4 2025 4 2025
95 vuotta
Uudistunut Oiva-sementti! Tuoteparannus mahdollistaa Oiva-sementin käytön korkeamman lujuuden betoneissa ja pienentää betonin hiilijalanjälkeä. Oiva-sementin lujuusluokan nosto vastaa asiakkaidemme sekä koko rakennusalan tarpeisiin ja tukee Finnsementin oman ympäristötyön tavoitteita. Oiva-sementti on taloudellinen ja monikäyttöinen sementti. Parhaimmillaan sen ominaisuudet ovat valmisbetonissa, mutta Oiva-sementille löytyy käyttökohteita myös erilaisissa betonituote- ja elementtisovelluksissa. Oiva-sementti on erinomainen sementti myös stabilointiin. Sementin korkeahko seosainemäärä tekee siitä ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon betonirakentamiseen.
Oiva-sementti CEM II/B-M (S-LL) 52,5 N Normaalisti kovettuva portlandseossementti Lue lisää finnsementti.fi
From microscope to bridge span – we put your concrete to the test When your concrete structures show signs of damage, or when new materials need evaluation, you need expertise and advanced methods. At RISE, we offer a complete range of services within cement and concrete testing – from on-site inspections to laboratory analysis and recommended actions. What can we help you with?
Why choose RISE?
•
Investigating the inner structure of concrete and identifying damage causes on site
•
We are Sweden’s leading experts in concrete testing and material analysis
•
Non-destructive testing using methods such as ground-penetrating radar, ultrasound and acoustic emission
•
Our interdisciplinary expertise and advanced equipment cover cement chemistry and concrete technology
•
Efficient identification of reinforcement corrosion, cracking and material degradation
•
We bring experience from projects across the Nordics and Europe
•
Providing service-life assessments, sustainable repair strategies and guidance on reuse
•
We deliver tailored solutions for the construction industry and public sector alike
Contact us and read more at www.ri.se/en/concrete-analysis
Edelläkävijä vihreässä rakentamisessa finnsementti.fi
Sisältö |
Contents
4
2025
95 vuotta Betoni 95. vuosikerta – volume Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Tilaushinta 56 euroa (+ alv 10%) Irtonumero 15 euroa (+ alv 10%) Painos 12 500 ISSN-L 1235-2136 ISSN 1235-2136 (painettu) ISSN 2323-1262 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen Toimitus – Editorial Staff Päätoimittaja – Editor in chief Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA Taitto – Layout Cleo Bade Maritta Koivisto Käännökset – Translations Tiina Hiljanen Osa käännöksistä yliopistojen ja alan erityisasiantuntijoiden kautta Tilaukset, osoitteenmuutokset: betoni@betoni.com BY-, BLY-, RIA-, RIL-, RKL-, SAFA-, VYRA-, Ornamo, MARK-, MAS-, -jäsenet omiin järjestöihinsä Julkaisija ja kustantaja – Publisher Betoniteollisuus ry – Association of Concrete Industry in Finland PL 381, Eteläranta 10, 10 krs. 00130 Helsinki, Finland tel. +358 (0)9 12 991 www.betoni.com Toimitusneuvosto – Editorial board Arkkitehti SAFA Ville Hara Maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi RI Petri Kähkönen TkT Jukka Lahdensivu DI Ari Mantila TkT Jussi Mattila TkT Jouni Punkki TkT, arkkitehti SAFA Hannu Tikka DI Mirva Vuori Ilmoitukset – Advertising Manager Nina Loisalo tel. +358 50 368 9072 nina.loisalo@rakennusteollisuus.fi Ilmoitukset: betoni@betoni.com
Jussi Mattila
Pääkirjoitus – Vähähiilisessä betonissa ei ole mitään uutta – ainoastaan vähemmän hiiltä Preface – Low-carbon concrete – familiar concrete with less carbon
JKMM Arkkitehdit Oy, Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla Raija Siikamäki & EriCa, Green Chemistry Park Maritta Koivisto EriCa, Green Chemistry Park, Espoo
7
8
Maritta Koivisto
Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinto 2025 Erica Green Chemistry Parkille EriCa Green Chemistry Park – new concrete facade architecture
16
Pentti Kareoja & Sami Moisio
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä Meander, Helsinki
18
Tarja Nurmi
Kaupunkitalo Carlotta – betonista Carlotta Berlin
32
Inari Weijo, Olli Koski Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen & Teemu Lensu Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus
42
Mirva Vuori & Jouni Punkki
BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen
50
Tia Härkönen & Maritta Koivisto
Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta
58
Ari Mantila, Jouni Punkk i& Juha Komonen
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla New national standard for rebound hammer testing
66
Auli Lastunen
Kolumni – Maailma muuttuu vai muuttuuko?
75
Teemu Alaluusua
BETK – Tuoteyksilöinnin ja tunnistamisen pilotointi Vakioitu tuoteyksilöinti ja tunnistaminen elementtien toimitusketjun digitalisaation kehityksessä
76
Jukka Haavisto, Teemu Riihimäki, Teemu Repo & Anssi Laaksonen
Paaluinfo 2–25: Paalutuksen vetorasitusten vaikutus paalujatkosten tartuntaan
82
Dakota Lavento
Henkilökuvassa Aki Kemppainen
86
Betoni-toimitus
Betonialan uutisia, julkaisuja, kursseja
90
Betoniteollisuus ry:n jäsenyritysten tuote- ja valmistajatietoja
92
Kirjapaino – Printers Punamusta, Joensuu Kansi – Cover EriCa, Green Chemistry Park, Espoo. JKMM Arkkitehdit Oy. Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinto 2025. Kuva: Hannu Rytky, 2025. Takakansi: Meander, Helsinki. Steven Holl Architects, ARK-house Arkkitehdit Oy. 2024. Kuva: Angel Gil. 2024.
32 Carlotta
8
EriCa, Green Chemistry Park
18 Meander
4
2025
1
Patinalattia Taiteelliset ja elävät patinapinnat. Uusi tapa värjätä betonilattia. Lopputulos on kestävä ja vivahteikas. Käsittelyt toteuttaa:
Kuvassa: Kymenlaakson keskussairaala. Sweco Oy. Taiteellinen Patinalattia - Tietoisuuden meri. Kuva: Martin Sommerschield
BETONIELEMENTTIEN KOKONAISTOIMITUKSET KOVABETONILTA BETONIELEMENTTIEN SUUNNITTELU, VALMISTUS JA ASENNUS
www.kovabetoni.fi
4
2025
3
AKOgarden AKOhouses
Vähähiiliset betonikivet- ja harkot
-teknologialla
Väliseinäkivi 88 – 40 % vähemmän sementtiä, jopa 57 % pienempi hiilijalanjälki. CO₂ sitoutettu 2,6 % tuotteen painosta.
Hulekivi – maksimoitu hiilensidonta, 48 % pienempi jalanjälki. CO₂ sitoutettu 5,1 % tuotteen painosta.
Kaikki AKOgarden pihakivet ja AKOhouses harkot valmistetaan tilauksesta CO₂ -jälkikäsittelymenetelmällä. Tiedustele lisää ja rakenna vastuullisempi tulevaisuus kanssamme.
www.rakennusbetoni.fi
Laadukkaat ja ympäristöystävälliset sementit
95 vuotta
SCHWENK Suomi Oy / www.schwenk.fi
RAKENTAMASSA PAREMPAA HUOMISTA Laaduntekijä elementissään
#hibe 4
4
2025
Kaikki harkkomme ovat aina vähähiilisiä
Palkittua rakennesuunnittelua fi.ramboll.com
Kestävämpi rakentaminen Lammi Kivitalot rakennetaan kestämään sukupolvelta toiselle. Siksi käytämme harkkotuotannossamme vain vähähiilisiä materiaaleja.
alkaa valinnoista. Vähähiiliset ratkaisut valmisbetonista elementteihin ja betonituotteisiin - aina luotettavasti, tehokkaasti ja vastuullisesti.
Lujabetoni
Poikkeuksellinen rakentavaa ajattelua haahtela.fi
ERICA GREEN CHEMISTRY PARK
4
2025
5
POHJOLAN PARHAITA BETONIELEMENTTEJÄ
ASKELEEN EDELLÄ RAKENTAMISESSA
www.betoniluoma.com
Pääkirjoitus
Preface
Vähähiilisessä betonissa ei ole mitään uutta – ainoastaan vähemmän hiiltä 1 Jussi Mattila
Betoniteollisuus on kehittänyt yhdessä sementinvalmistajien kanssa koko joukon vähähiilisiä tuotteita vastatakseen alan tarpeeseen pienentää hiilijalanjälkeään. Vähähiilisistä betonituotteista kerrotaan muun muassa tämän lehden artikkeleissa, ja teema on ollut useasti esillä myös lehden aiemmissa numeroissa. Vähähiilisten betonien käyttöönottoa edistämään on kehitetty myös BY-Vähähiilisyysluokitus®, joka tarjoaa äärimmäisen selkeän
nia muistuttavia tuotteita on aika ajoin pyritty koostamaan hyvinkin erikoisista raaka-aineista ja lopputuotetta on kutsuttu uustermillä geopolymeeri. Betonia nämä tuotteet eivät kuitenkaan ole. Vähähiilinen betoni täyttää kaikki ne samat tutut normit, jotka perinteisillekin betoneille on asetettu, eikä vähähiilisten betonien resepteissä ole mitään uutta, siis ainesosia, joita ei olisi käytetty jo vuosikymmeniä. Vähähiili-
onnistuu ja betoni kovettuu kylmissäkin olosuhteissa. Valut 20 pakkasasteen lämpötilassa eivät ole mikään mahdottomuus, vaan kovan talven arkipäivää. Jos vähähiilisen betonin lujuudenkehitykseen halutaan antaa potkua, valmiit ratkaisut löytyvät juuri talvibetonoinnista. Nämä konstit pitää vain ottaa käyttöön jo totuttua korkeammassa ulkolämpötilassa. Kovettuvan betonin lämpötilan nostaminen antaa hyvin potkua
ja helposti ymmärrettävän sekä luotettavan tavan todeta ja osoittaa kunkin tuotteen vähähiilisyyden aste. Luokitus on vastikään laajentunut kattamaan myös harkot ja maisemabetonituotteet, aiempien valmisbetonin ja elementtien betonin lisäksi. Aivan nurkan takana on luokituksen laajeneminen teräsbetonipaaluihin, vaikkakin ne ovat jo lähtökohtaisestikin hyvin vähähiilinen tapa toteuttaa paaluperustus. Myös laskuri, jolla voidaan määrittää luotettavasti kokonaisen elementin ilmastopäästöt, on valmistumassa vuodenvaihteen tietämillä. Keskusteluissa varsinkin rakennuttajien kanssa nousee ajoittain esille epäily vähähiilisiin tuotteisiin mahdollisesti sisältyvistä riskeistä. Tämä on ymmärrettävää, monestakin syystä. Rakentajaa seuraa aina painava vastuu, ja se saa alan toimijat varovaiseksi kaiken uuden suhteen. Vähäpäästöisiä beto-
syyden taustalla olevan keskeisen komponentin, terästeollisuudesta tulevan masuunikuonan käytöstä betonin seosaineena on yli 50 vuoden kokemus. Tuoreempi seosaine, kalkkikivijauhe, ei ole sen kummempaa kuin hyvin hienoksi jauhettua kiveä. Tältä pohjalta on helppo vakuuttua ja vakuuttaa siitä, että vähähiilisten betonien käyttöön ei sisälly riskiä siitä, että tuotteesta alkaisi vuosikymmenten käytön aikana paljastua jotain odottamatonta ja ikävää. BY-Vähähiilisyyluokituksen® mukainen vähähiilinen betoni on yhtä turvallista käyttää betonin kaikissa käyttökohteissa kuin perinteisetkin betonit. Mitä tulee vähähiilisten betonien hitaampaan lujuudenkehitykseen, siinäkään ei ole sinänsä mitään uutta. Asiaa voidaan auttaa melko helposti perinteisillä, tutuilla konsteilla. Suomalaiset rakentajat ovat talvibetonoinnin huippuammattilaisia. Meillä valaminen
juuri masuunikuonasementeistä valmistettujen betonien lujuudenkehitykselle. Koska energia on Suomessa hyvin vähäpäästöistä, betonin tai työkohteen lämmittäminen ei kumoa betonin vähähiilisyydellä aikaan saatua päästövähennystä. Laskelmien mukaan reilukaan lämmittäminen harvoin nostaa rakentamisen hiilijalanjälkeä kymmenyksellä siihen verrattuna, miten suuri päästövähennys vähähiilistä betonia käyttämällä on saatu aikaan. Ensimmäiset valtakunnallisen tason sitovat vaatimukset rakennusten hiilijalanjäljelle astuvat voimaan tulevassa vuodenvaihteessa. Vähähiilinen betoni, joko työmaalla valettuna tai elementteinä toimitettuna on turvallinen tapa rakentaa vähähiilisesti.
Low-carbon concrete – familiar concrete with less carbon The concrete industry together with cement manufacturers has developed low-carbon concrete products to reduce the carbon footprint of the industry. BY Low Carbon Classification® provides a clear system for demonstrating the low-carbon nature of products and the classification system is constantly expanding to cover more products. Low-carbon concrete meets the same criteria as conventional concrete and the mixes do not contain any new, unknown ingredients – the furnace slag derived from steel industry, for
example, has been used as an admixture in concrete for more than 50 years already. Any doubts that may exist are often related to new concrete products, but low-carbon concrete is safe to use in all applications. The slower strength development of low-carbon steel can be resolved by the familiar methods in use in winter concreting, and heating does not increase the carbon footprint to any significant degree. The new carbon footprint requirements for buildings as of the beginning of 2026 will
make low-carbon concrete a safe and responsible material for building, both for cast-in-place projects and precast products.
4
2025
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry jussi.mattila@rt.fi
Jussi Mattila, Managing Director, Association of Concrete Industry in Finland jussi.mattila@rt.fi
7
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla
EriCa, Green Chemistry Park
Raija Siikamäki, Muotobetoni Oy raija.siikamaki@formconcrete.fi Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA päätoimittaja Betoni maritta.koivisto@betoni.com
Nykyaikainen tutkimus- ja toimistorakennus on suunniteltu painottaen turvallisuutta, selkeyttä, toimivuutta ja kestävyyttä. Selkeälinjainen arkkitehtuuri, runsas luonnonvalo ja muunneltavat tilat tukevat tutkimusta, yhteistyötä ja hyvinvointia. Rakennuksen suorakulmainen muoto määrittyy vaakasuuntaisten lasipintojen ja muotoiltujen betonielementtien kautta, jotka luovat julkisivulle tunnistettavan tekstuurin ja vahvan horisontaalisen rytmin. Kontrastiin asettuva yläosa kätkee tekniset toiminnot ja vahvistaa rakennuksen identiteettiä. Energiatehokkaat järjestelmät ja kestävät materiaalit tukevat pitkäaikaisia kestävyystavoitteita, ja arkkitehtuuri on suunniteltu joustavaksi vihreän kemianalan yrityspuiston myös tuleviin tarpeisiin. Rakennuskokonaisuus kattaa 21 150 m², joista yli 10 000 m² on laboratorioita, noin 2 500 m² toimistoja (mukaan lukien 1 000 m² coworking-tiloja) sekä 400 m² kokouskeskuksen. Kaikki tilat on suunniteltu joustaviksi ja muokattaviksi. Hanke saavutti suunnitteluvaiheessa BREEAM-ympäristösertifikaatin arvosanalla Very Good, ja valmistuttuaan tavoite on vielä korkeampi. Rakentaminen alkoi keväällä 2023 ja rakennus valmistui syyskuussa 2025. Pääkäyttäjänä toimii Kemira Oyj. ”Ratkaisimme haasteen, kuinka poikkeuksellisen vaativat toiminnot, tilat ja järjestelmät muotoillaan pelkistetyksi ja kaupunkikuvalli-
8
EriCa, Green Chemistry Park Espoon Finnoossa on edellä kävijähanke vihreän kemianalan ja kestävän kehityksen saralla. Tavoitteena on ollut luoda huipputason tutkimus- ja yritys ympäristö, joka kokoaa yhteen alan johtavat toimijat, startupit ja tutkimuslaitokset. Rakennuksen julkisivuissa käytettiin uutta muotobetoni-teknologiaa.
sesti linjakkaaksi arkkitehtuuriksi,” kuvailee Jukka Mäkinen, projektiarkkitehti, JKMM Arkkitehdeilta. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hanke toteutettiin yhteistyössä Ahlström Capitalin, Kirkon eläkerahaston ja Aktia Henkivakuutus Oy:n kanssa, ja sitä rahoittaa osittain Pohjoismaiden Investointipankki. EriCa Green Chemistry Park tarjoaa inspiroivan ympäristön vihreän kemian edelläkävijöille ja toimii mallina alan tuleville kehityshankkeille. Muotobetoni-teknologiaa käytettiin EriCa Green Chemistry Parkin toteutuksessa Muotobetoni-teknologia on uusi suomalainen innovaatio, patentoitu valmistusmenetelmä, joka mahdollistaa betonielementtien kolmiulotteisten pintojen valmistuksen normaalissa tuotannossa käyttämällä erilaisia betonimateriaaleja ja/tai -seoksia. 3D-muodon lisäksi teknologialla saadaan mattapintainen, huokoseton ja korkealaatuinen betonipinta, johon voidaan tarvittaessa käyttää lisäksi erilaisia pintakäsittelymenetelmiä. Renata Schirm, taiteilija ja muotobetonin innovaattori, kuvaa tekniikan antamia mahdollisuuksia luoda erilaisia pinnan muotoja seuraavasti: “Muovaamaton, nestemäinen materiaali sisältää loputtomasti erilaisia muotoja”. Teknologiaa kehittänyt Muotobetoni Oy tukee sekä arkkitehtejä ja suunnittelijoita että betonielementtivalmistajia koko valmistuspolun ajan, konseptoinnista testaukseen ja tuo-
tantoon. Arkkitehteja ja suunnittelijoita avustetaan toivottujen visuaalisten ominaisuuksien luomisessa. Betonielementtivalmistajia yritys kouluttaa teknologian käytössä ja tukee testi-, pilotti- ja valmistusprojektien toteutuksessa. Tutkimus ja teknologian kehitys Muotobetoni-teknologiaa on tutkittu ja testattu yhteistyössä suomalaisen betoniteollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kehitystyön aikana on testattu mm. erilaisia betonimateriaaleja ja -seoksia sekä apumateriaalien soveltuvuutta teknologian käytössä. Muotobetonipintojen laatu on testattu kansainvälisellä pakkas-sulatustestausmenetelmällä (CEN/TS 12390-9). Tulokset osoittivat, että näytteiden keskimääräinen pintarapautuma oli 37 g/m2, mikä on alle 20 % useimpien pakkaselle ja suolalle altistuneiden rakenteiden, kuten maantiesiltojen, tiukimmista 100 vuoden käyttöiän vaatimuksista. Kestävällä pinnan laadulla voidaan mahdollistaa tuotteiden pitkä käyttöikä. Kestävän kehityksen teemat ovat toiminnan ja kehitystyön lähtökohtina. Tutkimus- ja kehityshankkeissa tutkitaan muotobetoni-teknologiaa käytettäessä mm. kierrätysmateriaalien hyödyntämistä osana betonin koostumusta ja betonielementtien uusiokäyttöä. 1
EriCa Green Chemistry Park on esimerkki nyky-
Hannu Rytky
JKMM Arkkitehdit Oy www.jkmm.fi
aikaisesta betonirakentamisesta, jossa kestävyys, tarkkuus ja materiaalinen herkkyys yhdistyvät ajattomaksi arkkitehtuuriksi.
1
4
2025
4
2025
9
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla EriCa, Green Chemistry Park
2 2
Julkisivuelementti Betoniluoma Oy:n tehtaalla.
3
Ulkoseinämuotti – pintareliefikuvio.
4
Ulkoseinäleikkaus.
5
Esivaletut betonielementit, joissa on tekstiili-
mäinen pinta, on toteutettu rakenteellisen tarkasti. Julkisivuelementit on valettu yksilöllisillä muoteilla, mikä tuo pintaan pehmeyttä ja käsityön jälkeä. Hannu Rytky
3
4 5
10
4
2025
Hannu Rytky
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla EriCa, Green Chemistry Park
6
EriCa, Green Chemistry Parkin julkisivut toteutettiin yhteistyössä EriCan betonijulkisivujen suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyönä JKMM arkkitehtien, Betoniluoma Oy:n, Haahtelan, Rambollin ja Muotobetoni Oy:n kanssa. Suunnitteluvaiheessa JKMM Arkkitehdit tutustuivat muotobetoni-teknologiaan ja samalla tutkittiin erilaisia vaihtoehtoisia pintaratkaisuja. Betonielementtijulkisivun suunnittelussa tavoitteena oli klassinen nauhajulkisivu, jossa pintojen 3D-kuviointi tukee yhtenäistä valkobetonielementtien jatkumoa. Konkreettinen työ käynnistyi Betoniluoma Oy:n betonielementtitehtaalla järjestetyn teknologiakoulutuksen kautta. Tuotannossa valmistettiin metri x metri kokoinen testielementti, jossa osa 3D-kuviopinnasta toteutettiin 1:1 mittakaavassa. Testauksen perusteella varmistettiin, että kuvio toimi suunnitellusti: elementtipinnat ja niiden yksityiskohdat, kuten kuvioiden päättyminen elementtien reuna-alueilla sekä kuvion jatkumo elementistä toiseen. Näiden havaintojen pohjalta siirryttiin kuuden eri pintavariaation suunnitteluun, huomioimalla rakentamisen etenemisen, tuotannon kulun sekä siirtelyyn, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät käytännön vaatimukset. EriCan betonielementtien rakenteiden ja toteutuksen suunnittelu eteni yhteistyössä
Rambollin ja Haahtelan asiantuntijoiden kanssa. Yhtenäisellä kokoonpanolla myös seurattiin tuotannon ja rakentamisen eri vaiheita ja niiden toteutumaa suunnitellun mukaisena. Valmis julkisivu elää valon ja varjon vaihdellessa, luoden syvyyttä, rytmiä ja materiaalista herkkyyttä. •
6
Julkisivu muodostuu horisontaalisista lasinau-
hoista ja tekstiilimäisistä muotobetonielementeistä. 7
Seinä- ja räystäsleikkaukset.
7
4
2025
11
Hannu Rytky
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla EriCa, Green Chemistry Park
Hannu Rytky
8
EriCa Green Chemistry Park Osoite: Malleniuksenkatu 1, 02270 Espoo Tilaohjelma: Aula, kokoustilat, laboratoriot, monitoimitilat, pysäköintitilat, ravintola, taukokeittiöt ja työkahvilat, työympäristö, yhteistyötilat Laajuus: 21 150 m2 Sertifiointi: BREEAM Very Good Valmistumisvuosi: 2025 Tilaaja: A. Ahlström, Kirkon Eläkerahasto, Aktia Henkivakuutus Oy Pääkäyttäjä: Kemira Oyj Projektinjohtokonsultti: Haahtela Oy Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy Suunnittelutiimi: Juha Mäki-Jyllilä, pääsuunnittelija, Jukka Mäkinen, projektiarkkitehti, Elina Niemi, projektisisustusarkkitehti, Anna Melander, Riikka Heldan, Olli Vaskelainen, Harri Lindberg, Pinja Hänninen, Sami Laine Rakenne- ja elementtisuunnittelu: Ramboll Finland Oy Pääurakoitsija: Haahtela Oy Betonielementtitoimittaja: Betoniluoma Oy yhteistyössä Muotobetoni Oy:n kanssa
12
9
4
2025
Hannu Rytky
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla EriCa, Green Chemistry Park
10 8
Tavoitteena oli yhdistää teollisuuden toimijat,
startupit ja tutkimuslaitokset saman katon alle. 9
Kattoikkuna tuo valoa keskusportaikkoon. Muun-
tautuvat pohjaratkaisut mahdollistavat tilojen pitkäaikaisen käytettävyyden. 10 Rakennus toimii mallina joustavalle ja muuntautuvalle tutkimusympäristölle. 11 Laboratoriotiloissa on runsaasti talotekniikkaa. Korkeat ikkunat tuovat luonnonvalon syvään raken-
Hannu Rytky
nusrunkoon.
11
4
2025
EriCa, Green Chemistry Park, Espoo EriCa Green Chemistry Park in the Finnoo district of Espoo, Finland, is a pioneering hub for green chemistry innovation and sustainable development. The aim has been to create a state-of-the-art research and business environment that brings together industry leaders, startups, and research institutions. The contemporary research and office facility is designed with an emphasis on safety, clarity, functionality, and sustainability. Clear architectural lines, abundant natural light, and adaptable interiors create an environment that supports research, collaboration, and well-being. Its rectilinear form is defined by horizontal bands of glazing and textile-like precast concrete elements, producing a distinctive façade texture and a strong horizontal rhythm. A contrasting upper volume houses technical functions and reinforces the building’s identity. Energy-efficient systems and durable materials underpin long-term sustainability, while the design ensures adaptability to the evolving needs of science and industry as part of the wider Green Chemistry Park. The facility spans 21,150 m², including over 10,000 m² of laboratories, around 2,500 m² of offices with 1,000 m² of coworking spaces, and a 400 m² conference center. All spaces are designed to be flexible and adaptable. The project has achieved a BREEAM “Very Good” rating at the design stage, with higher certification expected upon completion. Construction began in spring 2023 and was completed in September 2025. Kemira will be the main tenant. Designed by JKMM Architects, the project was developed jointly by Ahlström Capital, Kirkon Eläkerahasto, and Aktia Life Insurance Ltd, and financed in part by the Nordic Investment Bank. EriCa Green Chemistry Park provides an inspiring environment for the pioneers of green chemistry and sets a model for future developments in the field.
13
Hannu Rytky
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla EriCa, Green Chemistry Park
12 12 Kattoterassi. Yläosan kontrastinen tilaelementti korostaa rakennuksen identiteettiä ja sisältää rakennuksen tekniset tilat.
13 K1 kerros 14 1. kerros
15 3.–6. kerros
14
16 8. kerros
17 11. kerros, vesikattopiirustus
4
2025
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla EriCa, Green Chemistry Park
19 Julkisivu pohjoiseen. 18 Leikkaus A
21 Julkisivu etelään. 20 Leikkaus B
22 Julkisivun rytmi toistuu sisätilojen materiaalien Hannu Rytky
ja valon käsittelyssä.
22
4
2025
15
Hannu Rytky
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla EriCa, Green Chemistry Park
23
Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinto 2025
Erica, Green Chemistry Parkille Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, päätoimittaja Betoni maritta.koivisto@betoni.com Lähteenä: kilpailutuomariston perustelut
Vuoden 2025 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon voitti marraskuussa palkittu JKMM Arkkitehdit Oy kohteellaan Erica, Green Chemistry Park. Maritta Koivisto
Espoon Finnooseen syksyllä 2025 valmistunut Erica, Green Chemistry Park tarjoaa huipputason tilat kemian alan tutkimukselle ja kehitykselle, sekä kokoaa yhteen alan johtavat toimijat, startupit ja tutkimuslaitokset. Rakennuksen omistajat ovat A. Ahlström, Kirkon Eläkerahasto ja Aktia Henkivakuutus sekä pääkäyttäjänä toimii Kemira. "Erica, Green Chemistry Park on näyttävä edelläkävijähanke vihreän kemian ja kestävän kehityksen saralla", todettiin kilpailutuomariston perusteluissa ”Erican kaupunkikuvalliset ansiot ovat sen yleispätevässä, mutta tunnistettavassa arkkitehtuurissa ja rakennuksen nauhamainen kerrosjako näyttää tavoittelevan tietoisesti modernismin arkkitehtonisia ihanteita”, sanoi tuomariston puheenjohtajana toiminut arkkitehti SAFA Panu Härmävaara.
24
16
4
2025
Uutta julkisivuarkkitehtuuria toteutettiin muotobetonilla EriCa, Green Chemistry Park
Geometrinen rationaalisuus on toimisto rakennuksissa usein läpikaluttu aihe, mutta tässä kohteessa lähes aineettoman lasinauhan ja monoliittisen valkobetonin yhdistelmä nostaa kohteen tyylilajissaan kirkkaasti arjen yläpuolelle. "Elementtirakentamisen mahdollisuudet ja rajoitteet on käytetty harkitusti ja se näyttää palvelevan hyvin suunnittelijan tavoitetta", perusteluissa todettiin. Suorakulmaisen rakennuksen peruskerrosten julkisivut ovat vaaleaa muotobetonia ja lasia. Rakennuskokonaisuuden peruskerrosten päällä on metallilla verhoiltu tavanomaista näyttävämpi konehuonemassa. Ulkoarkkitehtuurin pääelementtien kokoama yhdistelmä antaa vihjeen, että kyseessä ei ole tavanomainen toimistotalo, vaan laajasti energiatehokasta talotekniikkaa hyödyntävä laboratoriorakennus. Maantasokerros on varmaotteinen ja istuu jykevästi ympäristöön. Korkea ja valoisa sisääntuloaula ja ravintola ovat kaikille avoimia ja laadukkaasti toteutettuja tiloja. Rakennuksen julkisivuissa on hyödynnetty täysimääräisesti pilaripalkkirungon antama vapaus.
”Pelkistetyn julkisivun ansiot ovat kauttaaltaan määrätietoisissa, yhtenäisissä valinnoissa ja loppuun asti viedyssä detaljisuunnittelussa. Rakennuksen julkisivun laatuvaikutelma perustuu muutamaan avaindetaljiin, joista keskeisimmät ovat betonielementin poikkileikkausmuoto ja pintalistaton nauhaikkuna liitoksineen. Kokonaisuuden viimeistelee lasinauhan kiertyminen nurkkien ympäri”, kiteytti tuomaristo. Julkisivun vaalean betonipinnan pysty suuntainen reliefikuvio on toteutettu muotobetoni-tekniikalla. Julkisivureliefin ilme elää rakennuksen neljällä sivulla säävaihteluiden ja auringon kierron mukaan. ”Reliefikuvion voi nähdä hyväntuulisena ja persoonallisena kevennyksenä muuten tiukkalinjaisessa ja kliinisessä rakennuksessa. Erica on ensimmäinen rakennuskohteista, jossa on laajasti käytetty tätä Suomessa kehitettyä muotobetoni-tekniikkaa rakennuksen pääjulkisivumateriaalina. Valittu valmistustekniikka tukee rakennuksen käyttötarkoitusta vihreän kemian yrityskiihdyttämönä ja sen hyvään pyrkivää identiteettiä kansainvälisten innovaatioiden lähteenä”, korostettiin tuomariston perusteluissa. •
Palkittavat tahot: Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy Pääsuunnittelijana on toiminut Juha Mäki-Jyllilä ja projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen Julkisivusuunnittelussa mukana: Muotobetoni Oy Elementti- ja rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy Tilaaja: Kiinteistö Oy Espoon Erica Projektinjohtokonsultti: Haahtela-rakennuttaminen Oy Betonielementtien toimittaja: Betoniluoma Oy 23 EriCan pääsisäänkäyntijulkisivu. 24 Palkinnon vastaanottivat (vas.): Mikko Torvela (Betoniluoma Oy), Anna Melander (JKMM Arkkitehdit Oy), Juha Mäki-Jyllilä (JKMM Arkkitehdit Oy), Jukka Mäkinen (JKMM Arkkitehdit Oy), Raija Siikamäki (Muotobetoni Oy), Pia Lindborg (A. Ahlström Kiinteistöt Oy), Juhani Jalava (Haahtela), Simo Pulli (Haahtela), Tuukka Turunen (Haahtela) ja Emil Sundman (Ramboll Finland Oy).
4
2025
EriCa Green Chemistry Park – new concrete facade architecture The winner of the 2025 Concrete Facade Architectural Award is EriCa Green Chemistry Park in Espoo. The building provides cutting edge facilities for research and development in chemistry and serves as an assembly of the leading operators of the sector. The architecture of the property is identifiable in the urban setting, combining the ideals of modernism with geometric rationality. The vertical relief pattern on the light-coloured concrete surface of the facade has been implemented using the form concrete technology, the new surface patterning method developed in Finland. The large windows wrapped like tape around the corners of the building on all facades complete the overall facade expression. The high-standard finishing of detail planning as well as the material choices support the identity of the building as a business accelerator for green chemistry. Thanks to the relief pattern on the facade and the high quality of implementation, in particular, the building complex as a whole stands out in its setting.
Betonijulkisivu-arkkitehtuurikilpailu Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen jo kymmenennen kerran järjestämän Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin onnistuneesti toteutettuja betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5.000,- eurolla. Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovat julkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukas hyödyntäminen, uuden kehittäminen ja kohteen soveltuminen ympäristöön. Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinto 2025 tuomariston puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Panu Härmävaara ja jäseninä arkkitehti SAFA Ville-Pekka Ikola sekä arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi DI, jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä. Lisätietoja: Betoniteollisuus ry, Janne Kihula, janne.kihula@rt.fi, puh. 040 514 6510 Kuvat sekä tuomariston perustelut löytyvät osoitteesta: https:// betoni.com/tapahtumat/betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinto/vuosi2025/
17
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
sami.moisio@a-insinoorit.fi
Arkkitehtuuria ja materiaalien vuoropuhelua Asuinkerrostalo Meanderin muoto hyödyntää rakennuspaikan näkymiä ja synnyttää ympärilleen intiimejä lähiulkotiloja. Yli sata metriä pitkä, polveileva rakennusmassa sisältää 115 asuntoa ja sen korkeus vaihtelee kahdesta seitsemään kerrokseen. Rakennus kulkee suorakulmaisen tonttinsa läpi kuin musiikillinen nuottiviivasto. Helsingin Töölössä, Taivallahden rannalla, sijaitsevaa tonttia reunustavat asuinrakennukset ja historiallisesti merkittävät Taivallahden autopataljoonan rakennukset Koko rakennusta kiertää lasilla verhoiltu, suojaava parvekevyöhyke. Meanderin kantavana rakenteena toimivat kohtisuorat betoniseinät, ja julkisivu on verhottu vaakasuuntaisilla, lämpimään sävyyn kuullotetuilla puupaneeleilla. Kaikki asunnot avautuvat maisemaan korkeiden ikkunoiden ja yksityisten parvekkeiden kautta, näkyminä joko Taivallahden satama-alue, tai Hesperianpuiston vehreys. Yöllä rakennus hehkuu kuin jääveistos. Rakennukseen on sisällytetty materiaalien ja yksityiskohtien kokemuksellinen ulottuvuus. Räätälöidyt ovenkahvat, valaisimet, käsinkudotut villamatot ja valetut koirankulhot heijastavat Meanderin muotoa. Kaikki puu on paikallisesti hankittua, mukaan lukien kestävästi korjattu suomalainen kuusi ulkoverhouksessa, parvekkeissa ja ikkunoissa. Asukkaiden yhteisiä tiloja ovat muun muassa saunat, joogastudio, viinikellari, yhtei-
18
1
Asemapiirros.
2
Penkit ja istutusaltaat jakavat piha-alueen pienem-
piin osiin. Lasitettujen ulokeparvekkeiden alapinta hehkuu sinisenä.
Anders Portman
Sami Moisio, suunnittelujohtaja A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Meander Helsinki on yli sata metriä pitkä ja polveileva, 115 asunnon asuinkerrostalo Helsingin Töölössä, joka hyödyntää rakennuspaikan näkymiä ja tarjoaa asukkailleen monipuolisia yhteistiloja sekä ekologisia ratkaisuja. Rakennuksen kantava runko on paikallavalettua teräsbetonia, ja perustukset ovat pääosin kallionvaraisia.
ARK-house Arkkitehdit
Pentti Kareoja, professori, arkkitehti SAFA ARK-house Arkkitehdit Oy pentti.kareoja@ark-house.com
2
1
4
2025
4
2025
19
Anders Portman
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
3
3
Meanderin naapureina on Autokomppanian mata-
lia funkkiskasarmeja (Martta Martikainen 1936) sekä asunnoiksi hiljattain muutettu Yleisradion entinen toimitalo (Kurt Simberg 1968). Meren puoleiset kerrostalot on suunnitellut Elsi Borg 1950-luvun alussa. 4
Kuusitoista maalämpökaivoa lämmittää ja viilen-
tää rakennusta, ja kaikissa asunnoissa on lattialämmitys. Pihat sisältävät sadeveden keruujärjestelmiä.
4
20
4
2025
Tuomas Uusheimo
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
5
5
Parvekkeiden lasitus antaa rakennukselle yhte-
näisen ilmeen. Jokainen talon 115 huoneistosta on erilainen. Päätyjulkisivu etelään.
ARK-house Arkkitehdit
6
set oleskelu- ja coworking-tilat sekä 12-paikkainen elokuvateatteri. Taide ja arkkitehtuuri yhdistyvät suomalaisen kuvataiteilijan Fanny Tavastilan teoksissa; hän loi uniikkeja töitä jokaisen asukkaan kotiin sekä Meanderin yhteisiin oleskelutiloihin. Steven Holl Architects saavutti kansainvälistä mainetta voitettuaan kansainvälisen kilpailun Helsingin nykytaiteen museon suunnittelusta. Voittanut ehdotus Kiasma valmistui vuonna 1997. Meander merkitsee studion
paluuta Helsinkiin. Projekti toteutettiin yhteistyössä ARK-house Arkkitehtien kanssa. Vuonna 2021 Newil&Bau osti hankkeen ja kehitti sitä edelleen lisäämällä huolellisesti suunnitellut piha-alueet, kuratoidut sisätilat ja innovatiiviset, asukaslähtöiset palvelut. Meander valmistui vuonna 2024. Kestävyys ja ympäristö Kuusitoista maalämpökaivoa lämmittää ja viilentää rakennusta, ja kaikissa asunnoissa on lattialämmitys, mikä minimoi rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt. Laaja viherkatto ja aurinkopaneelikenttä tarjoavat suorituskykyetuja ja luovat viettävän, maisemallisen kävelyreitin. Rakennusmassojen muotoilemat pihat sisältävät sadeveden keruujärjestelmiä ja monipuolista kasvillisuutta, mukaan lukien luonnonvaraisia kotoperäisiä lajeja. Rakenteissa paikallavalettua teräsbetonia Meanderin rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia. Lähes kaikki kantavan rungon rakenteet ovat paikallavalettua teräsbetonia. Rakennuksen rungossa on paljon ominaisuuksia ja
6
4
2025
21
Anders Portman
7
9
22 8
10
4
2025
Tuomas Uusheimo
2 (2)
ARK-house Arkkitehdit
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
7
Kantavia betonirakenteita. Pysäköintihallin ajo-
luiska sijaitsee rakennuksen päädyssä. 8
Betonirunkorakenteita työmaalla.
9
Päätyjulkisivu etelään. Pysäköintihalliin ajetaan
rakennuksen kapeassa päädyssä olevaa luiskaa pitkin. 10 Paikallavalettuja runkorakenteita työmaalla. 11a ja b Rakennuksesta tehtiin tarkat tietomallikuvat. Perustukset ovat pääosin kallionvaraiset. Paalutettu perustus on rakennuksen kapeimman ja matalimman osan päädyssä
A-Insinöörit
12 Holvikaaren rakenne- ja raudoituspiirustus.
800
600
700
450 425 400
310
600
430
6235
U T10 k150
6235
430
U T10 k150
600
6090
700
500
430
B
B
6 U T10 k150
1730
550
700
700 700
20
600
PT.6+6 T10 K150
PV-US3002
MAKS. 1000mm
E
5330
2000
20 32
6 U T10 k150
250 U T10 k150
.p.
5334
250
800
32
430
PT.6+6 T10 K150
4 T10
4 T10
0m
430
430
3 T25
900 2409
6 U T10 k150
6 U T10 k150
UH T10 k150 3 T25
00
0 m 1250 .p. 1050
430 0 10
VT T12 k150 500
1500
=2
50
4+4 T10
2L
=2
D
R2000
E
T1
2L
T1 T12 2 L L= =2 200 50 0 m 0 m.p .p. .
3 T25 L5430 600
10
10 50
5 U T10
1850
SÄDE=R2000
200
KAAREN MUKAAN KTS.NAAMAKUVA
600
50
7 UH T8 k100
800
600
200
B
B
7 UH T8 k100
800 7 UH T8 k100
200
VT T10 k150
100
5 U T10
+10.470 2 T20
200
PALAUTUKSET 3 L T16
VT.5 T12 k150 M.P.
+10.770 +10.480
+10.470
2 T20
330
10 760
100
PALAUTUKSET 3 L T16
600
PALAUTUKSET U T10
VT.T10 k150 M.P.
400
+10.480 +10.470
400
ULOKE 563
700
330
PALAUTUKSET U T10
Z
+10.770
400
+10.480
ULOKE 263
B
1:20
HOLVIN RAUDOITUS TASOKUVAN MUKAAN
100
+10.770
2 T20 L5430 400
D-D HOLVIN RAUDOITUS TASOKUVAN MUKAAN
300
J
U T10 K150
Z
TARTUNNAT T12 k100 -190+1500
760
1000
PALAUTUKSET 2 L T16
838
1380
+10.470
250
9830
250
+5.070
+5.070
750
+4.384
200
500
5+2+2+5 T25
+5.070
NURKKA VIISTEET SEINÄN YLÄREUNAAN KTS. DET.3
8316
9070
5+2+2+5 T25
+4.384
400 100
500
33
117
150
150
UH T10 760
UH T12 K150
A
RSV 11 T12 K150
UH T10 K150
2695
50
UH T12 K150
2695
A
H
RSV 14 T12 K150
UH T12 K150
RSV 18 T12 K150
UH T12 K150
1700
+1.150
+1.150
TARTUNNAT TARUNTAPIIRUSTUKSEN MUKAAN
6 UH T8 k100 50
+0.650
1000
1000
3+1+2+2+6 T16 K150
6 UH T8 k100
6 UH T8 k100 TARTUNNAT TARUNTAPIIRUSTUKSEN MUKAAN
1000
UH T12 K100
+1.150
1700
H UH T8 k200
+2.500
3740
2 T16 k150 -1850
6+2+2+1+1+4 T16 700
UH T10 K150
UH T10 K150
RSV 18 T12 K150
805
3736
250
3 T16 K150-1800
11733
I
250
NU SEINÄ
RSV 14 T12 K150 UH T8 k200
UH T10
+3.484
985
150
I
750
2835
+3.495
UH T10 K150
400
6316
890
UH T8 k200
UH T10
2835
RSV 14 T12 K150
UH T10 K150
UH T12 K100
1000
TARTUNNAT TARUNTAPIIRUSTUKSEN MUKAAN
TARTUNNAT TARUNTAPIIRUSTUKSEN MUKAAN
E-E 1:20 5500
250
400
330
330
9
9
500
125 125
PV-MP -3017
400
200
250
U T10 K150
160
250
200
500
Z
15
200 5300
100
500
900
0 15
2 T16 K150-1850 1 T16 250
UH T10 k150
500 LS.
900
760
PV-MP-3020
TÄSSÄ BETONIPEITE=45mm
350
LIIKUNTASAUMA PIIR. 044:N MUKAAN
LIIKUNTASAUMA PIIR. 044:N MUKAAN
2 T16-1850 TÄSSÄ BETONIPEITE=45mm
765
LS. 350
LIIKUNTASAUMA
1:20
PV-MP -3018
125
160
200
Z
400
900
100100
LIIKUNTASAUMA 1 T16 PIIR. 044:N MUKAAN
500
100
3 T16 K150-1850
350
I- I
250 4 T16 K150
479
343
5 T16
LS.
250
250
156.9°
295
829
10 125
45
400
A
UH T12 k100/150
250
3 T16
750
0 15
900
PV-MP-3017
479
PV-US-3002
175 50 56
58 120 145 120 57
500
TARTUNNAT TARUNTAPIIRUSTUKSEN MUKAAN
158 160
150
LS.
175 59 160 157
45
3 T16
250
UH T8 k100/200
250
57 120 145 120 58 45
150
3 T16
479
45
3 T16
45
829
A
4 T16 K150
1:20
PÄÄTERÄKSET 4+2+2+2+4 T25
610
9
100
Z
A- A
700 750
430
430 UH T8 k100/200
240 158 157 160 59
250 3 T16 K150
0
10
A
750 56 160
175 3 T16
680
0
10
500
3.0°
680 700
10
250
11
295
LS.
5500
UH T12 k100/150
342
100
Z
1:20
250
1:20
3 T25
H- H 750
400
B- B
U T10 K150
610
A 400
250
250
100
10
TARTUNNAT TARUNTAPIIRUSTUKSEN MUKAAN
9
J
250
Z
TARTUNNAT TARUNTAPIIRUSTUKSEN MUKAAN
TARTUNNAT TARUNTAPIIRUSTUKSEN MUKAAN
15
C 10
PV-MP-3018
2025
D
1:20
9
TARTUNNAT SEINÄÄN 4+4 T12 k100-1700
760
600
TARTUNNAT U T12 K100190+1500
12
4
TARTUNNAT SEINÄÄN 2 T12 k150-1700
C
T1
yksityiskohtia, joiden takia paikallavalettu runko oli selkeästi paras vaihtoehto. Perustukset ovat pääosin kallionvaraiset. Paalutettu perustus on rakennuksen kapeimman ja matalimman osan päädyssä. Kohde sijaitsee meren tulva-alueella, eli kaikki perustus-, kellari- ja autohallirakenteet tehtiin vesitiiviinä rakenteina. Rakennuksen paikallavaletussa kantavassa rungossa on paljon kaarevia, vinoja ja kaltevia pintoja, joiden muotokielen rakentamiseen paikallavalu sopi hyvin. Kohteessa jokainen pilari, seinä ja laatan kohta on yksilöllinen eli toistoa kohteen rakenteissa oli verrattain vähän. Rakennusten rungossa on mm. seinäpalkkeja, lippupalkkeja, kaarevia palkkeja, ulokelaattoja ja hoikkia pilareita. Autohallin kansi on jälkijännitetty pilarilaatta. Rakennuksen erittäin haastavassa yläpohjalaatassa ei ole vaakasuoria kohtia lainkaan. Koko vesikatto on kaltevaa viherkattoa. Yläpohjalaatan esittäminen pelkästään perinteisillä suunnitelmilla oli haastavasta geometriasta johtuen mahdotonta. Rakennuksesta tehtiin tarkka tietomalli, joka oli avuksi varsinkin vaikeasti hahmotettavien rakenteiden mitoituksessa, yhteensovituksessa ja selkeyttämisessä. •
C-C
800 45
10 PALAUTUKSET 2 L T16
A-Insinöörit
ARK-house Arkkitehdit
11a ja b
LS. PV-MP-3019
UH T10 k150
23
VSS1 Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä VSS2 VSS3
100100
ASUNTO VP 4
U T8 k150
HOLVIN RAUDOITUS TASOPIIR. MUKAAN
ASUNNON PARVI
200 1200
600
U T8 k150
M.P. T8#150
M.P. T8#150
240
240 30
30
VP 7
LEIKKAUS A-A 1:20
US 4
2430
ASUNTO
KANAVA JA ERISTEET 270mm
250
250 MERIALUMIINIVERHOUS 3mm VAAKAKOOLAUS HATTUPROFIILI HTL25X70 PYSTYKOOLAUS HATTUPROFIILI HTL25X70 XPS 140mm+140mm KANTAVA TB.SEINÄ
P.V. SEINÄ erik.piir. mukaan
MERIALUMIINIVERHOUS 3mm VAAKAKOOLAUS HATTUPROFIILI HTL25X70 PYSTYKOOLAUS HATTUPROFIILI HTL25X70 XPS 140mm+140mm KANTAVA TB.SEINÄ TUULETUSRAKO 20mm
YP 5
P.V. SEINÄ erik.piir. mukaan
250
ASUNTO
SÄH/TELE
TIIVISTYSRAKO t=10 mm +SOLUKUMINAUHA +ELASTINEN SAUMAMASSA
770
>1000
>1000
770
>1000
430
+5.070
VS 10
AP 5 U T8 k150
200 LOUHINTAPINTA
LIIKUNTASAUMA (LOHKORAJA)
VEDENPOISTOREIÄT Ø75 k2000
600
500
1100 600
500
EPS120ROUTA 100 mm
TYYPPIANTURA NA2
VEDENPOISTOREIÄT Ø75 k2000
TYYPPIANTURA NA1
1100
350
500 200
EPS120ROUTA 100 mm KAPILLAARIKATKO, SCHOMBURG AQUAFIN IC
13
VSS
P.V. SEINÄ erik.piir. mukaan
+1.900
3600
T8#150 T8#300
VT T10k150 mp.
KAPILLAARIKATKO, SCHOMBURG AQUAFIN IC
VEDENPOISTOREIÄT Ø75 k2000
200 TYYPPIANTURA NA1
14
24
VSS
TARTUNNAT U T10 k150 HOLVIN RAUDOITUS TASOPIIR.MUKAAN
AP 5
EPS120ROUTA 100 mm
ARK-house Arkkitehdit
250 125 125
150
U T8 k150
T8#150 T8#300
VT T10k150 mp. KAPILLAARIKATKO, SCHOMBURG AQUAFIN IC EPS120 ROUTA 100 mm
130
TARTUNNAT U T16 k150 ANTURASTA
TYÖSAUMARAUTA ARBOX A-8-150-85
AP 5
HOLVIN RAUDOITUS TASOPIIR. MUKAAN
500
U T8 k150
TARTUNNAT 1.KRS SEINÄÄN
VSS-VERKKO
VT T12k150 mp.
150
TARTUNNAT U T16 k150 ANTURASTA
3 T20 L3500
PT T12k150 mp.
TARTUNNAT U T16 k150 ANTURASTA
AP 5
770 400
VSS
300
ARK-house Arkkitehdit
20
2300 oviaukot VSS:n väliseinissä
300
A-Insinöörit
VT T12k150 mp.
2300
VT T10k150 mp.
150
+1.900
PT T10k150 mp.
U T12 k150
150
U T8 k150
2300
2300
VÄESTÖNSUOJA
TYÖSAUMARAUTA ARBOX A-8-150-85
P.V. SEINÄ erik.piir. mukaan PT T12k150 mp.
3T12 LENKKIEN NURKKAAN
>1100
>1100
>1100
3600 3170
250 125
VSS
+5.070
U T12 k150
P.V. SEINÄ erik.piir. mukaan
>1200
TARTUNNAT 1.KRS SEINÄÄN
TARTUNNAT 1.KRS SEINÄÄN
VSS-VERKKO
VS 1
500
HOLVIN RAUDOITUS TASOPIIR. MUKAAN
TARTUNNAT 1.KRS SEINÄÄN
VP 8
400
400
400
VP 8
15
4
2025
1100
>300
N
VP 8
TUULETUSRAKO 20mm
130
VSS5
TIIVISTYSRAKO t=10 mm +SOLUKUMINAUHA + ELASTINEN SAUMAMASSA
2300
VP 8
250
600
TIIVISTYSRAKO t=10 mm +SOLUKUMINAUHA + ELASTINEN SAUMAMASSA
20
130
2860
P.V. SEINÄ erik.piir. mukaan
>300
2430
2700
ASUNTO
2700
KANAVAN YMPÄRI KESTOPUURUNKO 50X100 UULKOPINTAAN SÄÄNKESTÄVÄ VANERI 12mm
ASENNUSVILLA KANAVAN ERISTEEN JA YMPÄRÖIVIEN RAKENTEIDEN VÄLISSÄ. (EI SAA OLLA ILMARAKOJA)
5870
Tekniikan kotelointi sokkelissa vesieristeen noston kohdalla
US 4
600 Ø20 k400
TIKKAAT,ULKONEMA SEINÄSTÄ 200 mm
Valmisbetonia työmaalle toimitti Swerock Oy. U T8 k150
1000 TARTUNNAT 2 U T8 K150 L=500+700
PAKOKUILU
HOLVIN RAUDOITUS TASOPIIR. MUKAAN
AJORAMPPI (ulkotila)
VP 7
TARTUNNAT 2 U T8 K150 L=500+700
200
250 20 250
MERIALUMIINIVERHOUS 3mm VAAKAKOOLAUS HATTUPROFIILI HTL25X70 PYSTYKOOLAUS HATTUPROFIILI HTL25X70 KINGSPAN THERMA TW58 150mm + THERMA TW57 150mm KANTAVA TB.SEINÄ
200
U T8 k150
M.P. T8#150
U T8 k150
TARTUNNAT 2 U T8 K150 L=500+700 VEDENPAINE-ERISTYS KERMEILLÄ TL2 + TL2 +TL2, + KYLMÄBITUMISIVELY KBL 20/100, TASOLLE +3.600 ASTI
2700 MERIALUMIINIVERHOUS 3mm VAAKAKOOLAUS HATTUPROFIILI HTL25X70 PYSTYKOOLAUS HATTUPROFIILI HTL25X70 KINGSPAN THERMA TW58 150mm + THERMA TW57 150mm KANTAVA TB.SEINÄ
MAANALAINEN POISTUMISAUKKO 800x600, HARKKOMUURAUS RUH-200
15 Puhdasvalupinnat jätettiin näkyviin julkisivuissa.
2270
ASUNNON PARVI
800
Ø20 k400
600
300
430
M.P. T8#150
5400
2270
2700 2540
kenteita työmaalla. VEDENPAINEKERMIEN MEKAANINEN KIINNITYS VEDENERISTYSDETALJIEN MUKAAN
250
5400
200 M.P. T8#150
VESIERISTYS+ EPS 50 + 50mm
TIIVISTYSRAKO t=10 mm +SOLUKUMINAUHA + ELASTINEN SAUMAMASSA
TIIVISTYSRAKO t=10 mm +SOLUKUMINAUHA + ELASTINEN SAUMAMASSA
+7.930
U T8 k150
200 800 200 14 Paikallavalettuja lautamuottipintaisia seinära-
P.V. SEINÄ erik.piir. mukaan
200
200 200 20
HOLVIN RAUDOITUS TASOPIIR. MUKAAN
300
+10.470
U T8 k150
PAKOKUILU
ASUNTO VP 5
P.V. SEINÄ erik.piir. mukaan
130
200
U T8 k150
300 130
ASUNTO VP 4
13 Väestönsuojan rakennepiirustus.
P
800
LIIKUNTASAUMA (LOHKORAJA) O
ARK-house Arkkitehdit
LUUKKU ARK. SUUNN. MUKAAN, ASENNUS JA LIITTYMÄDET. TOIM. SUUNN. MUKAAN
Anders Portman
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
ANKKUROIDUN ANTURAN TUNNUS PERUSTUSTASOKUVASSA VA - 5
16
ANKKUROIDUN ANTURAN TUNNUS PERUSTUSTASOKUVASSA VA - 6
17
VEDETYN ANTURAN TAPITUS KALLIOON
VEDETYN ANTURAN TAPITUS KALLIOON
A-Insinöörit
ANKKUROIDUN TUNNUS PERUSTUSTAS VA - 7
VEDETYN ANTURAN TAP
900
UT12 k150
700 1910
1410
900
UT20 k150
500
900
500
500
900
500
100
3000
UT12 k150
2250
3550
900
900
100
3800
650
1325
UH T10 k100
1410
UT16 k150 UH T10 k100
550
575
100
14 T16 10 T16
1500
PÄÄTERÄKSE T16 JATKETAAN ANTURAAN >1200 TAI ANTURAN PÄÄSSÄ KÄÄNNETÄÄN PYSTYYN
>1200
2+2 T20
2+2 T20
2000
1500
PÄÄTERÄKSE T20 JATKETAAN ANTURAAN >1200 TAI ANTURAN PÄÄSSÄ KÄÄNNETÄÄN SIVUILLE
A-A
B-B TERÄSPALKIN YLÄPINNASSA VALUREIÄT d=80 UH T10 k100
300
400
° 60.0
800
4T20
700
50100 100 10050
5000
10 T16
4 x REIKÄ Ø35
250
500
POHJALAATAN RAUD. ERIK. SUUN. MUKAAN
500 UT20 k150
610
10 T12
°
ANKKUROINTI KALLIOON REIÄT Ø=64 HARJATERÄKSET T32, KUUMASINKITYS SFS EN ISO 1461 MUKAAN JUOTOSLAASTI C30/37, RASITUSLUOKKA XC2, w/c=0,5, #2 mm MUURAUSHIEKKAA JA SEMENTTIÄ 1:1 SUHTEESSA 100
100
100
18
4
2025
ANKKUROINTI KALLIO REIÄT Ø=64 HARJATERÄKSET T2 SFS EN ISO 1461 MU JUOTOSLAASTI C30/ w/c=0,5, #2 mm MUU 1:1 SUHTEESSA 80
300 0
°
300 0
100
ALUSLEVY S355J2G3 400x100x20 REIÄT 4xØ35 + KUUSIOMUTTERIT 4 x 2 M30
60.0
60.0 300 0
500
1500
UT12 k150
310
100 14 T16
UT16 k150 ANKKUROINTI KALLIOON REIÄT Ø=64 HARJATERÄKSET T20, KUUMASINKITYS SFS EN ISO 1461 MUKAAN JUOTOSLAASTI C30/37, RASITUSLUOKKA XC2, w/c=0,5, #2 mm MUURAUSHIEKKAA JA SEMENTTIÄ 1:1 SUHTEESSA 800
100
600
500 250
100
600
500 500 250
sia. Kuvissa vedetyn anturan tapitus kallioon.
80
610
70 800
4T20
18 Vetoankkuroitujen anturoiden rakennepiirustuk-
920
500
500
80
14 T12
300 0
310
TARTUNNAT
REIKÄ Ø35
ALUSLEVY S355J2G3 100x100x20 REIKÄ Ø35 + 2 x KUUSIOMUTTERI M30
50
VALUREIÄT D80
10 T16
keiden alapinnassa.
50 50
4 T32
2000
UT12 k150
100 50 50
800 >1200
1500
HARJATERÄKSEN PÄÄSSÄ KIERRE M30 L100
CFRHS 300x200x10 L=1700 330
10 T12
valkoisiksi. Sininen väri jatkuu ulkona ulokeparvek-
100
100
0
on lattialämmitys. 17 Valmiit paikallavaletutu betoniseinät maalattiin
100 100
670
10
16 Paikallavalettuja sisäseinärakenteita. Lattioissa
TARTUNNAT
TÄYTTÖVALU
50
300
C-C 500
25
Anders Portman
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
B
C
2
B
B-B
A-Insinöörit
19 2
1:20
I 170
C-C 200
HOLVIN RAUDOITUS TASOKUVAN MUKAAN
+10.470
10
+10.470
10
+10.470
300
HOLVIN RAUDOITUS TASOKUVAN MUKAAN
300
U T10 k150-1000
1200
M.P. T12 k150 L=2400
1000 1200
M.P. T12 k150 L=2400
1:20
200
TÄMÄN PUOLEN PINTA "LAUTAMUOTTIPINTA" KTS.VAAKALEIKKAUS
6 U T10 k100-800
TÄMÄN PUOLEN PINTA "LAUTAMUOTTIPINTA" KTS.VAAKALEIKKAUS
1.KRS
+7.930
PV-VS-1124 SEINÄN VAAKATERÄKSET, JATK. PITUUS 1000mm
5100
+7.930
2 T16 2 T16
TÄMÄN PUOLEN PINTA "MUOTTIPINTA" KTS.VAAKALEIKKAUS
+7.930
300 VT. T10 k150 M.P.
5100
TÄMÄN PUOLEN PINTA "MUOTTIPINTA" KTS.VAAKALEIKKAUS
3 T16 2 T10 L=1500
5110
2+2 T16 L=5000 2 T10 L=1500
240
100
1.KRS
5110
PT. T16 k150 M.P.
U T10 k150-600
45.0°
RSH 12- 10/15 EDESSÄ SEINÄN PÄÄDYSTÄ HORMILLE
U T12 k150
1200
D
45.0°
PT. T16 k150 M.P.
U T12 k150-1200
PV-VS-1126
PT. T16 k150 M.P.
D
1.KRS
1980
VT. T10 k150 M.P.
300
VT. T10 k150 M.P. RSV18 T12 k150
U T10 k150-600
A
3130
VT. T10 k150 M.P.
A
1200
1200
U T10 k150 -600
300
300
RSH 12-10/15 ALKAA HETI HORMIN VIERESTÄ
+5.070
+5.070 TARTUNNAT ALAP. SEINÄSTÄ
+5.070
TARTUNNAT ALAP. SEINÄSTÄ
HOLVIN RAUDOITUS TASOKUVAN MUKAAN
C
B
HOLVIN RAUDOITUS TASOKUVAN MUKAAN
MUOTITUKSEN MUUTOS KEVYEN VÄLISEINÄN KOHDALLA (TAKANA)
MUOTITUKSEN MUUTOS KEVYEN VÄLISEINÄN KOHDALLA (VAIHTOKOHTA JÄÄ PIILOON)
LAUTAM UOTTIPI NTA ARK KEVYT VÄLISEINÄ (AULA/KÄYTÄVÄ)
B
4.1
B IN MUK AAN
RSH 12-10/15 ALKAA HETI HORMIN VIERESTÄ
LAUTAM UOTTIPI NTA ARK
NTA N MUOTTIPI TAVALLINE
260
NTA N MUOTTIPI TAVALLINE
IN MUK AAN
KEVYT VÄLISEINÄ (AULA/KÄYTÄVÄ)
600 260
U T10 k150
600 600
PV-VS-1124
260
AAN
RSV18 T12 k150
PV-VS-1124
PV-VS-1120
300 EI TYÖSAUMAA!
150
150
RSH 12-10/15 ALKAA HETI SEINÄN PÄÄSTÄ
HUOM! KATSO KAAREVAN SEINÄN TARKEMMAT MITAT MODULEISTA YMS. TASOKUVASTA
LAU TAM UOTTIPI
NTA ARK IN MUK
300
U T10 NTA N MUOTTIPI TAVALLINE
AAN
PV-VS-1120
3 T16
NTA N MUOTTIPI TAVALLINE
2
NTA ARK IN MUK
PV-VS-1124 SEINÄN
VAAKATERÄKSET, JATK. PITUUS 1000mm
k150
300
U T10
RSV18 T12 k150
0.3
k150
300
300
U T10
LAU TAM UOTTIPI
260
600 PV-VS-1124 SEINÄN VAAKATERÄKSET, JATK. PITUUS 1000mm
300 150
2 EI TYÖSAUMAA!
HUOM! KATSO KAAREVAN SEINÄN TARKEMMAT MITAT MODULEISTA YMS. TASOKUVASTA
3 T16
150
I
I
20
19 Käytävä- ja aulatiloissa on hiottu betonilattia.
20 Paikallavaletun seinän rakennepiirros ja seinä-
21 Valoisissa aulatiloissa on Meanderiin suunniteltuja
leikkaukset.
penkkejä ja valaisimia. Paikallavaletut lautamuottipintaiset betoniseinät on maalattu valkoiseksi.
26
4
2025
k150
Anders Portman
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
21
4
2025
27
A1-kokoisena: 1:200, A3-kokoisena :1:400
ARK-house Arkkitehdit
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
MEANDER POHJAPIIRUSTUS, 2.KERROS A1-kokoisena: 1:200, A3-kokoisena :1:400
22 1. kerros
x 208 220 13N x 12E
5 4 3 2 1
Angel Gil
23 2. kerros
24
28
4
2025
Steven Holl
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
24 Rakennuksen veistoksellinen muoto näkyy huoneistojen sisätiloissa. Osa huoneistoista on kaksiker-
Angel Gil
25
roksisia. 25 Arkkitehti Steven Hollin värisuunnitelmaluonnos. 26 Meanderiin on suunniteltu yksilöllisiä valaisimia ja kalusteita. 27 Näkymä lasitetulta ulokeparvekkeelta.
Angel Gil
26
27
4
2025
29
YP9
-
RÄYSTÄSPELLITYKSEN KIINNITYS EPDM-KUMITIIVISTEELLISILLÄ RST RUUVEILLA 5 KPL k300 KOKO RÄYSTÄÄN PITUUDELLE (5,5x25 JA 5,5x20) 250
RÄYSTÄSKOURU
KOLMIORIMA 50x50
SOV. US1 MUKAINEN SEINÄRAKENNE NOSTETAAN HEA-PROFIILIEN VÄLEIHIN
LASITUKSEN TUENTA HEA-PALKKIEN PÄISTÄ TOIMITTAJAN MUKAAN
LASITUS JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAN MUKAAN
VÄLIN TIIVISTYS SÄÄNKESTÄVÄLLÄ PALOAKRYYLILLÄ LEVYTYS 2 * CEMBRIT WINDSTOPPER 9 mm, TUKENA 50*50 -PUUT HEA-PALKKIEN PÄISSÄ
PALKIN JA LAATAN VÄLIIN POLYURETAANIVAAHDOTUS SEINÄN YLÄPÄÄNTIIVISTYS VK 23 - VK 23 MUKAISESTI
WELDOJEN JA KOROTUSLATTOJEN VÄLISET LIITOKSET 5 mm PIENAHITSI YMP. TERÄSPALKKIEN ALALAIPPOJEN JA KOROTUSLATTOJEN VÄLISET LIITOKSET 5 mm PIENAHITSI 300 mm + 300 mm
5,5x50 k900 MYRSKYPELTI t=0,6 mm, KIINNITYS LASITUSRUNKOON EPDM-KUMITIIVISTEELLISILLÄ RUUVEILLA 5 k900, PELLIN JA LASITUSRUNGON VÄLIIN PAISUVA SIIVISTYSNAUHA
120
140
TUULENSUOJALEVYN JA KERMIN VÄLISSÄ 10 mm RAKO
WELDA STRONG 400x400-280
LASITUKSEN TUENTA HEA-PALKKIEN PÄISTÄ TOIMITTAJAN MUKAAN
PALKISSA TERÄSLAPUT k600 VALMIIKSI HITSATTUINA 90x65x5,
KIINNITYS KOOLAUKSEEN, 6 KPL RST HÖYRYNSULKUKERMI TUODAAN NAULALEVYNAULALLA CNA 4x40 PUUSEINÄN PÄÄLLE LEVYTYS 2 * CEMBRIT WINDSTOPPER 9 mm, TUKENA 50*50 -PUUT HEA-PALKKIEN PÄISSÄ KOLMIORIMA 50x50
LATTATERÄS 132x100x10
PALKIN PÄÄTYLEVY 250x260x15, KIINNITYS PALKKIIN HITSAAMALLA 6 mm PIENAHITSILLÄ YMP. M.P.
PALKIN JA LAATAN VÄLIT TÄYTETÄÄN POLYURETAANIVAAHDOLLA
AB90S 90x90x2,5 RST-KULMARAUTA M.P. KIINNITYS PUUHUN 6 KPL/KULMARAUTA RST CNA4,0 NAULAUSLEVYNAULALLA , KIINNITYS TERÄSPROFIILIIN PULTEILLA 1 KPL M12 / KULMARAUTA
UPE300, UUMALEVYT t=15 mm HEA PALKKIEN PIDEN KOHDALLA, UUMA LEVYT VALMIIKSI HITSATTUNA UPE PROFIILIIN, PÄÄTYLEVY 300x260x15 PALKKIEN KOHDILLA KIINNITYS 4 KPL M20 PULTTEJA JOKAISEN PALKIN KOHDALTA
ERISTE NOSTETAAN HEA-PROFIILIEN VÄLEIHIN ERISTEIDEN VÄLIT TILKITÄÄN UMPEEN
WELDOJEN JA KOROTUSLATTOJEN VÄLISET LIITOKSET 5 mm PIENAHITSI YMP. TERÄSPALKKIEN ALALAIPPOJEN JA KOROTUSLATTOJEN VÄLISET LIITOKSET 5 mm PIENAHITSI 300 mm + 300 mm
VÄLIN TIIVISTYS SÄÄNKESTÄVÄLLÄ PALOAKRYYLILLÄ
22
55
KOROTUSLATTA 300x300x30
20
SEINÄN YLÄPÄÄNTIIVISTYS VK 23 - VK 23 MUKAISESTI
LASITUS JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAN MUKAAN
US9
VK16b - VK16b RÄYSTÄS
RÄYSTÄSRAKENNE MUUTEN VK16a - VK16a LEIKKAUKSEN MUKAISESTI
MUOTOON SAHATTU PUU k900 (RÄYSTÄSPUUN MUOTO 1)
YP9
250
213
25
50
19
120
YP9
PUUSEINÄ KP_A_7 PUUSEINÄSUUNNITELMAN MUKAISESTI
24
350
WELDA STRONG 400x400-280
WELDA STRONG 400x400-280
LATTATERÄS 132x100x10
2
2
KOROTUSLATTA 300x300x30
VÄLIN TIIVISTYS SÄÄNKESTÄVÄLLÄ PALOAKRYYLILLÄ
PALKIN PÄÄTYLEVY 250x260x15, KIINNITYS PALKKIIN HITSAAMALLA UPE300, UUMALEVYT t=15 mm HEA PALKKIEN PIDEN KOHDALLA, UUMA LEVYT VALMIIKSI HITSATTUNA UPE PROFIILIIN, PÄÄTYLEVY 300x260x15 PALKKIEN KOHDILLA KIINNITYS 4 KPL M20 PULTTEJA JOKAISEN PALKIN KOHDALTA
PALKISSA TERÄSLAPUT k600 VALMIIKSI HITSATTUINA 90x65x5, KIINNITYS KOOLAUKSEEN, 6 KPL RST NAULALEVYNAULALLA CNA 4x40
REI-ITETTY HATTUPROFIILI KOOLARI: HTL PALOKATKO 30/40, PROFIILIN PINNOITE C4 LUOKAN MUKAAN
25
425
2
595
TUULENSUOJALEVYN JA KERMIN VÄLISSÄ 10 mm RAKO HÖYRYNSULKUKERMI TUODAAN PUUSEINÄN PÄÄLLE
KAKSI YLINTÄ KERMIÄ VIEDÄÄN RÄYSTÄÄN PÄÄLLE MUOTOON SAHATTU PUU k900 (RÄYSTÄSPUUN MUOTO 1)
100
636
5,5x50 k600
KOLMIORIMA 50x50
50
HEA 260
114
102
MUOTOON SAHATTU PUU 12x150
PALKISSA TERÄSLAPUT k600 VALMIIKSI HITSATTUINA 90x65, KIINNITYS KOOLAUKSEEN, 6 KPL RST NAULALEVYNAULALLA CNA 4x40
HEM 260
213
YLÄJUOKSUPUU 50x200
VÄLISSÄ HEA 260
PONTTILAUDAN JA ERISTEEN RAJAPINTAAN KERMIN ALLE VAHVIKEPELTI t=1 mm L=250 mm
100
ERISTEEN TUULETUSURA RAKENNUKSEN POIKKISUUNNASSA
24
55
90 55
22
°140
22
MYRSKYPELTI t=0,6 mm, KIINNITYS LASITUSRUNKOON EPDM-KUMITIIVISTEELLISILLÄ RST RUUVEILLA 5,5x25 k900, PELLIN JA LASITUSRUNGON VÄLIIN PAISUVA SIIVISTYSNAUHA
HEA 260
19
24
120
213
25
REI-ITETTY HATTUPROFIILI KOOLARI: HTL PALOKATKO 30/40, PROFIILIN PINNOITE C4 LUOKAN MUKAAN
VIHERKATTOJÄRJESTELMÄN PÄÄTYPROFIILI
TUULETUKSEN KOKOOJAURA
YP1
As Oy Töölön Meander, Helsinki osoite: Pohjoinen Hesperiankatu 35, Töölö, Helsinki Arkkitehtisuunnittelu: Steven Holl Architects / Steven Holl, Noah Yaffe, JongSeo Lee, ARK-house Arkkitehdit / Pentti Kareoja, Pauli Terho Kilpailuvaiheen pääarkkitehti: Vesa Honkonen Architects Tilaaja, rakennuttaja: Newil&Bau Oy Käyttäjä: As Oy Töölön Meander
22
18
PONTTILAUDAN JA ERISTEEN RAJAPINTAAN KERMIN ALLE VAHVIKEPELTI t=1 mm L=250 mm
MUOTOON SAHATTU PUU k900 (RÄYSTÄSPUUN MUOTO 1)
55
SÄÄNKESTÄVÄ KATEVANERI 18 mm 250
30
PUU 50x100 RÄYSTÄSPUIDEN VÄLISSÄ
-
50
k900 YP1 SOV. HE260A
PIR-ERISTE 50 mm HE260A-PALKIN YMPÄRILLÄ, SAUMOJEN TIIVISTYS PU-VAAHDOLLA
2
TUULETUSILMAREITTI HEA-PALKKIEN VÄLISTÄ PONTTILAUDOITUKSEN ALLE
VIHERKATTOJÄRJESTELMÄN PÄÄTYPROFIILI HAPONKESTÄVÄ PELTI, JONKA PYSTYLAIPPA REI-ITETTY VARMISTETAAN TUULETUSILMAN PÄÄSY URAVILLAN URIIN, ERISTEESEEN LEIKATAAN N. 50x30 mm URA
RÄYSTÄSPUUN MUOTO 1
TUULETUSILMAREITTI HEA-PALKKIEN VÄLISTÄ PONTTILAUDOITUKSEN ALLE
2
VK18- VK18
VK16a- VK16a
RIL126 MUKAINEN SALAOJASORA #5...16 mm, KERROSPAKSUUS >50 mm, 300 mm LEVEYDELLÄ
2
YP9
KOROTUSPUUT k900 HEA-PALKKIEN PÄÄLLÄ, NIIDEN SUUNTAISESTI LEIKATAAN OIKEAAN KORKEUTEEN 50*100 -PUUSTA
YP1
28
RÄYSTÄSPELLITYKSEN KIINNITYS EPDM-KUMITIIVISTEELLISILLÄ RUUVEILLA 5 KPL k300 KOKO RÄYSTÄÄN PITUUDELLE
RAAKAPONTTILAUTA 23 mm
E.1
RÄYSTÄSPUUN MUOTO 1
102
114
Urakoitsija: SSA Rakennus Oy Laajuus: bruttoala 14040 m2, 7 800 k-m2 Valmistusvuosi: 2024 Kaavoitus: Helsinki City Planning Office: Janne Prokkola Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Suunnittelu Oy / Sami Moisio Sisustussuunnittelu: Fyra Oy Maisema-arkkitehtuuri: VSU Maisema-arkki 100
100
636
+29.930
MUOTOON SAHATTU PUU k900 (RÄYSTÄSPUUN MUOTO 1)
RÄYSTÄSRAKENNE MUUTEN VK16a - VK16a LEIKKAUKSEN MUKAISESTI
YLÄJUOKSUPUU 50x200
YP9
30
55
TUULETUKSEN KOKOOJAURA
140
22
VK26a - VK26a RÄYSTÄS
ERISTE NOSTETAAN HEA-PROFIILIEN VÄLEIHIN ERISTEIDEN VÄLIT TILKITÄÄN UMPEEN
-
424
55
22
LASITUS JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAN MUKAAN
RÄYSTÄSPUUN MUOTO 1
102
114
1787
100
100
636
SEINÄN YLÄPÄÄNTIIVISTYS VK 23 - VK 23 MUKAISESTI
tehdit Oy LVI-suunnittelu: Sitowise Oy Sähkösuunnittelu: Sitowise Oy Palotekninen suunnittelu: Sitowise Oy Lasitus: Stamper Solutions Oy Valmisbetonin toimittaja: Swerock Oy VK26b - VK26b RÄYSTÄS
+26.970
29
30
A-Insinöörit
100
100
YP9
102
RÄYSTÄSRAKENNE MUUTEN VK16a - VK16a LEIKKAUKSEN MUKAISESTI
114
RÄYSTÄSPUUN MUOTO 1
MUOTOON SAHATTU PUU k900 (RÄYSTÄSPUUN MUOTO 2)
636
400
4
YP9
2025
YP1
Tuomas Uusheimo
30 ARK-house Arkkitehdit
Tuomas Uusheimo
Meander on veistoksellinen asuinkerrostalo Töölössä
31
28 Pihatilat on jaettu pienempiin osiin, joissa on monipuolista kasvillisuutta, mukaan lukien luonnonvaraisia kotoperäisiä lajeja. 29 Vesikatto- ja seinäleikkaus. 30 Pihan leikkipaikka. 31 Arkkitehdit Pentti Kareoja (vas.) ja Steven Holl.
4
2025
Meander, Helsinki Steven Holl’s Meander was chosen as the winner of an invitation-only design competition for Helsinki’s disused Taivallahti Barracks site back in 2006. After two decades of twists and turns, a developer was finally found to turn the architect’s far-from-ordinary vision into a reality. At this stage, Finland-based ARK-house Arkkitehdit was brought on board as a local consultant. The core design concept first put forward in the original competition submission has been retained and, happily, the architecture has stood the test of time. Meander is an excellent example of how infill development can be used to deliver greater density in an existing residential area. The idiosyncratic solution does a great job of responding to the challenges brought by a site that does not offer much room to work with. Meander starts off low next to the former barracks buildings, rising as it extends towards the
riors on the ground floor. Above them, vast glass walls soar upwards, offering privacy and protection for the balconies and timber-clad facades behind. The upper floors are home to a series of apartments with stunning sloping ceilings. “A ship in a bottle” is how the architect himself has described the design. The building’s sculptural form has offered a seemingly endless series of exciting possibilities, including homes offering something a little bit out of the ordinary. Not one of the 115 units here is the same, and they each have their own distinct identity. Excitingly, they have been created to meet the needs of people at different ages and stages of life. Text source: Finlandia Prize for Architecture 2025 jury.
tall residential buildings that predate it here. The open spaces that remain between Meander and the buildings around it are an important part of the finished result. Serpentine in appearance, the building has duplex apartments complete with loft-style inte-
31
Kaupunkitalo Carlotta – betonista
Rakennuksen varsinainen runko on paikalla valettua betonia. Katujulkisivu on rakennepaksuudeltaan noin 50 cm lämpöä eristävää kevytbetonia. Kadulle avautuvat suuret puualumiini-ikkunat. Lisää elävyyttä julkisivuun tuovat asuinkerrosten suurten, ikään kuin taulunkehysten ympäröimien ikkunoiden ulkopuolella sijaitsevat liukusäleiköt. Tavanomaisesta asuntohotellista Carlotta eroaa siten, että siinä on itsenäisiä yksiköitä, joita voidaan pariovien avulla yhdistää kokonaiseksi huoneistoksi – siitä nimitys ”klusteriasunnot”. Ideana on, että rakennuksessa voi asua useitakin kuukausia, mutta ei pysyvästi. Konsepti sopii yhtä hyvin yksin matkustavalle kuin ystävä- tai työryhmille, jalkapallojoukkueille tai vastaaville sekä perheelle tai suvulle, joka haluaa viettää merkkipäiviä tai vaikkapa loma- tai joulukauden Berliinissä. Carlotta on tehty betonista Arkkitehtitoimisto Grüntuch Ernst on jo aikaisemmin muokannut viereisen tontin entisestä naisvankilasta yhden Berliinin jännittävimmistä ja puutarhasuunnittelun puolesta esimerkillisimmistä hotelleista, nykyisin nimeltään Wilmina. Entisen vankilan köynnöksien jo vuosikymmenien ajan verhoama pohjoispuolen palomuuriseinä on naapuritontin eli nykyisen Carlottan suunnittelussa otettu huomioon kerrassaan mestarisella
32
Berliinin Charlottenburgin kaupunginosassa on uusi ja niin sanottuja klusteriasuntoja käsittävä hotellimainen kerrostalo nimeltään Carlotta. Aito kaupunkitalo se on sikäli, että jalkakäytävän vieressä on liiketiloja, kuten päiväkahvila ja pieni kuntokeskus. Perinteisen asuntokadun julkisivurivistössä uusi rakennus on paikannut aukon, jonka nyt täyttää naapuritalojen kokoon ja olemukseen hyvin sopeutuva uudenlainen asuntohotelli. Arkkitehti Tarja Nurmi kävi koeasumassa paikan päällä.
tavalla. Huolimatta Carlottan rakennustöistä ja pihakannen alle toteutetusta betonirakenteisesta autohallista, on pörheä usean kerroksen korkuinen köynnös pystytty suojelemaan ja säilyttämään sellaisenaan. Betonilla on kokonaisuudessa pidättyväinen, mutta katujulkisivuun hienostunutta koriteellisuuttaakin tuova rooli. Pohjapiirroksesta on nähtävissä, että loivasti vekitetyssä katujulkisivussa on taiten mitoitettu, hieman krouvi betonireliefimäinen kehys suurille ikkunoille. Katutason julkisivu on suora, mutta ylempien kerrosten julkisivuratkaisu ulkonee erkkerimäisenä. Kadun varrella on toiselta maailmansodalta säilynyttä vanhempaa ja uudempaa rakennuskantaa sekä suuria katupuita. Arkkitehtien valinta uudisrakennukselle edustaa peräänantamattomalla tavalla nykyarkkitehtuuria, mutta sopii mukavasti ympäristöönsä. Pihajulkisivu koostuu loivasti poimuilevista, betonielementtiseinäkkeiden kehystämästä, lasikaitein varustetusta parvekerivistöstä. Parvekkeille avautuvat huoneiden ikkunat ja liukuikkunaovet ovat täyskorkeita, huoneiston seinän korkuisia. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ovat syviä, joten liukuikkunaovia on mahdollista pitää auki myös sateella. Parvekevyöhykkeen betoniset umpinaiset seinäkeosat toimivat osittain myös näkösuojana.
Kauniisti ratkaistuja tilahaasteita Rakennukseen on rakennettu maanalainen paikoitushalli, asukkaiden ja viereisen hotellin vieraiden ajoneuvoille. Halliin ajetaan luiskaa myöten Pestalozzistraßelta, jolta on käynti myös Carlottan porrashuoneisiin. Betoniseinäiset portaikot ovat elementeistä ja osin paikalla valettuja rakenteita. Sisääntuloaulojen lattioissa on käytetty luonnonkiveä. Kellarikerroksessa sijaitsevat myös jätteiden kierrätyshuone, kahvilan ja muiden liiketilojen aputilat sekä lukittavat paikat asukkaiden ja työntekijöiden polkupyörille. Paikoitushallin ja entisen vankilan tontin väliin on taiteiltu loiva kahden muurin reunustama luiska. Muhkealle köynnökselle on jätetty alkuperäinen kasvutila ja tilaa juuristolle toisen luiskaa reunustavan betonimuurin suojaan. Luiska palvelee myös matkalaukkujen kanssa kulkevia tai pihan kautta alas autohalliin meneviä sekä rakennuksen huoltoa. Carlottan pihalta on vanhan tiilimuurissa olevan pikkuportin kautta käynti entisen vankilan eli Wilmina hotellin esimerkillisesti istutetulle pihalle. Samalla voi käydä tutustu-
1
Katujulkisivu Pestalozzistrasselle.
Markus Gröteke
Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA arkkivahti@gmail.com
1
4
2025
1
4
2025
33
34
4
2025
Markus Gröteke
Slowdown Hotels
Kaupunkitalo Carlotta – betonista
2
4
3
5
massa naapurihotellin tiloihin. Vanhan vankilan tiloihin on rakennettu ravintola ja hotelli Wilminan puolella tarjoillaan aamiaista. Katutason liiketilat avautuvat myös Carlotan vehreälle pihalle. Vaikka pihan alla on autohalli, istutukset ja pihan pienet kumpareet sekä piha-alueen vihreä kasvillisuus luovat suojaisan puutarhamaisen vaikutelman. Pörheä ja näyttävä seinäköynnös pehmentää myös ympäristön ääniä. Carlottassa on vain päiväkahvila, jotta asukkaita tai vierailijoita ei häiritä sisäpihan terassilla iltamyöhään. Asukkaina on usein pidemmäksi ajaksi asunnon varanneita lomailijoita tai työhuoneiston hankkineita eri alojen ammattilaisia.
Markus Gröteke
Markus Gröteke
Klusteriasunnot, mitä ne ovat Rakennuksessa on kaksi rungon keskellä olevaa kattolyhdyllä varustettua porrashuonetta sekä kummankin vieressä jokaiselle porrastasanteelle suoraan avautuva hissi. Tasanteilta on portaikkoihin ovet hissin vieressä. Kummassakin porraskäytävässä on kerrosta kohti kaksi sisäänkäyntiä suuriin klusteriasuntoihin. Ensin tullaan sisälle eteismäiseen tilaan, josta pääsee joko toisiaan vastapäätä sijaitsevien leveiden pariovien tai tavallisen oven kautta erikokoisiin asuinyksiköihin. Kadun puolella ovat pienemmät asunnot ja toisella puolella läpi talon oleva kahden makuuhuoneen huoneisto.
4
2025
2
Näkymä puistomaiselle pihalle ja Wilmina hotellille.
3
Julkisivu Pestalozzistrasselle.
4
Sisäpihan julkisivu.
5
Porrashuone ja veistoksellinen betoniporras.
35
Markus Gröteke
Kaupunkitalo Carlotta – betonista
6
36
omaiseen asumiseen ja toimintaan. Kalustus ja varustus on toteutettu ajattoman tyylikkäästi. Pitkään rakennuksessa asuvilla on mahdollista kotoutua lähiympäristöön ja tutustua talon kahvilassa muihin asukkaisiin tai paikalliseen muuhun toimintaan. Pihan ja naapuritontin kautta pääsee suoraan Charlottenburgia halkovalle vilkkaalle Kantstraßelle sekä julkisen liikenteen piiriin.
6
Yhtenäinen olohuone, ruokailu- ja oleskelutila.
7
Huoneistoissa on paikallavaletut betoniset sisä-
katot jätetty puhdasvalupinnoille. 8
Keittiö avautuu ruokailutilaan.
9
Kylpyhuone.
10 Suuret ikkunat avautuvat puistomaiseen pihaan.
Markus Gröteke
Länsipuolen porraskäytävään liittyy vanhaan punatiiliseen seinämuuriin asti ulottuvan sakaran mahdollistama lähes 120 neliön kokoinen asuinhuoneisto, jonka suurempi huone voi samalla toimia kahden yhdistettävissä olevan asunnon yhteisenä oleskelutilana. Kadun puolella sen sisäänkäyntiä vastapäätä on pienempi asunto. Kun pariovet avataan, nämä asunnot toimivat yhtenä suurena huoneistona. Suuremmassa asunnossa on täysikokoinen avoin keittiö saarekkeineen, suuri ruokapöytä sekä erikseen oleskelutilat. Muuriin asti ulottuvan osan perällä on tilava makuuhuone. Kummastakin huoneesta pääsee liukuikkunaoven kautta parvekkeelle, kun taas kadun puolen asunto on parvekkeeton. Huoneistojen sisäkatot ovat paikalla valettua betonia ja pinnat on jätetty näkyviin. Seinät on tasoitettu ja käsitelty valkoisiksi. Tiloissa on lattiaparketti sekä moderni jalopuinen kalustus. Tilava ja valkoisten pikkukaakeleiden verhoama kylpyhuone on eteisen tuntumassa. Osassa kylpyhuoneita on kylpyamme. Pienin kadunpuoleinen klusteriasuntoyksikkö on sekin kooltaan yli 35 neliötä. Ylimmässä kerroksessa on jopa yli 250 neliön kokoinen penthouse terasseineen. Pienimmissäkin yksiköissä on huoneiston kalustukseen sopiva ns. teekeittiö, kun taas suuremmissa keittiöiden varustelu vastaa perheasunnon tasoa. Pidempiaikaisessa vuokrauksessa huoneisto varusteineen soveltuu hyvin kodin-
7
4
2025
Markus Gröteke
Markus Gröteke
Kaupunkitalo Carlotta – betonista
9
Markus Gröteke
8
10
4
2025
37
Kaupunkitalo Carlotta – betonista
FA_110-H1
Zeichenerklärungen
2,80 11 1
15 24
80
15 24
1
1,00
1
1,00
2,475
1
1,00
115
1
1,00
1
54
2,46
1
1,00
1
35 3
2,80 1,00
1
1,00
1
1,00
115
2,46 3
1
80
935
1
2,475
24
Stahlträger 5,02
15 24
15 24
3
FA 110-V1
Stahlträger 5,02
FA 110-V3
3
2,80
FA 111
FA 111 5 10 6
28 15
FA 111
1,00
22
22
28
83 24
2,80
RR
37
50
RR
ca. 2,791
ca. 2,067
FA 11
0-V3
106,9°
2
5
1,49
1,39
5
1,49
1,39
27
4,07
Änderungen 5
1,39
FA 110-V1
FA 11
1,49
86 3
ca. 21
0-V2
ca. 5,
1
20 ca. 5,
2
5
1,39
1,46 E
D1
D
9
ca. 31
Index
Datum
Gez.
Änderungen
1
15.05.19
ps
Arbeitsstand
2
09.04.20
jvf
Fortschreibung
3
21.01.21
xw
Fortschreibung
4
18.03.21
jvf
Fortschreibung
85
ca. 5,
1
C1
C
Balkon - Stahlbetonfertigteil Grundriss FA_110-V2
FA_110-V3
Übersichtsplan:
± 0,00 = 34,42 m üNHN
2
2
Knicklinie
FA_110-V1
1,73
1,73
200 cm
100 cm
20 cm
Projekt:
Wohnhaus Pestalozzistraße 2,83
Bauherr:
Architekt:
1. Jeonie GmbH & Co. KG
. Grüntuch Ernst Planungsgesellsc Auguststr. 51, 10119 Berlin Tel. 030 / 308 77 88, Fax 030 / 30
Auguststr. 51, 10119 Berlin Tel. 030 / 308 77 88, Fax 030 / 308 77 87
TGA:
Studio C - Nicole Zahner Lützowstraße 102 Hof 2 Aufgang C, 10785 Berlin Tel. 030 / 70 50 94 60, Fax 030 / 70 50 94 67
service engineer Ingenieurbüro W Waldstraße 19, 12489 Berlin Tel . 030 / 5 36 08 30, Fax 030 / 5 3
Brandschutz:
Bodengutachten / Baugrubenplanu
hhpberlin Ingenieure für Brandschutz GmbH Rotherstraße 19, 10245 Berlin Tel. 030 / 895 955 - 0, Fax 030 / 895 955 - 9246
GuD Planungsgesellschaft für In Wilhelm-Kabus-Straße 9, 10829 Be Tel. 030 / 8 32 14 80, Fax 030 / 83
Bauphysik /-akustik:
Vermesser:
Müller-BBM GmbH Körnerstraße 48c, 12157 Berlin Tel. 030 / 217 975 - 0, Fax 030 / 217 975 - 35
Ingenieursozietät Rek & Wieck Otto-Suhr-Allee 82, 10585 Berlin Tel. 030 / 46 00 79 - 0, Fax 030 / 46
2
Tragwerksplanung:
16
15 1
Planungsphase:
24
38 20
17
28
17
85
Ausführungsplanung
2
2
20
8 10
10
16 24
8 10 2
8 10
2 15 35
38 20
2
1,12
1,10
3,23
2,85 3,23
2,81 3,23
3,23
2,81
2,83
Pestalozzistraße 56, 10627 Berlin
Planinhalt:
FA 112
FA 113
Fassadendetail Regelgeschoss Balkon Hofseite - Ü Horizontal- & VertikalSchnitte
FA 114
Planbezeichnung:
FA 115 4
Balkon - Stahlbetonfertigteil Schnitt
Balkon - Stahlbetonfertigteil Schnitt
Projektkennung
LpH
Verfasser
Planart
Inhalt
PST
05
GEP
DE
FA
11
PLANERSTELLER
DATUM
GEPRÜFT
DATUM
siehe Indexfeld
siehe Indexfeld
-
siehe Indexfeld
BLATTGRÖSSE 84,1 x 59,4 cm = DIN A1
Markus Gröteke
Balkon - Stahlbetonfertigteil Schnitt
4
12
38
4
2025
Plannummer
110 Maßstab 1 : 20
Markus Gröteke
Markus Gröteke
Kaupunkitalo Carlotta – betonista
13
14 FA_220-V1
Taitavaa suunnittelua Carlotta edustaa taitavaa suunnittelua ja poikkeuksen tyylikästä betonin käyttöä niin katujulkisivun kuin pihaympäristön sekä sisätilojen osalta. Materiaali on rehellisesti esillä jo tultaessa taloon sisälle sekä portaikoissa. Grüntuch Ernst -toimiston kokonaisote on kaikkialla yksityiskohtia myöten vakuuttava. Ronskin betonisen auto- ja huoltokellarikerroksen yllätyksinä on Boccin tyylikkäitä valaisimia.
30
10
261
21 20
39
10
20
8
max. Deckendurchbiegung 1
8
+3,21
5
+2,83
F1 20
20
Kysymys on täydentävästä uudisrakentamisesta, joka osoittaa myös, kuinka tiiviskin kaupunkirakenne voi pihojen osalta olla kutsuva ja vehreä. Rakennus on loistava vaihtoehto ketjuhotelleille ja sen asunnoissa on viiden tähden hotellin flairia – ilman 24 tunnin huonepalvelua, hovimestareita ja muuta viiden tähden asumiseen kuuluvaa kustannuksineen. Voisi ajatella, että tämä solidisti rakennettu ns. asuntohotelli saattaisi joskus olla muuntuva pidempiaikaiseenkin eli ns. tavalliseen, mutta tavanomaisempaan yhteisöllisempään asumiseen. Klusteriasuntojen suunnitteluun Carlotta antaa mallia. •
22
FA_220-V2
1
10
Ortbeton als Leichtbeton gem. TWP / Pigmentierung, Hydrophobierung gem. Bemusterung
20
Holz-Aluminium-Pfosten-Riegel-System Batimet TM50-SE, Deckschalen Aluminium mit Beschichtung RAL nach Farbkonzept, Holzart Lärche, Beschichtung lasierend
21
Verkleidungsblech Aluminium gekantet, nicht sichtbar befestigt , Beschichtung RAL nach Farbkonzept
22
Fassadentür in PR Fassade nach innen öffnend batimet TM50 SE + TA35 DS TNI FB o.vgl. nach außen öffnend batimet TM50 SE + TA35 DS TNA FB o.vgl. Gleitschienen-OTS Geze 5000 o.vgl., Beschlag FSB 1023 Edelstahl, bei TNI Griffstange außen FSB ht rund Art. 66 6523 4545 6999
23
Nut-Schwelle Aluminiumprofil, Besendichtung + absenkbare Bodendichtung
24
Stahl-Unterkonstruktion des Sockelprofils, nach statischer Erfordernis
25
Abdichtung Flüssigkunststoff, darüber Hartschaumdämmung druckfest
30
Fassadenrinne, ACO Profiline Baubreite 13 cm, höhen- verstellbar Typ1 55-78mm, einliegender arretierbarer Maschenrost Edelstahl 30/10 mm
31
Fassadenrinne, ACO Profiline Baubreite 10 cm, höhen- verstellbar Typ1 55-78mm, einliegend Granitplatten LxB ca 85x100 mm, Höhe 30 mm
32
Aluminiumblech 3mm als Fensterbank-Entwässerungsblech, wassserdicht, Randaufkantung dicht geschweißt, grau beschichtet
33
Hartschaumdämmung mit ca. 2% Gefälle, trittfest / druckfest ≥120 kPa, Bauder, Puren o.vgl.
34
Aluminium-Winkel ca 50/70/5 mm durchlaufend, mit Gegenwinkel punktweise am Rohbau verankert
23 24 25 30 31 32 121
oder jeweils vergleichbare Produkte
-0,01
-0,02
-0,03 7
16
ca 9
7
13
+0,00
11 Julkisivuleikkaus ja detaljipiirustuksia.
-0,12
12 Parvekedetalji.
ca 165
5
13 Parvekenäkymä.
7
8
33
-0,16
1
8
1
1
34 24
14 Kattoterassi. 15 Julkisivun yksityiskohta pohjakerroksessa kadun puolella, sisäänpäin avautuva ovi. Pystyleikkaus.
15
Projekt
Änderungen
-0,40
Wohnhaus Pestalozzistraße 56, 10627 Berlin Bauherr
4
2025
Architekt
1. Jeonie GmbH & Co. KG
Grüntuch Ernst Planungsgesellschaft mbH
Auguststraße 51, 10119 Berlin Tel. +49 30 30877-88, Fax +49 30 30877-87
Auguststraße 51, 10119 Berlin Tel. +49 30 30877-88, Fax +49 30 30877-87
Planstand
Index
Datum
1
21.01.21 jvf
Bearbeiter Änderungen erstellt
2
03.02.21 jvf
Fortschreibung
3
25.10.21 jvf
Abdichtung Flüssigkunststoff
Ausführungsplanung Maßstab
1:5 Format
A3
Plancodierung
PST_05_GEP_DE_FA_220_03_V Planinhalt
VORABZUG
Fassadendetail Erdgeschoss Straßenseite Tür nach innen Vertikalschnitt
39
Nicole Pfoser
Kaupunkitalo Carlotta – betonista
16
40
4
2025
16 Sisäpihalla sijaitsee rehevä puutarha ja ulkoterassi. 17 Katukahvila Pestalozzi-kadulla.
Slowdown Hotels
Kaupunkitalo Carlotta – betonista
17
Carlotta Berlin
4 RR
2025
18 Asuinkerrosten vakiopohjapiirros
Located in Berlin-Charlottenburg, ”next to Wilmina” the Carlotta apartment building has been designed and developed by Grüntuch Ernst Architects, who also transformed the former women‘s prison on Kantstraße into the Hotel Wilmina. The new building offers a wide range of spaces for temporary living on the adjacent vacant lot on Pestalozzistraße. Carlotta provides space for residency in furnished apartments along with a café and sports studio on the ground floor. The length of the street is divided into two residential buildings with separate addresses and access cores. The configuration of the floor plans allows for a wide range of apartment types: from small studios, which can be connected to form cluster units, to interspersed family apartments and spacious penthouse apartments. The monolithic lightweight concrete façade on the street side is structured by a calm alternating fold. Large glass façades ensure plenty of daylight in the apartments and visual connections to the surroundings. On the south side, the apartments are fronted by triangular loggias, creating an animated façade with spatial depth. With generous sliding doors, the living space extends without thresholds into the outdoor space above the peaceful courtyard garden that offers a view of a wall of ivy that has grown over decades.
19 Ylimmän kerroksen penthouse-asunnot
Carlotta, Berlin Sijainti: Pestalozzistraße 55A, Berlin-Charlottenburg Rakennuttaja: 1. Jeonie GmbH Arkkitehtisuunnittelu: Grüntuch Ernst Architekten Valmistumisvuosi: 2024
41
Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen
Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus
Inari Weijo, dipl.ins., Julkisivuyhdistys JSY ry, hallituksen varapuheenjohtaja ja teknisen toimikunnan vetäjä / Ramboll Finland Oy, Competence Lead, Transformation inari.weijo@ramboll.fi Olli Koski, dipl.ins. rakennesuunnittelija, Renovatek Oy, olli.koski@renovatek.fi Teemu Lensu, Ins YAMK, suunnittelupäällikkö, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, teemu.lensu@ains.fi
Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuudesta 2000-luvulla on raportoitu useita kevytrakenteisiin parvekekaiteisiin liittyviä onnettomuuksia. Onnettomuustutkintakeskus on laatinut mm. vuonna 2016 tapahtuneesta Lahden onnettomuudesta raportin, jossa todetaan mm. suunnitteluohjeiden niukkuus koskien erityisesti levyrakenteisia kaiteita. Lasirakenteisten kaiteiden turvallisuus on ollut pidempään julkisen huomion kohteena. Lasikaiteiden osalta on vaadittu ja myös laadittu kolmannen osapuolen tarkastuksia laskelmille ja selvityksille sekä kehitetty testauksen ohjeistusta. Levyrakenteiset parvekekaiteet ovat jääneet kuitenkin vähemmälle huomiolle, vaikka myös niitä koskee tilanne, jossa riittävän tarkkoja suunnitteluohjeita ei ole, eikä vaatimuksia ole esitetty levyosan kestävyydelle. Myös useiden asiantuntijoiden kokemus kentällä on ollut, että levyrakenteisissa kaiteissa on havaittu niin kiinnityspuutteita kuin vaurioita, jotka vaikuttavat välittömään käyttöturvallisuuteen parvekkeilla. ”Usein vauriot voivat erottua vasta tarkemmin tarkasteltaessa, parvekekaide saattaa kauempaa tarkasteltuna näyttää eheältä. Äärimmäinen tilanne on, että puutteet tulevat esiin vasta onnettomuuden myötä. Kevytrakenteisten parvekekaiteiden tarkastus ei ole kuvailtuna missään kansallisessa kuntotutkimusoh-
42
Lasirakenteisten kaiteiden turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, ja laskelmia, ohjeita ja kolmannen osapuolen tarkistuksia on jo kehitetty. Julkisivuyhdistys ehdottaa, että viimein myös levyrakenteita koskevia standardeja tarkennetaan kuormitustapausten osalta ja laaditaan selkeät ohjeet siitä, kuinka kaide suunnitellaan niin, että levy estää putoamisen.
jeessa, jolloin esimerkiksi betonirakenteiden tutkimuksen yhteydessä tarkastelu voi jäädä kokonaan suorittamatta. Tähän haluamme muutoksen”, toteaa teknisen toimikunnan vetäjä Inari Weijo nykytilanteesta. Näiden kokemusten vuoksi Julkisivuyhdistyksen hallitus antoi yhdistyksen tekniselle toimikunnalle vuonna 2024 tehtäväksi selvittää nykytilanne levykaiteiden osalta ja toimikunta päätti lähestyä asiaa opinnäytetyön kautta. Samanaikaisesti Renovatek Oy ja Lumon Oy käynnistivät lasikaiteita koskevan tutkimuksen, jossa teetettiin myös opinnäytetöitä.
1
Olli Koski
Tekninen toimikunta päätyi koordinoimaan ja antamaan ohjausryhmäpanostusta molempiin, toisiaan tukeviin opinnäytetöihin. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, mikä nykytilanne todellisuudessa on suunnittelijoiden näkökulmasta ja mitä tarvittaisiin alalle, jotta kevytrakenteisia kaiteita voidaan suunnitella, toteuttaa ja korjata turvallisesti. Opinnäytetöiden tekijöinä olivat rakennesuunnittelija Olli Koski Renovatek Oy:ltä sekä suunnittelupäällikkö Teemu Lensu opinnäytetyön teon aikaan Sitowise Oy:ltä, nykyisin A-Insinööreiltä.
2
Inari Weijo
3
Teemu Lensu
4
2025
Inari Weijo
4
Lasirakenteinen parvekekaide.
4
2025
43
Inari Weijo
Inari Weijo
Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus
5a
Opinnäytetyö lasilevyllisen parvekekaidejärjestelmän turvallisuustekijöistä Diplomityössään Olli Koski tutki lasirakenteisten parvekekaidejärjestelmien turvallisuustekijöitä. Työn tavoitteena oli selvittää parvekekaiteiden suunnitteluperusteita ja vaatimuksenmukaisuuden osoittamista sekä löytää kaiderakenteen kriittisin mitoitustekijä. Tutkimuksessa Koski analysoi 50 parvekekaiteen suunnitelmat ja teki niihin rakennelaskelmat, sekä tarkasti kohdekäynneillä viiden parvekkeen kaiderakenteet. Kirjallisuuskatsauksessa Koski havaitsi, ettei lasikaiteiden mitoittamiseen ole olemassa yhtä suunnitteluohjetta, vaan tarvittava tieto on edelleen etsittävä eri lähteistä. Kattavimmat ohjeet metallirungolle on löydettävissä Teräsrakenneyhdistyksen suunnittelu- ja toteutusohjeesta teräksisille ja alumiinisille kaidejärjestelmille (2022) (ladattavissa TRYn verkkosivuilta) sekä kaidelasille Tasolasiyhdistyksen verkkosivuilta löytyvistä kaidelasin mitoitusohjeet (päivittyvä ohje verkkosivuilla). Myös tämän opinnäytetyön laskenta toteutettiin pääasiallisesti näitä ohjeita noudattaen. Kosken tekemien rakennelaskelmien perusteella lasi oli olemassa olevien kaiderakenteiden mitoittavin osa ja vain alle puolet aineiston kai-
44
teista täytti niille asetetut tekniset vaatimukset. Toisin sanoen Eurokoodin mukaisten kuormien vaikutus ylitti rakenneosan kestävyyden jopa puolessa tarkasteltuja rakenteita. Puutteita oli sekä suunnitelma-aineiston kaiteissa että paikan päällä tutkituissa kaiteissa. Merkittävimmät puutteet olivat lasien pistekuormakestävyydessä. Pistekuorma on vaakasuuntainen hyötykuorma eli rakenteen käyttöä edustava kuorma, jonka suuruus on 0,3 kN. Lasin murtotapa on hauras eli se menettää lujuutensa kokonaan, kun se murtuu. Siksi suurimman kuormituksen hetkellä on riski, että lasilevy pettää menettäen heti lujuutensa. Aineiston kaiteiden korkeuksissa ja aukotuksissa Koski ei havainnut puutteita. Lasikaiteiden suunnittelun ja lujuuslaskennan voi tehdä siis kahden erillisen ohjeen mukaan. Ohjeita tulisi Kosken mukaan täydentää siten, että otettaisiin tarkemmin kantaa missä menee raja sille, onko uudelle kaiderakenteelle tarpeellista tehdä väsymistarkastelu. Tätä voisi tutkia esimerkiksi omana opinnäytetyönä. Korkean rakennuksen yläkerroksissa ulkonurkalla tuulikuormat ovat suuria ja tuulikuorma on väsyttävä kuorma, ja rakenteiden on käyttöturvallisuusasetuksen mukaan kestettävä niihin vaikuttavat kuormat koko käyttöiän ajan. Eurokoodin ohjeiden mukaan
5b
5a ja 5b 2000-luvulla uusitut parvekekaiteet, joissa kuitusementtilevy toimii aukon putoamissuojana. Lähempi tarkastelu paljasti alareunoissa pitkälle edenneitä vaurioita jo noin 10 vuotta kaiteiden asennuksen jälkeen.
4
2025
Renovatek Oy
Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus
6
Lasirakenteisten parvekekaiteiden tarkastamista
koskien on julkaistu RT-kortin ohje (RT 103757) vuonna 2024.
tuulikuormien aiheuttama väsyminen otetaan huomioon, mikäli rakenne on tällaiselle ilmiölle herkkä. Tässä työssä tutkitut rakenteet eivät kuitenkaan olleet herkkiä väsymiselle, koska niissä ei – pieniä reikiä lukuun ottamatta – ole väsymismurron lähtökohtia, kuten hitsejä tai poikkileikkauksien muutoksia. ”Kaiteiden puutteita on mahdollista korjata vahvistamalla rakennetta. Lasilevyt voi vaihtaa jäykempiin tai niiden kiinnitystä olisi mahdollista kehittää lisäämällä lasilevyjen väliin pystytuet. Tolppakaiteesta on monissa tapauksissa mahdollista tehdä tukevampi kiinnittämällä käsijohde tai reunimmaiset tolpat parvekepieliin. Lisäkiinnityksien tarpeellisuus tai onnistuminen on kuitenkin ensin tarkastettava laskennallisesti ja tapauskohtaisesti”, toteaa Koski kaiteiden korjaamisesta. Kosken ehdotus onkin koota seuraavaksi erilaisia tyyppiratkaisuja kevytrakenteisten kaiteiden korjaamiseksi asiantuntijatyön tukemiseksi
Kuva 2
Kaiteen mitoittavimmat osat murtorajatilassa (N=52) Kosken opinnäytetyössä (Olli Koski)
Lisätietoja: Olli Kosken opinnäytetyö: https://trepo.tuni.fi/ bitstream/handle/10024/225085/KoskiOlli-Petteri.pdf Työn ohjaajana toimi Arto Köliö, Renovatek Oy.
4
2025
45
Inari Weijo
Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus
7
Opinnäytetyö kuitusementtilevyjen käytöstä parvekekaiteissa Teemu Lensun opinnäytetyö keskittyi kuitusementtilevykaiteen tarkasteluun. Idea Lensun opinnäytetyöhön tuli hänen kahdesta asiakasprojektistansa, joissa tarkasteltiin olemassa olevien levykaiteiden turvallisuutta. Toisessa kohteessa kuitusementtilevy oli haljennut rollaattorin töytäisystä. Kaiteiden turvallisuusselvitystä laatiessa Lensu jäi pohtimaan, miten levyrakenteiden kuormitusvaatimukset on tarkoitus osoittaa ja onko kuormitusmääräyksissä vaadittu 0,3 kN:n pistekuormavaatimus ylipäätään riittävän suuri huomioimaan esimerkiksi ihmisen kaatuminen levyrakennetta päin. Alun perin tavoitteena oli lähinnä tarkastella levyjen kestävyyksiä laskelmin. ”Odotin, että levyjen lujuuslaskentaan olisi ollut olemassa selkeämmät ohjeet, mutta aika pian aloituksen jälkeen huomasin, että standardeissa on ohjeet lähinnä levyjen lujuus- ja säänkesto-ominaisuuksien määrittelyyn, mutta lujuustietojen käytännön sovellukseen ohjeistusta ei ole”, Lensu toteaa. Työn kirjallisuuskatsaus muodostui oletettua laajemmaksi ja varsinainen levyjen lujuuslaskenta jäi sivurooliin. Kirjallisuuskatsauksen yksi mielenkiintoisimmista havainnoista oli, että ulkoseinässä käytettävien levyrakenteiden iskunkestävyydestä on annettu varsin tiukkoja
46
ohjeistuksia mm. eurooppalaisessa teknisessä hyväksyntäohjeessa. Ohjeet eivät vain missään vaiheessa ole siirtyneet määräyksiksi. Yksiaukkoinen kahdelta tai neljältä sivulta tuettu levyrakenne on teoriassa yksinkertainen laskea rakennesuunnittelijalle, mutta haasteelliseksi on osoittautunut iskusta aiheutuvan kuorman määritteleminen. Opinnäytetyötä varten tehdyssä laskennassa tehtiin oletuksia muun muassa törmäyksen keston suhteen, jotta kuorma voitiin arvioida. Näiden oletusten perusteella tehdyillä laskelmilla johtopäätökseksi saatiin, että tavanomainen kaiteissa käytetty kuitusementtilevy ei todennäköisesti kestä törmäyksestä aiheutuvaa iskua normaalilla 600 mm:n rankajaolla. Laskelmat tehtiin RFEM-ohjelman lasimitoitukseen kehitetyllä GLASS-lisäosalla. ”Opinnäytetyössäni määritelty kaatumisesta aiheutuva kuorma ei ole absoluuttinen totuus, mutta vuosikymmenet määräyksissä samana pysynyt 0,3 kN:n pistekuormavaatimus vaatisi laajempaa kriittistä tarkastelua. Samana aikana parvekkeiden koko on kasvanut merkittävästi, jolloin parvekkeilla mahtuu myös liikkumaan enemmän ja kaatumisen mahdollisuus kasvaa”, toteaa Lensu opinnäytetyön perusteella tehdyistä havainnoista. Opinnäytetyön aikana on syntynyt käsitys, etteivät nykykäytännöt palvele suunnittelua
eikä turvallista toteutusta. Jotta levyverhoiltuja kaiteita voitaisiin suunnitella turvallisesti, niitä pitäisi käsitellä kuten lasikaiteita. Levyjen iskunkestävyys tulisi osoittaa heiluritesteillä tai vaihtoehtoisesti tulisi laatia selkeät mitoitusohjeet, jotta niiden kestävyys voidaan osoittaa laskennallisesti. Virallisten mitoitusohjeiden saaminen käyttöön nopealla aikataululla ei ole realistista, minkä vuoksi Julkisivuyhdistys on nyt laatinut alustavan ohjeistuksen, miten tarkastella kuitusementtilevypintaisia kaiteita. Ulkona käytettäviltä kuitusementtilevyiltä vaaditaan säärasitustestejä, joiden jälkeen levyn taivutusmurtolujuus saa harmonisoidun tuotestandardin mukaan olla heikompi kuin levyllä, jota ei ole rasitettu. Heiluritestit tulisi kuitenkin suorittaa säärasitetulle levylle, sillä parvekkeilla ne toimivat putoamissuojauksena, myös säärasitettuina. Levyn tulisi pysyä ehjänä heiluritestissä, koska levyissä ei ole laminointia, joka pitäisi rikkoutuneen levyn kasassa. Lisätietoja Teemu Lensun opinnäytetyö: Theseus-fi/ Lensu_Teemu Opinnäytetyön ohjaajana toimi Timo Raiski, Sitowise Oy.
4
2025
Teemu Lensu
Inari Weijo
Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus
8
9
Laskentaesimerkkitarkastelun mukainen levy-
kaide Lensun työstä, jossa laskennallisen tarkastelun
Kevytrakenteisen kaiteen levyn sälöytyminen kai-
teen alaprofiiliin kertyneen kosteuden seurauksena.
perusteella levy ei kestä 0,3 kN pistekuormaa.
Teknisen toimikunnan laatima tarkastusohje Opinnäytetöiden valmistuttua keväällä 2025 Julkisivuyhdistyksen ohjausryhmässä päätettiin laatia yhteisesti tarkastusohje, jossa tuodaan tiivistetysti esiin nyt havaitut puutteet. Tarkastusohjeessa esitetään toimenpiteitä, joilla toistaiseksi voitaisiin varmistua uusien levyllä verhottujen kaiteiden turvallisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusien lasirakenteisten parvekekaiteiden tarkastamista koskien on julkaistu RT-kortin ohje (RT 103757) vuonna 2024. Kuntotutkimukseen keskittyvää ohjeistusta ei kuitenkaan ole. Levyverhottujen kaiteiden ohje sisältää myös tarkastuslistan jo olemassa olevien kaiteiden tarkastukseen sekä tarkempien tutkimusten suorittamiseksi. Listassa nostetaan esiin erilaisia riskitekijöitä levykaiteissa, joita ei ole vielä esitetty missään kansallisessa kuntotutkimusohjeessa, ja jotka tämän vuoksi jäävät usein suorittamatta nykymuotoisen julkisivujen kuntotutkimuksen yhteydessä. Tähän asti tarkastuksen riittävä huomiointi on edellyttänyt kuntotutkijan perehtyneen tai kuulleen kollegoilta levykaiteisiin liittyvistä riskeistä. ”Työ ei jää tähän, vaan nyt tarvitaan myös virallisia, validoituja suunnitteluohjeita sekä määräyksiä kaiteiden suunnitteluun. Ohjeen tarkoitus on antaa akuutti tuki kiinteistönomis-
4
2025
tajille, suunnittelijoille ja asiantuntijoille, miten huomioida tilanne juuri nyt”, summaa Weijo. Ohje on esitelty tämän artikkelin lopussa ja se on vapaasti ladattavissa Julkisivuyhdistyksen verkkosivuilta: https://julkisivuyhdistys.fi/tietoa-julkisivuista/ohjeet/ Levyrakenteisten parvekekaiteiden turvallisesta toteutuksesta Julkisivuyhdistyksen tavoite on herättää vielä laajemmin keskustelua aiheesta, saada kehitystyöhön mukaan niin suunnittelijat, viranomaiset, valmistajat kuin rakentajatkin. Julkisivuyhdistys haluaa omalta osaltaan tukea toimia, joilla saadaan käyntiin aiheeseen liittyvää tarkempaa tutkimusta, testausta ja tutkittuun tietoon perustuvaa ohjeistusta niin suunnitteluun kuin toteutukseen. Julkisivuyhdistys ehdottaa, että levyrakenteita koskevia standardeja tulee tarkentaa kuormitustapausten osalta ja laatia selkeät ohjeet sille, miten levyrakenteinen kaide voidaan suunnitella siten, että levy toimii riittävänä putoamissuojauksena. Riittävien kuormitustapausten lisäksi tulee edellyttää levyvalmistajilta heiluri- ja säänkestävyyskokeita, joiden perusteella levyt voidaan todeta pitkäaikaisesti riittävän kestäviksi toimimaan kaiteen putoamissuojana. Tämän lisäksi kaide-
rakenteelle on syytä laatia viralliset suunnitteluohjeet, joiden avulla kaiteeseen valitaan oikeat kannatus-, liitos- ja jäykistysratkaisut sekä yhteensopivat materiaalit kaiteen turvallisen toteuttamisen varmistamiseksi. Myös säännönmukainen ja ohjelmoitu tarkastus parvekkeiden kuntotutkimusten yhteydessä tulee saada osaksi toimintaprotokollaa. •
Lähteet: 1. Teemu Lensun YAMK opinnäytetyö (Metropolia, 2025): Lensu_Teemu.pdf 2. Ympäristöministeriön asetus (9/16) toteuttamisen aikaisia kuormia koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS EN 1991-1-6 3. Ympäristöministeriön asetus (4/16) tilavuuspainoa, omaa painoa ja rakennusten hyötykuormia koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS-EN 1991-1-1 4. Lahden parvekekaideonnettomuuden tutkintaraportti (2016): Y2016-02_Lahti.pdf 5. SFS-EN 17468-1:2022 Kuitusementtituotteet. Läpiveto- ja leikkauskestävyyden määrittäminen sekä taivutuslujuuslaskelmat. Osa 1: Tasomaiset levyt 6. SFS-EN 12467:2012 + A2:2018 Kuitusementtitasolevyt. Tuotestandardi ja testimenetelmät
47
Inari Weijo
Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus
10
Tarkastuslista kuitusementtilevyillä verhottuihin parvekekaiteisiin Kuitusementtilevypintaisissa parvekekaiteissa on esiintynyt turvallisuuspuutteita, joissa on syntynyt myös henkilövahinkoja. Erityisesti näitä on syntynyt parvekkeella tapahtuneiden henkilöiden kaatumisten aiheuttamien ja levyrakenteeseen kohdistuvien pistemäisten kuormitusten seurauksena. Kuitusementtis-
Kuitusementtilevy toimii ensisijaisena putoamissuojauksena Mikäli kaiteen kuitusementtilevy toimii ensisijaisena putoamissuojauksena ja kaidelevy toteutetaan yksipuolisena, tulee levyn toimivuus osoittaa laskennallisesti ja soveltuvin testein. • Kaidelevyn vaatimukset tulee määrittää
ten parvekekaidelevyjen mitoitukseen ei ole olemassa erillisiä yleisiä suunnitteluohjeita eivätkä materiaalivalmistajat toistaiseksi valmista erityisesti kaiteiden rakenteelliseen suojaukseen tarkoitettuja levyjä. Alustavien selvitysten perusteella nykyiset kuormitusmääräykset eivät vastaa riittävän hyvin kaatumisesta syntyvää kuormitusta. Tämä tarkastuslista on laadittu asiantuntijoiden tueksi tarkastella sekä suunnitteilla olevia että jo rakennettuja, kuitusementtilevyllä verhottuja kaiderakenteita. Asiakirja on koottu ulko-olosuhteissa olevien, kuitusementtilevyllä toteutettavien tai toteutettujen parvekekaiteiden tarkastusta varten.
erikseen rakennesuunnittelijan toimesta, esim. pakkasenkestävyys, taivutuslujuus, kiinnitystapa ja levyn minimipaksuus. • Kuormien määrittelyssä sovelletaan esimerkiksi Eurokoodin kansallista liitettä rakenteiden kuormista (SFS-EN 1991-1-1 tai SFS EN 1991-1-6) ja siinä esitettyä ihmisen törmäyksestä aiheutuvaa onnettomuuskuormaa. Kuormien osalta on otettava huomioon, että nykyiset kuormitusohjeet vaikuttavat liian pieniltä ja niiden riittävyyttä tulee tapauskohtaisesti arvioida. Opinnäytetyössä (liite 1) laadittujen tarkastelujen perusteella esitetyt kuormitukset eivät vastaa riittävästi henkilön kaatumisesta ja/tai törmäyksestä aiheutuvaa kuormaa.
Uusien kaiteiden suunnittelu: Kuitusementtilevy ei toimi ensisijaisena putoamissuojauksena (suositeltava) • Kaiderungon toteutus siten, että putoaminen estyy esim. riittävän tiheällä runkojaolla ja putoaminen rikkoutuvan kuitusementtilevyn läpi ei ole mahdollista. Runkorakenteessa otettava huomioon, ettei runko muodosta tasoja, joita pitkin pystyy kiipeämään. • Kaiderungon levytys toteutetaan vaihtoehtoisesti molemmin puolin (esim. profiilipelti sisäpinnan puolella ja kuitusementtilevy ulkopuolella). Otettava huomioon rakenteen kosteustekninen toiminta ja huolehdittava levyjen välin tuulettumisesta ja tiivistyvän kosteuden poispääsystä. Kiinnikkeiden valinta runkomateriaalien kanssa yhteensopivaksi. • Kiinnityksen toteutus levyn läpäisevin, runkomateriaaliin yhteensopivin kiinnikkein.
48
Tämä asiakirja on laadittu Julkisivuyhdistyksen Teknisen toimikunnan toimesta. Tarkastusasiakirja perustuu toimikunnan ohjaaman opinnäytetyön myötä esiin tulleisiin havaintoihin. Työryhmänä on toiminut opinnäytetyön ohjaukseen osallistuneista asiantuntijoista muodostuva ryhmä, joka on koottu Julkisivuyhdistyksen jäsenyritysten edustajista. • Inari Weijo, Ramboll Finland Oy / Julkisivu yhdistyksen teknisen toimikunnan pj. • Teemu Lensu, A-insinöörit Suunnittelu Oy • Timo Raiski, Sitowise Oy • Joni Avikainen, Sitowise Oy
Kolmannen osapuolen tarkastus Kuitusementtilevyllä toteutettavien kaiteiden suunnittelussa on suositeltavaa käyttää kolmannen osapuolen tarkastusmenettelyä vastaavasti kuin lasirakenteisten kaiteiden osalta on toimittu tarkempien suunnitteluohjeiden vielä puuttuessa.
• Aapo Räsänen, Tampereen yliopisto • Jukka Lahdensivu, Tampereen yliopisto • Tomi Hautakangas, ARK:sto Ky • Tomi Rajala, Saint-Gobain Finland Oy • Jaakko Koskinen, Renovatek Oy • Stina Hyyrynen, A-insinöörit Suunnittelu Oy / Julkisivuyhdistyksen hallituksen pj.
Erityinen riskiyhdistelmä syntyy, jos • Levyasennuksesta on aikaa yli 15 vuotta. • Levy on kiinnitetty vain lasituslistoilla • Levy on asennettu vain yhdelle puolelle runkoa ja runkoväli on riittävän suuri putoamiselle • Kiinnikejako ei täytä taulukossa esitettyä vähimmäisvaatimusta. Mikäli yllä olevista riskeistä toteutuu yksikin, on tarkasteltava, tuleeko sen osalta ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin kohteissa. Korjaavat toimenpiteet pitää suunnitella rakenne suunnittelijan toimesta ennen niiden toteuttamista. Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon uuden kaiteen suunnittelussa esitetyt näkökulmat.
4
2025
Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus
Olemassa olevien kaiteiden tarkastelu Alla oleva taulukko on tarkoitettu tarkastuksen aloitukseen pohjaksi, jolla voidaan tunnistaa tarpeelliset jatkoselvitystarpeet
SUUNNITELMATIEDOT
Riskitekijä
Toimenpide
Levyn asennusajankohta
Valmistunut ennen vuotta 2012 (jonka jälkeen tullut voimaan Eurokoodi taivutuslujuudesta ja säänkestovaatimukset.
Tulee tarkastaa, onko käytetyillä levyillä esitetty erillisiä vaatimuksia lujuudesta tms.
Tiedot levystä, valmista jasta tai ominaisuuksista sekä alkuperäisten suunnitelmien tarkkuus
Levyjen materiaalitiedot, levyjen taivutuslujuus, säänkestovaatimukset.
Arvioidaan lähtötietojen perusteella, ovatko ominaisuudet sekä suunnitelmat riittävät ja millainen odotettavissa oleva käyttöikä vielä on.
KAIDERUNKO
Riskitekijä
Toimenpide
Kaiderakenne: yksi vai kaksi levyä
Yhden levyn kaiteessa riskin muodostaa ulkopuolelta kiinnitetty levy. Kahden levyn kaiteessa riski kosteuden kertymiselle kaiderakenteen sisään.
Tarkastellaan erityisesti, onko kaide altis irtoamaan sisäpuolelta. Tarkastellaan kaiderakenteen tuuletus- ja kuivumismahdollisuudet.
Levyn tukirakenteen jänneväli
Suurempi kuin 600 mm* tukiväli tulee tarkastaa aina, putoaminen tarkasteltava kokonaisuutena. Levyn taivutuskestävyyden arviointi.
Tarkastellaan tarvetta lisätä tukiraken netta kaiderakenteeseen kestävyyden parantamiseksi ja/tai putoamisen estämiseksi.
Kaiderungon kiinnitys ja kunto
Kaiderungon kiinnitys ei ulotu kantavaan runkoon asti. Runko tai sen kiinnitys vaurioitunut. Rungon jäykkyys puutteellinen, runkorakenne taipuu.
Tarkastetaan sekä suunnitelmista että paikan päällä kiinnitys, tarpeen vaatiessa rakenneavauksin kiinnityksen kohdalta. Arvioidaan kaidelevyn kiinnikkeiden kiinnitysalustan kuntoa.
KAIDELEVY
Riskitekijä
Toimenpide
Kaidelevyn kunto
Levyssä esiintyvät vauriot (halkeilu, delaminoituminen, vettyminen tai palojen irtoaminen), joiden vuoksi levy voi joko kokonaan tai osittain rikkoutua, jos siihen kohdistuu rasitusta.
Tarkastetaan kaidelevyt kauttaaltaan silmämääräisesti ja mekaanisesti koestamalla.
Kaidelevyn paksuus
Levyn paksuudelle ei ole esitetty vaati muksia rakenteelliselle suojaukselle. Alle 10 mm* paksuisten suojaosien toimivuus tarkastettava aina.
Arvioidaan levyn taipumaa sekä paksuuden vaikutusta törmäykseen ja estääkö jokin muu putoamisen, jos levy rikkoutuu. Arvioidaan, voiko levystä tippua palasia rikkoutuessaan, jotka voivat muodostaa alla oleville riskin.
Kaidelevyn kiinnitystapa ja kunto: lasituslista, vetoniitit, ruuvikiinnitys
Kuitusementtilevyn ei-läpäisevät kiinnikkeet ovat riski sekä levyn luiskahtamisen että veden kertymisen takia. Kertyvä vesi vaurioittaa levyn alareunaa. Vaurioituneet tai puutteelliset kiinnikkeet ovat riski levyn tippumiselle.
Tarkastetaan, onko kiinnitysalueella vaurioita ja onko riski levyn irtoamiselle kiinnityksestä olemassa. Tarkastetaan kiinnikkeiden vauriot, mahdolliset tiivisteet ja tarve kiinnityksen uusimiselle.
Läpikiinnityksen kiinnikejako
Kriittinen kiinnikejako 300 mm*, tätä suuremmat aina tarkastettava. Kiinnikkeen reunaetäisyys min. 30 mm* levyreunasta. Kuitusementtilevyn kunto kiinnitysalueella.
Tarkastellaan mahdollisuutta lisätä kiinnikkeitä. Tarkastellaan levyn kunto kiinnikealueilla. Levyn delami noituminen sekä halkeilu/lohkeilu kiinnityskohdista muodostaa riskin levyn kiinnipysymiselle.
Levyn kiinnitys
Levyn kiinnitys useammalta kuin kahdelta reunalta vähentää levyn taipumista sekä lisää rakenteen kestävyyttä.
Tarkastellaan mahdollisuutta lisätä kiinnitykset puuttuville reunoille.
Jatkoselvitystarve [kyllä/ei]
Lisäselvitystarpeet kuntotutkimuksin kohteessa
Riskin toteutuminen [kyllä/ei]
Riskin toteutuminen [kyllä/ei]
* Huom! Taulukossa esitetyt arvot ovat tarkastusasiakirjaa laatineen toimikunnan esittämiä suosituksia, kohdekohtaisesti arvioidaan sovellettavuus
4
2025
49
BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen
Jouni Punkki, professori (POP) Betonitekniikka Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos jouni.punkki@aalto.fi
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä on ensisijaisen tärkeää. Päästövähennysten osalta rakennusalalla on merkittävästi säästöpotentiaalia. Betoniyhdistyksen ylläpitämä BY-Vähähiilisyysluokitus® on vapaaehtoinen, kansallinen luokitus betonin CO2-päästöjen ilmoittamiseksi. Luokituksen tarkoituksena on luoda alalle tuotemerkeistä riippumaton, yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisempiä betonilaatuja, joilla voidaan vähentää betonin valmistuksen aiheuttamia hiili dioksidipäästöjä.
Rakentamislaki ja ilmastoselvitys Vuoden alusta voimaan tullut Rakentamislaki päivittyy 1.1.2026 ja sen myötä tulee vaatimus rakennusten ilmastoselvityksen laadinnasta rakennushankeen lopussa. Keskeisten rakennustyyppien uusiin rakentamislupiin tulee rakennusten CO2 -päästöille rakennustyyppikohtaiset raja-arvot. Raja-arvot määritellään asetuksessa, joka on hyväksyttävänä EU:ssa. Jotkut kaupungit kuten Helsinki ja Turku ovat jo asettaneet omiin rakennusjärjestyksiinsä asetusluonnoksessa esitettyjä tiukempia raja-arvoja, joiden toteutumista rakennusvalvonta tulee valvomaan. Luonnollisesti lain vaatimaa raja-arvotarkastelua varten eri rakennusmateriaalien CO2-päästöjä pitää pystyä arvioimaan käytännössä jo heti rakennushankkeen alussa. CO2-päästötiedot voidaan saada joko kansallisesta päästötietokannasta CO2datasta, jota SYKE hallinnoi, kunkin tuotteen Ympäristö-
tarkoituksenmukaista laatia tuotekohtaisia ympäristöselosteita. Muistossa todetaan myös, että ympäristöselosteet toimivat esimerkiksi betonin osalta varsin huonosti, sillä betoni asemalla voi olla satoja betonilaatuja. Tämän takia Suomessa on laajassa käytössä esimerkiksi Suomen Betoniyhdistys ry:n ylläpitämä vähähiilisyysluokitus.
selosteesta eli EPD:stä tai GWP-luokiteltujen betonien ja betonituotteiden osalta. Ilmastoselvityksen perustelumuistiossa BY-Vähähiilisyysluokitus on mainittu hyväksyttävänä menetelmänä päästöjen laskentaan. Muistiossa todetaan, että alan kehittämää vapaaehtoista laskentamenetelmää voidaan käyttää sellaisille rakennustuotteille, joissa tuotteiden kirjo on niin suuri, ettei niille ole
Valtaosa betonin päästöistä aiheutuu sementin valmistuksen aiheuttamista päästöistä. Siten monet päästövähennystoimenpiteet keskittyvät sementin aiheuttaminen päästöjen vähentämiseen. Osa hiili-intensiivistä portland-klinkkeristä sementissä voidaan korvata standardit täyttävillä muiden teollisuuden alojen sivutuotteilla kuten esimerkiksi masuunikuonalla ja näin voidaan vähentää
50
Taustaa Tarve hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi rakennetussa ympäristössä on varmasti kaikille itsestään selvää. Lain voimaantullessa se on myös pakollista. Betonin rooli hiilidioksidipäästöjen osalta on erittäin merkittävä, koska betonia käytetään rakentamisessa niin paljon. Vaikka betonin ominaispäästöt (kg-CO2/kg-tuote) ovat varsin matalat, edelleenkin tehokkain keino betonin päästöjen vähentämiseksi on betonin ominaispäästöjen vähentäminen.
Rakennusteollisuus RT:n kuvapankki
Mirva Vuori, dipl.ins., toimitusjohtaja Betoniyhdistys ry mirva.vuori@betoniyhdistys.fi
1
Päästövähennysten osalta rakennusalalla on 1
merkittävästi säästöpotentiaalia.
4
2025
4
2025
51
Rudus Oy
BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen
2
Rakennusteollisuus RT:n kuvapankki
3
2
Betoniyhdistys on julkaissut BY-Vähähiilisyysluo-
kituksen® luokitusarvot valmisbetonille.
52
3
BY-Vähähiilisyysluokituksen® luokitusarvot löy-
tyvät myös elementeille.
4
2025
BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen
BACKGROUND INFORMATION
FOREGROUND INFORMATION • Raaka-aineet • Kuljetus • Energia
BY:n edustaja
BY-vähähiilisyystoimikunta
EPD tai verifioitu laskelma
CO2-ominaisarvot kullekin laskurin raaka-aineelle
VÄHÄHIILISYYSLASKURI
Reseptikohtaiset tiedot
Laskurin käyttäjä / Betonin valmistaja
CO2data.fitietokanta
GWP
Materiaalin toimittaja tai tuottaja
merkittävästi betonin hiilidioksidipäästöjä. Tätä kehitystyötä on tehty jo pidemmän aikaa ja kehitys jatkuu edelleen. Masuunikuonan ohella aikaisemmin käytettiin lentotuhkaa, tulvaisuudessa markkinoille tulee uusia seosaineita kuten esimerkiksi luonnon pozzolaaneja. Rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt esitetään yleisesti ympäristöselosteella (EPD = Environmental Product Declaration). Eurooppalaiseen standardiin perustuva ympäristöseloste sisältää lukuisia indikaattoreita hiilidioksidipäästöjen lisäksi. Betonin osalta ympäristöselosteet toimivat osin huonosti, koska tuotevariaatiota on paljon, esimerkiksi valmisbetoniasemalla betonireseptejä voi olla satoja. Käytännössä ympäristöselosteita laadittaessa betonin variaatioiden suuri määrä johtaisi betonien ryhmittelyyn, jolloin tuoteryhmälle tehtäisiin yhteinen ympäristöseloste.
Raportti Kolmannen osapuolen tarkastaja
Tällainen yhteinen ympäristöseloste vähentää laskennan tarkkuutta ja koska betonin merkitys ja määrä on niin suuri rakentamisessa, epätarkkuus kertaantuu ja voi aiheuttaa huomattavia virheitä. Tätä epäkohtaa korjaamaan haluttiin kehittää vähähiilisten betonien luokitus Suomeen. Vastaavan tyyppinen luokitus oli ollut käytössä Norjassa jo pidemmän aikaa. Suomalainen luokitus tehtiin yhteistyössä Betoniyhdistys ry:n, Betoniteollisuus ry:n sekä Aalto-yliopiston kesken. Luokituksen ensimmäinen versio valmisbetonille valmistui vuonna 2022. Luokitusta täydennettiin elementtibetonien osalta vuonna 2023. Harkot ja ympäristöbetonituotteet tulivat mukaan luokitukseen loppuvuonna 2025. BY-Vähähiilisyysluokituksesta vastaa Suomen Betoniyhdistys ry. Luokitukseen liittyvä materiaali on koottu internet-sivuille: www.vahahii-
Vähähiilinen betoni Vähähiilinen betoni on betonia, jonka hiilidioksidipäästöt ovat perinteisiä betoneita pienemmät. Vähähiilisten betonien raaka-aineet ovat standardien mukaisia ja vähähiiliset betonit ovat kaikkien Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisia. Vähähiilisyysluokka ei kumoa muita betonille asetettuja vaatimuksia. Esimerkiksi lujuus- ja säilyvyysominaisuudet (kuten rasitusluokat) tulee toteutua vähähiilisyysluokasta riippumatta. On kuitenkin huomattava, että vähähiilisen betonin valinta vaikuttaa myös muihin betonin ominaisuuksiin, esimerkiksi lujuudenkehitykseen.
4
2025
linenbetoni.fi. Sivuilta löytyvät betonivalmistajien käyttöön tehty BY-Vähähiilisyyslaskuri, käyttöohjeet suunnittelijalle ja tilaajalle sekä betonin valmistajalle. BY-Vähähiilisyysluokitus BY-Vähähiilisyysluokitus on vapaaehtoinen, kansallinen luokitus betonin CO2-päästöjen ilmoittamiseksi. Luokituksen tarkoituksena on luoda alalle tuotemerkeistä riippumaton, yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisempiä betonilaatuja. Betonin lujuusluokkien kanssa analoginen päästöluokitus helpottaa vähähiilisten betonien määrittelyä ja valintaa jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Luokituksen perimmäisenä tavoitteena on vähentää betonin valmistuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. BY-Vähähiilisyysluokituksessa betonilaadut jaotellaan luokkiin hiilidioksidipäästöjen perusteella. Luokitus käsittää yhteensä 5 eri vähähiilisyys- eli GWP-luokkaa. Luokitus on betoniresepti- ja betoniasemakohtainen. Betonin valmistaja voi luokitella haluamansa betonireseptit vähähiilisyysluokkiin edellyttäen, että reseptin päästöarvo täyttää luokituksen vaatimukset. Vähähiilisyysluokkia merkitään tunnuksella: GWP.NN. GWP-tunnus tulee sanoista Global Warming Potential. Tunnuksessa NN on päästötaso verrattuna referenssitasoon. Esimerkiksi GWP.85® tarkoittaa, että betonin hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan 85 % verrattuna referenssitasoon. Referenssitaso
53
BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen
Taulukko 1
BY-Vähähiilisyysluokituksen valmisbetonin betonilaadut sekä BY-Vähähiilisyysluokkien raja-arvot. Arvot ovat GWPtotal-arvoja sisältäen moduulit A1…A3. Arvojen yksikkönä on kg CO2 eq total) / m3-betonia.
vastaa betonilaaduittain suomalaisten betoni valmistajien keskimääräistä päästötasoa vuonna 2021, jotka määritettiin kattavassa selvityksessä. Vähähiilisyysluokat ovat päästötasoltaan alhaisempia kuin referenssitaso. Valmisbetonin ja elementtibetonin vähähiilisyysluokat on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Myös referenssitaso (GWP.REF®) toimii vähähiilisyysluokkana, koska kyseisessä luokassa betonin GWP-päästöt on laskettu ja ne ovat korkeintaan kyseisen betonilaadun keskiarvon suuruiset. Päästöjen laskennassa käytetään Ympäristöselosteiden (EPD) periaatteita kuitenkin muutamin poikkeamin. Ympäristöselosteista poiketen luokituksessa lasketaan vain GWPtotal-päästöt ja tarkastellaan vain ympäristöselosteen vaiheita A1…A3. Laskenta tehdään betonilaadun reseptin perusteella. Raaka-aineiden ja niiden kuljetusten lisäksi huomioidaan betonin valmistuksessa tarvittava sähkö- ja lämpöenergian kulutus. Samoin huomioidaan
tuksia työmaalle eikä työmaatoimintoja. Betonin päästöarvoa voidaan käyttää rakennusten päästölaskennassa kuitenkin huomioiden em. päästöarvon kohdentuminen betoniin. Betonin päästöarvoa ei voida verrata esimerkiksi betonielementtien ympäristöselosteiden GWP-arvoihin, koska jälkimmäiset sisältävät myös raudoituksen ja muiden komponenttien aiheuttamat päästöt. Betonin GWP-päästöjen laskenta tehdään käyttäen ensisijaisesti BY-Vähähiilisyyslaskuria. Laskenta voidaan suorittaa muullakin BY:n hyväksymällä, verifioidulla laskentatyökalulla. Raaka-aineiden, kuljetusten ja energian ominaispäästöjen osalta käytetään ennalta-asetettuja, tuotekohtaisia arvoja eikä käyttäjä pääse vaikuttamaan ominaispäästöihin. Näin pyritään varmistamaan laskelmien mahdollisimman hyvä luotettavuus ja vertailukelpoisuus. Menetelmä on avoin kaikille Suomessa käytettäville betonin raaka-aineille. Markkinoille
Luokituksen nykytilanne GWP-luokitusmerkintää saavat käyttää ne betonin valmistajat, jotka noudattavat luokituksen ohjeita, käyttävät hyväksyttyä laskuria ja joiden laskelmia valvoo kolmas osapuoli. Valvonnan piirissäolosta merkiksi saa Vähähiilisyyssertifikaatin, joka on tehdaskohtainen. Hyväksyttyä laskuria käyttäviä betonia tai betonielementtejä valmistavia yrityksiä on tällä hetkellä 38. Heidän tehtaistaan jo yli 130 on sertifioitu ja ne ovat valmiita toimittamaan BY-Vähähiilisyysluokiteltua betonia. Lokakuun -25 lopussa julkistettiin myös omat vastaavat luokituksensa harkkobetoneille sekä ympäristöbetonituotteille. Näitä tuotteita on jatkossa myös saatavana eri GWP-luokissa. Vähähiilisyysluokitellun betonin ja betonituotteiden saatavuus vaihtelee betonilaaduittain ja alueittain. Vahahiilinenbetoni.fi -sivustolla on suuntaa antavat taulukot, josta eri betonilaatujen saatavuustilannetta voi
betonin valmistuksessa muodostuva hukka. Luokituksen päästöarvot koskevat vain betonia, ei siis erimerkiksi betonirakenteiden raudoitusta, betonin tai betonituotteen kulje-
tulevat uudet raaka-aineet lisätään luokitusjärjestelmään pyynnöstä. Uusille materiaaleille on oltava luotettava päästötieto, esimerkiksi verifioitu ympäristöseloste.
karkealla tasolla arvioida. Kohdekohtaisesti ajantasaisimman tiedon saa aina omalta betonin toimittajalta.
54
4
2025
BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen
Taulukko 2
BY-Vähähiilisyysluokituksen betonielementtien betonilaadut sekä BY-Vähähiilisyysluokkien raja-arvot. Arvot ovat GWPtotal-arvoja sisältäen moduulit A1…A3. Arvojen yksikkönä on kg CO2 eq total) / m3-betonia.
Taulukko 3
BY-Vähähiilisyysluokituksen harkko- ja ympäristöbetonilaadut sekä luokkien raja-arvot. Arvot ovat GWPtotal-arvoja sisältäen moduulit A1…A3.
4
2025
55
BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen
Taulukko 4
Ympäristöselosteiden ja BY-Vähähiilisyysluokituksen vertailua. Ympäristöseloste
BY-Vähähiilisyysluokitus
Indikaattorit
Yleensä 28 indikaattoria, vaihtelee hieman. Eniten hyödynnetty: CO2 eq total
1 indikaattori: CO2 eq total
Elinkaarianalyysin vaiheet
Pakollisena A1–A3, C ja D, Vapaehtoisena A4, A5 sekä B
A1–A3
Kohdentaminen
Voidaan laskea yksittäiselle tuotteelle tai yhden tai useamman yrityksen tuoteryhmälle. Voi siten sisältää useita valmistuspaikkoja. Tarjolla myös Komponentti-EPD tuotevariaatioiden laskentaan.
Resepti- ja betoniasemakohtainen. Ei mahdollista tehdä tuoteryhmäistä tarkastelua.
Laskentatapa
Lasketaan vuoden mittaiselle periodille. Raaka-aineet ja energia tuotettua tuotemäärää kohden huomioiden tuotannon hukat.
Lasketaan reseptitietojen perusteella. Huomioidaan tuotannon keskimääräinen hukka. Energiankulutus lasketaan vuositasolla käyttäen joka tuotannon tyypillisiä tai tehdaskohtaisia energiankulutustietoja.
Lähtötiedot
Laskentaohjelmat hyödyntävät eri tietokantoja, jotka sisältävät raaka-aineiden tiedot perustuen pääosin ympäristöselosteisiin. Esiintyy jonkin verran vaihtelua mm. energian päästöjen osalta.
Vähähiilisyyslaskuri sisältää kaikki Suomessa käytettävät raaka-aineet, mm. kaikki sementti laadut. Laskurin tiedot ovat peräisin ympäristöselosteista ja esimerkiksi energian osalta kansallisesta päästötietokannasta.
Verifiointi
Ympäristöselosteet verifioidaan kolmannen osapuolen toimesta.
Vähähiilisyyslaskuri verifioidaan kolmannen osapuolen toimesta. Sertifiointielin tekee alkutarkastuksen betonin valmistajalle ja lisäksi todentaa säännöllisten tarkastuskäyntien tarkastuskäyntien yhteydessä edustavan joukon vähähiilisyyslaskelmia.
Voimassaolo
Viisi vuotta, ellei merkittäviä muutoksia ole tapahtunut
Laskelma uusittava kahden vuoden välein tai jos reseptissä / tuotannossa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Käytännössä laskelmat päivitetään useammin koska esim. sementin päästöarvot päivittyvät vuosittain.
BY-Vähähiilisyysluokitus vs. Ympäristöselosteet
tuotteen toimittajaa. Tarkempaan laskentaan tietokanta ei kuitenkaan anna riittävän tark-
ovat vertailukelpoisia. BY-Vähähiilisyysluokitus on yleensä ympäristöselostetta tarkempi,
Kuten aikaisemmin jo todettiin rakennusmateriaalien CO2-päästöjä voidaan arvioida kansallisen päästötietokannan (CO2data) ja ympäristöselosteiden avulla. BY-Vähähiilisyysluokitus keskittyy vain betoniin, kun taas em. kaksi muuta kattavat lähes kaikki rakennusmateriaalit. Kansallinen päästötietokanta sisältää varsin geneeristä tietoa, arvot edustavat materiaalien tyypillisiä päästötasoja ja voivat siten poiketa merkittävästikin yksittäisen tuotteen päästötasosta. Tätä varten päästötietokantaan on lisätty 1,2-suuruinen kerroin useimmille päästöarvoille. Kansallinen päästötietokanta soveltuu hyvin alkuvaiheen karkeaan päästölaskentaan, kun ei vielä tiedetä materiaalin/
kaa tietoa materiaaleilla, joita käytetään suuria määriä (esimerkiksi betonilla). Betonin osalta tarkempaan laskentaan soveltuvat ympäristöselosteet ja BY-Vähähiilisyysluokitus®. BY-Vähähiilisyysluokituksesta saadaan GWP-luokka, mutta lisäksi siitä saadaan tarkka päästöarvo (kg-CO2 eq total / m3-betonia). Ympäristöselosteiden ja BY-Vähä hiilisyysluokituksen laskentaperiaatteet ovat hyvin samanlaiset, mutta ympäristöseloste sisältää useita eri indikaattoreita ja enemmän elinkaarianalyysin vaiheita kuin BY-Vähähiilisyysluokitus®. Mikäli lasketaan betonin valmistuksen (vaiheet A1–A3) kokonaishiilidioksidipäästöjä (CO2 eq total), niin laskenta-arvot
koska siinä kukin betoni lasketaan reseptikohtaisesti, eikä esim. tuoteryhmäkohtaista laskentaa voida tehdä. Ympäristöselosteiden osalta Rakennustieto on lanseerannut komponentti-EPD:n, joka osaltaan helpottaa eri tuotevariaatioiden laskentaa. BY-Vähähiilisyysluokitus® kertoo myös hiilidioksidipäästöjen tason GWP-luokan avulla. GWP-luokasta voidaan helposti nähdä onko betoni päästöjen osalta ”normaalia” vai vähähiilistä tasoa. Ympäristöselosteen päästöarvosta on varsin vaikea tietää onko päästötaso hyvällä vai huonolla tasolla kyseiselle materiaalille. Kokonaisuutena voidaan perustellusti todeta, että betonin hiilidioksidipäästöjen
56
4
2025
Antti Taivalkangas
BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen
4
(CO2 eq total) laskentaan BY-Vähähiilisyysluokitus® soveltuu yhtä hyvin kuin ympäristöseloste ja BY-Vähähiilisyysluokitus antaa usein tarkemman arvon kuin ympäristöseloste. Muille materiaaleille tai mikäli tarvitaan muita indikaattoreita, ympäristöseloste on paras vaihtoehto. Ympäristöselostetta ja BY-Vähähiilisyysluokitusta on vertailtu taulukossa 4.
4
Betoniyhdistys on julkaissut BY-Vähähiilisyysluo-
kituksen® luokitusarvot myös betoni- ja kevytsoraharkoille sekä ympäristöbetonituotteille.
4
2025
BY-Vähähiilisyysluokituksen tulevaisuudennäkymät BY-Vähähiilisyysluokitus kehittyy tarpeiden mukaan. Se alkoi valmisbetonin luokituksella, seuraavaksi mukaan tulivat elementtibetonit ja hiljattain mukaan tulivat myös harkot ja pihakivet. Vuonna 2026 saadaan käyttöön myös lisäosa, jolla voidaan laskea betonielementtien kokonaispäästöt mukaan lukien raudoitukset ja eristeet elementtibetonin päästöjen lisäksi. Betonielementtien moninaisuuden vuoksi elementeille ei voida antaa GWP-luokkaa, mutta kunkin elementin tarkka kokonaispäästö pystytään laskemaan. Eli jatkossakin GWP-luokitus perustuu vain elementtibetoniin. Koko elementin päästöt riippuvat voimakkaasti elementin rakenteesta, raudoituksen määrästä ja myös eristeiden laadusta ja määrästä. Nämä eivät kuitenkaan ole elementin valmistajan valittavissa. Vuoden 2025 lopussa saatiin käyttöön myös tehdaskohtaisen energiakulutuksen laskenta.
Aikaisemmin energiankulutus laskettiin käyttäen valmistustapakohtaisia tyypillisiä kulutustietoja, mutta jatkossa energiankulutus voidaan laskea tarkasti tehdaskohtaisesti. Valmistuksen energiankulutuksella ei valmisbetonin valmistuksessa ole iso vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta elementti- ja betonituotetuotannossa vaikutus voi olla jo ihan merkittävä. Jatkossa tavoitteena on, että energiankulutuksen osalta siirrytään tehdaskohtaisiin todennettuihin arvoihin. Ilmastoselvityksen käyttöönotto tuo todennäköisemmin tarpeita BY-Vähähiilisyysluokituksen jatkokehittämiseen. Toisaalta muiden indikaattoreiden kuin CO2 eq total mukaan ottaminen ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu todennäköiseltä. BY-Vähähiilisyysluokitukseen voidaan lisätä tarpeellista tietoa, vaikka se ei liittyisikään suoraan laskettavaan päästöarvoon. Esimerkiksi betonin tai betonituotteen kuljetuksen työmaalle aiheuttamat päästöt (A4) voidaan antaa lisätietona. Vastaavasti voidaan antaa myös betonin pumppauksen aiheuttamat päästöt (A5). Myös vaiheista C ja D voidaan antaa tietoa BY-vähähiilisyysluokituksen yhteydessä. Jatkossa päästölaskentaa integroidaan enemmän yrityksen toiminnanohjausjärjestelmiin ja näin laskelmat syntyvät käytännössä automaattisesti. Näin myös kohteen kokonaispäästöjen raportointi betonin osalta helpottuu. •
57
Finnsementti Oy
1
Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta Tia Härkönen, toimittaja Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni
Betoniteollisuus on tehnyt jo pitkään tuloksellista työtä päästöjen vähentämiseksi. Niin tuotannon prosessit kuin käytettävät materiaalit ja niiden kierrätysmahdollisuudet ovat kehittyneet merkittävästi. Uusia vähähiilisiä tuotteita löytyy markkinoilta jo lukuisa joukko.
Betonitoimiala on ollut keskellä merkittävää murrosvaihetta jo jonkin aikaa, kun ilmastotavoitteet, kiristyvä sääntely ja asiakkaiden kasvavat ympäristövaatimukset ohjaavat kohti vähähiilisiä ratkaisuja. Yritykset eri puolilla arvoketjua sementinvalmistajista valmisbetoni- ja elementtituottajiin etsivät aktiivisesti keinoja pienentää niin toimintansa kuin tuotteidensa hiilijalanjälkeä. ”Käytännön toimet vaihtelevat prosessien energiatehokkuuden parantamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytöstä aina raaka-aineiden korvaamiseen, kiertotalouden hyödyntämiseen ja uusien sideaineiden kehittämiseen”, listaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila. Vähähiilisten tuotteiden kehitys on ollut nopeaa. Markkinoille on viime vuosina tullut useita tuotteita, joissa perinteistä portlandsementtiä on korvattu osittain vaihtoehtoisilla sideaineilla, lähinnä masuunikuonalla. Samalla uudet suunnittelukäytännöt, päästöluokitus-
järjestelmät ja ympäristöselosteet (EPD:t) ovat tulleet yhä tärkeämmiksi työkaluiksi tuotteiden vertailussa ja hankintapäätösten tukena. ”Kaiken keskellä jotkut asiat ovat myös pysyneet ennallaan. Uudet vähähiiliset betonit valmistetaan aivan samoista tutuista raaka-aineista, joita betoniteollisuudessa on totuttu käyttämään jo vuosikymmenten ajan. Siksi voidaan olla varmoja, että uusiin tuotteisiin ei liity ”lastentauteja” tai ylipäätään ikäviä asioita, jotka voisivat tulla esiin vasta tuotteiden käytön aikana. Vähähiiliset betonit ovat yhtä turvallisia käyttäjälleen kuin perinteisetkin betonilaadut”, Mattila huomauttaa. Vaikka siirtymä vähähiiliseen rakentamiseen on vasta alussa, kehitys on vauhdikasta. ”Betoniteollisuus nähdään keskeisenä osana ratkaisua, ei pelkästään päästöjen lähteenä, vaan myös hiilen sitomisen ja kestävän rakennetun ympäristön mahdollistajana”, hän toteaa.
58
1
Finnsementin Paraisten tehdas.
4
2025
Kotimaiset esimerkit näyttävät suuntaa Betolar Oy Betolar on kehittänyt sideainejärjestelmän, joka hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja täysin sementittömän betonin valmistuksessa. Yrityksen Geoprime®-ratkaisu mahdollistaa jopa 80–90 prosentin päästövähennyksen perinteiseen betoniin verrattuna. Geoprime-materiaali käy vaihtoehtona sementille betonisissa maisemointi- ja infrastruktuurituotteissa. Uusinta uutta on yrityksen uuden sukupolven metallinerotusteknologia, jonka ansiosta teollisuuden jäännöskuonat ja kaivoksien
rikastushiekat voidaan puhdistaa 99-prosenttisesti metalleista ja saada talteen arvokkaita kriittisiä ja strategisia metalleja. Puhdistuksen jälkeen jäljelle jäävä kuona toimii raaka-aineena betonin valmistukseen. Betolarin testiaineiston mukaan uudentyyppisestä sideaineesta saatu 28 vuorokauden puristuslujuus vastaa täysin perinteisen portlandsementin suorituskykyä ja ylittää masuunikuonasta valmistetun sideaineen lujuuden.
Betolar on hiljattain allekirjoittanut myös aiesopimuksen australialaisen kaivospalveluja tarjoavan Jetcreten kanssa vähähiilisten ruiskubetoniratkaisujen kaupallistamisesta Australian kaivosteollisuudessa. Kyseessä on CEM III -seossementtiseos, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä korvaamalla jopa 60 % perinteisestä sementistä jauhetulla masuunikuonalla (GGBFS), sekä toisena ratkaisuna Geoprime®, joka on Betolarin 100 % sementitön sideaineteknologia.
2
Betolarin Geoprimella on tehty mm. sementti-
vapaita betonituotteita, joiden CO2-päästö on 80 % perinteistä betonia vähähiilisempi.
2
Betset Oy Betset on panostanut energiatehokkaaseen tuotantoon keskittyen erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen, materiaalitehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Materiaalien kierrätyksessä panostetaan veden, vanhan betonimurskeen ja muottipuun kierrättämiseen. Yritys pyrkii aktiivisesti alentamaan hiilipäästöjä muun muassa optimoimalla reseptien sementtimääriä, käyttämällä seossementtejä ja säätämällä muottien lämmitystehot oikealle tasolle. Elementtihallien lämmitysenergian kulutusta alennetaan säätämällä lämmitys oikealle tasolle ja poistamalla energiahukkaa. Betoniasemien energian käyttöä suunnitellaan entistä vähäpäästöisemmäksi lähivuosina korvaamalla polttoöljy uusiutuvalla energialla. Betset optimoi tuotantoprosessiaan yhä vähähiilisempien tuotteiden valmistukseen. Sen tuotevalikoimassa ovat niin valmisbetonit kuin ontelolaatat, väliseinä- ja sisäkuorielementit, joista vähähiilipainotteiset ratkaisut on jo aloitettu. Vähähiilisyyssertifikaatit Betsetillä on kuudella elementtitehtaalla ja viidellä valmisbetoniasemalla. ”Kaikilla tehtailla on siirrytty valmistamaan vähähiilistä betonia
4
2025
3
hyödyntäen Betoniyhdistyksen vähähiilisyyslaskuria. Lisäksi olemme tehneet ESG-rapor-
ja urakoitsijoiden kanssa. Betset tarjoaa asiakkaille teknistä tukea, kuten lämmön- ja
tin 2024 mukaisen vastuullisuusselvityksen, laskeneet todelliset päästöt ja tehneet siirtymäsuunnitelman vuoteen 2025, jossa on määritelty konkreettiset päästövähennystavoitteet Scope 1–3 -päästöihin, energiatehokkuuteen, GWP-betonien osuuden kasvattamiseen sekä kierrätyksen lisäämiseen”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen. Vähähiilisten tuotteiden käyttöönottoa vauhditetaan tiiviillä yhteistyöllä materiaali valmistajien, asiakkaiden, suunnittelijoiden
lujuudenkehityslaskelmia, jotta vähähiilisten ratkaisujen käyttö onnistuu mahdollisimman sujuvasti. Hiljattain vähähiilisiä ontelolaattoja on toimitettu muun muassa Kruunuvuorenrannan palvelukorttelin (GWP.85), Tuusulan Logicenter Palodexin (GWP.70) sekä Kirkkonummen yhteiskampuksen (GWP.REF) -rakennushankkeille. 3
Betset Oy:n vähähiilisiä ontelolaattoja.
59
Betonilaatta Oy
Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta – Kotimaiset esimerkit näyttävät suuntaa
Betonilaatta Oy Betonilaatta Oy oli ensimmäisiä suomalaisia betoninvalmistajia, jotka aloittivat vähähiilisten pihalaattojen valmistamisen vuonna 2022. ”Nyt pihakiviä on mahdollista saada 30–50 % alhaisimmilla hiilidioksidipäästöillä verrattuna vuonna 2022 valmistettuihin tuotteisiin, toteaa toimitusjohtaja Rami Lahti. Päästöjen vähennys perustuu muun muassa aurinkoenergiaan, kiertotalouteen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen sementin korvaajana betonin raaka-aineena. ”Tuottamalla itse osan käyttämästämme energiasta ja vähentämällä hiilidioksidipäästöjä, osallistumme omalta osaltamme ilmastotalkoisiin. Kysyntä vähähiilisille betonituotteille on kasvanut jatkuvasti asiakaskunnassamme niin suurissa kohteissa kuin pienemmissä kuluttajakohteissa. Halusimme olla ensimmäisten joukossa tuomassa tämän ratkaisun pihalaattojen tuotantoon”, Lahti kertoo. Ensimmäisiä yrityksen vähähiilisten pihalaattojen kohteita oli SRV:n uudiskohde, 23 asunnon Lentue, Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä.
4 4
Kuva Samppalinnan työmaalta Turusta (TKU-
Rakennus Oy), jossa on käytetty vähähiilistä Betopihatiiltä koko 240×60×80 mm.
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy
Carbonaiden teknologia mahdollistaa jopa 20 % pienemmän sementin tarpeen, samalla nopeuttaa tuotantoa ja parantaa betonin mekaanisia ominaisuuksia. Tuotannosta tulee kustannustehokkaampaa, nopeampaa ja ilmastoystävällisempää, vastaten vähähiilisen rakentamisen tarpeisiin teollisessa mittakaavassa. Carbonaide-teknologia on alun perin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laboratorioissa kehitetty prosessi. Ensimmäisissä
5
5
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n tuotantolin-
jalta valmistuivat keväällä 2024 ensimmäiset kaupalliset Carbonaide-menetelmällä CO2-mineralisoidut betonituotteet.
60
Carbonaide Oy Carbonaide-teknologia on betonin jälkihoitomenetelmä, jossa betonituotteet jälkihoidetaan hiilidioksidiatmosfäärissä. Hiilidioksidi reagoi kovettuvan betonin kanssa, parantaa tuotteen ominaisuuksia ja tuo samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Hiilidioksidi muuttuu prosessissa erilaisiksi mineraaleiksi ja varastoituu betoniin pysyvästi.
kokeissa karbonisoitiin muutamia grammoja laastia VTT:n laboratorioissa. Vuoden 2023 alussa käynnistettiin jo teknologian teollisen mittakaavan pilotointiin tähtäävä projekti yhteistyössä Rakennusbetoni ja Elementin kanssa. Rakennusvaihe valmistui elokuussa 2023 ja tuotantoon laitteisto siirtyi vuoden 2024 alkupuoliskolla, kertoo Carbonaide Oy:n toimitusjohtaja Tapio Vehmas. Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n tuotantolinjalta valmistuivat keväällä 2024 ensimmäiset kaupalliset Carbonaide-menetelmällä valmistetut betonituotteet – maailman ensimmäiset CO2-mineralisoidut väliseinäkivet. Vähähiilisessä Väliseinäkivi 88:ssa on tuotteen painosta 2,6 % hiilidioksidia ja normaalikiveen verrattuna 40 % vähemmän sementtiä. Väliseinäkivi 88:n lisäksi tehtaalla voidaan Carbonaide-menetelmällä valmistaa myös pihakiviä. Carbonaide-teknologiaa on otettu käyttöön vähitellen myös muissa betonialan yrityksissä.
4
2025
Finnsementti Oy
Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta – Kotimaiset esimerkit näyttävät suuntaa
6
Finnsementti Oy Finnsementti on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti vähentääkseen hiilidioksidipäästöjään. Tehokkaita keinoja ovat olleet energiatehokkaammat prosessit ja kierrätyspolttoaineiden käyttö sekä kalkkikiveä korvaavat raaka-aineet. Finnsementti käyttää tuotannossaan huomattavan määrän erilaisia teollisuuden sivutuotteita ja -virtoja sementin raaka-aineena, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Ensimmäisiä yrityksen vähähiilisiä tuotteita oli Oiva-sementti, jonka aikaisempia tuotteita korkeampi seosainemäärä tekee siitä vähäpäästöisemmän vaihtoehdon betonirakentamiseen. Sen jälkeen Finnsementti on tuonut markkinoille entistä vähäpäästöisempiä sementtituotteita, kuten Kolmossementti, joka on korkean 52,5 -lujuusluokan masuunikuonasementti sekä KolmosBertta, joka on alhaisen varhaislujuuden sulfaatinkestävä alhaislämpömasuunikuonasementti. Näiden sementtien seosaineina käytetään suuria määriä masuunikuonaa, minkä ansiosta tuotteiden CO2-päästöt ovat n. 40 % ja n. 70 % matalammat kuin korkeampipäästöisten CEM I -tyyppisten sementtien Finnsementin uusimpia tuotteita on myös vähähiilinen LC-Ykkössementti, joka on CEM II/A-LL -luokan erikoissementti. Sen kemialliset ominaisuudet on räätälöity sopimaan erityisesti erikoissovelluksiin ja kuivatuotteisiin. Finnsementin tavoitteena on vähentää oman toimintansa päästöjä 30 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tulevai-
4
2025
suudessa vastuullisuutta tarkastellaan myös entistä laajemmin. ”Hiilineutraalisuus voidaan yhteiskunnassa pitkälti saavuttaa fossiilisista energialähteistä luopumalla, mutta on muutamia ydintoimialoja, joissa hiilidioksidin talteenotto tulee olemaan tarpeen. Sementin valmistus on yksi näistä. Koska yli puolet sementin valmistuksen päästöistä muodostuu itse raaka-aineista, jolle ei ole varteen otettavaa korvaajaa, tulee hiilidioksidin talteenotto olemaan olennainen päästövähennyskeino hiilineutraalin sementin tiekartassa. Hiilidioksidin talteenotto sementti-
tehtaalla voidaan suorittaa joko valmistusprosessin jälkeen (post combustion) tai osana valmistusprosessia (intergrated process)”, kertoo vastuullisuusjohtaja Ulla Leveelahti.
6
Finnsementin Paraisten tehdas ja arinajäähdytin.
Tehokkaita hiilidioksidin päästövähennyskeinoja ovat energiatehokkaammat prosessit ja kierrätyspolttoaineiden käyttö sekä kalkkikiveä korvaavat raaka-aineet. 7
Finnsementin Oiva-sementtisäkki liukuhihnalla
tuotannossa.
Finnsementti Oy
7
61
Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta – Kotimaiset esimerkit näyttävät suuntaa
Kesko Oyj
Kovabetoni Oy Kovabetoni on toteuttanut systemaattisesti toimia päästöjensä ja energiankulutuksen vähentämiseksi jo useamman vuoden. Lisäksi yritys on toteuttanut monia projekteja käyttäen vähähiilisiä reseptejä tuotannossaan. Kaikille yrityksen tuotteille on saatavilla verifioidut ympäristöselosteet (EPD), joissa otetaan huomioon koko yrityksen toiminnan päästöt aina raaka-aineiden hankinnasta jätteiden käsittelyyn. Kehityksen lähtökohtana on ollut ymmärtää koko tuotannon kokonaiskuva, jotta on voitu keskittyä merkityksellisiin päästölähteisiin. Lisäksi Kovabetonilta löytyy GWP-sertifikaatit. ”Pyrimme vastaamaan kaikkiin asiakkaan tarpeisiin vähähiilisyyden saralla”, sanoo toimitusjohtaja Marjet Mäkinen. Yksi suurimmista Kovabetonin vähähiilisten elementtien toimituksista on ollut Keskon logistiikkakeskus Onnelan hankkeeseen vuonna 2024. Se on Suomen suurimpia logistiikkarakennuksia kattaen 85 000 neliömetriä, vastaten noin 12 jalkapallokentän pinta-alaa. Kovabetonin toimittamien vähähiilisten elementtien kokonaismäärä oli 12 800 kuutiometriä ja 30 720 tonnia. Kokonaisuus kattoi laajan valikoiman niin sokkeleita, seiniä, pilareita, HI-palkkeja kuin TT-laattoja. Koko projektin aikana saavutettiin satojen tonnien CO2-päästövähennys verrattuna perinteiseen betonirakentamiseen. Betonielementtien toimituksissa kiinnitettiin erityistä huomiota koko toimitusketjun ympäristöystävällisyyteen. Kovabetonin runkotuotanto toimii täysin CO2-neutraalisti lämmityksen osalta ja lisäksi tehtaan ja työmaan välisen matkan kohtuullinen etäisyys minimoi kuljetusten hiilijalanjäljen. Kaikki kuljetukset suoritettiin EUR6 -normin mukaisella kalustolla, mikä vähensi edelleen ympäristövaikutuksia. Kovabetoni Oy toimitti Keskon logistiikkakeskukseen vähähiilisiä elementtejä. Eetu Heikkilä
8
8
Lammin Betoni Oy Lammin Betonin vastuullisuusohjelman yksi neljästä painopistealueesta on hiilineutraali rakentaminen. Yhtiöllä on standardin mukaiset verifioidut ympäristöselosteet (EPD) tuotteilleen. Syksyllä 2024 Lammin Betoni siirtyi valmistamaan pelkästään vähähiilisiä harkkotuotteita. Tuotekohtaiset päästövähennykset vaihtelevat tuoteryhmittäin jopa 23–53 % ja keskimäärin noin 42 %. Nyt toteutettu päästöjen pienentäminen ei ole ensimmäinen lajiaan, sillä Lammin tuotekohtaiset päästöarvot ovat olleet jo valmiiksi hyvällä tasolla. Ensimmäiset isot päästövähennykset yrityksessä saavutettiin jo vuonna 2010, kun koko tuotannon valmistusreseptit optimoitiin. Vuoden 2024 muutoksen taustalla on laaja kehitystyö: yli kahden vuoden LOIKKA-tutkimus- ja kehityshankkeessa yritys testasi useita seossementtityyppejä ja reseptejä (6 erilaista sideainetyyppiä, 17 reseptiyhdistelmää) uuden vähähiilisen tuotteiston mahdollistamiseksi. Käytännössä muutoksen mahdollistajina on ollut sementin korvaaminen vähähiilisemmällä vaihtoehdolla, kokonaissideainemäärän pienentäminen uusissa resepteissä sekä siirtyminen käyttämään uusiutuvaa sähköä tuotantolaitoksilla. Siirtyminen tarjoamaan ainoastaan vähähiilisiä tuotteita on merkittävä askel betoniteollisuudessa, jossa tavallisesti tarjotaan vähähiilisiä tuotteita rinnakkaisena vaihtoehtona.
9
Lammin Betoni Oy on siirtynyt valmistamaan
pelkästään vähähiilisiä harkkotuotteita.
62
9
4
2025
Lujabetoni Oy Lujabetonin tavoite on toimia kärkiyritysten joukossa tavoitteenaan minimoida toimintansa haitalliset ympäristövaikutukset tuotteiden ja palveluiden koko arvoketjun ja elinkaaren kattavasti. Yritys hyödyntää myös uusiutuvaa sähköä tuotannossaan ja on asettanut tavoitteekseen hiilineutraalin toiminnan vuoteen 2035 mennessä. Lujabetoni on ollut alan edelläkävijä vähähiilisissä valmisbetoneissa. Lujabetoni on tuonut markkinoille myös niin vähähiiliset seinäelementit, ontelo- ja tasolaatat, julkisivuelementit, ripalaatat kuin pilarit ja palkit, joiden hiilijalanjälki on jopa 40 % pienempi kuin normaaleilla betonielementeillä. Lujabetonin vähähiilisillä elementeillä on BY-Vähähiilisyysluokitus. Elokuussa 2025 Lujabetoni toi ensimmäisenä betonialan yrityksenä markkinoille betonipaalut, joiden hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin tavanomaisilla paaluilla. Beto-
10
jälkeä merkittävästi vaikuttamatta haitallisesti
mallintaa tarkasti betonin lujuudenkehitystä
itse lopputuotteeseen”, kertoo Lujabetonin yksikönjohtaja Tuomo Eilola. Lisäksi Lujabetoni on edennyt digitaalisten työkalu- ja mallinnusohjelmien käyttöön vähähiilisen betonin käytön tehostamiseksi esimerkiksi elementtien ja valmisbetonin suunnittelussa. Uusi digitaalinen järjestelmäratkaisu
ja lämmöntuottoa. Betonirakenteen lujuudenkehityksen ennakoiminen ja todentaminen ovat ratkaisevan tärkeitä rakentamisaikataulun kannalta.
Janne Mikkilä
nipaalujen vähähiilisyys perustuu betonissa käytettävien sideaineiden GWP-päästöjen vähentämiseen. ”Tuotekehitystyössä korvaavia raaka-aineita testaamalla, tuotantoprosessia kehittämällä ja reseptiikkaa hiomalla olemme päässeet pienentämään betonipaalujen hiilijalan-
Matti Viljanen
Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta – Kotimaiset esimerkit näyttävät suuntaa
11
Parma Oy Parma on seurannut PARMA Concrete CareTM-vastuullisuusohjelmaansa aktiivisesti ja johdonmukaisesti vuodesta 2020. Ympäristönäkökulmasta Parman kehitystoiminnan painopisteenä ovat vähähiiliset tuotteet, energiatehokkuus ja kiertotalous. Yhtiön tavoitteena on betonisten valmisosien mahdollisimman ekologinen valmistus, ja se on sitoutunut vähentämään valmistusvaiheen hiilidioksidipäästöjä 5 % vuosittain. Parman konkreettinen ympäristötavoite on puolittaa
4
2025
yhtiön hiilidioksidipäästöt vuoteen 2035 mennessä vuoteen 2020 verrattuna. Parma on lanseerannut oman vähähiilisten tuotteiden tuoteperheen nimellä PARMA GreenTM, joka kattaa niin seinä-, runko- kuin laattaelementtejä. Vähähiilisiä PARMA Green-tuotteita on saatavilla kaikilta tehtailta ja PARMA GreenTTM -tuoteperheeseen kuuluvat kaikki tuotteet, joiden betonireseptit täyttävät vähintään BY-Vähähiilisyysluokituksen GWP.85® -luokan vaatimukset.
10 Kuvassa Lujabetonin Pernaja-paalut.
Tämän vuoden alussa Parma tiedotti valmiudestaan ottaa teolliseen tuotantoon maailman vähäpäästöisimmät ontelolaatat. Kesällä yritys tiedotti, että vuonna 2024 valmistetuista tuotteista 58 % oli vähähiilisiä PARMA Green-tuotteita. Laattatuotteissa osuus oli jopa 78 %; seinäelementeissä 40 % ja runkoelementeissä 25 %. Parma on myös mukana kansainvälisessä nelivuotisessa EU:n rahoittamassa ReCreate -tutkimushankkeessa, missä tutkitaan kokonaisten betonielementtien uudelleenkäyttöä. Melkinlaiturin koulu- ja päiväkoti on ensimmäinen kaupallinen hanke, johon Parma toimitti uudelleenkäytettäviä ontelolaattoja loppukesällä 2025. Elokuussa Parma toimitti ensimmäistä kertaa vähähiilisiä betonielementtejä suurjännitteisen sähköverkon perustuksiin. Marraskuun alussa yritys julkisti uuden PARMAdatacenterTM-betonielementtijärjestelmän datakeskusten rakentamiseen. Järjestelmän kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota vähähiilisempään rakentamiseen ja turvallisuusvarmuuteen. Ympäristövastuullisuus on ollut yksi ensisijaisista lähtökohdista datakeskusratkaisua kehitettäessä. 11 Työnjohtaja Tatu Ryhänen tarkastaa vähähiilisiä PARMA GreenTM -ontelolaattoja Consolis Parman Hyrylän tehtaalla.
63
Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta – Kotimaiset esimerkit näyttävät suuntaa
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy Rakennusbetoni- ja Elementti Oy toteuttaa vähähiilisiä tuotteita mineralisoimalla hiilidioksidia tuotteisiin kovettumisen yhteydessä Carbonaide-menetelmällä. Se on yksi keinoista vähentää betonituotteiden hiilidioksidipäästöjä valmistusprosessin aikana. Kyseisessä karbonatisoitumisprosessissa betonituotteita jälkihoidetaan hiilidioksidilla suljetussa kammiossa, jolloin ne sitovat pysyvästi CO₂:ta. Oikein valituilla raaka-aineilla on mahdollista saavuttaa jopa hiilinegatiivisia tuotteita. ”Olimme alusta asti mukana pilotoimassa VTT:n kehittämää menetelmää ja jo ensimmäiset testitulokset olivat lupaavia. Onnistuimme valmistamaan hiilinegatiivisia kuivapuristettuja betonituotteita. Nyt olemme siirtyneet tuotantomittakaavaan ja kehitämme menetelmiä aktiivisesti yhteistyössä Carbonaiden kanssa. Valmistamme tilauksesta kaikki AKOgarden-pihakivet sekä AKOhouses-harkkotuotteet tällä jälkikäsittelymenetelmällä”, kertoo
puolittaa sen hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidin sitouttaminen kiihdyttää betonituotteen kuivumista ja parantaa kovettumista. Haluttuun lujuuteen päästään 15 % pienemmällä sementtimäärällä. Tällaiset pihakivet myös
miseen. Tavoitteena on investoida lisää teknologiaan, jotta entistä suurempi osa tuotteista voidaan käsitellä hiilidioksidilla ja laajentaa menetelmä muun muassa AKOwall-seinätuotelinjalle.
toimitusjohtaja Teemu Teno. Hiilidioksidin lisääminen perinteisellä betonilla valmistettuun tuotteeseen karkeasti
härmehtivät tavallisia vähemmän. Seuraavaksi yritys keskittyy reseptien hienosäätöön ja hiilijalanjäljen edelleen pienentä-
12 Rakennusbetoni- ja Elementti valmistaa vähähii-
Rudus Oy Rudus Oy on vahvistanut asemansa rakennusmateriaalien vastuullisuuden suunnannäyttäjänä siirtymällä yhä laajemmin vähähiilisiin betoniratkaisuihin. Yhtiön 32 valmisbetoni- ja betonituotetehdasta ovat jo saaneet BY-Vähähiilisyysluokitus -sertifikaatin eli suomalaisen betoniteollisuuden yhteisen vähähiilisyysluokituksen. Yhtiön tuotekehityksessä korostuvat laadun lisäksi kierrätysmateriaalit ja vähähiiliset tuotteet. Rudus on asettanut itselleen myös pitkän aikavälin tavoitteen: yhtiö on sitoutunut nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä.
Ruduksen tuotekehityksen kärjessä on uuden sukupolven CEVO-betoni, jonka päästöt ovat jopa 70 % pienemmät kuin vastaavissa perinteisissä ratkaisuissa. Elementtituotteissaan yritys ilmoittaa päästövähennyksiksi 31–49 % julkisivuelementeissä ja maisematuotteissa jopa 43 % pienemmän hiilijalanjäljen vakiotuotteissa. Erinomainen esimerkki maisematuotteissa ovat CEVO-pihakivet. Vuonna 2023 SRV kommentoi Kangasalalla toteutettavan Lamminrahkan koulukeskuksen elinkaariviisaassa rakentamisessa etsivänsä kohteeseen ympä-
12
Marjaana Malkamäki
lisiä pihakiviä ja harkkoja Carbonaide-menetelmällä.
ristöä mahdollisimman vähän kuormittavia ratkaisuja ja vähähiilisyyden yhdeksi hankinnan kriteeriksi. CEVO-kiviä asennettiin Lamminrahkan koulupihalle kaikkiaan noin 1 450 neliömetrin alalle. Niillä saavutettiin CO2-vähennys, joka vastaa Toyota Corolla Hybridillä ajettavaa noin 145 000 kilometrin matkaa. Tänä vuonna Rudus ilmoitti yhteistyöstä ohjelmistotoimija One Click LCA:n kanssa ja yhteistyön myötä julkaistaan kattava kokonaisuus ympäristöselosteita koko tuotevalikoimasta kivituotteista betoniin. Lisäksi Ruduksen maisematuotetehtailla Orimattilassa, Tuusulassa ja Tampereella lähes kaikki maisematuotteet valmistetaan vähähiilisestä betonimassasta. Muutoksen myötä tuotteiden hiilijalanjälki on pienentynyt 43 % verrattuna referenssivuoteen 2021. Syyskuussa Rudus lanseerasi “Nopea Vähähiilinen Holvibetoni” -betonilla tehdyn ensimmäisen kerrostalon valukohteen Kuopiossa, joka tehtiin Skanska Oy:n kanssa. Tuotteen päästöt ovat 30 % pienemmät kuin tyypillisellä valmisbetonilla laattojen valussa. Valutyöt ja valujen laatu eivät poikkea vastaavan lujuusluokan normaalista betonista. Kuopion valun jälkeen pääkaupunkiseudulla on toimitettu uutta holvibetonia vielä lokakuussakin ongelmitta. 13 Kangasalan uuden Lamminrahkan koulukeskuksen pihalla käytettiin Ruduksen vähähiilisiä CEVO-
13
64
pihakiviä.
4
2025
Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta – Kotimaiset esimerkit näyttävät suuntaa
Saint‑Gobain Weber Saint-Gobain Finlandin Raahen laitos käyttää SSAB:n terästuotannosta syntyvää senkkakuonaa sementtipohjaisten rakennusmateriaalien sideaineena. Kuona jalostetaan erottamalla siitä metallit, ja laitos käsittelee noin 70 000 tonnia senkkakuonaa vuodessa. Kaksi kolmasosaa tästä kierrätetään takaisin SSAB:n raaka-aineeksi, ja loput käytetään vaihtoehtoisina sideaineina, jotka korvaavat erikoissementtejä Saint-Gobainin Weber-brändin tuotteissa. Kuonan jalostus mahdollistaa jopa 70 % sementin korvaamisen uusissa Enaé-lattiatasoitteissa, jotka lanseerataan pian Suomessa ja Ruotsissa. Tämä innovaatio vähentää tuotteiden elinkaaren aikaisia CO2-päästöjä noin 30–50 prosenttia. Uuden prosessin ansiosta kaikki kuonamateriaali hyödynnetään, eikä jätettä synny. Rakennusteollisuus saa käyttöönsä entistä vähähiilisempiä tuotteita ilman suorituskyvyn heikentämistä. Raahen laitos on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja edistää
14
käytön ja vähähiilisempien kuivatuotteiden valmistamisen. Lähes kaikilla Weberin tuotteilla on EPD-ympäristöselosteet, joita hyödynnetään erityisesti rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen
kestävämpää rakennettua ympäristöä. Se mahdollistaa kierrätettyjen materiaalien tehokkaan
4
2025
laskennassa ja ympäristöluokituksissa (LEED, BREEAM, RTS) oman tuotekehityksen lisäksi.
noin 50 prosenttia tavanomaiseen tehdasrakennukseen verrattuna. Suutarisen teettämän laskelman mukaan päästövähennys on noin 1109 tonnia CO2-ekvivalenttia, mikä vastaa suunnilleen 500 000 bensalitran tai yli 250 omakotitalon vuosipäästöjä. SBS Betonin tuotantolaitokset pystyvät valmistamaan GWP.70 -luokituksen mukaisia vähähiilisempiä betonituotteita. Niiden hiilidioksidipäästöt ovat noin 30 prosenttia tavanomaista betonia pienemmät. ”Tulevaisuudessa tavoitteemme on päästä jopa GWP. 55 -tason tuotteisiin”, teollisuusneuvos Timo Suutarinen kertoo. ”Tätä tavoitetta tukevat kiertomuottitehtaan ja uuden ontelolaattatehtaan tuotantolinjastojen ratkaisut.”
Myös materiaalihukan vähentämiseen on kiinnitetty tehtailla paljon huomiota. Tehtaanjohtaja Janne Vilveen mukaan erityisen tärkeää tämä on harjateräksessä, jonka osuus betonielementtien hiilijalanjäljestä on merkittävä. ”Olemme vähentäneet hukkaa muun muassa lisäämällä automaatiota.” Elementtien raudoituksissa verkkohitsauskone jättää automaattisesti aukot ikkunoiden, ovien ja IV-reikien kohdalle, jolloin rautoja ei tarvitse leikata aukkojen kohdalta. Vilve sanoo, että se vähentää hukkaa jopa 50 prosenttia. • 15 Suutarisen kaikkia betonituotteita voidaan valmistaa vähähiilisestä betonista. Kuvassa Janne Vilve (vas.) ja Juho Suutarinen.
Anna-Katri Hänninen
Suutarinen yhtiöt Suutarinen Yhtiöissä on tehty pitkään kehitystyötä betoniteknologiassa. Suutarisen betonituotteiden valmistus lähtee kiviaineksen huolellisesta valmistuksesta. Kaikki muutkin prosessin vaiheet tehdään tarkasti ja valvotusti. ”Koko tuotantoketju on omissa käsissämme kiviaineksen hankinnasta itse valmistukseen”, Maarakennus Suutarisen toimitusjohtaja Markus Suutarinen sanoo. Betonin hiilijalanjälkeä voidaan vähentää myös tehostamalla energian käyttöä kiviaineksen käsittelyssä. Lisäksi kuljetuksissa on mahdollista leikata päästöjä, kun raaka-aineet hankitaan mahdollisimman läheltä. Mikkelissä käynnistyi hiljattain Suutarisen uusi jännebetonituotteita valmistava tuotantolaitos. SBS Betoni Oy:n toimitusjohtaja Juho Suutarisen mukaan uusi tehdas mahdollistaa entistä monipuolisemman tuotannon ja suurempien kokonaisuuksien toimitukset.”Uudella tehtaalla tehdään muun muassa ontelolaattoja, STEK-laattoja, pilareita ja I-palkkeja. Pystymme tekemään myös HI-palkkeja.” Uuden tehdasrakennuksen rakentamiseen on käytetty pelkästään vähähiilistä betonia. Hyvin lämpöeristetyt rakenteet ja elementtien tiiviit saumakohdat tekevät rakennuksesta ilmatiiviin, mikä vähentää energiankulutusta merkittävästi. Tehdas on myös osittain omavarainen energiantuotannossa katolle asennetun aurinkosähköjärjestelmän ansiosta. Näillä ratkaisuilla uuden tehtaan hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään
14 Saint-Gobain Finlandin Raahen tehdas.
15
65
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla
Ari Mantila Jaospäällikkö, Betoniteollisuus ry ari.mantila@rt.fi Jouni Punkki Professori (POP), Betonitekniikka
Kimmovasara on laite, jolla voidaan arvioida epäsuorasti betonin puristuslujuutta. Kimmovasaran avulla saadaan helposti ja ainetta rikkomatta nopea käsitys rakenteessa olevan betonin lujuustasosta.
Aalto-yliopisto jouni.punkki@aalto.fi Juha Komonen Tutkimuspäällikkö, Sweco Finland Oy juha.komonen@sweco.fi
Kimmovasara sopii hyvin betonirakenteiden puristuslujuuden alustavaan arviointiin. Kimmovasaratestausten perusteella voidaan kohdentaa tarkemmat porakoetestaukset oikeille alueille. Esimerkiksi kuntotutkimuksissa kimmovasaralla voidaan analysoida laajalta alueelta, onko jossain kohtaa tavallista heikompaa betonia ja siten kohdentaa tarkemmat porakoetestaukset. Lisäksi kimmovasaraa voidaan käyttää lujuusluokan arviointiin tietyssä rakenteen kohdassa, kunhan tunnetaan kimmoarvon ja betonin puristuslujuuden välinen riippuvuus.
Vaikka kimmovasaran käyttö on tehokasta, on muistettava, että sen antama lujuusarvio perustuu betonin pinnan kovuuteen ja on siten epätarkempi kuin puristuslujuuden määrittäminen porakoekappaleista. Tulokset voivat vaihdella esimerkiksi betonin kosteuden, pinnan laadun tai karbonatisoitumisen mukaan, mutta kimmovasarakoe antaa kuitenkin arvokasta lisätietoa ja usein vähentää turhia porauksia. Toki huolimattomasti tai virheellisesti suoritettu kimmovasaratestaus voi myös aiheuttaa turhaa porakoekappaletestausta. Kimmovasaralla ei voi havaita rakenteen
sisällä olevia lujuuspoikkeamia, jotka voivat aiheutua esimerkiksi liian korkeasta kovettumisen alkuvaiheen lämpötilasta. Kimmovasaratestaukseen löytyy käytännön ohjeita Betoniyhdistyksen ohjeesta by 72 Betonin laadunvarmistus – osa 3 Ohje betonin kimmovasaratestaukseen, joka perustuu standardeihin SFS-EN 12504-2, SFS-EN 13791 ja SFS 7508. Tämä ohje korvaa aiemmin laajalti käytetyn Liikenneviraston ohjeen (LO 21/2016 Kimmovasaran käyttäjän ohje). Liikenneviraston ohjetta ei tule enää käyttää.
Kimmoarvo on kimmovasaran antama lukema, joka kertoo betonin pintaosan lujuudesta. Kun vasara iskee betonipintaan ja iskupaino kimpoaa takaisin, mitataan kimmovasaratyypistä riippuen takaisinponnahduksen pituus tai nopeus. Tällöin kovasta betonipinnasta vasara kimpoaa voimakkaammin (korkea kimmoarvo). Kimmoarvo muutetaan puristuslujuudeksi kokeellisesti määritetyn riippuvuuden avulla. Kimmoarvojen mediaani tarkoittaa kimmovasaratestauksessa mitattujen kimmoarvojen keskimmäistä lukua, kun kaikki arvot on järjestetty suuruusjärjestykseen. Se on siis eri suure kuin kimmoarvojen keskiarvo. Kimmovasaratestauksissa on olennaista tehdä useita (noin 10 kpl) yksittäisiä mittauksia, koska esim. lyönti kiviainesrakeeseen tai pinnan alla olevaan ilmahuokoseen antaa virheellisen tuloksen. Kimmoarvojen mediaania käytetään betonin lujuusarvioinnissa keskiarvon sijasta, koska siinä yksittäiset poikkeavat kimmoarvot (esim. isku kivirakeeseen tai huokoseen) eivät vääristä tulosta. 1
Mikäli mahdollista, kimmovasaratestaus suosi-
tellaan suorittamaan vaakasuunnassa.
66
4
2025
1
4
2025
67
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla
Betoniyhdistyksen uusi menetelmäohje kimmovasaratestaukselle kokoaa em. standardien vaatimukset käytännönläheiseksi ohjeeksi testaajille. Siinä ohjeistetaan mm. kimmovasaran oikeaa käyttöä ja tarkastusta, testauskohtien valintaa sekä testausraportissa esitettäviä oleellisia tietoja (mm. mittauskohdat, iskusuunnat, mediaanit, mahdollinen lujuusluokka- arviotaulukon perusteella).
Betoniyhdistyksen ohje by 72 Betonin laadunvarmistus – osa 3 Ohje betonin kimmovasara testaukseen on vapaasti luettavissa osoitteessa https://www.betoniyhdistys.fi/julkaisut/ verkkojulkaisut.html Kimmovasaratestausta koskevia standardeja • SFS-EN 12504-2 Testing concrete in structures. Part 2: Non-destructive testing. Determination of rebound number • SFS-EN 13791 Assessment of in-situ compressive strength in structures and precast concrete components • SFS 7508 Betonin puristuslujuuden arviointi rakenteista ja rakenneosista. Standardin SFS-EN 13791 käyttö Suomessa • Standardit SFS-EN 13791 ja SFS 7508 täydentävät toisiaan ja niitä molempia tulee noudattaa, niissä on sama kappalenumerointi.
Taulukko 1
Esimerkkejä kimmovasaratestauksen käyttökohteista. Käyttötarkoitus, esimerkkejä
Kuvaus a. Paikannetaan mahdolliset lujuusvaihtelut rakenteessa kimmovasaran avulla ja valitaan niiden perusteella porakappaleiden ottopaikat.
1. Uudessa rakenteessa olevan betonin lujuusluokan varmistaminen
b. Seulontatestaus: Arvioidaan betonin lujuusluokka suoraan kimmovasaran tulosten perusteella käyttämällä SFS 7508:n liitteen B taulukkoja.
2. Vanhan rakenteen betonin lujuuden selvittäminen
Rakenteesta mitataan testauskohdista kimmovasaran kimmoarvoja sekä otetaan porakappaleita, näiden avulla määritetään tapauskohtainen riippuvuus kimmoarvon ja betonin lujuuden välille (SFS-EN 13791 kappale 8).
3. Lujuuden epävirallinen seuranta työmaalla
HUOM! • Testaajalla ja näytteenottajalla tulee olla tehtävän mukainen akkreditointi. • Testattavan betonirakenteen kypsyyden tulee olla vähintään laadunarvosteluikää vastaava. • Toimittaessa ohjeen by 72 mukaisesti, lujuudenarvioinnissa ei saa käyttää valmistajan riippuvuuskäyriä tai kimmoavasaran automaattisesti antamaa lujuusarviota.
Työmaalla kimmovasaraa voidaan käyttää arvioitaessa betonin varhaislujuutta, esimerkiksi muottien purun tai jälkijännityksen ajankohtaa päätettäessä. Tämä ei ole standardoitu laadun varmistuskeino, vaan kokemukseen perustuva arvio työmaan omaan tarpeeseen. Tulokset olisi hyvä varmistaa esimerkiksi betonin lämpötilamittauksiin perustuvalla kypsyyslaskennalla, jotta vältettäisiin työturvallisuusriskejä. HUOM! Tätä menetelmää ei saa käyttää betonin vaatimuksenmukaisuuden arviointiin.
68
4
2025
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla
2
Kimmoarvon ja puristuslujuuden välisen kansallisen riippuvuuden määrittäminen
2
Tasokokeeseen osallistui useiden testauslaitosten
testaajia.
4
2025
Suomessa on aiemmin ollut yleisesti käytössä Liikenneviraston julkaisu 21/2016 Kimmovasaran käyttäjän ohje. Kyseinen ohje on korvautunut edellä mainituilla standardeilla, eikä Liikenneviraston ohjetta voi enää käyttää. Standardin SFS 7508 vuoden 2021 version julkaisun jälkeen kuitenkin havaittiin, että uusi standardi antoi jopa 1–1,5 lujuusluokkaa liian alhaisia lujuusarvioita verrattuna porakoekappaletuloksiin. Standardin riippuvuus perustui 1960-luvulta peräisin oleviin saksalaisiin tutkimuksiin, sillä suomalaisia tutkimustuloksia ei vuonna 2021 ollut saatavilla. Suomessa haluttiin määrittää kansallinen riippuvuus kimmoarvon ja puristuslujuuden välille, jotta kimmovasaralla voitaisiin saada mahdollisimman oikea lujuustaso. Tätä varten tehtiin koesarja Aalto-yliopistossa ja lisäksi tehtiin kimmovasaratestauksen tasokoe. Näiden perusteella määritettiin uudet, suomalaiset riippuvuussuhteet kimmoarvon ja puristuslujuuden välille. Uudet riippuvuussuhteet on esitetty SFS 7508:2024:n liitteessä B. Uusilla riippuvuussuhteilla saadaan suoraan betonin lujuusluokka-arvio, jossa on otettu huomioon
vaadittavat varmuusmarginaalit sekä testaukseen liittyvät tulosten hajonnat ja rakenteessa olevalle betonille standardien olettama 15 % alempi lujuustaso verrattuna betonin valukoekappaleiden tuloksiin. Taulukot on esitetty erikseen molemmille tavallisille kimmovasaratyypeille R/N & Q. Aalto-yliopiston tutkimus Kansallisen riippuvuussuhteen määrittämiseksi käynnistettiin projekti, jossa betonin valmistajat toimittivat Aalto-yliopistolle testikuutioita. Aalto-yliopisto määritti koekuutioista kimmoarvot sekä puristuslujuudet. Kimmoarvot määritettiin sekä R- että Q-tyypin vasaralla. Lisäksi mitattiin myös ultraäänen nopeus, vaikka ultraäänen nopeuden ja puristuslujuuden välille ei määritetty kansallista riippuvuutta. Ultraäänen nopeus ei ole Suomessa virallinen testausmenetelmä betonin puristuslujuuden arvioimiseksi betonirakenteista. Testaukset tehtiin kesällä 2023. Neljä eri betonin valmistajaa toimitti Aalto-yliopistolle 150 mm koekuutioita. Betonien koostumukset
69
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla
Kuva 3
R-tyypin vasaralla määritetyn kimmoarvon ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. Huom. kuvassa on esitetty kimmoarvon ja puristuslujuuden keskimääräinen riippuvuus ilman varmuusmarginaaleja ja sitä ei voi käyttää sellaisenaan puristuslujuuden arviointiin.
70
80 70 60 50 R² = 0,9321
40 30 20 10 0 20
25
30
35
40
45
50
TESTIKUUTIO 150 MM, KIMMOARVO
Kuva 4
Q-tyypin vasaralla määritetyn kimmoarvon ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. Huom. kuvassa on esitetty kimmoarvon ja puristuslujuuden keskimääräinen riippuvuus ilman varmuusmarginaaleja ja sitä ei voi käyttää sellaisenaan puristuslujuuden arviointiin.
KIMMOARVON JA TESTIKUUTION PURISTUSLUJUUDEN VÄLINEN RIIPPUVUUS Q-TYYPIN KIMMOVASARA AALTO-YLIOPISTO 5-8/2023 90,00
TESTIKUUTIO 150 MM, PURISTUSLUJUUS (MPa)
vaihtelivat, mutta betonin valmistajia pyydettiin erottelemaan, onko kyseessä huokostettu vai huokostamaton betoni, mikä on betonin kiviaineksen maksimiraekoko ja onko koekappaleet valmistettu teräs- vai muovimuotilla. Koekappaleita testattiin eri ikäisinä, kuitenkin niin, että testaaminen tapahtui 7–91 vrk ikäisinä. Ennen testausta koekappaleita säilytettiin Aalto-yliopistossa vedessä, kunnes ne testauspäivänä otettiin pois vedestä klo 10. Testaaminen tapahtui iltapäivällä noin klo 14. Kaikkiaan testattiin 120 koekuutiota. Testauksessa koekappaleet punnittiin ja mitattiin, jonka jälkeen koekappaleet asetettiin testipuristimeen testausta varten. Koekappaleita kuormitettiin 5 MPa kuormituksella 240 sekunnin ajan, jolloin koekappaleista määritettiin kimmoarvot R- ja Q-tyypin vasaralla sekä mitattiin ultraäänen nopeus. Eri testaukset tehtiin eri kuution särmille ja testauskohdet oli merkitty etukäteen sabluunan avulla. Kimmovasaratestauksissa käytettiin yhdeksää mittauspistettä, joiden mediaaniarvoa käytettiin testituloksena. Lopuksi koekappale kuormitettiin murtoon ja betonin puristuslujuus määritettiin. R-tyypin kimmovasaran ja puristuslujuuden välinen riippuvuus on esitetty kuvassa 3. Lineaarisella riippuvuussuhteella päästään varsin korkeaan selitysasteeseen (0,9321). Eksponentiaalisella riippuvuudella jäädään hieman huonompaan selitysasteeseen R2 = 0,9045). Q-tyypin vasaran ja puristuslujuuden välinen riippuvuus on esitetty kuvassa 4. Selitysaste on samaa tasoa kuin R-tyypin vasaralla (0,9273). Eksponentiaalisen riippuvuuden R² = 0,9147.
TESTIKUUTIO 150 MM, PURISTUSLUJUUS (MPa)
KIMMOARVON JA TESTIKUUTION PURISTUSLUJUUDEN VÄLINEN RIIPPUVUUS R-TYYPIN KIMMOVASARA AALTO-YLIOPISTO 5-8/2023
80,00 70,00 60,00 50,00 R² = 0,9273
40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
TESTIKUUTIO 150 MM, KIMMOARVO
4
2025
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla
5a Digitaalisessa kimmovasarassa mittaustulokset näkyvät näytöllä tai sovelluksessa ja tulokset tallentuvat muistiin. Tuloksia voi siirtää kaapelilla tai langattomasti eri sovelluksiin. Joissain digitaalisissa kimmovasaroissa on näytön lisäksi myös analoginen asteikko. Kuvassa Q-tyypin kimmovasara. 5b Analogisen kimmovasaran kimmoarvo luetaan laitteen asteikolta. Analoginen kimmovasara ei vaadi virtalähdettä. Kuvassa R-tyypin kimmovasara.
Koesarjassa määritettiin myös seuraavien tekijöiden vaikutuksia: • Betonin huokostus • Testausikä (7…21 vrk vs. 21…91 vrk) • Kiviaineksen maksimikoko (8 mm vs. 16 mm) Millään edellä mainituista tekijöistä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kimmoarvon ja puristuslujuuden väliseen riippuvuuteen. Lisäksi käytön kannalta olisi hankalaa, jos riippuvuudelle olisi eri versioita esimerkiksi huokostuksen osalta. Rakennetta testattaessa voi olla vaikea tietää, onko betoni huokostettua ja myös millaista ilmamäärää huokostettu betoni edellyttäisi. Edellä mainittujen tekijöiden aiheuttama mahdollinen lisähajonta tulee otetuksi huomioon varmuusmarginaaleja laskettaessa. Kimmovasaratestauksen tasokoe Seuraavassa vaiheessa syksyllä 2023 järjestettiin eri tutkimuslaboratorioiden testaajille yhteinen tasokoetilaisuus Tuusulassa Ruskon Betoni Etelä Oy:n hallissa, johon oli järjestetty testauskohteiksi 3 kpl 600 × 600 × 1200 mm3 testirakennetta, joiden betonilaadut olivat C25/30, C35/45 ja säänkestävä C30/37. Testirakenteiden lujuudet määritettiin olosuhdekoekappaleilla. Tasokokeeseen osallistui 14 testaajaa 9 yrityksestä ja kukin käytti testauksessa omaa kimmovasaraansa, joita oli sekä R että Q tyyppiä. Kimmoarvojen testaus suoritettiin em. standardien mukaisesti. Tutkimuksessa ei arvioitu betonin lujuutta, vaan ainoastaan kirjattiin saadut kimmoarvot, joista laskettiin mediaanit ja näiden perusteella määritettiin kaikkien testaajien kimmoarvojen mediaanien hajonnat kullekin koebetonille.
4
2025
5a
5b
Uuden suomalaisen kimmoarvojen ja betonin puristuslujuuden välisen riippuvuuden määritys tutkimustulosten perusteella Uudet riippuvuudet on esitetty Standardin SFS 7508:2024 liitteen B taulukoissa, joissa esitetään kimmoarvojen perusteella betonin lujuusluokka-arviot. Riippuvuudet määritettiin SFS-EN 13791-standardin mukaisella tapauskohtaisen korrelaation menetelmällä, josta on esitetty laskentaesimerkki standardin SFS 7508 kohdassa D.5. Kimmoarvon ja betonin puristuslujuuden yleisen kansallisen riippuvuuden määrityksen vaiheet: 1. Aallon laboratoriotutkimusten testitulosten edustavuus tarkastettiin tulosten standardoitujen poikkeamien avulla (ei-edustavat: |r i |≥2). Hyväksyttyjen testitulosten perusteella määritettiin riippuvuus betonin lujuuden ja kimmoarvon välille regressioanalyysin avulla. Todettiin, että lineaaristen mallien selitysasteet olivat riittävän hyviä, jotta niitä voitiin hyödyntää. Regressioanalyysistä saatu residuaali hajonta kuvaa puristus- ja kimmovasaratestien toistettavuuden sekä betoninäytteiden lujuusvaihtelun yhteisvaikutukset hajontaan. 2. Tasokokeen tuloksista laskettiin testin uusittavuuden hajonta, kun eri henkilöt suorittivat testauksen eri laitteilla, näin oli mahdollista arvioida eri testauslaitosten välistä tulosten vaihtelua. 3. Laskettiin toistettavuuden ja uusittavuuden hajontojen perusteella menetelmän yhdistetty keskihajonta. 4. Määritettiin riippuvuuksien turvalliset alarajafunktiot siten, että 90 % todennä-
köisyydellä todellinen lujuus on näiden yläpuolella. 5. Koska standardin SFS-EN 1992-1-1 kohdan A.2.3(1) mukaan rakenteesta mitatun betonin puristuslujuuden oletetaan olevan 15 % alempi kuin vastaavan betonin valetulla koekuutiolla, korjattiin riippuvuutta korottamalla lujuusarviota 15 %. 6. Näin korjatut alarajafunktiot muunnettiin lujuusluokittain kimmoarvojen ja betonin puristuslujuusluokkien taulukkoarvoiksi. Tällä prosessilla varmistettiin, että kimmovasarakokeesta johdettu lujuusarvio on tilastollisesti luotettava ja sisältää sekä mittausmenetelmän epävarmuuden että tarpeellisen varmuusmarginaalin. Lopputuloksena saatu uusi riippuvuustaulukko kasvatti vuoden 2021 standardiversion liitteen B lujuusarvioita noin 1–1,5 lujuusluokkaa ja on nyt lähellä porakoekappaleilla saatavaa lujuustasoa. SFS 7508 liitteen B taulukoiden käyttö luonnollisesti edellyttää, että testaus on suoritettu standardien SFS-EN 13791 ja SFS 7508 mukaisesti. Näiden standardien ohjeiden mukaisesti on myös mahdollista määritellä tapauskohtaisesti näitä yleisiä riippuvuuksia tarkempi kimmoarvon ja betonin lujuuden välinen riippuvuus tietyin ehdoin, esimerkiksi yksittäisen valmistajan betonille. Tämä voi olla perusteltua lähinnä vain, jos valmistettava betoni tai käytettävä kiviaines poikkeaa normaalisti käytetyistä laaduista.
71
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla
6
Vasemmalta oikealle kimmovasaratyypit N, NR ja
ND (Digi-Schmidt). Näissä R-tyypin kimmovasaroissa iskukohdan kimmoarvo saadaan iskurin takaisinkimpoamaetäisyyden avulla.
Betoniyhdistyksen ohje by 72 Betonin laadunvarmistus – osa 3 – Ohje betonin kimmovasaratestaukseen 7
Uusi julkaisu By72 – Betonin laadunvarmistus –
Osa 3 – Ohje betonin kimmovasaratestaukseen.
Betonirakenteen puristuslujuusluokan arviointi kimmovasaralla Suomessa on edellä kuvatun mukaisesti määritetty kansallisesti noudatettava kimmoarvon ja betonin puristuslujuusluokan välinen yleinen riippuvuus. Yleinen kansallinen riippuvuus mahdollistaa erilaisten ja eri betonilaaduilla valmistettujen betonirakenteiden betonin puristuslujuusluokan arvioimisen kimmovasaran avulla.
Betoniyhdistyksen ohjeen by 72 Betonin laadunvarmistus – osa 3 Ohje betonin kimmovasaratestaukseen tarkoitus on varmistaa kimmovasaran oikea tarkastus ja käyttö betonirakenteiden betonin puristuslujuusluokan/puristuslujuuden arvioinnissa. • Betonirakenteen betonin puristuslujuusluokan vaatimuksenmukaisuus voidaan arvioida kimmovasaran kimmoarvojen ja betonin puristuslujuusluokan välisen Suomessa noudatettavan yleinen riippuvuuden avulla. • Betonirakenteen betonin puristuslujuusluokan vaatimuksenmukaisuuden arviointi kimmovasaran avulla edellyttää testaajalta kimmovasaratestimenetelmän akkreditointia. • HUOM! Betonirakenteen betonin puristuslujuusluokan vaatimuksen vastaisuutta ei voida osoittaa kimmo vasaran avulla.
72
Kimmovasaratestauksen soveltuvuus Kimmovasaratestaus ei sovellu rakenteessa olevan betonin lujuuden tai lujuusluokan arvioitiin, mikäli: • betonin ei ole normaalipainoista (2000–2600 kg/m3) • betonipinnan karbonatisoitumissyvyys ylittää 5 mm:ä. Mikäli rakenteen ikä on alle 1 vuosi, voidaan olettaa, että karbonatisoitumissyvyys ei ylitä 5 mm:ä • testattava betonirakenne on jäässä • muottipinnassa on käytetty muottikangasta tai betonin pinnassa pintakovetinta • betoni on vahingoittunut tulipalossa • betonipinta on rapautunut esim. kemiallisen tai pakkasrasituksen vuoksi • epäily puristuslujuuden vaatimuksenmukaisuudesta perustuu betonin korkeaan maksimilämpötilaan (> 60 °C) kovettumisvaiheessa Kimmovasaran käyttö ohjeen by 72 mukaisesti Ohjeessa by 72 esitetään ja ohjeistetaan mm.: 1. kimmovasaratestauksessa tarvittavat välineet, laitteistot ja laitteistojen tarkastus, 2. testauskohtien valinta, 3. kimmovasaratestauksen työvaiheet, 4. mittaustulosten laskenta/tarkastus (kimmoarvojen suuntakorjaus, hyväksyttyjen kimmoarvojen mediaani ja -mediaanien mediaani), 5. betonin puristuslujuusluokan määritys ja 6. mittaustulosten raportointi.
BETONIN LAADUNVARMISTUS
72
Osa 3 - Ohje betonin kimmovasaratestaukseen
7
Tutkittavan betonirakenteen tai testauserän betonin puristuslujuusluokka määritetään testauskohtien hyväksyttyjen kimmoarvojen mediaanien ja mediaanien mediaanin perusteella. Betonin puristuslujuusluokan arvioinnissa on otettu huomioon 1) kimmovasarointiin liittyvät testaushajonnat sekä 2) rakenteessa olevan betonin ja valetun koekappaleen välinen lujuuden yleinen muuntokerroin 0,85. • Kimmovasaratyypillä R määritettyjen suuntakorjattujen kimmoarvojen tulee täyttää taulukossa 2 esitettyjen sarakkeiden 1 ja 2 vaatimukset, jolloin tutkittavan betonin puristuslujuusluokka saadaan sarakkeesta 3. Lyöntisuunnan mukainen korjauskerroin esitetään R-tyypin vasaralle ohjeessa by 72. • Kimmovasaratyypillä Q määritettyjen kimmoarvojen tulee täyttää taulukon 3 molempien sarakkeiden 1 ja 2 vaatimukset, jolloin tutkittavan betonin puristuslujuusluokka voidaan määrittää sarakkeesta 3.
4
2025
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla
Taulukko 2
R-tyypin kimmovasaran suuntakorjattujen kimmoarvojen alimman mediaanin sekä mediaanien mediaanin ja betonin puristuslujuusluokan välinen kansallinen riippuvuus. Taulukon molempien ehtojen tulee täyttyä (lähde: SFS 7508:2024 liite B).
Taulukon arvot perustuvat Aalto-yliopistossa 2023 suoritettuun tutkimukseen, jossa määritettiin suomalaisille betoneille kimmoarvojen ja betonin purituslujuuden välinen riippuvuus. 90% luottamustaso perustuu tutkimuksessa määritettyihin kimmovasaratestauksen uusittavuuden ja toistettavuuden hajonta-arvoihin. Tämän lisäksi niissä on otettu huomioon rakenteessa olevan betonin ja valetun koekappaleen välinen lujuuden muuntokerroin = 0,85.
Taulukko 3
Q-tyypin kimmovasaran kimmoarvojen alimman mediaanin sekä mediaanien mediaanin ja betonin puristuslujuusluokan välinen kansallinen riippuvuus. Taulukon molempien ehtojen tulee täyttyä (lähde: SFS 7508:2024 liite B).
Taulukon arvot perustuvat Aalto-yliopistossa 2023 suoritettuun tutkimukseen, jossa määritettiin suomalaisille betoneille kimmoarvojen ja betonin purituslujuuden välinen riippuvuus. 90% luottamustaso perustuu tutkimuksessa määritettyihin kimmovasaratestauksen uusittavuuden ja toistettavuuden hajonta-arvoihin. Tämän lisäksi niissä on otettu huomioon rakenteessa olevan betonin ja valetun koekappaleen välinen lujuuden muuntokerroin = 0,85.
4
2025
73
Uudistuneet ohjeet – Betonin lujuuden arviointi rakenteesta kimmovasaralla
Betonin lujuudenkehityksen epävirallinen arviointi kimmovasaran avulla Betonivalun kovettuessa työmaalla pitää usein päättää, milloin betoni on saavuttanut sellaisen lujuuden, että muotit voidaan purkaa tai jälkijännitys voidaan suorittaa. Normaalisti rakenteen betonin lujuudenkehitystä arvioidaan mittaamalla rakenteen lämpötilaa ja
1. Valmistelut 1. Tarkista kimmovasara: varmista, ettei laite ole vaurioitunut ja että se on tarkastettu. 2. Valitse testauskohdat: rakenneosan kriittiset tai kylmimmät alueet, testauspinta mieluiten muottipintaa vasten valettu
3. Tulosten käsittely • Laske mediaani kimmoarvoista – älä käytä keskiarvoa. • Mikäli yli 2 arvoa poikkeaa mediaanista yli ±25 %, hylkää mittaus ja toista testaus uudesta testauskohdasta lähistöltä. Älä
laskemalla näiden mittausten perusteella betonin kypsyyttä, tätä vanhempi menetelmä on olosuhdekoekappaleiden käyttö. Vaihtoehtona tai täydentävänä menetelmänä voidaan käyttää kimmovasaratestausta. Betoniyhdistyksen oppaan by 72 – osa 3 liitteessä A on kuvattu kimmovasaratestauksen suoritusta tällaiseen lujuuden arviointiin. Menetelmä soveltuu kuitenkin ainoastaan työmaan omien päätösten varmistamiseen, kuten muottien purku- tai jälkijännitysajankohdan arviointiin, mutta ei betonin laadunvarmistukseen. Tällöin pitää myös päätöksiä tehdessä ottaa aina huomioon myös työturvallisuus, siltä varalta, että lujuusarviot ovat virheellisiä. Ohjeen mukaan suoritetusta testauksesta saadaan tutkittavassa rakenteen kohdassa kimmoarvon mediaani, josta voidaan arvioida betonin puristuslujuus, kun käytössä on valmistajan antama riippuvuuskäyrä tai by 72-osa 3:n liitteessä A esitetty käyrästö. Tulee kuitenkin muistaa, että tällaisen testauksen tarkkuus on vain yhden lujuusluokan tasolla, riippuen tekijän kokemuksesta ja tarkkuudesta. Tätä menetelmää ei siis saa käyttää betonin virallisena laadunvarmistuksena tai vanhan rakenteen kantavuuden tarkastelussa. Tällaisissa virallisissa arvioinneissa on käytettävä akkreditoituja testauslaitoksia ja noudatettava standardeja SFS-EN 13791 sekä SFS 7508. Betoniyhdistyksen by 72-osa 3 ohjeen liitteestä A löytyy tarkemmat työohjeet sekä laskuesimerkki tulosten käsittelystä, mutta tässä on listattu tärkeimmät työvaiheet:
sileä pinta. 3. Hio epätasainen pinta tarvittaessa ja poista sementtiliimakerros. 4. Varmista olosuhteet: pinnan on oltava kuiva ja sula. Jäätynyttä pintaa ei saa testata.
testaa kohdasta, jossa on jo testausjälkiä. • R (N)-vasaralla korjaa kimmoarvojen mediaania suuntakorjauksella, jos iskusuunta ei ole vaakasuora. • Muunna mediaaniarvo puristuslujuudeksi by 72 – osa 3 liitteen A käyrien avulla. • Raportoi tulokset työmaapäiväkirjaan tai erilliseen testauspöytäkirjaan. Merkitse ylös testauspaikat, -ajankohta, lämpötilat, kimmovasaran tunniste ja saadut mediaanikimmoarvot (ja mahdolliset kimmoarvojen suuntakorjaukset) sekä niiden perusteella arvioidut betonin puristuslujuudet. Näin tuloksiin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. •
74
2. Testaus • Merkitse testausalue (esim. 30 × 30 cm2 ruutu). • Suorita vähintään 10 iskua tasaisesti testausalueelle, älä testaa samaan kohtaan kahta kertaa. • Kirjaa ylös kimmoarvot, iskusuunta ja merkitse testauskohta. • Suositellaan hylkäämään iskut, joiden kimmoarvo on selvästi muista poikkeava, esimerkiksi osuma huokoseen tai kiveen.
New national standard for rebound hammer testing A new European standard (EN 13791) and its national application standard in Finland (SFS 7508) for assessment of in-situ compressive strength were published in 2019 and 2021 respectively. However, it was noticed that the new standards significantly underestimated compressive strength when the rebound hammer testing was used. This led to unnecessary testing of compressive strength with drilled core. In the standards, the correlation between rebound hammer and compressive strength was based on large number of tests carried out through the years in Germany and the correlation is not very representative for Finnish concretes. In Finland a national correlation between rebound number and compressive strength was determined. A project was established at Aalto-University. The concrete producers delivered 150 mm test cubes to Aalto University, which performed the rebound hammer testing, UPV measurement and finally the compressive strength was measured. The tests were made for both R- and Q-type rebound hammers. In total, 120 cubes were tested. Also, a round robin test was organised in which different testing units were testing the same concrete structures and the variation between the testing units was determined. Based on the above-mentioned test series new tables for the standards SFS 7508 were determined to estimate the compressive strength class of concrete. In Finland, the compressive strength measured from structure needs to fulfil 85 % of the nominal strength level. This is included in the updated version of the standard, published in 2024. •
4
2025
Kolumni
!
Oikaisu
stissä hden tek paperile 5 2 – 3 e Viim esti, että virheellis tit tulisi väitettiin t elemen ytettävä ä k n sta ei e e ll uude vaatimu . Tällaista ä it le. rk o e a CE-m uudess a todellis ss e m ! o ä u S irhett lemme v Pahoitte ksti on jo te ä hdess Verkkole . korjattu aiemmin
Maailma muuttuu vai muuttuuko? Rakentamisessa tapahtuu monenlaista
myös silloin kun kiviaineksen otto lopetetaan,
Lähteet:
kehitystä, mutta juuri nyt ollaan hyppäämässä ihan uuteen aikaan tekoälyn myötä. Se muuttaa suunnittelua ja rakentamista ennen näkemättömällä tavalla /1/. Siltikin tekoälyn käyttö vaikuttaa lähinnä prosesseihin ja käytäntöihin ja sitä myötä ehkä hankkeiden talouteen ja kestoon. Itse rakennukset näyttävät edelleen kutakuinkin samalta kuin ennenkin. Silti olemme kokonaan uuden ajan kynnyksellä myös rakentamisessa. Kohta mikään ei ole enää entisellään, koska vaateet kiertotaloudesta lisääntyvät koko ajan. Määräykset muuttuvat ja jo hiilijalanjälkilaskenta yksin tulee vaikuttamaan rakenneosien uudelleen käyttöön. Sen lisäksi taksonomia /2/ ja muu EU-lainsäädäntö /3/ muuttavat koko rakentamisen kuvan. Taksonomiassa tarkastellaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöön paljon laajemmin kuin pelkän hiilidioksidipäästön kannalta /4/. Jo pelkästään päästöjä tarkastellaan muidenkin kasvihuonekaasujen näkökulmasta kuin pelkän hiilidioksidin. Betonin kannalta merkittävä suure taksonomia-tarkasteluissa on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Kisassa pärjäävät materiaalit, joiden käyttöikä on pitkä ja jotka kestävät vaurioitumatta hyvin kosteutta. Myös luonnon monimuotoisuuden kannalta betonilla on positiivisia puolia. On selvää, että kalkkikiven louhinta sementtiä varten ja kiviaineksen otto aiheuttavat arpia luontoon. Samalla puhutaan kuitenkin melko pienistä alueista verrattuna vaikka hakkuisiin, joita tarvitaan rakenteellisten puutuotteiden valmistukseen. Toisaalta
kunnollisilla ennallistamistoimilla voidaan palauttaa luonnon monimuotoisuutta /5/. Betoni kiertää tällä hetkellä erittäin hyvin. Lähes kaikki purkubetoni päätyy tien rakennukseen /6/. Murskattu betoni on myös kantavuudeltaan parempaa kuin pelkkä kiviaines, joten sitä tarvitaan vähemmän. Jos betoniset rakenneosat päätyvät entistä useammin uudelleen käyttöön, joudutaan louhimaan entistä enemmän mursketta teiden rakenteisiin. Päästöjen pienentäminen ei siis ole nollasummapeliä. Samanlainen mekanismi on nähtävissä lentotuhkan suhteen kivihiilen polton vähetessä ja ennen pitkää myös masuunikuonan suhteen teräksen valmistuksen prosessien muuttuessa. Vielä parempia uutisia on odotettavissa, kun norjalainen, päästötön sementti yhdistetään hiilidioksidia sitovaan valmistustekniikkaan. Silloin meillä on käsissä aivan lyömätön materiaali. Jotain betonirakentamisessa tehdään oikein jo nyt, kun tilaajat puhuvat puurakentamisesta, mutta rakentavat silti betonista! /7/
1. Rakennusteollisuus. Tekoäly rakennus-
4
2025
alalla. https://rt.fi/tietoa-alasta/rakentamisen-kehittaminen/digitalisaatio-ja-uudet-teknologiat/ tekoaly-rakennusalalla/ Viitattu 3.11.2025 2. Hietala, Meri. EU-taksonomian raportointiopas kiinteistö- ja rakennusalalle. 2024. 3. Eurooppa-neuvosto. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. https://www.consilium.europa.eu/fi/ policies/european-green-deal/ Viitattu 3.11.2025 4. Euroopan parlamentti. EU:n taksonomia määrittää kriteerit vihreälle rahoitukselle. https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20200604STO80509/ eu-n-taksonomia-maarittaa-kriteerit-vihrealle-rahoitukselle Viitattu 9.11.2025 5. Rudus. Suomiehen alue Hyvinkäällä kokonaan kaupungin omistukseen. https://www.rudus.fi/ ajankohtaista/2022/02/15/suomiehen-alue-hyvinkaalla-kokonaan-kaupungin-omistukseen Viitattu 9.11.2025 6. Kivifaktaa. Betoni ei kierrä – vai kiertääkö sittenkin? https://kivifaktaa.fi/betoni-ei-kierra-vai-kiertaako-sittenkin/ Viitattu 9.11.2025 7. Tekniikka & Talous. Puu- ja betonitalon lämmi-
Päivi Kankare
tysero yllätti. 5.11.2025
Auli Lastunen Eurokoodiasiantuntija Rakennustuoteteollisuus RTT auli.lastunen@rakennusteollisuus.fi
75
BETK – Tuoteyksilöinnin ja tunnistamisen pilotointi
Vakioitu tuoteyksilöinti ja tunnistaminen elementtien toimitusketjun digitalisaation kehityksessä
Teemu Alaluusua, tutkija, toim.joht. Con X Digi Technologies Oy, BETKtyöryhmän operatiivinen projektipäällikkö teemu.alaluusua@condigi.fi
Betonielementit suunnitellaan ja valmistetaan projekti ja usein elementti kerrallaan, mutta elementtiin liittyvä tieto ei yleensä seuraa fyysistä tuotetta koneluettavassa ja osapuolten yhteisesti tulkittavassa muodossa. Betonielementtien toimitusketjut perustuvat edelleen pitkälti manuaaliseen tiedonvaihtoon ja elementtien tuoteyksilöinti valmistajakohtaisiin menetelmiin. Vakioinnin puutteen vuoksi suunnittelu- ja tuotetiedon linkittäminen fyysiseen tuotteeseen ja tapahtumatiedon jakaminen toimitusketjussa on käytännössä mahdotonta. Käsin tehty tietojen syöttö sisältää aina virheen mahdollisuuden, erityisesti kiireessä. Arvioiden mukaan virhe syntyy tyypillisesti jo muutamien satojen näppäinpainallusten jälkeen, kun taas automaattisissa tunnistusja tiedonkeruumenetelmissä virhesuhde on monissa sovelluksissa luokkaa yksi virhe sadoissa tuhansissa tai miljoonissa lukutapahtumissa, teknologiasta riippuen. Yksittäinen väärä merkintä tuotteesta tai toimituksesta ei ole sivuseikka, vaan voi käynnistää viivästyksiä, lisäkustannuksia ja turvallisuusriskejä. Muiden toimialojen logistiikassa ja vähittäiskaupassa tuoteyksilöinti ja automaattinen tunnistaminen perustuvat laajasti GS1-standardiperheen tunnisteisiin ja tiedonkantajiin. Rakennustuoteteollisuudessa vastaavaa yhteisesti sovittua mallia ei ole vielä otettu systemaattisesti käyttöön tilauksesta suunniteltavien tuotteiden tasolla. Tilauksesta suunniteltavien rakennustuotteiden toimitusketjuissa keskeinen haaste on,
76
Betonielementin yksilöintitiedoille määritelty yhteinen, GS1-standardeihin ja BETK-työryhmän soveltamisohjeeseen nojaava malli mahdollistaa, että sama, kaikkien osapuolten yhteisesti ymmärtämä tietosisältö voidaan kantaa mukana QR-koodissa, GS1 DataMatrixissa, RFID-tunnisteessa tai useammassa tiedonkantajassa rinnakkain. että tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan yksilöllisesti tilausten perusteella. Tämä edellyttää tuoteyksilöinniltä laajaa, rakenteellisesti yhtenäistä tietosisältöä sekä tiedonkantajalta riittävää kapasiteettia yksilöintitiedon tallentamiseen. Soveltamisohje betonielementtien tuoteyksilöintiin ja -tunnistamiseen BETK-työryhmä on rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden yhteinen työryhmä, joka edistää tilauksesta suunniteltavien rakennustuotteiden tuotetietojen ja toimitusketjun digitalisaatiota. BETK-työryhmässä tuoteyksilöinti päätettiin ratkaista hyödyntämällä GS1-standardiperheen tunnisterakenteita. Menetelmä soveltuu erityisesti tilauksesta suunniteltaviin tuotteisiin, joissa hierarkkinen yksilöintimalli tukee tuotetiedon kohdistamista ja sen jäljitettävyyttä toimitusketjun eri osapuolten välillä. Kuvassa esitetään tilauksesta suunniteltavien betonielementtien tuoteyksilöinti GS1-standardiperheen mukaisten tunnisteiden ja sovellustunnusten perusteella. Kuvan yläosa kuvaa kolmitasoisen tuoteyksilöintimallin, jossa jokaisella tasolla tarkennetaan tuotteen yksilöintiä toimitusketjun tarpeisiin. Ensimmäinen taso on tuoteryhmätason tuoteyksilöinti, jossa käytettävä tunniste (MTO GTIN) määrittää tuotevalmistajan perustuotteen. Toinen taso on tuotevariaatiotason tuoteyksilöinti, jossa lisätunniste (MTO-varianttinumero) erottaa perustuotteen tilauskohtaisen variantin. Variantit voivat poiketa toisistaan esimerkiksi mitoiltaan, varustelultaan tai
1a–d
Helsingin asuinkerrostalokohteen RFID-
pilotointi: Elementtien RFID-tunnisteiden lukutapahtumia.
4
2025
1a–d
4
2025
77
Artikkelin kuvat: Teemu Alaluusua,Con X Digi Technologies Oy
Vakioitu tuoteyksilöinti ja tunnistaminen elementtien toimitusketjun digitalisaation kehityksessä
TUOTEYKSILÖINNIN TASOT
2
TASO 1 Tuoteryhmän taso (MTO GTIN)
Tuoteyksilöinnin ja -tunnistamisen malli.
MTO GTIN
TASO 2 Tuotevariaation taso (MTO GTIN + MTO Varianttinumero) MTO GTIN + varianttinumero 1
MTO GTIN + varianttinumero 3
MTO GTIN + varianttinumero 2
TASO 3 Tuoteyksilön taso (MTO GTIN + MTO Varianttinumero + Sarjanumero (SGTIN) MTO GTIN + varianttinumero 1 + sarjanumero 1
MTO GTIN + varianttinumero 2 + sarjanumero 4
MTO GTIN + varianttinumero 3 + sarjanumero 7
MTO GTIN + varianttinumero 1 + sarjanumero 2
MTO GTIN + varianttinumero 2 + sarjanumero 5
MTO GTIN + varianttinumero 3 + sarjanumero 8
MTO GTIN + varianttinumero 1 + sarjanumero 3
MTO GTIN + varianttinumero 2 + sarjanumero 6
MTO GTIN + varianttinumero 3 + sarjanumero 9
GS1 SOVELLUSTUNNUKSET BETONIELEMENTTIEN TUOTEYKSILÖINTIIN Minimitietovaatimukset (03) MTO GTIN-koodi
06400001000247 Esimerkki
(242) Made-To-Order (MTO) varianttinumero
123456 Esimerkki
(21) Sarjanumero
12345678910 Esimerkki
Valinnaiset lisätiedot betonielementtien tapauksessa (91) Kansallinen elementtitunnus
V1001 Esimerkki
(92) GUID
ba34cf17-0c4b-4c6f-9295-cae05aa74ad4 Esimerkki
(99) Verkkotunnus
id.rt.fi Esimerkki
TIEDONKANTAJAT GS1 Digital Link (2D viivakoodi)
GS1 DataMatrix (2D viivakoodi)
EPC/RFID (radiotaajuinen etätunnistus)
TUOTE-ETIKETTI
2
muista suunnittelua koskevista lähtötiedoista. Kolmas taso on tuoteyksilötason tuoteyksilöinti, jossa sarjanumero yhdistetään tuoteryhmätason tunnisteeseen ja varianttinumeroon. Tämä mahdollistaa saman variantin yksittäisten tuoteyksilöiden erottamisen toisistaan ja tukee tuotteen jäljitettävyyttä elementin koko elinkaaren ajan. Kuvan keskiosassa esitetään ne GS1-sovellustunnukset, jotka muodostavat betonielementtien yksilöinnin minimitietosisällön. Pakollisia sovellustunnuksia ovat tuoteryhmätason tunniste (03), tuotevariaatiotason tunniste (242) ja tuoteyksilötason sarjanumero (21). Kuvassa esitetään lisäksi valinnaisia sovellustunnuksia, kuten elementtitunnus (91), GUID-tunniste (92) ja verkkotunnus (99), jotka mahdollistavat tuotteen liittämisen järjestelmäkohtaisiin tietoihin ja digitaalisiin tietorakenteisiin. Nämä lisätunnisteet parantavat tuotteen jäljitettävyyttä ja tukevat tietojen yhdistettävyyttä toimitusketjun eri osapuolten välillä.
78
Kuvan alaosa esittää yksilöintitiedon toteutusvaihtoehtoja käytännössä. Esitetyt tiedonkantajat ovat GS1 Digital Link -tunniste (2D-viivakoodi), GS1 DataMatrix (2D-viivakoodi) ja EPC/RFID-tunniste, jotka mahdollistavat tiedon liittämisen fyysiseen tuotteeseen ja tiedon lukemisen osana toimitusketjun prosesseja. Näiden tiedonkantajien avulla kuvassa esitetyt tunnisteet voidaan sijoittaa joko tuotteen pinnalle tai upottaa osaksi tuotetta, mikä mahdollistaa tuoteyksilöinnin teknisen käytettävyyden myös haastavissa työmaa- ja tuotanto-olosuhteissa. Miksi RFID kiinnostaa betoniteollisuutta Viivakoodit ja 2D-koodit ovat tuttuja myös rakennusalalla. Ne vaativat kuitenkin näköyhteyden, tarran tai merkinnän, joka pysyy luettavana koko matkan ajan tehtaalta työmaalle ja edelleen asennuksen jälkeen. Betonielementin mukana kulkeva tarra ei ole ihanteellinen tai pitkäikäinen ratkaisu. Siksi BETK-työryhmässä päätettiin selvittää, voisiko tunnisteen piilot-
taa näkyvän lappumerkinnän sijaan kokonaan betonin sisään RFID-teknologiaa hyödyntäen. Yleiskuvaus pilotista Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää, missä määrin radiotaajuiseen etätunnistukseen perustuva RFID-teknologia soveltuu vakioidun tuoteyksilöintitiedon kantamiseen ja lukemiseen betonielementtien toimitusketjussa. Kokeilun tavoitteena oli arvioida tunnisteiden teknistä toimivuutta toimitusketjun eri osapuolten prosesseissa sekä tunnisteiden luettavuutta käytännön prosessi- ja käyttöympäristöissä. Samalla haluttiin luoda käytännön pohja GS1-standardeihin pohjautuvien, eri toimijoiden yhteisesti hyödynnettävissä olevien tuoteyksilöinti- ja tunnistusmenetelmien käyttöönotolle rakennustuoteteollisuudessa. Tutkimus toteutettiin Proof of Concept -kokeiluna, jossa passiiviset UHF RFID -tunnisteet upotettiin betonielementteihin valmistusvaiheessa. Betonielementtien RFID-tunniste-
4
2025
Vakioitu tuoteyksilöinti ja tunnistaminen elementtien toimitusketjun digitalisaation kehityksessä
3
UHF RFID-teknologian toimintaperiaate
teknologian pilotointi toteutettiin touko–marraskuun 2024 aikana kahdella kerrostalotyömaalla Helsingissä ja Tampereella, ja testaus kattoi vaiheet tuotevalmistuksesta työmaalla tapahtuvaan asennukseen. Toimitusketjun hallinnan näkökulmasta pilotti rajattiin tuoteyksilöinnin ja tunnistamisen menetelmiin,
nologia perustuu radiotaajuuksilla tapahtuvaan tiedonsiirtoon, jossa RFID-lukija lähettää radiosignaalin aktivoidakseen tunnisteen. Tunniste vastaa signaaliin heijastamalla siihen tallennetut tiedot takaisin lukijalle, joka edelleen välittää ne tietojärjestelmään. RFID-järjestelmä ei edellytä suoraa näköyhteyttä ja mahdollistaa
Tiedonkantajien osalta betonielementtien käyttöympäristön haasteena nähtiin betonin emäksisyyden, kosteuden, sekä raudoituksen vaikutukset RFID-tunnisteen toimintaan. RFID-teknologian testauksen tarve perustui aiempien tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksiin, jossa RFID-teknologian etuna näh-
jotka muodostavat pohjan myöhemmin toteutettavalle toimitusketjun tapahtumatiedon jakamisen pilotille.
automaattisen sekä etäluettavan yksilöinnin. Tunnisteet luokitellaan passiivisiin, puolipassiivisiin ja aktiivisiin niiden virransyöttömekanismin perusteella. RFID-järjestelmät toimivat eri radiotaajuuksilla, joista yleisin on LF-taajuus (matala taajuus, 30–300 kHz), HF (korkea taajuus, 3–30 MHz) ja UHF (erittäin korkea taajuus, 300 MHz – 3 GHz). Testissä käytettiin koteloituja metallipinnoille soveltuvia passiivisia EPC/RFID Gen2 UHF -tunnisteita, jotka valettiin betonielementtien sisään. Tunnisteen valinta perustui RFID-teknologia-asiantuntijoiden näkemykseen, jossa passiivisten UHF-tunnisteiden lukuetäisyys, kustannustehokkuus ja käyttöympäristön soveltuvuus olivat keskeisiä valintakriteerejä kyseiselle RFID-teknologialle. Passiivisessa tunnisteessa ei ole omaa virtalähdettä, vaan se saa energiansa lukijan kentästä.
tiin tiedonkantajan käyttöikä osana tuotetta, sekä automatisoidut lukutapahtumat ja niistä syntyvän tapahtumatiedon jakaminen toimitusketjun osapuolten välisissä prosesseissa.
Osallistujat ja yhteistyötahot Pilottiin osallistuivat betonielementtivalmistajat Parma Consolis Oy ja Lujabetoni Oy sekä rakennusyritykset Fira Rakennus Oy ja NCC Suomi Oy. RFID-teknologiaosaamista projektiin toivat Riffid Oy ja Nordic ID Oyj. Lisäksi toteutuksessa olivat mukana Rakennusteollisuus RT, RFID Lab Finland Oy, Aalto-yliopisto ja GS1 Finland Oy. UHF RFID-tunniste tiedonkantajana betonielementissä BETK-työryhmän tuoteyksilöintimäärittelyjen testaamiseksi päätettiin kokeilla betonielementtien tuotetunnistusta RFID-teknologiaan perustuvien tiedonkantajin kautta. RFID-tek4a–d
RFID-teknologian testaus toimitusketjussa Testaus toteutettiin osana todellisia toimitusketjuja kunkin pilotointiin osallistuvan yrityksen omilla resursseilla. Näin tunnisteiden käyttöä voitiin tarkastella käynnissä olevassa tuotantoketjussa ilman merkittäviä muutoksia vakiintuneisiin prosesseihin. RFID-tunnisteet koodattiin etukäteen RFID-teknologiatoimittajien toimesta BETK-työryhmän tuoteyksilöintiohjeen mukaisesti ja asennettiin suunnitelmien mukaan betonielementteihin. Elementtien toimitusketjun lukutapahtumat dokumentoitiin elementtikohtaisiin tarkastuslistoihin, joihin kirjattiin lukutapahtumien ajankohta,
Helsingin asuinkerrostalokohteen RFID-pilo
tointi: Betonielementtien UHF RFID-tunnisteiden asennus.
4
2025
79
Vakioitu tuoteyksilöinti ja tunnistaminen elementtien toimitusketjun digitalisaation kehityksessä
5
Helsingin asuinkerrostalokohteen RFID-pilotointi:
UHF RFID-tunnisteiden sijoittelun ja orientaation periaatekuva.
6
Tampereen asuinkerrostalokohteen RFID-pilotointi:
UHF RFID-tunnisteiden sijoittelun ja orientaation periaatekuva.
sijainti, lukuetäisyys ja signaalin voimakkuus. Tunnisteita luettiin tehtaalla valmistuksen ja välivarastoinnin jälkeen, kuljetus–vastaanottovaiheen rajapinnassa ja lopuksi asennettuna osana valmista runkoa.
menttien sisään upotettuina. Tunnisteet voitiin lukea luotettavasti käsilukijoilla silloin, kun ne oli sijoitettu ja suunnattu niin, että ne olivat lukijan antennin säteilykuvion kannalta suotuisassa kulmassa. Vastaavasti tilanteissa,
Helsingin asuinkerrostalokohteessa seurattiin kymmenen väliseinäelementin tunnistamista koko toimitusketjun matkalla elementtitehtaalta työmaalle ja lopulliseen asennukseen. Tehtaalla tunnisteet luettiin käsilukijoilla tuotannon ja välivarastoinnin yhteydessä. Kuljetuksen ja työmaan rajapintaan rakennettiin kiinteä RFID-portti elementtien purkualueelle, jonka tarkoitus oli lukea automaattisesti kuormasta purettavat elementit. Työmaan elementtitelineissä asennusta odottavia elementtejä luettiin lisäksi käsilukijalla, ja lopuksi seinät luettiin kerroksissa asennuksen jälkeen. Tampereen asuinkerrostalokohteessa viidentoista väliseinäelementin tunnistamista seurattiin vastaavasti kahdessa toimitusketjun kohdassa. Elementtitehtaalla tunnisteiden luentaa testattiin kiinteillä porteilla tuotantolinjan ja ulkovaraston välisellä kulkureitillä, ja työmaalla tunnisteet luettiin käsilukijalla asennuksen jälkeen.
joissa tunnisteen antenni jäi ikään kuin lukijakentän varjoon, vastaanotettu signaali heikkeni ja lukutapahtumat epäonnistuivat usein. Kiinteät porttilukuratkaisut tarjosivat tutkimuksessa oman oppimiskohteensa. Elementtitehtaalle asennettu RFID-portti tuotti muutamien testattujen elementtien osalta lupaavia tuloksia, mutta työmaan purkualueelle rakennettu vastaava ratkaisu ei yltänyt samaan suorituskykyyn. Keskeiseksi rajoitteeksi osoittautui tunnisteen orientaatio suhteessa lukijan kenttään. Mikäli tunniste ei ollut antennikentän kannalta edullisessa suunnassa, portti ei yksinkertaisesti havainnut sitä. Antennien etäisyydet, korkeudet ja suuntaus suhteessa elementtiin upotettujen tunnisteiden orientaatioon muodostavat kokonaisuuden, jonka hienosäätäminen edellyttää olosuhdekohtaista optimointia. Koska tutkimuksen otanta oli rajallinen, tuloksia tulee pitää suuntaa antavina. Kattavampi testaus eri elementtityypeillä, tuotantomenetelmillä ja käyttötilanteissa on tarpeen RFID-teknologian todellisten hyötyjen ja rajoitteiden luotettavaksi arvioimiseksi. RFID-teknologian tuottama hyöty riippuu ratkaisevasti siitä, miten RFID-tunnisteen paikka elementissä ja luentamenetelmät toimitusketjussa suunnitellaan osaksi kokonaisprosessia. Laajemmilla kokeilla voidaan lisäksi
Tulokset Havaintojen perusteella RFID-teknologia soveltuu integroitavaksi osaksi digitaalista toimitusketjua ja tarjoaa potentiaalia tuotannon, logistiikan ja laadunhallinnan kehittämiseen, mutta käytännön toteutuksessa on edelleen ratkaistavia haasteita. Tulokset osoittivat, että RFID-tunnisteet toimivat teknisesti betoniele-
80
täsmentää teknologian soveltuvuutta rakennustuoteteollisuuden tapahtumatiedon hallintaan, jossa yksittäisten tuotteiden liikkeet ja tilamuutokset voidaan yhdistää digitaaliseen prosessitietoon reaaliaikaisesti ja läpinäkyvästi toimitusketjun eri osapuolten välillä. Jäljitettävyys tekee poikkeamat näkyviksi Pilotin ehkä kiinnostavin tulos liittyi betonielementtien jäljitettävyyteen. Betonielementtien lukutapahtumat toivat näkyviin poikkeamia, jotka olisivat muuten todennäköisesti jääneet piiloon. Rajallisesta aineistosta löytyi tapauksia, joissa elementti oli asennettu vahingossa eri kerrokseen kuin mihin se oli alun perin suunnitelmissa osoitettu. Tämä osoittaa, että vakioidun yksilöintitiedon ja tunnistusteknologian soveltaminen ja vakioitu jäljitettävyystieto paljastavat poikkeamia, jotka käsin tehtyjen kirjausten ja tavanomaisen valvonnan varassa voisivat jäädä kokonaan havaitsematta. Kun kyse on rakennuksen rungon kantavista betonielementeistä, on syytä kysyä, missä määrin jäljitettävyys on turvallisuuden ja laadun varmistamisen ehto eikä vain tekninen yksityiskohta. Yksittäisestä tunnisteen lukutapahtumasta kohti digitaalista toimitusketjua BETK-työryhmän pilotti kertoo, että tekninen perusta on olemassa ja että ensimmäiset askeleet on otettu. Toteutettu pilotti herättää helposti teknologiapainotteisen keskustelun. Minkälaista tiedonkantajaa ja tunnistusteknologiaa tulisi hyödyntää betonielementtien
4
2025
Vakioitu tuoteyksilöinti ja tunnistaminen elementtien toimitusketjun digitalisaation kehityksessä
7
Helsingin asuinkerrostalokohteen RFID-pilotointi:
Asemapiirros kiinteän UHF RFID-lukijan ja antennien sijoittelusta työmaan varastoalueella (vas.) ja kuvia rakennustyömaasta (oik.).
8
Tampereen asuinkerrostalokohteen RFID-pilo-
tointi: Betonielementtien UHF RFID-tunnisteiden asennus (yläkuvat) sekä kiinteiden UHF RFID-lukijoiden ja antennien sijoittelu elementtitehtaan tuotantologistiikan seurantaan (pohjapiirros ja asennuskuvat)
7
käyttötapauksessa? Vaikka kysymys on tärkeä tuotannon prosessien näkökulmasta, digitalisaation kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole menetelmä, vaan se, mitä tietoa tiedonkantajaan tallennetaan ja miten se saadaan virtaamaan toimitusketjun osapuolten välillä tiedon keräämisen jälkeen. Betonielementin yksilöintitiedoille määritelty yhteinen, GS1-standardeihin ja BETK-työryhmän soveltamisohjeeseen nojaava malli mahdollistaa, että sama, kaikkien osapuolten yhteisesti ymmärtämä tietosisältö voidaan kantaa mukana QR-koodissa, GS1 DataMatrixissa, RFID-tunnisteessa tai useammassa tiedonkantajassa rinnakkain. Silloin fyysinen betonielementti ja sen digitaalinen kaksonen kulkevat aidosti käsi kädessä, riippumatta siitä, luetaanko tietoa viivakoodista vai RFID-tunnisteesta. •
Viitteet: Alaluusua, T. & Kihula, J. 2025. Betonielementtien tuotantoketjun digitalisointi. Betoni-lehti 2/2025, s. 74–77. ISSN 2323-1262. Jatkaa Betoni-lehden numerossa 2/2025 julkaistua artikkelia. Rakennusteollisuus ry. 2024. BETK: Tuoteyksilöinnin ja RFID-teknologian pilotoinnin loppuraportti Rakennusteollisuus ry. 2024. Tuoteyksilöinnin ja -tunnistamisen yhteentoimivuuden soveltamisohje: Tilauksesta suunniteltavat rakennustuotteet.
4
2025
8
81
Kuvat: Aapo Eränummi, Jukka Haavisto
2 2025
Paalutuksen vetorasitusten vaikutus paalujatkosten tartuntaan
82
Tampereen yliopiston organisoimana toteutettiin laaja monivaiheinen tutkimushanke, jossa paalujatkoksen lukko-osiin kiinnitettyjen tartuntaterästen ja paalun pääterästen välisen limijatkoksen toimintaa tutkittiin lyöntikokeilla ja staattisilla testeillä. Projektin tuloksena kehitettiin myös kansainvälisesti ainutlaatuinen menetelmä paalun vetojän-
Jukka Haavisto, Tampereen yliopisto, jukka.haavisto@tuni.fi Teemu Riihimäki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Teemu Repo, Junttan Oy
nitysten tutkimiseen lyöntirasituksessa.
Anssi Laaksonen, Tampereen yliopisto
Asennustilanteessa paaluun muodostuu puristusjännitysten lisäksi myös merkittäviä vetojännityksiä, erityisesti silloin, kun paalua lyödään pehmeän maakerroksen yläpuolella olevan täytön tai kuivakuorikerroksen läpi. Vetorasitusten kannalta kriittinen kohta teräsbetonipaaluissa on paalujatkos. Vetovoimien tulee välittyä osapaalulta toiselle jatkoksen lukko-osiin kiinnitettyjen tartuntaterästen ja paalun pääterästen välisen limijatkoksen kautta. Jatkettuja paaluja on asennettu vetorasitustenkin näkökulmasta onnistuneesti jo vuosikymmeniä. Uudistuvat raudoitteiden limijatkosten suunnitteluperiaatteet ja suunnitteluohjeiden puutteet asennustilanteen rasituksista ovat kuitenkin lisänneet tarvetta selvittää teräsbetonipaaluille ominaisen limijatkostyypin toimintaa aiempaa tarkemmin. Paaluihin asennuksen aikana kohdistuva toistuva lyöntirasitus poikkeaa
1. Vetorasituksen aikaansaavan lyöntikoejärjestelyn kehittäminen 2. Paalujatkosten raudoitetankojen limijatkoksien tyypillisten erityispiirteiden vaikutusten selvittäminen staattisessa rasituksessa 3. Raudoitetankojen limijatkoksen käyttäytymiserojen selvittäminen staattisessa ja iskumaisessa toistorasituksessa Lyöntikoejärjestelyn kehittäminen Paalutustapahtuman vetojännitysten vaikutusten selvittämiseksi ei löytynyt valmista testimenetelmää, joten projektin ensimmäisenä vaiheena oli kehittää kuormitusjärjestely, jossa paalutuskoneen lyöntienergialla aikaansaadaan teräsbetonipaaluun merkittäviä vetorasituksia. Lyöntikoetta varten kehitettiin kuvan 1 mukainen teräksinen lyöntikehikko, joka on kiinnitetty paalujen testaukseen käytetyn
arvioimiseksi kuormitustilannetta simuloitiin GRLWEAP-ohjelmalla. Myöhemmässä vaiheessa tätä simulointimallia tarkennettiin koetulosten perusteella. Lyöntikokeet päädyttiin tekemään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtyjen esikokeiden tavoitteena oli saada kokemuksia kuormitusjärjestelyn toiminnasta ja näiden pohjalta kehittää menetelmää myöhemmin tehtävää toista lyöntikuormitussarjaa varten. Esikokeissa kuormitettiin yhteensä 12 kpl RTB-300-16 paalutyypin poikkileikkausta vastaavaa paalua, joiden pituus oli 2,7 metriä. Yksi paaluista oli instrumentoitu referenssipaalu, jossa paalun pääteräkset oli hitsattu paalun yläpään paksuun teräslevyyn. Muissa paaluissa paalujatkoksen tartuntaterästen ja paalun pääterästen välille muodostui raudoitetankojen limijatkos, jonka pituutta ja limijatkoksen alueella käytettyä poikittaisen hakaraudoitteen määrää varioitiin koekappa-
merkittävästi muiden betonirakenteiden rasitustiloista. Näistä lähtökohdista päädyttiin käynnistämään laaja monivaiheinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on ollut lisätä tietoa teräsbetonipaaluissa hyvin yleisesti käytettävän raudoitetankojen limijatkoksen rakenteellisesta toiminnasta erityyppisissä vetorasituksissa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä paalu-, paalutarvike- ja paalumateriaali- ja paalutuskonevalmistajien kesken. Tutkimushanke päätettiin toteuttaa kolmessa vaiheessa:
lyöntikoelaatikon pohjalevyyn. Kuormitusjärjestelyssä tutkittava teräsbetoninen alapaalu kiinnitetään pulttiliitoksin teräksiseen yläpaaluun, johon on hitsattu paalun liikettä alaspäin estävä teräskiekko. Tämä jatkettu paalu nostetaan lyöntikehikkoon, jolloin paalun alapää jää ilmaan ilman kärkivastusta, ja näin ollen paaluun saadaan muodostettua lyönnin avulla merkittäviä vetorasituksia. Yläpaalun ja kehikon välillä käytetiin vaimentimina nylontyynyjä, joiden avulla paalulle tuleva vetojännitys on paremmin hallittavissa. Lyöntikokeessa käytettävän paalutuskoneen hydraulijärkäleen pudotuskorkeuksien ja iskusuojien määrän
leiden välillä. Esikokeiden lyöntitapahtumassa järkäleen pudotuskorkeutta nostettiin portaittain ja yhdellä kuormitusportaalla tehdyn lyöntisarjan pituutta vaihdeltiin koekappaleiden välillä, jolloin oli mahdollista aikaansaada erilaisia kuormitustilanteita paalumateriaalien väsymisen kannalta. Iskun aiheuttamat jännitykset vaihtelevat testipaalun eri osissa lyönnin epäkeskisyyden ja paalun päistä tapahtuvien kärkiheijastusten seurauksena. Referenssipaalun lyöntikokeessa paalun eri korkeusasemiin asennettujen venymäliuskojen tulosten perusteella
4
2025
Lyöntikoejärjestely.
Aapo Eränummi
1
1
2
pystyttiin päättelemään lyönnin aiheuttaman maksimivetorasituksen vähenevän paalun yläosista kärkeä kohti. Esikokeiden perusteella venymäliuskamittausten todettiin soveltuvan jännitysten mittauksiin käytetyssä testimenetelmässä PDA-antureita paremmin. Menetelmän kehitystarpeiksi todettiin kehikon alapään kiinnityksen vahvistaminen, paalun alapään sivuttaisliikkeen estäminen ja yläpaalun pulttien kiristyksen varmistaminen kokeen aikana. Esikoevaihe todettiin hyvin tarpeelliseksi edellä kuvattujen kehitystarpeiden tunnistamiseksi. Koejärjestely kokonaisuutenaan toimi kuitenkin toivotulla tavalla ja sen avulla tutkittavaan paaluun saatiin muodostumaan merkittäviä vetojännityksiä (kuva 2). Esikokeiden paaluissa limijatkospituudet todettiin kokeiden tulosten perusteella tulleen valituksi liian pitkiksi, eikä paaluissa käytettyjen erilaisten rakenneratkaisujen välille saatu kapasiteeteissa merkittäviä eroja. Yläpaalun venymämittauseroista päätellyllä lyöntijännityksen epäkeskisyydellä sen sijaan todettiin olevan havaittava yhteys koekappaleiden kapasiteetteihin. Lyöntikalustolla ja iskusuojien ominaisuuksilla todettiin olevan suuri merkitys kokeiden onnistumiseen. Kokeiden aikana on tärkeää hallita järkäleen pudotuskorkeutta tarkasti sekä ymmärtää iskusuojien vaikutusta paaluun välittyvään lyöntienergiaan. Kokeessa käytetylle lyöntikalustolle on tyypillistä, että koejärjestelyn kaltaisessa, poikkeuksellisen matalalla pudotuskorkeudella tehtävässä
4
2025
Testipaalun pääteräksistä mitatun yksittäisen lyönnin tyypillinen venymäkuvaaja.
lyöntityössä esiintyy alussa muutamia suhteellisesti suurempia lyöntejä. Näissä tilanteissa riskinä on koepaalun vaurioituminen ennenaikaisesti ja näin ollen kokeen epäonnistuminen. Lyöntienergian hallinta järkäleen pudotuskorkeuden ja iskusuojien kautta on erittäin tärkeää myös käytännön paalutustyössä. Näihin tekijöihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta asennuksen aikaiset lyöntijännitykset eivät vaurioita paaluja. Kehitettyä lyöntikoejärjestelyä kuvataan tarkemmin 2026 julkaistavassa kansainvälisessä vertaisarvioidussa julkaisussa [1]. Staattiset kokeet Staattisten kokeiden päätavoitteena oli selvittää paalujatkoksen raudoitetankojen limijatkoksille ominaisten erityispiirteiden vaiku tusta limijatkoksen käyttäytymiseen ja kapa siteettiin, sekä vertailla saatuja koetuloksia olemassa oleviin limijatkosmalleihin.
Tutkimusvaiheessa valmistettiin 19 koepaalua suoriin vetokokeisiin. Vetokoekappaleiden välillä varioitiin limijatkospituutta, hakaraudoitteen tyyppiä ja määrää, paalun pääterästen betonipeitettä sekä jatkoksen tartuntaterästen betonipeitettä ja tyyppiä. Yksi koekappaleista vastasi limijatkospituutta lukuunottamatta ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin RTB-300-16 tuotantopaalun poikkileikkausta, ja toimi siten useimmissa koesarjoissa täydentävänä vertailukappaleena. Kaikki koekappaleet olivat poikkileikkaukseltaan 300×300 mm2 ja pituudeltaan 3,4 metriä. Niiden molemmissa päissä oli neljä sisäkierteillä varustettua kiinnitysosaa, joiden avulla koekappale oli mahdollista kiinnittää vetokoelaitteistoon. Jatkoksen tartuntateräkset oli kiinnitetty suoraan näihin kiinnitysosiin, tai 50 mm paksuun päätylevyyn niissä tapauksissa missä tar-
83
Paaluinfo 2-2025 Paalutuksen vetorasitusten vaikutus paalujatkosten tartuntaan
3
84
Vetokoejärjestely.
tuntaterästen ja lukitusosien keskinäinen etäisyys poikkesivat toisistaan. Vetokokeet toteutettiin tutkimusta varten modifioidussa kuormituslaitteessa
Staattisista vetokokeista on luettavissa lisää Structural Concrete -lehdessä vuonna 2024 julkaistusta artikkelista Experimental investigation on the tension lap splices used
Laboratoriokokeisiin valmistettujen kolmen rinnakkaisen paalun sarja kuormitettiin käyttäen samaa kuormituslaitetta kuin aiemmissa staattisissa kokeissa siten, että yksi
(kuva 3), jossa voima tuotettiin neljällä hydraulisylinterillä. Kokeen aikana koekappaleen muodonmuutoksia mitattiin raudoitetankoihin asennetuilla venymäliuskoilla ja paalun pinnasta digitaalisella kuvakorrelaatiomittauksella (DIC-mittaus). Koekappaleet kuormitettiin murtoon voimaohjattuna. Murto tapahtui useimmissa tapauksissa betonipeitteen lohkeamisena. Muutamalla paalulla pääteräkset saavuttivat kokeen aikana myötöjännityksen, ja pisimmillä limijatkospituuksilla murto tapahtui pääterästen kuroutuessa poikki. Tämä oli odotettu tulos, sillä PO-2016:n [2] mukaan paalujatkoksen vetokestävyyden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin paalun vetokestävyyden. Koetuloksia verrattaessa olemassa oleviin limijatkosmalleihin, havaittiin laskennallisten ja kokeellisten kapasiteettien täsmäävän erittäin hyvin toisiinsa niissä koekappaleissa, joissa limijatkosalueella oli käytetty harjateräsumpihakoja. Niiden koekappaleiden koetulokset, joissa limijatkosalueella oli käytetty pyöröteräskierrehakaa, jäivät sen sijaan pääosin laskennallisia kapasiteetteja matalammaksi. Kuitenkin myös näissä pääterästen myötölujuutta lähellä olevat tulokset korreloivat hyvin laskennallisten kapasiteettien kanssa, joka on paalujen käytännön suunnittelua ajatellen oleellisin jännitysalue. Tulosten pohjalta Eurokoodin limijatkosmallissa olevalle sulkuraudoitteen huomioon ottavalle termille kehitettiin korjauskerroin tilanteille, joissa limijatkoksessa käytetään harjateräshakojen sijaan pyöröteräskierrehakaa.
in the joints of precast RC foundation piles [3].
koekappale kuormitettiin staattisesti murtoon, yksi toistokuormituksena (300B-15∅ -sarjalla 80 % arvioidusta murtokuormasta ja 300C-20∅ -sarjalla 85 % arvioidusta murtokuormasta), ja yksi kasvavana toistokuormituksena, jossa ensimmäinen toisto oli 75 % arvioidusta murtokuormasta, johon jokaisella seuraavalla toistolla lisättiin 0,1 % arvioidusta murtokuormasta. Koekappaleiden kestävyyksien välisen vertailun osalta haasteena oli, että kokeista ei tuloksena suoraan tule varsinaista murtoarvoa, vaan varsinkin lyöntirasitettuihin paaluihin toistoja tulee huomattavan vaihtelevilla vetojännityksillä ennen murtoa. Koekappaleiden keskinäisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi kunkin koekappaleen kuormitushistoria sovitettiin Model Code 2010 [4] mukaiseen betonin vetorasitusten väsymismalliin, jonka
Toistokokeet Tutkimuksen viimeisen kuormitusvaiheen tavoitteena oli selvittää tutkittavan limijatkostyypin kapasiteettieroja staattisessa ja iskumaisessa toistorasituksessa ja saada tietoa esikokeiden perusteella päivitetyn lyöntikoejärjestelyn toimivuudesta sekä koekappaleiden tulosten hajonnasta lyöntikokeessa. Viimeistä vaihetta varten valettiin yhteensä 18 koepaalua, joissa käytettiin kahta erilaista limijatkostyyppiä (Taulukko 1). Lyöntikokeisiin valmistettiin viisi rinnakkaista, ja laboratoriokokeisiin kolme rinnakkaista koekappaletta molemmista limijatkostyypistä. Näiden lisäksi valmistettiin kaksi 300B-15∅ -tyypin koekappaletta, joille kohdistettiin ensin lyöntirasitus, jonka jälkeen ne kuormitettiin laboratoriossa staattisesti murtoon.
Taulukko 1
Toistokoevaiheen koekappaletyypit. Koekappaletyyppi
RTB300-15∅ ∅
RTC300-20∅ ∅
Testattu betonin 28d lujuus
fcm = 46,5 MPa
fcm = 46,5 MPa
Testattu betonin kimmokerroin
Ecm = 35,4 MPa
Ecm = 35,4 MPa
Paalun raudoitus / nurkka
1T16 (∅ = 16 mm), A700HW
2T14 (∅b = 19,8 mm), A700HW
Jatkoksen raudoitus / nurkka
1T20, B500B
1T25, B500B
Limijatkospituus
lb = 240 mm (15∅)
lb = 396 mm (20∅b)
4
2025
Paaluinfo 2-2025 Paalutuksen vetorasitusten vaikutus paalujatkosten tartuntaan
4
Eri kuormitustilanteiden kapasiteettien vertailu.
perusteella arvioitiin pääterästen vetojännitys, jollaisia koekappale kestäisi kymmenen toistoa. Kuvassa 4 esitetyistä tuloksista voidaan havaita, että lyöntikokeista määritetyissä
eri ominaisuuksien vaikutuksesta limijatkoksen kapasiteettiin. Lisäksi eri muuttujien vaikutus kapasiteetteihin voitiin todeta tapahtuvan yhdenmukaisesti koetulosten ja laskentamal-
tuksen onnistumiseen olisi tarpeen saada lisää tutkittua tietoa. •
kapasiteettiarvoissa on suuri hajonta. Tämä johtuu osittain tutkittavasta ilmiöstä, mutta todennäköisesti enemmän kuormitustapahtumasta, jossa muun muassa reunajännitysten vaihteluiden, yksittäisten kovien lyöntien ja iskuaaltojen vaihtelujen takia rinnakkaisten koekappaleiden välisissä kuormitushistorioissa on suurehkoja eroja. Kaksi lyöntikoekappaleista murtui ennenaikaisesti kuormituksen alussa tapahtuneiden suunniteltua huomattavasti korkeampien lyöntien seurauksena, eikä niistä saatu vertailukelpoista tulosta. Lyönti- ja toistokokeiden välillä ei koekappaleiden kestävyyksissä ollut johdonmukaista eroa. 300B-15∅ -sarjan paaluissa lyöntikokeen tulokset olivat keskimäärin selvästi korkeammat, mutta 300C-20∅ -sarjan paaluissa toistokokeiden tulokset olivat keskiarvoltaan hyvin lähellä lyöntikokeiden tuloksia. Paaluille tehdyillä lyöntirasituksilla ei havaittu olevan vaikutusta paalun staattiseen murtokapasiteettiin puhtaisiin staattisiin murtokuormiin verrattuna.
lien välillä. Limijatkosten väsymismallin kautta määritetyt kapasiteetit olivat staattisissa toistokokeissa ja lyöntikokeissa melko lähellä toisiaan. Lyöntikokeessa rakenteen rasitusta lisää, että vetorasituksen lisäksi paaluun kohdistuu myös toistuvaa puristusrasitusta. Selkeänä jatkotutkimustarpeena on paalujen vetojännitysten monitorointi todellisessa asennustilanteessa etenkin sellaisissa maaperäolosuhteissa, joissa on odotettavissa suuria vetorasituksia. Lisäksi paalutuksessa käytettävien iskusuojien vaikutuksesta paalu-
[1] Haavisto, J., Riihimäki, T., Repo, T., Tupala, T.,
Yhteenveto ja johtopäätökset Projektissa kehitettiin onnistuneesti uudentyyppinen koejärjestely, jonka avulla voidaan tutkia lyöntityössä tapahtuvien vetojännitysten vaikutusta paalun rakenteeseen. Projektissa kehitettiin myös kyseiselle testaustilanteelle soveltuva GRLWEAP-malli. Staattisten kokeiden perusteella voidaan todeta lähivuosina käyttöönotettavan eurokoodin limijatkosmallin soveltuvan hyvin testatuissa paalujatkoksissa käytetyille raudoitetankojen limijatkoksille, kun mitoitus tehdään paalun pääteräksen myötölujuudelle. Koetuloksista saatiin hyvä käsitys rakenteen
4
2025
Lähteet Ikkala, K. & Laaksonen, A. 2026, valmisteilla. Development of a test method to investigate pile behaviour under tension induced by pile driving. [2] RIL 254-2016. Paalutusohje 2016 (PO-2016). Helsinki, Suomern Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. [3] Haavisto, J. & Laaksonen, A. 2024. Experimental investigation on the tension lap splices used in the joints of precast RC foundation piles. Structural Concrete, 25(5). pp. 3468-3486. https://doi. org/10.1002/suco.202301058 [4] fib Model Code 2010. Model Code for Concrete Structures 2010.; 2013.
Projektiosapuolet Rahoittajat
Betoniteollisuus ry:n paalujaos Celsa Steel Service Oy Rakennustuotteiden Laatu Säätiö sr Tampereen yliopisto Väylävirasto Ohjausryhmä Betoniteollisuus ry Celsa Steel Service Oy Emeca Oy HTM Yhtiöt Oy Junttan Oy Leimet Oy Tampereen yliopisto Väylävirasto Paalujen valmistus HTM Yhtiöt Oy Paalutarvikkeet Leimet Oy Lyöntikoejärjestelyt Leimet Oy Paalutusurakoitsija Pirkan Rakentajapalvelu Oy Valokuvaus Emeca Oy PDA-mittaukset ja tutkimus Junttan Oy Tutkimus ja koordinointi
A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tampereen yliopisto
85
Henkilökuvassa
Aki Kemppainen
Betoni-lehden henkilögalleriassa on haastateltavana suunnittelupäällikkö, Yamk Aki Kemppainen (s. 1982 Turku). Teksti: Dakota Lavento, toimittaja
Suunnittelupäällikkö Aki Kemppainen on keskittynyt viimeiset kolme vuotta suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys Swecossa kansainvälisiin hankkeisiin. Niiden myötä hän kertoo silmiensä avautuneen. – Olen ymmärtänyt maailman hankkeiden massiivisuuden ja toisaalta, kuinka hyvää suunnitteluosaamista meillä täällä Suomessa onkaan. Tarkoitan sillä aivan kaikkea suunnittelua arkkitehtisuunnittelusta rakenne- ja talotekniikkasuunnitteluun. Ja miten paljon annettavaa suomalaisilla suunnittelijoilla olisi maailmalla. Hänelle on myös kirkastunut, että suomalaista osaamista pitäisi lähteä viemään maailmalle yhteistyössä muiden suomalaisten suunnittelijoiden kanssa. Hänellä on myös voimakas tahto asiaa edistää. Nykyisessä markkinatilanteessa kasvu on haettava ulkomailta, kansainvälisistä projekteista. Suurista hankkeista löytyy mahdollisuuksia kaikille suomalaisille konsulteille, joita kansainvälistyminen vain kiinnostaa. –Jos siis on innostusta ja halua, meidän kannattaa yhdessä lähteä hakemaan projekteja maailmalta, hän sanoo. Turhanaikaisesta vaatimattomuudesta suomalaisten suunnittelijoiden pitää päästä eroon ja oppia rohkeammin kertomaan, kuinka hyviä oikeasti olemme, mitä osaamme. Asiakashan pitää pystyä vakuuttamaan. –Tosin voi vaatimattomuus olla etukin – kunhan jalan kerran on saanut oven väliin, Kemppainen naurahtaa. –Kun projekti hoidetaan kunnialla maaliin, asiakas voi olla suoras-
86
taan häkeltynyt, miten hyvin me se osattiin. Emme siis ainakaan luvanneet liikoja! Mukava lapsuus Aki syntyi toiseksi lapseksi perushoitaja äidin ja ensin rakennuksilla ja sittemmin kiinteistönhoitajana työskennelleen isän perheeseen Turkuun. Isosisko ja Aki saivat myöhemmin myös pikkuveljen ja -sisaren. Perhe asui Kaarinassa. Akin aika kului kaupungissa enimmäkseen kavereiden kanssa. Perheellä oli myös kuivanmaan mökki Paraisilla, jossa oli metsää ympärillä ja tilaa rakentaa majoja. Aki ei muista olleensa kovin innokas koululainen. Hänen lempiaineitaan olivat käsityöt ja yläkoulussa kotitalous sekä kemia ja fysiikka. Teinille ei oikein kirkastunut, mitä hän haluaisi isona tehdä. Elektroniikka kiinnosti sen verran, että hän tilaili kotiin postikuvastosta elektroniikkarakennussarjoja. Sen perusteella hän päätti hakeutua Turun Ammatti-Instituuttiin opiskelemaan elektroniikkaa, sähkövoimatekniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa. Tietotekniikan perustutkinnon Aki suoritti vuonna 2001. Opintojen jälkeen edessä oli vuoden asepalvelus Niinisalossa Satakunnan Tykistörykmentissä viestijoukoissa. Armeijan jälkeen Aki ja hänen kaverinsa ryhtyivät miettimään tulevaisuuttaan. Joko olisi aika suunnata työelämään, vai pitäisikö vielä kuitenkin opiskella? Vaakakuppi painui opiskelun puolelle, sillä kaverinkin mielestä se oli itsestään selvä valinta. Mutta minne ja mitä opiskelemaan?
Rakennesuunnittelu iskee Turkulaisten piti luonnollisesti päästä pois Turusta, mutta ehdottomasti ei Tampereelle. Pääkaupunkiseutukaan ei oikein iskenyt ja Oulu taas oli selvästi liian kaukana kotoa. Jyväskylä sen sijaan oli juuri sopivan matkan päässä. Sitä myös mainostettiin Suomen opiskelijapääkaupunkina, jonka väkiluku tuplaantuu, kun opiskelijat tulevat kaupunkiin. Nuorukaiset laittoivat hakupaperit Jyväskylään. Akilla ensimmäisellä sijalla oli elektroniikka Jyväskylän yliopistossa ja viimeisellä rakennetekniikka ammattikorkeakoulussa. Sinne hän sitten pääsi. Niin pääsi kaverikin. Kaverukset saivat yhteisen solukämpän Kekkolasta ja Aki ryhtyi täysin rinnoin nauttimaan erilaisista opiskelijaelämään liittyvistä oheisriennoista. Rakennetekniikka ei aluksi todellakaan ollut Akin heiniä. Hän arveli valmistuvansa työnjohtajaksi rakennuksille. – Mietin jopa suorittavani pakollisia kursseja alta pois ja jossain vaiheessa hakeutuvani aivan toiselle alalle. Kolmannen vuoden rakennesuunnittelun kurssit avasivat hieman vastentahtoisen opiskelijan silmät. Sehän oli oikeasti kiinnostavaa ja kipinä opiskeluun syttyi. – Huomasin, että voin päästä suunnittelemaan ja tajusin, että juuri tätä haluankin tehdä. Pääkaupunkiseutu kutsuu Valmistuttuaan Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2007 Aki Kemppainen oli ajatellut suunnata takaisin Turkuun, mutta ajautui työtarjousten perässä kuitenkin pää-
4
2025
1
Suunnittelupäällikkö Aki Kemppainen tahtoo
rohkaista suomalaisia suunnittelijoita viemään
Hannu Uusitalo
osaamistaan maailmalle, jossa sitä kipeästi tarvitaan.
kaupunkiseudulle. – Täällä olen viihtynyt jo kohta 19 vuotta. Nuori rakennesuunnittelija työllistyi Finmap Consultin Oy:n (nykyinen Sweco) asuntosuunnitteluyksikköön, mitä hän pitää suoranaisena onnenpotkuna. –Asuntosuunnittelu on yksi monipuolisimmista rakennesuunnittelualoista. Aikataulu on usein tiukka ja kustannukset pidettävä hallinnassa. Rakennusfysiikan monipuolinen ymmärrys on tärkeää, sillä rakenteessa on paljon yksityiskohtia ja detaljiikkaa. Rakennesuunnittelijalta vaaditaan monipuolista osaamista ja hänen on ymmärrettävä eri suunnittelualoja: ei pelkästään arkkitehtisuunnittelua, vaan pohjarakenne, akustiikka-, talotekniikka- ja palosuunnittelua. Pienemmissä hankkeissa saattoi varsinkin aikaisemmin myös käydä niin, ettei kaikkia erikoisalojen suunnittelijoita hankkeeseen hankittu, vaan rakennesuunnittelijan piti hanskata heidänkin osuutensa. Kemppaisen mukaan asuntorakentaminen on hänen työuransa aikana edelleen monimutkaistunut ja edellyttää tiivistä, monialaista yhteistyötä eri alojen suunnittelijoiden, toteuttajien ja tilaajan kesken. –Kun asuntoja rakennetaan asukkaille omaksi, he ovat ymmärrettävästi hyvin tarkkoja siitä, että lopputulos on laadukas ja asiat toimivat. Asuntojen suunnitteleminen on todella monipuolista, vaativaa ja juuri siksi niin mielenkiintoista. Voimakkaimman muistijäljen Kemppaiseen hänen alkuaikojensa projekteista on eittämättä jättänyt se ensimmäinen ihan oma suunnitte-
4
2025
1
lukohde. Louhinnassa kallio oli karannut, joten kallioseinään piti rakentaa tuentapalkki. Sen tuore rakennesuunnittelija suunnitteli, piirsi ja varmisti varmistamasta päästyäänkin, että kaikki oli aivan varmasti myös toimisi. Aikanaan hän meni työmaalle katsomaan valmista neljä metriä korkeaa tukirakennetta. Työmaan väki seisoi ympärillä odottamassa, hyväksyykö suunnittelija heidän toteutuksensa ja onko se suunnitelman mukainen. –Oli se hieno tunne: oman työn merkitys konkretisoitui. Ihmiset oikeasti rakentavat työmaalla tekemieni suunnitelmien mukaan ja juuri sillä tavalla, kuin suunnittelin! Takaisin koulun penkille Vaikka Aki Kemppaisella oli työpöytä täynnä työtehtäviä, veri alkoi vetää takaisin opinto-
jen pariin. Niinpä hän suuntasi Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kemppaisesta kurssit olivat hyviä ja hyödyllisiä. Eteen tuli uuttakin, kuten sopimusjuridiikkaa ja ymmärrys kasvoi myös monista rakentamiseen liittyvistä asioista. Opinnot oli järjestetty fiksusti, lähiopetuspäivät loppuviikkoon ja viikonloppuun. –Raskas rupeama se silti oli. Sitä piti käsitellä työprojektina, jolle varataan oma aikansa. Opiskelu ei onnistu vain iltaisin ja viikonloppuisin, hän painottaa. Suunnittelukokemuksen karttuessa Kemppaista olivat alkaneet kiinnostaa haastavammat rakennuskohteet, erityisesti korkean rakentamisen poikkeuksellisen vaativa suun-
87
Henkilökuvassa Aki Kemppainen
2
Tehdas- ja työmaavierailu Hyderabadissa Intiassa.
3
Aki Kemppainen puhumassa Pekingissä yritys-
tapahtumassa Suomen Pekingin suurlähetystön
Chander Dutta
residenssissä.
Li Shan
2
3
nittelu. Hän siirtyi työskentelemään vuonna 2011 Ylimäki&Tinkaselle, joka kuuluu nykyisin Sitowiseen. Korkeaan rakentamiseen liittyen hän teki myös opinnäytteensä, joka käsitteli luonnossuunnittelua korkeassa rakentamisessa. Tutkinnon Kemppainen sai valmiiksi vuonna 2013. Korkeita kohteita – Ala-Ojalan Jukan (silloinen rakennesuunnittelun toimialajohtajan, nykyisin Sitowisen erityisasiantuntija) johdolla suunnittelimme korkeaa rakentamista ja jännitettyjä rakenteita. Osaamiseni karttui kuuden vuoden kuluessa todella paljon. Kemppaisen ensimmäinen tornitalo oli Järvenpään maamerkkinäkin tunnettu, vuonna 2017 valmistunut Tupalan Torni. Kokonaisuuteen kävelykadun varrella kuuluu varsinaisen 18-kerroksisen tornin lisäksi kuusikerroksinen
88
kerrostalo. Korkeuden lisäksi kohde tarjosi Järvenpäälle tyypillisten perustusolosuhteiden ansiosta muitakin haasteita. Kemppainen muistelee, että ennen kovaa maata pehmeää savea riitti 25 metriin. Tornitalo paalutettiin porapaaluilla. Jotta paaluille saataisiin enemmän kapasiteettia, niihin injektoitiin sisälle sydänpaalu. Viimeisin mielenkiintoinen korkean rakentamisen kohde Aki Kemppaisen ”pöydällä” on ollut 26 kerroksinen Redin Horisontti, Suomen korkein toimistorakennus ja SRV:n pääkonttori, joka kohoaa 111 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen hyvin haastavan pilarilaattarungon rakennesuunnittelusta saa syystäkin olla ylpeä. Takaisin Swecolle Kemppainen palasi vuonna 2017. Palaaminen tuntui mukavalta, kun talosta löytyivät vielä tutut työkaverit. Hän pääsi tekemään monipuolisesti rakennesuun-
nittelua ja työskentelemään projektipäällikkönä mielenkiintoisissa hankkeissa. Myöhemmin hän siirtyi johtamaan projekteja ja työskentelemään enemmän asiantuntijan roolissa. Verkostoituminen on tärkeää Aki Kemppaisella on riittänyt aikaa ja mielenkiintoa myös alan järjestötoimintaan. Kaikki sai alkunsa risteilylounaalta Betonipaalupäiviltä vuonna 2011, kun Kemppaiselta kysyttiin halukkuutta ryhtyä Inspecta Sertifioinnin Teknisen toimikunnan (MIN) jäseneksi. Edellinen rakennesuunnittelijajäsen oli jäänyt eläkkeelle ja toinen haluttiin tilalle. Kemppainen on edelleen työssä mukana, puheenjohtajan ominaisuudessa vuodesta 2018 lähtien. Inspecta Sertifiointi on nykyisini Kiwa Tekninen toimikunta (MIN). Toimikunnan kautta Kemppainen ryhtyi luontevasti verkostoitumaan laajemminkin ja
4
2025
Henkilökuvassa Aki Kemppainen
4
Lenkkeily auttaa pitämään niin kropan kuin mie-
Kaisa Kemppainen
lenkin kunnossa.
4
on mukana nykyisin myös esimerkiksi toisen sukupolven eurokoodien kansallisissa seurantaryhmissä, elementtisuunnittelun asiantuntijaryhmässä ja muutamissa Betoniyhdistyksen ryhmissä. – Olen myös tehnyt työtä päästäkseni jäseneksi FIB:in, The International Federation for Structural Concrete COM6:een Prefabrication ryhmään, mutta prosessi kestää useita vuosia. Olen ollut jo muutamissa kokouksissa ja esittäytymässä. Katsotaan, miten käy. Kemppainen korostaa, että Suomessa pitäisi vahvemmin pyrkiä toimimaan eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Vaikutustyö heijastuu monin tavoin eurokoodien, säädösten ja asetusten kautta myös suomalaiseen rakentamiseen. On oltava vaikuttamassa paikalla ja tuomassa esille suomalaista osaamista. Eikä eurokoodeihin vaikuttaminenkaan saa jäädä vain virkamiesten ja järjestöjen kontolle. Myös yritysten tulisi ehdottaa henkilöitä kansainvälisiin järjestöihin. –Kansainvälinen verkostoituminen on myös erittäin tärkeää. Maailmalla rakennetaan, sieltä on kerättävissä hyvää oppia, ymmärrystä ja tietoa. Kemppainen on ottanut aikaa myös kirjallisiin tehtäviin. Hän on viimeisen viisi vuotta ollut betonielementtirakentamisen tieto pankin elementtisuunnittelu.fi:n asiantun tijaryhmässä laatimassa alalle ohjeita – ja kirjoittanut Betoni-lehteen artikkeleita niiden markkinoimiseksi. Työ on ollut innostavaa, sillä hän tykkää selvittää perin pohjin, mistä tietty kaava tai ohjeistus on peräisin. –Minua harmittaa, että asioita tehdään vain siksi, että näinhän on aina tehty, miettimättä miksi ja onko tapa oikeasti hyvä. Toki monet totutut tavat sitä ovatkin, eikä uusia tarvitse
4
2025
keksimällä keksiä. Siltikin pidän hyvänä taustoittaa, miksi tapaan on päädytty. Ohjeistuksen punainen lanka on juuri taustoituksessa. Asiaan on voitava tarvittaessa syventyä vaikkapa 20 vuotta myöhemmin ja päästä ohjeistuksen alkulähteille helposti. Yksityiskohdat pitää jälkikäteen voida tarkistaa vaikkapa FIB:in opuksesta tai tietystä tutkimuksesta. Erityisen tärkeää Kemppaiselle on, ettei ohjeisiin jää tulkinnanvaraisuutta. Eurokoodeihin, asetuksiin tai määräyksiin voi syystä tai toisesta jokin seikka jäädä hieman avoimeksi. Rakennusalan tulisi pystyä niiden varalle itse luomaan yksiselitteiset käytännöt ohjeiden kautta. –Yksittäisen suunnittelijan ei silloin jokaisessa hankkeessa tarvitse erikseen miettiä, mitä kaavaa, tapaa tai detaljia juuri tässä tapauksessa käyttäisin. Lisäksi rakennesuunnittelijan tulkinnan voi periaatteessa aina haastaa kolmannen osapuolen tarkastaja, viranomainen, tilaaja, valmistaja. Vastuu on suuri ja aikaa tuhrautuu selvittelyyn. Jos ohjeisiin on kirjattu, että tällä mennään ja siitä on alalla konsensus, säästyy hermoja, aikaa ja rahaa. Toiminta on ennakoitavaa ja huomattavasti tehokkaampaa. Yksiselitteiset ohjeistukset helpottavat alalla kaikkien työtaakkaa. Entistä valoisampaan tulevaisuuteen Suomalaisessa talonrakentamisessa vallinneiden rauhallisten vuosien jälkeen Aki Kemppainen toivoisi, että rakentaminen Suomessakin alkaisi elpyä ja hienot hankkeet saataisiin käyntiin. Ja että yhteistyö maailmalla kantaisi hedelmää. Hän saisi osallistua haastaviin hankkeisiin niin kotimaassa kuin maailmallakin.
–Olisi hienoa päästä suunnittelemaan yhteistyössä suomalaisen konsulttiryhmän kanssa 200–300 metriä korkea tornitalo vaikkapa Kaakkois-Aasiaan. Se olisi yhdessä tarjottu ja saatu hanke, jonka pääsisimme toteuttamaan yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Pääsisimme näyttämään suomalaisen osaamisen tason! Vaikka Aki Kemppaisen työpaikka on opintojen jälkeen sijainnutkin pääkaupunkiseudulla, hän asustaa nykyisin kahta kaupunkia: Helsinkiä ja Vaasaa. Uusioperheeseen kuuluu kaksi kouluikäistä lasta ja vaimo Kaisa, joka myös on ammatiltaan rakennesuunnittelija. Yhteisestä sopimuksesta rakennesuunnittelusta kotona ei kuitenkaan puhuta. Vaasan koti on pari vuotta sitten valmistuneessa siporex-harkkorivitalossa, jossa on väli- ja yläpohjarakenne ontelolaatoista. Kemppaisen mukaan kahdessa paikassa asuminen on nykyisessä elämäntilanteessa vallan toimiva ratkaisu. Hän tykkää tehdä lähityötä ja pyrkii olemaan toimistolla Ilmalassa mahdollisimman paljon silloin, kun ei joudu työn takia matkustamaan. Junassa Vaasaan matkatessa voi tehdä rauhassa töitä. Vaasassa ollessaan etätyöpäiviä ovat perjantai ja maanantai. Vuoroviikoin vaimo puolestaan matkaa Helsinkiin. Vapaa-ajalla perhe harrastaa matkailua. Aki Kemppainen pitää kuntoa ja mielialaa yllä lenkkeilemällä. – Kun asiat raskaampana päivänä pyörivät päässä, ne juoksemisen aikana lokeroituvat ja saavat oikeat mittasuhteet, hän sanoo. – Liikkumiselle pitäisi vain saada enemmänkin aikaa. •
89
Jarno Artika
Inari Weijo
Uudelleenkäytettäviä ontelolaattoja Melkinlaiturin koulu- ja päiväkotihankkeeseen
Lipa-Betoni ottaa elementtivalmistajana käyttöön Carbonaiden hiilensidontateknologian
Melkinlaiturin koulun ja päiväkodin uudisrakennushankkeessa käytetään ontelolaattoja, jotka on valmistettu yli 40 vuotta sitten. Uudelleen käyttöön otettavat ontelolaatat ovat peräisin Helsingin Suutarilassa sijainneesta, vuonna 1981 valmistuneesta monitoimitalorakennuksesta, josta elementit irroitetaan kokonaisina. Helsingin Jätkäsaareen elinkaarimallilla toteutettavan Melkinlaiturin koulu- ja päiväkotihankkeen alapohjan ontelolaatoista lähes 400 neliömetriä on uudelleen käytettäviä. ”Olemme tarjousvaiheessa sitoutuneet materiaalitehokkuuslupaukseen, mikä edellytti alapohjan ontelolaattojen vaihtamista uudelleenkäytettäviin laattoihin", kertoo YIT:n julkinen uudisrakentaminen -yksikön työpäällikkö Timo Kuorikoski. Päästöjen vähentämisen keinoina ovat vähähiiliset tuotteet ja kiertotalous. Betonielementit tarkastettiin, testattiin ja kunnostettiin Consolis Parman Nummelan tehtaalla. Elementit asennettiin kesällä 2025. ”Ilmastotyö on strategiamme ytimessä ja tavoitteenamme on puolittaa päästömme vuoteen 2035 mennessä. Tässä ontelolaattojen uudelleenkäyttöprojektissa voimme hyödyntää kansainvälisessä ReCreate -tutkimushankkeessa saamiamme kokemuksia ja oppeja”, kertoo teknologiajohtaja Juha Rämö Consolis Parmalta. Uusi rakennusosa voidaan korvata uudelleenkäytettävällä rakennusosalla, kun dimensiot, kestävyys, rasitusolosuhteet yms. käyvät yhteen. "On huomioitava, että rakennus suunnitellaan alun alkaen uudelleenkäytettävien rakennusosien ehdoilla. Näin voidaan päästä merkittäviin hiilijalanjälkivaikutuksiin, kertoo Inari Weijo, Competence Lead, Transformation,
Lipa-Betoni Oy ottaa ensimmäisenä elementtivalmistajana käyttöön Carbonaide®-teknologian Naarajärven tehtaalla. Teknologia mahdollistaa hiilidioksidin pysyvän varastoinnin betonielementteihin, vähentää sementin käyttöä ja pienentää tuotannon hiilijalanjälkeä jopa yli 60 %. Koekäyttö aloitetaan alkuvuodesta 2026, jota seuraa täysi tuotanto. ”Kyseessä on koko tehtaan kapasiteettia koskeva uudistus, jonka ansiosta voimme tarjota vähähiilisiä betonielementtejä laajasti jo vuoden 2026 aikana", sanoo Lipa-Betonin toimitusjohtaja Satu Lipsanen. Naarajärvellä Carbonaiden järjestelmät integroidaan osaksi Lipan koko elementtituotantoa. Työvaiheisiin kuuluvat muun muassa moduulien valmistus, säiliötoimitukset ja järjestelmäasennukset. Näiden jälkeen siirrytään koekäyttöön vuoden 2026 alussa. Elematic Oyj on kehittänyt tehtaan kuivatustilan oviin tiivistyksen, joka mahdollistaa hiilidioksidin turvallisen käytön tuotantoprosessissa. Carbonaiden hiilidioksidikäsittely mahdollistaa ympäristöystävällisempien elementtien valmistuksen ja hiilidioksidin pysyvän varastoinnin. Teknologia mahdollistaa jopa 20 % pienemmän sementin tarpeen, nopeuttaa tuotantoa ja parantaa betonin mekaanisia ominaisuuksia. Tuotannosta tulee kustannustehokkaampaa, nopeampaa ja ilmastoystävällisempää. Lipa-Betoni tavoittelee elementtituotannolleen ensivaiheessa yli 60 % päästövähenemää hyödyntäen Carbonaide-teknologialla voimakkaasti seostettuja sementtejä normaalissa tuotantoajassa. On mahdollista päästä jopa hiilineutraaliin tuotantoon. Lipa-Betonin
Ramboll Finland Oy:stä. Lisätiedot ReCreate hankkeesta: inari. weijo@ramboll.fi ja https://recreate-project. eu/2025/11/25/first-commercial-replication-of-the-recreate-solution-in-finland/
investointi kattaa koko tehtaan kapasiteetin ja vähähiilisten betonielementtien toimitukset myös suuriin rakennuskohteisiin. Lisätietoja: tapio.vehmas@carbonaide.com ja satu.lipsanen@lipa-betoni.fi
90
Tero Pajukallio
Uutiset
Suomen Betoniyhdistys BY täytti 100-vuotta Lokakuussa vuonna 1925 pidettiin Suomen betoniyhdistys – Finska betongföreningen r.y.:n perustava kokous Hotelli Kämpissä Helsingissä. Suomen Betoniyhdistys ry:n 100-vuotista toimintaa juhlistettiin Vanhalla Ylioppilastalolla 24.10.2025. Juhliin osallistui hieman yli 200 vierasta. Juhlassa kukitettiin BY:n uusin kunniajäsen, Professor of Practise, Jouni Punkki sekä jaettiin yhteensä 12 BY-Mitalia betonialaa ja yhdistyksen toimintaa erityisesti edistäneille henkilöille. Suomen Betoniyhdistys on riippumaton betonin oikeaa käyttöä edistävä teknistieteellinen yhdistys, jonka noin 500 jäsentä edustavat laajasti betonirakentamisen eri osapuolia. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää betonitekniikkaa ja edistää betonin ammattitaitoista ja oikeaoppista käyttöä sekä toimia alan yhteisöfoorumina. BY on pitkään hoitanut betonialan koulutusta, julkaissut lukuisia teknisiä ohjeita ja alan oppikirjoja. BY on käynnistänyt ja ohjannut useita kehitysprojekteja vuosien varrella. Yhdistys tunnetaan asiantuntijalausunnoistaan ja keskeisestä roolistaan teknisten normien laatijana. Viime vuosina BY on edistänyt aktiivisesti ympäristömyötäistä betonirakentamista muun muassa kehittämällä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän luokituksen. Lisätietoa: https://www.betoniyhdistys.fi/ yhdistys/by-100-vuotta
4
2025
Uutiset
n SFS 7022 Betoni, sien vuoden 2025 una on muutokset a uusien sementtia on selitetty uuden en periaatteet.
istajille, rakenneitsijoille (työmaa-
BY 65 BETONINORMIT 2025
teltujen kantavien laadunvalvontaa nnuksessa. Normit kaisun pohjautuen
BETONINORMIT 2025
yttöä edistävä teknisti betonirakentamisen , tutkijoita, urakoitsistajia. Yhdistys julkaiosallistuu betonialan tutkimus- ja kehitys-
0358-5239
314579
.com Betonin yhteystiedot 2024 – osoite: Eteläranta 10
By65 Betoninormit 2025 By 65 Betoninormit 2025 sisältää eurokoodeilla suunniteltujen kantavien betonirakenteiden säilyvyyssuunnittelua, valmistusta, laadunvalvontaa ja kelpoisuudenosoittamista koskevat ohjeet talonrakennuksessa. Normit korvaavat aikaisemman by 65 Betoninormit 2021 -julkaisun pohjautuen kuitenkin pitkälti siihen. Normia on täydennetty ja täsmennetty etenkin standardin SFS 7022 Betoni, Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa pohjalta. Uusien vuoden 2025 normien suurin muutos vuoden 2021 normeihin verrattuna on muutokset sallittujen sementtien taulukossa, joka sallii muun muassa uusien sementtilaatujen käytön betonin valmistuksessa. Lisäksi normeissa on selitetty uuden konseptin betonin vastaavien toiminnallisten ominaisuuksien periaatteet. Kirja on tarkoitettu betonin ja betonielementtien valmistajille, rakennesuunnittelijoille, rakennusvalvonnoille, rakennusurakoitsijoille, työmaamestareille, betonityönjohtajille ja valvojille. Lisätietoja: Suomen Betoniyhdistys ry https://www.rakennustietokauppa.fi/sivu/by/
.2
DATE
29. 1
Tulossa
E TH AV
E
S
789527
0 26
Betonipäivä 2026 ja Vuoden Betonirakenne 2025 julkistaminen 29.1.2026 Dipoli, Espoo Vuoden Betonirakenne 2025 voittajakohde julkistetaan Betonipäivä 2026 -tapahtumassa. Ilmoittaudu 12.1.2026 mennessä täällä ! https://betoni.com/tapahtumat/vuoden-betonirakenne/betonipaiva-2026-ja-vuoden-betonirakenne-2025-julkistaminen/ Lisätietoja: maritta.koivisto@betoni.com
4
2025
PL 381 (Eteläranta 10, 10. krs) 00131 Helsinki etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi vaihde: (09) 12 991 Betoniteollisuus ry: Toimitusjohtaja Jussi Mattila 0400 637 224 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi Jaospäällikkö Janne Kihula 040 514 65 10 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi Jaospäällikkö Ari Mantila 0400 201 507 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
Ilmoittajaluettelo
4 2025
Ilmoittaja Sivu ART-Betoni Oy 2 Bau-Met Oy 3 Betoniluoma Oy 6 Finnsementti Oy III kansi Haahtela Oy 5 Kovabetoni Oy 3 Lammin Betoni Oy 5 Lujabetoni Oy 5 Pielisen Betoni Oy 4 Rakennusbetoni- ja Elementti Oy 4 Ramboll Oy 4 RISE Research Institutes of Sweden II kansi Schwenk Suomi Oy 4
Jaospäällikkö Antti Taivalkangas 050 432 3360 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi Päätoimittaja, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto 040 900 3577 etunimi.sukunimi@betoni.com etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi Viestintäassistentti Nina Loisalo 050 368 9072 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi Betoniyhdistys ry: etunimi.sukunimi@betoniyhdistys.fi Toimitusjohtaja Mirva Vuori 040 765 7672 Erityisasiantuntija Johanna Tikkanen 040 518 1641 Erityisasiantuntija Kim Johansson 050 550 6556 Koulutuskoordinaattori Anu Kurkela 0400 228414
Betoninäyttely ja opastus on avoinna Eteläranta 10:ssa ja 10. kerroksessa Betoniyhdistys ry ja Betoniteollisuus ry muuttivat Rakennustuoteteollisuus RTT:n mukana 1.2.2018 Eteläranta 10:een ja 10. kerrokseen. Yhteisissä tiloissa toimii betonipintanäyttely, joka esittelee mm. erilaisia betonin väri- ja pintakäsittelytapoja. Näyttely on avoinna toimiston aukioloaikoina klo 8.15–16.00. Esittelystä voi sopia etukäteen arkkitehti Maritta Koiviston kanssa, gsm 040–9003577 tai maritta. koivisto@betoni.com. www.betoni.com
91
Betoniharkot Betonin pumppaus Elementtien asennus Erikoiselementit
• • •
Hormielementit
•
•
•
•
•
• •
VaBe Oy
Swerock Oy
Suutarinen Yhtiöt/ SBS Betoni Oy
Suomen Kovabetoni Oy
SCHWENK Betoni Oy
Ruskon Betoni Oy
• • •
• • •
• •
Kanavaelementit ja kourut
Rudus Oy
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy
•
• • • •
•
Kalusteet, istutusastiat yms.
Pielisen Betoni Oy
Napapiirin Betoni Oy
•
Lipa-Betoni Oy
Lammin Betoni Oy
Kankaanpään Betoni ja Elementti Oy
Joutsenon Elementti Oy
JA-KO Betoni Oy
• •
Hissikuiluelementit
Jännebetonipalkit
Betset-yhtiöt
• • • • • • • •
Eristeharkot
Hulevesituotteet
Betroc Oy
•
Betoniluoma Oy
Betonilaatta Oy
Arkta Laatuseinä Oy
Ansion Sementtivalimo Oy
Betoniteollisuus ry:n jäsenyritykset ja tuotteet
Alavuden Betoni Oy
hakemisto
• • • • • • •
Kattotiilet Kevytsoraharkot
• •
Kuitubetonielementit Kuivalaastit ja kuivabetonit
•
Kylpyhuone-elementit Maakellarit Maatalouselementit Meluseinät, törmäyskaiteet Muurikivet Ontelolaatat, kuorilaatat Paalut Parvekepielet Parvekkeet, massiivilaatat Perustuselementit Pilarit ja palkit
• •
• •
• • • • • • • •
Porraskivet ja -elementit
•
Portaat Putket, kaivot ja hulevesijärjestelmät Päällystekivet ja -laatat Rappauselementit
•
Ratapölkyt Reunatuet Sandwich-elementit Siilot ja säiliöt Sillat, laiturit ja tukimuurit Sisäkuoret TT- ja HTT-laatat Valmisbetoni Valuharkot Väestönsuojat Väliseinäharkot Väliseinät
92
•
• • • • • • • •
• • •
• • •
•
• • • • • • • • •
• • • • • •
• • • • • • • •
• • • • • • •
• •
•
• •
• •
•
• • • • • • • •
• • • • • •
• • • • • •
• •
• • • • • • • • • •
•
•
•
•
• •
• • •
• • • • • • • • • • • •
• • •
•
•
• •
•
• •
• • • • • • • • •
• • • • • • •
• •
• 4
2025
hakemisto Valmisbetonitehdas, Pietarsaari Vaunusepäntie 2, 68660 Pietarsaari Puh 040 6782 720
Betroc Oy
Betoniteollisuus ry:n jäsenyritysten tuotteet, palvelut ja toimipisteet
Valimontie 1, 99600 Sodankylä Puh 020 7579 080 www.betroc.fi betroc@betroc.fi
Valmisbetonitehdas, Seinäjoki Routakalliontie, 60200 Seinäjoki Puh 040 6782 740
Joutsenon Elementti Oy Betset-yhtiöt
Ilvestie 2, 01900 Nurmijärvi Puh 040 3434 300 www.betset.fi
a
Myynti: Elementtimyynti ja laskenta https://betset.fi/yhteystiedot/myynti myynti@betset.fi Valmisbetonimyynti ja pumppaus https://betset.fi/yhteystiedot/valmisbetoni vbmyynti@betset.fi
Alavuden Betoni Oy
Peräseinäjoentie 210, 63300 Alavus Puh 050 453 1520 www.alavudenbetoni.fi timo.asunmaa@alavudenbetoni.fi
Ansion Sementtivalimo Oy Lohipurontie 2 (PL 48), 21530 Paimio Puh 02 4770 100 www.asv.fi ari-p.ansio@asv.fi
Arkta Laatuseinä Oy Kiuaskatu 1, 18100 Heinola Puh 0500 442 810 www.lslaatuseina.fi pekka.kuurne@lslaatuseina.fi
b
Tehtaat: Espoo Helsinki Hämeenlinna Kyyjärvi Mikkeli Nummela Nurmijärvi Parainen Turku Vierumäki
Tehtaat: Joutseno Kotka Kouvola
k Kankaanpään Betoni ja Elementti Oy Kuusikonkatu 4 (PL 96), 38700 Kankaanpää Puh 050 300 4197 www.elementti.fi juha.kuusniemi@elementti.fi
l
c Consolis Parma (Parma Oy) Yhteystiedot: ks. www.parma.fi Consolis Parma on Suomen johtava betonielementtien valmistaja ja elinkaariviisaan betonirakentamisen suunnannäyttäjä. Yhtiöllä on toimintaa 13 paikkakunnalla ja se työllistää noin 650 henkilöä. Consolis on Euroopan johtava teollisuuskonserni, joka tarjoaa kestäviä ja älykkäitä betonielementtirakenteita rakennusteollisuuden tarpeisiin. Consolis työllistää noin 9 000 työntekijää 17 maassa eri puolilla maailmaa.
j Betonilaatta Oy
Sorvarinkatu 3, 20360 Turku Puh 02 511 8800 www.betonilaatta.fi myynti@betonilaatta.fi etunimi.sukunimi@betonilaatta.fi
Puusementintie 2, 54100 Joutseno Puh 0207 659 880 www.joutsenonelementti.fi etunimi.sukunimi@joutsenonelementti.fi myynti@joutsenonelementti.fi
JA-KO Betoni Oy
Vaasantie (PL 202), 67100 Kokkola Puh 06 824 2700 www.jakobetoni.fi jaakko.eloranta@jakobetoni.fi
Lakan Betoni Oy konserni Muuntamontie 2, 80100 Joensuu Puh 0207 481 200 www.lakka.fi myynti@lakka.fi
Lakan Betoni Oy on kotimainen vuonna 1965 perustettu perheyritys. Tuotamme kiviainespohjaisia rakennustarvikkeita ja niihin liittyviä palveluita asiakkaittemme tarpeisiin. Vuoden 2021 alussa yritys järjesteli eri liiketoimintansa omiksi, Lakan Betoni Oy:n täysin omistamiksi tytäryhtiöikseen. Yrityksen betonija kuivatuoteliiketoiminta siirtyivät Lakka Rakennustuotteet Oy:lle, ja elementti- ja valmisbetoniliiketoiminta siirtyivät Lakka Elementti ja valmisbetoni Oy:lle. Tuotantolaitoksemme sijaitsevat ympäri Suomea neljällä paikkakunnalla: Joensuussa, Lopella, Jalasjärvellä ja Varkaudessa. Lakka-tuotteita myyvät jälleenmyyjät kautta maan. Lakka tuoteperheeseen kuuluvat kivitalot, harkot, pihakivet, laastit, tasoitteet, elementit ja valmisbetoni.
Muut toimipisteet:
Betoniluoma Oy
Horontie 176, 64700 Teuva Puh 010 8410 140 www.betoniluoma.com info@betoniluoma.com
Valmisbetonitehdas, Kokkola Hiekkapurontie 5, 67100 Kokkola Puh 040 6782 730 Valmisbetonitehdas, Mustasaari Sudenpolku 8, 65480 Vikby Puh 040 6782 750 Valmisbetonitehdas, Närpiö Teuvavägen 131, 64200 Närpiö Puh 040 6782 760
4
2025
Ilmoitathan mahdollisista tietojen muutoksista tai korjauksista osoitteeseen betoni@betoni.com
93
n
Lammin Betoni Oy
Paarmamäentie 8, 16900 Lammi Puh 020 753 0400 www.lammi.fi etunimi.sukunimi@lammi.fi
Rudus Oy Napapiirin Betoni Oy Jämytie 2, 96910 Rovaniemi Puh 020 7933 200 www.napapiirinbetoni.fi
Muut toimipisteet: Lammi-Kivitalot Katso kaikki toimipisteet www.lammi.fi/kivitalo
Lammin Betoni on Suomen vanhin ja suurin betoniharkkojen valmistaja. Meidät tunnetaan erityisesti tinkimättömyydestämme tuotteiden laadun suhteen. Tuotteiden laadun, asiantuntevan palvelun ja yli 70 vuoden kokemuksen avulla olemme raivanneet tiemme suomalaisen kivirakentamisen suunnannäyttäjäksi. Olemme erikoistuneet laadukkaiden betoniharkkojen, valmisanturamuottien ja muurikivien valmistamiseen. Innovatiiviset tuotteet ja tarkoin mietityt kokonaisratkaisumme on kehitetty helpottamaan rakentamista. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi haluamme osaltamme olla varmistamassa hankkeiden onnistumisen ensiluokkaisella palvelulla ja toimitusvarmuudella sekä toimimalla alamme edelläkävijänä.
p
Pielisen Betoni Oy
www.pielisenbetoni.fi/yhteystiedot/ Keskus 044 3400 800 myynti@pielisenbetoni.fi Elementtimyynti: 040 3400 130 Ontelolaattamyynti: 040 3400 125
Pielisen Betoni – 50 vuotta laatua ja toimitusvarmuutta.
Lipa-Betoni Oy
Lipatie 1, 76850 Naarajärvi Puh 040 300 0530 www.lipa-betoni.fi satu.lipsanen@lipa-betoni.fi
Tuotevalikoimaamme kuuluu mm. teräsbetoni- ja jännebetonipalkit, pilarit, ontelolaatat, seinät, HTT-ja TT-laatat sekä valmisbetoni. Tehtaamme viidellä eri paikkakunnalla, palvelevat asiakkaitamme valtakunnallisesti. Meidät tunnetaan hyvästä kotimaisesta laadusta sekä toimitusvarmuudesta. Haluamme osaltamme edistää asiakkaiden rakennusprojektien sujuvuutta, kannattavasti ja laadukkaasti. Olemme vahva yhteistyökumppani hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa. Teemme sen, minkä lupaamme.
Lujabetoni Oy
Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvi Puh 020 7895 500 www.lujabetoni.fi etunimi.sukunimi@luja.fi Lujabetoni Oy Suomen suurimpia betoniteollisuusyrityksiä Suomessa. Palvelemme kestävässä betonirakentamisessa niin ammatti- kuin omakotirakentajiakin. Olemme puhtaasti kotimainen perheyritys jo kolmannessa polvessa. Lujabetonilla on 30 elementti-, betonituote- ja valmisbetonitehdasta Suomessa ja Ruotsissa. Suurimmat tehtaamme sijaitsevat Hämeenlinnassa, Taavetissa, Siilinjärvellä, Järvenpäässä ja Kärsämäellä. Tuotevalikoimaamme kuuluvat elementit, valmisbetonit, paalut sekä lukuisa määrä infratuotteita, kuten ratapölkkyjä, pylväsjalustoja, Luja-moduleita ja muita erikoistuotteita. Viimeisimpiä tuoteuutuuksiamme ovat LujaSuperlaatta, Luja-Superkylpyhuone, vähähiiliset betoniratkaisut ja tuulivoimalaelementit.
m
MH-Betoni Oy
Läsäntie 3, 41660 Toivakka Puh 040 727 1760 www.mh-betoni.fi henri.sahlman@mh-betoni.fi
94
r
Karvaamokuja 2a (PL 42), 00380 Helsinki Puh 020 447 711 www.rudus.fi etunimi.sukunimi@rudus.fi Rudus Oy on kestävien ja laadukkaiden kivipohjaisten rakennusmateriaalien kehittäjä ja toimittaja. Rakentaja saa Rudukselta kaiken tarvitsemansa saman katon alta: betonit, betonituotteet, kiviainekset, Betoroc-murskeen ja betonin kierrätyksen. Useat tuotteet voidaan suunnitella yksilöllisesti asiakkaiden tarpeita vastaaviksi Ruduksen ammattitaitoisen henkilökunnan ja asiakkaan kanssa yhteistyössä. Tuotevalikoimaamme kuuluu kattava valikoima talo- sekä infrarakentamisen betonituotteita ja -ratkaisuja: julkisivut, portaat, elpo-hormit, tie-, rata-, energia- ja telerakentamisen elementit. Lisäksi valikoimasta löytyy kunnallistekniset putkija kaivotuotteet mm. hule- ja jätevesien hallintaan sekä laaja valikoima maisematuotteita: pihakivet ja -laatat, betoniset reunakivet, luonnonkivet, porras- ja muurikivet sekä istutuslaatikot. Rudus Ämmän Betoni Oy on vahvistanut Ruduksen talonrakentamisen elementtituotantoa vuodesta 2020 alkaen tuotteinaan mm. parvekepielet, parvekkeet, massiivilaatat, sisäkuoret ja väliseinät.
Ruskon Betoni Oy
Piuhatie 15, 90620 Oulu Puh 020 7933 400 www.ruskonbetoni.fi etunimi.sukunimi@ruskonbetoni.fi Ruskon Betoni Oy on valmisbetonin valmistamiseen ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut kotimainen perheyritys ja konserni, joka toimii usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Tytäryhtiömme Ruskon Betoni Etelä Oy tarjoaa valmisbetonia ja siihen liittyviä palveluja Etelä-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla. Ruskon Betoni Etelän Hollolan tuotetehdas on puolestaan erikoistunut betoniputkien ja -kaivojen valmistamiseen.
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy
Vastuullinen kumppanuutemme perustuu suoraviivaiseen ja läpinäkyvään toimintatapaan, lupausten lunastamiseen sekä korkeaan laatuun. Laatu ja toimitusvarmuus ovat koko toimintamme peruspilareita. Ymmärrämme aidosti asiakkaan tarpeen. Toimintamme on kestävää ja kehittävää nyt ja tulevaisuudessa.
Elementtitehdas:
Tutustu meihin lisää osoitteissa www.ruskonbetoni.fi, www.ruskonbetonietela.fi ja www.rbinfra.fi
Kukonkankaantie 8 (PL 102), 15870 Hollola Puh 03 877 200 www.rakennusbetoni.fi etunimi.sukunimi@rakennusbetoni.fi RB Laatuseinä Oy Kiuaskatu 1, 18100 Heinola
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy ja RB Laatuseinä Oy valmistavat vastuullisia erikoisbetonituotteita Suomen sekä lähialueiden rakentajille. Konserni työllistää 130 työntekijän lisäksi yhteistyöyrityksissä yli 120 henkilöä lähinnä suunnittelussa, kuljetuksissa ja asennuksissa. Haluamme olla rohkea suunnannäyttäjä vastuullisissa erikoisbetonituotteissa ja niihin liittyvissä palveluissa. Toimintatapoihimme kuuluvat uudesta innostuminen, palvelu, lupauksien pitäminen sekä vastuullinen toiminta. Olemme suomalainen perheomisteinen yritys, jonka tuotteet ja palvelut tuotetaan kotimaassa.
s
Suomen Kovabetoni Oy www.kovabetoni.fi myynti@kovabetoni.fi Tiemestarinkatu 7, 20360 Turku Elementintie 10, 15550 Nastola
4
2025
y
Liedon betoniasema Pääskyntie 5, 21420 Lieto Puh 0290 091 092
Suutarinen Yhtiöt SBS Betoni Oy Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy Vuorilahdentie 7, 52700 Mäntyharju Puh 0207 940 640 www.suutarinen.fi etunimi.sukunimi@suutarinen.fi Elementti- ja valmisbetonitehtaat: Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy Kangaslammenraitti, 52700 Mäntyharju SBS Betoni Oy Tikkalantie 8, 50600 Mikkeli Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy SBS Betoni Oy, toimitusjohtaja Juho Suutarinen, juho.suutarinen@suutarinen.fi Puh 040 740 1532
Tehtaanjohtaja: Janne Vilve janne.vilve@suutarinen.fi, 040 531 99 35 Valmistamme myös VSS-elementtejä (Puh 0400653701) ja KIVITASKU-pientaloja.
Lohjan betoniasema Pysäkkitie 12, 08680 Muijala Puh 0290 091 093 Naantalin betoniasema Prosessikatu 17, 21100 Naantali Puh 0290 091 092 Salon betoniasema Uitonnummentie 82, 24260 Salo Puh 0290 091 092 Tampereen betoniasema Jalkaharpinkatu 7, 33840 Tampere Puh 0290 091 094 Voutilan betoniasema Tikkurilantie 161, 01740 Vantaa Puh 0290 091 093
YBT Oy
Valimotie 1, 95600 Ylitornio Puh 0400 93 0400 www.ybt.fi ybt@ybt.fi Toimitusjohtaja: Juha Alapuranen 0400 696 695, juha@ybt.fi Tuotantopäällikkö: Pertti Pirttikoski 0400 562 914, pertti@ybt.fi Elementtiasennus: Mika Ylitalo 044 3310 163, mika.ylitalo@ybt.fi Ylitornion toimipisteen lisäksi:
SCHWENK Betoni Oy https://schwenkbetoni.fi/
Myyntipalvelu: 0102790200 Tilauspalvelu: 0102790201
Kuhmon Betoni Oy Valimontie 11, 88900 Kuhmo Sirpa Huttunen Puh 044 2872 801 sirpa@kuhmonbetoni.fi
Ylitornion tehdas: ylitornio@ybt.fi Kuhmon tehdas: sirpa@kuhmonbetoni.fi
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@schwenk.com Myynti: myynti.betoni@schwenk.com Toimisto: info.betoni@schwenk.com
Peab Industri Oy / Swerock Valmisbetoni
Karvaamokuja 2a, 00380 Helsinki Puh 0440 111 008 www.swerock.fi info@swerock.fi Liedon toimisto Hyvättyläntie 10 B 5, 21420 Lieto Puh 02 4845 600 www.swerock.fi Valmisbetonitehtaita ja toimipisteitä: Kirkkonummen betoniasema Ojangontie 20, 02480 Kirkkonummi Puh 0290 091 093
Valmisbetonitehtaiden toimipisteet: Vantaan tehdas Jännekuja 10 01740 Vantaa Tuusulan tehdas Pihasauniontie 5 04300 Tuusula Hyvinkään tehdas Kerkkolankatu 26 05800 Hyvinkää Tervakosken tehdas Maunontie 10 12400 Tervakoski
a
c
SMART STEEL.
Betoniteollisuus ry:n kannatusjäsenyritysten tuotteet, hakemisto palvelut ja toimipisteet
Anstar Oy
Erstantie 2, 15540 Villähde Puh 03 872 200 www.anstar.fi anstar@anstar.fi
b
Cemex Oy
Sotungintie 421, 00890 Helsinki Puh. +0400 200 840 https://www.cemex.fi juha.lundgren@cemex.fi Tuotteet: sementit; harmaa CEM I 52,5 N ja valko CEM I 52,5 R
BAU-MET Oy
Kärsämäentie 72, 20360 Turku Puh 0207 433 700 www.bau-met.fi myynti@bau-met.com
4
2025
95
D
p
s Salon Tukituote Oy
Doka Finland Oy Selintie 542, 03320 Selki Puh 09 224 2640 www.doka.com finland@doka.com
Oulun toimipiste Vesuritie 8, 90820 Haukipudas Puh 0400 696 425
f
Finnsementti Oy
Skräbbölentie 18, 21600 Parainen Puh 0201 206 200 www.finnsementti.fi info@finnsementti.fi etunimi.sukunimi@finnsementti.fi
Kaskiahonkatu 8, 24280 Salo Puh 02 731 2415 www.tukituote.fi tukituote@tukituote.fi
Peikko Finland Oy Voimakatu 3, 15100 Lahti Puh 020 707 511 www.peikko.fi myynti@peikko.fi
Peikko on vuonna 1965 perustettu perheyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Lahdessa. Peikko valmistaa monentyyppisiä betoniliitoksia ja liittopalkkeja elementti- ja paikallavalurakentamiseen. Innovatiiviset ratkaisut tekevät rakentamisesta nopeampaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa. Peikon tavoitteena on tarjota asiakkailleen alan johtavia ratkaisuja, ja siksi Peikko investoi alallaan laajimmin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Peikko työllistää maailmanlaajuisesti yli 2 000 henkilöä yli 30 maassa.
Finnsementti on Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritys. Sementtimme kotimaisuusaste on noin 90 prosenttia. Valikoimaamme kuuluvat sementin lisäksi myös kuonajauhe, betonin seosaineet ja kivirouheet. Kuulumme kansainväliseen CRH-konserniin, joka on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaaliyrityksistä.
Fabianinkatu 5 LH 40, 00130 Helsinki Puh 020 7121 430 jussi.thureson@schwenk.fi www.schwenk.fi Terminaalit: Naantali, Satamatie 14, 21100 Naantali Loviisa, Valkon satama, 07910 Valko Raahen terminaali, Lapaluoto, FI-92100 Raahe
Tuotteet: sementti
Martinkyläntie 586, 04240 Talma Puh 09 2747 950 www.semtu.fi mailbox@semtu.fi
PERI Suomi Ltd Oy
Hakakalliontie 5, 05460 Hyvinkää Puh 010 8370 700 info@peri.fi www.peri.fi Raudoitteet | Tarvikkeet | Kiinnikkeet
7 Steel Service Finland Oy Valssaamontie 171, 10410 Åminnefors Puh 019 22 131 www.7-steelnordic.com Muut toimipisteet:
Pintos Oy
Pysäkintie 12, 27510 Eura www.pintos.fi pintos@pintos.fi Muut tehtaat ja toimipisteet:
m
Rauma Yrittäjäntie 9, 27230 Lappi
Master Builders Solutions Finland Oy
Raisio Tuotekatu 12 21200 Raisio
Lyhtytie 3, 11710 Riihimäki PL 17, 11101 Riihimäki Puh 010 830 2000 www.master-builders-solutions.fi tilaukset-riihimaki@masterbuilders.com
Fiskarsinkatu 7 A 2. krs, 20750 Turku Puh 020 7121 433 www.schwenk.fi
Semtu Oy
Lappeenrannan tehdas Poikkitie 105, 53500 Lappeenranta Puh 0201 206 200
Finnsementti on suomalainen sementinvalmistaja. Meillä finnsementtiläisillä on 110-vuoden kokemus sementin valmistuksesta. Olemme jatkuvasti kehittyvä, laajan tuotevalikoiman omaava sementin valmistaja, teollisuudenalan kotimainen työllistäjä ja vaikuttaja. Merkittävä osa Suomen sementintarjonnasta tuotetaan Paraisilla ja Lappeenrannassa sijaitsevilla sementtitehtaillamme. Lisäksi meillä on kuonajauhetehdas ja terminaali Raahessa. Terminaalejamme sijaitsee myös Kirkkonummella, Koverharissa, Maarianhaminassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa ja Vaasassa.
SCHWENK Suomi Oy
Espoon tarvikevarasto Juvan teollisuuskatu 23, 02920 Espoo
Espoo Juvan teollisuuskatu 19 ( PL 24), 02920 Espoo Puh 019 22 131 Kaarina Autoilijankatu 30, 20780 Kaarina Puh. 0400 811 833 Pälkäne Kankaanmaantie 25, 36600 Pälkäne Puh 019 221 31
Suomen Betonilattiayhdistys ry Kuhatie, 02170 Espoo www.bly.fi toiminnanjohtaja@bly.fi Puh. +358(0)400 493 445
Tuote- & palveluosio webissä
Master Chemicals Oy Kauppiaskatu 9b A6 20100 Turku Puh. 020 730 8600 www.master-chemicals.fi
Tarjoamme laadukkaat ja kestävän kehityksen mukaiset pinnoitteet kaikkiin tarpeisiin, sekä betonin suoja-aineet että laadun parantajat.
96
www.betoni.com www.betoniteollisuus.fi/yritykset www.betoniteollisuus.fi/tuotteet
4
2025
Uudistunut Oiva-sementti! Tuoteparannus mahdollistaa Oiva-sementin käytön korkeamman lujuuden betoneissa ja pienentää betonin hiilijalanjälkeä. Oiva-sementin lujuusluokan nosto vastaa asiakkaidemme sekä koko rakennusalan tarpeisiin ja tukee Finnsementin oman ympäristötyön tavoitteita. Oiva-sementti on taloudellinen ja monikäyttöinen sementti. Parhaimmillaan sen ominaisuudet ovat valmisbetonissa, mutta Oiva-sementille löytyy käyttökohteita myös erilaisissa betonituote- ja elementtisovelluksissa. Oiva-sementti on erinomainen sementti myös stabilointiin. Sementin korkeahko seosainemäärä tekee siitä ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon betonirakentamiseen.
Oiva-sementti CEM II/B-M (S-LL) 52,5 N Normaalisti kovettuva portlandseossementti Lue lisää finnsementti.fi
From microscope to bridge span – we put your concrete to the test When your concrete structures show signs of damage, or when new materials need evaluation, you need expertise and advanced methods. At RISE, we offer a complete range of services within cement and concrete testing – from on-site inspections to laboratory analysis and recommended actions. What can we help you with?
Why choose RISE?
•
Investigating the inner structure of concrete and identifying damage causes on site
•
We are Sweden’s leading experts in concrete testing and material analysis
•
Non-destructive testing using methods such as ground-penetrating radar, ultrasound and acoustic emission
•
Our interdisciplinary expertise and advanced equipment cover cement chemistry and concrete technology
•
Efficient identification of reinforcement corrosion, cracking and material degradation
•
We bring experience from projects across the Nordics and Europe
•
Providing service-life assessments, sustainable repair strategies and guidance on reuse
•
We deliver tailored solutions for the construction industry and public sector alike
Contact us and read more at www.ri.se/en/concrete-analysis
Edelläkävijä vihreässä rakentamisessa finnsementti.fi
4 2025 4 2025
95 vuotta