V E S A H E L K KU L A
NOKIA
KAIRAMON MYRSKYISÄ VUOSIKYMMEN
minerva
Nokia
V E S A H E L K KU L A
NOKIA KAIRAMON MYRSKYISÄ VUOSIKYMMEN
H
Papper fran
www.minervakustannus.fi © Vesa Helkkula ja Minerva Kustannus, 2023 Minerva Kustannus on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä. Kannen kuva: Nokian pääjohtaja Kari Kairamo esittelee Mobira- matkapuhelinta huhtikuussa 1988. Martti Kainulainen/Lehtikuva. Ulkoasu ja taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy ISBN 978-952-375-748-6 Painettu EU:ssa
SISÄLLYS Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1. Kansainvälistyvä Nokia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Aloitukseni Nokialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Suomi 1980-luvun alussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Nokia Kairamon osoittamaan suuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Kansainvälistyvä teollisuus murroskohdassa . . . . . . . . . . . 27 Yritysten ja yhteiskunnan muutoksen vuorovaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Vientiprojekteja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Yritysostoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Menestystuote MikroMikko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Kosketukseni konserniin laajemmin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Vuonna 1984. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Kansainvälistä koulutusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 2. Kansainvälistyvän teollisuuden ja rahoitusmarkkinoiden murros . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Entistä liberaalimpi talousajattelu valtaa alaa. . . . . . . . . . . 54 Viestinnän kilpailua vapautetaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Uusia oppeja opinnoistani . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 Kohti rahoitusmarkkinoiden vapauttamista. . . . . . . . . . . . 63 Kiire vapauttaa rahoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 Koordinaation puute. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 Luotto- ja sijoitusmarkkinat villiintyvät . . . . . . . . . . . . . . . . 70 Miten muutos vaikutti Nokiaan?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 Käytännön rahoituksen oppia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 Eurooppa integroituu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 Neuvostotalous murenee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
Nokiasta suuri elektroniikkayritys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 Nokia Engineering kutistuu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 Murros Yhdysvalloista katsoen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 Yritystoiminnan ja amerikkalaisen yhteiskunnan arvoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 Kutsu Nokian yhtymäjohtoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 3. Nuorena näköalapaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 Nokian yrityssuunnitteluosastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 Kiihtynyt muutosvaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 Kairamon vahva visio läheltä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 Nokian yrityskulttuuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 Kairamon toimintatapa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 Johdon poikkeuksellinen organisaatio. . . . . . . . . . . . . . . . 108 Simo Vuorilehdon rooli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 Hallintoneuvosto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 Autoelektroniikka ja Volvo-yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . 119 Erilaisia johtajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 Turkista Keilaniemeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126 Kairamo lisää vauhtia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 Sotkeutuminen maan hallituksen muodostamiseen . . 131 4. Kohti eurooppalaista Nokiaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 Kassa ja tulos vahvalla pohjalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 Monialayhtiöiden kilpailuvaatimukset muuttuvat. . . . 135 Kohti Eurooppaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 Yhtymätason liiketoimintastrategia puuttuu . . . . . . . . . 142 Elektroniikan yksiköt kasvun fokuksessa. . . . . . . . . . . . . 146 Telenokia ja muita strategisia investointeja. . . . . . . . . . . 150 Ristivetoa Nokia-Mobiran johtamisessa. . . . . . . . . . . . . . 152 Pohjois-Amerikan merkitys Nokialle. . . . . . . . . . . . . . . . . 155 Nokian visio ei ohjaa perusteollisuutta . . . . . . . . . . . . . . . 156 Yritysostoja kaapelikoneissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
Työajat venyvät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 Kairamo hajottaa itseään lisää. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 Euroopan kilpailukyky paineessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 5. Elektroniikan loikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165 Vauhti Eurooppaan kiihtyy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 Miten Eurooppa valloitetaan?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168 Eurooppalaisen elektroniikan yritysoston avaus . . . . . 170 Matran osakeanti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 Kohti eurooppalaista matkapuhelinpalvelua . . . . . . . . . 175 Suuri ostokohde tarjolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 Puutteellinen perehtyminen kohteeseen . . . . . . . . . . . . . 181 Ontuvat ostoperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 Miksi kukaan ei sanonut ei?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188 Ericsson Data. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 Nokia-Mobiran vetäjä vaihtuu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 Ostojen siunaaminen ja julkistukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 198 6. Kairamon visio loittoaa reaalimaailmasta . . . . . . . . . . . . 201 Vuoden 1988 strategiakierros. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 SEL-kulutuselektroniikan hajanainen haltuunotto. . . 208 Nokia Data hakee suuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 Vauhti nousee ja laskee. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 Huolta ja luottamuspulaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222 Timo Kosken kuolema. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224 Ojasta allikkoon Kulutuselektroniikassa . . . . . . . . . . . . . 226 Nokia Datan asema ei toimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229 Puolijohdestrategia ja komponenttivalmistus . . . . . . . . 231 Vuorilehto vahvistaa rooliaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 7. Kairamon ote irtoaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 Monta rautaa kuumana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 Tilanne heikkenee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
Kairamo hakee organisoinnin muutosta. . . . . . . . . . . . . . 241 Toimittajat hakevat uutisia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 Nokia-Mobira tekee tappiota . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 Loppuvuoden tunnelmat Mikonlinnassa. . . . . . . . . . . . . 248 Kairamon päätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 Vuorilehdosta pääjohtaja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 8. Nokian matkapuhelinyksikköön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 Yliäänikoneella New Yorkiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256 Rubikin kuutioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260 Vuorilehto ottaa pääjohtajuuden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 Matkapuhelinyksikkö tarvitsee muutosta . . . . . . . . . . . . 263 Toimenpiteitä tuloksen kohentamiseksi. . . . . . . . . . . . . . 266 Salo-projekti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 Pienempien liiketoimintojen vastuu. . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 Norjalainen laivanvarustaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 Kouri-kaupat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 Kasinotalouden luomat haasteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 Vuorilehto selkeyttää johtorakennetta. . . . . . . . . . . . . . . . 275 Motorola haastaa oikeuteen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278 Tuotanto tarvitsee lisää kapasiteettia . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 Strategiasuunnittelua. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283 Kiinteistömarkkinat lähtevät alamäkeen . . . . . . . . . . . . . 284 Rautaesirippu murtuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287 Ali-Melkkilän itsemurha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288 Lähtöni Nokiasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 9. Mikä johti Nokian kriittisiin virheisiin? . . . . . . . . . . . . . . 293 10. Nokian tulevan hurjan kasvun ja menestyksen tekijöitä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 Henkilöhakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
Johdanto
Kari Kairamo oli johtanut Nokiaa menestyksellisesti kymmenen vuoden ajan, ja vuoteen 1987 asti yhtymä oli kasvanut, kansainvälistynyt ja kasvattanut tulostaan ja huipputeknologian osuutta. Kairamo ja Nokia olivat poikkeuksellisen paljon näkyvillä lehdistössä, ja yhtiö sai osakseen jatkuvaa ihailua rohkeudellaan ja edelläkävijyydellään. Vuonna 1987 Nokia teki vielä tuohon mennessä parhaan tuloksensa. Nokia toteutti samana vuonna aiempaa mittavampia kansainvälisiä yritysostoja, jotka kasvattaisivat yhtymän liikevaihtoa yli 70 prosentilla. Syksyyn 1988 tultaessa koko vuoden jatkunut yhtiön tuloskehitys oli muuttunut syöksykierteeksi, ja tilanne näytti vakavalta myös osakkeenomistajille. Nokian ostama Standard Elektrik Lorenzin kulutus elektroniikka oli vienyt koko yhtymän suurimmaksi kasvaneen teollisuusryhmän tappiolle, ja se uhkasi koko yhtymän tulevaisuutta. Nokian omaa yksikköä suuremman Ericsson Datan ostosta syntyneen Nokia Datan saattaminen kilpailukykyiseksi ei edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kaikkien ryhmien tulos oli heikentynyt, ja myös 9
Nokia - Kairamon myrskyisä vuosikymmen
matkapuhelinyksikkö Nokia-Mobira teki tappiota. Samaan aikaan yleinen talousympäristö oli heikentynyt ja Neuvostoliiton romahtamaisillaan oleva talous vaikutti myös Nokian myyntiin. Nokian johdosta muodostetun sisäisen hallituksen keskinäinen luottamus oli säröillään, ja hallitus oli menettänyt otteensa huonosti valmisteltujen suurten yritysostojen ja niiden epäonnistuneiden haltuunottojen seurauksena. Kaiken lisäksi Kairamon luottohenkilö Timo H. A. Koski oli johdon kasvaneiden paineiden keskellä menehtynyt keväällä aivoverenvuotoon. Samaan aikaan rahoitusmarkkinoita oli vapautettu nopealla tahdilla, mikä oli saanut pankkisektorin villiintymään ja johtavien pankkien pääjohtajat suhtautumaan toisiinsa epäluuloisesti. Nämä johtajat istuivat Nokian hallintoneuvoston avainrooleissa. Tämän lisäksi näillä pääjohtajilla ei ollut taustaa ymmärtää kansainvälisessä murroksessa olevia huipputeknologian markkinoita. Yhtiön kehityksen suuntaa ei saatu käännettyä, ja tämä johti syksyn kuluessa kasvaviin paineisiin, joiden seurauksena Kairamo päätti joulukuussa dramaattisella tavalla elämänsä oman käden kautta. Simo Vuorilehto nimitettiin uudeksi pääjohtajaksi, ja johdon sisäinen valtataistelu jatkui hieman uudessa muodossa. Suomessa kohdattiin 1980-luvulla voimakkain teollisuuden rakenteen, kansainvälistymisen ja rahoitusmarkkinoiden murros sitten toisen maailmansodan. Yritysten kilpailuympäristöt kansainvälistyivät, ja tähän kytkeytyneet mikroelektroniikan tuomat uudet sovellukset 10
Johdanto
muuttivat teollisuuden ja yritysten rakenteita. Muutokset vaikuttivat vahvasti ja kauaskantoisesti niin yritystoiminnan johtamisen tapoihin ja osaamisen uudistuviin vaatimuksiin kuin koko yhteiskuntaankin. Tapahtumat olivat sidoksissa maailmantalouden ja politiikan muutoksiin, joihin kytkeytyi demokratian ja liberaalien aatteiden voittokulku ja kommunististen järjestelmien mureneminen. Vuosikymmen oli myös vapautumisen ja kiivaan innostuksen aikaa useilla elämänalueilla. Suomen talous oli toipunut muita maita nopeammin 1970-luvun öljykriiseistä. Elintaso ja tuottavuus kasvoivat muita länsimaita vahvemmin. Suomea verrattiin Japaniin, jonka teollinen ja kilpailukyvyn nousu nähtiin tuolloin poikkeuksellisena. Kehitykseemme myötävaikutti paitsi Neuvostoliiton kanssa käyty bilateraalikauppa myös Suomen teollisuuden ja siinä toimivien ihmisten kyky uusiutua. Tällä murroksen vuosikymmenellä Kari Kairamon johtama Nokia muovautui uusiin kansainvälisiin vaatimuksiin voimakkaammin kuin mikään muu yritys Suomessa. Kari Kairamo oli poikkeuksellinen yritysjohtaja, ja hänellä oli vahva näkemys kansainvälistymisen välttämättömyydestä ja muuttuvasta kilpailuympäristöstä. Lisäksi hän kehitti Nokiaa omalla mutkattomuudellaan entistä ihmiskeskeisemmäksi, innovoivammaksi ja innostuneemmaksi. Kairamon johtaminen tuotti Nokialle menestystä pitkälle myöhäiseen 1980-lukuun asti. Vauhti oli kuitenkin liian kova, ja tavoitteet Nokiasta eurooppalaisena yrityksenä kariutuivat. Nokia toteutti suuria yritysostoja, ja 11
Nokia - Kairamon myrskyisä vuosikymmen
näissä tapahtuneet harha-askelet olivat viedä yhtiön lähes polvilleen. Mikä sai yhtiön johdon tekemään pitkän onnistumisen jakson jälkeen mittavia virheitä ja mihin kaikkeen se vaikutti? Miksi Kairamon visio erkaantui reaalimaail masta? Tässä kirjassa pyrin avaamaan näitä tapahtumia ja niiden syitä. Käsittelen tapahtumia parhaani mukaan kuten silloin asian näin ja koin. Olen täydentänyt omia muistojani ja muistiinpanojani lukuisten kollegoiden ja kirjallisten lähteiden avulla. Aloitin Nokiassa sen kansainvälisimmässä teollisuus ryhmässä, suoritin Nokian tukemana kansainvälisiä opintoja ja siirryin sen jälkeen Kairamon esikuntaan. Kairamon poismenon jälkeen minut nimitettiin matkapuhelinryhmän yrityssuunnittelusta vastaavaksi johtajaksi. Näin johdon organisoinnin ongelmat ja henkilöihin liittyvän valtataistelun, yrityskulttuurin suuren merkityksen, mittavat yritysostot ja niiden taustat, elektroniikan ja tietoliikenteen kansainvälistymisen. Analysoin tapahtumia myös laajemmassa perspektiivissä. Kerron myös monia omakohtaisia tai muita sattumuksia, joissa konkreettiset tapahtumat kytkeytyvät viihdyttävälläkin tavalla suurempaan kuvaan. Katselin tapahtumia aitiopaikalta yhtymän yrityssuunnitteluosastolta ja ”ylimmän johdon juoksupojan” tehtävistä. Olin suorittanut kaksi arvostettua yritystoiminnan korkeakoulututkintoa ja tutkinut Nokian 12
Johdanto
kansainvälistyvää kilpailuympäristöä, joten minulla oli nuoresta iästäni huolimatta valmiuksia analysoida tapahtumakulkuja. Tavaton kiinnostus yhteiskunnan muutokseen innosti minua arvioimaan aihetta. 1980-luvun vaihe Nokiassa ja samanaikainen kehitys vapautuvilla rahoitusmarkkinoilla sekä kansainvälistyvässä teollisuudessa ja yhteiskunnassa oli minulle voimakas kokemus, jonka toivon pystyväni edes osittain välittämään lukijalle.
13
1. Kansainvälistyvä Nokia
Kirjanpitopäällikkö Rauno Kirjavainen kulkee Nokian Engineering-yksikön käytävällä ja kysyy kuuluvalla äänellä: ”Mikä on tämä – Maija Mattisen häät 5 000 markkaa?” Nokia Engineering tarjosi vuonna 1984 Kuwaitiin kookasta televerkkoprojektia. Kaupan saamiseksi Suomeen oli kutsuttu vierailulle Kuwaitin kruununprinssi perheineen tutustumaan Nokian osaamiseen. Kalastaja torpalla järjestettiin tilaisuus, johon koko perhe osallistui. Kruununprinssi oli esittänyt toiveen, että perheen lapset voisivat leikkiä toisessa huoneessa ja että heille järjestettäisiin nukketeatteriesitys. Isännät lähtivät järjestämään asiaa, mutta ilmeni, että kaikki ravintolan tilat oli varattu. Yhdessä kabineteista oli varaus hääjuhlaan. Myyntijohtaja Topi Honkavaara sopi juhlan järjestäjien kanssa, että kabinetti jaetaan kahteen osaan siirrettävän seinän avulla, ja näin järjestyi lapsille toivottu erillinen tila. Hääseurueen joustavuus piti kuitenkin korvata jotenkin. Niinpä syntyi 5 000 markan tosite nimellä Maija Mattisen häät. Nokia ei saanut ponnekkaasta yrityksestään huolimatta tarjoamaansa merkittävää kauppaa. Myöhemmin 15
Nokia - Kairamon myrskyisä vuosikymmen
selvisi, että kaupan saantiin ei ollut realistisia mahdollisuuksia. Kilpailijoina olivat saksalainen Siemens ja ruotsalainen LM Ericsson, joilla molemmilla oli pitkä kansainvälisen kaupan kokemus sekä alueen paikallistuntemusta. Euroopan ulkopuolisissa mittavissa kaupoissa oli tuolloin enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että ostajan päätöksentekijät edellyttivät rahan liikkumista ostajan tahoille varsinaisen kauppasopimuksen lisäksi. Näissä kauppatavoissa ei Nokia ollut samalla tavalla matkassa kuin yritykset, joilla oli enemmän kansainvälistä kokemusta.
Aloitukseni Nokialla Olin aina halunnut päästä näkemään ja kokemaan yhteiskunnan kehitystä siellä, missä muutos on voimakkainta. Arvelin, että se tapahtuu kansainvälistyvissä yrityksissä. En kuitenkaan osannut Nokialla aloittaessani kuvitellakaan, mitä kaikkea tulisin näkemään ja kokemaan seuraavan seitsemän vuoden aikana. Tein diplomityötäni 14.3.1983 alkaen projektivientiin keskittyneessä Nokia Engineeringissä, jonka tilat olivat Helsingin Salmisaaren Kaapelitehtaan ”vintillä” viidennessä kerroksessa. Samassa kerroksessa oli aloitettu Nokian elektroniikan tutkimus- ja kehitystyö yli 20 vuotta aiemmin. Tuolloin Kaapelitehdas oli vielä tehdaskäytössä, ja mennessäni työpaikalle sisäpihan kautta sain väistellä erilaisia laitteita, trukkeja ja tavaroita. 16
Kansainvälistyvä Nokia
Opintoalan valinta ei ollut minulle helppoa. Kansan taloustiede olisi ollut varteenotettava vaihtoehto, ja ehdin myös aloittaa lääketieteellisessä tiedekunnassa päivän verran, mutta valitsin kuitenkin toisin. Tein diplomityöni Teknillisen korkeakoulun t uotantotalouden laitokselle, ja työssäni kehitin Nokia Engineeringin projektivientitoimintaan kustannusten kohdistus- ja hallintamenetelmiä. Olin hakenut diplomityöpaikkaa myös Jaakko P öyry -yhtiöstä, mutta haastattelijani kertoi minulle ystävällisesti, että Henrik Ehrnrooth -niminen henkilö oli vastikään aloittanut diplomityönsä ja eikä samalta aihealueelta otettu toista tekijää. Ehrnrooth toimi myöhemmin Pöyry-yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana. Olin joka tapauksessa erityisen tyytyväinen, että tieni johti Nokiaan. Ensimmäinen omakohtainen kosketukseni Nokian yrityskulttuuriin syntyi, kun työsopimusta solmiessani rohkenin tiedustella henkilöstöpäällikkö Tomas Otteliniltä työajoista. Hän nosti kummastuneen tai tarkoituksellisen pahastuneen näköisenä katseensa sopimuspaperista ja totesi: ”24 tuntia vuorokaudessa yhtiön palveluksessa.” Näin toimin koko Nokia-urani ajan, kenties myöhemmissäkin tehtävissä. Nokia Engineering oli täynnä ihmisiä, jotka katsoivat maailmaa avoimin silmin. Siellä kansainvälisyys oli luonnollista ja Suomi nähtiin vain lähtöpisteenä toiminnalle. Vientimaiden luettelo oli mielenkiintoinen; niihin kuuluivat ainakin Egypti, Oman, Jemen, Saudi-Arabia, Irak, Nepal, Peru, Vietnam, Malesia ja Sudan. Kauppaa 17
Nokia - Kairamon myrskyisä vuosikymmen
yritettiin myös Kameruniin, Sambiaan, Kuwaitiin ja Guinea-Bissauhun. Tuolloin vuonna 1982 jo Suomen suurimmaksi yksityiseksi yritykseksi kasvaneen Nokian liikevaihto oli ollut 6,4 miljardia markkaa, josta vienti ja ulkomaan toiminnot olivat 3,4 miljardia markkaa. Mittavin ja tuottavin osuus viennistä tuli ennen muuta kaapelien myynnistä Neuvostoliittoon. Merkittävät ulkomaiset valmistavat yksiköt olivat Metsäteollisuus-yksikössä sekä Turkissa kaapeleita valmistava Türkkablo A.O., jonka kanssa jouduinkin myöhemmin tekemisiin. Elektroniikka edusti tuolloin 16 prosentin osuutta liikevaihdosta, ja sen myynti suuntautui pääosin kotimaahan. Nokia Engineering loisti kansainvälisen kasvun tekijänä toimitusjohtajan katsauksessa konsernin vuosikertomuksessa 1982. Liikevaihdon kasvu olikin lähes 600 prosenttia ja ulkomaan laskutuksen osuus 98 prosenttia. Engineering nähtiin eräänlaisena kansainvälistymisen opetteluna ja yhtenä askelena seuraaviin Nokian vaiheisiin. Engineeringin rooli yhtymässä ei ollut kuitenkaan yksiselitteinen, vaan teollisuusryhmästä riippuen saattoivat eri yksiköt pyrkiä kauppaamaan samankaltaisia vientiprojekteja ryhmänsä omilla tuotteilla. Joissakin tapauksissa Engineeringin apua pyydettiin hyvin erityyppisten tuotteiden vientitoiminnan avuksi. Tämä kuvasti osaltaan Nokian toimintatapaa. Eri yksiköt saattoivat tehdä asioita parhaaksi katsomallaan tavalla, mikä johti jossain kohdin myös sisäiseen kilpailuun. Eri yksiköiden johtamistavat olivat myös varsin erinäköisiä. Yhtiön 18
Kansainvälistyvä Nokia
sisäiset henkilösuhteet vaikuttivat toimintatapoihin merkittävästi. Nokian yrityskulttuurista heijastui vapaus ja vastuu. Ensimmäinen esimieheni oli Engineeringin talousjohtaja Seppo Lehtinen, ja diplomityöni ohjaajana Nokialla oli DI Pentti Haapanen. Työni tein kuitenkin varsin itsenäisesti eri henkilöitä haastatellen ja materiaaliin tutustuen. Asetin tavoitteekseni, että työni valmistuu kuudessa kuukaudessa. Tärkein meneillään ollut ja koko Engineering-ajan mittavin vientiprojekti oli kylien sähköistäminen Irakissa. Bagdadin läheisille asuinalueille vedettiin yhteensä lähes 300 kilometriä AMKA-ilmakaapeleita sähkötolpissa. Kaupasta oli päätetty juuri Irakin ja Iranin välisen sodan sytyttyä loppuvuodesta 1980, mikä saattoi olla yhtenä syynä kaupan saamiseen Nokialle. Varsinainen 79 miljoonan dollarin urakkasopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 1981. Olin ollut useina kesinä Helsingin kaupungin sähkölaitoksella – eli nykyisessä Helenissä –kaapeliasennusharjoittelijana ja tätä ennen kaivamassa kaapeliojia, joten sähköistämiseen liittyvät asiat olivat minulle jollain tavalla tuttuja. Ympäristö ja työn vaativuus olivat Bagdadin ympäristössä hyvin erilaiset kuin Helsingissä. Irakin projektissa Nokia vastasi koko struktuurin pystyttämisestä. Vaikka suomalaiset yritykset olivat suunnanneet toimintaansa myös kaukaisille vientimarkkinoille, Suomessa oli tuolloin hyvin vähän ulkomaalaisia. Pakolaisia oli koko maassamme vain joitakin satoja. Suurimpana ryhmänä Vietnamista tulleiden venepakolaisten ohella 19
Nokia - Kairamon myrskyisä vuosikymmen
olivat Chilen vuoden 1973 oikeistolaista sotilasvallankaappausta paenneet pakolaiset. Ollessani asennusharjoittelijana Helsingin sähkölaitoksella ryhmässämme oli chileläinen insinööri, joka oli tullut pakolaiskiintiön mukana Suomeen. Eräs keskustelu chileläisen kollegan kanssa jäi mieleeni. Moskovassa oli ollut kesäolympialaiset vuonna 1980, ja järjestäjät näyttivät suosivan kilpailijoita esimerkiksi siten, että Neuvostoliiton keihäänheittäjien vuorolla stadionin portit avattiin, jotta tuuli auttaisi heittoa pidemmälle. Pukuhuoneessamme asennusporukka intoutui pilkkaamaan voimallisesti ja yhteen ääneen venäläisiä ja Neuvostoliiton mentaliteettia. Chileläinen kollegamme oli hyvin hämmästynyt suomalaisten käytöksestä. Hän kertoi ihmetyksestään minulle. Hänhän oli paennut oikeistodiktatuuria omasta kotimaastaan ja katsoi asioita eri näkökulmasta. Kerroin hänelle lyhyesti Suomen historiasta. Suuri Neuvostoliitto oli Stalinin johdolla hyökännyt Suomeen. Itsenäisyytemme oli ollut veitsen terällä. Isämme ja äitimme olivat laittaneet kaikkensa likoon maamme pelastamiseksi. Rauhan solmimisen jälkeen Neuvostoliiton julkinen arvostelu oli käytännössä kiellettyä, eikä ihmisten mielissä kytenyttä katkeruutta, pelkoa ja vihaa saanut tuoda esille. Moskovan olympialaisten tapahtuma nosti tukahdutetut tunteet pintaan. Chileläinen insinööriasentaja kiitti minua selityksestä ja sanoi nyt ymmärtävänsä kollegojen reaktiota.
20
Mikä johti pitkän menestyksekkään kauden jälkeen virheisiin, jotka saivat Nokian lähes polvilleen? 1980-luvulla kohdattiin merkittävä teollinen murros ja mark kinaympäristöt muuttuivat kansainvälisiksi. Kari Kairamon johtama Nokia muovautui uusiin vaatimuksiin tehokkaammin kuin mikään muu yritys Suomessa. Kairamo oli poikkeuksellinen yritysjohtaja, ja hänen visiotaan kansainvälisesti toimivasta elektroniikkayhtiöstä toteutettiin muun muassa mittavin yritysostoin. Johtamismalli mahdollisti valtataistelun, jossa yhtiön ja yksittäisen johtajan etu eivät välttämättä kohdanneet. Nokia ajautui vakavaan kriisiin. Helkkula analysoi ansiokkaasti Nokian tapahtumia osana 1980-luvun yhteiskunnan ja rahoitusmarkkinoiden murrosta. Kirja tarjoaa uuden aikalaisnäkökulman yhtiön kiivaan kansainvälistymisen kauteen.
Vesa Helkkula toimi vuosina 1987 ja 1988 Nokian pääkonttorin strategiaosastolla silloisen pääjohtajan Kari Kairamon esikunnassa yrityssuunnittelupäällikkönä ja sitten Nokia-Mobiran yrityssuunnittelujohtajana. Nokian jälkeen hän on työskennellyt lähes 30 vuotta kansainvälisesti toimivien tietoliikenne-, elektroniikka- ja ohjelmistopalveluyritysten toimitusjohtajana. www.helkkula.fi
36.09 ISBN 978-952-375-748-6
www.minervakustannus.fi Kansi: Jatta Hirvisaari / Taittopalvelu Yliveto Oy Papper fran