Nuorten ja aikuisten kouluttaja!
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTON
VUOSIKERTOMUS VUONNA 2021
Sisältö REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2021......................3
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston tilastotietoja.......... 8 TEOLLISUUS- JA LOGISTIIKKA -ALA ........................10
Toimialapäällikön teksti................................................10 Toimialan tunnusluvut...................................................11 Kone- ja metalliala .......................................................12 Logistiikan ala ..............................................................13 Autoala ........................................................................15 Laboratorioala .............................................................16 Prosessiteollisuus.........................................................17 RAKENNUSALAT .......................................................18
YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OPINNOT JA VALMA-KOULUTUS ..............................................63
Ma. toimialapäällikön teksti .........................................63 Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus ......64 AMMATTILUKIO JA YHDISTELMÄOPINNOT............65
Toimialapäällikön teksti ...............................................18 Toimialan tunnusluvut...................................................19 Puuala .........................................................................20 Rakennusala ................................................................21 Kiinteistöpalveluala .....................................................22 Maarakennus ...............................................................23 Pintakäsittelyala ...........................................................24 Talotekniikka ...............................................................25 Sähkö- ja automaatioala ..............................................26
LUMA-TOIMINTA........................................................66
LIIKETOIMINNAN ALA ..............................................28
OPISKELUHUOLTO ...................................................70
OPISKELIJAPALVELUHENKILÖSTÖ TOIMIPAIKOITTAIN............................................................66 HAKIJAPALVELUT, OPISKELIJA- JA INFOPALVELUT.67
Opintoasiainpäällikön teksti ........................................67 Opinto-ohjaus ja toisen asteen yhteistyö ....................68 Erityinen tuki ...............................................................69
Toimialapäällikön teksti ...............................................28 Toimialan tunnusluvut...................................................29 Johtaminen ..................................................................30 Liiketoiminta ...............................................................31 Turvallisuusala..............................................................33
Opiskelijahuolto- ja erityisen tuen henkilöstö toimipaikoittain ..........................................70 Opiskeluhuolto ...........................................................71
IT- JA MEDIA-ALA ......................................................34
KPEDUN LAADUNHALLINNAN KUULUMISIA ........ 74
Toimialapäällikön teksti ...............................................34 Toimialan tunnusluvut...................................................35 Media-ala ....................................................................36 Tieto- ja viestintätekniikka ..........................................37 Tekninen suunnittelu ...................................................38 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUALA .........................40
Toimialapäällikön teksti ...............................................40 Toimialan tunnusluvut...................................................41 Elintarvikeala ...............................................................42 Ravintola- ja cateringala ...............................................43 Opetusravintola Kokkolinna ........................................44 Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala ....................................45 HYVINVOINTIALA .....................................................46
Toimialapäällikön teksti ...............................................46 Toimialan tunnusluvut...................................................47 Sosiaali- ja terveysala ...................................................48 Välinehuoltoala ............................................................50 Hiusala ........................................................................51 LUONNONVARA-ALA ...............................................52
Toimialapäällikön teksti ...............................................52 Toimialan tunnusluvut...................................................53 Maatalousala, Kannus ..................................................54 Eläintenhoito, Kannus .................................................56 Metsäala, Kannus .........................................................57 Hevostalous, Kaustinen ...............................................58 Luonto- ja ympäristöala, Perho ...................................59
2
KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO ..................60 Toimialapäällikön teksti, vapaa sivistystyö sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Toimialan tunnusluvut...................................................61 Kasvatus- ja ohjausala (ammatillinen perustutkinto).....62
OPISKELIJAKUNTA- JA TUTOR-TOIMINTA ..............73
Opiskelijatyytyväisyys...................................................75 TIEDOTTAMINEN, VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI.. 76 TYÖELÄMÄ- JA KEHITTÄMISPALVELUT...................77
Työelämäpalvelupäällikön teksti ..................................77 KESKI-POHJANMAAN OPPISOPIMUSPALVELUT .....78 Vt. oppisopimuspäällikön teksti ...................................78 AMMATTIOPISTON OPETUSTA TUKEVAT PROJEKTIT JA MUUT PROJEKTIT...............................79 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA .................................80 SAKU-TOIMINTA: KULTTUURI, LIIKUNTA JA URHEILU SEKÄ URHEILUAKATEMIA ..................................................81 AMMATILLINEN TAITAJA -KILPAILUTOIMINTA....... 83 VUODEN 2021 AIKANA AMMATILLISEN PERUS-, AMMATTI- TAI ERIKOISAMMATTITUTKINNON SUORITTANEIDEN NIMET JA KOTIKUNNAT ..........84 LUKUVUODEN KESTÄNEEN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN KESÄKUUSSA 2021 SUORITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN NIMET JA KOTIKUNNAT ...........................................87
TOIMITTAJA: JUSSI WIIRILINNA TAITTO: SANNA TAMMINEN TILASTOTIEDOT: NIINA PATRIKAINEN KUVAT: EEVA HUOTARI, MIKÄLI TOISIN EI MAINITA. PAINO: WAASA GRAPHICS OY, VAASA
T
ammikuussa 2021 ehdimme jo toivoa, että koronapandemia nujertuisi laumasuojan ja rokotuskattavuuden ansiosta, mutta toisin kävi.
Deltasta omikroniin: Kpedussa pystyttiin toisena peräkkäisenä koronavuonna toteuttamaan pääosin lähiopetusta ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Virus muuntui keväällä deltavariantiksi rantautuen Keski-Pohjanmaalle toukokuun alussa. Joulun alla saapui uusi omikronvirusmuunnos. Koko vuosi 2021 on siis Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa saatu toistaa koronaohjeita: tule terveenä oppilaitosympäristöön, käytä maskia ja huolehdi käsihygieniasta. Olemme onneksi saaneet toteuttaa opetusta oppilaitosympäristössä ja työelämässä lähes normaaliin tapaan. Kokkolan ammattikampus ja Kälviän toimipaikka toteuttivat opetusta etänä 12.5.–4.6. ja kaikki Kpedun toimipaikat 16.5.–4.6. Kesäkuussa vain välttämättömin opetus järjestyi lähiopetuksena, ja mm. Kälviän perinteinen musiikkileiri peruttiin. Elokuussa muutama ryhmä joutui olemaan karanteenissa, ja pitkin vuotta yksittäisiä opiskelijoita eri ryhmistä on ollut myös omaehtoisessa karanteenissa. Vuoden aikana 54 opiskelijaamme on sairastanut covid19-taudin ja henkilöstöstä 14. Kpedun koronatyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti lähes viikoittain. Huolimatta siitä, että tähän rehtorin vuosikatsaustekstin alkuun koronapandemian aiheuttamaa pitkää varjoa kirjaankin, olemme kuitenkin myös oppineet paljon ns. uudesta normaalista ja aikaansaaneet huippusuorituksia.
Opiskelijamäärät ja opiskelijavuodet sekä tutkintoon valmistuneiden määrä Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa vuoden 2021 aikana opiskelleista 5.077 opiskelijasta suurin osa eli 3.879 suorittaa ammatillista perustutkintoa tai sen osaa. Ammatilliseen koulutukseen valmentavassa Valma-koulutuksessa opiskeli 128 opiskelijaa. Loput opiskelivat ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tai niiden osia). Kun mukaan lasketaan vapaan sivistystyön ja Osuvakoulutus Oy:n toteuttamien koulutusten opiskelijat, koulutuksiin osallistuneiden määrä on 7.023. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa toteutui vuoden 2021 aikana 2665,2 opiskelijavuotta, joka on 97,1 % järjestämisluvan tavoitteellisesta määrästä. Painotettuja opiskelijavuosia kertyi 3.191. Painotettujen opiskelijavuosien tavoitteellinen määrä saavutettiin. Tutkintoon valmistuneiden määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2021 allekirjoitettiin yhteensä 1.116
tutkintotodistusta, joista perustutkintoja yhteensä 813, ammattitutkintoja 188 ja erikoisammattitutkintoja 115. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto toteuttaa tutkintojen uudistumisten ja yhdistymisten myötä yhteensä 26 perustutkintoa, 20 ammattitutkintoa ja 13 erikoisammattitutkintoa. Tutkintojen arvioinnin toteuttamissuunnitelmia ja osaamisen hankkimisen suunnitelmia on uudistettu ja päivitetty strategiarahoituksella vuoden 2021 aikana. Elokuussa alkoi Urheiluamis-koulutus, johon saimme ministeriöltä luvan edellisenä syksynä. Olemme vuoden aikana myös jättäneet hakemuksen OKM:ään eläintenhoidon erikoisammattitutkinnon järjestämisluvasta.
Kpedun uusi strategia valmistui: Kestävää kasvua ja kehittävää kumppanuutta – Kpedussa yksi tulosalue vuoden 2022 alusta lähtien Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtoryhmä, henkilöstö ja luottamushenkilöstö laativat uutta strategiaa osallistavilla menetelmillä kevään 2021 aikana. Strategia hyväksyttiin Kpedun yhtymävaltuustossa 22.4., jonka jälkeen sen sisältöä on jalkautettu ja edistetty monin eri toimenpitein. Tavoittelemme vuosien 2021–2025 aikana kestävää kasvua, mikä mahdollistaa myös toiminnan uudistamisen ja kehittämisen. Strategian hyväksymisen jälkeen valmisteltiin organisaatiouudistusta. Yhtymävaltuusto hyväksyi yhtymähallituksen esityksen mukaisen uuden organisaatiomallin kesäkuussa. Siirrymme vuoden 2022 alusta lähtien yhden tulosalueen malliin, jossa yhtymäjohtaja vastaa kokonaisuudesta ja yhteisistä palveluista, rehtori koulutuspalveluista sekä asiakkuusjohtaja elinvoima- ja työelämäpalveluista. Uuden organisaatiomallin mukaiset asiakkuusjohtajan ja talousjohtajan virat tulivat julkiseen hakuun loppusyksystä. Yhtymähallitus nimitti joulukuussa asiakkuusjohtajaksi Anu Haapasalon ja talousjohtajaksi Jukka Ylikarjulan. Uuden strategian ohella saatiin valmiiksi myös kestävän kehityksen uusi strategia, jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijoita ja henkilöstöä kestävän elämäntavan oppimiseen sekä yhteisön osaamiseen ja hyvinvointiin. Kestävyys on kaikkea toimintaa läpäisevä periaate.
Kuva Niina Perander
Kuva Sanna Tamminen
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2021
3
Kuva Sanna Tamminen
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2021
Asiakaslähtöisyys keskeisenä arvona, palvelutehtävänä opiskelija- ja työelämäasiakkaan palvelut Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön lähtökohtana on asiakkaan kuuleminen ja yksilöllisten opintopolkujen tarjoaminen sekä nuorille että aikuisille. Henkilökohtaistamisessa ohjauksellinen ote korostuu. Osaamista hankitaan vain puuttuvilta osilta ja osaaminen osoitetaan näytöissä. Rehtorina iloitsen henkilöstömme onnistumisista näiden edellä mainittujen periaatteiden toteutumisessa. Kpedun hakijapalvelut vastaavat opiskelijoiden hakeutumisen palveluista yhdessä toimialojen tutkintovastaavien ja opinto-ohjaajien kanssa. Noin puolet, yhteensä 651, aloittaneista perustutkinto-opiskelijoista valitaan kesällä yhteishaun kautta ja toinen puoli, 614, opiskelijoista hakeutuu ja valitaan ympärivuotisesti tapahtuvalla jatkuvalla haulla. Soveltuvuuskokeet järjestettiin sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- ja ohjausalan sekä turvallisuusalan perustutkintoihin. Em. tutkinnot kuuluvat ns. sora-tutkintoihin (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen), joissa on erityisiä vaatimuksia hakijan terveydentilasta. Kpedu solmi vuonna 2021 kumppanuussopimukset Boliden Kokkola Oy:n ja Umicore Finland Oy:n kanssa. Sopimusten tarkoituksena on vahvistaa koulutusten työelämälähtöisyyttä ja tukea kaikkien osapuolten toimintaa. Jo kumppanuussopimuksen tekoon liittyvä prosessi käynnistää aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Tutkintoon tähtäävien koulutusten lisäksi tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla tuetaan myös yrityksen henkilöstön osaamisen kehittymistä työuran aikana. Opiskelijapalautteiden lisäksi vuoden 2021 aikana otettiin käyttöön valtakunnallinen työelämäpalautteen keruu, jonka tarkoituksena on huomioida työelämän kokemuksia koulutusja oppisopimusten toteuttamisesta. Molemmat asiakaspalautteet vaikuttavat jatkossa myös OKM:ltä saamaamme rahoitukseen. Toteutimme palautteenkeruuta ns. pilottina toukokuusta alkaen, ja heinäkuun alusta se käynnistyi velvoittavana. Jokaisen työelämäjakson jälkeen työpaikkaohjaaja saa sähköisen linkin
4
palautteeseen ja työpaikkakohtaisesti palautetta kerätään yleisesti kaksi kertaa vuodessa. Teemoina kyselyissä ovat asiakaslähtöisyys, sopimusprosessi, ohjaus ja tuki sekä vaikuttavuus ja laatu. Kyselyn tärkein vaihe on käsitellä palautteet tutkintotiimeittäin ja sopia kehittämistoimista entistä paremman laadun aikaansaamiseksi. Näiden valtakunnallisten palautteiden lisäksi keräsimme ensimmäisen kerran palautetta myös alaikäisten huoltajilta.
Yhteishaku ja Tulevaisuuden osaajaksi -polkupäivät Yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 85 hakijalla. Ensisijaisia hakijoita oli 772 ja vetovoimaluvuksi muodostui 1,10. Vetovoimaisimmat tutkintomme yhteishaussa olivat hius- ja kauneudenhoito, logistiikan ala, eläintenhoito, media-ala ja kuvallinen ilmaisun sekä autoala. Tyytyväisinä totesimme, että prosessiala oli kuudenneksi suosituin, mikä alan työelämän tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta on erittäin myönteinen asia. Alueelle muodostuva kaivosteollisuus ja Kokkolan suurteollisuusalueen (KIP) yritykset tarvitsevat runsaasti lisätyövoimaa jo lähivuosien aikana. Koulutustarjontamme esittelyn ja hakijoiden ohjauksen osalta siirryimme toisena koronavuotena messujen sijaan toteuttamaan Tulevaisuuden osaajaksi -polkupäiviä yhdeksännen luokan oppilaille. Pienissä ryhmissä he pääsivät yleisesittelyn jälkeen tutustumaan valitsemiinsa kolmeen eri opintoalaan ja niiden oppimisympäristöihin. Oppilaiden vanhemmille ja huoltajille marraskuussa järjestetty virtuaalinen vanhempainilta on ohjelmana katsottavissa edelleen limetv.fi-sivujen kautta.
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2021
4,24
Opiskelijatyytyväisyys
5077
tutkinto-Opiskelijamäärä
Arvona uusiutuminen, tehtävänä alueellinen elinvoimayhteistyö, kehittämisja innovaatiotoiminta ”Tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa” (laki ammatillisesta koulutuksesta 4. §). Tärkein yhteistyömuoto Kpedun sekä yritysten ja työpaikkojen välillä ovat Kpedun opiskelijoiden työelämässä oppimisen jaksot koulutus- tai oppisopimuksilla sadoissa eri työpaikoissa pääsääntöisesti Keski-Pohjanmaalla ja myös muualla päin Suomea. Kansainväliset työelämäjaksot jäivät koronapandemian vuoksi toteutumatta lähes kokonaan. Oppisopimusten määrät ovat lisääntyneet. Hyvin onnistunut työelämäjakso johtaa usein myös työllistymiseen. Kpedu Rekry -hankkeen uraohjaajat ovat edistäneet opiskelijoiden työllistymistä vuoden 2021 aikana. Lisäksi on otettu käyttöön sähköinen Kpedu Jobi -palvelu, jonne yritys voi ilmoittaa työ- tai koulutuspaikkoja ja opiskelija luoda oman CV:n. Työllisyyden kuntakokeilu käynnistyi Keski-Pohjanmaalla maaliskuussa. Kpedu toimii kuntakokeilun yhteistyökumppanina. Yhteisenä tavoitteena on edistää asiakkaita työnhaku- ja opintopolullaan eteenpäin. Kpedun opinto- ja uraohjaajia on myös siirtynyt kuntakokeilun tiloihin iParkiin. Työllistyminen esimerkiksi tutkintokulutuksen, oppisopimuksen ja rekrykoulutuksen ansiosta ovat erinomaisia mahdollisuuksia, jossa kaikki osapuolet voittavat. OKM:n strategiarahan ansiosta Kpedun opettajien työelämäjaksoja toteutui 21 ja yhteensä 51,5, viikkoa kevään 2021 aikana. Jaksoilla on kehitetty edelleen ammattiopiston ja työelämän yhteistyömahdollisuuksia sekä lisätty opettajien ajantasaista osaamista alansa työelämästä.
Vuoden työelämäkumppani, koulutusmyönteinen yritys sekä Vuoden opiskelija ja kouluttaja
suoritetut tutkinnot
toiminut tutkintotoimikunnan jäsenenä ja siten osallistunut myös koulutuksen kehittämiseen. Alueen koulutustoimijat valitsivat Kokkolan kaupungin kävelykeskustassa järjestetyssä joulunavaustilaisuudessa Vuoden koulutusmyönteiseksi yritykseksi Nikulan eläinklinikan, joka on osallistunut aktiivisesti ammattiopiston hevosalan koulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Eläinklinikka myös hyödyntää laajasti oppisopimuskoulutusta. Samassa tilaisuudessa palkittiin Kpedun Vuoden aikuiskouluttajaksi Kpedun johtamiskoulutuksesta vastaava lehtori Minna Frilund sekä Vuoden opiskelijana kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa suorittava Harri Svart.
Kpedulle Taitaja2021-finaalimenestystä ja SAKUstars2021-menestystä – Kpedun opiskelija valittu Suomen World Skills 2022 -maajoukkueeseen Taitaja2021-semifinaalit kisattiin koronan vuoksi semifinalistien omissa oppilaitoksissa valtakunnallisin tehtävin. Semifinaaleihin osallistuneista 34 Kpedun opiskelijasta finaaleihin selviytyi seitsemän opiskelijaa. Koronapandemiasta huolimatta Taitaja2021finaalit saatiin vietyä läpi valtaosin toukokuussa ja kolmen lajin osalta elo-syyskuun vaihteessa. Kappaletavara-automaatioparilajin finaalissa Kpedun opiskelijat Jani Simoinen ja Sakari Humalajoki voittivat kultaa. Valtteri Verronen otti hopeaa verkkosivujen tuottaminen -lajin finaalissa. Kpedun omissa lajeissaan finaaleissa pistesijoille yltäneet neljä opiskelijaakin ovat huippuosaajia. Skills Finland ry valitsi joulukuussa Suomen World Skills 2022 -maajoukkueeseen Kpedusta keväällä 2021 datanomiksi valmistuneen Valtteri Verrosen, lajina Web Techonologies. Ylä-Savon ammattiopisto järjesti SAKUstars 2021 -kilpailut kokonaan etänä Iisalmessa huhtikuussa. Kpedun turva-alan opiskelija Paula Hotakainen sai kunniamaininnan sekä runo tunnissa -livesarjassa että runoennakkosarjassa. Ensimmäistä kertaa toteutettuun ammatillisen koulutuksen SAKUstarshenkilöstösarjaan osallistui etänä yhteensä 30 kilpailutyötä. Kpedun Kannuksen toimipaikassa työskentelevä Oona Kallio tuli kolmanneksi videopuheenvuorollaan.
Arvona yhteisöllisyys, sisäisenä kehittämistavoitteena lisätä tiimimäistä toimintatapaa ja opiskelijoiden osallistamista Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa työskentelee 31.12.2021 356 henkilöä, joista määräaikaisia on 77 ja sivutoimisia kahdeksan. Opetustehtävissä
Kuva Martina Store
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto valitsi Vuoden 2021 työelämäyhteistyökumppaniksi Pietarsaaren kaupungin kunnossapito- ja tukipalveluyhtiö Alerte Ab Oy:n. Yhtiö on toiminut Kpedun ruoka- ja puhtauspalvelualan pitkäaikaisena työelämäyhteistyökumppanina ja mahdollistanut opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Yrityksen johdon edustaja on
1116
5
Kuva Sanna Tamminen
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2021
6
toimii 68 %. Ammattiopiston vuoden 2020 toimintatuotot olivat noin 23,6 miljoonaa euroa, joista henkilöstökulujen osuudeksi muodostui noin 71,5 %. Suuri määräaikaisten opettajien ja ohjaajien määrä perustuu siihen, että OKM on kohdentanut lisärahoitusta vuosina 2019– 2022 opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Lisäksi saimme koronatukea, jolla lisäsimme opettajien opetustunteja ja palkkasimme kaksi määräaikaisia koulunkäynninohjaajaa. Tutkinto- ja työtiimien toimintaa on tuettu viemällä toiminnan suunnittelua tiimitasolle. Käytännössä toiminta koostuu muun muassa koulutuksen tarjonnan ja yhteisten opetusmateriaalien suunnittelusta, osaamisen hankkimisen suunnitelmien ja arvioinnin toteutussuunnitelmien läpikäynnistä, työprosessien kehittämisestä yhdessä ja asiakaspalautteiden läpikäynnistä. Kahdessa virtuaalisessa kehittämispäivässä olemme saaneet evästystä yhdessä työskentelyyn. Myös strategiatyössä erilaisia osallistavia työtapoja harjoiteltiin käytännössä. Vuoden aikana aloitimme opettajien vertaismentorointitoiminnan. Vertaisvalmentajat toimivat vertaisapuna ja -tukena opettajien arjessa HOKS:ien sekä koulutus- ja oppisopimusten laatimisessa. Toiminnan tavoitteena on myös yhdenmukaistaa toimintatapoja Kpedussa. Tutkintovastaavien tapaamiset toteutetaan säännöllisesti. Syksyllä käynnistimme myös vastuuohjaajien infot, jotka todettiin hyväksi menettelyksi yhteisten käytänteiden ja ajankohtaisten asioiden käsittelemiseen Teamsin välityksellä. Näissä tapaamisissa on toteutettu myös keskusteluryhmät, joissa on voinut vaihtaa ajatuksia, jakaa hyviä käytänteitä ja nostaa esiin mahdollisia haasteita. Vuoden lopulla yhteen kootusta henkilöstöpalautteen tuloksista voisi nostaa yhteisöllisyyden näkökulmasta esille muutaman havainnon. Työtiimin ryhmätyöskentelyn sujuminen koettiin 3,7 arvoisena (vaihteluväli 3,0–4,0). Työtiimin ilmapiiriä ja uusia ideoita pidettiin kannustavana 3,8 arvoisena (vaihteluväli 3.1–4,6). Kollegoilta saatu tuki koettiin erityisen hyväksi 4,0 (vaihteluväli 3,4–4,6). Sen sijaan koko Kpedun henkilöstön työhyvinvoinnin ja osallistamisen edistämiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota. Kpedun opiskelijayhdistys KeKo ry:n toiminnan aktivointia tuettiin erityisesti syksyllä, mikä tuottikin myönteistä tulosta. KeKo ry ja toimipaikkakohtaiset opiskelijakunnat toivat ajan-
kohtaiset terveiset pääministeri Sanna Marinin Kpedun vierailun yhteydessä järjestettyyn opiskelijatapaamiseen. Saimme opiskelijakunnan edustajan välittämän palautteen asiakaslähtöisyydestä Kpedun henkilöstön yhteiseen kehittämispäivään. Ammattiopiston johtotiimi tapasi opiskelijakunnan edustajaryhmän joulukuussa. Kaustisen toimipaikassa alkanut opiskelijoiden keskiviikkokeskustelumenetelmä laajeni usealle opintoalalle. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden osallisuutta, kuulluksi tulemisen kokemusta ja vaikuttamisen mahdollisuutta sekä myös tukea aktiivisena toimijana olemista ja parantaa opiskeluilmapiiriä. Opiskelijoiden post-it-lapuille kirjaamat asiat käsitellään, kysymyksiin vastataan ja muutosehdotukset välitetään niistä vastaaville henkilöstön edustajille. Myös opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen on panostettu vuoden aikana. Henkilökohtaistamissuunnitelman laatiminen ja päivittäminen tehdään yhdessä opiskelijan kanssa. Myös uraohjaukseen panostaminen ja ryhmäyttäminen luovat mahdollisuuksia vaikuttaa omaan opiskelupolkuun ja ryhmän toimintaan. Ammattiopiston johtotiimi on kokoontunut vuoden 2021 aikana yhteensä 20 kertaa. Lisäksi johtotiimi on toteuttanut Teamsin välityksellä viikoittaisia pikapalavereja ajankohtaisten asioiden käsittelemiseksi. Johtotiimin jäsenten arvokas työ mahdollistaa ydintehtävämme onnistumisen. Toteutamme johtotiimissä jaetun johtamisen periaatteita. Jokaisella on oman toimialansa tai toiminnon lisäksi vastuullaan yhteinen ammattiopiston kehittämisalue. Olemme myös toinen toisemme vertaistuki, jaamme osaamistamme ja yhdessä ratkomme haasteita. Iso kiitos arvokkaasta työstä johtotiimin jäsenille.
Oppimisympäristöjä yhdistettiin, uusittiin, rakennettiin ja suunniteltiin Kpedun hyvinvointialat muuttivat tammikuussa Terveystieltä Ammattikampukselle uusittuihin oppimisympäristöihin. Muuttoprosessi kokonaisuutena on aina suuritöinen urakka, joten suuri kiitos hyvinvointialojen ja kiinteistöpalvelujen henkilöstölle. Muutto mahdollistaa entistä paremmin yksilöllisten opintopolkujen valintoja ja yhtenäistää toimintatapoja. Tavoitteena on myös vähentää kiinteitä kuluja.
REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2021
Oppivelvollisuus laajeni ja maksuton toinen aste alkoi Oppivelvollisuus laajeni valtakunnallisesti 1.8.2021 alkaen. Samalla toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille eli niille, jotka päättivät perusopetuksen keväällä 2021 oppivelvollisina. Hakeutumisvelvoitetta koskevat säännökset tulivat voimaan jo 1.1.2021. Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon valittiin 547 eri alojen perustutkintoihin ja Valma-koulutukseen. Uusi kansanopiston oppivelvollisten vuosi käynnistettiin Kälviällä. Onnistuimme lyhyestä toimeenpanoajasta huolimatta erinomaisesti hankkimaan tarvittavat tietokoneet ja oppimateriaalit sekä perehtymään ohjauksen ja vastuiden määrittelyyn. Kaiken kaikkiaan uudistus näin alkuun näyttää toimivan, kunhan saamme ministeriöltä tarvittavat varat uudistuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
AMMATTIOPISTON JOHTOTIIMI: SIRKKU PURONTAUS, rehtori, KM, MBA PETRI AHONIEMI, toimialapäällikkö/teollisuus ja logistiikka, agrologi (AMK) TOM BJON, toimialapäällikkö/rakennusalat, DI ANU HAAPASALO, työelämäpalvelupäällikkö 31.12.2021 saakka, asiakkuusjohtaja 1.1.2022 alkaen, MBA SARI HAGLUND, ma. toimialapäällikkö/yhteiset opinnot 31.12.2021 saakka, toimialapäällikkö 1.1.2022 alkaen, KM TUULA JUNTTILA, toimialapäällikkö/ruoka- ja puhtauspalveluala MERJA KIVELÄ, opintoasiainpäällikkö, KTM HANNA-MARI LAITALA, toimialapäällikkö/luonnonvara-ala, FM SALLA LILLHONGA, toimialapäällikkö/Keski-Pohjanmaan kansanopisto, KK JARMO MATINTALO, kehitysjohtaja, MMM, iMBA, opintovapaalla 24.11.2021 saakka, eläkkeelle 6.2.2022 alkaen. ULLA POLLARI, toimialapäällikkö/liiketoiminnan ala, KTM SUVI PÄIVÄRINTA, toimialapäällikkö/hyvinvointiala 1.10. alkaen, KM, MBA
Parhaat onnittelut vuoden 2021 aikana valmistuneille ja koulutuksen suorittaneille Toinen haasteellinen koronavuosi on takana, mutta yhdessä olemme löytäneet keinot, joilla toteuttaa alueelle tärkeää ammatillista koulutusta ja saavuttaa erinomaisia tuloksia. Koronapandemian vuoksi järjestimme kesäkuun alussa virtuaalisen kevätjuhlan ja joulukuussa virtuaalisen joulutervehdyksen. Ainoastaan lokakuussa pystyimme toteuttamaan pienimuotoiset juhlat alkusyksynä valmistuneille. Parhaat onnittelut kaikille vuoden 2021 aikana ammattiin valmistuneille ja koulutuksen suorittaneille. Jokainen on ansainnut juhlansa, joten toivottavasti kaikki ovat juhlistaneet omaisten ja läheisten kanssa hienoja suorituksiaan.
Sydämellinen kiitos Kpedun henkilöstölle ja luottamushenkilöstölle sekä työelämäja muille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Erityiskiitokset Kpedun henkilöstölle vuodesta 2021. Meillä on todellinen tekemisen meininki ja positiivinen asenne. Koronasta huolimatta onnistuimme tavoitteissamme. Koronan keskelläkin opimme koko ajan uutta ja niinhän sen pitääkin olla, mikäli aiomme pysyä työelämässäkin tapahtuvien muutosten mukana. Olemme kehittäneet jatkuvasti asiakaslähtöistä toimintatapaamme opiskelija- ja työelämäasiakkaan parhaaksi sekä myös sisäisiä tukipalveluitamme. Sydämellinen kiitos edellisen valtuustokauden 2018–2021 luottamushenkilöille ja erityisesti puheenjohtajistolle tehdyistä viisaista ja kaukonäköisistä päätöksistä sekä arvokkaasta tuesta oppilaitoksen työarjen toteuttamiseen. Uusien luottamushenkilöiden kanssa yhteistyö on alkanut erinomaisesti. Kiitokset myös työelämäkumppaneille, perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöverkostolle sekä korkea-asteen yhteistyötoimijoille. Kiitokseni kohdistan myös sidosryhmien edustajille, opiskelijoiden huoltajille, KeKo ry:ssä ja opiskelijakunnissa toimineille opiskelijoille sekä kaikille stipendien lahjoittajille. Toisen peräkkäisen koronavuoden jälkeen olemme jo rakentamassa vuotta 2022.Tehdään siitä yhdessä hyvä! Meillä on asiakkaiden, opiskelijoiden ja alueen kannalta erittäin merkityksellinen tehtävä. Tärkeintä on onnistua laadukkaasti arjen kohtaamisissa ja töissä.
Kuva Sanna Tamminen
Hevosalan koulutukset yhdistettiin elokuussa Kaustisen toimipaikkaan, joten uusittu hevosalan tutkinto voidaan kaikkien tutkinnon osien osalta toteuttaa samassa toimipaikassa. Opiskelija voi siten opintojensa aikana helposti tehdä valintoja mm. ravin tai ratsastuksen osalta. Kevään yhteishaku onnistui erinomaisesti. Ensisijaisten hakijoiden määrä hevosalalla nousi 1,5:een, kun se edellisenä vuotena oli Kaustisen ja Perhon osalta ollut noin 0,6. LuovaKampus 2020 -hankkeen opetusnavetan rakentaminen on edennyt suunnitelman mukaisesti Kannuksen toimipaikassa. Eläinten siirto ja modernin navetan käyttöönotto tapahtuvat helmikuussa 2022. Alueelle tärkeä maatalous vahvistuu entisestään, kun tulevat ammattilaiset pääsevät hankkimaan osaamista tutkimusta tekevässä oppimisympäristössä, jossa myös eläinten hyvinvointi ja kestävä kehitys on huomioitu. Auto- ja logistiikan alan oppimisympäristön suunnittelutyö on edennyt kilpailutusvaiheeseen. Varsinaiset tilojen käyttäjät ovat osallistuneet vahvasti suunnitteluun. Tässäkin kohteessa tehdään jatkossa yhteistyötä maarakennuksen ja varastotoimintojen osalta yli toimialojen. Purku- ja rakennustyöt alkavat keväällä. Alueen opiskelijoiden kaikkien palveluiden turvaamiseksi olemme tiivistäneet entisestään yhteistyötä Ammattiopisto Luovin kanssa. Luovi on toteuttanut Ammattikampuksella Valma- ja Telma-koulutusta sekä myös ostanut Kpedulta koulutuspäiviä elintarvike-, puhdistuspalvelu- ja pintakäsittelyalan tutkintokoulutuksen opintoihin. Syksyllä olemme laatineet sopimuksen, jonka perusteella Luovin kone- ja tuotantotekniikan sekä puualan koulutukset muuttavat Ammattikampukselle em. ammattiopiston oppimisympäristöihin.
Sirkku Purontaus Rehtori
LEENA SUNDELL, toimialapäällikkö/hyvinvointiala 30.9. saakka, lehtori 1.10. alkaen, TtM MIKA VÄISÄLÄ, toimialapäällikkö/IT- ja media-ala, tradenomi SANNA SILVENNOINEN, toimistosihteeri 6.6. saakka, yo-merkonomi, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hallintosihteeri 7.6. alkaen LAURA PAAVOLA, toimistosihteeri 7.6. alkaen, tradenomi ELÄKKEELLE JÄÄNEET TYÖNTEKIJÄT: ARJA BJÖRKSKOG, taloussihteeri, hyvinvointiala PERTTI HANNI, lehtori, tutkintovastaava, ammatillinen erityisopettaja, metsäala SIMO-PEKKA LEHTIMÄKI, päätoiminen tuntiopettaja, rakennusala JARMO LUOMANMÄKI, ohjaava ammattihenkilö, kone- ja metalliala RISTO NIKKANEN, lehtori, liiketoiminta MARKKU PATRIKAINEN, lehtori, turvallisuusala HANNELE PUUMALA, lehtori, tutkintovastaava, laboratorioala (eläkkeelle 1.1.2022 alkaen) KRISTIINA SALO, asuntolaohjaaja (Ammattikampus)
7
keski-pohjanmaan ammattiopiston tilastotietoja Perustutkinnoissa ja valmassa aloittaneet eri hakuväylittäin 2019 - 2021 Toimiala/tutkinto
Yhteishaku 2021
Jatkuva haku 2021
Aloittaneet 2021
Yhteishaku 2020
Jatkuva haku 2020
Aloittaneet 2020
Yhteishaku 2019
Jatkuva haku 2019
Aloittaneet 2019
Hyvinvointiala
105
160
265
91
92
183
71
107
178
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto
19
17
36
15
3
18
14
7
21
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
86
131
217
76
89
165
57
100
157
Välinehuoltoalan perustutkinto
0
12
12
0
0
0
0
0
0
IT- ja media-ala
57
55
112
57
53
110
63
49
112
Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
19
17
36
18
20
38
20
15
35
Teknisen suunnittelun perustutkinto
0
1
1
0
12
12
6
7
13
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
0
0
0
0
0
0
16
5
21
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
38
37
75
39
21
60
21
22
43
Kansanopisto
16
14
30
11
17
28
10
12
22
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
16
14
30
11
17
28
10
12
22
Liiketoiminnan ala
79
40
119
77
40
117
81
48
129
Liiketoiminnan perustutkinto
62
35
97
55
40
95
62
44
106
Tekstiili- ja muotialan perustutkinto
0
0
0
0
0
0
0
2
2
Turvallisuusalan perustutkinto
17
5
22
22
0
22
19
2
21
Luonnonvara-ala
98
101
199
74
131
205
75
105
180
Hevostalouden perustutkinto
22
28
50
5
20
25
6
19
25
Hevostalouden perustutkinto
0
0
0
5
15
20
6
8
14
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
0
14
14
0
17
17
0
18
18
Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja
20
14
34
20
17
37
20
10
30
Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia
27
3
30
19
2
21
14
9
23
Maatalousalan perustutkinto, maatilatalous
13
7
20
15
18
33
12
9
21
Maatalousalan perustutkinto, maatilatalous
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Maatalousalan perustutkinto, turkistalous
0
0
0
0
3
3
0
5
5
Metsäalan perustutkinto, metsuri
0
25
25
0
22
22
0
19
19
Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja
16
10
26
10
17
27
17
8
25
Rakennusalat
131
49
180
119
50
169
139
59
198
Pintakäsittelyalan perustutkinto
18
11
29
12
14
26
16
12
28
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto
5
1
6
1
1
2
1
6
7
Puuteollisuuden perustutkinto
3
8
11
9
16
25
5
23
28
Rakennusalan perustutkinto
45
26
71
40
13
53
58
8
66
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
40
1
41
40
3
43
40
5
45
Talotekniikan perustutkinto
20
2
22
17
3
20
19
5
24
Ruoka- ja puhtauspalveluala
34
48
82
24
59
83
26
73
99
Elintarvikealan perustutkinto
15
30
45
12
40
52
14
35
49
Ravintola- ja catering-alan perustutkinto
19
18
37
12
19
31
12
38
50
Teollisuus ja logistiikka-ala
106
98
204
106
91
197
96
67
163
Autoalan perustutkinto
19
2
21
19
1
20
18
1
19
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
42
21
63
46
10
56
39
7
46
Laboratorioalan perustutkinto
5
18
23
4
12
16
4
14
18
Logistiikan perustutkinto
19
19
38
19
6
25
18
3
21
Prosessiteollisuuden perustutkinto
21
38
59
18
62
80
17
42
59
Valmentava koulutus
25
49
74
34
34
68
44
27
71
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO YHT.
651
614
1 265
593
567
1 160
605
547
1 152
8
Järjestämisluvan mukaisen koulutuksen opiskelijamäärät, opiskelijavuodet ja tutkinnot toimialoittain Toimiala
Opiskeljat 2021
Opiskelijat 2020
Opiskelijat 2019
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Hyvinvointiala
766
718
803
407,7
410,0
435,8
182
204
224
IT- ja media-ala
362
358
375
193,3
183,2
185,6
51
55
42
Kansanopisto
182
175
169
105,3
92,6
88,3
38
41
58
Liiketoiminnan ala
649
679
632
355,7
386,3
352,2
199
205
155
Luonnonvara-ala
1 058
969
982
514,3
458,6
461,2
135
153
197
Rakennusalat
595
570
557
359,8
338,2
319,2
119
110
119
Ruoka- ja puhtauspalveluala
334
348
335
171,6
185,3
184,8
95
89
72
Teollisuus ja logistiikka-ala
677
685
749
404,9
403,4
421,9
196
165
169
Valmentava koulutus & Yto
176
130
131
44,8
42,3
48,6
0
0
0
Laajennettu oppisopimus
278
258
250
107,8
146,2
147,3
101
53
87
5 077
4 890
4 983
2 665,2
2 646,2
2 644,8
1 116
1 075
1 123
Kpedu yhteensä
Järjestämisluvan mukaisen koulutuksen opiskelijamäärät, opiskelijavuodet ja tutkinnot tutkintotyypeittäin Tutkintotyyppi
Opiskeljat 2021
Opiskelijat 2020
Opiskelijat 2019
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Ammattitutkinto
716
734
729
303,8
318,6
298,8
188
210
193
Erikoisammattitutkinto
291
249
255
118,3
148,8
142,4
115
64
91
Ei tutkintoa
191
160
191
53,3
51,1
62,8
0
0
0
Perustutkinto
3 879
3 747
3 808
2 189,8
2 127,7
2 140,8
813
801
839
Kpedu yhteensä
5 077
4 890
4 983
2 665,2
2 646,2
2 644,8
1 116
1 075
1 123
työpaikkaohjaajakysely: työpaikkaohjaajien palaute toimialoittain vuonna 2021 (asteikko 1-5, 5= erittäin tyytyväinen) toimiala
yhteistyö oppilaitoksen kanssa oli sujuvaa
Olen tyytyväinen oppilaitoksen toimintaan järjestää työelämässä oppimista
Hyvinvointiala
4,40
4,24
IT- ja media-ala
4,41
4,94
Kansanopisto
4,07
4,00
Liiketoiminnan ala
4,43
4,61
Luonnonvara-ala
4,45
4,35
Rakennusalat
4,00
3,93
Ruoka- ja puhdistuspalveluala
4,00
4,09
Teollisuus ja logistiikka-ala
4,07
4,09
Laajennettu oppisopimus
4,50
4,50
Kpedu yhteensä
4,21
4,21
opiskelijoiden huoltajilta kerätty palaute vuonna 2021 Huoltajapalaute
2021
Tiedottaminen ja yhteistyö (1-5)
3,44
Opetus ja ohjaus (1-5)
3,62
Opiskelijan hyvinvointi (1-5)
4,06
Suosittelisitko KPEDUa nuorille opiskelupaikaksi? (0-10)
8,32
9
TEOLLISUUS- JA LOGISTIIKKA -ala
Oppimisympäristöt ja koulutustarjonta kehittyvät
10
Auto- ja logistiikka-alan uuden oppimisympäristön rakennushankkeen suunnittelutyö on edennyt hyvää vauhtia vuonna 2021. Tarkoitus on, että vuoden 2022 aikana käynnistyy varsinainen rakentaminen. Huolellisen ja eteenpäin katsovan tilasuunnittelun tavoitteena on ollut huomioida tulevaisuuden auto- ja kuljetusalan moninaiset koulutustarpeet. Merkittävässä roolissa tässä ovat yhä vahvemmin esillä olevat tulevaisuuden voimalähdeteknologiat, joista tällä hetkellä keskeisimpinä sähkö ja kaasu. Logistiikka-ala on osaltaan edistänyt tärkeää ammatillisen koulutuksen kasvattavaa ja ohjausta antavaa tehtävää vuonna 2021. Alan opiskelijat ja opettajat ovat toteuttaneet perusopetuksen alakouluilla liikenneturvallisuuteen liittyvää raskaankaluston katvealueisiin ulottuvaa valistustyötä. Logistiikka-alan opiskelijat olivat myös turvaamassa syksyllä aloittaneiden opiskelijoiden koulutietä Kokkolan alueella. Näissä tärkeissä ja arvokkaissa tehtävissä opiskelijat saivat hyvää kokemusta erilaisista liikenneturvallisuuden osa-alueista. Kone- ja tuotantotekniikan ala on osaltaan huomioinut toimintaympäristön muutokset koulutustarjonnassa. Koneasentajakoulutuksen toteuttaminen on hyvässä vauhdissa, ja koulutukseen liittyvät oppimisympäristöt ovat suotuisassa kehitysvaiheessa. Tuulivoima-asentajakoulutus herättää vallitsevissa oloissa runsaasti keskustelua. Koulutus on kertaalleen aiemmin menestyksekkäästi toteutettu, ja uuden koulutustuotteen suunnittelu on käynnissä.
Kokkolassa alkoi syksyllä myös varastonhoitajakoulutus. Edellinen vastaava koulutus on järjestetty kaksikielisenä Pietarsaaressa.
KV-yhteistyö ja koulutustuoteyhteistyö Kone- ja tuotantotekniikan alalla kansainvälisyys on ottanut isoja askeleita kohti eri maiden oppilaitosten välistä tiivistä ja luontevaa yhteistyötä. Yhteistyö hollantilaisen Drenthe Collegen kanssa on edistetty ”ForeignFriends”-toimintamallilla. Tavoitteena on alan opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuksien toteuttaminen vuonna 2022. Teollisuus ja logistiikka toimialana on toteuttanut useita erityyppisiä koulutustuotteita yhteistyössä Kpedun Osuvakoulutus Oy:n kanssa. Syksyn aikana järjestettiin esimerkiksi logistiikka-alalla TE-koulutuksena ”kuormaautonkuljettajaksi”-koulutus. Kiinnostus koulutusta kohtaan oli suuri, ja toteutus sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Vastaavia koulutuksia järjestetään myös jatkossa.
Prosessialan projektitoimintaa: MinePro- ja Sitra-kiertotaloushanke Prosessiala on edistänyt vahvasti alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittävää MinePro-hanketta, jonka tavoitteena on laajentaa prosessialan korkean tason kaivosalan osaamispohjaa ja kehittää edelleen vahvaa paikallista osaamista. Hankkeen toimilla voidaan vastata entistä laadukkaammin kaivosalan esillä oleviin koulutustarpeisiin. Sitra-kiertotaloushanke on tiukasti ajassa kiinni oleva kiertotalouden kehittämis- ja koulutushanke. Hanke syventää jo entuudestaan korkeatasoista eri kouluasteiden ja alueen teollisuuden välistä yhteistyötä.
Petri Ahoniemi Toimialapäällikkö
Kuva Sanna Tamminen
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston teollisuus ja logistiikka -toimiala koostuu kone- ja tuotantotekniikka-, auto-, logistiikka-, laboratorio- sekä prosessi- ja kaivosalasta. Toimialan koulutusalojen vetovoiman kehitys on näyttäytynyt varsin myönteisenä vuoden 2021 aikana. Teollisuuden aloja koskeva alueellinen ja laajemmassa mittakaavassa esillä oleva työvoima- ja osaajapula näyttäytyvät valmistuvien opiskelijoiden hyvänä työllistymisenä eri aloille. Alueen teollisuuden myönteiset tulevaisuuden näkymät rohkaisevat selkeästi eri ikäryhmien opiskelijoita hakeutumaan opiskelemaan teollisuuden vahvassa kasvussa oleville aloille.
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot Teollisuus ja logistiikka-ala
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
404,9
403,4
421,9
196
165
169
Autoalan perustutkinto
46,0
44,4
49,1
18
12
20
Kemianteollisuuden ammattitutkinto
0,0
0,0
0,4
0
0
3
Kone- ja metallialan perustutkinto
0,0
1,4
15,1
0
4
25
122,6
103,4
92,9
37
31
16
Kuljetusalan ammattitutkinto
4,3
17,8
1,5
9
13
0
Laboratorioalan perustutkinto
30,5
34,1
33,7
21
13
13
Logistiikan perustutkinto
69,0
58,4
60,9
32
27
14
Prosessiteollisuuden ammattitutkinto
21,9
24,9
4,2
14
1
0
Prosessiteollisuuden perustutkinto
109,3
110,3
97,4
65
45
56
Tuotantotekniikan ammattitutkinto
1,2
1,2
0,0
0
1
0
Turvallisuusalan ammattitutkinto*
0,0
2,5
14,6
0
7
3
Turvallisuusalan perustutkinto*
0,0
4,4
46,4
0
10
17
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto*
0,0
0,4
5,8
0
1
2
Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto
0,0
0,0
0,0
0
0
0
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
*) turvallisuusalan koulutukset toteutettiin alkuvuoden 2020 ajan teollisuus ja logistiikka-alalla ja sen jälkeen liiketoiminnan alalla
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Jatkoopiskelijat 2019
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Autoalan perustutkinto
83,3 %
77,0 %
69,8 %
0,0 %
6,6 %
4,8 %
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
78,1 %
77,6 %
70,8 %
3,5 %
4,0 %
8,5 %
Laboratorioalan perustutkinto
65,9 %
56,4 %
46,7 %
15,9 %
15,4 %
24,4 %
Logistiikan perustutkinto
87,3 %
89,1 %
82,3 %
4,8 %
0,0 %
0,0 %
--
94,1 %
90,6 %
--
0,0 %
0,0 %
Prosessiteollisuuden perustutkinto
74,8 %
84,8 %
77,1 %
3,8 %
1,9 %
4,7 %
Turvallisuusalan perustutkinto
72,3 %
64,5 %
56,0 %
13,8 %
6,5 %
8,0 %
Kpedu yhteensä
70,2 %
73,1 %
67,2 %
9,3 %
7,2 %
9,9 %
(lähde: Tilastokeskus)
Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Kemianteollisuuden ammattitutkinto
100,0 %
100,0 %
96,2 %
94,1 %
Kemianteollisuuden erikoisammattitutkinto
--
--
--
--
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto
100,0 %
88,9 %
--
--
--
90,9 %
88,2 %
85,7 %
87,5 %
87,6 %
85,5 %
85,1 %
(lähde: Tilastokeskus)
Turvallisuusalan ammattitutkinto Kpedu yhteensä -- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
11
KONE- JA METALLIALA
K
12
one- ja tuotantotekniikkaa on opiskellut vuoden 2021 aikana noin 200 opiskelijaa. Eri ryhmiä on ollut yhteensä 14, joista suurin osa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa. Yhteishaussa oli alalle hyvin hakijoita, joten siten toisena syksynä peräkkäin saatiin alkamaan kolme uutta ryhmää aikaisemman kahden sijaan. Muutamia opiskelijoita on suorittanut tuotantotekniikan ammattitutkinnon osia. Ensimmäiset tulevat koneasentajat ovat lähteneet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen syksyllä. Kone- ja metalliala on myös järjestänyt metallialan täydennyskoulutuksia kuten esimerkiksi koneistuksen ja hitsauksen jatkokoulutusta, tutkinnon osia kone -ja tuotantotekniikan perustutkinnosta työvoimakoulutuksena ja metalliuralle-koulutusta, jossa on päässyt tutustumaan metallialalle. Kpedun prosessiteollisuuden kanssa yhteistyössä on suunniteltu vuoden 2022 alkava prosessialan kunnossapitokoulutus. Uutena työntekijänä on aloittanut Jürgen Lehmann DUDE-hankkeessa. Oppimisympäristöjen kehittämiseen on panostettu myös vuonna 2021. Muutamia vanhoja koneita on myyty, jotta on saatu tilaa koneasennuskoulutukselle. Uusi koneasennustila on varusteltu ja käyttöön otettu. Lisäksi on asennettu nosturi suurempien koneenosien siirtoon. Pari uutta hitsauskonetta on hankittu korvaamaan vanhoja laitteita. Syyskuussa kone- ja metallialan henkilöstö pääsi pitkästä aikaa vierailemaan Tampereen alihankintamessuilla, joista löytyikin uusia ideoita mm. mittaus- ja mallinnuspalveluun. Uutta palvelua on alettu markkinoida yrityksille yhteistyössä Kpedun tieto- ja viestintätekniikan opintoalan kanssa. Tarkoitus on hankkia myös uusi moderni laserskanneri. Opiskelijoita on hakeutunut kone- ja metallialalle jatkuvan haun kautta yhä enemmän. Robotiikan opiskelu on edelleen ollut suosittua, ja suurin osa levyseppähitsaajista valitseekin robotin käyttö -tutkinnon osan.
Yhteistyötä on jatkettu hollantilaisen metallialan oppilaitoksen kanssa. Opiskelijat ovat tehneet yhteisiä harjoitustöitä sekä vaihtaneet kuulumisia ja kokemuksia harjoitustöistä yhteisessä WhatsApp-ryhmässä. Henkilöstö on osallistunut myös kone- ja metallialaa kehittäviin hankkeisiin. Centria-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat ovat olleet syksyn aikana opiskelemassa valmistustekniikkaa. Muutamista metallialan yrityksistä on käyty suorittamassa hitsaajan pätevyyskokeita. Opintoalan konepajassa on tehty koneiden, laitteiden ja erilaisten tuotteiden korjauksia sekä runsaasti asiakkaiden tilaamia tuotteita aina hinaajan ponttoneista kotakeittiöihin. Kone- ja metallialan työllisyystilanne on todella hyvä, sillä kaikki syksyn 2021 aikana valmistuneet kolmannen vuoden opiskelijat ovat myös työllistyneet.
HENKILÖSTÖ: ARTO ALAPIHA, lehtori, insinööri (ylempi AMK), IWE THOMAS ISOAHO, lehtori, insinööri (AMK), EWS JUHA JOKI, varastomies/ohjaava ammattihenkilö JARKKO KRÖGER, lehtori, insinööri (ylempi AMK), IWE JÜRGEN LEHMANN, ohjaava ammattihenkilö (DUDE-hanke) 1.4. alkaen, teknikko HEIKKI LUOMA, päätoiminen tuntiopettaja, teknikko JARMO LUOMANMÄKI, ohjaava ammattihenkilö, EWS, eläkkeelle 1.8. alkaen KARI MANNINEN, lehtori, insinööri (ylempi AMK), EWS JUHO OJALA, lehtori, tutkintovastaava, insinööri (ylempi AMK), IWE PASI PURONHAARA, ohjaava ammattihenkilö, insinööri (AMK) STEFAN RÖNNKVIST, lehtori, insinööri (ylempi AMK), EWS PASI SKANTSI, lehtori, insinööri (AMK) VESA TARKKA, lehtori, insinööri (ylempi AMK), IWSD
LOGISTIIKAN ALA
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston logistiikan alalla opiskeli kaikkiaan 78 logistiikan perustutkintoopiskelijaa opintovuoden 2021 aikana. Autonkuljettajaksi tai yhdistelmänajoneuvonkuljettajaksi valmistui 17 opiskelijaa kesäkuussa.
Opiskelijoilla runsaasti kuljetustehtäviä Logistiikan opiskelijat ovat suorittaneet kuljetustehtäviä vuoden 2021 aikana yksityishenkilöille ja yrityksille. Merkittävässä roolissa ovat olleet Kpedun sisäiset kuljetukset. Yhteistyötä on tehty Kpedun kone- ja metalli-, rakennus- ja pintakäsittelyalan sekä kiinteistö- ja ruokapalveluiden kanssa.
Logistiikan ala aloitti uuden tilauskoulutuksen toteuttamisen Logistiikan ala aloitti elokuussa yhteistyössä Osuvakoulutus Oy:n kanssa uuden koulutustuotteen toteuttamisen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osti C-kortti ja ammattipätevyys tavaraliikenteeseen -nimisen koulutustuotteen eli kuorma- tai jakeluautonkuljettajan koulutuksen. Koulutuksesta muodostui aikataulullisesti todella tiukka, mikä aiheutti logistiikan alalle lisäresurssien hankkimista ja toimintamallin muutosta siten, että ajo- ja ammattipätevyysopetus toteutettiin kahdessa vuorossa. Uusi avaus onnistui niin hyvin, että Pohjanmaan ELY-keskus päätti käyttää option ja tilasi uuden koulutuksen toteutettavaksi vuodeksi 2022.
Taitaja2021-kilpailut Logistiikan alalla on pitkät perinteet kilpailutoiminnasta. Taitaja2021-semifinaaleiden kuljetuslogistiikan lajiin osallistuivat Kpedun opiskelijat Samuel Olmala ja Joni Tikkakoski. Koronan vuoksi semifinaalit järjestettiin opiskelijoiden omissa oppilaitoksissa. Kpedun Taitaja2021-semifinaali pidettiin kirpeässä pakkassäässä logistiikan ajoharjoitteluradalla. Media-alan opiskelijat videoivat haasteellisissa olosuhteissa semifinaalin ennakoiden mahdollisia jälkikäteen tehtäviä tarkastuksia. Tuomareina toimivat Kpedun logistiikan alan opettajat. Molemmat semifinalistit suoriutuivat tehtävistään hyvin. Tällä kertaa heidän pisteensä eivät riittäneet finaaliin saakka. Semifinaalitapahtuman järjestäminen oli kaiken kaikkiaan opettavainen, sillä kilpailutehtäviä ja kertyneitä kokemuksia voidaan hyödyntää logistiikan alan opetustyössä uusien opiskelijoiden kanssa siinä vaiheessa, kun he hankkivat osaamista oppilaitosympäristössä.
Yhteistyö alan työelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Alihankinnallinen yhteistyö Kuljetusliike H. Widjeskogin kanssa on jatkunut myös vuonna 2021. Yhteistyön myötä logistiikan opiskelijoilla on ollut mahdollisuus tehdä alan todellisia työtehtäviä ja kohdata oikeita asiakkaita osaamisen hankkimisvaiheessa. Koronan vuoksi tämä vuosia kestänyt yhteistyö jouduttiin edellisen vuoden tavoin keskeyttämään, mutta onneksi yhteistyö pääsi jatkumaan jälleen syyskuussa.
13
Auto- ja logistiikan alan tulevaisuusseminaari Auto- ja logistiikan alan oppimisympäristön uudistamiseen liittyvä suunnittelutyö on työllistänyt molempien opintoalojen henkilöstöä normaalin opetus- ja ohjaustyön lisäksi. Keväällä 2021 järjestettiin tähän uudistamisprojektiin liittyen auto- ja logistiikan alan tulevaisuusseminaari. Työelämän edustajat kertoivat seminaarissa oman käsityksensä alan tulevaisuudesta ja osaamistarpeista. Yhteiseksi
14
näkemykseksi muodostui se, että kehittyvä teknologia asettaa uusia osaamisvaatimuksia, jotka on hyvä huomioida uuden oppimisympäristön suunnittelussa. Osaamisalojen kannalta tärkeä huomio oli työelämän edustajien selkeä viesti siitä, että tulevaisuudessakin tarvitaan tekijöitä auto- ja logistiikan alalle. Uusien toimitilojen rakentaminen tulee siis tarpeeseen. Logistiikan opiskelijat järjestivät aikataulutetun kuljetuksen koronarokotukseen Kokkolan ammattikampukselta rokotuspisteelle ja takaisin 3.12.
HENKILÖSTÖ: MIKA HARJU, varastonhoitaja, ajoneuvoasentaja PASI HERRONEN, lehtori, insinööri (ylempi AMK) MARKUS ISOHANNI, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (ylempi AMK) KARI LUKKARILA, ohjaava erikoisammattihenkilö, autonhuoltaja JUSSI MÄNNISTÖ, lehtori, insinööri (ylempi AMK) ARI-PEKKA NIITTYNIEMI, liikenneopettaja JANNE PERÄLAHTI, lehtori, ammattitutkintovastaava, liikenneopettajan eat RAMI PUUTIO, päätoiminen tuntiopettaja, liikenneopettajan eat MATTI TIIKKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri JUHA TIMONIEMI, liikenneopettaja MATTI VARPALUOMA, lehtori, perustutkintovastaava, insinööri (ylempi AMK)
Kuva Jussi Männistö
Raskaan kaluston pesulinjasto on palvellut työpäivien aikana alueen kuljetusliikkeitä. Logistiikan ala tekee yhteistyötä myös Kpedun eri toimipaikkojen ja muiden toimialojen kanssa. Logistiikan alan opettajat ovat esimerkiksi toteuttaneet metsäkoneenkuljettajien ja maarakennuskoneenkuljettajien ajokorttiopetuksen ja ammattipätevyyden ajo-opetuksen sekä osan ammattipätevyyden koulutuksesta.
autoALA
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston autoalalla vuosi 2021 on ollut täynnä hyvää tekemisen meininkiä ja tulevaisuuteen tähtäämistä. Uuden auto- ja logistiikan alan oppimisympäristön suunnittelutyö on edennyt tasaiseen tahtiin ja koko henkilöstö on ollut mukana uuden rakennuksen suunnittelutyössä. Työelämä on osallistunut keskusteluun toimivien ratkaisujen osalta ja kertonut näkemyksiään tulevaisuuden osaamistarpeista. Kpedun helmikuun lopulla järjestämässä Auto- ja logistiikan alan koulutus 2025–2030 -tulevaisuusfoorumissa kuultiin työelämän edustajien puheenvuoroja muun muassa siitä, miltä alojen tulevaisuuden toimintaympäristö näyttää vuosina 2025–2030 sekä millaisia ovat osaamis- ja koulutustarpeet. Kpedussa on vuonna 2021 ollut autoalan opiskelijoita yhteensä 54, joista 18 on valmistunut keväällä. Opiskelijat ovat työllistyneet hyvin. Oppisopimus solmittiin 12 opiskelijalle kesän ajaksi. Yhteishaussa riitti hyvin hakijoita, ja syksyllä autoalalla aloitti 18 uutta opiskelijaa. Opiskelijat ovat opiskelleet automekaanikon työtä niin luokkahuoneessa, etänä, opetuskorjaamossa kuin työelämässä koulutus- ja oppisopimuksilla. Opetuskorjaamossa on harjoiteltu monia erilaisia autoalan työtehtäviä. Joulukuun alussa 2021 alkoi korjaamon muutto rakennusajan väistötiloihin. Toiminta jatkuu väistötiloissa sijaitsevassa opetuskorjaamossa tammikuussa, jotta turvataan jokaisen opiskelijan osaamisen hankkiminen ja kehittyminen turvallisissa sekä yksilöllisiin tarpeisiin vastaavissa oppimisympäristössä.
Kpedun autoalan henkilöstö on kehittänyt edelleen aktiivisesti osaamistaan ja osallistunut erilaisiin alan koulutuksiin sekä etänä että paikan päällä. Täsmäkoulutuksissa on saatu ajankohtaista tietoa mm. sähköisistä huoltokirjoista ja eri automerkkien sähköisistä valmistajaportaaleista sekä monista kehityksistä ajoneuvotekniikassa.
HENKILÖSTÖ: MIKA HARJU, varastonhoitaja, ajoneuvoasentaja PASI HERRONEN, lehtori, insinööri (ylempi AMK) MARKUS ISOHANNI, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava, ins. (ylempi AMK) KARI LUKKARILA, ohjaava erikoisammattihenkilö, autonhuoltaja MATTI TIIKKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri MATTI VARPALUOMA, lehtori, insinööri (ylempi AMK)
15
LABORATORIOALA
H
uolimatta edelleen jylläävästä koronaepidemiasta Keski-Pohjanmaan ammattiopiston laboratorioala on pystynyt jatkamaan lähiopetuksessa miltei koko opintovuoden 2021, mikä onkin erittäin olennaista, sillä alan opetus on hyvin käytännönläheistä opetusta harjoitustöitä tehden ja välillä teoriaa opiskellen.
Oppisopimuksia runsaasti kesällä Kpedun laboratorioalan kymmenellä opiskelijalla oli oppisopimus kesäjaksolla 2021, jonka aikana jokainen suoritti kaksi näyttöä. Yhden opiskelijan oppisopimusta jatkettiin vuoden loppuun asti. Yhdelle opiskelijalle tarjottiin töitä kesken opintojen, ja hänelle laadittiinkin oppisopimus.
Työelämäyhteyksiä
Jatkuva haku suosittu Suurin osa Amm21sLab-luokan opiskelijoista on valittu jatkuvan haun kautta. Uusia opiskelijoita otetaan myös kesken opintovuoden. Laboratorioalalla toteutettava käytännönläheinen opetus mahdollistaa opintojen etenemisen yksilöllisesti ja joustavasti.
Henkilöstömuutoksia Lehtori Hannele Puumala jää vuodenvaihteessa ansaitulle eläkkeelle pitkän ja ansiokkaan uran tehneenä. Puumala opetti laborantteja ammattiopistossa reilun 30 vuoden ajan. Laboratorioanalyytikko Mia Ekholm, jolla on vahva osaaminen ja ammattitaito laboratorioalan töistä, on aloittanut uutena laboratorioalan opettajana Kpedussa.
Oman alueen lisäksi työpaikalla tapahtuvan oppimiseen suuntasi myös Seinäjoelle SeiLab Oy:lle kaksi opiskelijaa; toinen keväällä ja toinen syksyllä. Työelämäyhteistyö SeiLab Oy:n kanssa on vakiintunutta, mikä mahdollistaa ajankohtaisen tiedon saamisen niin analytiikan kehittymisestä kuin laiteuutuuksistakin. Tätä arvokasta tietoa hyödynnetään Kpedun opetuslaboratoriossa uusien harjoitustöiden myötä. Uusi työssäoppimispaikka löytyi Laihian Maltaalta, jossa solmittiin laboratorioalan opiskelijalle oppisopimus. HENKILÖSTÖ: MIA EKHOLM, päätoiminen tuntiopettaja 1.8. alkaen, laboratorioanalyytikko (AMK) MIA PIRTTIMAA, päätoiminen tuntiopettaja, FM HANNELE PUUMALA, lehtori, tutkintovastaava, insinööri (AMK) prosessitekniikka, eläkkeelle 1.1.2022 alkaen.
16
PROSESSITEOLLISUUS Hankkeet ovat tuoneet Keski-Pohjanmaan ammattiopiston prosessialalle vuoden 2021 aikana uutta osaamista sekä antaneet mahdollisuuden kehittää ja laajentaa toimintaa.
Perustutkintokoulutukset ja ammattitutkinnot Vaikka hankkeet ovatkin siivittäneet vuotta 2021, toiminta pohjautuu luonnollisesti edelleen tutkintokoulutuksiin. Prosessialalle on hakenut vuoden aikana yli 150 hakijaa jatkuvan haun haastattelujen kautta. Vuonna 2021 perustutkinto-opinnot on aloittanut 60 opiskelijaa, ja prosessihoitajan tutkintoon valmistuneita on ollut yhteensä 79. Prosessiteollisuuden ammattitutkintoja on suoritettu alueen yrityksissä oppisopimuksella. Rani Plastilla 14 henkilöä suoritti tutkinnon toukokuun 2021 loppuun mennessä korona-ajan poikkeusjärjestelyistä huolimatta. Kokkolan KIP-suurteollisuusalueella ammattitutkintoa on suoritettu kahdessa yrityksessä. Vuonna 2020 alkanut koulutus jatkuu kevääseen 2022 saakka. Vuoden 2021 aikana 16 opiskelijaa suoritti ensimmäisen tutkinnon osan. Kpedun prosessiala toteutti vuoden alkupuolella seitsemän päivän verkkokoulutuksen rikastuksesta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kaivosalan opiskelijoille sekä Boliden Kevitsa Mining Oy:n ja Eurofins Labtium Oy:n edustajille.
Kpedun MinePro-hankkeessa on kehitetty akku- ja kaivosteollisuuden koulutuskokonaisuuksia sekä yritysyhteistyössä suunniteltu tulevia koulutustarpeita ja niiden sisältöjä vuoden 2021 aikana. Hanketyöntekijät ovat hankkineet osaamista erilaisten webinaarien kautta ja ns. ristiinpölyttämällä Centria-ammattikorkeakoulun hankehenkilöiden kanssa. Keväällä Keliber Oy:n kemiantehtaan päällikkö Sami Heikkinen piti luennon LiOH -tuotantoprosessista ja syyskuussa rikastusinsinööri Kati Linnala rikastamon toiminnasta. Marraskuussa Kpedun prosessiala osallistui Kokkola Material Week -tapahtuman järjestelyihin yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumaan liittyvässä GeoKokkola-päivässä kuultiin myös lehtori, tutkintovastaava Sanna Tuukkasen ja Centria-ammattikorkeakoulun TKI-koordinaattori Heidi Kanala-Salmisen yhteinen ”Osaamista ja työvoimaa kaivos- ja akkuteollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin” -niminen puheenvuoro. Projektityöntekijä Tuomas Parpala on tehnyt koulutustarpeen esiselvitystä KIP:n alueella Älykäs sensori ja tuotantoautomaatioteknologia -hankkeessa. Esiselvityshankkeen tavoitteena on ollut aikaansaada tilannekuva siitä, miten sensori- ja tuotantoautomaatioteknologiaa hyödynnetään KIP-alueella ja muissa tuotannollisissa teollisuusyrityksissä Kokkolassa.
Opettaja työelämäjaksolla Opettaja Robert Gyllenberg työskenteli Cabb Chemicalsilla kesäkuun syventäen säätö- ja ohjaustekniikan osaamistaan käytännön työtä tekemällä.
Kpedu ja KIP Service saivat toukokuussa 2021 Sitran rahoituksen KIP:n uusi kiertotalous – Sanoista tekoihin! -koulutuspilottiprojektiin. Hiilineutraalia kiertotaloutta edistävä virtuaalinen Thinglink-koulutuskokonaisuus suunnataan toisen asteen opiskelijoille ja opettajille sekä Kokkolan suurteollisuusalueen työntekijöille. Hankkeessa tuotettu koulutuskokonaisuus ja paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ovat olleet tiiviisti työn alla syksyn aikana. Projektitiimiin kuuluvat prosessiteollisuuden lehtorit Sanna Tuukkanen, Teemu Mäkinen, Jouko Keski-Oja, sekä hanketyöntekijät Tanja Yli-Tokola ja Sari Palosaari. KIP Serviceltä projektitiimissä ovat mukana ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen, markkinointipäällikkö Johanna Hylkilä, koulutuspäällikkö Jonas Sandlin ja HRD-spesialisti Matthieu Guinard.
Kuva Sanna Tamminen
Projekteja ja sidosryhmäyhteistyötä
HENKILÖSTÖ: ROBERT GYLLENBERG, päätoiminen tuntiopettaja, diplomi-insinööri JESSICA GÅSSTRÖM, päätoiminen tuntiopettaja 25.10. alkaen, insinööri (AMK) prosessitekniikka JANNE HONKALA, päätoiminen tuntiopettaja 1.8.– 17.9., DI prosessitekniikka, insinööri (AMK) ASKO HUTTUNEN, sivutoiminen tuntiopettaja 25.10.–30.11., päätoiminen tuntiopettaja 1.12. alkaen, insinööri (AMK) prosessitekniikka JOUKO KESKI-OJA, lehtori, insinööri prosessitekniikka SAMI KORPI, päätoiminen tuntiopettaja 11.1.– 31.7., prosessitekniikan insinööri (AMK) EEVA-MAIJA KIISKILÄ, lehtori, insinööri (AMK) prosessitekniikka MARIA LUOMALA, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (AMK) kemiantekniikka TEEMU MÄKINEN, lehtori, tutkintovastaava, diplomi-insinööri prosessitekniikka SARI PALOSAARI, osa-aikainen hanketyöntekijä, insinööri (AMK-opiskelija) prosessitekniikka TUOMAS PARPALA, hanketyöntekijä, insinööri (AMK) prosessitekniikka JUSSI ROUSU, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri prosessitekniikka ILKKA TIMOSAARI, lehtori, insinööri prosessitekniikka SANNA TUUKKANEN, lehtori, tutkintovastaava, FM kemia, insinööri (AMK) prosessitekniikka
17
RAKENNUSALAT
alasta. Omakotitalotyömaaurakointi jatkui Talonpojankadulla koko vuoden 2021. Paritaloprojekti on ollut suuri työmaa kaikille rakennusalojen opiskelijoille. Alusta loppuun rakennetuissa taloissa ovat talotekniikan opiskelijat asentaneet LVI-teknisiä laitteita ja putkia. Sähkö- ja automaatioalan opiskelijat ovat tehneet sähkötyöt ja niihin liittyvät automaatiot sekä ohjaukset. Puualan opiskelijat ovat kalustaneet keittiöt sekä vaate- ja kodinhoitohuoneet. Maarakennusalan opiskelijat viimeistelivät syksyllä innolla ulkotöitä uudenkarhealla kaivinkoneella. Opiskelijatyönä tehdyt kaksi paritaloa valmistuivat myyntikuntoon marraskuussa. Vallinneesta koronaepidemiasta huolimatta opetusta ja ohjausta pystyttiin antamaan rakennusalojen opiskelijoille pääosin lähiopetuksena. Digitaliset oppimisympäristöt ja menetelmät – kuten esimerkiksi Teams- Panopto-, ThingLink- ja itsLearning-alustat – ovat tulleet pysyvästi lähiopetuksen tueksi ja täydennykseksi. Rakennus- ja pintakäsittelyalalla sekä talotekniikassa on jatkettu toiminnan edelleen kehittämistä hyödyntämällä leanin 5S-menetelmää. Edellä mainittujen opintoalojen itseauditointikierroksilla on osallistettu opiskelijoita ja opettajia toiminnan jatkuvaan parantamiseen sekä myös opeteltu yhteisöllisesti ratkaisemaan erilaisia haasteita. Sähkö- ja automaatioalalla on valmistauduttu leanin mukaiseen opetukseen ja oppimisympäristöjen käyttöön. Tarkoitus on, että vuonna 2022 lean on osa jokapäiväistä toimintaa. Sähkö- ja automaatio- sekä puualan opiskelijat saavuttivat menestystä Taitaja2021-finaaleissa. Kappaletavara-
18
automaatioparilajissa Sakari Humalajoki ja Jani Simoinen voittivat kultaa. Riku Kalliokoski sijoittui automaatioasennuslajin finaalissa viidenneksi ja Iiro Hiltula huonekalupuuseppälajissa kuudenneksi. Jo finaaleihin selviytyminen oli erinomainen suoritus. Rakennusalojen yhteinen työhyvinvointipäivä järjestettiin syyskuun alussa. Päivän liikunnallinen osio sujui keilailun merkeissä. Lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan matkailuoppaan johdolla Kokkolan vanhan kaupungin Neristanin historiaan – mukaan lukien myös arkkitehtuuriin ja silloiseen rakentamistekniikkaan.
Tom Bjon Toimialapäällikkö
Kuva Tom Bjon
R
akennusalat toimialana koostuu sähkö- ja automaatio-, rakennus-, maarakennus-, puu-, pintakäsittely- ja kiinteistöpalvelualasta sekä talotekniikan
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
359,8
338,2
319,2
119
110
119
Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
0,0
0,0
1,6
0
0
6
Pintakäsittelyalan perustutkinto
37,5
36,1
40,7
18
13
14
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
8,2
1,1
0,0
6
0
0
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto
2,3
2,7
0,2
0
0
1
Puualan perustutkinto
0,0
1,9
10,2
0
4
7
Puuteollisuuden perustutkinto
23,5
28,3
16,0
9
6
0
Rakennusalan perustutkinto
130,2
115,4
101,0
33
33
36
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
107,4
102,8
52,4
35
32
0
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
0,0
0,0
45,2
0
0
25
Talonrakennusalan ammattitutkinto
1,0
1,7
1,6
1
1
0
Talotekniikan perustutkinto
49,8
48,2
50,3
17
21
30
Rakennusalat
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Jatkoopiskelijat 2019
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Pintakäsittelyalan perustutkinto
45,1 %
56,7 %
47,4 %
7,8 %
10,0 %
7,0 %
Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
64,0 %
80,0 %
54,0 %
8,0 %
2,9 %
10,0 %
Puualan perustutkinto
75,6 %
63,5 %
52,7 %
6,7 %
3,8 %
7,3 %
Rakennusalan perustutkinto
61,1 %
75,0 %
64,4 %
6,2 %
5,5 %
10,4 %
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
67,5 %
60,5 %
53,0 %
17,1 %
16,9 %
23,1 %
Talotekniikan perustutkinto
66,2 %
64,9 %
68,5 %
9,5 %
9,1 %
9,6 %
Kpedu yhteensä
70,2 %
73,1 %
67,2 %
9,9 %
7,2%
9,3 %
(lähde: Tilastokeskus)
19
Puuala
P
uuteollisuuden perustutkinnon Keski-Pohjanmaan ammattiopiston koulutusohjelma antaa laaja-alaiset perusvalmiudet toimia erilaisissa työtehtävissä, joita voivat olla esimerkiksi kalusteiden valmistus ja asennus, sisustus- ja sisärakentamisen puutyöt, ikkuna/-ovivalmistuksen työtehtävät, CNC-koneiden ohjelmointi ja- käyttö, puutaloelementtien varustelu- ja valmistustyöt tai venesisustamiseen liittyvät eri työvaiheet.
Oppisopimuksen merkitys lisääntynyt Oppisopimuksella opiskelu ja sitä kautta työelämäyhteistyö sekä jatkuva vuoropuhelu alueen yrityksien kanssa on lisääntynyt. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Kannuksen Eskolassa sijaitseva ikkunoita ja ovia valmistava yritys Pihla Group Oy, joka on ollut ammattiopistolle hyvä yhteistyökumppani ja suhtautunut myötämielisesti oppisopimusopiskeluun. Vuoden 2021 aikana yrityksessä on ollut seitsemän Kpedun puualan oppisopimusopiskelijaa joko suorittamassa koko tutkintoa tai tutkinnon osaa.
Talonpojankadun paritalot ja lean Puualan koulutuksessa fokuksena on erilaisten ja eriasteisten harjoitustöiden tekeminen oppilaitoksen työsalissa ja työmailla sekä alan työpaikoilla. Harjoitustöiden vaativuustaso ja luonne riippuvat siitä, missä vaiheessa opiskelijoiden oppiminen on, ja mitä tutkinnon osaa he ovat suorittamassa. Osa puualan opiskelijoista pääsi jatkamaan kalusteiden ja portaiden asentamista Talonpojankadun paritaloihin. Työsalin järjestelyä jatkettiin lean-periaatteilla: tavaroille löydettiin omat paikat ja paikat pidettiin siistissä kunnossa, jotta puualan oppimisympäristöissä on miellyttävämpää, mukavampaa ja turvallisempaa oppia ja opettaa.
20
Puualan opettaja työelämäjaksolla Lehtori, tutkintovastaava Arto Mäenpää osallistui kuukauden mittaiselle opettajien työelämäjaksolle tammikuussa. Yhteistyöyrityksenä oli erilaisia sisä- ja ulko-ovia valmistava yritys Edux Oy. Työelämäjakso päivitti opettajan tietämystä nykyajan puutuoteteollisuudesta. Vastaavasti yritys sai opettajalta muun muassa ajantasaista tietoa tämän päivän ammatillisesta koulutuksesta. Keski-Pohjanmaalta löytyy runsaasti puuta tavalla tai toisella jalostavia yrityksiä. Hyvistä sekä tarkkaa ja huolellista työtä tekevistä asentajista on nykypäivänä pulaa työmarkkinoilla.
Iiro Hiltula Taitaja2021-finaalin kuudes Puualan opiskelijat Iiro Hiltula ja Ossi Linna osallistuivat Taitaja2021-semifinaaliin, joka järjestettiin koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti Kpedussa etänä. Linna karsiutui niukasti finaalista. Hiltula selviytyi myöhemmin syyskuussa Kalajoella järjestettyyn kolmen lajin finaalitapahtumaan. Keväällä puusepäksi valmistunut ja tuossa vaiheessa asepalvelustaan Kainuun prikaatissa suorittanut Hiltula päätti osallistua ja puolustusvoimat myönsi hänelle lomaa tähän ammatillisesti tärkeään ammattitaidon SM-kisojen huonekalupuuseppälajin Taitaja2021-finaaliin. Hiltula taisteli mitaleista kalkkiviivoille saakka sijoittuen tiukassa pistetaistossa kuudenneksi.
HENKILÖSTÖ: MATTI MARK, päätoiminen tuntiopettaja, puuinsinööri (ylempi AMK) ARTO MÄENPÄÄ, lehtori, tutkintovastaava, artenomi (AMK) MARKUS VIITALA, ohjaava ammattihenkilö, teknikko
rakennusALA
R
akennusalan koulutuksessa asiakaslähtöisyys oli merkittävässä roolissa vuoden 2021 aikana. Opetusta toteutettiin työvaltaisena opetuksena Kpedun oppimisympäristöissä, Talonpojankatu 23 -opetustyömaalla ja työpaikoilla tapahtuvana työssäoppimisena koulutus- tai oppisopimuksella. Oppilaitoksen oppimisympäristöissä rakennettiin pihavajoja, jätekatoksia ja leikkimökkejä sekä tehtiin erilaisia työharjoitteita. Elementtipöytää hyödynnettiin rakentamalla asiakastyönä Kuopion torille myyntikoju sekä kesämökkikohteeseen Öjaan vierasmaja-, saunatupa- ja saunarakennuksen elementit. Kokkola-Campingille rakennettiin kaksi laavua majoituskäyttöön sekä Ruotsaloon asiakastyönä kaksiosainen pihavaja. Kpedun kiinteistö- ja ruokapalveluiden tarpeisiin vastattiin rakentamalla opiskelijatyönä logistiikka- ja autoalalle väistötiloja, sähkö- ja automaatioalalle asennustiloja sekä Talonpojankatu 6:een mopoparkkirakennelma. Pietarsaaren toimipaikassa rakennettiin minitaloa, kesämökkejä ja saunarakennuksia. Opetuksessa ja ohjauksessa opiskelijanohjausta ja erityistä tukea integroitiin mukaan ammatillisten aineiden työopetukseen, mikä tehosti tukipalveluiden saatavuutta ja käyttöä sekä opintojen etenemistä. Muita tarvittavia tukitoimia järjestettiin opiskelijahuollosta matalalla kynnyksellä. Talonrakennuksen koulutusalalta kaksi opiskelijaa suoritti ammattitutkinnon vuonna 2021.
Työelämäyhteistyötä jatkettiin vuoden aikana pitämällä aktiivisesti yhteyttä alan yrityksiin ja toimijoihin sekä myös hankkimalla uusia kontakteja alalta. Rakennusalan opettajakunta on vastannut työelämältä saapuneisiin rekrytointitarpeisiin etsimällä alan opiskelijoista sopivia työssäoppijoita tai työntekijöitä. Työelämä on voinut tarjota opiskelijoille hyvin sekä työpaikoilla tapahtuvaa työssäoppimista että työpaikkoja. Opiskelijoiden ja opettajien yhteisenä menestyksenä vuoden 2021 osalta voidaan pitää Talonpojankatu 23 -opetustyömaan valmistumista marraskuussa. Paritaloja on rakennettu kaikkien muiden asiakastöiden ohella. Opetustyömaa on käsittänyt kaksi kaksikerroksista paritaloa ja autokatos-/varastorakennuksen. Kaiken kaikkiaan opetustyömaa oli pitkäkestoinen ja vaativa hanke, jonka Keski-Pohjanmaan ammattiopiston rakennusala toteutti monialaisena yhteistyönä muiden rakennusalojen opintoalojen opiskelijoiden ja opettajien, Kpedun kiinteistö- ja ruokapalveluiden sekä alan suunnittelijoiden kanssa.
HENKILÖSTÖ: MATTS ASPVIK, päätoiminen tuntiopettaja, talonrakentaja, nuoriso-ohjaaja, JET PEKKA HUUSKONEN, lehtori, rakennusmestari TOMI ISO-KUNGAS, lehtori, tutkintovastaava, insinööri (ylempi AMK) JOUNI JÄNKÄ, ohjaava ammattihenkilö, maarakennusalan at SEPPO KORKIAKANGAS, päätoiminen tuntiopettaja, rakennusalan eat ILKKA KYLMÄMAA, lehtori, insinööri SIMO-PEKKA LEHTIMÄKI, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (ylempi AMK), eläkkeelle 1.10. TAUNO LINNALA, päätoiminen tuntiopettaja 17.10.–31.12., insinööri JUKKA NIKKARIKOSKI, päätoiminen tuntiopettaja, diplomi-insinööri UWE SCHULZ, ohjaava ammattihenkilö, talonrakennusalan eat PERTTI TUURINMAA, päätoiminen tuntiopettaja 1.8. alkaen, insinööri (AMK)
21
Kuva Sanna Tamminen
KIINTEISTÖPALVELUALA
K
Kuva Caroline Monje Morales
iinteistönhoitajan perustutkintoa suorittava opiskelijaryhmä aloitti opintonsa elokuussa 2021. Ensimmäisen ammattitutkintoryhmän opiskelut ovat käynnistyneet helmikuussa. Mukana on ollut myös pieni oppisopimuksella opiskeleva ryhmä. Kiinteistöpalvelualan koulutusta on pyritty toteuttamaan työelämälähtöisesti. Suurin osa opiskelijoista on suorittanut työpaikalla tapahtuvan oppimisen joko ulkopuolisella työnantajalla tai Kpedun kiinteistöpalveluissa. Joustavat opintopolut ovat tuoneet monipuolisuutta kiinteistönhoitajaopintojen suorittamiseen. Verkossa tapahtuva opiskelu on lisääntynyt. Keväällä jouduttiin turvautumaan etäopiskeluun muutamaksi viikoksi koronatilanteen vaikeutumisen vuoksi. Uusia hankintoja ei ole vuoden 2021 aikana juurikaan tehty vaan pääasiassa on hyödynnetty Kpedusta löytyvää kalustoa ja vastaavaa. Kiinteistöpalvelualan opiskelijat ovat päässeet muun muassa tutustumaan Kpedun automaatiojärjestelmiin sekä kokeilemaan Kpedun maarakennuskalustoa ja dronen käyttöä. Opiskelijat ovat myös osallistuneet hätäensiapu-, työturvakortti- ja tulityökorttikoulutuksiin.
22
HENKILÖSTÖ: MARTIN KANKKONEN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri. (AMK)
MAARAKENNUS
Logistiikan alan ja maarakennuksen oman oppimisympäristön pengeralueen maantäyttö on saatu syksyn ja loppuvuoden 2021 aikana valmiiksi ajateltuun pengerkorkeuteen saakka. Sen jälkeen toimintaa on jatkettu maisemointitehtävillä. Maarakennuskoneenkuljettajaopintoihin sisältyvät ajo-opetukset ovat tapahtuneet joustavasti ja samanaikaisesti EU-direktiivin vaatimien ammattipätevyyteen liittyvien teoriaopintojen kanssa. Yhteistyö alueen paikallisten toimijoiden kanssa on jatkunut suotuisana. Esimerkiksi syksyllä 2021 aloittaneessa opiskelijaryhmässä kaikki saivat työssäoppimispaikan joko oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Maarakennusalan tekemä yhteistyö Kpedun kiinteistöpalvelujen kanssa konkretisoitui mm. konehankinnoilla ja niihin liittyvillä laitetoimittajien järjestämillä yhteisillä perehdytystilaisuuksilla. HENKILÖSTÖ: JOUNI JÄNKÄ, ohjaava ammattihenkilö, maarakennusalan at ILKKA KYLMÄMAA, lehtori, insinööri (yhdyskuntatekniikka) ARI-PEKKA NIITTYNIEMI, liikenneopettaja JANNE PERÄLÄHTI, lehtori, liikenneopettajan eat MATTI TIIKKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri JUHA TIMONIEMI, liikenneopettaja, 8.9. alkaen
Kuvat Jouni Jänkä
M
aarakennuskoneenkuljettajien keväälle 2021 suunnitellut opetukselliset toimenpiteet jouduttiin jälleen kerran järjestelemään uusiksi alueellisen korontilanteen vaikeutumisen vuoksi. Opetus siirtyi joksikin aikaa kokonaan etäopetukseen. Ani harva opiskelija onnistui pääsemään alan yrityksissä tapahtuvaan oppimiseen. Kesäkuussa alkaen siirryttiin jälleen takaisin normaaliin lähiopetukselliseen päiväjärjestykseen. Tehtiin se, mitä pystyttiin ja ennätettiin. Kaikeksi onneksi useampi maarakennuskoneenkuljettajaopiskelija oli onnistunut saamaan alaa vastaavaa kesätyötä. Työmaana muilla alan opiskelijoilla oli Kpedun talotyömaaprojektin pihakiveysten pohjat sekä pihakiviasennukset ja nurmikkoalueiden perustaminen. Uusi maarakennuskonekuljettajien opiskelijaryhmä aloitti opintonsa elokuussa 2021. Syksy käynnistyi ammattiopiston talotyömaalla, jossa opiskelijat valmistelivat erilaisia tukimuurirakenteita ja tekivät pihan liikennealueet pohjatöiltään sellaisiksi, että sen jälkeen paikalliselta toimijalta voitiin tilata asfaltointi.
23
Pintakäsittelyala
HENKILÖSTÖ: PEKKA HIRVIKOSKI, ohjaava ammattihenkilö 31.5. saakka, maalari JARI PIISPANEN, lehtori, tutkintovastaava, teknikko HEIKKI TUMMINKI, lehtori, insinööri (AMK) MARKUS WACKLIN, ohjaava ammattihenkilö 25.10.–19.12.2022, maalari
24
Ulkona tapahtuvien töiden tekemisen tärkein aika on syksy, jolloin hyvänä vuonna pystytään työskentelemään useita kuukausia jopa lokakuulle saakka. Syksyn kohteina olivat omakotitalojen huoneistoremontit, joita on tehty Halkokarilla, Närvilänkadulla, Honkatiellä ja Koivuhaassa. Kaikki kohteet ovat olleet hyviä harjoituspaikkoja, sillä niissä on saanut tehdä monipuolisia töitä aina lattian pinnoituksista, seinänpäällystysten kautta katon maalauksiin saakka. Huonekaluja on kunnostettu työsalissa, jossa on ollut monenlaisia töitä työn alla. Useat kauniit ja vanhatkin esineet ovat saaneet entisen loiston takaisin. Töissä ovat tulleet tutuiksi monipuoliset menetelmät vahauksesta ruiskumaalaukseen, johon Kpedussa on loistavat mahdollisuudet. Keittiökaapistojen ovia on ruiskumaalattu paljon. Moni keittiö on siten saanut aivan uuden ilmeen. Vuosi 2021 on ollut Kpedun pintakäsittelyalalle työteliäs ja samalla myös antoisa. Suuri kiitos siitä kuuluu asiakkaille, jotka ovat tarjonneet alan opiskelijoille monipuolisia ja kiinnostavia harjoitustöitä tehtäväksi.
Kuvat Sanna Tamminen
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston pintakäsittelyalan opetustoiminta pyörii hienosti Talonpojankadun oppimisympäristössä, jossa pystytään tekemään monenlaisia harjoituksia ja käytännön asiakastöitä, mikä mahdollistaa yksilöllisten opinpolkujen etenemisen. Rakennusmaalaustöitä on ollut monenlaisia ja useissa eri kohteissa. Ammattikampuksen kiinteistöjä on maalattu monilla opintoaloilla. Oppimisympäristöjä on pyritty saamaan viihtyisimmiksi mm. uusilla värivalinnoilla. Kuten värioppi opettaa viihtyisä ja asiallinen ympäristön ilmapiiri on tärkeä myös opiskellessa. Merkittävänä työkohteena on ollut Talonpojankadulle opiskelijatyönä rakennetut kaksi paritaloa, joita on tehty yhteistyössä muiden rakennusalojen opintoalojen kanssa. Pintakäsittelyalan opiskelijat ovat suorittaneet kaikki maalaustyöt ja niihin liittyvät pohjatyöt. Ulkomaalaukset tehtiin alku syksyn aikana valmiiksi, ja sisäosat valmistuivat loppusyksyn aikana. Paritalot ovat olleet hyvä oppimisympäristö, jossa on ollut opettavaisia ja osin haasteellisiakin töitä. Pintakäsittelyalan opiskelijoille on järjestynyt työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen paikkoja mukavasti. Suurin osa näistä paikoista oli lähikunnista eli Kokkolan ja Kannuksen kaupungista. Opiskelijat ovat olleet työssäoppimassa myös maalausalan yrityksissä kuten Maalausliike Haraldilla, Eskopuulla, Automaalaamo J. Luodolla, Blaxarilla, Best Hall Oy:llä, Skaalalla, Matto- ja maalauspalvelu Sandkvistilla, maalausliike Porkamaa & Kalliolla ja JT laatupinnoituksella. Opiskelijat ovat päässeet tekemään monipuolisia työtehtäviä ja saaneet siten hyvää käytännön kokemusta.
Talotekniikka
HENKILÖSTÖ: HÅKAN BLOMQVIST, ohjaava ammattihenkilö, putkiasentaja MARTIN KANKKONEN, päätoiminen tuntiopettaja (talotekniikka/ kiinteistönhoito), insinööri (AMK) MARKO KUPILA, päätoiminen tuntiopettaja, KTK, talotekniikan eat KIMMO NYKÄNEN, lehtori, tutkintovastaava, insinööri
Tämän tutkinnon osan suorittaneet voivat hakea Tukesilta lupaa/rekisteröintiä asennustoiminnan tekemiseen. Talotekniikan alan opiskelijat tekivät lvi-asennustyötä loppuvuoteen 2021 saakka Talonpojankadulle opiskelijatyönä valmistuneisiin kahteen paritaloon. Muitakin asiakastöitä on tehty. Esimerkkinä mainittakoon pienimuotoisia korjaustöitä ja lämpöpumppujen asennuksia sekä erilaisia ilmanvaihdon ja vesimäärien mittaustöitä yksityisille asiakkaille. Kuten myös Kpedun kiinteistöpalveluille tehtyä saneeraus- ja modernisointityötä Kokkolan ammattikampuksen eri kiinteistöissä. Talotekniikan ala on osallistunut erilaisiin koulutuksen markkinointiin liittyviin tapahtumiin kuten esimerkiksi yläkoulujen ysiluokkalaisten vierailuun. Geberit Oy toteutti opiskelijoille tuotekoulutuspäivä liittyen wc-laitteiden huoltoon. Rakennusliiton edustaja kävi kertomassa opiskelijoille rakennusalan työsuhdeasioista. Opiskelijat ovat osallistuneet myös hätäensiapu-, työturvakortti- ja tulityökorttikoulutuksiin. Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia on mahdollistanut ammattiopintojen ja tavoitteellisen urheilun yhdistämisen. Talotekniikan alalla opiskelee jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita ja salibandyn pelaajia.
Kuva Sanna Tamminen
A
mmattiopiston talotekniikan alalla opiskeli kolme perustutkintoa suorittavaa ryhmää ja yksi pienempi ryhmä lähinnä oppisopimuksella opiskelevia. Keväällä 2021 valmistuivat viimeiset päättöluokalta, ja perinteiseen tapaan yhteishaun kautta aloitti elokuussa 20 uutta opiskelijaa. Talotekniikan opetustarjonta laajeni uudella ilmanvaihtoasentajan osaamisalalla vuoden 2021 aikana. Aiemmin Kpedun toiminta-alueen iv-asentajien koulutusta on ylläpidetty putkiasentajan osaamisalan valinnaisten tutkinnon osien kautta. Talotekniikan koulutusta toteutetaan työelämälähtöisesti. Koulutusreformin mukanaan tuomat joustavat opintopolut ovat tuoneet monipuolisuutta opintojen suorittamiseen. Oppilaitosmiljöössä on opiskeltu teoriaa ja asennusten perustaitoja. Työpaikalla oppiminen on tapahtunut oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Myös verkossa tapahtuva opiskelu lisääntyy vuosi vuodelta. Talotekniikan alalle hankittiin uutta TIG-hitsauskalustoa alkukesällä 2021. Siten hitsausharjoitusten tekeminen on sujuvaa, kun hitsauspaikkoja on riittävästi ja ne on varustettu ajanmukaisilla laitteilla. Koulutusta on toteutettu myös ns. myyntikoulutuksina. Kylmäalan koulutus on lisääntynyt alle 3 kg kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden kuten ilmalämpöpumppujen parissa.
25
SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOALA
26
Taitaja2021-semifinaalit järjestettiin koronan vuoksi poikkeuksellisesti omissa oppilaitoksissa. Simoisen ja Humalajoen ohella kappaletavara-automaatioparilajin semifinaaliin osallistuivat myös Kpedun sähkö- ja automaatioalan opiskelijat Aleksi Heikkilä ja Antti Niva. Sebastian Niskakangas oli Kalliokosken ohella mukana automaatioasennuksen semifinaalissa. Opettajat Pasi Kleimola, Marko Päiveröinen, Veli-Pekka Suominen ja Kalle Järvenpää osallistuivat Kpedun semifinaalien järjestelyihin sekä Kleimola ja Päiveröinen myös arviointeihin Teams-yhteyden avulla. Marraskuussa järjestettyyn AMMATIKKAtop-matematiikkakilpailuun osallistui 17 Kpedun sähkö- ja automaatioalan opiskelijaa. Reko Sivula voitti kaksoistutkinto- ja Jere Ojala toisen asteen tutkintosarjan. HENKILÖSTÖ: TARJA HERRONEN, lehtori, insinööri (AMK) HANNU HOTAKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja 7.1.–31.5. ja 23.7.–31.12., mekaanikko (elektroniikka) KALLE JÄRVENPÄÄ, ohjaava ammattihenkilö 31.5. saakka, sähkö- ja automaatioasentaja KARI KALLIOKOSKI, lehtori, insinööri (ylempi AMK) PASI KLEIMOLA, lehtori, diplomi-insinööri RISTO PALIN, lehtori, insinööri (AMK) MARKO PÄIVERÖINEN, lehtori, tutkintovastaava, insinööri (ylempi AMK) JOUNI RISTILUOMA, päätoiminen tuntiopettaja 1.8. alkaen, insinööri (AMK) VELI-PEKKA SUOMINEN, sähköalan varastomies, tietotekniikka-asentaja
Kuvat Sanna Tamminen
S
ähkö- ja automaatioalan perusopetustoiminta on jatkunut vuoden 2021 aikana normaalisti opiskelijoiden työssäoppimisineen ja näyttöineen sekä henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ja erilaisten opintopolkujen tekemisinä opiskelijoille. Teollisuuden palveluksessa aiemmin työskennellyt Jouni Ristiluoma aloitti elokuussa uutena sähkö- ja automaatioalan opettajana. Kalle Järvenpää lopetti keväällä ohjaavan ammattihenkilön työnsä toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi. Ristiluoma on tehnyt sähköalan opiskelijoiden kanssa erilaisia asiakaskohteita syksyn aikana. Tarja Herronen ja Hannu Hotakainen ovat järjestäneet tukiopetusta opiskelijoille. Risto Palin on toiminut sähkötöidenjohtajana. Kari Kalliokoski on ollut mukana Kpedu Rekry-hankkeessa. Sähkö- ja automaatioalan opetukseen on vuoden 2021 aikana hankittu uusi moottorikäyttöjen perusteiden oppimisympäristö. Loppuvuoden tai vuoden 2022 aikana ala on saamassa aurinko- ja tuulienergian opetuslaitteistot sekä prosessiautomaatioon laitteistoja ja kontaktorikytkentäalustoja. Kpedun sähkö- ja automaatioalan opiskelijat Jani Simoinen ja Sakari Humalajoki voittivat Oulun Taitaja2021-finaaleissa toukokuussa ammattitaidon suomenmestaruuden kappaletavara-automaatioparilajissa. Riku Kalliokoski sijoittui automaatioasennuslajin finaalissa viidenneksi. Taitaja2021-finaalitapahtuma saatiin järjestettyä Oulussa, vaikka korona tekikin niistä haasteellisen. Finaalit toteutettiin lajeittain omissa tiloissa.
kuvia vuodelta 2021
27
liiketoiminnan ala
28
lityksellä sekä kokonaisille opetusryhmille että yksittäisille opiskelijoille. ItsLearning-oppimisympäristöjä kehitettiin useisiin tutkinnon osiin ja koulutuksiin. Verkko-oppimisen myötä opiskelijoiden osaamisen hankkiminen mahdollistui ajasta ja paikasta riippumatta. Liiketoiminnan ala oli myös vuonna 2021 mukana Kpedu Rekry -hankkeessa, jonka avulla kehitettiin erityisesti opiskelijoille työpaikkojen näkyvyyttä ja opiskelijoiden näkyvyyttä työpaikoille. Lisäksi käynnistyi DUDE 2 -hanke, jossa opiskelijat ovat voineet edistää omia työelämävalmiuksia. Vuoden lopussa alkaneessa Let´s learn work -hankkeessa kehitetään yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun ja alueen lukioiden kanssa osallistuvien henkilöiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia. Hankkeessa luodaan yhteistyössä mm. työelämäpassi, työnantajien mentorointiverkosto ja yhteisiä opintoja. Liiketoiminnan toimiala osallistuu aktiivisesti myös valtakunnallisen henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistyksen Henry ry:n toimintaan. Liiketoiminta oli vuonna 2021 mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdistyksen valtakunnallisia kesäpäiviä. Yksi liiketoiminnan opettajista toimii yhdistyksen alueverkostovastaavana.
Ulla Pollari Toimialapäällikkö
Kuva Sanna Tamminen
T
oimialalla oli vuoden 2021 aikana noin 650 opiskelijaa, joista suurin osa opiskeli liiketoiminnan perustutkinnossa. Toisessa suuressa eli johtamisen tutkinnoissa opiskeli noin 150 tutkinto-opiskelijaa. Vakituisia opettajia toimialalla oli keskimäärin 19 henkilöä, määräaikaisissa tehtävissä kolme henkilöä. Alalla toimi myös yksi ammatillinen erityisopettaja. Liiketoiminnan toimialan toimialapäällikkönä on jatkanut Ulla Pollari. Liiketoiminnan toimialalla toteutettiin pääasiallisesti tutkintokoulutuksia liiketoiminnan ja turvallisuusalan koulutuksissa. Uutena tutkintona alkoi liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, henkilöstöosaamisen osaamisalalla. Erityisesti johtamisen tutkintokoulutuksia toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työantajien kanssa ja organisaatiokohtaisesti. Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden antaman palautteen mukaan henkilökohtaistaminen, osaamisen hankkiminen ja opiskeluilmapiiri ovat erittäin hyvät liiketoiminnan alalla. Työelämäyhteistyö jatkui tiiviinä. Osaamisen hankkiminen työelämässä, aidoissa työtehtävissä on luonnollinen osa opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämistä sekä osaamisen hankkimista ja näyttöjen antamista. Työelämäyhteistyö kattoi yksityissektorin, julkisorganisaatiot ja kolmannen sektorin. Saadun palautteen perusteella työnantajat ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyön laatuun. Opiskelijat toteuttivat lisäksi useita työelämäprojekteja, joiden ansiosta he pääsivät kiinnittymään myös oppilaitosmuotoisessa osaamisen hankkimisessa aitoihin työelämän toimeksiantoihin. Räätälöityjä yrityskohtaisia johtamiskoulutuksia toteutettiin alueen yrityksissä. Verkossa tapahtuva oppimisen mahdollistamiseen jatkettiin kehittämistyötä. Opetusta toteutettiin Teamsin vä-
Toimialan tunnusluvut Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2021
355,7
386,3
352,2
199
205
155
Liiketoiminnan ala Johtamisen erikoisammattitutkinto
0,0
4,8
13,5
0
8
6
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
15,8
20,1
1,9
18
1
2
Liiketalouden perustutkinto
3,7
26,4
90,3
6
55
77
Liiketoiminnan ammattitutkinto
27,1
25,3
5,6
28
16
0
Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto
6,6
0,0
0,0
0
0
0
Liiketoiminnan perustutkinto
190,5
172,4
126,8
85
37
6
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
55,8
75,8
89,5
41
70
40
Myynnin ammattitutkinto
0,0
0,0
1,0
0
0
6
Sihteerin ammattitutkinto
0,0
0,0
1,8
0
0
5
Tekstiili- ja muotialan perustutkinto
0,0
2,2
6,7
0
3
0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
0,1
1,7
8,9
1
3
7
Turvallisuusalan ammattitutkinto*
7,2
9,7
0,0
6
4
0
Turvallisuusalan perustutkinto*
47,5
44,0
0,0
13
5
0
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto*
1,2
2,4
0,0
0
1
0
Yrittäjän ammattitutkinto
0,0
0,0
1,1
0
0
5
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
0,0
1,5
5,0
1
2
1
*) turvallisuusalan koulutukset toteutettiin alkuvuoden 2020 ajan teollisuus ja logistiikka-alalla ja sen jälkeen liiketoiminnan alalla
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Jatkoopiskelijat 2019
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
80,0 %
42,9 %
51,1 %
0,0 %
17,9 %
11,1 %
Liiketoiminnan perustutkinto
70,4 %
68,7 %
65,1 %
9,8 %
13,7 %
15,2 %
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
39,1 %
46,2 %
32,3 %
21,7 %
19,2 %
12,9 %
Kpedu yhteensä
70,2 %
73,1 %
67,2 %
9,3 %
7,2 %
9,9 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Johtamisen erikoisammattitutkinto
95,5 %
95,8 %
100,0 %
100,0 %
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
100,0 %
97,7 %
97,0 %
--
--
84,8 %
67,6 %
52,2 %
Myynnin ammattitutkinto
83,3 %
86,7 %
87,0 %
84,6 %
Sihteerin ammattitutkinto
94,4 %
82,1 %
85,9 %
84,6 %
(lähde: Tilastokeskus)
Markkinointiviestinnän ammattitutkinto
Taloushallinnon ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Kpedu yhteensä
--
--
80,0 %
80,0 %
81,6 %
67,3 %
68,8 %
--
--
92,3 %
100,0 %
100,0 %
87,5 %
87,6 %
85,5 %
85,1 %
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
29
JOHTAMINEN
30
Minna Frilund toimii johtamisen tutkintojen tutkintovastaavana. Työhön kuuluu johtamiskoulutusten sisällön suunnittelu, myynti, kouluttajana toimiminen erityisesti strategisen johtamisen ja strategiaviestinnän osalta sekä tutkintojen ohjaaminen. Työkenttää jakavat johtamiskouluttaja Mari Äijälä, jonka erityisosaamista on strategisessa johtamisessa erityisesti prosessien ja verkostojen johtaminen sekä digitaalisten välineiden käyttö viestinnän apuna. Tiimissä toimii myös johtamisen kouluttaja Irma Ikäheimo, jonka erityisosaamista on henkilöstövoimavarojen johtaminen. Liiketoiminnan alan toimialapäällikkö Ulla Pollari kouluttaa strategisen johtamisen osa-alueita ja ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. Aimo Syri vastaa asiakkuuksien johtamisen teemoista yhdessä Kirsi Wacklinin kanssa. Talouden teemoista ovat vastanneet Pirjo Koski ja Aija Peltoniemi. Sari Innanen on kouluttanut henkilöstöhallintoon liittyvää lainsäädäntöä. Alueen koulutusorganisaatiot valitsivat marraskuussa Vuoden 2021 aikuiskouluttajaksi Keski-Pohjanmaan ammattiopiston pitkäaikaisen johtamiskouluttajan ja lehtorin Minna Frilundin.
Kuva Martina Store
K
eski-Pohjanmaan ammattiopistossa kouluttautui vuoden 2021 aikana noin 120 opiskelijaa pääsääntöisesti oppisopimuksella johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa, liiketoiminnan erikoisammattitutkinnossa, henkilöstöhallinnon osaamisalalla sekä lähiesimiestyön ammattitutkinnossa. Opiskelijat tulivat valtaosin Kokkolan ja Ylivieskan seutukunnista sekä Pietarsaaren alueelta. Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, henkilöstöhallinnon osaamisala, alkoi uutena erikoisammattitutkintona henkilöstöhallinnon suunnittelu-, kehittämis-, vastuutehtävissä tai HR-asiantuntijana toimiville henkilöille. Johtamisen tutkinnot toteutetaan pääsääntöisesti oppisopimuskoulutuksena. Oppilaitosoppiminen tapahtuu avoimissa ryhmissä noin kerran kuukaudessa. Osallistujat tulevat erilaisista johtamisympäristöistä; palvelu-, teollisuustai julkishallinnosta. Kpedu järjestää koulutusta ja tutkintoja myös yrityskohtaisina. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös vuoden 2021 aikana lähiesimiestyön ammattitutkinnon toteuttamisessa Kokkolan kaupungin esihenkilöille. Kpedun johtamiskoulutus tekee paljon yhteistyötä valtakunnallisten huippuluennoitsijoiden kanssa osana koulutuksia. Yrityskohtaiset koulutukset suunnitellaan yhteistyössä yritysten kanssa vastaamaan johtamisen ja henkilöstön työyhteisötaitojen kehittämistarpeita. Tutkinnot ja koulutukset ovat tarjonneet opiskelijoiden palautteen mukaan kohdennettua osaamista esihenkilötyötehtäviin, henkilöstön johtamis- ja kehittämistaitoja, hyviä vastuualueen kehittämismalleja ja koulutuksen aikana muilta benchmarkattuja hyviä käytäntöjä oman työn tueksi. Työpaikkaohjaajat ja työelämäarvioijat ovat nostaneet hyvinä käytäntöinä yhteistyön osaamisen osoittamisen suunnittelussa ja näyttämisessä.
liiketoiminta
K
evätopintokausi alkoi joululoman jälkeen uudella innolla. Uskalla Yrittää -messut toteutettiin helmikuussa virtuaalisesti. Kokkolan semifinaaliin osallistuivat Kpedun kakkosvuoden yrittäjyysluokan opiskelijat Tatu Kultalahti ja Tuomas Korhonen, jotka selviytyivät toukokuussa järjestettyyn Uskalla Yrittää -finaaliin. Koronan vuoksi Taitaja2021-semifinaalit järjestettiin kilpailijoiden omissa oppilaitoksissa. Helmikuun alussa järjestettyyn yrittäjyyslajin semifinaaliin osallistui kolme Kpedun merkonomiopiskelijoiden kolmijäsenistä joukkuetta. Finaaliin ei tällä kertaa ylletty. Etäopetusjakson aikana toukokuussa opiskeltiin mm. Teamsin välityksellä. Teamsistä onkin jo tullut vakiintunut työväline sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjausvälineenä että näyttöjen arvioinnissa. Työssäoppimispaikkojen saamisessa esiintyi ajoittaisia haasteita, mutta niistäkin selvittiin. Liiketoiminnan opintoalalla oli kesällä tarjolla opintoja muun muassa asiakaspalvelusta ja yritystoiminnan suunnittelusta. Myös ns. pätkäoppisopimuksia solmittiin. Lisäksi oli mahdollista suorittaa yhteisiä opintoja. Opetusravintola Kokkolinnassa kesän aikana toimineessa Pop up -kaupassa liiketoiminnan opiskelijat pystyivät antamaan näyttöjä. Merkonomiopiskelijat Leevi Joensuu ja Jussi Nylander järjestivät kesäkuussa Kokkolan kauppaopiston aikaisten vanhojen huonekalujen Teams-huutokaupan. Kaksikko myös kuvasi kaikki tarjolla olleet tuotteet. Uudet liiketoiminnan opiskelijat aloittivat elokuun alussa kahden viikon orientaatiojaksolla. Ohjelmaan sisältyi muun muassa opiskelukavereihin ja itseensä tutustumista sekä opintoalaan liittyviä ryhmätehtäviä ja kilpailuja. Lisäksi Bilteman myymäläpäällikkö Anu Viirre ja media-alan yrittäjä Joni Autio kertoivat työuristaan, yrittäjyydestä ja työnteosta nuorille. Myös entiset ja nykyiset merkonomiopiskelijat kertoivat kuulumisiaan ja opiskelustaan Kpedussa. Toisella viikolla toteutettiin myös yrittäjyysleiri, joten uusille opiskelijoille kertyi saman tien
myös osaamispisteitä. Orientaatioviikot osoittautuivat jälleen kerran onnistuneiksi. Merkonomiopiskelijat osallistuivat syyskuussa Kokkolan Urheiluautoilijoiden kaksipäiväisen juhlarallin oheistapahtumien järjestämiseen Kokkolan kaupungintalolla. He vastasivat myös e-sport-tapahtumasta ja ajosimulaattorista, jota oli testattu jo ennakkoon ammattikampuksella liiketoiminnan oppimisympäristössä. Kokkola Material Week -tapahtumaviikolla marraskuussa merkonomiopiskelijat pitivät KIP-Cinemaa Kokkolan kaupungintalon aulassa näyttämällä KIP:in alueen (Kokkola Industrial Park) yritysten vastuullisuusvideoita vierailijoille. Liiketoiminnan opiskelijat osallistuivat myös Kpedu Rekry -hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Kpedun Tulevaisuuden osaajaksi -polkupäiviä järjestettiin loppuvuonna 2021, joten ysiluokkalaiset pääsivät tutustumaan myös liiketoiminnan oppimisympäristöihin. Marraskuussa avattiin jälleen liiketoiminnan oppimisympäristö Og-kahvila, joka on työllistänyt muutaman merkonomiopiskelijan. Opettajaryhmä Hollannista vieraili marraskuussa tutustumassa Kpedun liiketoiminnan opetukseen. Koronan vuoksi kokonaan pysähdyksissä olleet kansainväliset liikkuvuudet alkoivat Kpedussa 1.10. alkaen pienimuotoisesti ja ainoastaan täysi-ikäisten opiskelijoiden osalta.
Liiketoiminnan ammattitutkinto Liiketoiminnan ammattitutkinnossa on toteuttu jatkuvaa hakua kolmeen osaamisalaan eli myynnin ja markkinointiviestinnän, liiketoiminnan palveluiden ja taloushallinnon osaamisaloilla. Laaja-alainen tutkinto, jonka sisältö voidaan koostaa moniin eri tarpeisiin, palvelee erittäin hyvin sekä työelämää että opiskelijoita.
31
Opiskelijamäärä on jakautunut tasaisesti koulutussopimuksella ja oppisopimuksella opiskelevien kesken, kun mukaan ei lasketa Työ- ja elinkeinotoimiston rahoittamia koulutuksia. Tutkinto on osoittautunut nopeaksi väyläksi päivittää osaamista, hankkia todistus aikaisemmin hankitusta osaamisesta tai uusi ammatti esimerkiksi ammatillisena kuntoutuksena. Liiketoiminnan ammattitutkinto ja TE-toimisto aloittivat yhteistyössä helmikuussa myyntiin ja asiakaspalveluun liittyvän koulutuksen. Keväällä samat yhteistyötoimijat toteuttivat uusien osastonsihteereiden kouluttamisen Soiten sihteeriyksikköön ja liike-elämän palvelukseen. Koulutus herätti niin paljon kiinnostusta, että siitä virisi ajatus aloittaa Kpedun toiminta-alueen
ulkopuolelle ulottuva terveydenhuollon sihteerien verkkokoulutus. Tavoitteena on aloittaa ko. verkkokoulutuksen pilotointi vuoden 2022 aikana. Ammattitutkinnossa opiskelu painottuu työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Taloushallinnossa opetus on toteutettu pitkälle Kpedun liiketoiminnan perustutkinnon kanssa yhteisillä tunneilla ja/tai verkkomateriaalilla. Opiskelijan tarpeiden pohjalta on myös voitu henkilökohtaistaa yksittäisiä koulutuspäiviä johtamisen, lähiesimiestyön tai henkilöstöhallinnon koulutuksista. Opiskelijan tai työelämän tarpeen mukaan on tarkasteltu myös tutkinnon perusteiden mahdollistamaa joustoa sisällyttää tutkintoon yksi tutkinnon osa Keski-Pohjanmaan ammattiopiston joltakin muulta toimialalta.
HENKILÖSTÖ: LIIKETOIMINTA: CARITA BYSTEDT, lehtori, ekonomi MINNA FRILUND, lehtori, tutkintovastaava, KTM MIKKO HANKANIEMI, lehtori, tradenomi IRMA IKÄHEIMO, päätoiminen tuntiopettaja, KTM SARI INNANEN, lehtori, KTL PIRJO KOSKI, lehtori, perustutkintovastaava, KTM ANNE-MAIJA LEPPÄLÄ, lehtori, FM ARI LÄHETKANGAS, lehtori, KTM LAURA NYGÅRD, ammatillinen erityisopettaja, tradenomi RISTO NIKKANEN, lehtori, KTM, eläkkeelle 1.9. alkaen TUIJA NISSILÄ, lehtori, ammattitutkintovastaava, KTM AIJA PELTONIEMI, lehtori, KTM AILA PIISPANEN, lehtori, KTM ULLA POLLARI, toimialapäällikkö, KTM NATASCHA SKOG, lehtori, MBA (ylempi AMK), virkavapaalla 23.8. alkaen AIMO SYRI, lehtori, KTM JENITA TILVIS, ohjaava ammattihenkilö, merkonomi MARLEENA TILUS, päätoiminen tuntiopettaja 2.8. alkaen, KTM KIRSI WACKLIN, lehtori, ekonomi JARI ÅGREN, päätoiminen tuntiopettaja, tradenomi MARI ÄIJÄLÄ, lehtori, KTM, opintovapaalla 1.8.–31.12.
32
Turvallisuusala
T
urvallisuusalan toimintavuotta 2021 on sävyttänyt nopeasti muuttuva maailma sekä uudet, koronapandemian mukanaan tuomat haasteet ja muutokset alalla. Turvallisuuskulttuuri ja -ajattelu on muuttunut ja kehittynyt nopeammin kuin kukaan olisi voinut ennakoida. Tämä on luonut Kpedun turvallisuusalalle myös tilaisuuden reagoida yhteiskunnan muutoksiin ja toimia osaltaan edelläkävijöinä uuden turvallisuuskulttuurin luomisessa. Ala toimii lähellä ihmistä ja haluaa luoda turvallisuutta ympärilleen. Tavoitteena on välittää turvallisuuden tunnetta niin opiskelussa kuin tulevaisuuden muuttuvassa työelämässäkin. Kpedun turvallisuusalan vuotta 2021 siivittää vetovoimaisuus ja kasvu sekä työelämälähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen työelämän turvallisuustarpeiden mukaisiksi. Kaikki edellä oleva näkyy sekä kasvavissa opiskelijamäärissä että opiskelijoiden tyytyväisyydessä. Turvallisuusalalla näkyy entistä parempi vetovoima myös ammatinvaihtajissa, mikä tuo opetukseen arvokasta ja avarakatseista keskustelua eri alojen turvallisuustarpeista. Ala pitää tärkeänä, että opetus- ja koulutustoiminnan tulokset näkyvät ja tuntuvat konkreettisella tavalla sekä vaikutukset ulottuvat pitkälle työelämään ja opiskelijoiden työuriin. Tulevaisuudessa turvallisuusala on opiskelijoiden lisäksi myös entistä vahvemmin liikeelämän strateginen ja vastuullinen kumppani turvallisuuskulttuurin luomisessa. Alan tehtävänä on osaltaan auttaa alan asiakkaita menestymään turvallisesti.
Opettajien mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan ovat erinomaiset. Jokainen turvallisuusalan opettaja osallistuu vuosittain työelämässä tapahtuvaan oppimiseen ja ammattitaitoa syventäviin lisäkoulutuksiin, joiden avulla opettajat pitävät turvallisuusalan vahvasti kiinni nykyhetkessä ja samalla vastaten tarvittaessa alan muutoksiin nopeasti. Ammattikampuksen Kampushallilla sijaitsevaa turvallisuusalan oppimisympäristöä on kehitetty myös vuonna 2021 aktiivisesti. Turvallisuusalalla on käytössä ajanmukainen auto, jolla pystytään vastaamaan mobiilin ja dynaamisen työelämän vaatimuksiin. Varaston- ja kalustonhallintaa on ajantasaistettu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Siten ala vastaa jatkossakin aidosti työelämän tarpeita myös oppimisympäristön osalta. Kampushalli on tarjonnut tarvittavat valmiudet ja puitteet niin teorian kuin toiminnallisten harjoitusten myötä. Opettajien osaamisen ja oppimisympäristön kehittämisen ohella opettajatiimi vahvistui syksyllä 2021, kun Petri Ala-Tainio aloitti uutena turvallisuusalan opettajana lehtori Markku Patrikaisen siirryttyä eläkkeelle.
HENKILÖSTÖ: PETRI ALA-TAINIO, päätoiminen tuntiopettaja 2.8. alkaen, ammatillinen opettaja JARMO HUMALAJOKI, lehtori, tutkintovastaava (at ja eat), tutkintovastaava (pt) 1.6. alkaen, ammatillinen opettaja RISTO KARHU, lehtori, ammatillinen opettaja MARKKU PATRIKAINEN, lehtori, tutkintovastaava (pt), ammatillinen opettaja, eläkkeelle 1.8. alkaen
33
I
T- ja media-ala on kehittänyt koronapandemian vuoksi alan koulutusta tehostaen digioppimisen välineiden käyttöä. Ala on myös tarjonnut tukea Kpedun muille toimialoille digioppimisen kasvun myötä.
Robotiikka ja virtuaalitodellisuus Teknologinen kehitys lisääntyy edelleen, ja robotiikka on saatu jalkautettua osaksi koulutustoimintaa. IT- ja mediaala on mahdollistanut robotiikan opintojen tarjoamisen valinnaisena tutkinnon osana Kpedun kaikkien toimialojen opiskelijoille. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen jalkauttaminen on alkanut valtakunnallisesti ammatillisessa koulutuksessa. IT- ja media-ala on pilottimielessä rakentanut VR-materiaalia opiskelijan perehdyttämiseksi oppimisympäristöjen turvalliseen käyttöön. Teknisen suunnittelun perustutkinnon koulutuksessa on lisätty yritysyhteistyötä ja tuotteistettu monimuotototeutus osatutkintokoulutukseen.
Valtteri Verronen toiseksi Taitaja2021kilpailujen finaalissa – valittu Suomen MMkisajoukkueeseen Valtteri Verronen sijoittui hienosti toiseksi Taitaja2021finaalin verkkosivujen tuottaminen -lajissa Kalajoella syyskuussa. Verronen on valittu Suomen maajoukkueeseen, hänen lajinsa on Web Technologies. World Skills -kilpailut käydään Shanghaissa vuonna 2022. Taitaja2021-semifinaaleihin osallistui Valtteri Verrosen ohella kaksi muutakin tieto- ja viestintätekniikan opiskelijaa, mutta he eivät selviytyneet finaaliin. Verronen olisi päässyt myös tietojenkäsittelylajin finaaliin, mutta valitsi finaalilajikseen siis verkkosivujen tuottamisen.
Kuva Elina Rättyä
IT- JA MEDIA-ALA
KV-yhteistyössä on pystytty toteuttamaan hanketoimintaa kohtuullisesti. IT- ja media-alan hanketyöntekijä pääsi osallistumaan Torinossa järjestettyyn Erasmus+-rahoitteiseen WISE-yhteistyöhankkeen verkostotapaamiseen. Osaamisen vientiä Afrikkaan on toteutettu SAAM-hankkeessa, kun alan hanketyöntekijä oli ulkomaanjaksolla Tunisiassa. Opiskelijavaihdot ovat olleet koronapandemian vuoksi edelleen vähissä. IT- ja media-alalla saatiin vuonna 2021 kuitenkin toteutettua Islantiin yksi opiskelijavaihto.
Koulutuksen kehittäminen hanketoiminnalla: Virtuaalistudio ja Moottori IT- ja media-alalla on rakennettu ja koordinoitu Kpedun toimialoja "poikkileikkaavia" hankkeita. Ala on hankkeistanut vuoden 2021 aikana EAKR-rahoitteisen Virtuaalistudio-hankekokonaisuuden ja ESR-rahoitteisen Moottorihankkeen (Monimuotoiset työ ja oppimisympäristöt). Näiden Kpedun uusien hankkeiden budjetti on yli 700.000 €. Hankkeet päättyvät vuonna 2023. Virtuaalistudio-hankkeiden tavoitteena on kehittää osaamista ja edistää yritysyhteistyötä kaikkien Kpedun toimialojen koulutusten osalta. Virtuaalistudio-investointihankkeen osuudella rakennetaan Mediakeskus Limen oppimisympäristöön virtuaalistudioratkaisu, jossa hyödynnetään myös robotiikkaa kamerateknologioiden osalta. Moottori-hankkeen painopisteenä on digitaalisten oppimateriaalien saavutettavuuden ja oppimisanalytiikan hyödyntämisen kehittäminen Kpedussa. Moottori-hanke toteutetaan yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun ja Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. IT- ja media-alalla työskennellään myös tukea tarvitsevien oppijoiden DUDE 2 -hankkeen parissa. Hankkeessa on luotu toimialan opiskelijoiden tarpeita tukeva oppimisympäristö.
Työelämä- ja KV-yhteistyö
34
IT- ja media-alan yritysyhteistyö on jatkunut aktiivisena. Kaksi alan opettajaa on ollut vuoden 2021 aikana kuukauden mittaisella työelämäjaksolla, tavoitteena kehittää opettajien omaa osaamista ja edistää Kpedun työelämäyhteistyötä.
Mika Väisälä Toimialapäällikkö
Kuva Aaron Järvinen
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
193,3
183,2
185,6
51
55
42
0,0
0,1
3,6
0
1
7
Media-alan ammattitutkinto
1,0
1,8
4,5
1
1
2
Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
71,4
64,4
47,2
17
10
0
Media-alan perustutkinto
1,1
7,0
14,2
4
6
7
Teknisen suunnittelun perustutkinto
10,5
11,5
7,3
4
1
2
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
16,1
28,3
36,8
7
11
6
Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto
1,1
1,2
2,1
0
2
1
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
92,2
68,7
61,2
18
23
17
Ei-tutkintotavoitteiset koulutukset
0,0
0,0
8,8
0
0
0
IT- ja media-ala Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Jatko-opiskelijat 2019
Jatko-opiskelijat 2018
Jatko-opiskelijat 2017
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
52,2 %
51,4 %
53,3 %
8,2 %
10,9 %
21,7 %
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
46,5 %
39,0 %
29,7 %
14,0 %
17,1 %
10,8 %
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
36,0 %
36,4 %
35,2 %
27,0 %
27,3 %
26,8 %
Kpedu yhteensä
67,2 %
73,1 %
70,2 %
9,9 %
7,2 %
9,3 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto
--
--
66,7 %
90,9 %
Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto
--
--
--
90,9 %
87,5%
87,6 %
85,5 %
85,1 %
(lähde: Tilastokeskus)
Kpedu yhteensä -- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
35
Kuvat LIMEn kuva-arkisto
MEDIA-aLA
E
rilaiset asiakastuotannot ovat Kpedun media-alalla luontainen osa opiskelua ja opintojen henkilökohtaistamista. Eri tuotantoja valitsemalla opiskelija pääsee joustavasti keräämään osaamista ja tekemään yhteistyötä toisten opiskelijoiden kanssa, yli vuosikurssien ja valinnaispolkujen. Tiivis opiskeluympäristö näkyy myös hyvänä ilmapiirinä, kun kaikki ”limeläiset” tuntevat toisensa. Loppukeväästä 2021 innokas tiimi suuntasi Rokualle kuvaamaan Geo Park Challenge -erätaitokilpailua. Toisenlaista kisailua koettiin Kokkolan Urheiluautoilijoiden 60-vuotisjuhlarallissa, jossa media-alan opiskelijat olivat mukana rallien striimauksessa. Valokuvaajat saivat konkreettista kokemusta työturvallisuuden huomioimisesta valitessaan kuvauspaikkoja radan varrelta. Kokkolan kaupungintalo tuli tutuksi, kun Kokkola Material Week -tapahtuma striimattiin sieltä.
sen yhteydessä oli mahdollista päästä tiedustelemaan Ojan tekijöiltä ammatillisia yksityiskohtia elokuvan tekemisestä. Äänileikkauksen osalta kysymyksiin vastasi yksi Ojan tekijöistä Kpedun lehtori Markku Riipi.
Hyppäys tulevaan: Virtuaalistudio Virtuaalistudio-hanke eteni marraskuussa 2021 tv-studion päivitykseen. Limelle saadaan uudenlainen studiotila, jossa voidaan suorassa lähetyksessä yhdistää paikalla olevia esiintyjiä virtuaalisesti tehtyyn digimaailmaan. 3D-lavasteilla studioon voi luoda millaisia ympäristöjä tahansa. Vastaavanlaista tekniikkaa löytyy valtakunnallisesti ainoastaan muutamasta paikasta.
Monipuolinen ammattiympäristö
36
Limeltä lähetettiin vuoden 2021 aikana monikamera-striimauksina monenlaista ohjelmaa kuten esimerkiksi Everture-bändin kansainvälinen levynjulkistamiskeikka. Lime toimi myös Keski-Pohjanmaan ammattiopiston omana tvstudiona, kun kevätjuhlat järjestettiin virtuaalisesti kesäkuun alussa. Äänistudiossa toteutettiin esimerkiksi podcasteja ja Kokkolan lausujien tarinallinen äänimatka historiaan. Valokuvastudiossa kuvattiin muotokuvien lisäksi paljon tuotekuvia. Kokkolan NMKY:n pienet koripalloilijat kävivät urheilijapotreteissa. Valokuvaajat tekivät yhteistyötä myös Kpedun hiusalan kanssa. Graafisina asiakastöinä toteutettiin muun muassa logosuunnittelua ja Kokkolan Kirjamessujen graafinen ilme. Limen tiloja vuokrataan aika ajoin myös ulkopuolisille. Media-ala on seurannut ylpeänä Oja-lyhytelokuvan saavuttamia lukuisia palkintoja, sillä Ojan äänileikkaus on tehty Limen studiossa. Kpedun järjestämän elokuvateatterinäytök-
HENKILÖSTÖ: JONI AUTIO, sivutoiminen tuntiopettaja, media-assistentti JANNE ERKKILÄ, lehtori, tutkintovastaava, medianomi (AMK), virkavapaalla ANTTI HOTAKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, medianomi (AMK) JUSSI JÄRVINIEMI, lehtori, medianomi (AMK) JUHA KIVIHARJU, lehtori, TaM NIINA PERANDER, lehtori, tutkintovastaava, TaM MARKKU RIIPI, lehtori, TaM ANNA-MAIJA WARGH, päätoiminen tuntiopettaja, muotoilija (AMK)
Tieto- ja viestintätekniikka
T
ieto- ja viestintätekniikan koulutusta on pystytty vuoden 2021 aikana toteuttamaan pääosin lähiopetuksena. Kesäopintoina opiskelijat pääsivät suorittamaan robotiikan valinnaisen tutkinnon osan. Työpaikalla tapahtuva koulutus on myös tärkeä osa opintoja, sillä siten opiskelijat tutustuvat alan työtehtäviin alueen monissa työpaikoissa. Jatkuvan haun kautta opintojen aloittamiseen pyrittiin tarjoamaan joustavuutta. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus suorittaa opintoja arki-iltaisin ja lauantaisin. Monimuotoopinnot mahdollistavat opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. Osa ammatillisista opinnoista on mahdollista suorittaa myös täysin verkossa hyödyntäen Itslearning-oppimisympäristöä ja Teams-videoneuvottelua.
Valtteri Verronen toiseksi Taitaja2021finaalissa ja valittu Suomen MMkisajoukkueeseen Keski-Pohjanmaan ammattiopiston tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Valtteri Verronen sijoittui toiseksi verkkosivujen tuottaminen -lajin Taitaja2021-finaalissa. Koronan vuoksi edellä mainittu ja kaksi muutakin finaalilajia kisattiin elo-syyskuun vaihteessa Kalajoella. Verronen on valittu Suomen maajoukkueeseen, lajina Web Technologies. WorldSkills Shanghai järjestetään Kiinassa lokakuussa 2022. Taitaja2021-semifinaalin verkkosivujen tuottaminen -lajin semifinaaliin osallistuivat Kpedun opiskelijat Nooa Lumilaakso ja Valtteri Verronen ja tietojenkäsittelylajin Tino Härmälä ja Verronen. Verronen selviytyi finaaliin molemmissa lajeissa, joista hänen oli valittava toinen eli siis verkkosivujen tuottaminen.
Työelämäyhteistyö ja hanketoiminta Lehtori Juhani Kuivaniemi tutustui työelämäjaksollaan julkisen toimijan palveluihin työskentelemällä Kokkolan kaupungin ITpalveluissa maalis-huhtikuussa kuukauden ajan. Kuivaniemi muun muassa perehdytti kaksi kaupungin työntekijää opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin, mikä kertyneenä kokemuksena osaltaan edistää jatkossa alan opiskelijoiden ohjaamista aiempaa paremmin kohti työelämää. Opettaja Kirsi Oikarinen oli kuukauden mittaisella työelämäjaksolla maaliskuussa Raisoft:lla, jossa hän pääsi tutustumaan Python-pohjaiseen Robot Framework -testausympäristön käyttöön. Kpedu aloitti vuoden 2021 alussa DUDE 2 -hankkeen yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Tieto- ja viestintätekniikan opintoala on mukana tässä hankkeessa, jossa pyritään tukemaan syrjäytymisvaarassa olevien tai muutoin opinnollisia haasteita kohtaavien opiskelijoiden edistymistä opinnoissa ja edelleen siirtymistä työmarkkinoille. HENKILÖSTÖ: HANNU HOTAKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, mekaanikko KARI KAASINEN, lehtori, FM JUHANI KUIVANIEMI, lehtori, tradenomi HARRI MAHANEN, päätoiminen tuntiopettaja HELI MARJALA, lehtori, tietojenkäsittelyn tradenomi KIRSI OIKARINEN, päätoiminen tuntiopettaja 8.11. saakka, FM TARJA PELTONIEMI, lehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, FM RAILI SIMANAINEN, lehtori, FM JARI URPILAINEN, päätoiminen tuntiopettaja 1.8. alkaen, tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK) ANDERS WIKBERG, lehtori, tutkintovastaava, kulttuurituottaja (ylempi AMK)
37
Kuva Ulla Nikula
TEKNINEN SUUNNITTELU
T
eknisen suunnittelun vuonna 2019 aloittaneessa opiskeluryhmässä oli vuoden 2021 alussa yhteensä seitsemän opiskelijaa, joista yksi valmistui oppisopimuskoulutuksena helmikuussa. Kyseisen ryhmän opiskelijoista tutkinnon suoritti syksyllä loppuun yksi opiskelija. Yksi opiskelija keskeytti opintonsa toistaiseksi. Elokuussa 2020 aloittaneessa opiskeluryhmässä kymmenen jatkuvan haun kautta tullutta opiskelijaa jatkoi opintojaan. Heistä kaksi opiskelijaa vaihtoi alaa, ja kolme valmistui suunnitteluassistentiksi. Kaikki valmistuneet työllistyivät harjoittelupaikkoihinsa. Koronan vuoksi haasteellisesti alkanut teknisen suunnittelun koulutus onnistui olosuhteisiin nähden hyvin, mutta työpaikoilla tapahtuvaa oppimista jouduttiin osittain korvaamaan oppilaitoksessa tapahtuvana projektityöskentelynä. Keväällä ja syksyllä 2021löydettiin jälleen lisää uusia työelämäyhteistyökumppaneita. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen opiskelijat suorittivat pääosin eri yrityksissä, joissa tapahtuivat myös näyttöjen (tutkintojen) suoritukset. Osa näytöistä toteutettiin oppilaitosprojekteina. Osa projekteista hankittiin suoraan yrityksistä ja Kpedun rakennus- sekä kone- ja metallialalta.
Suunnitteluassistentin työtehtäviä ovat suunnitteluprojektin toteuttamiseksi tietojen kokoaminen ja välittäminen, tietomallien sekä suunnitelma-asiakirjojen hyödyntäminen ja tuottaminen, toimiminen visualisointiin tai 3D-mallinnukseen ja -tulostusosaamiseen liittyvissä tehtävissä, työskenteleminen asiakaspalveluhenkisesti, laatutietoisesti, vastuullisesti ja kustannustehokkaasti myös globaalissa toimintaympäristössä erilaisissa tiimeissä. Teknisen suunnittelun luokassa tietokoneet on uusittu vuonna 2019. CAD-ohjelmat on päivitetty uusimpiin versioihin vuoden 2020 lopussa. Tekninen suunnittelutyö vaatii jatkuvasti uuden oppimista, kun CAD-ohjelmista ilmestyvät uudet versiot vuosittain. Lisäksi tarvitaan omaa oivaltamista erilaisten suunnitteluratkaisujen toteuttamisessa ja 3D-mallien hahmottamiskykyä. Myös eri toimisto-ohjelmien hyvä hallinta on eduksi monien suunnitteludokumenttien täydennykseksi tarvittavien asiakirjojen laadinnassa.
HENKILÖSTÖ: MIKKO PESONEN, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava, insinööri
38
kuvia vuodelta 2021
39
RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUALA
T
oimialan työmarkkinoilla on työvoimasta jatkuva kysyntä. Valmistuvilla opiskelijoilla on siis hyvät työllistymismahdollisuudet opintojen jälkeen. He voivat työllistyä myös ilta-, viikonloppu- ja kesätyöhön jo opintojen aikana. Ruoka- ja puhtauspalveluala on tuotteistanut koulutustuotteita ja palveluja, jotta ne olisivat niitä tarvitsevien saavutettavissa mahdollisimman vaivattomasti. Tuotteistamisesta esimerkkinä on hygieniaosaamisen verkko-opinnot, jotka tarjoavat jatkossa opiskelijoille vaihtoehtoisen tavan hankkia osaamista. Toimiala on myös tarjonnut puhtauspalvelu- sekä ravintola- ja cateringalalle työllistymiseen tähtäävää tutkintokoulutusta lyhyempää koulutusta. Hygieniaosaaminen on osaamista, jota myös työelämässä tarvitaan erilaisissa työpaikoissa, joissa käsitellään elintarvikkeita. Kesäopintoina toimiala tarjosi sellaisille ammattiopiston opiskelijoille, jotka mahdollisesti tekevät kesätöitä kahvilassa, pikaruokapaikassa tai ruokakaupassa, mahdollisuutta suorittaa hygieniaosaamisen opintoja. Tarjolla oli myös katu- ja pikaruokasekä kahvilapalveluissa tarvittavia kieliopintoja ja elintarvikkeiden myymälätoimintojen opintoja. Myös alkoholin anniskelussa tarvittava osaaminen eli anniskelupassi oli mahdollista suorittaa kesällä.
40
Ruoka- ja puhtauspalvelualalla suoritetaan perus- ja ammattitutkintoja sekä tutkinnon osia osaamisen lisäämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Opiskelijoilla on yksilölliset opintopolut valintoineen ja suorittamistapoineen. Koulutuksen suorittamista oppisopimuskoulutuksena markkinoidaan opiskelijoille ja työpaikoille, sillä siten voidaan osaltaan helpottaa alueen työnantajien työvoimapulaa. Toimiala tekee hyvää yhteistyötä Pohjanmaan TE-toimiston kanssa työvoimakoulutuksen osalta. Toimiala osallistuu myös muun muassa Erikoiskasvi-hankkeeseen, jossa elintarvikealalle hankitaan osaamista pakastekuivausprosessista. Osaamisen on tarkoitus hyödyttää alueen erikoiskasvien tuottajia mahdollisessa tuotteen jatkojalostuksessa.
Tuula Junttila Toimialapäällikkö
Kuva Sanna Tamminen
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Ruoka- ja puhtauspalveluala
171,6
185,3
184,8
95,0
89,0
72,0
Elintarvikealan perustutkinto
83,3
91,5
80,5
41
37
17
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
0,0
1,6
20,4
0
6
26
Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto
0,0
0,0
0,1
0
0
1
Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
0,0
0,0
0,3
0
0
4
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
26,1
30,0
24,1
34
26
16
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto
2,0
1,5
8,3
0
3
1
Ravintola- ja catering-alan perustutkinto
59,2
60,6
51,0
20
17
7
Ruokapalvelujen ammattitutkinto
1,0
0,0
0,0
0
0
0
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Jatkoopiskelijat 2019
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Elintarvikealan perustutkinto
69,6 %
66,9 %
57,9 %
10,5 %
9,3 %
9,8 %
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
71,5 %
72,4 %
71,3 %
7,8 %
7,1 %
7,3 %
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
56,3 %
42,9 %
36,4 %
27,3 %
9,5 %
6,3 %
Kpedu yhteensä
70,2 %
73,1 %
67,2 %
9,9 %
7,2 %
9,3 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
--
93,3 %
89,2 %
95,6 %
85,5 %
85,1 %
Laitoshuoltajan ammattitutkinto Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
73,3 %
--
Kpedu yhteensä
87,5 %
87,6 %
Kuvat Sanna Tamminen
(lähde: Tilastokeskus)
41
Kuva Sanna Tamminen
elintarvikeala
42
on käynyt tutustumassa useita vierailuryhmiä työelämästä ja oppilaitoksista. Alkuvuodesta Markus Forslund Suomen Elintarvikeliitosta kävi kertomassa opiskelijoille liiton toiminnasta. Seinäjoen AMK:n elintarvike- ja biotekniikan opiskelijat esittelivät opiskelijoille jatko-opintoja. Elintarvikeosasto on mukana ”Erikoiskasvit – uusia mahdollisuuksia kasvipohjaisten raaka-aineiden jatkojalostukselle ja viennille Keski-Pohjanmaalla”-nimisessä hankkeessa yhdessä Kpedun luonnonvara-alan ja Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana elintarvikeosastolle hankitaan pakastekuivain, jolla testataan ja tehdään kasviraaka-aineiden kuivauskokeiluja. Lehtori Marja-Leena Stenberg osallistui Opetushallituksen järjestämään kaksipäiväiseen ”Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa” -koulutukseen marraskuun lopussa. HENKILÖSTÖ: TOM ANNALA, sivutoiminen tuntiopettaja, insinööriopiskelija MIA HÄNDELIN, päätoiminen tuntiopettaja, insinööri (ylempi AMK) JARI KOHTALA, lehtori, elintarviketieteiden maisteri, ammatillinen erityisopettaja SAANA LUOMA, ohjaava ammattihenkilö, leipuri-kondiittori ANNE MÄKI-LEPPILAMPI, lehtori, leipurimestari MARJA-LEENA STENBERG, lehtori, tutkintovastaava, elintarviketeknikko, ammatillinen erityisopettaja
Kuva Sanna Tamminen
E
lintarvikeala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä teollisuudessa, elintarvikekaupan palveluksessa ja itsenäisenä yrittäjänä. Opetus tapahtuu ammattiopiston opetustehtaissa ja alan työpaikoilla työtä tekemällä henkilökohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Oppi- ja koulutussopimuksilla tapahtuva koulutus työpaikoilla on lisääntynyt. Elintarvikealan opiskelijat tekevät perusammattitaidon hankkimisen jälkeen erilaisia asiakastöitä. Leipuri-kondiittorit valmistavat monenlaisia leivonnaisia kuten kahvi- ja ruokaleipiä, konditoriatuotteita ja einesleivonnaisia. Elintarvikkeiden valmistajat valmistavat asiakkaille erilaisia ruokavalmisteita ja puolisäilykkeitä. Puristettu omenamehu asiakkaiden omista omenista on ollut edelleen suosittu tuote. Lihatuotteiden valmistajat leikkaavat asiakkaille lihaa ja jalostavat siitä erilaisia lihatuotteita. Asiakkaat ovat tyytyväisiä opiskelijoiden tekemiin tuotteisiin, ja tilaustöiden määrä onkin lisääntynyt. Opiskelijat ovat pitkin vuotta tehneet tuotteita Ammattikampuksen Eväsreppu-myymälään, josta opiskelijoiden valmistamia tuotteita on mahdollisuus ostaa. Elintarvikeala on tehnyt vuoden 2021 aikana tiivistä yhteistyötä teollisuuden, pienyrittäjien ja luomutuottajien sekä ruokakauppojen kanssa. Opiskeluun elintarvikeosastolla
ravintola- ja cateringala
Opetusravintola Kokkolinnassa. Pääministeri Sanna Marinin vieraillessa Kpedussa tarjoilijaopiskelijat tarjoilivat pääministerin seurueelle ja kutsuvieraille kevyen välipalan. Opiskelijat ottivat sähköisen Tiitus-sovelluksen käyttöön. Sovellus auttaa opiskelijoita löytämään mahdollisen työpaikan ja vastaavasti yrityksiä löytämään opiskelijoista työntekijän. Opiskelijat osallistuivat Kpedu Rekry -hankkeen työelämäpäivään, jossa alan työnantajat esittelivät toimintaansa ja Kpedusta aiemmin ammattiin valmistuneet opiskelijat kertoivat urapolustaan. Opiskelijat ovat hyödyntäneet myös Rekry-hankkeessa tuotettua videota CV:n laatimisesta oman osaamisen esille tuomisessa. Opettaja Maarit Rauma oli työelämäjaksolla Kalajoen keskuskeittiössä päivittämässä erityisruokavalio-osaamistaan. Lehtori Leena Roukala suoritti opintovapaallaan tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon. HENKILÖSTÖ: JUSSI ALAMOMMO, päätoiminen tuntiopettaja, ravintolan ruokatuotanto, restonomi (AMK) TUULA ALPPINEN, lehtori, ravintolapalvelut, hotelli- ja ravintolaesimies MIKKO ESSEL, sivutoiminen tuntiopettaja, ravintolapalvelut, baarimestari RIIKKA MYLLYMÄKI, lehtori, ravintolapalvelut, hotelli- ja ravintolaesimies MAARIT RAUMA, päätoiminen tuntiopettaja, ravintolan ruokatuotanto, restonomi (AMK) LEENA ROUKALA, lehtori, tutkintovastaava, ruokatuotanto, restonomi (AMK), opintovapaalla 1.9.–16.12 EIJA TUIKKA, sivutoiminen tuntiopettaja/opintovapaan sijainen, ruokatuotanto, restonomi (AMK)
Kuvat Sanna Tamminen
R
avintola- ja cateringalalla tutkintoon johtava ryhmämuotoinen koulutus alkoi kolme kertaa vuoden 2021 aikana. Sen lisäksi myös jatkuvan haun kautta useita opiskelijoita aloitti opiskelun. Osa opiskelijoista aloitti opinnot suoraan työpaikalla oppisopimuskoulutuksena. Opintojensa aikana opiskelijat ovat laajasti alueen alan työpaikoilla oppimassa ammattia käytännön työtehtävissä. Pietarsaaressa aloitti ensimmäistä kertaa opiskelijaryhmä, jossa opiskelijat opiskelevat työelämälähtöisesti kaupungin ruokapalvelun keittiöissä. Opiskelijat osallistuivat erilaisten asiakastilaisuuksien toteuttamisiin osana opintoja pääsääntöisesti Opetusravintola Kokkolinnassa ja ammattiopiston tiloissa Kokkolan ammattikampuksella. Á la carté -annosruokien valmistuksen yhteydessä kokkiopiskelijat valmistivat annosruokia myös Henkilöravintola Menuetin asiakkaille. Kokkiopiskelijat osallistuivat ravintoloitsija Maija Silvennoisen kanssa järjestetylle kasvisruokakurssille saaden hyvän pohjan vegaaniruoanvalmistuksesta. Opiskelijoiden lisäksi kurssilla oli mukana myös Kokkolan ja Kannuksen kaupungin sekä Soiten ruokapalvelujen ja Kpedun keittiöhenkilöstön edustajia. Tarjoilijaopiskelijat opiskelivat saliruoan valmistusta, tilaustarjoilua sekä ruokien ja juomien yhdistämistä
43
OPETUSRAVINTOLA KOKKOLINNA – HYMYÄ JA OPPIA TYÖTÄ TEHDEN
O
petusravintola Kokkolinnassa järjestetään työpaikalla tapahtuvaa koulutusta ravitsemispalvelussa toimisessa sekä lounas- ja annosruokien valmistuksessa. Oppimisympäristönä Kokkolinna toimii myös lähiopetuksessa ravintolan peruspalvelujen, asiakaspalvelun ja myynnin sekä annosruokien ja juomien tarjoilussa. Ravintolatilat ja tarjonta muuntuvat opiskelijoiden oppimistarpeen mukaan lounaalla, iltatilauksissa ja viinitasting-illoissa. Ravintolatoimintaa on harjoitettu viranomaisten koronaohjeiden mukaan. Noutoruoan osuus myynnistä on kasvanut asiakkaiden etätyön lisääntyessä. Kokkolinnan kesäterassi oli suosittu hetki kesän lounastauolle. Moni asiakas kuvailikin olevansa ikään kuin lomamatkalla syödessään arjen lounastauolla aurinkoisessa säässä sinisimpukoita valkoviinissä. Kokkolinnassa on toimittu yhteistyössä Kpedun liiketoiminnan sekä elintarvike-, puhdistuspalvelu- ja puualan kanssa.
Kansainvälisen liikkuvuusyhteistyön jälleen jatkuessa kaksi liettualaista leipuriopiskelijaa oli vaihtojaksolla neljän viikon ajan marraskuussa. He leipoivat päivittäin lounastarjoiluun leivät ja valmistivat jälkiruoat. Joulukuussa kaksikko pääsi toteuttamaan Kokkolinnan Foodmarketin perinteiset suomalaiset jouluherkut ja leivonnaiset. Foodmarketissa iloiset merkonomiopiskelijat palvelivat vuosittaisten juhlasesonkien aikaan sekä kesä- ja joulukuussa oppien opettajiensa johdolla myyntiä, asiakaspalvelua ja markkinointia. Foodmarket toimii muutaman jakson vuodessa, yhteistyökumppaneina lähialueen ruokatuottajia ja kotimaisia pientuottajia. Tarjolla on myös Kokkolinnan oman keittiön sesonkiherkkuja ja leivonnaisia. Tarjoilijaopiskelijat pääsivät marraskuun alussa harjoittamaan tarjoilutapoja ja viinitarjoilua vuoden 2021 ainoalla viinitasting-illallisella viiniasiantuntija Jasu Sohlbergin johdolla.
44
Kuva Fanny Nykvist
Kuva Anu Haapasalo
HENKILÖSTÖ: HANNA FRAKMAN, ohjaava kokki 21.10. alkaen, restonomi (AMK) ASTA NIKKARI, ohjaava kokki, restonomi (AMK) SAIJA USKI, ravintolapäällikkö, tarjoilija, ravintolakokki, baarimestarin eat SARI YLI-HUKKA, ohjaava kokki 22.10. saakka, ravintolakokki
PUHTAUS- JA KIINTEISTÖPALVELUALA
Kpedun puhtauspalveluala sai elokuussa 2021 myös ensimmäiset nuoret opiskelijat opiskelemaan perustutkintoa, mikä on alalle merkittävä asia, sillä nuoria tulevaisuuden tekijöitä tarvitaan mukaan kehittämään alan toimintaa. Perustutkinnon järjestämisessä alan opettajilla on ollut paljon uusien asioiden oppimista. Kuten esimerkiksi, miten yhteisten tutkinnon osien opinnot saadaan järjestettyä ja miten hoidetaan yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin ja huoltajiin. Miellyttävää on ollut myös havaita, että ruoka- ja puhtauspalvelu -toimialan opettajakollegat ovat auttaneet auliisti puhtauspalvelualan opettajia. Nuorten opiskelijoiden kanssa työskenteleminen on antanut opettajille uutta energiaa. Opettajat toivovat jatkossakin nuoria hakijoita alan tutkintoihin. Puhtauspalveluala kun työllistää hyvin ja koulutetut työntekijät ovat myös työnantajille mieluisia työntekijöitä, sillä osaamisen lisääntyessä myös sitoutuminen työpaikkaan on hyvä.
Kuvat Caroline Monje Morales
P
äällimmäiset ajatukset vuodesta 2021 liittyvät puhtauspalvelualan työvoimapulaan. Työelämässä olevien henkilöiden korkea ikärakenne ja suuret eläköitymisluvut aiheuttavat alalle koulutetun henkilöstön työvoimatarpeen, johon Kpedun puhtauspalveluala on parhaansa mukaan yrittänyt vastata. Jatkuva ja tiivis yhteistyö työnantajien kanssa on mahdollistanut myös sen, että alan opiskelijat työllistyvät hyvin, usein jo koulutuksensa alkuvaiheessa. Työvoimakoulutuksena aloittavat opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa valmiiksi oppisopimuksella. Alalle ohjaavasta koulutuksesta motivoituneimmat opiskelijat solmivat työsuhteen ja aloittavat tutkintotavoitteisen koulutuksen suorittamisen oppisopimuksella. Henkilökohtaistamisen merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi, ja puhtauspalvelualan opettajien vahva ohjausosaaminen on ottanut ison kehitysloikan eteenpäin myös vuoden 2021 aikana. Hybridiopetus on jäänyt soveltuvilta osin käyttöön. Opiskelijoiden opiskelua eriytetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Osa kauempana asuvista opiskelijoista on osallistunut teamsin välityksellä oppitunneille. Siten on saatu vähennettyä päivittäistä kulkemista. Opetuksen siirtymistä työelämään on pyritty myös kehittämään. Yhä enemmän oppiminen tapahtuu opettajan johdolla aidossa työelämässä perinteisen luokkaopetuksen sijaan. Vapunaattona järjestetystä palkitsemistilaisuudesta jäivät myös mukavat muistot. Pitkäaikainen puhtauspalvelualan yhteistyökumppani Pietarsaaren kaupungin kunnossapito- ja tukipalveluyhtiö Alerte Oy palkittiin Kpedun Vuoden 2021 työelämäkumppanina. Valinnan myötä Alerte Oy ja Kpedun puhtauspalveluala saivat myönteistä ja kannustavaa palautetta sujuvasta työstä ja yhteistyöstä, jota on tehty jo pitkään.
HENKILÖSTÖ: JAANA LIIMATAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, restonomi PIRKKO RAHKONEN, lehtori, tutkintovastaava, restonomi (ylempi AMK)
45
Kuva Sanna Tamminen
hyvinvointiala
K
kinnon valinnainen osa oli muistioireisen ja muistisairaan hoitotyö, jossa näytöt suoritettiin joulukuussa. Suurin osa opiskelijoista suorittaa saattohoitajan ja kaksi ikävalmentajan osaamisalan.
Hyvinvointikampukselta Ammattikampukselta
Opetuksen kehittäminen
Alkuvuoden aikana hyvinvointiala muutti Terveystien Hyvinvointikampukselta uusiin oppimisympäristöihin Ammattikampukselle. Hyvinvointiala on saanut muuton myötä käyttöön uudet ja ajanmukaiset tilat Närvilänkadulle. Muuton yhteydessä on myös päivitetty opetusvälineitä ja -menetelmiä. Hyvinvointialan uusi toimialapäällikkö Suvi Päivärinta aloitti työnsä lokakuussa. Pitkäaikainen toimialapäällikkö Leena Sundell siirtyi takaisin lehtoriksi. Hyvinvointialalla opiskelee noin 700 opiskelijaa, jotka suorittavat sosiaali- ja terveysalan, hius- ja kauneudenhoitoalan tai välinehuoltoalan perustutkinnon. Lisäksi hyvinvointialalla on ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoita.
Hyvinvointialan arvioinnin toteuttamissuunnitelmia on päivitetty sekä toimintaa ja sen suunnittelua kehitetty vuoden 2021aikana. Tutkintovastaavilla on ollut tärkeä rooli arviointisuunnitelmien laatimisessa, tutkinnon osien toteuttamisen ja menetelmien kehittämisessä. Koulutuksen toteuttamista on kehitetty asiantuntijatiimeissä. Tiimiopettajuus on kehittynyt ja tiimit ovat ottaneet enemmän vastuuta opetuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja järjestämisestä. Samalla kun korona aiheutti vuoden 2021 aikana muutoksia myös opetustyöhön, se mahdollisti myös ison digiloikan opetusmenetelmien kehittämisessä. Verkko-opinnot ovat kehittyneet ItsLearning-alustalla ja opetusta on toteutettu myös Teamsin kautta. Opettajat ovat saaneet uusiin asioihin koulutusta, apuna ja tukena on toiminut alan digitutor-opettaja.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
46
Hieronnan ammattitutkinto ja terveysalan ammattitutkinto kiinnostivat edelleen hakijoita, sillä opinnot aloittivat helmi-maaliskuussa 16 hierojaksi ja 10 jalkojenhoitajaksi tähtäävää. Hieronnan opiskelijoista suurin osa on jo työelämässä, ja he hakevat opinnoista joko lisäosaamista nykyiseen ammattiin tai miettivät kokonaan alan vaihtoa. Joukkoon mahtui myös ensi kertaa ammattiin opiskelevia. Terveysalan ammattitutkinto, jalkojenhoidon osaamisala on suunnattu aiemmin valmistuneille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Opintonsa aloitti hierojia, lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joiden tulevaisuuden vahvuus on huomioida jalkojenhoidon toteutuksessa ihmisen terveydentila kokonaisuudessaan. Oppimistekniikoita on jouduttu hieman soveltamaan aiemmasta sekä oppilaitoksen ulkopuoliset vierailukäynnit yrityksissä ja palvelutaloissa koko ryhmän voimin koronan vuoksi perumaan. Hieronnan ja terveysalan ammattitutkinnon opiskelijat ovat suorittaneet työelämässä tapahtuvaa oppimista pääasiassa oppilaitoksen klinikalla. Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkintoryhmässä oli tammikuussa kuusi opiskelijaa, joista kolme valmistui vuonna 2021. Syksyllä aloitti kolme uutta opiskelijaa ja kolme oppisopimusopiskelijaa. Ryhmän teoriaopintoihin oli integroituna mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon suorittaja, joka valmistui keväällä 2021. Näyttöjä suoritettiin Soiten psykiatrian osastoilla, Honkaharjun Honkavireessä, Halsuan työtuvalla ja Soiten lapsiperheiden tukipalveluissa. Vanhustyön erikoisammattitutkintokoulutus alkoi uudistuneilla tutkinnon perusteilla syysopintokaudella 2021. Ryhmässä on 12 opiskelijaa, joista yhdeksän oppisopimuksella. Yhteinen tut-
Työelämäyhteistyö Hyvinvointialan työelämäyhteistyö on jatkunut monipuolisena. Säännölliset työelämätapaamiset on toteutettu vuonna 2021 pääsääntöisesti Teamsin välityksellä. Työllistyminen hyvinvointialalla on edelleen hyvää luokkaa, sillä alalla vallitsee työvoimapula sekä on tarvetta osaavasta ja koulutetusta työvoimasta. Tämä on lisännyt myös oppisopimusopiskelijoiden määrää. Hyvinvointiala on tehnyt yhteismarkkinointia Kpedu Rekry -hankkeen kanssa. Hyvinvointialan opiskelijat ovat hankkeen ansiosta päässeet keskustelemaan työelämän kanssa ja työnantajat ovat saaneet rekrytoitua työntekijöitä. Hyvinvointiala tarvitsee jatkossa paljon uusia alasta kiinnostuneita ja motivoituneita opiskelijoita kouluttautumaan sekä yhteishaun että jatkuvan haun kautta.
Suvi Päivärinta Toimialapäällikkö 1.10. alkaen
Leena Sundell Toimialapäällikkö 30.9. saakka
Kuva Sanna Tamminen
eski-Pohjanmaan ammattiopiston hyvinvointialan vuosi 2021 on ollut muutosten sävyttämä.
Toimialan tunnusluvut Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
407,7
410,0
435,7
182
204
224
Hieronnan ammattitutkinto
11,1
11,2
1,0
1
13
14
Hieronnan erikoisammattitutkinto
0,0
4,8
24,6
1
6
0
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto
38,7
35,3
11,7
14
3
1
Hiusalan perustutkinto
0,0
3,5
0,0
0
8
4
Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto
0,0
0,5
5,7
0
0
0
Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto
4,0
6,0
1,0
5
6
3
Päihdetyön ammattitutkinto
0,0
0,0
373,4
0
0
1
336,4
346,0
4,3
159
161
193
Terveysalan ammattitutkinto
5,8
2,7
7,0
1
7
0
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
3,0
0,0
0,0
0
0
8
Välinehuoltajan ammattitutkinto
0,0
0,0
3,9
0
0
0
Välinehuoltoalan perustutkinto
8,6
0,0
0,0
1
0
0
Hyvinvointiala
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Jatko-opiskelijat 2019
Jatko-opiskelijat 2018
Jatko-opiskelijat 2017
Hiusalan perustutkinto
64,7 %
76,7 %
64,3 %
11,8 %
7,0 %
14,3 %
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
82,4 %
80,6 %
76,1 %
8,7 %
6,3 %
6,7 %
Kpedu yhteensä
70,2 %
73,1 %
67,2 %
9,3 %
7,2 %
9,9 %
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
90,0 %
73,9 %
77,3 %
80,0 %
-----
90,0 %
100,0 %
--
90,9 %
100,0 %
100,0 %
100,0 %
100,0 %
91,7 %
84,6 %
73,3 %
63,6 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään (lähde: Tilastokeskus) Hieronnan ammattitutkinto Hieronnan erikoisammattitutkinto Jalkojenhoidon ammattitutkinto Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto Välinehuoltajan ammattitutkinto
65,0 %
77,8 %
76,7 %
80,0 %
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
93,3 %
100,0 %
100,0 %
100,0 %
Kpedu yhteensä
87,5 %
87,6 %
85,5 %
85,1 %
Kuva Caroline Monje Morales
Kuva Sanna Tamminen
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
47
Kuva Sanna Tamminen
Sosiaali- ja terveysala
V
uosi 2021 käynnistyi Keski-Pohjanmaan ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla koko Hyvinvointikampuksen tavoin muuttovalmisteluita tehden. Tammikuussa aloittaneiden uusien sosiaali- ja terveysalan ryhmien opetus alkoi uusissa oppimisympäristöissä ammattikampuksella. Viimeiset opiskelijaryhmät siirtyivät Terveystieltä Närvilänkadulle talviloman jälkeen maaliskuun toisella viikolla.
Lean, Vuoden lähihoitajaopiskelija ja Taitaja2021 Tavaroiden pakkaus, siirto ja purku jatkuivat helmikuun loppuun saakka. Osana muuttoa koko hyvinvointialojen henkilöstö tutustui Kpedun Lean-asiantuntija Auli Mäkelän johdolla leaniin, jonka avulla kehitettiin uusien tilojen järjestelmällisyyttä ja toimivuutta. Tämä työ on jatkunut koko vuoden 2021 ajan. Hyvinvointialan opiskelijat valitsivat äänestämällä keskuudestaan Vuoden 2021 lähihoitajaopiskelijaksi Carita Annalan. Annala on jatkuvan haun opiskelija, joka opiskelee sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalaa. Annalan on tarkoitus valmistua lähihoitajaksi keväällä 2022. Winnova järjesti helmikuussa lähihoitajalajin Taitaja2021semifinaalit, jotka toteutettiin ensimmäisen kerran etäyhteydellä. Mukana olivat myös Kpedun opiskelijat Inka Saarikettu, Olivia Alahuhta ja Anu Rita, jotka eivät kuitenkaan selviytyneet lähihoitajalajin finaaliin saakka.
48
Rekry-tapahtumat ja pääministerin vierailu Sosiaali- ja terveysalan Rekry-tapahtumat järjestettiin sekä keväällä että syksyllä vuonna 2021. Kevään tapahtuma toteutettiin Teamsin kautta yleisen terveys- ja turvallisuustilanteen vuoksi. Syksy rekry-tapahtuma pystyttiin toteuttamaan livenä, jolloin paikalla olivat muun muassa Soite usean eri yksikön voimin, Attendo, Esperi Care, Kitinkannus, Kalajoen kaupunki, Tukena Oy/Eskoo ja Validia. Myös Kpedun Rekry -hanke ja Jobi osallistuivat tapahtumiin. Pääministeri Sanna Marinin vieraillessa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä marraskuussa sosiaali- ja terveysalalla koettiin huippuhetkiä pääministerin tutustuessa myös hyvinvointialoihin ja erityisesti simulaatioluokkaan, jonka toimintaa pääministeri Marinille esitteli lehtori Sonja Pynssi. Viereisessä hoitotyönluokassa opiskelijaryhmä harjoitteli verenpaineen mittausta opettaja Mikko Österbergin johdolla. Pääministeri Sanna Marinin avustajan kehotuksesta lähihoitajaopiskelijat Pipsa Bexar ja Ida Tylli pääsivät harjoittelemaan verenpaineen mittausta itse pääministeriltä, jonka verenpainearvot osoittautuivat erinomaisiksi.
Opetuksen kehittämistyö ja uusi toimialapäällikkö Tiimien kehittämispäivät siirtyivät keväältä syksyyn koronatilanteen vuoksi. Syksyn kehittämisteemoina ovat olleet Its Learning, johon on tehty yhteiset sisällöt pakollisiin tutkinnon osiin, kasvun ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Kpedun pedagogisen kehittämisen ohjaaja
Kuva Caroline Monje Morales
Sosiaali- ja terveysala
Isto Hakala on ollut kolme kertaa Teamsin välityksellä kouluttamassa ja ohjaamassa sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä. Valmiit tutkinnon osat on esitelty kaikille opettajille joulukuussa 2021. Kpedun hyvinvointialan pitkäaikainen toimialapäällikkö Leena Sundell on siirtynyt lehtoriksi 1.10. alkaen. Uutena toimialapäällikkönä on aloittanut 1.10. lähtien Suvi Päivärinta.
Terveysturvallisia tapahtumia ja tilaisuuksia Lukuisia erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä vastaavia on järjestetty tai niihin on osallistuttu terveys- ja turvallisuustilanne huomioiden vuoden 2021 aikana. Esimerkiksi muutamat opiskelijaryhmät ovat opettajiensa johdolla tehneet ammattikampuksen opiskelijoille koronaan liittyvän kyselyn, jolla on pyritty lisäämään tietoisuutta koronarokottamisesta. Ehkäisevän päihdetyön viikolla opiskelijat toteuttivat erilaista toimintaa, ja kokemusasiantuntija piti viikon teemasta eli kannabiksesta luennon. Mielenterveysviikolla opiskelijat osallistuivat kynttiläkulkueeseen ja muiden tapahtumien järjestämiseen yhdessä Centria-ammattikorkeakoulun ja K-PSPY:n kanssa. Viikon pääesiintyjänä oli HP Parviainen Duudsoneista. Opiskelijaryhmä osallistui suuronnettomuusharjoitukseen marraskuussa. Lucian päivänä 13.12. opiskelijaryhmä opettajansa kanssa järjesti ohjelmaa. Uusi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto alkoi Perhon toimipaikassa elokuun alussa. Ryhmässä opiskelee sekä yhteishaun että jatkuvan haun opiskelijoita. Ryhmän vastuuohjaajana toimii Päivi Laajala
HENKILÖSTÖ: MARJA AHO, lehtori, erityisopettaja, KM MARIA ARVO, päätoiminen tuntiopettaja 8.2. alkaen, TtM LOTTA BRÄNNKÄRR, päätoiminen tuntiopettaja, TtM LEENA HARJU, lehtori, KM ARJA HAUTALA, päätoiminen tuntiopettaja, KM ULLA HERRONEN, päätoiminen tuntiopettaja, KM MAIJA KUPSALA, päätoiminen tuntiopettaja, KM PÄIVI LAAJALA, päätoiminen tuntiopettaja, YTK MARJUT LEVOSKA, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava, TtM HILKKA MOMMO, lehtori, TtM ERJA MUSTAJÄRVI, päätoiminen tuntiopettaja 1.8. alkaen, KM LAURA MYLLYMÄKI, päätoiminen tuntiopettaja 1.8. alkaen, TtM VUOKKO MÖTTÖNEN, päätoiminen tuntiopettaja, TtM LINDA NEVALAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava, hierojan at, jalkaterapeutti (AMK) PAULA NIEMI, lehtori, VTM TIINA OIKARI, opinto-ohjaaja, KM RITVA PADINKI, päätoiminen tuntiopettaja, TtM ANSSI PULKKINEN, lehtori, sairaanhoitaja (ylempi AMK) SONJA PYNSSI, lehtori, TtM SUVI PÄIVÄRINTA, toimialapäällikkö 1.10. alkaen, KM, MBA HANNA RENLUND, lehtori, TtM JENNI RUOKOJA, päätoiminen tuntiopettaja, TtM AULI SAARI, lehtori, KM JAANA SINKO, lehtori, perustutkintovastaava, opinto-ohjaaja, TtM KATARIINA SIPILÄ, lehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja CATARINA SLOTTE, lehtori, KM TOVE STRÖMBÄCK, lehtori, TtM LEENA SUNDELL, toimialapäällikkö 30.9. saakka, lehtori 1.10. alkaen, TtM SATU SUNDELL, lehtori, YTM TIINA SÄÄTELÄ. lehtori, TtM JOHANNA TORPPA, päätoiminen tuntiopettaja, KM EIJA VUOLLE, päätoiminen tuntiopettaja, TtM TARJA ÅVIST, lehtori, tutkintovastaava, opinto-ohjaaja, TtM MIKKO ÖSTERBERG, päätoiminen tuntiopettaja, TtM
49
välinehuoltoala
Kpedun ensimmäisessä ammatillisessa välinehuoltoalan perustutkintokoulutuksessa opiskelee 11 aikuista ammatinvaihtajaa, joista suurimmalle osalle välinehuoltajan ammatti oli entuudestaan tuntematon. Toimintahistorian ensimmäiselle koulutukselle on myös tarjoutunut mahdollisuus suunnitella välinehuoltajan perustutkinnon suorittamiseen tähtäävän oppisopimuskoulutusprosessi hieman erilaisemmassa toimintaympäristössä – nimittäin eläinklinikalla. Tämä prosessi onkin sujunut onnistuneesti, sillä joulukuussa 2021 voitiin ojentaa Kpedun ensimmäinen välinehuoltajan ammatillinen perustutkintotodistus mallikkaasti opintonsa suorittaneelle aktiiviselle oppisopimusopiskelijalle.
Kuvat Caroline Monje Morales
K
eski-Pohjanmaan ammattiopistossa alkoi uutena ammatillisena perustutkintona välinehuoltoalan perustutkinto maaliskuussa 2021. Muiden ammatillisten perustutkintojen tavoin tutkinnon laajuus on 180 osp. Tutkinto muodostuu kuudesta ammatillisesta tutkinnon osasta (145 osp) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osp). Välinehuoltoalan perustutkintokoulutuksen suunnittelua ja toteutusta on tehty tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Soiten Välinehuoltokeskuksen palvelupäällikön ja välinehuoltokeskuksen henkilökunnan kanssa. Koulutuksessa korostuu työelämäyhteistyön merkitys, sillä välinehuoltajan työ opitaan pitkälti käytännön työtehtävissä, joita opiskelijat pääsevät harjoittelemaan erilaisissa välinehuollon toimintaympäristöissä. Työelämälähtöisyys on huomioitu myös siten, että osan koulutussisällöistä ryhmälle opettaa välinehuoltajaksi koulutettu, ammattitaitoinen ja osaava välinehuoltaja. Välinehuollon koulutuksella on Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa pitkät perinteet, sillä Kpedu on aloittanut valtakunnallisesti ensimmäisenä välinehuoltajakurssin järjestämisen. Nykyistä koulutusta edeltänyttä, vuonna 2018 tutkintorakenteesta poistunutta välinehuoltoalan ammattitutkintoa ehdittiin järjestää usean vuosikymmenen ajan. Kpedun toiminta-alueen välinehuoltajista suurin osa onkin ammattitutkinnon suorittaneita, osaavia välinehuoltajia. Hyvinvointialojen koulutustoimintojen muutettua Terveystien Hyvinvointikampukselta Ammattikampukselle tammikuussa 2021 välinehuoltoalan koulutus sai uuden, ajanmukaisen oppimisympäristön, joka mahdollistaa välinehuoltoprosessin mukaisen työtehtävien opiskelun myös oppilaitosympäristössä.
HENKILÖSTÖ: VUOKKO MÖTTÖNEN, päätoiminen tuntiopettaja, TtM LINDA NEVALAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, jalkaterapeutti (AMK) ANU SAARELA, sivutoiminen tuntiopettaja, välinehuoltaja TARJA ÅVIST, lehtori, tutkintovastaava, TtM
50
Kuva Denis Cuzmanovici
hiusala
H
Kuva Sanna Tamminen
iusalan vuosi 2021 alkoi uudessa osoitteessa Ammattikampuksella Närvilänkatu 8:ssa, mitä edelsi reilut kuusi vuotta kestänyt mukava ajanjakso Terveystiellä. Yhteistyö Hyvinvointikampuksen henkilöstön kanssa jatkuu edelleen, sillä hyvinvointialojen opetustoiminta muutti kokonaisuudessaan Ammattikampukselle yhteisiin uusiin oppimisympäristöihin. Muutto, tavaroiden pakkaaminen ja niiden kuljettaminen käynnistyi jo hyvissä ajoin ennen joululomaa siten, että tammikuussa lomien jälkeen kaikki tavarat löytyivät uusista tiloista. Muutostöiden ja järjestelyjen jälkeen tavarat alkoivat löytää oman paikkansa. Hiusalan opiskelijoita oli vuoden 2021 alussa 40, joista kevään aikana valmistui 14 kampaaja /parturia. Elokuussa hiusalan opinnot aloitti 18 peruskoulunsa päättänyttä opiskelijaa, joista yhdeksän suorittaa myös lukio-opinnot. Jatkuvan haun kautta opiskelijoita valittiin 15. Jatkuvan haun opiskelijoilla on usein aiempia alan opintoja takanaan tai he haluavat kouluttautua uuteen ammattiin. Tekemällä oppiminen ja toistojen määrä ovat avainasemassa myös hiusalan opinnoissa. Harjoituspäät ovat ahkerassa käytössä aloittelevilla opiskelijoilla. Myös toisten opiskelijoiden hiukset tulevat tutuiksi, kun hoitokäsittelyjä ja kampauksia harjoitellaan toisille. Hiusalan oppimisyritys Hiusoppi tarjoaa oivallisen oppimisympäristön ammatin opiskeluun. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin myös uuteen osoitteeseen, joten opiskelijat pääsevät opiskele-
maan ja oppimaan kaikkia hiusalan ammattiin liittyviä sisältöjä. Erilaiset hiuksiin tehtävät käsittelyt, asiakkaiden palveleminen, tuotemyynti ja puhtaanapitotyöt tulevat tutuiksi kaikille opiskelijoille. Hiusalalla kokeillaan myös uutta, sillä jatkuvan haun kautta aloittaneiden opiskelu toteutetaan pääasiassa iltaisin ja lauantaisin. Hiusopin ovet ovatkin auenneet asiakkaille myös iltaisin ja joka toisena lauantaina syyskuun loppupuolelta alkaen. Opiskelijat ovat järjestäneet myös erilaisia asiakaspalvelutapahtumia Hiusopissa, parturipäivän ja työttömien virkistäytymispäivän. Loppusyksyllä toteutui yhteinen projekti Kpedun media-alan opiskelijoiden kanssa. Kampauksista, ehostuksista ja puvuista vastasivat hiusalan opiskelijat ja valokuvauksista mediaalan opiskelijat. Opiskelijat ovat oppineet uutta myös osallistumalla Kpedu Rekry -hankkeen työelämäpäivään ja Kohti työssäoppimista -nimiseen hiusyrittäjien webinaariin sekä hiusalan tukkumyyjien tarjoamiin tuote- ja tekniikkakoulutuksiin. Taitaja2021semifinaalit kisattiin pandemian vuoksi omissa oppilaitoksissa. Kpedun opiskelijat Katariina Heinua ja Heidi Keiski osallistuivat hiusmuotoilun semifinaaliin, mutta finaaliin saakka he eivät yltäneet. Hiusalalla on useita kampaamoja ja parturiyrityksiä, jotka ottavat mielellään opiskelijoita. Opiskelijoita on työpaikoilla oppimassa pitkin vuotta, osa opiskelijoista on työpaikalla kahdesta viiteen päivää/viikko. Hiusalalla opiskelijat hyödyntävät oppisopimusta jonkin verran. Vuoden 2021 aikana suoritettiin yksittäisiä tutkinnon osia yrittäjän oppisopimuksella.
HENKILÖSTÖ: TARJA BORÉN-KARPPI, päätoiminen tuntiopettaja, kampaajamestarin eat, ekokampaaja HEIDI HIETALA, päätoiminen tuntiopettaja, estenomi, AmO, virkavapaalla TUIJA KONTTIJÄRVI, lehtori, perustutkintovastaava, estenomi, ekokampaaja JUULIA MIKKOLA, päätoiminen tuntiopettaja 22.2. alkaen, parturi-kampaaja
51
Kuvat Hanna-Mari Laitala (1. ja 2. vas.)
luonnonvara-ala
Luonnonvara-alan toiminta Kpedun uuden strategian mukaista Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonnonvara-alan on ollut helppo omaksua yhtymän visio, missio ja arvot, sillä ala tuottaa omilla koulutusaloilla luonnollisesti kestävää kasvua metsissä, pelloilla, maitotankissa, yrittäjien taloudessa ja osaamisessa. Ala on kehittävä kumppani yhteistyötoimijoille mm. vahvan verkosto- ja hanketoiminnan ansiosta. Luonnonvara-alalla on myös vahva halu uusiutua, olla asiakaslähtöinen ja tehdä työtä tiimeissä yhteisöllisesti tuottaakseen parasta mahdollista osaamista alueelle.
Yhteishaun tulos ennätyksellisen hyvä luonnonvara-alalle Kpedun luonnonvara-ala teki ennätyksen yhteishaun ensisijaisten hakijoiden määrässä vuonna 2021. Jokainen yhteishaussa mukana ollut koulutusala sai paikkansa täyteen ja oli valtakunnallisestikin verraten kaikilla aloilla aivan huippujen joukossa. Vetovoimaisimmaksi osoittautui eläintenhoidon koulutus, johon olisi halunnut kaksi ensisijaista hakijaa jokaista paikkaa. Hevosalan koulutus oli valtakunnallisesti vetovoimaisinta ja jokaista aloituspaikkaa kohden oli 1,5 ensisijaista hakijaa. Yhteishaun tulokset koko toimialalla todentavat luonnonvara-alan upean yhtenäisen näkyvyyden ja henkilöstön halun tehdä yhdessä hyvää. Luonnonvara-ala on onnistunut niin some- kuin perinteisessäkin viestinnässä. Sen lisäksi alasta ja alan työstä puhutaan hyvää. Myönteistä palautetta kantautuu niin nuorilta kuin aikuisiltakin asiakkailta: Luonnonvara-alalla todella osataan, välitetään aidosti ja ollaan alati ajan hermolla!
Hanketoiminta tukee ja kehittää kokonaisvaltaisesti opetusta
52
LuovaKampus-hanke on edennyt tasaista, hyvää vauhtia. Simulaatio-oppimisympäristöt ovat saaneet paljon huomiota ja tuoneet opetukseen uusia ulottuvuuksia. Pieneläinvastaanotto on avannut ovensa ja todistanut tarpeellisuutensa asiakasvirran ollessa katkeamaton. Uusi maidontuotannon opetus-, tutkimus- ja kehittämisympäristö kohoaa Ollikkalankadun varrelle, ja kiinnostus tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämismahdollisuuksiin on ollut kiitettävää. Myös muut luonnonvara-alalla käynnissä olevat 23 hanketta ovat tuoneet luonnonvara-alalle runsaasti uutta osaamista, verkos-
toja ja työelämäyhteyksiä, joiden avulla alan koulutuksia viedään kohti tulevaisuutta. Kiitos kuuluu jokaiselle luonnonvara-alan hanketyössä tavalla ja toisella mukana olevalle. Hankkeita ei synny ilman hyviä ideoita ja oikeanlaista asennetta sekä tahtoa viedä omaa alaa eteenpäin. Luonnonvaraalan ”hankevelhot” saavat kyllä ideat hakemuksiksi, mutta hyviä aihioita ei kukaan voi yksin tuottaa.
Opiskelijapalautteet ja lean-tapaamiset Opetuksessa on otettu käyttöön muutaman uusi työkalu, joilla halutaan palvella luonnonvara-alan asiakkaita entistä paremmin. Arvo-palautteiden rinnalla opiskelijoilta kerätään välipalautetta, joka on täsmäytetty koskemaan jokaista koulutusalaa ja opetuksen sisältöjä. Kokemukset välipalautteesta ovat olleet erinomaisia. Erityisesti maatalousalan pilottikokeilu kykeni kerralla parantamaan osaa seurattavista kokonaisuuksista merkittävästi. Toinen asiakaskokemusta parantava uudistus on hevosalan liikkeelle ideoima opiskelijoiden lean-tapaaminen. Luonnonvara-alan opettajat ja henkilöstö yhdessä tiimivastaavien kanssa tapaavat opiskelijoita ja kuulevat heidän kehittämis- ja parannusehdotuksiaan sekä myös ottavat vastaan myönteistä palautetta. Lean on jalkautunut myös muille luonnonvara-alan koulutusaloille ja palaute on ollut hyvää! Tätä toimintaa jatketaan ilolla eteenpäin.
Kestävä tulevaisuus Luonnonvara-ala on pyrkinyt edistämään myös kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yhä enemmän alkaa ympärillä kuulua ja näkyä erilaisia pieniä ekologisia tekoja ja hoksauksia. Samalla, kun ala on hyvin tietoinen hyvinvoinnista (omasta, eläinten, monimuotoisuuden ja ympäristön). Moniulotteinen kestävällä tavalla toimiminen onkin yksi tulevaisuuden menestymisen edellytyksistä. Luonnonvara-alalla uskotaan, että vuonna 2022 siinäkin on edetty jo reilusti pidemmälle.
Hanna-Mari Laitala Toimialapäällikkö
TOIMIPAIKKAPÄÄLLIKÖT: PERHO: MATTI LOUHULA, tutkintovastaava, agrologi (AMK), MBA KANNUS: EIJA MÄKI-ULLAKKO, tutkintovastaava, MMM KAUSTINEN: SIRPA PUUSAARI, tutkintovastaava, agrologi
Kuva Sanna Tamminen
K
eski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä vuonna 2021 uudistettu strategia on ollut Kpedun luonnonvaraalalaisille tervetullut.
Toimialan tunnusluvut
Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
514,3
458,6
461,2
135
153
197
Eläintenhoidon ammattitutkinto
16,8
13,4
3,6
9
2
2
Eläintenhoitajan ammattitutkinto
1,2
4,9
12,4
4
6
4
Hevostalouden ammattitutkinto
25,6
21,2
20,2
9
4
3
Hevostalouden perustutkinto
107,1
100,3
99,4
22
19
27
Luonnonvara-ala
Hevostenvalmentajan ammattitutkinto
0,0
0,0
0,8
0
0
1
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
27,7
21,1
26,7
4
7
3
Maatalousalan ammattitutkinto
27,5
15,9
15,9
0
2
10
Maatalousalan erikoisammattitutkinto
9,3
0,0
0,0
0
0
0
207,8
196,9
193,8
47
71
72
Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto
0,3
0,8
4,3
1
0
5
Metsäalan ammattitutkinto
1,5
1,4
0,3
1
1
0
Metsäalan perustutkinto
89,1
80,6
71,5
38
38
52
Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto
0,0
0,6
2,3
0
0
3
Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto
0,4
1,5
10,2
0
3
15
Maatalousalan perustutkinto
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Jatkoopiskelijat 2019
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Hevostalouden perustutkinto
58,2 %
58,2 %
58,1 %
11,2 %
14,5 %
8,6 %
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
64,7 %
58,8 %
60,0 %
8,8 %
8,8 %
7,5 %
Maatalousalan perustutkinto
72,3 %
74,1 %
76,9 %
8,1 %
6,3 %
8,8 %
Metsäalan perustutkinto
62,0 %
82,7 %
80,6 %
4,0 %
0,0 %
1,4 %
Kpedu yhteensä
70,2 %
73,1 %
67,2 %
9,3 %
7,2 %
9,9 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2019
Eläintenhoidon ammattitutkinto
90,0 %
--
--
--
Hevostenvalmentajan ammattitutkinto
87,5 %
84,8 %
80,0 %
84,6 %
Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto
80,8 %
90,5 %
--
--
Seminologin ammattitutkinto
--
100,0 %
89,3 %
82,8 %
Tarhaajamestarin erikoisammattitutkinto
--
100,0 %
90,0 %
--
Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin at
100,0 %
93,5 %
92,0 %
93,8 %
Kpedu yhteensä
87,5 %
87,6 %
85,5 %
85,1 %
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
(lähde: Tilastokeskus)
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
53
Kuva Piritta Pärssinen
maatalousala (kannus)
M
aatalousalalla työelämän odotukset koulutukselta liittyvät paitsi alan laajaan ja monipuoliseen perusosaamiseen niin myös syvälliseen erikoisosaamiseen. Yritystalous- ja johtamisosaaminen korostuu koko ajan enemmän.
Maatalousalan koulutustarjontaa työelämän osaamistarpeisiin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen maatalousala tarjoaa näihin työelämän tarpeisiin liittyen alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä tutkinnon osia. Koulutustarjonnassa on huomioitu myös keskipohjalaisen maatalouden ominaispiirteet. Maatalous on alueella nurmivaltaista maidon- ja naudanlihantuotantoon keskittynyttä ja tuotanto on pitkälle koneellistettua sekä entistä enemmän automaatiota hyödyntävää. Erikoistuneet maatilat tarvitsevat maatalouskoneurakoitsijoita, maatalouskoneiden korjaajia sekä tila- ja navettatyöntekijöitä. Tuotantoeläinvaltaisella alueella tarvitaan myös osaavia maatalouslomittajia. Keskipohjalaiseen maataloustuotantoon kuuluvat lisäksi tyypillisenä piirteenä vahvat perunantuotantoalueet. Myös lammastalous on vahvistunut viime vuosien aikana. Alan erikoisosaamisellekin on siis tarvetta. Turkistaloudella on osaltaan merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä.
Opiskelijoita riittää Kpedun Kannuksen toimipaikassa maatalousalan perustutkinnossa on vuoden 2021 aikana opiskellut opiskelijoita maatilatalouden, maatalousteknologian, eläintenhoidon ja turkistalouden osaamisaloilla. Maatilatalouden osaamisalan opiskelijat
54
keskittyvät opinnoissaan perusmaatalouteen. Opinnot antavat laajuudessaan opiskelijoille todella monipuolista osaamista paitsi maatalousyrittäjänä toimimiseen myös esim. tilatyöntekijän ja maatalouslomittajan töihin. Maatilatalouden osaamisalalla on opiskellut yhteishaun kautta tulleita opiskelijoita ja lisäksi aikuisopiskelijoita monimuotokoulutuksena. Maatalousteknologian osaamisalalle saatiin yhteishaun kautta suuri joukko uusia opiskelijoita. Konehallilla ja Teknotalolla onkin riittänyt vilskettä, ja oppimisympäristöt ovat olleet siellä tehokäytössä. Maatilatalouden ja maatalousteknologian opiskelijoita tulee Keski-Pohjanmaan lisäksi erityisesti Pohjois-Pohjanmaalta, mutta myös Keski-Suomesta ja Etelä-Pohjamaalta. Maatilatalouden osaamisalalle Kannuksen maatalousala on saanut myös kansainvälistä vahvistusta Serbiasta, Ukrainasta ja Venäjältä. Opiskelijat työllistyvät hyvin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Monipuoliset tutkinnot tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet jatkaa opintoja ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulun opintoja voi suorittaa perustutkinnon aikana, ja ne huomioidaan myös osana perustutkintoa.
Alan erikoisosaamiselle kysyntää Suosittua tuotantoeläinten tilasiemennys -tutkinnon osaa on vuonna 2021 järjestetty yhteistyössä Faban kanssa. Opiskelijoita on ollut eri puolilta Suomea. Saman toimijan kanssa on aloitettu syksyllä maatalousalan ammattitutkinnon seminologin osaamisalan koulutus ja maatalousalan erikoisammattitutkinnon alkionsiirtoseminologien koulutus. Syksyllä päästiin aloittamaan myös maatalouslomittajien lisäkoulutus maatalousalan
ammattitutkinnon maatalouslomittamisen osaamisalalla. Alueen lomituspalveluilla on koulutustarpeita, joihin on vastattu myös lyhytkursseilla. Toivottavasti päästään enenevässä määrin toteuttamaan näitä koulutuksia myös vuonna 2022.
Turkisalan toimintaa on varjostanut koronakriisi. Tavanomaisia turkishuutokauppoja ei ole voitu järjestää, ja kauppa tärkeimmillä markkina-alueilla on käynyt heikosti. Tämä on aiheuttanut alalle kannattavuuskriisin, mikä on heijastunut myös koulutukseen hakeutumisessa. Alan syklisyys on kuitenkin tuttua alalla. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta uusi ryhmä saatiin maatalousalan erikoisammattitutkintoon, turkistilan johtamisen osaamisalalle. Tutkintonimike on tarhaajamestari ja se on ensimmäinen uusilla tutkinnon perusteilla toteutettava koulutus. Kannuksen toimipaikka on ollut toteuttamassa Turkistuotto- ja Tietolinkki-nimisiä hankkeita, joiden myötä turkisalalle on järjestetty useita verkossa tapahtuvia tilaisuuksia. Tilaisuudet ovat tavoittaneet huomattavan määrän alan toimijoita. Tietolinkki-hankkeessa on laadittu myös eri aiheisiin liittyviä ääniesityksiä, joita on ollut kätevää kuunnella esimerkiksi työn ohessa
Kuva Hanna-Mari Laitala
Turkisalaa kehittämässä
Opetusmaatilan kuulumiset
HENKILÖSTÖ: EMMA ERKKILÄ, ohjaava ammattihenkilö, agrologi (AMK) HEIKKI ERÄNUMMI, työnjohtaja, autokorimekaanikon at PAULI HAAPONIEMI, lehtori, teknikko SEIJA HAKA, karjanhoitaja ILSE HEINO, lehtori, MMM TAPIO HERNESNIEMI, lehtori (turkistalous), agrologi MIKA HOLLANTI, karjanhoitaja, maatalousalan pt JONI HÄKKILÄ, lehtori, agrologi JENNI JUSSILA, karjanhoitaja 1.5. alkaen, maatalousalan pt KIMMO JÄRVI, karjamestari 31.3. saakka, maatalousalan pt JANNE KALLIOKOSKI, ohjaava ammattihenkilö, maatalousalan pt TEEMU KANGAS, päätoiminen tuntiopettaja, agrologi (AMK) ANTTI KIPPO, lehtori, agrologi (AMK) MAARIT KÄRKI, lehtori, agrologi (ylempi AMK) MARKKU LAMPINEN, maataloustyönjohtaja JUHA LANDIN, lehtori, talonrakennusalan eat MIIA LUOMA-TOKOI, päätoiminen tuntiopettaja 5.10.–5.12., agrologi (AMK) PETTERI MEHTÄLÄ, ohjaava ammattihenkilö, LVI-asentaja EIJA MÄKI-ULLAKKO, toimipaikkapäällikkö, tutkintovastaava, MMM JARI ORJALA, lehtori, opinto-ohjaaja, tilanhoitaja, agrologi MARKO PAAVOLA, päätoiminen tuntiopettaja 1.8. alkaen, teknikko, IWS, IWI-C ELISA RUUSUNEN, päätoiminen tuntiopettaja, merkonomi JUHA SÄMPI, lehtori, tekniikan eat TOUKO TUOMAINEN, maatilan kesätyöntekijä 1.5.–30.10., maatalousalan pt MILLA TUOVINEN, karjamestari 1.8. alkaen, maatalousalan pt MARKKU VALTOAHO, päätoiminen tuntiopettaja, koneopettaja VIRPI VIRTANEN, päätoiminen tuntiopettaja, agrologi JUHA YLI-KORPELA, lehtori, metsätalousteknikko
Opetusmaatilalla toimintaan on otettu entistä enemmän mukaan tutkimuksellista toimintaa. Vuoden 2021 aikana navetalla on käytetty lehmien ruokinnassa kotimaista härkäpaputäysrehua ja siten saatu kokemuksia kotimaisen valkuaisen soveltuvuudesta nautojen ruokintaan. Kesällä on myös toteutettu yhteistyössä Hankkijan ja Yaran kanssa nurmen lannoitukseen liittyvää koetoimintaa. Kokeen tulokset ovat olleet heti syksyllä opiskelijoiden käytössä. Kesällä suoritettiin myös valtakunnallisesti aivan uudella teknologialla useamman peltolohkon skannaukset. Skannauksia tehtiin koko maan alueella vain vajaan 2.000 hehtaarin alalla. Skannaukset suoritettiin mönkijään kiinnitetyllä gammaspektrometrilla, joka teki noin 820 mittausta hehtaarilta. Tulevan talven aikana päästään katsomaan tuloksia ja hyödyntämään niitä kesän 2022 aikana.
Kannukseen on valmistumassa pitkään odotettu uusi maidontuotannon oppimisympäristö, jonka valmistumista odotetaan innolla ja milteipä jo lähtökuopissa. Mitä uusia mahdollisuuksia tuo uusi navetta tarjoaakaan sekä tutkinto-opiskelijoille että elinkeinolle ylipäänsä! Ala kehittyy hurjaa vauhtia, ja tulevaisuuden haasteet ovat kovat. Oppimisympäristöjen kehittämisen lisäksi alan opettajat tekevät paljon töitä pysyäkseen vauhdissa mukana. LuovaKampus-, Älynauta-, Uuma- ym. hankkeet ovat antaneet myös opettajille mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. Maatalousalan perustutkinnon perusteet ovat uudistumassa, ja Kannuksen opettajat ovat olleet aktiivisesti mukana tässä kehitystyössä. Ajan hermolla siis ollaan. Yhteistyössä työelämän ja muiden verkostojen kanssa tehdään työtä elinkeinon eteen.
Kuva Piritta Pärssinen
Kohti uutta
55
Kuva Piritta Pärssinen
eläintenhoito (kannus)
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen toimipaikassa koulutetaan eläintenhoitajia perustutkinnossa sekä lähi- että monimuoto-opiskelussa. Aikuiskoulutuksessa eläintenhoitajan ammattitutkintoa tehdään koirahieronnan ja eläintenkouluttajan osaamisaloilla.
Pieneläinvastaanotto Kannuksessa avattiin syksyllä uusi oppimisympäristö eli pieneläinvastaanotto EduVet. Vastaanotto toimii sekä normaalina eläinlääkärin vastaanottona että tulevien klinikkaeläinhoitajien oppimisympäristönä. Vastaanotolla on mm. digitaalinen röntgenlaitteisto, verianalysaattori ja mahdollisuus tehdä erilaisia leikkauksia. Pieneläinvastaanoton eläinlääkärinä työskentelevä Tuulia Appleby on erikoistunut myös eläinten käyttäytymisongelmiin. Eläintenhoitaja Sarianna Seppälä opiskelee klinikalla klinikkaeläinhoitajaksi.
Tapahtumia kennellinjalla Erilaisia koirakokeita ja -kilpailuja päästiin toteuttamaan jonkin verran vuoden 2021 aikana. Mukana järjestelyissä olivat sekä kennelalan opiskelijat että henkilöstö. Koronamääräykset kuitenkin vaikuttivat niiden määrään ja järjestämiseen. Opiskelijat osallistuivat vuoden mittaan myös erilaisiin koirakokeisiin ja -näyttelyihin. Rally-tokon Keski-Pohjanmaan kennelpiirin piirinmestaruuskilpailut toteutettiin elokuussa Kannuksessa. Kennellinjan opiskelijat olivat myös mukana Helsingin Messukeskuksessa joulukuussa järjestetyssä suuressa Koiramessut-tapahtumassa sekä esittelypisteellä että erilaisissa esityksissä.
56
Projektikoiratoimintaa Kennelalan yhteistyö virka- ja hyötykoiratoimijoiden kanssa on jatkunut edelleen tiiviinä. Kannuksen toimipaikassa on myös vuoden 2021 aikana nähty monenlaisia tulevia hyötykoiria: avustajakoiria, opaskoiria, poliisikoiria, tullikoiria ja puolustusvoimien koiria. Opiskelijat peruskouluttavat koiria opettajien opastuksella kohti tulevaa käyttötarkoitustaan. Hyötykoiria on koulutettu Kannuksessa jo parikymmentä vuotta. Yhteensä koiria on koulutettu tähän mennessä reilusti yli 100.
Uusi klinikkaeläintenhoitajan koulutus alkaa Uutena hakuun tuli vuoden lopussa eläintenhoidon ammattitutkinnossa klinikkaeläinhoitajan koulutus, joka alkaa vuoden 2022 alkupuolella. Keski-Pohjanmaan kansanopiston kanssa tehdään yhteistyössä edelleen homekoiraohjaajakoulutusta sekä tarjotaan lisäkoulutuksena mm. ”Koira-alan mentaalivalmentaja”- ja ”Nenät töihin”-koulutuksia.
HENKILÖSTÖ: TUULIA APPLEBY, eläinlääkäri, pieneläinvastaanotto PÄIVI BERG, lehtori, FM TYTTI LINTENHOFER, lehtori, perustutkintovastaava, eläintenkouluttajan at HANNA-LEENA MUSTAKANGAS, eläintenhoitaja, agrologi PIRITTA PÄRSSINEN, lehtori, ammattitutkintovastaava, FM SARIANNA SEPPÄLÄ, eläintenhoitaja, pieneläinvastaanotto, eläintenhoitajan at JENNA VUORI, päätoiminen tuntiopettaja, eläintenkouluttajan at
Kuva Petri Ahokangas
Kuva Kpedu Kannuksen kuva-arkisto
metsäala (kannus)
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen toimipaikassa koulutetaan metsuri-metsäpalveluidentuottajan ja metsäkoneenkuljettajan perus- ja ammattitutkintoihin. Ala kouluttaa monimuoto-, työvoimakoulutuksen sekä yhteisja jatkuvan haun opiskelijoita. Kpedun metsäalan opiskelijoiden kokonaismäärä on vuonna 2021 ollut noin 120 henkilöä. Koko tutkintoon valmistui vuoden aikana metsäkoneenkuljettajia 25 ja metsuri-metsäpalveluiden tuottajia 21. Metsäalan koulutusten opiskelijatilanne on hyvä. Monimuotokoulutuksista suosituin vuonna 2021 oli Oulaisissa alkanut metsuri-metsäpalveluiden tuottaja -linjan metsäalan perustutkinto, johon valittiin peräti 27 opiskelijaa. Metsäkoneenkuljettajakoulutus on hyvin työelämälähtöistä, sillä opiskelijoiden opetus tapahtuu päivittäin oikeassa työelämässä. Puunkorjuuta tehdään puunkorjuusopimusten mukaan Metsä Groupille ja Metsähallitukselle sekä jonkin verran myös Keski-Pohjanmaan Metsänhoitoyhdistys Ry:lle. Lisäksi metsien hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden opetusta annetaan myös Kpedun omissa, noin 550 hehtaarin opetusmetsissä, jotka ovat tärkeitä opetusympäristöjä, sillä niillä turvataan tärkeältä osaltaan opiskelijoille laadukas metsäopetus. Työssäoppimiset ovat toteutuneet suunnitellusti. Vuoden 2021 aikana teoriaopetuksia jouduttiin siirtämään koronan vuoksi jonkin verran etäopetukseen. Lähiopetusta opiskelijoille annettiin lähinnä pienryhmissä tai sitten vahvan turvallisuusohjeistuksen saattelemana. Metsäalan opetuskäyttöön ostettiin Jonh Deere 1010 g -hakkuukone, ja leasing-sopimuksella hankittiin Komatsun 835 tx -ajokone. Markkinointia tehtiin mahdollisuuksien mukaan suoraan yläkouluille ja useissa metsäalan tapahtumissa. Opettaja Heikki Ohtamaa valmistui YAMK-insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Ohtamaa teki opinnäytetyönä selvityksen metsäalan ammattitutkinnon sisältötarpeista Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. Kun Kpedun metsäala suunnittelee tulevaisuudessa uutta ammattitutkintoa metsurimetsäpalvelujen tuottaja -koulutukseen, Ohtamaan opinnäytetyötä hyödynnetään soveltuvin osin. Opettaja Juho-Mikko Widgren valmistui AMK-insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Widgrenin opinnäytetyö käsitteli luontopolun suunnittelua. Opinnäytetyötä on hyödynnetty opetusmetsiin rakennettavan opetus- ja havaintokohteiden suunnittelussa.
Kpedu Kannuksen metsäala pääsi kesken työntäyteisen syksyn mielenkiintoisen tarkastelun kohteeksi. Metsäopetuksen hyvät opiskelijapalautteet olivat kiinnittäneet Opetushallituksen nimeämän työelämätoimikunnan huomion. Toimikunnan tarkastus suoritettiin etänä Teamsin välityksellä. Kannuksen metsäalan opetus sai toimikunnalta runsaasti kiitosta hyvästä sekä laadukkaasta opetus- ja koulutustyöstä. Kehittämiskohteena toimikunta näki työssäoppimispaikkojen ja niiden näyttöympäristöjen edelleen kehittämisen yhteistyössä yritysten kanssa. Vuosi 2021 oli aktiivinen myös kansainvälisen toiminnan saralla. Opettaja Joonas Tuikkanen tutustui kahden metsäkoneenkuljettajaopiskelijan kanssa Puolan metsätalouteen ja -opetukseen. Metsuri-metsäpalveluiden tuottaja -ryhmästä opiskelija Hannu Kattilakoski oli liikkuvuusjaksolla Ugandassa tutustumassa maan metsätalouteen. Lisäksi Kannuksen metsäala esitteli hollantilaisille ja irlantilaisille yhteistyökumppaneille suomalaista metsänhoitoa ja -opetusta. Metsäalan pitkäaikainen lehtori, tutkintovastaava Pertti Hanni siirtyi ansaituille eläkepäiville syksyllä. Uudeksi tutkintovastaavaksi nimettiin Tero Takalo. Metsäkoneenkuljettajien opettajan tehtäviin valittiin metsätalousinsinööri (AMK) Jooseppi Haasala. Kpedun metsäalan opiskelija Vilja-Alina Ahokangas voitti ilmapistoolin 10 m N18 -sarjan suomenmestaruuden uudella SE-tuloksella ikäluokkien SM-kilpailuissa Espoossa marraskuussa. Taitaja2021-semifinaalit järjestettiin omissa oppilaitoksissa. Kpedu Kannuksen opiskelijat karsiutuivat niukasti metsäkoneen käyttö -lajin finaalista.
HENKILÖSTÖ: JOOSEPPI HAASALA, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) PERTTI HANNI, lehtori, tutkintovastaava 31.3. saakka, ammatillinen erityisopettaja, metsätalousinsinööri (AMK), eläkkeelle 30.9. alkaen PETTERI KATTILAKOSKI, lehtori, metsäkoneenkuljettajan at PASI LÖYTYNOJA, lehtori, metsäkoneenkuljettajan at HEIKKI OHTAMAA, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousinsinööri (YAMK) JUKKA PELTOKANGAS, päätoiminen tuntiopettaja (osa-aikainen), metsäkoneenkuljettajan at ALEKSI RAUTIOLA, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) PENTTI ROIVAS, lehtori, metsätalousteknikko TERO TAKALO, päätoiminen tuntiopettaja, tutkintovastaava 1.4. alkaen, metsätalousins. (AMK) JOONAS TUIKKANEN, päätoiminen tuntiopettaja, metsätalousinsinööri (AMK) JUHO-MIKKO WIDGREN, päätoiminen tuntiopettaja, metsäkoneenkuljettajan at JUHA YLI-KORPELA, lehtori, metsätalousteknikko
57
Kuva Kpedu Kaustisen kuva-arkisto
hevosTALOUS (kaustinen)
V
uosi 2021 on ollut Keski-Pohjanmaan ammattiopiston hevosalalla suuren muutoksen vuosi.
Hevosalan koulutus keskitetty Kaustiselle Perhon toimipaikassa järjestetty hevosalan koulutustoiminta on siirtynyt Kaustisen toimipaikkaan. Hevosalan koulutukset muodostavat siten tarkoituksenmukaisen ja kilpailukykyisen kokonaisuuden. Hevosalan koulutustoiminnan yhdistyminen Kaustiselle on tehty vaiheittain siten, että ensimmäiset opiskelijat ja hevoset muuttivat Nikulaan toukokuussa. Koulutustoiminta kokonaisuudessaan on alkanut Kaustisen toimipaikassa elokuussa. Yhdistymisen myötä Kaustisen toimipaikassa on opetusta tukevaa monipuolista ratsastus- ja ravitallitoimintaa. Hevosalan yhdistyminen lisäsi toimipaikan vetovoimaa, sillä Kaustisen toimipaikka oli valtakunnallisesti vuoden 2021 vetovoimaisin hevosalan kouluttaja nuorten yhteishaussa.
Uudet tutkinnon perusteet Hevosalan perustutkinnon uudet tutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan vuoden 2021 alussa, mikä on tarkoittanut koko hevosalan koulutusten uudistumista. Uusien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkintonimikkeet ovat hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja ja hevospalveluohjaaja. Uusien tutkinnon perusteiden myötä hevosalalle on kehitetty uusia koulutustuotteita kuten valjastaituri-koulutus, jossa hankitaan erityisosaamista valjas- ja satulatöihin sekä valjaiden entisöintiin. Monte-koulutuksessa valmentaudutaan monte-ohjastajaksi. Karjapaimennus-koulutuksessa opiskelijat hankkivat erityistaitoja, jotka liittyvät karjan paimentamiseen ratsain.
Simulaatio-opetus Luonnonvara-alan hanketoiminta tukee opetuksen kehittymistä monin tavoin. LuovaKampus 2020 -hankkeella on rahoitettu ravija ratsastussimulaattoreiden hankinta hevosalalle. Simulaattoreita voidaan hyödyntää monipuolisesti hevosalan opetuksessa. Simu-
58
laattorit lisäävät opiskelijoiden turvallisuutta ja opetuskäytössä toimivien hevosten hyvinvointia. Simulaattoreiden avulla voidaan myös keskittyä ratsastajan ja ohjastajan teknisen osaamisen kehittämiseen. Uusista koulutustuotteista Monte-koulutuksessa on hyödynnetty ravisimulaattoria.
Opiskelijan ääni kuuluviin keskiviikkokeskusteluilla Lean-ajatteluun perustuva asiakaspalautteen kerääminen on todettu yhdeksi tärkeimmistä kehittämistoimenpiteistä Kaustisen toimipaikassa. Lehtori Kristian Aution kehittämä toimintatapa, jossa opiskelijat antavat palautetta kanban-taululle on mahdollistanut nopeat korjaus- ja kehittämistoimet tutkinnossa. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kokoontumalla näihin säännöllisiin viikoittaisiin infotilaisuuksiin, joiden avulla palaute, tiedotus ja tiedonkulku varmistetaan. Keskiviikkokeskustelusta onkin muodostunut jo vakiintunut toimintatapa hevosalan tutkinnossa. Alueen koulutusorganisaatiot palkitsivat marraskuussa Vuoden 2021 koulutusmyönteisenä yrityksenä Nikulan eläinklinikan, joka tekee tiivistä yhteistyötä Kpedun hevosalan kanssa. HENKILÖSTÖ: KRISTIAN AUTIO, lehtori, kengityssepän at ARJA HUTTUNEN, tallimestari 30.6. saakka, ratsastuksen opettajan at MARIANNE HYYRYNEN, lehtori, agrologi (AMK) JANNIKA HÄMEENNIEMI, tallimestari 30.8. saakka, maatalousalan pt JUUSO HÄMEENNIEMI, tallimestari 30.8. saakka, hevostalouden pt LEENA JOKINEN, päätoiminen tuntiopettaja 30.6. saakka, agrologi (AMK) MARJO KAIVOLAHTI, lehtori 1.8. alkaen, agrologi (AMK) KIRSI KETTUNEN, lehtori, agrologi (ylempi AMK) ELIISA KOIVUKOSKI, lehtori, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja 1.8. saakka, insinööri (ylempi AMK) RIIKKA LASANEN, opinto-ohjaaja 30.8. alkaen, teologian maisteri TARJA LAURILA, tallimestari, hevostalouden at TIINA LINNA, lehtori, agrologi (ylempi AMK) SANNA LUOMANIEMI, tallimestari, humanististen tieteiden kandidaatti, hevostalouden pt JUHA MANSIKKA-AHO, lehtori, agrologi (ylempi AMK) JAANA NIKULAINEN, sivutoiminen hevoshieronnan opettaja, hevos- ja koirahierojakoulutus JYRI PUUSAARI, päätoiminen tuntiopettaja, kengityssepän at SIRPA PUUSAARI, toimipaikkapäällikkö, tutkintovastaava, agrologi ANNE SAARIKETTU tallimestari, hevostalouden eat KATI SIILA, tallimestari ja päätoiminen tuntiopettaja 30.12. saakka, agrologi (AMK) KATJA VOLA, lehtori ja ratsastuksenohjaaja 30.12. saakka, agrologi (ylempi AMK) LEENA YLITALO, lehtori, erityisopettaja, agrologi (ylempi AMK)
Kuva Joonas Humalajoki
luonto- ja ympäristöala (perho)
K
otimaan matkailun kehittyessä myös Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonto-ohjaajakoulutuksen kysyntä on kasvanut ja uusia opiskelijoita on vuonna 2021aloittanut suuri joukko. Syksyn työssäoppimispaikat opiskelijoille löytyivät hyvin. Enemmänkin opiskelijoita olisi tarvittu oppimaan luontomatkailuyrityksiin Keski-Pohjanmaalle sekä myös Ylläksen ja Rukan seudulle, joissa Perhon toimipaikalla on hyvät kumppanuusyritykset kouluttamassa ammattitaitoisia luonto-ohjaajia. Luonto- ja ympäristöalalle on hakeutunut myös oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia opiskelijoita jatkuvan haun kautta. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämistä on alettu suunnitella, ja järjestämislupaa haetaan vuonna 2022.
Muutosten vuosi Perhon toimipaikassa tapahtui vuoden 2021 aikana monenlaista kehitystä ja muutosta. Kpedun hevosalan koulutus yhdistyi, kun Perhon hevosalan koulutus muutti Kaustisen toimipaikkaan toukokuun alussa. Perhon toimipaikassa käynnistyi lähihoitajakoulutus elokuun alussa ja lähiamiskoulutus alkoi syksyllä. Perhon toimipaikan kokonaisopiskelijamäärä hieman väheni, mutta opiskelijoiden määrä noussee, kun uusi lähihoitajaryhmä aloittaa ja uusi ammattitutkinto luontoalalla käynnistyy vuoden 2022 aikana.
Hanketoiminta Luonto- ja ympäristöala sai hankerahoitusta Kestävästi kansallispuistossa -hankkeeseen, jossa suunnitellaan alueen elinkeinoelämän ja Metsähallituksen kanssa ns. sertifioitua kansallispuisto-opaskoulutusta. Ensimmäinen kansallispuisto-opaskoulutus alkaa Perhon toimipaikassa 14.1.2022. Luonto-ohjaajaopiskelijat toimivat yhteistyössä KeskiPohjanmaan luontomatkailuyrittäjien sekä Keski-Pohjanmaan reittien ja matkailupalvelujen hankkeen kanssa (Reittien Keski-
Pohjanmaa 2). Luonto-ohjaajien koulutusohjelmassa on mukana myös Reittien Keski-Pohjanmaa 2 -hankkeen koulutuskalenteri opiskelijoiden käytössä.
Yhteistyö Kpedun elintarvikealan ja elinkeinoelämän kanssa Kpedun luonto- ja ympäristöala sekä elintarvikeala alkoivat tehdä yhteistyötä mm. lihanleikuussa. Opiskelijaryhmä Kokkolasta kävi syyslomaviikolla leikkaamassa hirveä riistateurastamossa, ja elintarvikeala valmisti uusia tuotteita mm. hirvenlihasta. Riistalinja piti myös yhteisen lihanleikuukurssin paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa riistateurastamossa. Luonto- ja ympäristöalan tekemä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on ollut pääosin verkostomaista vuoden 2021 aikana.
Huippuhetkiä ja kohokohtia Luonto- ja ympäristöalan opiskelijoiden huippuhetkiä ovat olleet yhteiset opintomatkat yrittäjien kanssa ja vaellukset kansallispuistossa. Monet metsästysreissut ja riistanhoitotehtävät nousivat vuorostaan riistalinjan opiskelijoiden kohokohdiksi. Mieleenpainuvimmaksi kokemukseksi osoittautui Suomussalmelle suuntautunut karhunmetsästysreissu. Mari Wiiskanta aloitti kesäkuussa uutena luonto-opettajana sekä hanketyöntekijänä Kestävästi Kansallispuistossa ja Visit metsä -hankkeessa. Wiiskanta siirtyi lokakuun lopussa osaaikaiseksi projektipäälliköksi edellä mainittuun hankkeeseen.
HENKILÖSTÖ: MATTI LOUHULA, toimipaikkapäällikkö, tutkintovastaava, agrologi (AMK), MBA VESA PELTOKANGAS, lehtori, riistaopettaja, insinööri MARI WIISKANTA, päätoiminen tuntiopettaja ja hanketyöntekijä 7.6–22.10., sen jälkeen sivutoiminen projektipäällikkö, metsänhoitaja
59
Kuvat Keski-Pohjanmaan kansanopiston kuva-arkisto
KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO
K
eski-Pohjanmaan kansanopistossa on vuoden 2021 aikana keskitytty strategian avaamiseen toimintasuunnitelmaksi ja uusien tulevien tilojen suunnitteluun. Uudistusten tekeminen on käynnistetty leanin pohjalta mm. päivittämällä tiimirakennetta ja aloittamalla koko henkilöstön säännölliset kokoontumiset Puumajassa. Näiden uudistusten myötä pyritään vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja edistämään informaation kulkua. Kälviän henkilöstö vahvistui vuonna 2021 vakituisella taideaineiden opettajalla ja määräaikaisella ohjaavalla ammattihenkilöllä. ”Miten ihminen kohtaa toisen ihmisen, miksei eläimenkin, vaikka piisamin ja maailman ympärillään, kertoo sivistyksestämme”: Simukkalan Superpiisami.
VAPAA SIVISTYSTYÖ Keski-Pohjanmaan kansanopiston vapaan sivistystyön koulutukset jakautuvat neljään ryhmään: kansanopistolinjat, pitkät lisäkoulutukset, lyhytkurssit ja leiritoiminta. Koulutuksia kertyi vuoden 2021 aikana 84 (vuonna 2020 90 kpl), joissa oli 1.050 (1.113) opiskelijaa. Sisällöltään ne painottuivat hyvinvointi-, kulttuuri- ja luonnonvara-alan koulutuksiin. Lukuvuoden mittaisilla kansanopistolinjoilla opiskeli 108 (132) opiskelijaa. Lyhytkursseilla ja pitkissä lisäkoulutuksissa oli yhteensä 758 (825) opiskelijaa. Leiritoimintoihin osallistui vuoden 2021 aikana yhteensä 184 (156) henkilöä. Koulutusten lisäksi kansanopisto järjesti maksullista palvelutoimintaa kuten esimerkiksi tilojen vuokrausta ja tyhy-toimintaa.
Salla Lillhonga Toimialapäällikkö
60
AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Keski-Pohjanmaan kansanopisto järjestää kasvatus- ja ohjausalan sekä kehitysvamma-alan ammattitutkintoa (päättyy 2021), 1.8. alkaen uutena tutkintona vammaisalan ammattitutkintoa ja lisäksi kasvatus- ja ohjausalan sekä kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkintoa. Vuoden 2021 aikana kiinnostus on lisääntynyt erityisesti kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon koulunkäynnin, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisalaan sekä perhepäivähoidon osaamisalaan. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tarkoituksena on tarjota työelämässä oleville aikuisille mahdollisuus suorittaa oman alan tutkinto hyödyntäen aiemmin hankittua osaamista. Samalla tutkinnot tarjoavat vahvan pohjan myös kasvatusalan jatko-opintoihin. Kansanopisto-opiskelu on joustavaa ja työelämälähtöistä – hyödyntäen samalla vapaan sivistystyön kursseja, jotka lisäävät ja tukevat kasvatusalalle opiskelevien osaamista. Opintojen aikana opiskelijat tekevät yhteistyötä alan eri toimijoiden kanssa. Kouluttajina kansanopisto käyttää alan työelämän osaajia ja asiantuntijoita. Media-alan ammattitutkintoa, valokuvauksen osaamisalaa, on toteutettu vuoden 2021 alusta kolmessa opintopolussa. Opiskelija voi suuntautua joko freelanceriksi, luontokuvaukseen tai valokuvataiteeseen. Media-alan erikoisammattitutkinnosta toteutetaan yhtä tutkinnon osaa, jonka toteutus soveltuu lisä- ja täydennyskoulutukseksi aiemmin VAT-tutkinnon suorittaneille opiskelijoille. Korona-aika on edelleen vaikuttanut myös valokuvausopiskelun käytännön järjestelyihin. Työpajat on toteutettu Teamsin välityksellä ja toteutuksia on siirretty verkkokursseiksi. Samalla verkkokursseista on tullut pysyvä osa toteutusta. Kälviällä ammattitutkinnot on toteutettu pääsääntöisesti iltaja viikonloppuopintoina. Kaikkiin tutkintoihin on jatkuva haku. Opiskelija voi aloittaa opintonsa joustavasti oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti.
Toimialan tunnusluvut Opiskelijavuodet ja tutkinnot
Opiskelijavuodet 2021
Opiskelijavuodet 2020
Opiskelijavuodet 2019
Tutkinnot 2021
Tutkinnot 2020
Tutkinnot 2019
Kansanopisto
105,3
92,6
88,3
38
41
58
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
19,8
14,0
5,9
11
6
3
Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto
0,3
0,9
0,2
0
1
0
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
58,3
57,2
50,8
23
19
15
Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto
2,4
0,3
0,0
1
0
0
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
0,0
0,1
3,3
0
1
5
Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto
3,5
2,5
4,7
3
1
3
Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto
0,0
0,0
3,3
0
0
6
Media-alan ammattitutkinto
20,1
11,8
0,0
0
0
0
Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
0,4
0,0
0,0
0
0
0
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
0,0
0,5
3,6
0
3
3
Perhepäivähoitajan ammattitutkinto
0,0
0,0
0,0
0
0
1
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto
0,0
0,7
0,0
0
0
0
Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto
0,0
0,3
0,9
0
1
2
Valokuvaajan ammattitutkinto
0,0
0,0
12,1
0
0
20
Valokuvaajan erikoisammattitutkinto
0,0
4,3
3,5
0
9
0
Vammaisalan ammattitutkinto
0,4
0,0
0,0
0
0
0
Valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Jatkoopiskelijat 2019
Jatkoopiskelijat 2018
Jatkoopiskelijat 2017
Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto
66,7 %
49,1 %
49,2 %
6,7 %
7,5 %
8,2 %
Kpedu yhteensä
70,2 %
73,1 %
67,2 %
9,3 %
7,2 %
9,9 %
(lähde: Tilastokeskus)
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistuneiden sijoittuminen työelämään
Työlliset 2019
Työlliset 2018
Työlliset 2017
Työlliset 2016
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at
69,2 %
91,7 %
71,4 %
30,0 %
--
--
92,9 %
80,0 %
65,0 %
81,0 %
65,7 %
62,5 %
(lähde: Tilastokeskus)
Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto Lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Valokuvaajan ammattitutkinto
Kpedu yhteensä
92 %
90,9 %
93,3 %
90,9 %
87,5 %
87,6 %
85,5 %
85,1 %
-- = ei valmistuneita tai valmistuneita alle 10
HENKILÖSTÖ, AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT: JARI EKLUND, opettaja, tutkintovastaava, valokuvauksen eat. AIJA JYLHÄ, tutkintovastaava 1.9. alkaen, KM MERITI VEKI, tutkintovastaava 31.7. saakka, KM
HENKILÖSTÖ, VAPAA SIVISTYSTYÖ: KAI HARJU, koulutussuunnittelija SARI HILTUNEN, koulutussuunnittelija BINGLING JIANG, avustaja AIJA JYLHÄ, opettaja 31.8. saakka JOHANNES JÄRVILÄ, avustaja MAARIT KINNUNEN, avustaja VALTTERI KONTTILA, ohjaaja, tuntiopettaja RAMYAI KOPONEN, avustaja ULLA MATVEINEN, opettaja, tuntiopettaja KIRSI MIKKOLA, opettaja
JAN MOLANDER, vahtimestari KRISTA MÄKELÄ, avustaja SATU MÄKINEN, asuntolaohjaaja ELISA MÄRSYLÄ, opettaja SOILE NIEMI, toimistosihteeri MINTTU NIKULA, opettaja 30.6. saakka ROSA PISILÄ, opettaja 1.8. alkaen MINNA POUTANEN, koulutussuunnittelija SEIJA PRITTINEN, koulutussihteeri NOORA SALO, avustaja
61
KASVATUS- JA OHJAUSALA
U
uden kasvatus- ja ohjaustaan perustutkintoryhmän opinnot alkoivat vuodevaihteen 2021 jälkeen. Opiskelijoiden ikäjakauma on ollut 15 - 40 vuotta. Opintojen henkilökohtaistaminen osoittautui tärkeäksi moninaisten eri taustojen vuoksi. Lähiopetus, verkko-opetus ja etätyöskentely vuorottelivat. Nopea opintojen eteneminen teki mahdolliseksi integroida tämä tammikuun 2021 ryhmä syksyn 2020 ryhmään. Kesäopintojen laaja opintotarjotin mahdollisti opintojen etenemisen henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoita osallistui Kpedun muiden ammatillisten perustutkintojen tarjoamiin kesäopintoihin. Muista tutkinnoista saatiin vastaavasti osallistujia valinnaiselle luontoja elämystoiminnan tutkinnon osalle. Pallas-Heta-vaellus osoittautui jälleen menestykseksi antaen paljon sekä opiskelijoille että heidän ohjaajilleen. Ennätyksellisen suuri ryhmä eli 25 opiskelijaa aloitti opinnot syksyllä 2021. Opintovuosi käynnistyi perinteisellä ryhmäyttämismatkalla Kuusamoon. Reissu vahvisti tavoitteiden mukaisesti opiskelijoiden turvallisuudentunnetta. Jokainen opiskelija ”hoksattiin” yksilöllisesti moniammatillisin menetelmin. Mukana oli opettajien lisäksi nivelvaiheen ohjaaja, ohjaava ammattihenkilö ja opinto-ohjaaja. Syksyllä Strategiaraha
62
2020 -hankkeen hankkeen myötä kasvatus- ja ohjausala sai ohjaavasta ammattihenkilöstä vahvistuksen opiskelijahuoltoon tukemaan opiskelijoita sekä opintoihin että elämänhallintaan liittyvissä haasteissa. Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala vakiintui nuoriso- ja yhteisöohjaajan osaamisalan rinnalla. Uudet Kälviän toimipaikan ope- ja kaso- tiimit vahvistavat entisestään vahvaa yhteistyötä kansanopiston muiden opintolinjojen kanssa. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon vetovoimaisuus näyttää entisestään lisääntyvän. Jatkuvan haun hakijamäärä on ennätyksellinen. Tammikuuksi 2022 saadaan uusia myönteisiä haasteita kokonaisopiskelijamäärän noustessa jo noin 80:een. Kpedun Vuoden 2021 opiskelijaksi valittiin marraskuussa kasvatus- ja ohjausalan opiskelija Harri Svart.
HENKILÖSTÖ: LASSE KAHELIN, päätoiminen tuntiopettaja, yhteisöpedagogi (AMK) TUIJA SEPPÄLÄ, päätoiminen tuntiopettaja, yhteisöpedagogi (AMK) REIMA VIRKKALA, lehtori, tutkintovastaava, KM PETRI HIRVIKOSKI, ohjaava ammattihenkilö 1.8. alkaen
YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OPETUS JA VALMA
Y
hteisten tutkinnon osien opintojen tärkeänä tehtävänä on tuoda opiskelijoille laaja-alaista yleissivistävää osaamista ja varmistaa jatko-opintovalmius. Yhteisten tutkinnon osien opetus on vuoden 2021 aikana entisestään monipuolistanut opiskelumenetelmiä ja suoritustapoja. Osaamista voidaan hankkia monella tavalla, ja yksilölliset opintopolut mahdollistuvat käyttämällä erilaisia suoritustapoja. Lähiopetuksen eri muodoissa on huomioitu nuorten opiskelijoiden osaamisen kartuttamisen tarpeet, mutta myös aikuisten osaaminen ja työelämässä hankitun tiedon hyödyntäminen. Yto-opintoja voi opiskella pajassa tai lähiopetuksessa. Lähiopetuksen tuntimäärät vaihtelevat opiskelijan tarve huomioiden. Myös verkko-opintotarjontaa löytyy kattavasti itsenäisempään ja itseohjautuvaan opiskeluun kykeneville. Vuosi 2021 on vaatinut digitaitojen hankkimista ja päivittämistä sekä opiskelijoilta että henkilöstöltä. Kevään aikana jouduttiin olemaan noin kuukausi etäopiskelussa. Toimialan henkilöstö osallistui keväällä OAMK:n järjestämään digikoulutukseen, jonka myötä alkoi verkko-opintojen päivittämis- ja uudistamistyö. Valma-koulutuksessa aloitti syksyllä 2021 neljäs ryhmä. Opetuksessa on panostettu toiminnallisiin ja luoviin opetusmenetelmiin, jotka on koettu erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa sopiviksi ja tuloksellisiksi. Hope-oppimisympäristö on ollut aktiivisessa käytössä yhteisten tutkinnon osien opiskeluun. Esimerkiksi elokuun puolivälistä joulukuun puoliväliin pajaopiskelussa on ollut noin tuhat
HENKILÖSTÖ: SAMPO-ELIAS ASIKAINEN, koulunkäynninohjaaja, yhteiset tutkinnon osat JAANA ALAVIIPPOLA, päätoiminen tuntiopettaja, YTM ZOFIA BAZIA-HIETIKKO, lehtori, kemian ja fysiikan maisteri ANN-MARIE HAAPASALO, päätoiminen tuntiopettaja, FM EEVA HAAVISTO-KRONQVIST, lehtori, LtK SARI HAGLUND, vs./ma. toimialapäällikkö 2.3.2020 - 31.12.2021, ma. toimialapäällikkö 1.1.2022 alkaen, opinto-ohjaaja, KM DIETER HEIERMANN, lehtori, FM LEENA HIETALAHTI, erityisopettaja, KM KATARIINA HIETAMÄKI, päätoiminen tuntiopettaja, FM KAISA HONKAHARJU, päätoiminen tuntiopettaja, KTM REEA HOTAKAINEN, päätoiminen tuntiopettaja, Valma, restonomi, ammatillinen erityisopettaja NINA HÄNNINEN, päätoiminen tuntiopettaja, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot (Opva), KM MAIJA-LIISA JUTILA, koulunkäynninohjaaja, Valma EEVA-LIISA JYLHÄ, lehtori, FM ANITA KAUNISTO, koulunkäynninohjaaja, Valma SAULI KEKÄLÄINEN, päätoiminen tuntiopettaja 15.10. saakka, YTM MARI KETTUNEN, koulunkäynninohjaaja, Valma, nuoriso- ja vapaaajanohjaaja, opintovapaalla 30.8. alkaen ANNE-ELINA KINNUNEN, päätoiminen tuntiopettaja, FM
opiskelijakäyntiä. Paja onkin osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Hope tukee opiskelijoita osaamisen hankkimisessa, opintojen etenemisessä ja on selkeästi tehostanut myös läpäisyä. Yhteisten tutkinnon osien opetus ja Valma -toimiala tekee aktiivista yhteistyötä Kpedun muiden toimialojen kanssa työelämän tarpeet huomioiden. Opetuspalveluita tarjotaan myös muiden toimialojen tarpeisiin. Yhteisten tutkinnon osien opetus on järjestänyt vuoden 2021 aikana muun muassa Intensiivistä Yki-kielitestiin valmentavaa suomen kielen opetusta vapaan sivistystyön kautta. Opiskelijoita on tullut edellä mainittuun opetukseen myös muista oppilaitoksista ja työelämästä. Kpedu on järjestänyt vuoden aikana useita valtakunnallisia Yki-kielitestejä, joihin on osallistuttu runsaslukuisesti eri puolilta Suomea. Yksi vuoden 2021 merkittävistä opettajien ja opiskelijoiden työhön myönteisesti vaikuttaneista asioista ovat olleet elokuussa aloittaneet Yto-koulunkäynninohjaajat, jotka ovat osallistuneet oppitunneille ja tukeneet osaltaan opiskelussa eteenpäin. Myös eriyttäminen on mahdollistunut paremmin ohjaajien ansiosta. Hankkeet ja projektit ovat tarjonneet mahdollisuuksia uudistaa opetusta ja lisätä osaamista opetustyössä vaadittaviin taitoihin. Yhteisten tutkinnon osien opetus ja Valma -toimialalla vallitsee myönteinen työilmapiiri ja kehittävä työnote!
Sari Haglund Ma. toimialapäällikkö
MERJA KIVINEVA, lehtori, FM AKI KORPIJÄRVI, päätoiminen tuntiopettaja 30.5. saakka, HuK PER-ERIK KOTANEN, lehtori, FM TEEMU KOTILA, koulunkäynninohjaaja 30.9. saakka, Valma PAULA KUJANPÄÄ, koulunkäynninohjaaja, Valma JANIKA KUPILA, koulunkäynninohjaaja, Valma, lasten ja nuorten erityisohjaaja, Tukipolku-hanke SINIKKA KURKISUO, lehtori, FM ANN-LOUISE KÄNSÄLÄ, päätoiminen tuntiopettaja, Valma, FM LEENA LAINE, päätoiminen tuntiopettaja, FM, YTM EIJA MALILA, lehtori, FM MARIKA MÖTTÖNEN, koulunkäynninohjaaja, Valma VELI-MATTI NIEMINEN, päätoiminen tuntiopettaja, LiTM, DI TERHI PELTO-ARVO, lehtori, FM KAIJA PELTOLA, lehtori, FM VIRPI PELTONIEMI, päätoiminen tuntiopettaja, FM MIRKA RAJANIEMI, lehtori, FM ANITA REIJONEN, päätoiminen tuntiopettaja, ammatillinen erityisopettaja, Valma KENT RÖNNQVIST, päätoiminen tuntiopettaja, ammatillinen erityisopettaja, Valma, insinööri JAANA SALMINEN, koulunkäynninohjaaja, yhteiset tutkinnon osat TITTA UUNILA, lehtori, FM, virkavapaalla LEE VAINIO, päätoiminen tuntiopettaja, Hope-oppimisympäristö, KM AILA ZITRON, koulunkäynninohjaaja 31.5. saakka, Valma
63
Kuva Anita Reijonen
ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA)
A
mmatilliseen koulutukseen valmentava koulutus Valma toimii Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa ammattikampuksella. Valma-koulutuksessa opiskeli vuonna 2021 yhteensä 128 opiskelijaa kolmessa eri ryhmässä. Opiskelijoita oli kymmenestä eri maasta. Jokainen opiskeli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa (hoks) mukaisesti. Valmassa tuetaan nuoren psyykkistä kehitystä ja itsetuntoa sekä ohjataan oman alan ja opintopolun löytämisessä. Moni opiskelija korotti perusopetuksen päättöarvioinnin arvosanoja eri oppiaineissa. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita osallistui yleisen kielitutkinnon suomen ja ruotsin kielen keskitason testiin. Lähes kaikki Valman opiskelijat suorittivat ammatillisen perustutkinnon yhteisiä opintoja. Alueen peruskouluista on käyty tutustumassa Valmaan. Myös Valman entisiä opiskelijoita on vieraillut kertomassa omista opinpoluistaan Valma-vuoden jälkeen. Työelämään ja koulutukseen tutustuminen on tapahtunut ryhmämuotoisina yrityskäynteinä sekä myös opiskelijan oman hoksin mukaisina tutustumisjaksoina ja koulutuskokeiluina. Kpedun koulutustarjonnan ohella opiskelijat ovat tutustuneet myös JEDU Kalajoen ja Nivalan, Tredun ammatilliseen koulutustarjontaan, Tampereen yhteiskoulun lukioon/Ilmaisutaidon erityislukioon ja Ammattiopisto Luovin Kokkolan toimipisteeseen. Kevät oli Valmassa taidepainotteinen. Huhtikuun lopussa järjestetyssä Valma-taidenäyttelyssä oli esillä opiskelijoiden kevään aikana tekemiä käsitöitä ja taidetta. Taidenäyttelyssä kävi reilu sata vierasta, ja näyttely sai julkisuutta myös paikallislehdissä.
Valman opiskelijat pääsivät keväällä myös tutustumaan Sirkuskoulu Kuuhun ja nauttimaan hyvästä musiikista Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin konsertissa. Valman opiskelijat osallistuivat kesällä ahkerasti kesäopintoihin suorittaen kaikille yhteisiä pakollisia ja valinnaisia opintoja. Neljäs ryhmä aloitti syksyllä Valmassa pienryhmänä OLOhankerahoituksen ansiosta. Pienryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Ammattiopisto Luovin kanssa. Syyslukukauden alkaessa elokuussa kaikki uudet Valman opiskelijat pääsivät ryhmäytymään Kortjärven luontopolulla Teerijärvellä ja Kokkolan Villa Elbassa. Tukipolku-hanke mahdollisti Valmalaisille uusia elämyksiä Kalajoen Hiekkasärkillä sijaitsevassa Seikkailupuisto Pakassa. Syksy oli Valmassa itsetuntemuksen aikaa. Opiskelijat kävivät RAM Ensemblen KEHO-KROPP-esityksessä Kokkolan Jungsborgilla, osallistuivat kuvanveistäjä Tapani Kokon puuveistospajaan Kokkolan kaupunginteatterilla ja vierailivat ITE-taidemuseossa. Arkielämän taitojen tunneilla opiskelijoiden erilaiset lahjakkuuden ominaisuudet pääsivät erilaisten taidemuotojen kautta loistamaan, kun opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus osallistua eri työpajoihin kuten keittiö-, kauneus-, askartelu-, koru-, luonto- ja itsetuntemuksen pajaan. Valman opiskelijoiden opetuksesta ja ohjauksesta ovat vuoden 2021 aikana vastanneet ammatilliset opettajat, erityisopettajat Anita Reijonen (syksy), Reea Hotakainen ja Kent Rönnqvist, kielten opettaja Ann-Louise Känsälä sekä koulunkäynninohjaajat Maija-Liisa Jutila, Mari Kettunen, Marika Möttönen ja Anita Kaunisto (syksy). Opiskeluunsa liittyvää työssäoppimista on Valma-koulutuksessa suorittanut viisi eri alan opiskelijaa.
valman Opiskelijavuodet 64
2021
2020
2019
44,8
42,3
48,6
ammattilukio ja yhdistelmäopinnot
L
ukuvuosi 2020–2021 oli Kokkolan ammattilukion seitsemästoista toimintavuosi. Ammattilukiossa opiskelijat suorittavat ammatillisia opintoja ja lukio-opintoja rinnakkain niin sanottuina yhdistelmäopintoina. Heidän tavoitteenaan on saada ammatillinen perustutkintonsa valmiiksi kolmannen opiskeluvuoden päätteeksi, minkä jälkeen he siirtyvät neljänneksi opiskeluvuodeksi Kokkolan aikuislukion opiskelijoiksi suorittamaan lukio-opintonsa ja ylioppilastutkintonsa valmiiksi. Ammattilukio-opintoja Kokkolassa suoritti noin 270 KeskiPohjanmaan ammattiopiston ja Keski-Pohjanmaan konservatorion eri alojen opiskelijaa vuonna 2021. Lukio-opinnot järjestettiin Kokkolan ammattikampuksen Lontoo-siiven ammattilukion tiloissa, ja lukio-opetuksesta vastasivat Kokkolan aikuislukion vakinaiset opettajat. Monilla ammattilukio-opiskelijoilla on ollut yksilöllisiä opiskelusuunnitelmia. Osa opiskelijoista on suorittanut lukion kursseja myös aikuislukion iltaopetuksessa ja Kokkolan suomalaisessa lukiossa. Suurin osa opiskelijoista suoritti niin sanotun kolmoistutkinnon eli ammattitutkinnon, lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon. Myös kaksoistutkinnon suorittajia oli. Tällöin he suorittavat ammatillisen tutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon, mutta eivät koko lukion oppimäärää.
Perinteistä poikettiin koronaturvallisuuden takia
Koronan varjossa
Uusi opetussuunnitelma ja oppivelvollisuuden laajentaminen
Vuodesta 2021 toivottiin jo koronavapaata, mutta toisin kävi, kun tilanne heikkeni vuoden alusta lähtien. Ammattilukiolaisten ylioppilaskokeet järjestettiin aiempien vuosien tapaan keväällä ja syksyllä yhteistyössä Kokkolan suomalaisen lukion kanssa. Lukio-opetus pystyttiin turvallisuusohjeita noudattamalla toteuttamaan onneksi lähiopetuksessa melkein koko vuoden lukuun ottamatta toukokuutta, jolloin opetus ja kokeet siirrettiin etäopetukseen. Onneksi edellinen vuosi 2020 oli jo opettanut digiloikasta paljon, joten etäopetukseen siirtyminen sujui mallikkaasti. Mutta tokihan se oli harmillinen päätös kouluvuodelle. Samalla peruuntuivat myös lukiolaisten kevätretki ja perinteiset ylioppilasjuhlat. Syyslukukausi on sen sijaan voitu opiskella kokonaan lähiopetuksessa. Erilaisten vierailujen ja tapahtumien järjestäminenkin on onnistunut. Abiturientit pääsivät esimerkiksi osallistumaan Oulun korkeakoulupäivään yhdessä alueen muiden lukioiden kanssa.
Perinteisiä abiturienttien penkkareita ja ajeluja sekä vanhojen päiviä ei keväällä 2021 voitu valitettavasti järjestää lainkaan. Myöskään kevään ylioppilasjuhlia ei alueen pahentuneen koronatilanteen vuoksi pystytty viettämään perinteisen tapaan. Uudet ylioppilaat olivat joka tapauksessa juhlansa ansainneet, joten pienimuotoiset ylioppilasjuhlat vietettiin virallisena juhlapäivänä 5.6. historiallisessa Englanninpuistossa kauniina ja aurinkoisena kesäpäivänä, jolloin 39 uutta Kokkolan aikuis- ja ammattilukion ylioppilasta sai ylioppilaslakkinsa ja todistuksensa. Alueen koronatilanne pysyi onneksi hallinnassa kesän ja syksyn aikana 2021, joten elokuun lopulla päästiin viettämään Kokkolan lukioiden vanhojen tansseja ja ylioppilaiden juhlaa. Jokaisen koulun ”vanhat” tanssivat ainoastaan omilla kouluilla, mutta edellisen vuoden tapaan kaikkien Kokkolan lukioiden kevään ylioppilaat kokoontuivat venetsialaislauantaina Länsipuistoon juhlimaan virallisesti valmistumistaan. Lukuvuoden jokavuotisiin tapahtumiin kuuluivat syksyllä uusien ykkösten ryhmäytymispäivä, Halloween-juhlat, ammattilukiolaisten pikkujoulut ja joulujuhla.
Vuoteen 2021 sisältyi myös monenlaisia uudistuksia. Jonna Finell aloitti Kokkolan aikuis- ja ammattilukion rehtorina syksyllä. Pitkäaikainen matemaattisten aineiden lehtori Päivi Paloranta jäi eläkkeelle. Lukion uuden opetussuunnitelman valmistelutyö oli täydessä vauhdissa koko kevään, ja uusi LOPS21 otettiin käyttöön 1.8. alkaen. Syksyllä 2021 aloittaneet opiskelijat suorittavat lukio-opintonsa uuden lukion opetussuunnitelman mukaisesti, kun taas aiemmin aloittaneet suorittavat opintonsa loppuun vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. Samanaikaisesti astui voimaan myös laki oppivelvollisuuden laajentamisesta, ja toisen asteen opinnot muuttuivat aloittavilla opiskelijoille ilmaiseksi.
65
LUMA-toiminta
K
66
eski-Pohjanmaan ammattiopiston LUMA-toiminnan tavoitteena on tukea ja edistää luonnontieteiden, matematiikan, kestävän kehityksen, ympäristökasvatuksen, teknologian ja tietotekniikan opetusta ja oppimista. Vuoden 2021 LUMA-toiminnan kohokohdaksi muodostui ammattiopiston entisen prosessiteollisuuden ja laboratorioalan lehtorin ja vuonna 2013 eläkkeelle jääneen sekä sittemmin tohtoriksi väitelleen Pekka Myllymäen luento Kpedun kemiantekniikan ja laboratorioalan opiskelijoille. Tekniikan tohtori Myllymäki luennoi Kpedun opiskelijoille väitöskirjatutkimuksestaan, joka kertoo kiertotaloudesta parhaimmillaan. Väitöskirjassa tutkittiin teollisuuden jätemateriaalien käyttöä saostuskemikaaleina ravinteiden (typpi, fosfori) samanaikaisessa poistossa jätevesistä. Samalla tutkittiin muodostuneiden saostumien koostumusta ja niiden soveltuvuutta kierrätyslannoitteiksi. Teollisuuden jätemateriaalit poistivat tehokkaasti ravinteita jätevesistä. Muodostuneet saostumat sisälsivät kierrätyslannoitteiksi tai lannoitteiden raaka-aineiksi soveltuvia yhdisteitä. Teollisuuden jätemateriaaleista suurin osa on aiemmin päätynyt kaatopaikoille. Lisäksi muuttuneen EU:n kiertotalousstrategian ja jätelainsäädännön tavoitteena on tehostaa jätemateriaalien kierrätystä ja kannustaa hyödyntämään erilaisia teollisuuden jätemateriaalivirtoja. Ravinteiden kierrätys on välttämätöntä vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi ja fosforivarantojen riittävyyden turvaamiseksi. Myllymäki painotti luennossaan myös elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen tärkeyttä. Opiskelijoille esitettiin vuoden 2021 aikana LUMA-tunneilla muun muassa ympäristöteemaisia elokuvia ja ohjelmia – koronan vuoksi yhdelle tai kahdelle opiskelijaryhmälle kerrallaan. Lisäksi opiskelijoita valistettiin esimerkiksi tupakoinnin ja nuuskan aiheuttamista haitoista sekä niiden kielteisestä vaikutuksesta koronaan sairastuneille. Perinteinen AMMATIKKAtop-matematiikkakilpailu, joka jouduttiin perumaan vuonna 2020 koronan vuoksi, järjestettiin marraskuussa 2021. Yhteensä 19 opiskelijaa Kpedun opiskelijaa osallistui tähän jo 19:nnen kerran toteutettuun matematiikkakilpailuun. Kpedun opiskelijoiden kaksoistutkintosarjan neljän kärjeksi muodostui seuraava, suluissa pistemäärä ja opintoala: 1. Reko Sivula (42/60, sähkö), 2. Mirko Hautala (40, atma), 3. Helmi Syrjälä (40, elit) ja 4. Jere Kivineva (38, atma). Neljä parasta Kpedun opiskelijaa toisen asteen tutkintosarjassa olivat 1. Jere Ojala
(46, sähkö), 2. Aaro Niemi-Korpi (37, sähkö), 3. Osku Polvilampi (33, sähkö) ja 4. Lukas Kronqvist (33, sähkö). Valtakunnallisen vuoden 2021 AMMATIKKAtop-matematiikkakilpailun järjestelyistä vastasi Tekniikan Opettajat TOP ry:n ohella Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry. OPISKELIJAPALVELUHENKILÖSTÖ TOIMIPAIKOITTAIN: Ammattikampus: TANJA ASIALA, hanketyöntekijä, polunavaaja, sosionomi (AMK) MARI BERGROTH, opintosihteeri, yo-merkonomi, sihteerin at ARJA BJÖRKSKOG, taloussihteeri, merkonomi, eläkkeelle 1.10. alkaen MARJO BYSKATA, vs. koulutusohjaaja 25.11 alkaen, KM MARIANNE FRAKTMAN, suunnittelija, yo-merkonomi ISTO HAKALA, pedagogisen kehittämisen ohjaaja, yo-merkonomi MERJA KIVELÄ, opintoasiainpäällikkö, KTM RIITTA KOKKO, opintosihteeri 14.5. saakka, tradenomi PIRJO KORTETMAA, opintosihteeri, sihteerin at JUHA KYKYRI, suunnittelija, teknikko EIJA MASTOSALO, koulutusohjaaja, muotoilija (AMK) LAURA PAAVOLA, toimistosihteeri 7.6. alkaen, tradenomi ANU PAJALA, koulutusohjaaja, restonomi (AMK), opintovapaalla 1.9. alkaen IIDA PUDAS, vs. koulutusohjaaja 30.10. saakka, KM JAANA RAJALA, palvelusihteeri, tietojenkäsittelyn at SANNA SILVENNOINEN, toimistosihteeri 6.6. saakka, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hallintosihteeri 7.6. alkaen, yo-merkonomi SIRPA SLOTTE, opintosihteeri, merkonomi JETRO SÄÄSKILAHTI, palvelusihteeri, tradenomi SAMPPA TOIVONEN, suunnittelija, tradenomi SATU TOIVONEN, koulutusohjaaja, tradenomi ANITA VESTÖ, opintosihteeri, merkonomi TUULA VIRKKALA, opintosihteeri, yo-merkonomi HEIDI VUORELA, opintosihteeri, tradenomi Kannus: SUVI HIRVIKOSKI, suunnittelija, HuK SUVI KORTETMAA, opintosihteeri, yo-mallipukinevalmistaja LIISA TAKALO, palvelusihteeri, merkonomi JENINA VÄHÄKANGAS, palvelusihteeri 1.10. alkaen, tradenomi Kaustinen: TARJA KANGAS, opintosihteeri, tradenomi Perho: KATJA ANISIMAA, opintosihteeri, tradenomi Kälviä: JAN MOLANDER, vahtimestari, merkantti SOILE NIEMI, toimistosihteeri, yo-merkonomi SEIJA PRITTINEN, koulutussihteeri, merkonomi
HAKIJAPALVELUT, OPISKELIJA- JA INFOPALVELUT
teemoina olivat opiskelijapalautteet sekä opiskeluoikeuteen ja HOKSiin liittyvät asiat. Kpedun opintosihteerit ovat kokoontuneet Primusryhmänä noin viiden viikon välein pohtimaan asioita yhdessä ja luomaan pelisääntöjä. Työn alla ovat olleet muun muassa erilaiset ohjeistukset ja prosessit. Opintosihteerit ovat hienosti ottaneet haltuun uusia asioita, joita on tullut esille valtakunnallisesti ja oman toiminnan kehittämisen myötä. Koski-palvelu eli kansallisten opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu ja eHOKS-palvelu on otettu käyttöön. Marraskuussa järjestetyssä kehittämispäivässä teemoina olivat Kpedun strategia, kestävä kehitys, prosessiajattelu, omat työnkuvat ja työhyvinvointiasiat. Hakijapalvelut, opiskelija- ja infopalvelut palvelevat sekä opiskelijoita että asiakkaita hyvin, etulinjassa toimivat infopalvelujen palvelusihteerit. Lähtökohtaisesti toimisto-, info- ja opiskelijapalvelut pyörivät asiakkuuden ympärillä, jossa palveluprosessi on keskeistä, mutta on tärkeää, että taustalla oleva toimintaprosessi on hiottu ja mietitty yhdessä kestäväksi. Vaikka korona onkin sävyttänyt koko vuoden 2021 ajan toimintaa, kehittämismyönteisyys ja avoimuus uusille ideoille ovat olennaista. On tärkeää menestyä yhdessä asiakkaiden kanssa.
Merja Kivelä Opintoasiainpäällikkö
Kuva Sanna Tamminen
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston Hakijapalvelut hakeutumisen keskitettynä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottajana sekä opiskelijavalintojen hallinnollisen prosessin toteuttajana on vakiinnuttanut toimintansa. Jatkuvaa hakua on toteutettu jo neljä vuotta, ja sen toimintoja on hiottu ja hiotaan edelleen yhteistyössä Kpedun toimialojen sekä ohjauksen henkilöstön kanssa. Kpedun hakeutumisvaiheen haastatteluprosessia on kehitetty yhteistyössä Tukipolku-hankkeen polunavaajan kanssa. Jatkuvan haun kautta on vuonna 2021 hakeutunut opiskelemaan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opintoihin 1.767, Valma-opintoihin 76 ja oppisopimuskoulutukseen 338. Yhteishaun kautta ensisijaisia hakijoita oli 772. Loppusyksyn 2021 aikana järjestettiin kuutena päivänä Tulevaisuuden osaajaksi -polkupäiviä alueen yhdeksäsluokkalaisille. Organisointi tapahtui Hakijapalveluista, ja mukana oli opinto-ohjaajia, opettajia ja opiskelijoita eri koulutusaloilta. Viestintä huolehti sometiedottamisesta. Sähköisen opintohallintojärjestelmän Primus-Wilma-Kurren-pääkäyttäjät ovat osallistuneet parin kuukauden välein toteutettuihin verkoston Teams-palavereihin ja marraskuussa Visman järjestämään Wilman digiviikkoon. Primuksen pääkäyttäjät ovat olleet mukana Wilma- ja HOKS-pajoissa sekä aktiivisesti kehittämässä erilaisia pedagogisia prosesseja Wilmassa. Lisäksi on oltu mukana koulutustarjontatyöryhmässä ja opettajien vuosityöaikaan liittyvissä kehittämistehtävissä. Koko toimijaporukka on osallistunut aktiivisesti myös OPHn, eHOKS-, KOSKI- ja Kelan erilaisiin webinaareihin. Syyslomaviikolla siirryttiin Visman SAAS-palveluun, ja sen myötä Wilman nettiosoite muuttui. Toimialakohtaisia KOSKI-kävelyjä toteutettiin vuoden aikana useampia, joissa
67
K
68
eski-Pohjanmaan ammattiopiston opinto-ohjaajat ovat kokoontuneet säännöllisesti omiin kokouksiin, toisen asteen opinto-ohjaajien ja rehtoreiden kokouksiin sekä muihin verkostotapaamisiin vuoden 2021 aikana. Huhtikuussa ja joulukuussa järjestettiin opinto-ohjaajien ja opintosihteerien yhteisiä kehittämisaamupäiviä. Myös vapaamuotoiset opojen virtuaalikahvit alkoivat. Kesäopintotarjonnan esittely käynnistyi alkuvuonna, kun opinto- ja uraohjaajat pitivät auloissa esittelyinfoja Kpedun koulutustarjonnasta. Opinto-ohjaajat ovat osallistuneet perusopetuksen yhteishakuiltoihin niin fyysisesti kuin myös Teamsin tai Meetin kautta. Lisäksi on pidetty yläkoulussa ja lukioissa ammatillisen koulutuksen opotunteja. Opinto-ohjaajat ovat osallistuneet myös Oph:n oppivelvollisuutta käsitteleviin webinaareihin ja koulutuksiin kevään aikana lisäten siten osaamistaan ohjauksen näkökulmasta ja eri toimijoiden rooleista. Muutama opinto-ohjaaja oli mukana Hakijapalveluiden järjestämässä jälkiohjauspäivässä kesäkuussa. Opinto-ohjaajat yhteistyössä tutkintovastaavien ja muun koulutusalojen henkilöstön kanssa tarjosivat ennen juhannusta opiskelemaan valituille mahdollisuuden tulla tutustumaan valitsemalleen koulutusalalle. Elokuisen perinteisen ”Kasvot tutuksi” -tapahtumaa sijaan opiskeluhuollon henkilöstö jalkautui ryhmien vieraaksi. Opinto-ohjaajat osallistuvat myös perinteisiin kotiväeniltoihin. Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Osku ja Sakki vierailivat eri kampuksilla syksyllä. Kpedun Tulevaisuuden osaajaksi -polkupäiviä järjestettiin useampia syyskuun lopusta lähtien alueen ysiluokkalaisille, opoille ja opettajille. Vierailijoiden määrä oli päivittäin noin 80150. Opinto-ohjaajat ovat kehittäneet opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -yhteistä tutkinnon osan osa-alueen ammattitaitovaatimuksia, ja ItsLearningissa ollutta sisältöä on edistetty yhteistyössä Kpedu Rekry -hankkeen toimijoiden kanssa. Kpedu Rekry -hankkeen tiimi on esitellyt opinto-ohjaajille Kpedu Jobia ja hankkeen tavoitteita. Opinto-ohjaajat ovat olleet mukana myös virtuaalitapahtumissa ja kehittämässä uraohjauksen kokonaisuutta. Hankkeessa on teetetty yhteistyössä laadittu Valmistuvan opiskelijan opas, joka annetaan todistuksen välissä ammattiin valmistuneille. Kpedun opinto-ohjaajaryhmä osallistui Opetushallituksen järjestämille Ohjauksen päiville lokakuussa. Opinto-ohjaajat ovat kehittäneet osaamistaan monipuolisesti osallistumalla myös mm. Voimakehä-, Ruori-, Moto-, Osaamisidentiteettiä rakentamassa - ja Nepsy-koulutuksiin. Taitaja 9 -tapahtuma toteutettiin Kpedussa myös vuonna 2021 Seppo-pelillä. Osallistujia oli mukavasti.
Kuvat Caroline Monje Morales
opinto-ohjaus ja toisen asteen yhteistyö
Toisen asteen yhteistyö Toisen asteen yhteistyöryhmät ovat vuoden 2021 aikana kokoontuneet paljolti etänä Teamsin kautta. Siten on saatu mukaan ennätysmäärä osallistujia eri toimintaryhmien kokouksiin: 1) yhteistyöryhmä eli kuntien sivistysjohtajat ja koulutuksen järjestäjien johtohenkilöt, 2) toisen asteen oppilaitosten rehtorit ja päälliköt, 3) opinto-ohjaajat, 4) paikalliset toimintaryhmät: Kokkolan ammattilukion toimintaryhmä, Perhonjokilaakson ryhmä ja Lestijokilaakson ryhmä sekä 5) laajan yhteistyön verkosto, jossa ovat mukana alueen kaikkien kouluasteiden rehtorit/päälliköt, opinto-ohjaajat, etsivät nuorisotyöntekijät ja korkeakoulujen edustajat. Toisen asteen yhteistyöhön osallistuu yhteensä 12 koulutuksen järjestäjää. Opiskelijoiden osallisuuden lisäämistä oppilaitoksissa pidetään tärkeänä, ja sitä onkin edistetty kaikissa yhteistyöoppilaitoksissa; opiskelijakuntien ja rehtoreiden yhteistapaamisissa on mm. jaettu hyviä käytänteitä ja opittu toisilta. Monissa oppilaitoksissa on panostettu erityisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Entiseen tapaan laadittiin yhteinen koulutusesite ”Opiskelumahdollisuudet Keski-Pohjanmaalla 2022” -nimisenä julisteena. Opojen ja hakijoiden on siten helppo hahmottaa koko maakunnan toisen asteen koulutustarjonta. Tarkempaa tietoa voi sitten hakea netistä. Korkeakouluyhteistyö kehittyi jälleen askeleen verran eteenpäin. Yliopistojen tarjontaa on lisätty erityisesti lukiolaisille. Ammatillisella puolella verkko-opintoina toteutettavia Centria-ammattikorkeakoulun väyläopintoja on ollut tarjolla jo vuosia, ja niitä on opittu hyödyntämään osana ammatillisia opintoja. Elinikäisen ohjauksen yhteistyö on jatkunut Keski-Pohjanmaan ELO-ryhmässä. Kokouksia on järjestetty vuonna 2021 neljä. Lisäksi on osallistuttu valtakunnalliseen ELOLIV-päivään. Muita keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet Ohjaamo Keski-Pohjanmaa ja etsivät nuorisotyöntekijät. Vuoden 2021 aikana pohdittiin perinpohjaisesti, miten toisen asteen yhteistyötä voidaan kehittää entistä enemmän tukemaan oppilaitosten välistä yhteistyötä Keski-Pohjanmaalla. Yhteistyöstrategia päättyi 2020, mutta sen tilalle ei laadittukaan enää uutta asiakirjaa, vaan sen sijaan päädyttiin uusimaan koko yhteistyösopimus siten, että siihen sisältyvät myös strategiset toimintatavoitteet. Uudessa vuoden 2022 alusta voimaan tulevassa yhteistyösopimuksessa on mukana 12 toisen asteen koulutuksen järjestäjää ja Keski-Pohjanmaan liitto.
ERITYINEN TUKI
K
eski-Pohjanmaan ammattiopisto on vahvistanut vuoden 2021 aikana opiskelijan perehdyttämistä opintoihin orientaatiojakson avulla. Samalla erityisopettajat ovat tehneet digitaalisen lukiseulan yhteishaun kautta tuleville opiskelijoille ja matematiikan opettajat matematiikan lähtötasokartoituksen. Testien avulla nähdään varhaisessa vaiheessa tuen tarpeet ja voidaan HOKS:ssa (henkilökohtainen opetuksen kehittämissuunnitelma) huomioida opintojen suunnittelussa opiskelijalle parhaiten sopivat opiskelumuodot ja tarvittava tuki. Tuen tarvetta on myös jatkuvan haun opiskelijoilla. Opiskelijalle voi olla eduksi saada testien myötä tuki ja ymmärrys, miksi opiskeleminen on ollut aiemmin niin haasteellista. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot (opvat) ovat Kpedussa toteutuneet syksyn 2021 aikana aiempaa suunnitelmallisemmin. Strategia 2020 -rahoituksella on suunniteltu tutkintokoulutukseen parhaiten sopivia opvamalleja. Erityisopetuksessa uskotaan siihen, että jatkossa opiskelijan osaamisperusta saadaan vahvemmaksi, mikä lisää motivaatiota sekä vähentää rästejä ja opintojen keskeytymistä. Hyviä kokemuksia opvan toteutuksesta on mm. hyvinvointialalta sekä kone- ja tuotantotekniikan alalta. Opva-opintoja ovat aiemmin tehneet miltei pelkästään maahanmuuttajat, mutta opva-tietoisuuden myötä osallistujamäärä on laajentunut suurempaan opiskelijajoukkoon.
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston erityisen tuen suunnitelmaa on päivitetty vuonna 2021. Lisäksi on korjattu erityisopettajan työnkuvaa nykyisen työn vaativuuden ja työnkuvan näkökulmasta. Erityisen tuen tiedon lisääminen ja menetelmäosaamisen jalkauttaminen Kpedun toimialoille on osa erityisopettajan työnkuvaa. Erityisopettajat ovat myös pitäneet tukipajoja opiskelijoille. Osa Kpedun erityisopettajista osallistui marraskuussa Opetushallituksen järjestämään Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuuteen, jossa saatiin uutta ajankohtaista tietoa, mikä on välitetty muille erityisopetuksen tiimin jäsenille. Kpedun erityisopettajien tiimissä on suuri joukko eri alojen erityisopettajia. Tiimityöskentelyssä keskeistä on tiedon jakaminen ja yhteinen kehittäminen. Erityisopettaja vahvistaa osaltaan opiskelijan opiskelutaitoja ja tasavertaisia mahdollisuuksia opiskella ammattiin. Ammatillisen koulutuksen erityisopettajan työ on monipuolinen. Erityisopettajat tekevät yhteistyötä muiden opettajien ja yhteistyöverkoston kanssa mahdollistaen opiskelijalle tarvittavan tuen opintojen etenemiseen ja yksilöllisten opiskelumahdollisuuksien löytymiseen. Opiskelijoiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet viime vuosina ja haasteet moninaistuneet.
Järjestämisluvan mukaisen perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärät ja erityistä tukea saaneiden määrät 2019 - 2021 Toimiala
Perustutkintoopiskelijat ja valma 2021
Perustutkintoopiskelijat ja valma 2020
Perustutkintoopiskelijat ja valma 2019
Erityinen tuki 2021
Erityinen tuki 2020
Erityinen tuki 2019
Ertu op.määrästä 2021
Ertu op.määrästä 2020
Ertu op.määrästä 2019
Hyvinvointiala
712
663
724
109
108
106
15,31 %
16,29 %
14,64 %
IT- ja media-ala
356
348
318
78
48
39
21,91 %
13,79 %
12,26 %
Kansanopisto
108
114
91
30
23
19
27,78 %
20,18 %
20,88 %
Liiketoiminnan ala
423
426
403
67
63
60
15,84 %
14,79 %
14,89 %
Luonnonvara-ala
774
726
725
107
105
100
13,82 %
14,46 %
13,79 %
Rakennusalat
582
565
551
112
100
111
19,24 %
17,70 %
20,15 %
Ruoka- ja puhtauspalveluala
272
275
286
51
78
101
18,75 %
28,36 %
35,31 %
Teollisuus ja logistiikka-ala
634
615
697
112
110
119
17,67 %
17,89 %
17,07 %
Valmentava koulutus & Yto
176
130
131
66
50
40
37,50 %
38,46 %
30,53 %
Laajennettu oppisopimus
18
18
13
0
0
0
0,00 %
0,00 %
0,00 %
4 055
3 880
3 939
732
685
695
18,05 %
17,65 %
17,64 %
Kpedu yhteensä
69
OPISKELIJAHUOLTOhenkilöstö JA ERITYISEN TUEN HENKILÖSTÖ TOIMIPAIKOITTAIN
Ammattikampus:
MILLA SULONEN, psykologi 27.10. saakka, PsM, (Kokkolan kaupunki)
MARJA AHO, lehtori, erityisopettaja, KM
SIMO SÄIPPÄ, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki)
TANJA ASIALA, hanketyöntekijä (polunavaaja, Tukipolku-hanke), sosionomi (ylempi AMK)
SALLA TASKILA, vs. kuraattori, (Kokkolan kaupunki) ja hanketyöntekijä (Luotsi), sosionomi
HEIDI BRUNNER, tk-lääkäri, (Soite)
(AMK)
TUIJA CARLSSON, kuraattorin sijainen 25.10.–19.11., sosionomiopiskelija
EVELINA TYYNELÄ, lehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja
ANNE ETELÄAHO, opiskeluhuollon koordinaattori, KM, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti
KATI VERTANEN, terveydenhoitaja, (Soite)
MERJA FORSLUND, päätoiminen tuntiopettaja, KM, opinto-ohjaaja, ammatillinen erityis-
MARKKU VÄHÄHYYPPÄ, tk-lääkäri, (Soite)
opettaja
MIKA YLITALO, etsivä nuoriso-ohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, (Kokkolan kaupunki)
MERVI HAUTAMÄKI, terveydenhoitaja, (Soite) LEENA HIETALAHTI, erityisopettaja, KM, erityiskasvatuksen asiantuntija
Kannus:
CARITA HILLI, terveydenhoitaja, (Soite)
JOHANNA AUTIO, terveydenhoitaja, (Soite)
MARIA INDOLA, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki)
PERTTI HANNI, lehtori, erityisopettaja, metsätalousinsinööri (AMK), eläkkeelle 1.9. alk.
EMMA JUURIOJA, terveydenhoitaja, (Soite)
OONA KALLIO, henkilökohtainen avustaja, projektityöntekijä, nuoriso- ja yhteisöohjaaja
MERJA KIVELÄ, opintoasianpäällikkö, KTM, AmO, OPO
MARI KURIKKALA, kuraattori, sosionomi (ylempi AMK)
SAIJA KIVINEN, vs. kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki)
TOMMI LAPINJOKI, asuntolaohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja
SARI KOLA, psyykkari, mielenterveyteen erikoistunut terveydenhoitaja, (Soite)
TYTTI LINTENHOFER, lehtori, erityisopettaja, AmO, AmE, eläintenkouluttajan at
JANIKA KUPILA, nivelohjaaja, Tukipolku-hanke, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, lasten ja
PIRITTA PÄRSSINEN, lehtori, opinto-ohjaaja, FM
nuorten erityisohjaaja
JUHA YLI-KORPELA, lehtori, metsätalousteknikko
JOUNI MALM, asuntolaohjaaja 1.8.–19.9., lähihoitaja JOUNI MANTILA, lehtori, opinto-ohjaaja
Kaustinen:
MERI MATTUS, asuntolaohjaaja 12.10. alkaen, lähihoitaja
ELINA JAATINEN, terveydenhoitaja syksyyn saakka, (Soite)
REETTA MOURUJÄRVI, oppilaitospastori, TM, (Kokkolan suomalainen seurakunta),
ELIISA KOIVUKOSKI, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, päätoiminen tuntiopettaja,
virkavapaalla 16.8. alkaen.
insinööri (AMK), agrologi (AMK)
ANNIKA NYGREN, erityisopettaja, KM, erityiskasvatuksen asiantuntija
ANNA NIKULA, koulukuraattori, sosionomi (AMK), (Kaustisen kunta)
LAURA NYGÅRD, erityisopettaja, tradenomi
PIRJO PURA, terveydenhoitaja syksystä alkaen, (Soite)
TIINA OIKARI, opiskelija- ja opinto-ohjaaja, KM, sosionomi (AMK)
VEERA VERKOLA, asuntolaohjaaja, hevostalouden at
TAPIO OINAS, opinto-ohjaaja, FM TUULA PAAVOLA-YLITALO, päätoiminen tuntiopettaja, FM
Perho:
LASSI PAPPINEN, oppilaitospastorin sijainen 16.8.–22.11.
JENNA ALASPÄÄ, terveydenhoitaja syksystä alkaen, (Soite)
TARJA PELTONIEMI, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, FM
JANNIKA HÄMEENNIEMI, asuntolaohjaaja 1.2.–1.5.
JUKKA-PEKKA PERÄLAMPI, asuntolaohjaaja 20.9.–11.10.
RIIKKA KANNIAINEN, kuraattori, sosionomi (AMK), (Perhon kunta)
TERHI PETÄJÄ, toisen asteen koordinaattori, opinto-ohjaaja, KM
ELIISA KOIVUKOSKI, opinto-ohjaaja 31.7. saakka, insinööri (AMK), agrologi (AMK)
PIRJO PURA, terveydenhoitaja, (Soite)
RIIKKA LASANEN, opinto-ohjaaja, lähiamis-koordinaattori 1.8 alkaen, teologian maisteri,
JOHANNA PUUMALA, psykologi, PsM, (Kokkolan kaupunki)
opinto-ohjaaja
AULI SAARI, lehtori, erityisopettaja, KM
MIRKA PELTOKANGAS, asuntolaohjaaja 31.1. saakka
LAURA SAHLGREN, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki)
SILJA TORPPA, terveydenhoitaja syksyyn saakka, (Soite)
KRISTIINA SALO, asuntolaohjaaja, nuorten erityisohjaaja, eläkkeelle 31.5. alkaen SIRPA SALO, päätoiminen tuntiopettaja, työllisyyskoordinaattori, toimintaterapeutti, opinto-
Kälviä:
ohjaaja
SATU MÄKINEN, asuntolaohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
JAANA SINKO, lehtori, tutkintovastaava, opinto-ohjaaja, TtM
PIRJO PURA, terveydenhoitaja syksystä alkaen, (Soite)
KATRIINA SIPILÄ, lehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja
JOHANNA PUUMALA, psykologi, PsM, (Kokkolan kaupunki)
MARJA-LEENA STENBERG, lehtori, ammatillinen erityisopettaja
KATRIINA SIPILÄ, lehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja SIMO SÄIPPÄ, kuraattori, sosionomi (AMK), (Kokkolan kaupunki)
70
KATI VERTANEN, terveydenhoitaja syksyyn saakka, (Soite)
OPISKELUHUOLTO
O
piskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.
Opiskeluhuollon ohjausryhmä ja opiskeluhuoltoryhmät Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskeluhuoltoa on kehitetty yhteisessä opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja opiskeluhuoltoryhmissä Kokkolan ammattikampuksella ja luonnonvaraalalla. Opiskeluhuollon keskeisimpiä tavoitteita ovat opintojen negatiivisien keskeyttämisen ennaltaehkäisy ja koulutuksen läpäisyn edistäminen. Eronneiden opiskelijoiden määrä ja erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti ovat olleet kohtuullisia. Opiskeluhuollon yhteisiä kehittämispäiviä järjestettiin Teamsin välityksellä kesäkuussa ja elokuussa.
Kodin ja Kpedun välinen yhteistyö ja koronaohjeistuksen noudattaminen Aloittaville opiskelijoille ja heidän kotiväelleen on jaettu opintovuoden alkaessa Opiskelijan opas ja tiedotettu Wilma-tietojärjestelmän kautta opiskeluhuoltopalveluista. Sähköinen Wilma-opiskelijajärjestelmä on mahdollistanut vanhemmille ja huoltajille opiskelijoiden poissaolojen seuraamisen sekä viestien lähettämisen opettajille ja opiskelijahuollon henkilöstölle. Koronaepidemian vallitessa opintovuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota turvavälien noudattamiseen ja hygieniaan, jotka molemmat huomioitiin myös uusien ryhmien ryhmäytymisissä.
Välituntitoiminta ja Hyvinvointimessut Keväällä ruokataukojen yhteydessä toteutettiin erilaista välituntitoimintaa. Lokakuussa Kpedussa järjestettiin Hyvinvointimessujen sijaan yksittäisiä tapahtumia. Ruokataukojen yhteydessä opiskeluhuollon toimijat ja verkostojen jäsenet esittelivät hyvinvointia lisääviä asioita.
Ennaltaehkäisevä toiminta ja siirtymävaiheet keskeisellä sijalla Vastuuohjaajille välitettiin linkit päihteiden käytön ennaltaehkäisystä käsitelleestä luennosta. Opiskeluhuollon toimijoiden ja verkostojen kanssa on kokoonnuttu säännöllisesti ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittämiseksi. Myös liikenneturvan virtuaalisia oppitunteja on tarjottu ryhmien käyttöön. Henkilöstölle on tarjottu koulutusta maahanmuuttajien tukemisen teemoista. Kevään saattaen vaihtaen -palavereissa varmistettiin tukea tarvitsevien peruskoululaisten tukipalvelut heti opintojen alkaessa. Tämän toiminnan tukemisessa hyödynnettiin myös ESR:n rahoittamaa Tukipolku-hanketta, jonka avulla on palkattu nuoriso-ohjaajia tukeman peruskoulussa tukea tarvinneita opiskelijoita siirtymävaiheen aikana. Kelan Nuotti- ja Oma Väylä -valmennukseen on ohjautunut useita nuoria. Tuen tarpeessa oleville opiskelijoille on pyritty turvaamaan saattaen vaihto myös valmistumisen yhteydessä yhdessä TEpalveluiden, Kelan ja sosiaalitoimen sekä etsivän nuorisotyön yhteistyön avulla. Opiskelijoille on tarjottu myös ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa mm. teemoilla Kuka minä olen, Elämäntaitojen kehittäminen ja Tyttönä oleminen.
Opiskelijoiden ruokailu, opiskelukustannukset ja koulumatkatuki Ammattiopistossa opiskelu itsessään on maksutonta. Toisen asteen opiskelijoille kuuluu ilmainen lounas oppilaitosten opiskelijaravintoloissa. Opiskelijoille on myös tarjottu maksuton aamupuuro sekä luonnonvara-alalla lisäksi muu aamupala ja päivällinen. Aikuiset opiskelijat ovat oikeutettuja maksuttomaan lounaaseen lähiopetuspäivien aikana, mikäli he suorittavat perustutkintoa ja opiskelevat opinto- tai aikuiskoulutustuella tai työttömyysetuudella. Muut voivat nauttia lounasta opiskelijahintaan. Oppivelvollisille opiskelijoille taataan maksuton opiskelu. Opiskelijalle maksuttomia ovat opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet Myös
71
vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat olisivat maksuttomia toisella asteella. Muiden opiskelijoiden osalta kilometriraja on edelleen kymmenen kilometriä. Opinnoissa tarvittavat erityisvälineet jäävät edelleen opiskelijan itsensä maksettaviksi.
Kuraattoripalvelut ja koulupsykologi Kuraattorit ovat antaneet opiskelijalle yksilöllistä palveluohjausta ja psykososiaalista tukea. Yhteistyötä on tehty opiskelijoiden tilannetta edistävien yhteistyötahojen kanssa. Yhteisöllistä työtä on toteutettu pääosin ryhmätasolla sekä pienryhmissä että osallistumalla oppilaitoksen tapahtumiin. Koulupsykologit työskentelevät ammattiopistossa psykologian alan asiantuntijana. Työssä on painottunut hyvinvointia edistävä, ongelmia ennaltaehkäisevä ja konsultatiivinen työote. Koulupsykologin työn keskeisenä tavoitteena on ollut iänmukaisen kehityksen, psyykkisen toimintakyvyn sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen.
Etsivä nuorisotyöntekijä, oppilaitospastori ja koulupoliisi Etsivä nuorisotyö on auttanut nuoria sopivien palvelujen löytämisessä ja niihin kiinnittymisessä. Oppilaitospastori ja koulupoliisi ovat osallistuneet yhteisiin tapahtumiin ja ovat olleet mukana kehittämässä palveluita muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on tehty myös lukuisten muiden viranomaisten kanssa.
Opiskeluterveydenhuolto ja sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen sekä opiskeluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Terveydenhoitajien avovastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Osana opiskeluterveydenhoitoa on myös sairaanhoitopalvelujen järjestäminen.
Terveyskysely, terveystarkastus ja psyykkarit
72
Ammattiopiston ensimmäisen ja toisen vuosiluokan alle 21-vuotiaat perustutkintoa suorittavat opiskelijat osallistuivat toimipaikoittain terveyskyselyyn. Opiskelijoille tehdään terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus ensimmäisenä opiskeluvuotena sekä kiinnitetään huomiota opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Terveyden edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa varhain erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Tuen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muun opiskeluhuollon, opettajien ja hoitotahojen kanssa. Vanhempien ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tärkeä tuki nuoren selviytymisessä. Eri koulutusaloilla on erilaisia terveydentilavaatimuksia, joita selvitellään opiskelijoiden kanssa terveystarkastusten yhteydessä mahdollisemman pian opintojen alettua. Opiskeluterveydenhuollossa toimii myös mielenterveyteen erikoistuneita terveydenhoitajia eli psyykkareita, joiden tehtäviin kuuluu opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyö, (ennal-
taehkäisy ja hoito) sekä tiivis yhteistyö Kpedun muun opiskeluhuollon ja opettajien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.
Opiskelija-asuntolat Kpedun opiskelijoiden asuntolat löytyvät Kokkolasta, Kannuksesta, Kaustiselta, Kälviältä ja Perhosta. Kokkolan ammattikampuksen asuntolan yhteydessä toimii myös Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ylläpitämä nuorten tuettu asuminen (ATSA) -yksikkö. Kaikissa Kpedun toimipaikan opiskelija-asuntoloissa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä nuorten kanssa monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Koronan vuoksi asuntoloiden yhteiset tapahtumat jäivät kuitenkin järjestämättä. Kpedun asuntolaohjaajien kuukausittaisissa palavereissa kehitettiin opiskelija-asuntolatoimintaa valtakunnallisten laatusuositusten pohjalta. Asuntolatoiminnan uusia nettipohjia on suunniteltu yhteistyössä Kpedun IT-alan opiskelijoiden kanssa. Asuntolatoimintaan on valmisteltu Itsenäistyvä nuori -kurssia. Kokkolan ammattikampuksen asuntolaan tehtiin turvallisuusauditointi.
Varustamo ja Telakka sekä DUDE ja Annie Varustamo-hankkeen avulla on kehitetty koulutus- ja työelämätulkkauspalveluita sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palveluita yhdessä Ammattiopisto Luovin kanssa. Telakka-pajaa on tarjottu niille nuorille, joiden opinnot ovat uhanneet keskeytyä. DUDE-hankkeen avulla on tuettu liiketalouden, tieto- ja viestintätekniikan sekä kone- ja tuotantotekniikan alan opiskelijoiden opintoja työelämälähtöisten tehtävien ja elämänhallinnan tukemisen kautta. Opintonsa aloittaneille on myös pilotoitu tekoälysovellusta älykäs Annieta. Sovellus on lähettänyt aloittaneille opiskelijoille tekstiviestit, joilla on kartoitettu mahdollisia tuen tarpeita ja ohjattu opiskeluhuollon toimijoiden palveluiden piiriin.
Tukipolku ja Ruori sekä Oikeus osata Tukipolku-hankkeen avulla on tuettu peruskoulunsa päättäneitä ja jatkuvan haun kautta tulleita tukea tarvitsevia opiskelijoita siirtymävaiheessa. On pilotoitu jatkuvan haun opiskelijoiden mahdollisuutta ilmaista tuen tarpeensa jo ennen opintojen alkua, mistä Wilma-automatiikan avulla on mennyt yhteydenottopyyntö opiskeluhuollon toimijoille. Myös Ruori-arviointityökalua on hyödynnetty opiskelijoiden tuen tarpeen arvioinnissa. Opetushallituksen Oikeus osata -hankkeita on saatu neljä ja niiden avulla on kehitetty opiskelijoiden osallisuutta, turvallisuutta, hyvinvointia ja keskeyttämisen ehkäisyä. Hankkeiden avulla on ollut mahdollista resursoida opettajille työaikaa kehittämistyöhön ja palkata kaksi toimijaa tukemaan tavoitteiden toteutumista.
Kuva Sanna Tamminen
OPISKELIJAKUNTA- JA TUTOR-TOIMINTA
K
Kuva Sanna Tamminen
eski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijakuntatoiminta oli keväällä aiempaa vähäisempää koronapandemian vuoksi. Syksyn aikana Kpedun toimipaikkojen opiskelijakunnat aktivoituivat, ja uusia jäseniä hankittiin lisää. Erityisopettaja Laura Nygårdin johdolla koottiin opiskelijakuntavastaavien yhteinen tiimi toimipaikkojen opiskelijakuntien yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Tiimi järjesti muun muassa yhteisen leiripäivän Kokkolan Vasikkasaareen kaikille opiskelijakuntalaisille. Ohjelmaan sisältyi tutustumista, yhdessä innostumista, Osku ry:n toteuttamaa opetusta opiskelijakuntatoiminnasta, leikkimieliset olympialaiset ja lopuksi pizza-buffet. Tarkoitus on jatkossa järjestää vastaavanlainen yhteinen, innostava leiripäivä syksyisin ja keväisin. Kpedun yhteinen opiskelijayhdistys KeKo ry edustaa kaikkia opiskelijoita. Puheenjohtajana toimii media-alan opiskelija Markus Heikkinen. KeKo ry:n edustajat tapasivat pääministeri Sanna Marinin Kpedun vierailun yhteydessä marraskuussa. KeKo ry:n edustajat ovat myös pitäneet yhteisen kokouksen Kpedun johtotiimin kanssa, käyttäneet puheenvuoron Kpedun henkilöstön kehittämispäivätilaisuudessa ja muutoinkin edistäneet Kpedun opiskelijoiden yhteistä asiaa. KeKo ry myös teetti kyselyn opiskelijoille, joihin saatiin hyvin vastauksia. Opiskelijakyselyn tulokset käsiteltiin myös Kpedun johtotiimissä. Toimipaikkojen opiskelijakuntatoiminta on sisältänyt muun muassa oppimisympäristön kehittämistä ja muuta vastaavaa vaikuttamista sekä myös erilaisia tempauksia. Kälviän toimipaikkaan perustettiin syksyllä uusi opiskelijakunta muutaman vuoden tauon jälkeen.
Opiskelijatutor-toiminta Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on koulutettu vuoden 2021 aikana 37 uutta opiskelijatutoria. Koulutus on toteutettu alkukesästä etäyhteydellä ja syksyllä lähiopetuksena. Opiskelijatutor-toimintaa on vetänyt Kpedun tutortiimi, jonka muodostavat opinto-ohjaajista Tiina Oikari ja Evelina Tyynelä, erityisopettaja Laura Nygård, Kokkolan suomalaisen seurakunnan edustaja Reetta Mourujärvi/ Sanna Häggblom, liikuntatutor-vastaava Satu Sundell, KV-vastaava Heidi Jokinen, digitutor-vastaava Anders Wikberg, Tukipolku-hankkeen polunavaaja Janika Kupila ja opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho. Tutortiimi on kokoontunut kuusi kertaa vuonna 2021. Kevään aikana osa aikaisemmin koulutetuista tutoreista kävi kertomassa yläkoulujen yhdeksäsluokkalaisille ammattiin opiskelusta, koska vallitsevan epidemiatilanteen vuoksi kouluvierailuja ei voitu toteuttaa. Tutorit olivat opintovuoden aloituksessa elokuussa mukana perehdyttämässä uusia opiskelijoita Kpedun tiloihin ja käytänteisiin. Syksyn aikana tutorit ovat osallistuneet yhdeksäsluokkalaisille toteutettujen Kpedun Tulevaisuuden osaajaksi -polkupäivien järjestämiseen. Opiskelijatutorit ja alojen opinto-ohjaajat ovat käyneet yhdeksäsluokkalaisten kanssa tutustumassa ammattiopiston koulutusaloihin ja huolehtineet vierailevista opiskelijaryhmistä. Lisäksi tutorit ovat osallistuneet mahdollisuuksien mukaan yläkoulujen vanhempainiltoihin ja vierailuihin. Opiskelijatutorit ovat kokoontuneet myös tutoreiden päiväkahveille ja etäyhteyksin pidettyihin kokouksiin. Opiskelijatutor-toiminnasta on mahdollista erikoistua asiantuntijatutoriksi eli liikunta-, digi- tai kansainvälisyys-tutoriksi. Opiskelijatutor-koulutus ja -toiminta sekä asiantuntijatutor-toiminta on opinnollistettu, joten opiskelija saa näistä opintokokonaisuuksista osaamispisteitä yhteisiin valinnaisiin opintoihin.
73
Kpedun laadunhallinnan kuulumisia
T
oimintavuosi 2021 oli laadunhallinnan osalta Kpedussa jälleen vilkas. Alkuvuonna laatutyössä keskityttiin erityisesti laadunhallintajärjestelmän itsearviointiin ja sen läpiviemiseen. Myös muita teema-arviointeja toteutettiin vuoden aikana. Vuonna 2021 käynnistettiin uuden henkilöstöintran rakentaminen. Kpedun palautejärjestelmää uudistettiin paitsi teknisesti, myös laajentamalla säännöllisesti toteutettavia palautekyselyjä uusiin kohderyhmiin. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimeksiannosta vuonna 2021 arvioitiin laadunhallintajärjestelmän lisäksi erityisen tuen järjestämistä, oppimisen haasteita äkillisissä rakennemuutostilanteissa ja yksilöllisiä opintopolkuja. Karvin arviointien lisäksi erilaisia itsearviointeja toteutettiin myös osana hanketoimintaa. Esimerkiksi Vertaansa vailla -nimisessä projektissa arvioitiin yksityiskohtaisesti henkilökohtaistamisprosessia ja sen eri vaiheita. Opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä arvioitiin kattavasti myös Kpedun digiosaamista toimintaympäristön digitalisoituessa. Kaikkiin toteutettuihin teema-arviointeihin saimme kattavasti osallistettua opettajia ja muuta henkilöstöä, opiskelijoita, työelämäkumppaneita ja sidosryhmiä, minkä ansiosta itsearvioinneista saadut tulokset ja arviointitieto täydentävät laadunhallintajärjestelmästä saatavaa määrällistä tilastotietoa merkittävällä tavalla ja ovat tärkeältä osaltaan ohjaamassa tuleviin kehityskohteisiin ja -hankkeisiin liittyvää päätöksentekoa. Kpedun uusi henkilöstöintra Wihtori rakennettiin kevään ja kesän aikana sekä avattiin kaikkien saataville opintovuoden alussa elokuussa. Wihtorin perusajatuksena on koota etusivulle päivittäisessä käytössä olevat linkit, uutiset ja toiminnot. Etusivulta on pääsy taustalle rakennettuun, vahvasti prosessilähtöiseen ajatteluun perustuvaan toimintakäsikirjaan, jonne on tuotettu ja tuotetaan edelleen kuvauksia Kpedun keskeisistä toiminnoista. Toimintakäsikirjaan sisällytetään mukaan
74
myös henkilöstön työssään tarvitsemat erilaiset ohjeet ja muut asiakirjat. Palautejärjestelmää uudistettiin ja automatisoitiin merkittävästi vuoden 2021 aikana. Opiskelijapalautteiden osalta siirryttiin maaliskuussa automaattiseen vastauslinkkien lähettämiseen aloitus- ja päättökyselyssä. Edellä mainittu tarkoitti käytännössä sitä, että kun tietyt ehdot opiskelijan opintopolun varrella toteutuvat ja nämä tiedot on tallennettu sähköisen opintohallintojärjestelmän Primus/Wilma-ympäristöön, kullekin opiskelijalle muodostuu yksilöllinen vastauslinkki palautekyselyyn. Muutos oli aiempaan toimintatapaan verrattuna suuri vaatien siksi henkilöstöltä perehtymistä ja uuden opettelua. Kesällä otettiin käyttöön kokonaan uusi, työpaikkaohjaajille tarkoitettu palautekysely. Tämänkin kyselyn lähettäminen työpaikkaohjaajalle tapahtuu automatiikan avulla, koulutus- ja oppisopimustietoihin kirjattujen tietojen perusteella. Opiskelija- ja työelämäpalautteiden keruu on lakisääteinen tehtävä ja osa kansallista palautejärjestelmää vaikuttaen osaltaan Kpedun rahoitukseen. Palautejärjestelmään haluttiin mukaan myös alaikäisten opiskelijoiden huoltajat, joten siksi loppuvuodesta pilotoitiin ja otettiin käyttöön yhdessä oppilaitoskumppaniemme kanssa kehitetty huoltajakysely. Laadunhallintajärjestelmän kehittämistyö Kpedussa jatkuu myös vuonna 2022. Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat laadunhallintajärjestelmän ja sen eri toimintojen uudistaminen kohti ISO 9000 -standardin mukaista ajattelutapaa. Uudistamistyöllä varmistetaan, että Kpedulla on toimiva johtamis- ja laatujärjestelmä ja järjestelmän toimivuudesta on myös selkeää näyttöä. Laadunhallintajärjestelmän tuottamaa määrällistä tulostietoa ja sen raportointia kehitetään edelleen, jotta se palvelisi eri käyttäjäryhmiä paremmin. Tätä kehittämistyötä tukevat opetushallinnon tieto-osaamisen parantamiseen tähtäävät kehittämisavustukset ja niiden avulla tehtävä uudistamistyö.
opiskelijatyytyväisyys
ALOITUSKYSELY: Olen tyytyväinen opintojeni aloitusvaiheeseen ( asteikko 1 - 5, 5 = erittäin tyytyväinen ) Toimiala
2021
2020
2019
Hyvinvointiala
4,28
4,22
4,29
IT- ja media-ala
4,42
4,19
4,31
Kansanopisto
4,10
4,26
4,17
Liiketoiminnan ala
4,39
4,45
4,49
Luonnonvara-ala
4,36
4,51
4,51
Rakennusalat
4,24
4,45
4,32
Ruoka- ja puhtauspalveluala
4,41
4,40
4,32
Teollisuus ja logistiikka-ala
4,32
4,39
4,52
Laajennettu oppisopimus
4,27
4,27
4,10
KPEDU
4,33
4,39
4,39
PÄÄTTÖKYSELY: Olen tyytyväinen saamaani koulutukseen ( asteikko 1 - 5, 5 = erittäin tyytyväinen ) Toimiala
2021
2020
2019
Hyvinvointiala
3,97
3,91
4,06
IT- ja media-ala
3,92
3,83
4,32
Kansanopisto
4,42
4,23
4,17
Liiketoiminnan ala
4,42
4,36
4,35
Luonnonvara-ala
4,21
4,35
4,51
Rakennusalat
4,21
4,20
4,17
Ruoka- ja puhtauspalveluala
4,33
4,45
4,27
Teollisuus ja logistiikka-ala
4,27
4,31
4,07
Laajennettu oppisopimus
4,34
4,59
4,23
KPEDU
4,24
4,25
4,25
75
Kuva Sanna Tamminen
tiedottaminen, viestintä ja markkinointi
P
andemia-aika on vaatinut myös Kpedun viestinnältä erityistä ponnistelua. Kun tapahtumia ei ole voitu järjestää, on jouduttu panostamaan eri tavalla markkinointiin sekä viestintään ja tiedottamiseen. Vuoden 2021 aikana Keski-Pohjanmaan ammattiopiston koulutustarjonta on ollut esillä niin alueen sanomalehdissä, eri alojen aikakauslehdissä, tienvarsimainostauluilla, esitteissä, oppaissa, sosiaalisessa mediassa, televisiouutisissa kuin ammattiopiston verkkosivuillakin. Sosiaalisen median näkyvyyttä on lisätty vuoden 2021 aikana entisestään, ja koulutuksia on markkinoitu useissa kanavissa yhteistyössä toimialojen kanssa. Kpedu sai myös valtakunnallista sosiaalisen median näkyvyyttä syyskuussa, kun pääministeri Sanna Marin jakoi vierailunsa jälkeen Kpedun julkaisuja omissa kanavissaan saattaen siten Keski-Pohjanmaan ammattiopiston toiminnan yli puolen miljoonan someseuraajan silmäparin ihailtavaksi! Kpedun omat tapahtumat järjestettiin vuonna 2021 suurelta osin virtuaalisina. Niihin lukeutuivat Mediakeskus Limen tiloissa keväällä toteutettu virtuaalinen valmistujaisjuhla sekä syksyllä niin ikään Kpedun media-alan opiskelijoiden ja henkilöstön sekä muun henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa yhteistyössä järjestetty virtuaalinen vanhempainilta. Koronavuoden 2020 jälkeen päästiin pitkän tauon jälkeen osallistumaan myös messuille, kun Hakijapalveluiden koulutusohjaajat esittelivät Kpedun koulutustarjontaa syyskuussa Ylivieskan rekry- ja koulutusmessuilla. Ensimmäinen koronavuosi osoitti, että mahdollisten hakijoiden tavoittelemiseksi on perinteisten keinojen lisäksi löydettävä uusiakin keinoja.
76
@kpedufi #kpedu
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Näitä uusia keinoja löydettiin muun muassa Insta-live-lähetysten myötä. Yhteishakuaikana järjestetyissä livelähetyksissä potentiaaliset hakijat ja heidän vanhempansa/huoltajansa saivat esittää heitä askarruttavia kysymyksiä Hakijapalveluiden koulutusohjaajille, jotka vastasivat niihin reaaliajassa. Yhdeksäsluokkalaisille tarkoitetut tutustumispäivät toteutetaan yhteishaun 2022 osalta Tulevaisuuden osaajaksi -polkupäivinä. Syyskuussa järjestetyt ensimmäiset polkupäivät toivat vierailijoita Kannuksesta, Lohtajalta, Perhosta ja Kokkolasta. Alat esittelivät omaa toimintaansa, ja ysiluokkalaiset saivat valita kahdeksasta polusta itselleen mieluisimmat tutustumiskohteet. Yhteishaun koulutusten markkinoinnin lisäksi Kpedun viestintäpalveluita on vuonna 2021 työllistänyt myös jatkuvan haun koulutusten, työvoimakoulutusten, RekryKoulutusten sekä oppisopimusten ja koulutussopimusten markkinointi. Näitä töitä on tehty sujuvassa yhteistyössä muiden Kpedun ammattiosaajatyöntekijöiden kanssa. Vuoden 2021 aikana on panostettu myös Kpedun uuden strategian 2021–2025 visualisointiin ja jalkauttamiseen. Kpedun viestintää ja markkinointia on kehitetty edelleen myös yhtymäjohtajan nimeämässä viestintä- ja markkinointitiimissä, jonka yhdeksi tehtäväksi on tullut laatia Kpedulle uusi markkinointistrategia. Strategian viimeistelytyö tapahtuu vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. HENKILÖSTÖ: ANU HAAPASALO, työelämäpalvelupäällikkö, MBA EEVA HUOTARI, viestintäsuunnittelija, BBA, kuvataiteilija (AMK), työvapaalla 1.9.2021-31.8.2022 CAROLINE MONJE MORALES, viestintäsuunnittelija 1.11. alkaen, muotoilija (AMK) ANU SALO, viestintäsuunnittelija 31.1. saakka, muotoilija (AMK) MARTINA STORE, viestintäsuunnittelija, FM (viestintätieteet) SANNA TAMMINEN, viestintäsuunnittelija 1.4. alkaen, medianomi (AMK)
kpedufi
Kuva Sanna Tamminen
TYÖELÄMÄ- JA KEHITTÄMISPALVELUT
A
Anu Haapasalo Työelämäpalvelupäällikkö
Kuva Sanna Tamminen
mmattiopiston työelämän palveluprosessin kehittämistyö jatkui Työelämäpalveluiden johdolla läpi vuoden 2021. Työelämäasiakkaiden palveluita kehitettiin tavoitteellisesti Kpedun yhtymäsuunnitelman ja työnantajien antaman palautteen perusteella. Vuoden aikana hyväksytty Kpedun uusi strategia vauhditti kehittämistyötä entisestään. Työelämäpalveluiden henkilöstö tuki ammattiopiston toimialojen henkilöstön osaamista mm. käynnistämällä vertaisvalmentajatoiminnan, jonka tavoitteena on yhä laadukkaampi henkilökohtaistamisen ja työelämässä oppimisen järjestämisen prosessi. Työelämän palveluprosessin kehittämistä on tehty koronapandemian mahdollistamissa toimintarajoissa. Asiakastilaisuuksien järjestäminen oli hillittyä vuoden aikana, mutta viranomaisten rajoitukset huomioiden toimintaa pystyttiin kuitenkin toteuttamaan pienimuotoisesti. Osa työnantajista rajoitti myös vierailuja yrityksissä, joten yhteistyötä on tehty paljon verkossakin. Koronapandemian ”kurittamien” pienyritysten tueksi haettiin ja saatiin ESR-hankerahoitusta. Kpedun Pienyritykset nousuun! -hanke käynnistyi vauhdikkaasti, ja yrityksille järjestettiin mahdollisuus osallistua hankkeen hyvinvointia ja osaamista kehittävään toimintaan. Keväällä alkanut työllisyyden kuntakokeilun toiminta toi Kpedulle uuden tärkeän sidosryhmäkumppanin. Työelämäpalvelupäällikkö osallistui Kokkolan seudun työllisyydenhoidon kuntakokeilun koordinaatioryhmään, ja iParkiin rakennettujen kuntakokeilun tiloissa työskenteli myös Työelämäpalveluiden henkilöstöä. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden kuntakokeiluun liittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Työttömät työnhakijat ovat merkittävä Kpedun asiakasryhmä, jonka palveluiden kehittämiseen suunnattiin runsaasti resurssia vuoden aikana. Kuntakokeiluyhteistyön käynnistämiseen hyödynnettiin myös Kpedun kehittämisavustuksia ja hankkeita. Työllistämisen teemat näyttelivät tärkeää roolia muutoinkin Työelämäpalveluiden arjessa. Työelämäpalveluiden Kpedu Rekry -hanke, uraohjaajat ja Kpedu Jobi -sovellus edistivät osaltaan Kpedun opiskelijoiden opintojen aikaista ja valmistumisvaiheen työllistymistä. Vuonna 2020 alkanutta kumppanuussopimustoimintaa on jatkettu ja uusia sopimuksia Kpedulle strategisesti merkittävien työantaja-asiakkaiden kanssa on solmittu. Kumppanuussopimusprosessin myötä saatiin alulle myös pilotteja, joiden toivotaan avaavan kokonaan uudenlaista yhteistyötä työantaja-asiakkaiden kanssa tulevaisuudessa. Vuoden aikana käynnistettiin myös kuntavastaavien työ. Kunnissa otettiin vaihtelevasti vastaan kunta-
vastaavien tarjoama palvelu. Pääosin toiminta on ollut vilkasta keskittyen kunnan työllistämisen ja osaamisen kehittämisen teemojen ympärille. Työnantaja-asiakkaiden antama palaute kehittää koko Kpedun toimintaa. Kesällä 2021 alkoi valtakunnallinen työelämäpalautteen yhteismitallinen palautteenkeruu. Ensimmäisessä vaiheessa palautetta kerättiin koulutussopimus- ja oppisopimusjaksojen jälkeen työpaikkaohjaajilta. Loppuvuodesta valmistauduttiin myös työelämäpalautteen toiseen osioon eli työpaikkapalautteen käyttöönottoon. Työpaikkaohjaajakoulutusten kehittäminen jatkui tiiviinä vuoden 2021 aikana. Koulutuksen sisältöjä kehitettiin palautteen mukaisesti. Myös työpaikkaohjaajakoulutusten tavoitettavuuteen ja saatavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Suosiotaan lisäsivät kokonaan verkossa toteutetut työpaikkaohjaajakoulutukset. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hallitus nimitti 2.12.2021 järjestetyssä kokouksessa uuteen asiakkuusjohtajan virkaan 1.1.2022 alkaen aiemmin Työelämä- ja kehittämispalveluita johtaneen työelämäpalvelupäällikkö Anu Haapasalon.
Osuvakoulutus Oy Koronapandemian jatkuminen on vaikuttanut merkittävästi myös Osuvakoulutus Oy:n toimintaan ja tulokseen. Yhtiön tulokseen on vaikuttanut myös Keski-Pohjanmaan alueen pieni työttömyysprosentti. Valtaosa Osuvakoulutus Oy:n palveluvalikoimasta nojaa työttömien työnhakijoiden koulutusten ja palveluiden järjestämiseen. Osuvakoulutus Oy:ssä tapahtui vuoden aikana henkilöstömuutoksia. Palvelusihteerin tehtävässä aloitti Linda HagströmAutio. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Max Hagström erosi tehtävästään kesällä. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Jukka Oravainen. HENKILÖSTÖ: LIINU ANDERSSON, uraohjaaja 20.9. alkaen, sosionomi (AMK) JONI AUTIO, projektityöntekijä, media-assistentti MERJA FORSLUND, päätoiminen tuntiopettaja (ohjaava), KM ANU HAAPASALO, työelämäpalvelupäällikkö, MBA MAX HAGSTRÖM, toimitusjohtaja (Osuvakoulutus Oy) 31.7. saakka, KTM LINDA HAGSTRÖM-AUTIO, palvelusihteeri (Osuvakoulutus Oy) 19.4. alkaen, merkonomi JOHANNA HERRALA, projektipäällikkö, KM RITVA JAAKKOLA, projektikoordinaattori, MMM HEIDI JOKINEN, projektisuunnittelija, tradenomi (ylempi AMK) KIRSI JÄRVELÄ, asiakkuusvastaava, BBA JOHANNA KAUNISVESI, asiakkuusvastaava 27.9. alkaen, tradenomi KATRI KULKKI, hankesuunnittelija, MMM MARIANNE LEIMIO-SEPPÄ, uraohjaaja 15.3.–22.9., VTM HARRI LUNDELL, kehityspäällikkö, FM JARMO MATINTALO, kehitysjohtaja, MMM, iMBA, opintovapaalla 24.11.2021 saakka, eläkkeelle 6.2.2022 alkaen. IIRIS NIEMONEN, projektipäällikkö, KM MARIA NYLUND, asiakkuusvastaava (Osuvakoulutus Oy), ravintolaesimies JUKKA ORAVAINEN, toimitusjohtaja (Osuvakoulutus Oy) 6.9. alkaen, insinööri (AMK) ELISA ORJALA, asiakkuusvastaava, tradenomi TUULA PAAVOLA-YLITALO, päätoiminen tuntiopettaja (ohjaava), FM KIRSI PALOMÄKI, asiakkuusvastaava 8.3. alkaen, MBA SIRPA SALO, päätoiminen tuntiopettaja (ohjaava), toimintaterapeutti JENITA TILVIS, palvelusihteeri 29.3. saakka, merkonomi TANJA YLI-TOKOLA, hanketyöntekijä, artenomi
77
Keski-Pohjanmaan oppisopimuspalvelut
78
HENKILÖSTÖ: MARI BERGROTH, opintosihteeri, yo-merkonomi, sihteerin at ANNE BRANDT, oppisopimussuunnittelija, yo-merkonomi ANU HAAPASALO, oppisopimuspäällikkö (virkavapaalla), työelämäpalvelupäällikkö 1.3.2020-31.12.2021, asiakkuusjohtaja 1.1.2022 alkaen, MBA JOHANNA HERRALA, osa-aikainen oppisopimussuunnittelija 1.1.-31.5., KM HANNELE HÄLI, vt. oppisopimuspäällikkö, KK MARJAANA PELTONIEMI, oppisopimussuunnittelija, YTM SANNA SIIRILÄ-HYYPPÄ, oppisopimussuunnittelija, restonomi (AMK)
tamisen merkityksen tärkeys oppisopimuskoulutuksen laajoista mahdollisuuksista osaavan työvoiman varmistamiseksi. Kpedun oppisopimuspalveluiden tiimi on osallistunut aktiivisesti kehittämistyöhön. Esimerkkeinä mainittakoon Yhdessä Parasta -vertaisvalmennustoiminnan kehittäminen Kpedussa, Ohjaan.fi-sivuston valtakunnallinen toimijaverkosto ja Oppisopimusosaajat ry:n mentorijaostotoiminta. Vt. oppisopimuspäällikkö Hannele Häli toimii Yhdessä Parasta -hankkeen projektipäällikkönä Kpedussa. Vertaisvalmennustoimista onkin saanut hetimmiten erittäin myönteisen vastaanoton Kpedun toimialoilla. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston työelämäpalvelupäällikkö, asiakkuusjohtaja 1.1.2022 alkaen Anu Haapasalo toimii Suomen Oppisopimusosaajat ry:n varapuheenjohtajana ja kansainvälisen toiminnan jaoksen puheenjohtajana. Haapasalo edustaa suomalaista oppisopimusosaamista myös EU-komission Oppisopimusallianssin jäsenenä (European Alliance for Apprenticeships). Oppisopimuspalveluiden henkilöstö on tehnyt aktiivista kehittämistyötä myös Kpedun sisäisissä kehittämistiimeissä esimerkiksi koulutussopimus- ja oppisopimusprosessien edelleen kehittämiseksi. Työpaikkaohjaajakoulutuksia on järjestetty säännöllisesti Teamsin välityksellä. Kpedu on ollut myös vetovastuussa Ohjaan.fi-toimijaverkoston toteuttamassa valtakunnallisessa työpaikkaohjaajien verkkokoulutuksessa. Työpaikkaohjaajien perehdyttämiseen on tuotettu podcasteja, joita työpaikkaohjaajat voivat kuunnella ajasta ja paikasta riippumatta. Vaikka oppisopimusten määrä onkin lisääntynyt reilusti vuonna 2021, vuoteen 2022 valmistaudutaan myös kasvun vuotena. Tavoitteen edistämiseksi on haettu ESR-rahoitteista hanketta, jonka toivotaan osaltaan nostavan oppisopimusten määrää. Oppisopimusosaamista edistetään Kpedussa edelleen henkilöstöresurssien turvaamiseksi.
Hannele Häli Vt. oppisopimuspäällikkö
Kuva Anne Yrjänä
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston oppisopimuspalveluissa laadittiin uusia oppisopimuksia vuoden 2021 aikana ennätysmäärä eli yli 730 kappaletta. Erityisesti lyhyempien oppisopimusten määrä on lisääntynyt vuoteen 2020 verrattuna, ja noin puolet solmituista oppisopimuksista onkin tähdännyt perustutkinnon osan/osien suorittamiseen. Osa Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opettajista on osallistunut Kpedun opiskelijoiden opintojen aikaisten ns. välioppisopimusten tekemiseen. Oppisopimuspalvelut laajensivat myös alueen tutkintotarjontaa tekemällä yhteistyötä muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa ja hyödyntämällä Kpedulle myönnettyä oppisopimuskoulutuksen laajennettua järjestämislupaa. Laajennettua oppisopimuskoulutuksen järjestämislupaa on hyödynnetty erityisesti erikoisammattitutkintoon tähtäävissä oppisopimuskoulutuksissa ja luonnollisesti myös perustutkintojen järjestämisessä. Työnantajat ovat olleet myötämielisiä solmimaan lyhyitä oppisopimuksia. Myös kiinnostus nuorten työllistämiseen oppisopimuksella on lisääntynyt. Sujuvat siirtymät oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimukseen ovat mahdollistuneet Kpedun toimialojen kanssa tehtävällä sujuvalla ja tiiviillä yhteistyöllä. Sähköinen asiakaspalveluprosessi toimii, ja sitä kehitetään edelleen palvelemaan opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja työnantajien tarpeita. Osalla välioppisopimuksen solmineista opiskelijoista oppisopimuksia on jatkettu tutkinnon loppuun asti, jonka jälkeen on edetty vakituiseen työsuhteeseen. Osa työnantajista hyödyntää oppisopimusta onnistuneesti myös työvoimapulan ratkaisemisessa. Oppisopimuskoulutusta on käytetty myös rakennemuutosaloilla. Edelleen on kuitenkin tunnistettu työnantajille suunnattu tiedot-
Kuva Caroline Monje Morales
AMMATTIOPISTON OPETUSTA TUKEVAT PROJEKTIT JA MUUT PROJEKTIT
K
eski-Pohjanmaan ammattiopistossa oli käynnissä vuoden 2021 aikana noin 60 kehittämisprojektia. Niiden kautta saatiin opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, kansainvälisyyteen ja alueen kehittämiseen noin 3,5 M€ ulkopuolista julkista tukea. Tarkemmin projektien tuloksia ja hyviä käytänteitä esitellään Kpedun projektitoiminnan vuosiraportissa. Kaikki Kpedun projektit löytävät osoitteesta prose.kpedu.fi, josta voi tehdä erilaisia hakuja aihepiirien, rahoittajien yms. osalta. Projektikohtaisia www-sivuja löytyy myös osoitteesta kpedu.fi/kpedu/ projektitoiminta-hankkeet. Seuraavassa on joitakin poimintoja Kpedun hankkeista: Opetuksen kehittäminen: Vertaansa vailla – verkostot johtamisen tukena Hanke kohdentui esihenkilöiltä vaadittavan osaamisen tukemiseen ja vahvistamiseen. Koulutuksen järjestäjien muutosjohtamisen tuki -osa-alueella arvioidaan ammattiopiston pedagogiset prosessit ja mietitään sen pohjalta kehittämistoimenpiteitä. Pedagogisen johtamisen ja palvelujen johtamisen kehittäminen -osa-alueella laaditaan yhdessä verkoston toimijoiden kanssa esihenkilön osaamisen arviointiin arviointityökalu. Esihenkilöt arvioivat sen avulla oman osaamisen, sitä hyödynnettiin onnistumiskeskusteluissa oman esihenkilön kanssa. Projektivastaavana hankkeessa on toiminut Kpedun henkilöstöpäällikkö Elina Seppä-Jokela. Yhdessä parasta -hanke Hankkeessa koulutettiin koulutussopimus- ja oppisopimusosaajia ja heistä edelleen vertaisvalmentajia. Vertaisvalmentajatoiminta aloitettiin Kpedun opetus- ja ohjaushenkilöstön tueksi. Hankkeen projektivastaavana on toiminut Kpedun vt. oppisopimuspäällikkö Hannele Häli. Strategiaraha 2020 -hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön Keski-Pohjanmaan ammattiopistolle myöntämä Strategiaraha 2020 kohdentui kolmeen teemaan. Näissä teemoissa henkilöstö on kehittänyt toimintaa paremman asiakaspalvelun tuottamiseksi opiskelijalle, työelämän asiakkaille ja Kpedun työntekijöille. Opetuksen ja ohjauksen laadun parantaminen Opetus- ja ohjaushenkilöstöä perehdytettiin opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin. Eri aloilla käynnistyi näiden opintojen suunnittelu, osalla aloja opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot toteutuivat suunnitelman mukaisesti.
Oppimisympäristöjen kehittäminen Digitaalisen ItsLearning-oppimisalustan käyttöä kehitettiin toimialoilla Kpedun pedagogisen kehittämisen ohjaajan Isto Hakalan johdolla. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin suunniteltiin pedagogisesti rakennetut verkko-opinnot itslearningoppimisympäristöön. Uusia digitaalisia, pedagogisia ratkaisuja ja toimintatapoja kehitettiin VR/AR-teknologialla viidessä tutkinnossa tuottamalla virtuaaliympäristöön harjoitustöitä ja simulaatioita. LähiAmis-mallin mukainen toiminta on aloitettu Kpedun Perhon toimipaikassa yhteistyössä työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjien tieto-osaamisen parantaminen Opetus- ja ohjaushenkilöstölle on suunniteltu ja toteutettu Koski-kävelyt eHOKSiin siirtyvien tietojen oikein kirjaamiseksi. Koulutuksen järjestäjän ydinprosessien prosessikuvauksia on laadittu. Tiedolla johtamiseen liittyvää mittarointia ja analysointia on kehitetty. Projektivastaavana Strategiaraha-hankkeissa on toiminut toimialapäällikkö Tuula Junttila. Oppimisympäristöt: LuovaKampus 2020 -hankkeessa (EAKR) rakennettiin Kannuksen toimipaikkaan uusi hieno navetta ja hankittiin luonnonvara-alalle opetuslaitteistoa projektipäällikkö, maatalousalan lehtori Maarit Kärjen johdolla. Syksyllä alkaneessa Virtuaalistudio-hankkeessa (ESR) hankittiin projektipäällikkö, tieto- ja viestintätekniikan lehtori Kari Kaasisen johtamana päälaitteisto jo ennen joulua. Syrjäytymisen ehkäisy Tukipolku- ja Varustamo-hankkeiden (ESR) päätösseminaarissa 14.12.2021 saatiin kuulla ja nähdä Kpedun opiskeluhuollon koordinaattorin Anne Eteläahon johdolla hankkeiden moniammatillisessa verkostotyössä toteutettuja hienoja toimintamalleja Kpedun opiskelijoiden keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Yritysten kehittäminen Sitran rahoittamassa kiertotalouden koulutuspilotissa rakennettiin loppuvuodesta 2021 yhdessä KIP Servicen kanssa koulutuspaketti Kokkolan suurteollisuusalueen henkilöstön kiertotalousosaamisen kehittämiseksi. Paketti otetaan käyttöön myös Kpedun henkilökunnan ja opiskelijoiden osalta vuoden 2022 puolella. Sitran hankkeessa projektipäällikkönä toimii Kpedun prosessiteollisuuden lehtori, tutkintovastaava Sanna Tuukkanen.
79
Kuva Laura Laakso
kansainvälinen toiminta
80
-kehittämishankkeessa, jossa ulkomaan jaksot ovat osa projektia, mutta pääpaino on kansainvälisen verkoston yhteisessä kehittämistyössä. Hyvänä esimerkkinä on ForestBoost-hanke, jossa nimensä mukaisesti annetaan kansainvälisyysvauhtia ammatillisen koulutuksen metsäalalle. Viiden eri maan hankeverkosto on toiminut aktiivisesti, ja ensimmäinen fyysinen tapaaminen järjestettiin lokakuussa Puolassa. Matkalle osallistuneet Kpedun metsäalan opettaja ja kaksi opiskelijaa olivat erittäin tyytyväisiä matkan antiin, ja he ovat osaltaan valmiita viemään projektin tavoitteita innolla eteenpäin. Euroopan ja Afrikan välisessä SAAM-yhteistyöhankkeessa luodaan ammatillisten oppilaitosten verkostoa mantereiden välille. Tämä EU:n ja Afrikan unionin yhteisesti rahoittama yli neljän miljoonan euron hanke mm. luo pohjaa tuleville globaaleille liikkuvuuksille. SAAMhankkeen ensimmäinen ulkomaan jakso toteutui marraskuussa, kun Kpedun tieto- ja viestintätekniikan lehtori matkusti Tunisiaan. Vuoden 2021 aikana haettiin uusia Erasmus+ -liikkuvuus- ja kumppanuushankkeita, joista valtaosa saikin rahoituksen! Kpedu päätti hakea myös European Solidarity Corps -ohjelmaan mukaan. Kpedu osallistuu aktiivisesti myös erilaisiin kansainvälisten ja kansallisten verkostojen toimintoihin.
Kuva Nestori Niskakangas
K
eski-Pohjanmaan ammattiopiston kansainvälisyydessä ensimmäinen vuosipuolisko 2021keskittyi pandemian vuoksi kotikansainvälisyyteen mm. ForeignFriends-ystävyystoiminnalla. Virtuaaliyhteistyö on luonut hienoja ystävyyksiä. Esimerkiksi Kpedun kone- ja metallialan FF-projektissa kumppanioppilaitosten suomalaiset ja hollantilaiset opiskelijat valmistivat samanlaisen tuotteen annetun mallin mukaisesti ja raportoivat etenemisestä WhatsAppin kautta toisilleen. Koronatilanteen salliessa tavoitteena ovat molemminpuoliset ryhmäliikkuvuudet. Askel kohti uutta normaalia otettiin, kun Kpedu avasi ovensa matkustamiselle lokakuussa. Ensimmäisenä ulkomaan jaksolle matkasi Kpedun media-alalta valmistunut opiskelija, joka teki onnistuneen jaksonsa Islannissa. Sen jälkeen liikkuvuuksia on hiljalleen toteutettu ja erittäin hyvin kokemuksin. Uuden EU-ohjelmakauden 2021– 2027 myötä tulivat mahdolliseksi myös globaalit liikkuvuudet, mitä mahdollisuutta hyödynsi esim. Kpedun metsäalan aikuisopiskelija suuntaamalla Ugandaan. Hollantilaisesta monialaisesta Drenthe Collegesta muodostui vuoden 2021 aikana tärkeä kansainvälinen kumppani Kpedulle. Drenthe lähetti syksyllä opiskelijoita työelämässä oppimisen jaksolle Kokkolaan. Lisäksi opettajaryhmä vieraili Kpedun eri toimipaikoissa. Kpedu vastaanotti myös liettualaisia kokkiopiskelijoita, jotka suorittivat jaksonsa Opetusravintola Kokkolinnassa. Luonnonvara-alan FF-yhteistyön ansiosta Kpedulla vieraili myös opettajia irlantilaisesta maatalousteknologian ja metsäalan kumppanuusoppilaitoksesta. Kpedun opiskelijat tekevät ulkomaan jaksonsa yleensä työskennellen yrityksissä. Henkilöstön edustajien matkoilla voidaan esim. käydä tarkastamassa uusi kumppanuus, syventää jo olevaa tai suunnitella uutta kehittämishanketta. Kpedu on mukana useassa Erasmus+ KA2
Kuva Sanna Tamminen
SAKU-TOIMINTA: KULTTUURI, LIIKUNTA ja URHEILU SEKÄ URHEILUAKATEMIA
Kulttuuri
Kuva Oona Knagas
Vuosittain järjestettävä SAKUstars-tapahtuma on valtakunnallinen kulttuurikilpailu kaikille ammattiin opiskeleville. Ylä-Savon ammattiopisto järjesti SAKUstars 2021 -kilpailut kokonaan etänä Iisalmessa 20.4.–22.4., teemana Antaa taidon näkyä. Kilpailusuoritukset arvioitiin osittain ennakkoon lähetettyjen videotallenteiden perusteella tai reaaliaikaisesti etänä kilpailtavien suoritusten perusteella. Tapahtumaan osallistui yhteensä 33 oppilaitosta, ja kilpailusuorituksia kertyi kaikkiaan 836.
Kpedun Kannuksen toimipaikassa henkilökohtaisena avustajana ja hanketyöntekijänä työskentelevä Oona Kallio sijoittui henkilöstösarjassa puheenvuorollaan kolmanneksi. Kallion puheenvuoro käsitteli elämän arvokkuutta – Meidän pitäisi enemmän keskittyä elämämme onnellisiin hetkiin kuin murehtia negatiivisia asioita. Kallio kannusti videolla ihmisiä pysymään avoimina ja rohkeina: – Jos miettii et pelkäiskö vai uskaltaisko, niin kannattaa uskaltaa. Uskaltaa tarttua haaveisiin, hypätä tuntemattomaan ja avata ne ovet tulevaisuuteen! Ensimmäistä kertaa toteutettuun ammatillisen koulutuksen SAKUstars-henkilöstösarjaan osallistui etänä yhteensä 30 kilpailutyötä. Kpedun turva-alan opiskelija Paula Hotakainen sai kunniamaininnan sekä runo tunnissa -livesarjassa että runoennakkosarjassa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda järjestää SAKUstars 2022-kulttuuritapahtuman Tuusulassa huhtikuussa.
Kuva Jenita Tilvis
K
orona-aika ulotti vaikutuksensa laajalti myös Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n toimintavuoteen 2021. Valtaosa opiskelijoille ja henkilöstölle suunnatuista liikunta- ja urheilutapahtumista jouduttiin perumaan. SAKUstars 2021 -kulttuurikilpailut, joissa Kpedu saavutti menestystä, saatiin kuitenkin toteutettua etänä. Keväästä alkaen SAKU ry:n järjestämät tapahtumat siirtyivät koronan vuoksi pääosin verkkoon. Keski-Pohjanmaan urheiluakatemian toimintaan on vuoden 2021 aikana osallistunut 48 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa.
81
Kuva SAKU ry
Liikunta ja urheilu Koronatilanteen vuoksi opiskelijoiden ja henkilöstön liikunta- ja urheilutapahtumat jouduttiin pääosin perumaan vuoden 2021 aikana. Kpedun opiskelijoiden joukkue osallistui toukokuussa ja joulukuussa e-urheilun Educational Masters Minor -sarjaan. Opiskelijoiden jalkapallon lopputurnaus saatiin pelattua marraskuussa. Kpedun joukkue ei tällä kertaa ollut mukana. Henkilöstön sekalentis, golf, padel, puolimaraton ja ilmaaseiden kotiratakilpailu pystyttiin viemään vuoden 2021 aikana normaalisti läpi. Kpedun henkilöstön edustajia osallistui kahteen ensin mainittuun lajiin. Kpedun joukkue otti sekalentiksen A-sarjassa pronssia. Toiminta siirtyi keväästä alkaen valtaosin verkkoon, jossa SAKU ry järjesti opiskelijoille muun muassa viisi virtuaalikahvilaa vaihtuvin teemoin teamsilla.
hoitajaopiskelija Anniina Hakala Keski-Pohjanmaan Urheilugaalassa tammikuussa 2021. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja luottamushenkilö sekä Keski-Pohjanmaan urheiluakatemian koordinaattori Timo Virolainen on saanut SAKU ry:n hallituksen myöntämän kultaisen ansiomerkin joulukuussa 2021. Virolainen aloitti SAKU ry:n hallituksen varsinaisena jäsenenä vuonna 2014. Kpedun erityisopettaja, opiskelijakunta- ja opiskelijakulttuuritoiminnan vastaava Laura Nygård on valittu uuden hallituksen varajäseneksi.
82
Keski-Pohjanmaan urheiluakatemian lajivalikoimasta Kpedun opiskelijoita on ollut mukana eniten jääkiekossa, jalkapallossa ja salibandyssä. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön sille myöntämää erityistehtävää UrheiluAmiksena urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämisessä 1.1.2021 alkaen yhteistyössä Keski-Pohjanmaan urheiluakatemian kanssa. Kpedun ensimmäisessä yhteishaun yhteydessä toteutetussa UrheiluAmiksen hakuprosessissa hakijoita oli 18, joista lajiliittopisteytyksen jälkeen valittiin 14. Kpedun järjestämisluvassa valtionosuus oli 29.000 euroa. UrheiluAmis mahdollistaa opiskelun Kpedussa sekä harjoittelun ja valmentautumisen yhdistämisen. Kpedun opiskelija voi valita urheilijan polulla 180 osaamispisteen perustutkintoon jopa 34 osaamispisteen verran urheilussa hankitusta osaamisesta. Kolmesta urheilijoille suunnatusta valinnaisesta tutkinnon osasta erityisesti urheilussa toimiminen on kiinnostanut Kpedun opiskelijoita, ja suorituksia onkin kertynyt kymmenittäin. Valtakunnallisesti UrheiluAmiksia on yhteensä 17. Kpedun ja Kokkolan lukioiden opiskelijat harjoittelevat urheiluakatemiassa omia urheilulajejaan lajiryhmien valmentajien opastuksella. Valmennuksen toteuttamisesta vastaa Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia, jota hallinnoi Keski-Pohjanmaan liikunta ry Kepli. Urheiluakatemian koordinaattorina toimii Timo Virolainen. Vuoden 2020 amisurheilijana palkittiin Kpedun lähi-
Kuva SAKU ry
Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia
Ammatillinen taitaja -kilpailutoiminta
T
aitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, jossa kilpaillaan nuorten ammattitaidon suomenmestaruuksista. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Taitaja2021-finaaleihin selviytyneistä seitsemästä opiskelijasta kaksi voitti kultaa (parilaji) ja yksi otti hopeaa sekä neljä saavutti pistesijan.
Kpedun kaksikko voitti kappaletavaraautomaatioparilajin Taitaja2021 Oulu -finaalitapahtuma järjestettiin koronapandemian vuoksi uudella tavalla siten, että yhden suuren yleisötapahtuman sijaan kilpailulajien finaalit toteutettiin hajautetusti pääsääntöisesti Pohjois-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa ja yhteensä 13 eri paikkakunnalla 18.5.–20.5. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijat Sakari Humalajoki ja Jani Simoinen voittivat kultaa kappaletavara-automaatioparilajissa. Riku Kalliokoski sijoittui viidenneksi automaatioasennuslajissa. Hevostenhoitolajissa Justiina Tarvonen oli viides ja Iina Lampela kuudes. Lisäksi Suomen Kengityssepät Ry palkitsi Tarvosen parhaasta kengityksestä.
Kpedulle hopeaa verkkosivujen tuottaminen -lajissa Kpedun opiskelija Valtteri Verronen nappasi hopeaa verkkosivujen tuottaminen -lajissa ja Iiro Hiltula sijoittui kuudenneksi huonekalupuuseppälajissa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDUn Kalajoen toimipisteessä toteutetuissa kolmen Taitaja2021-lajin finaaleissa 31.8.–1.9. Alun perin nämäkin kolme finaalilajia – levy ja hitsaus oli kolmas finaalilaji Kalajoella – piti järjestää myös toukokuussa, mutta alueellisten koronasuositusten vuoksi ne jouduttiin tuolloin perumaan.
Kpedu tietojenkäsittelylajin finaalin toinen järjestäjä Kpedu järjesti yhdessä Business College Helsingin kanssa tietojenkäsittelylajin Taitaja2021-finaalin Helsingissä toukokuussa. Kpedun tieto- ja viestintätekniikan alan lehtori Juhani Kuivaniemi toimi toisena lajivastaavana. Tietojenkäsittelylajin finaalin tuomarikuntaan kuului myös Softwave Ohjelmistot Oy:n tuotekehityspäällikkö Eemu Pihlaja.
Semifinaaleissa mukana 34 Kpedun opiskelijaa 13 eri lajissa Taitaja2021-semifinaalit järjestettiin koronapandemian vuoksi osallistujien omissa ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea koronaohjeistuksia tarkasti noudattaen 1.2.–5.2. Seuraavat Keski-Pohjanmaan ammattiopiston 34 opiskelijaa osallistuivat Taitaja2021-semifinaaleihin 13 eri lajissa, (suluissa näkyvät lajit): Tarmo Alaspää (ajoneuvotekniikka), Joni Tikkakoski ja Samuel Olmala (kuljetuslogistiikka), Artturi Nikunen ja Nestori Niskakangas (metsäkoneen käyttö), Valtteri Verronen ja Tino Härnälä (tietojenkäsittely), Nooa Lumilaakso ja Valtteri Verronen (verkkosivujen tuottaminen), Katariina Heinua ja Heidi Keiski (hiusmuotoilu), Olivia Alahuhta, Anu Rita ja Inka Saarikettu (lähihoitaja), Rebekka Keto, Iina Lampela, Kaisa Rehula ja Justiina Tarvonen (hevostenhoito), Taneli Hietala, Leevi Joensuu, Jere Levaniemi, William Lindfelt, Nanthapong Thaweekoon ja Wili Westman (yrittäjyys, parilaji), Veera Karjalainen, Milka-Maria Rasinpää ja Julia Tukiainen (eläintenhoito), Iiro Hiltula ja Ossi Linna (huonekalupuuseppä), Riku Kalliokoski ja Sebastian Niskakangas (automaatioasennus), Sakari Humalajoki ja Jani Simoinen sekä Aleksi Heikkilä ja Antti Niva (kappaletavara-automaatio, parilaji). Kpedu toteutti Taitaja9-paikalliskilpailun alueen yläkouluille koronarajoitteiden vuoksi virtuaalisen Taitaja9-pelin avulla Seppo-pelialustalla.
83
VUODEN 2021 AIKANA AMMATILLISEN PERUS-, AMMATTI- TAI ERIKOISAMMATTITUTKINNON TAI VALMA-OPINNOT KESÄKUUSSA 2021 SUORITTANEIDEN NIMET JA KOTIKUNNAT Mukana ovat valmistuneista ja Valma-opinnot suorittaneista ne, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkistamiseen vuosikertomuksessa.
PERUSTUTKINNOT TEOLLISUUS JA LOGISTIIKKA Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto Salmela Alex Kruunupyy Luokkala Robert Kokkola Muilu Benjamin Kokkola Nevala Ossi Kokkola Nikkanen Niklas Kokkola Olkkola Niko Kokkola Saukko Niku Kokkola Söderling Ossi Kokkola Ahola Leevi Kokkola Apunen Emil Kokkola Haka Jere Pedersören kunta Kotisaari Niko Pedersören kunta Leppälä Tino Kokkola Leppänen Kaarlo Kokkola Luotsinen Robert Kruunupyy Löytynoja Lauri Pedersören kunta Marjanen Joni Pedersören kunta Muhonen Jere Kokkola Niemelä Jasse Pietarsaari Pajukangas Veeti Kokkola Rutanen Jesse Kokkola Selkäinaho Casper Pietarsaari Turpeinen Miska Kokkola Vuolukka Veeti Kokkola Vuorensivu Veeti Pietarsaari Sillanpää Ville Kokkola Vallas Milla Kokkola Ingman Joakim Kokkola Isoniemi Aatu Toholampi Tuomi Vesa Kokkola Himanka Niko Kalajoki Höglund Urho Kaustinen Riihijärvi Toni Kokkola Söderström Daniel Kokkola Witick Max Kannus Qiao Zheng Kokkola
84
Laboratorioalan perustutkinto Barbari Safieh Batman Taghred Prest Meja Spets Iiris Virta Rebekka Ahvenniemi Jessika Fränti Outi Hietaharju Teemu Karhu Ninette Kinaret Tiia Leppälä Päivi Niemelä Julia Niemelä Noora Nurmi Marita Porkola Tiina Seppänen Miiko Siila Kati Wentjärvi Miia Ebrahimi Zeinab Humalajoki Iida Niva Alisa
Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kauhava Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kurikka Kokkola Kokkola Kaustinen Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola
Logistiikan perustutkinto Drycksbäck Kasper Höglund Jalmari Jylhä Veeti Järvelä Kaarlo Kantola Leevi Kola Matias Koskinen Kim Kujala Kalle Olmala Samuel Paavola Perttu Peltoniemi Kim Ruppa Samuel Salminen Miina Santala Juho Suhonen Rasmus
Kokkola Kaustinen Kruunupyy Kaustinen Kokkola Kokkola Kokkola Halsua Kannus Kaustinen Kaustinen Kokkola Pietarsaari Veteli Pietarsaari
Sundqvist Leander kunta Tikkakoski Joni Huttula Niko Kämäräinen Niko Kuoppala Tuomas Ström Anders Autoalan perustutkinto Alaspää Tarmo Arkkukangas Taneli Boholm Tristan Haapakoski Ilmari Heikkinen Sauli Hintsala Juuso Isokangas Timo Jääskä Tatu Keskinen Samu Kivioja Arttu Kopakkala Miro Korhonen Joonas Parkkamäki Onni Skog Jesse Torppa Jukka Valtonen Julius Vedenpää Viljami Vinkka Jami
Pedersören Veteli Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Veteli Kaustinen Kokkola Kokkola Kannus Kalajoki Kaustinen Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kaustinen Kruunupyy Kokkola
RAKENNUSALAT Pintakäsittelyalan perustutkinto Huuki Minna Izetov Fikret Shudra Aleksei Syrjälä Johanna Uusitupa Taru Alanko Tero Bakkar Murhaf Haapasalo Heidi Kuorikoski Kaapo Tajik Bashir Ylitalo Elina Hietamäki Jimi Pöyhönen Juho Wikström Mia
Veteli Kokkola Perho Kokkola Halsua Veteli Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto Kokkonen Toni Kokkola Salo Riku Kokkola Isoaho Roope Kokkola Kivikangas Sami Pietarsaari Borg Emil Kokkola Heikkilä Aleksi Kalajoki Hirvi Markus Kokkola Lämsä Jesse Kalajoki Mehtälä Matias Kokkola Moisio Hannes Pihtipudas Nauha Joona Kalajoki Nevasaari Petteri Kokkola Sorvari Samuel Kalajoki Timmerbacka Daniel Kokkola Alizadeh Najib Kokkola Haaponiemi Samuli Toholampi Herronen Santeri Kokkola Himanka Eemeli Kokkola Humalajoki Matias Kokkola Isokangas Matias Toholampi Kiviaho Juho Pietarsaari Koskela Jimi Kannus Löllö Jimi Kokkola Mattila Arttu Kalajoki Sillanpää Jesse Pietarsaari Wikström Alexander Kokkola Hietamäki Saku Kaustinen Humalajoki Josua Perho Kauppila Oona Kokkola Kalliokoski Riku Kalajoki Kangas Jarno Pietarsaari Niva Antti Kokkola Talotekniikan perustutkinto Karhumaa Justus Myllymäki Tatu Pesola Mirko Pukema Matias
Kokkola Kaustinen Pietarsaari Kokkola
Saastamoinen Jesse Saraste Arttur Syri Jere Särkiniemi Santeri Drycksbäck Benny Hautamäki Samu kunta Joukosalmi Niko Nieminen Otto Piippo Juho-Mikko Ruuhinen Niilo Suonperä Roope Tikkakoski Oskari
Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Pedersören Veteli Kokkola Kokkola Kaustinen Veteli Halsua
Teknisen suunnittelun perustutkinto Moisanen Matti Iisalmi Norrena Sami Kokkola Pietilä Tuomo Kokkola Prosessiteollisuuden perustutkinto Männikkö Veli-Matti Kokkola Hietala Joel Toholampi Hovatov Severi Kokkola Johansson Jasmin Kokkola Knuutila Venla Kokkola Koskinen Sami Sievi Määttänen Niklas Kokkola Paasila Aatu Kokkola Poikkijoki Miro Kokkola Salonen Kalle Kokkola Vahanka Viljami Kokkola Viitala Lassi Kokkola Wikberg Viljami Kokkola Junkala Roope Kokkola Yli-Jylhä Jarno Kannus Akkila Aleksi Kokkola Aro Joonas Kokkola Haka Laura Kokkola Heiskanen Aki Kokkola Hietamäki Kirsi Kokkola Johansson Jussi Kokkola Junnola Markus Pietarsaari Kansanoja Mikko Kannus Kiviaho Juuso Kokkola Kuoppala Ali Kokkola Lahnalampi Virpi Kokkola Laurila Riikka Kannus Mäkelä Jussi Kokkola Märsylä Tommi Kannus Nybacka Kimmo Haapajärvi Olkkola Timo Toholampi Sundfors Thomas Kruunupyy Teir Nicklas Kokkola Vuolle Tom Kokkola Vähämäki Tuomo Maalahti Hilli Ismo Kokkola Ihalainen Miika Kokkola Karhula Ville Kokkola Paaso Oona Kannus Pesonen Aki Kokkola Päivärinta Mia Kokkola Roukala Tero Kalajoki Rönnqvist Johnny Kokkola Saarinen Mika Kokkola Sandström Niki Kokkola Seppelin Aleksi Kokkola Virkkala Henna Kokkola Övermark Toni Kokkola Anttila Mikko Kalajoki Heinonen Antti Kokkola Hintsala Antti Kokkola Kopra Jari Seinäjoki Lukkarila Carita Kälviä Lundberg Jesse Kokkola Myllymäki Mari Kokkola Schadewitz Jari Kokkola Ström Jenni Kokkola Välikangas Henna Kokkola Puuteollisuuden perustutkinto Kujala Elli Marjamaa Mika Rikka Juhat Saarela Janina Thylin Tommy
Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola
Hiltula Iiro Honkala Väinö Jariyapaisan Rapipat Rekilä Marjaana
Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola
Rakennusalan perustutkinto Klemola Emil Pietarsaari Laasanen Miika Kokkola Neuvonen Evert Kannus Sikala Lari Kokkola Vilmi Pyry Kokkola Hannula Henri Kokkola Hästbacka Sussi Uusikaarlepyy Kujala Daniel Kokkola Lahti Mikko Kokkola Lokkila Tuomas Kokkola Luoma Eemeli Kaustinen Luosa Valma Nikula Mirko Kalajoki Pokela Matti Kokkola Pollari Jeremia Kaustinen Ruissalo Aaron Kokkola Salmela Topias Kokkola Torppa Valtteri Veteli Tuorila Joonas Kalajoki Karppinen Roope Kokkola Lehto Patrik Kokkola Leppälä Topias Kokkola Jylhä Santeri Perho Jylhä Ville Perho Jylli Arttu Kannus Kalliokoski Johannes Perho
LIIKETOIMINNAN ALA Liiketalouden perustutkinto Karhu Emilia Mäki Patrik Tokola Anton Liiketoiminnan perustutkinto Vargas Virkkala Ellen Granö Wiljam Göös Jannika Jäntti Juuso Karhu Vera Kellokoski Eevert Kola Hanna-Maarit Korkatti Enni Korkiakangas Petteri Känsäkoski Alisa Lamu Miska Mehtälä Aada Nisula Hanna Nygren Lotta Pihlajamäki Oona Vähä-Lassila Santeri Bodbacka Noora Karsikas Tuulia Ruppa Milja Isoaho Patricia Karjula Sofia Karvonen Veera Korkiakangas Jonna Siirilä Oskari Ström Anni Svärd Niklas Tokola Oona Lindgren Jari Seppelin Riitta Tömisevä Riitta Pulkkinen Noora Huusko Lea Jukola Mikko Peltoniemi Kaisa Sadeharju Jenna Särkijärvi Pauliina Tkachuk Lena Leppälä Essi Pallaspuro Josefin Rimpeläinen Milla Siirilä Valtteri Sundell Emma Vasalampi Iida Al-Tameemi Hussein
Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kalajoki Kannus Kalajoki Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola
Veteli Kalajoki Veteli Pietarsaari Pietarsaari Toholampi Kokkola Kokkola Haapavesi Kokkola Kokkola Kalajoki Kokkola
Baczynska Anna Mostafa Fahmida Nousiainen Erin Saari Iisa Siirilä Nelli Fiskaali Milla Hietala Taneli Kellokoski Jenni Kopola Niko Korhonen Tuomas Kultalahti Tatu Maunula Riina Nylander Jussi Toikkanen Jimi Hellman Janne Salo Jenna Uosukainen Janette Hapuoja Tytti Iivonen-Takalo Lotta Joensuu Rami Malinen Miika Tyynelä Atso Uusi-Pohjola Annu Yritys Paavo Aho Anni Isopahkala Fanny Juhaninmäki Kaisa Karvonen Eetu Mild Janina Peltokangas Noora Polso Emma Rintalahti Venla Salmela Jenny Vähärautio Jenna
Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Sievi Alavieska Perho Sievi Haapajärvi Evijärvi Kokkola Kalajoki Kalajoki Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Jyväskylä Perho Kokkola Alavus Kokkola Kalajoki Kokkola Halsua Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola
Tekstiili- ja muotialan perustutkinto Gholami Mitra Kokkola
TURVALLISUUSALA Turvallisuusalan perustutkinto Honkala Topi Hotakainen Paula Häggblom Jessica Lahnalampi Henri Mäkelä Eemil Nikkari Juha-Matti Salo Kiia Truong Tran pyy Vasalampi Riikka Vehkalampi Elina Välimaa Lotta Mikkonen Julius Videnoja Kalle
Kokkola Alajärvi Kokkola Kokkola Kokkola Kalajoki Kaustinen UusikaarleKokkola Perho Kokkola Halsua Jyväskylä
IT- JA MEDIA-ALA Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto Hautamäki Anttoni Veteli Linnarinne Kerkko Kokkola Märsylä Joni Kokkola Nurila Jouni Kokkola Vepsäläinen Vili Kokkola Haapasalo Heli Perho Laasonen Iida Sotkamo Mustonen Petri Kruunupyy Karjalahti Jonna Kokkola Prest Marcus Kokkola Pulkkinen Salla Kokkola Rantala Janina Kokkola Vuorto Ilkka Kaustinen Järvelä Samuli Ylivieska Koivisto Saana Kokkola Lamu Janette Kokkola Media-alan perustutkinto Haapasalo Arttu Roiko Fanny
Kokkola Kokkola
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Aspfors Daniel Kokkola Kujanpää Severi Kokkola
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Kalliokoski Jere Kokkola Tossavainen Jesse Kokkola Ebrahimi Alireza Kokkola Heikkilä Aron Kokkola Lapinoja Jan-Henrik Kokkola Mutka Joonas Kannus Mämmelä Matias Kalajoki Peltola Jere Kokkola Syrjälä Santtu Pedersören kunta Verronen Valtteri Helsinki Hautakoski Jani Kaustinen Jääskä Timo Kannus Härmälä Tino Kokkola Hietala Pasi Kruunupyy Kokko Aada Kokkola Östman Benjamin Pietarsaari Honkala Onni Kokkola
RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUALA Elintarvikealan perustutkinto Koivisto Juulia Tiinanen Anniina Liukkonen Teemu Heinonen Juliana Kwunsong-Rönnkvist Sasiprapa Slukhinska Oksana Ali Abdullahi Fadumo Haveri Noora Jokela Olivia Junno Jenni Pulli Jenni Bielikov Kirill Ihamäki Tero Liao Zhi Manninen Janita Hansson Laura Holopainen Tuija Höyhtyä Pihla Keski-Petäjä Henna Kodi Nora Kuoppamaa Julia Leivo Joona Peteri Saga Seppälä Tiia Ahmed Heshw Rantala Henna Sido Amina kunta Lykhostup Iryna Pesola Jenna Aho Annu Pocinoc Leon Rauma Outi Sundbäck Pinja Mohammed Haytham kunta Toivonen Natwara Nordlund Elina Pohjonen Pinja
Raahe Oulu Kokkola Kokkola Kokkola Kaustinen Pietarsaari Kokkola Kalajoki Halsua Kokkola Kaustinen Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Haapajärvi Kannus Kokkola Laihia Veteli Kokkola Kokkola Pietarsaari Sievi Pedersören Kannus Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Pedersören Kokkola Kokkola Kruunupyy
Ravintola- ja cateringalan perustutkinto Hihnala Henna Kalajoki Kastman Petteri Toholampi Leivo Miika Veteli Lehtola Tiia Kokkola Natunen Riikka Kokkola Saarinen Sanna Kokkola Sarwar Shammi Pietarsaari Sormunen Salla Logren Henna Kokkola Siekkinen Enni Koski Miia Kokkola Hiipakka Pinja Kokkola Moberg Meri Sodankylä Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto Abdelmagid Halima Kokkola
85
LUONNONVARA-ALA Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Harju Suvi Kaustinen Äijälä Mari Kannus Hevostalouden perustutkinto Huhtala Ida Jukkola Taru Keto Rebekka Rantanen Ella Rehula Kaisa Saukko Reetta Tiensuu Marika Huusko Laura Klemets Alva pyy Lampela Iina Moilanen Pinja Nulpponen Iida Saarinen Vera Tenolahti Emilia Ali Boudhar Heli Suomu Viinu Arffman Henna Klemola Sanna Tarvonen Justiina Röpelinen Ronja
86
Kruunupyy Kokkola Vaasa Jämsä Pori Seinäjoki Sastamala Veteli UusikaarleLaukaa Jyväskylä Viitasaari Perho Lapua Vaasa Ilmajoki Perho Perho Perho Sonkajärvi
Maatalousalan perustutkinto Granvik Tina Jääskeläinen Alisa Ahola Meri Hiltunen Helmi Jakku Riia Kangastupa Roosa Koistinen Suvi Kortesuo Outi Laitila Jenina Langen Netta Ojala Hanna Ojala Janette Puntala Johanna Ranta Mirella Rauhala Mette Saari Julia Viljanen Vinja Hautala Veeti Jussila Jenni Palosaari Aatu Pitkämö Juulio Pulkkinen Esa-Matti Rahkola Manu Takkinen Janina Tuomainen Touko Latvamäki Tinja Haasala Aaro Joki-Hollanti Petteri Karjula Teemu Kivioja Jeremias Luoma-Tokoi Joni Niemi-Korpi Jere Okkonen Jere Partanen Ville Pesola Ilari Savolainen Jori Syrjälä Tuukka Ylikauppila Henrik Saari Annika Kautto Iina Korhonen Jenni Kanala Aatu Rahkola Mikko
Evijärvi Turku Oulu Viitasaari Ii Seinäjoki Siilinjärvi Juupajoki Haapavesi Vaasa Oulu Kalajoki Alavus Veteli Muonio Ylivieska Sastamala Kokkola Kokkola Veteli Kalajoki Veteli Kokkola Hankasalmi Toholampi Kangasala Kokkola Kannus Sievi Kannus Kannus Kannus Veteli Haapavesi Kannus Lestijärvi Kannus Merijärvi Kannus Sievi Sievi Halsua Kokkola
Metsäalan perustutkinto Annala Niko Arvo Samuel Hintsala Santeri Hukkanen Tuukka Känsälä Saku Känsälä Tatu Köyhäjoki Joeli Leppäkari Miikka-Matias Nikunen Artturi Nurmimäki Tuukka Parkkonen Pietu Peltokorpi Netta
Kokkola Kalajoki Alavieska Nivala Kaustinen Kannus Kaustinen Kokkola Kannus Sievi Sievi Kannus
Rita Teppo Silakka Aatu Tervo Oliver Haakana Jenna Ahola Annukka Alavaikko Arto Huiskonen Janne Häkkinen Jukka Junnikkala Leena Kattilakoski Hannu Kestilä Pekka Kivelä Kari Koutonen Harri Koutonen Mikko Koutonen Timo Kreus Janne Lehtohalme Teemu Malinen Kristiina Soronen Mauno Sorvisto Juho Mehtätalo Kimmo-Olavi
Kokkola Kannus Kannus Kokkola Raahe Oulainen Pyhäjoki Oulu Kalajoki Oulainen Oulainen Kalajoki Merijärvi Kempele Ylivieska Kannus Ylivieska Oulainen Haapavesi Ylivieska Ylivieska
HYVINVOINTIALA Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Hedström Anna Kokkola Hertteli Kasperi Kokkola Karvonen Atte Kaustinen Johansson Siiri Kokkola Korkiakangas Linda Kokkola Lehtimäki Noora Kokkola Lindström Mona Kokkola Poikkijoki Jenna Kruunupyy Uutela Veli Kokkola Aho Vilma Kokkola Hirvikoski Petri Kokkola Jämsén Marianna Pihtipudas Kinnunen Maarit Kälviä Olkkola Maria Kokkola Pekkarinen Outi Pihtipudas Särkioja Rianne Kannus Dahlvik Marjo Kruunupyy Hourula Jussi Nivala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Aho Adaliina Kokkola Hakala Enni Kokkola Hannula Henni Kalajoki Huhtala Marianne Kokkola Huopana Lotta Kokkola Järvilä Jasmin Kokkola Kivelä Nea Kokkola Klapuri Anni Kokkola Klemets Venla Kokkola Koivula Veera Kalajoki Korkiakangas Senja Kokkola Laakso Sini Kokkola Lillhonga Mia Kokkola Lämsä Hilja Kokkola Pajunpää Aada Kokkola Rättyä Silja Kokkola Rönnkvist Jemina Kokkola Sorvari Jenna Kokkola Tanttinen Kia Kokkola Yrjänä Emmi Kokkola Niemi-Korpi Jasmina Kannus Leino Heli Pietarsaari Haukilahti Oona Kokkola Sundberg Sara Kokkola Niemi Valtteri Kokkola Peltokangas Heidi Kokkola Puskala Hilja Kokkola Sundvik Tea Kokkola Kakkuri Emilia Kokkola Tepsell Jannice Kokkola Torppa Hanna Veteli Wang Xin Kokkola Blomberg Johanna Pietarsaari Harju Konsta Kokkola Tuomaala Tiia-Maria Kokkola Vehkala Viivi Kokkola Vierre Essi Kokkola Heinonen Jessica Kokkola Joki Maija Kokkola Kangas Olli Kokkola Pesonen Tiia Kokkola Remesaho Oona Toholampi
Saaranen Paula Yu Min Kämäräinen Elias Mäkelä Heidi Rühlmann Ilja Halme Tony Hartikainen Inka Kattilakoski Lauri Kinnunen Mika Kurten Jani Nissilä Eeva-Maria Sipilä Mari Valkeapää Merja Limma Teea Pavlova Anastasia Saarinen Anni Vainio Sofia Välimäki Neea Yli-Hukka Minttu Nygård Melissa Rantala Pauliina Karvonen Milja Kurtén Nina Byskata Niklas Espinosa Echenique Carla Göös Julianna Harju Saga Ivannikova Elena Jaakola Vera Kanala Mirva Kulha Lotta Mahamad Anab Miettinen Minna Sundfors Robert Alatalo Julia Järvenoja Mira Karhukorpi Mikko Mäki-Ullakko Julia Rayamajhi Tulsa Syri Aurora Grigoryeva Julia Haapaniemi Jonna Haikara Maarit Honkaperä Jonna Höykinpuro Anne Kananen Heidi Kantia Heta Niemelä Martti Sulonen Iina Tiilikka Sami Broända Sanna Hedman Tuuli Kytölä Hilla Lehtola Maija Rauma Marjo Salo Anssi Timmerbacka Tiia Hakunti Tiia Hautala Emma Koskela Saara Linnanmäki Aada Niinikoski Salla Rita Anu Saarikettu Inka Sorvari Saana Sundbäck Tiina Syväkoski Aliisa Ylikoski Anna Haapsaari Katja Kilpiö Jenna Pahkakangas Laura Sediqi Haniye Suominen Linda Österbacka Sirpa Haukkala Aada Kinnunen Miranda Kivelä Wilma Kontio Kaisa Kronqvist Venla Mattila Hanna Mäkelä Janita Pajukangas Iida Ruusu Anne Zaya Noor Alatalo Raine Carlsson Maria Hautamäki-Noon Pia Häyrynen Jonatan
Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kalajoki Kokkola Kannus Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kruunupyy Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari Halsua Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Kannus Kokkola Haapajärvi Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kruunupyy Kokkola Jyväskylä Kokkola Perho Kokkola Kaustinen Kokkola Kokkola Toholampi Kokkola Kaustinen Kokkola Kokkola Kalajoki Kokkola Kaustinen Kannus Pietarsaari Kokkola Kannus Pietarsaari Kälviä Kruunupyy Alajärvi Kokkola Pedersören kunta Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kaustinen Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari Pietarsaari
Ketonen Markus Laitala Nea Linna Joanna Meriläinen Mari Paavola Pekka-Elias Pelkkikangas Juhani Peltola Roosa Puutio Petra Alahuhta Olivia Grankulla Leah Grankulla Mirja Haaponiemi Kaisa Himanka Janina Vesaluoma Sofia Enlund Matilda Vähätiitto Jenna Blomqvist Camilla Haaponiemi Mairit Moilanen Elma-Sofia Pennanen Iida
Kokkola Kokkola Pietarsaari Kokkola Kaustinen Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola Luoto Luoto Toholampi Kokkola Sievi Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto Annala Minttu Pietarsaari Dahlgren Laura Kokkola Heino Onja Kokkola Heinua Katariina Kokkola Karkulahti Julia Kannus Kola Jonna Kaustinen Latvakoski Milja Ylivieska Nilsson Amanda Kalajoki Orell Jenna Oulainen Rekilä Essi Kannus Tran Truc Kokkola Heikkilä Salla Kalajoki Malova Olga Kokkola Mäki-Leppilampi Aliisa Ylivieska Pesonen Monika Kokkola
AMMATTITUTKINNOT Media-alan ammattitutkinto Clee Essi
Toholampi
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto Ahmad Mohammad Cabrera-Rudnäs Rizza Kruunupyy Chaisanam Suphin Kokkola Hammar Flor Kokkola Kakkuri Sanna Kokkola Lappi Anu Kokkola Mattila Sanna Kokkola Mulari Hanna Kokkola Nylund Rhea Kruunupyy Nyman Miisa Owoyele Samson Pelttari Tuukka Rautio Raneza Kokkola Savonius Annika Kokkola Syrjälä Teresa Valjus Tiia-Janika Viiperi Johanna Yawari Nazir Yli-Parkas Seija Välikangas Tomi Kokkola Humalajoki Hanna-Leena Kalliokangas Tapio Kivikoski Reijo Kokkola Koivula Jere Kokkola Mölsä Cristian Salami-Jaji Jamiu Seppälä Minna Storvik Jaana Evijärvi Ylikangas Jenna Liiketoiminnan ammattitutkinto Virkkunen Ville Ahlskog Pia Brofeldt Riikka Hirsimäki Noora Huhtala Marjut Jutila Maarit Karjalainen Sanna Kero Veronica Kero Kaarina Koskimaa Riikka Käkelä Kimmo Mattila Sari
Kälviä Kokkola Toholampi Kokkola Kokkola Alavieska Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Ylivieska
Nygård Satu Nyman Malin Oja Sonja Salo Emina Takala Maarit Tikka Katariina Tuorila Piia Ypyä Sirkka-Liisa Parviainen Miia Suonio Alisa Pelto-Arvo Katri
Kokkola Kruunupyy Kokkola Kokkola Ilmajoki Kokkola Kokkola Kannus Kokkola Kokkola Kalajoki
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto Qiao Selina Ylivieska Enlund Tarja Kokkola Kago Zaki Kokkola Mäkelä Riikka Kannus Niemelä Hanna Kälviä Roiha Piia Kokkola Salonen Tim Kannus Silvander Sari Kokkola Anttila Saana Kokkola Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Törmälä Virpi Kalajoki Jylhä Niina Kannus Terveysalan ammattitutkinto Saari Kati
Ylivieska
Hieronnan ammattitutkinto Pokela Marjo
Kokkola
Turvallisuusalan ammattitutkinto Asplund Jonna Kokkola Molander Ines Kokkola Kuljetusalan ammattitutkinto Jääskä Olli Lahti Jenna Palosaari Roosa
Kokkola Kokkola Kokkola
Talonrakennusalan ammattitutkinto Lapinkorpi Ville Pietarsaari Hevostalouden ammattitutkinto Välimäki Marjaana Engman Pia Jylhä Heli Nurmela Tiina Ronkainen Kaisamaija Laurila Tarja Hietala Johanna Korhonen Iida Palosaari Sanna Tarvainen Sari
Kurikka Vaasa Kaustinen Oulu Karvia Nurmijärvi Virolahti Kuopio Oulainen Laukaa
Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto Seppelin Miia Kokkola Eläintenhoidon ammattitutkinto Ahoranta Krista Antinoja Sannakaisa Karvinen Hanna-Maria Laine Marjo Pörn Katarina Peuhkurinen Meri Kittilä Kristian Kronqvist Anders
Parkano Kokkola Kankaanpää Kannus Mustasaari Rovaniemi Rauma Kokkola
Eläintenhoitajan ammattitutkinto Halonen Paula Raahe Kraft Jenni Helsinki Leinonen Päivi Raahe Lähiesimiestyön ammattitutkinto Aro-Pollari Terhi Autio Kimmo Harju Outi Heinonen Sami Keränen Ulpu Lokasaari Merja Mikkonen Jari Mäkitalo Paula Orjala Heli Pahkala Hanna Hakala Tapio Hotakainen Sari
Kokkola Kannus Kaustinen Kokkola Kokkola Veteli Kokkola Kalajoki Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola
Hänninen Marit Kinnunen Erkki Kontio Niina Lakanaho Susanna Mikkonen Jyrki Moilanen Nico Santaholma Marjo Sarkkinen-Vuorinen Sanna Sillanpää Raimo Sippola Heidi Ström Lisa Taarna Terho Ghimire Saroj Anttila Mervi Joensuu Jani Junttila Milka Kylmä Pirita Palin Ulla Peitso Riikka Smeds Andréas Vasalampi Maija Wikström Outi Åminne Malin
Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kruunupyy Kokkola Kokkola Kruunupyy
Prosessiteollisuuden ammattitutkinto Kaustinen Päivi Kaustinen Koivisto Pertti Veteli Matokangas Miro Evijärvi Melender Sami Evijärvi Mäkelä Aaro Kokkola Vedenpää Harri Kruunupyy Viitasalo Lotta Kruunupyy Vähäkangas Juha Kokkola
ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Eteläperä Karita Kaustinen Honkarinta Tarja Kokkola Korpi Janette Kalajoki Myllymäki Jani Kannus Mäkelä Janne Kokkola Niemelä Petri Kokkola Niemi Nina Kokkola Paavola Marke Kaustinen Toikkanen Tytti Kalajoki Trenn Anita Kokkola Ala-Korpi Aleksi Veteli Kallioinen Minna Kokkola Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto Alahuhta Jaana Kinnari Jaana Peltoniemi Tiina Vuorinen Merja
Kokkola Kokkola Kokkola Raahe
Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto Saarnisalo Jarno Kokkola Niinikoski Marika Kaustinen Vainio-Peltola Jonna Kälviä Hieronnan erikoisammattitutkinto Viitasalo Ari-Pekka Vaasa
VALMA-OPINNOT KESÄKUUSSA 2021 SUORITTANEIDEN NIMET JA KOTIKUNNAT Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) Abbas Ahmed Barbari Alireza Ismail Shiyar Holländer Helmi Kurikkala Noora Tiitinen Eveliina Yli-Hukka Kristian Argillander Oona Rauma Roope Salhi Nadja Viita-Aho Veikko
Kaustinen Kokkola Kokkola Veteli Kalajoki Kokkola Kalajoki Kokkola Kokkola Kokkola Kauhava
87
88
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO NÄRVILÄNKATU 8, 67100 KOKKOLA | PUH. 06 825 0000 | INFO@KPEDU.FI | WWW.KPEDU.FI