Kotivaso_2026_taitto_v14_LR_PREVIEW_PDF

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy · 2026

Uusin sukupolvi vasolaisia

s. 22

Linnakaupunki herää eloon

Uusia koteja, uusia palveluja ja arkea Turun linnan naapurissa. s. 7

Monimuotoisuus muuttaa pihan

Villa Viirissä piha-alueet saavat elää.

s. 12

Pääkirjoitus

Rakennamme koteja ja vastuullista arkea

Tänä vuonna Vasolle valmistuu useita uusia asumisoikeuskohteita eri puolille toimialuettamme. Uudisrakentaminen on tärkeä osa toimintaamme: sen avulla kehitämme asuntotarjontaamme vastaamaan asukkaiden tarpeita ja ennen kaikkea rakennamme uusia koteja.

Uudiskohteemme eivät ole meille vain rakennuksia. Jokainen hanke on myös valinta siitä, millaista asumista haluamme edistää nyt ja tulevaisuudessa. Huolellinen suunnittelu, laadukkaat materiaalit ja energiatehokkuus luovat pohjan asumiselle, joka on kohtuuhintaista ja kestävää sekä asukkaiden että ympäristön näkökulmasta. Tämän lehden sivuilla esiteltävä Turun Kärsämäessä sijaitseva Villa Viiri osoittaa, miten vastuullisuus voi tarkoittaa myös uudenlaista ajattelua: piharatkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta, kehittyvät ajan myötä ja rohkaisevat asukkaita tarkastelemaan lähiympäristöään uudella tavalla.

Vastuullisuus ei kuitenkaan rajoitu teknisiin ratkaisuihin tai ympäristötekoihin. Se on myös sosiaalista vastuuta ja osallisuutta. Vason vahvuus on aina ollut yhteisöllisyys, ja sitä rakentavat ennen kaikkea asukkaat itse. Tällä hetkellä asukastoimikunta toimii valtaosassa Vason kohteista, ja asukasvaikuttaminen on monessa kohteessa luonteva osa asumista. Osallistuminen ei vaadi suuria lupauksia tai raskaita vastuita, vaan syntyy usein pienistä teoista: pihatalkoista, yhteisistä kahvihetkistä, kohtaamisista pihoilla ja rappukäytävissä, sekä halusta tehdä omasta asuinympäristöstä hieman parempi paikka kaikille.

Haluamme Vasolla madaltaa osallistumisen kynnystä entisestään ja viestiä selkeästi, että jokainen voi olla mukana asukastoiminnassa omalla tavallaan ja omien voimavarojensa mukaan. Asukastoiminta ei ole suorittamista, vaan yhteistä arkea naapureiden kanssa.

Uudisrakentaminen, vastuullisuus ja

asukasvaikuttaminen eivät ole meillä erillisiä teemoja, vaan toisiaan täydentävä kokonaisuus. Rakennamme uusia koteja, mutta samalla rakennamme yhteisöjä ja kestävää asumista pitkälle tulevaisuuteen. Tästä lehdestä löydät monia esimerkkejä siitä, miten tämä näkyy käytännössä –sinun kodissasi ja sen ympärillä.

Anton Meriluoto

Toimitusjohtaja

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy

Vaso-konkari työssä ja kotona

Vason uudet kohteet

Tervetuloa uuteen Linnakaupungin kaupunginosaan

Paluumuuttajat uuden Linnakaupungin ytimessä

Villa Viirin uudenlaiset monimuotoisuuspihat

Ympäristövastuu Vason arjessa

Asukasaktiivisuus –joka asukkaan oikeus

Asukastoiminta kuuluu kaikille

Lintukotoni 2025 voittaja

Esittelyssä: Uusin sukupolvi vasolaisia

Vaso 35 juhlavuoden satoa

Vaso 35 juhlavuoden satoa s. 24

Tiimityöllä kotiunelmiin. Mitä kuuluu myyntitiimi?

Linnakaupunki herää eloon s. 7

Kilpailu: Lisää monimuotoisuutta taloyhtiönne pihaan s. 15

KOTIVASO · Numero 2026 · Julkaisija: Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy · Päätoimittaja: Vason henkilökunta · Toimitus: Laura Andersson, Maarita Lund, Liisa Norontaus, Marko Äijälä · Taitto: Grundlage · Valokuvat: Eemeli Rantasalo, Pixelate Media · Painopaikka: Paino-Kaarina Oy · Painosmäärä 3400 · Yhteystiedot: Rauhankatu 4, 20100 Turku, puh. 02 274 700, vaso.fi · Lehden toimitusneuvostoon osallistuivat asukkaiden yhteistyöelin YTE:n tiedotusryhmästä Tintu Hopiavuori, Ulla-Elina Hurme ja Kari Vainio.

Vaso-konkari työssä ja kotona

Teksti: Maarita Lund · Kuvat: Eemeli Rantasalo

Hyväksyvää kehräystä, pehmeää kosketusta. Tassukissa tutkii tarkasti tulijan, ja siirtyy sitten tehtävän suoritettuaan makoilemaan nojatuolille ikkunasta sisään paistavan auringonsäteen lämpöön. Olemme Vason asuntopäällikkö Tiina Arnivaaran ja hänen Tassukissansa kodissa Kesäpouta-kiinteistössämme. Tiina ja Tassu ovat erottamaton parivaljakko, samoin kuin Tiina ja Vaso. Huhtikuussa tuli 30 vuotta siitä, kun Tiina tuli Vasoon asuntomyyjäksi, ja vain muutamaa kuukautta aiemmin hänestä oli tullut vasolainen myös asukkaana. Kerrostaloasuminen oli vaihtunut helppoon rivitaloarkeen Vason Kotimetsässä. ”Lapset olivat pieniä, päiväkoti ja koulu sijaitsivat lähellä, ja aluekin oli entuudestaan tuttua, sillä isovanhempani olivat asuneet pitkään

Nummessa”, Tiina kertoo. Arki sujui Kotimetsässä, perhe viihtyi, lapset varttuivat ja vuosia vierähti toistakymmentä.

PIENESTÄ ISOKSI

Tiinan aloittaessa Vasolla työntekijöitä oli yhteensä kolme; silloinen toimitusjohtaja Pekka Peltomäki ja hallintopäällikkö Teija Lamminen. ”Pikkuhiljaa, vuosi vuodelta asuntojen määrä kasvoi ja asuntoneuvottelijoitakin tarvittiin lisää”, Tiina muistelee. Tiimin kasvaessa Tiina siirtyi asuntopäällikön tehtäviin ja sai vastuulleen Vason asuntojen myynnin ja markkinoinnin. Myös toimistotilat ovat muokkautuneet useaan otteeseen väen lisääntyessä. ”Muutaman huoneen toimistosta on muovautunut avara avokonttori neuvottelutiloineen. Olen saanut seurata

aitiopaikalta Vason kasvua pienestä toimijasta alueen markkinajohtajaksi”, Tiina iloitsee.

Vuoden 2024 lopusta alkaen Vasolla on rakennettu ennätystahtia uusia kiinteistöjä, ja tämä on näkynyt ja tuntunut myös Tiinan työpöydällä. Sydäntä lähellä oleva asiakaspalvelutyö on jäänyt vähemmälle, kun Tiina on mm. ottanut haltuunsa uusia ja mielenkiintoisia markkinointi- ja viestintäkanavia.

PALUUMUUTTAJAN TURVASATAMA

LÖYTYI KÄRSÄMÄESTÄ

Asunnot ja kodit ovat aina olleet Tiinalle intohimo, ja hän on onnekseen saanut asua niin omakoti-, kerrostalo- kuin puutalokodissakin. ”Luonto on minulle erityisen tärkeä asia niin vapaa-ajan harrastusten kuin kodinkin suhteen. Muutama vuosi sitten unelmani omasta punaisesta mökistä ja perunamaasta toteutui Pöytyällä sijaitsevan vuokramökin muodossa. Mökin pihasta pääsin suoraan metsään ihanille luontopoluille, joten vapaa-aikani vietinkin leppoisasti joko metsissä ulkoillen tai pihan

sanoakseen: Sinä olet minun ihmiseni. ”Yritin palauttaa kissan monesti vanhaan kotiinsa, tuloksetta”, Tiina nauraa. Kissa oli uuden kotinsa valinnut, ja lopulta Tassusta tehtiinkin viralliset adoptiopaperit. Tiina sai Tassusta kauan haaveilemansa lemmikin, ja Tassu Tiinasta uuden emäntänsä.

Pitkät työmatkat Pöytyältä Turkuun, varsinkin talviaikaan, alkoivat tuntua kuitenkin raskailta, ja seuraava koti löytyikin viime syksynä Vason Kesäpoudasta. ”Täysin perusparannettu koti metsän reunassa, hyvien yhteyksien ja palveluiden äärellä tuntui turvalliselta ja luontevalta vaihtoehdolta maalla asumisen jälkeen”, Tiina kertoo. Asumiskulujen ennustettavuus ja kiinteistöhuollon palvelut helpottavat etenkin yksinasuvan arkea. Asunnon parvekkeella oli valmiina edellisen asukkaan kissalle rakennettu kissahuone, jossa on Tassulle jopa oma riippusilta. Tämä viimeistään sinetöi Tiinan muuton maalta

kylminä aamuina. ”Auton lämmityksen sai päälle vaikka sängyssä heräillessä, eParkingsovelluksen nappia painaen”, hän nauraa.

TIINAN VINKIT JA TERVEISET ASUKKAILLE

”Vasolla asukas saa tehdä kodistaan oman näköisensä, ja asunnot taipuvat moniin eri tarpeisiin. Minulla ei esimerkiksi ole erillistä ruokapöytää lainkaan, vaan keittiössä sijaitsevan sähköisen työpöydän äärellä nautin niin aamuteeni kuin päivällisenkin metsän lintuja ja oravia seuraillen”, Tiina vinkkaa. Hän hankki asuntoon myös taulukiskot, ja on haltioitunut niiden helppoudesta ja monipuolisuudesta. ”Kiskot on helppo asentaa, seinät pysyvät siistimpinä ja tauluja voi ripustaa haluamallaan tavalla huoneen tunnelmaa rikastuttamaan”, Tiina listaa. Ilouutisena hän haluaakin kertoa, että Vason asukkaille on Kuninkojan K-Rautaan sovittuna taulukiskoille erikoishinnat lokakuun loppuun asti!

“Asuntojen markkinointiin ja myyntiin on panostettu isosti, ja viime vuonna rakennettiin esimerkiksi kokonaan uusi, visuaalinen Vaso-brändi yhdessä mainostoimisto Grundlagen kanssa”

kasvimaalla puuhastellen”, Tiina muistelee. Jos oli kohtalolla sormensa pelissä Vason ja Tiinan kohtaamisessa sekä työn että kodin merkeissä vuosikymmeniä sitten, niin Tiinan ja Tassu-kissan kohtaaminen se vasta onkin kuin suoraan sadusta. Samana päivänä, kun Tiina muutti mökkiinsä vakituisesti asumaan, pihassa usein vieraillut mustavalkoinen kissa hypähti terassin alta suoraan Tiinan syliin katsoen silmiin kuin

kaupunkiin.

Lisäksi Tiina iloitsee, että edellinen asukas on antanut tehdä asunnossa täysremontin perusparannuksen yhteydessä muutamia vuosia sitten. Keittiö, kylpyhuone, kodinkoneet ja pinnat on kaikki uusittu, ja vaikkakin tästä on aiheutunut väliaikaista asumishaittaa silloiselle asukkaalle, lopputulos ilahduttaa nyt ja tulevaisuudessa asukkaita. Muuton yhteydessä ainoastaan seinät maalattiin lisähinnasta Tiinan valitsemaan mieleiseen sävyyn. Perusparannuksen yhteydessä myös autopaikat siirtyvät eParking-sovelluksen piiriin, ja myös tämä on suuresti ilahduttanut Tiinaa etenkin tämän talven

Lopuksi vielä Tiinan kevätterveiset kaikille asukkaillemme. ”Toivottavasti viihdytte Vasolla ja kodeissanne, se on meille tärkeintä. Mutta, jos asunnon vaihto kutkuttaa mielessä, nyt kannattaa laittaa meille asuntohakemus, sillä vaihtaminen Vason sisällä on mutkatonta. Ja tarjontaa on runsaasti, varsinkin uudiskohteiden asuntojen osalta”, Tiina rohkaisee. ”Uusia koteja valmistuu tänä vuonna ennätysmäärä sekä Turkuun että Raisioon”, hän iloitsee. Kuuluu hiljaista kehräystä, isäntä on herännyt ja puskee Tiinaa jalkaan. Taitaa olla vieraiden aika poistua, ja jättää tämä kaksikko nauttimaan kevätillan tunnelmasta, omalla viihtyisällä parvekkeellaan.

Katso kaikki uudet kohteet seuraavalta sivulta.

Nyt pakkaamaan vanha koti laatikkoon - uusi koti odottaa!

Valmistuu joulukuussa 2026

KASTANJA

Vallikatu 42 20730 Turku

Asomaksu: alk. 16 941 €

Vastike: alk. 408 €/kk

Asunnot: 78 kpl, 26–95,5 m²

Skanssin kauppakeskuksen ja luonnon ääreen valmistuu 12/2026. kaksi viisi kerroksista kerrostaloa. Ylimmän kerroksen, ns. ullakkokerroksen, asunnot ovat omaleimaisia vinoine alas laskettuine kattoineen sekä samalla n. 3 metriä korkeine huonetiloineen. Autopaikat sijaitsevat kätevästi pihakannen alla olevassa autohallissa, jossa on yhteensä 44 vuokrattavaa autopaikkaa. Asuntojen myynti käynnistynyt toukokuussa 2026. Tutustu uudiskohteeseen: vaso.fi/kastanja

KRISTOFFER

Juhana Herttuan puistokatu 10 20200 Turku

Asomaksu: alk. 22 869,41 €

Vastike: alk. 578,12 €/kk

Asunnot: 83 kpl, 34–74,5 m2

Osittain 6- ja 7-kerroksisen Kristofferin 83 asunnosta löytyy koteja joka makuun: kadunpuoleisista ylempien kerrosten asunnoista aukeaa ikoninen maisema merelle ja satamaan, kun taas sisäpihan puolella aistit vehreän ja rauhallisen Hoviväenpuiston tunnelman. Tulevaisuudessa ratikkalinja kulkee aivan Kristofferin vierestä. Tutustu uudiskohteeseen: vaso.fi/kristoffer.

Katso kaikki vapaat asunnot osoitteesta: vaso-markkinointihaku.etampuuri.fi

KULTASIIPI

Perhosenkatu 3 & 5

21280 Raisio

Asomaksu: alk. 19 400,89 €

Vastike: alk. 492,51 €/kk

Asunnot: 74 kpl, 32,50–77,50 m²

Turun ja Raision rajalle rakentuu kaksi 6-kerroksista kerrostaloa. B-talo on valmistunut maaliskuussa ja A-talo valmistuu 6/2026. Kultasiiven kodit on suunniteltu elämän eri vaiheisiin – yhdelle, kaksin tai koko perheelle. Erinomaisten liikenneyhteyksien ansiosta alueelle pääsee vaivattomasti niin omalla autolla kuin julkisilla kulkuvälineillä. Tulevaisuudessa asuinalueen kruunaa lähes neljän hehtaarin laajuinen Suvituulenpuisto, jossa tulee olemaan eri aktiviteetteja kaiken ikäisille ulkoilijoille ja harrastajille. Tutustu uudiskohteeseen: vaso.fi/kultasiipi

PUISTONPORTTI

Hoviväenkatu 4 20200 Turku

Asomaksu: alk. 21 086,44 €

Vastike: alk. 550,90 €/kk

Asunnot: 51 kpl, 34–74,5 m2

Alueen reunassa sijaitseva Puistonportti on julkisivun muotokieleltään tanskalaisvaikutteinen 6- ja 8-kerroksinen kerrostalo. Jokaisessa asunnossa on lasitetut parvekkeet näköalalla joko etelässä sijaitsevalle sisäpihalle, pihakadulle tai ilta-aurinkoon Hoviväenpuiston suuntaan. Muutama asunto vielä vapaana. Tutustu uudiskohteeseen: vaso.fi/puistonportti

Kuloistenniitynkatu 6 & 8 21280 Raisio

Asomaksu: alk. 20 655 €

Vastike: alk. 553 €/kk

Asunnot: 54 kpl, 42–74 m²

Lokakuun lopussa 2026 valmistuu kaksi 5-kerroksista kerrostaloa Kuloistenniityn uudelle alueelle metsän reunaan. Ylimmän kerroksen upea saunaosasto ja hulppea katettu terassi on kaikkien asukkaiden käytössä. Talot yhdistävät toisiinsa vehreä sisäpiha. B-talon pihalle rakentuu pergola luoden omaleimaisen kujan sisäpihalta kadulle asti. Metsäpolut ja virkistysalueet ovat lyhyen matkan päässä kotiovelta, olitpa sitten lenkkeilijä, pyöräilijä tai rauhallisten kävelyjen ystävä. Tutustu uudiskohteeseen: vaso.fi/duetto

Tervetuloa uuteen Linnakaupungin kaupunginosaan

Tulevaisuuden hankkeet

Linnakaupungin kehitys jatkuu vaiheittain useiden merkittävien hankkeiden myötä. Yhteinen matkustajaterminaali valmistuu vuonna 2027, ja alueelle suunnitellaan myös museo, joka yhdistää historian ja tulevaisuuden. Museon rakentaminen on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta arkkitehtikilpailun voitti Sigge Arkkitehdit kesällä 2024. Linnanpuiston laajennus tuo lisää viheralueita sataman tuntumaan, ja koko alue muotoutuu viihtyisäksi, merelliseksi kaupunkiympäristöksi.

Liikkuminen ja kestävä kehitys

Linnakaupungissa panostetaan kestävään liikkumiseen. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat etusijalla, ja alue sijoittuu suunnitteilla olevan Turun raitiotien varrelle. Päätös raitiotiestä on jo tehty ja lopullisen rahoituksen varmistuttua hanke pääsee käynnistymään. Raitio tulisi kulkenaan Varissuolta keskustan kautta Satamaan. Liikennejärjestelyt uudistuvat, ja raskas liikenne ohjataan Ruissalon eritasoliittymän kautta. Samalla satamarata siirretään uuteen linjaukseen, mikä parantaa alueen saavutettavuutta ja turvallisuutta.

Linnakaupunki kasvaa ja kehittyy tulevaisuuden asuinalueeksi.

Palvelut ja yhteisöllisyys

Alueelle rakennetaan monipuolisia palveluita, jotka tukevat arjen sujuvuutta ja yhteisöllisyyttä. Tukholmankadun varrelle nousee monitoimitalo, joka yhdistää koulun, päiväkodin ja liikuntasalin. Rakennukseen sijoittuvat Topeliuksen yhtenäiskoulun ja Luolavuoren koulun yläkouluikäiset oppilaat, jotka opiskelevat tällä hetkellä väliaikaistiloissa. Lisäksi taloon tulee pysyviä tiloja, joita voidaan käyttää koulujen remonttien aikana väliaikaisina opetustiloina. Koulun pihalle rakennetaan keinonurmipintainen kenttä. Monitoimitalon liikuntatilat ja lähiliikuntapaikat ovat myös asukkaiden käytössä iltaisin ja viikonloppuisin, mikä tukee aktiivista elämäntapaa. Tukholmankadun K-supermarket palvelee erityisesti Herttuankulman ja koko Linnakaupungin nykyisiä ja tulevia asukkaita – sekä myös kauempaa saapuvia.

Linnakaupunki

Linnakaupungissa ovat kohta kaikki. Haastattelimme alueen viehätyksestä

Kortteliravintola Linnankulman ravintolapäällikköä ja Tanssistudio

Flaman perustajaa.

Varsinaisella paraatipaikalla keskustan läheisyydessä, historian ympäröimänä ja meren äärellä sijaitsevaa Linnakaupunkia on suunniteltu ympärivuotiseksi kaupunkikulttuurin keskustaksi. Sen kauniit

puitteet tarjoilevat kaikkea, mitä arkeen – ja juhlaan – voi tarvita. Makumatkalle ikonisiin maisemiin pääsee miltei kotiovelta, ja kaupunginosan kehittyessä myös sen vetovoima yrittäjille kasvaa.

4 Cafe Manuela

5 Café Sigyn

6 Göran

7 Juhana Herttuan kellari 8 Kolmas linja

Linna Burgers and Coffee

Sodexo Fiskarholmen

Veistämö Wine Bar

Kortteliravintola Linnankulma

Vallihaudankatu 1H, 20100 Turku www.linnankulma.fi

Loppuvuodesta 2025 avattu Kortteliravintola Linnakulma on Linnakaupungin oma olohuone Turun linnan kupeessa. Ravintola tarjoaa mutkatonta ja maukasta ruokaa sekä rennon paikan piipahtaa lounaalle, after work -juomalle tai viettämään iltaa hyvässä seurassa. Irina, Kortteliravintola Linnakulman ravintolapäällikkö, kertoo näkemyksiään Linnakaupungista ja ravintolan roolista alueen kehittymisessä.

Mikä Linnakaupungissa on mielestänne parasta juuri nyt?

Se, että täällä kaikki on vielä uutta ja mahdollisuudet muokata kaupunginosaa omalta pieneltä osaltamme on vielä mahdollista.

Minkälaisena näette alueen tulevaisuuden?

Näemme, että tästä kaupunginosasta tulee vilkas ja trendikäs oma pieni ”kaupunkinsa” hyvine palveluineen, asuntoineen ja työpaikkoineen. Siksi halusimme avata ravintolan juuri tänne.

Onko teillä jokin bravuuriannos, joka pitää ehdottomasti tulla maistamaan?

Linnakulman pizzat ja burgerit ovat saaneet erinomaisen vastaanoton, ja niiden takana on helppo seistä. Hovin pullat -annos sisältää herkulliset lihapullat pippurikastikkeella ja krossatulla perunalla ja se on selkeydellään noussut ehkä jopa ykköseksi menekissä.

Mitä terveisiä tahdotte lähettää Linnakaupungin uusille asukkaille? Toivotamme uudet asukkaat lämpimästi tervetulleiksi lounaalle, oluelle, pizzalle, kahville, viinille. Meille voi piipahtaa kauppareissulla tai jäädä viettämään iltaa pidemmäksikin aikaa. Terassille paistaa aurinko koko päivän. Meille ovat myös koirat tervetulleita!

RUISSALONTIE

TUKHOLMANKATU

Tanssistudio Flama

Linnankatu 84, 20100 Turku www.flama.fi

Tanssistudio Flama on turkulainen, rennon fiiliksen tanssiyhteisö, joka tarjoaa laajan valikoiman eri tasoisia tanssitunteja aikuisille. Flamassa korostuvat yhteisöllisyys, kannustava ilmapiiri ja tanssin ilo – ilman kilpailua tai suorituspaineita. Studio tunnetaan monipuolisesta tuntitarjonnastaan, joka ulottuu latinalaistansseista nykytanssiin ja kehonhuoltoon. Tanssistudio sijaitsee aivan Turun linnan ja sataman tuntumassa osoitteessa Linnankatu 84.

Tanssistudio Flaman perustaja ja tanssinopettaja Anna Ketopakka kertoo ajatuksiaan Linnakaupungista, tanssista ja yhteisöllisyydestä.

Linnakaupunkihan on vielä kehitysvaiheessa. Mikä täällä on mielestänne parasta juuri nyt?

ITÄINEN RANTAKATU

Parasta on Turun linnan upea historiallinen miljöö puistoineen sekä alueen rauhallinen ja omaleimainen tunnelma. Luonto, historia ja kulttuuri yhdistyvät täällä tavalla, joka tekee arjesta erityistä.

Minkälainen näkemys teillä on Linnakaupungista alueena tulevaisuudessa?

Näemme Linnakaupungin kehittyvän vahvaksi kulttuurin ja historian keskittymäksi, jossa ihmiset kohtaavat toisiaan taiteen ja erilaisten kulttuuritapahtumien äärellä. Me Flamassa haluamme olla mukana rakentamassa alueelle yhteisöllisyyttä tanssin kautta.

Minkälainen on teidän unelma-asiakkaanne ja miten rohkaisisitte ihmisiä uuden harrastuksen pariin tanssin merkeissä?

Haluamme tarjota paikan, jossa liikkumisesta voi nauttia ilman suorituspaineita.

Kannustamme lähtemään mukaan, vaikka tuntisitkin, että sinulla olisi “kaksi vasenta jalkaa”. Tanssin ilo kuuluu jokaiselle sukupuoleen, ikään, kokoon, etnisyyteen tai taitotasoon katsomatta. Meille tärkeää on kehorauha: kaikenlaiset kehot ovat tervetulleita, eikä kenenkään kehoa arvostella tai kommentoida.

Mitä terveisiä tahdotte lähettää Linnakaupungin uusille asukkaille?

Tulkaa rohkeasti mukaan tanssimaan ja nauttimaan yhteisöllisestä tunnelmasta. Kesällä Flama järjestää puistotanssitunteja Linnanpuistossa keskiviikkoisin klo 18–19 – lämpimästi tervetuloa mukaan!

Paluumuuttajat uuden Linnakaupungin ytimessä

Vuosi sitten Vason 35-vuotisjuhlanumerossa saimme tutustua iloiseen Kullbergin pariskuntaan, Marika ja Nils Kullbergiin, jotka asustelivat Katariinassa Vason Kurjenpolvessa pahvilaatikkotornien keskellä. Muutto Ruotsista takaisin koto-Suomeen oli parhaillaan käynnissä, ja kodin tavarat etsivät vielä paikkaansa uudessa osoitteessa. Kesä sujui tuoreina eläkeläisinä leppoisasti rivitaloasukkaina, mutta ajatus upouudesta kodista ja kaupunkiasumisesta alkoi kutkuttamaan molempien ajatuksissa. ”Monessa eri paikassa olemme asuneet, kaikenlaista on yhdessä nähty ja koettu, mutta ihan näin kaupungin keskustassa emme aikaisimmin ole asuneet”, Marika naurahtaa. Siitä se ajatus sitten lähti - kevyesti, mutta varmasti. Kesän taittuessa syksyyn tapahtumat etenivät kuin itsestään:

asuntohakemus täytettiin, ja jo syyskuun lopulla tehtiin kaupat rakenteilla olleesta Linnakaupungin Kristofferin asunnosta. Ja nyt – tänään – istumme Nils ja Marika Kullbergin uuden kodin kauniissa ja kodikkaassa olohuoneessa. Pahvilaatikkotornit ovat kadonneet, ja tilalle on tullut valoisa ja viihtyisä, valmis koti sekä ripaus uuden alun iloa.

ASUNNON VAIHDON

HELPPOUS YLLÄTTI

”Vuosi sitten takaisinmuutto Suomeen sujui mutkattomasti. Täällä olivat vastassa tyttäret, sukulaiset ja monet ystävät. Ruotsiin muuttaessa 20 vuotta sitten, tuttuja ei ollut, kaksin lähdettiin”, Nils muistelee. Rakkaasta naapuristamme, eli Ruotsista, pariskunta ikävöi muutamia asioita. ”Ruotsiin jäi paljon tärkeitä

ja läheisiä ihmisiä, joista oli tullut vuosien saatossa kuin toinen perhe meille. Kun muutimme Katariinasta Linnakaupunkiin, harppasimme ison askeleen lähemmäs heitä. Nyt voimme helposti lähes kotiovelta hypätä Ruotsin laivaan ja kipaista ystäviä halaamassa”, Marika ja Nils nauravat. Tuntuu hyvältä olla vähän lähempänä, helpottaa ikävää - ja bonuksena on kiva seurata oman asunnon parvekkeelta laivojen liikkeitä satamassa. Molemmat tunnustavat, että lisäksi Ruotsin kauniita maisemia, MannerEuroopan läheisyyttä sekä upeaa Kööpenhaminaa, johon matkasi helposti kotoa 30 minuutissa, on välillä ikävä, mutta omakotiasumista ei. ”Asumisoikeusasuminen Suomessa on aivan mahtava asumismuoto; helppo, turvallinen ja riskitön, ja lisäksi meillä

on jo aiempien kokemusten perusteella Vasosta niin positiiviset kokemukset, että uuden kodin hankinta täältä tuntui enemmän kuin luontevalta”, hehkuttaa Nils. Ja kuten vuosi sitten Suomeen muuton yhteydessä, niin myös nyt, Vason kanssa asiat hoituivat joustavasti ja helposti. ”Asunnon vaihtoprosessi Vason sisällä sujui todella helposti ja näppärästi”, Nils kiittelee. ”Olimme varautuneet uuden asunnon asumisoikeusmaksun maksamiseen ennen muuttoa, mutta mitä vielä, vanhan asunnon maksu siirtyikin sisäisesti uuteen asuntoon ja maksoimme ainoastaan erotuksen”, hän selventää. He saivat myös itse päättää, montako päivää he halusivat maksaa asuntoja päällekkäin eli muuttoaikataulun sai suunnitella omien aikataulujen ja tarpeiden mukaan. Kulunut vuosi on hujahtanut vauhdilla, ja Suomessa asuminen vuosien jälkeen on tuntunut kaiken kaikkiaan hyvältä. Ruotsista ei ole ikävä liikenneruuhkia, ihmismassoja eikä kauppojen suppeampia valikoimia, mutta mm. terveydenhuolto naapurimaassa saa molemmilta kiitosta. ”Ruotsissa terveydenhuolto on keskitetty täysin eri tavoin kuin Suomessa, ja se toimii tehokkaasti ja vaivattomasti. Mutta niinhän se menee, että täällä on toiset asiat edellä, toisissa ollaan vasta lasten kengissä”, toteaa Nils.

ARJEN PIENIÄ SUURIA ILOJA

Uudesta kodistaan Marikalla ja Nilsillä on pelkästään hyvää sanottavaa. ”Oli ihanaa muuttaa täysin uuteen, hyvin suunniteltuun asuntoon, johon oli valittuna kauniit ja ajattomat sisustusmateriaalit”, iloitsee Marika. Kylpyhuoneen pehmeän beigen sävyiset laatat ja tunnelmallinen sauna ovat saaneet kylässä käyneet ystävätkin huokailemaan ihastuksesta. Avokeittiössä, josta löytyy myös iso saareke, on paljon säilytystilaa ja hienot, materiaaleihin sopivat kodinkoneet kruunaavat kokonaisuuden.

”Halusimme asuntoon yhden makuuhuoneen lisää, molemmille omat harrastushuoneet, joten jo rakennusvaiheessa olohuoneeseen rakennettiin ylimääräinen väliseinä, ja kolmiosta syntyi

neliö”, Nils kertoo. Eläköitynyt insinööri taikoo huoneessaan 3D-tulostimellaan mitä näppärämpiä arjen apuvälineitä moneen käyttötarkoitukseen, mm. Marikalle puhelinteline sängyn reunalle, lampulle kannatin ikkunalaudalle ja pyyhkeelle koukku keittiönkaappiin.

Molemmat listaavat kilpaa asunnon muitakin hyviä puolia; pohjaratkaisu on loistava, neliöt on hyödynnetty tehokkaasti ja omat lisäkaappikokonaisuudet on saatu hyvin sopimaan asuntoon. ”Lisäksi asuntoon oli jo rakennusvaiheessa tehty valmiudet ilmalämpöpumpun asentamiselle, ja meillekin viilentävä pumppu asennettiin jo tammikuussa hyvissä ajoin ennen tulevan kesän ruuhkia. Nyt ei tarvitse enää kotona kesäisin hikoilla ja nukuttuakin saamme varmasti paremmin”, hykertelee Nils tyytyväisenä. Isot, kauniit ikkunat miellyttävät molempia – ja erityisesti asunnon rauhallisuus on tehnyt vaikutuksen.

“Yllätyimme todella positiivisesti siitä, miten hiljainen asunto on. Ohikulkevan liikenteen äänet eivät ole häirinneet meitä lainkaan”

useampia kauniita, upouusia asuntoja eli nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen”, huudahtaa pariskunta yhteen ääneen. ”Uuteen, rakenteilla olevaan asuinalueeseen kannattaa tulla tutustumaan avoimin mielin. Vaikka alueella rakennetaan nyt ja vielä lähitulevaisuudessakin, se ei ole ainakaan meitä häirinnyt. Alue on tosi kompakti ja rauhallinen, ja tuntuu, että kaikki tarvittava on lähellä”, Nils jatkaa. Alueelle avattu uusi K-Supermarket Herttuankulma on jo tuttu lähikauppa ja löytyy kävelymatkan päässä kodista. Myös pakettiautomaatteja on alueella kiitettävästi, jopa neljä eri toimipistettä.

KRISTOFFER JA LINNAKAUPUNKI – TUTUSTUMISEN ARVOINEN KOKONAISUUS

Myös komea Kristoffer-kiinteistö saa osakseen Kullbergin pariskunnalta pelkkää kiitosta. ”Rappukäytävät ovat tilavat ja siistit, ja niissäkin on panostettu äänieristykseen. Yhteissaunakin on jo ehditty testaamaan, ja todettu mainioksi”, nauraa Nils ja jatkaa: ”Sinne voi hyvin kutsua myös ystäviä mukaan, joten ei tarvitse ahtautua oman asunnon saunaan.” Myös muut yhteiset tilat, kuten asuntovarastot, kuivaushuoneet ja pyörävarastot, ovat oikein käytännölliset ja toimivat tiloiltaan. Pihasta löytyy lisäksi erillinen pyöräkatos polkupyörille. Asukkaiden käytössä on myös yhteiskäyttöauto, jolloin omasta autosta voi halutessaan luopua kokonaan. Jos kuitenkin omalle autolle on vielä tarvetta, kiinteistön naapuritontille on rakentumassa autohalli.

Ainoa pieni asia, mitä Marika ja Nils kaipaavat uudessa kodissaan, on hieman enemmän naapureiden ääniä ja elämää ympärille. ”Täällä on vielä hyvin saatavilla

”Meillä on tarkoitus testailla myös muutaman läheltä löytyvän lounaspaikan tarjontaa, mutta vielä ei olla ehditty –olemme olleet niin innoissamme uuden kodin laittamisesta!” Nils nauraa. Tuleva kesä kutkuttaa jo mielikuvissa, ja he odottavat innolla iltakävelyjä jokirannassa sekä pyöräretkiä Ruissalon Telakkarantaan pizzalle.

Oman kodin viereen on tulevaisuudessa suunnitteilla myös raitiovaunupysäkki joten tulevaisuudessa liikkuminen Turun keskustaan asti sujunee vieläkin nopeammin ja ketterämmin.

Vielä loppuun Kullbergin pariskunnan kesäterveiset kaikille asukkaillemme: Tulkaa rohkeasti tutustumaan Linnakaupunkiin ja Kristofferiin, ja miksei meihinkin! Kerromme mielellämme lisää alueesta ja Kristofferista, ja toivotamme lämpimästi kaikki uudet asukkaat tervetulleiksi naapureiksemme.

Nähdään pihalla hymyillen ja kesästä nauttien!

Esittelyssä Villa Viirin uudenlaiset monimuotoisuuspihat

Teksti: Liisa Norontaus

Toukokuun lopussa Vasolle valmistui pitkästä aikaa uusi rivitalokohde Villa Viiri

Turun Kärsämäkeen. Villa Viiri on samalla myös pilottikohde osana usean eri toimijan EU-rahoitteista hanketta Urban Biodiversity Parks, jonka päätavoitteena on perustaa Euroopan ensimmäinen biodiversiteettipuisto Skanssiin.

Haastattelimme projektikoordinaattori Krista Mäkelää Turun kaupungilta.

MITÄ LUONNONMONIMUOTOISUUS ON JA MIKSI SE ON TÄRKEÄ HUOMIOIDA?

Biodiversiteetti tai luonnon monimuotoisuus tarkoittaa kaikkia eri lajeja maapallolla niin kasveja kuin eläimiäkin. Kiteytetysti sen voi sanoa olevan elämänehto. Elämme eräänlaisessa verkostossa kaikkien elollisten ja elottomienkin kanssa, ja ihminen tarvitsee tätä ekosysteemiä elääkseen. Ilmiselvimpiä esimerkkejä on tietysti se, että kasvit tuottavat hapen maapallolle. Toiseksi yksinkertaiseksi esimerkiksi voidaan ottaa pölyttäjien rooli ruuan tuotannossa. Vaatisi aivan valtavasti íhmistyötä pölyttää vaikkapa omenapuita. Luonto hoitaa monta asiaa puolestamme ja vieläpä ilmaiseksi. Olisi tärkeää, että jokainen tiedostaa tämän riippuvuuden. Ekosysteemi on yllättävän hauras. Pienelläkin muutoksella tai vaikkapa jonkun lajin katoamisella voi olla valtavan suuret ja hallitsemattomat seuraukset.

VILLA VIIRI MUNANKUORESSA

Vesalankatu 15 20360 Turku

Asunnot: 38 kpl

Pinta-alat 44,5–100,0 m²

Huoneistotyypit: 2h–4h

Luonnonmukaiset asuntopihat ja yhteiset piha-alueet

BIODIVERSITEETTIPUISTOHANKKEESTA

Urban Biodiversity Parks on EU:n EAKR-ohjelman rahoittama nelivuotinen hanke, joka jatkuu elokuulle 2027. Hanketta toteutetaan usean eri yhteistyökumppanin voimin, joita ovat muun muassa Turun kaupunki, ammattikorkeakoulu, Vaso ja Villi Vyöhyke. Lisäksi hankkeeseen linkittyy kansainvälisiä toimijoita Ruotsista, Kreikasta ja Slovakiasta, jotka tekevät tahollaan omia projektejaan. Vaikka luontokato on yksi globaaleista ongelmista, ovat ratkaisut usein paikallisia. Otetaan esimerkiksi keltamaite, joka ei ole erityisen harvinainen laji, mutta ainoastaan Turun seudulla esiintyvä perhoslaji tarvitsee keltamaitetta toukkavaiheessaan. Keltamaite on siis tavallaan Turun vastuulaji, sillä ilman sitä juurilasisiipi menettää elinympäristönsä.

Skanssissa tavoitteena on löytää keinoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi rakennetussa kaupunkiympäristössä. Lähtökohtana on ihmisen muuttama luontoalue, tässä tapauksessa vanha soranottoalue. Pyrkimyksenä on osana monimuotoisuutta huomioida paikallista luontoa ja paikallisia lajeja mahdollisimman hyvin. Skanssiin perustetaan muun muassa niittyjä ja kalkkiketoja, lisätään lahopuun määrää ja ylipäätään rakennetaan erilaisia elinympäristöjä monille eri lajeille.

ENTÄPÄ VASON VILLA VIIRI, MITEN SE LIITTYY LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN?

Villa Viiri on 38 asunnon rivitalokokonaisuus Turun Kärsämäessä ja se on pilottina osana biodiversiteettihanketta. Pilotissa tarkoituksena on uudella tavalla huomioida luonnon monimuotoisuus ja paikalliset lajit muuten aivan tavallisessa pihaympäristössä. Näissä lumo – eli luonnon monimuotoisuuspihoissa huomioidaan koko elinkaari suunnittelusta ylläpitoon.

MINKÄLAISIA ASIOITA VILLA VIIRIIN ON TULOSSA?

Kasvien valinnassa on panostettu paikallisuuteen ja esimerkiksi tontille kylvettävät siemenet on kerätty 30 kilometrin säteeltä. Muutenkin pihaan on tulossa kotimaisia luonnonkasveja, puita ja pensaita. Perinteistä nurmikkoa sen sijaan ei ole tulossa, vaan pölyttäjille ja muille hyönteisille hyödyllisempää niittynurmea. Varastojen katot tehdään viherkatoiksi ja niihin istutetaan kotimaista maksaruohoa. Tontille jätetään lahottajia varten rakennusten tieltä kaadettujen puiden runkoja lahopuuksi. Myös yöeläimet, kuten lepakot, pyritään huomioimaan valosaastetta vähentävällä dark sky -pihavalaistuksella. Luonnon monimuotoisuutta tukeva piha vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä tavallista enemmän, kun se tehdään tyhjälle tontille. Nyt ensimmäisenä kesänä piha todennäköisesti näyttää melko autiolta. Kannustan kuitenkin uteliaisuuteen ja uudenlaiseen ajatteluun. Hyönteisten ja sitä myöden lintujen määrä todennäköisesti kasvaa perinteiseen nurmipihaan verrattuna. Naapureiden kanssa voi ottaa vaikka kisan siitä, kuka bongaa enemmän lajeja. Avainsanoina on uteliaisuus ja maltti; kun luottaa prosessiin voi saada hienon yhdessä eletyn kokemuksen.

MITÄ SANOISIT ASUKKAILLE, JOTKA HAIKAILEVAT TUIJIEN JA PERINTEISEN NURMIKON PERÄÄN?

Lumo-piha ei tarkoita sitä, että se olisi suunnittelematon, vaan sen taustalla on ajatus suunnitellusta hoitamattomuudesta

ja tietynlaisesta villeydestä. Se, että antaa kasvien vapaammin elää omaa elämäänsä, ei myöskään välttämättä tarkoita voikukkien ja muiden rikkakasvien räjähdystä. Ruukuissa voi edelleen laittaa monenlaisia kasveja omaan pihaansa. Toiveena kuitenkin on, ettei niittynurmea tai muuta kasvillisuutta lähdetä omin päin niittämään tai kitkemään. Uudenlaiseen estetiikkaan tottuminen saattaa viedä toki aikansa, mutta uskon, että lopputulos on palkitseva.

MITEN LUMO-PIHOJA

TULISI HUOLTAA?

Villa Viirin lajit on tarkkaan valittu ja niillä on tietyt edellytykset ja hoito-ohjeet. Tämä vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja perehtymistä paitsi asukkailta myös huoltoyhtiöiltä. Olennaista on, että huoltotoimenpiteet ja mahdollisesti myös huoltosykli mietitään uusiksi. Pihaa ja sen kehittymistä on seurattava ja esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat. Monimuotoisuusteot kuitenkin helpottavat jatkossa pihan hoitoa.

Monimuotoisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että pihaan laitetaan valtavasti eri kasvilajeja, vaan paikallisuus ja kotimaisuus ovat tärkeitä tekijöitä. Alueella luonnostaan

“Monimuotoisuus ei tarkoita villiintynyttä pihaa, vaan harkittua ympäristöä, jossa kasvit, hyönteiset ja asukkaat voivat kaikki viihtyä.”

kasvavat kasvit luovat sopivia elinympäristöjä paikallisille eläinlajeille. Myöskään kaikki kukkivat kasvit eivät tue pölyttäjiä, esimerkiksi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu lupiini on hyvin ravintoköyhä. Eikä siis missään tapauksessa kannata lähteä mistään temuista tilailemaan siemeniä!

MITÄ ITSE KUKIN VOI TEHDÄ

ARJESSAAN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN

LISÄÄMISEKSI?

Asiaa voi lähestyä aika pienillä teoilla. Jos keskitytään pihaan, niin sieltä voi aluksi pyhittää vaikka yhden nurkan monimuotoisuudelle. Höllennetään tietynlaisia siisteyden ja hallittavuuden vaatimuksia. Haravoimatta jättämisestä hyötyvät

Mäkitervakko

Viscaria vulgaris

Hiekkaisten ketojen ja kalliorinteiden kasvi Tahmea ja tumma varsi, josta tervaan viittaava nimi juontuu. Monivuotinen ja kestävä kasvi.

Jänönapila

Trifolium arvense

Yksivuotinen ketokasvi. Muistuttaa jäniksen häntää.

Nuokkukohokki

Silene nutans

Valkoinen kohokkikasvi. Viihtyy kuivilla kedoilla. Avaa terälehtensä illalla.

Metsäapila

Trifilium medium

Monivuotinen apila, joka kukkii pitkään syksyyn saakka. Vaaleanpunainen kukinto. Erinomainen ravintokasvi hyönteisille.

Keltamaite

Lotus corniculatus

Keltaisena kukkiva hernekasvi, joka kasvattaa loppukesästä palkoja. Useiden uhanalaisten hyönteisten ravintokasvi.

Ketoneilikka

Dianthus deltoides

Uhanalaistunut Suomessa. Monivuotinen ketoneilikka on perinteinen ketojen ja pientareiden kasvi. Kirkkaan pinkit kukat.

Tuoksusimake

Anthoxanthum odoratum

Kuivien paikkojen heinä, joka tuoksu kumariinilta. Kaunis olkimainen väri loppukesästä.

niin kukkapenkin kasvit kuin hyödylliset ötökätkin. Kun lehdet jättää pensaiden alle, syntyy katevaikutus, eivätkä rikkakasvitkaan nouse niin terhakkaasti.

MINKÄLAISIA TERVEISIÄ LÄHETTÄISIT VASON ASUKKAILLE?

Painottaisin edelleen uteliaisuutta ja avointa mieltä. Vaso ja sen asukkaat ovat tässä edelläkävijöinä. Nyt kokeillaan uudenlaista pihasuunnittelua, mutta tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että kaikki uudet pihat toteutetaan samalla konseptilla.

Ylpeästi ja rohkeasti vain tarkkailemaan oman pihan elämää!

Ympäristövastuu Vason arjessa

Ympäristövastuu on noussut keskeiseksi osaksi monen yrityksen toimintaa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä – ja miten

Vason tekemät valinnat näkyvät asukkaille? Keskustelimme

Vason vastuullisuustyöstä vastaavan hallintoasiantuntija

Liisa Norontauksen kanssa siitä, millaisia tekoja tehdään jo nyt ja millaisia tavoitteita tulevaisuudelle on asetettu.

MIKSI YMPÄRISTÖVASTUU ON VASOLLE TÄRKEÄÄ?

Vason vuonna 2024 voimaan tulleessa strategiassa määritellään, että Vason tavoitteena on olla Varsinais-Suomen vastuullisin asuntotoimija. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen myötä olemmekin ryhtyneet suunnitelmallisesti kehittämään vastuullisuustyötämme monin eri tavoin, erityisesti ympäristövastuullisuuteen keskittyen. Haluamme aidosti toimia strategiamme mukaisesti ja olla etujoukoissa kehittämässä asuntorakentamista ja asumista ympäristöystävällisempään suuntaan.

MITEN VASTUULLISUUS NÄKYY VASOLLA?

Olemme mukana energiatehokkuussopimuksen alkaneella kaudella ja energiatehokkuustyötä tukevassa ETJ+ohjelmassa. Viime vuonna toteutimme hiililaskelman ja saimme asetettua päästötavoitteet. Kiertotalouden puolella vaikutamme mukana yhteispohjoismaisessa Nordic Procures group for Circular Construction -hankkeessa, jossa pohditaan kiertotalousratkaisua erityisesti rakentamiseen liittyen. Olemme pääomistajamme Turun kaupungin

ilmastokumppani ja teemme aktiivisesti yhteistyötä niin ilmasto-, kiertotalous- kuin luontotyössäkin. Lisäksi toimimme mm. Varsinais-Suomen ympäristövastuujaoston jäsenenä.

MILLAISIA KONKREETTISIA TAVOITTEITA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUDEN KEHITTÄMISELLE ON ASETETTU LÄHIVUOSINA? Käyttöenergiallamme on alkuperätakuu eli se on jo nyt 100 % uusiutuvaa. Uudet kiinteistömme rakennetaan A-luokkaan

“Tulevaisuudessa pihat saattavat olla yhä enemmän vastaavanlaisia monimuotoisuuspihoja.”

ja lisäksi pyrimme tekemään perusparannuksissa energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Olemme sitoutuneet energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden mukaisesti vähentämään energiankulutustamme 10 % vuoteen 2035 mennessä. Öljylämmityksestä olemme luopuneet kokonaan. Tehostamme mittarointia ja dokumentaatiota vastuullisuuteen liittyen ja tavoittelemme korjausrakentamisessa ja perusparannushankkeissa vastuullisuutta myös yhteistyökumppaneiltamme. Villa Viirin pihoissa testataan nyt uudenlaista ajattelua. Tulevaisuudessa pihat saattavat olla yhä enemmän vastaavanlaisia monimuotoisuuspihoja.

MITÄ VINKKEJÄ ANTAISIT ASUKKAILLE ARJEN

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIIN VALINTOIHIN?

Oman sähkösopimuksen voi vaihtaa uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön. Turhaa sähkönkulutusta ja vedenkäyttöä kannattaa välttää. Omalla pihalla kannattaa huomioida tässäkin lehdessä esitellyt vinkit monimuotoisuuden tukemiseksi ja toisaalta välttää toimenpiteitä, jotka aiheuttavat hallaa luonnon monimuotoisuudelle. Kannustaisin myös kaikenlaiseen kiertotalouteen – toisen roska on toisen aarre!

KILPAILU

Innostuitko monimuotoi-

suudesta?

Kaipaatteko yhtiönne pihalle lisää pörriäisiä, kukkaloistoa tai lintujen laulua? Ideoikaa yhdessä pihasuunnitelma, jossa luonnon monimuotoisuus tulee esiin yhteisellä pihaalueella ja lähettäkää suunnitelma Vasolle: liisa.norontaus@vaso.fi 30.9.2026 mennessä.

Käymme suunnitelmat yhdessä Vasolla läpi ja palkitsemme parhaan ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman. Voittanut suunnitelma toteutetaan kyseisessä kiinteistössä mahdollisuuksien mukaan keväällä 2027.

Tartu tilaisuuten! Nyt voi saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla – lisää monimuotoisuutta ja viihtyisämmän pihan.

Asukasaktiivisuus – joka asukkaan oikeus

Kevät on rymistellyt Päivänkakkarankujalle ja siinä, missä vasta oli harmaata, on nyt jo pelkästään vihreän sävyjä kymmenittäin. Jämäkän puisen pihapöydän äärellä istuvat Kari Vainio ja Asta Honkanen ja päivän aiheena on asukasaktiivisuus.

Vason arjessa asukasaktiivisuus ei ole pelkkä sana, vaan konkreettisia tekoja, yhteisiä hetkiä ja halua vaikuttaa omaan elinympäristöön. Asta kuuluu asukastoimikuntaan. “Asukaskokousten ja talkoiden kautta tuli lähdettyä mukaan. Siinä vähän niin kuin lupautui”, hän kertoo nauraen. “Kiva olla mukana ja tietää, mitä tapahtuu.”

“Kyllä, juuri näin. Pääsee vaikuttamaan monenlaisiin yhteisiin asioihin. Esimerkiksi tämä pöytäryhmä oli

meidän asukastoimikunnan hankinta asukkaille yhteiskäyttöön”, Kari kertoo iloisesti. Vason yhteistyöelimessä Yte:ssä pitkään toimineelle Karille osallistuminen oli alusta asti selvä valinta: “Kun aikanaan muutimme Vasolle, oli selvää, että haluan olla tekemisissä muiden asukasaktiivien kanssa. Jos on mukana, voi vaikuttaa, ja siitä olen pitänyt kiinni koko ikäni. Olen esimerkiksi aina äänestänyt. Vain yhdet kunnallisvaalit ovat tainneet jäädä välistä.”

N-Y-T YTE!

Keskustelu pomppii kokouksista omenapuihin ja siihen, miksi naapurin moikkaaminen on yllättävän tärkeää.

Mutta palataan vielä hetkeksi Yteen. Mikä se siis on?

“Yte eli yhteistyöelin on osa asumisoikeusyhteisöjen lakisääteistä toimintaa. Kokouksissa käymme läpi yhteisiä asioita, kuulemme esimerkiksi taloudesta ja siitä, miten toiminta kehittyy. Ja myös meillä asukkailla on oikeus sanoa mielipiteemme”, Kari kuvaa.

Yte ei kuitenkaan ole irrallinen osio, vaan osa laajempaa kokonaisuutta. Sen rinnalla toimivat esimerkiksi asukastoimikunnat, jotka vaikuttavat suoraan oman talon arkeen.

PAREMPI ARKI LÄHTEE PIENESTÄ

Vaikuttaminen ei aina tarkoita isoja päätöksiä, vaan usein juuri päinvastoin.

“Se, että talkoisiin hoidetaan vaikka tarjoilut kuntoon, on konkreettinen ja näkyvä asia”, Asta sanoo.

Kari listaa esimerkkejä, jotka ovat tuttuja monelle asukkaalle: “On hankittu omenapuita, parannettu roskakatoksien

“Ne ovat pieniä asioita, mutta niistä se arki rakentuu.”

valaistusta ja lisätty hiekoitusta liukkaisiin kohtiin.”

Tärkeätä on myös se, että yhteys Vason suuntaan toimii. “Kun ottaa yhteyttä, asiat etenevät eivätkä jää jumiin”, Kari pohtii.

Asukasaktiivisuuden merkitys näkyy myös siinä, millainen tunnelma pihalla tai rappukäytävässä on asukkaiden kesken.

“On helpompi elää yhteisössä, jossa tuntee edes vähän naapureita”, Kari sanoo. “Ei tarvitse tietää naapurin tekemisiä, mutta jo se, että moikataan pihalla, tekee paljon.”

Asta on samaa mieltä: “Täällä on paljon pitkäaikaisia asukkaita, ja ihmiset tervehtivät toisiaan. Se luo hyvää henkeä.”

ALOITETAAN VAIKKA KAHVISTA

Ollaan tultu siihen kohtaan kevättä, että aurinko voidaan laskea yhdeksi haastatteluun osallistuvista. “Aurinkohattu pitäisi olla”, Asta tuumii. “Ota lippis”, Kari tarjoaa nauraen vanhaa lippalakkia päästään. “Otit oikein pyhähatun mukaan!”, Asta hekottaa. Miten saataisiin useampi asukas mukaan asukastoimintaan? Kysymys saa molemmat pohtimaan.

“Hyvä yhteishenki on tärkeä. Että ihmiset uskaltavat tulla juttelemaan”, Asta sanoo.

Kari ehdottaa matalan kynnyksen kohtaamisia: “Ei tarvitse välttämättä edes tulla tekemään mitään. Talkoissakin meillä on pöytä täynnä tarjoiluja ja voi tulla vaikka vain kahville.”

“Uskon, että jos tulee kerran, tulee toistekin”, Asta hymyilee.

“Hyvä yhteishenki on tärkeä. Että ihmiset uskaltavat tulla juttelemaan.”

KAIKKI VOIVAT OSALLISTUA

Yhteisöllisyys ei synny pakottamalla, vaan kutsumalla. Sekä Kari että Asta korostavat samaa asiaa: mukaan lähtemiseen ei ole kynnystä, tai ei ainakaan saisi olla. Entä pitääkö olla tietynlainen ihminen osallistuakseen?

“Mukaan voi tulla omana itsenään. Riittää, että on kiinnostunut yhteisistä asioista ja haluaa osallistua. Kukin voi osallistua oman elämäntilanteen ja aikaresurssien mukaisesti”, Kari sanoo.

Asta nyökkää: “Ei ole mitään sen kummempia vaatimuksia. Jokainen osallistuu juuri sen verran kuin haluaa.”

Osallistuminen ei siis vaadi erityis-

osaamista, mutta avaa oven ymmärtämään ja vaikuttamaan. Silti kaikki eivät lähde mukaan. “Ehkä ajatellaan, että se on iso velvoite, vaikka todellisuudessa vaiva on aika pieni”, Asta pohtii.

Kari tunnistaa myös toisen ilmiön: “Monessa yhteisössä käy helposti niin, että asiat kasautuvat jonkun saman henkilön hoidettaviksi. Se voi pelottaa. Mutta onneksi Vasolla asiat eivät mene niin.”

LOPUKSI IHMISYYDEN YTIMEEN Haukka halkoo sinistä taivasta ja naapurin pikkukoira käy kurkistelemassa verannalla. Nyt keskustellaan kesäsuunnitelmista, yhteiskanalasta ja kukkaloistosta.

Millaisia terveisiä lähettäisitte muille Vason asukkaille?

“Liikkukaa enemmän pihalla, niin nähdään useammin”, Asta nauraa.

“Ja moikataan, kun nähdään”, Kari hymyilee.

Ehkä juuri siinä on asukasaktiivisuuden ydin. Ei pelkästään kokouksissa ja päätöksissä, vaan siinä, että ihmiset kokevat kuuluvansa joukkoon. Tai ehkä siinä on oikeastaan kaiken ydin.

KERRYTÄ ETUPISTEITÄ

– asukastoiminnasta saa etupisteitä, jotka kerryttävät asukkaan oman Pistepankin saldoa.

OPI UUSIA TAITOJA

kuten kokousten pitämistä, tiimityöskentelyä ja konfliktien ratkaisua.

HYÖDYNNÄ YHTEISIÄ TILOJA

kuten kerhotiloja tai piha-aluetta erilaisiin harrastuksiin ja tapahtumiin.

Asukastoiminta kuuluu kaikille

Teksti: Marko Äijälä

Kysyimme asukastoimikuntiemme puheenjohtajilta vinkkejä asukastoimintaan sekä kokemuksia oman kiinteistön asukastoiminnan arjesta: miksi asukkaat lähtevät mukaan, mikä osallistumista jarruttaa, miten asukkaita kuullaan ja millainen toiminta on innostanut parhaiten. Vastauksista piirtyy monipuolinen ja tuttu kuva asukastoiminnasta – sen mahdollisuuksista, haasteista ja ennen kaikkea merkityksestä yhteisölliselle asumiselle.

MIKÄ INNOSTAA MUKAAN – JA MIKÄ JARRUTTAA?

Tärkein syy lähteä mukaan asukastoimintaan on mahdollisuus vaikuttaa omaan pihaan, yhteisiin tiloihin ja arjen sujuvuuteen. Kun asukas näkee konkreettisia hyötyjä, kuten siistimmän pihan, uudet yhteiskäyttövälineet tai viihtyisämmän ympäristön, kynnys osallistua madaltuu. Myös yhteisöllisyys, naapureihin tutustuminen ja tunne siitä, että ei tarvitse hoitaa asioita yksin, koetaan tärkeiksi.

Osallistumista taas jarruttavat usein arjen kiireet: työ, pienet lapset, vuorotyö tai yleinen ajatus siitä, että asukastoiminta

vie paljon aikaa ja sitoo liikaa. Osa pelkää myös velvollisuuksia, luottamustehtäviä tai negatiivista palautetta. Moni ei yksinkertaisesti tiedä, mitä asukastoimikunnassa oikeasti tehdään tai kuinka pienellä panoksella mukaan voi tulla.

NÄIN ASUKKAITA

KUULLAAN ARJESSA

Useissa kiinteistöissä asukkaita kuullaan epämuodollisesti ja matalalla kynnyksellä. Pihalla, portaissa ja pihatalkoiden yhteydessä käydyt keskustelut ovat monen mielestä toimivin tapa saada ajatuksia ja ideoita esiin. Lisäksi käytössä on

VAIKUTA

oman asuinympäristösi ja kiinteistösi asioihin.

monenlaisia viestintäkanavia: WhatsApp-ryhmiä, sähköposteja, ilmoitustauluja, postilaatikoita, OmaVasoa ja joskus myös idealaatikoita. Yhteistä kaikissa kiinteistöissä on se, että kasvokkain kohtaaminen koetaan yhä kaikkein vaikuttavimmaksi.

KUINKA AKTIIVISTA TOIMINTA ON?

Asukastoimikuntien aktiivisuus vaihtelee, mutta valtaosa kuvaa toimintaansa sopivan aktiiviseksi: järjestetään pihatalkoita, muutamia eri tapahtumia vuodessa, pidetään kokouksia tarpeen mukaan ja ollaan asukkaisiin yhteydessä arjen asioista.

PYSY AJAN TASALLA kiinteistön tapahtumista, kunnostuksista ja muutoksista.

LISÄÄ ASUMISMUKAVUUTTASI

ideoimalla ja esittämällä parannusehdotuksia esimerkiksi kiinteistön ylläpidon tai muiden palveluiden suhteen.

ILMAISE ITSEÄSI asukastoiminnan kautta ja tuo esiin omia ideoitasi ja näkemyksiäsi.

VIRKISTY

yhteisöllisen toiminnan kautta! Grillijuhlat, leikkimieliset kilpailut tai retket luovat iloista ja rentouttavaa ilmapiiriä.

Usein toiminta nojaa muutamaan aktiiviseen henkilöön, jotka innostavat muita mukaan.

Kannustaminen toimii parhaiten silloin, kun uudet asukkaat otetaan heti mukaan yhteisöön: tervehditään, toivotetaan tervetulleeksi ja kerrotaan rennosti, mistä asukastoiminnassa on kyse. Talkookutsut, joissa huomioidaan myös lapset, pienet tarjoilut, yhteiset grillijuhlat tai kahvihetket madaltavat osallistumiskynnystä. Moni korostaa, että tärkeää on viestiä selkeästi: mukaan lähteminen ei vaadi suuria uhrauksia, vaan jokainen voi osallistua omalla tavallaan.

Haluatko mukaan asukastoimintaan?

Vaikuta, tutustu naapureihin ja tee kotitalostasi viihtyisämpi www.vaso.fi/asukkaalle/asuminen-vasolla/asukasdemokratia/

Suosituimpia tapahtumia ovat pihatalkoot – erityisesti silloin, kun niiden yhteydessä on yhteistä oleskelua ja tarjoilua. Kesäiset grilli-illat, pikkujoulutilaisuudet ja juhlat keräävät väkeä, samoin harvinaisemmat tapahtumat, kuten merkkipäivät.

MITÄ HYVÄÄ

ASUKASTOIMINTA TUO?

Asukastoiminnan hyödyt näkyvät konkreettisesti: pihat pysyvät siistimpinä, ympäristö viihtyisämpänä ja yhteiset tilat

paremmin kunnossa. Samalla yhteisöllisyys lisää turvallisuuden tunnetta ja madaltaa kynnystä kohdata naapureita ja tuoda esiin vaikka arjen huolia. Moni kokee, että asuminen on yksinkertaisesti mukavampaa, kun tuntee edes nimeltä ne, joiden kanssa jakaa pihan ja rappukäytävän.

Asukastoiminta ei ole suorittamista, vaan asukkaiden yhteistä arkea. Usein riittää, että joku uskaltaa aloittaa ja kutsua muut mukaan!

Lintukotoni 2025

Kiitos kaikille Lintukotoni 2025 -kilpailuun osallistuneille! Kuvia teksteineen saimme runsaasti ja oli ilo huomata, miten paljon olitte panostaneet. Henkilökuntamme toimi tuomaristona ja vuoden 2025 Lintukotoni-kilpailun voittajaksi valittiin Päivi Salokangas Lehtokertusta. Paljon onnea! Kysyimme Päiviltä miltä voitto tuntui, mikä sai osallistumaan ja meinaako hän osallistua tänä vuonna uudestaan.

“Voitto oli mukava yllätys. Olin itse asiassa takapihalla kahvilla, kun luin kilpailusta. Päätin saman tien ottaa kuvan tilanteesta ja lähettää sen teille. Ihanasta pihasta huolimatta olemme kesäkuun vaihteessa muuttamassa pois, joten annan tänä vuonna muille mahdollisuuden voittoon, Päivi kertoo pilke silmäkulmassa.

Lintukotoni 2026 –kilpailu jatkuu!

Lanseerasimme viime vuoden KotiVaso-lehdessä uuden Lintukotoni-sisältösarjan – ja te lähditte mukaan upealla innolla! Nyt on aika jatkaa Lintukotoni 2026 -kilpailun merkeissä.

Vason Lintukotoni-sisältösarjassa Vason Instagramissa @vasokoti esitellään syksyn ja talven mittaan Vaso-kotien lempikohtia. Onko sinulla sellainen? Me haluamme nähdä ne kaikki – ja jakaa 200 euron lahjakortin suosikille.

MIKÄ KODISSASI ON PARASTA?

Lempiasioita Vaso-kodeissa on ainakin yhtä monta kuin Vasolla asukkaita:

▪ keittiö, jossa syntyy kulmakunnan tunnetusti paras kuivakakku

▪ askartelulle pyhitetty kolmas huone

▪ olohuoneen puistonäkymä ja sen neljä vuodenaikaa

▪ parvekkeen kesänurkka, johon linnoittautua koirien kanssa

▪ koti-spa kynttiläasetelmineen

▪ taide-eteinen, joka inspiroi heti sisään astuessa … tai jokin muu, täysin omannäköinen lintukoto.

Näin osallistut:

Nappaa puhelimella kuva lempipaikastasi kotona.

200€lahjakortti voittajalle!

Kirjoita kylkeen perustelu, miksi juuri se on Lintukotoni 2026 -voittaja.

Lähetä kuva ja teksti osoitteeseen kotivaso@vaso.fi 31.8.2026 mennessä.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, kun tuomaristomme on kokoontunut.

Osallistumalla hyväksyt, että Vaso saa käyttää kuvaasi ja tekstiäsi muun muassa Vason Instagramissa. Voittaja esitellään somekanavilla ja seuraavassa Kotivaso-lehdessä ja hän voittaa 200 € arvoisen lahjakortin omien lintukotounelmien toteuttamiseen, millaisia ne sitten ovatkaan.

ESITTELYSSÄ:

Uusin sukupolvi vasolaisia

Z-sukupolven ensimmäinen aalto on rantautunut työelämään – ja niin myös Rauhankatu neloseen. Mitä Veera, Tiia ja Matias ajattelevat Vasosta ja työelämästä ylipäätään? Kotivaso kysyi.

Teksti: Laura Andersson · Kuvat: Eemeli Rantasalo

Pilvinen torstai on rikkonut alkukevään aurinkopäivien ketjun, mutta Vason kahvihuoneessa tunnelma on hilpeä. Pöydän ääressä istuvat Tiia Taberman, 23, Veera Vartiainen, 25, ja Matias Alin, 24. Kolmikko edustaa Vason tuoreimpia tulijoita – ja samalla sattumoisin Vason nuorimpia.

Keitäs olette ja mitä teette Vasolla? “Olen myyntitiimissä”, Tiia kertoo, “Hoidan reskontraa”, jatkaa Veera, “– ja minä olen isännöitsijä”, lisää Matias. Tiia ja Veera tulivat alunperin Vasolle kesätöihin ja jäivät sille tielleen.

PALJON OPITTAVAA JA HYVÄÄ ENERGIAA – KIRJAIMELLISESTI

Ensimmäiset kuukaudet ovat jättäneet kaikille hyvän fiiliksen. “Tykkään työilmapiiristä ja työstä. Alussa tuli paljon uutta opittavaa, ja vastuuta on paljon, eli pitää oikeasti tietää, mitä tekee”, Tiia sanoo.

Matias nostaa esiin työyhteisön merkityksen: “Kaikki ovat olleet tosi avuliaita. Avokonttorissa oppii nopeasti tuntemaan muut, ja apua saa aina kun tarvitsee.”

Onko jotain, mitä nuorempi sukupolvi tuo työyhteisöön, mitä ei ennen ehkä ollut?

“Energiajuomat”, Matias laukaisee, ja kaikki purskahtavat nauruun. “Muut eivät ole niin lämmenneet niihin”, Tiia hekottaa. “Tölkin avauksen ääniä siis kuuluu”, Matias letkauttaa.

YKSI ASIA ON YLLÄTTÄNYT

JOKAISEN: TYÖN MONIPUOLISUUS. “Päivät ovat tosi erilaisia, vaikka tietyt perusasiat toistuvat. Täytyy ymmärtää myös aika paljon esimerkiksi oikeudellisista asioista”, Tiia pohtii.

Veeran työssä korostuvat ihmisten elämäntilanteet. “Maksuasioiden kanssa huomaa, että ihmisillä voi olla monenlaisia haasteita. Toisaalta työ on myös tosi merkityksellistä, kun asioita saadaan ratkaistua.” Työilmapiiri kerää kaikilta kiitosta: “Yhdenkään päivän jälkeen ei harmita, ja aamulla ei ärsytä tulla töihin. Meillä on tosi hauskaa yhdessä”, Veera hymyilee.

Työpäivään mahtuu myös yhteisiä hetkiä: kahvitaukoja, lounaita ja perjantain tietovisoja.

“Ne ovat pieniä juttuja, mutta ei itsestäänselvyyksiä”, nuoret pohtivat.

Myös Matias nostaa esiin epävirallisemmat hetket. “Meillä oli talvella pieni avantoporukka, joka kävi perjantaiaamuisin pulahtamassa.”

PUHEENAIHEENA

NUORTEN TYÖELÄMÄ

Julkisuudessa Z-sukupolvea on kuvailtu milloin vaativaksi, milloin rajansa tuntevaksi. Kolmikko suhtautuu keskusteluun rauhallisesti.

“Emme me ainakaan ole mitään sääntöjen rikkojia”, Tiia nauraa. “Ehkä nuoret osaavat erottaa työn ja vapaa-ajan paremmin”, Matias pohtii.

Veera nostaa esiin jaksamisen: “Moni tekee töitä opintojen ohella ja suoriutuu paljosta. Se voi kuormittaa.”

Yhteinen näkemys on selkeä: työssä viihtyminen ratkaisee. “Kun työ tuntuu mielekkäältä, se näkyy kaikessa”, Veera kiteyttää.

TYÖN MERKITYS LÖYTYY IHMISISTÄ

Mikä on tuntunut työssä kaikkein merkityksellisimmältä?

“Aulassa kohtaa asiakkaita, ja kun joku kiittää hyvästä palvelusta, se tuntuu tosi hyvältä”, Tiia iloitsee.

Matias puolestaan näkee työnsä vaikutuksen arjessa. “On mielekästä vaikuttaa siihen, että ihmisillä on hyvä asua. Koti on kuitenkin iso osa elämää.”

Veeralle merkityksellisiltä ovat tuntuneet hetket, joissa vaikeatkin tilanteet ratkeavat

parhain päin. “On ilahduttavaa, huomata, että asiat saadaan ratkottua ja esimerkiksi maksuvaikeudet järjestymään, se on tosi tärkeää.”

Samalla kolmikko on oppinut arvostamaan asumisoikeusasumisen mallia.

“Se on huoleton asumismuoto”, Matias sanoo. “Ja sopii moniin elämäntilanteisiin.”

“Asumisoikeus on huoleton asumismuoto. Ja sopii moniin elämäntilanteisiin.”

KATSE TULEVAISUUDESSA

Kun kolmikolta kysytään, miten Vasoa voisi tulevaisuudessa kehittää, pohtii Veera toimialaa laajemmin: “Esimerkiksi uudiskohteiden rakentaminen on ollut keskusteluissa, ja sitä kautta mietitään myös uusia toimintatapoja.”

“Uusissa tilanteissa opitaan katsomaan asioita eri näkökulmista”, Tiia miettii.

Entä, jos jotain saisi muuttaa heti?

“Henkilökunnalle isompi keittiö”, Matias heittää. “Ja sinne lisää mikroja”, Tiia nauraa. “Ja vielä yksi mikrokupu”, Matias toteaa ja kaikki remahtavat nauruun.

Onko kolmikolla jakaa neuvoja muille työelämään tuleville nuorille?

“Ole rohkeasti oma itsesi”, Veera sanoo. “Ja vaikka olet nuori, se ei ole huono asia”, Tiia lisää. Matias kiteyttää tärkeimmän: “Uskalla pyytää apua.”

On aika ottaa kuvat ja iloinen puheensorina siirtyy Puolalanpuistoon. Mistä zetalaisia mediassa arvostellaankaan, tuntuu sellainen keskustelu Rauhankadulla kaukaiselta. Tulevaisuus taitaa sittenkin olla hyvissä käsissä.

satoa Juhlavuoden vuotta 35

ason 35-vuotisjuhlavuosi tarjosi paljon ilon ja yhdessäolon hetkiä – kesäteatteria Ruissalon

Telakalla, elokuvanautinnon Kaarinan Piispanristillä pikkuasukkaidemme iloksi sekä lukuisia kiinteistökohtaisia juhlia kermaisten mansikkakakkujen äärellä. Myös henkilökunnan omissa juhlissa oli iloinen ja kupliva tunnelma.

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille asukkaillemme ja järjestelyihin osallistuneille – hyvät juhlat syntyvät ihmisistä ja yhdessä tekemisestä. Oli ilo olla mukana toteuttamassa tätä merkkivuotta!

Juhlatoimikunta: Maarita, Minna, Ninni, Tiia ja Marko

Kotiunelmia tiimityöllä.

Kristofferin valoisassa rappukäytävässä tuoksuu uudelta. Linnakaupungin 83 asunnon helmi on yksi monista Vason uudiskohteista: parin viime vuoden aikana, vuoden 2026 loppuun mennessä, Vasolle valmistuu noin 500 uutta kotia. Torstai on toivoa täynnä, ja kuin symbolina sille, ikkunassa siintää Origami, Turun vuonna 2027 valmistuva matkustajaterminaali, historiallisen satamakaupungin tuorein taidonnäyte.

Teksti: Laura Andersson · Kuvat: Eemeli Rantasalo

Valoisan kodin pöydällä on tuoreita kukkia ja sohvalla tuttuja, hymyileviä kasvoja: Tiina Arnivaara, Tiia Taberman, Minna Salminen, Maarita Lund, Marko Äijälä ja Ninni Niitynperä. Vason poreilevalla myyntitiimillä on iloon aihetta. Vason asiakaspalvelu on saanut jälleen huippuarvosanat asiakastyytyväisyyskyselyssä.

Millä yhdellä sanalla kuvailisitte tiimiänne?

“Energinen.”

“Aktiivinen.”

Vastauksia tulee monta – ja nopeasti.

“Äänekäs.”

“Avulias.”

“Monipuolinen ja taitava! Okei, ei pidä kehua liikaa”, Minna hekottaa.

ASIAKASPALVELUA

SUURELLA SYDÄMELLÄ

“Me olemme superasiakaspalveluhenkinen tiimi”, Maarita sanoo.

Mikä on ryhmän salaisuus?

“Ainakin nopeus ja se, että oikeasti

halutaan auttaa”, Ninni kertoo. “Vaikka asia ei suoraan kuuluisikaan meille, niin silti selvitämme sen. Olemme esimerkiksi googlanneet asiakkaalle bussiaikatauluja.”

Minna jatkaa: "Emme mene siitä, mistä aita on matalin, vaan haluamme enemmänkin ylittää asiakkaan odotukset. Se kertoo myös paljon työilmapiiristä ja asenteestamme työhön – tämä tulee jokaisesta itsestään."

ONGELMANRATKAISUA JA

WIN-WIN-TILANTEITA

Keskustelu jatkuu iloisesti ja rönsyilee suuntaan jos toiseen. Välillä nauretaan, välillä puhutaan päälle ja toisinaan joku heittää väliin kommentin, joka kirvoittaa lisää naurua.

Millainen on hyvä asiakaskohtaaminen?

“Joskus asiakas voi tulla hieman huonolla fiiliksellä, mutta lähteekin hyvällä. Se on onnistuminen”, Maarita kuvaa.

“Hyvältä tuntuu myös se, kun ongelma saadaan ratkaistua heti”, Marko lisää.

Tiimille tärkeää on, että kohtaamisesta jää hyvä tunne molemmille. “Se on winwin-tilanne”, Tiina kiteyttää.

Sähköisten palveluiden rooli korostuu tänä päivänä entisestään: sähköposteja tulee noin 1500 kuukaudessa, ja 98 % hakijoista lähettää sähköisen asuntohakemuksen. “Se, että vastaamme viesteihin nopeasti ja kattavasti, on tosi tärkeää”, Minna pohtii. “Ja jos emme heti tiedä vastausta, niin selvitämme.”

TYÖ MUUTTUU JA TIIMI

SEN MUKANA

Myyntityö ei ole enää sitä, mitä se oli kymmenen vuotta sitten.

“Ennen asiakkaat tulivat papereiden kanssa toimistolle. Nyt kaikki on pitkälti sähköistä”, Minna kertoo. “Ja faksit ovat kadonneet”, Marko lisää nauraen.

Digitalisaatio on tuonut tehokkuutta, mutta myös uusia vaatimuksia. “Työ on tavallaan monitahoisempaa. On enemmän asioita, jotka pitää hallita”, Tiina miettii.

Myös vuonna 2023 vaihtunut lainsäädäntö on muuttanut arkea. “Virkavastuu toi lisää vastuuta. Nyt selvitetään laajemmin asioita kuin ennen”, tiimi kuvailee.

Muutos digitaalisuuteen nähdään pääosin hyvänä. “Asiakkaille tämä on helpompaa, eikä asioiden hoitaminen ole toimiston aukioloajoista kiinni”, Maarita sanoo.

ARKI ON YLLÄTYKSIÄ

JA YHTEISTYÖTÄ

Yhtä tyypillistä työpäivää Vasolla ei oikeastaan ole.

“Jokainen päivä on erilainen”, Minna sanoo. “Ja välillä työtehtäviä tulee kunnon rysäyksinä”, Ninni nauraa. “Minulla työpäivä on aina hyvin suunniteltu ja täydellisesti toteutettu”, Marko toteaa pilke silmäkulmassa.

“On meiltä joskus tultu kysymään sairaslomatodistuksiakin ja aikaa hammaslääkärille”, Minna muistelee. “Tai oikeusapupalveluita, koska toimiala on "asumisoikeus””, Tiina lisää nauraen.

Tiimin vahvuus näkyy erityisesti yhteistyössä.

“Kaikki auttavat toisiaan.”

“Ja kuka tahansa voi jatkaa siitä, mihin toinen jäi”, Minna lisää.

Tiimissä ei ole tiukkaa jakoa siihen, kuka hoitaa mitäkin työtehtävää. “Kaikki osaavat palvella kaikissa asuntomyynnin asioissa”, Tiina kertoo.

Ilmapiiriä kuvataan turvalliseksi ja

rennoksi. “Voi sanoa ääneen, jos on huono päivä”, Minna sanoo. “Ja sitten tsemppaamme toisiamme.”

IHMISET TYÖN KESKIÖSSÄ

Lopulta kaiken ytimessä on sama asia: koti. “Me etsimme ihmisille koteja. Se on aina iso ja positiivinen asia”, Tiina sanoo.

“Ja me voimme oikeasti seistä sen takana, mitä tarjoamme”, Tiia lisää.

Työkavereiden merkitys nousee lähes yhtä tärkeäksi. “Näen työkavereita enemmän kuin omia teinejäni”, Minna nauraa.

Millaisia terveisiä tiimi lähettäisi vasolaisille?

“Meihin voi aina olla yhteydessä ja houkutella luoksemme myös niitä tuttuja, joille asumisoikeusasuminen on asumismuotona vielä vieras”, Maarita sanoo.

Tiimiläisten kesään kuuluu festareita, mökkeilyä (“Ja auringonpistosta”, Marko lisää) ja lomaa – sekä yksi erityinen hetki. “Menen kesällä naimisiin”, Ninni kertoo, ja pöydän ympärillä puhkeaa spontaani ilo.

Hetki tiivistää jotain olennaista supertiimin yhteishengestä: tässä tiimissä jaetaan työpäivien lisäksi myös elämän ilot ja surut. Kristofferin ovi sulkeutuu ja iloinen poppoo kirmaa keväiseen Linnakaupunkiin. Uunituore lintukoto jää odottamaan lisää uusia asukkaita.

Isännöitsijä Kallen vinkit OmaVason käyttöön

OmaVaso on asukkaan arjen apuri – ja myös meille isännöitsijöille se tärkein kanava. Kun käytät sitä fiksusti, asiat rullaavat nopeammin. Tässä omat vinkkini OmaVason käyttöön.

TARKISTAN OMAVASON

KAUTTA TULLEET VIESTIT AINA ENSIMMÄISEKSI

Silloin asia menee kerralla oikeaan osoitteeseen ja korjaus hoituu ripeämmin.

Vinkki: Jos voit, liitä huoltopyyntöön myös kuva viasta – se helpottaa huomattavasti tilannearviota.

LÄHETÄ HUOLTOPYYNNÖT

SUORAAN HUOLTOYHTIÖLLE

Kaikki yhteydenotot kannattaa lähettää ensisijaisesti OmaVason kautta – näin viestit eivät huku ja niihin päästään nopeasti käsiksi.

KALLE TUOMINEN

Isännöitsijä

ETUPISTETILAUKSET TEHDÄÄN MYÖS HUOLTOPYYNNÖLLÄ

Pakettien sisällöt ja tilausohjeet löytyvät OmaVason etusivulta Pistepankki-osion kysymysmerkistä.

PIDÄ YHTEYSTIETOSI AJAN TASALLA OMAVASOSSA

Oikea puhelinnumero ja sähköposti varmistavat, että sinut tavoitetaan tarvittaessa nopeasti. Jos muokkaat tietojasi OmaVasossa, ne päivittyvät automaattisesti järjestelmäämme.

KALLEN VINKKIEN LISÄKSI OMAVASOSSA VOIT MYÖS:

▪ lukea ajankohtaiset tiedotteet ja kokouspöytäkirjat

▪ ilmoittaa muutostöistä isännöitsijälle

▪ lähettää viestin asiakaspalveluumme

▪ kertoa häiriöistä isännöitsijälle

▪ katsoa kotisi sopimustiedot

▪ irtisanoa sopimuksesi

▪ katsoa vastiketietosi

Ota OmaVaso käyttöösi osoitteessa: vaso.fi/omavaso

Asukas, askarruttaako jokin?

Ota meihin yhteyttä

Tavoitat meidät helpoiten soittamalla puhelinpalveluumme. Soitamme sinulle takaisin, jos emme ehdi auttaa sinua palveluaikana. Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@vaso.fi.

ASUNTOMYYNTI

02 274 7002 (ma–pe 10–14) myynti@vaso.fi

VASTIKEVALVONTA

02 274 7004 (ma–pe 10–12) vastikevalvonta@vaso.fi

ISÄNNÖINTI

02 274 7006 (ma–pe 10–12)

Löydät asuinkiinteistösi isännöitsijän tiedot Vason verkkosivuilta: Asukkaalle > huoltoyhtiö- ja isännöintihaku

TOIMISTO

Toimistomme palvelee osoitteessa Rauhankatu 4, 20100 Turku ma–to 10–16 pe 10–15

Huom! Tullessasi tapaamaan isännöitsijää, varaathan ajan etukäteen.

HUOLTOYHTIÖT

Katso oman huoltoyhtiösi yhteystiedot asuinkiinteistösi ilmoitustaululta, OmaVasosta tai Vason verkkosivuilta: Asukkaalle > huoltoyhtiö- ja isännöintihaku