonnonkauniissa maisemissa. Läksiäisten yhteydessä opettajat kiittivät Taarnaa kuluneista rehtorivuosista ja toivottivat hänelle parhainta menestystä sivistysjohtajan työtehtäviin. Kuva Jonna Finell
A
mmattilukiossa opiskelijat suorittavat ammatillisia opintoja ja lukio-opintoja rinnakkain ns. yhdistelmäopintoina. Heidän tavoitteenaan on saada ammatillinen perustutkintonsa valmiiksi kolmannen opiskeluvuoden päätteeksi, minkä jälkeen he siirtyvät neljänneksi opiskeluvuodeksi Kokkolan aikuislukion opiskelijoiksi suorittamaan lukio-opintonsa ja ylioppilastutkinnon valmiiksi. Vuonna 2020 ammattilukio-opintoja Kokkolassa suoritti noin 210 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja konservatorion eri alojen opiskelijaa. Lukio-opinnot järjestettiin Ammattikampuksen Lontoo-siiven toisen kerroksen luokkatiloissa, ja lukioopetuksesta vastasivat pääosin Kokkolan aikuislukion vakinaiset opettajat. Monilla ammattilukio-opiskelijoilla on ollut yksilöllisiä opiskelusuunnitelmia. Osa opiskelijoista on suorittanut lukion kursseja myös aikuislukion iltaopetuksessa ja Kokkolan suomalaisessa lukiossa. Suurin osa opiskelijoista suoritti ns. kolmoistutkinnon eli ammattitutkinnon, lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon, mutta myös kaksoistutkinnon suorittajia oli. Tällöin he suorittavat ammatillisen tutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon, mutta eivät koko lukion oppimäärää. Tästä lukuvuodesta tuli monella tapaa ikimuistoinen. Kokkolan kaupunki täytti kunnioitettavat 400 vuotta, joten tarkoitus oli ottaa juhlavuoden teema osaksi opetusta koko lukuvuoden ajaksi. Tummia pilviä alkoi kuitenkin kerääntyä, kun globaalisti kantautui uutisia ärhäkkäästi leviävästä covid-19-viruksesta. Virus tulikin ryminällä, ja keväällä Suomessa julistettiin poikkeustila. Ammattilukio joutui välittömästi sopeutumaan ennenkokemattomaan tilanteeseen. Koulut suljettiin ja siirryttiin etäopetukseen. Lähiopetus korvattiin Teamsin ja Zoomin kautta pidettävillä oppitunneilla opiskelun siirtyessä siten koululuokista oman kotipöydän ääreen. Vastuu omasta oppimisesta kasvoi. Nopeasti kuitenkin sekä opettajat että opiskelijat sopeutuivat "uuteen normaaliin", ja kevään aikana jokainen otti suuren digiloikan eteenpäin, mistä sydämellinen kiitos sekä opettajille, opiskelijoille että huoltajille. Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta ammattilukiolaisten ylioppilaskokeet saatiin järjestettyä aiempien vuosien tapaan keväällä ja syksyllä yhteistyössä Kokkolan suomalaisen lukion kanssa. Ammattilukiosta valmistui keväällä ylioppilaiksi 36 ammattilukio-opiskelijaa. Kevään ylioppilasjuhlia ei kuitenkaan voitu viettää perinteisen tapaan vaan ammattilukion opet-
67
LUMA-toiminta
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston LUMA-toiminnan tavoitteena on herättää kiinnostusta Luma-aineiden eli matematiikan, fysiikan, kemian, kestävän kehityksen, ympäristöopin sekä teknologian ja tietotekniikan opiskeluun. Vuonna 2020 opiskelijoille toteutettiin muun muassa ympäristö- ja kestävän kehityksen teemoihin liittyviä multimediaesityksiä. Ympäristöasioita pohdittiin yhdessä myös fysiikan ja kemian tuntien yhteydessä. Eräs ajankohtainen luentoaihe käsitteli tupakointia ja koronavirusta. Tupakan kemiallisen sisällön tarkastelun ohella selvitettiin myös sitä, miksi korona on erityisen vaarallinen juuri tupakoitsijoille.
Kestävän kehityksen nimissä opiskelijat saivat nähdä kansainvälisesti tunnettuja dokumenttielokuvia: ”Katastrofiin aineksia”, ”Epämiellyttävä totuus”, ”An Inconvenient Sequel: Truth to Power” ja ”Ennen tulvaa”. Perinteisesti Kpedun opiskelijoille marraskuussa järjestetty valtakunnallinen AMMATIKKAtop-matematiikkakilpailu jouduttiin vuonna 2020 perumaan koronaviruksen vuoksi.
OPISKELIJAPALVELUHENKILÖSTÖ TOIMIPAIKOITTAIN Ammattikampus: MARIANNE FRAKTMAN, suunnittelija, yo-merkonomi ISTO HAKALA, pedagogisen kehittämisen ohjaaja, yo-merkonomi MERJA KIVELÄ, opintoasiainpäällikkö, KTM JUHA KYKYRI, suunnittelija, teknikko EIJA MASTOSALO, koulutusohjaaja, muotoilija (AMK) ELISA ORJALA, toimistosihteeri, tradenomi ANU PAJALA, koulutusohjaaja, restonomi (AMK) IIDA PUDAS, vs. koulutusohjaaja, KM SANNA SILVENNOINEN, toimistosihteeri, yo-merkonomi SIRPA SLOTTE, opintosihteeri, merkonomi JETRO SÄÄSKILAHTI, palvelusihteeri, tradenomi SAMPPA TOIVONEN, suunnittelija, tradenomi SATU TOIVONEN, koulutusohjaaja, tradenomi
68
Hyvinvointikampus: ARJA BJÖRKSKOG, taloussihteeri, merkonomi RIITTA KOKKO, opintosihteeri, tradenomi PIRJO KORTETMAA, opintosihteeri, sihteerin at JAANA RAJALA, vahtimestari-välinehuoltaja, tietojenkäsittelyn at
Kannus: SUVI HIRVIKOSKI, suunnittelija, HuK SUVI KORTETMAA, opintosihteeri, yo-mallipukinevalmistaja LIISA TAKALO, taloussihteeri, merkonomi Kaustinen: TARJA KANGAS, opintosihteeri, tradenomi, 14.9. alkaen TARU SIEKKINEN-SILJALA, opintosihteeri, merkonomi, 30.9. saakka Perho: KATJA ANISIMAA, opintosihteeri, tradenomi, 1.9. alkaen TARJA KANGAS, opintosihteeri, tradenomi, 13.9. saakka Kälviä: JAN MOLANDER, vahtimestari, merkantti SOILE NIEMI, toimistosihteeri, yo-merkonomi SEIJA PRITTINEN, koulutussihteeri, merkonomi
HAKIJAPALVELUT, OPISKELIJA- JA INFOPALVELUT
N
eljä vuotta sitten perustettu Kpedun Hakijapalvelut on hakeutumisen keskitetty tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottaja sekä opiskelijavalintojen hallinnollisen prosessin toteuttaja. Jatkuva haku on toteutunut jo kolme vuotta, ja sen toimintoja on hiottu yhteistyössä ammattiopiston toimialojen ja ohjauksen henkilöstön kanssa. Kpedun hakeutumisvaiheen ohjauksen kokonaisuutta alettiin kuvata loppuvuonna 2020, ja tarkoitus on saada se valmiiksi vuodenvaihteen tienoilla. Jatkuvan haun kautta Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon on vuonna 2020 hakeutunut opiskelemaan yhteensä noin 1.500 hakijaa. Yhteishaun kautta ensisijaisia hakijoita oli 687. Syksyllä palkattiin kolmas koulutusohjaaja Hakijapalveluihin. Hakijapalvelujen organisoimia tutustumiskierroksia aloille erilaisina polkuina järjestettiin alueen yhdeksäsluokkalaisille syksyllä. Mukana oli opinto-ohjaajia, opettajia ja opiskelijoita eri koulutusaloilta. Tulevaisuuden osaajaksi -messut toteutettiin vuonna 2020 virtuaalisina. Hakijapalveluiden koulutusohjaajat osallistuivat messujen järjestämiseen yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa. Lisäksi järjestettiin Teamsin kautta virtuaaliset opocafét. Primus-Wilma-Kurre-pääkäyttäjät ovat osallistuneet parin kuukauden välein järjestettyihin verkoston Teams-palavereihin. On osallistuttu myös Visman järjestämään Wilman digiviikkoon marraskuussa. Primuksen pääkäyttäjät ovat olleet mukana Wilma- ja HOKS-pajoissa kehittämässä erilaisia pedagogisia prosesseja Wilmassa. Lisäksi on oltu mukana koulutustarjontatyöryhmässä ja opettajien vuosityöaikaan liittyvissä kehittämistehtävissä. Koko toimijaporukka on osallistunut aktiivisesti myös Opetushallituksen sekä eHOKS-, KOSKI- ja Kelan toteuttamiin erilaisiin webinaareihin. Yhteistyötä on tehty myös Redun, Sedun, Lappian ja Optiman kanssa erilaisissa opintohallinnon caseissa ja järjestelmien kehittämisessä, kuten esim. opettajien vuosityöaika-asiassa.
Opintosihteerit ovat kokoontuneet Primus-ryhmänä noin viiden viikon välein pohtimaan asioita yhdessä ja luomaan pelisääntöjä. Opintosihteerit ovat ottaneet hienosti haltuun uusia asioita, joita on tullut esille sekä valtakunnallisesti että oman toiminnan kehittämisen myötä. Opiskelijoiden opiskelijavuosikertymän seurantaa on parannettu. Seuranta pohjautuu Primuksen ja KPEDU Mittariston vaatimuksiin. Koski-palvelu eli kansallisten opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu sekä myös eHOKS-palvelu on otettu käyttöön. Koronan vuoksi vuonna 2020 ei järjestetty kehittämispäivää eikä vierailukäyntejä. Hyvinvointikampuksen muuttaessa vuoden 2021 alkupuolella Ammattikampukselle opiskelijapalveluhenkilöstömäärä lisääntyy ja tehtävänkuvat muuttuvat kaikilla Hyvinvointikampukselta siirtyviltä jonkin verran. Kpedu palvelee sekä opiskelijoita että asiakkaita hyvin, etulinjassa ovat infopalvelujen palvelusihteerit. Lähtökohtaisesti toimisto-, info- ja opiskelijapalvelut pyörivät asiakkuuden ympärillä, missä palveluprosessi on keskeistä. Siksi on tärkeää, että toimintaprosessi on kokonaisuudessaan hiottu ja mietitty yhdessä kestäväksi. Vaikka korona onkin sävyttänyt lähes koko vuoden 2020 ajan toimintaa, Kpedu on edelleen kehittämismyönteinen ja avoin uusille ideoille. Olennaista on, Kpedu menestyy yhdessä asiakkaidensa kanssa.
Merja Kivelä Opintoasiainpäällikkö
69
opinto-ohjaus ja toisen asteen yhteistyö
K
70
pedun opinto-ohjaajat ovat kokoontuneet vuoden 2020 aikana säännöllisesti omiin kokouksiin, toisen asteen opinto-ohjaajien ja rehtoreiden kokouksiin sekä muihin verkostotapaamisiin. Suurin osa tapahtumista on järjestetty Teamsin kautta. Toimenpiteinä mainittakoon esim. opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien kirkastaminen yhteisen tutkinnon osan osa-alueen ammattitaitovaatimuksien osalta ja It´s Learningissa olevan sisällön parantaminen. Kun korona alkoi maaliskuussa ja oppilaitoksen ovet suljettiin, myös opot ottivat entistä enemmän käyttöön ohjauksen välineitä ja Wilmaa. Teams-ohjaukset ja -kokoukset, whatsapppuhelut ja viestit sekä It´s Learning tulivat tutuiksi. Yksittäisiä opiskelijoita tavattiin myös oppilaitoksen ympäristössä ohjauskeskusteluissa. Koronakeväänä alueen kahdeksasluokkalaisille tehtiin opotuntien sijaan Kpedun koulutusaloista koostettu youtube-video, jota pystyttiin hyödyntämään myös ammatillisen koulutuksen esittelyssä. Opinto-ohjaajat osallistuivat kesäkuussa Hakijapalveluiden järjestämään jälkiohjauspäivään, jossa tarjottiin ohjausta yhteishaussa ilman paikkaa jääneille. Lisäksi ennen juhannusta annettiin opiskelemaan valituille mahdollisuus tulla tutustumaan valitsemaansa koulutusalalle. Opinto-ohjaajat yhteistyössä tutkintovastaavien ja muun koulutusalojen henkilöstön kanssa järjestivät nämä tutustumiset onnistuneesti koronarajoitukset huomioiden. ”Kasvot tutuksi” -tapahtumaa ei järjestetty aiempien vuosien tapaan elokuussa vaan opiskeluhuollon henkilöstö jalkautui ryhmien vieraaksi. Opinto-ohjaajat osallistuivat syyskuun alussa perinteisiin kotiväeniltoihin, jossa he esittelivät vanhemmille ja huoltajille opinto-ohjauksen palveluita yhteistyössä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Osku ja Sakki ry vierailivat syksyllä Kpedun eri toimipaikoissa. Vierailijat pääsivät lokakuussa tutustumaan koronarajoitukset huomioiden Kpedun eri opintoaloihin kuten esim. rakennusalan ja palvelualojen polkuun. Lokakuussa järjestettiin myös virtuaaliset Tulevaisuuden osaajaksi -messut alueen ysiluokkalaisille yhteistyössä hakijapalveluiden, viestintäpalveluiden ja alojen kanssa. Taitaja9-aluekilpailu toteutettiin vuonna 2020 Seppo-pelillä marraskuussa. Osallistujia oli mukavasti. Kpedun opoja osallistui helmikuussa Tampereelle järjestetyille valtakunnallisille Opopäiville, joiden teemana oli Myötätuulessa, ja marraskuussa Opetushallituksen virtuaalisille Ohjauksen päiville.
Kpedu Rekry -hankkeen tiimi on esitellyt Kpedu Jobia ja hankkeen tavoitteita myös opinto-ohjaajille. Hanke on osallistunut virtuaalitapahtumiin ja kehittänyt uraohjauksen kokonaisuutta.
Toisen asteen yhteistyö Toisen asteen yhteistyötä on jatkettu edellisten vuosien tapaan. Kpedun opiskelijoille on mahdollistettu väyläopintoja Centria-ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja KeskiPohjanmaan Kesäyliopiston tarjonnasta. Toisen asteen yhteistyöryhmät – ammattilukio, rehtorit, yhteistyöryhmä, oporyhmä sekä paikalliset toisen asteen toimintaryhmät Kannuksessa ja Perhonjokilaaksossa – ovat kokoontuneet sovitusti vuoden 2020 aikana suunnittelemaan ja kehittämään yhteistyötä. Toisen asteen sopimus on laadittu uudelleen Vetelin kunnan kanssa lukion aloitettua toimintansa uudelleen. Kaustisen Evankelisen Opiston kanssa tehtyä sopimusta on päivitetty, sillä Opisto on ollut 1.1.2021 alkaen osa Seurakuntaopistoa. Toisen asteen rehtoreiden ja opiskelijakuntien edustajien yhteistyötä on jatkettu yhteisessä palaute- ja kehittämistapaamisessa, joka toteutettiin auditorio Tapanilassa ja Teamsin kautta. Yritysvierailuilla ei käyty vuonna 2020 vaan alueen opintoohjaajat kutsuttiin Kpeduun. Tilaisuuden aluksi Osuuskauppa KPO:n edustajat kertoivat yrityksen omista työmahdollisuuksista ja urapoluista. Tilaisuudessa käytiin läpi myös mm. yhteishakua, uudistuneita tutkintoja ja esiteltiin Kpedu Rekry -hanketta sekä tutustuttiin Kpedun uudistettuihin kone- ja tuotantotekniikan oppimisympäristöihin. Kpedu on osallistunut Pohjanmaan alueen ELO eli elinikäisen ohjauksen verkoston toimintaan aktiivisesti kuten esim. webinaareihin. Joulukuussa esiteltiin uusi ELO-strategia.
ERITYINEN TUKI
K
eski-Pohjanmaan ammattiopistossa on vuonna 2020 ollut 687 erityisen tuen opiskelijaa, joilla on ollut erityisen tuen suunnitelma osan aikaa tai koko vuoden voimassa. Erityisen tuen opiskelijoista valtaosa on ollut perustutkinto- ja Valma-opiskelijoita. Näiden opiskelijoiden määrät toimialoittain on eritelty ao. taulukossa. Erityiseen tukeen sisältyy oppimisvalmiuksien kartoitus ja tukitoimien suunnittelu sekä henkilökohtainen oppimisen ohjaus ja opetus. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Siksi on tärkeää kehittää toimintaa siten, että se vastaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeen ja ohjaukseen. Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 tapahtunut lainsäädäntöuudistus on tuonut erityisen tuen kehittämiseen uusia mahdollisuuksia. Kehittämistyö on jatkunut Kpedussa myös vuonna 2020. Tärkeintä on ollut kehittää alakohtaista erityistä tukea ja Helppi-pajatoimintaa. Jokaisella toimialalla on nimetty erityisopettaja, joka tekee erinomaista yhteistyötä vastuuohjaajien, opettajien ja opintojen ohjaajien kanssa. Helppi-paja toimintaa toteutetaan sekä ammatillisissa että yhteisissä opinnoissa. Kpedussa on aloitettu vuonna 2020 uusi Hope-paja, jossa erityisopettaja on päivittäin paikalla ohjaamassa opiskelijoita. Hope-pajatyön tavoitteena on opiskelijoiden opintojen eteneminen oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2020 aikana on kehitetty edelleen myös HOKSprosessin – henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma – toimivuutta sekä siihen sisältyvää erityisen tuen kartoittamista, kirjaamista ja päätöksentekoa. Toimintaa arvioidaan
säännöllisesti ja tarvittaessa tehdään muutoksia asioiden sujuvuuden edistämiseksi. Erityisopettajat ovat kokoontuneet kuukausittain erityisopetuksen ajankohtaisten asioiden äärelle sekä kehittämään ja yhtenäistämään toimintoja huomioiden alojen erilaisuuden. Tärkeää on ottaa huomioon myös opiskelijoiden erilaisuus sekä luoda luottamuksellinen suhde opiskelijan ja erityisopettajan välillä. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden, kuten psykologin ja asiantuntijaverkostojen kanssa, on osa erityisopettajan tärkeää työtä. Yhteistyössä opiskelijan kanssa voidaan saada opiskelijan oppimista etenemään oikeaan suuntaan ja kohti opiskelijan henkilökohtaista tavoitetta. Opiskelijoiden erityisessä tuessa on hyödynnetty myös Kpedun hanketoimintaa. Varustamo-hankkeen Telakka-toimintamallissa on kehitetty yhdessä Ammattiopisto Luovin kanssa malli, jossa Luovin opiskelijat voivat hyödyntää Kpedun pintakäsittely-, elintarvike- ja puhdistuspalvelualan oppimisympäristöjä. Luovin erityisopettaja on opettanut yhteiset tutkinnon osat pienryhmässä, johon on siirtynyt Kpedusta vaativaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Telakkapaja-hanke on puolestaan tarjonnut keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille mahdollisuutta jatkaa opintoja tuetussa ympäristössä.
Järjestämisluvan mukaisen perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärät ja erityistä tukea saaneiden määrät 2018 - 2020 Toimiala
Perustutkintoopiskelijat ja valma 2020
Perustutkintoopiskelijat ja valma 2019
Perustutkintoopiskelijat ja valma 2018
Erityinen tuki 2020
Erityinen tuki 2019
Erityinen tuki 2018
Ertu op.määrästä 2020
Ertu op.määrästä 2019
Ertu op.määrästä 2018
Hyvinvointiala
663
724
766
108
106
125
16,3 %
14,6 %
16,3 %
IT- ja media-ala
348
318
344
48
39
61
13,8 %
12,3 %
17,7 %
Kansanopisto
114
91
91
23
19
22
20,2 %
20,9 %
24,2 %
Liiketoiminnan ala
426
403
418
63
60
80
14,8 %
14,9 %
19,1 %
Luonnonvara-ala
726
725
743
105
100
105
14,5 %
13,8 %
14,1 %
Rakennusalat
565
551
570
100
111
116
17,7 %
20,1 %
20,4 %
Ruoka- ja puhtauspalveluala
275
286
298
78
101
108
28,4 %
35,3 %
36,2 %
Teollisuus ja logistiikka-ala
615
697
682
110
119
122
17,9 %
17,1 %
17,9 %
Valmentava koulutus
130
131
131
50
40
37
38,5 %
30,5 %
28,2 %
Laajennettu oppisopimus
18
13
64
0
0
0,0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
3 880
3 939
4 107
685
695
776
17,7 %
17,6 %
18,9 %
Kpedu yhteensä
71
OPISKELIJAHUOLTO- JA ERITYISEN TUEN HENKILÖSTÖ TOIMIPAIKOITTAIN
Ammattikampus: ANNE ETELÄAHO, opiskeluhuollon koordinaattori, KM, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti TIIA HAAPANIEMI, terveydenhoitaja, (Soite) MERVI HAUTAMÄKI, terveydenhoitaja, (Soite) LEENA HIETALAHTI, erityisopettaja, KM, erityiskasvatuksen asiantuntija MARIA INDOLA, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki) EMMA JUURIOJA, terveydenhoitaja, (Soite) SAIJA KIVINEN, vs. kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki) SARI KOLA, psyykkari, mielenterveyteen erikoistunut terveydenhoitaja, (Soite) JOUNI MANTILA, lehtori, opinto-ohjaaja REETTA MOURUJÄRVI, oppilaitospastori, TM, (Kokkolan suomalainen seurakunta) ANNIKA NYGREN, erityisopettaja, KM, erityiskasvatuksen asiantuntija LAURA NYGÅRD, koulutussuunnittelija, erityisopettaja, tradenomi TAPIO OINAS, opinto-ohjaaja, FM TUULA PAAVOLA-YLITALO, päätoiminen tuntiopettaja, FM TARJA PELTONIEMI, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, FM TERHI PETÄJÄ, toisen asteen koordinaattori, opinto-ohjaaja, KM MARJO SAARINEN, lehtori, opinto-ohjaaja, eläkkeelle 31.8. alkaen LAURA SAHLGREN, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki) KRISTIINA SALO, asuntolanohjaaja, nuorten erityisohjaaja SIRPA SALO, kouluttaja (ohjaava), toimintaterapeutti MARJA-LEENA STENBERG, lehtori, ammatillinen erityisopettaja MILLA SULONEN, psykologi, PsM, (Kokkolan kaupunki) SIMO SÄIPPÄ, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki) SALLA TASKILA, vs. kuraattori, sosionomiopiskelija, (Kokkolan kaupunki) EVELINA TYYNELÄ, lehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja MARKKU VÄHÄHYYPPÄ, tk-lääkäri, (Soite) MIKA YLITALO, etsivä nuoriso-ohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, (Kokkolan kaupunki) PEKKA YLITALO, kouluttaja, työnohjaaja, sosiaalipsykologi (YM), eläkkeelle 1.2. alkaen Hyvinvointikampus: MARJA AHO, lehtori, erityisopettaja, KM HEIDI BRUNNER, tk-lääkäri, (Soite) CARITA HILLI, terveydenhoitaja, (Soite) REETTA MOURUJÄRVI, oppilaitospastori, TM, (Kokkolan suomalainen seurakunta) TIINA OIKARI, opiskelija- ja opinto-ohjaaja, KM, sosionomi (AMK) PIRJO PURA, terveydenhoitaja, (Soite) JOHANNA PUUMALA, psykologi, PsM, (Kokkolan kaupunki) JAANA SINKO, lehtori, tutkintovastaava, opinto-ohjaaja, TtM AULI SAARI, lehtori, erityisopettaja, KM KATRIINA SIPILÄ, lehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja
72
SIMO SÄIPPÄ, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki)
Kannus: JOHANNA AUTIO, JANE KOIVUKOSKI, terveydenhoitaja, (Soite) PERTTI HANNI, lehtori, erityisopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) JAANA KÄÄNTÄ, vastaava kuraattori, YTK TOMMI LAPINJOKI, asuntolanohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja PIRITTA PÄRSSINEN, lehtori, opinto-ohjaaja, FM JUHA YLI-KORPELA, lehtori, metsätalousteknikko Kaustinen: ELINA JAATINEN, terveydenhoitaja, (Soite) ELIISA KOIVUKOSKI, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (AMK), agrologi (AMK) ANNA NIKULA, koulukuraattori, sosionomi (AMK), (Kaustisen kunta) VEERA VERKOLA, asuntolanohjaaja, hevostalouden at Perho: RIIKKA KANNIAINEN, kuraattori, sosionomi (AMK), (Perhon kunta) ELIISA KOIVUKOSKI, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (AMK), agrologi (AMK) MIRKA PELTOKANGAS, asuntolanohjaaja, lähihoitaja SILJA TORPPA, terveydenhoitaja, (Soite) Kälviä: TIIA HAAPANIEMI, terveydenhoitaja, (Soite) SATU MÄKINEN, asuntolanohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja JOHANNA PUUMALA, psykologi, PsM, (Kokkolan kaupunki) KATRIINA SIPILÄ, lehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja SIMO SÄIPPÄ, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki)
OPISKELUHUOLTO
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskeluhuoltoa on kehitetty yhteisessä opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja toimipaikkakohtaisissa opiskeluhuoltoryhmissä. Opiskeluhuollon yhteinen kehittämispäivä järjestettiin kesäkuussa Teamsin välityksellä. Aloittaville opiskelijoille ja heidän kotiväelleen on jaettu opintovuoden alkaessa Opiskelijan opas ja tiedotettu Wilman kautta opiskeluhuoltopalveluista. Sähköinen Wilmaopiskelijajärjestelmä on mahdollistanut vanhemmille opiskelijoiden poissaolojen seuraamisen sekä viestien lähettämisen opettajille ja opiskelijahuollon henkilöstölle. Opintojen negatiivisen keskeyttämisen ennalta ehkäisy ja koulutuksen läpäisyn edistäminen ovat opiskeluhuollon keskeisimpiä tavoitteita. Eronneiden opiskelijoiden määrä on ollut kohtuullinen kuten myös erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti. Koronan alettua maaliskuussa kiinnitettiin erityistä huomiota turvavälien noudattamiseen ja hygieniaan. Kumpikin on huomioitu myös uusien ryhmien ryhmäytymisissä.
siirtymävaiheen aikana. Kelan Nuotti-valmennukseen on ohjautunut useita nuoria. Tuen tarpeessa oleville opiskelijoille on pyritty turvaamaan saattaen vaihto myös valmistumisen yhteydessä yhdessä TE-palveluiden, Kelan, sosiaalitoimen ja etsivän nuorisotyön yhteistyöllä.
Välituntitoiminta ja monipuolinen verkostoyhteistyö
Kuraattoripalvelut, koulupsykologi, etsivä nuorisotyöntekijä, oppilaitospastori ja koulupoliisi
Keskiviikkoisin ruokataukojen yhteydessä on järjestetty välituntitoimintaa. Lokakuussa Kpedussa järjestettiin perinteisten Hyvinvointimessujen sijaan yksittäisiä tapahtumia, joissa opiskeluhuollon toimijat ja verkostojen jäsenet esittelivät hyvinvointia lisääviä asioita ruokataukojen lomassa. Saku ry toteutti opiskelijoille luentoja eri teemoista. Myös liikenneturvan virtuaalisia oppitunteja on tarjottu ryhmien käyttöön. Henkilöstölle verkosto on tarjonnut koulutusta mm. maahanmuuttajien tukemisen keinoista. Yhdessä opiskelijakunnan kanssa on suunniteltu tupakoinnin ja nuuskaamisien vähentämiseen liittyviä toimia. Kevään saattaen vaihtaen -palavereissa varmistettiin tukea tarvitsevien peruskoululaisten tukipalvelut heti opintojen alkaessa, mitä toimintaa tukemaan saatiin myös ESR:n rahoittama Tukipolku-hanke. Hankkeen avulla on palkattu nuoriso-ohjaajia tukemaan peruskoulussa tukea tarvitsevia
Opiskelijoiden ruokailu, opiskelukustannukset ja koulumatkatuki Oppilaitosruokailu on tärkeä osa opiskelijahyvinvointia. Opiskelijoille on tarjottu maksuton aamupuuro. Lounas on opiskelijalle maksuton. Ruokailuajat on porrastettu ryhmittäin. Opiskelu itsessään on maksutonta, mutta opiskelijan on hankittava omalla kustannuksella ammatillisten ja yhteisten aineiden oppikirjat sekä liikuntatunneilla tarvittavat varusteet. Kela on maksanut pienituloisten nuorten perheille oppimateriaalilisää 46 euroa kuukaudessa. Ammattiopisto on korvannut alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden päivittäisistä koulumatkoista aiheutuneet omavastuuosuudet.
Kuraattorin työssä keskeistä on ollut sekä yksilötyö että yhteistyö nuoren lähiyhteisön ja tarvittaessa myös laajemman verkoston kanssa. Koulupsykologien työssä on painottunut hyvinvointia edistävä, ongelmia ennalta ehkäisevä ja konsultatiivinen työote. Etsivä nuorisotyö on auttanut nuoria sopivien palvelujen löytämisessä ja niihin kiinnittymisessä. Oppilaitospastori ja koulupoliisi ovat osallistuneet yhteisiin tapahtumiin ja olleet mukana kehittämässä palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Opiskeluterveydenhuolto Kpedu osallistui toimipaikoittain Tea-viisarikyselyyn, jossa selvitettiin oppilaitoksen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
73
Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn seuraaminen sekä edistäminen. Osana opiskeluterveydenhoitoa on myös sairaanhoitopalvelujen järjestäminen. Terveydenhoitajien avovastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Tyypillisiä vastaanotolla käsiteltäviä asioita ovat sairauksien ennalta ehkäisyyn tai hoitoon liittyvä neuvonta ja omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta, psykososiaalisen tuen antaminen, tapaturmien ensiapu, rokotustoiminta ja ehkäisyneuvonta. Kpedussa opiskeleville tehdään terveyskysely ja terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus ensimmäisenä opiskeluvuotena. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Terveyden edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa varhain erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Ammattikampuksen opiskeluterveydenhuollossa toimii myös mielenterveyteen erikoistunut terveydenhoitaja psyykkari, jonka tehtäviin kuuluu opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyö (ennalta ehkäisy ja hoito) sekä tiivis yhteistyö ammattiopiston muun opiskeluhuollon, opettajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Opiskelija-asuntolat Asuntoloiden asukkaaksi on voinut hakea sellainen Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelija, jolla ei ole mahdollisuutta huonojen kulkuyhteyksien tai pitkän kotimatkan vuoksi asua kotonaan. Kokkolan ohella opiskelija-asuntola löytyy myös Kannuksen, Kaustisen, Perhon ja Kälviän toimipaikasta. Asuntoloiden vuosi alkoi ryhmäytymisillä. Yhteisöllisyyden tukemista ja oppimista on harjoiteltu tutustumalla toisiin asuntolan opiskelijoihin. Asuntolanohjaajien kuukausittaisissa kokouksissa on kehitetty Kpedun asuntolatoimintaa ja yhtenäistetty käytänteitä sekä käyty läpi asuntoloiden laatukriteereitä. Opiskelijat ovat osallistuneet tutor-, asuntola-tutor- ja harraste-tutorkoulutuksiin. Tutor-opiskelijat ovat olleet mukana
74
järjestämässä Kpedun toimipaikkojen asuntoloissa lukuisia, monipuolisia liikunnallisia ja muita vapaa-ajan viettotapahtumia sekä erilaisia teemailtoja. Asuntolanohjaajat kuuluvat Moves-hankkeen ohjausryhmään. Hanke on mahdollistanut opiskelijoille Personal trainer -palvelua. Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoita on ollut työssäoppimassa Ammattikampuksen asuntolassa. Seurakuntayhteistyötä on tehty Vasikkasaaressa ja Backstagella. Opiskelijoiden tuettua asumista on järjestänyt KeskiPohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry (ATSA – Asuminen Tuettuna, Saavutuksena Ammatti). Yksikkö toimii Kokkolan Ammattikampuksen asuntolan solussa.
Hanketoimintaa: Varustamo, Dude, Tukipolku ja Oikeus osata sekä Annie Varustamo-hankkeen avulla on kehitetty koulutus- ja työelämätulkkauspalveluita sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palveluita yhdessä Ammattiopisto Luovin kanssa. Kokkotyö-säätiön kanssa yhteistyössä on kehitetty Telakkapajaa niille nuorille, joiden opinnot ovat uhanneet keskeytyä. Dude-hankkeen avulla on tuettu liiketalouden sekä tieto- ja viestintätekniikan alan opiskelijoiden opintoja työelämälähtöisten tehtävien ja elämänhallinnan tukemisen kautta. Opintonsa aloittaneille on myös pilotoitu älykäs Annie -tekoälysovellusta. Sovellus on lähettänyt aloittaneille opiskelijoille tekstiviestit, joilla on kartoitettu mahdollisia tuen tarpeita ja ohjattu opiskeluhuollon toimijoiden palveluiden piiriin. Tukipolku-hankkeessa on tuettu peruskoulunsa päättäneitä ja jatkuvan haun kautta tulleita tukea tarvitsevia opiskelijoita siirtymävaiheessa. Opetushallituksen Oikeus osata -hankkeita on saatu neljä, joiden myötä kehitetään opiskelijoiden osallisuutta, turvallisuutta, hyvinvointia sekä keskeyttämisen ehkäisyä. Hankkeiden ansiosta on mahdollista myös resursoida opettajille työaikaa kehittämistyöhön ja palkata kaksi toimijaa tukemaan tavoitteiden toteutumista.
OPISKELIJAKUNTA- JA TUTOR-TOIMINTA
K
eKo ry Kpedun yhteisenä opiskelijayhdistyksenä vaikuttaa kaikkien Kpedun opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen, kun taas jokaisessa toimipaikassa toimivat opiskelijakunnat edistävät oman toimipaikan ilmapiiriä erilaisilla tempauksilla. Toiminnan määrä eri toimipaikkojen opiskelijakunnissa vaihtelee. KeKo ry:n hallituksen jäsenet ja opiskelijakuntien edustajat toimipaikoittain ovat kokoontuneet vuoden 2020 aikana säännöllisesti. Osa kokouksista on ollut Teamisin välityksellä. Keväällä etäopetuksen aikaan toiminta oli vähäisempää. KeKo ry:n jäsenet ovat muun muassa esitelleet Kpedun yhteisen opiskelijayhdistyksen toimintaa opiskelijoille, osallistuneet yhteisöllisiin tapahtumiin, rehtorin ja opiskelijakuntien yhteistapaamiseen sekä ottaneet kantaa opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviin asioihin ja nimenneet jäsenet nuorisovaltuustoon. Ammattikampuksella toimiva, eri opintoalojen opiskelijoista koostuva opiskelijakunta Dolfins järjesti joulukuussa yhteiseen joulupuurotilaisuuteen joulupukin ja tontut jakamaan karkkia sekä dj:n soittamaan musiikkia. Dolfinssit ovat pitäneet vuoden aikana infoja saadakseen uusia innokkaita jäseniä mukaan toimintaan. KeKo ry:n hallituksen jäseninä ovat vuonna 2020 toimineet seuraavat opiskelijat: Jenni Pulli, Paula Hotakainen, Thora Einla, Markus Heikkinen ja Saku Itäniemi (Ammattikampus), Maisa Pirttimäki ja Annika Huhdanmäki (Kannuksen toimipaikka) sekä Kaisa Rehula (Kaustisen toimipaikka).
Koronan vuoksi tutor-toiminta ei ole ollut keväällä niin aktiivista kuin aiemmin. Kokouksia on pidetty Teamsin välityksellä, ja tutorit ovat osallistuneet virtuaalisiin tapahtumiin. Syksyn aikana tutorit ja liikunta-tutorit ovat kokoontuneet kerran kuukaudessa. Yhdessä on suunniteltu esimerkiksi tutor-toiminnan vuosikelloa. Kpedun tutorit ovat olleet mukana syksyllä aloittaneiden opiskelijoiden ryhmäytymispäivissä. Hyvinvointikampuksen tutorit ovat myös pitäneet tutor-vartteja ja järjestäneet taukoliikuntatoimintaa valtakunnallisen harrastusviikon aikana. Lisäksi osa tutoreista on osallistunut Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n järjestämään liikunta-tutor-koulutukseen. Joulukuussa Kpedun tutorit toteuttivat Hyvinvointikampuksella pikkujoulupajoja. Myös kansainvälisyystutoreita on koulutettu vuoden 2020 aikana. Kpedun tutorit tunnistaa punaisista huppareista.
Kpeduun on koulutettu kevään 2020 aikana uusia tutoreita Ammattikampuksella ja Hyvinvointikampuksella. Kaustisen toimipaikan edustajat ovat osallistuneet Kokkolassa järjestettyyn koulutukseen.
Kuva Jenita Tilvis
Tutor-toiminta
75
Mittaritietoja ja ajankohtaista toiminnan laadunhallinnasta
K
pedun laadunhallintajärjestelmän kautta saadaan vuosittain runsaasti opiskelijoihin liittyvää tilasto- ja arviointitietoa. Tavoitteena on tuottaa opettajille, johdolle, kumppaneille ja erilaisille sidosryhmille heidän tarvitsemaansa tietoa toiminnan johtamisen ja kehittämisen tueksi. Aiemmin tämä tieto koottiin vuosittain julkaistuun Kpedun Opiskelijaraportti-nimiseen dokumenttiin. Vuodesta 2019 alkaen opiskelijatietojen määrällinen raportointi on yhdistetty Keski-Pohjanmaan ammattiopiston vuosikertomuksen yhteyteen. Samalla vuosittaisesta raportointitiheydestä on pyritty kohti ajantasaisempaa tiedon jakelua. Vuonna 2020 tämä on näkynyt mm. siten, että opiskelijoihin liittyviä perustietoja, kuten opiskelijavuosia, aloittaneiden ja valmistuneiden lukumääriä sekä opiskelijoiden antamaa palautetietoa raportoidaan kuukausittain. Kpedun henkilöstö voi tätä varten rakennetun Kpedu Mittariston kautta seurata ja vertailla oman toimialansa tai tutkintonsa tunnuslukujen kehittymistä. Määrällisen tiedon lisäksi laadullista tietoa opiskelijoista ja heidän suoriutumisestaan saadaan erilaisista teema-arvioinneista, joihin henkilöstöä ja opiskelijoita on osallistunut säännöllisesti. Ammattiopiston rehtorin ja toimialojen opiskelijoiden väliset säännölliset keskustelutilaisuudet ovat antaneet Kpedun johdolle hyvin käytännönläheistä tietoa opiskelijoiden arjen kehittämiskohteista. Muiden koulutuksen järjestäjien kanssa on toteutettu laadun kehittämisen yhteishankkeita, vertaisarviointeja ja benchmarking-tapaamisia eri aihepiireistä toiminnan parantamiseksi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinut vuonna 2020 mm. logistiikan alan
76
sekä sosiaali- ja terveysalan oppimistuloksia, opintopolun sujuvuutta koulutuksen nivelvaiheissa, korona-pandemian vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon sekä selvittänyt opiskelijoiden ja oppilaitoksen näkemyksiä opiskelijoiden osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Laadullinen arviointitieto täydentää laadunhallintajärjestelmästä saatavaa määrällistä tilastotietoa merkittävällä tavalla. Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Kpedussa jatkuu vuonna 2021. Keskeisimpiä toimenpiteitä tulevat olemaan nykyisen intran ja toimintakäsikirjan uudistaminen. Uudistamistyöllä varmistetaan, että yhteisesti sovitut, dokumentoidut suunnitelmat ja menettelytavat ovat koko henkilöstön tiedossa ja saatavilla. Määrällistä raportointia kehitetään edelleen, jotta se palvelisi eri käyttäjäryhmiä entistäkin paremmin. Tätä kehittämistyötä tukee osaltaan keväällä 2021 toteutettava Karvin organisoima kattava laadunhallintajärjestelmän itsearviointi. Arvioinnin tuloksina saadaan arvokasta tietoa laadunhallintajärjestelmän toimivuudesta, tasosta ja tärkeimmistä kehittämiskohteista.
opiskelijatyytyväisyys
ALOITUSKYSELY: Olen tyytyväinen opintojeni aloitusvaiheeseen ( asteikko 1 - 5, 5 = erittäin tyytyväinen ) Toimiala
2020
2019
2018
Hyvinvointiala
4,22
4,29
4,15
IT- ja media-ala
4,19
4,31
3,89
Kansanopisto
4,26
4,17
4,13
Liiketoiminnan ala
4,45
4,49
4,41
Luonnonvara-ala
4,51
4,51
4,45
Rakennusalat
4,45
4,32
4,29
Ruoka- ja puhtauspalveluala
4,40
4,32
4,14
Teollisuus ja logistiikka-ala
4,39
4,52
4,21
Laajennettu oppisopimus
4,27
4,10
4,20
KPEDU
4,39
4,39
4,24
PÄÄTTÖKYSELY: Olen tyytyväinen saamaani koulutukseen ( asteikko 1 - 5, 5 = erittäin tyytyväinen ) Toimiala
2020
2019
2018
Hyvinvointiala
3,91
4,06
IT- ja media-ala
3,83
4,32
Kansanopisto
4,23
4,17
Liiketoiminnan ala
4,36
4,35
Luonnonvara-ala
4,35
4,51
Rakennusalat
4,20
4,17
Ruoka- ja puhtauspalveluala
4,45
4,27
Teollisuus ja logistiikka-ala
4,31
4,07
Laajennettu oppisopimus
4,74
4,23
* * * * * * * * *
KPEDU
4,25
4,25
4,23
* 2018 vastaajamäärä vielä niin pieni ettei toimialakohtaisia tuloksia voida esittää 77
tiedottaminen, viestintä ja markkinointi
K
uten muihinkin Kpedun toimintoihin, koronavuosi vaikutti myös tiedottamiseen, viestintään ja markkinointiin. Koska kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset vähenivät ja useat tapahtumat muuttivat muotoaan virtuaalisiksi, viestinnän tehtävänä oli löytää uusia keinoja potentiaalisten hakijoiden tavoittamiseksi. Tätä työtä viestintäsuunnittelijat ovat tehneet vuoden 2020 aikana panostaen yhä enemmän sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan viestimiseen ja markkinointiin. Sosiaalisessa mediassa on jaettu tarinoita sekä Kpedun opiskelijoista että työelämäkumppanuuksista. Niiden avulla on tuotu esille sekä opiskeluarkea, erilaisia elämäntarinoita, työllistymismahdollisuuksia että hienoja työelämän onnistumisia. Kpedun omien tapahtumien järjestämiseen korona vaikutti siten, että suuri osa niistä siirrettiin virtuaalisiksi. Virtuaalitapahtumina järjestettiin muun muassa kevään valmistujaisjuhlat ja syksyn vanhempainilta. Näiden tapahtumien teknisenä toteuttajana toimivat Kpedun media-alan opiskelijat ja opettajat. Yhteishaun tärkein tapahtuma, Tulevaisuuden osaajaksi -messut, päätettiin myös siirtää virtuaaliseksi, ja alueen yhdeksäsluokkalaisia tavoiteltiin tänä syksynä Herbalistin ja Jennysvoicesin juontamien virtuaalimessujen avulla. Tapahtumassa olivat esillä kaikki yhteishaussa olevat Kpedun koulutukset, ja niistä olivat kertomassa kunkin alan opiskelijat ja opettajat. Yhdeksäsluokkalaiset seurasivat virtuaalimessujen suoria lähetyksiä omilta kouluiltaan ja tutustuivat messupäivän aikana Kpedun tiloista otettuihin 360-virtuaalikuviin sekä täyttivät rastipassia. Rastipassista saatu virtuaalimessujen palaute oli hyvää. Myönteistä palautetta antoivat sekä ysiluokkalaiset että heidän opinto-ohjaajansa. Koulutusten markkinoinnin lisäksi viestintäsuunnittelijoita on vuoden aikana työllistänyt myös mm. verkkosivu-uudistus. Uudistuksen lähtökohtana oli käyttäjäystävällisyyden ja hakukoneoptimoinnin parantaminen sekä visuaalisuuden kehittäminen.
@kpedufi #kpedu
kpedufi
78
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Kpedun viestintää ja markkinointia on vuoden 2020 aikana työstetty myös viestintä- ja markkinointitiimissä, johon kuuluu viestintäsuunnittelijoiden lisäksi koulutusohjaajia, koulutussuunnittelijoita, opettajia ja päälliköitä eri aloilta. Viestintä- ja markkinointitiimin kokouksissa on viety eteenpäin muun muassa Kpedun viestintästrategiaa. Tiimissä käsiteltiin vuoden mittaan myös koronaan liittyvää tiedottamista.
HENKILÖSTÖ: EEVA HUOTARI, viestintäsuunnittelija, tradenomi (BBA), kuvataiteilija (AMK), valokuvaajan at., media-assistentti, mainosalan at, opintovapaalla 1.1.–30.3.2020 KAISA KUUTSA, tiedottaja, FM, virkavapaalla 11.2.2019 alkaen, irtisanoutunut marraskuussa 2020. ANU SALO, viestintäsuunnittelija, muotoilija (AMK) MARTINA STORE, viestintäsuunnittelija, FM (viestintätieteet), 21.1. alkaen
Kuva Sini Sulkakoski
TYÖELÄMÄ- JA KEHITTÄMISPALVELUT
K
pedun Työelämäpalveluissa vuosi 2020 on ollut kehittämisen ja uudistumisen vuosi. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtoryhmä linjasi vuoden alussa Työelämäpalveluiden kehittymisen päälinjat. Keskeisenä tavoitteena oli varmistaa entistä parempi palvelu Kpedun toiminta-alueen työnantaja-asiakkaille. Tätä tavoitetta kohti Työelämäpalveluissa on edetty tavoitteellisesti vuoden 2020 aikana. Työelämäpalveluiden kehittämistyössä on korostunut asiakkuuksien johtamisen ja myyntiprosessin kehittäminen. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi Työelämäpalveluihin on perustettu neljä asiakkuusvastaavan toimea. Asiakkuusvastaavat aloittivat työnsä syksyllä. Työelämäpalvelut on johtanut Kpedun kumppanuussopimusprosessin edistämistä. Kumppanuussopimusprosessin ja siihen tarvittavan lomakkeiston luomisen jälkeen kahden strategisen yritysasiakkaan kanssa on solmittu kumppanuussopimus. Lisäksi uusia kumppanuussopimusneuvotteluita on alkanut loppuvuonna useampia. Kumppanuussopimusten perimmäinen tarkoitus on varmistaa strategisesti tärkeille työnantaja-asiakkaille paras mahdollinen yhteistyö Kpedun kanssa. Työelämäpalveluissa on panostettu myös yritysten mahdollisuuteen rekrytoida Kpedun opiskelijoita opintojen aikana ja valmistumisvaiheessa. Kpedussa on vauhditettu työnantajien ja opiskelijoiden kohtaantoa Kpedu Jobi -rekrytointisovelluksella. Työelämäpalvelut on ollut kehittämässä osaltaan myös yritysten HR-prosesseja kuten esim. henkilöstötuottavuutta, työhyvinvointia ja laatua. Uusina työkaluina on pilotoitu mm. HR-valmennusta ja osaamiskartoituksia. Työelämäpalveluissa on kehitetty vuoden 2020 aikana myös Kpedun työnantaja-asiakkaiden mahdollisuuksia antaa palautetta, sillä palautekyselyt uudistettiin vastaamaan kesällä 2021 lanseerattavaa valtakunnallista tyytyväisyyskyselyä. Saadun palautteen perusteella on edetty kohti jatkuvaa parantamista ja parempaa työelämässä oppimisen laatua.
Anu Haapasalo Työelämäpalvelupäällikkö
Koronapandemian aikana Työelämäpalvelut on organisoinut yrityksille esim. yt-tilanteiden vaatimaa ilmaista koulutusta ja keskustelutilaisuuksia verkossa sekä tehnyt yhteistyötä Kokkolan kampusalueen muiden koulutustoimijoiden ja KOSEKin kanssa selvittämällä kyselyin yritysten palvelutarvetta vallitsevassa poikkeustilanteessa.
Osuvakoulutus Oy Osuvakoulutuksessa maksullinen palvelutoiminta on ollut haasteellisessa tilanteessa maailmanlaajuisen pandemian vuoksi. Pandemia kun on rajoittanut yritysten mahdollisuuksia osallistaa henkilöstöään koulutuksiin. Koronan vaikutukset ovat heijastuneet valitettavan negatiivisesti Osuvakoulutus Oy:n tulokseen. Toisaalta vuosi 2020 on tarjonnut myös mahdollisuuden kehittää Osuvakoulutus Oy:tä ja sen toimintatapoja. Toimitusjohtajan avuksi yhtiöön on rekrytoitu asiakkuusvastaava ja loppuvuodesta on tullut haettavaksi myös palvelusihteerin toimi. Osuvakoulutus Oy:lle on aktiivisesti haettu uusia toimintamalleja sekä tuotteistettu uusia koulutustuotteita yhteistyössä Työelämäpalveluiden ja ammattiopiston toimialojen kanssa loppuvuoden 2020 aikana.
HENKILÖSTÖ: JONI AUTIO, projektityöntekijä, media-assistentti MERJA FORSLUND, päätoiminen tuntiopettaja (ohjaava), KM ANU HAAPASALO, työelämäpalvelupäällikkö, MBA, 1.3.2020 - 31.12.2021 MAX HAGSTRÖM, toimitusjohtaja (Osuvakoulutus Oy), KTM JOHANNA HERRALA, projektipäällikkö, KM MARIA HIETAPAKKA, koulutussuunnittelija (Osuvakoulutus Oy), restonomi IRMA IKÄHEIMO, projektityöntekijä, ekonomi RITVA JAAKKOLA, projektikoordinaattori, MMM HEIDI JOKINEN, projektisuunnittelija, tradenomi (ylempi AMK) KIRSI JÄRVELÄ, asiakkuusvastaava, BBA KATRI KULKKI, hankesuunnittelija, MMM MARIANNE LEIMIO-SEPPÄ, hanketyöntekijä, VTM HARRI LUNDELL, kehityspäällikkö, FM JARMO MATINTALO, kehitysjohtaja, MMM, iMBA, virkavapaalla 9.3. alkaen AULI MÄKELÄ, Lean-asiantuntija, DI IIRIS NIEMONEN, projektipäällikkö, KM JUKKA NIKKARIKOSKI, päätoiminen tuntiopettaja, DI MARIA NYLUND, asiakkuusvastaava (Osuvakoulutus Oy), ravintolaesimies ELISA ORJALA, asiakkuusvastaava, tradenomi TUULA PAAVOLA-YLITALO, päätoiminen tuntiopettaja (ohjaava), FM SIRPA SALO, päätoiminen tuntiopettaja (ohjaava), toimintaterapeutti VIRPI SIIPO, Lean-asiantuntija, KTT PEKKA YLITALO, päätoiminen tuntiopettaja, työnohjaaja, sosiaalipsykologi (YM), eläkkeelle 1.2. alkaen TANJA YLI-TOKOLA, hanketyöntekijä, artenomi
79
Keski-Pohjanmaan oppisopimuspalvelut
HENKILÖSTÖ: MARI BERGROTH, opintosihteeri, yo-merkonomi, sihteerin at ANNE BRANDT, oppisopimussuunnittelija, yo-merkonomi ANU HAAPASALO, oppisopimuspäällikkö, MBA, 1.1. - 29.2., virkavapaalla 1.3. alkaen, työelämäpalvelupäällikkö 1.3.2020 - 31.12.2021 HANNELE HÄLI, vt. oppisopimuspäällikkö, KK MARJAANA PELTONIEMI, oppisopimussuunnittelija, YTM SANNA SIIRILÄ-HYYPPÄ, oppisopimussuunnittelija, restonomi (AMK)
80
Työpaikkaohjaajakoulutuksia järjestettiin vuonna 2020 organisaatiokohtaisina ja kaikille työpaikkaohjaajille avoimina koulutuksina pääosin Teamsin välityksellä. Saatujen kokemusten perusteella suurin osa työpaikkaohjaajakoulutuksista toteutetaan jatkossa etäyhteyden välityksellä. Oppisopimuskoulutukseen liittyvät tiedotustilaisuudet ja -kampanjat siirtyivät koronan vuoksi keväällä verkkoon. Kansallisella oppisopimusviikolla (vko 41) syksyllä toteutettiin oppisopimuskoulutuksen pop up -infoja Kokkolan Ammattikampuksella ja Hyvinvointikampuksella. Oppisopimusviikolla järjestettiin myös livelähetyksenä YouTubessa keskustelu, jossa juuri puuteollisuuden perustutkinnon suorittanut ja puusepäksi valmistunut Iisakki Marttinen ja hänen työnantajansa kertoivat oppisopimuksesta kertyneistä kokemuksistaan. MTV3 teki oppisopimuksesta TV-uutisen, jossa Marttinen työnantajansa kanssa esiteltiin käytännön esimerkkinä. Juttu käsitteli myönteisellä tavalla oppisopimusten määrän lisääntymistä ja oppisopimuksen tarjoamia joustavia mahdollisuuksia. Ammattiopiston järjestämä työpaikkaohjaajakoulutus on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta, ja oppisopimuspalvelut toteuttikin videon valtakunnalliseen webinaariin, jossa kaksi mentoria keskusteli työpaikkaohjaajan roolista ja osaamisen kehittämisestä. Kpedun työelämäpalvelupäällikkö Anu Haapasalo edusti Suomen oppisopimusosaajat ry:n varapuheenjohtajana suomalaista oppisopimuskoulutusta EU-komission EAfAverkostossa.
Hannele Häli Vt. oppisopimuspäällikkö
Kuva Anne Yrjänä
O
ppisopimusopiskelijoita opiskeli vuoden 2020 aikana Keski-Pohjanmaan ammattiopiston kaikilla toimialoilla. Laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvan puitteissa oppisopimuskoulutusta järjestettiin myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. KeskiPohjanmaan oppisopimuspalveluissa solmittiin uusia oppisopimuksia vuoden 2020 aikana yhteensä 503, joista 249:ssä oli tavoitteena perus-, 137:ssä ammatti- ja 103:ssa erikoisammattitutkinto (tavoitteena koko tutkinto tai tutkinnon osa tai tutkinnon osia). Ei-tutkintotavoitteisesti opiskeli 14. Edellisvuoteen verrattuna oppisopimusten määrä vuonna 2020 oli jonkin verran pienempi erityisesti perustutkintojen osalta. Koronan vuoksi osalla toimialoista on jäänyt uusia oppisopimuksia solmimatta. Siitäkin huolimatta kesän 2020 ajalle tehtiin noin 110 oppisopimusta, joista suuri osa prosessiteollisuuteen. Lyhytkestoisten oppisopimusten lisääntyminen kertoo osaltaan siitä, että työnantajat ja opiskelijat ovat oivaltaneet oppisopimuksen monipuoliset mahdollisuudet. Oppisopimuspalvelut koulutti ammattiopiston henkilökuntaa vuoden 2020 aikana erilaisista oppisopimukseen liittyvistä teemoista. Lisäksi noin 15 opettajaa koulutettiin ns. välioppisopimusten valmistelutyöhön. Oppisopimuspalvelut siirtyi keväällä etätyöhön, jonka myötä myös asiakaspalvelu tapahtui etänä toteutettavaksi. Oppisopimuskoulutusten suunnittelussa ja läpikäymisessä ryhdyttiin hyödyntämään Teamsia ja oppisopimusasiakirjojen allekirjoittamisessa sähköistä allekirjoitusta. Uudet sähköiset työvälineet ovatkin tulleet osin pysyväksi käytännöksi edistäen myös asiakaspalveluprosessin toimivuutta.
AMMATTIOPISTON OPETUSTA TUKEVAT PROJEKTIT JA MUUT PROJEKTIT
A
mmattiopistossa oli käynnissä vuoden 2020 aikana n. 60 kehittämisprojektia. Niiden kautta saatiin opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, kansainvälisyyteen ja alueen kehittämiseen n. 2 M€ ulkopuolista julkista tukea. Tarkemmin projektien tuloksia ja hyviä käytänteitä esitellään Kpedun projektitoiminnan vuosiraportissa, joka julkaistaan maaliskuussa. Kaikki Kpedun projektit löytävät osoitteesta prose. kpedu.fi, josta voi tehdä erilaisia hakuja aihepiirien, rahoittajien ym. osalta. Projektikohtaisia www-sivuja löytyy myös osoitteesta kpedu.fi/kpedu/projektitoiminta-hankkeet. Alla joitain poimintoja Kpedun hankkeista.
Opetuksen kehittäminen: Strategiarahoitus-hankkeet 2018 ja 2019 Kpedussa on laadittu 1.1.2021 voimaan tuleville tutkinnon perusteille uudet tutkintokohtaiset arvioinnin toteuttamissuunnitelmat (4 kpl). Sen lisäksi on päivitetty OKM:n ohjeen mukaisesti tietosisällön 38 tutkinnon arvioinnin toteuttamissuunnitelman. Tutkinnon suorittamismahdollisuuksien kuvauksia on tehty ja julkaistu opintopolku.fi palvelussa Amosaa-työkalulla 34 kpl. On laadittu Kpedun koulutussopimus- ja oppisopimusprosessi sekä menettelytapaohjeet. Ohjaus- ja opetushenkilöstö on osallistunut seuraaviin koulutuksiin; Työpaikalla oppiminen ja ohjaus, Koulutus- ja oppisopimuskoulutus, Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. 18 opettajaa on ollut työelämäjaksoilla. Kaksi heistä on opettanut ja ohjannut päätoimisesti opiskelijoita työpaikalla. Digihankkeet: Keväällä 2020 etäopetukseen siirryttäessä erilaiset digihankkeet osoittautuivat todella tärkeiksi henkilöstön ja opiskelijoiden kouluttamisessa osittain uusien oppimistapojen ja teknologioiden käyttöönottoon. Esim. ESR-rahoitteisessa Video for education -hankkeessa oli jo ennen pandemiaa järjestetty laajasti koulutuksia, joten pystyttiin nopeasti keskittämään resursseja digiloikan ottamiseen. Oppimisympäristöt: Luova kampus -hankkeessa suunniteltiin vuoden 2020 aikana Kannuksen eläintenhoidon oppimisympäristöä sekä hankittiin simulaattoreita luonnonvara-alan opetuksen monipuolistamiseksi ja tehostamiseksi. Navetan rakentamisvaihe käynnistyy keväällä 2021, ja valmista pitäisi olla saman vuoden lopussa. Viimeisimmällä tek-
nologialla varustettu oppimisympäristö tulee olemaan myös merkittävä erilaisten tutkimusten ja kokeilujen alusta, ja hankkeen ympärille on saatu jo nyt koottua vaikuttava joukko kumppaneita. Hankkeen rahoittaja on Keski-Pohjanmaan liitto (EAKR) ja projektipäällikkönä toimii Maarit Kärki. Syrjäytymisen ehkäisy: Ohjuri-hankkeen kuusivuotinen taival päättyi myös vuoden 2020 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen ja toteuttaminen. Asiakkaita oli yhteensä n. 720, joista n. 60 % sai heti hankkeen toimenpiteiden päättymisen jälkeen joko koulutustai työpaikan. Ohjuri-hankkeessa tiivistettiin edelleen yhteistyötä työhallinnon ja kuntien kanssa, mikä on erittäin tärkeää mm. vuoden 2021 alussa aloittavan Keski-Pohjanmaan työllisyyden kuntakokeilun onnistumisessa. Yhteistyö jatkuu myös ESR-rahoitteisessa Yhdessä ohjaten -hankkeessa Kokkolan kaupungin osalta. Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus (ESR) ja projektipäällikkönä toimi Merja Forslund. Yritysten kehittäminen: EVE-hanke käynnistyi syyskuussa 2015 ja päättyi vuoden 2020 lopussa. Hankkeen aikana kehitettiin yli 50 yrityksen tuottavuutta sekä henkilöstön hyvinvointia ja osaamista monipuolisin menetelmin. Yrityksille järjestettiin mm. kehittämispajoja, osaamiskartoituksia, henkilöstön ja johdon valmennusta, räätälöityjä koulutuksia, strategialähtöistä henkilöstön kehittämisyhteistyötä ja HR-kehittämisprojekteja. EVE-hanke on mahdollistanut myös alueellisten seminaarien järjestämisen, valtakunnallisen asiantuntijuuden tuomisen sekä toiminnan ja yritysten työtä tukevien verkostojen luomisen alueelle. Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus (ESR) ja projektipäällikkönä hankkeessa toimi Iiris Niemonen.
81
kansainvälinen toiminta
82
Kuva Heidi Jokinen
K
eski-Pohjanmaan ammattiopistossa toteutui alkuvuoden 2020 aikana 25 opiskelijaliikkuvuutta. Maaliskuussa alkanut koronaepidemia laittoi Kpedun kansainvälisen toiminnan uusiin puihin sen jälkeen, kun rehtori oli päättänyt ulkomaan jaksojen perumisesta ja keskeyttämisestä toistaiseksi. Matkustamiskieltoa on sen jälkeen jatkettu vuoden 2020 loppuun saakka. Koronan vuoksi KV-toiminnan painopiste on suuntautunut kehittämistyöhön ja erityisesti kotikansainvälisyyden edistämiseen. Kpedu otti käyttöön uuden virtuaalisen kansainvälisen yhteistyömuodon ForeignFriends:in, jossa eri maiden saman alan opiskelijat ja opettajat tutustuvat toisiinsa ja mm. jakavat kuvia ja videoita omasta opiskeluarjestaan. Edellä mainittu toiminta tähtää tuleviin fyysisiin liikkuvuusjaksoihin. Kpedu lähti myös mukaan Kielilähettiläät-hankkeeseen pilotoimaan kielilähettiläiden hyödyntämistä kielten opiskeluiden innoittajina. Kpedu oli keväällä käynnistämässä yhdessä alueen muiden S2-koulutustoimijoiden ja TE-toimiston kanssa Kielipolku-yhteistyöverkostoa. Verkoston työstämässä Kielipolkumallissa kuvataan maahanmuuttajille suunnattu kielikoulutustarjonta ja kielitaitotasovaatimukset eri koulutuksiin. Kpedun sisällä maahanmuuttajien parissa toimivien hankkeiden verkosto on jatkanut toimintaa mm. tiedottamalla eri hankkeiden toimenpiteistä, tekemällä yhteistyötä ja nostamalla esiin kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämisen tärkeyttä Kpedussa. Kpedun kansainvälisyysstrategia uudistettiin. Erasmus+ -toimille haettiin rahoittajalta laatusertifikaattia. Opiskelijan kansainvälisyyspolku lanseerattiin. Kansainvälisyys-niminen tutor-kurssi ja uusi paikallisesti tarjottava kansainvälisessä työympäristössä toimiminen -tutkinnon osa tulivat osaksi opetussuunnitelmaa. Keväällä valmistui kansainvälisyyden vuosiraportti 2019. Haettiin uusia Erasmus+-hankkeita sekä liikkuvuus- ja strategisia kumppanuushankkeita, joista miltei kaikki saivat rahoituksen. Syksyn aikana on aloitettu useita kehittämishankkeita mm. virtuaalisilla aloituskokouspäivillä.
Kpedun osallistumista erilaisiin kansainvälisiin ja kansallisiin verkostoihin vahvistettiin. Esim. luonnonvara-ala pääsi mukaan globaaliin SAAM-hankkeeseen ja liittyi Europea-verkostoon. KV-viestintää edistettiin lukuisin eri tavoin. KV-tiimin jäsenet osallistuivat aktiivisesti erilaisten verkostojen kokouksiin, teematiimeihin ja työryhmiin. Kaikki edellä luetellut toimet laajentavat Keski-Pohjanmaan ammattiopiston mahdollisuuksia kansainvälisillä kentillä. Siinä vaiheessa, kun ulkomaisen liikkuvuuden ovet jälleen aukenevat, Kpedu on entistäkin valmiimpi. Tarvittavaa rahoitusta on ulkomaan jaksoille runsaasti käytettävissä, ja yhteistyökumppaneita löytyy niin eri puolilta Eurooppaa kuin globaalistikin.
SAKU-TOIMINTA: KULTTUURI, LIIKUNTA ja URHEILU SEKÄ URHEILUAKATEMIA
Vaikka Helsinkiin ei tällä kertaa lähdettykään, etäkisat tarjosivat uudenlaisen kisakokemuksen. Kisastreamit pyörivät kolmen päivän ajan myös Opiskelijaravintola Menuetissa, jossa niitä pystyivät seuraamaan kaikki kiinnostuneet. Nähtäväksi jää, jatkuuko hybridimallinen kisailu myös tulevaisuudessa. Seuraavat SAKUstarsit järjestetään Iisalmessa 20.4.22.4.2021 teemalla Antaa taidon näkyä. Kisat järjestää YläSavon ammattiopisto YSAO.
SAKU-liikunta ja -urheilu SAKU ry:n järjestämiin valtakunnallisiin urheilu- ja liikuntatapahtumiin osallistui vuoden 2020 aikana noin 50 KeskiPohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa. Kpedun pojat voittivat futsalin harrastesarjassa kultaa Tampereelle helmikuussa järjestetyssä lopputurnauksessa. Välierissä Kpedu kellisti Jedun niukasti 1 - 0, ja finaalissa kaatui Vamia selkeästi 7 - 0. Edellisvuonna Kpedun pojat sijoittuivat hopealle. Kpedun tytöt ottivat kultaa salibandyn lopputurnauksen kilpasarjassa, jossa pelattiin yksikertainen sarja. Kpedu voitti puhtaasti kaikki ottelunsa Tampereen lopputurnauksessa maaliskuussa.
Kuva Veli-Matti Nieminen
A
mmatillisten oppilaitosten vuosittainen kulttuurikilpailu SAKUstars järjestettiin vuonna 2020 Helsingissä. Järjestelyistä vastasi Stadin ammattiopisto. Kevään koronaepidemian vuoksi kisat siirrettiin poikkeuksellisesti syyskuun alkupuolelle. Kisojen teemana oli Dream Hard. Jo kesän aikana kävi ilmeiseksi, että epidemia ei tule hellittämään, joten järjestäjä Stadin ammattiopisto päätti toteuttaa tapahtuman hybridimallilla, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että kisoihin oli mahdollista osallistua sekä livenä että etänä. Kpedu tarttui uudenlaiseen tilaisuuteen, ja Kokkolasta osallistuttiinkin kokonaan etänä. Kaikki musiikkiesitykset ja Talent-esitys taltioitiin Mediakeskus Limen tiloissa mediaalan opiskelijoiden ja opettajien tuella. Maalaus- ja kirjoituskilpailut pidettiin Kpedun tiloissa Helsingistä lähetetyn livestreamin ohjeita seuraten. Kisoissa koettiin unelmia todeksi satojen kisasuoritusten muodossa. Kpedusta kisoihin osallistui kuusi opiskelijaa yhdeksässä eri lajissa. Menestys oli huikeaa, sillä opiskelijat nappasivat peräti kolme mitalia. Kultaa vuolivat Rapipat Jariyapaisan laulaja-lauluntekijä-sarjassa ja Paula Annala karaokessa. Hopeaa nappasi bändisarjassa Työn alla -niminen kokoonpano, jossa musisoivat Annala, Jariyapaisan ja Taneli Hietala.
83
Kuva Saku ry
Kpedun henkilöstön edustajat osallistuivat perinteiseen tapaan runsaslukuisesti SAKU:n talvi- ja syyskisoihin saavuttaen menestystä niin joukkue- kuin yksilölajeissakin. Mitaleita ropisi Kpedulaisille talvikisoissa hiihdossa, keilailussa, sählyssä ja ilma-aseammunnassa sekä syyskisoissa beach volleyssä, petankissa, yleisurheilussa ja frisbeegolfissa. Kpedu järjesti yhteistyössä SAKU ry:n kanssa SAKU-golfin Kokkolan Isojärven kentällä elokuussa. Isäntäjoukkue vei nimiinsä ensimmäisenä päivänä pelatun joukkuekilpailun. Jälkimmäisenä päivänä kisatuissa henkilökohtaisissakin sarjoissa tuli Kpedulle useampi kärkisija. Kisajärjestelyt keräsivät runsaasti kiitosta. Kilpailujenjohtajana toimi Timo Lehto. SAKU ry:n edustajat vierailivat Kpedussa syyskuun lopussa. Vierailun yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa palkittiin SAKU:n urheilu- ja liikuntatapahtumiin vuosien varrella aktiivisesti osallistuneita Kpedun työntekijöitä. Maaliskuussa alkanut koronaepidemia perui useita opiskelijoiden ja henkilöstön kisoja vuoden 2020 aikana.
Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi marraskuun lopussa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tehtävän. Ministeriön perusteina olivat alueen osaamistarve ja nykyinen koulutuksen tarjonta. Koulutuksen järjestäjä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ensisijaisella toiminta-alueella millään muulla vastaavalla toimijalla ei ole urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tehtävää. Lisäksi myös Kpedun toiminnalliset edellytykset urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tehtävän myöntämiseksi täyttyivät. Tehtävä astuu voimaan 1.1.2021 alkaen.
Kuva Timo Virolainen
84
Keski-Pohjanmaan urheiluakatemian toimintaan on vuonna 2020 osallistunut yhteensä 63 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa. Eniten opiskelijoita on ollut jääkiekossa, jalkapallossa ja salibandyssä. Kpedun ja Kokkolan lukioiden opiskelijat harjoittelevat urheiluakatemiassa omia lajejaan lajiryhmien valmentajien opastuksella. Kolmena arkiaamuna toteutetut aamuharjoitukset ovat kestäneet opiskelupäivän kaksi ensimmäistä oppituntia. Valmennuksen toteuttamisesta vastaa Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia, jota hallinnoi Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Kepli. Urheiluakatemian koordinaattorina on toiminut Timo Virolainen. Urheiluakatemia siirtyi koronaviruspandemian vuoksi 13.3. alkaen etäharjoitteluun, joka jatkui kesään saakka. Harjoittelu toteutettiin itsenäisesti valmentajien antamien ohjeiden mukaisesti. Syyskaudella päästiin jälleen ns. normaaliin päiväjärjestykseen. Kpedun akatemiaurheilijoilla ja muilla tavoitteellista kilpaurheilua harrastavilla opiskelijoilla on ollut vuoden 2020 alusta lähtien mahdollisuus valita opintoja kolmesta uudesta urheilijoille suunnatusta valinnaisesta tutkinnon osasta: urheilussa, ammattiurheilijana ja urheilijana ammattivalmennuksessa toimiminen.
Kuvat Saku ry
Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia
Kuva Marko Päiveröinen
Ammatillinen taitaja -kilpailutoiminta
T
aitaja2020-semifinaalit, joihin osallistui miltei 1.500 opiskelijaa, järjestettiin 27.1.–31.1. yli 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Semifinaaleista karsittiin pääsääntöisesti kahdeksan parasta kunkin alan osaavinta nuorta jokaisen lajin finaaliin.
Kuusi Kpedun opiskelijaa finaaleihin Kuusi Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa selvitti tiensä Taitaja2020-finaaleihin, jotka oli tarkoitus järjestää toukokuussa. Kokkolan Ammattikampuksella opiskelevat Riku Kalliokoski ja Matias Mehtälä selviytyivät automaatioasennuslajin, Valtteri Hakala ja Jasper Tiala parilajina kisattavan kappaletavara-automaatiolajin sekä Oskari Vänttilä verkkosivujen tuottaminen -lajin finaaliin. Kannuksen toimipaikan opiskelija Onni Mäntylä olisi kamppaillut metsäkoneen käyttö -lajin finaalissa. Valitettavasti koronpandemia perui Jyväskylän Taitaja2020finaalitapahtuman.
Kpedun opiskelijoita semifinaaleissa yhteensä 21 Valtakunnallisiin Taitaja2020-semifinaaleihin osallistuivat seuraavat 21 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa 11 eri lajissa, suluissa näkyy laji: Laura Dahlgren ja Amanda Nilsson (hiusmuotoilu), Valtteri Hietala ja Jasper Tiala (kappaletavara-automaatio, parilaji), Iiro Hiltula, (huonekalupuuseppä), Riku Kalliokoski ja Matias Mehtälä (automaatioasennus), Tuukka Karjula ja Neea Karvonen (lähihoitaja), Katariina Myllykoski ja Heidi Pernu (asiakaspalvelu ja myynti), Onni Mäntylä ja Kasper Svartsjö (metsäkoneen käyttö), Vilma Peltoniemi (maalaus ja tapetointi), Aino Pollari ja Jenita Tilvis sekä Linus Sandström ja Niklas Svärd (yrittäjyys, parilaji) sekä Jere Siermala, Valtteri Verronen ja Oskari Vänttilä (tietojenkäsittely ja verkkosivujen tuottaminen).
Kpedu järjesti kaksi semifinaalia Keski-Pohjanmaan ammattiopisto järjesti hiusmuotoilulajin semifinaalin Hyvinvointikampuksella 28.1. ja yrittäjyyslajin Ammattikampuksella 29.1. Molemmissa semifinaaleissa oli mukana myös Kpedun opiskelijoita, mutta finaalipaikat jäivät tällä kertaa saavuttamatta. Hiusmuotoilulajin semifinaalikoordinaattorina toimi opettaja Heidi Hietala ja yrittäjyyslajin lehtori Natascha Skog. Kpedu toteutti Taitaja9-aluekilpailun Seppo-pelillä koronavuonna 2020.
85
VUODEN 2020 AIKANA AMMATILLISEN PERUS-, AMMATTI- TAI ERIKOISAMMATTITUTKINNON TAI VALMA-OPINNOT TOUKOKUUSSA 2020 SUORITTANEIDEN NIMET JA KOTIKUNNAT Mukana ovat valmistuneista ja Valma-opinnot suorittaneista ne, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkistamiseen vuosikertomuksessa.
PERUSTUTKINNOT
RAKENNUSALAT
TEOLLISUUS JA LOGISTIIKKA Kone- ja metallialan perustutkinto Mattila Heikki Kokkola Koivukangas Jyri Pietarsaari Roslund Eemil Pietarsaari Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto Känsäkoski Aleksi Kokkola Hietala Ben Kokkola Roukala Juuso Kalajoki Hotakainen Jimi Kokkola Piippo Veikko Kalajoki Uusitalo Jonas Kruunupyy Ahola Joni Kokkola Arola Niko Kannus Haukilahti Tuomas Veteli Lahti Ville Kokkola Mäkelä Johannes Kokkola Riippa Juuso Kokkola Saari Erkki Veteli Syri Eemeli Kokkola Taskinen Antti Kannus Vesala Ville Kokkola Vähäaho Ville Kokkola Yrttikoski Joel Veteli Hotakainen Juuso Perho Paananen Juho Kokkola Pirttisalo Janne Kokkola Niemi Seppo Kokkola Koivisto Ville Kokkola
86
Laboratorioalan perustutkinto Ferhatovic Habilj Idris Khaled Koski Riikka Valjus Joona Anttikoski Annika Karhukorpi Saana Kero Riitta Niemi Marja-Liisa Rauhala Ida Saari Ronja Korhonen Rosa Kortteenperä Titta
Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola
Logistiikan perustutkinto Fagerholm Daniel Isosaari Aleksi Niemi Niilo Niskala Juuso Rahkonen Veeti Salomaa Kimmo Seppälä Oskari Sova Mika Heikkinen Jonne Kankkonen Janne Moilanen Arttu Myllymäki Antti Myllymäki Otto Niemelä Ossi Ojala Jenni Rauma Veeti Riihimäki Markus Tuomaala Toni Virta Matti Yliuntinen Lauri Ö Jukka-Pekka Tikkakoski Janette
Pietarsaari Kannus Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola Kaustinen Kaustinen Kokkola Perho Kaustinen Perho Pietarsaari Kalajoki Kalajoki Pietarsaari Veteli
Autoalan perustutkinto Joukosalmi Niko Kalliokoski Jere-Casimir Kalliokoski Lauri Karjula Teemu Kivelä Aleksi Kronqvist Emil Laakso Eemeli Luolamäki Marko Luoma Topi Pottala Jere Svahn Elias
Pietarsaari Halsua Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari Toholampi Kokkola Kokkola Kokkola
Pintakäsittelyalan perustutkinto Ahlskog Crista Laasanen Joona Saaranen Janita Bweasay Sawhsar Gholami Ali Khavari Davood Lassila Vilma Mojahed Javad Peltoniemi Vilma Tuomi Taru Honkaniemi Jenna
Kokkola Veteli Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Pietarsaari
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto Aspvik Joonas Kokkola Hietala Valtteri Kokkola Karhusaari Samu Lagerström Rikard Kokkola Palosaari Miko Kokkola Siirilä Severi Kokkola Sämpi Miika Kannus Tiala Jasper Pietarsaari Tikkakoski Valtteri Halsua Tuikka Juuso Kokkola Tuukkanen Paavo Kokkola Aho Saku Kokkola Anttiroiko Olli Kalajoki Finnilä Anton Kokkola Granlund Kevin Kruunupyy Hietamäki Markus Kalajoki Humalajoki Paulus Perho Joki-Hollanti Veikka Kokkola Kalliokoski Jeremi Kokkola Niemi Roni Kokkola Panula Teemu Kokkola Pöyhtäri Eetu Kalajoki Rintala Rasmus Kokkola Saviranta Petri Tofferi Jason Kokkola Töyräskoski Niklas Kokkola Broberg Juho Kokkola Virtanen Tero Kokkola Kokkoniemi Anttoni Kokkola Manninen Santtu Kokkola Tuhkunen Tino Kokkola Talotekniikan perustutkinto Isopahkala Arttu Jylhä Tomas Mattola Hugo Männistö Pietari Rintala Toni Andersson Rasmus Anttila Jere Haapalainen Benjami Karhusaari Nuutti Kinnunen Klaus Köyhäjoki Marko Maanselkä Niko Ojala Kasper Ollila Juhani Porko Sasu Roukala Valtteri Viitala Valtteri Kankaanranta Kasperi Hawel Remus Impiö Olli-Pekka
Kalajoki Perho Haapajärvi Kalajoki Kokkola Kokkola Perho Kaustinen Veteli Kokkola Kaustinen Perho Ylivieska Haapavesi Kokkola Kokkola Perho Veteli Kokkola Kokkola
Prosessiteollisuuden perustutkinto Hautakoski Miika Kokkola Kolehmainen Jukka Kokkola Puurula Juuso Kokkola Ström Matias Kokkola Honkonen Juho Kokkola Raivio Jesper Kokkola Rantala Aatu Kokkola Viljamaa Andreas Ylivieska Hautakoski Mirva Kokkola Kankainen Jenna Kokkola Korin Sami Kokkola Koskinen Ville Kruunupyy Lakanen Juho Perho Mäkelä Juulia Kokkola
Mäkelä Keijo Pollari Kari Rantala Jere Ruostetsaari Pauli Soini Joni Tahvanainen Ari Typpö Juha Vahanka Niko Vapola Toni Äyhynmäki Axel Asunmaa Jukka Kuivaniemi Tanja Kupila Mikael Lahtinen Anna Lindberg Joona Peltokorpi Vesa Soininen Rami Wiikman Miika
Kokkola Veteli Kokkola Helsinki Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola
Puualan perustutkinto Laukkonen Niko Mahamud Abdi Osman Abdi Salah
Kokkola Pietarsaari Pietarsaari
Puuteollisuuden perustutkinto Kujala Annika Lindström Matias Marttinen Iisakki Romar Heidi
Toholampi Kokkola Kokkola Kokkola
Rakennusalan perustutkinto Miettunen Antti Peltola Eetu Poe Keh Puukangas Aleksi Raitokoski Petteri Aro Jimi Backlund Tommy Kalliokoski Leevi Ojala Niko Rintala Oliver Appelgren Joona Eskola Jere Hietala Jesse Kleemola Alpi Koivisto Jyrki Träsk Petteri Vetoniemi Santeri West Olli Ahonen Joel Harjukoski Aatu Heikkala Juho Hiltunen Eemil Kivelä Hanna Varila Veeti Bar Blu
Kaustinen Kaustinen Kokkola Kokkola Kaustinen Pietarsaari Pietarsaari Kokkola Kannus Kokkola Pietarsaari Kannus Kokkola Kokkola Toholampi Kokkola Kannus Kannus Veteli Kaustinen Veteli Pietarsaari Kokkola Kaustinen Kokkola
LIIKETOIMINNAN ALA Liiketalouden perustutkinto Kurri Tuomo Peltola Janina Hyyppä Jonna Luokkala Jonne Höyhtyä Julius Litzén Joanna Tyynismaa Jonna Lindvall Anniina Autio Noora-Maria Joki-Huuki Jenna Kiviniemi Melinda Koskela Kyösti Lannajärv Alondra Luokkala Lari Nutyong Phanida Palonen Nea Pollari Aino Pylväinen Neea Taivassalo Jenni Tilvis Jenita Tuorila Miro Finell Walter Göös Erik Huhtala Niko
Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kannus Tampere Kannus Kokkola Kannus Halsua Kokkola Kokkola Kokkola Halsua Toholampi Toholampi Alavieska Kokkola Kokkola Kannus Kokkola
Häggman Hanne Kalliokoski Janette Khamloet Wantha Koistila Kalle Leppälä Josefiina Määttä Roosa Niemi Jasmin Piippo Jasmin Pohjola Arttu Rintalahti Henna Sandström Nea Storbacka Elisa Tainio Nea
Kannus Kokkola Vaasa Kokkola Kokkola Kruunupyy Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Veteli Kokkola
Liiketoiminnan ammattitutkinto Kainu Johanna Kurikkala Jonna Lindholm Ronnie Näreaho Emilia Pajukangas Leif Haara Pia Hannula Heli Jyrkkä Maria Pekkari Therese Saarikettu Henna
Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Nivala Kokkola Kokkola Kokkola
Liiketoiminnan perustutkinto Sillanpää Laura Syrjälä Tiina Ansari Hafez Anttila Sari Bunda Khanittha Holm Sirpa Kovalenko Irina Luoto Miia Pyykkönen Mervi Svartström Janne Tikka Katariina Åbrandt Jessika Karjula Josefiina Koivumäki Iina Lindeman Terno Nissilä Joona Svart Jari Hovila Lotta Junno Janina Kauppinen Jonne Kiviranta Nea Kukkola Sofia Nortunen Wiivi Perälä Jessica Pikkumäki Jenni Rimpioja Jenni Salonen Roosa Viikmaa Kerli Bergman Sari Haara Pia Jutila Janita Korpi Laura Ylitalo Mira
Kokkola Kokkola Kalajoki Perho Evijärvi Kokkola Ylivieska Pietarsaari Kokkola Ylivieska Kokkola Kokkola Kokkola Veteli Kokkola Kokkola Kokkola Toholampi Halsua Kokkola Pietarsaari Kannus Pietarsaari Tampere Pietarsaari Kaustinen Kokkola Kokkola Kokkola Sievi Kannus
Tekstiili- ja muotialan perustutkinto Liu Bo Kokkola Tamminen Helena Kokkola Tamminen Roosa Kruunupyy Hakala Jasmine Kokkola Latvala Jenni Kokkola Nordbäck Jenna Kokkola
TURVALLISUUSALA Turvallisuusalan perustutkinto Hoseini Mohammad Karjula Joni Käsnänen Pilvi Mykkänen Sanna-Kaisa Mäki Juuso Rantanen Juho Sediqi Mitra Siipola Jarno Kalliokoski Arttu Honkola Iiris Norrena Oona
Kokkola Kokkola Kaustinen Oulu Kokkola Kokkola Kokkola Kalajoki Kokkola Soini Kokkola
IT- JA MEDIA-ALA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Liedes Wilma Kokkola Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto Kuljunlahti Jenni Kalajoki Kupila Eetu Kannus Laakso Laura Seinäjoki Sulkakoski Sini Kokkola Media-alan perustutkinto Hukari Maria Korhonen Noora Uokkola Sanni Varonen Marjo
Kokkola Oulu Pietarsaari Kuopio
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Karlsson Tiia Kokkola Kiviharju Santeri Kalajoki Lankinen Ella Kokkola Leiviskä Ossi Kannus Muhonen Ossi Kokkola Peltola Arttu Kannus Peltoniemi Jere Kokkola Ulmanen Uki Kokkola Autioniemi Leevi Pietarsaari Skantsi Aaron Evijärvi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Anttila Pirjo Kokkola Salo Saku Kokkola Jukkola Niilo Kokkola Kiiskilä Kalle Kokkola Kokko Niko Kokkola Mustonen Veeti Kokkola Pohjoisaho Topias Pietarsaari Östman Elias Pietarsaari Sipilä Sabina Kalajoki Rajaniemi Valtteri Kalajoki Siermala Jere Kalajoki Lahtinen Mika Kokkola Myllymäki Sonja Kokkola Cala' Campana Emanuele Kokkola Kaljunen Titta-Liina Kokkola
RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUALA Elintarvikealan perustutkinto Kalliokoski Jenna Koivusaari Veera Kokkonen Akseli Pholngam Naphaphet Särkilä Taija Tyni Vilja Utriainen Jenni Ciocirlan Vasile Saarnio Katri Ängeslevä Jenna Kotrsalee Pranee Lundberg Nichaphat Paavola Kaisa Ruth Ruth Saarnio Miia Tiilikka Suzanne Adeli Layla Nutfieva Fatme Pannula Sofia Haapakoski Päivi Karakas Onur Panula Milja Tiinus Maarit Wikblad Elvira-Bonnie Kattilakoski Pauliina Alshwekh Monem Annala Tom Niemi Miritsa Saarela Mari Hämäläinen Noora Kettunen Sonja
Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Kalajoki Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kalajoki Kokkola Kokkola Kaustinen Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Veteli Veteli Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Espoo Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Joki-Huuki Tino Kannus Leminen Essi Kaustinen Roiha Janette Kokkola Saarikettu Heidi Pietarsaari Sundström Sara Kokkola Ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kumpakoon Jeerawan Kaustinen Bergroth Oskar Kokkola Staneva Vilyana Kokkola Öljymäki Akseli Kokkola Kankaanpää Henri Sievi Frilund Jonas Kokkola Alkio Linda Ylivieska Nikolajeva Natalja Tampere Heinua Johanna Lassila Mikko Niemi Luukas Rissanen Helena Kruunupyy Termonen Ida Bath Bath She Ba Kokkola Pitphong Ton Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto Abdelmagid Halima Kokkola
LUONNONVARA-ALA Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Korte Mika Perho Mäkelä Jukka Perho Tuomisto Hillevi Kaustinen Voipio Ville Oulu Ursin Sofia Kokkola Hevostalouden perustutkinto Vääräkoski Päivi Haapasaari Vuokko Harala Eerika Järvinen Marika Järvelin Iida Blomberg Anne Hällbacka Ninni Hämäläinen Veronika Perälä Nooa Ruuti Johanna Sorsa Suvi
Alavieska Kauhava Ylöjärvi Laukaa Sotkamo Saarijärvi Kurikka Viitasaari Seinäjoki Laihia Karstula
Maatalousalan perustutkinto Ahoniemi Tanja Kokkola Kekolahti Anna Kokkola Kivioja Jutta Sievi Kyyhkynen Alexander Jokioinen Loukiainen Sanja Kruunupyy Uusihanni Mariella Pietarsaari Hyyppä Marjut Kalajoki Pudas Jenny Alavieska Hautaniemi Aamu Heinola Hollanti Laura Kokkola Holmström Siiri Haapajärvi Kangas Nella Lapua Leppäkangas Katri Inari Luoto Jonna Pyhäjoki Mäkelä Milla Kokkola Nappar Mina Kokkola Paavola Iina Raahe Pavas Pihla Nurmijärvi Peränen Tuuli Jyväskylä Riipinen Julia Kannus Tiitinen Tiina Kannus Verronen Senja Kokkola Anttila Aleksi Kalajoki Eteläniemi Mikko Kalajoki Huhtala Topias Kokkola Jutila Miro Alavieska Karhukorpi Antti Alavus Kettunen Jaakko Pedersören kunta Leppäniemi Pasi Veteli Pottala Reetta Kokkola Rauhala Viljami Sievi Saari Elias Kalajoki
87
Syväkoski Atte Tuominiemi Tuomas Alavaikko Tero Hosio Onni Junttila Topias Kokko Markus Koski-Vähälä Emil Niemiaho Mikko Niemi-Korpi Mikael Pajunpää Juho Polso Jaakko Rönkkö Matti Somppi Tatu Sornikoski Tomi Välikangas Lauri Ylihärsilä Antti Yli-Kotila Rasmus Yli-Tokola Samu Kallinen Jenna Klemola Teemu Rutanen Venla Sorvari Topias Tuikkanen Oskari Yli-Hukka Meri Haapasaari Nea Helaakoski Jenna Kujala Leena Luomala Juho Lykhostup Sergii Rogach Vadym Siletskyi Vadym
Kaustinen Halsua Oulainen Nivala Kannus Ylivieska Kannus Kärsämäki Kannus Kokkola Veteli Haapajärvi Oulainen Haapajärvi Toholampi Kauhava Kannus Kannus Juuka Kokkola Toholampi Kalajoki Lestijärvi Kokkola Kannus Pyhäjoki Kauhava Kaustinen Kannus Kannus Kannus
Metsäalan perustutkinto Kangas Tuomas Aakko Jere Erkkilä Mika Eteläniemi Juhani Kojonen Aleksi Mäntylä Onni Oikari Jani Päivärinta Jaakko Ruuska Jussi Saari Juho Silver Topias Svartsjö Kasper Teirikangas Jaakko Tervo Niko Vartio Joona Viljamäki Niko Ojala Jaakko Seppälä Atte Sikkilä Juuso Hanhineva Jaana Hylkilä Tatu-Antti Oravainen Matti Salmén Kristian Seikkula Jarmo
Kokkola Haapavesi Sievi Nivala Kauhava Kinnula Lestijärvi Nivala Kokkola Ylivieska Sievi Kruunupyy Kaustinen Kannus Evijärvi Reisjärvi Alavieska Oulainen Sievi Kannus Kokkola Espoo Kannus Kokkola
HYVINVOINTIALA Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Haaponiemi Marika Toholampi Kallio Oona Toholampi Käsnänen Tuuli Kaustinen Pasanen Nenja Kokkola Puumala Milla Kokkola Tammiainen Elli-Noora Kokkola Virkkala Suvi-Tuuli Toholampi Virkkala Taru Kälviä Länsipää Emma Sievi Haapala Minna Kokkola Koivisto Veera Kälviä Peltokangas Minna Pietarsaari
88
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ellis Ellis Kokkola Herlevi Laura Kokkola Huusko Veera Veteli Hyyppä Vilma Kokkola Karjula Tuukka Kokkola Lintenhofer Hanna Kalajoki Lundström Miina Kokkola Mursu Roosa Kokkola Niemi Fanny Kokkola Nikula Emilia Kokkola Nyman Iida-Peppi Kokkola
Puukangas Sarita Saarenpää Teresa Sinikallio Josefiina Spets Siiri Manderbacka Anna Entonen Riikka Karjalainen Petri Humalajoki Linnea Kortetmaa Vanja Myllymäki Oona Ranta-Nilkku Mirjami Rimpioja Elmiina Jylhä Katja Jylhä Rosanna Keskinen Simo Lakanen Anu Laukkanen Outi Pelt Astrid Brandt Malin Fiskaali Senja Kalliosalo Riikka Kellosalo Venla Keto Helen Korpi Jenni Kuisma Riku Lampela Annamari Rättyä Ninna Ukskoski Elisa Wennman Kasperi Bexar Marja Kinnunen Anna-Liisa Laurila Janica Lemmetti Kiia Martinmäki Päivi Palomaa Maarit Rajala Tiia Sandkulla Matleena Sivula Kia Vehkalampi Heli Eronen Elsa Hietalahti Anni Hokkanen Fanny Huhtala Hanna-Riikka Joutsen Visa Kohtaniemi Jenna Kukkola Matias Lampela Selina Mäkelä Bettiina Mäkelä Janette Pesola Joona Syri Pauliina Typpö Olga Uuskartano Emilia Yrjänä Laura Heinonen Sami Kuorikoski Satu Peltokangas Mirka Rantala Tiia Takala Marko Erkkilä Oona Eskola Julia Göös Josefiina Haaponiemi Ella Hakola Iida Karvonen Neea Kinnunen Niina Koponen Amanda Lindholm Ruut Ollila Anni Pajukangas Venla Rimpioja Pilvi Silvennoinen Veera Suhonen Neea Syri Nadja Kadaria Susmita Leskelä Riina Maharjan Binita Poikkimäki Senni Sjöblom Neea Kc Ganga Kivelä Taru Niemonen Tiina Nyman Kristiina Pannula Niina Tikkakoski Johanna Cai Yilan Eteläniemi Päivi
Kokkola Kalajoki Kokkola Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Kannus Kannus Kaustinen Kannus Kannus Perho Kokkola Kokkola Perho Kaustinen Kaustinen Kokkola Kokkola Kokkola Kannus Evijärvi Kalajoki Reisjärvi Perho Kokkola Perho Kauhava Kokkola Kokkola Kokkola Kaustinen Kinnula Kokkola Kokkola Kruunupyy Kokkola Perho Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Pietarsaari Kannus Kokkola Perho Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Perho Kokkola Kokkola Kannus Sievi Kokkola Kannus Kokkola Halsua Reisjärvi Kokkola Kinnula Haapavesi Kokkola Kokkola Kokkola Sievi Kokkola Kokkola Kruunupyy Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola Veteli Perho Kokkola Perho Veteli Kokkola Lahti
Mustajärvi Roosa Nieminen Sari Nivala Hanna-Mari Rinne Inkeri Saarenpää-Mendes Eeva Vehkalampi Janette Hagström Mette Harju Ritva Joki Timo Kemppainen Pauliina Korpela Kata Kumpulainen Mia Alatalo Niina Dahlman Linda Koivukangas Terhi Ahonen Sanna-Mari Allison Rockseers Herlevi Ada Herlevi Jatta Honkonen Tiia Katila Arla Kivimäki Henna Kyösti Katriina Mäkikorvela Jenna Riippa Amalia Sivula Ilona Vilppola Emmi Laitinen Lise-Marie Typpö Anne-Marja Virkkala Anu Hietamäki Minttu Karkulahti Amanda Kinnunen Salla Lappi Hanna Mehtälä Julius Myllymäki Meiju Mäkelä Riina Nikki Anni Poikola Lotta Svartsjö Tanja Syri Viola Ylikangas Jenni Jylhä Miisa Leino Mona Lemponen Linda-Maria Rautajärvi Mari Timlin Sanni Österbacka Ida Heikkinen Merja Huhtala Wilma Luong Viivi Niemi Kristiina Puntanen Anni Veteläinen Satu Kåla Johanna
Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Kalajoki Perho Kokkola Pietarsaari Kokkola Kaustinen Kokkola Kokkola Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kannus Kannus Perho Kokkola Kokkola Kannus Kannus Kannus Kokkola Kokkola Kokkola Kaustinen Kannus Reisjärvi Kokkola Kokkola Kaustinen Kokkola Toholampi Perho Kokkola Kokkola Kannus Lestijärvi Pietarsaari Kruunupyy Kälviä Kokkola Kruunupyy Kokkola Kokkola Pietarsaari Alavieska Kokkola Veteli Kokkola
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto Räisälä Miia Kokkola Salmela Tiia Kannus Englund Janette Kokkola Hiusalan perustutkinto Pietilä Jenni Vuori Essi Hiekka Tiia Hänninen Adalmiina Niemonen Jonna Timmerbacka Angelica Tuunala Hanna
Kokkola Veteli Perho Kokkola Kannus Kokkola Kokkola
VALMA-OPINNOT TOUKOKUUSSA 2020 SUORITTANEIDEN NIMET JA KOTIKUNNAT Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) Lampela Sofia Ebrahimi Ameneh Shkolka Yuliia Vaniushkina Olga Heydari Fatemeh Ismail Rashid Kassab Fatema Mahmoud Mohammed Haytham kunta Serdani Ferial Thanomkul Natwara
Perho Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola Veteli Pedersören Kokkola Kokkola
AMMATTITUTKINNOT Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto Asiala Antti Kokkola Media-alan ammattitutkinto Pohjonen Linda
Kokkola
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto Abdelmagid Ibrahim Kokkola Falati Abdelrahim Kokkola Henttonen Anni Kokkola Köressaar Viivika Lestijärvi Leppiniemi Sara Kokkola Mehtälä Saija Kannus Männikkö Merja Kokkola Pitkäkangas Julia Pietarsaari Rannankari Lotta Kokkola Ronko Anna Kokkola Veito Taina Kokkola Vuorensivu Tuija Pietarsaari Dahlman Taina Pietarsaari Jussila Oona Kokkola Latvala Bussabakorn Pietarsaari Nguyen Thi Vilmi Thi Kokkola Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto Blässar-Zitting Maj-Britt Kokkola Eskola Jaana Kannus Paananen Lea Reisjärvi Suominen Annakaisa Kokkola Viitala Tanja Kokkola Tervola Anne Kokkola Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Tylli Maarit Kokkola Terveysalan ammattitutkinto Aittoniemi Arja Juola Riikka Kauppinen Jenni Kujala Saija Kärkinen Veera Maijala Sanna Virkkala Riitta
Vimpeli Kalajoki Kokkola Kalajoki Perho Ylivieska Toholampi
Hieronnan ammattitutkinto Blomqvist Emma Inkala Sari Jänkä Mia Kinnunen Marjaana Koskela Janne Lokka Tiina Manderbacka Mervi Palosaari Valtteri Påvall Tuula Särs Camilla Vuorela-Itälehto Tuija Vähä-Lassila Tomi Witick Jenna
Kokkola Ylivieska Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kalajoki Kokkola Kokkola Evijärvi Pietarsaari Kokkola Kokkola
Turvallisuusalan ammattitutkinto Anttila Toni Kokkola Lönnbäck Kia Kokkola Pylväinen Kerstin Kokkola Rekilä Anniina Kokkola Turhanen Riina Kokkola Villbacka Sune Pedersören kunta Helén Artur Kokkola Kuljetusalan ammattitutkinto Männistö Timo
Kokkola
Tuotantotekniikan ammattitutkinto Jin Ying Kokkola
Eläintenhoidon ammattitutkinto Saari Anne Tamminen Ella Tuhkanen Hanna Rautiainen Heta Saimala Selina Häyrinen Annina Könönen Nina
Kokkola Oulu Siikalatva Kajaani Jyväskylä Nokia Hattula
Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Hakuli Inka Lahti Mäkelä Marko Karstula Rantamäki Heidi Riihimäki Lähiesimiestyön ammattitutkinto Kinnunen Satu Kokkola Koskela Timo Halsua Nyblom Åke Naantali Orjala Juho-Pekka Kokkola Bask Sanna Kokkola Forsell Johanna Kokkola Hakkarainen Katriina Veteli Holmvik Toni Pietarsaari Kiivit Kätlin Pietarsaari Koutonen Maiju Kokkola Kuusela Mervi Kannus Manninen Marko Kalajoki Niemonen Jari Kruunupyy Ollikkala Heini Pietarsaari Peltola Janne Kokkola Roukala Tapani Kannus Salonen Tomi Kokkola Sandelin Riku Kokkola Saviluoto Niina Kalajoki Similä Anne Kokkola Sundstedt Silla Pedersören kunta Suomela Susanna Veteli Taano Fozi Pietarsaari Harju Päivi Kokkola Hillberg Maria Pietarsaari Isopahkala Minna Kalajoki Kuoppala Timo Kokkola Laakeri Tytti Kokkola Lember-Vikulov Reili Uusikaarlepyy Niemelä Julia Osmani Faton Pietarsaari Pudas Anette Kalajoki Ruuska Ulla Ylivieska Salminen Jaana Kokkola Vinkka Antti Ylivieska Yrjänä Pauliina Kalajoki Cainberg Päivi Kruunupyy Hohenthal Jani Kokkola Ingalsuo Jaana Kokkola Krintilä Susanna Kaustinen Leskinen Marja Kokkola Matikainen Mirva Kokkola Mendes Nuno Kokkola Parkas-Tieva Riikka Kokkola Parpala Päivi Kokkola Pellinen Pirjo Kokkola Rytkönen Kirsi Seinäjoki Salmén Kati Kokkola Sangi Sini-Marja Kokkola Tuikka Heidi Kokkola Tuominen Hanna Kokkola Yoshizawa Kati Kokkola Mustajärvi Emmi Kannus Isosaari Piia Kokkola Koivuniemi Jutta Luoto Korpisalo Päivi Kokkola Puumala Johanna Kokkola Riihimäki Tapani Kokkola Wacklin Kaisa Kokkola
ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto Virkkala Tommi Kokkola Ala-Tainio Petri Kokkola Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Gyamtso Tanpa Kokkola Valokuvaajan erikoisammattitutkinto Liikanen jyrki Nivala Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ahokangas Petri Kokkola Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto Tanhua Raisa Alavus Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto Kultalahti-Byskata Tiina Vepsäläinen Timo Hyyryläinen Jonna Lindgren Janette
Evijärvi Kokkola Kokkola Kokkola
Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto Uusitalo Pia Kokkola Hieronnan erikoisammattitutkinto Hollanti Emilia Kokkola Ihanainen Minna Kokkola Liljekvist Kaj Pietarsaari Mutka Hanna Kokkola Niemelä Toni Kokkola Talus Joakim Kokkola Johtamisen erikoisammattitutkinto Björklund Majbritt Kruunupyy Haglund Sari Kokkola Kekolahti Markus Kokkola Lahnalampi Tarja Kokkola Lahtonen Maarit Kokkola Laitala Hanna-Mari Kannus Nikkanen Markus Kokkola Ronkainen Anna-Leena Oulu Tofferi Miia Veteli
Hevostalouden ammattitutkinto Vanberg Ansku Lempäälä Raappana Jenni Tyrnävä Maatalousalan ammattitutkinto Laitala Eveliina Pirinen Kristiina
Merijärvi Joensuu
89
90
jatkuva haku
www.kpedu.fi
#TULEVAISUUDENOSAAJAKSI Kysy lisää! hakijapalvelut@kpedu.fi p. 040 808 5010 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
www.kpedu.fi
Seuraa meitä somessa! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Seuraa meitä Facebookissa! Monella toimipaikalla on myös oma fb-sivu, jossa päivityksiä jaetaan.
@Kpedufi #kpedu #tulevaisuudenosaajaksi
@Kpedufi Katso videoita toiminnastamme
Nuorten ja aikuisten kouluttaja
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Närvilänkatu 8, 67100 Kokkola | Puh. 06 825 0000 | info.ammattiopisto@kpedu.fi | www.kpedu.fi