Issuu

3 2026 3 2026

Simply

STRONG Kompakti koko, helppo asennus ja kustannustehokkuus samassa paketissa: HULCO®-korkealujuuspultit ankkuroivat rakenteet tai koneet luotettavasti betoniperustuksiin. Valikoima kattaa koot 30, 36, 39, 45 ja 52. Lue lisää: peikko.fi

CEM II/A-LL 52,5 R Erittäin nopeasti kovettuva portlandseossementti

Sisältö

Contents

2026

96 vuotta Betoni 96. vuosikerta – volume Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Tilaushinta 56 euroa (+ alv 10%) Irtonumero 15 euroa (+ alv 10%) Painos 12 500 ISSN-L 1235-2136 ISSN 1235-2136 (painettu) ISSN 2323-1262 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen Toimitus – Editorial Staff Päätoimittaja – Editor in chief Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA Taitto – Layout Cleo Bade Maritta Koivisto Käännökset – Translations Tiina Hiljanen Osa käännöksistä yliopistojen ja alan erityisasiantuntijoiden kautta Tilaukset, osoitteenmuutokset: betoni@betoni.com BY-, BLY-, RIA-, RIL-, RKL-, SAFA-, VYRA-, Ornamo, MARK-, MAS-, -jäsenet omiin järjestöihinsä Julkaisija ja kustantaja – Publisher Betoniteollisuus ry – Association of Concrete Industry in Finland PL 381, Eteläranta 10, 10 krs. 00130 Helsinki, Finland tel. +358 (0)9 12 991 www.betoni.com Toimitusneuvosto – Editorial board Arkkitehti SAFA Ville Hara Maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi RI Petri Kähkönen TkT Jukka Lahdensivu DI Ari Mantila TkT Jussi Mattila TkT Jouni Punkki TkT, arkkitehti SAFA Hannu Tikka DI Mirva Vuori Ilmoitukset – Advertising Manager Nina Loisalo tel. +358 50 368 9072 nina.loisalo@rakennusteollisuus.fi Ilmoitukset: betoni@betoni.com

Jussi Mattila

Pääkirjoitus – Datakeskus – hyvis vai pahis? Preface – Data centre – good or bad?

Maritta Koivisto

Pohjola-kortteli Pohjola-talon kortteli uudistuu vähitellen – alueelle asuintornitaloja Pohjola Housing – Residential area

Maritta Koivisto

Purjehdusklubitalon julkisivut kertovat tarinoita mereltä Kalevi Yacht Club Marina Building

Dakota Lavento

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa Hailuoto Causeway

Pentti Lumme

BY79 – Pintabetonilattioiden halkeilun syyt ja halkeilun estäminen 2026

Mikael Nieminen & Toni Pakkala

Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa Observations of the biological colonization of façades – Abstract

Inari Weijo, Satu Huuhka & Eric Rawlins

ReCreate -tutkimushankkeen kokemukset uudelleenkäytettävien elementtien piloteista

Tia Härkönen

Näkökulmia uudelleenkäytöstä Uusi elämä käytetyille betonielementeille

Arto Toorikka

Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa Retaining concrete’s value with wise circular economy

Sami Niemi

AFRY- Corner

Mian Ammar Shafqat, Betonin pakkasenkestävyys Teemu Ojala & – vesi-sideainesuhteen, ilmamäärän ja sementtityypin vaikutus Jouni Punkki Understanding Salt-Frost Durability in Concrete: The Role of Concrete Mix Parameters

Betoni-toimitus

Rudus Oy:n Orimattilan betonituotetehdas Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun voittoon

Ilkka Patrikainen

Finnsementin tuotekehityksessä kuunnellaan asiakasta

Dakota Lavento

Henkilökuvassa Inari Weijo

Auli Lastunen

Kolumni – Hiljaista on

Betoni-toimitus

Vuoden 2026 Betonilähettiläs on diplomi-insinööri Sami Niemi

Betoni-toimitus

Betonialan uutisia, julkaisuja, kursseja

Betoniteollisuus ry:n jäsenyritysten tuote- ja valmistajatietoja

Väylävirasto

Kansi – Cover Asunto Oy Helsingin Louhenlinna. Pohjola-kortteli, Helsinki. JKMM Arkkitehdit Oy. Kuva Hannu Rytky, 2021.

Hannu Rytky

Kirjapaino – Printers Punamusta, Joensuu

Takakansi – Back cover Hailuodon kiinteä siltayhteys. Kuva: Väylävirasto, 2026.

10 Pohjola-kortteli

2026

28 Hailuodon kiinteä yhteys

POHJOLAN PARHAITA BETONIELEMENTTEJÄ

ASKELEEN EDELLÄ RAKENTAMISESSA

www.betoniluoma.com

KEMIALLINEN

UMBRA

Värjäysmenetelmä, joka korostaa betonin luonnollista kauneutta. Cor-Ten teräksen mahdolliset ruostevalumat sopivat kemiallisen Umbran pintaan. käsittelyt toteuttaa

UMBRA + COR-TEN = SAUMATON HARMONIA Kohde: Ruukki Express, Vantaa. Julkisivun Cor-Ten osuudet: Ruukki

KOKONAISRATKAISUJEN KUMPPANI

Varmuutta vaativiin rakennushankkeisiin Tuotteemme ja asiantuntijuutemme mittaviin hankkeisin suunnittelusta toteutukseen. Laaja toimipisteverkosto, paikallinen tuotanto sekä mobiilit asemat tehostavat aikatauluja, kustannuksia ja materiaalien käyttöä. Kokeneet ammattilaiset tukevat projektin kaikissa vaiheissa: suunnittelusta esirakentamiseen, laadunvarmistuksesta logistiikkaan.

rudus.fi/ratkaisut

Olemme FinnBuild-messuilla 29.9.-1.10.2026 Asiantuntijamme löydät osastolta 6m49. Tervetuloa kahville!

2026

Kahvit ensin sitten ratkaisu

Kuorikiven edut. Elementtinä.

Tutustu: lammi.fi/elementti

graafinen betoni koskettavia pintoja

tavataan osastolla 6h45

Laadukkaat ja ympäristöystävälliset sementit SCHWENK Suomi Oy / www.schwenk.fi

RAKENTAMASSA PAREMPAA HUOMISTA Laaduntekijä elementissään

#hibe 4

2026

VÄHÄHIILISTÄ TULEVAISUUTTA RAKENTAEN TÄYDEN VALIKOIMAN ELEMENTTITOIMITTAJA Betonielementit myös vähähiilisyysluokissa GWP.85, GWP.70 ja GWP.55

www.suutarinen.fi 3

2026

Chryso on maailman johtava rakennuskemikaalien valmistaja, joka suunnittelee, valmistaa ja toimittaa betonin lisäaineita, sementin lisäaineita ja rakennusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa.

Client : CHRYSO

File Name : 240715_CHRYSO_LOGOTYPE_BLOC_CMYK_Green.ai

Job number : CH0002

Printing process : -

Date : 15/07/2024

Dimensions : -

Project Manager : JF

Version no : 1

Designer : HC

Software : Illustrator® CC 2024

Artworker : CS/AG

Color profil : ISO COATED V2

Font list :

Colors : CMYK

C60 M0 Y100 K0 C0 M0 Y0 K100

VALIDATION // APPROVAL

WARNING ! THIS IS NOT AN ARTWORK FILE READY TO PRINT.

Spot colors are integrated in vector elements. Digital color separation, overprinting and trappings have to be handled by the repro house following our color recommendations. This digital proof sent along with this file (Epson 7900) is the reference color target.

Designer

Project Manager

Production Manager

Client is responsible for proofreading all copy before artwork’s delivery. FutureBrand won’t accept any responsability for changes made to this artwork after delivery.

Chryson kattavasta valikoimasta löytyy toimivat tuotteet ja ratkaisut betonin koko elinkaaren matkalle tuoreesta betonista loppurakenteen kestävyyteen. Tuotevalikoimamme kattaa betoninvalmistuksen lisäaineet, tuotteet laadukkaan betonijulkisivun ja -pinnan valmistukseen, muotinirroitukseen sekä raudoituksen korvaamiseen.

Suomessa Saint-Gobainin rakennuskemikaalien tarjoomaan kuuluvat Chryso, Pieri, Adfil ja Fosroc -brändien tuotteet. Lue lisää: www.chryso.fi

2026

BETONI ON TEHNYT PARANNUKSEN

Monipuolisia betonialan tehtäviä kuntotutkimusten, laboratorioanalyysien ja siltasuunnittelun parissa

HIILI SIDOTTUNA BETONIIN PYSYVÄSTI.

Making Future

Lakka IKI -tuotteet valmistetaan Carbonaide®teknologialla, jossa hiilidioksidia sidotaan betoniin sen kovettuessa. TUTUSTU LAKKA IKI -TUOTTEISIIN FINNBUILDISSA, OSASTO 6K41

©Kalle Kouhia

Torstai 22.10.2026 14.30-19.00 Pörssitalo Helsinki

KESTÄVÄ KIVITALO SEMINAARI Miten tiiviit kaupungit kehittyvät elinkaariviisaasti? Ilmoittaudu tästä >>

Miten kivimateriaalit vastaavat vähähiilisen rakentamisen haasteisiin? Onko paikallarakentamisella tulevaisuutta? Ilmoittaudu maksuttomaan seminaariin 15.10. mennessä www.kivitalo.fi

2026

29.9.–1.10.2026 Helsingin Messukeskus FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen Ti 29.9. klo 14.30–15.00 Construction 2030 Antti Peltokorpi, Aalto University

Ke 30.9. klo 14.00–16.00 RT: Maa, jota rakennetaan hyvin, voi hyvin – rakentamisen vaalipaneeli 2027

To 1.10. klo 10.30–11.00 Rakennusalan työvoiman saatavuus Suomessa tulevina vuosina Pia Pakarinen, Adecco

Rakennusalan tärkein kohtaamispaikka! Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy!

Pääkirjoitus

Preface

Datakeskus – hyvis vai pahis?

1 Jussi Mattila

Datakeskukset ovat nousseet yhdennellätoista hetkellä rakentamisen varavirtalähteeksi, kun ala on ollut pitkään mollivoittoinen. Hankkeet ovat suuria ja ne on saatu liikkeelle ripeästi. Datakeskukset ovat ylittäneet uutiskynnyksen myös yleisjournalismissa. On kysytty, ovatko datakeskukset Suomelle siunaus vai

Se taas on noin kymmenkertaisesti Suomen sähkötehoon nähden. On selvää, että näistä hankkeista valtaosa ei voi toteutua vuosikymmeniin. Hankkeiden kokonaistehon suhteen on hyvä myös huomata, hankkeet rakentuvat vaiheittain, eikä täyttä tehoa saavuteta pitkään aikaan, jos ylipäätään koskaan. Esimerkkinä

Tosiasia kuitenkin on, että datakeskusten tuottama hukkalämpö päätyy lähinnä harakoille. Suomalaiset datakeskukset hyödyntävät hukkalämmöstään vaivaiset kuusi prosenttia. Miksi näin? Syy on, että datakeskuksen ulottuvilla ei ole kaukolämpöverkkoa, jossa energian voisi hyödyntää, tai verkon kapasiteetti on riit-

kirous. Vastaus tähän selvinnee vasta vuosikymmenten kuluttua, mutta asiaa voi ja pitää analysoida jo nyt. Keskeisiä pohdinnan kohteita ovat ympäristökysymykset sekä vaikutus sähkön riittävyyteen ja hintaan. Se, mitä keskuksissa lopulta tehdään, lienee merkityksetöntä, koska toiminta on markkinaehtoista ja ottaa paikkansa joka tapauksessa jostain. Vakoiluun datakeskukset tuskin soveltuvat sen paremmin kuin mikä tahansa muukaan datavirtoihin yhteydessä oleva laitos. Rakentamista mitataan yleensä joko neliöinä, kuutioina tai euroina, mutta datakeskuksissa oleellista on niiden sähkönkulutus. Toiminnassa olevien datakeskusten tehontarve on noin 370 megawattia. Se on kolmisen prosenttia Suomen maksimisähkötehosta. Akuuttia sähköpulaa ne eivät siis saa aikaan. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan tiedusteluja uusien datakeskusten liittämisestä verkkoon on tullut noin 100 gigawatin edestä.

toimii Googlen datakeskus Haminassa. Sen rakentaminen on alkanut 2011, ja keskusta laajennetaan edelleen 15 vuoden jälkeen. Mitä tulee sähkön riittävyyteen, kyseessä on muna-kana -ilmiö. Kun sähkölle ei ole nähtävissä kysynnän kasvua, hinta pysyy maltillisena, mutta uusia investointeja tuotantoon ei synny. Jos kulutus ei kasva, voimaloiden ikääntyminen johtaa hiljalleen tuotannon vähenemiseen, ja lopulta hintojen nousu käynnistää investoinnit. Datakeskusten rakentaminen nopeuttaa tätä sykliä. Sääntelyllä tulisi toki varmistaa, että investoitaisiin myös perusvoimaan, koska datakeskusten kulutus on jatkuvaa. Toinen kysymys on, ovatko datakeskukset ”vihreitä” investointeja. Yksinkertainen tulkinta on, että kaikki sähköllä toimiva on ympäristöystävällistä, koska toiminnasta ei aiheudu suoria ilmastopäästöjä. Lisäksi hukkalämmön argumentoidaan päätyvän hyödyksi, mikä voi vähentää polttamisen tarvetta.

tämätön. Esimerkiksi Googlen hukkalämpöä syötetään Haminan kaukolämpöverkkoon, mutta verkko kykenee ottamaan vastaan alle kymmenesosan tarjolla olevasta hukkalämmöstä. Loppu lämmittää Suomenlahtea. Mitä pohdinnan jälkeen jäi saaliiksi? Eipä juuri mitään dramaattista. Kokonaisarvio voisi kuulua seuraavasti: Datakeskukset ovat teollisinvestointeja muiden joukossa, ja ne tarjoavat työtä merkittävälle määrälle rakentajia. Keskukset tuottavat verkkopalveluita, jota me yksilöt ja yritykset käytämme, joko huviin tai hyötyyn. Lienee joka tapauksessa parempi, että keskukset rakentuvat Suomeen sen sijaan, että jättäytyisimme tässä ulkomaisten palveluiden varaan. •

Data centre – good or bad? Data centres have become the new boost in the building sector now that the outlook for the sector has for quite some time been bleak. The projects are large in scale, they progress swiftly and provide a significant number of employment opportunities to builders. At the same time, they raise questions about whether the investments are a possibility or a threat to Finland. The primary issue is related to electricity consumption. The power demand of the existing data centres is still moderate considering the Finnish electricity system, but the connec-

tion inquiries for new projects are enormous in scale. All plans cannot be implemented quickly and usually data centres are constructed in stages over several years or decades. From the environmental point of view, data centres are not implicitly green investments. Despite the lack of direct emissions from their operation, the overall impact depends on the production structure of electricity and the utilisation of waste heat. In Finland, only a small part of the waste heat generated by data centres is utilised at present due to restrictions resulting from the location and capacity of the district heating networks.

As a whole, data centres are no different to other industrial investments: they increase building activity, provide digital services and have the potential to strengthen Finland’s position in the international infrastructure. To maximise the benefits, however, electricity production, the demand for baseload power and the effective utilisation of waste heat must be incorporated in their planning. •

2026

Jussi Mattila Toimitusjohtaja Betoniteollisuus ry jussi.mattila@rt.fi

Jussi Mattila Managing Director, Association of Concrete Industry in Finland

Artikkelin valokuvat: Hannu Rytky, JKMM Arkkitehdit

Pohjola-kortteli

Pohjola-talon kortteli uudistuu vähitellen – alueelle asuintornitaloja

Pohjola-korttelin sydän on korkea torni Pohjola-korttelin nimi tulee korttelin alkuperäisestä maamerkistä, A-tornista. Se rakennettiin vakuutusyhtiö Pohjolan pääkonttoriksi Helsingin Niemenmäkeen, Huopalahdentien ja Lapinmäentien kulmaukseen. Talon ensimmäinen osa valmistui vuonna 1969 ja siitä tuli valmistuessaan ilmeikkään systeemisuunnittelun edustaja ja aikansa Suomen hienoin ja suurin toimistorakennus. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Heikki Castrén toimistoineen. Rakennusta laajennettiin myöhemmin 1980-luvulla. Historiallinen rakennus on suojeltu tiukimmalla sr-1-merkinnällä. Käytännössä merkintä tarkoittaa, ettei rakennusta saa purkaa, eikä siihen saa tehdä sellaisia korjauksia tai muutoksia, jotka heikentävät rakennustaiteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Pohjola-talon vanhin osa, vuonna 1969 valmistunut A-torni, on suojeltu jalustoineen. Lisäksi sisätiloista on suojeltu useita osia, kuten pääsisäänkäynnin aula, keskushalli, edustuskerroksen saunaosasto ja kellarikerroksen uima-allasalue. Sen sijaan myöhemmin rakennetut laajennusosat on nyt purettu. Pohjolan vanha pääkonttori on ollut useita vuosia tyhjänä. Sen uutta käyttötarkoitusta on suunniteltu jo vuosien ajan. Rakennuksen suojelu tuo haastetta sen uuden käyttötarkoituksen suunnitteluun. Toimistotaloa ei ole mahdollista muuttaa esimerkiksi hotelliksi.

Helsingin Munkkivuoressa sijaitseva kortteli, jonka maamerkkinä on Pohjola-torni, on muuttunut ja muuttunee vielä. Korttelista on tullut hybridikortteli, joka yhdistää työn, asumisen, palvelut ja eri-ikäiset asukkaat.

Pohjola-talossa toimi vuoteen 2015 asti OP-Pohjola ja Sanoma Magazines. Vuonna 2015 rakennus vapautui, kun Pohjola muutti uuteen pääkonttoriinsa Vallilaan. Tämän jälkeen alkoi asemakaavoitus, ja vuonna 2018 aloitettiin korttelissa purkutyöt asuntorakentamisen tieltä. Alueelta on purettu 1980-luvulla rakennetut laajennusosat ja tilalle on noussut tähän mennessä viisi uutta asuintaloa. Kaksi on tulossa vielä lisää. Korttelin keskellä seisoo edelleen harmaa graniittinen toimistotorni 60-luvun tyylilleen uskollisena.

Ilmakuva vastavalmistuneesta Pohjola-talosta

vuonna 1970. 2

Lapinmäentien ensimmäisinä valmistuneiden

asuinkerrostalojen alimmissa kerroksissa on luonnonkiviverhotut betonielementit ja korkeammalla on käytetty aaltoprofiloituja valkobetonielementtejä. Parvekkeiden taustaseinät ovat kuparinruskeita Umbra-käsittelyllä värjättyjä.

Simo Rista

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, päätoimittaja Betoni maritta.koivisto@betoni.com

2026

Pohjola-kortteli

Vehreän ja perinteikkään Munkkivuoren alueen

läheisyyteen uudisrakentaminen tuo noin 700 uutta asukasta. Kantakaupungin välittömässä läheisyydessä sijaitsevan lähiön elämä vilkastunee uusien asukkaiden ja liiketoiminnan myötä. Myös uusittavat liiken-

JKMM Arkkitehdit

neyhteydet lisäävät alueen houkuttelevuutta.

Alueleikkaus itä–länsi

Alueleikkaus etelä–pohjoinen

Julkisivu länteen

Julkisivu etelään

2026

Hannu Rytky

Pohjola-kortteli

Lapinmäentie 1 -hanke aloitti korttelin uudelleenrakentamisen Pohjola-korttelin konsepti uudesta toiminnallisesta mallista hybridikortteliratkaisuksi säilyttää ikonisen Pohjolan toimistorakennuksen arvot, mutta luo samalla alueelle uuden identiteetin. Nyt Pohjola-kortteli on herätetty henkiin palvelemaan uusia käyttäjiä ja toimintoja. JKMM Arkkitehtien laatima alueen kehittämissuunnitelma perustuu vuonna 2014 järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun voittajaehdotukseen. Arkkitehtuurikilpailun keskeisiä ajatuksia on ollut hyvinvointikorttelin muodostaminen. Uudet asuinrakennukset yhdistetään niitä palvelevaan keskustorniin pihakannen alla kiertävällä sisäyhteydellä. Samalla korttelin sisäpihojen läpi johdetaan polveileva julkinen kevyen liikenteen reitti. Suunnitelman mukaan A-tornin ympärille tullaan rakentamaan seitsemän 8–16-kerroksista asuintornitaloa, jotka luovat rauhallisia sisäpihoja. Pohjola Asuntojen konsepti edustaa modernistisen arkkitehtuurin viimeaikaista perintöä. Arkkitehtuurin keskeiset piirteet ja toiminnot määritellään säilyttämisen, purkamisen ja uudisrakentamisen vaikutusten arvioinnin perusteella. Korttelin keskuksena säilyy edelleen tunnettu vanha Pohjola-torni. –Uusien rakennusten jäsentely korostaa vanhan pääkonttorin rakenteellista modulaa-

2026

risuutta. Julkisivujen ja massoittelun varioinnin keinoin rakennuksen laajuuden valtavia mittasuhteita hallittiin ja inhimillistettiin. Yksityiskohtien laatu on ollut avainasemassa onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa, kertoo arkkitehti Samuli Miettinen JKMM Arkkitehdeilta. Lapinmäentie 1 -hankkeen rakennuttajana toimi SRV Rakennus Oy ja yritys jatkaa edelleen korttelin rakennushankkeissa. Ensimmäiset asuintornit valmistuivat Ensimmäisten asuinkerrostalojen rakentaminen aloitettiin Huopalahdentien puolelta, perinteistä Munkkivuoren ostaria vastapäätä. Ensimmäisenä rakennettiin As Oy Helsingin Ilveshovi, jonka työt aloitettiin vuonna 2018. Talon torniosa on 8- ja lamelliosa 4-kerroksinen. Lisäksi 8-kerroksisessa rakennuksessa on kolme maanalaista kerrosta. Taloon valmistui 75 asuntoa ja 5 liiketilaa. Koko hanke valmistui vuonna 2020. As Oy Helsingin Louhenlinnan rakentaminen käynnistyi syksyllä 2018 ja se valmistui alkuvuodesta 2021. Louhenlinnaan tehtiin 136 asuntoa. Rakennuksen torniosa on 15- ja lamelliosa 4-kerroksinen. Myös 15-kerroksisessa on lisäksi kaksi maanalaista kerrosta. Molempien kohteiden arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit Oy. Arkkitehtoninen lähestymistapa perustuu tiivistettyyn tilarakenteeseen, jonka mukai-

sesti pystysuuntaiset yhteydet – hissit, porrashuoneet ja kanavia vaativat tilat ja kerrosten porrastukset ovat rakennusten ytimessä. Niitä ympäröi asuntojen reunavyöhyke, jota puolestaan ympäröi parvekkeiden vyöhyke. Asuinrakennusten pohjaratkaisut tarjoavat joustavan asuntovalikoiman. Julkisivuissa betonielementit Uudisrakennusten julkisivupilaristojen kahdeksan metrin jako perustuu vanhan A-tornin rakenneartikulaatioon. Näin uusi rakentaminen muodostaa arkkitehtonisen yhteyden korttelin olemassa olevaan rakennuskantaan. Rakennukset ovat betonielementtirakenteiset. As Oy Helsingin Ilveshovin kaikki betonielementit toimitti Parma Oy. Korkealaatuiseen julkisivutoimitukseen sisältyivät alempien kerrosten luonnonkiviverhotut elementit sekä korkeammalla käytetyt aaltoprofiloidut valkobetonielementtiseinät ja PARMArappaus -järjestelmällä toteutettavat rapatut julkisivut. Myös kuparinruskeita Umbra-käsiteltyjä betonipintoja on parvekevyöhykkeitä ympäröivissä julkisivuissa. –Elementtivalmistaja tuli mukaan tähän hankkeeseen jo aikaisessa vaiheessa ja muun muassa julkisivuratkaisu on kehitetty hyvässä yhteistyössä arkkitehdin ja eri osapuolten kanssa”, kerrotaan SRV Rakennus Oy:n hankinnasta. •

9 Hannu Rytky

Hannu Rytky

Pohjola-kortteli

Kerrostasanteet ovat valoisia ja ne

avautuvat korkeaan valoaukkoon. 9

Parvekenäkymä. Osa parvekkeista on

lasitettu ja osa on avoparvekkeita. 10 As Oy Helsingin Louhenlinnan torniosassa on 15 maanpäällistä kerrosta ja lamelliosassa 4 kerrosta. 11 Parvekkeiden betonisissa taustaseinissä on käytetty Umbra-värjäyskäsittelyä, jolla seiniin saadaan lämmin kuparinruskea sävy. 12 Lapinmäentien asuinkerrostalojen alimmissa kerroksissa on luonnonkivi10

verhotut betonielementit.

2026

Hannu Rytky

Pohjola-kortteli

Hannu Rytky

2026

Hannu Rytky

Pohjola-kortteli

2026

Pohjola-kortteli

14 1. kerros

KK AU

KAIDE h1020

15 7. kerros

B-A37 YK 4H+K+S+VH

B-A46 2H+KT+VH

B-A48 3H+KT+S

B-A47 1H+KT+VH

JK/PK KI

PK/KR

APK L

13 Sisätilat ovat valoisia.

RK L

JK/PK

PK/KR PK/KR

AUK

16 Lamelliosan elementtijulkisivuissa on saumatto-

PK/KR

B-A53 1H+KT

malla rappausjärjestelmällä toteutetut vaaleat rapatut

PK/KR

B-7.001 PRH A 7.KRS

julkisivut.

PK/KR

PK/KR RK JK/PK

RK PK/KR L

JK/PK

B-A52 3H+KT

B-A50 1H+KT

B-A51 1H+KT L

B-A49 3H+KT+VH

Hannu Rytky

2026

Hannu Rytky

Pohjola-kortteli

is based on a concentric spatial structure in which the vertical connections – lifts, stairwells and spaces requiring ducts – and the storey landings are at the core of the buildings. They are surrounded by a peripheral zone of apartments, which in turn are surrounded by a zone of balconies. The floor plans of the residential buildings offer a flexible range of apartments. The concept of Pohjola Housing represents the recent heritage of modernist architecture. The central features of the architecture and functions are defined by the assessment of the effects of preservation, demolition and new construction. •

17 Huoneistoista avautuvat näkymät pitkälle naapurustoon. Yksityiskohtien laatu on ollut avainasemassa onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa. 18 Arkkitehtoninen lähestymistapa perustuu tiivistettyyn tilarakenteeseen, jonka mukaisesti pystysuuntaiset yhteydet: hissit, porrashuoneet ja kanavia vaativat tilat sekä kerrosten porrastukset ovat rakennusten ytimessä. Niitä ympäröi asuntojen reunavyöhyke.

Hannu Rytky

Pohjola Housing – Residential area Pohjola Housing – a concept of a new functional model for a hybrid block solution that preserves the values of the iconic Pohjola office building, but also builds a new identity for the area. The 1960s landmark of western Helsinki – the 11-storey A-Tower and its surrounding plinth – when completed became a representation of expressive system design and Finland’s fanciest and biggest office building. In 2015, the building was vacated when Pohjola moved to its new headquarters designed by JKMM Architects. Today the Pohjola block is revivified to serve new users and functions. JKMM’s development plan for the area is based on the winning entry in an invited architectural competition organized in 2014. According to the plan, seven 8–16-storey residential tower blocks are planned around A-Tower, creating peaceful courtyards. The articulation of the new buildings emphasizes the structural modularity of the old headquarters. In the means of the variation of the facades and massing, the vast proportions of the extent of the construction were managed and humanised. The quality of the detailing has the key role in achieving the successful end result. JKMM completed the first two residential towers by 2020. Their architectural approach

2026

Hannu Rytky

Pohjola-kortteli

19 Lapinmäentie 1 -hanke aloitti Pohjola-korttelin uudelleenrakentamisen. Uusi rakentaminen muodostaa arkkitehtonisen yhteyden korttelin olemassa olevaan rakennuskantaan. Julkisivujen ja massoittelun varioinnin keinoin on saatu kiinnostavia sisätiloja avautumaan uudistuvaan Munkkivuoreen.

2026

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, päätoimittaja Betoni maritta.koivisto@betoni.com

Tallinnassa sijaitseva Kalevi-purjehdusseuran uusi klubirakennus palkittiin Viron vuoden 2024 betonirakenteena. ”Uuden klubirakennuksen sijoittaminen tontille oli haastava, koska vanha pursiseuran rakennus on suojeltu”, kertoo arkkitehti Ülar Mark. Myös tilasuunnittelussa tuli huomioida tietyt lähtökohdat. Satamakapteenin toimisto, kuntosali, saunat ja kerhohuone sijaitsevat klubirakennuksen merenpuoleisessa päädyssä. Kaikki käytävät ja kulkuyhteydet on sijoitettu lämmitettyjen tilojen ulkopuolelle. Miesten ja naisten saunat voivat toimia suurissa tapahtumissa erillisinä tiloina tai pienemmissä tilaisuuksissa yhtenä kokonaisuutena, mikä säästää lämmitys- ja siivouskustannuksia. Energiansäästö oli suunnittelussa oleellista, tarkentaa arkkitehti suunnittelun lähtökohtia. "Terassia vastapäätä oleva uusi venevaja vaati yhtenäisen umpiseinän, joten päädyimme toteuttamaan julkisivut vanhoilla purjeilla kuvioiduilla betonielementeillä. Jokainen seinäelementti on ainutlaatuinen, ja teksturoitua seinää voi nyt ihailla ravintolan terassilta", kertoo arkkitehti. Rakennetaan yhdessä Idea rakennuksen ulkoasuun syntyi, kun eräs purjehduskerhon jäsen, joka oli ollut mukana rakentamassa vanhaa pursiseuran rakennusta vuonna 1948, nousi seisomaan ja kysyi: ”Miten on mahdollista, että rakensimme vanhan kerhotalomme seuran jäsenten kanssa viikon-

Tõnu Tunnel

Purjehdusklubitalon julkisivut kertovat tarinoita mereltä

Viron Kalevi-purjehdusseuran klubitalon julkisivujen betonimuoteissa on käytetty vanhoja purjeita. Jokaisen julkisivuelementin pinnassa näkyy purjepinnan lisäksi sen oma tarina: eletty elämä, repeämät ja paikkaukset.

loppuisin niin, että kaikki osallistuivat? Koko hanke tehtiin yhdessä kesässä. Miksi rakentaminen on nykyään niin monimutkaista? Tehdään se taas itse!” Mieleeni jäi lause ”kaikki osallistuivat.” ”Miten voisimme luoda prosessin, jossa kaikki 700 kerhon jäsentä voisivat osallistua mukaan nykyisen sääntelykehyksen puitteissa”, kertoo Ülar Mark. Tästä syntyi idea kerhon jäsenten omistamien vanhojen purjeiden uudelleenkäytöstä betonireliefimuotteina. Käytettyjen purjeiden rypyt, korjaukset, repeämät ja muistot siitä, missä ja miksi ne olivat syntyneet, valettiin osaksi rakennuksen julkisivupintaa.

Asemapiirros.

Viron Kalevi-purjehdusseuran klubirakennuksen

julkisivujen betonielementtien valussa käytettiin vanhoja purjeita, joilla saatiin ns. ”purjebetoni”-julkisivu.

2026

Karl KasepÕld

Purjehdusklubitalon julkisivut kertovat tarinoita mereltä

Valuissa käytettiin kymmeniä vanhoja purjeita. Jokaisella oli oma tarinansa: osa oli ollut mukana voittamassa maailmanmestaruuksia, osa taas elänyt pitkän ja seikkailurikkaan elämän, korjattuina paljon pidempään kuin VAADE KIRDEST purjeentekijät olisivat voineet kuvitellakaan. 4 Julkisivu koillisesta Betonia ja puuta rakenteissa Koko rakennus on toteutettu betonirakenteilla, sandwich-elementeillä ja puurakenteilla. Julkisivuissa ja ulkorakenteissa käytetty lämpöpuu on jätetty maalaamatta tai käsittelemättä, jolloin se harmaantuu luonnollisesti ajan myötä ilman huoltoa tai uudelleenmaalausta. Betonielementtien lisäksi suuremmissa jänneväleissä käytettiin kantavina rakenteina liimapuupalkkeja. Betoni on harmaata vakiobetonia ilman lisäaineita tai pintakäsittelyä. Eteläjulkisivussa lasitus on minimoitu, ja parvekkeet varjostavat tiloja ja julkisivua entisestään lämmönnousun vähentämiseksi. Energian säästämiseksi kaikki portaat ja yhdyskäytävät on sijoitettu lämmitettyjen tilojen ulkopuolelle, mikä alentaa talviaikaisia lämmityskustannuksia, kun tilat ovat vähäisessä käytössä. Venehallin ja nuorten urheilukoulun tiloissa, joissa on tulvariski, koko rakennus on suunniteltu kestämään vedenpinnan nousu jopa metrin lattiapinnan yläpuolelle. •

GSPublisherVersion 0.0.100.100

VAADE LOODEST

Julkisivu luoteesta

Suuri monitoimitila avautuu merelle.

Julkisivut ovat sandwich-rakenteiset.

Jokaisen julkisivuelementin pintatekstuuri on

GSPublisherVersion 0.0.100.100

erilainen. 8

Betoni toistaa vanhan purjepinnan tekstuurin

erittäin tarkasti.

2026

Tõnu Tunnel

Purjehdusklubitalon julkisivut kertovat tarinoita mereltä

Karl KasepÕld

Tõnu Tunnel

2026

Ülar Mark

Karl KasepÕld

Purjehdusklubitalon julkisivut kertovat tarinoita mereltä

PESURUU M 5.4 m² RIIETUSRU UM 9.7 m²

SADAMAKAPTEN 62.2 m²

WC 2.0 m²

VARUSTU S 49.5 m²

WC 2.0 m² PESURUU M 5.2 m²

TEHNO 0.8 m²

KORISTAJA 3.5 m²

LIFT 2.8 m²

RIIETUSRU UM 11.2 m²

Olymi pc 8.0 m²

Si ngle 7.9 m²

WC 1.9 m²

Double 7.9 m²

Opit m i st 7.9 m²

Coach 7.5 m²

WC 1.5 m² WC

WC 1.5 m²

16.3 m²

13.8 m²

ABIRUUM 5.0 m²

WC 1.5 m²

TÖÖKOD A 75.5 m²

KONTOR

INVA. WC 5.4 m²

PURJED/

TÖÖKOD A 140.0 m²

ELLING 407.8 m²

RIIETUSR UUM 4.1 m² WC 2.9 m²

TEHNORU UM 10.3 m²

TEHNO 2.0 m²

J ÕUSAAL 175.6 m²

13 1. kerros

153.3 m²

4.0 m²

4.0 m² 4.0 m²

4.0 m²

3.7 m²

3.3 m²

2.8 m²

0.5 m²

4.0 m²

1.3 m²

1.3 m² 1.3 m²

78.0 m²

1.3 m²

11.0m²

3.0 m²

29.3 m²

1.3 m²

1.3 m² 1.3 m²

Käytävät, yhteyssillat sekä portaat on sijoitettu

1.3 m²

4.0 m²

4.0 m² 4.0 m²

lämmitettyjen tilojen ulkopuolelle.

4.0 m² 4.0 m²

TREPP 6.1m²

10 Betonielementtien lisäksi suuremmissa jännevä-

2.0 m² 27.8 m² 22.6 m² 1.8m²

1.8m²

leissä käytettiin kantavina rakenteina liimapuupalk14 2. kerros

keja. 23.3 m²

Karl KasepÕld

18.7m²

11.1m²

7.4 m²

11 Seinäelementtien asennusta.

3.0 m²

43.0 m²

12 Julkisivuelementit valettiin harmaalla betonilla.

2026

15 Purjebetonipintaiset julkisivuelementit muodostavat laajan yhtenäisen kokonaisuuden.

Tõnu Tunnel

Purjehdusklubitalon julkisivut kertovat tarinoita mereltä

16a–c Purjeiden yksityiskohdat, paikkaukset ja

Tõnu Tunnel

saumat toistuvat tarkasti betonijulkisivupinnoissa.

16a, b 15

Kalev Yacht Clubin venesataman rakennus, Kalevi Yacht Club Marina Building (Kalevi Jahtklubi sadamahoone) Masti 16, Pirita, Tallinn, Estonia Rakennuttaja: Kalevi Jahklubi MTÜ Arkkitehtisuunnittelu: arkkitehti Ülar Mark, Urban Mark OÜ Rakennesuunnittelu: Rando Tomson, Inseneribüroo Constructo OÜ Pääurakoitsija: Maru Ehitus AS Betonityöt: Bildex Grupp OÜ Betonielementit: Detailelement OÜ Valmisbetoni: Rudus AS Betonipintojen viimeistely: Grest OÜ Muotit: Doka Eesti OÜ Tontin ala: 17 180 m2 Kokonaisala: 1655 m2 Kustannukset: 1812 €/m2 Ehdokkaana EUmies Awards 2026 -kilpailussa Viron vuoden 2024 Betonirakenne -kilpailun 1. palkinto

Kalevi Yacht Club Marina Building The location was challenging because the old Yacht Club is a heritage-protected building. Facing its terrace, the new boathouse required a solid wall – made from panels cast with old sail patterns. Each panel is unique, and the textured wall can be admired from the restaurant terrace. The harbour master’s office, gym, saunas, and club room are at the seaward end, with all corridors and connections outside the heated volume. The men’s and women’s saunas can work separately for large events or be combined for smaller ones to save heating and cleaning costs. A club member, who had been present at the construction of the old Yacht Club building in 1948, stood up and asked: “How is it possible that back then we built our clubhouse together with our members on weekends, and everyone participated. The whole thing was done in just one summer. Why does it have to be so complicated today? Let’s just do it ourselves!” What stayed with me was the phrase “everyone participated.” How could we create a process where, within today’s regulatory framework, all 700 club members could take part? The solution emerged in the form of repurposing old sails owned by club members – turning them into relief moulds in concrete. The wrinkles, repairs, tears, and the memories of where and why they

appeared are cast directly into the building’s surface. Dozens of sails were used for the casting – some had won world championship titles, others had lived long and adventurous lives, repaired far more times than their sailmakers could have imagined. The entire building is constructed from reinforced concrete sandwich panels and timber structures. The thermal wood is left unpainted, allowing it to age naturally over time without requiring future maintenance or repainting. In addition to concrete panels, glulam beams are used as load-bearing elements for larger spans. The concrete is standard, without additives or surface finishing. On the south façade, glazing is kept to a minimum and further shaded by balconies to reduce heat gain. To save energy, all stairs and corridors are placed outside the heated volume, lowering winter heating costs during periods of reduced use. In the boat hall and youth sports school areas, where there is a flood risk, the entire structure is designed to withstand water levels rising up to one meter above floor level without causing damage. The greatest achievement is that the nonprofit built a modern clubhouse with its own resources. Members donated old sails and, in return, their unique sail patterns were cast into the concrete – a lasting legacy for the club. •

2026

Tõnu Tunnel

16c

2026

Dakota Lavento, toimittaja

Kesäkuussa käyttöön otettu Hailuodon ja Oulun Oulunsalon välisen kiinteän maantieyhteyden silloista toinen, Huikun silta sijaitsee Hailuodon puoleisessa päässä. 767 metriä pitkänä se on Suomen kuudenneksi pisin silta. Alituskorkeus on 18 metriä. Se on Suomen kuudenneksi pisin silta. Toki myös mantereen puolella sijaitseva Riutun silta on 737 metrillään pitkä. Sen alituskorkeus on viisi metriä, joten alta pääsee huviveneellä. Tietä rakennettiin noin 8,4 kilometriä, josta meriosuutta on 7,7 km. 6,2 kilometriä pitkän pengertien puolivälissä on pysäköintialue. Pengertien rakentamiseen tarvittiin paljon kiveä ja maa-ainesta. Vanhan lauttaväylän vierustalla kulkevaa matalikkoa hyödynnettiin linjauksessa, mutta siltikin meren täyttäminen leveäksi tieksi nieli 1,3 miljoonaa kuutiometriä kivilouhetta ja -mursketta. Noin 50 kilometriä Oulusta sijaitseva Hailuoto on Perämeren suurin saari, itsenäinen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ainoa saaristokunta. Saarelta on matkaa mantereelle noin seitsemän ja Ouluun noin 50 kilometriä. Hailuotoon johtaa Oulunsalon kautta kulkeva, Kempeleestä lähtevä seudullinen tie, maantie 816. Se kulkee Hailuodon kuntakeskuksen läpi ja päättyy Marjaniemeen, Hailuodon saaren länsiosaan. Ennen juuri avattua kiinteää tieyhteyttä välimatkalla oli 6,9 kilometriä pitkä ja noin 25 minuuttia kestävä lauttayhteys. Kesällä turistikaudella lautalle saattoi olla tuntien jonot. Talvella jäätilanteen salliessa Hailuotoon oli rinnakkaisyhteytenä jäätie. Nykyisin mantereelta Hailuotoon pääsee tieyhteydellä kahdeksassa minuutissa.

Kuvat: Väylävirasto

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

Hailuodon ja mantereen väliseen kiinteään 8,4 kilometriä pitkään maantieyhteyteen kuuluu pengertie ja kaksi vaikuttavaa siltaa – Huikun- ja Riutun sillat. Hailuodon siltayhteys avautui kesäkuussa 2026.

Lauttaliikenteestä aiheutui vuosittain noin kuuden miljoonan euron käyttö- ja ylläpitokustannukset. Kiinteän yhteyden rakennusurakan noin 120 miljoonan euron budjetti kuittaantuu yksistään lauttayhteyden kuluista laskettuna 15–20 vuodessa. Hailuodon kiinteä yhteys toteutettiin allianssimallilla. Allianssiin ovat kuuluneet tilaaja Väylävirasto, rakentaja GRK Suomi Oy sekä suunnittelijat AFRY Finland Oy ja A-Insi nöörit Suunnittelu Oy. Allianssin muodostamisen jälkeen keväällä 2022 käynnistyi kehitysvaihe, jonka aikana laadittiin kiinteän yhteyden rakentamissuunnitelmia ja valmisteltiin hankkeen toteutusta. Hankkeen vesilupa sai lainvoiman tammikuussa 2024. Sen jälkeen työt työmaalla pääsivät toden teolla käyntiin. Etuajassa ja edullisemmin Hanke valmistui kolme kuukautta etuajassa. Myös allianssisopimuksen tavoitekustannus tulee alittumaan, mutta tarkemmat luvut selviävät myöhemmin. –Käytimme pitkän odotusajan hyödyksi. Kehitysvaiheen suunnitelmat ehdittiin laatia poikkeuksellisen pitkälle toteutusvaihetta varten, allianssin projektipäällikkö Timo Takala GRK:lta sanoo. Muitakin syitä erinomaisesti sujuneelle hankkeelle löytyy. Hankkeen projektipäälliköt Jukka Päkkilä ja Terhi Honkarinta Väylävirastosta listaavat pääosin suunnitellusti sujuneet työt ja hyvän yhteistyön osapuolten kesken, joka on auttanut tekemään tarvittavia muutoksia nopeasti.

1 2

Hailuodon siltayhteys avautui kesäkuussa 2026.

Mantereen puolella sijaitseva Riutun silta on 737 metriä pitkä. Sen alituskorkeus on viisi metriä. 2

Hailuodon puoleisessa päässä sijaitseva Huikun

silta on 767 metriä pitkä ja sen alituskorkeus on 18 metriä. Se on Suomen kuudenneksi pisin silta.

2026

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

Jopa sääolosuhteet ovat suosineet: rakentamisen aikaiset talvet ovat olleet suotuisia ja työt ovat edenneet hyvin myös talvikaudella. Takala vahvistaa, että Suomen suurin sillan kannen kertavalu valettiin hyvällä säällä ja Huikun sillan kansikin saatiin valettua aikaisin tämän vuoden keväällä. Aikataulua saatiin otettua kiinni myös siten, että päällystyksiä ja kaidetöitä tehtiin etukäteen jo viime syksynä. –Talvi oli Riutun sillan tukirakenteita ja jäänsärkijöitä valaessamme valujen kannalta hyvä. Pitkiä pakkasjaksoja ei ollut. Avomerellä kuitenkin aina tuulee ja pakkasen vaikutus kertautuu tuulen myötä. Pumput ja miehet on sellaisissa olosuhteissa kovalla koetuksella, Takala huomauttaa. Huikun sillan valun takarajana oli toukokuun puoliväli, jolloin veneilyväylä oli saatava auki. –Betonimassassa käytetyn hidastimen vuoksi ulkolämpötila ei saanut laskea pakkaselle. Valuviikon aikana yhtenä yönä mentiin nollan lähelle. Parilla seuraavalla viikolla olikin jo yöpakkasia! Hanke purjehti selvästi suotuisissa tuulissa. Jättimäinen betonisilta Riutun sillan kansivalu oli 19.5.–23.5.2025. Betonia käytettiin kaikkiaan 7189 m3. Riutun sillan kannen valu on ainakin toistaiseksi Suomen suurin siltojen kertavalu. –Arkiviikko sitä valettiin, että muotti saatiin täyteen, sillan pääsuunnittelija Ville Vuorio naurahtaa.

AFRY Finland Oy:n kontolla oli sillan suunnittelun lisäksi geosuunnittelu, paineviemärin suunnittelu, ympäristökonsultointi ja hankkeen sisäinen viestintä. Vuorio työskenteli myös hankkeen projektiryhmän jäsenenä. Vuorion mukaan jo hyvin aikaisessa vaiheessa suunnittelua kävi selväksi, että Riutun silta kannattaa toteuttaa juuri betonisiltana. Muitakin vaihtoehtoja kyllä pyöriteltiin – myös teräspalkkista liittopalkkiratkaisua. Betonisilta osoittautui kuitenkin ratkaisuna edullisimmaksi toteuttaa. Suunnittelussa betonisillalle etsittiin parasta muotoa: kannattaisiko se toteuttaa tasakorkeilla, vai nykyisillä kaarevilla palkeilla. Myös sitä laskeskeltiin, kuinka monta välitukea tarvitaan. Alun perin niitä oli nykyistä yksi enemmän. Kaarevien palkkien myötä silta voitiin kuitenkin toteuttaa vähän pidemmillä jännemitoilla. Suunnitteluvaiheessa etsittiin sekä helpoimmin että kustannustaloudellisimmin toteutettavaa vaihtoehtoa. Eniten haasteita aiheutti nimenomaan betonisillan pituus, joka Vuorion mukaan tuo mukanaan kaikenlaisia muodonmuutosilmiöitä ja -liikkeitä. – Noin pitkässä sillassa lämpöliikkeet ovat jo ihan kiitettävän kokoisia ja niiden hallinta mielenkiintoinen ilmiö. Ankarat meriolosuhteet toivat mukaan oman mausteensa. Sillan välitukia kuormittavien jääkuormien määrittäminen ja jääkuormiin varautuminen oli tehtävä tarkemmin ja eri tavoin kuin normaalissa sillassa on tarpeen.

Hailuodon ja Oulun Oulunsalon välillä on nyt 8,4

kilometriä pitkä kiinteä maantieyhteys. Se sisältää kaksi pitkää siltaa sekä pengertietä 6,9 kilometriä. 4

Huikun silta. Hailuodon siltayhteys valmistui

kolme kuukautta etuajassa ja se avattiin kesäkuussa 2026.

2026

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

2026

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

Sen sijaan keinot muodonmuutosten hallintaan olivat Vuorion mukaan loppujen lopuksi aika perinteiset. Kansi rullaa sillan alla, pilareitten päissä olevien laakereiden päällä. Päissä on liikuntasaumalaitteet, eräänlaiset teräksiset haitarit. Jos keinot olivat tavanomaisia, sillan pituuden mukanaan tuomien kuormien suuruuden laskeminen ja tutkiminen olikin jo erikoisempaa. –Piti määrittää, montako millimetriä sillan päädyt liikkuvat muun muassa betonin kutistuman ja viruman, jännevoimien vaikutuksen, liikenteen jarrukuorman ja vuodenaikojen lämpötilamuutosten vuoksi. Miten kertaalleen valettu betonirakenne alkulujuutta kerätessään kerää lämpöä ja miten se lämmön haihtuessa puolestaan kutistuu. Oikeisiin lukemiin kiinni pääseminen oli mielenkiintoinen tehtävä!

Onneksi suunnitteluryhmällä oli pidennetyn kehitysvaiheen vuoksi ruhtinaallisesti aikaa. –Odotteluun vierähtänyt aika käytettiin kyllä hyväksi. Suunnitelmia saatiin sen ansiosta vietyä pitemmälle ja tarkempina.

Riutun sillan kannen valua varten rakennettuihin

puumuotteihin, ristikkopukkeihin ja lautamuotteihin kului noin 3000 kiintokuutiota puuta. 6

Riutun sillan työpenger, jonka varaan sillan teline

rakennettiin ja joka purettiin sillan valmistuttua.

Suomen suurin kansivalu Ruskon Betoni Oy toimitti kaiken hankkeessa käytetyn valmisbetonin. Ensimmäiset toimitukset käynnistyivät syksyllä 2024. Siltoihin toimitettu yli 22 000 kuutiota betonia vastaa keskisuuren betoniaseman vuosituotantoa. –Olihan se paitsi meille, koko Oulun seudulle varsin merkittävä hanke, varsinkin tämmöisenä aikana, kun rakentaminen muuten on alamaissa, Ruskon Betonin myyntijohtaja Hannu Karppinen sanoo.

Riutun sillan työpenkereen purkua heinäkuussa

2025.

2026

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

Riutun sillan ponttikasuuni työbetonin ja paalujen

valun jälkeen. 9

Riutun sillan jäänsärkijä raudoitettuna ennen

muottiin asentamista.

Työmaalla työskenteli parhaimmillaan ensimmäisen rakennusvuoden keväällä 100 – 150 henkilöä. Kaikkiaan työmaalla perehdytettiin yli 1200 työntekijää. Ruskon Betonin kaksi betonitehdasta sijaitsee sopivasti lähellä työmaa-aluetta Oulussa ja Kempeleessä, mistä ilman muuta oli hyötyä. –Mitä vain voi sattua, kun ollaan koneiden ja laitteiden kanssa tekemisissä. Suurissa valuissa ei auta tulla taukoja, joten vara-aseman on oltava riittävän lähellä, Karppinen huomauttaa. Suurin osa siltavaluissa käytetystä betonista toimitettiin Ruskon Betonin Kempeleen tehtaalta, mutta kansivalujen yhteydessä molemmat tehtaat olivat käytössä. Riutun sillan kannen valua varten rakennettiin massiiviset puumuotit, ristikkopukit ja lautamuotit. Takala muistelee, että puuta käytettiin noin 3000 kiintokuutiota. –Muotit ja rakenteet olivat massiivisia ja korkeita. Raudoitteiden, jäähdytysputkien ja jännitteiden sovittaminen muottirakenteeseen oli melkoisen haastavaa, hän huomauttaa. Suomen suurin siltakannen kertavalu toteutettiin yhdessä jaksossa. Riutun sillan kannella on pituutta 737 ja leveyttä reunapalkista reunapalkkiin noin kymmenen metriä. Valu vaati muutaman kuukauden huolellisen ennakkosuunnittelun ja valmistelun. Viiden vuorokauden aikana valuun piti saada kuljetettua yli 800 betoniautokuormaa. Ajossa oli kaikkiaan 17 betoniautoa. –Kuljetusmatkaa työmaalle oli parikymmentä kilometriä. Määritimme tarvittavat automäärän toimituskapasiteetin perusteella ja varasimme

2026

päälle särkymävaralle pari ylimääräistä autoa, Karppinen muistelee. –Hyvä niin, sillä yhdestä autosta todella rikkoutui rengas ja lasti meni hylkyyn. Ennen valun alkamista betoniasemalla uusittiin kaikki kulutusosat uusiin sekä varauduttiin mm. sähkökatkon varalle hankkimalla tehtaalle polttoainekäyttöinen generaattori. Sementin toimittaja Finnsementin kanssa aikataulutettiin valun aloitusaika ja kesto. Yksi sementtilaiva tuli valun ajaksi täyttämään Finnsementin siiloja satamassa. Betonissa käytettiin Oiva-sementtiä. Myös kiviainestoimittajalle toimitustahti piti informoida tarkasti etukäteen ja lisäaineita varata tehtaalle riittävä määrä valmiiksi valua varten. –Paljon suunniteltiin ennalta ja kaikki menikin kyllä sitten suunnitelmien mukaan. Mietimme yhdessä työmaan kanssa jälkikäteen, olisiko jotain voinut toisin tehdä, mutta mitään ei kyllä tullut mieleen, Karppinen sanoo tyytyväisenä. Todella lujaa Meriympäristö asettaa sekä alusrakenteissa että päällysrakenteessa käytettävälle betonimassalle tiukkoja vaatimuksia. Suolainen merivesi ja meri-ilma edellyttivät betonilta korkeaa lujuutta ja P-lukua, jotta betonirakenteiden pitkäaikais- ja säilyvyysvaatimukset täyttyvät. Nämä puolestaan lisäävät betonin lämmönkehitystä valun jälkeen ja kasvattavat massiivisissa valuissa jäähdytystarvetta.

Siltarakenteiden valuissa käytettiin erittäin korkean lujuusluokan betoneja C45/55 ja C50/60, P50. Huikun sillan pääsuunnittelija, yksikönjohtaja DI Tuomo Järvenpää A-Insinöörit Oy:stä sanookin, että hankkeessa käytetyistä betoneista tuli käytännössä ylilujia. Itsetiivistyvää betonia oli kokonaismäärästä yli 40 prosenttia, noin 9300 m3. Koska jäähdytyksen riittävyydestä oltiin alussa hieman huolissaan, lämmönkehitystä haluttiin hillitä myös reseptiikan avulla. Betoniresepteissä on mukana myös silicajauhetta ja masuunikuonaa, joiden avulla betonin lämmönkehitystä saatiin jonkin verran pudotettua. Hankkeen aikana tehtiin noin 30 erilaista betonireseptiä, joista tehtiin ennakkokokeet. –Kerrankin oli riittävästi aikaa ja reseptit haluttiin optimoida parhaiksi mahdollisiksi, Karppinen huomauttaa tyytyväisenä. Betonin laatua valvottiin tarkkaan. Varsinaisen valun aikana betoni testattiin kahdessa vaiheessa. Ruskon Betoni vastasi laadunvalvonnasta betoniasemalla. Tilaaja oli osoittanut työmaalla tapahtuvan laadunvalvonnan kolmannelle osapuolelle. Betoniautot pysähtyivät antamaan näytteen työmaaporttien sisäpuolella laaduntarkkailijalle, joka teki tarvittavat kokeet, ilmamäärämittaukset painuma – leviämä -mittaukset, valmisti puristuslujuuskoekappaleet ja toimitti koestuslaitokselle testattavaksi. Lämmön kehitystä seurattiin valun aikana loggereilla. – Toteutuneet lujuudet olivat reilusti yli vaaditun, joten siinäkään suhteessa ei ollut minkäänlaista ongelmaa, Takala kehuu.

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

Huikun sillan kansivalu 13.4–15.4.2026. Betonia kaikkiaan 2355 m3. Myös Huikun sillan osalta tutkittiin eri siltavaihtoehtoja, jopa betonista ratkaisua. Vertailukriteereinä pidettiin pääasiassa kustannuksia ja rakennettavuutta. Liittopalkkisilta oli kilpailukykyisempi, nopeampi ja vähäriskisempi asentaa. –Huikun sillan rakennuspaikalle ei ollut mahdollista tehdä työpengertä. Betonisillan rakentamista varten olisi ollut hankala toteuttaa riittävän vakaat työtelineet, jotka eivät varmasti liiku jää- ja tuulikuormien vuoksi liikaa, Järvenpää kertoo. Työsilta sijaitsee rakennetun sillan alla, joten jos betonisiltaan olisi päädytty, telineet olisi pitänyt perustaa työsillan varaisesti. Teknisesti se olisi varmastikin onnistunut, mutta olisi toki ollut riskialttiimpi ratkaisu. Liittopalkkisilta oli myös halvempi toteuttaa. –Huikun sillan alikulkukorkeushan on 18 metriä, joten betonisiltaa varten tarvittavat paikallavalutelineet olisivat olleet valtavat. Vaikka Huikun sillan pääkannattimet ovat teräspalkkeja, sen siltarakenteissa on valtavasti betonia, 2355 m3. Järvenpää sanoo, että päällysrakenteeltaan se on hyvin tyypillinen liittopalkkisilta. Sen kansivalu oli varsin selkeä, kansilaatta on keskimäärin 35 cm paksu. Työmaan kannalta kansivalussa oli kuitenkin yksi mielenkiintoinen erikoisuus. Suun-

nitelmien mukaan kaksi tukiväliä piti olla valettuna, ennen kuin betoni saa alkaa sitoutua. Käytettävällä valunopeudella betoni sai alkaa sitoutua vasta 16 tunnin kuluttua valusta. Siksi koko kannen valussa käytettiin 16 tunnin hidastinta Basf Masterset 130. Tehtaalla edellisenä talvena tehdyissä ennakkokokeissa resepti toimi odotetulla tavalla. Lämpötila oli silloin lähellä nollaa. Jos ulkolämpötila olisi noussut huomattavasti, kuten nykyisin keväällä saattaa tapahtua, siihen oli varauduttu. Hidastimen määrää olisi pitänyt suhteessa kasvattaa. Varsinaisessa valussa lisäaine todisti toimivuutensa. Pinta piti hiertää koneellisesti ja se onnistui juuri niin kuin oli ajateltu. Massiiviset jäänsärkijät Merellä poikkeukselliset jääkuormat asettavat haasteita siltojen alusrakenteille. Kummassakin sillassa niitä hallitaan massiivisilla jäänsärkijärakenteilla, jotka murskaavat jäätä tehokkaasti ja pitävät jääkuormien muodostumiset kurissa. Jäänsärkijän tehtävänä on nimensä mukaisesti ottaa vastaan jääkuormia. Sen muodolla on suuri merkitys. –Jäänsärkijän on oltava pinnaltaan kalteva, jotta jää sitä vasten noustessaan taittuu ja murtuu omasta painostaan. Kuorman suuruus on näin pienempi kuin jos pinta olisi pystysuora ja jää musertuisi rikki, Järvenpää selventää.

Hänen mukaansa jäänsärkijät sekä niihin liittyvä paalutus ovatkin Huikun sillan mielenkiintoisimmat ja suunnittelultaan haastavimmat yksityiskohdat. –Niitä tutkittiin, parasta ratkaisua juuri tälle siltapaikalle mietittiin ja haluttua muotoa optimoitiin pitkään, hän kertoo. Huikun sillan jäänsärkijät ovat joka suunnastaan viistettyjä, ikään kuin timantin muotoisia. Yksittäinen jäänsärkijä on 11 m × 10 m ja kapenee ylöspäin mentäessä. Riutun sillan jäänsärkijät ovat muuten samanlaisia kuin Huikussa, mutta niissä on muutama viiste vähemmän. Kahden eri sillan siltasuunnittelijat tekivät allianssissa jäänsärkijäsuunnittelussakin tiivistä yhteistyötä parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi kumpaankin siltapaikkaan. Kuormitusmielessä jäänsärkijässä ovat tärkeitä kulman suuruus, vinous ja pinnan karkeus. Mitään ei kuitenkaan voida etukäteen toden teolla testata käytännössä. Järvenpää sanoo, että kaavat kuorman suuruuden selvittämiseksi ovat sinänsä aika yksinkertaiset. Hankkeessa oli myös mukana jääasiantuntija auttamassa kuorman määrityksessä. Allianssissa suunnitelmia hiottiin tarpeen vaatiessa paremmiksi. Esimerkiksi Huikun sillan tukirakennetta optimoitiin tiesuunnitelmaversiosta. Sitä loivennettiin ja sinänsä kaunis graniittiverhous poistettiin. – Se olisi

2026

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

10 Huikun siltaa raudoitettiin varsin talvisissa olosuhteissa. 11 Yksi Huikun sillan timantin muotoisista jäänsärkijöistä. 12 Huikun sillan kannen valu käynnissä. 13 Huikun sillan kannen valu käynnissä työpenke-

A-Insinöörit

reeltä.

Juha-Pekka Honkanen

ollut myös kuorman kannalta karheampi kuin pelkkä betonipinta, Järvenpää selittää. Sillan meriveteen rajoittuvissa rakenteissa on merkittävät betonisuojapeitevaatimukset, ohjeissa 110 mm. Vesirajassa veden aiheuttama eroosiovaikutus betoniin voi olla suuri. Lähelle pintaa päädyttiin asentamaan teräsverkko parantamaan rakenteen pitkäaikaiskestävyyttä. Ruostumattomalla teräksellä on noin 40 mm suojapeitettä. Jäähdytys haltuun Huikun sillan jäänsärkijät olivat ensimmäiset hankkeessa jäähdytystä tarvinneet rakenteet. Ennen ensimmäisen jäänsärkijän valua massiivisesta rakenteesta tehtiin koevalu Ruskon Betonin tehtaalla. –Muotti rakennettiin meidän betoniaseman pihalle ja raudoitettiin ja jäähdytysputkisto asennettiin paikalleen siten, että se vastasi lopullista rakennetta. Rakentaja sai arvokasta tietoa betonin käyttäytymisestä, tiivistettävyydestä ja valettavuudesta, Karppinen kertoo. Koevalu antoi arvokasta tietoa lämmönkehityksestä ja jäähdytystarpeesta. DI Anni Pekkalan tekemässä diplomityössä ”Massiivisen betonivalun lämmönkehitys ja siitä aiheutuva pinnan halkeilu”* selvitettiin jäähdytyksen toimivuutta sekä lämpötilaeron vaikutusta betonin halkeiluun ja raudoituksen jännityksiin. Anni Pekkala on töissä A-Insinööreissä. *https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/51911

2026

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

Jäänsärkijät valettiin yhtenäisenä valuna. Ne onnistuivat hyvin ja jäähdytys onnistui ajatellulla tavalla. Pääosin tavoitelämpötilojen alapuolella pysyttiin. Työsuorituksissa kahdeksan jäänsärkijän kohdalla tuli jo mukavasti toistoa. Asennustekniikkaa pystyttiin kehittämään työn edetessä. Jäähdytysputkiston jako oli ensimmäisessä jäänsärkijässä jopa tarpeettoman tiheä, joten kun tehon nähtiin riittävän, ruutua voitiin harventaa. Kaikkiaan massiivisten rakenteiden jäähdytykseen asennettiin kymmeniä kilometrejä jäähdytysputkea. Jäähdytyksessä käytettiin keväällä ja kesällä merivettä ja talvisin glykolikiertoa. Hieno projekti Toiminta työmaalla jatkuu, vaikka kiinteä yhteys onkin otettu käyttöön. Työsilta, lauttalaiturit ja työaikaiset liittymät puretaan. – Yritetään ehtiä ennen syysmyrskyjä alta pois, Takala kertoo. Takala sanoo olevansa tässä vaiheessa aika paljon viisaampi kuin projektin alussa. Oppeja voisi hyödyntää vaikkapa Uumajan sillan rakennushankkeessa, jos se joskus käynnistyy. –Tämä oli itselläni ensimmäisiä hankkeita, jossa kaikki meni käytännössä juuri niin kuin ajateltiin, eikä isoja yllätyksiä tullut eteen. Kehitysvaiheeseen toki käytettiin kaksi vuotta, mutta vähempikin olisi riittänyt. Ehdimme

hyvin käydä kaikki mahdolliset skenaariot läpi. Jälkikäteen katsottuna osasimme varautua kaikkeen. Myös ajankohta oli erinomainen. Rakentamisen alakulon vuoksi saatavilla oli hyviä tekijöitä, paikallisia urakoitsijoita ja suunnittelijoita. Hiljainen aika näkyi myös materiaalien hintatasossa. Sisämaassa kasvaneelle Takalalle meri työmaana osoittautui aivan uudenlaiseksi elementiksi ja ainutlaatuiseksi ympäristöksi. Hän sanoo, että etukäteen oli vaikea hahmottaa, mitä tämän kaltainen projekti todella jatkuvasti muuttuvine olosuhteineen käytännössä tarkoittaa. –Ulapalle rakennettaessa ei ole valmiita kulkuyhteyksiä. Kulkemiseen on alkuun käytettävä lauttakalustoa ja vesikulkuneuvoja. Hänelle sykähdyttävin hetki oli päästä ajamaan ensimmäisen kerran Hailuotoon autolla, ensin työsiltaa ja sitten sillan kantta pitkin. – Huikun puolelta näkee hyvin tieprofiilin. Yhdeltä seisomalta näkee koko työmaan, 8,5 km. Ja meri on joka kerta erilainen! Myös siltasuunnittelijat voivat olla tyytyväisiä. Järvenpään mukaan koko iso siltasuunnittelutiimi on ylpeä lopputuloksesta, josta tuli juuri suunnitellun mukainen. – Sillan ulkonäön määrittävä kansirakenteen muoto osui pystysuunnassa alle 10 mm sisään suunnitellusta, vaikka mitat ovat niin valtavat. Tuet

rakennettiin oikealle korkeudelle ja teräsrakenne tehtiin, asennettiin ja kansi valettiin suunnitelman mukaisesti. Sillan lopullinen muoto on tasan tarkkaan suunnitelman mukaan. Rakentajat olivat kyllä päteviä! Vuorio sanoo, että maaliviivan häämöttäessä fiilis on mahtava, sillä hetkeä on odotettu jo useampi vuosi. – Hanke on sujunut kaikin puolin hyvin ja tuolla porukalla on ollut mukava touhuta. Näitä voisi tehdä enemmänkin. Tämä hanke ei varmasti unohdu hetkeen. Karppinen kehuu allianssin hyvää henkeä, joka heijastui kaikkeen. – Vaikka olimmekin vain pieni materiaalitoimittaja muiden joukossa, meillä oli alusta asti tunne, että projektia tehdään yhdessä ja kaikkia osapuolia kuunnellaan. Yhdessä rakensimme laadukasta tieyhteyttä, siltoja ja betonirakenteita. Siinä onnistuttiin ja siitä iso kiitos koko allianssiorganisaatiolle! •

2026

Hailuodon kiinteä yhteys avautui etuajassa

14 Huikun sillan massiiviset betoniset välituet ja teräspalkkien asennus käynnissä. 15 Valmis Huikun silta. Kiinteän yhteyden myötä lauttaliikenne päättyi Hailuodon ja Oulunsalon välillä kesäkuussa. 16 Huikun sillan asennusnokka teräspalkin työntöasennusta varten.

2026

Hailuoto Causeway A causeway was built between Riutunkari in Oulu and Huikku on Hailuoto Island. The causeway replaced the former ferry service. The causeway is approximately 8.4 kilometres long and consists of an embankment road and two long bridges in Huikku and Riutunkari. The causeway makes Hailuoto more easily accessible nationally and regionally, enables better passenger and goods transport links to the island and local businesses, and expands the commuter area for Hailuoto residents. The bridges in Huikku and Riuttu are continuous composite bridges with reinforced con-

crete deck slabs, realised with constant-depth girders. The total consumption of concrete for the bridge structures was about 22,000 cubic metres. The massive deck slab concreting of the Huikku bridge, for example, took several days of uninterrupted work. Due to the conditions, the bridges are exposed to high wind and ice loads, and the marine environment means that higher strength and frost resistance requirements than normal were to be met with the concrete used in the bridges. The bridges of the Hailuoto causeway were built using a special ready-mix concrete designed for extremely challenging marine and winter conditions with exceptionally high requirements for strength, density and frost resistance. The concrete is required to withstand a continuous freeze-thaw attack in a saline marine environment. The fresh concrete was protected against frost deterioration with precise air entrainment. Excessive heating was prevented by designing an appropriate concrete composition and by installing specific cooling pipes with the rebars to help to eliminate cracking caused by temperature differences. The construction work of the Hailuoto causeway started in May 2024, and the causeway was opened to traffic at the end of June 2026. •

BY79 – Pintabetonilattioiden halkeilun syyt ja halkeilun estäminen 2026

Vuonna 2006 ilmestyi samalla nimellä Rakennusteollisuuden julkaiseman ohjeen ensimmäinen versio ja yllä mainittu päivitetty versio ilmestyi toukokuussa 2026 BY:n julkaisuna. Uuden julkaisun sisältöä on ryhmitelty uudelleen niin, että kukin lukija löytäisi helpommin häntä erityisesti kiinnostavat kohdat. Kirjan sisältö avaa lukijalle sen kuinka suuri määrä erinäisiä yksityiskohtia vaikuttaa pintabetonilattiatyön onnistumiseen. Pintabetonilattian paksuus on yleensä 40-80 mm. Pintalattia valetaan aina joko paikalla valetun laatan tai saumattujen elementtien päälle. Pintavalun tulee olla alustassaan hyvin kiinni. Tämä edellyttää valualustan huolellista puhdistusta ja tarvittaessa alustan mekaanista käsittelyä. Laatan halkeilu ja pintalattian irtoaminen alustasta ovat merkittäviä ongelmia betonipintaisissa lattioissa. Edellä esitetyn lisäksi pintalattioiden valmistukseen vaikuttaa useita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa rakenteeseen vauriota. Näitä syitä ovat valuolosuhteisiin, käytettyihin materiaaleihin ja työsuoritukseen liittyvät seikat. Yleisimmät halkeilun ja muiden vaurioiden syyt pintalattioissa ovat: Puutteellinen tiivistys, jälkihoidon laiminlyönti, olosuhdehallinnan pettäminen, laatan pintakerroksen de-laminoituminen eli laatan pintakerros irtoaa tai kuoriutuu irti alustastaan, plastisessa tilassa tapahtunut kutistuminen sekä betonin liian suuri kuivumiskutistuma, liian suuri työnaikainen lämpötilan vaihtelu, puutteellinen tiivistys ja laatan liian aikainen kuormittaminen.

PINTABETONILATTIOIDEN HALKEILUN SYYT JA HALKEILUN ESTÄMINEN 2026

Pintabetonilattioiden toteutukseen liittyy lukuisa määrä yksityiskohtia, jotka tulisi selvittää ennen lattiatöiden aloitusta. Näiden kysymysten selvittämisen apuneuvoksi on laadittu julkaisu ”Pintabetonilattioiden halkeilun syyt ja halkeilun estäminen” BY79 – 2026. Halkeilun estäminen Seuraavissa kappaleissa on esitetty pääkohtia muutamista oleellisista seikoista, jotka vaikuttavat lattiatyön onnistumiseen. Ennen lattiatyön aloitusta tulisi järjestää eri osapuolten yhteinen nk. aloituskokous, jossa ovat läsnä ainakin tilaajan ja lattiaurakoitsijan edustajat (myös valutyöhön osallistuva henkilö). Rakennuttajan, betonin toimittajan ja suunnittelijan edustajien tulisi olla myös paikalla, varsinkin jos on kysymys vaativasta kohteesta. Aloituskokouksen tavoitteena on laadun varmistaminen käymällä läpi urakkaan liittyvät asiat ja kunkin osapuolen tehtävät ja

vastuut niin, että kaikilla osapuolilla on selvä ja yhdenmukainen käsitys työn toteutukseen liittyvistä asioista. Ohuissa pintalattioissa, 40–60 mm, ei yleensä käytetä raudoitusta. Jos halkeamariskiä halutaan minimoida, betoniin voidaan sekoittaa polymeerikuituja. Raudoitusta käytettäessä pintalattian paksuuden on oltava vähintään 70-90 mm. Raudoitus rajoittaa halkeamien leveyksiä tehokkaasti, kun se sijoitetaan lähelle yläpintaa. Alapinnassa tai lähellä alapintaa oleva raudoitus voi huonontaa tartuntaa, eikä sillä ole merkitystä yläpintaan syntyvien halkeamien leveyksien rajoittamisen

Artikkelin valokuvat: Betoniyhdistys

Pentti Lumme, TkL, Acvacon Oy penttilumme@gmail.com

SUOMEN BETONIYHDISTYS

2026

Kuvapankkikuva

Pintalattian voimakasta halkeilua. Pintabetonin

Pintalattiassa on plastista halkeilua. Suuremmat

voimakas ja laaja halkeilu on usein seurausta useam-

lattioiden halkeamat pyritään yleensä peittämään.

man tekijän vaikutuksesta. Halkeilu voi alkaa plasti-

Kuvassa lattian suuret halkemat on korjattu kullan-

sessa tilassa ja halkeamat ulottuvat muutaman sentin

värisellä aineella. Menetelmä on saanut inspiraa-

syvyyteen. Kuivumisesta johtuvan kutistumisen

tionsa japanilaisesta kintsugi-taidemuodosta, missä

seurauksena osa plastisessa tilassa muodostuneista

halkeamia korostetaan ja muutetaan osaksi lattian

halkeamista jatkuu entistä syvemmälle ja halkeamien

uniikkia ilmettä. Suuret halkeamat on "korjattu" kak-

leveydet kasvavat pinnassa.

sikomponenttisella epoksihartsilla, johon sekoitetaan kullanväristä mica-jauhetta tai metallipigmenttiä.

2026

BY- Pintabetonilattioiden halkeilun syyt ja halkeilun estäminen 2026

Teräskuitubetonia

Pintalattian raudoitusta

Lattian valua betoniautosta

Pintalattian valua

Pintalattian koneellinen hierto

Pintalattian hiertoa

Pintalattian jälkihoito

10 Pintalaatan tartuntalujuuden mittaus

2026

BY- Pintabetonilattioiden halkeilun syyt ja halkeilun estäminen 2026

11 Pintalattian plastista halkeilua. 12 Pintalaatta on irronnut alustasta. 13 De-laminoitunut pintalattia eli laatan pintakerros on irronnut ja kuoriutunut irti alustastaan.

kannalta. Tankoraudoituksen asemesta rakenteessa voidaan käyttää teräskuituja. Alustan pinnassa oleva heikko sementtiliimakerros, huonokuntoinen betoni ja ontelolaattojen sahausliete on poistettava alustan pinnasta. Alustaa on kasteltava 1–2 vuorokautta ennen valua. Valuhetkellä alustan pinta voi olla kuiva tai korkeintaan mattakostea, mutta pinnassa ei saa olla näkyvää vettä. Alustan on oltava riittävän lämmin (suositeltava alaraja 10 °C), mieluummin lämpimämpi kuin betonimassa. Alustan on oltava ehdottomasti puhdas ennen massan levitystä. Betonin koostumuksen valintaan vaikuttavat suunnitelmissa lattialle asetetut vaatimukset. Halkeilun estämisen kannalta betonin koostumuksen valinnassa on kiinnitettävä huomiota olosuhteisiin, sitoutumisaikaan, betonin erottumistaipumukseen ja kuivumisesta johtuvan kutistuman suuruuteen. Halkeilun ohella betonin koostumuksen valinnassa on otettava huomioon muitakin seikkoja, kuten pumpattavuus, työstettävyys, kuivuminen jne. Betonin koostumuksen valinnassa joudutaan aina tekemään kompromisseja.

2026

Betonin tiivistyksen on oltava riittävän tehokas. Tiivistys vaikuttaa laatan tartuntaan ja betonin vetolujuuteen. Huono tiivistys on alustan puhtauden ohella merkittävä syy pintalaatan irtoamiseen alustastaan. Hierto on tehtävä ”oikeana aikana”. Hierron ”oikea aika” on silloin, kun tuoreen betonilaatan pinnassa oleva vesi häviää eikä hierron seurauksena pintaan nouse vettä. Liian aikaisin tehdyn hierron seurauksena pintaan erottuu runsaasti pastaa sisältävä kerros, joka kuivuessaan kutistuu voimakkaasti. Mikäli lattian kuivumislämpötila on epätasainen, hierron aikana vesi nousee laataston pinnan alle ja laatan pinta voi de-laminoitua irti alustastaan. Vähähiilisen betonin käyttö on yleistynyt viime vuosina erilaisissa paikallavalurakenteissa. Vähähiilistä betonia voidaan käyttää myös pintalattioiden valussa, kun otetaan huomioon tämän betonin materiaaliominaisuudet ja niiden vaikutukset kohteen toteutukseen.

aiheuttama halkeilu. Laajasti ottaen jälkihoito käsittää kaikki sekä ennen sitoutumisen alkua että kovettumisen aikana tapahtuvat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että betoni saavuttaa suunnitellut ominaisuutensa. Suoritusajankohdan mukaan jälkihoito voidaan jakaa varhaisjälkihoitoon ja varsinaiseen jälkihoitoon. Varhaisjälkihoidossa on oleellista, että jälkihoitoaineita käytetään vähintään 200 g/m2. Lopullinen jälkihoito on aloitettava niin pian kuin mahdollista. Julkaisussa on suositukset jälkihoidon vähimmäiskestosta. Työnjohdon on seurattava, että lattian teossa noudatetaan tehtyjä suunnitelmia. Poikkeamien ilmetessä työnjohdon on puututtava asiaan ja huolehdittava siitä, että korjaavat toimenpiteet tehdään. Lattian tekoprosessiin liittyen on dokumentoitava suunnitelmissa määrätyt asiat. Dokumentoinnin tekee yleensä työnjohto. Työnjohdon ollessa poissa on oltava määrättynä henkilö, joka suorittaa mittaukset

Jälkihoidon merkitys on tärkeä Jälkihoidolla on keskeinen merkitys pyrittäessä estämään plastisessa tilassa tapahtuva halkeilu ja kuivumisesta johtuvan kutistuman

ja havainnot sekä dokumentoi ne. Hyvä työn suunnittelu ja valvonta ehkäisevät mahdollisten ristiriitojen syntyä työmaalla. On tunnetusti helpompi päästä perille, kun tietää mihin on menossa. •

Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa

Mikael Nieminen, projekti-insinööri, dipl.ins., Renovatek Oy mikael.nieminen@renovatek.fi Toni Pakkala, yliopistonlehtori, TkT, Tampereen yliopisto toni.pakkala@tuni.fi

Rakennusten julkisivupinnoilla voi esiintyä biologisia kasvustoja [1], joita nimitetään usein julkisivukasvustoiksi. Rakennettu ympäristö on jatkuvasti tekemisissä erilaisten mikro-organismien kanssa, sillä niiden leviäminen tapahtuu pääosin ilman välityksellä [2]. Ilmassa mikro-organismit esiintyvät erilaisissa muodoissa kuten esimerkiksi soluina, palasina ja säikeinä tai lisääntymiseliminä kuten itiöt [3], ja ne voivat levitä esimerkiksi tuulen, lintujen ja hyönteisten mukana [4]. Näkyvät kasvustot muodostuvat usein paikkoihin, jotka pysyvät jatkuvasti kosteana, ja joissa valo- ja lämpötilaolosuhteet ovat otolliset [3]. Julkisivukasvusto voi omien luontaisten osiensa lisäksi kerätä yhteyteensä pölyä ja muita hiukkasia, jotka lisäävät sen peittävyyttä ja ulkonäköä heikentävää vaikutusta [5]. Julkisivupinnoilla havaittavista kasvustoista ja niiden vaikutuksista kasvualustana toimivaan julkisivuun on esitetty julkisuudessa monenlaisia väitteitä, ja erityisesti ”punajäkälästä” on uutisoitu merkittävänä uhkana julkisivun käyttöiälle. Erään uutisen mukaan ”punajäkälä, myös betoniruosteena tunnettu levä” voi olosuhteista riippuen lyhentää julkisivun ikää jopa 2–5 vuotta yhden vuoden

Julkisivuyhdistys ry:n tekninen toimikunta on koordinoinut vuosien 2025–2026 aikana kahta opinnäytetyötä koskien julkisivuilla esiintyviä kasvustoja ja niiden vaikutusta julkisivujen kuntoon. Opinnäytetöistä ensimmäinen on valmistunut keväällä 2026 ja sen laati Mikael Nieminen Tampereen yliopistosta. Työtä on koordinoinut moniammatillinen joukko Julkisivuyhdistyksen jäseniä niin konsulttitoimistoista kuin materiaalitoimittajienkin puolelta. Tämä artikkeli on tiivistelmä kyseisen tutkimuksen havainnoista ja tuloksista. Tutkimus on raportoitu Mikael Niemisen diplomityössä.

aikana [6]. Uutinen on tutkimustiedon valossa ongelmallinen, sillä määritelmällisesti jäkälä ja levä eivät edes tarkoita samaa asiaa [7], eikä ”punajäkälä”-nimistä lajia ei esiinny alan kirjallisuudessa lainkaan [8, 9] Lisäksi kasvustojen vaikutusten julkisivuun tiedetään vaihtelevan lajeittain, ja lajien kohdekohtainen tunnistaminen edellyttää usein laajan asiantuntemuksen lisäksi mikroskooppi- ja jopa geenitason tutkimuksia [10]. Ongelmana julkisivukasvustoja koskevassa julkisessa keskustelussa on ollut kotimaisen tutkimuksen puute, sillä lähes kaikki julkisivukasvustoja käsittelevistä tutkimuksista ovat ulkomaisia ja kokonaiskuvan muodostaminen ilman laajaa syventymistä hankalaa. Aihe on kuitenkin kansainvälisesti laajalti tutkittu, ja vertaisarvioitua tietoa on tuotettu ympäri maailmaa. Diplomityön tavoitteena oli selvittää muilla kuin puisilla julkisivupinnoilla esiintyvien julkisivukasvustojen tyyppejä, niiden vaikutuksia alustaansa sekä kasvustojen esiintymisen tyypillisiä piirteitä Suomessa. Tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta sekä kenttätutkimuksesta, jossa analysoitiin kohdekäynnein Tampereella ja Helsingissä yhteensä 187 kasvustoja ilmentävää julkisivua.

Lisätietoja: Mikael Niemisen diplomityö löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605055058

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat Aalto-yli-

opiston Espoon Otaniemen kampuksen rakennukset sijaitsevat puistomaisessa ympäristössä. Erityisesti julkisivujen vaaleilla marmoripinnoilla on nähtävissä runsasta kasvustoa.

2026

Maritta Koivisto

Artikkelin valokuvat: Mikael Nieminen

Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa

Biofilmissä esiintyvät kasvustot ovat usein

mikroskooppisen pieniä, eikä kasvustossa aina esiinny havaittavaa rakennetta edes luupilla tarkasteltaessa. 3

Jäkälien osat voivat olla hyvin pieniä, ja kasvuston

tunnistaminen edes jäkäläksi voi olla hyvin vaikeaa.

Julkisivukasvustot koostuvat biofilmeistä, jäkälistä ja sammalista Julkisivuilla esiintyvät kasvustot voitiin tutkimuksessa jaotella kolmeen päätyyppiin niiden rakenteen ja ominaisuuksien perusteella. Julkisivukasvustojen päätyypeiksi määritettiin erilaisten mikro-organismien muodostamat biofilmit [11], jäkälät sekä sammalet [1]. Vaikka kasvustojen lajikohtainen tunnistaminen on erityisesti pienten mikrobien osalta monimutkainen prosessi, selkeimmät eroavaisuudet päätyyppien välillä voivat olla erotettavissa paljain silmin. Biofilmeissä julkisivuilla tavattaviin solutyyppeihin kuuluvat levät, sienet, syano- ja muut bakteerit, joiden lajisto on erittäin laaja [2]. Levät ovat yleisimpiä eurooppalaisten julkisivujen biofilmeissä esiintyviä pieneliöitä, ja niiden määrän on havaittu olevan noin 50 % seuraavaksi yleisimpiä syanobakteereja suurempi [12]. Biofilmien ulkoasu pinnalla voi vaihdella melko paljon niiden lajiston ja kehitysvaiheen mukaan. Biofilmit esiintyvät alkuvaiheessaan vain mikrometreissä mitattavina kerroksina pinnalla, mutta biofilmi voi paksuuntua kuolleiden solujen kertyessä vasten alustaansa. Biofilmien on soveltuvissa olosuhteissa havaittu kehittävän jopa millimetreissä mitattavia kerroksia, joiden pinnoille kertyy kovan kuorikerroksen muodostavia pöly- ja mineraalipartikkeleita. [13] Jäkälät koostuvat symbioosissa elävistä mikroskooppisista osista, joihin kuuluvat mykobiontiksi nimitetty sieniosakas sekä fotobionteiksi nimitetyt levät tai syanobakteerit, joita molempia voi esiintyä jäkälässä yhtä aikaa [14]. Myös jäkälien kirjo on laaja, ja lajeja esiintyy luonnossa kymmeniä tuhansia [15]. Jäkälille

on tunnuksenomaista niiden sekovarsi, jossa ei ole versokasveille ominaisia piirteitä kuten vartta tai lehtiä. Jäkälien tunnistaminen paljain silmin voi olla haastavaa, sillä niiden osat voivat olla hyvin pieniä, eivätkä tunnistamisen kannalta oleelliset tuntomerkit ole välttämättä nähtävissä ilman suurennusta [7]. Sammalet ovat bryofyyttien ryhmään kuuluvia maakasveja, joita esiintyy lähes kaikissa ekosysteemeissä. Sammalille tunnuksenomainen piirre on kasvillinen varsi, jonka ruodittomat lehdet kiinnittyvät suoraan varteen [16]. Selkeämmin kasvimaiset piirteet ja usein vihreä väri helpottavat sammalen erottamista muista julkisivukasvustotyypeistä. Kasvun edellytykset Julkisivukasvustojen kasvun on arvioitu merkittävimmin riippuvan ympäristön olosuhteista [12], ja mikro-organismien menestyminen julkisivupinnalla edellyttää useiden tekijöiden yhtäaikaista vaikutusta [11]. Kasvun ja esiintyvyyden kannalta merkittävät tekijät eivät ole kuitenkaan yleispäteviä, ja esimerkiksi pelkästään levälajien välillä on havaittu merkittäviä eroja niiden esiintymisen edellyttämien olosuhteiden osalta. Kosteuden saatavuuden on useissa tutkimuksissa määritetty olevan tärkein tekijä useimpien julkisivukasvustojen esiintymiselle ja leviämiselle. Tarvittavan vesimäärän ollessa saatavilla, ei esimerkiksi viherlevien lisääntymisen kuitenkaan ole havaittu merkittävästi kiihtyvän kosteusrasituksen kasvaessa entisestään [3]. Alustamateriaalin kosteus ei lisäksi ole kaikkien kasvustojen esiintymisen edellytys, sillä joidenkin viherlevien [17] ja viherlevää fotobionttinaan käyttävien jäkälien

on arvioitu voivan ottaa fotosynteesiin tarvitsemansa kosteuden myös suoraan ilmasta [18]. Julkisivukasvustojen esiintyminen on yleistä kosteilla julkisivuilla, mutta jatkuvaan tai merkittävästi liialliseen kosteuteen ne eivät silti yleensä viittaa. Kenttätutkimuksessa kasvustojen määrän olevan usein ympäristöään suurempi lämmittämättömissä tai muusta syystä hitaasti kuivuvissa rakenteissa. Kosteuden lisäksi julkisivukasvustojen esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla muun muassa lämpötila, ympäristön muut sääolosuhteet, kilpailevat eliölajit [11] sekä ja saasteet julkisivun lähiympäristössä [19]. Kasvustot edellyttävät veden saatavuuden takia yli 0 °C:n lämpötilan kasvaakseen, mutta toisaalta yli 35 °C:ssä olosuhteet kääntyvät epäsuotuisiksi. Pitkillä kuumilla ja kuivilla ajanjaksoilla solut voivat kuolla tai siirtyä epäaktiiviseen tilaan [20]. Valon saatavuus on tarpeellinen tekijä yhteyttävien kasvustojen ravinnon tuottamisessa, mutta tarve suojautua auringon UV-säteilyltä usein rajoittaa kasvustojen esiintymistä auringon säteilylle alttiissa paikoissa [17]. Julkisivuja lähellä sijaitsevan puuston on havaittu lisäävän kasvustojen määrää, sillä ne suojaavat pintaa säteilyltä ja toimivat lisäksi ravinne- ja itiölähteenä julkisivukasvustoille [2]. Olosuhteiden lisäksi muodostuvien kasvustojen määrään voivat vaikuttaa alustana toimivan julkisivun materiaali, ominaisuudet ja muoto [11]. Alustan pinnan rosoisuuden on havaittu lisäävän mikrokasvustojen mekaanista tartuntaa alustamateriaaliin, sillä biomassa takertuu kiinni mikroepätasaisuuksiin. Rosoisuuden lisäksi alustan huokoisuudella on havaittu olevan lisäävä vaikutus kasvustojen esiintyvyyteen, sillä biomassa todistetusti

2026

Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa

Sammalet ovat julkisivukasvustotyyppinä bio-

filmeihin jäkäliin verrattuna helpommin tunnistettavissa niiden kasvimaisesta ulkonäöstä.

kerääntyy eniten alustan huokosten ympärille [21]. Huokoisuutensa ja usein karhean pintansa vuoksi betoni on edullinen alusta julkisivukasvustoille. Sen sijaan sileät pinnat, kuten lasi tai metalli, ovat kasvustojen tartunnalle epäsuotuisia, sillä sadevesi huuhtoo pinnalle kulkeutuvat solut helpommin pois [2]. Kasvustoja voi silti esiintyä myös liukkailla pinnoilla, joskin usein vähäisemmissä määrin. Pintastruktuurin lisäksi alustan pH-arvolla on merkittävä vaikutus kasvustojen esiintymiseen, sillä useiden levä- ja syanobakteerilajien on havaittu esiintyvän lievästi emäksisillä alustoilla, muttei happamilla [22] Pinnan on

arvioitu olevan usein suotuisa mikro-organismien esiintymiselle, kun sen pH-arvo laskee alle yhdeksään [3]. Täysin päinvastaisesti leviin ja syanobakteereihin verrattuna monien sammalien on havaittu sopeutuneen happamiin kasvuolosuhteisiin, eivätkä ne siedä emäksistä kasvualustaa [7]. Pinnan pH-arvon aiheuttamien rajoitusten seurauksena esimerkiksi hyvin emäksisen tuoreen betonin pinnassa ei esiinny kasvustoja, vaan suotuisten olosuhteiden muodostuminen edellyttää ulkopinnan karbonatisoitumista. Pinnan olosuhdemuutokset selittävät kasvustojen yleisyyttä vanhoilla julkisivupinnoilla uusiin verrattuna.

Kasvustojen vaikutukset julkisivuun vaihtelevat Ensisijaisesti Euroopassa tuotettuun tutkimustietoon pohjautuvassa kirjallisuustutkimusosiossa havaittiin, että vaikka kasvustojen usein markkinoidaan aiheuttavan merkittäviä heikennyksiä julkisivun käyttöikään, ovat vaikutukset usein kasvustolajista riippuen lähinnä esteettisiä. Biologisten kasvustojen on kuitenkin tunnistettu kykenevän heikentämään alustaansa niin kemiallisesti, mekaanisesti kuin välillisestikin. Mekaaniset vauriot liittyvät tutkimuskirjallisuuden mukaan usein materiaalin mikrorakenteen sisällä sijaitsevien kasvustosolujen kosteuselämiseen, jolloin myös alustan materiaaliin kohdistuu mahdollisia mikrohalkeamia aiheuttavaa painetta [5]. Sienten, jäkälien ja erilaisten bakteerien on havaittu kykenevän vaurioittamaan alustaansa kemiallisesti, sillä jotkut niistä kykenevät tuottamaan orgaanisia ja epäorgaanisia happoja, jotka voivat syövyttää materiaalia [23]. Kasvustojen muodostaman peitteen on lisäksi havaittu pitävän alustan kosteuspitoisuutta paikallisesti korkeampana, mikä voi lisätä kosteudesta aiheutuvia välillisiä vaikutuksia [24]. Silmämääräisen arvion perusteella ei voida varmuudella arvioida kasvuston vaikutuksia julkisivuun, sillä kasvustojen vaikutukset vaihtelevat lajikohtaisesti [10], ja kasvuston tarkka tunnistaminen edellyttää usein mikroskooppitutkimuksia [25].

Karhea, huokoinen ja karbonatisoitunut betoni

tarjoaa optimaaliset olosuhteet kasvustojen tartun5

nalle ja kasvulle.

2026

6.7

Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa

Julkisivun materiaali

Kirjallisuustutkimuksen perusteella eri materiaalien toisistaan poikkeava bioreseptiivisyys voi aiheuttaa vaihtelua niiden pinnalla esiintyvien kasvustojen esiintyvyydelle ja lajistolle. Alustamateriaalissa kasvustojen esiintymistä edistäviksi tekijöiksi havaittiin kirjallisuustutkimuksessa sen karheus, huokoisuus, pH-arvo sekä ravinteiden saatavuus. Ku-

Eri väristen kasvustojen havaintolukumäärän jakautuminen julkisivujen eri alustamate-

vissa 48 ja 49 on esitetty eri väristen kasvustojen havaintojen lukumäärän jakautuminen

riaaleille Tampereen (vasen) ja Helsingin (oikea) tutkimusalueilla. eri alustamateriaaleille.

Kuva 49. Kasvustohavaintojen lukumäärän jakautuminen eri alustamateriaaleille Helsingin tutkimusalueella. Tampereen tutkimusalueella havaintoja tehtiin eniten harjattu-maalattupintaisilla betoniKuva 48. Kasvustohavaintojen lukumäärän jakautuminen eri alustamateriaaleille Tampereen tutkimusalueella.

julkisivuilla. Mustien kasvustojen osuus maalatuilla pinnoilla esiintyvistä kasvustoista oli Tampereella muiden värien osuutta suurempi, mikä voi olla yhteydessä kirjallisuudessa havaittuun sienten kykyyn käyttää orgaanisten maalipinnoitteiden sisältämiä yhdisteitä muita kasvustoja tehokkaammin. Helsingin tutkimusalueella maalattujen pintojen kas-

Vaikka kasvustojen on tunnistettu voivan vaikuttaa julkisivumateriaalin mikrorakenteeseen monin tavoin, ei kasvustojen merkittävästä vaikutuksesta Suomessa tyypillisten julkisivujen käyttöikään esiintynyt laajassa tutkimusaineistossa viitteitä. Euroopan julkisivukasvustoista yleisimpien levien ja syanobakteerien [12] vaikutukset ovat suurimmilta osin esteettisiä [10]. Julkisivuilla punaisena havaittavat kasvustot koostuvat usein Trentepohlia-suvun levistä [12], eikä kyseessä siis yleisestä ”punajäkälä”-nimityksestä huolimatta ole välttämättä jäkälä lainkaan. Huomattavimmin vaurioitumista kiihdyttävä vaikutus on pystytty havaitsemaan happoherkällä marmoripinnalla, missä syanobakteerien metabolian tuottamat hapot kiihdyttävät pinnan eroosiota noin viisinkertaiseksi [26]. Tällöinkin julkisivupinnan on mitattu kuluvan vain noin millimetrin syvyydeltä 40 vuoden kuluessa, joten vastaavan ilmiön ei ole syytä odottaa merkittävästi heikentävän huomattavasti marmoria lujempien betonijulkisivujen kuntoa. Kasvustohavainnot Suomesta vastaavat muuta Eurooppaa Osana diplomityötä toteutettiin kenttätutkimus julkisivukasvustojen esiintymisen piirteiden selvittämiseksi Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisivuja, joiden pinnalla esiintyi silmin havaittavia julkisivukasvustoja tutkimusalueilla Tampereen Hervannassa (107 kpl) ja Helsingin Vuosaaressa (80 kpl). Tutkimus toteutettiin katutasosta julkisivuja silmämää-

räisesti arvioiden ja valokuvaten. Julkisivusta 30eikä %. Helsingin tutkimusalueella vustojen lajisto oli vaihtelevampaa, vastaavanlaista selkeää hallitsevaa keskimääräiväriä ollut havaittavissa. Pinnoittamattomien muottipintaisten betonijulkisivujen merkittävästi yleisinolivat ja siinä havaituista kasvustoista kirjattiin tut- nen peittävyys ja peittävyyden mediaani kasvuston väri oli punainen molemmissa sijainneissa. Muottipintaisen betonin maalaakimushavaintoa varten useita eri tietoja, kuten kumpikin 50 %. Rannikolla kasvustoille suominen lisää siinä havaittavien kasvustotyyppien määrää otannan perusteella huomattajulkisivun materiaali, korkeus ja suuntautumi- tuisammat kasvuolosuhteet johtuvat todennävasti, mikä voi kuitenkin materiaaliominaisuuksien muutosten lisäksi johtua kasvuston nen, kasvuston väri, laajuus ja sijoittuminen köisesti sekä korkeammasta vuotuisesta keskiparemmasta havaittavuudesta kirkkaamman värisillä pinnoilla. Tampereella havaittujen julkisivulle. Lisäksi kullekin tutkimukseen lämpötilasta että meren läheisyyden kosteutta tiililaattapintaisten julkisivujen kasvustot esiintyivät lähinnä tiililaattojen välisissä sausisällytetylle julkisivullemoissa. laskettiin ominainen vaikutuksesta. Ilmastonmuutoksen Vähäinen esiintyvyys voilisäävästä johtua kasvustojen heikosta havaittavuudesta usein viistosateen seinäindeksi, jolla voitiin laskenkasvustoille otolliset olosuhteet punaruskeaa tiililaattaa vasten, taiseurauksena tiililaattojen nopeasta kuivumisesta niiden saumoihin verrattuna. nallisesti arvioida julkisivupintaan kohdistu- voivat lisääntyä tulevaisuudessa myös pohjoivan saderasituksen määrää vuositasolla. sempana, jolloin myös kasvustojen määrä ja Kenttätutkimuksen perusteella Suomessa levinneisyys voi lisääntyä nykyisestä. havaittujen julkisivukasvustojen esiintyminen Vaikka kosteuden voitiin havaita monin noudattaa pääpiirteittäin ulkomaisissa sijain- paikoin lisäävän kasvustojen esiintymistä, neissa toteutettujen tutkimusten havaintoja. tutkimuksessa laskettujen julkisivukohtaisten Kenttätutkimuksessa ei laajan otannan vuoksi viistosademäärien perusteella korkean viistovoitu suorittaa lajitasoista tunnistamista, saderasituksen ei voida yksiselitteisesti todeta mutta kasvustojen päätyypeistä biofilmien ja kasvattavan julkisivun kasvustoille otollisia jäkälien määrän julkisivuilla voitiin havaita olosuhteita. Viistosademäärältään vähäisemolevan merkittävästi sammalia suurempi. Sam- pien pohjoiseen suuntautuvien- tai ympärismalten ei havaittu muodostavan laajalti peittä- töltään varjostettujen julkisivujen olosuhteet viä kasvustoja, vaan ne keskittyivät useimmin olivat tutkimuksen perusteella kasvustojen pistemäisesti julkisivun epäjatkuvuuskohtien esiintymisen kannalta edullisimmat todennävaakapinnoille. köisesti hitaan kuivumisen ja vähäisemmän Tutkimuksen perusteella voitiin todeta kas- UV-säteilyn seurauksena. Kirjallisuustutkivustoille kirjallisuudessa edulliseksi esitettyjen muksessa ilmeni tätä havaintoa vastaavasti, olosuhteiden pätevän pääosin myös Suomessa. että viherlevät kasvavat tasaisella nopeudella Pohjoiseen suuntautuvien, vähiten auringon- saadessaan jatkuvasti tarvitsemansa veden, säteilylle altistuvien julkisivujen havaittiin eikä kosteusrasituksen lisääminen tarvittavan olevan eniten edustettuja suomalaisten julkisi- määrän yli kiihdytä tutkimuksessa seurattua vujen kasvustohavainnoissa. Kasvustojen mää- kasvua. rässä voitiin lisäksi havaita jonkin verran eroja Tampereen tutkimusalueella eniten kasHelsingin ja Tampereen tutkimusalueiden vustohavaintoja tehtiin maalatuista betonivälillä. Julkisivuilla havaittujen kasvustojen pinnoista, kun taas Helsingissä huomattavasti keskimääräinen peittävyys oli Tampereen tut- yleisin alusta oli pinnoittamaton, usein vaalea kimus-alueella 36 % ja peittävyyden mediaani betoni. Kasvuston peittävyys julkisivupinnalla

2026

Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa

Eri väristen kasvustojen keskimääräinen peittävyys julkisivupinta-alasta eri julkisivumateriaaleilla 72

Tampereen (yllä) ja Helsingin (alla) tutkimusalueilla.

Kuva 50. Yleisimpien kasvustovärien peittävyys eri alustamateriaaleilla Tampereen tutkimusalueella. Kuva 50. Yleisimpien kasvustovärien peittävyys eri alustamateriaaleilla Tampereen tutkimusalueella.

Kosteutta imevät julkisivumateriaalit, hidas julki-

sivupinnan kuivuminen ja vähäinen UV-säteily suosivat kasvustoja. Suurta kosteusrasitusta ei vaadita, vaan jopa ilmankosteus saattaa riittää. Kasvustoja esiintyykin esimerkiksi kylmien, hitaasti kuivuvien seinäpintojen, parvekepielien ja kaiteiden suojissa. 9

Esteettinen haittakin on oikea haitta, eikä kasvus-

ton poistaminen siksi ole turhaa. Keraamiset laattapinnat hylkivät jonkin verran kasvuston tartuntaa, toisin kuin laastisaumat. Kertapesu ei kuitenkaan tarjoa ikuista suojaa. Kasvustot leviävät ilman välityksellä, mutta niiden uusiutumista voi vähentää käsittelemällä pinta kasvuston torjuntaan tarkoitetuilla tuotteilla.

Kuva 51. Yleisimpien kasvustovärien peittävyys eri alustamateriaaleilla Helsingin Kuva 51. Yleisimpien kasvustovärien peittävyys eri alustamateriaaleilla Helsingin tutkimusalueella. tutkimusalueella.

2026

Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa

10,11, Julkisivukasvustot voivat vaikuttaa merkittävästi julkisivun ulkonäköön, mutta yleisimmin niistä ei seuraa julkisivun käyttöikään merkittävästi vaikuttavia vaurioita. 12 Yleisimpiä julkisivukasvustoja ovat viherlevät, joiden vaikutus on arvioitu lähinnä esteettiseksi. Meren läheisyyden on havaittu lisäävän varsinkin punaista Trentepohlia-viherlevää. 10

oli laajinta tuulettuvissa levyverhousjärjestelmissä. Erilaisilla betonipinnoilla kasvustojen peittävyys oli pääosin toisiaan vastaavaa, mutta pesubetonin osalta kasvustojen peittävyys oli vähäistä mahdollisesti ulkopinnan tiiveydestä johtuen. Myös lasi- ja peltiverhotuilla julkisivuilla havaittiin julkisivukasvustoja, mutta määrät olivat poikkeuksetta hyvin vähäisiä verrattuna huokoisiin ja rosoisiin pintama-

[10] A. Bertron, Understanding interactions between

[19] B. Prieto, T. Rivas, B. Silva, Environmental fac-

cementitious materials and microorganisms: a key to

tors affecting the distribution of lichens on granitic

sustainable and safe concrete structures in various

monuments in the Iberian Peninsula, Lichenologist,

contexts, Materials and Structures, Vol. 47, 2014,

Vol. 31, Iss 3, 1999, pp. 291–305. Saatavissa: https://

teriaaleihin. Lisäksi julkisivujen roiskevesi alueiden ja puutteellisten kosteusteknisten detaljien voitiin havaita lisäävän kasvustojen määrää paikallisesti.

pp. 1787–1806. Saatavissa: https://doi.org/10.1617/

doi.org/10.1006/lich.1998.0174

s11527-014-0433-1

[20] M. D’Orazio, E. Quagliarini, A. Gianangeli, Influence

[11] E. Stanaszek-Tomal, Environmental Factors

of the rain on algae growth on building façades. A

Causing the Development of Microorganisms on the

predictive model based on neural networks, Building

Surfaces of National Cultural Monuments Made of

and Environment, Vol. 246, 2023. Saatavissa: https://

Mineral Building Materials—Review, Coatings, Vol.

doi.org/10.1016/j.buildenv.2023.110990

10, 2020, 1203 p. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/

[21] E. Quagliarini, A. Gianangeli, M. D’Orazio, B. Gre-

coat-ings10121203

gorini, A. Osimani, L. Aquilanti, F. Clementi, Effect of

[12] C. Gaylarde, P. Gaylarde, A comparative study of

temperature and relative humidity on algae biofouling

the major microbial biomass of biofilms on exteriors

on different fired brick surfaces, Construction and Buil-

of buildings in Europe and Latin America, Internatio-

ding Materials, Vol. 199, 2018, pp. 396–405. Saatavissa:

Lähteet

nal Biodeterioration & Biodegradation, Vol. 55, Iss 2,

https://doi.org/10.1016/j.conbuildmat.2018.12.023

[1] J. Lahdensivu, A. Köliö, T. Pakkala, A.-M. Lemberg, M.

2005, pp. 131–139. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.

[22] F. Rindi, M. Guiry, Composition and distribution

Eronen, BY 75 Muurattujen ja rapattujen julkisivujen

ibiod.2004.10.001

of subaerial algal assemblages in Galway City, western

kuntotutkimus, Suomen Betoniyhdistys ry, Helsinki,

[13] R. Jakubovskis, Biophilic Façades: The Poten-

Ireland, Cryptogamie, Algologie, Vol. 24, Iss 3, 2003,

2021, 180 s.

tiality of Bioreceptive Concrete, Buildings, Vol. 15,

pp. 245–267. Saatavissa: https://sciencepress.mnhn.

[2] V. Kucerikova, D. Donova, D. Kubeckova, The

2025, pp. 3646. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/

fr/sites/default/files/articles/pdf/cryptogamie-al-go-

Influence of Additional Insulation of Façades to Their

buildings15203646

logie2003v24f3a19.pdf

Aesthetic Devaluation by Vegetation of Algae, Fungi

[14] C. Ascaso, J. Wierzchos, V. Souza-Egipsy, A. de los

[23] L. A. Isiofia, Interaction between microbes and

and Cyanobacteria, Applied Mechanics and Materials,

Rios, J. Delgado Rodrigues, In situ evaluation of the

façade materials: A review of biodeterioration of

Vol. 824, 2016, pp. 156–163. Saatavissa: www.scientific.

biodeteriorating action of microorganisms and the

façade materials in Enugu, Southeast, Nigeria, Are-

net/AMM.824.156

effects of biocides on carbonate rock of the Jeronimos

joen, Vol. 4, Iss 1, 2021, pp. 28–36. Saatavissa: https://

[3] H. Barberousse, R. Lombardo, T. Guillermo, A. Coute,

Monastery (Lisbon), International Biodeterioration &

doi.org/10.36265/arejoen.2021.010104

Factors involved in the colonisation of building faça-

Biodegradation, Vol. 49, 2002, pp. 1–12. Saatavissa:

[24] J. Ortega-Calvo, M. Hernandez-Marine, C. Saiz-Jime-

des by algae and cyanobacteria in France, Biofouling,

doi.org/10.1016/S0964-8305(01)00097-X

nez, Biodeterioration of Building Materials by Cyano-

Vol. 22, Iss 2, 2007, pp. 69–77. Saatavissa: https://doi.

[15] F. Lutzoni, J. Miadlikowska, Lichens, Current

bacteria and Algae, International Biodeterioration,

org/10.1080/08927010600564712 [4] (Chairunnisa

Biology, Vol. 19, Iss 13, 2009, pp. 502–503. Saatavissa:

Vol. 28, Iss 1–4, 1991, pp. 165–185. Saatavissa: https://

& Susanto 2018).

https://doi.org/10.1016/j.cub.2009.04.034

scispace.com/pdf/biodeterioration-of-building-mate-

[5] C. Gaylarde, G. Morton, Deteriogenic biofilms

[16] A. Vanderpooten, B. Goffinet, Introduction to

rials-by-cyanobacteria-and-24czvt71nh.pdf

on buildings and their control: A review, The Jour-

Bryophytes, Cambridge University Press, 2009, 303 p.

[25] C. A. Viegas, G. Borsoi, L. M. Moreira, J. L. Parracha,

nal of Bioadhesion and Biofilm Research, Vol.

Saatavissa: https://doi.org/10.1017/CBO9780511626838

L. Nunes, S. Malanho, R. Veiga, I. Flores-Colen, Diversity

14, Iss 1, 1999, pp. 59–74. Saatavissa: https://doi.

[17] F. Bartoli, N. Ellwood, L. Bruno, S. Ceschin, L. Rug-

and distribution of microbial communities on the

org/10.1080/08927019909378397

nini, G. Caneva, Ecological and taxonomic characte-

surface of Ex-ternal Thermal Insulation Composite

[6] E. Ranta, Viheliäinen vitsaus leviää kerrostalojen

risation of Trentepohlia umbrina (Kützing) Bornet

Systems (ETICS) façades in residential buildings,

seinillä ”kuin rutto”, Ilta-Sanomat, verkkosivu, 2024.

growing on stone surfaces in Lazio (Italy), Annals of

International Biodeterioration and Biodegradation,

Saatavissa (viitattu 7.4.2026): https://www.is.fi/talous-

Microbiology, Vol. 69, 2019, pp. 1059–1070. Saatavissa:

Vol. 184, 2023. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.

sanomat/art-2000010428478.html

https://doi.org/10.1007/s13213-019-01472-9

ibiod.2023.105658

[7] J. Rikkinen, Jäkälät & sammalet Suomen luonnossa,

[18] N. Häubner, R. Schumann, U. Karsten, Aeroter-

[26] A. Danin, G. Canova, Deterioration of limestone

Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 2008, 208 s [8]

restrial Microalgae Growing in Biofilms on Façades—

walls in Jerusalem and marble monuments in Rome

Stenroos ym. 2011, s. 530,

Response to Temperature and Water Stress, Microbial

caused by cyanobacteria and cyanophilous lichens,

[9] Suomen lajitietokanta / The Finnish Biodiversity

Ecology, Vol. 51, Iss 3, 2005, pp. 285–293. Saatavissa:

International Biodeterioration & Biodegradation, Vol.

Information Facility. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu

https://doi.org/10.1007/s00248-006-9016-1

26, Iss 6, 1990, pp. 397–417. Saatavissa: https://doi.

15.1.2026): www.laji.fi

org/10.1016/0265-3036(90)90004-Q •

2026

Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa

Observations of the biological colonization of façades – Abstract Mikael Nieminen: The biological colonization of façades and its occurrence in Finland Master’s Thesis Tampere University Master’s Degree Programme in Civil Engineering May 2026 Observations of the biological colonization of façades have been made in Finland, but no local research has been conducted on the growth types, their environmental requirements and effects on the surface material. This master’s thesis investigated the different types, requirements and effects of biological growths on façades along with the occurrence of these growths in Finland. The thesis investigated façades of which’s surface consisted of materials other than wood. The goal of the research was to obtain information on the occurrence and effects of the biological colonization of façades, to be able to utilize the information in the decision-making concerning the built environment.

2026

The properties required of both the environment and surface material for the emergence of biological growth were studied through reviewing literature mostly produced in and concerning Europe. The review revealed that the most prevalent types of biological growth are biofilms, lichen and moss, and the most important requirement for the occurrence of all of which is the availability of water. The effects of biological colonization on the façade may include both mechanical and chemical damage. The possible mechanisms of damaging the façade vary between the different types of growth, and since the identification of growth may require genetic analysis, the effects of shall not be generalized based on sensory evaluation. The effects of the most usual growths in Europe have been deemed mostly aesthetic in their nature. Mentions of significant reduction of a façade’s service life caused by biological colonization didn’t occur in this literature review. The occurrence of the biological colonization of façades in Finland was researched by conducting a comparative observational field study in different geographical locations, in the cities of Tampere and Helsinki. A selection of

parameters concerning the environment and façade material were collected of each of the total of 187 façades showing signs of biological colonization. Additionally, a wall index and the annual amount of driving rain affecting the façade were calculated according to SFS EN-15927-3. The research showed that the biological growth on façades in Finland follows the same basic principles that occurred in European literature. Some differences between Tampere and Helsinki were found concerning the occurrence of the biological colonization of façades, the most prevalent of which being the more abundant occurrence and coverage of growth on the façades located in the research area of Vuosaari, Helsinki. The differences in the annual amount of driving rain affecting the façade were not found to explain the more abundant growth in Helsinki, as the growths were often found on rather sheltered façades. Therefore, the differences between the growth in the different geographical locations may likely be related to the higher annual mean temperature or the effects caused by the proximity of the sea. •

Satu Huuhka, Professor, ReCET – Renovation & Circular Economy Transition Tampere University, School of Architecture satu.huuhka@tuni.fi Eric Rawlins, toimitusjohtaja, CEO arkkitehti (SAFA), LIIKE Oy Arkkitehtistudio eric@liike.eu

Hankkeen ydin pilotoivassa tutkimuksessa ReCreate-hankkeen ydin oli pilotoivassa tutkimuksessa. Hanke rakentui siten, että sen sisällä toteutettiin käytännössä betonielementtien uudelleenkäyttöä aina niiden kuntotutkimuksista ja ehjänä irrottamisesta kunnostukseen, laadunvarmistamiseen ja uudelleenkäyttöön uusissa rakennuskohteissa. Toteuttamista tutki poikkitieteellinen tutkimusryhmä, jossa oli teknisen toteutettavuuden lisäksi sekä liiketoiminnan, ympäristönäkökulmien että yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta. Arvokasta rinnakkaista ymmärrystä uudelleenkäytön mahdollisuuksista ja haasteista saatiin, kun vastaavanlainen prosessi toteutettiin useassa Euroopan maassa, joissa pilotit toteutettiin erilaisen rakentamisen kulttuurissa niin historian kuin nykyrakentamisen näkökulmasta. Jokainen pilotoiva maa (Suomi, Ruotsi, Hollanti ja Saksa) muodostivat omat hankeklusterit, joihin kaikkiin kuului sekä rakentamisen ammattilaisia että tutkijoita. Siten jokaisen klusterin tulosten vertailu antoi hyvää näkökulmaa siitä, millaiset tulokset ja päätelmät ovat kulttuurisidonnaisia ja mitkä puhdasta tekniikkaa. Arkkitehti- ja rakennesuunnittelijan näkökulmasta pilotit toimivat erityisen tärkeinä osoituksina siitä, miten työpöydällä tehtävä uudelleenkäytön suunnittelu voidaan toteut-

Kansainvälinen tutkimushanke betonielementtien uudelleenkäytön edistämiseksi päättyi syksyllä 2026. Hanke käynnistyi keväällä 2021 ja sen aikana julkaistiin useita tuloksia niin virallisten raporttien kuin esitysten ja artikkelien muodossa. ReCreaten vahvuuksia ovat vahvan tieteellisen tutkimuksen sekä käytännönläheisen pilotoinnin yhdistäminen. Tämän lähestymistavan ansiosta hankkeella oli merkittävä vaikutus rakennusalan uudelleenkäytön edistymiseen ja etenemiseen käytännön hankkeiksi.

taa käytännössä. Pilotointi antoi mahdollisuuden perehtyä ja tutkia tarkemmin ratkaisuja, joissa nykyisiä ja aikaisempia rakentamisen tapoja yhdistetään ja sovelletaan toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tutkimushanke antoi myös mahdollisuuden vapaalle keskustelulle muun muassa betonielementtivalmistajan ja urakoitsijan kanssa ratkaisujen vaikutuksista. Suunnittelun näkökulmasta työ vaati ennakoidusti sekä korjausrakentamisen tuntemusta olevien rakenteiden ymmärryksessä, mutta myös uudisrakentamisen metodiikan tuntemusta uusien rakennusten suunnittelemiseksi. Tämän kautta saatiin ymmärrys, millaista osaamista tarvitaan missäkin hankkeen vaiheessa. Useamman pilotin avulla oli myös mahdollista kehittää ja parantaa ratkaisuja edellisestä ja saada kokemuksia vaihtoehdoista. Minipilotteja, virtuaalipilotteja ja näyttelypilotti Ennen ReCreate-hanketta purkurakennuksista talteen otettuja betonielementtejä oli käytetty uudelleen Suomessa vain Raahen Kummatin lähiöuudistuksen yhteydessä. Siellä uudelleenkäyttökohteet olivat vaatimuksiltaan vaatimattomia: kylmiä autosuojia ja grillikatoksia. ReCreatessa tavoitteet olivat merkittävästi korkeammalla: asunnoissa, toimitiloissa ja

Juuso Tähtinen, Parma Oy

Inari Weijo, Competence Lead, Transformation, Ramboll Finland Oy inari.weijo@ramboll.fi

Eetu Lehmusvaara, Tampereen yliopisto

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset uudelleenkäytettyjen elementtien piloteista

2026

Tehtaalla tarkistettuja uudelleenkäytettäviä onte-

lolaattoja. 2

Maanmittauslaitos, Karttapaikka, 6/26

Luovuttajarakennuksen purkua ja elementtien

irrottaminen ehjänä. 3

Karttaote, jossa rastilla merkitty hankkeen luo2

vuttajarakennus sekä numeroin toteutuneet uudelleenkäyttöpilotit Tampereella.

2026

Skanska

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

julkisissa rakennuksissa. Työhön lähdettiin vaiheittaisesti. Projektikumppanit rakennusliike Skanska, rakennesuunnittelija Ramboll ja elementit kunnostanut Consolis Parma toteuttivat yhdessä kolme uudelleenkäytön minipilottia Skanskan urakoimissa kohteissa. Nämä olivat mittakaavaltaan rajattuja kokeiluja rakennushankkeissa, jotka oli jo kertaalleen suunniteltu ja joissa uudelleenkäytettävien elementtien ominaisuudet eivät siten toimineet suunnittelun lähtötietoina. Fyysisistä minipiloteista saatiin kuitenkin arvokasta tietoa rakennesuunnittelusta, tehdaskunnostuksesta ja vaikutuksista työmaahan. Uudelleenkäyttö osoittautui teknisesti toteutettavaksi eikä poikennut työmaalla juurikaan uusien elementtien käyttämisestä. Näiden lisäksi neljäs toteutettu pilotti oli ReCreate-tutkimushanketta esitelleiden näyttelypaviljonkien suunnittelu ja rakentaminen. Nämä paviljongit esitellään näyttelypilottina. Minipilottien rinnalla kumppanit valmistelivat LIIKE Oy Arkkitehtistudiolla vahvistettuina kokonaisvaltaisempia pilotteja, nk. virtuaalipilotteja. Nämä olivat asiakasprojekteja, joiden arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa elementit otettiin huomioon alusta alkaen ja joissa uudelleenkäyttö olisi ollut mittavaa. Rakennusala ajautui kuitenkin lamaan vuosiksi 2023–26, eivätkä suunnitelmat edenneet toteutukseen.

Hankkeessa elementtien luovuttajarakennuksena toimi purettu toimistorakennus Tampereen keskustassa. Vuonna 1982 rakennetun rakennuksen runko muodostui betonielementtirakenteisesta pilari-palkkirungosta, jossa välipohjana toimivat pääsääntöisesti esijännitetyt ontelolaatat. Nämä rakennusosat olivat kiinnostavimmat ja käyt tö kelpoisimmiksi todetut betonielementit kohteessa. Rakennuksessa oli lisäksi muita betonielementtejä, joiden irrottamisesta haluttiin saada käytännön kokemusta, vaikka niiden uudelleenkäytettävyys koettiin vaikeammaksi joko niiden ominaisuuksien tai vähäisen määrän vuoksi. Näitä olivat väli- ja ulkoseinäelementit sekä rakennuksen keskellä sijainneet massiivilaatat. Rakennuksen rungosta irrotettiin ehjänä liki 300 kpl elementtejä ja ne kuljetettiin Consolis Parman tehtaalle Kangasalle välivarastointiin ja odottamaan kunnostustoimenpiteitä. Elementtien irrotusta sekä laadunvarmistusta on esitelty aiemmin Betoni-lehdessä: Betonielementtien irrottaminen ehjänä uudelleenkäyttöä varten - Betoni-lehti 4/2024 ss. 38-43. ( https://betoni.com/lehti/wp-content/uploads/ sites/4/2024/12/BET_2404_38-43.pdf) Luovuttajarakennuksen purkua on dokumentoitu myös YouTube-videoon: Complete deconstruction of pilot building in Finland!

Uudelleenkäyttöpilottien suunnittelua Uudelleenkäytettyjä elementtejä hyödyntävien hankkeiden etsinnässä oli paljon erilaisia vaiheita ja vaikuttavia tekijöitä. Taustalla useassa organisaatiossa tehtiin paljon töitä sopivien hankkeiden tunnistamiseksi, tilaajien kanssa käytiin paljon keskusteluja ja soviteltiin aikatauluja ja budjetteja. Myös hankkeen ajalle osunut lama vaikutti rakennushankkeiden investointipäätöksiin. Kaikki tämä työ ei tullut näkyväksi, mutta se on yhtä kaikki kehittänyt ymmärrystämme siitä, millaiset olosuhteet vaaditaan sille, että uudelleenkäyttö mahdollistuu. Tutkimushankkeen aikana saatiin kokemusta niin jo rakenteilla olevien hankkeiden ottamisesta mukaan pilotointiin kuin tontinluovutuskilpailuun osallistumisesta uudelleenkäyttöä sisältävällä ehdotuksella. Kaikkiin vaiheisiin liittyi mahdollisuuksia, joita oli tärkeä nähdä konkreettisesti. Kaikki vaihtoehtoiset tavat saada uudelleenkäyttöä toteutumaan ovat myös todennetusti mahdollisia, kuten tämän tutkimushankkeen pilotit osoittivat.

Ontelolaattojen asennusta ensimmäiseen uudel-

leenkäyttökohteeseen Tampereen Härmälänrannassa.

2026

Tampereen yliopisto, Satu Huuhka

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

PILOTIT Minipilotti 1:

Asuinkerrostalo Härmälänrannassa 5

Ensimmäinen uudelleenkäyttökohde rakenteilla

Tampereen Härmälänrannassa. 6

Ensimmäisten uudelleenkäytettävien ontelolaat-

Ramboll Finland Oy, Inari Weijo

tojen katkaisua oikeaan pituuteen

2026

Ensimmäinen minipilotti toteutettiin Skanskan A-Kruunulle rakentaman asuinkerrostalohankkeen yhteydessä. Rakennus sijaitsee Tampereella Härmälänrannan kaupunginosassa, noin 6 km lounaaseen elementtien luovuttajarakennuksen alkuperäisestä sijainnista. Asennukset tehtiin syksyllä 2024. 25 ontelolaattaa käytettiin uudelleen lattiarakenteena väestönsuojan yläpuolisessa kerroksessa, joka sopi mittasuhteiltaan parhaiten näille elementeille tässä kohteessa. Ontelolaatat tarkastettiin ja kunnostettiin Consolis Parman Kangasalan tehtaalla. Koska kohteen arkkitehti- ja rakennesuunnittelu oli tehty ennen kuin siitä tuli ReCreate-hankkeen pilotti, uudelleenkäyttö merkitsi tässä kohteessa yksinkertaisesti uusien elementtien korvaamista uudelleenkäytetyillä. Ramboll Finland huolehti rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden osoittamisen läpiviennistä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Tämä tarkoitti viranomaisten informoimista elementtien laadunhallintajärjestelyistä ja neu-

vottelemista vaadittavasta dokumentaatiosta sekä sen toimittamista viranomaiselle. Tässä yhteydessä käytiin keskustelua samalla myös ympäristöviranomaisten kanssa siitä, ovatko kunnostettavat elementit jätettä vai tuotteita. Käytyjen keskustelujen lopputuloksena elementit todettiin tuotteiksi. Pilotista saatiin arvokasta kokemusta ympäristölainsäädännön soveltamisesta uudelleenkäytettäviin tuotteisiin sekä laadunhallinta- ja tuotehyväksyntäprosesseista elementtejä uudelleenkäytettäessä. Sen lisäksi pilotti oli arvokas todiste siitä, että uudelleenkäyttö on ylipäänsä mahdollista ja että se työmaateknisesti on toteutettavissa siinä missä uusien tuotteiden asennus. Palaute työmaalta oli positiivinen, minkä merkitys markkinassa käytävään keskusteluun on suuri. Tämä kohde osoitti myös, että elementtien uudelleenkäyttö on mahdollista valtion tukemassa asuntotuotannossa, jossa kustannusraami on tiukka.

Mikko Laaksonen, Creamframe

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

7–8 Ontelolaattojen asennus Metson Lokomotion-teknologiakeskuksen rakennushankkeessa Tampereella.

Minipilotti 2:

Teknologiakeskus Lokomotion Lahdesjärvellä Toinen minipilotti toteutettiin kesällä 2025 Metson Lokomotion-teknologiakeskuksen rakennushankkeessa, jota Skanska rakentaa Metsolle Tampereen Lahdesjärven teollisuusalueella. Uusi käyttöpaikka sijaitsee 7 km päässä elementtien luovuttajarakennuksen tontista Tampereen keskustassa. Pilotissa käytettiin uudelleen 27 ontelolaattaa kahdessa rakennuksessa: teknisessä tilassa, joka on oma pieni itsenäinen rakennuksensa, sekä teknologiakeskuksen henkilökunnan sosiaalitiloissa, jotka sijaitsevat suuremman hallitilan sisällä. Ontelolaattoja käytettiin uudelleen tilojen yläpohjarakenteissa. Elementit kunnostettiin uudelleenkäyttöä varten Consolis Parman Nummelan tehtaalla, jonne perustettiin väliaikainen linjasto kunnostustöitä varten. Ensimmäisen minipilotin käsityömäisempään lähestymistapaan verrattuna linjasto paransi kunnostuksen tehok-

kuutta ja vei toimintaa lähemmäksi toistettavaa tuotantoprosessia. Kokonaisuuden rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finland. Suunnittelun näkökulmasta päästiin rakenteisiin vaikuttamaan ensimmäistä pilottia aiemmin ja tekemään liittyviin rakenteisiin pieniä tarkentavia muutoksia, jotta käyttö oli mahdollista. Suunnittelutyö käsitti tavanomaisten ja uudelleenkäyttöön liittyvien tehtävien lisäksi myös uudelleenkäytettyjen tuotteiden rakennuspaikkakohtaisesta hyväksynnästä huolehtimisen rakennusvalvonnan kanssa. Hyväksyntäprosessista oli saatu kokemuksia jo ensimmäisessä minipilotissa, ja toinen kerta sujui samalla tavalla. Pilotti osoitti, että uudelleenkäytettävät elementit soveltuvat teollisuusrakentamiseen jopa Lokomotion-teknologiakeskuksen kaltaisessa laajassa ja vaativassa teollisuusrakennushankkeessa.

2026

Inari Weijo, Ramboll Finland Oy

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

Valmistumassa oleva kolmas pilottikohde

Tampereen Hiedanrannassa.

Minipilotti 3:

Asuinkerrostalo Hiedanrannassa kien mahdollistamia avoimia tiloja, kokemusta saatiin lähinnä rakenteellisista ratkaisuista sekä yhteensovituksen tarpeesta uudisrakennuksen runkoon. Sovittaminen uuden rungon dimensioihin vaatii liitoksiin korotusratkaisuja. Mikäli uudelleenkäyttöä olisi voitu tehdä laajemmilla alueilla, olisi korotuksen toteutustapoja voitu harkita laajemmin kuin yksittäisten jalustojen lisäämisellä. Kokemus opetti, että erityisesti pilarien ja palkkien käytössä ennakointi hyvissä ajoin suunnittelussa auttaisi löytämään toimivimmat tavat uudelleenkäyttää betonielementtejä runkorakenteissa. Kaikista kolmesta minipilotista saadut kokemukset osoittivat, että rakennustyömaan näkökulmasta ontelolaattojen uudelleenkäyttö

ei poikkea uusien tuotteiden käyttämisestä. Ontelolaattoja voidaan siksi pitää helposti uudelleenkäytettävänä elementtityyppinä, jonka kautta rakennusliikkeet voivat matalalla kynnyksellä tutustua uudelleenkäyttöön. On kuitenkin huomattava, että näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta ontelolaatat ovat rakenteellisesti pitkälle optimoituja insinöörituotteita, joiden turvallinen irrotus ja uudelleenkäyttö vaatii syvällistä ymmärrystä tuotetyypin rakenteellisesta toiminnasta. Ensimmäinen ja kolmas minipilotti osoittivat yhdessä, että elementtien uudelleenkäyttö on mahdollista myös valtion tukemassa asuntotuotannossa, jossa kustannusraami on erityisen tiukka.

Inari Weijo, Ramboll Finland Oy

Joonas Tuomola, Ramboll Finland Oy

Mikko Laaksonen, Creamframe

Kolmas minipilotti oli Skanskan asuntorakennuttaja TA:lle urakoima asuinkerrostalo Hiedanrannan kaupunginosassa. Kohde toteu tettiin syystalvella 2025. Ramboll Finland vastasi kohteen rakennesuunnittelusta ja Consolis Parma uudelleenkäytettyjen elementtien kunnostuksesta. Kohteessa käytettiin uudelleen 55 elementtiä: 35 ontelolaattaa, 13 pilaria ja 7 palkkia. Ontelolaattojen käyttökohteet olivat samankaltaisia kuin aikaisemmissa piloteissa. Niiden osalta tässä pilotissa saatiin toistoja, mikä auttaa uudelleenkäytön rutinoitumisessa. Tässä minipilotissa käytettiin ensimmäistä kertaa luovuttajarakennuksesta talteen otettuja pilareja ja palkkeja. Koska rakennuksen pohjaratkaisu ei edellyttänyt pilarien ja palk-

10a, b

Asuinkerrostaloon asennetut betonipalkki ja

pilarit kolmannessa pilotissa Hiedanrannassa, oikealla 10a

10b

2026

palkin kunnostusta tehtaalla.

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

11 Näyttelypaviljongit Tampereella. 12 Paviljonkien rungon asennusta toukokuussa 2026.

LIIKE Oy Arkkitehtistudio / Eric Rawlins

13 Näyttelyn paviljonkirakennus sisältä.

Näyttelypilotti

3 kpl näyttelypaviljonkeja Kalevassa

telu toimii arkkitehti- ja rakennesuunnittelun välillä ja voi edistää uusien rakenteellisten ja tilallisten ratkaisujen syntyä. Tehdaskunnostetut elementit muodostavat identtisten ja selkeäpiirteisten rakennusten rungot luovuttajarakennuksen rakentamisaikakaudelle tyypillisellä pilari-palkkirakenteella. Rakenne on jäykistetty ulkoseinien avulla. Suunnittelua ohjasi kolme pääperiaatetta: yksinkertainen ja selkeä rakenne, helppo asennus sekä liitosten suunnittelu, joka mahdollistaa rakennusten myöhemmän purkamisen (design for disassembly, DfD). Nämä periaatteet ovat näyttelyrakennuksissa ohjanneet yhtäläisesti sekä tilallista ratkaisua että ilmettä. Tavoitteena oli luoda vahva, tunnistettava visuaalinen identiteetti ja rakenne, joka optimoi rakennusta ja rakenneosien uudelleenkäytettävyyttä myös jatkossa. Pienikokoisen näyttelyrakennuksen tilallinen ratkaisu on tietoisen yksinkertainen ja keskittyy ensi sijassa rakennuksen käyttötarkoitukseen. Tämä pilotti antoi mahdollisuuden esitellä betonielementtien uudelleenkäyttöä niin näyttelyn kuin konkreettisen rakentamisen muodossa kaikille kiinnostuneille. Paviljongit olivat auki yleisölle heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisen ajan, ja niiden yhteydessä olevalla tapahtuma-alueella on järjestetty erilaisia tilaisuuksia, joissa on esitelty hanketuloksia ja luotu foorumi uudelleenkäytöstä keskustelemiselle.

Toteutettujen minipilottien ja virtuaalipilottien sarjaa täydentäen näyttelyrakennukset ovat käytännön osoitus kiertotaloudellisen rakentamisen toimivuudesta. Ne osoittavat konkreettisesti, että betonielementtien ehjänä irrotus, tehdaskunnostus ja kunnostettujen elementtien uudelleenkäyttö soveltuvat hyvin uudisrakentamiseen mittakaavasta riippumatta. •

Inari Weijo, Ramboll Finland Oy

Neljäs pilotti oli kesäksi 2026 rakennetut näyt telypaviljongit Tampereen Kalevassa. Ne rakennettiin Tampereen kaupungin tyhjälle tontille Sammonkadun varteen ja ne siirretään pois hankkeen päätyttyä syksyllä 2026. Paviljongit ovat Tampereen yliopiston rakennuttamat ja niiden suunnittelusta vastasivat hankepartnerit LIIKE Oy Arkkitehtistudio ja Ramboll Finland. Rungossa käytettyjen palkkien, pilarien ja ontelolaattojen kunnostuksesta vastasi Consolis Parma. Pilotissa käytettiin uudelleen 6 palkkia, 12 pilaria ja 5 ontelolaattaa. Tämän lisäksi paviljonkien väliin rakennetulla tapahtuma-alueella käytettiin 18 kpl pilareita istuimina sekä massiivilaattaa yhden paviljongin edessä tapahtuma-alueen näyttämönä. Paviljongit puretaan hankkeen päätyttyä irrottamalla betonielementit jälleen ehjinä, mahdollistaen niiden uudelleenkäyttö vielä seuraavissa kohteissa. Paviljonkien suunnittelun lähtökohtana oli hyödyntää monin tavoin jäljellä olevia elementtejä ja luoda niistä useamman rakennuksen kokonaisuus, joka voitiin toteuttaa tiukassa aikaraamissa vielä viimeisenä tutkimusvuotena. Paviljonkien suunnittelu ja rakentaminen mahdollisti arkkitehti- ja rakennesuunnittelun yhteistyön käytännön testaamisen sekä uusien liitos- ja kunnostustekniikoiden kokeilun aiempiin pilotteihin nähden. Näyttelypaviljonkien rakentamisessa päästiin konkreettisesti näkemään virtuaalipilottien kautta saatu kokemus siitä, miten tehokas ja yhteensovitettu suunnit-

2026

Tampereen yliopisto / Elina Luotonen

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

2026

Satu Huuhka, Tampereen yliopisto

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

Näkökulmia uudelleenkäytöstä

Uusi elämä käytetyille betonielementeille Tia Härkönen, toimittaja

Tampereen yliopiston koordinoiman ReCreate-tutkimushankkeen kolme minipilottikohdetta osoittivat, että kokonaisina irrotetut betonielementit voidaan kunnostaa ja käyttää turvallisesti uudelleen uusiin rakennuksiin. Mikä parasta, elementtien asentaminen työmaalla ei poikennut uuden tuotteen asentamisesta.

Suomessa puretaan vuosittain tuhansia rakennuksia, jotka ovat tyypillisesti 1970-, 1980- ja 1990-luvuilta. Purkamisen taustalla ei useinkaan ole rakenteiden teknisen käyttöiän päättyminen, vaan kaupunkirakenteen muutos. Liike- ja teollisuustontteja kaavoitetaan asumiseen, rakennusoikeutta lisätään ja vanhan rakennuksen tilalle halutaan aiempaa suurempi kokonaisuus. Tavanomaisessa purkamisessa rakennuksen rakenteet hajotetaan ja materiaalit erotellaan jakeiksi. Betoni murskataan ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi teiden pohjarakenteissa, mutta kokonaisen rakennusosan sisältämä valmistustyö ja rakenteellinen arvo menetetään. Kansainvälisen ReCreate-hankkeen suomalaisissa piloteissa lähtökohta käännettiin toisin päin. Kun rakennus on koottu tehdasvalmisteisista betonielementeistä, se voi toimia

irrotettavien osiensa ”luovuttajana” uuteen kohteeseen. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta lähtötilanne oli kaikkea muuta.

Luovuttajakohteena tyypillinen 1980-luvun elementtitalo Suomen tutkimuskohteeksi valikoitui Tampereen keskustassa Kyttälässä sijainnut seitsenkerroksinen toimistotalo. Vuonna 1982 valmistunut rakennus oli ollut aktiivisessa käytössä purkamiseensa asti. Purkamispäätös liittyi tontin käyttötarkoituksen muutokseen, sillä Tampereen kaupunki kaavoitti tontin asumiseen ja lisäsi samalla rakennusoikeutta. Skanska hankki kohteen asuinrakentamista varten ja tarjosi sen ReCreate-hankkeen tutkimuskohteeksi. ”Lähdimme hankkeeseen mukaan mielenkiinnolla. Sen alkaessa meillä ei ollut vielä tiedossa, millainen rakennus luovuttajaksi löy-

tyisi. Kyttälän kohteen runkoa tarkasteltaessa mahdollisuus havaittiin nopeasti, sillä rakennus oli täyttä elementtitaloutta”, taustoittaa pilottikohteiden rakennuttamisesta vastannut Skanskan liiketoiminnan kehityspäällikkö Tero Niemelä. Juuri tavanomaisuus teki rakennuksesta tutkimuksellisesti kiinnostavan. Sen kantava runko koostui betonielementtipilareista ja -palkeista. Välipohjissa oli pääasiassa ontelolaattoja ja lisäksi jonkin verran massiivibetonisia laattaelementtejä. Julkisivut olivat kahdesta betonikerroksesta ja niiden välisestä lämmöneristeestä muodostuvia sandwich-elementtejä. Samantyyppisiä rakennuksia ja rakenneosia on Suomessa paljon. Uudelleenkäyttöön valittiin pilarit, palkit ja ontelolaatat. Ne olivat sijainneet säältä suojassa rakennuksen sisätiloissa, eikä niihin ollut kohdistunut teknistä käyttöikää

2026

Satu Huuhka, Tampereen yliopisto

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

14 Elementtien luovuttajarakennuksena toimi

15 Vuonna 1982 rakennetun rakennuksen runko

purettu seitsenkerroksinen toimistorakennus Tam-

muodostui betonielementtirakenteisesta pilari-palk-

pereen keskustassa.

kirungosta, jossa välipohjana toimivat pääsääntöisesti esijännitetyt ontelolaatat.

rajoittavia säärasituksia. Kokeiluluonteisesti rakennuksesta irrotettiin ehjinä myös muita elementtityyppejä, mutta niitä ei otettu talteen. ReCreaten Saksan ja Alankomaiden piloteissa käytettiin uudelleen myös sisä- ja julkisivuseinäelementtejä. Ehjänä purkaminen on käänteistä rakentamista Selkeä elementtirunko antoi työlle hyvät lähtökohdat, vaikka irrotuksen onnistumisesta ei ollut takeita. Rakennusalalla ei ole nähty, että vuosikymmeniä käytössä olleen talon elementit voitaisiin irrottaa niin ehjinä, että niillä olisi todellista uudelleenkäyttöarvoa. Luovuttajarakennuksen elementtien irrotuksesta vastanneelle Umacon Oy:lle työ oli mittakaavaltaan uudenlainen. Yritys oli aikaisemmin irrottanut yksittäisiä elementtejä ehjinä esimerkiksi teollisuuskohteissa, mutta kokonaista rakennusta ei ollut aiemmin purettu tällä tavoin. ”Hankkeen aikana huomasimme, että monet tarvittavista työtavoista ja työkaluista olivat entuudestaan tuttuja. Sisäpurussa

2026

voitiin hyödyntää saneeraus- ja peruskorjaus kohteista saatua kokemusta. Elementtien merkitsemisessä ja seurannassa puolestaan oli yhtäläisyyksiä paperikoneiden ja muiden teollisuuslaitteistojen ehjänä purkamiseen”, kuvailee Umaconin tuotantopäällikkö Antti Lantta. Tutkimushankkeessa Suomesta mukana olivat koordinaattorin lisäksi Tampereen kaupunki sekä yritykset Consolis Parma Oy, Ramboll Finland, Skanska, LIIKE Oy Arkkitehtistudio, Umacon Oy, jotka edustivat kattavasti kuntotutkimusten, korjausrakentamisen suunnittelun, saneerauspurkamisen sekä elementtien valmistuksen, käsittelyn ja asentamisen osaamista. Tutkimuspurkutyömaata suunniteltiin monialaisesti yhteisissä keskusteluissa. Purkuprosessin myötä konkretisoitui, miten ehjänä purkaminen on pikemminkin käänteistä rakentamista. Ensin on ymmärrettävä, miten rakennus ja yksittäinen elementti on aikanaan valmistettu, liitetty ja mitoitettu. Rambollin korjausrakentamisen ja uudelleenkäytön kehityspäällikkö Inari Weijon mukaan rakennesuunnittelussa oli varmistettava raken-

nuksen stabiliteetti koko purkutyön ajan. Tämä edellytti niin väliaikaisten tuentojen, turvallisen purkujärjestyksen kuin elementtien nostotapojen suunnittelua. Myös liitokset oli avattava siten, että uudelleenkäyttöön tarkoitetut osat säilyivät vahingoittumattomina. Irrotustyöt toteutettiin syyskuun ja marraskuun 2023 välisenä aikana. ”Sisäpurku tehtiin silkkihansikkain, jotta uudelleenkäytettävät elementit eivät vaurioituisi. Samalla oli noudatettava tarkasti purkusuunnitelmaa, tuentoja ja suunniteltua purkujärjestystä, jotta työ voitiin tehdä turvallisesti ja laadukkaasti”, Lantta kertoo. Hän kuvailee, miten ylimmissä kerroksissa työ eteni vielä verrattain hitaasti käytännössä toimivimpia menetelmiä haettaessa. Kokemuksen karttuessa irrotus nopeutui ja työn tehokkuus parani selvästi alemmissa kerroksissa. Lanttan mukaan lopputulos osoitti, ettei kokonaisina irrotettavien elementtien talteen ottaminen ole vain teknisesti mahdollista, vaan toiminnan kehittyessä siitä voi muodostua myös kaupallisesti kiinnostavaa liiketoimintaa.

Eetu Lehmusvaara, Tampereen yliopisto

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

16a, b

Uudelleenkäytettävien elementtien kunnos-

tusta Consolis Parman tehtaalla.

Eetu Lehmusvaara, Tampereen yliopisto

16a

Nostojen turvallisuus on varmistettava myös silloin, kun alkuperäisiä nostoratkaisuja ei voida sellaisenaan käyttää.

16b

Täyden mittakaavan koe osoitti ontelolaatan toiminnan Consolis Parman kehitysjohtaja Juha Rämölle kohde oli poikkeuksellisen kiinnostava yrityksen oman historian vuoksi. Osa luovuttajarakennuksen elementeistä oli valmistettu Parman Ylöjärven tehtaalla runsaat 40 vuotta aikaisemmin. ”Elementtien lujuuksia tutkittiin jo purkutyömaalla. Betonin lujuus oli kehittynyt korkeaksi, mutta pelkkä materiaalilujuuden mittaaminen ei kuitenkaan riittänyt, joten teimme ontelolaatalle myös täysmittakaavakokeen. Sillä tarkasteltiin koko laatan rakenteellista toimintaa. Koneellisesti valmistetun ontelolaatan täytyy toimia tavalla, jota sen mitoitusmalli edellyttää”, Rämö sanoo. Kokeessa katsottiin siten takaperin, miten vuosikymmeniä sitten valmistettu tuote oli onnistunut. Vaikka mitatut lujuudet olivat korkeita, olennaista oli, että laatan kestävyys

tuksen myös silloin, kun kyse on irrotetuista ja kunnostetuista elementeistä.

vastasi sitä, mitä nykyiset mitoitusmenetelmät osoittivat. Rämön mukaan tulos antaa mahdollisuuden mitoittaa vanhoja, irrotettuja elementtejä nykyisillä eurokoodeilla. Parma tekee elementtitoimituksiinsa rakenteellisen mitoi-

Uudelleenkäytössä korostuu laadunvalvonta prosessin alusta lähtien. Elementtejä tarkastetaan silmämääräisesti eri työvaiheissa, jotta työmaalle voidaan toimittaa turvallisesti nostettavia ja huoletta asennettavia tuotteita.

Kunnostuksessa paljon tuttua ja tavallista tarkempi laadunvalvonta Purkutyömaalla jo huolellisesti tarkistetut ja irrotetut elementit eivät siirtyneet sellaisinaan uuteen kohteeseen. Tehtaalla niiden kunto tarkastettiin uudelleen, tehtiin tarvittavat työstöt ja valmisteltiin elementit uutta käyttötarkoitusta varten. Rämön mukaan monet työvaiheet ovat samoja kuin tavanomaisessa betonielementtituotannossa. Uutta tavalliseen tuotantoon verrattuna oli vanhojen maalien ja pinnoitteiden poistaminen, joita pestiin tai hiottiin tarpeen mukaan. Osa työstä tehtiin tehtaalla ja osa työmaalla. Kunnostuksen sisältö määräytyi elementin kunnon ja uuden käyttökohteen perusteella, ei yhden kaikille tuotteille samanlaisen käsittelyreseptin mukaan.

Työmaalla lopputulos ”business as usual” Pilottien näkyvin hetki oli elementtien nostaminen paikalleen, vaikka Tero Niemelän mukaan juuri asennusvaihe osoittautui prosessin tavallisimmaksi osaksi. Kun elementti oli ensin irrotettu, testattu, tarkastettu, mitoitettu ja kunnostettu, työmaalla tehtävä työ ei käytännössä poikennut uuden asentamisesta. Niemelä kuvaa, ettei asentaja olisi välttämättä tunnistanut vanhaa elementtiä, ellei hänelle olisi kerrottu sen taustasta. ”Kun Tampereella joukko vierailijoita saapui seuraamaan uudelleenkäytettyjen elementtien asennusta, näky oli jopa yllättävän arkinen. Nosturi nosti tavanomaisen näköisen elementin paikalleen tavanomaisin työmenetelmin. Suurin asia on siis kaikki se, mitä tapahtuu ennen työmaata”, Niemelä tiivistää. Ensimmäisiin nostoihin liittyi luonnollisesti epävarmuutta myös pitkään alalla toimineella ammattilaisella. Kokemuksen karttuessa tekeminen muuttui Niemelän sanoin ”business as usual” -rakentamiseksi. Pilottien kautta opittiin koko prosessi: millä edellytyksillä elementti voidaan ottaa talteen, miten sen ominaisuudet osoitetaan ja millaiseen uuteen kohteeseen se soveltuu. ”Meille pilottien tarkoituksena oli testata teknisiä ratkaisuja ja kasvattaa uudelleenkäytön osaamista vaiheittain. Erilaisten kohteiden kautta pystyimme lisäksi kehittämään toimintatapojamme, ja pilotit auttavat myös siirtämään kokemusta seuraaviin hankkeisiin. Selvisi, että uudelleenkäytölle on käytännössä hyvät edellytykset ja saatuja oppeja voidaan hyödyntää myös tulevissa kaupallisissa rakennushankkeissa”, Tero Niemelä toteaa. •

2026

Satu Huuhka, Tampereen yliopisto

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

17 Ontelolaattojen testausta Consolis Parman tehtaalla.

Keväällä 2021 käynnistyneessä Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä ReCreate-tutkimushankkeessa tutkittiin ja kehitettiin purettavien rakennusten betonielementeille uusia käyttötapoja uusien talojen rakentamisessa. Kyseessä oli kokonaisten elementtien käyttäminen uudelleen sellaisenaan, ei esimerkiksi uusien tuotteiden raaka-aineena. Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa on tehty uraauurtavaa talonrakentamisen kier totalouden tutkimusta jo yli kymmenen vuoden ajan. Kuusivuotinen ReCreate-hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa oli mukana 16 osallistujaa, joista Suomesta oli seitsemän. Hanketta johtavan Tampereen yliopiston lisäksi Suomesta mukana ovat olleet Skanska, Consolis Parma Oy, Tampereen kaupunki, Umacon Oy, LIIKE Oy Arkkitehtistudio sekä Ramboll Finland Oy. Hankkeen johtajana on toiminut professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta.

2026

Kolme pilottia veivät betonielementtien uudelleenkäyttöä käytäntöön Purkutuomion saaneet rakennukset ovat materiaalipankkeja, joiden arvoa ei vielä toistaiseksi täysin lunasteta. ReCreate-hankkeen pilottikohteet antoivat tärkeää tietoa betonielementtien uudelleenkäyttömahdollisuuksista. Ne osoittivat, että yksittäinen ontelolaatta, pilari tai palkki voidaan käyttää uudelleen. Lisäksi ne näyttivät, millainen tekninen ja hallinnollinen ketju uudelleenkäyttöön tarvitaan. ”Luovuttajarakennuksen on sovelluttava osien talteenottoon, elementtien käyttöolosuhteet ja kunto on selvitettävä, purkaminen on suunniteltava ehjänä irrottamiseksi ja nostosekä kuljetusketjun on säilytettävä tuote vaurioitumattomana. Elementit on tutkittava, niiden rakenteellinen toiminta varmistettava, ne on mitoitettava uuteen kohteeseen ja kunnostettava suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi tuotestatus, laadunhallinta, dokumentaatio ja rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä on ratkaistava yhdessä viranomaisten kanssa”, summaa Recreate-hankkeen koordinaattori, professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta. Kolmen pilotin välillä näkyi selvä kehityskaari. Härmälänrannassa ratkaistiin ensimmäistä kertaa muun muassa tuotestatukseen ja hyväksyntään liittyviä kysymyksiä. Lokomotionissa hyväksyntäprosessi toistettiin ja kunnostusta tehostettiin väliaikaisella linjastolla.

Hiedanrannassa elementtimäärä kasvoi, ontelolaattojen käyttö sai lisää toistoja ja mukaan tulivat pilarit sekä palkit. Samalla käyttökohteiden kirjo laajeni valtion tukemasta asuntotuotannosta vaativaan teollisuusrakentamiseen ja takaisin asuinkerrostalon kantaviin rakenteisiin. Kaikki minipilotit olivat alle 7 km säteellä luovuttajarakennuksesta, mikä teki elementtien paikallisesta kierrosta hyvin konkreettisen. Kiertotalouden kannalta ReCreate-hanke ja sen pilotit tuovat muutoksen ajattelutapaan. Purettavan rakennuksen betonielementti ei ole automaattisesti jätettä, eikä pelkkää murskeen raaka-ainetta. Kun sen ominaisuudet selvitetään ja kelpoisuus osoitetaan, se voi olla rakennustuote, jonka ensimmäinen käyttökerta on päättynyt, mutta tekninen elämä jatkuu. ReCreate-hankkeen suomalaiset pilotit veivät tämän ajatuksen laboratoriosta, suunnittelupöydältä ja viranomaiskeskusteluista oikeille rakennustyömaille. Uudelleenkäytettyjen elementtien kustannus- ja liiketoimintavaikutusta seuraamme myös jatkossa. Uudelleenkäytetyille ontelolaatoille on käynnissä standardointityö ja se valmistunee vielä kuluvan vuoden lopulla. • Teksti: Tia Härkönen

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

Rakennesuunnittelijan loppusanat:

Kommunikaation merkitys pilottien mausteena Hankkeen alussa käsitys saavutettavista kokemuksista ja oivalluksista oli vähintäänkin aliarvoitu. Odotetusti kokemusta on kertynyt niin laadunvarmistuksesta, teknisestä toimivuudesta kuin liitosratkaisuista sekä toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta, oli rakennushanke sitten suuri tai pieni. Kokemustasoja on kertynyt kuitenkin monia, jotka yllättävät paatuneimmankin insinööritieteen harjoittajan. Keskustelut poikkitieteellisen sekä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa on antanut arvokasta perspektiiviä siitä, miten rakennusalaa ympäröivä maailma näkee kiertotalouden ja uudelleenkäytön,

omia ennakkoluulojaan ja -odotuksiaan siitä, miten asiat ovat. Pitkässä hankkeessa olisi myös helppo jäädä kuplaan muiden aihepiiriin perehtyneiden asiantuntijoiden kanssa ”kehittelemään”. Pienessä kuplassa systeeminen muutos ei kuitenkaan tapahdu. EU-hankkeen selkeä velvoite kommunikoida hankkeesta ja sen tuloksista ulospäin on toiminut tarpeellisena reflektiona sille, miten ala on näiden vuosien aikana kehittynyt ja missä mennään valmiuden kanssa ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Kommunikaatio hankkeen ulkopuolelle on kehittänyt paljon omaa ymmärrystä asioista, joihin pitää

hankkeen eri vaiheissa tarvitaan. On oltava osa hanketta aikaisemmassa vaiheessa kuin ennen. Selvityksiä ja linjauksia on tehtävä ennen kuin uudishanketta edes harkitaan suunniteltavaksi. Käytännön tekemisen myötä on täsmentynyt, millaista tukea rakennushankkeet meiltä tarvitsevat eri vaiheissa ja mihin suuntaan palveluja tulee viedä sekä mitä ala tarvitsee, jotta kaikki ylimääräinen saadaan karsittua prosessista. Uudelleenkäytön tavoitteita voi kuvailla yleviksi, mutta siihenkin pätevät samat tarpeet kuin liiketoimintaan yleensä: kustannustehokkuutta on jatkuvasti pyrittävä parantamaan.

millaisia ajatusmalleja ja ennakko-odotuksia kohtaamme, kun edistämme uudelleenkäyttöä ja miten rakennusalan rajatkin ylittävät toimintamallit niin edistävät kuin rajoittavat uudelleenkäyttöä. On pitänyt ravistella myös

olla aktiivisesti vaikuttamassa, vaikka ne eivät aina oman suunnittelualan mukaisia tehtäviä olisikaan. Hankkeen myötä on vahvistunut käsitys siitä, mihin meitä asiantuntijoita rakennus-

Uudelleenkäytön yleistyminen vaatii siis sekä uusia projekteja että uusien ihmisten perehdyttämistä uudelleenkäytön kokemuksiin. Vanhan sanonnan voisi uudelleenmuotoilla: enemmän puhetta, enemmän toimintaa. •

Arkkitehdin loppusanat:

Kolme syytä, miksi elementtien uudelleenkäyttö on parempi vaihtoehto ReCreate-hanke osoittaa, että uudelleenkäyttö toimii teknisesti ja kerryttää uudenlaista suunnittelun asiantuntemusta. Samalla se rakentaa edellytyksiä elementtien uudelleenkäytön skaalaamiselle uudenlaiseksi eurooppalaiseksi rakennusalan toimintamalliksi. 1. Uudelleenkäyttö säilyttää jo rakennettua arvoa Aihe on ajankohtainen, sillä rakentamisen elinkaaripäästöt, materiaalien kulutus ja purkujätteen määrä nousevat sääntelyn ja talouden keskiöön. Samalla uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden jäljitettävyys, laadunvarmistus ja uudelleenkäyttöä tukevat käytännöt kehittyvät. Tämä luo edellytyksiä kokonaan uuden markkinan syntymiselle, jonka ensimmäiset toimintamallit ovat jo hahmottumassa. Kyse ei ole vain jätteen vähentämisestä, vaan olemassa oleviin rakennuksiin sitoutuneen materiaalisen, taloudellisen ja suunnittelullisen pääoman tunnistamisesta. Kun rakennusosat nähdään uuden rakentamisen

lähtökohtina, uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta, synnyttää uutta liiketoimintaa ja avaa suunnittelulle ratkaisuja, joihin tavanomainen lineaarinen rakentaminen ei johtaisi.

potentiaalia, arkkitehti työskentelee aiempaa suoremmin rakennejärjestelmän, mitoituksen ja liitosten ehdoilla. Hedelmällisimmillään syntyy ratkaisuja, joita kumpikaan suunnitteluala ei tuottaisi yksin.

2. Uudelleenkäyttö uudistaa rakentamista ja suunnittelua ReCreate-hankkeen kumppanit Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Saksassa ovat mukana määrittelemässä uudenlaisen rakentamisen tulevia käytäntöjä. Purku-urakoitsijalle ja rakentajalle uudelleenkäyttö avaa uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä valmiuden vastata tiukkenevaan sääntelyyn ja neitseellisten materiaalien hinnan ja saatavuuden heilahteluihin. Uudelleenkäyttö on enemmän kuin uusi tekninen tehtävä, joka tiivistää arkkitehti- ja rakennesuunnittelun yhteistyötä. Se muuttaa itse suunnitteluprosessia ja näiden suunnittelualojen ajattelua. Samalla kun rakennesuunnittelija tarkas-

3. Uudelleenkäyttö vahvistaa rakennuksen pitkäaikaista arvoa Sijoittajalle uudelleenkäyttö tarjoaa uusia välineitä kohteen elinkaariarvon ja hiilijalanjäljen hallintaan ja uuden keinon taksonomianmukaisuuden ja vihreän rahoituksen kriteerien täyttymiseen sekä vuokralaisten ja asukkaiden kasvaviin vastuullisuusodotuksiin. Käyttäjälle uudelleenkäyttö merkitsee ajallista kerrostunutta, tunnistettavaa ja laadukasta ympäristöä, jonka erityisluonne luo viihtymistä ja paikkaan kiinnittymistä tukevaa vetovoimaa. •

telee rakenteiden tilallista ja arkkitehtonista

2026

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

Eric Rawlins, LIIKE Oy Arkkitehtistudio

JULKISIVU KOILLISEEN NORTH-EAST FACADE

JULKISIVU KAAKKOON SOUTH-EAST FACADE

JULKISIVU LUOTEESEEN NORTH-WEST FACADE

18 Julkisivupiirustus toimisto- ja henkilöstöravintolarakennuksesta.

Virtuaalipilotit Virtuaalipilotteina esitellään kolme hanketta, joiden suunnittelua tehdessä oli todellinen aie rakentaa rakennukset joko osana olemassa olevaa hanketta tai täysin uutena hankkeena. Rakentamispäätöstä ei kuitenkaan saatu tehtyä tutkimushankkeen aikataulun puitteissa.

Toimisto ja henkilöstöravintola Yhdistetty toimisto- ja ravintolarakennus oli tila- ja rakenneselvitys, joka keskittyy rakenteen optimointiin suhteellisen tiukan annetun tilaohjelman puitteissa. Rakennuksen runko suunniteltiin koostumaan ReCreate-betonielementeistä: kunnostetuista vakiomittaisista pilareista, palkeista ja ontelolaatoista sekä vähähiilisestä uudistuotannosta. Suunnitelma on tässä mielessä hybridi: talteen otettuja elementtejä hyödynnetään mahdollisimman laajasti, ja niitä täydentävät uudet vähähiiliset elementit lisätään vain siinä tapauksessa, ettei uudelleenkäytettäviä elementtejä ole riittävästi. Toinen tarkastelun aihe oli purettavuuteen tähtäävä suunnittelu (DfD, design for disassembly). Pilotissa tarkasteltiin vaihtoehtoisia, keveitä mutta elementoitavissa olevia ulkoseinäratkaisuja sitä silmällä pitäen, miten yläpohjan ja julkisivun liitoksia olisi mahdollista suunnitella irrotettaviksi tulevaa uudelleenkäyttöä varten. Suunnittelun aikana olemassa olevien ReCreate-elementtien mittajärjestelmä osoittautui hyvin soveltuvaksi käsillä olevaan tilaohjelmaan, huolimatta luovuttajarakennuksen eri aikakauteen ja tarkoitukseen tehdystä rakenne- ja mittajärjestelmästä. Suhteellisen suoraviivaisen pohjaratkaisun myötä arkkitehtoninen ratkaisu keskittyi toimivuuden ja optimoidun rakenteen yhteensovittamiseen. Rationaalinen rakenne

2026

mahdollisti selkeän julkisivujaottelun, jota rytmittävät kevyesti moduloitava julkisivun rakenne ja siihen alistuva aukotus. Sisäinen tilajärjestely noudattaa toiminnallista jaottelua luontevasti: toimistot sijoittuvat kapeampaan lohkoon; sisääntulovyöhyke wc-, vaatesäilytys- ja pesutiloineen asettuu rakennuksen keskelle, josta on liittymä naapurirakennukseen. Keittiö ja henkilöstöravintola täydentävät kokonaisuuden rakennuksen leveämmässä päässä, jossa on hyödynnetty luovuttajarakennuksen pidempiä palkkeja. Talotekniikka on mahdutettu rakennukseen tilaohjelman tarjoaman hajauttamismahdol-

lisuuden myötä ja sijoittuu kahteen erilliseen, kompaktiin tekniseen tilaan palveltavien tilaryhmien mukaan. Pilotissa korostuu talteen otettujen elementtien rakenteen istuvuus uuteen rakennukseen. Sama standardoitu, talteen otettujen elementtien järjestelmä osoittautui hyvin soveltuvaksi täysin erilaiseen rakennukseen kuin alkuperäinen luovuttajarakennus. Yhdestä rakennuksesta irrotetut elementit muuntuvat toimistoksi ja henkilöstöravintolaksi yhtä vaivatta kuin miksi tahansa muuksi, mikä viime kädessä on betonielementtien uudelleenkäytön tavoite.

19 Aksonometria toimisto- ja henkilöstöravintolarakennuksesta.

Onniliinus Juvonen, LIIKE Oy Arkkitehtistudio

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

8845

200

8565

6040

4840

1830

6040

HUOLTO- VARASTO ~50 m2 KÄYT. ~12,5 m2

NÄYTTELYTILA ~196 m2

4750 3000

Liukuovi

WC 4,5 m2

AKKUVAR. (EI90)

AVOPRS

3700

KEITTIÖ ~14 m2

TUOLIVAR. ~18,5 m2

Liukuovi

AULA ~63 m2 4050

Katos

TK ~19 m2

440

INFO ~11 m2

WC LE ~5,0 m2

NAULAKKO ~14 m2

KAHVILA-AULA ~84 m2

WC ~2,6 m2

SEMINAARITILA ~94 m2

Siirtoseinä

TSTO (ASPA) ~14 m2

Siirtoseinä

TAUKO ~14 m2

WC ~2,6 m2

YLEISÖLLE VAPAASTI AVOIN

7750

Veräjä

SIIV. ~6 m2

LE -KEVYTHISSI (KATOLLE)

3420

OHJATUN YLEISÖKÄYNNIN ALUE

22 Ensimmäisen kerroksen pohjapiirros vierailukeskuksesta

6040

5130

6330

PARMA PA JK (SV)

6040

430

6240

6040

RC PA2 RC Pi1 (Kor.)

23a, b

NÄYTTELYTILA

AULA

TSTO/TAUKO

NÄYTTELYTILA

AULA

TSTO/TAUKO

Eric Rawlins, LIIKE Oy Arkkitehtistudio

Toinen virtuaalipilotti havainnollistaa julkisen jätehuoltotoimijan tilaamaa hankesuunnitelmaa. Suunnittelun on tehnyt LIIKE Oy Arkkitehtistudio yhteistyössä Rambollin rakennesuunnittelijoiden kanssa. Rakennus suunniteltiin näyttely-, vierailijaja infokeskukseksi keskitetylle jätehuoltolaitokselle. Keskuksen lattiapinta-ala on noin 900 m2. Suunnitelmassa käytetään uudelleen 36 kunnostettua pilaria, 24 palkkia ja 25 ontelolaattaa, yhteensä 85 kpl. Näiden lisäksi suunnittelussa etsittiin myös muita luovuttajarakennuksia sekä hyväksikäytettiin elementtivalmistajan ylijäämäelementtejä rungon täydentämiseksi. Rakennuksen runko voidaan koostaa betonirakenteista 60 % ja betonielementeistä jopa 90 % olivat uudelleenkäytettyjä betonielementtejä. Suunnitelmassa ReCreate-pilareja korotettaisiin, jolloin vaatimusten sisäkorkeus on toteutettavissa. Vierailukeskuksessa olisi esitelty materiaalien talteenottoa: mitä materiaaleja toimitetaan jätehuoltolaitoksiin, miten materiaalierät käsitellään ja miten ne palautuvat raaka-aineiksi ja resursseiksi. Keskus olisi valistanut yleisöä sekä jätehuolto-operaattorin asiakkaita, sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita jätteen- ja resurssienhallinnan nykytilasta ja hyvistä käytännöistä – uudelleenkäytöstä kierrätyksen ja loppusijoituksen sijaan EU:n jätesäädösten mukaisesti. Uudelleenkäytetyt esivalmistetut betoni elementit ja teollisuuden sivuvirtatuotteet ovat ensisijainen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohta. Keskuksella on kolme toisiinsa kiinteästi liittyvää tehtävää: toimia näyttelytilana, olla itse näyttelyn ilmentymä

KIINTEISTÖ -JAE (Ulkotila)

11400

Vierailukeskus

PESU (Ulkotila)

TELTTAVAR. ~15,5 m2

Leikkauspiirustus

vierailukeskuksesta

KÄYTÄVÄ

Pesu / Kiinteistöjae

TELTTAVARASTO

Pesu / Kiinteistöjae

TELTTAVARASTO

KÄYTÄVÄ VARASTO

KÄYTÄVÄ

NÄYTTELY

VARASTO

KÄYTÄVÄ

NÄYTTELY

ja tarjota näköalapaikka vieressä olevalle jätteenkäsittelylaitoksen toiminnalle. ReCreaten uudelleenkäytettyjen elementtien mitoitus määrittää rakennuksen perusmuodon: peruskerros sisältää pääsisäänkäynnin, aulan, seminaaritilat, kahvila ja tukitilat ja näyttelyhallin. Uudelleenkäytettäviä, kooltaan identtisiä pilareita käytetään rakennuksen korkeuden määrääjinä, jolloin näyttelyhalli

ja sisäänkäynti muodostavat päätilan. Tämä osa voidaan rakentaa pidemmillä elementtivalmistajan ylijäämäpalkeilla ja korkeammilla uusilla vähähiilisestä betonista valmistetuilla pilareilla. Keskuksen toinen kerros on varattu teknisille tiloille. Sen kautta on järjestetty myös kulku yleisölle näyttelyhallin katolle, jossa on ulkoilmanäyttely ja näköalatasanne.

2026

20 Julkisivun visualisointi vierailijakeskuksesta. 24 Visualisointi kahvilapaviljongin sisätiloista.

Onniliinus Juvonen, LIIKE Oy Arkkitehtistudio

ReCreate-tutkimushankkeen kokemukset piloteista

Kahvilapaviljonki LIIKE Oy Arkkitehtistudion ja Rambollin rakennesuunnittelijoiden laatima kolmas virtuaalipilotti on noin 100 m2 kahvilapaviljonki, joka on suunniteltu osaksi puistoa. Rakenteelliseen runkoon on suunniteltu käytettäväksi 8 pilaria, 4 palkkia ja 18 ontelolaattaa, yhteensä 30 uudelleenkäytettyä elementtiä. Kaupallisena rakennuksena pilotti vastaa rakentamisen arkisempaan kysymykseen: kuinka hyvin kiertotaloudellinen rakentaminen istuu pienen mittakaavan kaupalliseen rakentamiseen, jossa jokainen neliömetri on tarpeen hyödyntää ja elementtien uudelleenkäyttö on rakentamisen reunaehto ennemmin kuin tavoite sinänsä. Kahvilarakennuksen runko suunniteltiin koostuvaksi ReCreate-betonielementeistä: vakiomittaisista ja kunnostetuista pilareista, 3500

3500

palkeista ja ontelolaatoista. Palkkien ja pilarien mitat määräävät rakennuksen leveyden, ja ontelolaattojen pituus jää ainoaksi pinta-alaa sääteleväksi muuttujaksi. Asemakaavan sallima enimmäisrakennusoikeus määrittää tavoitepinta-alan, ja laatat katkaistaan sen mukaan. Asemakaavan vaatima viherkatto ja kaupallisten reunaehtojen edellyttämä mahdollisimman suuri katettu ulkoalue on ratkaistu siten, että rakennuksen viherkatto jatkuu seinälinjojen yli kolmelle sivulle ulottuvaksi lipaksi, joka kattaa ulkona sijaitsevan tarjoiluja sisäänkäyntialueen ja avaa kahvilan ympäröivään puistoon. Lippaa kannattelevat sen reunoilla ristiprofiiliset teräspilarit. Rakennuksen tunnistettava arkkitehtoninen piirre syntyy suoraan rakennejärjestelmästä: jättämällä kaksi ontelolaattaa pois 3500

3500

rakennuksen asiakaspäädystä syntyy yläpohjaan paikka kattoikkunalle. Teknisten asennusten rajautuessa keittiön ja tarjoilutiskin yläpuolelle rakennus jakautuu kahteen vyöhykkeeseen: matalampaan, puuverhoiltuun palvelupäätyyn ja korkeampaan, väljempään asiakastilaan. Pilottina kahvilarakennus korostaa sitä, ettei pieni mittakaava ole rajoite. Alustavalle toteutussuunnitelmatasolle viety suunnitelma ja sen pohjalta laadittu kustannustarkastelu osoittavat, että tilaohjelman ja rakentamisen perustaminen kunnostettuihin betonielementteihin ei aseta kaupallista kannattavuutta heikentäviä rajoitteita kustannusten tai rakennettavuuden osalta, ja että lopputulos on vertailukelpoinen lineaarisen suunnittelun ja rakentamisen kanssa. •

345

KATETTU TERASSI 2400

TLS

MYYNTI ~10 m2

KEITTIÖ ~15,7m2

1350

ASIAKASTILA ~49,0 m2 TLS

440 200

US1 (160 mm SISÄKUORI)

TLS

2900

WC 5,8m2

TEKN. 1,1m2 VAR 1,5m2

(AVOPROFIILI)

WC 1,4m2

US1

(KEVYT)

2400

Eric Rawlins, LIIKE Oy Arkkitehtistudio

6600

5700

TERÄSPILARI

26 Leikkauspiirustus kahvilapaviljongista

25 Pohjapiirustus kahvilapaviljongista 2400

15125

2026

Arto Toorikka RI, Kestävän kehityksen johtaja / Places FI AFRY Finland Oy arto.toorikka@afry.com

Betoni on erinomainen ja jopa välttämätön materiaali monenlaiseen rakentamiseen. Suuren käyttömäärän takia myös sen ympäristövaikutukset ovat erityisen merkittäviä. Kiertotalous ymmärretään edelleen usein vain jätteen kierrätyksenä, betonin tapauksessa useimmiten puretun betonin murskaamisena ja kierrätyksenä. Maapallollemme suotuisammat kiertotalousnäkökulmat liittyvät kuitenkin betonin käytön vähentämiseen, rakennusten ja rakennusosien uudelleenkäyttöön sekä viime kädessä kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen ja tuottamiseen. Esimerkkinä rakennuksen pitkäikäisyydestä voidaan nostaa esiin vuonna 1981 valmistunut Oulun keskustakirjasto. Oman aikansa arkkitehtonista kokonaisuutta voidaan pitää betonibrutalismin mestariteoksena. Rakennus on korkeatasoisesti suunniteltu ja huolellisesti toteutettu – betonityön laatu on ollut hyvää, rakennuksen ylläpito on ollut pitkäjänteistä ja peruskorjaus on tehty hiljattain, alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Tällainen toiminta tukee myös kiertotalouden tavoitteita, vaikka tätä ei rakentamisen aikana vielä osattu ajatellakaan. Oulun keskustakirjasto on hyvä esimerkki betonirakentamisen pitkäikäisyydestä. Betoni on liian hyvää tuhlattavaksi Betonia käytetään sen hyvien teknisten ominaisuuksien (mm. lujuus, säilyvyys ja muotoiltavuus) ja raaka-aineiden saatavuuden sekä valmistuksen kustannustehokkuuden takia

Valokuvat: AFRY

Kaaviot Timo Heikkilä / AFRY

Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa

Betonin kiertotaloudessa tärkeintä on käyttää materiaalia viisaammin koko sen elinkaaren ajan, ei vain kierrättää purku betonia murskeeksi. Keskeisiä keinoja ovat betonin käytön vähentäminen suunnittelun ja muuntojoustavuuden avulla, olemassa olevien rakennusten säilyttäminen ja betonielementtien uudelleenkäyttö sekä purkumateriaalien huolellinen lajittelu ja hyödyntäminen korkeamman jalostusarvon käyttökohteissa. rakentamisessa hyvin paljon. Betoni onkin ylivoimaisesti käytetyin rakennusaine maapallolla. Betonia käytetään maailmanlaajuisesti noin 10 miljardia m3 vuodessa. Suomessa valmistetaan vuosittain noin 5 miljoonaa-m3 betonia. Vaikka betonin valmistuksen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on tehty paljon, näin suuret materiaalivirrat tarkoittavat myös merkittävää luonnonvarojen käyttöä. Siksi betonin kiertotaloudessa on tärkeää tarkastella materiaalin koko elinkaarta. Suomessa on tehty pitkään ansiokasta työtä betonin ympäristövaikutusten hallitsemiseksi, ja vähähiilisen betonin tiekartta on erinomainen polku betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tiekartan ydinviesti on, että betonin päästöt voidaan vähentää erittäin alas, mutta se edellyttää samanaikaisia toimia sementin valmistuksessa, betonin valmistuksessa ja rakenteiden suunnittelussa. Merkittävin yksittäinen keino pitkällä aikavälillä on sementtitehtaiden hiilidioksidin talteenotto (CCU), kun taas lyhyellä aikavälillä tärkein keino on seossementtien käytön lisääminen. Tiekartta ei kuitenkaan kata esimerkiksi luonnonvarojen käyttöä tai biodiversiteettiä. Ympäristövaikutusten kokonaisuuteen kuuluvat myös neitseellisten kiviainesten käyttö, kuljetukset, maa-alueet, jätteet ja rakennuskannan ennenaikainen purkaminen. Rakentamisen ympäristöhaaste liittyy erityisesti materiaalien ylikulutukseen. Jos rakennuksia puretaan ennenaikaisesti, käy-

tetään betonia enemmän kuin yhteiskunnan todelliset tarpeet edellyttäisivät. Kiertotalouden tavoitteena on vähentää haitallisia vaikutuksia pitämällä materiaalit, tuotteet ja rakenteet mahdollisimman arvokkaina ja käytössä mahdollisimman pitkään. Kiertotalouden huomioimiseen on käytössä useita erilaisia malleja. AFRYllä on Suomessa käytössä kolme keskeistä periaatetta, joilla erityisesti betonin kiertotaloutta voidaan ja kannattaa edistää. Nämä periaatteet täydentävät toisiaan ja vastaavat kysymykseen: miten saamme betonista mahdollisimman suuren hyödyn mahdollisimman pitkällä aikavälillä?

Vuonna 1981 valmistunut, arkkitehtien Marjatta ja

Martti Jaatisen suunnittelema Oulun keskustakirjasto on esimerkki pitkäikäisestä ja laadukkaasti toteutetusta betonirakentamisesta. Laadukas suunnittelu, ylläpito ja peruskorjaaminen sekä kestävä betonin käyttö materiaalina on luonut rakennuksen pitkäikäisyydelle hyvät edellytykset, jotka samalla tukevat myös kiertotalouden tavoitteita.

2026

AFRY - Corner

Betoni -lehden asiantuntijapalsta on toteutettu yhteistyössä AFRYn kanssa.

Viime lehden palstalla nostin esiin betonin kiertotalouden, joten pyysin kestävän kehityksen johtajamme Arto Toorikan kirjoittamaan tarkemmin aiheesta. Arto on pitkällä työurallaan perehtynyt erityisesti kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. Hän on osallistunut lukuisiin kehityshankkeisiin ja käytännön projekteihin. Kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä on puhuttu jo pitkään, mutta viime aikojen vallitseva taloustilanne on monissa hankkeissa karsinut innostusta tositoimiin. Uudenlainen tekeminen ei heti euroja säästä. Mutta onneksi vaikeinakin aikoina löytyy rahoitusta kehittämistoimiin, vaikka muuten alalla on hiljaisempaa. Niinpä esimerkiksi betonielementtien ehjänä irrottamista ja uudelleenkäyttöä on sitkeästi harjoiteltu ja ensimmäisiä hankkeita aloitettu.

2026

Euroyhtälöt on saatu vähitellen toimimaan ja elementtejä on irrotettu ja käytetty uudelleen ensimmäisissä rakennushankkeissa. Tässä toiminnassa on potentiaalia ja se kehittyy sekä yleistyy, kunhan uusista toimintamalleista saadaan lisää kokemuksia. Elementtivalmistajien ei pitäisi olla huolissaan, että vanhojen uudelleenkäyttö olisi valmistajien tuotannosta suoraan pois, koska elementtien uudelleenkäyttö on murto-osa koko markkinasta ja uusia elementtejä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Toimijoiden toimenkuvat vain muuttuvat. Hereilläoloa on vaadittu meiltä konsultti- ja suunnittelutoimistoiltakin, kun moni aiempi toiminta on vähentynyt ja jopa loppunut kokonaan. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden ympäriltä on löydettävissä tilalle uutta tekemistä, kunhan saamme tekijät ja asiakkaamme ajattelemaan uudella tavalla. Uudenlaisia toimeksiantoja onkin jo käynnistynyt. Meillä AFRYllä asia on nostettu toimintamme keskiöön, ja teimme vuosi sitten ympäristöministeriölle Green Deal-sitoumuksen, jonka esitellyistä periaatteista Arto kertoo artikkelissaan tarkemmin. Teemme konsultointia laajasti, eikä kaikki tekeminen liity rakennettuun ympäristöön. Suomen AFRYssä sitoumuksemme keskiössä on silti betoni, koska betoni liittyy tavalla tai toisella niin moniin toimintoihimme. Voimme siten

vaikuttaa betonin kiertotalouteen koko henkilöstömme voimin. Otan esiin lopuksi rakennusten purkubuumin. On valitettavaa, että purkamisen perusteeksi voi riittää rakenteissa olevat muutamat mikrobit tai se, että tilat ovat jääneet epätoimiviksi käyttötarkoitukseensa. Toki purku-urakoitsijan näkökulmasta lähes kaiken voi purkaa ja kiinteistön omistaja saattaa taloudellisen paineen alla laskea, että vanha kannattaa purkaa ja tilalle rakentaa uusi. Holtittomalla purkamisella menetetään luonnonvaroja ja aiheutetaan turhaa ympäristökuormitusta. Laitetaan jäitä hattuun ja mietitään jatkossa tarkemmin mitä ja miten puretaan. Jos on pakko purkaa, niin mietitään, miten materiaalit saadaan tehokkaasti kiertämään. Painavaa betonia on paljon, joten betonialan tulee olla kehityksen kärjessä kestävän kehityksen ja kiertotalouden saralla! •

Sami Niemi Kehityspäällikkö AFRY Finland Oy Rakennusfysiikka ja erikoisasiantuntijapalvelut sami.niemi@afry.com

Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa

AFRYn Suomessa käyttöönottamat kolme periaatetta betonin kiertotalouteen.

Periaate 1: Vähennä betonin käyttöä elinkaarella Materiaalien ylikulutuksen minimointiin tähtäävistä periaatteista tärkeintä on jo aivan alkumetreillä pohtia, kuinka paljon betonia rakennus alun perin tarvitsee ja miten rakennus pysyy mahdollisimman pitkään käytössä: kuinka montaa käyttötarkoitusta sen on mahdollista elinkaarensa aikana palvella? Keinoja rakentamisen betonimäärän vähentämiseen haetaan usein rakennesuunnittelusta. Esimerkiksi kuormitusten tarkastelu ja rakenneratkaisujen sekä materiaalimenekkien optimointi ovat selviä keinoja, joilla voidaan saavuttaa määrä- ja kustannussäästöjä. Haastavaa on, jos suunnittelun vastuut ja palkkio eivät kannusta tai ohjaa säästämään materiaalia. Laadukas, muuntojoustavan rungon suunnittelu voi tosiaan lisätä investointikustannuksia ja myös betonin määrää rakentamisessa, mutta samalla näin voidaan pidentää rakennuksen käyttöikää ja vähentää betonin kokonaiskäyttöä rakennuksen elinkaarella. Kiertotalouden toteuttaminen suunnittelupöydällä ei tarkoita pelkästään rakenteiden pidempiä suunnittelukäyttöikiä, vaikka tämä usein nähdäänkin tarpeelliseksi kiertotalouskeinoksi. Rakennuksen käyttöikä itse asiassa harvoin päättyy siihen, että rakenteet olisi jo käytetty teknisesti loppuun, vaan useimmiten purun syynä on se, ettei rakennus enää vastaa käyttäjien tarpeita. Kiertotalouden kannalta olennaista on mahdollistaa rakennuksen muuntuminen sen elinkaaren aikana käyttäjien tarpeiden

mukaan ilman runsaasti resursseja, kuten raaka-aineita, energiaa ja työvoimaa, edellyttäviä purku- ja rakennustoimenpiteitä. Betonirakennuksissa muuntojoustavuutta voidaan tukea esimerkiksi riittävillä kerroskorkeuksilla, kantavien rakenteiden tarkoituksenmukaisella sijoittelulla sekä talotekniikan muutoksia tukevilla ratkaisuilla. Betonin käytön vähentäminen ei siis tarkoita rakenteiden alimitoittamista tai laadusta tinkimistä. Tavoitteena on käyttää betonia siellä, missä sen ominaisuuksista saadaan suurin hyöty, ja varmistaa, että nämä rakenteet palvelevat mahdollisimman pitkään. Kun rakennus kestää useita käyttötarkoituksia ja useita käyttäjäsukupolvia, myös betonin valmistuksen ympäristövaikutukset jakautuvat pidemmälle ajalle. Rakennuksen säilyttäminen on usein ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uuden rakentaminen, vaikka uusi rakennus olisi energiatehokkaampi. Rakennuksen runkoon ja perustuksiin sitoutunut materiaali, energia ja työ säilyvät käytössä, eikä niitä tarvitse korvata uusilla luonnonvaroilla. Tästä syystä rakennuksen kunto, korjausmahdollisuudet ja mahdollisuus käyttötarkoituksen muuttamiseen tulisi aina arvioida huolellisesti ennen purkamispäätöstä. Tähän meillä on Suomessa hyviä ohjeita ja toimintamalleja. Kun uutta rakennushanketta suunnitellaan, lukitaan rakennuksen tulevat mahdollisuudet varsin pitkälle. Rakentamislain 39§:n mukaiset rakennuksen elinkaariominaisuudet eli säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettä-

vyys, ovatkin kiertotalouden ytimessä. Mitä pidempään rakennus tai sen osat säilyvät käytössä, sitä harvemmin tarvitaan uusia materiaaleja niiden korvaamiseksi. Elinkaariominaisuuksia voidaan parantaa esimerkiksi suunnittelemalla rakennukset muuntojoustaviksi, teknisesti kestäviksi ja helposti ylläpidettäviksi. EKAT-hankkeessa (Elinkaariominaisuuksien Arviointi ja Toteuttaminen talonrakennushankkeessa) elinkaariominaisuudet tunnistettiin keskeiseksi keinoksi pidentää rakennusten käyttöikää ja vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Ideaalitilanteessa rakennuksen elinkaariominaisuuksia pohditaan suunnittelun edetessä laaja-alaisesti erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa ja tämän perusteella valitaan, miten elinkaariominaisuuksia hankkeessa toteutetaan. Käytännössä rakentamislain 39§:ssä olennaisena teknisenä vaatimuksena esitetty rakennuksen elinkaariominaisuuksien huomiointi hankkeissa ei kuitenkaan ole vielä muodostunut selkeäksi toimintatavaksi rakennusalalla. Tulevaisuudessa saataviin hyötyihin liittyy aina epävarmuuksia. Elinkaaritarkastelulla voidaan vertailla eri rakentamisvaihtoehtoja erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa ja tämän pohjalta tehdä päätöksiä, miten varautua tulevaisuuteen nyt päätettävillä rakentamisratkaisuilla. Elinkaaritarkastelun menetelmiä rakennuksen elinkaariominaisuuksiin liittyvän päätöksenteon pohjana on käsitelty muun muassa "Elinkaariominaisuuksien arviointi ja toteuttaminen talonrakennushankkeessa" -julkaisussa.

2026

JKMM Arkkitehdit Oy / Toni Pallari

Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa

Oulun keskustakirjaston peruskorjaus toteutettiin

vuosina 2023–2025. Betonista pääkirjastoa suojeltiin ja sen alkuperäistä henkeä kunnioitettiin. Betonipintoja otettiin enemmän esille ja talotekniikka uusittiin.

Esimerkkikohteen elinkaaritarkastelun vaihtoehtokuvaukset Korjaus- ja huoltotoimenpiteet tarkastelujaksolla

Vaihtoehto

Korjauslaajuus

Vaihtoehto 1: Julkisivun peruskorjaus (pinnoitus)

Hiekkapuhallus, kevyt betonipaikkakorjaus, ylitasoitus, maalaus, liikuntasaumojen uusiminen.

Vuosi 10: Vähäiset pintahuoltotoimenpiteet. Vuosi 20: Julkisivun uusiminen (vaihtoehto 4). Vuosi 35: Huoltomaalaus tai pinnoitteen uusiminen.

Vaihtoehto 2: Lisälämmöneristys + 70 mm levyrappauksella

Mineraalivillaisen lisälämmöneristyksen (70 mm) asennus, teräslankarakenteen ja kiinnikkeiden asennus, kuitusementtilevyjen asennus sekä rappaus.

Vuodet 15 / 30 / 45: Huoltomaalaus tai pinnoitteen uusiminen.

Vaihtoehto 3: Lisälämmöneristys + 100 mm levyrappauksella

Mineraalivillaisen lisälämmöneristyksen (100 mm) asennus, teräsrankarakenteen ja kiinnikkeiden asennus, kuitusementtilevyjen asennus sekä rappaus.

Vuodet 15 / 30 / 45: Huoltomaalaus tai pinnoitteen uusiminen.

Vaihtoehto 4: Ulkokuorenpurku ja eristys + levyrappaus

Olemassa olevan betonisen ulkokuoren ja eristekerrosten purku, uuden mineraalivillaeristyksen (100 mm) asennus, teräsrankarakenteen ja kiinnikkeiden asennus, kuitusementtilevyjen asennus sekä rappaus.

Vuodet 15 / 30 / 45: Huoltomaalaus tai pinnoitteen uusiminen.

2026

Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa

Esimerkki erään kohteen betonisandwich-julkisivujen elinkaaritarkastelun tuloksista

Korjaus- ja kunnostustoimenpiteiden ajoittuminen 30 vuoden tarkastelujaksolla

Elinkaaritarkastelulla voidaan tarkastella potentiaalisia korjausvaihtoehtoja erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa. Elinkaaritarkastelu luo tietopohjaa elinkaarella arvoa tuottavalle päätöksenteolle.

Kustannustaulukko

Päästötaulukko

Julkisivukorjausten elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden tarkastelujaksolla

Kumulatiiviset kustannukset ja kasvihuonekaasupäästöt vaihtoehtoisille julkisivukorjausratkaisuille – diskonttokorko 0 %

2026

AFRY / Arto Toorikka

Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa

Skanskan asuntorakennuttaja TA:lle urakoimassa

asuinkerrostalossa Tampereen Hiedanrannassa käytettiin uudelleen betonielementtejä: ontelolaattoja, pilareita ja palkkeja.

Periaate 2: Hyödynnä olevia betonielementtejä ja -rakenteita Tehokkain tapa on säilyttää rakennus ja rakenteet käytössä pitkään. Tavoitteena on ylläpitää koko rakennus käytössä ja tarvittaessa sen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa. Aina tämä ei olemassa olevan rakennuksen kohdalla ole mahdollista, sillä rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen tekniset edellytykset on määritetty pitkälti jo useita vuosikymmeniä aikaisemmin rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Myös rakennuksen ympäristön kehitys ja sen vaikutus rakennuksen käytön jatkamisen taloudelliseen kannattavuuteen voi vaikuttaa päätöksentekoon merkittävästi. Rakentamislain 57§:n poikkeamisluvan perusteella kunta voi antaa luvan poiketa rakentamista koskevasta laista tai määräyksestä, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Olisi toivottavaa, että tätä poikkeamislupaa hyödynnettäisiin enemmän! Kaavoituksella ja viranomaistoiminnalla ylipäätään on merkittävä vaikutus rakennusten käyttötarkoituksen muutosten mahdollistamiseen ja kannattavuuteen. Jos rakennusta ei voida säästää, seuraava vaihtoehto on rakennustuotteiden uudelleenkäyttö. Uudelleenkäytössä, eli irrotettaessa esimerkiksi betonielementti ehjänä ja käyttämällä se aiempaa käyttöä vastaavasti uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennustuotteeseen sitoutunut arvo säilyy tehokkaasti. Uudelleenkäyttö tulkittiin vielä pari vuotta sitten viran-

2026

omaisten puolesta kielletyksi, mutta nyt tutkimushankkeista ja piloteista ollaan siirtymässä vähitellen uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttöön jo käynnissä olevissa tai alkavissa rakennushankkeissa. Toimintamuutos on rakennushankkeissa käynnistynyt. Yhteiset toimintamallit ovat tärkeitä ja muun muassa UURAKET- (uudelleenkäytettävien rakennusosien käytön edistäminen talonrakentamisessa) ja ReCreate (betonielementtien irrottaminen ja uudelleenkäyttö) -hankkeet sekä keväällä 2026 julkaistu RT 103995 -kortti "Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö" ovat tuottaneet ja koonneet paljon tietoa alan käyttöön. Kiertotalousratkaisujen merkityksen arviointia vaikeuttaa purkumääriä koskevan tilastotiedon puutteellisuus. Suuntaa-antavasti betonia valmistetaan noin 5 milj. m3 ja sitä puretaan noin 0,3–0,4 milj. m3 Suomessa vuosittain. Pitkällä aikavälillä tarkastellen valmistetusta betonista noin 2/3 on ollut valmisbetonia ja 1/3 elementtejä sekä muita betonituotteita. Vuosittain betonielementtejä puretaan noin 0,1 milj. m3, ja jos oletetaan että näistä puolet voitaisiin uudelleenkäyttää, uudelleenkäyttö vähentäisi uuden betonin tarvetta 0,05 milj. m3 eli yhden prosentin. Edellä esitetyt luvut ovat karkeita ja suuntaa antavia, mutta kuvaavat hyvin sitä, että rakenneosien uudelleenkäyttö ei yksinään ratkaise betonin tai muidenkaan rakennusmateriaalien ympäristöongelmia.

Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa

Periaate 3: Kierrätä materiaaleja betoniksi ja kiviainekseksi Kierrätys on välttämätön osa betonin kiertotaloutta. Silti se on vasta kolmas askel. Ennen materiaalin murskaamista kannattaa aina pohtia, voidaanko rakenne säilyttää tai raken-

on vasta käynnissä. Esimerkiksi Keski-Euroo-

nusosa käyttää uudelleen. Suomea pidetään usein kierrätyksen mallimaana, mutta tosiasiassa olemme Euroopan hännänhuippuja kierrättämisessä ja erityisesti rakennusjätteen kierrättämisessä. Rakennusjätteen kierrättämisen merkittävin toimenpide Suomessa on metallien kierrätyksen ohella purkubetonin murskaus ja murskeen hyödyntäminen maanrakentamisessa. Tällöin purkubetonimurske vähentää tarvetta neitseellisen kiviaineksen käytölle. Toisaalta kuljetusmatkat saattavat olla pitkähköjä heikentäen kokonaishyötyä. Maantäyttönä betonin erinomaiset ominaisuudet menevät osin myös hukkaan. Suomessa purkubetonimurskeen käyttö uuden betonin raaka-aineena ei ole vielä edennyt. Muutamia tutkimushankeita ja pilotteja

raaka-ainetta myös betoninvalmistukseen. Betoninormien ja muiden alan yhteisten toimintatapojen kautta tunnemme rakentamiseen käytetyn betonin ominaisuudet hyvin yli viideltä vuosikymmeneltä. Jos erilaatuiset purkubetonit lajitellaan erikseen ja erotellaan ne muusta jätteestä huolellisemmin, avautuu paljon mahdollisuuksia hyödyntää purkubetonia uuden betonin raaka-aineena tai muissa korkeamman jalostusarvon käyttökohteissa kuin maanrakentamisessa kiviaineksen korvaajana. Tässä tarvitaan vahvoja suunnannäyttäjiä. Toki tämä koskee kaikkea muutakin rakennusjätteen syntypaikkalajittelua, minkä taso vaihtelee merkittävästi. EU:n ja Suomen kansallinen säädöskehitys tullee jatkossa myös

passa, missä hyvää ja kohtuuhintaista neitseellistä kiviaineista ei ole riittävästi saatavilla, purkubetonin käyttö betonin raaka-aineena on jo varsin yleistä. Meillä Suomessa on erinomaista uusio-

kiristämään kierrätysvelvoitteita entisestään monin tavoin. Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan sekä kannusteita ja ohjeita että velvoitteiden tehokasta noudattamista ja valvontaa. Huolellisesti lajitellut materiaalivirrat mahdollistavat tehokkaamman uudelleenkäytettävien materiaalien hyödyntämisen sekä uusien kaupallisten arvoketjujen ja liiketoiminnan syntymisen.

Lähteitä • Aalto-yliopisto & Betoniteollisuus ry: Vähähiilisen betonin tiekartta, 2025. • BY Suomen Betoniyhdistys ry: Vähähiilisyysluokitus. • ReCreate Project: Reuse of precast concrete elements. • UURAKET-hanke: Tähtinen, Katja (toim.) (2025). Uudelleenkäytettävien rakennusosien käytön edistäminen talonrakentamisessa. RTS sr julkaisuja 6/2025. • RT 103995. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö. Kelpoisuuden ja soveltuvuuden arviointi sekä

Kolme kysymystä rakennushankkeelle

uudelleenkäytön suunnittelu. Rakennustieto Oy. • Euroopan komissio: Circular Economy Action Plan. • Rakennusteollisuus RT: Kiertotalouden Green Deal.

Jokaisessa hankkeessa pitäisi kysyä: 1. Miten vähentää betonin käyttöä koko elinkaarella? 2. Miten hyödyntää olemassa olevia betonielementtejä tai rakenteita? 3. Miten purkumateriaaleja lajitellaan ja uusiomateriaaleja hyödynnetään?

• AFRY Suomi: Betonin kiertotalouden kolme periaatetta. https://afry.com/fi-fi/betonin-kiertotalous • Betoniteollisuus ry. Betoni ja ympäristö sekä Luonnonvarat. Betoni.com • EKAT-hanke: Saarimaa, Sini & Tähtinen, Katja

Betonin kiertotalous ei ole yksittäinen tuote, teknologia tai kierrätysratkaisu. Se on tapa tarkastella betonia arvokkaana resurssina koko sen elinkaaren ajan. Mitä aikaisemmin nämä kysymykset otetaan mukaan suunnitteluun, sitä suurempi hyöty saavutetaan sekä ympäristölle että hankkeen taloudelle. Vähentäminen voi tarkoittaa rakentamisvaiheessa isompia betonimääriä ja investointikustannuksia, joiden hyöty realisoituu myöhemmin elinkaarella. Kiertotaloudessa arvokkain materiaali ei välttämättä ole uusi materiaali, vaan se, joka on jo käytössämme.

(toim.) (2025). Elinkaariominaisuuksien arviointi ja toteuttaminen talonrakennushankkeessa. RTS sr julkaisuja 5/2025. • Heikkilä, Timo (tekeillä). Adapting lifecycle performance into building renovation. Implementation and assessment of durability, adaptability, and reusability. Diplomityö. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT. •

2026

Valokuvat: AFRY

Kaaviot Timo Heikkilä / AFRY

AFRY

Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa

Perinteistä purkamista, jossa betoni ja monet muut

jätejakeet ovat osin sekoittuneet. Syntypaikkalajittelun puuttuessa kierrätysmahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. 5

Kun betonielementtejä uudelleenkäytetään aiem-

paa käyttöä vastaavasti uuden rakennuksen rakentamisessa, rakennustuotteeseen sitoutunut arvo säilyy

ReCreate-hanke / Tampereen yliopisto / Eetu Lehmusvaara

tehokkaasti.

Retaining concrete’s value with wise circular economy For concrete, the most important aspect of circular economy is to use the material in a wiser manner throughout its lifecycle; not just recycling demolished concrete into crushed concrete. Key tools include reducing the use of concrete through design and modifiability, preserving existing buildings and reusing precast concrete products, as well as diligently sorting demolition materials for use in applications of higher added value. The earlier in the process that circular economy solutions are incorporated in the planning of a construction project, the greater the benefits achieved in terms of both the environment and economy. In practice, this requires close cooperation between clients, designers, contractors, material suppliers, and authorities. Circular economy is not a restriction in concrete construction, but provides the possibility to strengthen the role of concrete as a long-lived, highly modifiable building material which retains its value. •

2026

Mian Ammar Shafqat, DI Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos mian.shafqat@aalto.fi Teemu Ojala, TkT, staff scientist Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos teemu.ojala@aalto.fi Jouni Punkki, TkT, professori (POP) Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos jouni.punkki@aalto.fi

Tausta Pakkasrasitus erityisesti jäänsulatusaineiden yhteydessä on edelleen yksi tärkeimmistä betonin kestävyyshaasteista pohjoismaisissa olosuhteissa [1]. Vauriot ilmenevät tyypillisesti betonipinnan rapautumisena sekä joissakin tapauksissa myös sisäisinä vaurioina. Riittävä suola-pakkaskestävyys saavutetaan käyttämällä riittävän alhaista vesi-sideaine suhdetta ja lisäksi huokostamalla betoni. Pohjoismaissa betonin pakkasenkestävyyttä jäänsulatusaineilla arvioidaan lähes yksinomaan laattakokeen (CEN/TS 12390-9:2016:fi) [2] avulla. Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on käytössä muita testausmenetelmiä. On kuitenkin epävarmaa, kuinka hyvin eri testimenetelmät ottavat huomioon betonin koostumuksen vesi-sideainesuhteen, ilmamäärän ja sementtityypin osalta. Betonin valmistuksessa siirrytään yhä enemmän seostettujen sementtien käyttöön. Seossementeillä (CEM II ja CEM III) on positiivisia vaikutuksia joihinkin säilyvyysominaisuuksiin, kuten esimerkiksi kloridien tunkeutumiseen ja lisäksi ne usein kasvattavat

Betoniteollisuus ry:n kuva-arkisto

Betonin pakkasenkestävyys – vesi-sideainesuhteen, ilmamäärän ja sementtityypin vaikutus

Seosaineita sisältävien sideaineiden yleistyminen on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka hyvin laattakoe kertoo suola-pakkaskestävyydestä eri betonin koostumuksilla. Mian Ammar Shafqat tarkasteli diplomityössään betonipinnan rapautumisen ja sisäisen vaurioitumisen samanaikaista kehittymistä jäätymis-sulatusrasituksessa. Tutkimuksessa varioitiin sementtityyppiä, vesi-sideainesuhdetta ja betonin ilmamäärää. Työssä tarkastellaan myös rapautumisen nopeutta laattakokeen aikana. Tutkimuksessa huokostus osoittautui tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi sekä pintarapautumisen että sisäisen vaurioitumisen hallinnassa. Lisäksi työ osoittaa, että infrabetonien P-luvun laskenta vastaa varsin hyvin mitattua laattakokeen rapautumista.

betonin loppulujuutta. Kuitenkin pakkasenkestävyyteen seosaineilla on usein negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi masuunikuona kasvattaa rapaumatasoa laattakokeessa [3]. Tämä artikkeli perustuu Mian Ammar Shafqatin diplomityöhön, joka valmistui Aalto-yliopistossa vuonna 2026 [4]. Työn ohjaajana toimi TkT Teemu Ojala sekä DI Ahsan Iqbal ja työtä valvoi prof. Jouni Punkki. Diplomityössä tutkittiin sideainetyypin, vesi-sideainesuhteen ja huokostuksen vaikutuksia betonin suola-pakkaskestävyyteen. Kokeellinen osuus toteutettiin Aalto-yliopiston betonitekniikan laboratoriossa. Diplomityö keskittyy betonipinnan rapautumisen, betonin sisäisen vaurion ja kosteuden siirtymisen arviointiin laattakokeen aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi betonipinnan rapautumisen kehittymisen sekä sisäisen rapautumisen ja suomalaisen P-luvun laskennan välisiä yhteyksiä. Tavoitteena oli parantaa pakkasenkestävyyden tulkintaa käytännön sovelluksissa. Tässä artikkelissa betonin vedenimutuloksia ei käsitellä, mutta ne on esitetty julkaistussa diplomityössä.

Kuvituskuva. Laitaatsalmen sillat ovat Savon-

linnan Laitaatsalmen ylittävät kaksi kaksikaistaista maantiesiltaa, jotka avattiin liikenteelle 2017–2018. Sillat ovat noin 500 metriä pitkiä, niiden alikulkukorkeus on korkeimmillaan 24,5 metriä. Sillat ovat Suomen suurimpia betonisiltoja.

2026

Betonin pakkasenkestävyys – vesi-sideainesuhteen, ilmamäärän ja sementtityypin vaikutus

Taulukko 1

Tutkittujen betonimassojen koostumukset. Sementti (kg/m3)

Huokostin (%-sem.p.)

Tehonotkistin (%-sem.p.)

CEM I

430

0.04

0,7

CEM II/B

430

0.017

0,48

CEM II/B

430

0,5

CEM III-0,4-5A

CEM III /A

430

0.017

0.03

CEM I-0,5-5A

CEM I

400

0,03

0,2

CEM I-0,5-2A

CEM I

400

0,3

CEM II/B

400

0,02

0,1

CEM II/B

400

0,1

CEM III-0,5-5A

CEM III /A

400

0,03

CEM III-0,5-2A

CEM III /A

400

CEM I-0,6-5A

CEM I

330

0,03

CEM II/B

320

0,017

CEM II-0,6-2A

CEM II/B

340

CEM III-0,6-5A

CEM III /A

320

0,01

v/s-suhde

CEM I-0,4-5A CEM II-0,4-5A CEM II-0,4-2A

CEM II-0,5-6A CEM II-0,5-2A

CEM II-0,6-5A

0,40

0,50

0,60

Koejärjestely Koematriisi koostui 14 betonimassasta, jotka perustuivat kolmeen sideainetyyppiin, kolmeen vesi-sideainesuhteeseen ja kahteen ilmamäärätasoon. Erilaisten betonimassojen avulla pyrittiin saamaan vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Valitut sideaineet ovat Suomessa yleisesti käytettyjä sementtityyppejä (CEM I, CEM II/B ja CEM III/A), ja ne eroavat toisistaan koostumukseltaan ja kuonasisältönsä puolesta. Kaikissa betonimassoissa käytettiin luonnonkiviaineksia, joiden maksimiraekoko oli 16 mm. Betonien notkeustavoitteena oli painumaluokka S3. Yhteenveto betonimassojen koostumuksista on esitetty taulukossa 1. Pakkasenkestävyyttä arvioitiin teknisen spesifikaation (CEN/TS 12390-9) mukaisella laattakokeella, jossa betonipinnan rapautumista NaCl-liuoksessa seurattiin 56 jäätymis-sulatussyklin aikana. Sisäistä vauriota arvioitiin ultraäänen läpäisymittauksella suhteellisen dynaamisen kimmomoduulin (RDM) muutosten kautta, ja vedenimua mitattiin syklien aikana kosteuden tunkeutumisen selvittämiseksi. Lisäksi betoneille tehtiin kapillaarinen vedenimukoe ja painekyllästyskoe huokoisuuden määrittämiseksi.

Sementti- tyyppi

Kuvat: Mian Ammar Shafqat

Tavoite-ilma- määrä (%)

Tunnus

Kuva 2a ja 2b

Näytteiden koestaminen jäädytys-

sulatuskaapissa (vasemmalla) ja rapautuneen materiaalin keräys (oikealla).

2026

Betonin pakkasenkestävyys – vesi-sideainesuhteen, ilmamäärän ja sementtityypin vaikutus

Kuva 3 Koebetonien puristuslujuudet 28 vrk:n iässä. Oranssit palkit ilmaisevat huokostamattomia (tavoiteilmamäärä: 2 %) betoneita ja siniset huokostettuja (tavoiteilmamäärä: 5 %) betoneita.

Koetulokset Puristuslujuus Betonien puristuslujuudet määritettiin särmältään 100 mm:n kuutiokoekappaleilla 28 vrk:n iässä. Kuutioiden keskiarvotulokset ovat esitetty kuvassa 3. Puristuslujuustulokset noudattivat odotettuja trendejä vesi-sideainesuhteen ja huokostuksen suhteen. Huokostamattomalla, alhaisimman vesi-sideainesuhteen 0,40 betonilla saavutettiin korkein lujuus (64,1 MPa). Huokostettujen betonien lujuudet jäivät alimmillaan hieman yli 30 MPa. Betonin huokostuksella oli selvä negatiivinen vaikutus lujuuteen: esimerkiksi betoni CEM II-0,5-2A antoi noin 26 % korkeamman lujuuden kuin vastaava huokostettu betoni (CEM II-0,5-5A). Kolmesta sementtityypistä CEM III/A antoi korkeimmat lujuudet kaikilla v/s-suhteilla. Tämä osoittaa, että kuonan vaikutus on merkittävä jo 28 vrk:n puristuslujuudessa, 91 vrk:n lujuudessa vaikutus on vieläkin suurempi. Betonin huokoisuus Kapillaariseen vedenimukokeeseen ja painekyllästyksen perustuvassa ilmahuokosanalyysissa voidaan erottaa kovettuneen betonissa kapillaarisesti täyttyvät huokoset sekä ilmahuokoset. Kapillaarinen huokoisuus riippuu pääasiallisesti vesi-sideainesuhteesta eikä huokostus muuta merkittävästi kapillaarista huokosjärjestelmää. Sementtityyppi vaikuttaa jossain määrin kapillaariseen huokoisuuteen. Ilmahuokoset pitävät sisällään sekä suojahuokoset että tiivistyshuokoset. Kovettuneesta betonista mitattu ilmahuokosten määrä korreloi varsin hyvin tuoreen betonin ilmamäärän kanssa, mutta on tyypillisesti noin 1 %-yks.

2026

alhaisempi [5]. Ilmahuokosten määrä riippuu siten huokostuksesta, mutta ei vesi-sideainesuhteesta eikä myöskään sementtityypistä. Ilmahuokosanalyysien tulokset ovat esitetty taulukossa 2. Sideainetyyppien väliset erot olivat odotetusti pieniä. Kokeen perusteella ilmahuokosten määrä saavutti pääosin tavoiteilmamäärän huokostetuissa betoneissa,

kun taas huokostamattomissa massoissa ilmamäärä pysyi johdonmukaisesti alhaisena. Kapillaarisessa huokoisuudessa oli selkeä ero vesi-sideainesuhteiden 0,40 ja 0,50 välillä, mutta välillä 0,50 ja 0,60 ero oli pienempi. Osassa tapauksissa vesi-sideainesuhteella 0,50 saavutettiin korkeampi huokoisuus kuin v/s-suhteella 0,60.

Taulukko 2

Kovettuneen betonin ilmahuokosanalyysien tulokset Kapillaarinen huokoisuus (%)

Ilmahuokoset (%)

Kokonais- huokoisuus (%)

CEM I-0,4-5A

12,6

5,0

17,5

CEM II-0,4-5A

12,9

5,1

18,1

CEM II-0,4-2A

13,1

1,8

14,9

CEM III-0,4-5A

13,5

4,4

17,9

CEM I-0,5-5A

14,6

4,4

18,9

CEM I-0,5-2A

14,7

1,1

15,8

CEM II-0,5-5A

16,1

4,0

20,0

CEM II-0,5-2A

14,9

1,6

16,5

CEM III-0,5-5A

15,4

4,0

19,4

CEM III-0,5-2A

15,1

1,4

16,5

CEM I-0,6-5A

15,0

4,8

19,9

CEM II-0,6-5A

15,8

6,1

21,8

CEM II-0,6-2A

16,1

1,5

17,6

CEM III-0,6-5A

15,1

5,5

20,6

Tunnus

Betonin pakkasenkestävyys – vesi-sideainesuhteen, ilmamäärän ja sementtityypin vaikutus

Kuva 4 Huokostamattomien betonien kumulatiivinen rapauma laattako-

Kuva 5 Huokostettujen betonien rapautuminen laattakokeessa. Betonimas-

keessa. Betonimassojen vesi-sideainesuhteet on eroteltu eri värisillä viivoilla.

sojen vesi-sideainesuhteet on eroteltu eri värisillä viivoilla. Huom. Huomaa

Vain v/s-suhteella 0,50 on testattu kaikki kolme eri sementtityyppiä. Huom.

y-akseleiden erot kuvien 4 ja 5 välillä.

Huomaa y-akseleiden erot kuvien 4 ja 5 välillä.

Betonin rapautuminen Betonien väliset erot rapaumamäärissä selittyivät pääasiassa huokostuksella ja vesi-sideainesuhteella. Myös sideainetyypillä oli osin merkittävä vaikutus. Rapauma-arvot kasvoivat jäätymis-sulatussyklien myötä kaikissa betoneissa, mutta sekä rapautumisnopeus että suuruusluokka vaihtelivat huomattavasti. Huokostuksen roolin korostamiseksi tulokset esitetään erikseen huokostetuille ja huokostamattomille betoneille (kuvat 4 ja 5). Eri betonimassojen välillä nähtiin eroavaisuuksia jo rasituksen varhaisessa vaiheessa. Huokostamattomat betonit rapautuivat paljon jo ensimmäisten syklien aikana. Esimerkiksi betoni CEM II-0,4-2A saavutti noin 0,70 kg/ m²:n rapauman 14 syklin jälkeen, kun taas huokostetut betonit samalla v/s-suhteella pysyivät alle 0,26 kg/m²:ssä. Huokostamattomat betonit rapautuivat varsin lineaarisesti kokeen aikana, kun taas huokostetut betonit eivät juurikaan rapautuneet ensimmäisten 14 syklin jälkeen. Kaikkien huokostettujen betonien rapaumat pysyivät verrattain alhaisina. Kokonaisrapauma oli v/s-suhteella 0,40 alle 0,40 kg/m², minkä lisäksi rapaumat olivat korkeammillakin v/s-suhteilla suhteellisen alhaisia (v/s-suhteella 0,50 alle 0,70 kg/m² ja 0,60 alle 1,20 kg/m²). Vesi-sideainesuhteen vaikutus oli huomattava sekä huokostamattomilla että huokostetuilla betoneilla. Huokostamattomat betonit korkeammilla v/s-suhteilla rapautuvat varsin nopeasti ja voimakkaasti laattakokeessa. Myös sementtityypillä oli varsin selkeä vaikutus rapaumaan huokostetuilla betoneilla. Sementillä CEM III saatiin korkein rapauma-arvo kaikilla tutkituilla v/s-suhteilla. Vastaavasti CEM I:n sementti antoi pienimmät

rapauma-arvot. Tulokset ovat sopusoinnussa aikaisempien tutkimusten kanssa, joissa on havaittu masuunikuonan osuuden lisäävän rapaumamäärää. Sen sijaan huokostamattomilla betoneilla (kuva 4) sementtityypin vaikutus oli päinvastainen. Koesarja oli tosin tältä osin varsin suppea, sillä vain kolme sementtityyppiä tutkittiin v/s-suhteella 0,50. Huokostamattomilla betoneilla sementti CEM III antoi alhaisimman rapauma-arvon ja sementti CEM I korkeimman rapauma-arvon. Rapautumisnopeuden analyysi Rapautumisnopeus jäädytys-sulatuskokeessa noudattaa usein kaksivaiheista lineaarista trendiä, joka voidaan jakaa alku- ja loppuvaiheeseen. Alkuvaiheen (0–14 syklin) aikana rapauma-arvo kasvaa nopeasti. Puolestaan

loppuvaiheessa (14–56 sykliä) kehitys on tasaisempaa ja lähes lineaarista 56 sykliin asti. Koska alkuvaiheen rapaumaan vaikuttaa merkittävästi betonipinnan ominaisuudet kuten pinnan karbonatisoitumismäärä, voisi loppuvaiheen rapautumisnopeus olla luotettavampi indikaattori suola-pakkaskestävyydelle. Kuvassa 6 on esitetty kokeen loppuvaiheen rapautumisnopeus ilmaistuna rapauma yhtä jäätymis-sulamissykliä kohden. Loppuvaiheen rapautumisnopeuksissa havaittiin selviä eroja, suurimmillaan loppuvaiheen rapautumisnopeuden erot olivat yli 100-kertaiset. Huokostettujen betonien rapautumisnopeudet jäivät hyvin alhaiselle tasolle verrattuna huokostamattomiin betoneihin. Lisäksi v/s-suhteella oli selvä vaikutus rapautumisnopeuteen huokostamattomilla betoneilla,

Kuva 6 Loppuvaiheen (14–56 sykliä) rapautumisnopeus v/s-suhteen funktiona. Huom. y-akselin asteikko on logaritminen. Huokostamattomat betonit merkitty punaisella ja huokostetut betonit sinisellä. Ympyrä: CEM I, kolmio: CEM II/B ja neliö: CEM III/A..

2026

Betonin pakkasenkestävyys – vesi-sideainesuhteen, ilmamäärän ja sementtityypin vaikutus

Kuva 7 Sisäisen vaurion arviointi suhteellisen dynaamisen kimmomoduulin (RDM) avulla 56 jäätymis-sulatussyklin jälkeen. Oranssit palkit ovat huokostamattomia betoneita ja siniset huokostettuja.

kun taas huokostetuilla betoneilla v/s-suhteen vaikutus jäi varsin vähäiseksi. Huokostetuilla myös sementtityypillä oli lievä vaikutus loppuvaiheen rapautumisnopeuteen. Sisäisen vaurion kehittyminen Betonin sisäistä vauriota arvioitiin suhteellisen dynaamisen kimmomoduulin (RDM) avulla 56 jäätymis-sulatussyklin jälkeen (kuva 7). Tulokset osoittavat selkeän eron huokostettujen ja huokostamattomien betonien välillä. Koska huokostettujen betonien RDM-arvot olivat lähellä tai jopa yli 100 % kaikilla v/s-suhteilla, ei sisäistä vaurioitumista ollut tulosten perusteella tapahtunut. Joissakin tapauksissa havaittiin jopa lievä kimmomoduulin kasvu. Sitä vastoin huokostamattomat betonit osoittivat johdonmukaista RDM:n vähenemistä, ja vaurio kasvoi v/s-suhteen kasvaessa. Alhaisimmalla v/s-suhteella (0,40) vaurioituminen oli rajallista, mutta v/s-suhteilla 0,50 ja 0,60 RDM-arvot laskivat merkittävästi. Tämä indikoi pakkasvaurioista betonin mikrorakenteessa. Sideainetyyppien väliset erot olivat suhteellisen pieniä verrattuna huokostuksen ja v/s-suhteen vaikutukseen. Tästä voidaan päätellä, että riittävän suojahuokosrakenteen puuttuminen on hallitseva tekijä sisäisen vaurion kehittymisessä.

trendi, jossa rapautuminen vähenee P-luvun kasvaessa. Sementtityyppien välillä ei ole merkittäviä eroja riippuvuudessa. Tämä viittaa siihen, että P-luku pystyy arvioimaan varsin hyvin betonin suorituskykyä laattakokeessa. P-lukuun vaikuttaa erityisesti betonin vesi-sideainesuhde, ilmamäärä ja sementtityyppi ja kaikilla niillä on selkeä vaikutus rapaumaan, kuten tässä tutkimuksessa on osoitettu. Johtopäätökset Diplomityössä tutkittiin betonin suola-pakkaskestävyyttä tarkastelemalla betonipinnan rapautumista, sisäistä vauriota ja kosteuden siirtymistä. Tulokset osoittavat, että huokostus ja vesi-sideainesuhde vaikuttavat merkittävästi betonin pakkas-suolakestävyyteen. Huokostamattomat betonit rapautuivat nopeasti

sideainetyypistä tai vesi-sideainesuhteesta riippumatta, kun taas huokostetut betonit säilyttivät hyvän pakkasenkestävyyden koko kokeen ajan. Suojahuokosten läsnäolo toimii selvästi päämekanismina laattakokeessa jäätymisen aikaisten sisäisten paineiden lievittämisessä. Tuloksien perusteella vesi-sideainesuhde ei yksinään määritä pakkasenkestävyyttä. Jopa korkeammilla v/s-suhteilla huokostetut betonit suoriutuivat hyvin, kun taas huokostamattomat massat osoittivat vahvaa vaurion kasvua v/s-suhteen kasvaessa. Tässä mielessä huokostus vähentää betonin herkkyyttä v/s-suhteelle ja mahdollistaa myös jossain määrin korkeampien v/s-suhteiden betonimassojen riittävän suola-pakkaskestävyyden. Kuitenkin paras suola-pakkaskestävyyden taso saavutetaan

Kuva 8 Kokonaisrapauman (56 sykliä) riippuvuus betonin laskennallisesta P-luvusta.

Rapautumisen korrelaatio P-luvun kanssa Koebetonien P-luvut laskettiin Väyläviraston Infrabetonien valmistus -ohjeen [6] mukaisesti. Rapauma-arvon riippuvuus betonin P-luvusta on esitetty kuvassa 8. Laskelmissa on käytetty mitattua tuoreen betonin ilmamäärää. Ohjeiden mukaisesti massat, joilla P-luku on alle 20, on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Jäljelle jääville betonimassoille havaitaan selvä

2026

Kuvat: Mian Ammar Shafqat

Betonin pakkasenkestävyys – vesi-sideainesuhteen, ilmamäärän ja sementtityypin vaikutus

Kuva 9 Betoninäytteen pinta ennen jäätymis-sulatuskoetta (vasemmalla) ja kokeen jälkeen (oikealla). Kokonaisrapauma 0,58 kg/m2.

alhaisella vesi-sementtisuhteella ja riittävällä betonin ilmamäärällä. Suomalainen P-luvun laskenta osoittautui varsin toimivaksi käytännön indikaattoriksi betonipinnan rapautumiselle laattakokeessa. Betonimassat, joilla oli korkeammat P-luvut, osoittivat johdonmukaisesti alhaisempaa rapautumista. Sideainetyypillä oli toissijainen vaikutus verrattuna huokostukseen ja v/s-suhteeseen, mutta joitakin eroja oli silti havaittavissa. Huokostetuilla betoneilla kuonamäärä kasvattaa betonipinnan rapaumaa laattakokeessa. Huokostamattomilla vaikutus oli päinvastainen, mutta huokostamattomien betonien toimivuus rapautuman osalta oli kaikkiaan huono. Sisäisten vaurioiden osalta sementtityypillä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Tutkimuksessa analysoitiin myös loppuvaiheen (14–56 sykliä) rapautumisnopeutta. Rapautumisnopeuksissa oli suuret erot, jotka johtuivat pääosin betonin ilmamäärästä, mutta myös vesi-sementtisuhteella sekä sementtityypillä oli vaikutusta. Loppuvaiheen rapautumisnopeus voisi olla kokonaisrapaumaa luotettavampi suola-pakkaskestävyyden indikaattori, koska alkuvaiheessa rapaumatasot vaihtelevat mm. pinnan karbonaistoitumistasosta riippuen. Tulokset tukevat ajatusta myös siitä, että betonipinnan rapautuminen ja sisäinen vaurio eivät aina kehity samalla tavalla. Normaalitilanteissa pinnan rapautuminen on kyllä selvästi merkittävämpi tekijä kuin sisäinen vau-

rioituminen. Joissakin betoneissa havaittiin merkittävää betonipinnan rapautumista ilman sisäistä rapautumista, mutta päinvastaista tilanne ei tullut vastaan. Siten suola-pakkasrasitettujen betonien osalta pinnan rapautuminen on selvästi tärkein vauriomekanismi.

3. Iqbal, A.; Ojala, T.; Punkki, J. Effect of carbonation on salt-frost scaling of concrete with different binders. Construction and Building Materials, 2024. Saatavilla: https://doi.org/10.2478/ncr-2024-0012 4. Shafqat, M. A. Investigation of surface scaling and internal damage in concrete using the slab test, Diplomityö, Aalto-yliopisto, Espoo, 2026. Saatavilla:

Lähteet

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202603092713

1. Helsing, E. Review of Frost Requirements on Con-

5. Alam, R. Evaluation of pore-filling test for freeze-

crete; RISE Report 78; RISE Research Institutes

thaw resistance of concrete, Diplomityö, Aal-

of Sweden, Borås, 2025. Saatavilla: https://urn.fi/

to-yliopisto, Espoo, 2025. Saatavilla: https://urn.

urn:nbn:se:ri:diva-78776

fi/URN:NBN:fi:aalto-202601191473

2. CEN/TS 12390-9:2016:fi. Kovettuneen betonin

6. Infrabetonien valmistus, Väyläviraston ohjeita

testaus. Osa 9: Jäädytys-sulatuskestävyys jään-

41/2020, Helsinki, 2020. Saatavilla: https://aineis-

sulatusaineilla. Pintarapautuminen. SFS Suomen

tot.vayla.fi/api/file/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/

Standardoimisliitto, Helsinki, 2016.

vo_2020-41_infrabetonien_valmistus_web.pdf

Understanding Salt-Frost Durability in Concrete: The Role of Concrete Mix Parameters In Mian Ammar Shafqat’s master’s thesis, the salt-frost resistance of concrete has been

notable effect on the scaling value, particularly for air-entrained concretes. Regarding internal damage, air entrainment likewise had a substantial effect. Air-entrained concretes showed no internal damage regardless of cement type

investigated with respect to both surface scaling and internal damage. The study comprised 14 different concrete mixes in which the cement type, water-to-binder ratio, and air content were varied. The test results show that air entrainment has a highly significant effect on surface scaling in the slab test; air-entrained and non-air-entrained concretes produce scaling values at entirely different levels. The waterto-binder ratio and cement type also had a

or water-to-binder ratio. For non-air-entrained concretes, the water-to-binder ratio also influenced the degree of internal damage. The P-factor of infrastructure concretes correlates well with the scaling value from the slab test. The P-factor accounts for the parameters included in the thesis, namely binder composition, waterto-binder ratio, and air content. Based on the test results, the P-factor method captures the influence of these parameters reasonably well. •

2026

Maritta Koivisto

Rudus

Rudus Oy:n Orimattilan betonituotetehdas

Tehdaspäällikkö Jarno Vartiainen

Rudus Oy:n Orimattilan betonituotetehdas Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun voittoon Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun voittajaksi on valittu Rudus Oy:n Orimattilan betonituotetehdas. Kilpailun voittajan tunnus – kultainen kypärä – luovutettiin tehdaspäällikkö Jarno Vartiaiselle osana Betoniteollisuuden Kesäseminaarin ohjelmaa Helsingissä perjantaina 28.8.2026. Kilpailun tuomariston mukaan voittajatehtaan palkitsemisen taustalla on tehtaan henkilöstön tinkimätön suhtautuminen työturvallisuuden kehittämiseen.–Kilpailun erityisteemana oli tällä kertaa järjestys ja siisteys, ja siinä Orimattilan tehdas oli aivan omaa luokkaansa, kertoo tuomariston puheenjohtaja Jussi Mattila. Tehtaalla on panostettu erityisen onnistuneesti materiaalien ja työvälineiden hallintaan niin, että kaikki tarpeellinen on siististi paikallaan, eikä missään ole lojuvaa materiaalia tai työvälineitä. Tehtaalta on hävitetty kaikki tarpeeton materiaali sekä sisä- että ulkotiloista. –Tarpeettomaksi käyneen materiaalin poistaminen on avain järjestyksen ja siisteyden ylläpitämiseen ja sitä kautta onnistuneeseen pölyntorjuntaan ja edelleen huippuluokan työturvallisuuteen yleisemminkin, toteaa tuomariston jäsen, Lupa- ja valvontaviraston ylitarkastaja Ville Lappalainen. Konevalmisteisiin tuotteisiin kuten pihakivien ja reunatukien valmistukseen liittyy monesti pölynmuodostusta. Orimattilan tehtaalla tämä ongelma on onnistuttu torjumaan tehokkaasti oivaltavilla ja tarkasti räätälöidyillä kohdepoistoratkaisuilla. Merkittäviä

2026

pölymääriä ei havaittu edes harvemmin siivottavista kohdista. –Kilpailun kärki oli tälläkin kertaa hyvin tasainen, ja erot voittajatehtaan ja muiden finalistien välillä jäivät pieniksi, kertoo kilpailun tuomariston jäsen, Rakentajalehden päätoimittaja Johanna Hellsten. Tehdaspäällikkö Jarno Vartiainen kertoo ottavansa kiitollisena vastaan sekä työyhteisössään että Ruduksella suuresti arvostetun palkinnon. Hän osoittaa suurimmat kiitoksensa tehtaan jokaiselle työntekijälle ja urakoitsijalle – heidän kanssaan on yhdessä vuosien työllä aikaan saatu siisti, järjestyksessä oleva ja viihtyisä työympäristö. Vartiaisen kiitokset menevät myös Ruduksen johdolle, joka on mahdollistanut merkittävät investoinnit työturvallisuuteen – erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana juuri Orimattilassa, jossa vanhaa tuotantolinjaa on tehty entistäkin turvallisemmaksi erilaisin teknisin ratkaisuin. –Emme ole kuitenkaan lähelläkään valmiita. Tinkimätön työ sen eteen, että jokainen meistä pääsee terveenä kotiin, jatkuu tänään, huomenna ja joka päivä uudelleen”, Vartiainen toteaa. Pääpalkinnon jakamisen yhteydessä luovutettiin myös kunniakirjat kilpailun sarjavoittajatehtaille. Nämä huomionosoitukset vastaanottivat Ruduksen Suonenjoen porraselementtitehdas ja Ruskon Betonin Kivenlahden valmisbetonitehdas Espoosta. Kunniakirjan saivat niin ikään turvallisuustasoaan eniten parantaneet tehtaat, jotka

olivat tällä kertaa elementtitehtaiden sarjassa Lujabetonin Järvenpään ontelolaattatehdas, tuotetehtaiden sarjassa Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n betonituotetehdas Hollolasta ja valmisbetonitehtaiden sarjassa jo toistamiseen peräkkäin Betoni-Sampo Oy:n tehdas Jämsästä. Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailu Kilpailussa kukin tehdas pisteytettiin Elmeri+-järjestelmän mukaisen turvallisuusmittauksen, tapaturmataajuuden ja tapaturmapoissaolojen sekä järjestys ja siisteys -teema-arvioinnin perusteella. Tuotantolaitosten turvallisuustason auditoinnin ja mittaukset toteutti Tapaturva Oy Juha Merjaman johdolla. Kilpailun tuomariston muodostivat päätoimittaja Johanna Hellsten Rakennusliitosta, ylitarkastaja Ville Lappalainen Lupa- ja valvontavirastosta ja toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä. Työturvallisuuskilpailun tavoitteena on Betoniteollisuus ry:n jäsenliikkeiden työturvallisuustyön motivaation kohottaminen, hyväksi todettujen turvallisuuskäytäntöjen levittäminen ja yritysten turvallisuudesta vastaavien henkilöiden kannustaminen. Lisätietoja: Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry, puh. 0400 637 224 Jarno Vartiainen, tehdaspäällikkö, Rudus Oy, puh. 0400 981 136 Juha Merjama, toimitusjohtaja, Tapaturva Oy, puh. 040 752 5247

Mikko Nikkinen

Finnsementin tuotekehityksessä kuunnellaan asiakasta Ilkka Patrikainen Finnsementti Oy

Pitkäjänteinen ja aktiivinen tuotekehitys on aina ollut keskeinen osa Finnsementin toimintaa. Tuotekehitystä vauhdittavat ja ohjaavat asiakkaiden muuttuvat tarpeet sekä rakentamisen kiristyvät vastuullisuusvaatimukset, mitkä kulkevat usein käsi kädessä.

Rakennusalan toimijat panostavat tällä hetkellä ilahduttavan paljon kehitystyöhön alan haastavasta tilanteesta huolimatta. Esimerkiksi päästövähennysvaatimukset ovat tulleet viime vuosien aikana jatkuvasti ajankohtaisemmiksi, mikä vaatii uusien ratkaisujen käyttöönottoa. – Me Finnsementillä olemme aina valmiita auttamaan asiakkaitamme heidän kehitystyössään ja muuttuviin tarpeisiin vastaamisessa. Nykytilanteessa asiakassuhteissamme korostuvat avoimuus ja tulevaisuuteen katsominen. Tuotekehityksemme lisäksi vahvuuksiamme ovat nopea teknisen tuen palvelumme ja vahva organisaatiomme kotimaassa. Kun asiak kaillamme on haasteita tai kehitystarpeita, voimme reagoida nopeasti ja tarjota ratkaisuja, jotka aidosti hyödyttävät heidän liiketoimin-

taansa, kertoo Finnsementin myyntijohtaja Tuomo Askola. Viime vuosina Finnsementin tuotekehitysrintamalla onkin nähty monia uutuuksia ja uudistuksia, jotka ovat syntyneet vastaamaan rakennusalan ajankohtaisiin tarpeisiin.

Aiempaa lujempi Oiva Vuoden 2025 alussa Finnsementin tuotevalikoimassa tapahtui merkittävä uudistus, kun Oiva-sementin lujuusluokka nostettiin 52,5 N:n. Uudistuksen ansiosta Oivalla voidaan jatkossa tehdä korkeamman lujuusluokan betoneja. – Oivan lujuusluokan nosto oli nopea tuotekehitysprojekti, jossa asiakasyhteistyöllä oli suuri merkitys. Uudistunut Oiva on hyvä esimerkki myös omien osastojemme välisestä onnistuneesta yhteistyöstä. Tuotekehitys, tuo-

tanto ja myynti saivat vietyä projektin läpi todella hienosti, systemaattisesti ja hallitusti. Uuden tuoteparannuksen tuominen markkinoille alle vuodessa on todella hyvä suoritus, Askola kuvailee prosessia. Uudistunut Oiva vastaa osaltaan yhteen rakentamisen tämän hetken keskeisistä haasteista. Päästövähennysvaatimukset ja aikataulut kiristyvät samaan aikaan. Vähähiiliset betonit eivät aina kykene tiukkoihin aikatauluihin, ja erityisesti kylmissä olosuhteissa saatetaan tarvita lämmitystä tai kiihdyttimien käyttöä. – Oiva-sementissä osa sementtiklinkkeristä on korvattu masuunikuonalla ja kalkkikivijauheella. Oivalla pystytään valmistamaan betonia, joka täyttää GWP.85-luokan vaatimukset ilman merkittäviä muutoksia työmaan prosesseihin. Oiva-sementti kuitenkin saavuttaa vuoro

2026

Sementti kuljetetaan asiakkaille rekoilla. Uudis-

tuneet sementit vastaavat osaltaan rakentamisen tämän hetken keskeisiin haasteisiin, kuten päästövähennysvaatimuksiin ja kiristyneisiin aikatauluihin.

kaudessa noin 20 MPa:n lujuuden, mikä riittää suurimpaan osaan käyttökohteista, kertoo Finnsementin kehityspäällikkö Jesse Junnila. Monikäyttöinen Rene Vuoden 2025 lopussa Finnsementti toi markkinoille Rene-sementin. Erittäin nopeasti kovettuva portlandseossementti korvasi pitkään tuotannossa olleen Pikasementin. Rene vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan Pikasementtiä, mutta edeltäjäänsä verrattuna sen päästöt ovat noin 10 prosenttia matalammat. – Rene on malliesimerkki tuotekehitykses-

noille syksyllä 2021. Kolmossementin seuraajan, KolmosBertan, Finnsementti lanseerasi vuoden 2023 syksyllä. KolmosBertan päästöt ovat noin kolmannes CEM I -sementtien päästöistä. Pienempien päästöjen taustalla on onnistunut tuotekehitys, jolla KolmosBertan klinkkerin määrää onnistuttiin vähentämään merkittävästi ja masuunikuonan osuus nostettiin noin 70 prosenttiin. KolmosBertta on matalan lämmöntuoton sementti ja soveltuu hyvin massiivisten rakenteiden valamiseen. Suuren masuunikuonamäärän ansiosta KolmosBertalla valmistetun beto-

jo silloin luottavaisia, mutta nyt tiedämme, että Rene on löytänyt oman paikkansa markkinoilta, Junnila sanoo.

nin kemiallinen kestävyys on erittäin hyvä, ja se on myös sulfaatinkestävä sementti. KolmosBertankin kohdalla tuotekehityksen lähtökohtana oli asiakastarve. Kehitystyö toteutettiin yhdessä Finnsementin asiakkaiden kanssa, ja lopputulos on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. •

Uraauurtavat Kolmoset Kolmossementti on korkean lujuusluokan masuunikuonasementti, joka tuotiin markki-

Janne Stenroos

tämme, jossa yhdistyvät pyrkimys päästöjen vähentämiseen sekä korkea laatu. Rene tarjoaa asiakkaillemme mahdollisuuden vastata rakentamisen uusiin vaatimuksiin. Teknisiltä ominaisuuksiltaan Rene on suunniteltu asiak kaidemme tarpeiden mukaiseksi, kertoo Finnsementin myyntijohtaja Tuomo Askola.

Rene-sementillä on CE-merkintä, ja sitä voidaan käyttää kantavissa rakenteissa, kuten muitakin rakennussementtejä. Nopean lujuudenkehityksensä ansiosta Rene-sementti soveltuu myös erittäin nopeaa muottikiertoa vaativaan elementtituotantoon. Lisäksi Rene-sementillä saadaan vauhtia valmisbetonituotantoon, kun sitä lisätään tavanomaisiin valmisbetoniresepteihin. – Ennen varsinaista lanseerausta testasimme Rene-sementtiä asiakkaillamme sekä valmisbetonin että elementtien valmistuksessa. Hyvän palautteen perusteella olimme

Sementtinäytteitä Finnsementin sideainelaboratoriossa.

R7-raakajauhemylly Finnsementin Paraisten tehtaalla.

Vuorolaboratoriossa analysoidaan sementtiprosessin materiaaleja.

Janne Stenroos

Klinkkerirakeita ennen jauhatusta sementiksi.

Janne Stenroos

2026

Henkilökuvassa

Inari Weijo

Betoni-lehden henkilögalleriassa on haastateltavana Ramboll Finland Oy:n korjausrakentamisen ja uudelleenkäytön kehityspäällikkö, diplomi insinööri Inari Weijo (s. 1982 Korpilahdella). Teksti: Dakota Lavento, toimittaja

Rakennusalan opintoihin hakeutuessaan Inari Weijo oli kiinnostunut erityisesti korjausrakentamisesta. Hänen opiskeluajoistaan korjausrakentaminen on kuitenkin huomattavasti muuttunut. –Kun sillä tarkoitettiin vaihtoehtoisesti joko pieniä korjaustoimenpiteitä tai massiivisia peruskorjauksia, korjaamiseen on nykyisin tullut lisää vaihtoehtoja ja enemmän sävyjä, hän sanoo. Suhtautuminen kiertotalouteen ja materiaalien uudelleenkäyttöön on muuttunut valtavasti, suhteellisen lyhyessä ajassa. – En olisi osannut vielä viisi – kuusi vuotta sitten ennakoida, että keskittyisin työssäni juuri rakennusosien uudelleenkäytön ja käyttötarkoituksen muutoksen kehittämiseen ja että niiden edistäminen on merkityksellistä rakennusalalle. Epäilijöitä on riittänyt. Inari Weijo myöntää itsekin kuuluneensa skeptikkoihin. –Kun ReCreate- tutkimushanketta alettiin vuonna 2020 valmistella, mietin voisiko elementtejä todella käyttää uudelleen. Inari Weijo oli perehtynyt vanhojen betonielementtien kuntoon jo diplomityötutkimuksensa kautta, tunsi rakentamisen lainalaisuudet ja oli hyvin perillä vanhojen elementtien yleisistä puutteista. –Olin tottunut näkemään vanhat betonielementit julkisivuina puutteineen ja vaurioineen Tutkimushankkeen myötä hän kuitenkin alkoi uskoa, että konseptissa on järkeä ja potentiaaliakin löytyy. –Ymmärsin, että teknisesti se on mahdollista.

Tietenkin elementtien uudelleenkäytön valtavirtaistumisen tiellä on vielä haasteita ratkottavana. Niistä liiketoiminnalliset kysymykset ovat kiperimpiä. Onnistuneista piloteista huolimatta epäillään, että konsepti ei ole skaalattavissa. On luotava toimiva keino saada tuotteet asiakkaalle. –Kritiikki siirtyy aina uuteen aiheeseen, Inari Weijo sanoo filosofisesti. Vanhoillinen rakennusala vastustaa fundamentaalisia muutosehdotuksia. Rakennusosien uudelleenkäytölle keksitään uusia arvostelun aiheita sitä mukaan kuin onnistuneissa piloteissa vanhoja pelkoja kumotaan. Inari Weijo ei tietenkään ole lannistettavissa. Lapsuus maalaisidyllissä Inari Weijo syntyi kuopukseksi nelilapsiseen perheeseen, keskelle keskisuomalaista maalaisidylliä. Isä viljeli maata ja äiti työskenteli kyläkoulun opettajana. –Elimme siellä vähän kuin herran kukkarossa, Inari Weijo muistelee. Kotitilan suositulla ponitallilla majaili sekä omia että vuokrahevosia. Kesäisin äiti ja isosiskot järjestivät ratsastusleirejä. Viikoittain vaihtuvien leirilasten ansiosta tilalla riitti vilskettä. Inari on sisaruksiaan selvästi nuorempi, joten vietti lapsena paljon aikaa myös itsekseen, omissa ajatuksissaan ja luonnossa liikkuen. Lukeminen oli hänelle hyvin tärkeää. Kirjat tarjosivat seuraa ja avasivat ovia maailmaan. –Kirjastoauto tarjosi minulle henkireiän, Inari Weijo sanoo. –Olin niin ahkera lainaaja,

että kirjastoauton hoitaja tiesi kirjastokorttini numeron ulkoa. Maaseudulla välimatkat voivat olla pitkiä ja hankalia. Inarin perheen kotitilaltakin Korpilahden oli keskustaan päästäkseen käytettävä lossia. Koulutaipaleensa Inari aloitti kuitenkin pienessä maalaiskoulussa, jossa oppilaita oli parhaimmillaan vain 12. Inariin koulun yhteisöllisyys ja idyllisyys jättivät pysyvän jäljen. Kyläyhteisö oli tiivis ja lasten vanhemmilla oli voimavaroja tukea koulua aktiivisesti. Oppilaat pääsivät leirikouluilla matkaamaan ympäri Suomen, jopa Saariselälle asti. Jaetut kokemukset hitsasivat kylän lapsia yhteen. Yläasteelle ja lukioon Inari matkasi jo Korpilahden keskustaan, mutta onneksi siinä vaiheessa lossille ei enää tarvinnut jonottaa. Luokka-asteilla oli jopa rinnakkaisluokat! Koulunkäynti oli Inarille mieluisaa. Hän tykkäsi laskemisesta ja numeroista. – Kiinnostuin historian tarinoista, ja yläasteella meillä oli valtavan hyvä historianopettaja. Pidin myös äidinkielestä. Olen kirjoittajatyyppi, ja aineenkirjoitus sekä analyyttinen kirjoittaminen olivat vahvuuksiani. Inari opiskeli myös musiikkia. Perheessä oli periaate, että kaikki lapset suorittavat musiikin perustutkinnon konservatoriossa – Inari pianossa 17-vuotiaana. Lukioon meneminen oli Inarille itsestään selvää, mutta kirjoitusten jälkeisten opintojen suunta sen sijaan ei laisinkaan. Inari oli päätynyt harjoittelujen kautta kesätöihin paikalliseen pankkiin ja työskenteli

2026

Inari Weijo korostaa, että tulevaisuudessa raken-

nusala on entistä monimuotoisempi: korjausrakentaminen ei ole enää vain peruskorjausta, vaan siihen liittyy käyttötarkoituksen muutoksia, rakennusosien

Artikkelin valokuvat Inari Weijon kuva-arkistosta

uudelleenkäyttöä ja uusia palvelukonsepteja.

siellä lopulta kaikkiaan seitsemänä vuonna. Aluksi pieniä jaksoja ja täysi-ikäisenä jo kassalla. Inarin tulevaisuus kaupallisella alalla alkoi kaikista tuntua itsestään selvältä. Kauppakorkean pääsykoekirjoja lukiessaan Inari kuitenkin huomasi, ettei se ole hänen juttunsa ollenkaan. –Tykkäsin kyllä lukea, mutta halusin ymmärtää syitä ja seurauksia, enkä tyytyä pelkkään finanssialan rutiiniin. Tampereelle Tampereelle Mikä eteen? Inarin sisaret olivat äidin esimerkin innoittamina hakeutuneet opettajiksi. Veli puolestaan opiskeli paperikoneteknologiaa Jyväskylässä ja Inari ajatteli, että ehkä insinööritieteet voisivat sopia hänellekin parhaiten. Inari haki ja pääsi opiskelemaan materiaalitekniikkaa silloiseen Tampereen teknilliseen korkeakouluun vuonna 2001. Helsinki olisi ollut aivan mahdoton ajatus, mutta Tampere sijaitsi juuri sopivan välimatkan päässä Kor-

2026

pilahdelta: kotona pystyi käymään kätevästi. Muuttaessa tuntui, että pääsi juuri sopivasti suuren kaupungin vilinään. Materiaalitekniikan opinnot eivät kuitenkaan olleet ihan sitä, mitä Inari oli odottanut. Vaikka hän tykkäsi lukea, sisältöä oli alussa kahlattavaksi aivan valtavasti. Kaikki materiaalit piti opetella tuntemaan perinpohjaisesti ja asioissa mentiin todella syvälle. Teoriaa oli paljon, eikä mikään konkretisoitunut Inarin mielestä tarpeeksi nopeasti. Inari mietti kärsimättömänä, mitä ihmettä hän tekee eri materiaalien atomitason nippelitiedolla ja miten sen avulla voisi saada tulevaisuudessa töitä? Opiskelumotivaatio alkoi olla hukassa. Veljen inspiroimana Inari käänsi katseensa paperitekniikkaan, mutta pahaksi onneksi juuri tuohon aikaan alalla oli edessä suuri murros – tehtaita suljettiin ja tuotanto siirtyi ulkomaille. Epävarmat työllisyysnäkymät

käänsivät Inarin jälleen uuteen suuntaan. Biomateriaalitekniikka vaikutti hetken lupaavalta ja sai julkisuudessa aikaan valtavasti pöhinää. Ala oli kuitenkin vasta kehittymässä. Työpaikkoja oli oikeasti tarjolla mitättömän vähän varsinkin suhteessa kiinnostuneiden opiskelijoiden määrään. Oikea ala löytyy Seuraavaksi Inari alkoi miettiä rakennusalaa. Se tuntui varmalta työllistäjältä. Rakentamista ei voi siirtää ulkomaille ja ”ainahan joka tapauksessa rakennetaan”. Muutama Inarin ystäväkin luki rakennustekniikkaa. – Reittini alalle oli siis hyvin kiemurainen ja kokeileva. Mutta sekä materiaali- että paperitekniikasta on osoittautunut olevan työssäni kyllä hyötyä! Raksan puolelle opiskelemaan siirtynyt Inari tunsi lopulta olevansa oikealla alalla, mutta hänellä ei ollut omaa vuosikurssia,

Henkilökuvassa Inari Weijo

johon kiinnnittyä. Oman porukkansa hän löysi hoksattuaan hakeutua kesätöihin Rakennustekniikan tutkimuslaitokselle. Hän sai työskennellä siellä tutkimusapulaisena opintojen ohella lopulta parin kolmen vuoden ajan. Tutkimusryhmään kuului lukijoille varmasti hyvin tutuilta vaikuttavia nimiä, kuten Matti Pentti, Jussi Mattila ja Jukka Lahdensivu. –Se oli mielenkiintoista ja motivoivaa aikaa – vahvisti uskoani, että rakentaminen ja juuri korjausrakentaminen ovat minun juttuni. Lahdensivu tutki väitöstyössään suomalaisten betonijulkisivujen ja parvekkeiden säilyvyysominaisuuksia ja todellista vaurioitumista. Tutkimusta varten laadittiin valtava tietokanta, jonka avulla voitiin tarkastella rakenteiden kuntoa ja tilastollisia ilmiöitä. Inarin diplomityö käsitteli betoniparvekkeiden kestävyyttä ja rakentui saman tietokannan pohjalle. Inari Weijo valmistui vuonna 2008, mutta jo sitä ennen hänen työelämänsä oli saanut uuden suunnan. Konsulttiura kutsuu Tutkimusapulaisena, vaikkakin virallisesti vielä opiskelija olikin, nuori tutkijan alku pääsi vanhempien tutkijoiden mukana hankepalavereihin esittelemään tuloksia ja osaamistaan. Ne olivat mainioita tilaisuuksia tutustua laajemmin alan sidosryhmiin. Beto-

nikorjaamisen tutkimuksessa esimerkiksi oli

mukana Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy, joka luovutti raportteja tutkimushankkeen käyttöön. Toimitusjohtaja Simo-Pekka Valtonen tarjosi tulevalle diplomi-insinöörille töitä. Inari Weijo häkeltyi. –Olin niin henkisesti valmistautunut tutkijan uralle, että oli yllätys tulla pyydetyksi töihin konsultiksi. Päätin kuitenkin käydä katsomassa, mitä yliopiston ulkopuolella tehdään. Viimeistelin diplomityötä samalla, kun aloitin Mehtolla vuonna 2008. Valtonen muuten tiesi, mistä narusta vetää. Inari Weijo ei halunnut täysin luopua tutkijuudestaan, joten hänelle tarjottiin räätälöityä työpaikkaa, johon kuului myös oppisopimuskoulutusta. –Betonialan Ohuthiekeskuksen Arto Koskiahde koulutti minut ohuthietutkijaksi. Minulla oli ensin oma mikroskooppi ja pöytä Vantaalla. Kun olin oppinut tarpeeksi, sain ottaa mikroskooppini ja siirtyä Tampereelle. Koskiahteen väki valmisti näytteet, joista osa lähetettiin minulle tutkittavaksi. Tuore konsultti aloitti Mehtolla kuntotutkimus- ja korjaussuunnittelutehtävissä. Niihin hän oli saanut tuntumaa jo yliopistolla. Työ oli monipuolista ja vastuullista – hän sai nopeasti itsenäisiä projekteja ja pääsi kehittämään osaamistaan kokeneiden asiantuntijoiden rinnalla. Tampereella oli pieni toimipiste ja betonilabo-

noin 4 vuotiaana. 3

Inari mukana Hippo-hiihdoissa Korpilahdella

Tampereen Teknillisen yliopiston palveluksessa

tekemässä betonirakenteiden kuntotutkimusta yhdessä kollegani Saija Varjosen kanssa vuonna 2005. 4

Tampereen Hervannan Vapaa-aikakeskuksen

peruskorjaus-hankkeeseen tutustumassa Rambollin projektipäällikön kanssa.

2026

Henri Luoma

Henkilökuvassa Inari Weijo

ratorio, jossa käsiteltiin koko toimiston kuntotutkimuksessa syntyvät näytteet. Inari Weijon vastuut aluepäällikkönä kasvoivat. Myös hankkeiden koko kasvoi. Hoidettavaksi tuli isompia julkisivukohteita, peruskorjauskohteita, rakennuttamista ja valvontaa. Asiakkaat luottivat, ja projektit laajenivat Pirkanmaan lisäksi pääkaupunkiseudulle. Inari Weijo oli varsin tyytyväinen: – Työ oli monipuolista. Sain projektien kautta varsin kattavan näkemyksen korjausrakentamisesta ja labrakin oli pyöritettävänä. Rakentaminen on yleensä suurpiirteistä, mutta mikroskoopilla saa tutkia yksityiskohtia, ja se antaa näkemyksellisyyttä. Materiaaliteknisestä tuntemuksestanikin oli hyötyä ja se kasvatti korjausrakentamisen asiantuntemustani. Projekteina oli rakennushistoriallisesti merkittäviä ja motivoivia kohteita, kuten Ateneum ja Kiasma. Uusia tuulia Seitsemän vuoden kuluttua oli aika ottaa vastaan uudenlaisia haasteita. Inari Weijo oli järjestötyössä tutustunut Rambollin sektorinjohtajaan, joka haki Tampereelle rakennetekniikan yksikön päällikköä. –Liiketoiminnan vetäminen oli minulle melko uutta. Minun piti ottaa vastuu lopulta 50 hengen yksikön liiketoiminnasta ja saada kaikille töitä. Meitä oli

2026

Tampereella rakennesuunnittelijoita, uudis- ja korjauspuolen kuntotutkijoita, pieni arkkitehtitiimi ja hetken aikaa myös tietomallinnuksen asiantuntijatiimi. –En tiedä, olisinko ottanut paikan vastaan, jos olisin kaiken tiennyt etukäteen. Mutta tietenkin olen iloinen, että uskalsin! Inari Weijo työskenteli yksikönpäällikkönä viitisen vuotta. Vuonna 2018 Rambolilla uudistettiin organisaatiota: korjausrakentaminen haluttiin erottaa uudisrakentamisesta omaksi toimialakseen. Inari Weijonkin vetämä yksikkö oli paisunut niin suureksi, että yksikkö oli tarpeen jakaa. Hän ryhtyi korjausrakentamisen toimialapäälliköksi kehittämään liiketoimintaa. – Kaipasin myös paluuta asiantuntijuuteen, hän sanoo. Nykyisin hänen tittelinsä on – englanniksi, kuten kovin usein on tapana – competence lead, transformation. Suomeksi se on jotakuinkin korjausrakentamisen ja uudelleenkäytön kehityspäällikkö. Organisaatiomuutoksiakin suuremman mullistuksen Inari Weijon työkuvioihin toi Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke, jossa Rambollkin on ollut mukana selvittämässä ja kehittämässä purettavien rakennusten betonielementtien uudelleenkäyttöä uudisrakentamisessa.

– Rakennusosien uudelleenkäyttö avasi omatkin silmäni kiertotalouden mahdollisuudelle. Rakentamisessa on totuttu ajattelemaan, että vanha rakennus joko korjataan, tai jos se ei syystä tai toisesta käy, se puretaan ja rakennetaan tilalle uusi. Oikeastihan toimivia välimuotoja on vaikka kuinka paljon. Jos rakennus ei täysin peruskorjattuna täytä asetettuja tavoitteita, mietitään muita vaihtoehtoja: kuten käyttötarkoituksen muutosta. Rakennusosien uudelleenkäytölle kehitetään erilaisia palveluja ja konsepteja. –Ja toisaalta pitää muistaa, ettei osittainen purkaminen suinkaan tarkoita epäonnistumista. Aikaisemmin hankkeita tarkasteltiin vain taloudellisesta näkökulmasta, eikä rungolleen purkua pidetty järkevänä vaihtoehtona. Nyt tiedostetaan, että siinähän säästyy merkittävä osa hiilijalanjäljestä. Mittavammat korjaushankkeet eli ns. konversiot ovatkin nyt kiinnostavia. Piloteista liiketoiminnaksi Onnistuneet ReCreate-pilotit osoittavat, että betonielementtejä voidaan todella kierrättää. Pilotteja myös tarvitaan, ne todistavat, että prosessi toimii useissa rakennuskohteissa. Esimerkiksi Tampereen keskustassa purettiin rakennus ehjänä, ja elementtejä käytettiin uudelleen useissa rakennuskohteissa. Hel-

Henkilökuvassa Inari Weijo

Rakennusfysiikka-seminaarissa luennoimassa

vuonna 2019. Nykyisessä työssäni on paljon esiintymisiä, luentoja, tiedon jakamista, kerron alalla meneillään olevista hankkeista ja projekteista. Kuvassa luentoesityksen aiheena on ympäristöministeriölle tehdystä Mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus-ohjeesta, joka myös voitti Kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon tuona vuonna. Olin hank-

Kirsi Marjamäki

keen projektipäällikkö.

singissä Suutarilan monitoimitalon purku ja ontelolaattojen uudelleenkäyttö toisessa päiväkoti- ja koulurakennuksessa osoittivat, että prosessi toimii myös markkinaehtoisesti. Näiden pilottien myötä urakoitsijat, suunnittelijat ja materiaalitoimittajat ovat saaneet kokemusta ja uskaltaneet lähteä kokeilemaan uusia toimintatapoja. – Tutkimushankkeiden konkreettiset pilotit ovat olleet ratkaisevia alan muutoksessa – kun urakoitsijat ja suunnittelijat viestivät onnistuneista hankkeista, markkinat seuraavat perässä. Uudisrakentamisen perinteinen liiketoiminnallinen malli on kuitenkin haastava ratkaista. –Olemme tottuneet siihen, että suunnitellaan, urakat kilpailutetaan, hintaa viilataan ja sitten rakennetaan. Tämä malli ei tietenkään toimi, kun suuri osa tuotteista on jo olemassa ja rakennus pitäisi suunnitella niitä käyttäen. –Rakennus pitää osata nähdä resurssipankkina, josta osoitetaan suunnittelijalle tuotteet. Tutkitaan, ovatko ne kunnossa ja onnistuuko rakentaminen niillä. Uudenlainen toimintamalli vaatii isoja muutoksia kautta rakentamisen ketjun. Kiertotalous alkaa toimia vain, kun kaikki rakennusalan toimijat muuttavat toimintaansa. Inari Weijo pahoittelee, että suunnittelussakin osaaminen on nykyisellään polarisoitunut. Monet keskittyvät suunnittelemaan joko uudisrakennuksia tai korjauskohteita. Kun rakennetaan uusia rakennuksia vanhoilla osilla, tarvitaan kuitenkin kumpaakin osaamista. Vaikka alan edelläkävijäyritysten rakennushankkeissa kiertotalous onkin Inari Weijon mukaan jo pian arkipäiväinen asia, sen laajamittainen yleistyminen vaatii vielä aikaa – ja asennemuutosta. Kiertotalouden edistäminen

vaatii osaamisen päivittämistä ja rohkeutta

Remppaa ja puutarhatöitä

lähteä mukaan uusiin hankkeisiin. Kyse ei ole rakettitieteestä – kuka tahansa alan toimija voi omaksua tarvittavat tiedot ja ymmärtää mistä on kyse. Rakennesuunnittelun lainalaisuudet pysyvät samoina, mutta asenne ja osaaminen sekä kyvykkyys soveltaa osaamistaan ratkaisevat, kuinka laajasti kiertotalouden periaatteet otetaan käyttöön. Kiertotalouden merkitys kasvaa myös ympäristön ja hiilijalanjäljen näkökulmasta. Rakennuksen rungon säilyttäminen ja osien uudelleenkäyttö vähentävät materiaalien hukkaa ja tukevat kestävää kehitystä. Tulevaisuudessa rakennusala on entistä monimuotoisempi: korjausrakentaminen ei ole enää vain peruskorjausta, vaan siihen liittyy käyttötarkoituksen muutoksia, rakennusosien uudelleenkäyttöä ja uusia palvelukonsepteja.

Inari Weijon nelilapsinen perhe asuu Kangasalan aseman kylässä, vanhassa jugend-hirsitalossa, jonka he ovat yhdessä peruskorjanneet noin kymmenen vuotta sitten. Talo ja sen piharakennukset tarjoavat edelleen tekemistä ja kunnostettavaa. – Vietän suuren osan vapaa-ajastani mieluiten kotona puutarhassa. Alueen isoille pihoille voi rakentaa kaikenlaista hyötypuutarhasta kukkapenkkeihin, kasvihuoneisiin ja -lavoihin. Perhe on oppinut, että olen mieluiten pihalla työhanskat kädessä ja aina on uusi muutos mielessä. Liikunta ja ulkoilu ovat olleet Inari Weijolle tärkeitä lapsuudesta asti. Erityisesti laskettelu oli koko perheelle rakas harrastus, jonka vuoksi matkustettiin vuosittain Lappiin. Alakoulussa Inari oli intohimoinen hiihtäjä, joka voitti koulun välituntihiihtopörssin hiihtämällä eniten lenkkejä. Kilpailuhenkisyys ja liikunnan ilo ovat säilyneet aikuisuuteen. Inari Weijo pyrkii saamaan hiihtämisen uudestaan osaksi arkea ja pitää kunnostaan huolta systemaattisella kuntosaliharjoittelulla. •

Mukana yhdistystoiminnoissa Työn ohessa Inari toimii rakennusalan eduksi myös erilaisissa yhdistyksissä, kuten Betoniyhdistyksen pätevyyslautakunnissa. Viime aikoina erityisesti työ Julkisivuyhdistyksen teknisen toimikunnan vetäjänä on ollut esillä parvekekaiteisiin liittyvien onnettomuuksien vuoksi. Julkisivuyhdistyksessä tehdään alan toimijoiden kesken tiivistä yhteistyötä laadukkaamman ja tässä tapauksessa etenkin turvallisemman rakentamisen puolesta. –Julkisivuyhdistys luo sopivan, riippumattoman alustan käydä konkreettista keskustelua myös kilpailijoiden kesken tilanteen ratkaisemiseksi. Yhdistyksessä on aikojen saatossa laadittu useita ohjeita, oppaita ja julkaisuja, joiden avulla osataan tutkia ja suunnitella parempaa julkisivurakentamista, mutta työtä riittää vielä, summaa Inari.

2026

Kolumni

Hiljaista on ammattilaisen takana on aina kokeneempia

puhumalla, sanallisesti, voisi säilöä tekoälyn

hiljaista tietoa kokeneiden työntekijöiden pääkopissa. Sitä on betonityöntekijällä, rakennesuunnittelijalla ja työnjohtajalla, mutta myös kirjanpitäjällä, sihteerillä ja työvaatetoimittajalla. Muinainen tapa ottaa oppipoika siirsi mestareiden opit nuoremmille vähän kuin itsestään. Se toimi tietenkin paremmin menneessä käsityöläismaailmassa, jossa palkaksi riitti ruoka ja penkki nukkumista varten. Silti järjestelmästä voisi ottaa oppia tähänkin päivään. Rakennusalalle eivät perinteisesti hakeudu lukuniilot vaan enemmänkin ne, jotka oppivat näkemällä ja tekemällä. Silloin myös oppimisen pitäisi tapahtua näkemisen ja tekemisen kautta. Otetaan esimerkiksi kirvesmies: hän lukee suunnitelmia ja vilkaisee joskus työselitystäkin, mutta viime kädessä hän päättää miten tekee sen tiedon pohjalta, minkä tietää toimivaksi. Samalla tavalla rakennesuunnittelijakin oppii oikeiden ratkaisujen periaatteet kokeneemmalta suunnittelijalta. Jokaisen menestyneen

mentoreita. Yksilöissäkin on eroa, toiset meistä pystyvät hyökkäämään uusien asioiden kimppuun avoimin mielin, vanhat asiat takaraivossa vain odottaen hyödyntämistä. Toiset taas vaativat enemmän toistoja, mutta lopputuloskin on sitten ihan priimaa. Hiljaisen tiedon siirto ei siis onnistu kaikkien kohdalla samoilla tavoin. Myös mestari-kisälli-oppipoika -mallin suuri ongelma oli ihmisten väliset suhteet. Niiden oli toimittava, muuten osaaminenkaan ei siirtynyt. Taantuma on pahinta mitä hiljaisen tiedon luonnolliselle siirtymiselle voi tapahtua. Silloin kokeneet, eläkeiän ylittäneet työntekijät ajattelevat tekevänsä tilaa nuoremmille ja jäävät eläkkeelle. Hiljainen tieto jää kokonaan siirtymättä. Paras keino hiljaisen tiedon siirtoon on pitää ikääntyvät työpaikoilla ja tukea hiljaisen tiedon siirtymistä. Jos hiljaisen tiedon haltija on häipynyt, voi olla vaikeampi saada sitä takaisin. Tekoäly voisi toimia tässäkin osana ratkaisua. Asiat, jotka voi tallentaa

ytimeen ja sopivan käyttöliittymän avulla vapauttaa nuoren tekijän käyttöön. En usko, että edes rakentaessamme datakeskuksia, ymmärrämme murrosta, jonka äärellä olemme. Tekoälyn avulla pystymme ratkaisemaan vielä monta tämän hetken ongelmaa. Onko hiljaisen tiedon siirto yksi niistä? Se jää nähtäväksi. •

Päivi Kankare

Työpaikoillamme lepää uskomaton määrä

Auli Lastunen Eurokoodiasiantuntija Rakennustuoteteollisuus RTT auli.lastunen@rakennusteollisuus.fi

2026

Uutiset

SUOMEN BETONIYHDISTYS

PINTABETONILATTIOIDEN HALKEILUN SYYT JA HALKEILUN ESTÄMINEN 2026

Vuoden 2026 Betonilähettilääksi valittiin diplomiinsinööri Sami Niemi Diplomi-insinööri Sami Niemi on valittu Vuoden Betonilähettiläs 2026 -palkinnon saajaksi. Niemi tunnetaan alalla sinnikkäänä kosteusturvallisen ja laadukkaan betonirakentamisen edistäjänä. Sami Niemi on betonirakentamisen kosteudenhallintaan ja -turvallisuuteen erikoistunut huippuasiantuntija, joka onnistuu innostuksellaan ja sitoutumisellaan luomaan kehittämiselle ja yhteen hiileen puhaltamiselle otollisen ilmapiirin. Niemi on työskennellyt koko työuransa saman työnantajan palveluksessa pitkälti samojen aiheiden parissa. Yrityskauppojen myötä firman nimi vain on vaihtunut: Humi-Group, Vahanen ja viimeiset lähes 5 vuotta AFRY, jossa hän työskentelee rakennusfysiikan yksikön kehityspäällikkönä. Hän on valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1997 betonitekniikka ja korjausrakentaminen syventymiskohteinaan. Niemi on rakennusfysiikan ja betonitekniikan huippuosaaja niin syvällisen teoreettisen osaamisensa kuin käytännön kohteissa kertyneen laajan kokemuksen kautta. ”Huomionosoitus tuntuu todella hienolta, koska olen aina ottanut vastaan eteeni tulleet haasteet pyrkimättä erityisiin mainetekoihin. Olen saanut tehdä kehittämistä työssäni päivittäin, ja paljon on saatu aikaan, koska minulla on ollut onni työskennellä parhaiden työkavereiden kanssa. Jaan tämän huomionosoituksen ehdottomasti kaikkien nykyisten ja entisten kollegoideni kanssa. Olen puhunut säästävän korjaamisen puolesta yli 15 vuoden ajan. Nyt työ tuntuu erityisen palkitsevalta, sillä kestävä kehitys ja kiertotalous korostavat entisestään olemassa olevan hyödyntämisen merkitystä. On hienoa nähdä, että näihin teemoihin on viime vuosina herätty laajasti. Tekemistä tällä saralla riittää varmasti vielä pitkään. Kaikki mukaan!", kannustaa Niemi.

”Yksi betonin keskeisimmistä vahvuuksista on sen hyvä kosteudenkestävyys. Betoniin liitettäville materiaaleille kosteus voi kuitenkin muodostua ongelmaksi. Siksi syvällinen ymmärrys betonin ja myös muiden siihen liittyvien materiaalien kosteus- ja kuivumiskäyttäytymisestä on välttämätöntä, jos aiotaan toteuttaa laadukasta ja turvallista rakentamista. Tämä korostuu edelleen, kun halutaan yhä useammin toteuttaa kohteita tahtituotannon periaatteita noudattaen”, toteaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila. ”Puutteellisella betonija kosteustekniikan osaamisella yhdistettynä liialliseen kiirehtimiseen rakentamisessa on alallamme saatu aikaan aivan liian monia kosteus- ja sisäilmaongelmatapauksia", hän jatkaa. Betoniteollisuus ry toivoo, että Niemelle myönnetty Vuoden betonilähettiläs -palkinto nostaa esille korkeatasoisen rakennusfysiikan osaamisen merkitystä sekä suunnittelussa että työmaalla ja innostaisi alalla toimivia päivittämään ja täydentämään osaamistaan rakenteiden kosteus- ja kuivumiskysymyksissä. Sami Niemeen voit tutustua tarkemmin myös Betoni-lehden numerossa 4–2013 julkaistussa "Henkilökuvassa" -artikkelissa. Vuoden Betonilähettiläs -palkinto Betoniteollisuus ry:n johtokunta valitsee ja myöntää vuosittain Vuoden Betonilähettiläs -palkinnon henkilölle, joka on edistänyt poikkeuksellisen merkittävästi esimerkiksi teknisesti laadukasta, vastuullista tai rakennustaiteellisesti korkeatasoista betonirakentamista tai muuten poikkeuksellisen merkittävällä tavalla edistänyt betoniteollisuuden menestymistä Suomessa. Palkinnon saajalle luovutetaan betonialustaan kiinnitetty pronssiin valettu pienoisturvakenkä, jota koristavat lähettilään tehtävää kuvastavat pronssiset siivekkeet.

by 79 Pintabetonilattioiden halkeilun syyt ja halkeilun estäminen 2026 Tässä ohjeessa on esitetty seikkaperäisesti syitä, jotka voivat aiheuttaa pintalattioiden halkeilua ja muuta vaurioitumista. Ohjeessa keskitytään eri toimenpiteisiin, joiden avulla halkeilun syntyminen voidaan estää ja halkeilun määrää vähentää. Ohjeen perusteella saa hyvän kuvan siitä, mitkä kaikki tekijät voivat vaikuttaa lattiavaurioihin.

Pintalattioiden toteuttamiseen liittyvät lukuisat detaljit jäävät usein liian vähälle huomiolle ja vaativiakin kohteita toteutetaan liian pienin resurssein. Betonilattiat ovat yksi tärkeimpiä rakennuksen rakenneosia. Epäonnistuneet lattiat voivat aiheuttaa sekä tilaajalle että urakoitsijalle huomattavia lisäkustannuksia. Tämä uusi By 79 korvaa vuonna 2006 ilmestyneen Rakennusteollisuuden kustantaman samannimisen julkaisun. Uusitun julkaisun pääotsikot ovat samat kuin edellisessä painoksessa. Tekstiä on päivitetty tarpeellisin osin ja rakennetta muutettu etenkin kirjan lopussa olevien tiivistelmien osalta. Julkaisu on tarkoitettu betonilattiaurakoitsijoille ja betonilattioiden tekijöille sekä rakennuttajille ja tilaajille. Hyödyllistä tietoa julkaisusta löytyy varmasti myös rakennesuunnittelijoille. Linkki Rakennustietokauppaan: https:// www.rakennustietokauppa.fi/sivu/tuote/ by-79-pintabetonilattioiden-halkeilun-syytja-halkeilun-estaminen-2026/5739044

Lisätietoja: Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry, puh. 0400 637 224 Sami Niemi, kehityspäällikkö, AFRY Finland Oy, puh. 050 596 7904

2026

Uutiset

.com Vähähiilinen betoni on jo täällä! – Oletko valmis?

Betonin yhteystiedot 2026 – osoite: Eteläranta 10

Vähähiilinen betoni on betonia, jonka hiilidioksidipäästöt ovat perinteisiä betoneita pienemmät. Vähähiilisen betonin valmistus perustuu vähähiilisen sementin käyttöön.

PL 381 (Eteläranta 10, 10. krs) 00131 Helsinki etunimi.sukunimi@rt.fi vaihde: (09) 12 991

Suomessa vähähiiliset sementit valmistetaan pääosin korvaamalla osa sementtiklinkkeristä pienempipäästöisellä masuunikuonalla. Vähähiiliset betonit luokitellaan BY-Vähähiilisyysluokituksella®. Lähtötasona on GWP.REF eli perinteisten betonien päästötaso. Betonin päästöt alenevat tästä päästöluokittain 15 % portain, esim. GWP.85, GWP.70 jne. Vähähiilisen betonin työmaakäyttö: Vähähiiliset betonit täyttävät samat lujuusja säilyvyysvaatimukset kuin tavanomaiset betonit. Lisäksi on huomioitava hitaampi alkulujuuden kehitys ja pidempi jälkihoidon tarve, korostuen vähähiilisimmissä luokissa ja viileissä olosuhteissa. Vähähiilisten betonirakenteiden suunnittelu: Betonin vähähiilisyysluokka määritetään rakennekohtaisesti sen mukaan, miten hyvin vähähiilinen betoni soveltuu kyseiseen rakenteeseen. Perinteisiä betoneita hitaamman lujuudenkehityksen takia rakentamisessa kannattaa hyödyntää pidempää, 91 d lujuudenarviointi-ikää. Vähähiilisen betonin lujuudenkehitys saattaa edellyttää valun lämmittämistä. Vähähiiliset betonit tilaajan näkökulmasta: Voidaan käyttää samoissa käyttökohteissa kuin perinteisiä betoneita. Lisäksi: • Hitaampi alkulujuuden kehitys ja pidempi jälkihoidon tarve, korostuen vähähiilisimmissä luokissa ja viileissä olosuhteissa • Vähäisempi lämmönkehitys kovettumisen aikana, mikä on eduksi massiivivaluissa • Kuivattamisen suhteen voidaan noudattaa samoja periaatteita kuin perinteisillä betoneilla Lisätietoja: vähähiilinenbetoni.fi

2026

Betoniteollisuus ry: Toimitusjohtaja Jussi Mattila 0400 637 224 etunimi.sukunimi@rt.fi Jaospäällikkö Janne Kihula 040 514 65 10 etunimi.sukunimi@rt.fi Jaospäällikkö Ari Mantila 0400 201 507 etunimi.sukunimi@rt.fi Jaospäällikkö Antti Taivalkangas 050 432 3360 etunimi.sukunimi@rt.fi

Ilmoittajaluettelo

3 2026

Ilmoittaja Sivu AFRY Finland 7 ART-Betoni Oy 3 Betoniluoma Oy 2 Finnsementti Oy

III kansi

Graphic Concrete Oy

Kestävä Kivitalo -yritysryhmä

Lakan Betoni Oy

Lammin Betoni Oy

Peikko Group Corp.

II kansi

Pielisen Betoni Oy

Rudus Oy

Saint-Gobain Finland Oy

Schwenk Suomi Oy

Suomen Messut

Suutarinen Yhtiöt

Swerock Oy

Jaospäällikkö Johanna Tikkanen 040 518 1641 etunimi.sukunimi@rt.fi Päätoimittaja, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto 040 900 3577 etunimi.sukunimi@betoni.com etunimi.sukunimi@rt.fi Viestintäassistentti Nina Loisalo 050 368 9072 etunimi.sukunimi@rt.fi Betoniyhdistys ry: etunimi.sukunimi@betoniyhdistys.fi Toimitusjohtaja Mirva Vuori 040 765 7672 Erityisasiantuntija Kim Johansson 050 550 6556 Erityisasiantuntija Laura Virtanen 044 389 0137 Koulutuskoordinaattori Anu Kurkela 0400 228414

Betoninäyttely ja opastus on avoinna Eteläranta 10:ssa ja 10. kerroksessa Betoniyhdistys ry ja Betoniteollisuus ry toimivat yhdessä Rakennustuoteteollisuus RTT:n kanssa Eteläranta 10:ssä, 10. kerroksessa. Yhteisissä tiloissa toimii myös betonipinta näyttely, joka esittelee mm. erilaisia betonin väri- ja pintakäsittelytapoja. Näyttely on avoinna toimiston aukioloaikoina klo 8.15–16.00. Esittelystä voi sopia etukäteen arkkitehti Maritta Koiviston kanssa, gsm 040–9003577 tai maritta.koivisto@betoni.com. www.betoni.com

Betoniharkot Betonin pumppaus Elementtien asennus Erikoiselementit

• • •

•

Hormielementit

•

Kalusteet, istutusastiat yms.

• •

VaBe Oy

Swerock Oy

Suutarinen Yhtiöt/ SBS Betoni Oy

Suomen Kovabetoni Oy

SCHWENK Betoni Oy

Ruskon Betoni Oy

• • •

•

Kanavaelementit ja kourut

Rudus Oy

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy

•

• • • •

•

Pielisen Betoni Oy

Napapiirin Betoni Oy

•

Lipa-Betoni Oy

Lammin Betoni Oy

Kankaanpään Betoni ja Elementti Oy

• • •

Hissikuiluelementit

Jännebetonipalkit

Joutsenon Elementti Oy

•

Eristeharkot

Hulevesituotteet

Betroc Oy

•

Betoniluoma Oy

Betonilaatta Oy

Arkta Laatuseinä Oy

Ansion Sementtivalimo Oy

Betoniteollisuus ry:n jäsenyritykset ja tuotteet

Alavuden Betoni Oy

hakemisto

• • • • • • •

Kattotiilet Kevytsoraharkot

• •

Kuitubetonielementit Kuivalaastit ja kuivabetonit

•

Kylpyhuone-elementit Maakellarit Maatalouselementit Meluseinät, törmäyskaiteet Muurikivet Ontelolaatat, kuorilaatat Paalut Parvekepielet Parvekkeet, massiivilaatat Perustuselementit Pilarit ja palkit

• •

• • • • • • • •

Porraskivet ja -elementit

•

Portaat Putket, kaivot ja hulevesijärjestelmät Päällystekivet ja -laatat Rappauselementit

•

Ratapölkyt Reunatuet Sandwich-elementit Siilot ja säiliöt Sillat, laiturit ja tukimuurit Sisäkuoret TT- ja HTT-laatat Valmisbetoni Valuharkot Väestönsuojat Väliseinäharkot Väliseinät

• • • • • • •

• • •

• •

•

• • • • • • • • • •

• • • • • • • • •

• • •

• • • • •

•

• •

• • • • • • • •

• • • • • •

• • • •

•

• •

• • •

• • • • • • • • • • •

• • •

•

• •

•

• •

• • • • • • • • • •

• • • • • • •

• •

• 3

2026

hakemisto

c Consolis Parma (Parma Oy) Yhteystiedot: ks. www.parma.fi

Betoniteollisuus ry:n jäsenyritysten tuotteet, palvelut ja toimipisteet

Consolis Parma on Suomen johtava betonielementtien valmistaja ja elinkaariviisaan betonirakentamisen suunnannäyttäjä. Yhtiöllä on toimintaa 12 paikkakunnalla ja se työllistää noin 450 henkilöä.

Alavuden Betoni Oy

Peräseinäjoentie 210, 63300 Alavus Puh 050 453 1520 www.alavudenbetoni.fi timo.asunmaa@alavudenbetoni.fi

Consolis on Euroopan johtava teollisuuskonserni, joka tarjoaa kestäviä ja älykkäitä betonielementtirakenteita rakennusteollisuuden tarpeisiin. Consolis työllistää noin 7 600 työntekijää 17 maassa eri puolilla maailmaa.

j Ansion Sementtivalimo Oy Lohipurontie 2 (PL 48), 21530 Paimio Puh 02 4770 100 www.asv.fi ari-p.ansio@asv.fi

Arkta Laatuseinä Oy Kiuaskatu 1, 18100 Heinola Puh 0500 442 810 www.lslaatuseina.fi pekka.kuurne@lslaatuseina.fi

b Betonilaatta Oy

Joutsenon Elementti Oy

Puusementintie 2, 54100 Joutseno Puh 0207 659 880 www.joutsenonelementti.fi etunimi.sukunimi@joutsenonelementti.fi myynti@joutsenonelementti.fi Tehtaat: Joutseno Kotka Kouvola

Sorvarinkatu 3, 20360 Turku Puh 02 511 8800 www.betonilaatta.fi myynti@betonilaatta.fi etunimi.sukunimi@betonilaatta.fi

Kankaanpään Betoni ja Elementti Oy Betoniluoma Oy

Horontie 176, 64700 Teuva Puh 010 8410 140 www.betoniluoma.com info@betoniluoma.com

Kuusikonkatu 4 (PL 96), 38700 Kankaanpää Puh 050 300 4197 www.elementti.fi juha.kuusniemi@elementti.fi

Betroc Oy

Valimontie 1, 99600 Sodankylä Puh 020 7579 080 www.betroc.fi betroc@betroc.fi

Ilmoitathan mahdollisista tietojen muutoksista tai korjauksista Ilmoitathan mahdollisista tietojen osoitteeseen betoni@betoni.com muutoksista tai korjauksista osoitteeseen betoni@betoni.com

2026

Tuote- & palveluosio webissä www.betoni.com

https://betoni.com/ www.betoniteollisuus.fi/yritykset https://betoni.com/valmistajat-tuotteet-ja-projektit-hakusivu/tuotehaku/ www.betoniteollisuus.fi/tuotteet Tuote& palveluosio webissä https://betoni.com/tietoa-alasta-2/tietoa-jarjestosta/

l Lipa-Betoni Oy

Lipatie 1, 76850 Naarajärvi Puh 040 300 0530 www.lipa-betoni.fi etunimi.sukunimi@lipa-betoni.fi

Pielisen Betoni Oy

Lakan Betoni Oy konserni

www.pielisenbetoni.fi/yhteystiedot/ Keskus 044 3400 800 myynti@pielisenbetoni.fi

Muuntamontie 2, 80100 Joensuu Puh 0207 481 200 www.lakka.fi myynti@lakka.fi

Lakan Betoni Oy on kotimainen vuonna 1965 perustettu perheyritys. Tuotamme kiviainespohjaisia rakennustarvikkeita ja niihin liittyviä palveluita asiakkaittemme tarpeisiin. Vuoden 2021 alussa yritys järjesteli eri liiketoimintansa omiksi, Lakan Betoni Oy:n täysin omistamiksi tytäryhtiöikseen. Yrityksen betonija kuivatuoteliiketoiminta siirtyivät Lakka Rakennustuotteet Oy:lle, ja elementti- ja valmisbetoniliiketoiminta siirtyivät Lakka Elementti ja valmisbetoni Oy:lle. Tuotantolaitoksemme sijaitsevat ympäri Suomea neljällä paikkakunnalla: Joensuussa, Lopella, Jalasjärvellä ja Varkaudessa. Lakka-tuotteita myyvät jälleenmyyjät kautta maan. Lakka tuoteperheeseen kuuluvat kivitalot, harkot, pihakivet, laastit, tasoitteet, elementit ja valmisbetoni.

Lujabetoni Oy

Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvi Puh 020 7895 500 www.lujabetoni.fi etunimi.sukunimi@luja.fi Lujabetoni Oy Suomen suurimpia betoniteollisuusyrityksiä Suomessa. Palvelemme kestävässä betonirakentamisessa niin ammatti- kuin omakotirakentajiakin. Olemme puhtaasti kotimainen perheyritys jo kolmannessa polvessa. Lujabetonilla on 30 elementti-, betonituote- ja valmisbetonitehdasta Suomessa ja Ruotsissa. Suurimmat tehtaamme sijaitsevat Hämeenlinnassa, Taavetissa, Siilinjärvellä, Järvenpäässä ja Kärsämäellä. Tuotevalikoimaamme kuuluvat elementit, valmisbetonit, paalut sekä lukuisa määrä infratuotteita, kuten ratapölkkyjä, pylväsjalustoja, Luja-moduleita ja muita erikoistuotteita. Viimeisimpiä tuoteuutuuksiamme ovat LujaSuperlaatta, Luja-Superkylpyhuone, vähähiiliset betoniratkaisut ja tuulivoimalaelementit.

Elementtimyynti: 040 3400 130 Ontelolaattamyynti: 040 3400 125

Pielisen Betoni – 50 vuotta laatua ja toimitusvarmuutta. Tuotevalikoimaamme kuuluu mm. teräsbetoni- ja jännebetonipalkit, pilarit, ontelolaatat, seinät, HTT-ja TT-laatat sekä valmisbetoni. Tehtaamme viidellä eri paikkakunnalla, palvelevat asiakkaitamme valtakunnallisesti. Meidät tunnetaan hyvästä kotimaisesta laadusta sekä toimitusvarmuudesta. Haluamme osaltamme edistää asiakkaiden rakennusprojektien sujuvuutta, kannattavasti ja laadukkaasti. Olemme vahva yhteistyökumppani hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa. Teemme sen, minkä lupaamme.

m Lammin Betoni Oy

Paarmamäentie 8, 16900 Lammi Puh 020 753 0400 www.lammi.fi etunimi.sukunimi@lammi.fi Muut toimipisteet: Lammi-Kivitalot Katso kaikki toimipisteet www.lammi.fi/kivitalo

Lammin Betoni on Suomen vanhin ja suurin betoniharkkojen valmistaja. Meidät tunnetaan erityisesti tinkimättömyydestämme tuotteiden laadun suhteen. Tuotteiden laadun, asiantuntevan palvelun ja yli 70 vuoden kokemuksen avulla olemme raivanneet tiemme suomalaisen kivirakentamisen suunnannäyttäjäksi. Olemme erikoistuneet laadukkaiden betoniharkkojen, valmisanturamuottien ja muurikivien valmistamiseen. Innovatiiviset tuotteet ja tarkoin mietityt kokonaisratkaisumme on kehitetty helpottamaan rakentamista. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi haluamme osaltamme olla varmistamassa hankkeiden onnistumisen ensiluokkaisella palvelulla ja toimitusvarmuudella sekä toimimalla alamme edelläkävijänä.

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy MH-Betoni Oy

Läsäntie 3, 41660 Toivakka Puh 040 727 1760 www.mh-betoni.fi henri.sahlman@mh-betoni.fi

Napapiirin Betoni Oy Jämytie 2, 96910 Rovaniemi Puh 020 7933 200 www.napapiirinbetoni.fi

Kukonkankaantie 8 (PL 102), 15870 Hollola Puh 03 877 200 www.rakennusbetoni.fi etunimi.sukunimi@rakennusbetoni.fi Elementtitehdas: RB Laatuseinä Oy Kiuaskatu 1, 18100 Heinola

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy ja RB Laatuseinä Oy valmistavat vastuullisia erikoisbetonituotteita Suomen sekä lähialueiden rakentajille. Konserni työllistää 130 työntekijän lisäksi yhteistyöyrityksissä yli 120 henkilöä lähinnä suunnittelussa, kuljetuksissa ja asennuksissa. Haluamme olla rohkea suunnannäyttäjä vastuullisissa erikoisbetonituotteissa ja niihin liittyvissä palveluissa. Toimintatapoihimme kuuluvat uudesta innostuminen, palvelu, lupauksien pitäminen sekä vastuullinen toiminta. Olemme suomalainen perheomisteinen yritys, jonka tuotteet ja palvelut tuotetaan kotimaassa.

NB-Seinä Oy

Läyliäistenraitti 710, 12600 Läyliäinen Puh 0400538249 www.nb-seina.fi tommi.hakala@nb-seina.fi

2026

Naantalin betoniasema Prosessikatu 17, 21100 Naantali Puh 0290 091 092 Salon betoniasema Uitonnummentie 82, 24260 Salo Puh 0290 091 092 Tampereen betoniasema Jalkaharpinkatu 7, 33840 Tampere Puh 0290 091 094

Rudus Oy

Karvaamokuja 2a (PL 42), 00380 Helsinki Puh 020 447 711 www.rudus.fi etunimi.sukunimi@rudus.fi Rudus Oy on kestävien ja laadukkaiden kivipohjaisten rakennusmateriaalien kehittäjä ja toimittaja. Rakentaja saa Rudukselta kaiken tarvitsemansa saman katon alta: betonit, betonituotteet, kiviainekset, Betoroc-murskeen ja betonin kierrätyksen. Useat tuotteet voidaan suunnitella yksilöllisesti asiakkaiden tarpeita vastaaviksi Ruduksen ammattitaitoisen henkilökunnan ja asiakkaan kanssa yhteistyössä. Tuotevalikoimaamme kuuluu kattava valikoima talo- sekä infrarakentamisen betonituotteita ja -ratkaisuja: julkisivut, portaat, elpo-hormit, tie-, rata-, energia- ja telerakentamisen elementit. Lisäksi valikoimasta löytyy kunnallistekniset putkija kaivotuotteet mm. hule- ja jätevesien hallintaan sekä laaja valikoima maisematuotteita: pihakivet ja -laatat, betoniset reunakivet, luonnonkivet, porras- ja muurikivet sekä istutuslaatikot. Rudus Ämmän Betoni Oy on vahvistanut Ruduksen talonrakentamisen elementtituotantoa vuodesta 2020 alkaen tuotteinaan mm. parvekepielet, parvekkeet, massiivilaatat, sisäkuoret ja väliseinät.

Suomen Kovabetoni Oy www.kovabetoni.fi myynti@kovabetoni.fi Tiemestarinkatu 7, 20360 Turku Elementintie 10, 15550 Nastola

SCHWENK Betoni Oy https://schwenkbetoni.fi/

SBS Betoni Oy Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy Puh 0207 940 640 www.suutarinen.fi etunimi.sukunimi@suutarinen.fi

Elementti- ja valmisbetonitehtaat: Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy Kangaslammenraitti, 52700 Mäntyharju SBS Betoni Oy Tikkalantie 8, 50600 Mikkeli Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy SBS Betoni Oy, toimitusjohtaja Juho Suutarinen, juho.suutarinen@suutarinen.fi Puh 040 740 1532

Tehtaanjohtaja: Janne Vilve janne.vilve@suutarinen.fi, 040 531 99 35

Ruskon Betoni Oy

Vastuullinen kumppanuutemme perustuu suoraviivaiseen ja läpinäkyvään toimintatapaan, lupausten lunastamiseen sekä korkeaan laatuun. Laatu ja toimitusvarmuus ovat koko toimintamme peruspilareita. Ymmärrämme aidosti asiakkaan tarpeen. Toimintamme on kestävää ja kehittävää nyt ja tulevaisuudessa. Tutustu meihin lisää osoitteissa www.ruskonbetoni.fi, www.ruskonbetonietela.fi hakemisto ja www.rbinfra.fi

Karvaamokuja 2a, 00380 Helsinki Puh 0440 111 008 www.swerock.fi info@swerock.fi Liedon toimisto Hyvättyläntie 10 B 5, 21420 Lieto Puh 02 4845 600 www.swerock.fi Valmisbetonitehtaita ja toimipisteitä: Kalasataman betoniasema Kyläsaarenkatu 8, 00580 Helsinki Puh 0290 091 093 Kirkkonummen betoniasema Ojangontie 20, 02480 Kirkkonummi Puh 0290 091 093

Lohjan betoniasema Pysäkkitie 12, 08680 Muijala Puh 0290 091 093

2026

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@schwenk.com Myynti: myynti.betoni@schwenk.com Toimisto: info.betoni@schwenk.com Valmisbetonitehtaiden toimipisteet: Vantaan tehdas Jännekuja 10 01740 Vantaa Tuusulan tehdas Pihasauniontie 5 04300 Tuusula Hyvinkään tehdas Kerkkolankatu 26 05800 Hyvinkää Tervakosken tehdas Maunontie 10 12400 Tervakoski

Peab Industri Oy / Swerock Valmisbetoni

Liedon betoniasema Pääskyntie 5, 21420 Lieto Puh 0290 091 092

Myyntipalvelu: 0102790200 Tilauspalvelu: 0102790201

Piuhatie 15, 90620 Oulu Puh 020 7933 400 www.ruskonbetoni.fi etunimi.sukunimi@ruskonbetoni.fi Ruskon Betoni Oy on valmisbetonin valmistamiseen ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut kotimainen perheyritys ja konserni, joka toimii usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Tytäryhtiömme Ruskon Betoni Etelä Oy tarjoaa valmisbetonia ja siihen liittyviä palveluja Etelä-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla. Ruskon Betoni Etelän Hollolan tuotetehdas on puolestaan erikoistunut betoniputkien ja -kaivojen valmistamiseen.

Voutilan betoniasema Tikkurilantie 161, 01740 Vantaa Puh 0290 091 093

YBT Oy

Valimotie 1, 95600 Ylitornio Puh 0400 93 0400 www.ybt.fi ybt@ybt.fi YBT Oy on betonivalmisosia valmistava perheyritys. Toteutamme korkealaatuiset ja vastuullisesti valmistetut betonivalmisosat rakentamisen kaikkiin eri tarpeisiin. Toimipisteet: YBT Ylitornio Valimotie 11, 95600 Ylitornio YBT Vaala Ouluntie 115, 91700 Vaala Kuhmon Betoni Oy Valimontie 11, 88900 Kuhmo

Kirkkonummella, Koverharissa, Maarianhaminassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa ja Vaasassa. Finnsementti on Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritys. Sementtimme kotimaisuusaste on noin 90 prosenttia. Valikoimaamme kuuluvat sementin lisäksi myös kuonajauhe, betonin seosaineet ja kivirouheet.

Betoniteollisuus ry:n kannatusjäsenyritysten tuotteet, palvelut ja toimipisteet

b BAU-MET Oy

Kärsämäentie 72, 20360 Turku Puh 0207 433 700 www.bau-met.fi myynti@bau-met.com

Kuulumme kansainväliseen CRH-konserniin, joka on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaaliyrityksistä.

m Master Builders Solutions Finland Oy

Lyhtytie 3, 11710 Riihimäki PL 17, 11101 Riihimäki Puh 010 830 2000 www.master-builders-solutions.fi tilaukset-riihimaki@masterbuilders.com

Pintos Oy Raudoitteet | Tarvikkeet | Kiinnikkeet Pysäkintie 12, 27510 Eura www.pintos.fi pintos@pintos.fi Muut tehtaat ja toimipisteet: Rauma Yrittäjäntie 9, 27230 Lappi Raisio Tuotekatu 12 21200 Raisio

s Salon Tukituote Oy

Kaskiahonkatu 8, 24280 Salo Puh 02 731 2415 www.tukituote.fi tukituote@tukituote.fi

Master Chemicals Oy Cemex Oy

Sotungintie 421, 00890 Helsinki Puh. +0400 200 840 https://www.cemex.fi juha.lundgren@cemex.fi Tuotteet: sementit; harmaa CEM I 52,5 N ja valko CEM I 52,5 R

Kauppiaskatu 9b A6 20100 Turku Puh. 020 730 8600 www.master-chemicals.fi

SCHWENK Suomi Oy

Tarjoamme laadukkaat ja kestävän kehityksen mukaiset pinnoitteet kaikkiin tarpeisiin, sekä betonin suoja-aineet että laadun parantajat.

Fiskarsinkatu 7 A 2. krs, 20750 Turku Puh 020 7121 433 www.schwenk.fi

Fabianinkatu 5 LH 40, 00130 Helsinki Puh 020 7121 430 jussi.thureson@schwenk.fi www.schwenk.fi

Terminaalit: Naantali, Satamatie 14, 21100 Naantali Loviisa, Valkon satama, 07910 Valko Raahen terminaali, Lapaluoto, FI-92100 Raahe

Tuotteet: sementti

Peikko Finland Oy Doka Finland Oy Selintie 542, 03320 Selki Puh 09 224 2640 www.doka.com finland@doka.com

Oulun toimipiste Vesuritie 8, 90820 Haukipudas Puh 0400 696 425

Voimakatu 3, 15100 Lahti Puh 020 707 511 www.peikko.fi myynti@peikko.fi

Peikko on vuonna 1965 perustettu perheyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Lahdessa.

Peikko työllistää maailmanlaajuisesti yli 2 000 henkilöä yli 30 maassa.

Skräbbölentie 18, 21600 Parainen Puh 0201 206 200 www.finnsementti.fi info@finnsementti.fi etunimi.sukunimi@finnsementti.fi Lappeenrannan tehdas Poikkitie 105, 53500 Lappeenranta Puh 0201 206 200

Finnsementti on suomalainen sementinvalmistaja. Meillä finnsementtiläisillä on 110-vuoden kokemus sementin valmistuksesta. Olemme jatkuvasti kehittyvä, laajan tuotevalikoiman omaava sementin valmistaja, teollisuudenalan kotimainen työllistäjä ja vaikuttaja. Merkittävä osa Suomen sementintarjonnasta tuotetaan Paraisilla ja Lappeenrannassa sijaitsevilla sementtitehtaillamme. Lisäksi meillä on kuonajauhetehdas ja terminaali Raahessa. Terminaalejamme sijaitsee myös

Martinkyläntie 586, 04240 Talma Puh 09 2747 950 www.semtu.fi mailbox@semtu.fi

Peikko valmistaa monentyyppisiä betoniliitoksia ja liittopalkkeja elementti- ja paikallavalurakentamiseen. Innovatiiviset ratkaisut tekevät rakentamisesta nopeampaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa. Peikon tavoitteena on tarjota asiakkailleen alan johtavia ratkaisuja, ja siksi Peikko investoi alallaan laajimmin tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Finnsementti Oy

Semtu Oy

7 Steel Service Finland Oy Valssaamontie 171, 10410 Åminnefors Puh 019 22 131 https://7-steelservice.fi/ Muut toimipisteet: Espoo Juvan teollisuuskatu 19 ( PL 24), 02920 Espoo Puh 019 22 131 Kaarina Autoilijankatu 30, 20780 Kaarina Puh. 0400 811 833

PERI Suomi Ltd Oy Muotit | Telineet | Suunnittelu Hakakalliontie 5, 05460 Hyvinkää Puh 010 8370 700 info@peri.fi www.peri.fi Vanerimyynti Juha Riikonen 050 411 1978 juha.riikonen@peri.fi

Pälkäne Kankaanmaantie 25, 36600 Pälkäne Puh 019 221 31

Suomen Betonilattiayhdistys ry Kuhatie, 02170 Espoo www.bly.fi toiminnanjohtaja@bly.fi Puh. +358(0)400 493 445

2026

Simply

CEM II/A-LL 52,5 R Erittäin nopeasti kovettuva portlandseossementti

3 2026 3 2026