: Disney Pixar. 5 minuutin Pixar-satuja (Disney) by Kirja.fi

5 minuutin satuja -

Ensimmäinen painos

Disney/Pixar elements © Disney/Pixar; rights in underlying vehicles are the property of the following third parties: Chevrolet Impala is a trademark of General Motors; Volkswagen trademarks, design patents and copyrights are used with the approval of the owner Volkswagen AG. Vespa is a trademark of Piaggio & C. S.p.A.

Slinky® Dog is a trademark of Just Play, LLC. © Just Play, LLC

”A Life Worth Living”, muokattu kirjasta ja cd:stä Soul Read-Along Storybook, kirjoittanut Bill Scollon.

”Babysitting Mode”, muokattu tarinasta, jonka on kirjoittanut Sarah Hernandez ja aiemmin julkaissut Random House Children’s Books.

”Miguel and the Secret Recipe”, muokattu tarinasta, jonka on kirjoittanut Roni Capin Rivera-Ashford.

”A Gift for Giulia”, muokattu tarinasta, jonka on kirjoittanut Josh Crute. Copyright © 2021 Disney Enterprises, Inc., and Pixar. ”Panda Up!”, muokattu tarinasta, jonka on kirjoittanut Suzanne Francis. Copyright © 2022 Disney Enterprises, Inc., and Pixar.

Kaikki tarinat kuvittanut Disney Storybook Art Team.

Suomentanut Jenni Rapelo

Suomenkielinen laitos: Tammi, 2026

Tammi on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä Lönnrotinkatu 18 A, 00120 Helsinki

ISBN 978-952-04-8161-2

Painettu EU:ssa

Tuoteturvallisuuteen liittyvät tiedustelut: tuotevastuu@tammi.fi

Sisällys

Doria etsimässä: Halitaan!

Soul: Kallisarvoinen elämä

Autot: Hohdokas kisa

Monsterit Oy: Vuoden pelottavin päivä

Odotushuoneessa

Odotushuoneessa asustavat tunteet olivat tottuneet odottamaan... ja odottamaan... ja odottamaan. He odottivat myös innolla muuttoa Päämajaan. Nyt kun Riley oli täyttänyt kolmetoista, se hetki koittaisi varmasti pian.

Tunteet eivät tietenkään vain odotelleet vaan seurasivat myös Rileyn jokapäiväistä elämää. Ja aina kun tyttö tarvitsi heitä, he auttoivat painamalla pikkuista nappiaan.

Eräänä päivänä rakentajat kuitenkin poistivat napin.

”Seis! Seis!” Ahdistus huusi. ”Mitä te oikein teette?”

”Tavanomaisia huoltotöitä”, yksi työläisistä sanoi kiikuttaessaan napin pois.

Muut työläiset mätkäisivät sen paikalle varoituskartion. ”Kaiken pitäisi pelittää taas kolmesta viiteen arkipäivässä.”

Ahdistus ravasi hermostuneena edestakaisin. ”Meillä ei ole enää nappia!”

Ennui pyöritteli silmiään. ”Taas sitä mennään.”

”Mitä teemme, kun Riley tarvitsee meitä?” Ahdistus huudahti.

”Painamme varoituskartiota? Miten voisimme vain istua ja katsella vierestä tekemättä mitään?”

”Olisipa meillä yhtä hulppea ohjauspöytä kuin Päämajassa”, Kateus huokaisi. ”Mutta meillä ei ole muuta kuin mielimanuaaleja.”

Ahdistus henkäisi. ”Siinäpä se! Luen manuaalit uudelleen läpi.”

Hän tarttui heti toimeen ja tunsi olonsa paremmaksi. Lukeminen rentoutti aina!

Seuraavana päivänä Rileyn opettajalla oli asiaa tunnin jälkeen. Koska Riley oli yksi menestyneimmistä oppilaista, hän saisi pitää puheen koulun päättäjäisissä. Riley oli otettu kunniasta, ja tunteet hurrasivat ylpeinä ja innokkaina.

Mutta kun Riley alkoi kirjoittaa puhetta, sanat eivät soljuneetkaan vaan tyttö tuijotti tyhjää näyttöä.

Tunteet halusivat auttaa, mutta miten? Eihän heillä ollut enää nappia!

”Ilo hoitaa varmasti homman”, Ahdistus vakuutti itselleen ja veti syvään henkeä. Hän oli aina ihaillut Rileyn päätunteen kädenjälkeä.

Päivät kuluivat, mutta Rileyn läppärin näyttö pysyi tyhjänä.

Ahdistus oli räjähtämäisillään turhautumisesta. ”Mitä te oikein vetkuttelette siellä?” hän huusi, ihan kuin Päämajan tunteet voisivat kuulla hänet. ”Päättäjäiset ovat kahden päivän päästä!”

Nolous käpertyi keräksi. Hän ei kestänyt ajatusta Rileysta, joka seisoi sanattomana yleisön edessä.

Kateus pohti, millaisia muiden puheet olisivat. Ne olivat jo varmasti valmiita. ”Muiden puheet ovat varmasti tosi hyviä”, hän huokaisi.

Ennui taas oli valmis luovuttamaan.

Ahdistus etsi kaikki muistiinpanonsa vuosien varrelta ja yritti keksiä suunnitelman. Monen tunnin jälkeen hänen kasvonsa kirkastuivat. ”Bingo!”

Rileyn paras ystävä Minnesotasta oli pitänyt puheen alakoulussa pyrkiessään oppilaskuntaan.

”Ja hän onnistui!” Ahdistus hihkaisi. ”Rileyn pitää siis pyytää Megiltä neuvoja.”

”On vain yksi pikku pulma”, Ennui huomautti. ”Emme voi tehdä mitään ilman Päämajan ohjauspöytää.”

Mikään ei kuitenkaan estäisi Ahdistusta.

Hän selitti muille suunnitelmansa:

”Ensimmäinen vaihe: Ruuvaamme auki katon tuuletusluukun ja ryömimme ilmastointikanavaa pitkin Päämajaan, missä taas ruuvaamme luukun auki.”

”Toinen vaihe: Laskeudumme Päämajaan heittokoukun ja vahvan köyden avulla.”

”Kolmas vaihe: Etsimme oikean idealampun ja jätämme sen Ilon löydettäväksi.”

”Neljäs vaihe: Riley saa idean, soittaa Megille ja pitää kaikkien aikojen vaikuttavimman puheen!”

”Loistotuuma!” Ennui myönsi. ”Mutta emmekö voisi vain kulkea ovesta?” Hän avasi sivuoven, jonka takaa paljastui pitkä Päämajaan johtava portaikko.

”Kaipa sekin käy”, Ahdistus totesi ja kohautti olkapäitään.

”Mutta emme saa jäädä kiinni!”

Tunteet lähtivät Odotushuoneesta ja hiippailivat Päämajaan.

He avasivat hiljaa oven ja näkivät Kiukun ohjauspöydän ääressä. Hän

tarkkaili Rileyn unia tytön nukkuessa, mutta kuunteli onneksi samalla musiikkia kuulokkeistaan.

”Idealamput ovat tuolla”, Ahdistus kuiskasi. ”Seuratkaa minua.”

Tunteet penkoivat tuhansia ideoita, kunnes Nolous löysi sopivan. Ahdistus henkäisi ja nappasi lampun. ”Siinä se on!”

Kiukku kääntyi ympäri. Hän sääti kuulokkeitaan mutta jatkoi sitten joraamista musiikin tahdissa. Onneksi tunteet ehtivät piiloutua ennen kuin Kiukku huomasi heitä.