Koillismaan uutiset 10 2018

SIIVOUSTA/KOTIPALVELUA AMMATTITAIDOLLA • Koti-, suur- ja muuttosiivoukset yms. • Kotipalvelut (lähihoitajat, sairaanhoitaja) • Arvonlisäverottomat palvelut

Werstas | Nuottatie 1 B, Kuusamo | Puh. 040 590 7385, 0400 283 524

Ko M vä titauist he lo a nn us ys -

Apu kodin askareisiin sisällä ja ulkona

HAMMASASEMA Hammaslääkäri Jorma Kantola VUOSITARKASTUS Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

• LUMENPUDOTUKSET • MÖKKITALKKARI

38,55€ -15,50€

23,05€ Kitkantie 32 A1, Kuusamo Ajanvaraus: 08-852 3400 tai 040-731 6828

p. 044 2453 026

HAMMASKIVEN POISTO alkaen Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

www.teronkotitalkkaripalvelut.fi

Vastaanotto myös iltaisin ja lauantaisin ajanvarauksella.

30,10€ -6,00€

24,10

1.

ILMAISJAKELU ALUEELLA:

Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla

Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 2. 8.3.2018

Nro 10/2018

26. vsk

PESUHUONE- JA SAUNAREMONTIT NYT KEVÄTHINNOIN! KOKO KOILLISMAAN ALUEELLA

Soita vaikka heti TARJOUS JA ARVIOINTI EI MAKSA MITÄÄN! Puh. 040 581 9930

KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA

www.koillismaanuutiset.fi

MAALISKUUN TARJOUS Aqualan L, Aqualan Plus tai TAMMIKUUN TARJOUS Aqualan Duo 200 g

Tilauksen tehneille 300 euron LAHJAKORTTI K-RAUTAAN!

4

vuoden takuulla!

Monikäyttöiset perusvoiteet kuivalle ja herkälle iholle

Näköalantie 1139,93280 SYÖTE markus.sarkela@msarkela.com www.msarkela.com

Huoltopiste

ANTTILA&KAARTINEN Avoinna arkisin 8.30–17

PUUNET-hanke järjestää Oulussa koulutuksia, joita voi seurata Kuusamossa KSAK Oy:n tiloissa. • Puukerrostalon äänitekniikka 14.3. • Puukerrostalon LVI-tekniikka 15.3. • Piharakentaminen – puurakenteet, materiaalit ja suunnittelu 19.3. • Puujulkisivut ja –rakenteet: pintakäsittely ja kunnossapito 20.3. • Puurakentamisen kuntotutkimukset ja merkkiainekokeet 17.4. • CLT –rakentamisen koekohde, pientalo 18.4. Verkkokoulutuksena • Pientalojen myyntikoulutus 22.3., 10.4., 3.5., 22.5.

7,50

- Kodinkone- ja RTV-huolto - Antenniasennukset - Pölypussit ja imuritarvikkeet - Canal Digital –sopimukset ja asennukset - Mitsubishi ilmalämpöpumppujen myynti ja asennus Joukamontie 22, 93600 Kuusamo p. 08 853 811, 040 576 5908 www.huoltopisteak.fi

a!

tulo

e Ter v

Koulutukset ovat osallistujille maksutonta. Lisätietoa koulutuksista www.ksak.fi. Tiedustelu ja ilmoittautuminen 9.3.2018 mennessä puh. 040 511 9872 tai pekka.peiponen@ksak.fi

Rahoitamme koko 174, remonttisi! Elina Koski 040 8314 059

Piia Aho 040 1325 174, Elina Koski 040 8314 059 Piia Aho 040 1325

OLEMME MUUTTANEET

Piia Aho 040 1325 174, Piia Aho Elina Koski 040 8314 059

UUTEEN TOIMITILAAN

Teollisuustie 8 TERVETULOA!

- Sooda-, lasimurska- ja hiekkapuhallukset - Nyt myös autojen ruostesuojaukset

Teollisuustie 8, 93999 Kuusamo Puh. 0400 896 988/Jari Pätsi info@koillismaansoodapuhallus.fi

040 1325 174,

ElinaAho Koski 0401325 8314 174, 059 Piia 040 Elina Koski 040 8314 059

Meiltä löydät Lexingtonin, Lene Bjerren, Meiltä löydät Mynte-astiat, Lexingtonin, Gaten LeneGreen Bjerren, ja paljon muita ihania Mynte-astiat, Meiltä löydät sisustustavaroita! Green Gaten

Uudistettu laattaosastomme takaa laadukkaan kokonaisuuden kotiin tai mökkiin. Sisustussuunnittelijamme ja omat sertifioidut asentajat takaavat täydellisen lopputuloksen takuu työnä.

Lexingtonin, ja paljon muita ihania Lenesisustustavaroita! Bjerren, Uudis- ja Mynte-astiat, ma-pe remontointiMeiltä löydät Uudis- ja rakentaminen, 10-17 Green Gaten remontointiLexingtonin, koneurakointi rakentaminen, ja paljon muita ihania Kysy lisää ja remontoitiUudiskoneurakointi Lene Bjerren, rakentaminen, Kari 040 7343 594 koneurakointi sisustustavaroita! Kysy lisää Kysy lisää Kari 040 7343 594 Mynte-astiat, Kari 040 7343 594 Kitkantie 31-33, Kuusamo · p. • 040 1325 153 Green Gaten31-33, Kitkantie Kuusamo Kitkantie 31-33, Kuusamo · p.· 040 1325040-1325153 153 kaakelikeskus@gmail.com www.kaakelikeskus.fi www.ekgroup.fi • kaakelikeskuskuusamo@gmail.com, 10-17 Uudis- ma-pe ja ja paljon muita ihania · www.kaakelikeskus.fi kaakelikeskus@gmail.com remontointisisustustavaroita! Olemme myös Tykkää Olemme myös Tykkää Facebookissa. meistä! Facebookissa. meistä! rakentaminen, koneurakointi Uudisja Kysy lisää Kari 040 7343 594 remontointirakentaminen, koneurakointi Kitkantie 31-33, Kuusamo · p. 040 1325 153

(norm. 10,48 €)

Tarjous voimassa 31.3.2018 asti.

Kuusamon Prismassa, puh. (08) 852 2111 www.kuusamonapteekki.fi Avoinna ma-pe 9-19, la 9-17 Päivystys parittoman viikon sunnuntaina 12-17 Löydät meidät myös Facebookista!

KIRKOLLISET ILMOITUKSET

Sana sinulle Ilmestyy torstaisin. ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00

Kattavin jakelu Koillismaalla joka torstai Toimitus: toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi

Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625

Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy Kajaani

Tekniset tiedot: palstan lev. 1p 39 mm, 2p 82 mm, 3p 125 mm, 4p 168 mm, 5p 211 mm, 6p 254 mm. 1/1 sivu 254x365 mm. 1/2 sivua 254x180 mm.

Ilmoitushinnat 2017:

Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero. Uutistori 10,50 €/5 riv. Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,00 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv. Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.

Tilaushinnat:

71,50€ (12kk), 46,90€ (6kk) Tilaushinnat sis. ALV 10%

Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2017

Jakelutiedot: Joka torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen 8085 kpl. Lisäksi telinejakelua Kuusamossa, Rukalla, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa 5200 kpl. Yhteensä n. 13300 kpl.

Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa! Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa. Koillismaan Uutisten matkailulehti, 6 numeroa vuodessa:

M AT K A I L U L E H T I

Toimitus: Wazama Media Oy, puh. 0400 281 057 Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

www.kuusamonseurakunta.fi

4. paastonajan sunnuntai

Anna leipää! Sanovat ihmiskunnan kulttuurin syntyneen siitä, että koko valveillaoloaika ei mennyt ruuan hankkimiseen. Tuossa murroksessa tärkeä osa oli viljan viljelyyn siirtyminen. Se tuotti ravintoylijäämää, antoi mahdollisuuden väestönkasvuun ja vapaa-aikaan. Jäi aikaa miettiä vaikkapa elämän tarkoitusta, yhteiselämän sääntöjä tai parempia välineitä kaikkeen toimintaan. Leipäviljan tuotto kun ylitti hetkellisen tarpeen ja sitä oli helppo varastoida. Leipä on perusruokaa. Sen rinnalla on särvin – se mitä syödään leivän kanssa. Leivän tärkeydestä kertovat monet siihen liittyvät sanonnat. Se on Jumalan viljaa, jota pitää kohdella kunnioittavasti. H.C. Andersenin satu tytöstä, joka astui leivän päälle, kuvaa juuri tuota kunnioituksen tarvetta. Leipä miehen tiellä

pitää – ja naisen myös. Vahvaa Jumalan sanan esilläpitoa sanotaan rukiiseksi leiväksi. Isä meidän –rukouksessa pyydetään jokapäiväistä leipää, mikä Lutherin selityksessä laajenee monenlaisiin elämän tarpeisiin hyviin naapureihin asti. Mitä sitten voisi olla elämän leipä, jota Jeesus sanoo antavansa tai jota hän itse on? Ilmeisesti aitoa tavaraa ilman lisäaineita. Ravitsevaa. Tähän elämään ja tulevaan. Entisajan tuvissa leipävarras oli käytännön syistä ylhäällä. Elämän leipään taas ylettää myös pieni tai vaivainen. Ison kirjan mukaan se leipä tulee alas. Marja-Sisko Aalto Kirjoittaja on toiminut pitkään kirkkoherrana ja tuomiokapitulin tehtävissä

Kohonen kertoo Kitkajoki-kirjasta ja -elokuvasta Rukalla Kitkajoesta kirjan ja elokuvan tehnyt valokuvaaja Tauno Kohonen kertoo ja esittelee teoksiaan torstaina ja perjantaina 8.–9. maaliskuuta Rukalla Safaritalossa. – Kuusamon luonto on voimakkaan kaivostoiminnan kohteena. Aikaisemmin kallioperätutkimusten mukaan malmissa oli uraania, sitten puhuttiin kultakaivoksesta ja nyt viritellään Kitkajoen varteen samaan paikkaan kaivoshanketta, jonka kohteena on koboltti. Mitä tuohon sanoisi, on tuumittu laajemminkin Kuusamossa, kommentoi Kohonen. Kitkajoen esittelemiseksi on valmistunut Kitkajoki -rakas joki -dokumenttielokuva, joka esitettiin tammikuun alussa Yle1-kanavalla.

Katsojamäärä oli viikon aikana 630.000 ja tammikuussa yhteensä 946.000 katsojaa. Elokuva sai kultaa Saksassa WorldMediaFestivaaleilla kesällä 2017, ja sen kuvat saivat Magic Eye -erikoispalkinnon. Elokuvan puheosasta tehdään parhaillaan käännöstä kiinankielelle. Elokuvan kertoo Kuusamon ja Posion puhtaasta vedestä keskittyen valokuvaaja Tauno Kohosen lempipaikkoihin erityisesti Kitkajoen varrella. Elokuvassa siteerataan edesmenneen kirjailijan, runoilijan ja luontofilosofin Reino Rinteen ajatuksia. Kitkajoesta on tehty myös tietokuvateos ”Puhdas luonto Kitkajoki- Kitkajärvi ”.

Kuusamo Messu su 11.3. klo 10.00 Pyhän Ristin kirkossa, Heli Kautonen ja Laura Tornberg Körökörökirkko su 11.3. klo 16.00 Pyhän Ristin kirkossa, Marika Villikka, Laura Piilonen sekä Kuulaskuoron Sävelaskel ja Heläys. Seurakunnan pienimpien oma kirkkohetki. Pikkukirkko to 15.3. klo 9.30 Pyhän Ristin kirkossa, Marika Villikka ja Laura Piilonen. Lapsille ja perheille sopivan mittainen kirkkohetki. Veteraanimieslaulajat to 8.3. klo 11.00 srk-talon isossa salissa

Musiikkipiiri to 8.3. klo 13.00 srk-talon isossa salissa. Kaikille avoin kerho

Nuttu/askartelukerho ma 12.3. klo 12.00 srk-talon pienessä salissa

Latukahvila keltaisen pappilan kodalla avoinna la-su 10.3.-11.3. klo 11.30 -15.00 Myytävänä makkaraa, lämmintä juomaa ja kahvileipää Yhteisvastuun hyväksi. Tervetuloa hiihtäen, kävellen tai vaikkapa autolla! Osoite on Kirkkotie 1 A

Miestenpiiri ma 12.3. klo 18.00 srk-talon tapaamishuoneessa

Yhteisvastuukeräys on käynnissä Lipaskeräysvuoroja tai keräyssalkkuja voi varata ja hakea seurakunnan talous- toimistosta ma-ke ja pe klo 9-15 Naisten raamattu- ja keskustelupiiri su 11.3. klo 18.00 srk-talon takkahuoneessa

Kehitysvammaisten keskustelukerho ti 13.3. klo 17.00 srk-talon pienessä salissa Raamattupiiri ke 14.3. klo 18.00 ryhmätilassa Rauhanyhdistys Seurat to 8.3. klo 18.00 ry:llä Seurat su 11.3. klo 13.00 Porkkapirtillä Seurat su 11.3. klo 17.00 ry:llä Nissinvaaran lauluseurat ke 14.3. klo 18.30 Saara ja Kari Kurtilla

Kastetut Minea Anna Elena Määttä Kuolleet Anna Orvokki Lämsä Alakitkankylästä 81 v. Hannu Tapio Koski Kirkonkylästä 70 v. Jouko Mikael Niskala Lämsänkylästä 68 v. Haudatut Nilon hautausmaa: Ke 28.2. haudattiin Kerttu Maria Hiltunen Kirkonkylästä, siunauksen toimitti kirkkoherra Taina Manninen. Pe 2.3. haudattiin Jouko Mikael Niskala Lämsänkylästä, siunauksen toimitti pastori Anni Rimpiläinen. La 3.3. haudattiin Lahja Kyllikki Palosaari Kirkonkylästä, siunauksen toimitti kirkkoherra Taina Manninen ja Terttu Marjatta Koramo Kirkonkylästä, siunauksen toimitti kirkkoherra Taina Manninen. Samana päivänä haudattiin Vesa Pertti Laitinen Kirkonkylästä, siunauksen toimitti pastori Jari Lappalainen Ristikankaan hautausmaa: Pe 2.3. haudattiin Hannu Tapio Koski Kirkonkylästä, siunauksen toimitti kappalainen Marika Villikka

Yksinäisyyttä lievittäviä Ystäväpiiri-ryhmiä käynnistyy keväällä Kuusamossa ja Posiolla Ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävät Ystäväpiiri-ryhmät käynnistyvät maaliskuussa 2018 ensimmäistä kertaa Kuusamossa ja Posiolla. Ystäväpiiri-ryhmät tarjoavat mahdollisuuden uusien ystävien löytämiseen ja mukavaan tekemiseen yksinäisyyttä kokeville ikääntyneille ihmisille. Ystäväpiiri-ryhmiä ohjaavat Vanhustyön keskusliiton Kuusamossa järjestämään Ystäväpiiri-koulutukseen osallistuvat ohjaajat, jotka työskentelevät tai toimivat vapaaehtoisina paikallisissa organisaatioissa ja yhteisöissä. – Suljettu Ystäväpiiriryhmä kokoontuu 12 kertaa kolmen kuukauden ajan, ja siihen osallistuu korkeintaan kahdeksan henkilöä. Ryhmien sisällöt suunnitellaan osallistujien toiveiden mukaan, ja ryhmäläiset haastatellaan ennen ryhmätoiminnan aloittamista, kertoo alueohjaaja Marjo Pääkkö. Pääkön mukaan Ystäväpiiri-ryhmiin osallistuneet

iäkkäät ihmiset ovat kokeneet vertaistuen, kokemusten jakamisen, mukavan yhdessä tekemisen, hyvän yhteishengen ja huumorin olleen keskeisiä asioita toiminnassa.

– Ystäväpiiri-ryhmiin osallistuneista 98 prosenttia suosittelee toimintaa muille, ja 90 prosenttia osallistuneista kokee yksinäisyytensä lievittyneen ryhmän ansiosta.

Koillismaalla neljä piiriä Ystäväpiiri-toimintaa on kehitetty Vanhustyön keskusliitossa kahdentoista vuoden ajan. Tutkitusti vaikuttava ja voimaantumista tukeva ryhmätoimintamalli on levinnyt ympäri Suomen, ja Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut tähän mennessä yli 8.000 iäkästä ihmistä. Ystäväpiiri-ohjaajia on koulutettu yli 850. Ystäväpiirimallia hyödynnetään mm. järjestöjen ja yhdistysten toiminnassa sekä kuntien vanhuspalveluissa: toimin-

taa toteutetaan vuosittain noin 40 paikkakunnalla. Ensimmäiset Ystäväpiiri-ryhmät käynnistyvät Kuusamossa Kuusamon kaupungin toteuttamana Porkkapirtillä (puh. 040 860 8769), Kuusamon Reuma ja Tules ry:llä (puh. 044 729 2303) sekä Kuusamon Helluntaiseurakunnan tiloissa (puh. 040 418 5444). Posiolla Ystäväpiiriryhmän toteuttaa Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry (puh. 044 230 1439).

Kukat vievät viestin varmasti perille

Sivu

Torstai29.9.2016 8.3.2018 Torstai

Sulo ja Juuson tarina julkaistiin kirjana

4

Sivu

Hiipinään perustettiin kansallispuisto

5

Sivu

6

Kattavin Kattavinjakelu jakeluKoillismaalla Koillismaalla KUUSAMO KUUSAMO--RUKA RUKA--TAIVALKOSKI TAIVALKOSKI--POSIO POSIO--SALLA SALLA yht. yht.n.n.13 13000 000lehteä! lehteä!

Jättipotti Kuusamon nuorille Stean kolmivuotinen rahoitus mahdollistaa NoSen uudet tilat ja kaksi työntekijää Kuusamolainen Nuorten oma mielenterveysseura NoSe ry on saanut jättipotin Stealta. Kolmivuotinen Onki-hanke mahdollistaa uudet, valoisat tilat Ouluntaipaleella ja kahden työntekijän palkkaamisen. Toiminta on nyt säännöllistä ja juuri sitä, mitä nuoret itse toivovat. Tähän asti nuoret ovat toimineet vapaaehtoisesti ja vertaistuella. Ouluntaipaleella Hotelli Kuusangan alakerrassa sijaitsevaan huoneistoon paistaa kirkas kevätaurinko. Helmikuussa työnsä Onki-projektin vastaavana aloittanut Kaisu Haataja ja ohjaaja Sanna Petrelius sisustavat, siivoavat ja suunnittelevat tulevia vuosia. – Ideoita on ihan mahdottomasta ja olemme todella innoissamme, Haataja kiteyttää kaksikon tunteet.

Vuosittain tukea 87.000 euroa Stea myönsi kuusamolaisnuorille heidän anomansa kolmivuotisen hankkeen. Vuosittainen rahamäärä on 87.000 euroa ja sillä kustannetaan tilavuokra ja palkkauskulut sekä mahdollistetaan säännöllinen, ympärivuotinen toiminta. STEA on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa, kun Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminta siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön yhtey-

Ohjaaja Sanna Petrelius ja projektivastaava Kaisu Haataja siivoavat, sisustavat ja suunnittelevat juuri käynnistyneen Onki-hankkeen tiimoilta toimintaa Ouluntaipaleella sijaitsevalla NoSe-tuvalla. Ovet ovat avoinna kaikille nuorille tulla ja toimia.

teen Veikkauksen, RAY:n ja Fintoton yhdistyessä. Rahoitus myönnettiin päihde- ja mielenterveysongelmista oireilevien

Matalan kynnyksen kohtaamispaikalla pyritään osallisuuden, yhteisöllisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen: nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseen.

16–29-vuotiaiden nuorten tukemiseen matalan kynnyksen ryhmätoimintoja ja vertaistukea hyödyntäen.

Nuorten paineet yhä kovempia Käytännössä työ on sitä, mitä nuoret ovat itse tähän asti tehneet. NoSe-tupa on kohtaamispaikka, jossa tarjotaan keinoja ylläpitää ja vahvistaa omaa toisten mielenterveyttä. – Nuorten paineet ovat kovat. Itsenäistyminen pohdituttaa, opiskelun rahoittaminen vaatii voimia ja yksinäisyys on yhä useamman uhka, sanoo projektivastaava Kaisu Haataja. Hän viimeistelee Rovaniemellä kasvatustieteen opintojaan ja on perehtynyt

opinnäytetöissään toisen asteen opiskelijoiden mielenterveysongelmiin. – Ihaillen olen seurannut NoSe:n toimintaa ja sen saavutuksia. Olen työskennellyt Rovaniemellä asuntolan ohjaajana ja siellä, jos missä, tällainen vertaistoiminta olisi myös tarpeen, Haataja kertoo.

NoSe-tupa auki arkisin Rahoituksen myötä NoSe:n toiminta Kuusamossa vakinaistuu ainakin kolmen seuraavan vuoden ajan. NoSe-tupa on avoinna arkisin kello 10–20 ja YöNose kerran kuukaudessa. Työpajoja ja muuta toimintaa järjestetään nuorten toiveiden mukaisesti pari

kertaa viikossa. Onki-hankkeen toimintaa ovat myös leirit ja erilaisiin tapahtumiin osallistumiset. – Onki-hanke tulee sanoista osallistuva nuori, kehittyvä ihminen. Me tarjoamme nuorille mahdollisuuksia ja keinoja ylläpitää ja vahvistaa omaa ja toisten mielenterveyttä. Toiminta perustuu päihteettömyyteen.

Asennekasvatusta mielenterveyteen Haatajan mukaan matalan kynnyksen kohtaamispaikalla pyritään osallisuuden, yhteisöllisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen: nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseen. – Tähän asti noselaisten

energia on pitkälti mennyt toiminnan rahoituksen hankkimiseen. Nyt rahoitus on kunnossa ja byrokratia on meidän vastuullamme. Nuoret voivat viimein keskittyä siihen, mikä on heille tärkeintä. Hankkeen tavoitteena on toiminnan juurruttaminen paikkakunnalle sekä vertaistuki- ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen. – Punaisena lankana toiminnassa on yhä avoimempi ja hyväksyvämpi suhtautuminen mielenterveysongelmiin. Petrelius ja Haataja toivovat mukaan uusia nuoria. – NoSelta löytyy tekemistä, kuulijoita, uusia ystäviä ja valtavasti kokemusperäistä taitoa ratkoa arjen ongelmia, kaksikko vakuuttaa.

Torstai 8.3.2018

4

Kuusamon Osuuspankit sulautetaan yhdeksi Kuusamon Osuuspankki ja Käylän Osuuspankki sulautuvat yhteen. Asiasta päätti perjantaina Käylässä koolla ollut Käylän Osuuspankin jäsenten ylimääräinen osuuskunnan kokous. Osuuskunnan päätöksellä OP Käylän toiminnot yhdistetään osaksi OP Kuusamoa. Yhdistymistä perustellaan asiantuntevien ja laadukkaiden pankkipalveluiden turvaamisella nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Päätökseen kuuluu ehto, että pankkipalvelut säilyvät Käylässä vähintään viiden seuraavan vuoden ajan. Käylän pankkihenkilökunta siirtyy Kuusamon Osuuspankkiin vanhoina työntekijöinä.

Rukan Latu valmistautuu 60-vuotisjuhlavuoteen Rukan Latu ry valmistautuu ensi vuonna vietettävään 60-vuotisjuhlavuoteensa uudenlaisella liikuntatapahtumalla. Huhtikuun toisena päivänä 2018 järjestettävä liikuntatapahtuma tarjoaa mahdollisuuden joko pyöräillä tai hiihtää Rukan Kaltiolammelta Kuusamon urheilukentälle. Iloisten ihmisten -liikuntatapahtuman reitin mitta on 35 kilometriä ja ideana on, että hiihtäjät ja fatbikepyöräilijät käyttävät samaa latureittiä. Hiihtäjät lähtevät matkaan pari tuntia ennen pyöräilijöitä. Tapahtuman tarkoituksena on tänä vuonna testata reitin kestävyyttä yhteistapahtumana ensi vuodelle, jolloin Rukan Latu juhlii 60-vuotistaivaltaan. Liikuntatapahtuman järjestelyissä on mukana myös muun muassa Kuusamon kaupunki.

Kukat vievät viestin varmasti perille

Minna Heikkilä-Tuovila, Raili Räsänen, Terttu Tuovila ja Vuokko Heikkilä kertovat Heikkilän kukkakaupan asiakasilloissa kukkien monipuolisesta käytöstä. Vuonna 1970 perustettu yritys välittää kukkatervehdyksiä niin iloon kuin suruun.

Kukat ovat edelleen varma tapa muistaa niin ilossa kuin surussa. Internetin uudet välityspalvelut, leikkokukkavalikoiman kasvaminen ja ihmisten muotitietoisuus ovat muuttaneet alaa, mutta tuoneet samalla myös uusia mahdollisuuksia. Kukka on enemmän kuin perinteinen kimppu, sanoo kuusamolaisen Heikkilän kukkakaupan Minna Heikkilä-Tuovila. Yritys järjestää erityisiä asiakasiltoja, joissa kerrotaan muun muassa kukkaetiketistä.

Markettien kukkamyynti on kiristänyt kukka-alan kilpailua, mutta kukkakauppojen valttina on floristien ammattitaito. – Me osaamme sitoa ja tiedämme kaiken oleellisen leikkokukista, Heikkilän Kukkakaupan Minna Heikkilä-Tuovila sanoo. Hän iloitsee erityises-

ti nuorten innosta välittää viestejä kukkasin. Uudet tavat ovat tehneet kukkien välittämisestä entistä helpompaa, mutta moni asioi edelleen mielellään kasvotusten. – Kukat kertovat tunteista niin ilossa kuin surussa. Niillä välitetään viestejä syntymästä kuolemaan, floristi kertoo. Sesonkihuippuja ovat joulu, ystävänpäivä ja kevään valmistujaiset, mutta kukka on kelpo tapa kertoa välittämisestä myös arjessa.

Ehdottomia sääntöjä ei ole, mutta tyyli kannattaa muistaa. Keskustalaista kansanedustajaa ei onnitella tulipunaisella ruusukimpulla. Kimpussa on aina päävärit, joita tuetaan yleensä vihreillä somisteilla. Somisteet voivat olla myös muita luonnontuotteita kuten käpyjä. – Luontokaupungissa haluamme suosia kaikkea sitä, mikä kasvaa ympärillämme.

Kimppu tehdään kohteen mukaan

Heikkilä-Tuovilan mukaan varsinkin nuoremmat asiak-

Heikkilä-Tuovila sanoo, että floristin laatima kimppu on persoonallinen ja mahdollisimman hyvin kohdettaan kuvaava. – Kun kimppua suunnitellaan, on hyvä tietää, mihin tarkoitukseen se sidotaan. Myös saajan sukupuoli, ikä, mahdolliset värimieltymykset ja hinta vaikuttavat aina lopputulokseen. Toiset suosivat värikkäitä kimppuja ja toiset ovat mieltyneet mustavalkoiseen.

Kestävyys on tärkeä kriteeri

Sateenkaaren kaikissa väreissä kukkivat neilikat ovat nyt myös onnittelukukkia ja ruusuista sidotaan näyttävät kukkalaitteita hautajaisiin.

kaat suosivat rohkeita värejä ja uusia lajeja. Valikoima on laajentanut valtavasti viime vuosien aikana. Asiakkaille on mahdollisuus tilata myös sellaisia kukkia, joita liikkeessä ei välttämättä ole esillä. – Pääsemme internetin kautta suurten kukkatalojen sivuille ja voimme tilata asiakkaalle juuri hänen toiveensa mukaiset kukat. – Kestävyys on tietysti tärkeä kriteeri. Kimpusta halutaan nauttia mahdollisimman pitkään, hän tietää. Sipulikukkien elinkaari on perinteisesti lyhyempi kuin esimerkiksi neilikoiden tai krysanteemien.

Ei enää jakoa ilo- ja surukukkiin Entisaikaista jakoa ilo- ja surukukkiin ei enää ole. Sateenkaaren kaikissa väreissä kukkivat neilikat ovat nyt myös onnittelukukkia ja ruusuista sidotaan näyttävät kukkalaitteita hautajaisiin. Tärkeintä on persoonallisuus. Tämän kevään suosikkeja ovat näyttävät pionit, aina varmat tulppaanit ja moniväriset neilikat. – Vain mielikuvitus rajaa sitä, mihin kaikkeen kukat taipuvat. Toteutamme mielellämme myös asiakkaidemme ideoita, Minna HeikkiläTuovila lupaa.

Kukka-asetelmissa hyödynnetään nyt myös luonnonmateriaaleja saajan harrastuksen tai ammatin mukaisesti. Asetelman voi tehdä vaikka muumimukiin tai viinipulloon ja talonrakentajaksi valmistuneen onnittelukukat sidotaan vasaran ympärille. Kävyistä rakennettua kimppua somistavat morsiustähti ja karhunheinä.

Hautajaisiin sidotaan pisaroita ja sydämiä Kukka-asetelmat ovat aina olleet näyttävästi esillä myös hautajaisissa. Perinne on kuitenkin muuttumassa, kun tuhkahautaukset varsinkin Etelä-Suomessa ovat lisääntyneet. Arkulle

halutaan usein vain yksi kukka. Floristi Minna HeikkiläTuovila sanoo, että Koillismaalla murros ei vielä näy. – Meillä sidotaan edelleen näyttäviä kukkalait-

teita siunaustilaisuuksiin. Havuseppeleet tosin ovat jääneet taka-alalle ja surulaitteet ovat nyt useimmiten kahvallisia, muotoon sidottuja kimppuja. Suosittuja muotoja ovat pisarat,

sydämet ja risti. Hän korostaa, että jokaisen ihmisen suru on omanlaisensa, ja jokaisella on oikeus muistaa poismennyttä juuri sellaisella kukkatervehdyksellä kuin

itse haluaa. – Vainajan muistaminen kukkatervehdyksellä voi olla iso tai pieni, värikäs tai hillitty. Se on viimeinen tervehdyksemme hänelle, jota ei enää ole.

Torstai 8.3.2018

5

Rukalla pohditaan syksyllä kiertobiotalouden suuntaa Kansainvälinen seminaari tuo paikalla biotalouden merkittävimmät vaikuttajat Rukalla järjestetään syyskuussa eräs tämän vuoden merkittävimmistä kiertobiotalouden tapahtumista – World Circular BioEconomy Forum. Tapahtuma tuo paikalle biotalouden merkittävimpiä vaikuttajia, toimijoita, lainsäätäjiä ja muita biotalouden sidosryhmiä keskustelemaan biotalouden suunnasta. Useimmat teollisuuden tapahtumat järjestetään urbaaniympäristöissä ja onkin paikallaan erityisesti biotalouden sektorilla järjestää tapahtuma luontorikkaassa paikassa kuten Rukalla. Tapahtuman arvoa nostaa sekin, että EU:n biotalousstrategia on päivityksen alla ja valmistuu kesän jälkeen. Rukan tapahtuma on ensimmäinen yleiseurooppalainen biotaloustapahtuma kesälomakauden jälkeen.

Tapahtumassa kuullaan tuoreeltaan EU:n biotalousstrategian linjauksia, joita esittää Euroopan Komission biopohjaisten tuotteiden ja jalostuksen yksikön päällikkö Valdemar Kutt.

Teemana myös ilmastonmuutos Ohjelma koostuu paneelikeskusteluista, joissa johtavat asiantuntijat pohjustavat aiheita ja käyvät keskusteluja tärkeistä teemoista. Tämän vuoden teemoja tulee olemaan biotalousstrategioiden lisäksi mm. ilmastonmuutos, biotalouden uudet arvoketjut ja tuotteet. Metsillä on merkittävä rooli ilmastomuutosasioissa ja tähän paneeliin osallistuu mm. Euroopan Parlamentin jäsen Nils Torvals, jonka panos oli merkittävä viime syksyn

LULUCF-keskusteluissa. – Tavoitteenamme on nostaa kiertotalouden ja biotalouden keskustelu aivan uudelle tasolle, sekä ymmärtää sen merkitys tulevaisuutemme kannalta kertoo kansanedustaja Ville Skinnari. Hän sanoo uskovansa, että World Circular BioEconomy Forum Ruka antaa erinomaisen mahdollisuuden uudentyyppiseen dialogiin päättäjien ja asiantuntijoiden välillä esim. metsien käyttöön liittyvistä asioista kansainvälisesti. – On tärkeää aika-ajoin koota toimijat yhteen ja visioida tulevaisuutta.

Kansainvälistä keskustelua Kansanedustaja Harri Jaskarin mukaan Suomi on bio- ja

kiertotalousinnovaatioiden kärkimaita maailmassa. – Käytämme metsiämme kestävästi, edistyneiden biotaloustuotteiden kirjo kasvaa nopeasti korvaten fossiilisia raaka-aineita ja entistä enemmän energiasta tuotetaan puhtaasti uusiutuvilla energialähteillä. Globaalit ilmastohaasteet on otettu Suomessa vakavasti ja hiilineutraalisuus on asetettu tavoitteeksi laajasti koko yhteiskunnassa. Nyt on erittäin tärkeä käydä kansainvälistä keskustelua siitä, miten uudet innovaatiot pystyvät ratkaisemaan maailman suuria haasteita. Advisory Boardin puheenjohtajaksi on pyydetty Jukka Kantola. – Olen iloinen, että olemme saaneet Advisory Boardiin näin vaikuttavan joukon biotalouden yk-

Sulo ja Juuson tarina julkaistiin kirjana Kuusamolaisen Sulo Karjalaisen ja orvon Juuso-karhun vaiheista on ilmestynyt kirja. Kirkkoherra Vesa Tuomisen ja käsikirjoittaja Esa Silanderin kirja Karhumies julkaistiin Helsingissä maanantaina. Kirjan on kustantanut Docendo Oy. Kuusamolainen Sulo Karjalainen on adoptoinut emonsa menettäneitä karhunpentuja ja elänyt niiden kanssa vuosikausia. Hän on käynyt karhujensa kanssa kalassa ja metsällä ja nukkunut niiden kanssa ja tarkkaillut eläinten unirytmiä. Elämäntyöllään Karjalainen on kirjailijoiden mukaan näyttänyt, että ihmisen ja karhujen välinen yhteys voi kasvaa ystävyydeksi. Kuusamon suurpetokeskuksessa Sulo Karjalaisen hoivissa elää tällä hetkellä kuusi karhua: Niisku, Tessu, Nätti, Reeta, Vyöti ja Juuso. Karhut ovat esiintyneet televisiossa sekä lehdissä, ja taidemaalari Juuson töitä on ollut esillä näyttelyissä Karhumies-kirja kertoo, kuinka suurpetokeskus sai alkunsa Sulon toimiessa suurpetovahinkoja tutkivassa tutkimusryhmässä 1980-luvulla. Ensimmäiset kasvatit olivat huonokun-

toisena pelastettuja ilveksen pentuja, mutta vuonna 1994 tarhalle muutti ensimmäinen karhu, ammutun emonsa vierestä pelastettu Vyöti. Hiljalleen Sulon hoiviin tuli muitakin karhuja ja keskus kasvoi nykyisiin mittoihinsa. Keskuksen karhut eivät ole lemmikkieläimiä, vaikka ne eivät enää vapaudessa selviäisikään. – Sulo on oppinut puhumaan karhujen kieltä ja ymmärtämään niiden ajatuksenjuoksua. Hän tietää, että luonnossa karhut väistävät ihmistä. Keskuksen Sulo Karjalaisen ja Juuson tarina koottiin kirjaksi. Maanantaina ilmeskarhut sen sijaan tyneen, Docendon kustantaman Karhumiehen ovat kirjoittaneen Vesa heittäytyvät leik- Tuominen ja Silander. Kirjan kuvitus on koottu pääosin Tapio Paappakisiksi tai innos- sen aiemmin julkaisemattomista kuvista ja Sulo Karjalaisen arkistoista. tuvat juttelemaan, kukin luonteensa mukaan, kertovat kirjailijat. uros, joka nauttii taulujen petokeskusta, ja 19-vuotias Erityisen huomion koh- maalaamisesta ja paikkojen Juuso vaatii edelleen Sulon teena on yleensä Juuso- hajottamisesta. Yhdessä Sulo viereensä mennessään talkarhu, lähes 500-kiloinen ja Juuso remontoivat suur- viunille.

kösnimiä Euroopasta rakentamaan biotalouteen kokonaan uudenlaista tapahtumaa luonnonkauniiseen Rukan ympäristöön. Metsien monimuotoinen käyttö ja biotalouden uudet sovellukset ovat aina olleet lähellä sydäntäni.

toon, valottaa tapahtuman luonnetta Eero Koskelainen. The Bioeconomy Celebrates Nature: World Circular BioEconomy Forum (WCBEF) Rukalla 11.– 13.9.2018

Suomalaista metsien hoitoa Yrittäjäneuvos Eero Koskelainen on ollut alusta lähtien ideoimassa tapahtumaa. – Pohjoinen havumetsäalue on herkkä, mutta samalla rikas ekosysteemi. Vastuullinen metsien käyttö on ollut alueen vahvuutena jo vuosikymmeniä ja tavoitteena on välittää tätä osaamista sekä vastuullisuutta tapahtuman vierailijoille tutustumalla käytännössä suomalaiseen metsien hoi-

Tavoitteena on nostaa kiertotalouden ja biotalouden keskustelu aivan uudelle tasolle sekä ymmärtää sen merkitys tulevaisuutemme kannalta.

KäyläGo lisää kuusamolaiskylän vetovoimaisuutta ja osaamista Käylän kylässä Pohjois-Kuusamossa on startannut kylän kehittämishanke, KäyläGo, jota hallinnoi maamiesseura. – Hanke kestää vuoden loppuun ja hankkeella vahvistetaan kyläläisten digiosaamista, lisätään Käylän vetovoimaisuutta sekä kartoitetaan kylätalon potentiaali monipalvelukeskuksena, kiteyttää hankkeen projektipäällikkö Tytti Taivalkoski. Helmikuun alussa käynnistynyt hanke toimii vuoden loppuun ja sitä rahoittaa Koillismaan Leader 90-prosenttisella tukitasolla. – Kevätaika vietetään digiteeman parissa: digikummitoimintaa, digipalveluiden kokeilupäiviä sekä infopäiviä sähköisistä palveluista. Yhteistyötä tehdään Koillismaan Omaishoitajien OmaisOiva-kahvilan, Käylän Osuuspankin, seurakunnan, Käylän Kirin sekä

muiden kylän toimijoiden kanssa. Kesällä osallistetaan kyläläisiä ja päivitetään kyläsuunnitelma sekä tehdään kylän yhtenäinen markkinointisuunnitelma, myös Käylän nettisivut uudistuvat, lupaa projektipäällikkö. Syksyllä selvitetään kylätalon potentiaali monipalvelukeskuksena; mitä toimintoja kylätalolle tarvitaan ja mitkä olisi mahdollista vakinaistaa. Luvassa on testipäiviä eri teemoista, esimerkiksi jalkahoitajan tai hierojan palvelut ja terveyspalvelut. – Hankkeen tuloksena meillä on entistä vetovoimaisempi Käylän kylä, jossa järjestetään toimintaa ja palveluita kaikenikäisille. Käylä nähdään paikkana, johon lapsiperheet haluavat muuttaa ja johon myös matkailijat haluavat tutustua. Käylän verkostot ovat laajat ja sitä kautta Käylä kulkee aina ajan hermolla.

Torstai 8.3.2018

6

Rajanylitysliikenne jatkaa lievää laskuaan Rajatilanne on säilynyt vuoden alussa Kainuun rajavartioston valvomalla rajaosuudella rauhallisena. Rajanylitysliikenteessä Vartiuksen ja Kuusamon rajanylityspaikoilla oli helmikuussa venäläisten ja suomalaisten matkustajien osuus viime vuoden helmikuuhun verrattuna vähäisempää. Rikoksia ja rikkomuksia havaittiin yhteensä viisi. Kainuun rajavartioston valvomien rajanylityspaikkojen kautta matkusti helmikuussa 2018 yhteensä 32.737 henkilöä, joka on 7 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Suomalaisten matkustajien määrä vähentyi edellisvuoden helmikuuhun verrattuna 8,8 ja venäläisten matkustajien määrä vähentyi 3,6 prosenttia. Vartiuksen rajanylityspaikalla rajanylityksiä oli 26.764, joka on 5,4 prosenttia vähemmän kuin helmikuussa 2017. Kuusamon rajanylityspaikalla rajanylityksiä oli 4.027, joka on 11 prosenttia edellisvuoden helmikuuta vähemmän. Vartiuksen rajanylityspaikalla rajanylittäjät edustivat helmikuussa 23 eri kansallisuutta, Kuusamon rajanylityspaikalla eri kansallisuuksia oli edustettuna kymmenen.

Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa Suomen riistakeskus myönsi tammi- ja helmikuussa poikkeusluvat yhteensä kahdeksan porovahinkoja aiheuttavan ahman pyytämiseksi. Osaan poikkeuslupahakemuksista riistakeskus teki kielteisen päätöksen. Poikkeusluvilla saatiin saaliiksi helmikuun loppuun mennessä kuusi urosta ja kaksi naarasta. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan saaliiksi saadut naarasahmat olivat aikuisia yksilöitä, jotka olivat kantavia, eivätkä siten olleet vielä synnyttäneet pentuja tälle talvelle. Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ahmaa, Pohjois-Pohjanmaalta kaksi ja Kainuusta yksi ahma. Ahmat saatiin saaliiksi Sodankylästä, Kittilästä, Inarista, Savukoskelta, Sallasta, Kuusamosta, Taivalkoskelta ja Suomussalmelta. Luonnonvarakeskuksen lokakuun lopussa antaman lausunnon mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan viime vuonna 220–250 ahmaa. Ahma on levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle ja ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.

Helmikuussa Venäjälle perustetut kaksi uutta kansallispuistoa ovat jatkoa maassa viime vuonna vietetyn ympäristövuoden päätöksille uusista luonnonsuojelualueista. Viime vuonna Venäjälle perustettiin neljä uutta luonnonsuojelualuetta, muun muassa Laatokan saariston kansallispuisto ja Itäisen Suomenlahden luonnonpuisto. Kuvassa Hiipinän puistoa.

Hiipinään perustettiin kansallispuisto Venäjän uusimmalle puistolle kaavaillaan puistopariyhteistyötä Lapissa sijaitsevien kansallispuistojen kanssa Venäjälle on perustettu 19.2.2018 kaksi uutta kansallispuistoa, Hiipinän kansallispuisto Murmanskin alueelle ja Kodar Baikalin alueelle.

Lajistoltaan ja geologialtaan arvokas Hiipinän kansallispuisto on tuntureista, jäätiköistä, pohjoisista havumetsistä ja tundrasta koostuva yli 84.000 hehtaarin alue.

Hiipinän kansallispuisto sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Suomen rajasta, Kuolan niemimaan keskiosassa. Uusi kansallispuisto tulee osaksi Suomen, Norjan ja Venäjän rajaseutujen suojelualueista koostuvaa Fennoskandian vihreää vyöhykettä. Lajistoltaan ja geologialtaan arvokas Hiipinän kansallispuisto on tuntureista, jäätiköistä, pohjoisista havumetsistä ja tundrasta koostuva yli 84.000 hehtaarin alue. Kivistöltään Hiipinä on Suomen tuntureita monipuolisempi ja alueelta löytyy monia harvinaisia kasvilajeja. Suomalainen geologi ja professori Wilhelm Ramsay kartoitti aluetta useaan otteeseen jo 1800- ja 1900-lu-

kujen taitteessa. Hänen mukaansa on nimetty Hiipinässä tavattu ramsayiittimineraali. Saamelaisten muinaisten riittipaikkojen myötä Hiipinä on mielenkiintoinen myös kulttuurihistoriansa puolesta. Jo nykyisin suositun luontomatkailukohteen suojelemisesta on keskusteltu 1990-luvulta lähtien. Kansallispuiston perustamista viivyttivät muun muassa alueen kaivostoimintaan liittyvät kysymykset.

Pitkän linjan yhteistyötä Suomi on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Venäjän kanssa suojelualueverkoston kehittämiseksi 1970-luvulta lähtien muun muassa

työryhmien, hankkeiden, tutkimusretkien ja yhteisjulkaisujen muodossa. Luonnonsuojeluyhteistyön tavoitteena on edistää pohjoisen luonnon monimuotoisuuden säilymistä molemmin puolin rajaa. Vuonna 1985 perustettu suomalais-venäläinen luonnonsuojelutyöryhmä kehittää aktiivisesti luonnonsuojeluyhteistyötä Suomen ja Luoteis-Venäjän eri alueiden välillä. Poikkihallinnollisessa ja -tieteellisessä työryhmässä seurataan Suomen ja Venäjän ajankohtaisia luonnonsuojelukysymyksiä, uhanalaisten lajien suojelua ja ympäristökasvatusta sekä tuetaan suojelualuehankkeiden toteutumista. Konkreettinen esimerkki

yhteistyöstä on niin sanottu puistoparitoiminta suomalaisten kansallispuistojen ja Luoteis-Venäjän kansallispuistojen välillä. Käytännön kumppanina on Suomessa toiminut Metsähallituksen Luontopalvelut. Puistopariyhteistyön piiriin kuuluvat muun muassa suomalais-norjalais-venäläinen Inari-Pasvik-suojelualue Koillis-Lapissa, Oulanka-Paanajärvi Kuusamossa molemmin puolin rajaa, Ystävyydenpuisto Kuhmossa ja Kostamuksessa sekä vuonna 2017 perustettu Hossan kansallispuisto Suomussalmella. Hiipinän kansallispuistolle kaavaillaan puistopariyhteistyötä Suomen Lapissa sijaitsevien kansallispuistojen kanssa.

tuspäätökset kalateille ja vaelluskalojen palauttamiseksi. Tarvittaessa yhteiskunnan tulee velvoittaa yhtiöt toteuttamaan kalatiet kalatielailla tai velvoitteiden muuttamisella. Iijoen hienot koskimaisemat ja jokivartiset ansaitsevat vaelluskalat pikaisesti takaisin. Kuusamossa aiemmin pidetyssä vuosikokouksessa kerrattiin Vihreiden aktiivista toimintaa vuonna 2017 ja menestyksellistä kunnallisvaalivuotta, jol-

loin Vihreät nousi Kuusamossa toiseksi suurimmaksi puolueeksi äänimäärissä ja valtuustopaikoissa. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Mika Flöjt, varapuheenjohtaja Pekka Virtanen, sihteeri- rahastonhoitajaksi Jouko Niikkonen, jäsensihteeriksi Jaana Voutilainen ja jäseniksi Helena Karjalainen, Tero Ronkainen ja Ossi Tyni. Toiminnantarkastajina toimivat Anna-Maija Rautiainen ja Arto Alasuutari.

Pyhitystä esitetään kansallispuistoksi Koillismaan Vihreät esittävät, että Syötteen moniosaisen kansallispuiston Taivalkosken osa Pyhityksellä nimetään Pyhityksen kansallispuistoksi. – Kostojärven viereisellä Pyhityksellä on valmiit retkeilyreitit, opasteet ja rakenteet. Ouluntien varteen Koitilan risteykseen tarvitaan Pyhityksen kyltti ohjaamaan matkailijoita luontokohteeseen. Taivalkosken kannattaisi brändätä Pyhitys Taivalkosken

omaksi kansallispuistokseen, toteavat hallituksen järjestäytymiskokouksensa sunnuntaina Taivalkoskella pitäneet Vihreät. Kokouksessa laadittiin kannanotto Taivalkosken ympärivuotisen matkailun kehittämiseksi. Vihreiden mielestä Taivalkosken kannattaisi myös markkinoida Kostojärveä ja Kostojärven kalastusmatkailukohteita, varsinkin, jos Kostojoki tulee olemaan yksi perhokalastuk-

sen MM-kisojen kalastuskohteista. Lisäksi Vihreät pohdiskelivat, voisiko Jokijärven ja Taivalkosken väliselle koskiosuudelle kehittää Lieksan Ruunaan koskien mukaista puuvenekoskenlaskua. Kokouksessa keskusteltiin myös Iijoen kalateiden rakentamisesta ja vaelluskalojen palauttamisesta. – Toivottavaa on, että voimayhtiöt tekevät pikaisesti vapaaehtoiset rahoi-

Torstai 8.3.2018

7

Maija Vilkkumaa rokkaa Kuusamossa Maamme tunnetuin rokkimimmi Maija Vilkkumaa nähdään Kuusamotalossa lauantaina 10. maaliskuuta klo 19 alkavassa konsertissa. Maija Vilkkumaa on kiistatta aikamme menestyneimpiä artisteja. Hän on myynyt uransa aikana lähes 400.000 albumia ja voittanut viisi Emma-palkintoa. Ennen vetäytymistään tauolle vuonna 2011 takana oli vuosien kiertueet sekä useita kultaa ja platinaa myyneitä menestysalbumeita. Maija Vilkkumaan paluuta saatiin odottaa kesään 2015, jolloin hän palasi yleisön eteen festareille ja kesätapahtumiin. Kesän jälkeen julkaistua AJA! -albumia seurasi sadan keikan kiertue ympäri Suomea. Paluukiertueen huipennukseksi voisi nostaa Helsingin Senaatintorin uudenvuoden vastaanoton 2015. Maijan keikkaa saapui seuraamaan yli 35.000 henkilön ennätysyleisö. Kiertueen jälkeisellä reilun vuoden mittaisella tauolla Maija sävelsi ja käsikirjoitti Mä halusin olla suffragetti -radiomusikaalin Radio Suomelle

sekä kirjoitti tekstit Lasse Mårtensonin sävellyksiin Helsingin Kaupunginteatterissa esitettävään Myrskyluodon Maija -musikaaliin. Syksyllä 2017 julkaistu EP ”Joku Muu, mikä” nosti

radiosoittoon muun muassa kappaleet Mä en oo sun ainoo sekä Hyvä Ihminen. Kuusamo on nyt mukana Maija Vilkkumaan kevään ”Joku muu, mikä” -kiertueella.

Helmikuun kireät pakkaset eivät kasvattaneet vesistöjen jäänpaksuuksia tai maaperän routakerrosta nimeksikään, koska paksuhko pakkaslumikerros on toiminut eristeenä. Jäätä ja routaa on koko maassa selvästi keskimääräistä vähemmän etelän ja lännen vähälumisia rannikkoalueita lukuun ottamatta. Vesistöjen jäänpaksuudessa ja roudassa suurimmat poikkeamat ajankohdan keskiarvoon nähden ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä myös lunta on eniten. Vesistöjen jäänpaksuudet kasvoivat kuukauden aikana yleisesti 5-15 sentillä. Kovista pakkasista huolimatta jäät eivät paksuuntuneet merkittävästi eristävän lu-

mikerroksen takia muualla paitsi vähälumisella rannikkoalueella. Kuukauden päättyessä jäänpaksuus oli maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 25–40 cm ja maan pohjoisosassa 40–60 cm, Kilpisjärvellä kuitenkin enemmän. Jäät ovat yleisesti 5-10 cm ajankohdan keskimääräistä ohuempia, Itä-Suomessa paksun lumikerroksen vuoksi jopa 10–20 cm tavallista ohuempia. – Tätä helmikuuta ohuempia jäitä on mitattu havaintopaikoilla vain muutaman kerran aiemmin. Myös edelliset ohutjäiset talvet osuvat 2000-luvulle. Viimeisin esimerkki oli helmikuussa 2014, jolloin idässä oli laajalti heikommat jäät kuin nyt,

kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Lumikuormat ovat ajankohtaan nähden suuria ItäSuomessa sekä Länsi-Lapissa. Suurien hallien kattoja on edelleen tarkkailtava. Hallien omistajien on aktiivisesti seurattava lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa, ja huolehdittava lumen poistosta katolta tarpeen mukaan. Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen. Lumen pudottamisessa on syytä käyttää ammattilaisten apua.

Kostonjoen tilaa turvataan säännöstelemällä

Maija Vilkkumaa rokkaa Kuusamotalolla lauantaina. Keikka on osa Joku muu, mikä -kiertuetta.

Hossan kehittäminen jatkuu monen tahon yhteistyönä Naturpolis Oy:n hallinnoima Hossan kansallispuistoa tukevan matkailuyhteistyön aktivointihanke eli Hossa+ -hanke on päättynyt, mutta alueen kehittäminen jatkuu monen tahon yhteistyönä. Hossa+ -hankkeen tavoitteena oli Kuusamon, Taivalkosken ja Suomussalmen matkailutoimijoiden välisen yhteistyön aktivoiminen ja lisääminen. – Lisäksi tavoitteina oli määritellä Hossan matkailualueen infrastruktuurin ja palveluiden kehittämiskohteet sekä Land of National Parks -kansallispuistojen vaikutusalueella toimivien yritysten yhteiset kehittämiskohteet, painopisteen ollessa kuitenkin Hossan kansallispuistossa, kertoo projektipäällikkö Terhi

Routaa ja jäätä tavallista vähemmän

Wendelin. Hänen mukaansa hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. – Hankkeessa järjestettiin muun muassa teemapäiviä matkailun ajankohtaisista teemoista sekä yrittäjiltä kerättyjen toivomusten pohjalta. Hankkeen osatoteuttajana ollut Kajaanin ammattikorkeakoulu toteutti kolmen kunnan matkailualan yrittäjille sekä kunnanjohtajille ja kunnan matkailusta vastaaville viranhaltijoille haastattelun, jossa selvitettiin alueen yritysten yhteistyön nykytilaa ja tarpeita yhteistyölle sekä yhteistyön hyötyjä ja haasteita. "Samaa erämaata ollaan - Kuntarajat ylittävä yhteistyö Hossan alueen matkailussa" julkais-

taan osana Kajaanin amk:n julkaisusarjaa maaliskuun 2018 lopulla. Hossan matkailun kehittäminen jatkuu kiivaana ja monen tahon yhteistyönä. Suomussalmen kunnan hallinnoima Kansallispuistoksi Hossan hengessä -hanke järjestää kuluvan kevään aikana digimarkkinoinnin ja -myynnin työpajoja sekä laatu- ja ympäristötyöpajoja yrityksille. Hossan kehitysloikka -hankkeessa edistetään matkailuinvestointeja Hossaan yhdessä alueen toimijoiden, sidosryhmien sekä päättäjien kanssa. Lisäksi Metsähallitus tulee tekemään Hossan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman sekä kävijätutkimuksen kuluvan vuoden aikana.

Taivalkosken kunta, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima Oy ovat solmineet sopimuksen Kostonjoen juoksutuskäytännöistä ja ympäristövirtaamasta. Tavoitteena on parantaa muun muassa joen kalataloudellista tilaa. Sopimus on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Uuden sopimuksen tarkoituksena on virallistaa jo nykyisellään käytössä olevat juoksutuskäytännöt ja taata joen ekologisen tilan säilyminen ja kehitys. Toimilla huomioidaan myös Koston-, Kynsi- ja Tervajärven sekä Unilammen tilaa ja virkistyskäyttöä koskevat suositukset ja säännöstelylupaehdot.

– Sopimuksessa määritettyjä toimenpiteitä on toteutettu tähänkin asti. Nyt käytännössä kirjattiin ylös jo vallitseva tilanne, ja käytännöistä sovittiin virallisesti osapuolten kesken. Yhteistyössä sovittu ympäristövirtaama vahvistaa nykyisen käytännön ja edistää muun muassa kalakantojen elinolosuhteita, kuvailee PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen. Taivalkosken Kostonjoen virtaamaa koskevassa sopimuksessa sovitaan, että Kostonjärven säännöstelypadolta juoksutetaan jokeen vettä kevättulvan aikaan vähintään 2 m³/s ja muuna aikana vähintään 4 m³/s. Juoksutuskäytännöistä voidaan poiketa välttämättömän tulvasuojelun vuoksi yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Yhteistyösopimus pohjautuu PVO-Vesivoiman, Taivalkosken kunnan sekä ympäristöviranomaisten neuvotteluihin ja juoksutuskäytännöistä jo saatuihin kokemuksiin. – Säännösteltyjen jokien virtaamien kehittäminen edistää kalakantojen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita ja joen virkistyskäyttöä, Pietinen sanoo. Juoksutuskäytäntöjen vaikutuksia Kostonjoen kalastoon seurataan PVOVesivoiman kalastontarkkailussa kerättävän aineiston pohjalta. – Sopimuksen tärkeimpänä tehtävänä on kehittää joen säännöstelyä ympäristölle parempaan suuntaan ja edistää vesialueen kehittämistä, sanoo puolestaan Taivalkosken kunnanjohtaja Jukka Mikkonen.

Kalaleader puoltaa kalankasvatuslaitoksien kunnostussuunnitelmia Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin kalatalousjaosto puoltaa viittä hanketta. Lapin ELY-keskus tekee lopulliset rahoituspäätökset laillisuustarkistusten jälkeen. Paltamon kunnan hankkeelle Paltamon kalatalon toiminnan käynnistämiseksi annettiin puolto. Hanke kattaa tilojen ja laitteiden käyttöönoton omavalvontasuunnitelmineen sekä henkilöstön koulutuksen

ja opastuksen. Pyhäjärven kaupungin hanketta selvittää kaivosalueen soveltuvuus vesiviljelyyn kaivostoiminnan loputtua puollettiin myös. Kaksi puollettua hanketta olivat kalankasvatuslaitoksien kunnostussuunnitelman teettämisiä ja yksi oli kalankasvatuslaitoksen perkaamon ja jalostamon omavalvontasuunnitelman liittäminen ISO-laatujärjes-

telmään. Kainuun ja Koillismaan Kalaleader toimii 13 kunnan alueella (Posio, Kuusamo, Taivalkoski, Kajaani, Paltamo, Puolanka, Vaala, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Kuhmo, Sotkamo ja Pyhäjärvi) tiedottaen ja aktivoiden kalatalousalaa. – Toiminta tähtää lisäarvon tuomiseen ja elinkeinon uudistumiseen, sanoo aktivaattori Tero Nieminen.

Torstai 8.3.2018

8

Raskaan liikenteen kalustossa puutteita Oulun poliisilaitos on valvonut erityisesti raskasta liikennettä. Tarkastuksen kohteeksi joutuneista ajoneuvoista alle puolella havaittiin puutteita kaluston kuntoon tai kuormaan liittyen. Poliisi joutui myös estämään muutaman ajoneuvon käytön sen epäkuntoisuuden vuoksi poistamalla rekisterikilvet. Kokonaisuuden osalta voidaan poliisin mukaan todeta, että valtaosaltaan kuljettajat sekä yritykset pyrkivät pitämään ajoneuvokalustonsa kunnossa. Valvontaa suoritettiin koko poliisilaitoksen alueella yhteistyössä katsastajien kanssa. Ajoneuvoyhdistelmistä testattiin tienpäällä muun muassa jarrut jarrudynamometriä käyttäen. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota myös ammattikuljettajien ajon aikaisen tarkkaamattomuutta aiheuttavien tekijöiden valvontaan, kuten puhelimien käyttöön tai näkökentässä oleviin esteisiin.

Yhdymme täysin Joukamo Kortesalmen kirjoitukseen Seppo Ervastin toiminnasta. Hän on myös kirjoittanut räikeästi, halventanut vähäosaista kansanryhmää, erityisesti työttömiä jotka muutenkin taistelevat toimeentulostaan tässä yhteiskunnassa. Eikö pastorilla tulisi tukea ja auttaa ahdistutetussa asemassa olevia ihmisiä (kantaväestöä). Jos ei ole itse kokenut köyhyyttä, ei osaa asennoitua, millaista köyhyys on tänä päivänä. Näin käy, kun on äänestänyt vääriä ässiä hihasta. Nimimerkki: Yksi työttömistä

PUHELUITA TOIMITUKSELLE: Marju Visakova soitti ja totesi, että kylläpä tuli Joukamolta syvästi mauton aprillipila jo etuajassa, mutta huokaisten sain todeta, että kyllä teksti oli ihan vakavalla perusnaamalla kirjoitettu. Että kehtaa edes yrittää esittää yhdelle arvostetuimmista kuusamolaisista toimintakieltoa seurakunnan tehtäviin. Saisit Joukamo kyllä hävetä ja katsoa peiliin miettien, kuka kaiken solvaamisen on alkujaan aloittanut. Jonkinlaisen retriitin saisit itsesi kanssa tehdä, että pystyisit kehittämään omaa kuntaasi hiukan paremmilla ehdotuksilla, kuin porttikieltoja jakamalla.

Yleiskaava pysyköön ja Maaningan tuulipuisto humiskoon Heikki Kallungin kirjoitus ja ajatukset herättävät aiheellista huolta. Kuusamon yleiskaava hyväksyttiin pitkällisen ja tuskallisen prosessin kautta. Näitä päätöksiä ei pitäisi murtaa, varsinkaan niiden taholta, jotka ovat olleet yleiskaavan takana. Pidän Mika Flöjtin toimintaa maakuntahallituksessa hyvin riskialttiina ja ristiriitaisena. Samoista syistä, jotka valtuutettu Kallunki mainitsee. Maaningan tuulipuistolle on

Kuusamon yleiskaavassa varattu oma paikkansa, eikä Flöjtin toiminta Maaningan tuulipuiston kaavan vastustajana maakuntatasolla ole hyvää poliittista kulttuuria. En haluasi antaa minkäänlaista signaalia ulkopuolelle, joka voisi johtaa pahimmillaan myös "ankkamallin" ja kaivoksilta kielletyn alueen poistumiseen yleiskaavasta. Toiseksi Koillismaan vihreiden keskuudessa ei ole tehty kyselyä siitä kuinka moni on Maaningan tuu-

lipuiston takana ja kuinka moni sitä vastaan. Siksi Maaningan tuulipuiston kaavan vastustaminen maakuntatasolla ei ole välttämättä Koillismaan vihreiden kanta. Koillismaan vihreiden puoluejäseniä ei ole paljon, mutta heistäkin moni on Maaningan tuulipuiston puolella. Valtuustoryhmästä vain yksi, eli Käsmän Vuokko on ollut Maaningan tuulipuiston puolella. Olen ollut tästä yllättynyt. Ikävä kyllä Koil-

lismaan vihreiden hallitus ei ole järjestänyt minkäänlaista laajempaa keskustelutilaisuutta Maaningan tuulipuistosta, tilaisuutta jossa olisi ollut mukana asiantuntijoita ja jossa asioita olisi käyty avoimesti läpi. Maaningan tuulivoimahanke on ollut Koillismaan vihreiden keskuudessa ihan liian vähälle huomiolle jäänyt aihe, vaikka se on vuosisadan ympäristöhanke. Väkisinkin tulee mieleen, että asia on haluttu pitää

enemmän ja vähemmän muutamien vihreiden toimesta tietoisesti taka-alalla Kuusamossa. Uskon, että aihe olisi kiinnostanut kovasti paitsi vihreiden kannattajia, myös muita kuusamolaisia. Ainakin itse haluan uskoa, että vihreitä äänestäneistä suuri joukko on Maaningan tuulipuiston puolella. Lisätieto ja keskustelutilaisuudet eivät olisi olleet pahitteeksi. Jyrki Mäkelä

Maakuntahallinto vahvistamaan ihmisten identiteettiä Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä olemme saamassa valinnanvapauden ja maakuntauudistuksen. Valinnanvapaus on kokoomuksen ja maakuntauudistus keskustan hanke, kolmannella hallituspuoluejäämällä ei julkista uudistustavoitetta ole. On siis kyse kahden kaupasta, kahden puolueen taistelusta Suomen suunnasta, kolmas kun pudotettiin kelkasta, Suomen vahingoksi. Maakuntien palauttaminen hallintoyksiköksi on mielestäni hyvä asia. Läänien hävittäminen oli virhe, maakunnat ja seutukunnat ovat näivettyneet vallattomiksi yksiköiksi. Sairaanhoitopiirit pitävät maakunnissa sairaanhoitovastuuta yllä, mutta jo nimensä ja tehtävänsä vuoksi ”maakuntapiirin” julkikuvan soisi olevan vahvasti tulevaisuuteen suuntautuva.

Ihmisen identiteetti syntyy maakuntahengen pohjalta Niin kauas taaksepäin kuin ihmisen tunnettu historia yltää, valtioita on hallittu läänipohjalta. Läänit ovat jakautuneet maakuntiin ja kuntiin. Kunnissa on ollut paikallishallintonsa, kirkollinen ja maallinen. Paikallishallinto on opettanut ihmiset pitämään huolen asioistaan. Kansanvalta, demokratia, nojaa siihen, että ihmiset itse saavat valita vastuulliset poliittiset päättäjät ja virkamie-

het, sekä erottaa tehtäviinsä sopimattomat. Hyvän hallinnon perusta on, että lapset kasvatetaan tuntemaan kansansa, kotiseutunsa ja isänmaansa, tekemään työtä itsensä ja perheensä elättämiseksi, auttamaan apua tarvitsevia ja puolustamaan maataan ulkoisen vaaran uhatessa. Suomi on viimeisten tuhannen vuoden aikana rakennettu kristillis-humanistisella perustalla itsenäiseksi valtioksi. Maailman parhaimpien valtioiden joukkoon nouseminen on saavutettu siksi, että kasvatus, hallinto, ihmisten itsetunto ja ihmisen suhtautuminen luontoon, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan on ollut kunnioittava ja vastuullinen, terveellä tavalla kansallinen ja kansainvälinen. Terve kansallistunto ei ole uhkaksi muille kansoille. Terve kansainvälisyys on sitä, että vahvemmat eivät uhkaa pienempiä. Ilman kansallisvaltioita kansainvälisyyttä ei ole. Tämä usein unohdetaan, kun pakotetaan kansoja samaan EU:n tai yhtenäisen maailman muottiin. Henkisesti ja fyysisesti terveen ihmisen identiteetti syntyy kotiseutu- ja maakuntahengen pohjalta.

Miksi nyt tarvitaan maakuntahallinto? Se tarvitaan jo siksi, ettei suomalaisilla ole kohta enää mitään identiteettiä. Suomen

EU-jäsenyyden aikana on Suomen julkisen hallinnon portaat rikottu niin, ettei meillä ole itsenäistä päätäntävaltaa kansallisvaltiossamme, läänejä meillä ei ole enää paperillakaan, läänille kasvot antaneet maaherrat ovat kadonneet. Perustetuilla seutukunnilla ei ole minkäänlaisia kasvoja. EU:n taakse piiloudutaan kaikissa kansallisissa, maakunnallisissa ja kunnallisissa asioissa niin, että teiden, ratojen ja vesireittien pitämisessä kulkukelpoisina ei oman maan ihmisillä millään portaalla ole juuri mitään sanansijaa. Raha on julkisen vallan ja yksittäisten ihmistenkin käsistä kadonnut niin, että valtio elää ulkomaisen velan turvin. Suomi pyrkii olemaan koko maailman paitsi suomalaisten sosiaalitoimisto. Sosiaali- ja muut edut ovat kyllä laeilla hyviksi luodut, mutta niillä turvattava hyvinvointi ei koko painollaan koske enää suomalaisia, vaan se on suunnattu koskemaan parhaiten muualta ns. pakolaisina tai vain onnenonkijoina tulleita. Tämä asiain tila myrkyttää maan sisäistä ilmapiiriä ja on vakava uhka maan sisäiselle rauhalle ja turvallisuudelle. Helsingin kasvattaminen muukalaisvoimin nykyisellä vauhdilla ei voi olla alueen eikä varsinkaan koko maan etu. Kokoomuksen nykyjohdon tahto ei voi eikä saa olla koko Suomen tahto. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.

Valtio, kirkko ja media laiminlyöneet tehtävänsä Historiallisen maakuntahallinnon peruspilarit ovat olleet kotiseutuaan ja maataan rakastavan ihmisen kasvatus kotona ja koulussa. Paikallista ja maakuntahallintoa ovat ylläpitäneet paikallislehdet ja maakuntalehdet, valtiollista tehtävää valtakunnalliset mediat. Kansainvälisellä ja kotimaisellakin rahalla mediakenttämme on pahoin murskattu. Yle, Helsingin Sanomat, maakuntalehdet ja suuri osa paikallislehdistöäkin ovat unohtaneet päätehtävänsä, tilaajiensa ja lukijansa edun ajamisen. Tähän on saatava korjaus. Korjaus on ihmisten käsissä. Ihmiselle on kasvatuksen ja elämänkaaren aikana luotu identiteetti, yksilön omin olemus, ominaislaatu, yksilöys ja henkilöys, joka antaa hänelle tietoisuuden itsestään, juuristaan ja siitä mihin hän kuuluu ja minkä hyväksi hänen odotetaan tekevän elämäntyönsä. Identiteettiin kuuluu oikeus saada työtä ja tehdä työtä. Työn tarjoaminen on yhteiskunnan velvollisuus. EU:n oloissa ihmisen identiteetti on järkkynyt kaikilla tasoilla. Huolestuttavinta on se, että valtiomme tasolla olemme sortuneet siihen, että kansallisuusaate kielletään ja ihmisiltä evä-

tään oman kotiseutunsakin puolustaminen ja oikeus asua kotiseudullaan. Tämä merkitsee paluuta keskiajalle. Tämä merkitsee myös alkeellisimpien ihmisoikeuksien kieltämistä. Raskaimmin hakoteillä ollaan siinä, että valtio katsoo oikeudekseen avata portit muukalaisten rajoituksetta tulla ja vaatia täällä heille vastikkeetta jopa parempaa kohtelua kuin mitä maa voi omille kansalaisilleen tarjota. Odotan ja toivon, että maakuntahallinto, väliportaan hallinto kunnan ja valtion välissä toteutuu ja että maakunnalle annetaan mahdollisuus poiketa Suomen valtion/EU:n määräämistä linjoista mikäli maakunta katsoo sen tarpeelliseksi. Maakuntahallinnon perustehtävä on huolehtia siitä, että maakunnan kehitys nojaa väestön tahtoon ja maakunnan tarpeisiin ja että koko maakunta pidetään asuttuna ja että valtakunnallisella verontasauksella turvataan yhdenvertainen eläminen maan kaikissa osissa. Maahanmuuttoon nähden maakunnalla pitää olla itsenäinen päätäntävalta niin, että jokainen maakunta vastaa itse maakuntaansa ottamiensa maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista. Matti Kyllönen FT, Oulu

KAUNEUSPALVELUT

PARTURI- JA KAMPAAMOT PARTURI

Hollikuja 4, Kuusamo Puh. 050 358 9518 anne@kauneushoitolakuusamo.fi www.kauneushoitolakuusamo.fi

KAMPAAMO

Irma puh. 0400 958 875 Henna puh. 040 541 8933

YKSITYIS- JA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT

Tavajärventie 1 (M-Market Nilo) Kuusamo https://irmukka.avoinna24.fi

Lääkäriasemamme henkilökunta:

Kauneudenhoitopalvelut

BEAUTY MOMENT T:mi Sini Mustonen Sky-kosmetologi

MARKKINOINTI

Teen myös kotikäyntejä

HIEROJAT

WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi

p. 0400 182 208 | Kuusamo tmi.beautymoment@gmail.com

Heikki Kujala puh. 045-1674800

HYVINVOINTI

Koulutettu Hieroja/Urheiluhieroja Matti Huotari

p. 045-8969300

Kitkantie 18, 2. krs, Kuusamo

ASUMINEN

.

Kitkantie 16, Kuusamo p. 0400 892 299

Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan! RAKENTAMINEN

LVI-suunnittelua ja urakointia p. 010 279 6294 LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo ∙ www.juhatek.fi

l l

• kotitaloussiivoukset • vapaa-ajan asuntojen siivoukset • yrityssiivoukset Muista ä • kotipalvelu hyödyntä skotitalou Myös arvonlisä! ys vähenn verotonta palvelua Soita ja kysy lisää! Puh. 044-525 2236 palvelut@siskotsiivoo.fi

• Työterveyslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri MARTTI KEKÄLÄINEN • Työterveyslääkäri KIRSI HYVÄRINEN-LÄMSÄ • Gynekologi MARKUS ROOS • Psykoterapeutti ET TAIMI KOIVUVAARA (p. 040 569 2458) • Psykiatri ANNA-LIISA TUKIAINEN (sovitusti) • Psykiatri JAANA ERVASTI (sovitusti) • Psykologi JUSSI TUKIAINEN (sovitusti) • Työterveyshoitaja HELENA JURMU • Työterveyshoitaja ERJA MUSTANIEMI-KETOLA Ajanvaraus klo 8-16 puh. 045 609 7764 ja 045 880 2159 Ajan voit varata myös netissä: www.koillismaanterveys.fi Sokos Hotel Kuusamossa · info@koillismaanterveys.fi UUDET HAMMASPROTEESIT, POHJAUKSET, KORJAUKSET, ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Kuusamon Hammas Oy Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO Tule Puh. (08) 851 2599 tarkastukseen! 040 751 9407

Maalämpö- ja vesikaivoporaukset Kaivopumput ym. kaivotarvikkeet

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

JUKKA SÄKKINEN Kitkantie 8, 93600 Kuusamo

Puh. (08) 853 612

HAMMASASEMA Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo

Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828

SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT

Tarjoamme siivouspalveluita

LÄÄKÄRIPALVELUT

TILITOIMISTOT

ASIANAJOTOIMISTOT ASIANAJOTOIMISTO

Matti Ervasti Ky AA, Varatuomari

Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com

Kattoremontit, ulkoverhoukset, maalaukset, ikkunat, ovet ja terassit.

KULJETUSPALVELUT

Prima-rakentajat Oy www.prima-rakentajat.fi Pentti Juusola, p. 040 759 6783

Hinauspalvelu Tauriainen Oy

24h

Puh. 0400 280 645 0100-2400 www.hinaustauriainen.fi

Kotimainen ja palveleva

HINAUSPALVELUA 24H

Kuljetus Hannu Karjalainen

0400 - 353 354

AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374

ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT

Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus

WWW.SAHKOTYOELAMSA.FI P. 0400 388 390

RAKENTAMINEN

Meskusvaarantie 6, Kuusamo, p. 0400 389 075 Suopolku 2, Posio, p. 0400 352 665

10

MYYDÄÄN

MYYDÄÄN

OSTETAAN

OSTETAAN

VUOKRALLE TARJOTAAN

VUOKRALLE TARJOTAAN

uutistoriUUTISTORI koillismaanuutiset.fi uutistori koillismaanuutiset.fi UUTISTORI HALUTAAN VUOKRATA uutistori koillismaanuutiset.fi STORI @

MYYDÄÄN

MYYDÄÄN

@

TYÖSUORITUKSIA

@

MYYDÄÄN

SEURATOIMINTA

Torstai 8.3.2018

HALUTAAN VUOKRATA SEURATOIMINTA

OSTETAAN OSTETAAN 16OSTETAAN r u n ko a l e h t i k u u s i a Sisäilmatutkimuksia taNäyttämö ry keTi 20.3. Koillis- Posion KOKOUKSIA KOKOUKSIA uutistori @TARJOTAAN koillismaanuutiset.fi sotestatulla homekoiralla, Kuusamon keskustasta. m a a n ke l i a k i a - vätkokous ke 21.3.2018 VUOKRALLE TARJOTAAN VUOKRALLE uutistori@koillismaanuutiset.fi Näyttö vk 12 ja 13. P. 040 www.kainuunhomekoirapaly h d i s t y k s e n klo 18. Neste Posio. VUOKRALLE velu.fi, soita 044 5400HALUTAAN 558 VUOKRATA 5224 531 TARJOTAANHALUTAAN VUOKRATA sääntömääräinen KADONNUT KADONNUT kevätkokous klo MYYDÄÄN MYYDÄÄN lumenpudotuk17 Lounas- ja pitoMyytävänä VUOLUKIVIHALUTAAN VUOKRATA Kuusamon SEURATOIMINTA Suoritetaan SEURATOIMINTA SYNTYNEET SYNTYNEETEläkkeensaajat palvelu Martaissa, Airotie ja TIILERI-uuneja sekä sia. P. 044 9704 332 OSTETAAN 4, Kuusamo. Keliakialiiton perinteiset uunit ja uunien ry. KevätkokoOSTETAAN KOKOUKSIA a l u eva s ta ava mu ka n a . koSEURATOIMINTA r j a u k s e t m u u r aKOKOUKSIA rilta. to 15.3.2018. VIHITYT VIHITYT us Kahvitarjoilu. P. 0400 691 147 klo 10.00. KitVUOKRALLE TARJOTAAN KADONNUT KADONNUT KOKOUKSIA VUOKRALLE TARJOTAAN kantie 32 D Kerhohuone. Koivuklapeja 30/50cm, Pohjois-Suo- Käsitellään KevätkokoSYNTYNEET HENGELLISETmen TAPAHTUMAT HENGELLISET TAPAHTUMAT HALUTAAN VUOKRATA myös kuljetus. P. 044SYNTYNEET 970 Vuokrattavana kuuluvat SääntöSyöpä- ukselle KADONNUT 2h+k-3h+k HALUTAAN2 VUOKRATA 4332 määräiset asiat.Tervetuloa yhdistys (45-75 m ) asuntoja. Kysy VIHITYT VIHITYT K u u s a m o n kaikki jäsenet.Hallitus. lisää!SEURATOIMINTA Puh. 0400 389941 LEMMIKIT14.3. LEMMIKIT kuusamon elakSYNTYNEET Kuivaa ja esikuivattua hei- www.kuusamonvuokratalot.fi osasto klo 18.00 Kotisivut, SEURATOIMINTA keensaajat.fi nää, olkea, kuivikepurua. Porkkatörmän ruokasaHENGELLISET TAPAHTUMAT HENGELLISET TAPAHTUMAT Kuljetus li. Teemana toivon ylläpiKOKOUKSIA VIHITYT järjestyy. P. 040 KOKOUKSIA 579 6381 / pekka.karhu@ täminen: Irene Törmälän LEMMIKIT LEMMIKIT karjanhankinta.fi aiheena syöpäsairaan hoiKevätkokoSEKALAISET KADONNUT to hoitajan näkökulmasta, HENGELLISET TAPAHTUMAT us keskiviikKADONNUT syöpään sairastavan ko n a 2 1. 3 . HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ! puheenvuoro. Arvontaa. klo 18.00 uutistori @ koillismaanuutiset.fi SYNTYNEET LEMMIKIT Friendtex vaatteiden myyn- Tervetuloa. SYNTYNEET Nuorisotalo tiä Ravintola TalonpöydäsWinssi. Kahvitarjoilu. Tersä ti 13.3.2018 klo 16-20! VIHITYT T e r v e t u l o a vetuloa. Hallitus VIHITYT Tervetuloa! MYYDÄÄN Jyty Kuusamo ILMOITA ry:n jäsenet UUTISTORILLA: HENGELLISET TAPAHTUMAT OSTETAAN Kuusamon kevätkokoukHENGELLISET TAPAHTUMAT uutistori@koillismaanuutiset.fi Sydänyhdistys seen Ravintola ry. Kevätkokous Talonpöytään, JoukamonLEMMIKITTARJOTAAN VUOKRALLE LEMMIKIT p i d e t ä ä n tie 30, torstaina 15.3.2018 Kuusamon Reuma ja Tulesyhdistys ry 2 1. 3 . 2 018 k l o klo 17.00 alkaen. Kokouksääntömääräinen KEVÄTKOKOUS 12.00 Atimotasen jälkeen on ruokailu. VUOKRATA seurakuntatalon takkatilassa toHALUTAAN 22.3.2018 klo 17.00. lossa. Asiat: KevätkokoukIlmoittaudu viestillä 10.3 Sääntömääräiset asiat. mennessä. Seija Ronkai- selle kuuluvat asiat, ym. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! esille tulevat. Hallitus. nen 0400-928887. Hallitus SEURATOIMINTA

UUTISTORI UUTISTORI

UUTISTORI

KOKOUKSIA

Suomussalmen teatterikeväässä Mika Waltarin Gabriel-komedia KADONNUT

SYNTYNEET

Suomussalmella on aherrettu sydäntalven aikana Mika Waltarin ”sydämettömän komedian” parissa. – Waltarin vuonna kirjoittama 1945 Gabriel, tule takaisin! on hämmentävän ajankohtainen näytelmä myös meidän aikanamme. Huiputus, manipulointi ja ihmisen hyväuskoisuus tuntuvat olevan iättömiä teemoja, kertoo Teatteri Retikalle Gabriel-komedian ohjaava Ulla Schroderus. – Mutta kun tarjolla on lempeä, rakkautta, lämpöä tai portti paratiisiin, vain harva meistä osaa kieltäytyä. Taitavan huijarin kynsissä kuka tahansa voi tulla petetyksi, manipuloiduksi tai johdatelluksi. Haksahduksilta eivät suojaa edes elämänkokemus eikä korkea koulutus. Waltarin teksti kertoo kahdesta vanhapiikasisaruksesta, jotka pitävät paperikauppaa sukulaistyttärensä kanssa. Siskosten hillitty ja

Kun tarjolla on lempeä, rakkautta, lämpöä tai portti paratiisiin, vain harva meistä osaa kieltäytyä.

VIHITYT HENGELLISET TAPAHTUMAT LEMMIKIT

Gabriel (Antti Väyrynen) pyörittää vanhapiikasisaruksia Ulrikaa (Maija-Liisa Juntunen) ja Kristiinaa (Seija Rannikko) suomussalmelaisen Teatteri Retikan kevätnäytelmässä Gabriel, tule takaisin!

kaikin puolin siveä elämä suistuu raiteiltaan, kun taloon astuu sujuvapuheinen ja charmantti johtaja kosioaikeissaan. Gabriel, tule takaisin! on hämmästyttävän tarkkasilmäinen kuvaus mestarillisesta ja julmasta manipuloijasta, jonka viekas kieli

ja kuuma syli sulattavat kylmimmänkin sydämen. Rooleissa nähdään Seija Rannikko, Maija-Liisa Juntunen, Milka Suominen ja Antti Väyrynen. Ensi ilta su 11.3.2018 klo 14, esityksiä 8.4.2018 saakka.

Poronhoitoalueella kaatui vain yksi ilves Ilveksen kannanhoidollinen metsästyskausi päättyi helmikuun lopussa ja saaliiksi saatiin 387 ilvestä. Viime metsästyskaudella saalis oli 399 ilvestä. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa arvioitiin olevan ennen nyt päättynyttä metsästyskautta 2355– 2495 vuotta vanhempaa ilvesyksilöä. Oulun riistakeskuksen poronhoitoalueella kaatui vain yksi ilves. Poikkeuslupaa haettiin kymmenelle, mutta se saatiin viidelle ilvekselle. Kainuun riistakeskuksen poronhoitoalueen 13 poik-

keusluvalla saatiin saaliiksi 13 ilvestä mutta Lapissa kahdella myönnetyllä ei saaliiksi saatu yhtään ilvestä. Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan yhteensä 424 ilveksen metsästämiseen, luvista 404 myönnettiin poronhoitoalueen ulkopuolelle. Kuluneen talven olosuhteet olivat ilveksen metsästyksen kannalta kohtuulliset. Varsinkin jahtikauden loppupuolella lunta oli hyvin koko Suomessa ja jahtiolosuhteet hyvät. Lupien käyttöaste laski hieman ja oli 91 prosenttia. Vuotta aikaisemmin käyttöaste oli 95 prosenttia.

Asuntomurtojen määrä kasvussa Vuoden 2018 alussa asuntomurtojen määrä on kasvanut verrattuna 2017 vuoteen. Poliisi on kirjannut asuttuihin asuntoihin kohdistuneita törkeitä varkauksia kahden ensimmäisen kuukauden osalta yhteensä 218 kertaa. Vuosi sitten luvut kertoivat 189 asuntomurrosta. – Asuntomurtajat pyrkivät sulautumaan ympäristöönsä ja tekoja tehdään paljolti päiväaikaan. Rikollisilla saattaa vaatetuksena olla ns. työvaatetus ja moni silminnäkijä on kuvitellut näiden tällöin olleen luvallisella asialla mm. omakotitalojen pihamailla nähtyinä, kertoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta. Ahon mukaan osa murroista on selkeästi perustunut asunnon tarkkailuun, sillä talon jäätyä tyhjäksi vaikka omistajan kaupassa käynnin ajaksi, on asuntoon murtauduttu. Monesti rikollinen pyrkii varmistamaan työrauhan soittamalla ensin asunnon ovikelloa. Aho kehottaa painamaan kiertävien ja epämääräisten ovikellon soittajien tuntomerkit ylös ja ilmoittamaan niistä hätäkeskukseen numeroon 112, etenkin jos soittaja ei osaa kertoa paremmin jär-

kevää syytä tekemisilleen. Asunnoista anastetaan yleisemmin pienikokoista omaisuutta, jotka on helppo viedä mukana eli rahaa ja koruja. Usein anastetaan myös elektroniikkaa kuten kannettavia tietokoneita ja puhelimia. Poliisilla on esitutkinnassa usein ongelma tunnistaa epäillyiltä rikollisilta takavarikoidun omaisuuden alkuperä eli mistä ne ovat anastettu. Omistajilla on harvoin hyviä tunnisteita tai kuvia omaisuudestaan. Ahon mukaan tällainen inventaario tulisi jokaisen tehdä syystä, että rikoksen tapahduttua sillä helpotetaan poliisin työtä ja mahdollisesti omaa asiointia vakuutusyhtiössä.

Sisään takakautta Usein maahan rikollisessa mielessä tulleet ulkomaiset rikollisryhmät tekevät asuntomurtoja lyhyenä aikana ja suurella volyymilla. Tekotavat ovat suorasukaisia eli asuntoon tunkeudutaan sen heikommasta kohdasta, joka on samalla suojainen tekijälleen. Ahon mukaan omakoti- ja rivitaloasuntojen takapihojen kautta tunkeutuminen on yleisintä. Jos itse teoilla ei ole ulkoisia

silminnäkijöitä, niin rikosilmoituksiin kirjatun tiedon mukaan hälytyslaitteet ja kamerat ovat saattaneet tiedon teosta reaaliaikaisesti omistajille tai kontrollia suorittaville palveluntarjoajille. Tekijät ovat harvoin jääneet tekopaikalle odottelemaan kun kiinnijäämisriski on heille paljastunut eli tällöin teot yleensä keskeytyvät. Rikossarjojen jälkeen tekijät poistuvat hetimmiten maasta yhdessä ja erikseen ja kuka mihinkin suuntaan Aho kertoo. Tällaisen rikollisuuden torjuminen on haaste niin asunnon omistajille kuin poliisille. Jokaisen tulisi miettiä itselle parhaat keinot miten estää tai haittaa asuntomurtojen toteutumista ja vähintä mitä tehdä on tietää se mitä omistaa eli luetteloida ja kuvata arvo-omaisuus. Myös lukitus on syytä pitää kunnossa ja hämärän aikaan valaistus estää rikollisuutta. – Asuntomurron uhrin on muistettava, ettei tutki ja sotke asuntomurron jälkiä. Ne ovat poliisin tutkimuksille tärkeitä ja asuntomurtorikollisuuden torjuminen on muutoinkin poliisille riittävän haasteellista, poliisitarkastaja Jyrki Aho muistuttaa.

11

Torstai 8.3.2018

Sinisiä, punaisia bocciapalloja

MENOT & TAPAHTUMAT

fi

Gabriel, tule takaisin!

fi

Teatteri Retikka, Suomussalmi

10.3.

15.3.

23.3.

KUUSAMOTALO

– TALO TÄYNNÄ TAPAHTUMIA La 10.3. klo 19 Maija Vilkkumaa

Lähes 400 000 albumia myynyt huikea artisti. Liput 20 €.

To 15.3. klo 19 Kuhmon Kamarimusiikki

Vieraina huippuviulistit Sergei Malov, Minna Pensola ja Antti Tikkanen. Liput 18 €/15/8 €.

SU TI TO SU TI TO PE Su TI TO LA SU

11.3. 13.3. 15.3. 25.3. 27.3. 29.3. 30.3. 1.4. 3.4. 5.4. 7.4. 8.4.

klo 14.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 14.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 14.00 klo 14.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 14.00 klo 14.00

Liput 13e. Varaukset puh. 040 512 7301 Käteismaksu K-12

Su 18.3. klo 15 Hevisaurus

Koko perheen suosikkiyhtye! Liput 15€, 4 hlö ryhmälippu 48 €.

To 22.3. klo 19 Michael Monroe

Odotettavissa huikeaa rockin ilotulitusta! Liput 32€.

Pe 23.3. klo 19 Kansanmusiikki ja tanssiteatteri ryhmä Poljarnyje Zorista

Mukana Venäjän Channel TV21 dokumenttikuvausryhmä. Liput 15€. Liput: Kuusamotalo lipunmyynti Puh. 040 860 8800 Ma-to klo 11–18, pe klo 11–16 sekä tuntia ennen tilaisuutta. Ticketmaster, www.ticketmaster.fi Verkkomyynnissä lippujen hintaan lisätään käsittelymaksu! Väliaikatarjoilut: Ravintola Kuksa Avoinna myös tuntia ennen tilaisuutta, ennakkotilaukset puh. 040 821 7212

Kaarlo Hännisen tie 2, Kuusamo www.kuusamo.fi/tapahtumakalenteri

Kuhmon Kamarimusiikin konsertti alkaa esittelyllä Kuhmon Kamarimusiikin perinteinen kevään konsertti Kuusamossa torstaina 15. maaliskuuta alkaa tänä vuonna konsertin esittelyllä. Kuusamotalon konsertissa soittavat Sergei Malov, Minna Pensola ja Antti Tikkanen J.S. Bachin, Olli Mustosen, Eugene Ysayen, Juha T. Koskisen ja Ludwig van Beethovenin sävellyksiä. Pensolan instrumentti on viulu, Tikkasen viulu ja alttoviulu ja Malovin viulu sekä viulun ja sellon ”välimuoto”

violoncello da spalla. Konsertti alkaa kello 19, mutta jo kello 18.15 lähtien voi virittäytyä sen tunnelmaan eli teosten taustoihin. Kuusamon kulttuuritoimen ja Kuhmon Kamarimusiikin yhteiskonsertin ohjelmassa on muun muassa Bachin sarja soolosellolle no 6, Mustosen Sinuhe kahdelle viululle, Koskisen Mima kolmelle viululle ja tilalle sekä konsertin päätteeksi Beethovenin sonaatti Op. 24 kevät.

Eläkkeensaajien Oulun piirin boccia-joukkuemestaruuskilpailut järjestettiin maaliskuun ensimmäisenä torstaina Haukiputaalla. Osallistujat olivat eri puolilta entistä Oulun lääniä. Kaikkiaan 24 joukkuetta kisaili kahdessa sarjassa: Asarjassa kahdeksan aikaisemmin parhaiten menestynyttä ja B-sarjassa muut joukkueet. Boccia on alun perin kuulapalloilla pelattava peli, joka kehitettiin vammaisurheilun tarpeisiin. Sisällä pelattaessa käytetään nahkaisia palloja. Pian sen ottivat käyttöön myös ikäihmiset ja sitä kautta lajin harrastus onkin levinnyt laajalle. Pelin tarkoituksena on saada oma pallo mahdollisimman lähelle maalipalloa. Vähintään kaksi ja enintään kuusi pelaajaa voi pelata samalla kertaa. Laji kuuluu paralympialaisten lajeihin. Pari viikkoa sitten 5.000 kilometrin päässä rantahietikolla pelattiin bocciaa aivan samalla tavalla kuin täälläkin. Joukkueisiin kuului neljä

pelaajaa, joista kolme kerrallaan pelasi ja yksi toimi varamiehenä. Pelikenttä on 12,5 metriä pitkä, joista heittoalue on 10 metriä. Maalipallo on valkoinen, aloittava joukkue heittää pallon mahdollisimman lähelle maalipalloa. Vastustajajoukkue yrittää vuorostaan päästä lähemmäksi valkoista maalia ja näin jatketaan kunnes kaikki pallot on heitetty. Jompikumpi joukkue voittaa ja saa hyväkseen ne pallot, jotka ovat lähinnä maalipalloa. Joukkuepelissä pelataan kuusi kierrosta ja sen jälkeen kertyneet pisteet osoittavat, kumpi voittaa tai tuliko kenties tasapeli. A-sarjan ottelut pelattiin jokainen jokaista vastaan, eli seitsemän ottelua tuli kullekin. Parhaaksi joukkueeksi osoittautui Nivalan Eläkkeensaajien I-joukkue, toiseksi tuli Kuusamon Eläkkeensaajien I-joukkue ja kolmantena oli Nivalan Eläkkeensaajien II-joukkue. Kuusamon joukkueessa heittivät Reijo Vallioniemi, Saara Hannola, Pirjo Han-

hikoski sekä Ulla Luukkonen. Taivalkosken Eläkkeensaajien joukkue sijoittui A-sarjassa kahdeksanneksi ja tippui B-sarjaan ensi kaudeksi. Taivalkosken III-joukkue voitti B-sarjan alkusarjan yhden ottelun, joten senkin tie jatkoon oli poikki. B-sarjan voitto meni Nivalaan, III joukkue voitti tämän kisan. A-sarjan se ei voi nousta, vain kaksi joukkuetta samasta yhdistyksestä voi olla A-sarjasta, joten seuraavaksi tullut Raahen I -joukkue nousi A-sarjaan. Kuusamon Eläkkeensaajien 2 joukkue osallistui B-sarjaan, yhden voiton onnistuivat nappaamaan, mutta jatkopeleihin tie oli poikki. Tässä joukkueessa heittivät Eeva Karjalainen, aulis Luukkonen, Sylvi Olva sekä Reijo Määttä. Taivalkosken III-joukkue voitti B-sarjan alkusarjan yhden ottelun, joten senkin tie jatkoon oli poikki. Valto Salonperä

Vesa Tyni Fotofinlandian finalistiksi Fotofinlandia 2018 on loppusuoralla ja finalistit on valittu. Joukossa on kuusamolaistaustainen Vesa Tyni. Kilpailun kansainvälisen tuomariston mukaan suuresta kisakuvien määrästä löytyi erinomaisia valokuvia. Espanjalainen luontokuvaaja ja yksi Fotofinlandia 2018 -tuomareista Jose B. Ruiz sanoo arvostavansa useammankin kisaan lähetetyn kuvan kovaa tasoa. – Mukana on joitain todella huimia kuvia, jotka nousevat esille vahvalla visuaalisella voimalla ja sanomalla, ja jotka todella hallitsevat ne elementit, joista ikimuistoinen valokuva rakennetaan, Ruiz toteaa. Loppukilpailuun päässeet kuvaajat ovat Tynin lisäksi Kaj Ewart, Veli-Pekka Kangas, Antti Karppinen, Sami Kero, Onni Wiljami Kinnunen, Jaana Kotamäki, Markku Pajunen, Esa Ringbom, Asko Salmi, Jetro Stavén, Lars Sundström, Päivi Tuovinen, Juhamatti Vahdersalo, Milla Vahtila, Markus Varesvuo ja Esa Ylijääskö. Suomen Valokuvajärjestöt ry:n myöntämän Finnfoto -palkinnon saaja vuonna 2018 on suomalaisen luontokuvauksen parissa monipuolisen ja pitkän päivätyön tehnyt Kaija Keskinen. Finnfoto -palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Poliittinen peli on Kuusamossa kovaa Olen ollut nyt vuoden aktiivisesti mukana politiikassa, ja onpa tullut opittua monta asiaa. Paljon olen oppinut uusia asioita, vielä enemmän olen oppinut toisista ihmisistä – mutta eniten olen oppinut itsestäni. Paljon olisi vielä opittavaa, ja monissa asioissa koen riittämättömyyttä. Olisi niin paljon asioita, mihin perehtyä ja mistä ottaa selvää. Aika jääräpäisestikin olen yrittänyt viedä eteenpäin niitä asioita, joita kuntalaisilta on minun tietooni tuotu. Tiedon löytäminen voi välillä olla työlästä, ja väkisinkin on välillä tullut mieleen, että ehkä politiikan untuvikolle ei kaikkea tietoa edes haluta antaa? Välillä myös epäilyttää, onko kaikilla poliitikoilla oikeasti edes kiinnostusta perehtyä asioihin, joista heidän pitäisi päättää. Minusta

meillä on velvollisuus ottaa selvää asioista, joista me päätämme: kysellä, vaatia lisätietoa, perehtyä faktoihin... Tyylini ei varmasti kaikkia ole miellyttänyt, mutta toisaalta en ole politiikkaan tullutkaan hankkimaan ystäviä, vaan viemään eteenpäin niiden ihmisten asioita, ketkä ovat minulle mandaattinsa antaneet. Meidän valtuutettujen ja lautakunnan jäsenten tulee ehdottomasti tehdä yhteistyötä kaupunkilaisten parhaaksi, eikä esimerkiksi torpata uusia ajatuksia vain siksi, että toisen naama ei miellytä tai ei kuuluta samaan puolueeseen. Pienen sisäpiirin ulkopuolella politiikan tekeminen onkin välillä haasteellista. Yksi puolue tekee periaatteessa kaikki päätökset, ja jos olet eri mieltä, sen kyllä huomaat. Poliittinen peli

Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ

on, näinkin pienissä piireissä kuin Kuusamossa, kovaa. Monella kansalaisella ei ole aavistustakaan, että se ruuneperin lailla mediassa mukavia luritteleva poliitikko voikin olla kulissien takana asioista ihan eri mieltä... itse en pidä tällaisesta tekopyhyydestä tippaakaan! Kuntapäätöksenteon tulisikin mielestäni olla mahdollisimman läpinäkyvää. Kaupunkilaisilla on mielestäni oikeus tietää, millaista keskustelua esimerkiksi lautakunnissa yhteisistä asioista käydään. Kaupunkilaisten tulisi tietää, mitä heidän edustajansa oikeasti ovat mieltä. Voisi moni yllättyä... Helena Karjalainen, vihreät (sit.) kaupunginvaltuutettu kasvatus-ja sivistyslautakunnan jäsen

12

Torstai 8.3.2018

VAIHTOAUTOMME

UUTTA KUUSAMON WETTERIN HUOLLOSSA - EDULLISET ECONOMY HUOLLOT JA KORJAUKSET!

ECONOMY HUOLTO EDULLISEMPI VAIHTOEHTO HUOLLATTAA AUTO VM. 2011 JA VANHEMPIIN AUTOIHIN (kaikki merkit)

• Edullinen tuntiveloitus • Edulliset Economy osat • Määräaikaishuollot ja korjaukset kaikkiin merkkeihin • 10 kohdan tarkastuslista

ECONOMY HUOLTO • Huoltoilmaisimen nollaus

EDULLISEMPI VAIHTOEHTO HUOLLATTAA AUTO • Moottorin lisälaitteiden käyttö VM. 2010 JA VANHEMPIIN AUTOIHIN

HINTA ALK.

129€

hihnojen tarkistus • Edullinen tuntiveloitus • Edulliset Economy osat • Moottoriöljyt ja suodattimen vaihto • Määräaikaishuollot ja korjaukset kaikkiin merkkeihin • Öljyvuotojen tarkistus • 10 kohdan tarkastuslista • Jäähdytysnestetaso

Huoltoilmaisimen nollaus • Jäähdytysnestetaso • Jarrunestetaso Moottorin lisälaitteiden käyttö • Jarrunestetaso tarkistus hihnojen tarkistus • Jarrupalat/jarrulevyt • Jarrupalat/jarrulevyt tarkistus • Jarruletkut tarkistus Moottoriöljyt ja suodattimen • Jarruletkut tarkistus vaihto • Renkaiden • Renkaiden kunto kunto Öljyvuotojen tarkistus• Ohjauksen • Ohjauksen nivelet nivelet

VAURIOKORJAAMO

30

50

EXTRA+ HUOLLOSSA

69

automerkkejä koodien luku • palvelee kaikkia Pyöränkulmat BMWIlmastointilaite MEKAANIKKO stesterillä tarkastus täyttöhuolto € € € • saatavilla BMW Value Service • teemme vahinkotarkastuksen (säädöt erikseen) ja korjauskustannuslaskelman kaikkiin vakuutusyhtiöihin Huolla nyt, maksa myöhemmin.

osapaketteja • kysy tarjousta!

Varaa autosi huolto helposti

teri93600 KUUSAMO Luottopäätöksen KITKANTIEWet 83, Varaosamyynti: MA-PE 7-16.30, LA 8-14 voit hakea WetteriOnLine -palvelussa OnLine Huollon ajanvaraus 020 778osoitteessa 8530 WWW.WETTERI.FI wetteri.fi

wetteri.fi/wetteritili

WETTERI OY Kitkantie 83 93600 Kuusamo HA HUOLTO ma-pe klo 7.30-16.00 020 7788 530

TOYOTA: Toyota Avensis 2,0 D-4D DPF Active Editio WagonAC114tkm Toyota Avensis 1.8 Valvematic Active 4ov (MY14)AC 85tkm Toyota Avensis 2.0 D4D DPF Sol Edition 4ov .......AC 265tkm Toyota Avensis 2.0 D-4D DPF Linea Terra 4ov .....AC 250tkm Toyota Avensis 1,8 VVT-i Sol Elegant Liftback ....AC 223tkm Toyota Auris 1.2T Active MDS 5ov........................AC 19tkm Toyota Auris 1,6 Valvematic Style 5ov(MY13).....AC 59tkm Toyota Corolla 1,6 Valvematic Active 4ov (MY 15.B)AC61tkm Toyota Yaris 1.4 D-4D DPF Active 5ov (MY15).....AC 50tkm Toyota Yaris 1,4 D-4D DPF Active 5ov (MY15).....AC 75tkm Toyota Yaris 1.33 VVT-i Stop&Start Sol 5ov........AC 104tkm Toyota Rav4 2.2 D-CAT AWD Active Aut. .............AC 60tkm Toyota Rav4 2,0 D-4D 2WD Active (MY13) ..........AC 91tkm Toyota Rav4 2.2 D4D 136 4wd Cross Sport..........AC 270tkm MUUT MERKIT: Audi Q5 Offroad Busin 2,0 TDI 130 Q A (MY14) ...AC 182tkm Audi A6 Sedan S Line Busin 2,7 V6 TDI Q 30v A ...AC 177tkm Audi A4 2.0 TDI 105 Quattro S-S Alpine Pro ........AC 171tkm Audi A6 Avant 3.0 TDI DPF V6 171 Quattro Tipt..AC 260tkm BMW 318d Turbo A F30 Sedan Athlete Edition ...AC 78tkm BMW X3 xDrive20d TwinPower Turbo A(MY13) ..AC 190tkm BMW 520D A E60 Sedan........................................AC 282tkm Citroen C3 Vti 68 Confort .....................................AC 33tkm Ford Mondeo 2.0 TDCi 140 DPF Trend Desing Wagon .AC 238tkm Ford Mondeo 2.0 TDCi 115 DPF Wagon ................AC 282tkm Honda CR-V 1.6 DSL Lifestyle 2WD......................AC 113tkm KIA Sorento 2.2 CRDi AWD EX A 5p......................AC 186tkm Kia Ceed 1,4 ISG LX Swagon EcoDynamics (MY15)AC 56tkm Kia Sportage 2.0 CRDi VGT 4wd EX ........................... 278tkm Mazda 6 2.0 TD Elegance Sportwagon .................AC 204tkm Merzedea-Benz E 200 CGI BE T Avantgarde A......AC 138tkm Mercedes-Benz C 180 CGI BE Avandgarde A ........AC 128tkm Mersedes-Benz CLK 200 Kompressor Elec. Coupe Aut..... 130tkm

15 14 11 10 03 15 13 16 15 15 09 15 13 08

20950 20950 9250 8950 6950 21900 16950 22950 14950 13950 8650 36500 26950 12950

13 11 11 06 15 12 08 13 10 09 14 11 15 06 08 10 10 03

27950 20950 16950 9500 28950 25950 10750 9990 8450 6950 22450 18900 15650 6450 7500 24950 19950 12750

Katso lisää vaihtoautoja:

www.juhanauto.fi

Opel Astra 1,9 CDTI 120 Enjoy Wagon..................AC 260tkm Peugeot 3008 Sport Hdi 110 FAP .........................AC 134tkm Volkswagen Golf 2.0 Frist 5ov ................................... 330tkm Volvo XC60 D5 AWD Summum Business A (2).....AC 109tkm Volvo V70 D3 Summum Edition Aut. 100kw........AC 125tkm Volvo V70 2.4D Summum A ..................................AC 203tkm Volvo V70 2,4 Momentum Sportswagon 125kw .AC 295tkm Volvo S60 2.4T 4ov A.............................................AC 182tkm Volvo C30 2.0D Momentum ..................................AC 267tkm PAKETTIAUTOT JA MAASTURIT: Toyota Hiace 2.5 D4D 4WD 117 5ov Pitkä ...........AC 138tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 95 4ov pitkä .......................AC 83tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 117 5ov Pitkä.....................AC 70tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 95 4ov pitkä .......................AC 101tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 117 4ov Pitkä.....................AC 95tkm Toyota Hiace 2,5 D4D 100 5ov Pitkä 4WD................. 270tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 90 4ov Lyhyt ........................... 207tkm Toyota Proace L2HI 2,0d 163 Active 5ov(MY15)..AC 33tkm Ford Transit 260S 2.0TDi 75 ...................................... 350tkm Volkswagen Transporter Tdi 132 A 4WD BlueM ALV 200tkm ASUNTOAUTOT: Fiat MCLOUIS Lagan 251 1/2-integroitu .................. 60tkm Peugeot Boxer Casa Car 2.8 Hdi retk.auto................. 125tkm Fiat Ducato 2.8 JTD Casa Car retk.auto ..................... 270tkm

KORKOTARJOUS

2,9%

Varaosamyynti: MA-PE 7-16.30, LA 8-14 Huollon ajanvaraus 020 778 8530

KITKANTIE 83, 93600 KUUSAMO

WWW.WETTERI.FI

11 12 11 12 09 06 04 15 02 13

23950 21950 21900 19500 19900 13950 9150 23450 4950 26500

03 21500 06 20900 02 13500

Myyntihinta .................. 20 000,00 Käsiraha ........................ 2 000,00 Luottotarve ................... 18 000,00 Tilinavaus ......................... 195,00 Käsittelymaksu ..................... 9,00 Jäännösarvo .................. 5 000,00 Kk-erät .......................36 x 415,04 Kok.hinta ...................... 21 535,31 KSL:n muk.tod. vuosikorko 4,49% Luottokustannukset yht. .. 1535,31

Edellyttää Kasko vakuutusta Rahoitusyhtiö TFF Oy, Vantaa,Korpivaarantie 1

Katso lisää vaihtoautoja: www.juhanauto.fi

Automyynti: MA-PE 8-17 Reijo Pesonen 0400 694 311

38 8950 1950 35950 25450 14950 6950 6450 5990

ESIMERKKILASKELMA:

KÄYTETTYIHIN alk.

07 10 00 12 13 09 05 02 08

www.toyota.fi

Jamatie 1, 93600 Kuusamo. AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, la 10-14 Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494 Esa Airisniemi 050-337 1664, Niilo Tyni 0400-655 691 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495. MYYNNISSÄ RUNSAASTI ESITTELYAUTOJA. Tule ja kysy myyjiltämme.

Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.

KOULUTUKSIA KUUSAMO Tulityökortti Työturvakortti Tieturva 1 Ensiapukoulutus Ennakoiva ajo

ma 12.3. klo 8-16 su 18.3. klo 14-22 ma 19.3. klo 8-16 ti 20.3. klo 8-16 ke 21.3. klo 8-15

Kaikista muista aiheista paitsi tulityökortista on mahdollista saada kuljettajien ammattipätevyysmerkinnät Ilmoittautumiset ja lisätietoa koulutuksista: puh. 050-9129499/ Juho tai -www.suto.fi-

OSTAMME VIIKKOJA LOMAOSAKKEITA Kuusamossa 7.-9.3.

SOITA JA TARJOA! KITKANTIE 83, 93600 KUUSAMO

Yhteishaku: 14.–28.3.2018

Puh. 045 2222 384 kajaaninamk

@kajaaniamk

ALOITA OMA TARINASI Kajaanin ammattikorkeakoulussa

Valitse alasi ja aloita oma tarinasi: AMK-tutkinnot päivä- tai monimuotokoulutuksena. • Datacenter | Älykkäät järjestelmät | Peliala • Liikunnanohjaaja | Sports and Leisure Management • Matkailun asiantuntija | Adventure Tourism • Rakennustekniikan insinööri | Konetekniikan insinööri • Sairaanhoitaja • Terveydenhoitaja • Liiketalous | International Business | Esports Business Lisätietoja: hakijapalvelut@kamk.fi, p. 044 7101 648, 044 7101 229

haekamk.fi | opintopolku.fi

hjakortti!

Voita matkala

n

kilpailuu osallistu fi k. haekam