SANNA-MARI HOVI
Opas kaupunkilomalle ja nojatuolimatkalle
TAMMI
Matka kuninkaalliseen Tukholmaan
SANNA-MARI HOVI
Matka kuninkaalliseen Tukholmaan Opas kaupunkilomalle ja nojatuolimatkalle
Suomen tietokirjailijat ja WSOY:n kirjallisuussäätiö ovat tukeneet tämän kirjan kirjoittamista. © Sanna-Mari Hovi ja Tammi, 2023 Tammi on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä Ulkoasu ja taitto: Maria Mitrunen Kartat: Mika Kettunen ISBN 978-952-04-4231-6 Painettu EU:ssa
Sisällys Kuninkaallinen Tukholma tutuksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Ruotsin kuningashuoneen linnat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Pari sanaa linnoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Tukholman kuninkaallinen historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Kuninkaanlinna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 Linnan ulkopuoli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Linnan sisätilat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Linnan kirkko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Aarrekammio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Varuskamari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Kustaa III:n antiikkimuseo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Tre Kronor -museo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Bernadotte-kirjasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
Kuninkaallinen Gamla stan ja Riddarholmen. . . . . . . . . . . . 45 Slottsbacken. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Stortorget . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Kierros Gamla stanissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Riddarholmen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
Gamla stanin naapurit ja Solnan linnat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Kaupungintalo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 Kustaa Aadolfin tori. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 Kungsträdgården. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 Huvudstan linna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 5
Karlbergin linna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
Drottningholm. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Linnan sisätilat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 Linnan teatteri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Meripaviljongit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Malmen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Linnan puutarhat ja puistot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
Kiinalainen paviljonki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 Paviljongin sisätilat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 Linnan ympäristö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
Kuninkaallista elämää Östermalmilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 Kuninkaalliset hovitallit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 Humlegården. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
Djurgården. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 Kaarle XI:n kalastusmaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 Djurgården lystinpitopaikkana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 Kierros Djurgårdenilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
Rosendalin linna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
Linna ulkoa ja sisältä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 Rosendalin puisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
Waldemarsudde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 Hagan kaksi paviljonkia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 Kustaa III:n paviljonki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 Hagan linna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 Hagan puisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156 Hautausmaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
Ulriksdal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 Puutarha ja kasvihuoneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
Rosersbergin linna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173 Puutarha. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
6
Gripsholm. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 Vaasojen linna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 Linnan sisätilat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 Puutarha. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
Muut kuningashuoneen linnat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 Stenhammar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 Solliden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 Tullgarn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 Strömsholm. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 Sofiero. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
Monarkian tulevaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 Kuvalähteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
7
Kuninkaanlinna on hyvä paikka aloittaa tutustuminen kuninkaalliseen Tukholmaan.
Kuninkaallinen Tukholma tutuksi Monarkiat, kuninkaat ja kuningattaret, ovat vuosisataista, jopa vuosituhantista, yhä jatkuvaa perinnettä. Kuningasperheiden historiat kietoutuvat toisiinsa, ja upeilla koruilla, mahtavilla linnoilla ja monilla omituisiltakin vaikuttavilla tavoilla on pitkä historiansa. Monarkiat ovat kuitenkin myös katoavaa perinnettä. Vuonna 1900 lähes kaikki Euroopan valtiot olivat monarkioita. Niitä oli yhteensä 42. Vuonna 2000 monarkioita oli Euroopassa enää 10. Ehkä juuri siksi niistä on tullut tavattoman kiinnostavia ja kuninkaallisten perheiden jäsenistä seurattuja julkkiksia. Niin myös Ruotsissa, jonka kuningashistoria on myös meidän historiaamme. Ruotsin kuningassukujen historia voidaan tarinoiden perusteella ulottaa Jumalan poikiin saakka. Legendaarisista viikinkikuninkaista kerrotaan hurjia tarinoita, mutta jo 1000-luvun kuninkaista on olemassa muutakin kuin tarinatietoa. 1500-luvulla valtaan astuneesta Kuninkaallinen Tukholma tutuksi
Vaasa-suvusta on jälkipolville jäänyt runsaasti konkreettisia jälkiä,
9
esimerkiksi Gripsholmin linna Tukholman lähistöllä. 1600-lukua hallinnut Pfalzin suku jätti jälkeensä useita muistomerkkejä, eritoten Kaarle X Kustaan määrätietoisen puolison Hedvig Eleonooran ansioista. Hän rakennutti muun muassa Drottningholmin ja Tukholman nykyiset linnat. 1700-luvulla valtaa pitäneet Holstein-Gottorpit jäivät historiaan lähinnä taidekuningas Kustaa III:n ansiosta. Hän perusti Ruotsiin lukuisia, yhä toimivia kulttuuri-instituutioita, kuten Ruotsin kuninkaallisen oopperan ja teatterin, ja rakennutti nimeään kantavan paviljongin Hagaan. 1800-luvun alusta hallinneet Bernadottet ovat ylläpitäneet ja entisöineet vanhaa rakennuskantaa taitavasti. Rosendalin linna ja Waldemarsudden taidemuseo ovat esimerkkejä Bernadottejen aikaansaannoksista.
Drottningholmissa asustaa nykyinen kuningaspari, Kaarle Kustaa ja Silvia.
Ruotsin kuningashuoneen linnat hin dispositio-oikeus, eli hän voi ottaa linnat käyttöönsä, mutta hän ei omista eikä voi myydä niitä. Tärkeimmät kuninkaalliset linnat ovat Tukholman Kuninkaanlinna ja Drottningholmin linna. Nykyinen kuningaspari on asunut Drottningholmissa vuodesta 1981. Kuninkaanlinnassa ovat kuningasperheen työ- ja edustustilat. Kuninkaalliseen dispositio-omistukseen kuuluvat myös Gripsholmin keskiaikainen linna, Drottningholmin linna sekä sen alueella oleva Kiinalainen paviljonki, Ulriksdalin, Rosersbergin, Strömsholmin ja Tullgarnin linnat ja Kustaa III:n paviljonki sekä kruununprinsessa Victorian koti, Hagan linna; samoin Rosendalin linna, joka toimii Kaarle XIV Juhanan museona. Sollidenin linna Öölannissa on kuningasperheen kesälinna ja kuninkaan yksityisomistuksessa. Stenhammarin
Kuninkaallinen Tukholma tutuksi
Ruotsin kruunun omistuksessa on useita linnoja. Kuninkaalla on nii-
10
linna on tullut valtiolle testamenttilahjoituksena, jonka ehtona oli, että sitä käyttää Bernadotte-perheen miespuolinen jäsen. Nykyinen kuningas harjoittaa linnassa karjankasvatusta ja maataloutta. Tässä kirjassa keskitytään Tukholman alueella oleviin kuningashuoneelle kuuluviin linnoihin, joihin pääsee kätevästi julkisilla liikennevälineillä tai kävellen ja joihin voi tutustua myös sisäpuolelta. Niiden lisäksi esitellään erilaisia monarkian kannalta kiinnostavia kohteita, jotka ovat helposti saavutettavissa. Suurimpaan osaan kohteista ehtii päiväristeilyn aikana.
TUKHOLMASSA JULKINEN LIIKENNE on sujuvaa. Aikataulut ja parhaat rei-
tit löytyvät hyvin Google Mapsista, ja Tukholman liikenteen SL-sovellus on kätevä. Jos matkalla on pitempään, kannattaa ostaa SL:n (Storstockholms Lokaltrafik) vihreä kortti, jolle voi ladata esimerkiksi 24 tai 72 tunnin lipun tai viikkolipun. Kortti aktivoidaan näyttämällä sitä metron tai bussin kortinlukijalle. Jos kulkee vain muutamia matkoja, on helpointa maksaa pankkikortilla. Sitä ”blibataan” eli näytetään kortinlukijalle. Leimaus on voimassa 75 minuuttia, ja sen puitteissa voi vaihtaa liikennevälinettä: näyttää vain pankkikorttinsa uudelleen lukulaitteelle. Lippua ei näistä pankkikortilla maksetuista matkoista tule lainkaan. Raitiotievaunuissa voi toistaiseksi maksaa jopa käteisellä lipunmyyjälle. Linjoja ei tosin Tukholmassa ole monta.
Kuninkaallinen Tukholma tutuksi
Linnojen aukiolon voi varmistaa hovin omilta sivuilta (kungahuset.se).
11
Ne tarjoavat paljon tietoa, ja keskeiset asiat ovat myös englanniksi. Erityisesti Kuninkaanlinnan osalta aukiolo kannattaa tarkistaa, sillä sen jotkin osat saattavat olla joinakin päivinä kiinni valtiovierailujen vuoksi. Sivustolta löytää myös kuningashuoneen jäsenten lähiviikkojen virallisen ohjelman. Jos haluaa yrittää bongata kuninkaallisen, kalenteri on oiva apu. Tukholma tarjoaa tarinoita niin kruununsa pudottaneista kuninkaista kuin linnoja rakentaneista kuningattarista. Jossakin tarinassa pääosassa on munakuppi, toisessa koira nimeltä Pompe. Tervetuloa matkalle kuninkaalliseen Tukholmaan!
Kaarle XV:n kruunajaiset Trandheimin tuomiokirkossa (Peter Nicolai Arbo).
RUOTSIN KUNINKAAT JA KUNINGATTARET VAASA-SUVUSTA ALKAEN (suluissa on vuodet kuninkaana/kuningattarena)
Vaasa-suku Kustaa Vaasa eli Gostaff tai Gustav Eriksson (1523–1560) Katariina Saksilainen (Saksi-Lauenburg) Margareeta Erikintytär Leijonhufvud Katariina Stenbock Eerik XIV (1560–1568) Kaarina Maununtytär Katariina Jagellonica (Puola) Gunilla Bielke Sigismund (1592–1599) Anna Itävaltalainen (Habsburg) Konstantia (Habsburg) Kaarle IX (1599–1611) Maria (Pfalz) Kristiina (Holstein-Gottorp) Kustaa II Aadolf (1611–1632) Maria Eleonoora (Brandenburg) Kristiina (1632–1654)
Kuninkaallinen Tukholma tutuksi
Juhana III (1568–1592)
12
Pfalzilainen suku Kaarle X Kustaa (1654–1660) Hedvig Eleonoora (Holstein-Gottorp) Kaarle XI (1660–1697) Ulriika Eleonoora, vanhempi (Tanska) Kaarle XII (1697–1718) Ulriika Eleonoora, nuorempi (1718–1720) Fredrik (Hessen-Kassel)
Hessenin suku Fredrik I (1720–1751) Ulriika Eleonoora nuorempi
Holstein-Gottorpit Aadolf Fredrik (1751–1771) Loviisa Ulriika (Preussi) Kustaa III (1771–1792) Sofia Magdalena (Tanska) Kustaa IV Aadolf (1792–1809) Fredrika Dorotea (Baden) Kaarle XIII (1809–1818) Hedvig Elisabet Charlotta (Oldenburg)
Bernadottet Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Désirée (Desideria) Clary Oskar I (1844–1859) Kuninkaallinen Tukholma tutuksi
Josefina (Leuchtenberg)
13
Kaarle XV (1859–1872) Lovisa (Alankomaat) Oskar II (1872–1907) Sofia (Nassau) Kustaa V (1907–1950) Viktoria (Baden) Kustaa VI Aadolf (1950–1973) Margaret (Connaught) Louise (Englanti) Kaarle XVI Kustaa (1973–) Silvia Sommerlath
Oskar II:n huone Kuninkaanlinnassa on säilytetty 1800-luvun lopun asussa.
Pari sanaa linnoista Monarkiat ovat jättäneet jälkeensä pysyviä muistomerkkejä: linnoja puutarhoineen. Aluksi linnojen funktio oli pitkälti puolustuksellinen. Korkealla paikalla tai vesistön ääressä olevaa linnaa oli helppo puolustaa, mutta viihtyisyydestä ja kodikkuudesta niitä ei voinut kehua. Myöhemmin linnoilla haluttiin symboloida kuninkaan valtaa ja äveriäisyyttä, ja niiden oli määrä herättää kunnioitusta, ehkä hieman pelkoakin. Linnojen puutarhat kertoivat omistajiensa rajattomasta rikkaudesta: kuninkaallisilla oli varaa investoida täysin tarpeettomiin asioihin, kuten puistoihin, joista oli vain iloa mutta ei hyötyä. Puistojen erikoiset, ulkomailta tilatut kasvit ja pienten eläintarhojen eläimet olivat osoitus omistajansa muotitietoisuudesta, kansainvälisyydestä ja kehittyneestä mausta. Suihkulähteet pulputtivat vettä silkasta ilosta, ja puutarhojen patsaat, eritoten sotasaaliina saadut, korostivat kuninkaan mahtia. Sisätilojen koristelu on täynnä vahvaa symboliikkaa. Usein maalaukset ja veistokset esittävät kuningasperheiden jäseniä ja heidän sukulaisiaan. Sodankäyntiä sekä antiikin jumalia esittävillä teoksilla Pari sanaa linnoista
hehkutetaan monarkian historiaa, voimaa ja viisauttakin. Joskus antii-
15
kin jumalan tai jumalattaren kasvot ovat saattaneet vaihtua kuninkaallisen kasvoihin. Kuninkaallisten sukujen vaihtuessa vanhat koristeet ja vallanmerkit on korvattu nopeasti uusilla. Monogrammikoristeet seinillä ja huonekaluissa ovat vaihtuneet. Eurooppalaisissa linnoissa on rakenteellisesti yhteneviä piirteitä. Usein paraatisisäänkäynti on veden puolella, olivathan vesireitit merkittävin kulkuväylä monien linnojen rakentamisen aikaan. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Drottningholmissa ja Kuninkaanlinnassa.
Linnoissa on lähes aina myös sivurakennuksia, sillä paloherkät toiminnot sijoitettiin erilleen itse päärakennuksesta. Niinpä vanhojen linnojen alkuperäiset keittiöt olivat yleensä erillisrakennuksissa, samoin saunat ja pyykkituvat. Linnojen sisätilat muistuttavat toisiaan. Pohjakerroksissa ovat linnan toiminnalliset tilat, esimerkiksi erilaiset palveluskunnan tarvitsemat tilat ja varastot eli ne paikat, joihin kuninkaallisten ei tarvinnut mennä. Kuninkaallisten asuin- ja edustustiloihin noustiin upeiden porraskäytävien kautta. Ajatus on sama kuin vanhoissa taide museoissa: ihminen kiipeää portaikkoa pitkin kohti jotain tärkeää, suorastaan kohti taivasta. Linnoissa rappujen yläpäässä aukeaa normaalisti ensimmäisenä drabanttisali eli vartijoiden tila, jossa päivystivät kuninkaan ja kuningattaren henkivartijat. Siitä eteenpäin tiloja määrittää eniten jako yksityiseen ja julkiseen. Tilat oli normaalisti jaettu talon rouvan ja herran tiloihin. Niitä yhdistivät yhteiset tilat, kuten salit ja sisääntuloaulat. Yksityiset ja julkiset tilat oli erotettu selkeästi toisistaan. Yksityisiin tiloihin kuuluivat kabinetti, vaate- ja pukeutumishuoneet ja makuuhuone. Paraati makuuhuone sen sijaan kuului julkisiin tiloihin ja toimi kuninkaan tai kuningattaren vastaanottotilana. Pukeutumistiloista käytetään nimitystä garderobe. Se ei kuitenkaan viittaa vaatekaappiin eikä ihan vaatehuoneeseenkaan. Krinoliinihameet ja korkeat peruukit vaativat paljon tilaa ympärilleen. Madame ei myöskään pystynyt pukeutumaan itse, joten pukemiseen tarvittiin useiden henkilöiden panosta ja näin ollen melko lailla tilaa. Yksityisellä ja virallisella puolella oli myös erilliset portaikkonsa. Suuret rappukäytävät olivat edustusta varten ja ne johtivat edustuskunta, joka pysyi näin näkymättömissä. Linnat lämmitettiin puilla, joiden kantaminen työllisti ison osan linnan henkilökuntaa. Ei voinut ajatellakaan, että palvelusväki raahaisi takkapuita samoilla rappusilla, joilla kuningasperhe vieraineen liikkui silkkipuvuissaan. Niinpä linnat olivat täynnään kapeita, näkymättömiä kulkuväyliä. Tasaisin välein portaikossa oli levennyksiä, joihin polttopuita varastoitiin. Pienemmät raput olivat käteviä myös yksityisissä vierailuissa. Jos kuningas olisi lähtenyt edustustilojen kautta pitämään juttutuokiota
Pari sanaa linnoista
tiloihin. Pienempiä linnan rakenteissa olevia rappuja käytti henkilö-
16
Tullgarnin linnan keittiössä morttelikin on monarkkikokoa.
kuningattaren kanssa, tiedossa olisi ollut runsaasti protokollaa saapumisineen ja poistumisineen, ilmoittamisineen ja pokkurointeineen. Pienempiä rappuja käyttäen asia voitiin hoitaa ilman suurta häiriötä. Ruotsissa onkin sanonta ”ta garderobsvägen”, joka viittaa juuri asian hoitamiseen ilman suurta kohkaamista. Pari sanaa linnoista
Kuninkaan ja kuningattaren makuuhuoneissa piti turvallisuus-
17
syistä olla aina kaksi poistumistietä. Aiempina vuosisatoina tulipalo lienee ollut suurempi uhka kuin vallankaappaus. Linnoissa on usein myös paljon salaovia: seinätapetin alle piilotettuja ovia, joiden takaa pääsee linnan salakäytäville. Niiden takana saattoi olla myös kaappi, jossa säilytettiin kuninkaan tai kuningattaren ”yöistuinta”. Epäonnekseen kuninkaalliset joutuvat taipumaan samoihin ruumiintoimintoihin kuin me muutkin. Mutta moiset toimitukset piti pystyä tekemään salaa ja diskreetisti.
Kustaa Vaasa kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1523 Kalmarin unionin hajottua. Hän asettui hallintoineen pysyvästi Tukholmaan Tre Kronor -linnaan, jonka Birger Jaarli oli rakennuttanut 1200-luvun puolivälissä puolustuslinnaksi. Kustaa Vaasan myötä Tukholmasta tuli Ruotsin pääkaupunki, ja Vaasan kruunajaispäivä, kesäkuun kuudes, on valittu myös Ruotsin kansallispäiväksi. Pelko erityisesti tanskalaisia hyökkääjiä kohtaan oli jatkuvasti läsnä. Niinpä Kustaa Vaasa halusi vahvistaa linnaa muun muassa rakentamalla sen ympärille vallihaudat. Kustaa Vaasan poika Juhana III uudisti linnaa edelleen ja rakennutti linnaan muun muassa uima- altaan sekä vedenjakelujärjestelmän, josta vettä saatiin keittiöön,
Tukholman kuninkaallinen historia
Tukholman kuninkaallinen historia
18
Tukholma 1600-luvun loppupuolella Willem Swedden kuvaamana. Kuva on teoksesta Suecia antiqua et hodierna (Mennyt ja moderni Tukholma).
pesutupaan ja muuallekin. Linnaa pidettiin aikansa käytännöllisim-
Tukholman kuninkaallinen historia
pänä rakennuksena. Sen alueella oli myös yrttitarha ja hyötypuutarha.
19
Ruotsin valtakunnan kasvaessa tarvittiin yhä enemmän virkamieskuntaa ja sille tiloja Tukholmasta. Vaasa-suvun suuren soturi kuninkaan, Kustaa II Aadolfin tytär, kuningatar Kristiina määräsi 1600luvun puolivälissä korkeat virkamiehet ja sotilasjohtajat muuttamaan Tukholmaan, ja heille annettiin Stadsholmenilta ja Riddarholmenilta tontteja, joille rakentaa palatseja. Kuningattaren omat taidekokoelmat, kirjastot ja arkistot tarvitsivat paljon tilaa, ja Kristiina rakennutti Tre Kronor -linnaan uusia siipiä ja lisärakennuksia. Linnassa oli myös tiloja eksoottisille eläimille, esimerkiksi Prahasta sotasaaliina saadulle leijonalle, leopardille ja kuningattaren marakateille. 1600-luvun lopulla Kaarle XI kutsui Ranskan Ludvig XIV:n palveluksessa olleita käsityöläisiä uudistamaan linnaa. Aurinkokuninkaanakin tunnettu Ranskan kuningas oli aikakauden muotiguru, ja hänen
barokkityylinen Versailles’n palatsinsa oli eurooppalaisten linnojen esikuva. Luonnollisesti myös Ruotsin kuningas halusi barokkilinnan ja todistaa olevansa perillä eurooppalaisista muotivirtauksista. Myös Kaarle XI:n aikana linnassa oli eläimiä. Oli lintuja, kaniineja ja kettuja ja katolla kyyhkyslakka. Peuroille ja kauriille oli omat rakennuksensa. Näiden hyötyeläinten lisäksi linnan alueella oli rakennukset myös lahjoina saaduille karhulle ja jääkarhulle. Hevosilleen Kaarle rakennutti tallit Helgeandsholmenille, saarelle, jolla nykyisin on Valtiopäivätalo. Tre Kronor -linna oli kasvanut keskiaikaisesta puolustuslinnasta suureksi alueeksi, jolta löytyi erilaisia virastoja, asuintiloja, työpajoja, puistoja ja jopa eläintarha. Tre Kronor -linna paloi vuonna 1697. Muurien sisään oli vuosi kymmenien mittaan rakennettu niin paljon ja tiiviisti, että palon rajaaminen ja sammuttaminen oli ollut mahdotonta. Linnan kuivat rakenteet syttyivät palamaan soihtuina eikä sammutusvälineisiin päästy käsiksi tarpeeksi nopeasti. Lähes koko linna paloi maan tasalle vain tunnissa. Suuri osa kuninkaallista historiaa, arkistot ja kirjastot, haihtui hetkessä savuna ilmaan. Kuningatar Kristiinan hopeinen valtaistuin saatiin pelastettua, samoin Hedvig Eleonooran kirjoituspöytä sekä kirkon penkkien päätyovet. Pelastettua saatiin myös kuukautta aiemmin kuolleen kuningas Kaarle XI:n kalmo, joka odotti linnassa hautaamistaan. Tulipalon jälkeen kuningasperhe muutti Riddarholmenille Wrangelin palatsiin, joka sai nimen käyttöön vuonna 1754, ja sen ensimmäinen kuningaspari oli Aadolf Fredrik ja Loviisa Ulriika. 1700-luvun lopulla Tukholma oli vielä pienehkö kaupunki. Asukkaita oli noin 75 000, ja asuminen keskittyi pääasiassa Gamla staniin ja hieman myös Norrmalmille ja Södermalmille. Gamla stan oli täyteen ahdettu ja likainen paikka, josta parempi väki halusi pois. Nykyisen Berzelii-puiston aluetta käytettiin jätteiden ja kuolleiden eläinten kaatopaikkana. Lemu oli sen mukainen. Rakennusmääräykset vuodelta 1763 määräsivät, että rakennukset piti rakentaa kivestä. Gamla stanin lisäksi määräys koski myös esikaupunkeja eli ”malmeja”. Södermalmilla, jonne oli jo 1600-luvulla muodostunut selkeä katuverkosto, suurin osa rakennuksista oli kuitenkin puutaloja. Niiden välissä oli kivirakenteisia kartanoita. Palovaara oli silti koko ajan suuri.
Tukholman kuninkaallinen historia
Kungahuset. Uusi kuninkaanlinna otettiin hieman keskeneräisenä
20
Tukholman kuninkaallinen historia
Tre Kronor -linna, Govert Dircksz Camphuysenin maalaus vuodelta 1661.
21
Östermalmia kutsuttiin vielä 1700-luvulla Ladugårdslandetiksi. Se oli ollut lähinnä hakamaata, ja siellä oli vain pieniä puutaloja ja kruunun leipomo. 1700-luvulla alue eloistui, kun se sai lisää asukkaita: tarvittiin uusi Hedvig Eleonooran kirkko, joka vihittiin 1737. Samalla vuosikymmenellä Fredrikshovin linnaan rakennettiin loistokas päärakennus, jota Fredrik I käytti metsästysretkillään Djurgårdeniin ja jonne hän asutti rakastajattarensa Hedvig Tauben. Artillerigårdenin suuri kasarmialue rakennettiin 1760-luvulla ruotsalaisten sotataitojen parantamiseksi. Näille taidoille tulikin paljon käyttöä. Djurgården oli 1700-luvulla kuninkaallista metsästysmaata. Alueella oli myös Gröna Lundin puisto, jossa jo tuolloin olivat krouvit
Kruunupäiden Tukholma Lähde matkalle arkeen ja loisteeseen. näkymä Tukholmaan Ryssvikenistä,monarkian Waldemarsudden tuntumasta. elias martinin vesivärimaalaus 1700-luvun lopusta.
Vaella puistoista palatseihin ja tutustu niiden kiehtoviin asukkaisiin kuningattarista kummituksiin. Tukholma on
Gröna Lund ja Dunderhyttan (nykyään Hasselbacken), joista Bellman
kuninkaallinen kaupunki: Lukuisissa linnoissa kohtaat
kirjoitti runoja. 1700-luvun lopulla Kustaa III ryhtyi muuttamaan Djur-
gårdenia kaikillearjen tukholmalaisille virkistysalueeksi. elämän ja juhlan avoimeksi silkkipäällysteisistä ”yötuoleista” Tukholma alkoi kasvaa ripeästi 1800-luvun puolivälissä teollis-
paraatisänkykamareihin. Djurgårdenilla näet kuninkaallisten
tumisen ja kaupungistumisen myötä. Nykyään se on Pohjoismaiden
ja Suur-Tukholman alueella asuu runsaat kaksi miljoonaa kansalaista.
linnassa voit eläytyä 1700-luvun hovielämään.
Matka kuninkaallisessa Tukholmassa taittuu kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Trevlig resa!
TuKholman KuninKaallinen hisToRia
jaItse tutustut taiteilijaprinssiin ja miljoona Drottningholmin suurinkoteja kaupunki. kaupungin asujaimisto on noin henkeä,
22
www.tammi.fi
43.11
ISBN 978-952-04-4231-6