Laura Pollarin romaanissa Oikeasti aikuinen kodin ahdistavien seinien läpi puskee vastustamaton nuoruuden elämänvoima, usko haaveisiin ja akvamariininsinisen kynsilakkapullon mullistaviin mahdollisuuksiin – ja siihen, että jossain joku päivä saa vielä olla oma itsensä.