MUUMIMAMMAN PUUTARHA
Ja niin hän katosi ulos puutarhaan. MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI
Suurkiitos WSOY:n kirjallisuussäätiölle kirjan tekemisen tukemisesta.
Ensimmäinen painos Copyright © Moomin CharactersTM All rights reserved Sitaatit: Tove Jansson Teksti: Johanna Vireaho Mustavalkoiset kuvat ja sivujen 16–17, 32–33, 44–45, 66–67, 72–73 ja 94–95 yksiväriset kuvat sekä kannen kuvat: Tove Jansson Värilliset kuvat: Anni Pöyhtäri Kansi ja graafinen suunnittelu: Riikka Turkulainen Werner Söderström Osakeyhtiö, 2026 Lönnrotinkatu 18 A, 00120 Helsinki ISBN 978-951-0-51483-2 Painettu EU:ssa Tuoteturvallisuusasioihin liittyvät tiedustelut: tuotevastuu@wsoy.fi
MUUMIMAMMAN PUUTARHA
Pihamaan kukat
Werner Söderström Osakeyhtiö
Helsinki
Sisällys Aluksi .............................................................. 7 Maaperä ja multa ........................................... 8 Ravinteet ...................................................... 10 Luonnonmukainen piha ............................... 12 Kukkia siemenestä kasvattaen ...................... 14
Sipulikukat ............................................. 16 Pikkusipulikukat ............................................ 20 Narsissit ........................................................ 24 Tulppaanit .................................................... 26 Pikarililjat ...................................................... 30 Laukat ........................................................... 31
Kukkivat puut........................................ 32
Kukkivat köynnökset ......................... 66
Hedelmäpuut ................................................ 34
Kärhöt .......................................................... 70
Muita kukkivia puita .................................... 40
Kukkivat pensaat................................. 44 Syreenit ......................................................... 48 Jasmikkeet ..................................................... 49 Ruusut ........................................................... 50 Hortensiat .................................................... 58 Alppiruusut ................................................... 60 Atsaleat .......................................................... 61 Magnoliat ...................................................... 62 Muita kukkivia pensaita ................................ 64
Sade ropisi lempeästi puutarhaan. Rauha, järjestys ja hiljaisuus vallitsi kaikkialla. – Kylläpä kaikki nyt kasvaa! Muumimamma sanoi itsekseen. MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI
6 | Sisällys
Kesäkukat
............................................... 72 Auringon kesäkukkia .................................... 76 Varjon kesäkukkia ........................................ 80 Kesäköynnökset ............................................ 81 Pelargonit ..................................................... 82 Kukkia mukuloista ja juurakoista ................. 84 Daaliat .......................................................... 86 Kasvata leikkokukkia .................................... 88 Kukkaniitty ................................................... 92
Perennat .................................................. 94 Auringon kukkapenkki ................................. 98 Varjon kukkapenkki ................................... 102 Maanpeiteperennat .................................... 106 Perinneperennat .......................................... 108 Pionit .......................................................... 112 Hakemisto ja lähteet .................................. 114
Aluksi Kukkivia kasveja on valtavasti – pelkästään tulppaaneja on kymmeniä lajeja ja lajikkeita tuhansittain. Tähän kirjaan on koottu parisen sataa yleisintä, ihaninta ja kiinnostavinta kasvia. Mukana on perinteisiä kukkia mutta myös uudempia jalostustyön tuloksia. Kirjassa käydään läpi kaikki puutarhan kerrokset kesäkukista ja perennoista aina kukkiviin pensaisiin ja puihin. Kukkiva puutarha tarjoaa iloa silmälle ja mielelle. Kukkivien kasvien istuttaminen on myös pölyttäjien kannalta tärkeää. Voimme vaalia luontoa tekemällä pihastamme mahdollisimman monimuotoisen ja runsaan!
KASVUPAIKKASUOSITUKSET Lähes kaikki kasvit viihtyvät tuoreessa, keskiravinteisessa ja kalkitussa maassa. Kasvin nimen perässä oleva symboli kertoo, jos kasvilla on erityisvaatimuksia kosteusolosuhteiden, ravinteiden eli lannoituksen tai maaperän happamuuden suhteen. VALO-OLOSUHTEET Aurinko Puolivarjo Varjo KOSTEUSOLOSUHTEET Kuiva Tuore Kostea RAVINTEIDEN TARVE Niukkaravinteinen
KASVUVYÖHYKKEET
Runsasravinteinen
Kasvuvyöhykkeisiin saattaa tulla muutoksia ilmastonmuutoksen myötä – tästä syystä niitä ei ole merkitty kasvien kohdalle erikseen. Kirjaan on nostettu erilaisiin olosuhteisiin ja eri kasvuvyöhykkeille sopivia lajeja. Tarkista kullekin lajille sopiva kasvuvyöhyke taimia hankkiessasi.
MAAPERÄN HAPPAMUUS Viihtyy happamassa maassa Viihtyy hyvin kalkitussa maassa
Aluksi | 7
Maaperä ja multa Kukkamaan perustamisessa tärkeintä on oikeanlainen kasvualusta. Muheva maa on kuohkeaa, ja se pidättää tehokkaasti vettä ja ravinteita, joita kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja kukkiakseen. Kasvuvoimaisessa maassa on myös kosolti elämää: bakteereja, sienirihmastoja, matoja ja niveljalkaisia.
VARAA KASVEILLE TARPEEKSI MULTAA MULTAPEDIN PAKSUUS
MAANPEITEPERENNAT
10 cm
PERENNAT KOOSTA RIIPPUEN
20–40 cm
PENSAAT
PIENET
30–40 cm
KOOKKAAMMAT
jopa 60 cm
PUUT
50–80 cm
KUKKAPENKKI KAIVAMATTA Kukkapenkin saa rakennettua myös kuoppaa kaivamatta. No dig -menetelmässä maanalaisten bakteerien, sienten, pieneliöiden ja matojen annetaan olla rauhassa. Maa muuttuu vähitellen kuohkeammaksi ja ravinteikkaammaksi, kun siihen lisätään joka vuosi kunnon kerros kompostia. • Kitke monivuotiset rikkakasvit. • Levitä maan pinnalle ruskeaa pahvia, sanomalehtiä tai paksu kerros puiden lehtiä. Ne tukahduttavat heiniä ja yksivuotisia rikkakasveja. • Laita päälle maatuvia aineksia, kuten kompostia, ruohosilppua tai risuja. • Lisää sekaan kanankakkarakeita, jotka käynnistävät eloperäisen aineksen kompostoitumisen ja ravitsevat samalla maata. • Laita päälle kerros hyvää multaa, johon istutat taimet tai kylvät siemenet.
8 | Maaperä ja multa
MAALAJIT JA MAAN PARANTAMINEN Maaperä on sekoitus eri maalajeja. Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin (sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi) ja eloperäisiin maalajeihin (multa ja turve). Maata parannetaan sen laadusta ja koostumuksesta riippuen eri tavoin: HIEKKAMAA Hiekkamaa ei pidätä vettä eikä ravinteita. Maata parannetaan lisäämällä siihen savea ja eloperäisiä aineksia, esimerkiksi kompostia. HIETAMAA Hietamaa on hiekka- ja savimaan välimuoto. Sitä parannetaan kasvusammalella ja eloperäisellä aineksella. SAVIMAA Savimaa on runsasravinteista mutta tiivistä. Sitä parannetaan kasvusammalella, hiekalla ja eloperäisellä aineksella.
MOREENI Moreeni on kiveä, hiekkaa ja vähän jopa savea sisältävä maa-aines. Sen ravinteikkuutta ja vedenpidätyskykyä voidaan parantaa eloperäisellä kasviaineksella ja kompostilla. MULTAMAA Multamaa on tummaa ja ravinteikasta, ja eloperäistä ainesta on runsaasti. Multamaa on hyvää yleismaata, jota voi ravita kompostoidulla hevosenlannalla ja kompostimullalla.
MAAN HAPPAMUUS Useimmat kasvit viihtyvät parhaiten neutraalissa tai kevyesti kalkitussa mullassa – sellaisessa, jonka pH on 6–7. Osa lajeista taas kukoistaa happamassa maaperässä, jonka pH-arvo on 4,5–6:n välillä. Yleensä maaperä on lähellä neutraalia. Jos haluat varmistaa maaperän pH-arvon, sen voi tehdä helposti puutarhamyymälästä hankittavien testiliuskojen avulla. Istutuksia perustettaessa maahan lisätään puutarhan yleismultaa, kompostimultaa ja kalkkia. Kalkitseminen nostaa maan pH-arvoa, jolloin kasvit pystyvät helpommin hyödyntämään maan ravinteita. Maata kalkitaan jatkossa tarpeen mukaan muutaman vuoden välein. Happaman maan kasvien istutusalueeseen lisätään havu- ja rodomultaa. Vaihtoehtoisesti puutarhamullan joukkoon voi sekoittaa metsän pohjamaata ja neulaskariketta. Happaman maan istutukset eivät kalkkia kaipaa!
Kasvusammal on nopeasti uusiutuvaa rahkasammalen pintakerrosta, jota voidaan käyttää maanparannuksessa turpeen sijaan. Kasvusammal on ekologisempi vaihtoehto kuin uusiutumaton turve.
Ravinteet Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ravinteita, joita saadaan mullasta ja lannoituksen avulla. Ravinteiden puutokset hidastavat kasvua ja aiheuttavat kasvuhäiriöitä. Valmiina hankittavat lannoitteet tarjoavat kasveille ravintoa helpossa muodossa. Komposti taas pitää huolen siitä, että puutarhajätteessä olevat ravinteet pääsevät takaisin kiertoon.
RAVINTEISTA TÄRKEIMMÄT Kolme tärkeintä kasvien ravintoainetta ovat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). Kasvit tarvitsevat näiden lisäksi myös muun muassa kalsiumia, booria, mangaania ja rautaa.
KALIUMIN puute kellastuttaa lehtien reunoja ja heikentää kasvua. Soluseinät jäävät ohuiksi ja kasvi altistuu taudeille. Kalium vaikuttaa myös kukkien ja sadon määrään – se on kukkapuutarhan tärkeä ravinne!
TYPPI toimii kasvun moottorina – ilman sitä ei synny uusia soluja, kasvu hyytyy ja lehtien väri kellertyy. Kasvit myös yhteyttävät heikosti ja sato jää vähäiseksi.
10 | Ravinteet
FOSFORI on soluseinien rakennusaine, ja sitä tarvitaan kasvuun, juurten kehitykseen ja kukkien muodostumiseen. Fosforin puutteesta kärsivien taimien lehdet voivat alkaa punertua ja kasvu heikentyy.
Lisäksi kasvit tarvitsevat esimerkiksi KALSIUMIA solukon rakennusaineeksi. Sen puute ilmenee uuden kasvun ja latvaverson vaurioina ja voi kuihduttaa nuoria lehtiä ja kukkia.
Kaikki ravinteet yhdessä tekevät vahvan kasvuston!
NOK
LUONNONMUKAINEN LANNOITUS Multaa voi parantaa lisäämällä istutuksille vuosittain eloperäistä ainesta eli kompostia, kompostoitua hevosenlantaa tai nurmisilppua. Eloperäinen aines sisältää ravinteita, parantaa maan vedensitomiskykyä ja tarjoaa maan mikrobistolle ja ötököille ruokaa. Pieneliöt pilkkovat kuolleita kasvinosia, lannoittavat maata jätöksillään ja kuohkeuttavat sitä liikkeillään.
KO S K
EI
TE 1 kg t uorei t a 5 litra nokko a vett sia ä • K aada v ämpä esi nokko sten p riin ja • Si äälle ann ivilöi kann ja laim a seoksen suhte seistä elliseen enna essa 1 viikon kaste os lu Nokk ajan. oskeit a nokkosv lannoittee että ja e on t ksi lanno ymäk 10 os ittaa • V än ty aa ve kasv oit vi elä va in kuin ka ppipitoista ttä. svin. hvista koon ja a kei muu • K äytä k taman kan tettä lisääm – lop eitettä erit ankakkara ällä joukpukes y ällä ty isesti alku keen. k pen t arve v esällä ähene e.
Rikkakasvit maan indikaattoreina Rikkakasvit ovat kasveja, jotka kasvavat puutarhurin mielestä väärässä paikassa. Ne kertovat kuitenkin paljon paikan kasvuolosuhteista sillä kukin laji viihtyy omanlaisissaan olosuhteissa. Esimerkiksi piharatamon löytää yleensä paikoista, joissa maaperä on tiivistynyttä ja vähäravinteista. Hevonhierakka taas viihtyy mieluiten happamassa maassa, ja nokkonen porskuttaa erityisen ravinteikkaalla paikalla.
Voikukkaa pidetään yleisesti rikkakasvina, mutta se on myös hyödyllinen puutarhurin apulainen. Syväjuurisena kasvina se muokkaa tiivistynyttä maata ja nostaa ravinteita maanpintaan.
Luonnonmukainen piha Luonnonmukaisessa puutarhassa eletään sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. Monimuotoinen puutarha on kerroksellinen, runsas ja rehevä – juuri niin kuin luontokin.
KOMPOSTOINTI Kompostoinnissa puutarhan ja keittiön eloperäiset jätteet kierrätetään ja niiden ravinteet palautetaan takaisin kiertoon. Ruoantähteistä ja kasvijätteistä syntyy lämpökompostorissa muhevaa multamaista ainesta: kompostia, jota voi käyttää puutarhassa kemiallisten ravinteiden sijaan. Kompostin kokoamisessa on tärkeä kasata aineksia kerroksittain: typpipitoisen viher- tai ruokamassan päälle lisätään aina kerros kuivaa hiilipitoista ja eloperäistä ainesta, kuten kuivuneita lehtiä, puuhaketta tai kompostikuiviketta. Tällöin kompostoituminen tapahtuu ilmavasti ja tehokkaasti, eivätkä ainekset mätäne hapettomissa olosuhteissa. Puolimaatunut kompostiaines on rakeista, epätasaista ja rouheaa. Sen voi hyödyntää istutusten pohjalla tai levittää katteeksi maan pinnalle aikaisin keväällä tai syksyllä. Sen voi myös jatkokompostoida. Kokonaan maatunut kompostiaines on tummaa, hajutonta ja multamaista. Se sopii myös katteeksi, ja sitä voi sekoittaa suoraan perusmaahan. Hyvä suhde on yleensä kolmasosa kompostia, kolmasosa perusmaata ja kolmasosa hiekkaa tai kivituhkaa.
KATTEET Neulaset, kuivat lehdet, perennojen varret ja risut kannattaa hyödyntää istutuksissa katteina. Katteet helpottavat puutarhanhoitoa monin tavoin: Kitkeminen vähenee, kun rikkakasvit eivät pääse siementämään multaan. Myös kasteluntarve vähenee, sillä kate pidättää kosteutta, ja sen alla maa pysyy kosteana aina pintaan asti. Kate estää mullan kuorettumista ja helpottaa siten sade- ja hulevesien imeytymistä maahan. Vähitellen kate maatuu – ja samalla se lisää maan kuohkeutta, parantaa sen koostumusta ja elävöittää maata.
12 | Luonnonmukainen piha
VILLIINNYTÄ PIHAA • Istuta pihaan puita ja pensaita, jotka tarjoavat linnuille ja monille pieneliöille suojaa ja pesäpaikkoja. • Maan parantaminen puolestaan rikastaa maan mikrobistoa ja kohentaa ötököiden elinoloja. • Istuta keväisiä sipulikukkia nurmelle sipulikukkaniityksi. Leikkaa nurmi ensimmäisen kerran vasta, kun kukat ovat lakastuneet. • Kasvata yrttejä ja muita pölyttäjäystävällisiä kasveja. Mitä enemmän pihassa on kukkia koko kasvukauden ajan, sitä parempi! • Jätä pihamaan laitaan hoitamattomia alueita: nokkospöheikköjä, pusikoita ja kompostikasoja. Nokkoset ovat tärkeitä ravintokasveja perhosentoukille, ja kovakuoriaiset viihtyvät komposteissa. • Anna voikukkien ja apiloiden kukkia, ennen kuin ajat nurmikon. Näin ne ehtivät tarjota ravintoa pölyttäjille. Voit myös jättää osan nurmikkoa leikkaamatta. Pian maan siemenpankista nousee esiin esimerkiksi apilaa, niittyhumalaa, mataraa ja lemmikkejä. • Unohda liiallinen haravointi. Lehtikarike muhevoittaa maata, suojaa kasveja ja tarjoaa lieroille ruokaa. • Jätä pihaan risuja ja lahopuuta. Ne ovat tärkeitä pesä- ja piilopaikkoja hyönteisille ja linnuille. Voit myös rakentaa risuaidan, joka houkuttelee pihaan hyönteisiä ja pieniä nisäkkäitä.
Sadepilvet väistyivät hitaasti ja aurinko tuli esiin. Märkä puutarha höyrysi ja kimmelsi hänen ympärillään. Se oli vihreä ja huoleton. Kukaan ei ollut leikannut eikä siivonnut sitä kauhean pitkään aikaan. Puiden oksat taipuivat maahan saakka, pensaat kiipesivät puihin riehakkaan ylimielisinä, ja vihreyden halki solisivat purot, joita isoäiti oli aikoinaan kaivattanut. NÄKYMÄTÖN LAPSI JA MUITA KERTOMUKSIA
Luonnonmukainen piha | 13
Kukkia siemenestä kasvattaen Itse kylvämällä saa runsain määrin kukkia huokeaan hintaan. Osa lajeista tarvitsee esikasvatuksen sisällä lämpimässä, jotta ne ehtivät kukkia kesän aikana. Taimet koulitaan ja karaistaan, ennen kuin ne siirretään ulos aurinkoon kasvamaan.
KYLVÄ, KOULI JA KARAISE • Täytä taimiruukku mullalla. Kostuta ja tiivistä multa. • Kylvä siemenet yksittäin taimipotteihin tai hajakylvönä. Siemenet painetaan mullan uumeniin pari kertaa siemenen syvyydeltä. Osa siemenistä tarvitsee valoa itääkseen, jolloin niitä ei peitetä lainkaan. Hyvin pienet siemenet voi kylvää esimerkiksi lyijykynän päässä olevan kumin avulla. • Sumuttele kylvös ja peitä se rei’itetyllä muovikelmulla, jotta se pysyy kosteana ja siemenet alkavat itää. • Kun mullasta pilkistää vihreää, siirrä kylvös paikalle, jossa se saa kunnolla valoa. • Tiheässä kasvavat taimet koulitaan, eli ne istutetaan kukin omiin ruukkuihinsa ravinteikkaaseen multaan. Koulimisen aika on, kun sirkkalehtien lisäksi ensimmäiset kasvulehdet ovat ilmestyneet. Taimen siirtämisen apuna voi käyttää koulintapuikkoa tai vaikka lyijykynää. • Sisällä kasvatettuja taimia täytyy karaista eli totuttaa varovaisesti viileään ulkoilmaan ja aurinkoon. Sopiva päivälämpötila on noin +15 astetta. Vie taimet ensin ulos vain lyhyeksi ajaksi ja pidennä aikaa vähitellen. Viikon jälkeen kasvit ovat valmiimpia istutettavaksi lopulliselle paikalleen.
SIEMENEN SISÄLLÄ KASVAA KUKKA Siemenen sisällä on kasvin alkio, joka on täynnä vararavintoa ja energiaa uuden verson kasvattamiseen. Kun siemen saa sopivasti vettä, happea ja lämpöä, alkio alkaa heräillä. Vararavintonsa voimin se puskee kuoren läpi sirkkajuuren kohti multaa. Sitten esiin kurkistaa sirkkavarsi, jonka suunta on kohti valoa. Kukkataimen kasvu on alkanut!
TARVIKKEET TAIMIKYLVÖIHIN Taimien esikasvatukseen tarvitaan siementen lisäksi vähäravinteista, vettä läpäisevää kylvömultaa. Jos multa on liian tiivistä tai märkää, itäminen heikentyy ja siemen voi mädäntyä. Astioiksi kelpaavat sanomalehdestä taitellut potit, vanhat viilipurkit tai varta vasten ostetut taimiruukut ja -lokerikot. Astian pohjassa on hyvä olla reikä, ettei vesi jää seisomaan pohjalle. Noin 5–10 senttimetriä syvässä astiassa multaa riittää kasvun tarpeisiin. Kylvöjä varten kannattaa varata myös nimilappuja sekä sumutinpullo, jonka avulla kylvöksen saa kasteltua hellävaroen.
KYLVÄ JA ESIKASVATA OMAT TAIMET
tuoksuheliotrooppi huovinkukka keijunmekko kesädaalia petunia timanttikukka HELMIKUU jättiverbena kesäbegonia kelloköynnös pelargoni orvokki verenpisara
ahkeraliisa kääpiösamettikukka revonhäntä koristetupakka tulisalvia kesäkynttilä tuoksuherne tsinnia kiinanasteri
MAALISKUU isosamettikukka kesäleimu kesäpäivänhattu leijonankita lobelia mustasilmäsusanna punasalvia sinisalvia tarhaverbena
auringonkukka kehäkukka kesäharso krassi ruiskaunokki
HUHTIKUU
TOUKOKUU
punakosmoskukka ryhmäsamettikukka olkikukka ikiviuhko koreatörmäkukka
Kukkia siemenestä kasvattaen | 15
Hurmaava opus kukkien ystäville! Tämä kuvankaunis käsikirja esittelee parisensataa lajia pioneista daalioihin ja syreeneistä hortensioihin – Muumimammalle rakkaita ruusuja unohtamatta. Tutuiksi tulevat niin sipulikukat, perennat ja perinnekasvit kuin kukkivat puut ja pensaatkin. Puutarhuri, tietokirjailija Johanna Vireahon tekstit ja Anni Pöyhtärin nelivärikuvat kulkevat kirjan sivuilla rinnatusten Tove Janssonin alkuperäisten piirrosten ja sitaattien kanssa. Muumimamman ote puutarhanhoitoon on lempeä, ja aina on myös lupa vain haaveilla puutarhasta.
*9789510514832* www.wsoy.fi
67.3
ISBN 978-951-0-51483-2