HAMMASASEMA
KUIVAAMOKUIVATTUJA
KOIVUHALKOJA
Laihdutus ja painonhallinta C=11, M=100, Y=0, K=43
C=0, M=100, Y=0, K=0
Taso-ohjelma, ateriakorvikkeet ja henkilökohtainen valmennus
Soita ja varaa aika Kirsi Jokela p.0400-204 173 Kuusamo, Kitkantie 21
www.cambridgeohjelma.fi
Hammaslääkäri Jorma Kantola
SUORAAN LIITERIISI PINOTTUNA • Takkapuut • Leivinuunipuut
Myös kenttäsirkkelisahaukset • Tuppilaudan höyläykset
P. 040 514 7354 Mika Parkkisenniemi sahauspalvelu@gmail.com
VUOSITARKASTUS Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää HAMMASKIVEN POISTO alkaen Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää
38,55€ -15,50€
23,05€ Kitkantie 32 A1, 30,10€ -6,00€
24,10
Kuusamo Ajanvaraus: 08-852 3400 tai 040-731 6828
Vastaanotto myös iltaisin ja lauantaisin
ILMAISJAKELU ALUEELLA:
Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla
Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 29.8.2019
Nro 35/2019
27. vsk
KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA
Otsolan Venetsialaiset RAIN WILL FALL 31.8. Ouluntaival 3, Kuusamo www.wanhamestari.fi
MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT Onko kipuja jaloissa, selässä, käsissä tai päässä?
Lasten Osteopatia Tulehduskierteet, väsymys Akuuttiaikoja Kysy sopiiko hoito myös sinulle!
Lauantaina 31.8. klo 10-14
PYJAMABILEET Kaikki normaalihintaiset yö- ja alusasut Paljon kesätuotteita
-20% 10,kpl
Pinkkiä naposteltavaa Arvontaa
www.koillismaanuutiset.fi
Kaiterantie 3B2, Kuusamo
Innostu, onnistu, hae nyt!
Coronaria Fysiokuusamo Ajanvaraus 08 852 2424 fysiokuusamo@coronaria.fi
HUOMENNA PERJANTAINA KUUSAMON TORILLA KLO 9-15 JA LAUANTAINA KUUSAMON TORILLA KLO 9-14 JA SADONKORJUUMARKKINOILLA URHEILUKENTÄN PARKKIPAIKALLA KLO 14 ETEENPÄIN. TAIVALKOSKELLA ELOMARKKINOILLA PE JA LA SUOMALAISET: Huippumakeat 1lk. omenat, vadelmat, mansikat, pensasmustikat, kanttarellit, täysmehut ja marjajalosteet, hunajat, valkosipulit, suolasienet yms. Edullisesti!
Tervetuloa!!
Avoinna ma-ke 9.30-16.00, to-pe 9.30-17.00, la 10.00-13.00 Kitkantie 14, Kuusamo @hengarilla
KAIRAN X-PARTNERISTA KAIKKI MITÄ TARVITSET
• TIETOKONEET, TABLETIT JA MATKAPUHELIMET SEKÄ TARVIKKEET • TELIAN PALVELUT • MONITOIMILAITTEET JA TULOSTIMET SEKÄ VÄRIT JA TARVIKKEET • KASSAKONEET JA MAKSUPÄÄTTEET • TOIMISTOTARVIKKEET • PAPERIT • TOIMISTOKALUSTEET • ATK-HUOLTO- JA TARVIKKEET • XEROX JA BROTHER HUOLTO • VENÄJÄN VIISUMIT Jatatie 2, 93600 Kuusamo Puh. 08-851 2571, • www.kpx.fi PALVELEMME MA-PE KLO 8.00-17.00
HAUTAKIVET
Ilmestyy torstaisin. ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO
Kattavin jakelu Koillismaalla joka torstai
Sana sinulle
Toimitus:
12. sunnuntai helluntaista
Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625
Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy Kajaani
Tekniset tiedot: palstan lev. 1p 39 mm, 2p 82 mm, 3p 125 mm, 4p 168 mm, 5p 211 mm, 6p 254 mm. 1/1 sivu 254x365 mm. 1/2 sivua 254x180 mm.
Ilmoitushinnat 2017:
Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero. Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Sis. alv. 24% Uutistori 11,00 €/5 riv. Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,00 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv. Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.
Tilaushinnat:
71,50€ (12kk), 46,90€ (6kk) Tilaushinnat sis. ALV 10%
Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887
www.kuusamonseurakunta.fi
Heikki Harju 0400 891 974 Teollisuustie 2 93100 Pudasjärvi
Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00
toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi
KIRKOLLISET ILMOITUKSET
myös suoraan verkkokaupasta www.koilliskivi.fi
Luuk. 18:9-14
Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, lihansyöjät, yksityisautoilijat, lentokoneella matkustavat tai vaikkapa tuo joka ei kierrätä jätteitään. Minä syön linssikeittoa ja maksan ekologisuudesta lisähintaa ihan vapaaehtoisesti. Minä pelastan maailman siinä missä nuo muut tuhoavat sen. Ilmastosyntiset ja ilmastosankarit voisivat olla yksi sovitus tämän pyhän evankeliumista, jonka sanoma tiivistyy syntisen parahdukseen: “Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!” Ilmastokatastrofi on totta. Kuten ruotsalainen nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg on kuvannut: meidän tulee panikoida, koska ilmastokatastrofin kiireellisyys on sitä että oma talomme on tulessa. Näen, että kiireellisten toimien kanssa rinnakkain elää ikiaikaisten ja jollain lailla aikaa vaativien kysymysten taso. Mikä on ihmisen paikka suhteessa luontoon, toisiin ihmisiin, Jumalaan? Kuinka suhtaudumme omiin ja toisten rikkomuksiin? Kuinka toimimme yhdessä ihmiskuntana, kun elämän edellytykset
ovat uhattuina? Onko maailmanlopun jälkeen pelastusta? Ihminen on luonnonvoimien edessä sanaton. Ihminen ja luonnonvoimat ovat Jumalan edessä vaiti. Jobin kirjan päätösluku on Raamatun upeimpia kuvauksia Jumalan suvereniteetista: “Silloin Job sanoi Herralle: – Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa. Sinä kysyit: ‘Kuka on tämä, joka näin peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?’ Minä se olen. Olen puhunut mitään ymmärtämättä asioista, joita en käsitä – ne ovat minulle liian ihmeellisiä.” (Job. 42:1–3) Armollisen Jumalan ja armottoman luonnon edessä ei auta selitellä toisten ilmastosyntejä tai omia ilmastotekojaan. Voimme vain pyytää armoa ja toimia totuudellisesti – saman armon varassa kuin muutkin syntiset. Tiia Orpana Kirjoittaja on pian teologian maisteri sekä karjalainen, kalliolainen, maailmankansalainen ja aina vähän kotiikäväinen
Isoskoulutuksen info pe 30.8. klo 17 srk-talon pienessä salissa.
Kuusamo Messu su 1.9. klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, Jari Lappalainen ja Laura Tornberg Raamattupiiri ke 28.8. klo 18 ryhmätilassa. Syyskauden aloitus Kitarapiiri to 29.8. klo 16 srk-talon pienessä salissa. Kitarapiiri on kaikille avoin. Opettelemme säestämistä sointumerkkien avulla. Messubändi to 29.8. klo 17 srk-talon pienessä salissa. Messubändi on kaikille avoin
Naisten raamattu- ja keskustelupiiri su 1.9. klo 18 srk-talon takkahuoneessa. Syyskauden aloitus, mahdolliset tiedustelut Marjatta Ketola puh. 040 838 1562.Tervetuloa! Kehitysvammaisten keskustelukerho ti 3.9. klo 17 srk-talon pienessä salissa Ikinuorten kerho alkaa to 5.9. klo 13 srk-talon pienessä salissa Rauhanyhdistys su 1.9. klo 17.00 lastenseurat ja laulutuokio ry:llä www.kuusamonrauhanyhdistys.fi
Käylä Luontohartaus Käylässä Leenan koskituvalla pe 30.8. klo 18. Tervetuloa hiljentymään hetkeksi luontoon ja nauttimaan Leenan Koskituvan kahvilan tarjoilusta. Illan aikana luontohartaus ja yhteislaulutilaisuus. Käylän Jaska laskee tukilla Käylänkosken. Mukana illassa Anni-pappi ja laulamme yhdessä Keijo Mustosen säestyksellä. Kyytiä voit kysyä Pirkolta p. 050 310 5883
Kuolleet Hannu Sulevi Edvard Määttä 56 v. Ruotsista Haudatut Vanha hautausmaa: Ke 21.8. haudattiin Aili Kyllikki Betsi, siunauksen toimitti kirkkoherra Taina Manninen. Pe 23.8. haudattiin Kalle Olavi Rajala, siunauksen toimitti pastori Anni Rimpiläinen Nilon hautausmaa: La 24.8. haudattiin Heikki Ilmari Kurtti, siunauksen toimitti pastori Anni Rimpiläinen. Samana päivänä haudattiin Tuija Elina Tiermas, siunauksen toimitti kirkkoherra Taina Manninen Ristikankaan hautausmaa: Pe 23.8. haudattiin Hannu Sulevi Edvard Määttä, siunauksen toimitti kappalainen Marika Villikka. La 24.8. haudattiin Petri Pekka Siekkinen, siunauksen toimitti kappalainen Marika Villika
Luontokirkko kokosi yli 350 seurakuntalaista Kirkkosaareen Vaeltajanristille etsitään seuraavaksi pysyvä paikka saaresta
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2017
Jakelutiedot: Joka torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen 8085 kpl. Lisäksi telinejakelua Kuusamossa, Rukalla, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa 5200 kpl. Yhteensä n. 13300 kpl.
Yli 350 kirkkovierasta osallistui sunnuntaina Kuusamon Kirkkosaaressa toimitettuun jumalanpalvelukseen. Palveluksen toimitti kappalainen Marika Villikka yhdessä nuorisotyönohjaaja Jaana Voutilaisen ja kanttori Maria Suviaron kanssa. Virsiä säesti harmonikallaan Veli Pohjonen. Ensimmäistä kertaa Kirk-
kosaaressa toimitettu jumalanpalvelus sai seurakuntalaisilta varauksettoman kiitoksen ja toiveissa oli, että tapahtumasta tehtäisiin jokakesäinen perinne. Suurin osa kirkkovieraista saapui saareen joko jalan tai pyörällä: soututapahtuman tilaisuudesta tekivät Pölkyn kirkkoveneellä sekä kanooteilla, kajakeilla ja soutuve-
neillä saaren rantaan saapuneet seurakuntalaiset. Ennen jumalanpalveluksen alkua kirkkoherra Taina Manninen ja ortodoksisen seurakunnan edustaja Seppo Pyy siunasivat saareen tuodun vaeltajanristin. Sauli Laaksosen suunnittelemalle ja toteuttamalle ristille etsitään seuraavaksi pysyvä paikka Kirkkosaaresta.
Jumalanpalveluksen toimitti kappalainen Marika Villikka (toinen oik.) avustajanaan nuorisotyönohjaaja Jaana Voutilainen (oik.) Ennen jumalapalvelusta Seppo Pyy (vas.) ja Taina Manninen (toinen vas.) siunasivat saareen tuodun Vaeltajanristin.
Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa! Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa. Koillismaan Uutisten matkailulehti, 6 numeroa vuodessa:
MATKAILULEHTI
Toimitus: Wazama Media Oy, puh. 0400 281 057 Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887
Luontokirkko kutsui sunnuntaina Kuusamoon Kirkkosaareen yli 350 seurakuntalaista.
Vaeltajanristi tuotiin saareen ristisaatossa, jonka edellä kävelivät Taina Manninen ja Seppo Pyy. Ristin kantoivat saareen Lahentauksen asukkaat Sauli Laaksonen, Henrik Karvonen, Risto Lehtonen ja Harri Kemppainen.
Otavassa ollaan kiinni arjessaja opitaan omassa yhteisössä Sivu
Kuusamoon haetaan luontolähtöisen sosiaalisen kuntoutuksen toimijoita
4
Torstai 29.8.2019
Sivu
Paluumuuttaja toteuttaaunelmiansa lapsuudenmaisemissa
5
Sivu
6
Kattavin jakelu Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - SALLA yht. n. 13 000 lehteä!
Stadium äänestettiin jatkoon Varsinainen vuokrasopimus vaatii vielä sopimista useista yksityiskohdista – valmennuskeskus ja monitoimihalli voisivat valmistua jo vuonna 2021 Kuusamon kaupunginvaltuusto lähetti maanantaina täpärästi äänin 20–16 kolmen valtuutetun äänestäessä tyhjää Stadium-hankkeen jatkoon. Yksityisen toimijan toteuttama hanke voisi valmistua Rukan stadionin kupeeseen jo vuonna 2021, mutta varsinainen vuokrasopimus hankkeesta vaatii vielä lukuisten yksityiskohtien hiomista. Valtuusto kävi aiheesta perusteellisen keskustelun. Nyt hyväksytyn esisopimuksen mukaan Suomen Kuntakiinteistöt Oy rakentaa Rukalle monitoimihallin, valmennuskeskuksen sekä majoitus- ja ravintolatilaa. Kuusamon kaupunki sitoutuu vuokraamaan kokonaisuudesta monitoimihallin ja valmennuskeskuksen kymmeneksi vuoksi. Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan tarjottu 750.000 euron vuosivuokra on kilpailukykyinen. – Varsinaisen vuokrasopimuksen neuvotteluissa tarkennetaan muun muassa valmennuskeskuksen ja monitoimihallin tilasuunnittelua, yhteisten tilojen kokoa ja kustannusten jakautumista, vuokrauksen jatko- ja lunastusoptiota. Myös stadionin alueen kokonaisvaltainen suunnittelu ja kaavamuutos on tarpeen käynnistää tässä yhteydessä, Manninen sanoo. Tavoitteena on, että jos sopimukseen päästään, Stadium olisi valmis jo vuonna 2021. Mannisen mukaan uhkana on, että jos sopimusta ei hyväksyttäisi, hanke todennäköisesti raukeasi kokonaan. Kaupunginjohtaja perusteli hanketta muun muassa lumilajien val-
menevät hukkaan, jos RukaNordic pitäisi kuopata, hän totesi.
Raatikainen tunnisti ainoan erehdyksensä
Rukan stadionin ilme muuttuu merkittävästi, kun Ruka Stadium valmistuu mahdollisesti jo vuonna 2021. Monitoimihalli, valmennuskeskus sekä uudet huoneistot ja ravintolat palvelevat Ruka Nordicin lisäksi nuoria opiskelijoita, lumilajien valmennettavia, kuusamolaisia sekä tietysti matkailijoita. Kokonaisuus nousee Rukan kylän ja stadionin välimaastoon.
mennustoiminnalla, Ruka Nordicin tarpeilla sekä Stadiumin merkityksellä ympärivuotisen matkailun kehittymiseen. – Säästötarve johtuu rytmihäiriöistä. Summa on suuri, mutta suhteessa kaupungin talousarvioon pieni. Palvelumme ovat vankalla pohjalla ja tässä tilanteessa me tarvitsemme ennen kaikkea lisää verotuloja. Tämä hanke osaltaan varmistaa niitä. Pitää uskaltaa investoida, Manninen korosti.
Säästöt vastaan investoinnit Valtuutettuja hanke puhutti: suurin pelko oli kaupungin suuri ylläpitovastuu hankkeesta sekä ihmettely siitä, miksi kaupunkia ylipäätään tarvitaan mukaan hankkeeseen. Useassa puheenvuorossa nostettiin esiin myös kaupungin loppuvuoden 800.000 euron säästötarve. Vihreiden Helena Karjalainen esitti hankkeesta luopumista ja rahojen käyttämistä hallintokuntien tappioiden korjaamiseen.
– Ensisijaisesti meidän tulee taata kaupunkilaisten perusturva. Keskustan Pertti Juutisen mielestä valmennuskeskus yksin olisi hyvä asia, mutta ”muuta hömppää ei tarvita”. Hän penäsi myös vastausta kysymykseen, ketä sijoittajat itse asiassa ovat hankkeen takana, mutta ei saanut vastausta.
nan pitää olla tasapuolista ja kohdistus muuallekin kuin vain Rukalle. Saamme nyt 20 laskettelijaa opettelemaan lajia Kuusamoon mutta miksi meitä ei kiinnosta se, miten saisimme 20 kuusamolaisista pysymään täällä?
”Ei ole kunnan ydintoimintaa”
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen muistutti, että hanke käynnistyi jo neljä vuotta sitten, kun tuuli ja vesisade sotkivat Ruka Nordicin. – Neuvottelimme tilanteesta tuolloin Hiihtoliiton ja FIS:n kanssa. Nordicin ympärillä liikkuu vuosittain 2,4 miljoonaa euroa ja nyt meillä on mahdollisuus tuplata tämä. Hankkeen elinvoimanäkökulma on paljon suurempi kuin mitä nyt on tullut esille. Myös Kokoomuksen Hannu Ervasti oli vahvasti hankkeen puolella. Hän kysyi, mitä Kuusamo olisi ilman Rukaa. – Aiemmat investoinnit
Jo aiemmin eriävän mielipiteen hankkeesta jättänyt Heikki Härkönen (kesk.) totesi, että hanke ei kuulu kunnan ydintoimintoihin. – Nyt puhutaan investoinneista, mutta tämä menee kyllä kasvatus- ja sivistystoimen käyttötalousmenoista. Maksamme vuokraa eikä meillä ole 10 vuoden kuluttua jäljellä yhtään mitään. Ainoana kokoomuslaisen hanketta vastustanut Arto Hannula kaipasi urheilurakentamisen sijaan Kuusamoon teollisia työpaikkoja. – Kehittämistä en vastusta, mutta elinkeinotoimin-
Elinvoimanäkökulma on merkittävä
Hankkeen kannattajaksi ilmoittautui myös Vasemmistoliiton Tarmo Raatikainen, joka sanoi näkevänsä hankkeena merkittävänä elinvoiman kehittäjänä. – Vaikka esisopimusta ei tehtäisi, säästöt tehdään joka tapauksessa. Taloutta pitää sopeuttaa, mutta samalla on katsottava eteenpäin. Yhden kerran olen ollut tässä salissa väärässä: se oli silloin, kun vastustin Rukan parkkihallia. Jos sitä ei olisi tehty, veroeuroja olisi nyt paljon vähemmän. SDP:n Inka Hokkasen mukaan Kuusamolla on
hankkeen myötä mahdollisuus profiloitua paitsi luonto-, myös urheilupaikkakuntana. Keskustan Jouni Mustosen mukaan Stadium on ehdottoman tärkeä koko alueen kehittämisen kannalta. – Joko avaamme portit kehitykselle tai suljemme ne kokonaan. Kokoomuksen Matti Ervastin mukaan vuokramalli on tätä päivää. – Tässä voittavat sekä kaupunki että yrittäjä. Säästöt ovat aina hankalia, mutta rahaa pitää tehdä jostakin. Sitten se säästäminen vasta koville ottaa, jos käy kuten kaskussa, missä hevonen kuoli juuri kun oli oppinut olemaan syömättä. Ei näitä investointeja meille joka vuosi tarjota.
FAKTAT:
Näin äänestettiin Ruka Stadium esisopimus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa äänin 20–16 kolmen valtuutetun äänestäessä tyhjää. Sopimuksen hyväksymisen puolesta äänestivät keskustalaisista Tuomo Hänninen, Mika Määttä, Heikki Kallunki, Liisa Pitkänen, Hannu Tuovila, Jouni Mustonen, Hemmo Heiskanen, Salme Sahi, Elina Kemppainen, Keijo Lehtinen, Juhani Määttä ja Tuija Vanttaja. Kokoomuksesta äänensä esisopimukselle antoivat Tuula Mustonen, Matti Ervasti, Martti Turunen ja Hannu Ervasti. Sopimuksen hyväksymisen puolesta äänestivät myös Vihreiden Pekka Virtanen, Vasemmistoliiton Tarmo Raatikainen ja Tuija Karjalainen sekä SDP:n Inka Hokkanen.
Vastaan olivat Keskustan Heikki Härkönen, Taisto Määttä, Heino Ervasti, Mervi Tornberg-Karjalainen, Juha Säkkinen, Heli Leinonen, Veli Määttä, Marja Tornberg, Markku Mustonen, Hannu Poussu ja Pertti Juutinen, Kokoomuksen Arto Hannola, Vihreiden Vuokko Käsmä ja Helena Karjalainen, Perussuomalaisten Tapio Lämsä sekä SDP:n Päivi Käkelä. Tyhjää äänestivät Keskustan Liisa Siikaluoma sekä Vihreiden Mika Flöjt ja Marjo Kämäräinen. Päätökseen jätettiin kolme eriävää mielipidettä, jotka esittivät Keskustan Pertti Juutinen, Vihreiden Helena Karjalainen sekä Perussuomalaisten Tapio Lämsä.
Torstai 29.8.2019
4
40 vuotta työtä aikuisten kehitysvammaisten iloksi ja hyödyksi Kuusamossa Huutokaupatun tontin hinta ei miellyttänyt Posion kunnanhallitusta Posion kunnanvaltuuston esityksestä huutokauppasivustolle myyntiin asetettu Jakkarasaaren tontti sai kaikkiaan seitsemän ostotarjousta, joista korkein oli 3000 euroa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, ettei se hyväksy kyseistä ostotarjousta ja pyytää samalla valtuustoa ottamaan esityksen käsiteltäväksi ylimääräisenä pykälänä perjantain kokouksessa. Posion tonttikohde sai verkkosivustolla 4565 katselukertaa. Huutokaupan tarkoituksena oli osaltaan selvittää tontin markkinahinta.
Hallitus esittää miljoonan euron lainaa Taikaasunnot Oy:lle Posion kunnanhallitus esittää Posion Taika-asunnot Oy:lle miljoonan euron lainaa. Lainan maksuaika on 20 vuotta ja korko sidotaan 12 kuukauden euriboriin 0,6 prosentin marginaalilla. Lainan toteuttamiseksi hallitus esittää sijoitusten myymistä 500.000 euron edestä. Loppuosa rahoitetaan kunnan kassavaroista. Taika-asunnot suunnittelee Posiolle Miilutien kortteliin uutta rivitaloa. Posion Taika-asunnot Oy on Posion kunnan täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö, joka toteuttaa kunnan strategian mukaista asuntopolitiikkaa. Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille, vaan edullisten vuokraus- ja asuinpalvelujen tarjoaminen asuinpalveluja tarvitseville. Lopullisen päätöksen lainan myöntämisestä tekee kunnanvaltuusto.
Kuusamotalon ovet uusiksi Kuusamotalon pääsisäänkäyntien ovet uusitaan syksyn aikana. Remontti käynnistyy tällä viikolla ja kestää arviolta lokakuun loppupuolelle saakka. Ensimmäisenä uusitaan Ilveksentien puoleiset ovet ja sen jälkeen Kaarlo Hännisen tien puoleiset ovet. Kuusamotalon lipunmyynti toimii tänä aikana normaalisti. Jompikumpi sisäänkäynneistä on
Otavassa ollaan kiinni arjessa ja opitaan omassa yhteisössä Toiminta, aitous, osallisuus, vuorovaikutus, luottamus, arvostus ja kumppanuus ovat jo ulkoseinään naulattuja toimintakeskus Otavan periaatteita. Noin sadalle aikuiselle kehitysvammaiselle työtä ja toimintaa tarjoava Otava täyttää syyskuun alussa 40 vuotta. Kevakeskuksenkin nimellä tunnettu toimintamalli oli aikoinaan ainutlaatuinen koko Pohjois-Suomessa. Aamu on alkanut jo varhain: Otavan ohjaajat ovat vuorollaan auttamassa Ruijanmutkan ja Apajan ryhmäkotien asukkaita aamuaskareissa ja kello 9 on kokoonnuttu saliin. Puupuolella toimintaa käynnistellään Vilho Pesosen ja Jari Määtän johdolla. Anu Huttu ja Tiina Kilpivaara aloittelevat päivää nuorten ja naisten kanssa. Kehitysvammatyön esimiehenä Kuusamossa työskentelee Pirkko Koramo. Kuusamon kaupungin ylläpitämä Otava pesi kasvonsa muutama vuosi sitten ja nyt uudet ja saneeratut tilat ovat hyvät – valoisat ja toimivat, vakuuttavat niin henkilökunta kuin asiakkaatkin. – Ainoastaan puupuoli on tullut tiensä päähän, mutta toistaiseksi mennään näillä, kertoo talossa sen valmistumisesta lähtien eli 40 vuotta työskennellyt kehitysvammaohjaaja Vilho Pesonen.
Yhdessä tekemällä syntyy kokonaisuus Päivät Otavassa ovat täynnä toimintaa. Kuten kauniin rakennuksen ulkoseinässä tulee, talon tehtävä on vahvistaa osallisuutta, korostaa oikeutta oppimiseen ja iloita yhdessä onnistumisista. – Toimimme siten, että jokainen voi antaa yhteiseen tekemiseen oman osuutensa. Näin syntyy kokonaisuus, Anu Huttu kertoo. Otava on aikuisille kuusamolaisille kehitysvammaisille tarkoitettu päiväkeskus. Useimmat sen asiakkaista asuvat eri puolilla Kuusamoa sijaitsevissa ryhmäkodeissa, osa itsenäisesti ja osa vanhempiensa kanssa. Toiminta tavoittaa lähes kaikki aikuiset kuusamolaiset kehitysvammaiset. Lasten opetus on integroitu perusopetukseen.
Kuusamo oli edelläkävijä Otavan eli entisen Keva-keskuksen juuret ovat vuodessa
Jo 40 vuotta kehitysvammaisten kanssa Kuusamossa työskennellyt Vilho Pesonen (oik.) poseeraa Otava edustalla Satu Kurvisen (vas.), Seija Ronkaisen, Janne Liikasen, Airi Kurvisen ja Unto Määtän kanssa. Toimintakeskus on saanut nimensä seitsemästä periaatteesta: Otavan teesejä ovat toiminta, aitous, osallisuus, vuorovaikutus, luottamus, arvostus ja kumppanuus.
1979, jolloin toiminta alkoi Kuusamon Päivähuoltolanimellä. Vuonna 1985 kehitysvammaiset saivat oppioikeuden ja Kuusamossa toimintansa aloitti harjaantumiskoulu. – Oltiin kyllä aikaamme edellä. Vastaavia toimintamalleja ei muualla PohjoisSuomessa tuolloin vielä ollut, Pesonen muistelee. Hän nostaa takavuosien toimijoista esiin erityisesti Paula Jokelan ja harjaantumiskoululla elämäntyönsä tehneen Liisa Salmisen. – Kuusamossa on aina uskallettu tehdä asioita vähän toisella tavalla. Toisaalta meillä on suhteessa väkimäärään keskimääräistä enemmän kehitysvammaisia, joten oli luontevaa kehittää toimintaa heidän näkökulmastaan ja heidän tarpeitaan ajatellen.
mainen henkilö työskentelee normaaleilla työpaikoilla sovelletuin työtehtävin ja työajoin. Toiminnasta vastaa Jaana Tuomaala, joka etsii työpaikat ja ohjaa työllistettävät yksilöllisesti tehtäviinsä. Joskus riittää muutaman päivän mittainen rinnalla kulkeminen ja joskus uuden oppiminen vaatii vähän pidemmän rupeaman. Tuomaalan tehtävänä on olla linkkinä työnantajan ja -tekijän välillä. – Toistaiseksi töitä on riittänyt kaikille. Asiakkaamme työskentelevät muun muassa keittiöillä ja kiinteistöjenhuollossa, Tuomaala kertoo. Otavassa työtoimintamuotoja ovat puutöiden lisäksi keittiötehtävät. Puupuoli palvelee myös yksityisiä toimeksiantajia ja työstää markkinoilla valmiita tuotteita.
Tarjolla työ- ja avotyötoimintaa
Osalliseksi yhteisöstä ja yhteiskunnasta
Tänä päivänä Otava järjestää asiakkailleen sekä työ- että avotyötoimintaa. Työtoiminta tapahtuu Maaseläntiellä ja avotyötoiminta ei puolilla Kuusamoa sijaitsevissa kunnan ja yksityisten yritysten toimipisteissä. Avotyötoiminnassa vam-
Kaiken toiminnan ytimessä on vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. – Me kaikki haluamme olla osallisia yhteisössämme ja yhteiskunnassa. Tähän päämäärään me pyrimme, ker-
too ohjaaja Tiina Kilpivaara. Kehitysvammaisten osallisuuden haasteena ovat usein fyysiset rajoitteet. Esimerkiksi kommunikaatio ei aina suju yhtä hyvin kuin vammattomilla. Viestinnän apuvälineeksi Otavassa on otettu kannettavat tabletit, joiden avulla kommunikointi onnistuu hyvin. – Kuulumisten vaihtami-
sältöä kehitysvammaisen elämään, tarjoaa uusia sosiaalisia suhteita ja vertaistukea arkeen. Visiona kaikessa toiminnassa on voimaantuminen sekä vammaisen henkilön itsenäisyyden ja kehitysmahdollisuuksien lisääminen, kiteyttää Pesonen.
Visiona kaikessa toiminnassa on voimaantuminen sekä vammaisen henkilön itsenäisyyden ja kehitysmahdollisuuksien lisääminen.
Työn tuloksellisuudesta kertovat aamupalaveriin kokoontuneet Otavan asiakkaat. Hymy on herkässä, ohjaajille tarjoillaan kahvia ja muistoissa on edellispäivän kalastusretki Kirkkosaaren silloille. Saaliiksi saatiin särkiä ja yksi salakka. Tämäkin päivä rytmittyy kuten aiemmat: tehdään yhdessä, syödään lounasta ja sitten ulkoillaan. 40-vuotiasta Otavaa juhlitaan 3. syyskuuta ja tietenkin yhdessä tehden. Juhla alkaa kello 12.30 seurakunnan toimittamalla hartaudella, jonka jälkeen talon asiakkaat vastaavat ohjelmasta. Luvassa on paljon musiikkia ja ainakin yksi runoesitys sekä valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Kaikille avoin juhla päättyy täytekakkukahveihin.
nen, toiveiden esittäminen ja ohjeiden antaminen on huomattavan helppoa, kun käytössä on nykyaikainen tekniikka. Nuoret oppivat meitä vanhempia tuntuvasti nopeammin uudet ohjelmat, Kilpivaara hymyilee. Työtoiminnan rinnalla Otavassa harrastetaan ja retkeillään – tehdään sitä, mitä asiakkaat toivovat ja mistä he nauttivat. – Toimintamme tuo si-
Otavalaisten näköiset juhlat syyskuussa
Torstai 29.8.2019
5
Kuusamoon haetaan luontolähtöisen sosiaalisen kuntoutuksen toimijoita Kuusamossa käynnistyy luontolähtöisten menetelmien sosiaalisen kuntoutuksen toimijoiden valmennus. Se on tarkoitettu sosiaalisen kuntoutuksen toimijoille, luonto- ja luontomatkailuyrittäjille, ostaja- ja päättäjätahoille sekä Green Care -toimintaa suunnitteleville. Kuusamossa hankkeen toteuttajina toimivat Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy ja Ksakki ry. Hankkeen nimi on Luonnollisesti -valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta. Koillis-Suomen Aikuiskoulutus käynnisti vuoden alussa hankkeen, jossa kehitetään palveluita syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille ja parannetaan Green Care –menetelmien käyttöön liittyvää osaamista sosiaalisessa kuntoutuksessa. - Ihannetilanteessa sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden rinnalle ja vaihtoehdoksi saadaan luontolähtöisiä kuntoutuspalveluita ja menetelmiä, kertoo hankepäällikkö Auli Posio. Hankkeella pyritään lisäämään sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvien toimijoiden ja organisaatioiden sekä heidän kanssa yhteistyöstä kiinnostuneiden Green Care -tietämystä. - Hankkeessa järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joissa kerrotaan Green Care -toiminnasta ja menetelmistä osana sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteena on rakentaa alueelle toimijaverkosto. Verkostoa rakennetaan infotilaisuuksien lisäksi jalkautumalla alueen yritysten ja toimijoiden luokse. Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja muotoillaan valmennusmalli, jonka
Hankepäällikkö Auli Posion mukaan luontolähtöiset kuntoutuspalvelut ovat hyvä vaihtoehto sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden rinnalle.
kautta lisätään tietoa luontolähtöisten menetelmien soveltamisesta sosiaalisessa kuntoutuksessa. Valmennus on tarkoitettu sosiaalisen kuntoutuksen toimijoille, luonto- ja luontomatkailuyrittäjille, ostaja- ja päättäjätahoille sekä Green Care toimintaa suunnitteleville. - Ensimmäinen ryhmä käynnistyy syyskuussa Kuusamossa. Tämän vuoden puolella toinen valmennusryhmä starttaa Rovaniemellä. Näiden jälkeen valmennusta edelleen kehitetään ja ensi vuoden aikana valmennuksia toteutetaan edellisten paikkakuntien lisäksi Taivalkoskella ja Pudasjärvellä. Hankkeessa otetaan käyttöön Green Care -toimintamallit yksilö- ja ryh-
mämuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyöhön toteuttamalla erilaisia ryhmiä
Kuusamossa. Tavoitteena lisätä asiakkaiden osallisuutta, toimintakykyä ja mielekästä
arkea. Perheille järjestettävää ryhmätoimintaa toteutetaan myös Rovaniemellä.
FAKTAT:
Green Care –menetelmä - Psykologisen teorian ja käytännön haara, jossa ihminen nähdään osana muuta luontoa. - Ihmisen ja luonnon hyvinvointi (tai pahoinvointi) ovat yhteydessä toisiinsa. - Tavoitteena on ehkäistä ihmisen vieraantumista luonnosta ja rakentaa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. - Kuntouttava maatilatoiminta on oleellinen osa eurooppalaista Green Care -toimintaa. - Ratsastusterapia on Suomessa tunnetuin eläinavusteisen terapian muoto. - Luonnonympäristöjen käyttöä kuntoutuksessa on kehitetty etenkin seikkailukasvatuksen/elämyspedagogiikan parissa.
Posiolla ei huomautettavaa malminetsintäluvan jatkohakemuksille Posion kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Nortec Minerals Oy:n malminetsintäluvan jatkoaikahakemuksien suhteen. Yhtiö hakee jatkolupaa Kaukuan 1-3, Haukiaho sekä Kaukua West 1 ja Kaukua West 2 kohteille. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on pyytänyt Posion kunnalta lausuntoa Nortec Mineral Oy:n malminetsintälupahakemuksesta kaivoslain mukaisesti. Kaukua 1-3 sijoittuu Posion eteläosassa Tuorevaaran, Isotölvään, Suojalan ja Hankaanjärvien alueelle. Haukiaho sijoittuu Posion eteläosassa Löytövaaran-Haarasuon- Huutosuon-Kuusijärven alueelle ja Kaukua West 1 ja 2 KokkovaaranHietajärvien alueelle. Lupa-alueilla ei sijaitse Natura 2000-verkoston alueita, luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmaalueita tai valtakunnallisesti merkittäviä tai muutoin arvokkaita maisema-alueita paitsi, että malminetsintäalueen Kaukua 1-3 alueella ja välittömässä läheisyydessä on suuren petolinnun pesäreviiri, josta Ely-keskus on antanut lausunnon.
Venetsialaisilotulitus sallittua taajaman ulkopuolella Yksityinen ilotulitus ilman pelastusviranomaiselle tehtävää ilmoitusta on sallittua Venetsialaisviikonlopun aikana lauantaina elokuun 31. päivä kello 18-24 välisenä aikana taajama-alueiden ulkopuolella. Ilotulitteiden ampuminen ilman viranomaisilmoitusta on kiellettyä taajamassa sekä alueella, joka sijaitsee viiden kilometrin säteellä Kuusamon lentokentästä. Päätös koskee koko OuluKoillismaan pelastustoimen aluetta, johon kuuluvat seuraavat kunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi.
Vuoden Maaseutukasvo on kuhmolainen Tytti Määttä Vuoden Maaseutukasvoksi on valittu kuhmolainen Tytti Määttä. Kuhmon kaupunginjohtajana ja harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmässä toimiva Määttä on onnistunut raikkaalla viestinnällään rikkomaan kuplia ja tuomaan myönteistä näkyvyyttä suomalaiselle maaseudulle. Vuoden Maaseutukasvo -palkinto jaettiin lauantaina Kauhavalla paikalliskehittäjien Lokaali-juhlassa, jossa Määttä kertoi pyrkineensä aktiivisesti vaikuttamaan siihen,
miten maaseudusta puhutaan: - Maaseutua kuvaillaan usein hyvin rajallisella sanavarastolla: se on tyhjentyvää, kuolevaa, nääntyvää. Myös usein kuultu ajatus maaseudun "pitämisestä asuttuna" sisältää alisteisen aseman. Ei maaseutua kukaan 'pidä', se on ja maaseudun ihmiset ovat. Puheessaan Määttä muistutti siitä, kuinka maaseudulla elämisessä on kyse ihan tavallisesta arjesta, ei ylätason aluepolitiikasta. Viestinnällään hän haluaa tuoda esille maaseudun arjen – ei vasta-
kohtana, vaan vaihtoehtona ja aitona todellisuutena. - Toivon, että esimerkkini innostaa teitä viestimään aktiivisesti. Maaseudun kasvoja ja esimerkkejä tarvitaan: erilaisia ihmisiä kertomaan maaseudun elämästä aidosti ja elävästi. Puheessaan Määttä kiitteli presidentti Sauli Niinistöä keväisestä Joensuun vierailustaan ja sillä kuullusta puheenvuorosta maaseudun tärkeydestä. - Tasavallan presidentti nauttii kansalaisten keskuudessa vahvaa arvostusta ja
luottamusta. Presidentin puheilla on merkitystä maaseudun ihmisten tulevaisuudenuskolle. Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana toimiva Määttä pitää verkostossa tehtyä työtä merkittävänä. Verkoston esityksestä Eduskunnassa toimii ministeri Lepän nimittämä Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä, joka luovuttaa loppuraporttinsa lokakuussa. - Parlamentaarinen työskentely on osoittautunut hyväksi.
Toivon, että sen arvo nähdään ja ryhmä saisi jatkaa hallituskauden loppuun vaikkapa komiteamallisena ryhmänä, joka seuraa ja tukee konkreettisten esitysten eteenpäin menemistä. Määttä päätti puheensa toivoen raikkaita, aikaa seuraavia ratkaisuja maaseudulle. -Pahinta mitä meille maaseudun ihmisille voi tapahtua on se, että meidät valtaa näköalattomuus erilaisten megatrendien edessä. Siksi on tuotava joka päivä esille ratkaisuja ja uusia avauksia,
joissa nämä megailmiöt on käännetty maaseudun mahdollisuuksiksi. Suomen Kylät ry on valinnut Vuoden Maaseutukasvon vuodesta 2012 alkaen, ja tunnustuksen ovat aiemmin saaneet mm. REKO-ringin perustaja Thomas Snellman, tohtori Ilkka Herlin, professori Hannu Katajamäki ja kirjailija Kirsti Manninen. Maaseutukasvoksi nimetään julkisuuden henkilö, joka on toiminnallaan tehnyt maaseutua positiivisella tavalla tunnetuksi.
Torstai 29.8.2019
6
Paluumuuttaja toteuttaa unelmiansa lapsuudenmaisemissa Paluumuuttaja Jussi Saarinen toteuttaa unelmiansa lapsuudenmaisemissa ja yhdistää kulttuuria ja ainutlaatuista luontoa tapahtumiksi. Alkuvuoden aikana Kuusamon ja Taivalkosken väkiluvut ovat olleet hienoisessa noususuunnassa. Jussi Saarinen on yksi työn perässä kotiseudulle lähivuosina palanneista. Saarinen kasvoi Rukalla ja laski mäkeä kolmivuotiaasta aina aikuisiän kilpailu-uraan asti. - Oon syntynyt täällä Kuusamossa ja oli aika luontaista, että lapsesta alkaen heti oli niitä laskuhommia ja se sitten vei mukanaan, Jussi kertoo. Yläasteella alkanut aktiivinen osallistuminen kilpailuihin siivitti Saarisen paikkakunnan alppilukion kautta maailmalle. - Kun lukioon piti mennä ja laskea halutti, niin se oli aika luontainen valinta. Olihan se ihan mieletön vaihtoehto, kun sai tehdä sitä mistä tykkäsi, niin paljon kuin sielu sieti, Jussi kuvailee. Alppilukio on toiminut Kuusamossa vuodesta 1995 alkaen ja sen kasvatteja ovat muun muassa maailmanmestaruustasolla mitaleja ja menestystä saanet Kalle Palander ja Antti-Jussi Kemppainen. Kilpailu-uran päätyttyä Saarinen teki tradenomiopintoja ja samaan aikaan ensimmäisiä tapahtumatuotantoja lumilajien parissa. Saarinen päätyi töihin Helsinkiin ja tuotti työkseen tapahtumia ja teki töitä myös jonkin aikaa kulttuuriin panostavassa varainhoitoyhtiössä.
Matkailuyhdistyksen hommiin Kuusamossa avautui kiinnostava työtarjous RukaKuusamo Matkailu ry:n tapahtumatuottajana. Saarinen haki ja sai paikan. - Kuulin, että täällä oli tämmöinen kiinnostava työpaikka auki. Olin miettinyt jo aiemmin, että olisipa hauska, jos tänne aukeaisi oman osaamisen pesti, että pääsisi omalta osaltaan viemään sitä lapsuuden mai-
semaa eteenpäin. Omalla tavallaan antamaan takaisin siitä, mitä on joskus täältä saanut, Saarinen kuvailee paluumuuttoaan kotiseudulle Rukan maisemiin. Saarinen kokee saaneensa Kuusamosta paljon kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. - Moni mun ystävä kysyy, että miten voit tuntea joka paikaista kaikki. Se on puhtaasti sitä, että mä oon asunut ja kasvanut täällä Rukalla ja täällä voi tutustua joka viikko uusiin ihmisiin. Varsinkin silloin kun laskeminen oli se yhdistävä tekijä. Kuusamo ja Ruka on niitä harvinaisia paikkoja, joissa voi tutustua niin laajalla skaalalla erilaisiin ihmisiin, jos vain itse annat sille mahdollisuuden.
Luonnosta voimaa Saarinen kokee Kuusamon antaneen hänelle ymmärryksen luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. – Tämä luonto on semmonen, mitä mä en edes huomannut kaipaavani ennen kuin tulin takaisin tänne. Esimerkiksi ensimmäinen ilta kun mä olin täällä ja kävelin kämpästä kauppaan, eikä kuulunut pihaustakaan mistään ja oli täydellinen myöhäisen kevätillan auringonlaskun meininki. Ei ole aikoihin ollut niin hyvä olla itsensä kanssa, kuin mitä täällä on, Saarinen kuvailee Kuusamon luonnon merkitystä itselleen. - Ihmiset kyselee, että miten sä siellä niinkun viihdyt. Kun ne tulee tänne käymään kylässä, niin sitten ne sanoo, että kyllä he nyt ymmärtävät, että miksi sä täällä oot. Tapahtumatuottajana Saarinen kertoo saavansa toteuttaa unelmiaan. - Saan toteuttaa omaa visiota lapsuudenmaisemassa täysin ainutlaatuisessa ympäristössä. Ja vaikka työ on aika ajoin todella stressaavaa, niin se vastapaino on mun omalla takapihalla. Viihtymistä edistää myös se, että Saarinen sanoo tapaavansa enemmän kavereitaan Rukalla, kuin jos asuisi Helsingissä. Saarinen on löytänyt Kuusamoon palattuaan myös
Vapaa-ajalla Jussi Saarinen viihtyy melonnan parissa Oulankajoella.
mäenlaskun ilon uudelleen. Pari vuotta kisauran jälkeen Saarisella ei ollut minkäänlaista mielenkiintoa mennä mäkeen. - Nyt sitä nauttii taas kuin ennen vanhaan. Rukan maisemien lisäksi
Saarisen silmä lepää Oulangalla. – Se on paikka mihin on päästävä joka kesä melomaan, yksi maailman hienoimmista paikoista, sanoo yli 20 eri maassa käynyt Saarinen. Tapahtumantuottajana
Saarisella on vielä monta Kuusamo-unelmaa jäljellä, yksi niistä liittyy Rukan maston kukkulaan. – Haaveilen, että tunturin päälle saataisiin jollain kuusamolaisella yhteishankkeella kiinteä esiintymislava,
joka olisi viimeisen päälle suunniteltu ulkoilmatapahtumia ajatellen. Maston kukkulan vierus on yksi hienoimpia paikkoja, missä ulkoilmakonsertteja ja tapahtumia voi Kuusamossa järjestää
Torstai 29.8.2019
7
Romaani talvisodan runoilijasta Panu Rajala: Erään soturin loppu. Runoilija Yrjö Jylhän tragedia. 197 s. Kustannus HD 2019. ”Jäyhä ja tasapuolinen”. Näin kuvasi soinilainen talvi- ja jatkosodan veteraani Lauri Laasasenaho komppaniansa päällikköä Yrjö Jylhää vuonna 1999. Talvisota merkitsi Jylhälle ankaraa sisäistä kamppailua, sillä Taipaleenjoen ankarissa taisteluissa kaatui lähinnä soinilaisista miehistä kootusta komppaniasta 25 ja haavoittui 14. Vaikka vastaisku oli onnistunut, se oli vaatinut raskaan uhrin. Jylhä kirjoitti talvisodan kestävimmän tilityksen runokokoelmassaan Kiirastuli (1941). Teoksessa hän vyörytti omat sodanaikaiset kokemukset perinpohjin ja koskettavasti. Yrjö Jylhä syntyi Tampereella 1903 ja kuoli Turussa 1956. Jylhä oli ampunut itseään eikä lääninsairaalassa tehty verensiirto pelastanut hänen henkeään. Fil.tri, kirjallisuudentutkija ja kirjailija Panu Rajala
tuntee perusteellisesti Yrjö Jylhän, hänen elämän sekä tuotannon, sillä Rajala on tehnyt erinomaisen kattavan ja elävän kuvan Jylhästä teoksessaan Yrjö Jylhä, talvisoodan runoilija (2009). Toisena kirjoittajana teoksessa on ollut Vesa Karonen. Nyt Rajala on kirjoittanut monologiromaanin Erään soturin loppu, jossa hän kuvaa Jylhän viimeisiä päiviä jouluaatosta Uudenvuoden aatonaattoon vuonna 1956. Teos on autenttinen, mutta toki kirjailijan vapaudella kirjoitettu teos, jonka jälkisanoissa Rajala kertoo: ”Romaani kuvaa Jylhän synkkeneviä loppuvaiheita, jolloin eletyt vaiheet kertautuvat vapaina assosiaatioina. Kirjassa esiintyviä henkilöitä hän kohtasi todellisuudessa viimeisellä matkallaan.” Romaanissaan Rajala on paikoin sanatarkasti hyödyntäyt edellisen Jylhä-teoksen materiaalia. Rajala kuvaa sisäisen itsetutkistelun kautta Jylhän ajatuksia. Romaa-
nin alkuosassa matkataan siis Turkuun jouluaattona
Pobedalla ja kuinka olla-
kaan, taksinkuljettajan nimi on Pentti Venäläinen. Nuori mies saa matkan aikana kuulla tilitystä Taipaleenjoelta, vaikka kuljettaja sanoo: ”Sotajuttuja on tässä vaunussa kuultu tarpeeksi saakka.” Turussa päädytään Hampurin Pörssiin syömään sillivoileipiä ja Jylhä haluaa edelleen pojan kuuntelevan hänen tarinaansa. Viimein hän päästää pojan lähtemään takaisin Helsinkiin. Rajala taustoittaa Jylhän sukua, isä Kalle Lindemania ja äitiä, Iida Mariaa. Joulunpyhiksi Jylhä menee Väinö-veljensä luo. Väinö on suuri johtaja, ”kauppamies parasta laatua, aina rahoissaan, suuria hankkeita pyörittää rakennusalalla”. Joulunpyhät kuluvat kuulumisia vaihtaen ja Taipaleenjoelle palaten. Traumaattisena yhä edelleen piirtyvät kokemukset mieleen hänen muistaessaan Soinin pitäjän poikia: ”En käskenyt teitä kuolemaan, mutta käskyni eivät teitä suojelleet. Yhdessä rynnis-
timme mitään kyselemättä, yhdessä otimme tulisuihkut vastaan, yhdessä ne vaiensimme.” Väinö Jylhän luona vierailee monenkirjavaa väkeä, joista osa on huolissaan Yrjön terveydestä. Keskustelussa sivutaan myös mahdollista hoitopaikkaa. Yrjö Jylhä tuntee itsensä sivulliseksi ja voimat ovat vähissä. Taipaleenjoen soturi tuntee tulleensa tiensä päähän. Teoksen viimeisessä luvussa Rajala antaa Väinön kertoa Yrjö-veljensä viimeiset vaiheet. Rajalan teos jättää kahtalaisen tunnun: alkuosaltaan se on tunnusteleva, ponneton, mutta tiivistyy ja jäntevöityy loppua kohti. Elämäkertakirjassa on kerrottu kaikki, jota osin tämä monologiromaani toistaa. Rajalalla on väliin syvällistä mietiskelyä, mutta välillä löysäilevää kerrontaa. Yrjö Jylhän elämää tuntemattomalle teos tarjoaa roimasti tietoa. Risto Kormilainen
Suomen luonnon virallista merkkipäivää juhlitaan lauantaina Rakenna oma hyönteishotelli Oulangalla Suomen luonnon päivää juhlitaan maanlaajuisesti elokuun viimeisenä lauantaina 31.8.2019. Oulangan luontokeskus järjestää päivän kunniaksi luontoaiheista tehtävää kaikenikäisille. Tapahtumassa voi auttaa metsien ja pihojen pieniä hyönteisiä talvehtimaan rakentamalla oman pienen hyönteishotellin, pohtia luonnon ihmeitä Jappe-jänön omatoimisella luontopolulla, kuulla kansallispuiston erityispiirteistä ilmaisella opastuksella Kiutakönkään koskelle tai maalauttaa itselleen luonto-
aiheisen kasvo- tai käsimaalauksen. Luonnon päivän tunnusherkkua, perinteistä suomalaista mustikkapiirakkaa, on saatavilla omakustanteisesti tapahtumapäivänä luontokeskuksen kahvila Talonpöydästä. Kahvilasta voi ostaa myös lounasta ja muita virvokkeita. Tapahtuma on ilmainen ja soveltuu kaikenikäisille. Hyönteishotellityöpajaan voi ottaa mukaan myös omia täytteitä, kuten kuivia käpyjä, heinää tai kaarnaa, mutta tarvikkeita saa myös luontokeskukselta niin kau-
an kuin niitä riittää. Ilmaisella opastuksella kävellään noin 2 km matka Kiutakönkäälle ja matkalla on portaita. Tapahtumasta voi lukea lisää osoitteesta www.suomenluonnonpaiva.fi.
Tapahtuman ohjelma: Jappe-jänön luontopolku, omatoiminen, koko päivän Kasvomaalaus klo 12-14 Ilmaisopastus Kiutakönkäälle klo 12-n.13.30 Hyönteishotellin rakennusta klo 11-16
Jokaisella varteenotettavalla merkkipäivällä on oma leivos. Suomen luonnon päivän viettäjiä kannustetaankin eväsretkelle mustikkapiirakan kanssa. Piirakan voi ostaa kaupasta, leipoa itse kotona tai paistaa vaikka nuotiolla.
FAKTA
Miksi hyönteisille kannattaa rakentaa oma hotelli? Hyönteishotellit voivat tuoda pihapiiriin hyödyllisiä pölyttäjähyönteisiä, jotka häärivät marjapensaiden ja omenapuiden kukissa samalla pölyttäen niitä. Näin marjapensaisiin muodostuu marjoja ja puihin omenoita, eli pölyttäjien ansiosta kasvit tuottavat meille satoa.
Myös luonnon päivänä syötävän mustikkapiirakan mustikoita ei olisi ollut ilman pölyttäjähyönteisiä. Hyönteishotellin asukkaat voivat myös saalistaa ravinnokseen puutarhakasveissa mellastavia tuholaisia. Pihapiirien ympäristön yksitoikkoisuus - kuten
matala nurmikko, lahopuun puute ja luonnonkukkien vähäisyys - vaikuttaa myös hyötyhyönteisten määrään, koska yksipuolinen ympäristö ei tarjoa niille riittävästi suoja- ja pesimispaikkoja. Tähän ongelmaan hyönteishotelli voi tarjota ratkaisun.
Torstai 29.8.2019
8
Emme kannata Ruka Stadium esisopimuksen hyväksymistä Maanantain valtuuston kokouksessa käsittelimme Ruka Stadium valmennuskeskuksen vuokraamisen esisopimusta. Stadium Ruka valmennuskeskus hankkeesta on keskusteltu kevään ja kesän ajan eri toimielimissä. Valmennuskeskuksen sijoittuminen Rukan stadionin alueelle parantaisi urheilutapahtumien ja muiden tilaisuuksien järjestelyolosuhteita helpottaen järjestäjien työtä. Pohjois-Kuusamon koululaiset voisivat hyödyntää valmennuskeskuksen tiloja oppitunneillaan. Näemme valmennuskeskuksen rakentamisen Rukalle tarpeellisena ajatellen urheiluakatemian opiskelijoita ja muita urheilua harrastavia kuusamolaisia. Ruka Stadium kokonaisuuteen on liitetty valmen-
nuskeskustilojen lisäksi katsomo, huoneistoja, parkkihalli, monitoimihalli, ravintola ja muita yleisiä tiloja. Tämä kokonaisuus on laajuudeltaa noin kolme kertaa keskustassa olevan jäähallin kokoinen eli vajaa 5000m2. Toteutuessaan kokonaisuus palvelisi urheiluakatemian lumilajien harrastajia sekä mahdollistaisi esimerkiksi naisvoimistelijoiden treenaamisen Rukalla. Lisäksi kokonaisuus mahdollistaisi ulkomaisten ja kotimaisten urheilijoiden leirien järjestämisen Rukalla entistä paremmin. Valmennuskeskus olisi myös merkittävä vetovoimatekijä tulevaisuudessa Kuusamon matkailun näkökulmasta. Hankkeen suunnitelmissa on kulkenut mukana taloudelliset laskelmat kiinteistön
vuokrasta ja muista menoista sekä laskelmat mahdollisista tuloista joita kertyisi leirien järjestämisestä, vuokratuloista, matkailutulon kerrannaisvaikutuksista sekä ennusteet toisen asteen opiskelijamäärien kasvusta Kuusamossa. Suunnitelman mukaan kaupunki vuokraisi kokonaisuudesta käyttöönsä valmennuskeskuksen, monitoimihallin ja yleisiä tiloja ensimmäisiksi 10-vuodeksi ja sen jälkeen pelkän valmennuskeskuksen. Ensimmäisten 10-vuoden laskennallinen vuokra on 59 500€/ kk alv. 0%. Vuokran lisäksi kaupunki maksaa neliöiden mukaan määriteltyä kuukausittaista hoitokulumaksua joka sisältää mm siivouksen ja kiinteistöhuollon. Laskennalliset hoitokulut on 37 500€/kk. Kokonaisinves-
toinnin on arvioitu 10-vuodessa olevan n. 7,1milj.€. Kaupunki on satsannut merkittävästi Rukalle ja tulee varmasti jatkossakin satsaamaan. Rukan kehittyminen on tärkeää Kuusamon näkökulmasta ja tukee Kuusamon elinvoimaisuutta. Kaupunki on myös panostanut liikuntapaikkarakentamiseen niin keskustassa kuin Rukalla. Keskustan alueella on valmistumassa frisbeegolfrata ja noin vuosi sitten valmistui liikuntahallin remontti ja uusi monitoimihalli. Kaupunki on osallistunut Rukan on rinteiden kehittämiseen, kumpareikkojen, pipen ja FIS-rinteen kautta. Hiljattain vahvistui itä-Rukan kaava joka antoi suunnan itä-Rukan kehittämiselle ja uusi hotellihanke lähti heti sinne rakentumaan. Kaa-
mutta Kuusamon vahvuus on Vuokatti-Ruka akatemian status sekä Rukan rinteet ja lumivarmuus. Haluamme turvata kuusamolaisten peruspalvelut, emmekä ole valmiita niistä karsimaan ja on vaikea hyväksyä näin suurta kokonaisuutta. Tässä valossa asiaa monelta kannalta harkittuamme äänestimme Ruka Stadium esisopimuksen hyväksymistä vastaan.
voituksesta saaduilla neljän miljoonan euron maankäyttökorvauksilla kaupunki rakentaa Rukan alueen infraa eli katuja, reitistöjä ja muita toimintoja tukevia hankkeita. Suunnitelmissa on parantaa valaistusta ja kehittää rinteitä tulevaisuudessakin. On nähtävissä, että valtion talous kiristyy ja leikkauksia on edessä, tämä heijastuu myös kuntiin. Tällä vaalikaudella olemme tarkastelleet koulujen kuntoa ja oppilasennustetta. Tulevaisuudessa joudumme tekemään kipeitäkin ratkaisuja koulujen jatkon osalta. Hankkeen suunnittelua on syytä jatkaa ja tarkastella vaihtoehtoja rauhassa. Urheiluun halutaan satsata tulevaisuudessa ja valmennuskeskushankkeet kiinnostavat myös kunnissa,
Marja Tornberg kaupunginvaltuutettu Keskusta Hannu Poussu kaupunginvaltuutettu Keskusta Mervi Tornberg-Karjalainen kaupunginvaltuutettu Keskusta
Valtuustoaloite matkailuparkin perustamisesta Kuusamon keskustaan Monet matkailijat tulevat Kuusamon luontokaupunkiin matkailuautoilla. Usein matka jatkuu pohjoista kohti pysähtymättä keskustan palvelujen äärellä. Olemme kuulleet puhuttavan keskustan ”näivettymisestä” ja siitä, etteivät turistit pysähdy keskustassa. Itse karavaanarina
huomaan kuitenkin usein matkailuautoja pysähtyneenä yöpymään parkkialueille, Helilammen uimarannalle, Tolpanniemen venesatamaan ja muihin paikkoihin joihin voi näppärästi yhdeksi yöksi pysäköidä. Täällä olevat leirintäalueet tarjoavat erilaisia palveluja
Valtuustoaloite: Työntekijöiden hyvinvointiin tulee panostaa Työssään hyvinvoiva henkilöstö voi todennäköisesti hyvin myös vapaa-ajallaan, ja päinvastoin. Työhyvinvointi vaikutta organisaation kilpailukykyyn ja taloudelliseen tulokseen. Myös maineeseen työnantajana, ja sitä kautta suoraan työntekijöiden saatavuuteen, sillä on vaikutusta. Hyvin suunnitellut ja toteutetut investoinnit työhyvinvointiin voivat maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi liikuntaharrastuksen tukeminen tänään voi näkyä tulevaisuudessa moninkertaisesti säästettyinä sairaanhoitokuluina – erityisesti selkävaivojen ennaltaehkäisyllä pystytään säästämään huomattavia summia, ja ennen kaikkea tuomaan laatua myös (työ) elämän loppuvuosiin. Va-
paa-ajalla tapahtuvan liikunnan sekä kulttuuripalvelujen käytön positiivinen merkitys myös mielenterveyden kannalta on suuri. Esitänkin, että Kuusamon kaupunki myöntää työntekijöilleen Smartum seteleitä/saldoa 200 euron arvosta vuodessa (100 euroa syksyllä ja 100 euroa keväällä) käytettäväksi liikunta-ja kulttuuriharrastuksiin/palveluihin. Liikunta-ja kulttuuritoimi vastaa käytännön toteutuksesta.
Helena Karjalainen Mika Flöjt, Vuokko Käsmä, Tarmo Raatikainen, Marjo Kämäräinen, Tuija Vanttaja ja Inka Hokkanen
leiriytyjille ja leirintäalueet houkuttelevat palveluillaan erityisesti pitempiaikaisia yöpyjiä alueilleen. Kaikille leirintäalueille ei pääse kirjautumaan yöllä. Kuusamosta löytyy Evon tarjoama kemiallisen wc:n tyhjennys paikka Jatatien vedenpuhdistamolta, mutta
sinne ei saa tyhjentää harmaavesisäiliötä. Esitän, että Kuusamon kaupunki selvittää mahdollisuudet järjestää matkailuparkki Kuusamon keskustan alueelle. Maksua vastaan matkailijat voisivat pysäköidä autonsa yhdeksi yöksi esimerkiksi Kelanrannan tai
urheilukentän paikoitusalueelle ja käyttää urheilukentän wc tiloja. Tämä vilkastuttaisi keskustan elämää ja toisi asiakkaita keskustan yrityksiin. Maailmalla tällaisia matkailuparkkeja on kaupunkien keskustoissa yksityisten leirintäalueiden lisäksi. Kaupunki voisi sel-
vittää seurakunnan ja yrittäjien kiinnostusta matkailuparkin ja yrittäjien yhteiseen ilmoitustauluun, jossa voisi olla ilmoituksia paikallisista tapahtumista ja palveluista. Kuusamossa 25.8.2019 Marja Tornberg kaupunginvaltuutettu, Keskusta
Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ
Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi P. 045 1104 887
Torstai 20.6.2019
9
PARTURI- JA KAMPAAMOT
HYVINVOINTI
.
Kitkantie 16, Kuusamo p. 0400 892 299
PARTURI
KOTIPALVELUT
LÄÄKÄRIPALVELUT
HAMMASASEMA
KAMPAAMO
Irma puh. 0400 958 875 Henna puh. 040 541 8933
Apu kodin askareisiin sisällä ja ulkona
https://irmukka.avoinna24.fi
• KOTITALKKARI • MÖKKITALKKARI • KANTOJYRSINTÄÄ
Kitkantie 32 A 3, Kuusamo
Myös arvonlisäverotonta palvelua
HIEROJAT
HAMMASLÄÄKÄRI JORMA KANTOLA Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828 Vastaanotto myös iltaisin ja lauantaisin
p. 044 2453 026
Muista hyödyntää kotitalousvähennys!
ASUMINEN Koulutettu Hieroja/Urheiluhieroja Matti Huotari
p. 045-8969300
Kitkantie 18, 2. krs, Kuusamo
PITOPALVELUT
www.teronkotitalkkaripalvelut.fi
MARKKINOINTI
Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan! RAKENTAMINEN
Kitkantie 8, 93600 Kuusamo
Puh. (08) 853 612
WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi
UUDET HAMMASPROTEESIT, POHJAUKSET, KORJAUKSET, ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Heikki Kujala puh. 045-1674800
ASIANAJOTOIMISTOT ASIANAJOTOIMISTO
Matti Ervasti Ky LVI-suunnittelua ja ja urakointia • LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo • www.juhatek.fi
SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT
Sanitar Oy palvelee
l l
Maalämpö- ja vesikaivoporaukset Kaivopumput ym. kaivotarvikkeet
Koti-/hoivapalvelut • Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, esim. asiointi, ulkoilu, aamupala jne. Palveluksessamme lähihoitaja ja ammattitaitoiset siistijät. Arvonlisäverotonta palvelu yms. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Werstas • Nuottatie 1 B • 93600 Kuusamo 040 590 7385, 0400 283 524 sanitar@sanitar.fi
www.sanitar.fi
Kuusamon Hammas Oy Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO Tule tarkastukseen! 040 751 9407
AA, Varatuomari
Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com
KULJETUSPALVELUT
Hinauspalvelu Tauriainen Oy
24h
Siivouspalvelut
• Koti-, mökki-, toimisto-, huoltohallien siivoukset • Kotien ja mökkien suursiivoukset, loppusiivoukset
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
JUKKA SÄKKINEN
Meskusvaarantie 6, Kuusamo, p. 0400 389 075, Työnjohto Kuusamo p. 040 7717 834, Posio, p. 0400 352 665
ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus
www.sahkotyoelamsa.fi P. 0400 388 390
Soita: 0400 259 511 vesivek.fi
Puh. 0400 280 645 0100-2400 www.hinaustauriainen.fi
Kotimainen ja palveleva
HINAUSPALVELUA 24H
Kuljetus Hannu Karjalainen
0400 - 353 354
AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374 RENGASPALVELUT
Koillismaan Rengaspalvelu
y
Vianor Partner Renkaat ja varaosat kaikkiin autoihin sekä koneisiin. Rahoitus yksityis- ja yritysasiakkaille. REVONTULENTIE 5
040 129 0020 Tervetuloa!
koillismaanrengaspalvelu@gmail.com
MYYDÄÄN OSTETAAN
10
VUOKRALLE TARJOTAAN STORI uutistori koillismaanuutiset.fi uutistoriUUTISTORI koillismaanuutiset.fi uutistori koillismaanuutiset.fi Tällä viikolla halataan HALUTAAN VUOKRATA puita ja saadaan STORI uutistori koillismaanuutiset.fi SEURATOIMINTA
ÄN
AN
@
@ MYYDÄÄN
OSTETAAN
@
@
Kantokoukku/kivikoukku. MYYDÄÄN TARJOTAAN VUOKRALLE P. 044 2412 135
MYYDÄÄN
OSTETAAN
KOKOUKSIA
STORI uutistori@koillismaanuutiset.fi KADONNUT
LLE TARJOTAAN OSTETAAN VUOKRATA HALUTAAN
AN VUOKRATA VUOKRALLE TARJOTAAN MYYDÄÄN SEURATOIMINTA
OIMINTA
KSIA
NUT
EET
Torstai 29.8.2019
Vuokrattavana 2h+k-3h+k HALUTAAN2 VUOKRATA KOKOUKSIA OSTETAAN (45-75 m ) asuntoja. Kysy lisää! Puh. 0400 389941 SEURATOIMINTA www.kuusamonvuokratalot.fi KADONNUT
VUOKRALLE TARJOTAAN
KOKOUKSIA SYNTYNEET HALUTAAN VUOKRATA KADONNUT VIHITYT
SEURATOIMINTA
SYNTYNEET HENGELLISET TAPAHTUMAT KOKOUKSIAPAM Liike- ja LISET TAPAHTUMAT VIHITYT kiinteistöalan LEMMIKIT K u u s a m o n KADONNUT o s a s t o 1 3 3 IT HENGELLISET TAPAHTUMAT r y. Osaston
kokous ma 9.9.2019 klo SYNTYNEET LEMMIKIT 17:00 Kitkantorin kerhotila (Kitkantie 32 D).Käsiteltävät VIHITYT asiat: Osaston lopettaminen sekä jäsenten ja varojen siirtäminen toiseen HENGELLISET TAPAHTUMAT osastoon sekä tilinpäätöksen hyväksyminen Paikalla LEMMIKIT on järjestöasiantuntija Jaana Manninen. Johtokunta
VUOKRALLE TARJOTAAN
hyödyllisiä mikrobeja Neljättä kertaa järjestettävä puunhalausviikko 26.8.–1.9.2019 kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään, kuten metsiä, puistoja ja luontopolkuja. Vuoden 2019 teemana on puut ja monimuotoisuus.
semassa, kasvualustan monimuotoisuudesta sekä puista Kuusamon Sydänyhdiskulttuuriympäristössä. HALUTAAN VUOKRATA tys ry:n myyjäispöytä Jaa oma rutistuksesi ja SYNTYNEET on Katuruokamarkkinoilla seuraa muiden otteita soSEURATOIMINTA 31.8.19 klo 14 alkaen. messa tunnisteella #puunhalausviikko Sydänkerhot alkavat, VIHITYT Teemaviikko on kaikilensimmäinen kerho AtiKOKOUKSIA le avoin. Puita voi halata motalolla poikkeuksellisesti kaupungissa, maalla tai torstaina klo 12-14. HENGELLISET TAPAHTUMAT KADONNUT5.9. metsässä, joko yksin, kaveTämän jälkeen tuttuun rin kanssa tai isommallakin tapaan parillisten viikkojen LEMMIKIT porukalla. Jaa oma puunhaSYNTYNEET Tervetuloa! keskiviikkoina. lauskuvasi ja kokemuksesi Kuusamo-Seuran kaikille sosiaalisessa mediassa käytVIHITYT avoin syysretki Vuotungin Miten puut tukevat ympä- tämällä tunnistetta #puunsuuntaan su 1.9.2019, ristön monimuotoisuutta? halausviikko. Puunhalausviikon silähtö ErvastinTAPAHTUMAT aukiolta klo Millaisia terveysvaikutuksia HENGELLISET 9:00-. Omakustanteiset vihreällä ympäristöllä on? vuille on koottu tietoja ja ruokailu 21€ ja tilaesittely Millaisia hyötyjä puista on vinkkejä puunhalausviikon LEMMIKIT viettoon viikon jokaiselle 4€ peritään bussissa. Ilmoit- kaupunkiympäristössä? päivälle. Sivustolla kerroMillainen merkitys puilla on tautumiset ja lisätietoja puh. taan tietoa, mitä tapahtuu, kulttuurimaisemassa? Puun040-963 6250. Tervetuloa! halausviikon tavoitteena on kun halaat puuta. Esimerkertoa puiden moninaisista kiksi yksi suurikokoinen puu tuottaa happea kahden merkityksistä. TYÖSUORITUKSIA Puunhalausviikon tee- ihmisen tarpeisiin. Kun hamalla puiden monimuotoi- laat puuta, halaat samalla Sisäilmatutkimuksia tasuus tarkoitetaan laajemmin kymmeniä muita lajeja, esiuutistori @ koillismaanuutiset.fi sotestatulla homekoiralla, puustoon ja puustoisiin merkiksi hyviä mikrobeja. www.kainuunhomekoirapal- elinympäristöihin liittyvää Sivuilla olevat materiaalit velu.fi, soita 044 5400 558 luonnon monimuotoisuut- ovat kaikkien vapaasti käyMYYDÄÄN ta, puiden lajikirjoa, puiden tettävissä. ikäkirjoa sekä puista hyötyValtakunnallisen puunOSTETAAN viä muita eliöitä ja kasveja. halausviikon 2019 järjesPuunhalausviikon sivuil- tävät Viherympäristöliitto, le on koottu tietoa puiden Maa- ja kotitalousnaiset ja VUOKRALLE TARJOTAAN monimuotoisuudesta, pö- Luonnonvarakeskus. Yhteislyttäjistä, linnuista, käävistä työkumppaneina Suomen HALUTAAN VUOKRATA ja muista lahottajasienistä, luonnon päivä ja Suomen monimuotoisuudesta mai- ympäristökeskus (SYKE)
UUTISTORI
KUUSAMON KAUPUNKI TIEDOTTAA
UUTISTORI
Kaupunki tiedottaa Korttelikerhot syksy 2019
Alakitkan korttelikerho Piiloperän Metsästysseuran maja, Kemijärventie 535. Joka toinen maanantai klo 17.30, alkaen 30.9.
Keskustan alueen kerho Ravintola Talonpöydän ravintolasali, Joukamontie 30. Joka toinen tiistai klo 9.00 – 10.30, alkaen 17.9.
MYYDÄÄ
Kiviharjun korttelikerho Kiviharjun palvelutalo, Joukamontie 34 A. Joka toinen maanantai klo 10.00 – 11.30, alkaen 23.9. Koppelot Atimotalo, Keskuskuja 6. Aloituspäivä ilmoitetaan Koillissanomissa. Käylän kerho Käylän Korpihovi, Sallantie 53. Joka toinen torstai klo 13.00 – 14.30, alkaen 26.9. Nilon kerho Nilon koulun ruokasali, Katekeetantie 3 G. Joka toinen torstai klo 15.00 – 17.00, alkaen 19.9. Topanniemen Touhukkaat Tolpanniemen koulu ruokasali, Santeri-Ivanlontie 4 Joka toinen torstai klo 14.00 – 15.30, alkaen 19.9. Lisätietoja: Kuusamon kaupunki/hyvinvointikoordinaattori, Pirkko Määttä, p. 040 860 0110.
OSTETAA
VUOKRA
HALUTAA
Kuusamon perusturvan terveyspalveluiden tulosalueella julistetaan auki seuraavat toimet:
SEURATO
3 sairaanhoitajan tointa ensisijainen sijoituspaikka päivystyspoliklinikka, kolmivuorotyö 3 sairaanhoitajan tointa ensisijainen sijoituspaikka akuuttiosasto, kolmivuorotyö 1 välinehuoltajan toimi ensisijainen sijoituspaikka välinehuolto
KOKOUK
Hakuaika 2.9 – 22.9.2019. Tarkempaa tietoa toimista löytyy kuntarekry.fi sivustolta. Tilaa uusille tarinoille • www.kuusamo.fi
SEURATOIMINTA
KADONN
KOKOUKSIA Latitude 66 Cobalt Oy on tehnyt Tukesille laajan SYNTYN KADONNUT varausilmoituksen Peräpohjan liuskevyöhykkeen SYNTYNEET
Yhtiö tavoitteena VIHITYT on selvittää alueen geologista rakennetta sekä mahdollisuuksia teknologiamineraaleihin liittyvään malminetsintään Teknologiamineraaleihin keskittyvä Latitude 66 Cobalt Oy on jättänyt kaivostoiminnan lupaviranomaiselle Tukesille varausilmoituksen koskien 2070,22 neliökilometrin aluetta Rovaniemen kaupungin eteläisillä alueilla, Tervolassa, Ranualla ja Kemijärvellä. Yhtiö tekee parhaillaan laajaa geologista tutkimusta Posion, Kuusamon ja Sallan alueella sijaitsevan Kuusamon liuskevyöhykkeen alueella. Yhtiö kehittää kobolttikaivoshankkeita Kuusamossa ja Posiolla. Yhtiön hallituksen jäsen, geologian professori Steffen Hagemann näkee Peräpohjan liuskevyöhykkeen geologisesti kiinnostavana ja vielä toistaiseksi hyvin vähän tutkittuna alueena. - Alue muistuttaa rakenteeltaan Kuusamon lisukevyöhykettä, molemmat alueet ovat syntyneet maankuoren historian näkökul-
HENGELLISET TAPAHTUMAT
masta samoihin aikoihin ja ne ovat mineraaliesiintymiltään LEMMIKIT saman tyyppisiä. Tämä antaa olettaa tiettyjä asioita, jotka haluamme nyt tieteellisesti selvittää, Hagemann toteaa. Hagemann näkee kaksi selvää syytä siihen, että alueella ei ole tähän mennessä tehty merkittävää geologista tutkimustyötä. - Koko Suomen osalta yksi selittävä syy on peruskallion peittävä moreenikerros. Geologinen tutkimus on ollut pitkään kallista toteuttaa, kun kairaustutkimukset ovat olleet ainoa tapa selvittää mahdollisten malmioiden sijainti. Teknologisen kehityksen mukanaan tuomat kallioperän magnetismiin perustuvat tutkimusmenetelmät antavat uusia mahdollisuuksia tiedonkeruuseen, Hagemann kertoo Toinen syy on Hagemannin mukaan energiamurroksen aikaansaama kysynnän
kasvu akkuteknologiaan tarvittavan koboltin osalta. - Aloitimme seitsemän vuotta sitten määrätietoisen selvitystyön mahdollisista kobolttiesiintymistä, jotka sijaitsevat lainsäädännöltään vakaissa ja kehittyneissä maissa. Tämä tutkimustyö johti Latitude 66 Cobaltin perustamiseen sekä vahvaan panostukseemme Suomen geologian tutkimukseen, Hagemann kertoo. Hagemannin mukaan Suomen geologisella potentiaalilla voi olla merkittävä rooli ilmastokriisin torjunnassa ja eurooppalaisen uusiutuvan energian arvoketjun rakentamisessa. - Aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntäminen vaativat energian varastointia ja kaiken tämän toteuttaminen vaatii hyvin toteutettua kaivostoimintaa, Hagemann kertoo. Aiemmin muun muassa University of Western Aust-
ralian kaupallisen geologian laitosta johtanut Hagemann johtaa yhtiön geologista työtä.
Varausilmoituksesta pitkä matka malminetsintävarauksiin Yhtiön vastuullisuuden ja viestinnän parissa työskentelevä Jussi Lähde kertoo, että uudelle toiminta-alueelle siirtyminen vaatii yhtiön viestinnältä paljon työtä. - Tukesille tehty varausilmoitus herättää luonnollisesti paljon kysymyksiä yhtiön tavoitteista sekä geologisen työn luonteesta. Yhtiönä meidän tehtävämme on pystyä vastaamaan noihin kysymyksiin sekä pitää alueen asukkaat, maanomistajat sekä alueella toimivat yritykset ajan tasalla toiminnastamme, Lähde kertoo. Varauksen ensimmäisen vuoden aikana yhtiön tarkoitus on kerätä kokoon aluetta koskeva geologinen
tieto ja kartoittaa alueen kallioperän rakenne. Toisen vuoden aikana yhtiön geologit tekevät tutkimustyötä maastossa, samaan aikaan yhtiö käy keskusteluja eri elinkeinojen edustajien ja alueen asukkaiden kanssa rajatakseen alueita mahdollisten malminetsintähakemusten ulkopuolelle. - Ounasvaara on tästä hyvä esimerkki, se kuuluu varausalueeseen, sillä sen rakenteen ymmärtäminen on kokonaisuuden hahmottamisen kannalta tärkeää. Samalla on aivan selvää, että emme tule tekemään mahdollista malminetsintää ainakaan kymmenen kilometrin etäisyydellä Ounasvaarasta, Lähde toteaa. Latitude 66 Cobalt ei myöskään tee malminetsintää Natura 2000-alueilla tai kilometrin etäisyydellä Kemijoesta. - Varauksiin ja malminetsintään liittyvissä käytän-
nöissä ja lainsäädännössä on kehittämisen varaa. Käytäntöihin voimme vaikuttaa itse, lainsäädännön kehittämiseksi teemme vaikuttamistyötä, Lähde kertoo. Lähteen mukaan keskeistä on, että varauksia ja malminetsintähakemuksia tekevät yhtiöt todella tekevät tutkimustyötä alueilla. - Aktiivinen toiminta tuo työtä ja toimeliaisuutta alueen yrityksille, passiivinen varausten ylläpito aikaansaa vain epävarmuutta, Lähde pohtii. Yhtiö on muun muassa järjestänyt asiantuntijatilaisuuksia Kuusamon Käylän geologisella tutkimusasemalla. Siellä järjestetään syyskuussa myös kolmipäiväinen geologian kurssi. Lähteen mukaan yhtiö tulee järjestämään vastaavia tilaisuuksia nyt tehdyn varausilmoituksen alueella, mikäli yhtiö jättää alueelle aikanaan malminetsintähakemuksia.
VIHITYT
HENGELL
LEMMIKI
11
Torstai 29.8.2019
MENOT & TAPAHTUMAT
fi
fi
Tanssit Piston Pirtillä LA 31.8. klo 20.30-00.30 Hyvää musiikkia esittää
TEUVO VUOTI & CAPTAIN Lippu 13 euroa (R3) Tervetuloa Piston Maamiesseura kiittää kuluneesta kesästä ja toivottaa hyvää vuoden jatkoa!
Viitostie 957 Kuusamosta 72 km Suomussalmelle päin.
Johanna Laajan Mana Päätalo-Keskukseen ”Mana” on Suomussalmen Pyhäkylällä asuvan ja työskentelevän kuvataiteilija Johanna Laajan yksityisnäyttely Päätalo-keskuksen näyttelytilassa Taivalkoskella. Näyttelyssä on esillä öljyvärimaalauksia vuodelta 2018 ja 2019. Laajan maalaukset ovat mielentasolla syntyvien tunnelmien värittämiä asetelmia ja interiööritutkielmia. Maalauksissa esiintyvien tilojen ja esineiden lähtökohdat löytyvät hänen asuin- ja työskentelytiloista vanhalta kyläkoululta ja lähiympäristöstä. - Näyttelyn nimi Mana kuvaa sitä, miten havain-
noin ja löydän teosten aiheet ympäristöstäni. Hetkessä koettujen ja nähtyjen esineiden sekä ilmiöiden voima näyttäytyy minulle ylitse muun arkisen havaintoprosessin. Tuntuu kuin aiheet nostaisivat itsensä esiin mystisellä voimalla kiinnittäen huomioni esineen tai tilan väreihin, valoon ja varjoihin. Mana merkitsee yliluonnollista näkymätöntä voimaa, joka elävöittää esineet, ihmiset ja eläimet, Laaja toteaa. Näyttelyn avajaiset Päätalo-Keskuksessa maanantaina 2.9. klo 18.00
Johanna Laajan Mana -öljyvärimaalaus kankaalle.
RAV4 on saanut uuden maskuliinisemman ulkomuodon. Koeajettavana ollutta Style -varustelutasoa saa kaksivärisenä. Valkoinen kori mustalla katolla on loistava yhdistelmä näille muodoille.
Edelläkävijän uusi ilme Katumaastureiden pioneeri Toyota RAV4 juhlistaa neljännesvuosisataista taivaltaan täysin uudella ilmeellä. Katse on häjy, mutta itsevarma. Hyvästi lapsenpyöreys, tervetuloa miehekäs kantikkuus. Mitoiltaan uutukainen on lähes samaa luokkaa kuin edeltäjänsä. Moottorivaihtoehtoina ovat bensiini- ja hybridiversiot etu- ja nelivetoisina. Itselataava hybridi on saavuttanut Toyotan mallistoissa vakaan jalansijan. Tätä todistaa myös se tosiasia, että viime vuonna Suomessa rekisteröidyistä RAV4:sta peräti 85 prosenttia oli hybridiversioita. Taloudellisuus on tätä päivää ja se puoltaa hybridin hankintaa. Eikä itselaatavien hybridien kanssa tarvitse murehtia latauspisteiden puutteellisuudesta, ne lataavat itse itsensä ajon aikana hukkaenergiaa hyödyntäen. RAV4 hybridimallin keulalta löytyy 2,5-litrainen polttomoottori, jonka kaveriksi on koeajetussa etuvetomallissa sijoitettu kaksi sähkömoottoria. Tehoja löytyy 218 hevosvoiman verran. Yhdistetyksi kulutukseksi valmistaja ilmoittaa 5,7 litraa sataselle. Reilun sadan kilometrin pyörittelyn jälkeen tietokone osoittaa 5,9 litran kulutusta. Tosin ajo tapahtuu suurimmalta osin viitostiellä noin 100 km/h keskinopeudella, jolloin hybridistä ei saada sitä kaikkein parasta taloushyötyä irti. Mukaan mahtuu myös
muutama epätaloudellinen kiihdytys. Pitäähän yli kaksisataaheppaista hieman testata. Hyvin lähtee. Portaaton automaattivaihteisto takaa katkottoman etenemisen kiihdytystilanteissa. Puhtaalla kaupunkiajolla kulutus tippuu jo mukavasti alle viiden litran, mikä on todella vähän tämän kokoluokan autolle. Tien päällä auto matkaa eleettömän vakaasti ja ohjaus on miellyttävän luonnollinen. Toyotan Safety Sense -paketti tuo autoon mukautuvan vakionopeussäätimen sekä nopeudenseurantatoiminnon. Ajossa kori kallistelee hyvin vähän ja painopiste tuntuu matalalta. RAV4, kuten kaikki Toyotat nykyään, rakentuu TNGA-pohjalevylle.
Miehistä kantikkuutta Suurin uudistus viidennen sukupolven RAV4:ssa on sen muotoilu. Auto on saanut reilun annoksen maskuliinista kantikkuutta, mikä tekee siitä vahvan ja itsevarmanoloisen. Muotoilussa Toyota on kyllä matkannut todella ison loikan eteenpäin. Korin pituus on säilynyt ennallaan, mutta akselinväli on venähtänyt kolme senttiä. Maavara on kasvanut 19 senttiin eli reilu sentti lisäystä edelliseen versioon. Sisätilojen musta nahkaverhoilu luo ohjaamoon rauhallisen ja samalla arvokkaan ilmeen. Matkustamo on avara. Koeajoautossa kuljettajan istuin on täysin sähkösäätöinen. Reisi- ja
RAV4:n tuoreessa sukupolvessa on aiempaa monipuolisempi turvallisuusärjestelmä. Vakiona on mukana pyöräilijän ja jalankulkijan tunnistus, mukautuva nopeusseurantatoiminto, älykäs ja mukautuva vakionopeudensäädin sekä aktiivinen kaistaseuranta.
ristiselkätuen avulla istuinergonomian saa säädettyä kuljettajakohtaiseksi. Hallintalaitteet kosketusnäyttöineen ovat Toyotalla ajaneelle tutun turvalliset. Kaikki tarpeellinen löytyy helposti ja nopeasti. Leveän kyynärtuen myötä kuljettaja saa itselleen mukavan rennon ajoasennon. Kylkilinja on aikaisempaa alempana, mikä parantaa näkyvyyttä. RAV4 on sen kokoluo-
kan auto, että takapenkillä riittää niin jalka- kuin päätilaa isommillekin matkustajille. Mukavuutta ja turvallisuutta talvioloissa lisää tuulilasinlämmitin. Myös ohjauspyörälle on oma lämmitin. Koeajetusta Style -varusteluversiosta löytyy vakiona muun muassa avaimeton lukitus, jonka avulla ovien lukitus avautuu ovenkahvaa koskettamalla sekä sähkötoiminen takaluukku.
KOEAJOSSA
Toyota RAV4 2,5 Hybrid Style • Moottori R4, 2 487 cm3, 160 kW (218 hv) r/min, 221 Nm/3 600–5 200 r/min • Suorituskyky 0-100 km/h 8,3 s • Huippunopeus 180 km/h • Yhdistetty kulutus 5,7 l/100 km, • CO2-päästöt 129 g/km • Voimansiirto portaaton automaatti, etuveto • Mitat: p 4 600 mm, l 1 855 mm, k 1 685 mm, akseliväli 2 690 mm, tavaratila 580 l Hinta 44 731 euroa
12
Torstai 29.8.2019
SAIMME LISÄÄ TARKASTETTUJA VAIHTOAUTOJA, TERVETULOA AUTOKAUPOILLE! www.juhanauto.fi TOYOTA:
Toyota Avensis TS 1.6 D4D Active ..................................AC Toyota Avensis 1.6 Valvematic Life Edition W................AC Toyota Avensis 1.8 Valvematic Linea Terra AC ......... Toyota Avensis 1.8 VVT-i Sol Sedan ................................AC Toyota Auris TS 1.8 Hybrid Active Edition ......................AC Toyota Auris TS 1.8 Hybrid Active Edition ........................... Toyota Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active AC ...... Toyota Auris 1.8 Hybrid Active Edition 5ov. ...................AC Toyota Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active AC ...... Toyota Auris 1.8 Hybrid Active 5ov. ................................AC Toyota Auris 1.6 Valvematic Sol 5ov. ..............................AC Toyota Prius 1.8 Active ...................................................AC Toyota Verso 1.8 Valvematic Active Edition 7p ..............AC Toyota Verso 2.2 D-CAT 150 Premium 7h A ....................AC Toyota Corolla TS 1.8 Hybrid Active ................................AC Toyota Corolla 1.8 Hybrid Active Sedan ............................... Toyota Corolla 1.8 Hybrid Active HB 5ov. ........................AC Toyota Yaris Verso-S 1.33 Dual VVT-i Stop&Start .........AC Toyota Yaris 1.5 Hybrid Launch Edition ..........................AC Toyota Yaris 1.5 Hybrid Active 5ov..................................AC Toyota Yaris 1.33 Dual VVT-i Active 5ov. ........................AC Toyota Rav4 2.5 Hybrid Style...........................................AC Toyota Rav4 2.0 VVT-i 4WD Active Multids ...................AC
MUUT MERKIT:
BMW X5 3.0i 5ov...............................................................AC BMW 520 D Aut. E60 Sedan .............................................AC Audi A4 Avant 2.0 T FSI Quattro 5d TipTronic.................AC Ford Mondeo 2.0 EcoB PwrShift Ghia 5ov. A ...................AC Ford Focus 2.0 TDCi 136 PDF Ghia 5ov Aut. ....................AC Honda Cr-v 2.0i Elegance Plus 4WD Aut. ........................AC Kia Ceed 1.0 ISG 100hv LX 5d Ecodynamics....................AC Lexus NX 300h Hybrid A AWD Comfort Business AC........ MB GLK 250 CDI BE 4Matic A ...........................................AC
93tkm 75tkm 155tkm 85tkm 5tkm 20tkm 49tkm 19tkm 96tkm 58tkm 105tkm 60tkm 29tkm 283tkm 300tkm 243km 600km 67tkm 63tkm 60tkm 67tkm 7tkm 187tkm
15 14 12 08 18 18 17 17 17 15 11 16 16 14 19 19 19 11 17 15 14 19 13
17500 18450 14250 11900 27950 26900 23950 23350 20900 20790 11500 26750 25500 14900 31950 30500 30500 11950 17850 15300 12500 49900 22950
220tkm 310tkm 245tkm 117tkm 184tkm 140tkm 47tkm 55tkm 195tkm
02 08 05 11 10 08 17 16 10
8500 7950 6650 13350 7950 16950 16450 43950 22500
MB C 180CGI BE T A ..........................................................AC MB C 220 CDI BE A ............................................................AC MB E 280 CDI Elegance 4d A .............................................AC Subaru Forester 2.0 X AWD Aut. .....................................AC Subaru Legasy 2.0 TD AWD Sedan ....................................... Skoda Octavia Combi 1.6 Tdi 4x4 Ambiente....................AC Opel Insignia Country Tourer 2.0 CDTI BiT 4x4 ..............AC VW Jetta High 2.0 TDI 103...............................................AC Volvo V70 D4 Business Aut..............................................AC
83tkm 210tkm 293tkm 216tkm 202tkm 237tkm 68tkm 210tkm 119km
PAKETTIAUTOT JA MAASTURIT: Toyota Hilux Extra Cab 2.5 D-4D 4WD.............................AC Toyota Proace L1H1 2.0 D 120 4ov ............................sis.alv Toyota Proace L2H1 2.0 D 120 Active 5ov.................sis.alv Toyota Proace L2H1 2.0 D 163 Active 5ov.Aut..........sis.alv Toyota LandCruiser 3.0 D4D DPF Luxury Aut 5h ................. Toyota LandCruiser 3.0 D4D DPF Legent A pa ..................... Renault Trafic dci 120 Twin Turbo L2H1 6.0 m3 ..............AC VW Transporter 2.5TDI Bussi pitkä ...................................... Volvo XC90 2.5T 7hlö 4WD A ...........................................AC
86tkm 11tkm 25tkm 87tkm 293tkm 132tkm 88tkm 500tkm 304tkm
10 09 05 08 08 12 15 11 13
22950 13900 8250 11950 6950 8950 24950 8900 22450
10 18 17 15 12 11 15 04 04
27950 28450 27900 19450 34950 42500 18950 7450 10450
ASUNTOAUTOT JA MOOTTORIPYÖRÄT:
Fiat Eura Mobil Terrestra 640 TA .....................................AC 144tkm 08 35900
KORKOTARJOUS käytettyihin
alk.
- TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO -
2,9%
ESIMERKKILASKELMA: Myyntihinta ........20 000,00 Käsiraha ..............2 000,00 Luottotarve .........18 000,00 Tilinavaus ...............195,00 Käsittelymaksu ........... 9,00 Jäännösarvo ........5 000,00 Kk-erät ............36 x 416,15 Kok.hinta 2............1 999,23 KSL:n muk. tod. vuosikorko ....... 5,54% Luottokustannukset yht. 1889,23 Rahoitusyhtiö: TFF Oy/Pohjola Pankki
Jamatie 1, 93600 Kuusamo AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, lauantaisin suljettu elokuussa
Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494, Esa Airisniemi 050 337 1664, Jari Leivo 040 196 0300 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495.
Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.
Miehille Lifesta Mainos
Seksuaalinen hyvinvointi on onnellisen elämän peruspilari Seksuaalinen hyvinvointi kuuluu meille kaikille. Se on yksi onnellisen elämän peruspilareista. Läheisyyden antaminen ja vastaanottaminen ovat elämän suuria ja voimaannuttavia ilon ja nautinnon lähteitä, jotka edesauttavat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Tärkeintä seksissä ei ole määrä vaan se, miltä se tuntuu. Parisuhteessa seksuaalielämä on molempien vastuulla. Siksi sitä on tärkeä käsitellä ja hoivata yhdessä. Elämäntilanteiden ja terveyden heilahtelut vaikuttavat seksuaaliseen kykyyn ja halukkuuteen. Aina ei pysty, vaikka haluaisikin. Tradamix on luonnollinen tapa lisätä miehen seksuaalista halukkuutta ja elinvoimaa. Se auttaa silloin, kun omat voimat eivät riitä. Seksuaalisella aktiivisuudella on runsaasti myönteisiä terveysvaikutuksia. Miehen sukuhormoni eli testosteroni vaikuttaa miehen halukkuuteen sekä kykyyn harrastaa seksiä, mutta myös yleiseen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Testosteronihormoni syntyy kiveksissä. Sen tuotantoa säätelee aivolisäke. Iän karttuessa testosteroniarvot pikkuhiljaa tippuvat. Testosteronituotannon väheneminen näkyy seksuaalisen aktiivisuuden vähenemisenä, keskivartalolihavuutena, erektiohäiriöinä sekä lihasmassan ja voiman vähenemisenä. Tradamix on kolmen tehoaineen yhdistelmä, joka palauttaa halun ja vahvistaa miehen seksuaalista kykyä. Luonnollisesti. Tradamix TX1000 on luonnollinen tapa lisätä miehen seksuaalista halukkuutta ja elinvoimaa. Se auttaa, silloin kun omat voimat eivät riitä. Tradamix ei ole mikään ihmepilleri. Sen sisältämä tribulus terrestris auttaa nostamaan miesten testosterotasoa koko kuurin ajan. Kuuriksi suositellaan 2 pakkausta eli 24-48 päivää. Tradamix on yksi tutkituimmista miesten ravintolisistä.
Life Kuusamo Torikeskus, 1, Kuusamo p. 0401,1244034 LifeOuluntaival Kuusamo Torikeskus, Ouluntaival Kuusamo p. 040 1244034 Avoinna ma-pe 9.30-17.00, la 10.00-14.00 www.life.fi Avoinna ma-pe 9.30-17.00, la 10.00-14.00
www.life.fi
TRADAMIX TX1000 24 tabl. Uusi nopeampi teho ja isompi pakkaus Tradamix sisältää kolmen luonnollisen tehoaineen patentoidun yhdistelmän. Tribulus terrestris, Alga Ecklonia bicyclis-levä sekä ravun kuoresta eristetty Biovis- kitosaani muodostavat yhdistelmän, jolla on saatu kliinisissä tutkimuksissa poikkeuksellisen hyviä tuloksia. 2 kpl yhteishintaan
3900 (1250,00/kg)
6500 (1041,67 /kg)
Tarjoukset voimassa 14.9.2019 saakka
facebook.com/life-kuusamo
@lifesuomi