HAMMASASEMA
KUIVAAMOKUIVATTUJA
KOIVUHALKOJA
SUORAAN LIITERIISI PINOTTUNA • Takkapuut • Leivinuunipuut
IKKUNAT JA OVET MYÖS NOSTO-OVET
Hammaslääkäri Jorma Kantola
Myös kenttäsirkkelisahaukset • Tuppilaudan höyläykset
P. 040 514 7354 Mika Parkkisenniemi
Valtuutettu jälleenmyyjäsi IKKUNA MAISTERI OY Hannu Parkkisenniemi p. 0400 205 230 hannu@ikkunamaisteri.fi
sahauspalvelu@gmail.com
VUOSITARKASTUS Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää
38,55€ -15,50€
23,05€ Kitkantie 32 A1,
HAMMASKIVEN POISTO alkaen Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää
30,10€ -6,00€
24,10
Kuusamo Ajanvaraus: 08-852 3400 tai 040-731 6828
Vastaanotto MA-PE 8-19.30 ja LA 8-15.30
ILMAISJAKELU ALUEELLA:
Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla
Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 14.3.2019
Nro 11/2019
27. vsk
KEVÄTUUTUUKSIA!
Ritva Falla
Aino
Marimekko
Bjarmia
Vienantie 1 Kuusamo 08 853 869 www.bjarmia.fi
KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA
TALVIBASAARI!
Joko olet käynyt vaatepuolen Talvibasaarissamme? Basaarista vaatteita alennetuin hinnoin! Alessa mm. housuja, mekkoja, tunikoita, puseroita, toppatakkeja... Myös laukkuja ja huiveja! Tervetuloa penkomaan! Bjarmia SoMessa: Avoinna ma-pe 9-18 la 9-15@bjarmia
@bjarmia
www.koillismaanuutiset.fi
MAALISKUUN TARJOUS Sebamed Olive Face & Body Wash refill TAMMIKUUN TARJOUS 1000 ml Kasvojen ja vartalon päivittäiseen pesuun, erityisesti kuivalle ja herkälle iholle. Pesunesteen hellävaraiset ja miedosti pesevät ainesosat jättävät ihon pehmeäksi. Oliiviöljyn tehoaineet pehmittävät ja ravitsevat ihoa.
16€
@bjarmiaceramics_
@bjarmiaceramics_
16,00 €/l (norm.21,79 €)
Tarjoukset voimassa 31.3.2019 asti. ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus
MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT Coronaria Fysiokuusamo Ajanvaraus 08 852 2424 fysiokuusamo@coronaria.fi
Huoparintie 1, Kuusamo, puh. (08) 852 2111 www.kuusamonapteekki.fi Avoinna ma-pe 9-19, la 9-17 Päivystys parittoman viikon sunnuntaina 11-16 Löydät meidät myös Facebookista!
Kansanedustaja
Katja Hänninen
www.sahkotyoelamsa.fi P. 0400 388 390
Kuusamossa Prisman pihassa sunnuntaina 17.3. klo 13. Tule juttelemaan!
Innostu, onnistu, hae nyt!
KUUSAMO
Myös netissä!
www.koillismaanuutiset.fi
KOLMEN TÄYTTEEN
KOE ABBAN TARINA UUDELLEEN!
PIZZA
6,50€
(EI KOSKE ERIKOISPIZZOJA EIKÄ KOTIINKULJETUSTA) TARJOUS VOIMASSA 14.3. - 20.3.2019
AVOINNA: MA-PE 10.30-20 LA 11.00-20 SU 12.00-20
Kitkantie 18, puh. 040 369 8568
KUUSAMOTALO | 23.3. klo. 19:00 LIPUNMYYNTI kuusamotalo@kuusamo.fi | p. 040 - 860 8800 www.ticketmaster.fi | p. 0600 - 10 800
WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI
KIRKOLLISET ILMOITUKSET
Kukka- ja hautausalan erikoisliike
Ilmestyy torstaisin. ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00
Kattavin jakelu Koillismaalla joka torstai Toimitus: toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi
Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625
Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy Kajaani
Tekniset tiedot: palstan lev. 1p 39 mm, 2p 82 mm, 3p 125 mm, 4p 168 mm, 5p 211 mm, 6p 254 mm. 1/1 sivu 254x365 mm. 1/2 sivua 254x180 mm.
Ilmoitushinnat 2017:
Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero. Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Sis. alv. 24% Uutistori 11,00 €/5 riv. Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,00 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv. Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.
Tilaushinnat:
71,50€ (12kk), 46,90€ (6kk) Tilaushinnat sis. ALV 10%
Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887
Heikkilän Hautaustoimisto ja Kukkakauppa
www.kuusamonseurakunta.fi Ikinuorten kerho to 14.3. klo 13 srk-talon pienessä salissa.
Meiltä SHT:n arkku- ja uurnamallisto sekä ainoana Suomessa Kuusamo-mallin Honka-arkku Kuljetukset 24h/vrk Hautakivet ja kaiverrukset
Rukouspiiri to 14.3. klo 18 ryhmätilassa.
P. 08 85 222 46 p. 0400 284 728
Kuusamo
Kitronintie 1
Messu su 17.3. klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, Marika Villikka ja Laura Tornberg.
Ajatuksissa omissa Rantteelle käppäilen, rankapinoa katselen. Ei urakkalla, eikä tuntipalkalla.
Ajatukset luonnostaan, valitsevat aiheitaan. Rukouksissa lapsukaiset, lapsenlapset pienokaiset.
Pikkukirkko to 14.3. klo 9.30 Pyhän Ristin kirkossa, Marika Villikka ja Laura Tornberg.
Jäisiä rankoja ”pokalla,” vanhalla kaarisahalla. Huvikseen ajankuluksi, sanoisko kuntoiluksi.
Päivät tulevat ja menevät, ajatukset etenevät. Hitaammin kuin lapsenlapsilla, heillä ”sytytys” nopealla.
Tulostavoitetta ota en, itsekseni ajattelen. Siitä vaan sahaamaan, poka nätisti soimaan.
Pienokaiset ovat sulosia, isommat mukavia.
Körökörökirkko su 17.3. klo 16 Pyhän Ristin kirkossa, Marika Villikka, Laura Piilonen ja Kuulas-kuoron Heläys. Kirkkohetkessä annetaan perheille vuoden aikana kastettujen lasten sydämet kirkon kastepuusta. Perheiden iltapäivä su 17.3. klo 16.30–18.30 srktalon isossa salissa. Lämmin ruoka ja puuhapisteitä koko perheelle. Tapahtuma on ilmainen.
Martti Tyni
Nyt voi ehdottaa kunniamerkkejä itsenäisyyspäiväksi Aluehallintovirastot pyytävät ehdotuksia itsenäisyyspäivänä 6.12.2019 annettavista Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkien saajista. Ehdotusten on perustuttava hyvin perusteltuihin, ritarikuntien sääntöjen mukaisiin henkilökohtaisiin ansioihin. Ritarikuntien hallitus tekee lopulliset esitykset annettavista kunniamerkeistä tasavallan presidentille. Ensisijaisena lähtökohtana merkin saamiselle ovat keskitason yläpuolella olevat ansiot, jotka asianomainen on osoittanut omalla ammattialallaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Edellytyksenä kunnia-
merkin antamiselle esim. kunnalliselle luottamushenkilölle on pitkäaikainen ja ansiokas toiminta kunnallishallinnossa. Kun kunniamerkkiä ehdotetaan kunnalliselle luottamushenkilölle, on ehdotettavasta henkilöstä ilmoitettava myös hänen päätoimensa ja koulutuksensa sekä muutkin kuin pelkästään luottamustoimen hoitamiseen liittyvät ansiot. Asianmukaisesti täytetyt ja perustellut ehdotukset tulee toimittaa viimeistään 30.4.2019 siihen aluehallintovirastoon, jonka toimialueella kunniamerkin saajaehdokas asuu. Kunniamerkkiehdotuslomake ja lomakkeen täyttöohje löytyvät osoitteesta ritarikunnat.fi.
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2017
Jakelutiedot: Joka torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen 8085 kpl. Lisäksi telinejakelua Kuusamossa, Rukalla, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa 5200 kpl. Yhteensä n. 13300 kpl.
Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa! Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa. Koillismaan Uutisten matkailulehti, 6 numeroa vuodessa:
M AT K A I L U L E H T I
Toimitus: Wazama Media Oy, puh. 0400 281 057 Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887
Varusmiehet keräävät sotiemme veteraaneille Varusmiehiä näkyy jälleen Sotiemme Veteraanit -keräysliiveissä ympäri Suomen. Vuoden ensimmäisen saapumiserän varusmiehet ja -naiset jalkautuvat turuille ja toreille maaliskuun alusta alkaen. Varusmiesten lista- ja lipaskeräykset kestävät toukokuun loppuun saakka. Suomessa elää edelleen noin 10.000 sotien veteraania. Vuosi vuodelta meillä on yhä vähemmän kunniakansalaisia. Vuosi 2019 tuo tunnuksen omaavien veteraanien väestöön historiallisen muutoksen. Tänä vuonna suhde muuttuu ensimmäistä kertaa niin, että naispuolisia veteraaneja on miehiä enemmän. Yhä suurempi osa veteraanipolvesta on jatkossa naisia; itse rintamatunnuksen
omaavia tai veteraanien ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä. Myös he ovat tehneet suuren työn sodassa olleiden rinnalla eläen ja yhteiskuntaa rakentaen. Varusmieskeräyksen tuotto ohjataan tukemaan saman paikkakunnan veteraaneja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään. Keräystuottoa käytetään esimerkiksi kotiin kuljetettuihin lounaisiin, lääkkeisiin, silmälaseihin ja kuljetusapuun. Sotainvalidien Veljesliitolla oli varallisuutta jäljellä 158 euroa sodassa vammautuneiden sotainvalidien ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Suomen Sotaveteraaniliitolla varallisuutta oli jäljellä 24 euroa kutakin sotaveteraani-, puoliso- ja leskijäsentä kohti.
Veteraanimieslaulajat to 14.3. klo 11 srk-talon isossa salissa.
Leivonnaismyyjäiset yhteisvastuun hyväksi pe 15.3. klo 16-18 Prismassa Naisten raamattu- ja keskustelupiiri su 17.3. klo 18 srk-talon takkahuoneessa. Lähetyspiiri ma 18.3. klo 18 srk-talon pienessä salissa. Mukana Mirjami Virtanen, sekä Suomen Lähetysseurasta Mikko Pyhtilä.
Lähetysralli ti 19.3. ja ke 20.3. Pyhän Ristin kirkossa klo 16.15 – 18.00 . Tiistaina tilaisuuteen osallistuvat Käylä 1, Käylä 2, Käylä 3 ja muualla rippikoulunsa suorittavat nuoret. Keskiviikkona tilaisuuteen kutsutaan Käylä 4, Käylä 5 sekä päiväkoulu. Raamattupiiri ke 20.3. klo 18 kirkkoherranviraston tapaamishuoneessa.
Kinkkukiusaus -lounas to 21.3. klo 11-13 (siihen asti kun ruokaa riittää) srk-talon pienessä salissa. Hinta aikuiset 8 €, lapset 4-12 v.,4 €, ja alle 4 v. maksutta. Voit ostaa myös omiin astioihin 8 € litra. Tuotto Kalevalan lasten kesätoimintapäivien tukemiseen Lähetystyön kautta. Rauhanyhdistykset: Seurat ja iltakerho ry:llä to 14.3. klo 18. Aikuistenilta ry:llä la 16.3. klo 15-18. Aiheena koko perheen tunnetaidot. Nuorten lauantai-ilta la 16.3. klo 19-22 Kuusamon ry:llä, aiheena tunnetaidot. Lastenseurat su 17.3. klo 17 ry:llä. www.kuusamonrauhanyhdistys.fi Seurat Vasaraperän ry:llä su 17.3. klo 12
Käylä Torstaikerho to 14.3. Käylän kirkon alakerrassa klo 13-14.30.
Kastetut: Kiira Hilja Kaarina Kumpulainen Juuso Onni Armas Kumpuvaara Kuolleet: Taimi Ulla Rontti Kirkonkylästä 78 v. Haudatut: Vanha hautausmaa: Pe 9.3. haudattiin Taimi Ulla Rontti. Siunauksen toimitti pastori Jari Lappalainen. Nilon hautausmaa: La 9.3. haudattiin Veikko Valtteri Heikkilä. Siunauksen toimitti pastori Jari Lappalainen.
Sana sinulle Matt. 15:21-28
Rukous ja usko Sairaudet ja muut ongelmat ovat aina vaikeita, mutta joskus ne ovat myöskin toivottomia. Ihminen haluaa itse hallita elämää, mutta elämässä on monia tilanteita, kun se juuri ei onnistu. Elämän ongelmissa meissä heräävät kysymykset, jotka alkavat sanalla ”miksi”: ”Miksi juuri minä?”. Niihin kysymyksiin ei yleensä ole vastausta. Toivottomassa tilanteessa ihminen etsii apua kaikkialta. Kysymme neuvoa ystäviltä, työkavereilta, lääkäreiltä. Joskus saamme apua, joskus emme. Jumala tulee mieleemme yleensä vasta viimeisessä hädässä, vasta kun ihmisresurssit ovat loppuneet. Jumala, se jonka kanssa olemme ehkä viimeisen kerran ollut te-
kemisessä rippikoulussa tai lapsen kasteessa. Auttaako Jumala meitä? Raamatusta voimme nähdä, miten Jeesus auttoi sairaita, syntisiä, arvottomia. Jeesus rakasti ja rakastaa jokaista ihmistä. Jeesus on ollut sekä ihminen että Jumala. Ihmisenä hän ymmärtää meidän ongelmiamme, Jumalana hän pystyy auttamaan meitä. Voimme rukoilla hädässä. Jumala kuulee ja auttaa. Kun ihminen kokee Jumalan apua, silloin syntyy hänessä usko. Näin on usko ja rukous sidottu. Usko syntyy usein tästä, että ihminen on rukoillut ja Jumala auttanut. Ja toisaalta ihminen rukoilee silloin kun hän uskoo.
Kirkko on ollut läsnä tässä maailmassa jo lähes kaksi tuhatta vuotta. Se on kaikkein pisimpään toiminut organisaatio. Jo kirkon olemassaolokin kertoo siitä, että aina toisinaan voi ihminen elämässään kokea ja tarvita Jumalaa ja hänen apuaan. Rukous antaa mahdollisuuden testata Jumalaa ja kun testaus onnistuu, voi ihminen vaeltaa eteenpäin Jumalan kanssa.
Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev.lut. kirkon pappi
Amiskoutsi kiertää ja kannustaa
Sivu
Torstai 29.9.2016 14.3.2019 Torstai
Riisititunturin ja Korouoman kehittämiseen suuntia rekeileviltä
Käteisen saatavuus paranee
4
Sivu
5
Sivu
6
Kattavin jakelu Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - SALLA yht. n. 13 000 lehteä!
Metsänhoitoyhdistys hoputtaa koillismaalaisia ensiharvennuksiin Korjuupalvelu kilpailuttaa ja urakoi leimikon metsänomistajan puolesta Ollaan Käylässä, Pekka Kallungin viljelypellon ja ensiharvennettavan metsikön reunalla. Metsänomistaja mittelee metsänreunaa yhdessä Metsänhoitoyhdistys Koillismaan metsäneuvoja Teemu Veteläisen kanssa ja on tyytyväinen. Ajankohtaiseksi tullut leimikon harvennus on hyvässä vauhdissa ja jälki on juuri sellaista mitä toivottiin. Välittömän harvennuksen tarvetta on myös tuhansilla muilla hehtaareilla Koillismaan metsissä. Määrätietoisesti metsää ostanut Pekka Kallunki havahtui palstansa ensiharvennustarpeeseen viime kesänä. Vaihtoehtoja punnittuaan hän päätti antaa homman Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun hoidettavaksi. – Näillä miehillä on ammattitaito ja metsänomistajan vinkkelistä tämä on kaikkein helpoin tapa toimia, Kallunki perustelee. Sopimus noin 2,4 hehtaarin leimikon ensiharvennuksesta tehtiin lokakuussa ja koneet tulivat palstalle maaliskuun alussa – aivan kuten oli sovittu.
Kuusamossa kolme hakkuuketjua Metsänhoitoyhdistys Koillismaan korjuupalvelu on kilpaillut työmailleen kuusi hakkuuketjua, joista kolme kaataa ja ajaa puuta Kuusamossa. Kallungin palstalla urakoivat Hietalan veljekset. – Korjuupalvelu on metsänhoitoyhdistyksen tuottama palvelu, jonka avulla
maanomistaja voi myydä leimikkonsa turvallisesti eteenpäin. Korjuupalvelu välittää hakatun puutavaran jalostukseen. Sahatavara välitetään sahoille ja kuitupuu massatavaraa tuottaville tehtaille, kertoo metsäneuvoja Teemu Veteläinen. Korjuupalvelu on maanomistajalle hankintakauppaa. Korjuupalvelun hakkuussa etua saadaan katkonnalla, jonka avulla maanomistajalle tavoitellaan parempaa puukauppatiliä. – Hakkuissa huomioidaan luonnollisesti maanomistajan toiveet ja tavoitteena on aina, että hakkuut saadaan toteutettua nopealla aikataululla. Tällä palstalla työt ovat edenneet hyvin, Veteläinen toteaa. Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuita on mahdollista suorittaa korjuupalvelulla.
Hoitamaton metsä ei kasva Vuodenvaihteessa Metsänhoitoyhdistys Koillismaan Kuusamon toimipisteessä työnsä aloittaneet Veteläisen vastuualuetta ovat Rukajärvi, Kuontivaara, Mustosenvaara, Kitka, Juuma, Käylä, Sarvivaara ja Liikasenvaara. Kuusamosta kotoisin oleva, mutta viimeksi Kuivaniemen ja Oijärven alueilla Iin kunnassa metsäasiantuntijana työskennellyt Veteläinen sanoo, että ensiharvennettavia kohteita on Kuusamossa – kuten muuallakin Suomessa – tuhansia hehtaareita. – Korjuupalvelun yhtenä tarkoituksena on kiirehtiä näitä kohteita. Metsä ei kasva, jos sitä ei hoida, hän sanoo.
Pirstaleiset palstat vaikeita hoidettavia Pekka Kallunki allekirjoittaa sanotun ja korostaa,
että metsä on turvallinen sijoituskohde, josta tuottoja tosin saavat vasta seuraavat sukupolvet. Hänen tapauksessaan lapset ja lastenlapset. Nyt hoidettavan, noin 2,4 hehtaarin suuruisen palstan hän osti aikoinaan perikunnalta osaksi suurempaa metsäomaisuuttaan. Kallungin mukaan pienet, pirstaleiset palstat eivät ole mielekkäitä metsänhoidon ja -omistuksen kannalta. Yhtä useampi metsäpalsta Koillismaalla on kuitenkin sellainen. Veteläisen mukaan ensiharvennuksen tarvetta on useimmiten juuri perikuntien metsissä: omistajat asuvat kaukana eivätkä välttämättä ole koskaan edes vierailleet metsässään. – Korjuupalvelu voi hoitaa leimikon kuntoon ilman, että metsänomistaja käy palstalla. Tiedot metsiköstä ja sen vaatimista hoitotoimenpiteistä voidaan välittää metsänomistajalle paitsi metsäneuvojan, myös muun muassa laserkeilaustulosten avulla. Pekka Kallungin leimikon ensiharvennus valmistuu tämän viikon aikana. Puunmyyntitili ei ole suuren suuri, mutta kattaa kulut. Joitakin pikkutukkeja päätyy Pölkylle ja kuitupuu ajetaan joko Ouluun tai Kemiin. Palstaa reunustavat koivut urakoitsijat kaataa metsänomistajalle polttopuiksi. – Olen polettanut ja aurannut itse tämän tien. Talvihakkuu oli ainoa mahdollisuus, sillä kesällä tänne pellon taakse ei kosteuden vuoksi pääse. Kirkolla asuva, mutta Kallunginniemellä mökkeilevä Kallunki kertoo hoitavansa metsiään myös itse, mutta ensiharvennuksen hän ulkoisti mielellään. – Ammattilaisilla on tieto ja urakoitsijoilla taito, hän sanoo.
Metsäneuvoja Teemu Veteläinen poikkesi Käylässä ja tutustui Pekka Kallungin ensiharvennusleimikkoon. Puolet noin 2,4 hehtaarin suuruisesta leimikosta on jo hoidettu ja työn jälki tyydyttää molempia.
FAKTAT:
Suunnitelmissa puunkorjuu tai puun myynti? Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenilleen vaihtoehdon pystykaupalla tehtävälle puukaupalle. Metsänhoitoyhdistys välittää puut ostajalle. Puunkorjuun hoitavat yhdistyksen kilpailuttamat urakoitsijat. Korjatut puut kuljetetaan metsänhoitoyhdistyksen toimesta paikallisille tuotantolaitoksille tai luovutetaan ostajille tien varteen pinottuina. Korjuupalvelun vahvuuksia ovat muun muassa metsänomistajan omien tavoitteiden huomioiminen, paikalliset ammattitaitoiset
yrittäjät, tukkipuun tarkka talteenotto sekä jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuun periaatteen toteuttaminen. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun kohteilta toimitetaan puuta useille eri ostajille. Tulonsaantimahdollisuudet paranevat, kun puuta välitetään ostajille isommissa erissä. Hakkuun jälkeen yhdistys toimittaa metsänomistajalle selvityksen puunkorjuun myyntituloista ja kustannuksista. Korjuupalvelun kautta myydyn puun myyntitulo on
verotuksessa hankintakauppatuloa. Metsävähennys tehdään hankintakaupoissa koko puunmyyntitulosta. Vasta tämän jälkeen vähennetään puunkorjuun kulut. Näin metsänomistaja pysyy hyödyntämään metsävähennyksen parhaalla mahdollisella tavalla. Niillä tiloilla, jossa on metsävähennystä käytössä (1.1.1993 vastikkeellisesti hankittu metsätila), metsävähennys lasketaan hankintakauppatulosta. Silloin verotuksellinen etu metsänomistajalle on useampia euroja/m3.
Torstai 14.3.2019
4
Yleisöluento pitkäaikaissairaan hyvästä arjesta Mitä ja minkälaista on pitkäaikaissairaan hyvä arki. Allergialiiton Kuusamon osasto järjestää aiheesta yleisöluennon keskiviikkona 27. maaliskuuta Kuusamon valtuustosalissa kello 17. Luennolla Allergia-, Ihoja Astmaliiton erityissuunnittelija Risto Heikkinen luennoi aiheesta allergiaa, astmaa, ihotautia tai muuta pitkäaikaista sairautta sairastavan tukimahdollisuudet yhteiskunnassa.
Rahaa jakoon, Kuusamo Rahoitus on miltei aina ajankohtainen asia, jota yrityksessä joudutaan miettimään. Rahaa jakoon, Kuusamo -tilaisuudessa 10. huhtikuuta Kuusamotalolla eri rahoittajat tuodaan lähemmäs yrittäjää. – Ajatuksena on, että konkretian kautta tuodaan esiin mitä rahoituskanavia yrittäjällä on käytössään missäkin yrityksen elinkaaren vaiheessa, kertoo tapahtumaa koordinoiva Paula Pihlajamaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä. Illan aikana kuullaan yritysesimerkin lisäksi muun muassa se, miten pankki ja Finnvera täydentävät toisiaan, milloin junior-rahoitusta kannattaa käyttää ja minkälaisia rahoitusmalleja ProAgria tarjoaa. Tilaisuuden järjestävät Nordea, Finnvera, UB rahoitus, Nordic Option sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.
Taiteiden yön ideointia yhdessä Kuusamotalolla Suuren suosion saavuttanut Kuusamon Taiteiden yö saa jatkoa taas ensi syksynä. Kaikille avoin suunnittelupalaveri pidetään Kuusamotalolla maanantaina 18.3. klo 18. Uudet ideat ja tekijät ovat tervetulleita.
Amiskoutsi kiertää ja kannustaa Janne Mäntynenän työnä on tuoda aktiivisuus isompaan rooliin ammattiin opiskelevien arjessa Opintojen sujumisen kannalta lähtökohtana on sujuva arki. Opiskelijat istuvat lähes 11 tuntia vuorokaudessa, kun lasketaan yhteen oppitunnit, ruokailuhetket, koulumatkat ja eri päätelaitteiden kanssa vietetty aika. OSAO:ssa on aloittanut uutena työntekijänä amiskoutsi Janne Mäntynenä, jonka työnä on tuoda aktiivisuus isompaan rooliin ammattiin opiskelevien arjessa. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä ja istumisen vähentämisellä voi merkittävästi edistää opiskelu- ja työkykyä.
OSAO:sta valmistutaan fyysisiin töihin Suurin osa OSAOsta valmistuvista tulevat työskentelemään fyysisesti vaativissa työtehtävissä. Vähän liikkuvilla opiskelijoilla on huonommat edellytykset työssä jaksamiseen kuin aktiivisesti liikkuvilla. Esimerkiksi työ ravintolassa, rakennuksilla, logistiikassa, maatiloilla ja sosiaali- ja terveysalalla vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Jo kohtalaisella liikunnan lisäämisellä on selkeä vaikutus fyysisen työkyvyn parantumiseen. – Aktiivisuuden ei tarvitse olla hikipäissä liikkumista. Hyvä lähtökohta on istumisen vähentäminen koulupäivän aikana, sanoo Mäntynenä. Virpiniemen liikuntaopistosta liikuntaneuvojaksi valmistunut Mäntynenä on työskennellyt myös kirvesmiehenä. Fyysisesti aktiivista työtä tukeva kokonaisvaltainen hyvinvointi on Mänty-
Fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä ja istumisen vähentämisellä voi merkittävästi edistää opiskelu- ja työkykyä, tietää amiskoutsi Janne Mäntynenä. Hän vierailee kevään aikana myös OSAO:n Taivalkosken ja Pudasjärven yksiköissä.
nenän erityisalaa. – Haluan kannustaa ketä tahansa tulemaan nykäisemään minua hihasta, oli kyseessä sitten ravintoon, lepoon, palautumiseen tai liikkumiseen liittyvää asiaa, Mäntynenä rohkaisee. Amiskoutsi kiertää OSAO:n yksiköissä kevään ajan. Amiskoutsin palkan maksava Liikkuvana ammattiin -hanke saa aluehallintovirastolta veikkausvoittovaroista myönnettyä valtionavustusta.
OSAO:ssa myös muilla erilaisilla toiminnoilla, kuten asuntolaohjaajien järjestämällä vapaa-ajan ohjelmalla, K2K Kaveri kaverille -toiminnalla sekä Höntsähankkeella. Opiskelija voi halutessaan saada K2K-kaverin tukemaan opinnoissa tai muutoin elämässä. Höntsässä puolestaan tarjotaan arjen toimintaa kaikille opiskelijoille ja mukaan voi lähteä matalalla kynnyksellä ilman erillisiä ilmoittautumisia.
K2K-toimintaa ja höntsäilyä
Hyvinvointi ykkösasia
Arjen sujuvuuteen vastataan
OSAO:ssa on monenlaista
tukea opiskelijalle: opintoohjausta, ryhmänohjausta, tuutorien tukea, tuki- ja eritysopetusta, kodin ja koulun yhteistyötä, psykologi- ja kuraattoripalvelut ja opiskelijaterveydenhuolto. Osa palveluista järjestetään yhdessä kuntien kanssa. OSAO tekee monipuolista yhteistyötä myös seurakuntien kanssa, ja käynnissä on erilaisia opiskelijoiden hyvinvointia lisääviä hankkeita. – Meillä on noin 10.000 opiskelijaa, joten tuen tarpeitakin on paljon ja ne ovat yksilöllisiä, sanoo OSAO:n suunnittelupäällikkö Seija Iwendorff. OSAO:ssa opis-
kelijoiden ikäluokat vaihtelevat 15–63-vuotiaiden välillä ja elämäntilanteita on laidasta laitaan. Kaikkia yhdistää opiskelu ammattiin. Oulun seudun ammattiopisto OSAO on monialainen ammattiopisto, jonka koulutusyksiköt sijaitsevat Kempeleessä, Limingassa, Oulussa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. OSAO kuuluu Oulun seudun koulutuskuntayhtymään Osekk.
Ruka-Kuusamon tunturiakatemia kouluttaa osaajia oppisopimuksilla KAO Kuusamo käynnistää oppisopimuskoulutukset Ruka-Kuusamon alueella ja tarjoaa yrityksille räätälöityjä ratkaisuja syksystä 2019 lukien. Ruka-Kuusamo tunturiakatemian nimellä koulutusta tarjotaan ensivaiheessa matkailualalle kouluttamal-
la muun muassa tarjoilijoita, kokkeja, vastaanottovirkailijoita, myyjiä, eräoppaita, kiinteistöhoitajia ja siivoojia. Koulutukset toteutetaan monimuotoisesti oppisopimuskoulutuksina, jossa teoriaopetusta on keskimäärin pari päivää kuukaudessa –
muu oppiminen tapahtuu työtä tekemällä. Oppisopimuskoulutuksiin voidaan sisällyttää myös erilaisia alakohtaisia korttikoulutuksia muun muassa hygienia- ja anniskelupassit, tulityö- ja työturvallisuuskortit sekä erilaiset ensiapukurssit.
Oppisopimuskoulutukset ovat yritykselle maksuttomia. – Vinkkinä mainittakoon, että työttömän työnhakijan palkkaamiseen oppisopimuksella saa pääsääntöisesti vähintään 30 prosentin palkkatuen. Oppisopimuksen voi laatia
joustavasti noin kuukauden mittaisista osatutkintokoulutuksista jopa noin kolmen vuoden mittaisiin koulutuksiin erikoisammattitutkinnon suorittamiseksi, kertoo koulutusta koordinoivat Viivi Sirkeinen Kainuun ammattiopistolta.
Torstai 14.3.2019
5
Käteisen saatavuus paranee Koillismaan Osuuskaupan uudet Nosto-käteisautomaatit käyttöön maaliskuun aikana S-ryhmän yhteisen linjauksen mukaisesti S-ryhmän toimipaikoissa otetaan käyttöön uudet Nosto-käteisautomaatit. Ne korvaavat nykyiset käteisautomaatit. Yhteensä S-ryhmän toimipaikkoihin asennetaan jopa 350 Nostokäteisautomaattia, joista noin 50 on kokonaan uusia käteisautomaatteja. Koillismaan Osuuskaupan osalta muutos koskee Prisma Kuusamoa, S-market Joki-Jussia Taivalkoskella ja S-market Uittoa Kemijärvellä. Näissä yksiköissä uudet automaatit ovat toiminnassa 19.3.2019 alkaen.
Myös 10 euron seteleitä Nosto-käteisautomaatit ovat jo tällä hetkellä käytössä suu-
rimmassa osassa alueosuuskauppoja ympäri Suomen ja niiden käyttöönotto on sujunut hyvin. – Ne ovat osoittautuneet helppokäyttöisiksi sekä toimintavarmoiksi. Nosto -käteisautomaateista voi nostaa rahaa kaikilla yleisimmillä pankkikorteilla ilman ylimääräisiä nostokuluja. Niiden käyttö on täsmälleen samanhintaista kuin muidenkin automaattien käyttö. Käteisnoston tarkka hinta riippuu asiakkaan oman pankin palveluhinnastosta. Verrattuna nykytilanteeseen, Nosto -käteisautomaateista voi halutessaan nostaa myös 10 euron seteleitä, kertoo Koillismaan Osuuskaupan varatoimitusjohtaja Esa Niinisalo.
Uudistuksen myötä alueosuuskaupalla on entistä paremmat mahdollisuudet asennuttaa automaatteja haluamiinsa market -toimipaikkoihin ja näin ollen saada käteisnostomahdollisuus automaatista yhä useamman asiakasomistajan käyttöön. Niinisalon mukaan Koillismaan Osuuskauppa on jo tehnyt päätöksen hankkia Nosto-automaatti Sale Rukaan ja jatkossa niitä on tulossa myös muihinkin Koillismaan Osuuskaupan toimipaikkoihin, varatoimitusjohtaja Esa Niinisalo toteaa.
Talletusominaisuus kehitteillä
sautomaateissa ei ole talletusominaisuutta, mutta sellainen on kehitteillä. Muun muassa Prisma Kuusamoon tulevassa automaatissa on tähän jo tekninen valmius. Talletukset onnistuvat edelleen helposti SEtukortti Visalla Prisma Kuusamon info-pisteessä, markettien kassoilla sekä kaikissa S-ryhmän S-Pankkipisteissä ympäri Suomen. – S-Pankin asiakkaat voivat myös entiseen tapaan nostaa käteistä ilmaiseksi kauppojen kassoilta riippumatta siitä onko toimipaikassa Nosto-käteisautomaatti vaiko ei, liiketoimintajohtaja Tuija Heikkinen muistuttaa.
Toistaiseksi Nosto-kätei-
Uusi yksityistielaki mahdollistaa tiekuntien tienpidon kehittämisen Kuusamossa toimijoita koulutetaan huhtikuun 4. päivänä Uusi yksityistielaki tuli voimaan 1.1.2019 ja uudessa laissa on tukeuduttu paljolti olemassa oleviin, vanhassa laissa määriteltyihin toimintamalleihin, mutta se tuo mukanaan myös paljon uusia käytäntöjä, mahdollisuuksia ja vapauksia. Kuusamossa tietoimijoita koulutetaan uuden lain tiimoilta ja osana kymmentä valtakunnalliset koulutustapahtuma 4. huhtikuuta. Yksityistiet ovat nimensä mukaisesti yksityisten kiinteistönomistajien ja muiden tieosakkaiden ylläpitämiä
teitä. Yksityistiet ovat arviolta noin kahden miljoonan suomalaisen asia, joten uuden yksityistielain merkittävyyttä ja vaikuttavuutta ei voida väheksyä. Yksityisteitä arvioidaan olevan Suomessa noin 360.000 kilometriä, näiden lisäksi on myös kiinteistöjen omia teitä. Määrä on noin 70 prosenttia Suomen tiestöstä.
Periaatteet säilyvät Yksityisteiden periaatteet säilyvät tulevaisuudessakin
ennallaan eli tiekunnan osakkuus perustuu maanomistukseen ja kustannukset jaetaan tiestä osakkaille saatavan hyödyn mukaisesti. Hyvin hoidettu tiekunta voikin jatkaa toimintaansa lähes entiseen tapaansa. Uuden yksityistielain tavoitteena on antaa edellytykset muun muassa yksityistieverkon kehittämiselle ja ylläpidolle nykyisissä olosuhteissa huomioiden muun muassa kaupungistumisen ja maaseudun ikärakenteen muutokset sekä toisaalta luonnonvaratalouden ja
elinkeinoelämän tarpeet.
Lakiuudistus haltuun Jotta uuden lain mahdollisuudet tehokkaampaan tiekunnan hallinnointiin ja yksityisteiden tienpitoon kyetään täysimääräisesti hyödyntämään, vaatii se tiekuntien edustajien kouluttamista. Tapio Oy ja Laatutie Oy järjestävät yhdessä Kuusamon kaupungin kanssa tiekuntien toimielimille tarkoitetun koulutustilaisuuden 4.4.2019.
Yksityistiet ovat arviolta noin kahden miljoonan suomalaisen asia, joten uuden yksityistielain merkittävyyttä ja vaikuttavuutta ei voida väheksyä.
Tilaisuudessa lisätään yksityisteiden osakkaiden tietämystä uudesta yksityistielaista ja sen vaikutuksista tiekuntien hallintoon. Li-
säksi tiekunnat saavat tietoa perusparannushankkeiden toteutuksesta ja rahoituksista. Tilaisuuteen kutsutaan alueen yksityistiekuntien edustajat ja tilaisuus on avoin myös muille yksityistieasioista kiinnostuneille. Tilaisuus on osallistujille ilmainen. Rahoitus koulutukseen on saatu Liikenneja viestintäministeriöltä ja Kuusamon kaupungilta. Ilmoittautumiset tilaisuuteen puhelimella 040 190 2975, Arimo Rainaho tai sähköpostilla yhdyskuntatekniikka@kuusamo.fi.
Yhteishaku 2O.3.–3.4.2O19 | www.opintopolku.fi
Aloita oma tarinasi
KAMK • University of Applied Sciences
www.kamk.fi
Kajaanin ammattikorkeakoulussa • Tietojenkäsittely: Datacenter ja Peliala • Tieto- ja viestintätekniikka: Datasta tekoälyyn, Älykkäät järjestelmät ja Peliteknologia • Liikunnanohjaaja | Sports and Leisure Management • Matkailu | Adventure Tourism • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • Konetekniikka • Sairaanhoitaja (päivä- ja monimuoto) • Terveydenhoitaja • Liiketalous (päivä- ja monimuoto) • International Business | Esports Business Lisätietoja: hakijapalvelut@kamk.fi, p. 044 7101 648, 044 7101 229
kajaaninamk @kajaaniamk
Torstai 14.3.2019
6
Riisitunturi on suosittu kohde myös talvella. Lumikengillä on helppo liikkuva tuulen tuivertamassa tunturissa. Kuva: Sini Salmirinne.
Riisitunturin ja Korouoman kehittämiseen kysellään suuntia alueella retkeileviltä Korouoman rotkolaakson ja Riisitunturin kansallispuiston kulkijat voivat törmätä talviretkillään kävijätutkimuksen tekijöihin. Suosiotaan viime vuosina kasvattaneilla retkeilykohteilla jatketaan kesällä aloitettuja kävijähaastatteluja. Talvihaastattelut jatkuvat huhtikuulle saakka. Korouomalla ja Riisitunturilla on useana päivänä paikalla haastattelija, joka jakaa retkeilijöille tutkimuslomakkeita ja auttaa niiden täytössä. Tutkimuslomakkeita on jätetty myös Korouomalla Pajupuron
autiotuvalle sekä Riisitunturilla Uusilammen laavulle. Metsähallitus tekee kävijätutkimuksia suosituimmilla suojelu- ja retkeilyalueilla 5-7 vuoden välein alueesta riippuen. Kävijätutkimuksella selvitetään muun muassa kävijätyytyväisyyttä, kävijärakennetta, käynnin kestoa, käyntiin liittyvää rahankäyttöä ja käynnin hyvinvointivaikutuksia. Kävijätutkimuksen tietoja tarvitaan esimerkiksi palvelujen kehittämisessä, sijoittelussa, mitoituksessa,
ajoituksessa ja ylläpidossa.
Riisitunturilla 41.000 kävijää Riisitunturin käyntimäärä kasvoi rajusti viime vuonna. Kansallispuiston käyntimäärä oli vuonna 2018 yli 41.000, mikä on neljänneksen enemmän edellisvuoteen verrattuna. Korouoman käyntimäärä on kasvanut maltillisemmin mutta tasaisesti pari viime vuotta. Rotkolaakson kävijäpiikki osuu kevättalven kuukausiin, jolloin suurin osa kävijöistä on kansain-
Riisin retkeilijöiden kannattaa pitää mielessä, että aurinkoisina kevätpäivinä tunturissa on varmasti vilkasta ja parkkipaikoista voi edelleen tulla pulaa välisiä opastettuja ryhmiä. – Rakensimme Korouomalle viime syksynä yritys-
käyttöön kolme tulipaikkaa. Kaikilla alueelle matkailijoita tuovilla yrityksillä tulee olla yhteistyösopimus Metsähallituksen kanssa. Tämän lisäksi rakensimme lisää huusseja ja yrityksiä on kehotettu kiinnittämään huomiota käymälöiden käytön ohjeistukseen ja roskattomaan retkeilyyn, kertoo puistonjohtaja Sari Alatossava.
Parkkipaikka yhä pullonkaula Riisitunturin rajuun suosion nousuun vastattiin
viime kesänä laajentamalla parkkipaikkaa. Tänä kevättalvena Riisin autiotuvan pihapiiriin viedään rakennustarpeet, joista nousee kesällä uusi, isommankin ryhmän vetävä tulistelukatos. – Riisin retkeilijöiden kannattaa pitää mielessä, että aurinkoisina kevätpäivinä tunturissa on varmasti vilkasta ja parkkipaikoista voi edelleen tulla pulaa. Kannustan retkeilijöitä esimerkiksi kimppakyyteihin mahdollisuuksien mukaan, Sari Alatossava vinkkaa.
Pohjois-Pohjanmaan talous ja työllisyys vahvassa kasvussa Koillismaalla työttömien suhteellinen vähennys maakunnan parhaimmistoa Pohjois-Pohjanmaan talous on kasvu-uralla kaikilla päätoimialoilla ja se on nähtävissä eri puolilla maakuntaa. Talouden kasvu on lisännyt huomattavasti työvoiman kysyntää ja vuonna 2018 avoimia työpaikkoja oli kuukausittain huomattavasti aiempaa vuotta enemmän. Työvoimatarve on kiihtynyt niin
ripeästi, että monilla aloilla työnantajilla on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa. Pohjois-Pohjanmaa on ollut työttömyyden suhteellisessa pudotuksessa maamme kärkimaakuntia. Maakunnan työttömyysaste on vähitellen saavuttanut alle 10 prosentin tason, joskin hajonta kuntien
työttömyysasteissa on edelleen suuri. Vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaalla oli noin 20.000 työtöntä työnhakijaa, mikä on n. 9.000 henkeä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Merkittävä osa maakunnan työttömistä asuu Oulun seudulla, johon myös työ- ja koulutuspaikat ovat vahvas-
ti keskittyneet. Koillismaalla ja Oulunkaarella työttömyys on ollut viime vuosina korkealla tasolla, mutta vuonna 2018 työttömien suhteellinen vähennys oli maakunnan parhaimmistoa. Näiden seutukuntien työttömyystilastoja helpottaa osittain monen työttömän siirtyminen eläkkeelle, mutta myös moni löysi työtä
ja avoimia työpaikkoja oli selvästi tarjolla taantumavuosia enemmän. Työttömyys on laskenut kaikissa ammattiryhmissä Pohjois-Pohjanmaalla viimeisen kahden vuoden aikana. Työtä on ollut aiempaa enemmän tarjolla niin johtajille, asiantuntijoille kuin perustyöntekijöille. Työllisyys on kasvanut laajal-
la rintamalla erityisesti ICT:n, metalli- ja koneteollisuuden, kaupan, kuljetuksen ja rakentamisen aloilla ja niiden määrällisesti suurissa ammattiryhmissä. Heikommin työllisyys on lisääntynyt eräissä opetusalan ammattiryhmissä, myyjäammateissa ja monissa hallinnon ja asiakaspalvelun sihteeri- ja tukitehtävissä.
Torstai 14.3.2019
7
Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista uhanalainen Punaisella listalla ovat muun muassa neidonkenkä ja jokihelmisimpukka Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22.000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire. Koillismaalla uhanalaisten lajien Punaisella listalla ovat muun muassa neidonkenkä ja jokihelmisimpukka. Noin kolmannes maamme linnuista ja sammalista on uhanalaisia. Uhanalaisten lajien osuus on suuri myös jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä. Tilanne on näissä kaikissa lajiryhmissä huonontunut edellisestä arvioinnista. Selkärankaisista eläimistä lähes kolmasosa on uhanalaisia. Äärimmäisen uhanalaisia ovat esimerkiksi naali, järvilohi ja peltosirkku kahdenkymmenen muun lajin ohessa. Noin 10 prosenttia Suomen hyönteislajeista on uhanalaisia. Joidenkin hyönteisten osalta on tapahtunut parannusta, sillä monet eteläiset lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Toisaalta yli 200 perhoslajia on entistä uhanalaisempia, vaikka 152 lajin tila onkin parantunut.
Uhanalaistuminen jatkuu edelleen Nopeinta uhanalaistuminen on tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Niiden lajistossa on tapahtunut vain yksittäisiä muutoksia parempaan. Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksista.
Koillismaalla esiintyvät neidonkenkä ja jokihelmisimpukka ovat uhanalaisten eliölajien listalla.
Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä ja perinneympäristöissä sekä muissa ihmistoiminnan vaikutuksesta syntyneissä ympäristöissä. Osa niiden lajistosta on uhanalaistunut, mutta samaan aikaan toisten lajien tilanne on parantunut ja uhanalaistuminen on kokonaisuutena hitaampaa kuin tuntureilla ja soilla. Metsissä ja perinneympäristöissä elää eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.
Elinympäristöt vähenevät Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille.
Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.
Suojelualueet eivät yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä. Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä. Ilmastonmuutos vaikuttaa
etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen. Lajien uhanalaistumisen pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon. Uhanalaisuusarvioinnissa eli Punaisessa kirjassa esitetään sekä laajoja että kohdennettuja toimenpiteitä lajien elinolosuhteiden parantamiseksi. Suojelualueet eivät yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä. Aktiivisia suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi merkittävästi lisätä erityisesti soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lajiesiintymistä ja lajien elintavoista. Myös tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä tulisi parantaa.
FAKTAT:
Viides Suomen lajien uhanalaisuusarviointi Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin viidennen kerran. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen Nisäkäs-
tieteellisestä Seurasta. Mukana oli myös asiantuntijaharrastajia ja eläkkeellä olevia luonnontieteilijöitä, jotka antoivat arvokkaan panoksensa arviointiin. Työtä ohjasi ja työryhmien tekemät arvioinnit hyväksyi ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä.
Gruppo Nord kokoontuu alkukesästä Kylmäluomalle Viikko ennen juhannusta 2019 Gruppo Nord järjestää neljännen kansainvälisen, pienen ja omaleimaisen kokoontumisajon ACGR:n Kylmäluomalla Taivalkoskella. Rallin ohjelmassa on muun muassa Karhunkierros-moottoripyöräajelu Kuusamon Suurpetokeskukseen ja Hossaan, joista on keskia-
uringon kera johdettu tapahtumalogon Guzzikarhunpää. Osallistujia Kylmäluomalle on tulossa ympäri Suomea, naapurimaista ja ennakkotietojen mukaan myös muualta Euroopasta. – Gruppo Nord ei tavoittele isoja tapahtumia, koska kyseessä ei ole bisnes, eikä osallistumismaksuja kerätä, kertoo Esko Junno.
Sen sijaan Gruppo Nord tavoittelee Junnon mukaan uniikkeja ajoelämyksiä ja kansainvälisiä kokoontumisia, mukavalla ja sopivan kokoisella porukalla. Pyöräkalusto on pääosin erilaisia italialaisia Moto Guzzeja, mutta sulassa sovussa joukossa päristelee useita muitakin pyörämerkkejä. Suomen Moto Guzzi pyö-
räilijöiden yhteinen kerho Gruppo Moto Guzzi Finlandia ry GMGF kuuluu kattojärjestö SMOTOon (Suomen Motoristit ry) ja Gruppo Nord on GMGF:n pohjoinen puolen Suomen alueryhmä. 4th Int. Arctic Circle Guz- Gruppo Nord järjestää neljännen kansainvälisen, pienen ja ziralli ACGR Kylmäluoma, omaleimaisen kokoontumisajon ACGR:n Kylmäluomalla Taivalkoski 14.-16.6.2019. Taivalkoskella kesäkuun puolivälissä.
Torstai 14.3.2019
8
Vanhustenhoito myrskyn silmässä! Viime aikoina ilmi tulleet epäkohdat vanhustenhoivassa ovat koskeneet enimmäkseen hoitajamitoitusta ja lääkehoidon epäselvyyksiä. Nämä tapaukset ovat kirvoittaneet useat politiikan vaikuttajat etsimään ongelmaan liian yksioikoista ratkaisua. On vaadittu hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin siten, että mitoitus olisi vähintään 0.7 hoitajaa hoidettavaa kohti. Ongelma on kuitenkin huomattavasti laajempi, eikä ratkaisu löydy kirjaamalla lakiin 0.7 tai syyllisiä etsimällä. Toimiva ratkaisu vaatii sen, että huomioidaan vanhustenhoito kokonaisuutena. Otetaan huomioon niin laitoshoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, kotihoi-
dossa kuin omaishoidossakin olevat. Kaksi jälkimmäistä ryhmää jäi alku kiireessä täysin huomiotta. Maassamme on ensinnäkin noin 50 000 kotihoitoa saavaa ikäihmistä, joille on hyvin tärkeää saada viettää turvallisia eläkepäiviä tutussa ympäristössä ja mahdollisimman pitkään kotihoidon tuella. Toisaalta omaishoito on yksi hienoimmista tavoista mahdollistaa hoiva läheisten ihmisten ympäröimänä ja omassa kodissa. Voiko tämän parempaa ratkaisua kukaan elämänsä ehtoopäiville toivoa? Vanhustenhoitoon kattavaa ratkaisua hakiessa, tulee huomioida asenne, mitoitus, kokonaiskuva ja rahoitus. Tärkeintä on, että asenne
ja arvostus ikäihmisten hoivaan ovat kunnossa. Meidän kaikkien on syytä tarkastella suhtautumista ikääntymiseen ja vanhuksiin ja sitä millaisena osana yhteiskuntaa me heidät näemme. Tuodaan esiin niitä hoitopaikkoja, joissa niin ikäihmiset kuin hoitajatkin viihtyvät. Kuunnellaan sitä, mikä tekee näistä paikoista niin hyviä ja mitä seikkoja laadukkaan hoivan tuottaminen vaatii. Negatiivinen uutisointi on suureen yleisöön menevää mutta kovin lyhytnäköistä politikointia. Mikään valvonta ei riitä, jos asenne ei ole kunnossa. Hoitajamitoituksen on oltava riittävä, mutta yhtä tiettyä oikeaa lukua ei ole olemassa. Hoidon yksilöllinen
tarve määrittää hoitajamitoituksen. Terveydenhuollossa on olemassa menetelmiä, joiden avulla voidaan määritellä hoidon tarvetta. Tärkeää on myös, että jokainen otetaan hoidossa huomioon yksilönä, jolla on omat tarpeet ja toiveet. Tulee myös nähdä ikäihmiset muunakin kuin vain hoidon kohteena. Vanhusten tulee saada elää omannäköistä elämää asuinpaikasta huolimatta! Toisaalta henkilöstömitoituksessa täytyy ottaa huomioon, että hoitohenkilökuntaa on riittävästi jokaiselle sektorille, niin pysyviin hoitoyksiköihin, kotihoitoon kuin omaishoidon palveluihin. Monessa paikkaa maassamme on merkittävä hoitajapula, eikä alaa koeta
kovinkaan houkuttelevana. Näin ollen imagon nostoon ja riittävän henkilöstön saatavuuteen täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota tulevaisuudessa. Hoitavan yksikön henkilökunnan suuri vaihtuvuus johtaa siihen, että helpommin tulee ongelmia, eikä omahoitajajärjestelmää saada toimivaksi. Viimeisimpänä tulee vielä rahoitus. Kuntia ei voi jättää vanhustenhoidon vaatimusten kanssa yksin. Hyvin monet Suomen kunnat tekivät viime vuonna negatiivisen tilinpäätöksen, joten jokainen uusi tehtävä kunnille vaatii myös lisärahoitus. Näin ollen jos lakiin kirjataan kunnille tulevia lisävelvoitteita, niin niihin tulee taata rahoitus. Kunnille tu-
lee täysimääräisesti korvata kaikki nykytasoon lisättävät palveluvaatimukset. Kaiken edellä kuvatun huomioon ottaminen ei ole yksinkertaista, joten uusi vanhuspalvelulaki tulee huolella valmistella seuraavan hallituksen toimesta. Lyhyellä tähtäimellä paras ensiapu on positiivisen asenneilmapiirin luominen ja valvonnan lisääminen. Jälkimmäiseen nykyinen hallitus toi jo apuja. Hyvä kello kauas kantaa, paha kello valitettavasti vielä kauemmaksi. Sofia Ervasti Kansanedustajaehdokas Kokoomus
Tämä ilmastohumppaajien intohimo kieltää turpeenkäyttö nyt kivihiilen jälkeen on jälleen kuristusotteen kiristämistä suomalaisen elinkeinoelämän ja suomalaisten kuluttajien kurkulla. Tässäkään humppaajat eivät ota huomioon sitä, että turvetta muodostuu koko ajan enemmän kuin sitä otetaan käyttöön. Samalla humppaajat vastustavat muitakin energianmuotoja – kuten ydinvoimaa, puunpolttoa jne. jne. Ei Suomeen energiaa saada tuotettua pelkällä biokaasulla, ylituetulla tuulivoimalla tai aurinkoenergialla. Siksi kaikista
energianmuodoista pitää pitäää kiinni tuontikivihiiltä lukuun ottamatta. Mutta senkin kiellossa ollaan liian yli-innokkaita. Jos tämä punavihreä kieltomentaliteetti leviää koko energiantuotantoon ja energian hinta nousee älyttömästi – niin se iskee raa’alla tavalla koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Moraaliposeerauksen takia ollaan siis valmiita tekemään mitä päättömimpiä ratkaisuja ja samalla liputetaan loppukin tuotanto Suomesta – erityisesti Pohjois-Suomesta pois. Voi todeta – ettei Suomi tule ikinä elämään millään kiina-
laisille tarjottavilla sittisontiaisen näytöskierroksilla tai haittamaahanmuuton edistämisillä. Perussuomalaiset puolustavat viimeiseen asti suomalaista elinkeinoelämää ja kantasuomalaisia. Turpeentuotanto on erityisesti Pohjois-Suomessa tärkeä toimiala ja se edistää suomalaista energiaomavaraisuutta. Sen takia turvetta pitää saada käyttää jatkossakin. Suomalainen teollisuus on jo itsessään ympäristöteko. Äänestetään siis Suomi takaisin tässäkin asiassa. Tapio Lämsä (ps.) eduskuntavaaliehdokas
suusalue, voidaan rakentaa myös kaivoksia, kun luonto- ja maisema-arvoja on heikennetty. Me voimme rakentaa Koillismaalla tuulivoimaa vähempi arvoisempiin maisemiin esimerkiksi olemassa olevan Kuusamon ja Posion tuulivoimala alueen viereen olemassa olevan siirtolinjan varteen kohti Kuusamoa. Lisäksi voimme rakentaa lisää aurinkovoimaa; aurinkokattopelleillä ja seinien aurinkopaneeleilla sekä kiinteistöjen ja markettien katolle tuuliruuveja aurinkokattopeltien lisäksi. Tuulivoimasta tulee myös saada osuus tuotosta kunnalle, sekä vuosittainen korvaus alueen kylille. Kuitenkin tuulivoima tulee tarkastella kaavoituksellisena ja sijoituspaikka kysymyksenä. Nyt kansallisesti ja kan-
sainvälisesti suositun laajentuvan Riisitunturin kansallispuiston kylkeen suunnitellaan suurtuulipuistoa. Me voimme rakentaa vastaavan suurtuulipuiston vähempi arvoisempaan maisemaan mm. Etelä-Kuusamossa tai muualla Koillismaalla. Pari kymmentä myllyä mahtuu myös olemassa olevan tuulipuiston ja siirtolinjan varteen kohti Kuusamoa. Yleisesti totean, että Pohjois-Pohjanmaa tuottaa yli 42 prosenttia Suomen tuulivoimasta. Maakunnassa on lisäksi lukuisia pienempiä, keskisuuria ja suuriakin hankkeita. Suurin yli 50 myllyn puisto hanke vanhalle turvesuolle.
Turpeen käyttöä ei pidä kieltää Tuossa on vaaliteltoilla tullut muitten asioitten lisäksi puheeksi usein turpeennosto ja -polttaminen. Sitähän vihervasemmiston kellokkaat ovat kieltämässä radikaaleimmillaan jo vuoteen 2025 mennessä ja kepukokkari-yhdistelmällä lienee tavoitteena sama asia. Syynä kuulemma on ilmastonmuutos ja se, että turve ei olisi uusiutuva luonnonvara. Jossain välissä myös tuodaan esille vesistöjensuojelu, mutta humppa on kuuleman mukaan se pääsyy. Moni on teltoilla ihmetellyt tätä kieltämistä ja niin teen itsekin. Erityisesti Pohjois-Suo-
messa turpeennosto on kohtuullisen suuri työllistäjä ja kielto tekisi tänne taas kerran työttömien armeijaan tuhansia lisää. Samalla yrityksiä laittaisi lapun luukulle melkoinen läjä ja miljoonien investoinnit per firma olisi tyystin kankkulan kaivoon mennyttä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nämä yritykset ovat hoitaneet ympäristöasiansa kohtuullisen hyvin ja muutenkin esim. kaukolämpölaitosten energianlähteen saanti vaikeutuisi. Ei päätä eikä häntää! Jos puhutaan esimerkkinä turpeen ilmastovaikutuksista, niin tällä hetkellä turvetta
nostetaan noin 25 miljoonaa kuutiometriä ja turpeenmuodostus on noin 40 miljoonaa kuutiometriä. Tämä jo kertoo suoraan, että ala on tällä hetkellä hiilineutraali. Kaiken päälle Suomen soista on turvetuotannossa noin 0,5 prosenttia eli häviävän pieni määrä. Turvetuotanto on huippuvuosista vähentynyt kohtuullisesti ja sekin tekee siitä entistä hiilineutraalimpaa (jos tällä hiilineutraaliudella on tässä mittakaavassa mitään merkitystä). Tämänkin takia turvetuotannon lopettaminen kuulosta kohtuullisen typerältä liikulta.
Muutosesityksiä Maaningan tuulivoimahankkeeseen Muutosesitykseni Riisitunturin Maaningan suurtuulivoimala-alueeseen, joka eteni maanantaina kaupunginhallitukselta Kuusamon kaupunginvaltuuston käsittelyyn. 1.) Palauttaa kaavaesitys takaisin valmisteluun puutteiden korjaamiseksi. Viittaus kaupunginhallituksen kokouksessa esille tulleisiin puutteisiin ja lautakunnassa tehtyyn Pekka Virtasen (vihr.) ja Anne Murron (sit. vas) muutosesityksiin ja liitteeseen. Lisäksi huomioitava, että kaavaesityksessä on täysin ristiriitaisia kirjoituksia alueen poronhoidon osalta. Lisäksi on saatu asianosaisilta tieto, että heillä ei ole sopimusta hanketoimijan kanssa. Olisi hyvä, että haitan kärsijöillä olisi valmiiksi sopimus, en-
nen kuin päätöksentekijät tekevät kaavapäätöksen. 2.) Tuulivoima osayleiskaavasta ei ole järjestetty yhtiön ja kaavoittajan toimesta yleisötilaisuuksia Kuusamossa ja Posiolla. Tämä olisi ollut tarpeen koska ihmiset ovat niin tietämättömiä hankkeesta. Käylän tilaisuudessa ei mainittu, että se olisi ollut samalla osayleiskaava tilaisuus, joka tapauksessa vastaava olisi pitänyt järjestää erikseen osana osayleiskaavaa niin Kuusamossa ja Posiolla. 3.) ELY:n mukaan YVA:ssa puutteita ja lisäksi alueella (Metsähallituksen mukaan) salassa pidettäviä lajeja, jotka voivat altistua tuulivoimaan törmäämiseen. 4.) On tunnustettava, että tuulivoimahanke on laajalle näkyvä, kun mastot ovat kor-
keammalla kuin itse lähellä sijaitsevan Riisitunturin korkeimmat huiput. Siten voimalapuisto tulee näkymään vääjäämättömästi kaikkialle, Kitkalle ja Riisitunturille, Ruka-Valtavaara-Konttainen-Kumpuvaara karhunkierrokselle. On muistettava, että Riisitunturin kansallispuiston perustamissääntöjen mukaan puisto on perustettu erämaamaiseman vaalimiseen. Riisitunturi on tärkeä niin Posion kuin Ruka-Kuusamon matkailulle. Posio ja Lapin liitto suhtautuvat kriittisesti tuulivoimahankkeeseen ja sen tarvitsemiin uusiin siirtolinjoihin Kitkajärven ja Riisitunturi– Maaninka -tunturivaarajonon yli. Siirtolinja YVA on yhä kesken ja se tulisi toteuttaa myös Maaninka-KitkaRukan välillä. Siirtolinja
tulee rikkomaan myös Kitkajärven maisemaa joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi vesistöksi ja ehdotettu osaksi UNESCO:n maailmanperintöhanketta. Lisäksi tulee muistaa, että siirtolinjan rakentaminen Maaningalle edesauttaa myös kaivoshankkeen vaihtoehto 2 eli rikastamo ja kaivosalueet Maaningassa toteutumista. Maaningan ja Maaninkavaaran alueella on laajoja varauksia, valtauksia ja valtaushakemuksia. Latitude mainoslehdissään esittelee ja kaivoksia ja tuulivoimaloita vierekkäin. Lisäksi yksi yhteismetsätaustainen virkamies kerran palaverin jälkeen tokaisi, että eihän Maaningan tuulivoimahanke poissulje kaivoksia vaan päinvastoin. Alueelle, joka on suurtuulivoimateolli-
Mika Flöjt kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät
Torstai 3.1.2019
9
KAUNEUSPALVELUT
PARTURI- JA KAMPAAMOT PARTURI
Hollikuja 4, Kuusamo Puh. 050 358 9518 anne@kauneushoitolakuusamo.fi www.kauneushoitolakuusamo.fi
LÄÄKÄRIPALVELUT
HAMMASASEMA
KAMPAAMO
Irma puh. 0400 958 875 Henna puh. 040 541 8933
JUKKA SÄKKINEN
https://irmukka.avoinna24.fi
Puh. (08) 853 612
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Kitkantie 8, 93600 Kuusamo
Kitkantie 32 A 3, Kuusamo
HAMMASLÄÄKÄRI JORMA KANTOLA Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828 Vastaanotto MA-PE 8-19.30 ja LA 8-15.30
HYVINVOINTI
UUDET HAMMASPROTEESIT, POHJAUKSET, KORJAUKSET, ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
HIEROJAT
. Koulutettu Hieroja/Urheiluhieroja Matti Huotari
Kitkantie 16, Kuusamo p. 0400 892 299
MARKKINOINTI
p. 045-8969300
Kitkantie 18, 2. krs, Kuusamo
Heikki Kujala puh. 045-1674800
ASUMINEN
• kotitaloussiivoukset • vapaa-ajan asuntojen siivoukset • yrityssiivoukset Muista ä • kotipalvelu hyödyntä skotitalou Myös arvonlisä! vähennys verotonta palvelua Soita ja kysy lisää! Puh. 044-525 2236 palvelut@siskotsiivoo.fi
Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan! RAKENTAMINEN
Sanitar Oy palvelee
LVI-suunnittelua ja ja urakointia • LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo • www.juhatek.fi
Siivouspalvelut
• Koti-, mökki-, toimisto-, huoltohallien siivoukset • Kotien ja mökkien suursiivoukset, loppusiivoukset
Koti-/hoivapalvelut
l l
Maalämpö- ja vesikaivoporaukset Kaivopumput ym. kaivotarvikkeet
• Lumityöt • Lumenpudotukset katoilta Myös arvonlisäverotonta palvelua
p. 044 2453 026 Muista hyödyntää kotitalousvähennys!
www.teronkotitalkkaripalvelut.fi
ASIANAJOTOIMISTOT ASIANAJOTOIMISTO
Matti Ervasti Ky AA, Varatuomari
Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com
KULJETUSPALVELUT
Hinauspalvelu Tauriainen Oy
24h
Puh. 0400 280 645 0100-2400 www.hinaustauriainen.fi
HINAUSPALVELUA 24H
Kuljetus Hannu Karjalainen
0400 - 353 354
AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Meskusvaarantie 6, Kuusamo, p. 0400 389 075, Työnjohto Kuusamo p. 040 7717 834, Posio, p. 0400 352 665
www.sanitar.fi
Apu kodin askareisiin sisällä ja ulkona
Kotimainen ja palveleva
• Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, esim. asiointi, ulkoilu, aamupala jne. Palveluksessamme lähihoitaja ja ammattitaitoiset siistijät. Arvonlisäverotonta palvelu yms.
Werstas • Nuottatie 1 B • 93600 Kuusamo 040 590 7385, 0400 283 524 sanitar@sanitar.fi
KOTIPALVELUT
WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi
SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT
Tarjoamme siivouspalveluita
Kuusamon Hammas Oy Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO Tule tarkastukseen! 040 751 9407
RENGASPALVELUT
Koillismaan Rengaspalvelu
y
Vianor Partner Renkaat ja varaosat kaikkiin autoihin sekä koneisiin. Rahoitus yksityis- ja yritysasiakkaille. REVONTULENTIE 5
040 129 0020 Tervetuloa!
koillismaanrengaspalvelu@gmail.com
RENKAAT JA VANTEET JOKA LÄHTÖÖN Tarjouspyynnöt: myynti@raahenrengasjalaite.fi
Puh. 044 5565 037 Ruijantie 29, 93600 KUUSAMO ma-pe klo 8-17
www.raahenrengasjalaite.fi
MYYDÄÄN
MYYDÄÄN
OSTETAAN UUTISTORI uutistori@koillismaanuutiset.fi
OSTETAAN
10
uutistori UUTISTORI MYYDÄÄN
@koillismaanuutiset.fi VUOKRALLE TARJOTAAN
VUOKRALLE TARJOTAAN
uutistori koillismaanuutiset.fi uutistori koillismaanuutiset.fi HALUTAAN VUOKRATA UUTISTORI UUTISTORI uutistori koillismaanuutiset.fi MYYDÄÄN STORI OSTETAAN @
@
MYYDÄÄN
MYYDÄÄN
OSTETAAN
@
MYYDÄÄN
OSTETAAN OSTETAAN Koivuklapeja 30/50cm, Polttopuurankaa. P. 050 OSTETAAN KOKOUKSIA VUOKRALLE TARJOTAAN myös kuljetus. P. 044 970 584 HALUTAAN VUOKRATA VUOKRALLE TARJOTAAN 2080 VUOKRALLE TARJOTAAN 4332
STORI
VUOKRALLE TARJOTAAN @koillismaanuutiset.fi HALUTAAN VUOKRATA uutistori
VUOKRATA Myytävänä TIILERI –UU- HALUTAAN SEURATOIMINTA NEJA sekäVUOKRATA uuneja kappaHALUTAAN SEURATOIMINTA letavarasta. Kaikkien uuni- SEURATOIMINTA MYYDÄÄN KOKOUKSIA en korjaukset muurarilta. SEURATOIMINTA KOKOUKSIA P. 0400 691 147 KOKOUKSIA
OSTETAAN
KOKOUKSIA
VUOKRALLE TARJOTAAN KADONNUT
Vuokrattavana 2h+k-3h+k HALUTAAN VUOKRATA SYNTYNEET (45-75 m2) asuntoja. Kysy lisää! Puh. 0400 389941 SEURATOIMINTA www.kuusamonvuokratalot.fi VIHITYT
KOKOUKSIA OKT/paritalo Nilolla, n. HENGELLISET TAPAHTUMAT 100 m2. Vuokra 630 € / kk + KADONNUT sähkö + lämmin ja kylmä LEMMIKIT vesi + jätehuolto. P. 0400 286 690 SYNTYNEET
HALUTAAN VUOKRATA
SEURATOIMINTA
VUOKRALLE TARJOTAAN
KADONNUT HALUTAAN VUOKRATA
Tervetuloa Jyty Kuusamo sääntömääräiseen keSEURATOIMINTA ry:n SYNTYNEET vätkokoukseen Ravintola KOKOUKSIA Talonpöytään, Joukamontie 30 su 31.3.2019 klo 16.00. VIHITYT KADONNUT KADONNUT KADONNUT Sitovat ilmoittautumiset Sääntömääräinen KEVÄTKADONNUT TI 26.3.19 klo 22.3.2019 mennessä jyty. KOKOUS SYNTYNEET SYNTYNEET kHENGELLISET u u s a m o @TAPAHTUMAT k u u s a m o. fi SYNTYNEET 17:30 meijerin entisessä Hallitus SYNTYNEET toimistorakennuksessa, VIHITYT VIHITYT Kitkantie 110. Käsitellään LEMMIKIT VIHITYT sääntöjen määräämät ja VIHITYT TAPAHTUMAT HENGELLISET TAPAHTUMAT Tervetuloa KoilHENGELLISET muut esille tulevat asiat. lismaan keliakiaKahvitarjoilu. Kaikki jäsenet HENGELLISET TAPAHTUMAT LEMMIKIT LEMMIKIT yhdistys ry säänTervetuloa! Edeltävästi klo HENGELLISET TAPAHTUMAT tömääräiseen 16 Pohjois-Pohjanmaan vuosikokoukseen LEMMIKIT Sydänpiirin LEMMIKIT puheenjohtaja, Oivangin Lomakartanoon, erikoislääkäri Päivi Hirsso pitää puheenvuoron Junganjoentie 4, Kuusamo, aiheesta ”Sydän ja uni”. su 31.3.2018 klo 14. Kahvitarjoilu, arvontaa. Hallitus Hallitus
SEURATOIMINTA KOKOUKSIARakennusliiton os. 234 ry Kuusamo. Kevätko22.3.2019 klo 18.00 Kuusamon Tropiikki, Kylpyläntie 1.SYNTYNEET Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä muut esille tulevat VIHITYTasiat. Ruokailu. Tervetuloa. Hallitus.
KADONNUTkous
Kuusamon Kuorma-auHENGELLISET TAPAHTUMAT toilijat ry VUOSIKOKOUS torstaina 21.3.2019 klo 18 LEMMIKIT Wetterin koulutustilassa Lahentauksen asukasyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS 22.3.2019 klo 19.00 Kuusamon Rauhanyhdistyksen talolla, Vänrikintie 25. Käsitellään sääntöjen 6 §:n asiat. Tervetuloa! Hallitus
VIHITYT TYÖSUORITUKSIA
Kuusamon 4H-yhdistykSisäilmatutkimuksia sen säänHENGELLISETuutistori TAPAHTUMATta-@koillismaanuutiset.fi sotestatulla homekoiralla, tömääräiwww.kainuunhomekoirapal- n e n ko ko u s p i d e tä ä n LEMMIKIT velu.fi, soita 044 5400 558 keskiviikkona 3.4.2019 klo MYYDÄÄN 17.00 Nuortentalo Winssin Suoritetaan lumenpudo- yläkerrassa. Tervetuloa! OSTETAAN tuksia kokemuksella. P. Kuusamon 4H-yhdistyksen 044 2413 489 hallitus
STORI
VUOKRALLE TARJOTAAN
Pitkäaikaissairaan hyvä arki -luento Aika: Paikka:
ke 27.3.2019 klo 17.00 – 18.30 Kuusamon kaupungin valtuustosali
Allergia-, Iho- ja Astmaliiton erityissuunnittelija Risto Heikkinen luennoi aiheesta allergiaa, astmaa, ihotautia tai muuta pitkäaikaista sairautta sairastavan tukimahdollisuudet yhteiskunnassa. Tervetuloa!
HALUTAAN MyösVUOKRATA netissä! www.koillismaanuutiset.fi
SEURATOIMINTA KOKOUKSIA Legendaarinen Abba villitsee KADONNUT hittimusikaalissa Kuusamossa Vaikka ABBA on pysytellyt SYNTYNEET poissa estradeilta ja studiosta yli 30 vuotta, sen kultaiVIHITYT ei ole hiipunut nen kimallus minnekään. Ruotsalainen ABBA on edelleen yksi HENGELLISET TAPAHTUMAT kaikkien suosituimmista ja myydyimmistä yhtyeistä, jonkaLEMMIKIT ajatonta diskopoppia rakastavat yhä kaikenikäiset kuulijat ympäri planeetan. Abban tarina ja musiikki heräävät eloon Kuusamotalolla 23. maaliskuuta, kun Kuusamossa nähdään ja kuullaan Golden ABBA Show. Abba-nelikkona laulaa Siru Airistola (Voice of Finland-voittaja), Piritta Lumous (Manzana), Olli Kärki ja tangokuninkaanakin tunnettu Marko Lämsä. Show sisältää legendaarisen musiikin lisäksi upeaa koreografiaa sekä glamoröösejä asusteita. Tanssijoina taiteilevat Tukholman Tanssi-ja sirkusakatemiastakin oppia hakeneet Juuli Välimaa sekä Oona Leinonen. Esityksessä kuullaan ruotsalaisbändin hiteistä muun muassa muun muassa Mamma Mia, Dancing Queen, Fernando, Waterloo, Summer Night City, Voulez Vous, When I Kiss
Torstai 14.3.2019
KUUSAMON KAUPUNKI TIEDOTTAA
KUUSAMON KAUPUNKI KUULUTUS
UUTISTORI
Kuusamon kaupunginvaltuuston kokous pidetään maanantaina 18.3.2019 klo 17.00 alkaen kaupungintalon valtuustosalissa. Ennen varsinaista kokousta järjestetään kyselytunti valtuustosalissa klo 16.00-17.00. Kaupunginvaltuuston asialuettelo on nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla ja www.kuusamo.fi kotisivuilla.
Valtuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa (KuntaL 410/2015,§ 140). Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa (KuntaL 410/2015, § 140).
The Teacher ja Tiger. Lauluja säestää live-orkesteri. Abba oli ruotsalainen pop-yhtye, yksi kaikkien aikojen suosituimmista ja tunnetuimmista yhtyeistä. Abba nousi kansainväliseen suosioon vuonna 1974 voitettuaan Euroviisut kappaleellaan ”Waterloo”. Tuon jälkeen yhtye sai suurta menestystä levylistoilla ympäri
maailmaa ja se on säilyttänyt suosionsa myös vuonna 1982 tapahtuneen hajoamisensa jälkeen. Abban levyjä on myyty yhteensä yli 370 miljoonaa kappaletta. Yhtyeen jäsenet, Agnetha Fältskog, Björn Ulvaeus, Benny Andersson ja Anni-Frid Lyngstad, esiintyivät yhdessä jo vuonna 1970, mutta yhtyeellä ei
ollut tuolloin vielä nimeä. Vuonna 1973 yhtyeen nimi muokattiin manageri Stig Andersonin ideoimana jäsenten etunimien etukirjaimista. Yhtye otettiin Rock and Roll Hall of Fameen maaliskuussa 2010. Tukholman Djurgårdeniin avattiin toukokuussa 2013 Abba-museo, Abba The Museum.
OSTETAA
Kuusamo 13.3.2019 Mika Määttä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kalastusmaksuista kertyi 8,6 miljoonaa euroa Kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna yhteensä 241.289 kappaletta, joista vuosilupia oli 174.324 kappaletta. Maksuista kertyi yhteensä 8,6 miljoonaa euroa jaettavaksi kalatalouden edistämiseen. Myytyjen maksujen kappalemäärä väheni 15.000 kappaleella, mutta kertymä nousi puolella miljoonalla eurolla. Kertymän kasvu johtui siitä, että eduskunta nosti kalastonhoitomaksun hintaa vuoden 2018 alusta lähtien. Koko vuoden kalastonhoitomaksu maksaa nykyisin 45 euroa aiemman 39 euron sijaan. Seitsemän vuorokauden maksu on nyt 15 euroa ja vuorokauden maksu kuusi euroa. Varat käytetään kalastuslain mukaisesti vapaa-ajan-
kalastusta ja kalavesien hoitoa edistäviin hankkeisiin, kalatalousalueiden toimintaan, neuvontapalveluiden järjestämiseen, vesialueen omistajille maksettaviin korvauksiin sekä kalastonhoitomaksun kanto- ja rekisterikuluihin. Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joko tilittää kertymän maa- ja metsätalousministeriölle. Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkopalvelussa, Metsähallituksen palvelunumerossa 020 69 2424 tai R-Kioskeilla.
Pohjois-Suomen pelastuslaitokset perustavat oman pelastusjoukkueen
Abba-nelikkona laulaa Kuusamossa 23. maaliskuuta laulaa Siru Airistola (Voice of Finland-voittaja), Piritta Lumous (Manzana), Olli Kärki ja tangokuninkaanakin tunnettu Marko Lämsä.
MYYDÄÄ
Neljä Pohjois-Suomen pelastuslaitosta eli Jokilaaksojen, Kainuun, Lapin ja OuluKoillismaan pelastuslaitokset ovat yhteisessä aiemuistiossa sopineet perustavansa yhteisen pelastusjoukkueen, josta kansainvälisissä yhteyksissä käytetään tässä vaiheessa nimeä ”Arctic Rescue Team”. Aloittavan muodostelman kirjavahvuus on yhteensä 69 pelastusalan ammattilaista, joita voidaan hälyttää ja koota yhteen esimerkiksi merkittävissä suuronnettomuustilanteissa, pitkäkestoisissa tehtävissä tai vastaavissa, joissa yksittäisen pelastuslaitoksen voimavarat ovat äärirajoillaan. Lisäksi joukkuetta voitaisiin käyttää tarvittaessa myös koko Suomen alueella. Pelastusjoukkueen vetovastuu on sovittu Kainuun pelastuslaitokselle. On sovittu, että kukin pelastuslaitos
ylläpitää vähintään 2+3+12 (päällystä, alipäällystä, miehistö) vahvuista henkilöstöä, jotka ovat käytettävissä yhteiseen joukkueeseen. – Siten joukkueen käytettävyyttä sekä toiminta-aikaa pystytään ennalta koulutetun henkilöstön kierrolla pidentämään pitkäkestoisissa tilanteissa useiden vuorokausien pituiseksi, kertoo vt. pelastusjohtaja Mika Haverinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Varustusta ja kalustoa kehitetään myöhemmin tarvittavilla hankinnoilla paremmin yhteistoimintaan sopivaksi. Haverisen mukaan pelastusjoukkueesta pyritään kehittämään myös ns. EU:n pelastuspalvelumekanismin metsäpalomoduulin vaatimusten ehdot täyttävä joukkue, jota voidaan käyttää myös EU:n kansainvälisissä vastaavissa tehtävissä.
VUOKRA
HALUTAA
SEURATO
KOKOUK
KADONN
SYNTYN VIHITYT
HENGELL
LEMMIKI
11
Torstai 14.3.2019
MENOT & TAPAHTUMAT
fi
fi
KOULUTUKSIA KUUSAMO Tieturva 1 Ensiapukoulutus Työturvallisuuskortti Ennakoiva ajo Tulityökortti Vesityökortti
ma 25.3. ti 26.3. ke 27.3. to 28.3. pe 29.3. la 30.3.
Kaikista muista aiheista paitsi tulitöistä voi saada kuljettajien ammattipätevyysmerkinnän Ilmoittautumiset ja lisätietoa koulutuksista: puh. 050-912 9499/ Juho tai -www.suto.fi-
KITKANTIE 83, 93600 KUUSAMO
Lapin poliisilaitoksen tietoon on jälleen tullut useita valepoliisisoittoja. Poliisina esiintynyt henkilö on tiedustellut puhelimitse henkilötietoja sekä kysellyt pankkikortin käytöstä ja sen tunnuksista. Poliisi muistuttaa, ettei poliisi,
Luottokunta tai yksikään pankki koskaan kysy puhelimitse pankkitunnuksia tai pankkikorttien PIN-koodeja, eikä niitä pidä kertoa kenellekään. Kyseessä on aina huijaus, josta tulee tehdä rikosilmoitus poliisille.
Lappiin uusia suojelualueita Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat Lapin maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Lappiin on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 75 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 72.000 hehtaaria. Ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 71 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan noin 2.200 hehtaaria. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa. Kolme aluetta sijaitsee ItäLapissa Kemijärven kaupungin ja Sallan kunnan alueilla, yhden alueen osa on Posion kunnassa ja kahden alueen osia on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Iin ja Pudasjärven kunnissa. Loput alueista ovat Länsi-Lappia. Luonnonsuojelualueet perustettaisiin vanhojen metsien, vaarojen, soiden, rantajärvi- ja pienvesiluonnon ja niiden eliöstön säilyttämiseksi luonnontilaisina ja niiden ekosysteemien häiriöttömän kehityksen turvaamiseksi tai ennalleen saattamiseksi, arvokkaiden maisemien yl-
läpitämiseksi sekä retkeilyä, matkailua, opetusta ja tutkimusta varten. Suojeltavaksi ehdotettuja alueita on niin sanotulla Lapin kolmion alueella ja Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, jossa kallioperän kalkkivaikutus ilmenee vaateliaassa kasvilajistossa ja kasvillisuustyypeissä. Lapin kolmion alueen letot ja nuoret aapasuot muodostavat Suomen olosuhteissa ainutlaatuisen rikkaan suoluontotyyppien kirjon. Monien ehdotettavien luonnonsuojelualueiden kasvillisuudessa arvokasta onkin vaatelias letto- ja lehtolajisto. Alueilla on muun muassa lehtonoidanlukon, sääskenvalkun, lettohernesaran, suoneidonvaipan, tikankontin ja neidonkengän esiintymiä. Suojeltavilla alueilla on useiden eteläisten lehtolajien, kuten hajuheinän, lehtopalsamin ja hentokiurunkannuksen pohjoisimmat tunnetut esiintymät maassamme. Alueen laajojen boreaalisten luonnonmetsien kääväkäslajisto on rikasta. Soilla ja vanhoilla metsillä on merkitystä linnuston suojelulle.
Suomalais-venäläinen tanssi- ja musiikkifestivaali tuo Kuusamoon esiintyjäryhmiä Venäjältä ja Kemistä. Kuusamolaisten osuudesta kaksituntisessa ystävyyden juhlassa vastaavat Kuusamo-opiston nuoret tanssijat ja Venäläinen harmonikka -lauluryhmä. Yhteiset harjoitukset pidettiin Tolpanniemen koululla.
Rajatonta ystävyyttä Kuusamotalolla lauletaan, soitetaan ja tanssitaan lauantaina suomalais-venäläiseen tahtiin ”Ystävyys ei tunne rajoja” on teemana Kuusamotalolla lauantaina, kun Oulankasalin lavalle nousevat kuusamolaiset, kemiläiset ja venäläiset laulun, tanssin ja soiton taitajat. Kyseessä on Suomi-Venäjä-Seuran ja Kuusamo-opiston yhteinen festivaali, joka korostaa eri kansallisuuksien, sukupolvien ja taiteenlajien rinnakkaiseloa. Mukana Kuusamosta on neljä lasten ja nuorten showtanssiryhmää sekä lauluryhmä Venäläinen harmonikka. Luvassa on vauhtia, värikkäitä vaatteita ja slaavilaista tunnelmaa.
Minifestivaalin ideoi Kuusamo-opistolla venäjää opettava Valentin Orlova-Tyni. Hän kokosi kuusamolaisten osuuden illan ohjelmasta yhdessä tanssinopettaja Elena Hietalan kanssa. Taustavoimaksi lähti Suomi-VenäjäSeuran Kuusamon osasto. – Olemme vierailleet useita kertoja esiintymässä Venäjällä ja viimeisellä vierailulla heräsi ajatus tällaisesta mi-
nifestivaalista. Musiikki ja tanssi yhdistävät kansoja, Orlova-Tyni sanoo.
Venäjän Chanel TV 21 kuvaa Suomi-Venäjä-Seuran Kuusamon osaston puheenjohtaja Markku Kämäräinen sanoo, että lähialue- ja kulttuuriyhteistyö on seuran toiminnan ytimessä. – Ei-poliittinen kansalaisten kohtaaminen ruohonjuuritasolla on kaikkein tärkeintä yhteistyötä. Seura toimii nyt linkkinä näitten ryhmien välillä. Teemme yhteistyössä venäläistä kulttuuria tunnetuksi ja aktivoimme kuusamolaisten Venäjä-tuntemusta. Venäläiset esiintyjät tulevat Kantalahdesta ja Umbasta. Kemistä mukana on lauluryhmä Sudarushka. Venäjän Chanel TV 21 -kuvausryhmä kuvaa vierailun, festivaalin ja haastattelee ohjelmaansa muun muassa maakuntaneuvos, kunniakonsuli Pauli Saapunkia ja kaupunginjohtaja
Venäläinen harmonikka -lauluryhmä laulaa opettaja Valentin Orlova-Tynin (vas.) johdolla. Opettaja taitaa myös harmonikan soiton!
Jouko Mannista. Noin kaksituntisessa juhlassa esiintyvät Kuusamoopiston nuorten tanssijoiden ryhmät Corals, Neidonkenkä, Kuurankukka ja Guovssahasat eli Revontulet. Lavalla nähdään 35 nuorta kuusamolaista showtanssin taitajaa ja kilpatanssin harrastajaa.
Kielen opiskelua yhdessä laulamalla Ainakin yhden tanssiesityksessä taustalla laulaa ja soittaa Kuusamon venäjänkielen opiskelijoiden lauluryhmä Venäläinen harmonikka. Ryhmä koostuu noin 15 opiskelijasta, jotka perehtyvät kieleen myös laulamalla. Toista samanlaista ryhmää ei Suomessa ole. – Venäjällä olemme esiintyneet useammin kuin Suomessa ja nousseet monenlaisille lavoille, ei jännitä yhtään, vakuuttavat ryhmän konkarit Jussi Nevala, Veikko Paloniemi ja Ossi Pohjola. Miesten ura venäjänopis-
kelijana alkoi jo 1990-luvulla ja yhdessä on laulettu 2000-luvun alusta lähtien. – Laulun avulla kieltä oppii kuin itsestään. Sitä paitsi yhdessä laulaminen on hauskaa, sanoo puolestaan Seppo Mäkinen. Raisa Kuusisto naurattaa kuulijoitaan toteamalla, että lauluryhmässä laulamiseen ei vaadita laulu- eikä kielitaitoa – joskin molemmista on apua. Opettaja Valentin OrlovaTyni kuuntelee oppilaittensa jutustelua sivusta ja sanoo, että ryhmä on hänelle kuin perhe. Yhdessä on tehty vuosien varrella toistakymmentä matkaa Venäjälle. – Viikoittaiset lauluharjoitukset kestävät kolme tuntia eikä kukaan malta olla pois muuten kuin pakottavasta syystä, Pohjola lisää. Venäläistä kansanmusiikkia -ja tanssia Kuusamotalolla lauantaina la 16.3.2019 klo 18. Liput 15 euroa. Järjestää SuomiVenäjä-Seuran Kuusamon yhdistys.
14 tanssijasta koostuvan muodostelmatanssiryhmä Coralsin 11–14-vuotiaat tytöt ovat opetelleet lauantaista juhlaa varten näyttävän Venäläisen katrillin. Akrobatiaakin sisältävän tanssi koreografian on tehnyt tanssinopettaja Elena Hietala.
12
Torstai 14.3.2019
S IN USTAKO KOKE M USTOI MI JA?
HAE MUKAAN KOKEMUSTOIMIJAN PERUSKOULUTUKSEEN OLETKO VALMIS KERTOMAAN KOKEMUKSIASI PITKÄAIKAISSAIRAUDESTASI, VAMMASTASI, VAMMAUTUMISESTASI TAI HAASTAVASTA ELÄMÄNTILANTEESTASI MM. OPPILAITOKSISSA JA TERVEYDENHUOLLON YKSIKÖISSÄ? VOIT OLLA MYÖS KOKEMUKSEN LÄPIKÄYNEEN OMAINEN/LÄHEINEN. KOULUTUKSESTA SAAT VALMIUDET TOIMIA KOKEMUSTOIMIJANA. ALKAVAAN KOULUTUKSEEN HAKEMINEN EDELLYTTÄÄ, ETTÄ SINULLA ON JOKIN YHDISTYS TAI JÄRJESTÖ TAUSTATUKENA. KOULUTUS KOOSTUU NELJÄSTÄ LÄHITAPAAMISESTA (N.20 H) JA ITSENÄISESTÄ TYÖSKENTELYSTÄ (N.20 H). KAIKILLA KOKOONTUMISKERROILLA TARJOAMME PIENTÄ VÄLIPALAA. KOULUTUS JA VÄLIPALA OVAT MAKSUTTOMIA, LOUNAS ON OMAKUSTANTEINEN. KOULUTUS JÄRJESTETÄÄN TOIMINTAKESKUS OTAVASSA (MAASELÄNTIE 34, 93600 KUUSAMO) JA LÄHIPÄIVÄT OVAT: - LAUANTAI 6.4. KLO 9.00 - 15.00 - LAUANTAI 13.4. KLO 9.00 - 15.00 - LAUANTAI 27.4. KLO 9.00 - 15.00 - KESKIVIIKKO 15.5. KLO 17.00 - 19.30
tai p. 0400 315 249 (8-16)
TOYOTA:
Toyota Avensis 1.6 VVT-i Terra Sedan ............................AC Toyota Avensis 1.8 Valvematic Active 4ov. MDS ............AC Toyota Avensis 1.6 Valvematic Sol Sedan .......................AC Toyota Auris TS 1.8 Hybrid Active Edition ......................AC Toyota Auris Touring Sports 1.8 hybridActive Edition........ Toyota Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active ..............AC Toyota Auris 1.8 Hybrid Active Edition 5ov. ...................AC Toyota Auris 1.8 HSD Linea Sol 5ov.................................AC Toyota Auris 1.6 Valvematic Sol Plus 5ov........................AC Toyota Yaris Verso-S 1.33 Dual VVT-i Stop&Start .........AC Toyota Corolla 1.6 VVT-i Terra Sedan Aut. ......................AC Toyota Yaris 1.5 Hybrid Active 5ov..................................AC Toyota Yaris 1.33 Dual VVT-i Active 5ov MDS.................AC Toyota Yaris 1.33 Dual VVT-i Active ................................AC Toyota Yaris 1.33 Dual VVT-i Sol 5ov...............................AC Toyota Rav4 2.2 D-CAT Premium Aut..............................AC Toyota Rav4 2.2 D4D 4WD 150 Luxury ...........................AC Toyota Rav4 2.0 VVT-i 4WD 5d........................................AC Toyota Rav4 2.0 VVT-i 4WD Luxury 5d ...........................AC
MUUT MERKIT:
KOULUTUKSEEN VALITAAN 12 OSALLISTUJAA, JOTEN HAE KOULUTUKSEEN MAHDOLLISIMMAN PIAN. HAE MUKAAN HAKULOMAKKEELLA 24.3.2019 MENNESSÄ. HAKULOMAKKEEN JA LISÄTIETOJA SAAT OSOITTEESTA:
lumi.torma@koillisenkumppanit.fi
SAIMME LISÄÄ TARKASTETTUJA VAIHTOAUTOJA, TERVETULOA AUTOKAUPOILLE! www.juhanauto.fi
BMW X5 3.0i 5ov...............................................................AC Audi A4 Avant 2.0 Tdi 110 Aut. ........................................AC Audi A4 Avant 2.0 Tdi 125 Sport Edition Quattro...........AC Chrysler Voyager 3.3 V6 Se Touring 5ov 7hlö A................... Citroen C5 THP Dynamic Tourer Aut................................AC Ford Mondeo 2.0 EcoB PwrShift Ghia 5ov. A ...................AC Ford Focus 1.6 125 PowerShift Titanium 5ov. A .............AC Ford Focus 2.0 TDCi 136 PDF Ghia 5ov Aut. ....................AC KIA Rio 1.2 ISG LX 5ov. EcoDynamics ..............................AC Mazda 6 1.8 Elegance SportWagon .................................AC MB GLK 250 CDI BE 4Matic A ...........................................AC MB S 320 CDI 4d A 150kw ................................................AC Nissan Qashgai DIG-T Acenta 2WD Xtronic Safety P Co...... Nissan Qashgai1.6 L Visia 2WD .......................................AC
172tkm 59tkm 84tkm 2tkm 82tkm 17tkm 19tkm 103tkm 103tkm 67tkm 82tkm 8tkm 46tkm 51tkm 116tkm 126tkm 202tkm 191tkm 287tkm 220tkm 241tkm 264tkm 244tkm 138tkm 117tkm 99tkm 184tkm 23tkm 77tkm 195tkm 245tkm 57tkm 86tkm
05 14 12 18 14 17 17 11 10 11 06 16 15 16 13 14 11 04 05
7350 20900 15950 28950 18950 26500 24450 13450 12500 11550 9950 19350 14950 14950 10950 28000 14490 9950 8250
Nissan Qashgai 1.6 dCi DPF S/S Acenta 4WD ................AC Subaru Legasy 2.0 TD AWD Sedan ....................................... Peugeot 508 Allure Hdi 112 FAP 2Tronic.........................AC VW Tiguan Sport&Style 2.0 TDI 103 BlueM 4WD A 14 ....... Volvo V40 D3 Momentum Aut. ........................................AC Volvo XC60 D5 AWD Summum Business A (2)................AC Volvo S80 2.4T 4d A..........................................................AC
178tkm 197tkm 127tkm 134tkm 99tkm 155tkm 445tkm
PAKETTIAUTOT JA MAASTURIT:
Toyota Hilux Extra Cab 2.5 D-4D 4WD.............................AC Toyota Hilux 2.5 D4D 100 4wd.............................................. Toyota Proace L1H1 2.0 D 120 4ov ............................sis.alv Toyota Proace L2H1 2.0 D 163 Active 5ov.Aut..........sis.alv Toyota LandCruiser 3.0 D4D DPF Luxury Aut 5h ................. Toyota LandCruiser 3.0 D4D DPF Legent A pa ..................... Renault Trafic dci 120 Twin Turbo L2H1 6.0 m3 ..............AC Ford Transit 260S 2.0 Tdi 75 .................................................
86tkm 266tkm 10tkm 87tkm 284tkm 132tkm 88tkm 353tkm
12 08 11 14 13 12 03
11550 8950 10250 23850 19250 27950 2990
10 04 18 15 12 11 15 02
30750 12950 28700 19450 36950 44500 19950 4500
ASUNTOAUTOT JA MOOTTORIPYÖRÄT:
Ford-Elnagh Columbia 102 N Asuntoauto............................ 217tkm 95 6950 Fiat Matkaaja Ducato As Auto............................................... 274tkm 90 5500 Fiat McClouis 2.0 JTD Lagan ................................................. 64tkm 03 20900 02 8950 Harley Davidson Sportster ................................................... 25tkm 12 6950 13 13900 Yamaha XTZ 750 SuperTenere .............................................. 30tkm 94 2650 07 8950 06 3450 ESIMERKKILASKELMA: ........20 000,00 12 11250 KORKO- Myyntihinta Käsiraha ..............2 000,00 11 13950 TARJOUS Luottotarve .........18 000,00 13 14700 Tilinavaus ...............195,00 käytettyihin Käsittelymaksu ........... 9,00 10 8400 Jäännösarvo ........5 000,00 14 11950 Kk-erät ............36 x 416,15 08 13800 Kok.hinta 2............1 999,23 KSL:n muk. 10 22900 alk. tod. vuosikorko ....... 5,54% 05 10500 Luottokustannukset yht. 1889,23 16 20950 Rahoitusyhtiö: TFF Oy/Pohjola Pankki 13 14350
2,9%
- TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO -
Jamatie 1, 93600 Kuusamo AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, la 10-14
Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494, Esa Airisniemi 050 337 1664, Jari Leivo 040 196 0300 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495.
Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.
”HAAVEENA ON YLIMÄÄRÄINEN MAKUUHUONE, JOHON VOISI LAITTAA KYLÄILIJÄN NUKKUMAAN.” HOTKUNRANNASSA ON. KUUSAMON HOTKUNRANNAN ASUKKAIDEN YHTEISKÄYTÖSSÄ ON VIERASHUONE. www.kotikatu365.fi/hotkunranta
35 KOTIA 28-70 m2
KIINTEISTÖNVÄLITYS LKV SAAGA OY Karita Karvonen, puh. 0400 696 266 karita.karvonen@lkvsaaga.fi Mari-Anne Mankinen, puh. 040 508 2024 mari-anne.mankinen@lkvsaaga.fi Käyttöehdot- ja vastuuvarauma: www.kotikatu365.fi/hotkunranta
Jaana Tauriainen, puh. 0500 696 266 jaana.tauriainen@lkvsaaga.fi