Harri Ahonen SUOMEN RANNIKKOREITIT
Pohjanlahti ja Perämeri
Suomen rannikkoreitit
Harri Ahonen
SUOMEN RANNIKKOREITIT
Pohjanlahti ja Perämeri
Ensimmäinen painos
© Harri Ahonen ja Docendo 2026
Docendo on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä.
Lönnrotinkatu 18 A, 00120 Helsinki www.docendo.fi
Kansi: Tilla Larkiala / Taittopalvelu Yliveto Oy
Kannen ja kirjan kuvat: Harri Ahonen
Ulkoasu ja taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy
ISBN 978-952-850-148-0
Painettu EU:ssa
Tuoteturvallisuusasioihin liittyvät tiedustelut: tuotevastuu@docendo.fi
Mikolle
Sisällysluettelo
PP12
PP13
PP14
PP20 Varjakan saari 78
PP21 Papinkarin lintutorni 79
Hailuoto 80
PP22 Petsamon vanha laituri ja autiotupa 80
PP23 Hyypänmäen harjureitti 80
PP24 Kirkkosalmen lintutorni ja luontolava 82
PP25 Kirkkokari 83
PP26 Marjaniemen majakka ja aallonmurtaja 83
PP27 Marjaniemen esteetön reitti 84
PP28 Hannuksenlammen laavun reitti 84
PP29 Marjaniemi–Pöllä–Marjaniemi-maastopyöräilyreitti 85
PP30 Karvon pooki ja Sunijärven päivätupa -maastopyöräilyreitti 87
Liminka 89
PP31 Alakestilän Arboretum 89
PP32 Rantakylän uimaranta 90
PP33 Temmesjokisuun lintutorni 90
PP34 Virkkulan lintutorni 91
PP35 Puhkiavanperän lintutorni 91
PP36 Sannanlahden lintutorni 91
PP37 Lyhyt Joutsenreitti 92
PP38 Pitkä Joutsenreitti 93
PP39 Torikan lenkki 97
PP40 Limingan fatbike-reitti 98
Raahe ja Siikajoki 100
PP41 Varessäikkä 100
PP42 Siikajoen kotiseutumuseo 101
PP43 Tauvon hiekkasärkät 101
PP44 Kreivinsaari ja Ruukinkoski 102
PP45 Vekalan riippusilta 103
PP46 Hangasnevan luontopolku 103
PP47 Hummastinvaaran näkötorni 105
PP48 Hummastinvaaran maastopyöräilyreitti 106
PP49 Mikonkarin luontopolku 107
PP50 Metsäkirkko 108
PP51 Pitkäkarin lintutorni 108
PP52 Fantin kierros 108
PP53 Wanha Raahe 110
PP54 Tasku 110
PP55 Kalla 111
PP56 Iso-Kraaseli 112
PP57 Varvin luontopolku 112
PP58 Aittalahden lintutorni 113
Kalajoki ja Pyhäjoki 114
PP59 Tankokarin lintutorni 114
PP60 Ylimattila Arboretum 115
PP61 Kaukorannan kalasatama ja tonttupolku 115
PP62 Hourunkosken Koskipuisto 116
PP63 Kielosaaren luontopolku 117
PP64 Pyhäjoen penkkatiet 117
PP65 Myötätuulen reitti 119
PP66 Ämmän lintutorni 121
PP67 Äijän lintutorni 121
PP68 Vihaslahden lintutorni 121
PP69 Hiekkasärkät 122
PP70 Valkiatvedet 123
PP71 Siiponjoen luontopolku 124
PP72 Lepänen 125
PP73 Venekari 126
PP74 Kuusimällä 127
PP75 Pappilankari 127
PP76 Maakalla 129
PP77 Roiman rinki 129
PP78 Meksin luontopolku 131
Pohjanmaa
Kokkola (Keski-Pohjanmaa) 134
PO1 Ohtakarin luontopolku 134
PO2 Vattajan lintutorni 135
PO3 Vattajan hiekkaranta 135
PO4 Kalsonnokka 136
PO5 Karipolku 136
PO6 Harjukarin lintutorni 138
PO7 Hällskärin laavu 138
PO8 Trullevin luontopolku 139
PO9 Poroluoto 140
PO10 Krunni 140
PO11 Suntin ulkoilureitti ja Halkokari 141
PO12 Vanhan Kallen kinttupolku 142
PO13 Villa Elban esteetön luontopolku 143
PO14 Rummelön lintutorni 144
PO15 Tankar 144
PO16 Södra Trutklippan 145
PO17 Isokarin lintutorni 146
PO18 Laajalahti 146
PO19 Laajalahden luontopolku 147
PO20 Öjan saaristopolku 148
Pietarsaari ja ympäristö 152
PO21 Bosundin retkeilyreitti 152
PO22 Eugmon retkeilyreitti 154
PO23 Luoto Fiskehamn / Inre Bergskäret 157
PO24 Köpmanholmen 157
PO25 Aspegrenin puutarha 158
PO26 Koulupuisto 158
PO27 Kittholman vanha satama 158
PO28 Mässkär 159
PO29 Örarna/Öuran luontopolku 161
PO30 Fäbodan esteetön maisematasanne 163
PO31 Fäbodan lintutorni 163
PO32 Reijon reitti 163
PO33 Pikkuhiekka–Stormossen–Pikkuhiekka 165
PO34 Trollmyrsrundan 167
PO35 Andrasjön uimaranta 169
PO36 Storsandenin luontopolku 169
Vaasa ja ympäristö 171
PO37 Västerön vaellusreitti 171
PO38 Västerön luontopolku 174
PO39 Tottesundin Herrgårdsleden 176
PO40 Kunileden 177
PO41 Mälsorleden 178
PO42 Karikatornet-näkötorni 179
PO43 Petsmon luontopolku 180
PO44 Iskmon ympyräreitti 182
PO45 Jungsundin janareitti 183
PO46 Sommarön linnakealue 184
PO47 Kikanberget 185
PO48 Wargin kierto 186
PO49 Kvicksundin maisemapaikka 187
PO50 Panike–Stora Segelsören(–Björkö) 188
PO51 Björkö–Stora Segelsörenin ylityslautta–Björkö 191
PO52 Bodvattnet rundt 193
PO53 Vikarskat 194
PO54 Valassaaret (Storskär) 195
PO55 Mikkelinsaaret (Kummelskäret) 196
PO56 Pilvilampi 197
PO57 Vanha Vaasa 198
PO58 Vaasan eteläisen kaupunginselän ulkoilureitti 199
PO59 Risön reitti 201
PO60 Tuovilanjoen esteetön lintulava 202
PO61 Öjenin luontopolku 203
PO62 Öjbergetin näkötorni 204
PO63 Rautakauden polku 204
PO64 Bergön luontopolku 206
PO65 Moikipään luontopolku 207
Kristiinankaupunki 208
PO66 Susiluola 208
PO67 Pyhävuoren Etelävuoren kierros 209
PO68 Peruksen koski ja Storholmen 210
PO69 Sälgrundin majakka 211
PO70 Carlsro 212
PO71 Pohjoislahden lintutorni 213
PO72 Tiilitehtaanmäki-Pohjoislahti-luontopolku 213
PO73 Karhunevan lenkki 214
PO74 Kanonviken 215
PO75 Gåsgrund 216
PO76 Murgrund 217
PO77 Skaftungin röykkiöhaudat 217
PO78 Hamnfjärdenin lintutorni 218
PO79 Sidebyn havaintotorni 218
PO80 Yttergrund 219
Merikarvia ja Pori 222
SK1 Kasalan lintutorni 222
SK2 Kräsooran luontopolku 223
SK3 Purupakan laavu ja riippusilta 223
SK4 Piinukosken laavu ja riippusilta 224
SK5 Fartmyyryn luontopolku 225
SK6 Ouraluoto 225
SK7 Ouran saaristo/Hamskeri
SK8 Sälttöö
SK9 Reposaaren linnakepuisto
SK10 Levolammen polku ja Levon lintutorni
SK11 Yyterinsannat
SK12 Preiviikinlahti
SK13 Langouran esteetön lintulava
SK14 Huhtalan lintutorni
SK15 Leveäkarin luontotorni
SK16 Etelärannan luontolava
SK17 Kaarluodon luontotorni
SK18 Ooviikin luontotorni
ja Rauma
SK19 Säppi
SK20 Nirvon saari
SK21 Laitakarin satama ja uimaranta
SK22 Pinkjärven retkeilyalue
SK23 Vuojoen kartano
SK24 Liinmaan linnanmäki
SK25 Kaunissaari
SK26 Omenapuumaan luontopolku
SK27 Reksaari
SK28 Nurmes
SK29 Kylmäpihlaja
SK30 Kuuskajaskari
SK31 Santakari
SK32 Petäjäksen luontopolku
SK33 Unajan lintutornipolku
SK34 Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiö
Kiitokset
Kiitos Docendon joukkueelle: Harri Simolalle, Outi Karemaalle, Jorma Mahlaselle, Paula Hynyselle, Annika Backille ja Veera Tossavaiselle.
Suuret kiitokset yhteistyöstä rannikon kunnille ja kaupungeille: Tornion kaupunki, Kemin kaupunki ja Simon kunta, Hailuodon kunta, Limingan kunta, Siikajoen kunta, Pyhäjoen kunta, Visit Raahe, Kalajoen kaupunki, Kokkolan kaupunki, Pietarsaaren kaupunki, Visit Vaasa, Visit Kristiinankaupunki, Merikarvian kunta, Eurajoen kunta ja Rauman kaupunki.
Paljon kiitoksia rannikon yrityksille ja yhdistyksille: Kemin Latu ry, Villa Kauppila (Ii), VE-palvelut (Ii), Pohjolan kanootti (Haukipudas), Liminganlahden luontokeskus, metsästäjä ja kalastaja Jouni Leinonen (Raahe), Pyhäjoen Tulitaistelijat, Visit Pietarsaari, Polkuped (Moikipää), Wildoo (Kristiinankaupunki), Hotelli Yyteri, Hepostar (Rauma), tunturilatuyhdistys Kolbma, Owla ja Skandinávský Dům.
Apurahasäätiöille kuuluvat asianmukaiset kiitokset tuesta: Suomen tietokirjailijat ja Taiteen edistämiskeskus sekä Sanasto ry ja Kopiosto ry.
Kodin ja ystävien tuki ja yhteydenpito on ollut aina suureksi iloksi ja avuksi, riippumatta siitä, missä on kulkenut. Tuhannet kiitokset heille!
Johdanto
Tämän kirja lukija pitelee käsissään minun kymmenettä kirjaani. Suomen rannikkoreitit –Pohjanlahti ja Perämeri -kirjan valmistuminen vei kaksi vuotta. Aloitin kirjan tekemisen toukokuun lopulla vuonna 2024, jolloin ensimmäinen kirjatekomatka vei minut Tornioon. Siitä alkoi pitkä matka, jonka aikana vietin Suomen rannikkoseudulla yhteensä noin seitsemän ikimuistoista kuukautta. Viimeinen kirjantekomatka suuntautui Raumalle, jonka viimeinen kohde oli Sammalmäellä sijaitseva Unescon maailmanperintökohde.
Idea kirjaani syntyi jo varhain, kun vierailin Merilapin alueella tehdessäni Lapin retkeilyreitit -kirjaa. Olin päässyt venekyydillä Pensaskarin saarelle, ja siellä ollessani alkoi muodostua ajatus. Ensin punnitsin asiaa varovasti, lopulta muotoutui päätös. Olinhan tehnyt aiemmin kirjan myös Pohjois-Norjan rannikkoreiteistä, joten nyt olisi aika antaa Suomen rannikkoluonnon vastaus Norjalle.
Ja millainen vastaus siitä syntyikään! Kerrassaan upea! Olen tietokirjailijaurallani kulkenut noin 1 600 vaellus- ja retkeilyreittiä, ja sanon ilman pienintäkään kotiinpäin vetämistä, että Perämeren ja Pohjanlahden rannikolta löytyy tukuittain tuttuja ja melko tuntemattomiakin kohteita, joihin tehdyn vierailun jälkeen retkeilijä osaa asettaa Suomen rannikkoluonnon uuteen asemaan, ihan pinon päällimmäiseksi.
Kirjaa tehdessäni käytin jo aiemmista teoksista tuttua metodia. Tein reittejä jalan, pyörällä ja kajakilla kulkiessani muistiinpanoja reissuvihkooni lyijykynällä. Se on mainio työskentelymetodi, yksinkertainen, nopea ja mielikuvituksen toteuttamiseen työkaluja antava. Yksi lisäapu lyijykynän ja (kovakantisen) vihon käytössä on se, ettei siitä lopu akku eikä se ole herkkä valolle tai ole moksiskaan maahan tippumisesta. Merestäkin olen sen noukkinut muutamaan otteeseen, ja hetken auringossa kuivuttuaan se on jälleen käyttökelpoinen.
Kirjassa on mukana ottamiani valokuvia. Käytän työskennellessäni järjestelmäkameraa sekä siihen kuuluvia objektiiveja: peruslinssi, teleobjektiivi ja paparazzi. Henkilökohtainen suosikkini näistä kolmesta on teleobjektiivi, jonka piirto-ominaisuudet ovat kerrassaan loistavat. Kirjassa olevilla valokuvilla on esteettinen ja toisinaan informatiivinen arvo, joka palvelee lukukokemusta. Kuvat on otettu vuosina 2024–2025. Tietokirja jakaantuu kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäisessä kerrotaan Suomen rannikon retkeilykulttuuriin ja -olosuhteisiin liittyvistä asioista. Monet niistä ovat varmasti tuttuja, mutta toisinaan on hyvä kerrata jokaisenoikeuksia (aiemmin jokamiehenoikeus), suojelusäännöksiä ja sitä tosiasiaa, ettei Suomen rannikollakaan ole aina tyyni poutasää.
Kirjan alkupuolella kerrotaan myös kirjan käytöstä. Reittikuvausten otsikkorivillä on joukko symboleita, jotka kertovat reitin luonteesta. Symbolit viittaavat konkreettisiin seikkoihin ja reitin erityispiirteisiin. Konkreettiset asiat liittyvät reitin pituuteen, vaativuuteen, sen merkintään ja kulkemismuotoon. Erityisemmät seikat liittyvät sen sijaan suojelualueisiin, reitin rakennelmiin, luonnonolosuhteisiin sekä kulttuurihistoriallisesti
merkittäviin kohteisiin. Symbolit havainnollistavat reittejä ja auttavat valitsemaan sopivan retkikohteen.
Kirjan toinen ja mahdollisesti kiinnostavin kokonaisuus koskee reittikuvauksia. Niitä on kirjassa 224 kappaletta. Kirjassa olevat reittikuvaukset levittäytyvät Perämeren ja Pohjanlahden rantojen satojen kilometrien mittaiselle alueelle, jonka pohjoisin osa on Meri-Lapissa ja eteläisin Satakunnassa.
Kirjan retkikohteet on jaettu neljään päälukuun. Luvut ovat nimeltään Meri-Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa sekä Satakunta. Pääluvut on puolestaan jaettu paikkakunnittain alalukuihin.
Kirjan jokaisen reittikuvauksen yhteydessä on kahdessa eri karttasovelluksessa testattu katuosoite, johon suuntaamalla pääsee mukavasti perille pysäköintialueelle ja/tai kyseisen reitin alkupisteeseen. Pysäköintialueet vaihtelevat hyvin paljon, osa niistä on pengerpaikkoja ja osa laajoja asfaltoituja kenttiä. Muutamien osoitteiden yhteydessä on lisäksi lyhyt ajo-ohje, sillä kaikkiin kohteisiin ei ole tarkkoja osoitetietoja.
Teen retkeilyyn liittyviä tietokirjoja omasta innosta ja halusta, jotta teidän on helpompi astua polulle, polkea reitille tai meloa perille. Toivotan kaikille mitä mainiointa matkaa Suomen rannikkoreiteille!
Tampereella 24.10.2025 Harri Ahonen
Retkelle valmistautuminen
Matkaaminen
Valtion rautatiet (VR) kuljettaa retkeilijöitä rautateitä pitkin Tornion, Kemin Oulun, Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Porin rautatieasemille, etelästä ja pohjoisesta päivittäin, monta kertaa vuorokaudessa. Kaupunkien rautatieasemilta matkaa voi jatkaa aikataulutettujen linjaautoyhteyksien avulla lähes koko rannikon pituudelta.
VR:n kyydillä kulkiessa pyöräpaikka kannattaa varata etukäteen lipunoston yhteydessä. Linja-automatkustajien puolestaan on parasta ilmoittaa liikennöinnistä vastaavalle bussiyritykselle polkupyörän (ja muiden tilaa vievien matkatavaroiden) kuljettamisesta viimeistään
matkaa edeltävänä arkipäivänä. Liikennöitsijä saattaa periä maksun tilaa vievien tavaroiden kuljettamisesta. käytännöt vaihtelevat linja-autoyrityksien välillä.
Lentoyhteyksiä on päivittäin Helsingistä Kemi-Tornion, Oulun ja KokkolaPietarsaaren lentokentille. Lentäen matkustaessa kannattaa muistaa, että kentiltä on tavallisesti pitkä matka retkikohteisiin. Mahdolliset taksi- ja autovaraukset kannattaa tehdä etukäteen.
Suomen maantiet ovat yleisesti ottaen hyväkuntoisia, joskin pienemmille ja runsasnumeroisille teille kääntyessä tien kunto voi muuttua nopeastikin, erityisesti neli- ja viisinumeroisilla teillä, joiden
kunnossa on suurempi vaihteluväli. Pienemmät tiet voivat olla kehnommassa kunnossa keväällä ja alkukesästä kelirikon aikaan.
Autolla liikuttaessa kannattaa ottaa huomioon keskinopeus, joka on tiestä ja liikenteestä riippuen noin 50–90 km/h. Kapeilla hiekkateillä keskinopeus voi olla vielä alhaisempi. Maltti on hyvä matkakaveri liikenteessä.
Retkikohteet sijaitsevat toisinaan kaukana pääteiltä, ja niihin matkatessa ajetaan erikuntoisia hiekkateitä. Reittikuvausten yhteydessä on mukana retkikohteiden osoitteet, joiden avulla löytää perille. Muutaman reittikuvauksen yhteydessä on lisäohjeita perille pääsemiseksi, jos lopullisella kohteella ei ole tarkkaa osoitetietoa.
Usea kirjan reitti sijaitsee paikkakuntien tai julkisen liikenteen pysähdyspaikkojen välittömässä läheisyydessä tai kohtuullisen pyöräilymatkan päässä niistä. Tässä avautuu uudenlainen retkeily -
kokemus, jossa voi yhdistää (maasto-) pyöräilyn ja patikoinnin, sillä vaikka itse retkeilykohdetta ei jostain syystä voisi osin tai kokonaan pyöräillä, pääsee alkupisteeseen kuitenkin pyörän kyydillä. Tällainen liikkumistapa poistaa luonnollisesti kaikki mahdolliset pysäköintiin liittyvät ongelmat.
Yöpyminen
Suomen länsirannikolla on paljon erilaisia mahdollisuuksia yöpyä. Kaikille löytyy omannäköisensä ja miellyttävä yöpymispaikka. Yöpymispaikkojen saatavuus vaihtelee paikallisesti ja ajallisesti. Rannikon isompien kaupunkien sekä laajempien matkailukeskusten yöpymiskapasiteetti on lavea, ja niistä löytää yöpymispaikan helposti. Näiden ulkopuolella tarjonta on tavallisesti vähäisempää, ja siksi näihin paikkoihin kannattaa tehdä etukäteistiedusteluja.
Seuraa meren kohinan kutsua ja lähde retkelle pitkin Suomen kuvankaunista
länsirannikkoa
Suomen länsirannikko on pullollaan upeita retkeilyreittejä, joiden varrella pääsee nauttimaan aimo annoksen ihastuttavaa merellistä tunnelmaa ja rannikkomaisemia.
Kirja kuvaa yksityiskohtaisesti ja ammattilaisen kokemuksella 224 eri pituista reittiä, parin kilometrin maisematunnelmoinneista koko päivän retkiin asti.
Kirjan reitit vievät paikoin rantahietikolta hieman syvemmälle sisämaahankin. Matkaa käydään niin jalkaisin, maastopyörällä kuin meloen. Kirjasta löytyy reittejä kaiken tasoisille retkeilijöille.
79.4
Kansi: Tilla Larkiala / Taittopalvelu Yliveto Oy Kannen kuva: Harri Ahonen
www.docendo.fi
ISBN 978-952-850-148-0