FSC Finnish C021394 New MIX Paper Landscape BlackOnWhite
Copyright © Riitta Björn, Juha-Antero Puistola ja Docendo 2023 Docendo on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä. Taitto: Keski-Suomen Sivu Oy Kansi: Matti Vartiala / Kalevantuli Piirrokset: Karri Lehtonen / Tussitaiturit www.docendo.fi ISBN 978-952-382-493-5 Painettu EU:ssa.
Sisällys OSA I KANSALAISEN VARAUTUMISOPAS 1 2
Johdanto______________________________________________________________________ 11 Varautumisesta_____________________________________________________________ 15 2.1 2.2 2.3 2.4
3
16 16 17 19
Kriittinen infrastruktuuri________________________________________________ 23 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7
4
Mitä tarkoittaa varautuminen?______________________________________ Miksi kansalaisten on varauduttava?______________________________ Mihin varaudumme?___________________________________________________ Perinteistä oppia_______________________________________________________
Sähkönjakelun häiriöt_________________________________________________ 26 Kun lämmitys katkeaa_________________________________________________ 31 Vedenjakelun häiriöt___________________________________________________ 32 Varautuminen arkiliikenteessä______________________________________ 36 Varautuminen kotitalouksien ruokahuollossa___________________ 37 Maksuliikenteen häiriöt_______________________________________________ 43 Merenkulun häiriöt_____________________________________________________ 44
Verkossa vaanivat vaarat_______________________________________________ 49 4.1 Kodin kyberturvallisuus_______________________________________________ 50 4.2 Verkkorikokset__________________________________________________________ 53 4.3 Lasten ja nuorten turvallinen netin käyttö_______________________ 56
5
Informaatiovaikuttaminen______________________________________________ 61 5.1 Median nostattamat tunteet ja mediataidot_____________________ 68 5.2 Lasten ja nuorten medialukutaito__________________________________ 74 5.3 Salaliittoteorioita ja disinformaatiota_____________________________ 75 5.4 Vaalivaikuttaminen____________________________________________________ 77 5.5 Luottamuksellisen tiedon säilyttäminen__________________________ 82
6
Suuronnettomuudet_______________________________________________________ 89 6.1 Säteilyonnettomuuksien riski Suomessa on pieni______________ 91 6.2 Kemiallinen vaara______________________________________________________ 93 6.3 Biologinen uhka_________________________________________________________ 95
7
Mitä jos syttyisi sota?____________________________________________________ 99
8
Väestönsuojelu______________________________________________________________ 103 8.1 Evakuointi________________________________________________________________ 106 8.2 Yleinen vaaramerkki___________________________________________________ 107 8.3 Kotivara ja omatoiminen varautuminen___________________________ 108 8.4 Ensiapu___________________________________________________________________ 109 8.5 Pelastusreppu___________________________________________________________ 1 1 1 8.6 Miten viranomaiset tiedottavat vaara-, häiriö- ja poikkeusoloissa?_______________________________________________________ 112
9
Väkivaltatilanteet__________________________________________________________ 117 9.1 9.2 9.3 9.4
10
Terrorismi________________________________________________________________ 117 Väkivaltatilanteessa toimiminen____________________________________ 120 Lähisuhdeväkivalta____________________________________________________ 120 Väkivalta työpaikalla__________________________________________________ 122
Turvallisuus on hyvinvoinnin perusta_______________________________ 127 10.1 Henkilökohtainen turvallisuus_______________________________________ 128 10.2 Oma koti kullan kallis – ja vaarallinen_____________________________ 131 10.3 Eksymättä liikkuminen________________________________________________ 135
11
Henkinen kriisinkestävyys______________________________________________ 139 11.1 Hyvinvoinnin merkitys________________________________________________ 141 11.2 Mielen reagointi kriiseissä___________________________________________ 142 11.3 Lasten huomioiminen kriisitilanteissa_____________________________ 145 11.4 Erityiset tarpeet kotona______________________________________________ 147
12
Omat taidot kuntoon______________________________________________________ 151
13
Riskiarvio kotitalouden tukena_____________________________________________ 155 13.1 Täytettävä riskiarviomalli____________________________________________ 157 13.2 Toimintakortit___________________________________________________________ 164
OSA II SINIVALKOINEN VARAUTUMINEN 14
Varautumisen historia____________________________________________________ 175
15
Globalisaatio vaikuttaa myös varautumiseen___________________ 185
16
Varautuminen ja lainsäädäntö________________________________________ 191
17
Kansainvälistä varautumista___________________________________________ 197 17.1 Mistä kaikesta kansainvälinen varautuminen rakentuu?______ 197 17.2 Euroopan unioni________________________________________________________ 206 17.3 Nato_______________________________________________________________________ 211 17.4 Suomen ja Ruotsin yhteistyö________________________________________ 215
18
Kokonaisturvallisuus______________________________________________________ 221
19
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia_________________________________ 229
20 Kotimaiset varautumisen tukipilarit________________________________ 241 20.1 Turvallisuuskomitea___________________________________________________ 241 20.2 Huoltovarmuuskeskus_________________________________________________ 243
20.3 Puolustuskyky___________________________________________________________ 253 20.4 Sisäinen turvallisuus__________________________________________________ 261 20.5 Kansalaistoimintaa järjestöissä_____________________________________ 275 20.6 Kirkko ja henkinen huolto____________________________________________ 291 20.7 Suomen Punainen Risti_______________________________________________ 292 20.8 Vapaaehtoinen maanpuolustus_____________________________________ 293 20.9 Harjoitusmahdollisuuksia____________________________________________ 296 20.10 Tapahtumat______________________________________________________________ 300
OSA III TULEVAISUUSKATSAUS 21
Kuohuvat vuodet — kurkistus tulevaisuuteen___________________ 305 21.1 Globaalit trendit________________________________________________________ 306 21.2 Ukrainan sota___________________________________________________________ 307 21.3 Venäjä_____________________________________________________________________ 308 21.4 Talous_____________________________________________________________________ 309 21.5 Ympäristö________________________________________________________________ 310 21.6 Teknologia_______________________________________________________________ 312 21.7 Yhteiskunta______________________________________________________________ 313 21.8 Elinvoima ehtyy_________________________________________________________ 316 21.9 Nuorissa on tulevaisuus?_____________________________________________ 318 21.10 Ennakointi ja tulevaisuuden päätöksenteko_____________________ 322
22 Tekijöiden loppupuheenvuoro_________________________________________ 327 23 Lisätietoa_____________________________________________________________________ 333
OSA I
Kansalaisen varautumisopas
1 Johdanto Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi vesikanistereiden ja paristojen myyntiä Suomessa. Varautuminen on olennainen osa viranomaisten tehtäviä, mutta suurella yleisöllä voi olla siitä varsin vähän tietoa. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus myös omatoimiseen varautumiseen. Nykyisin ei kuitenkaan mistään oikein löydy selkeää ohjeistusta erilaisiin kriiseihin varautumiseksi. Tunnistamme ehkä 72 h -aineiston, mutta viranomaisten eli valtion taholta tuotettua virallista koottua ohjeistusta ei ole olemassa. Kansalaisten laajaa kriiseihin varautumisen ohjeistamista pidettiin pitkään liioitteluna. Teemasta puhuneita on saatettu syyttää paniikinlietsonnasta ja militarismista. Keskustelua ennakointiin perustuvista uhkakuvista on leimannut tuomiokirves vainoharhaisuudesta. Sotaa tai sodanuhkaa ei ole saanut mainita puheissa. Keskustelu on ollut poliittisesti mahdotonta, ja varautumisen ohjeistusten laatiminen on käytännössä jätetty kansalaisyhteiskunnan varaan.
1 J oh d a n to
11
Koronan osalta mediassa kuuli useamman tahon puhuvan pandemian ”yllätyksellisyydestä”. Viralliset valtion varautumista koskevat uhka-arviot ovat kuitenkin sisältäneet terveysturvallisuutta uhkaavan pandemian yhtenä keskeisenä yhteiskuntaa heiluttavana uhkana. Toimintamalleja on myös harjoiteltu. Yllätyksellisyyden hokema osoittaa, miten vähän lopulta haluamme uskoa ja nähdä ikäviä mahdollisuuksia tulevaisuudessamme – tai tässä hetkessä. Kärjistetysti voi sanoa, että myös Venäjän uhkaa vähäteltiin ennen helmikuuta 2022. Asiantuntijoiden piirissä oli jo kuukausia ennen Venäjän aggressiota vahvoja arvioita siitä, että hyökkäys Ukrainaan toteutuu. Monet ihmiset eivät halunneet uskoa avautuvaa sodan todellisuutta. Ihmisyyden lähtökohta on uskoa hyvään. Myönteinen tulevaisuudenusko pitää meidät hengissä ja täysijärkisinä. Ympäröivä paha on syytäkin jättää taka-alalle arjen touhuissa. On kuitenkin ymmärrettävä, että pahuus on läsnä – tahdoimme sitä tai emme. Kaikkea meidän ei tietenkään pidä tietää, eikä uhka kuvien varassa elettävä arki yksinään hyödytä yhteiskunnan koossapitämistä. Jatkuva pelottelu voi lamauttaa toiminta kyvyn. Usein riittääkin tieto siitä, että on ammattilaisia, jotka pohtivat huonoja vaihtoehtoja ja niistä selviämistä. Varautumisesta puhumista ja itse varautumista tämä ei saa estää. Meillä on oikeus saada tietoa siitä, kuinka selviydymme. Tieto varautumisesta auttaa selviytymään paniikitta. Mitä paremmin osaamme toimia äkillisissä arkea muuttavissa tilanteissa, sitä helpompi ammattilaisten on toimia kriisin aikoina. Varautuminen on laaja kokonaisuus, jota pyrimme käsittelemään kirjassa mahdollisimman yleistajuisesti. Tarkastelun 12
K AN S A L A I S E N V A R A U T U M I S O P A S
ulkopuolelle jää taatusti aiheeseen kuuluvia osa-alueita, tai osaa aiheista käsitellään puutteellisesti. Jokaisella hallinnon alalla on oma tulokulmansa alasisältöineen, joista jokaisesta voisi kirjoittaa kirjan erikseen. Tässä kirjassa käsittelemme varautumista laajasti. Kirjoittajina tavoitteemme on, että olisimme yhdessä valmiimpia kohtaamaan arjessa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset.
Mikä koskettaa meitä jokaista? Miten voimme osallistua varautumiseen? Mitä meidän pitää osata ja tietää varautumisesta? Millaisia asioita meidän on muistettava tavallisessa arjessa? Pyrimme antamaan vastauksia näihin kysymyksiin kirjan alkuosassa ja herättämään jokaisen lukijan mielenkiinnon varautumiseen liittyviin asioihin. Helpot vinkit on koottu olemassa olevista viranomaisten ja järjestöjen tuottamista ohjeistuksista, joista saa lisätietoa kirjan lopussa. Todellisille varautujille esitämme mallin toimintakorteista, joiden avulla kotitaloudet ja vaikkapa pienyritykset voivat pohtia omaa varautumistaan. Kirjan toisessa osassa esittelemme suomalaisen varautumisen mallia, kokonaisturvallisuutta. Kurkistamme sen historiaan ja kansainväliseen toimintakenttään. Kriisinkestävyyden kannalta korostamme järjestöjen erityistä merkitystä maassamme. Järjestöt tekevät varautumistyötä jatkuvasti lähellä meitä. Meistä jokainen voi mennä mukaan toimintaan, osallistua ja harjoitella uusia taitoja, jotka auttavat meitä pitämään huolta itsestämme ja läheisistämme. Kirjan lopussa esitämme ennakoivia ajatuksia tulevasta; millaiseen maailmaan ja yhteiskuntaan meidän on varauduttava, millainen tulevaisuus meitä odottaa? 1 J oh d a n to
13
2 Varautumisesta Marraskuun lopulla 2022 Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti videopuheessaan, että ukrainalaiset saavat talven aikana peruspalveluita ”voittamattomuuskeskuksista”. Venäjä oli aiemmin alkanut systemaattisesti tuhota ilma iskuilla Ukrainan kriittistä infrastruktuuria, joten lämpö, valo, vesi ja tietoliikenneyhteydet olivat vaarassa miljoonilta ihmisiltä. Tuhansien perustettavien keskusten oli presidentin mukaan määrä tarjota lämmön ja veden lisäksi sähköä, internetyhteys, matkapuhelinverkko ja apteekkipalveluita veloituksetta kellon ympäri. Ukrainan hallinto joutui jälleen kerran keksimään uusia keinoja siviilien kärsimyksistä piittaamattoman – tai oikeastaan niihin tähtäävän – vihollisen lannistamiseksi. Mitä voimme oppia Ukrainasta? Kestäisikö suomalainen yhteiskunta vihollisen hellittämätöntä moukarointia, luonnononnettomuuksia, väkivaltaa tai hybridisotaa?
2 V a r a utumisest a
15
2.1 Mitä tarkoittaa varautuminen? Yhteiskunnan varautumisen taustalla on suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu. Kokonaisturvallisuus tarkoittaa varautumisen yhteistoimintamallia, jolla huolehditaan, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pyörivät kaikissa tilanteissa. Tämä tehdään viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Virallisen määritelmän mukaan varautumisella tarkoitetaan ”toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa” (Kokonaisturvallisuussanasto 2017). Häiriötilanteilla tarkoitetaan vaikkapa suuronnettomuuksia, sähkönjakelun häiriötä tai muita tapahtumia, jotka uhkaavat elintärkeitä toimintoja. Häiriötilanteita voi tulla myös normaaliaikoina. Poikkeusoloilla tarkoitetaan valmiuslaissa määriteltyä yhteiskunnan tilaa, jossa uhkat ovat niin vakavia, että viranomaiset tarvitsevat mahdollisuuden suurempiin toimivaltuuksiin. Koronapandemian myötä maaliskuussa 2020 olimme tilanteessa, jossa olimme poikkeusoloissa ja valmiuslaki otettiin käyttöön. Yhteiskuntamme toiminnot ja sitä kautta turvallisuutemme oli vakavasti uhattuna.
2.2 Miksi kansalaisten on varauduttava? Varautuminen kansalaisen arjessa tarkoittaa, että mietimme omalla kohdallamme etukäteen, mitä erilaiset arjesta poikkeavat häiriötilanteet tai poikkeusolot tarkoittavat; miten ne vaikuttavat meihin ja miten selviydymme kriisin aikana. 16
K AN S A L A I S E N V A R A U T U M I S O P A S
Samalla on tärkeä miettiä voimavaroja, joilla ponnistamme takaisin normaaliarkeen. Kansalaisten varautuminen on tärkeää siksi, että se auttaa säilyttämään toimintakykymme vaikeinakin aikoina. Tällaisina aikoina meitä kaikkia tarvitaan ja hyvinvointimme kiinnostaa myös viranomaisia. Apu ei kriittisellä hetkellä tule heti, vaan voimme joutua odottamaan. Se aika on selviydyttävä omin voimin. Yhteiskunnan kannalta kansalaisilla on suorastaan velvollisuus huolehtia omasta selviytymisestään esimerkiksi sähkön- tai vedenjakelun häiriöiden yhteydessä. Meidän on pärjättävä ilman ulkopuolista apua tarvittaessa 72 tuntia, joiden aikana viranomaiset voivat käynnistää auttavat toimenpiteet. Kirjan varautumisohjeiden keskeisenä taustalähteenä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja viranomaisten yhdessä rakentama yksinkertainen 72 tuntia -ohjeistus, johon suosittelemme jokaista perehtymään. Varautumiseen kuuluu myös ymmärrys siitä, mikä on tavallista mielen reagointia esimerkiksi kriisitilanteissa. Tämä tieto auttaa selviytymään itse kriisin aikana, tukemaan läheisiä ja toipumaan kriisin jälkeen. Lisäksi tulevaisuuteen katsominen pitää meidät tolpillamme. Kun olemme varautuneita, tiedämme, mikä auttaa selviytymään. Meillä ei ole mitään hätää.
2.3 Mihin varaudumme? Suomessa tehostetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojausta – –. Kaikki on mahdollista. (Yle 24.11.2022) 2 V a r a utumisest a
17
Yllä oleva ote on uutisesta, joka ei jätä mitään epäselväksi: Suomi on tilanteessa, jossa koko varautumiskapasiteettimme on käytössä. Varaudumme hybridisodankäynnin erilaisiin ilmenemismuotoihin. Voisi sanoa, että Venäjä on saanut meidät pyyhkimään pölyt valmiussuunnitelmistamme. Samalla itsestään selväksi koettua turvallisuudentunnettamme on ravisteltu poikkeuksellisesti. Uuden tilanteen myötä jokaisen tavallisen kansalaisen on vahvistettava omaa valmistautumistaan pahimpaan; tiedettävä perusasiat, kuinka selvitä kaikissa olosuhteissa. Kansalaisten merkitys kriisitilanteissa on olennainen. Olemme esimerkiksi nähneet, miten Venäjä systemaattisesti iskee siviilikohteisiin. Yksi kirjan osio on omistettu hybridivaikuttamiselle. Hybridivaikuttamisella tarkoitamme tilannetta, jossa yhteiskuntaa häiritään tarkoituksellisesti monin eri tavoin, mutta suoranaisen sodan kynnys ei ylity. Meistä jokainen voi omalta osaltaan varautua näihin uhkiin ja miettiä niitä oman koti taloutensa kannalta. Laajoissa häiriötilanteissa viranomaiset tekevät vastuu alueillaan töitä saadakseen yhteiskunnan toimimaan. Kotitalouksien vastuulle jää kuitenkin paljon sellaista, mikä ylläpitää omaa huoltovarmuuttamme. Olemme valinneet esimerkein kuvattujen suurien uhkien lisäksi muutamia kotitalouksiin liittyviä näkökulmia, joihin tarjoamme myös vinkkejä oman varautumisen ja turvallisuuden edistämiseksi. Teemoja on rajattomasti, mutta olemme valinneet tähän kirjaan tässä maailmanajassa korostuvia kotitalouksiin vaikuttavia asioita, jotka voivat osua kohdalle ilman laajempaa häiriötilannettakin.
18
K AN S A L A I S E N V A R A U T U M I S O P A S
2.4 Perinteistä oppia Harvaan asuttujen seutujen asukkaiden tavassa toimia häiriötilanteissa on asiantuntijoiden keskuudessa havaittu omaleimaisia piirteitä. Huolettomuus sekä tottumus selviytyä ja tarvittaessa huolehtia myös muista ovat arjen varautumista parhaimmillaan. Tuulenkaatojen raivaukseen kykenevät isännät pitävät kaiken varalta moottorisahaa peräkontissa, sillä he tietävät, että tiestö on pidettävä ajoneuvoja varten auki ja terveyskeskusasiat hoidettava. Tavat perustuvat opittuihin arkea helpottaviin käytäntöihin. Harvaan asutulla alueella sähköjen katkettua tyypillisesti tarkistellaan lähialueen tilannekuva, ja vikailmoitusten yhteydessä osataan kertoa monesti myös naapuruston virtatila. Samalla selvitellään aggregaatteja ja naapureiden kuulumisia. Vettä varataan ämpäreihin myräkän lähestyessä eikä vessaa vedetä tai pakastinta avata. Kiireiset tarpeet hoituvat pihan perällä jököttävässä ulkohuussissa. Mikäpä sen mukavampaa kuin pistää hellaan tuli ja antaa sähköjen palautua. Kahvit keitellään ja otetaan palasta. Samaan aikaan kaupunkialueilla varoitellaan ulkona liikkumisesta ja lentävistä oksista lumimyräkässä. Mieli järkkyy, kun lempisarja televisiosta ei näy eikä vähävirtainen kännykkä lataudu. Jääkaapin vaikeneminen ei häiritse, sillä eihän siellä valon lisäksi juuri muuta ole. Nopeasti viimeisillä virroilla käydään tarkistamassa sosiaalisen median palstoilta, onko kaupunki pimeänä, ja haukutaan kimpassa paikallinen sähköyhtiö. Somessa joku heittää ilmoille huhun, että lähikaupan kassapäätteet eivät toimisi ja sähköiset ovet olisivat jumissa. Korona-aikana hamstratut vessapaperipaketit ovat loppuneet jo aikoja sitten, mutta vessa sentään toimii. Vielä. 2 V a r a utumisest a
19
Kärjistys maaseudun ja kaupunkialueen osalta on liioitteleva, mutta osittain yhä paikkansa pitävä. Kaupungissa asuvina me monet olemme tottuneet siihen, että aina on sähköä ja aina pääsee kauppaan. Toisaalta esimerkiksi ruoan säilömiseen ei ole enää liiemmälti tiloja – puhumattakaan lämpöä tuottavista tulisijoista, jotka ovat harvinaisuutta kaupunkiasunnoissa. Kohtaamme kuitenkin jokainen arjessa asioita, joihin voimme ennakolta pohtia toimintatapoja ilman, että kyseessä täytyy olla laaja koko yhteiskuntaa koskettava häiriötilanne. Tilanteiden pohtiminen on osa kotitalouden omaa varautumista.
20
K AN S A L A I S E N V A R A U T U M I S O P A S
*9789523824935*