erin hunter
novellit
s ot u r i n p o l k u
suomentanut nana sironen
w e r n e r s ö d e r s t rö m o s a k ey h t i ö helsinki
Erityiskiitokset Clarissa Huttonille
Ensimmäinen painos Englanninkielinen alkuteos WARRIORS, NOVELLAS: PATH OF A WARRIOR (REDTAIL’S DEBT, TAWNYPELT’S CLAN, SHADOWSTAR’S LIFE) Originally published by HarperCollins Children’s Books under the title WARRIORS, NOVELLAS: PATH OF A WARRIOR (REDTAIL’S DEBT, TAWNYPELT’S CLAN, SHADOWSTAR’S LIFE) Text copyright © Working Partners Limited 2019 Series created by Working Partners Limited Cover illustrations copyright © Owen Richardson 2019 Used by permission of HarperCollins Publishers Taitto: Sisko Honkala Kannen Soturikissat-logo: Mikko Valtavaara Suomenkielinen laitos © Nana Sironen ja WSOY 2026 Werner Söderström Osakeyhtiö Lönnrotinkatu 18 A, 00120 Helsinki ISBN 978-951-0-51304-0 Painettu EU:ssa Tuoteturvallisuuteen liittyvät tiedustelut: tuotevastuu@wsoy.fi
SISÄLLYS
Punahännän velka
5
Keltaturkin klaani
97
Varjotähden yhdeksäs henki
197
PUNAHÄNNÄN VELKA
KUKA KUKIN ON
MYRSKYKLAANI Päällikkö
aurinkotähti – kirkkaanoranssi kolli, jolla on keltaiset silmät
Varapäällikkö
keltatäplä – vaaleanharmaa raidallinen kolli,
jolla on meripihkanväriset silmät Parantaja
sulkaviiksi – vaalean hopeanharmaa kolli,
jolla on kirkkaat meripihkanväriset silmät; täplätassun (tumma kilpikonnakuvioinen naaras, jolla on tunnusomaisen laikukas turkki) mestari Soturit
(kollit sekä naaraat, joilla ei ole pentuja) myrskyhäntä – siniharmaa kolli, jolla on siniset
silmät; juovatassun (vaaleanharmaa raidallinen naaras) mestari kyyhammas – laikukas ruskeankirjava kolli, jolla
on keltaiset silmät varpuskarva – iso, tummanruskea raidallinen
kolli, jolla on keltaiset silmät; punatassun (kilpikonnakuvioinen kolli, jolla on kellan punainen häntä) mestari pikkukorva – harmaa kolli, jolla on hyvin pienet korvat ja meripihkanväriset silmät
unikkoaamu – pitkäkarvainen tummanpunainen
naaras, jolla on tuuhea häntä ja meripihkanväriset silmät; pajutassun (vaaleanharmaa naaras, jolla on siniset silmät) mestari rastaskarva – hiekanharmaa kolli, jolla on
vihreät silmät ja rinnassaan valkoinen juova punarintasiipi – pieni ruskea naaras, jolla on
meripihkanväriset silmät ja rinnassaan kellan punainen laikku pörröturkki – musta keltasilmäinen kolli, jonka
karvat sojottavat pystyssä laikkuturkki – pieni mustavalkoinen kolli, jolla
on meripihkanväriset silmät tuulispää – harmaa raidallinen kolli, jolla on
vaaleanvihreät silmät kirjohäntä – kilpikonnakuvioinen, kauniin pilkullinen naaras pilkkuhäntä – vaalea raidallinen naaras, jolla on meripihkanväriset silmät leopardijalka – musta naaras, jolla on vihreät
silmät siniturkki – paksuturkkinen siniharmaa naaras,
jolla on siniset silmät; hallatassun (valkoinen naaras, jolla on siniset silmät) mestari nopsatuuli – valkeankirjava naaras, jolla on
keltaiset silmät ohdakekynsi – harmaavalkoinen kolli, jolla on meripihkanväriset silmät leijonamieli – kullanvärinen raidallinen kolli, jolla on vihreät silmät
kultakukka – vaalean kellanpunainen raidallinen
naaras, jolla on keltaiset silmät tiikerikynsi – iso tummanruskea raidallinen
kolli, jolla on epätavallisen pitkät etukynnet valkomyrsky – iso valkoinen kolli ruusuhäntä – harmaa raidallinen naaras, jolla on tuuhea punertava häntä
Kuningattaret
(naaraat, jotka odottavat tai imettävät pentuja) valkosilmä – vaaleanharmaa naaras, jonka toinen
silmä on sokea Klaanin vanhimmat
(entiset soturit ja kuningattaret, jotka viettävät vanhoja päiviään) ruohoviiksi – vaaleanoranssi kolli, jolla on
keltaiset silmät töppöjalka – ruskea hiukan kömpelö kolli, jolla
on meripihkanväriset silmät kiurulaulu – kilpikonnakuvioinen naaras, jolla
on vaaleanvihreät silmät
JOKIKLAANI Päällikkö
raetähti – paksuturkkinen harmaa kolli; musta tassun (musta kolli) mestari
Varapäällikkö
vääräleuka – vaaleanruskea raidallinen kolli, jolla
on vihreät silmät ja vääntynyt leuka; saratassun (ruskea raidallinen naaras) mestari Parantaja
vatukkamarja – valkoinen naaras, jolla on mustia
pilkkuja turkissa ja siniset silmät
Soturit
värekynsi – mustan ja hopeaharmaan kirjava kolli myyräkynsi – harmaa kolli puuturkki – ruskea kolli kaiku-usva – vaaleanharmaa naaras setrikarva – täplikäs ruskeankirjava kolli pöllöturkki – ruskeavalkoinen kolli saukkotäplä – valko-vaaleanoranssi naaras kuoriaisnenä – korpinmusta kolli; ruokotassun
(vaaleanharmaa raidallinen kolli) mestari pehmosiipi – valkea naaras, jolla on kirjavia
laikkuja; taivastassun (vaaleanruskea raidallinen naaras) mestari valkohammas – valkoinen kolli, jolla on ruskeat
käpälät; leoparditassun (epätavallisen täplikäs kullankeltainen naaras) mestari liljavarsi – vaaleanharmaa naaras säihkyturkki – musta naaras haukihammas – tummanruskea raidallinen kolli mutaturkki – täplikäs vaaleanruskea kolli; kukkatassun (kilpikonnakuvioinen naaras)
mestari järvihohde – täplikäs harmaavalkoinen naaras tammisydän – punaruskea kolli, jolla on
meripihkanväriset silmät; kurnutassun (tummanruskea kolli) mestari okrahäntä – vaaleanruskea naaras pajutuuli – vaaleanharmaa raidallinen naaras,
jolla on meripihkanväriset silmät
harmaaläiskä – tummanharmaa naaras, jolla on
keltaiset silmät aurinkoahven – vaaleanharmaa naaras
Klaanin vanhimmat
taimenkynsi – harmaa raidallinen kolli simpukkasydän – täplikäs harmaa kolli
VARJOKLAANI Päällikkö
setritähti – hyvin tumman harmaa kolli, jolla
on valkea vatsa Varapäällikkö
risaturkki – kookas tummanruskea raidallinen
kolli Parantaja
salviaviiksi – valkoinen naaras, jolla on pitkät
viikset; keltahampaan (tummanharmaa naaras, jolla on leveä ja litteä naama) mestari Soturit
kaurisloikka – harmaa raidallinen naaras, jolla
on valkoiset jalat tuiskusiipi – täplikäs valkoinen kolli kettusydän – kirkkaan kellanpunainen naaras susiaskel – kolli, jonka korva on revennyt varishäntä – musta raidallinen naaras; pilvitassun (valkoinen kolli, jolla on siniset
silmät) mestari saniaisjalka – vaaleanoranssi kolli, jolla on
tummanoranssit jalat kaarisilmä – harmaa mustaraidallinen kolli,
jonka silmän yli kulkee leveä raita
paatsamakukka – tummanharmaan ja valkoisen
kirjava naaras mutakynsi – harmaa kolli, jolla on ruskeat jalat liskoraita – vaaleanruskea raidallinen naaras, jolla on keltaiset silmät konnahyppy – tummanruskea kirjava kolli, jolla
on valkoisia laikkuja ja valkoiset jalat sulkamyrsky – ruskea raidallinen naaras karsituuli – kellanpunainen raidallinen kolli salamanteripilkku – mustaoranssi raidallinen
naaras saarnisydän – vaaleanharmaa naaras, jolla on
siniset silmät pihkalehti – tummanoranssi naaras, jolla on
ruskeat jalat ja korvat sammakkohäntä – tummanharmaa kolli läiskäpilvi – harmaavalkoinen naaras nokkostäplä – valkoinen naaras, jolla on
kellanpunaisia täpliä peippolento – mustavalkoinen kolli pähkinäviiksi – ruskea kolli, jolla on
meripihkanväriset silmät pihlajamarja – ruskean ja vaalean kirjava naaras,
jolla on meripihkanväriset silmät hiirisiipi – pitkäkarvainen ja paksuturkkinen musta kolli
Klaanin vanhimmat
pikkulintu – pieni kellanpunainen raidallinen
naaras
liskohammas – vaaleanruskea raidallinen kolli,
jolla on yksi käyrä hammas kivihammas – harmaa raidallinen kolli, jolla on
pitkät hampaat
TUULIKLAANI Päällikkö
kanervatähti – vaaleanpunertavan harmaa
naaras, jolla on siniset silmät Varapäällikkö
pitkähäntä – iso mustavalkoinen kolli, jolla on
meripihkanväriset silmät Parantajat
haukkasydän – kivenharmaa kolli, jolla on
tummanruskeita pilkkuja kaarnakasvo – lyhythäntäinen ruskea kolli
Soturit
aamuraita – vaalea kullankirjava naaras, jolla on kermanvärisiä raitoja punakynsi – punaruskea kolli villahäntä – harmaavalkoinen kolli, jolla on
kirkkaankeltaiset silmät jalkapuoli – hoikka musta kolli, jonka vasen
etutassu on vääntynyt hirviloikka – tummanruskea kolli, jolla
on meripihkanväriset silmät; ratamotassun (harmaa-ruskea naaras) mestari hikkorinenä – ruskea kolli omena-aamu – punertavan kermanvärinen
naaras
niittyleinikki – harmaa naaras utuhiiri – vaaleanruskea raidallinen naaras jänisjuoksu – vaaleanruskea kolli peurahyppy – vaaleanruskea naaras; pulutassun
(tummanharmaa kolli, jolla on valkoisia laikkuja) mestari kiurutäplä – valko-kilpikonnakuvioinen naaras päästäiskynsi – tummanruskea kolli, jolla on
keltaiset silmät haaparuska – harmaavalkoinen kolli luumukynsi – tummanharmaa naaras
Kuningattaret
vaalealintu – mustavalkoinen naaras; peukaloispennun, kanipennun, kärpäspennun ja siilipennun emo ruiskorsi – harmaa raidallinen naaras
Klaanin vanhimmat
valkomarja – pieni puhtaanvalkoinen kolli liljaviiksi – vaaleanruskea naaras, jolla on meripihkanväriset silmät ja rampa takajalka heilujalka – musta kolli, jolla on keltaiset silmät
LUKU 1
Punatassu paineli huolellisesti tuoretta sammalta vuoteen nurkkaan Myrskyklaanin soturien pesässä ja huokaisi. »Tämä on niin tylsää. Minä haluan lähteä metsälle.» Hänen sisarensa Pajutassu kiskoi pesään lisää sammalia, pudotti ne Punatassun viereen ja nyrpisti nenäänsä niiden maulle. »Me ei sentään jouduttu nyppimään punkkeja klaaninvanhimmista niin kuin Hallatassu ja Juovatassu», hän naukui. Punatassu taputteli uudet sammalet paikoilleen. »Mutta heillä on pian soturimenot, ja sitten ei jää muita oppilaita kuin me, ja meidän pitää hoitaa leirissä kaikki kamalimmat hommat monta kuuta», hän napisi. »Valkomyrskystä ja Tiikerikynnestä tuli jo sotureita. Eikä meillä ole enää edes Täplätassua apuna.» Pajutassu kurkisti soturien pesän suusta sinne missä heidän pentuetoverinsa Täplätassu oli levittelemässä yrttejä aurinkoon kuivumaan. »Kyllä parantajaoppilaatkin tekevät aika kovasti töitä», hän kehräsi siniset silmät loistaen. »Et sinä ole ainoa, Punatassu.» Punatassun viikset värähtivät. »Kyllä minä tiedän että tämä on pöhköä», hän myönsi. »Olisin vain halunnut lähteä metsälle Varpuskarvan ja Tiikerikynnen ja muiden kanssa.» 15
Hän olisi lähtenytkin mukaan, jos kyseessä olisi ollut tavanomainen metsästyspartio. Raidallinen kolli Varpuskarva oli hänen mestarinsa ja toisinaan hiukan äksy, mutta ei hän olisi jättänyt Punatassua pois saalistusretkeltä. Tänään metsästyspartio oli kuitenkin lähtenyt Aurinkokiville päin, ja Myrskyklaanin päällikkö Aurinkotähti oli arvioinut joenrannan kivikon liian vaaralliseksi oppilaille. »Olemme taistelleet Jokiklaanin kanssa Aurinkokivistä vuosikausia», Varpuskarva oli selittänyt Punatassulle häntä nykien. »Jotkut väittävät että ne kivet olivat joskus aiemmin keskellä jokea, ja siksi Jokiklaani pitää niitä ominaan. Tiedä häntä – ne ovat olleet Myrskyklaanin puolella niin kauan kuin kukaan klaaneissa nykyään muistaa. Jokiklaani ei kuitenkaan suostu myöntämään että ne kuuluvat meille. Me kävimme ajamassa jokiklaanilaiset sieltä pois jokin aika sitten, mutta Aurinkotähti pelkää heidän odottavan otollista hetkeä ja suunnittelevan väijytystä.» Niinpä minä sitten olen jumissa leirissä makuualusia vaihta massa enkä jahtaamassa saalista, Punatassu ajatteli huokaisten. Olihan se kaikki tietenkin hyödyllistä työtä. Kyllä Punatassu sen tiesi, ja hän halusi olla klaanilleen kaikin tavoin hyödyksi. Mutta oppilaiden velvollisuuksien hoitaminen leirissä ei ollut ollenkaan hauskaa saalistamiseen verrattuna. Mikään ei ollut Punatassusta yhtä kivaa kuin saalistaminen: Myrskyklaanin metsäreviirillä hiiviskely, riistantuoksujen haistelu ilmasta ja vähäistenkin äänten kuulostelu korvat höröllä. Miten ihana olikaan se tunne, kun oli havainnut saaliin ja lähti hiipimään sitä kohti varovasti, lihakset jännittyen ja sydän sykähdellen. Eikä mikään ollut yhtä riemastuttavaa kuin saaliin kimppuun iskeminen vaanimisen päätteeksi. Punatassu koukisteli kynsiään ja kuvitteli käpäliensä alla pyristelevän hiiren. Hän olisi voinut melkein haljeta ylpeydestä 16
aina kun näki klaaninsa syövän hänen pyytämäänsä riistaa. Varpuskarva oli vähän aikaa sitten sanonut, että Punatassun saalistustaidot kehittyivät hienosti, ja sen muisteleminen lämmitti hänen mieltään. »Minusta tulee Myrskyklaanin paras saalistaja», hän ilmoitti. Pajutassu heilautti vaaleanharmaata häntäänsä. »Ai Tiikeri kynttäkin parempi?» hän kiusoitteli. »Kukaan ei ole parempi kuin Tiikerikynsi. Tai niin hän ainakin itse luulee.» Pesän suulle lankesi varjo, ja Pajutassun mestari Unikko aamu työnsi leveän punaisen päänsä sisään. »Kuulostaa siltä että täällä harrastetaan enemmän höpinää kuin työntekoa», naaras napautti. »Pajutassu, pane vähän lisää sammalta tuohon nurkkaan. Ei huvittaisi nukkua kivillä.» »Hoituu, Unikkoaamu», Pajutassu naukaisi nyökäten kunnioittavasti. »Ja Punatassu, mitä jos hakisit vähän höyheniä?» Unikko aamu jatkoi. »Saisi vuoteista mukavan pehmeät.» »Ei tuoresaaliskasassa ole hyviä höyheniä», Punatassu vastasi hiukan vähemmän kunnioittavasti. Unikkoaamu ei ollut hänen mestarinsa. »Ihan kohta on», Unikkoaamu sanoi. »Varpuskarvan partio tuli juuri, ja näyttää siltä että heillä on pari kunnollista kottaraista.» »Ai he tulivat?» Punatassu säntäsi Unikkoaamun ohi ja ulos soturien pesästä Pajutassu kannoillaan. »Älkää unohtako hoitaa hommianne loppuun», Unikko aamu ärähti heidän peräänsä. Soturien pesän lokoisan lämmön jälkeen Punatassu tunsi turkkiinsa hiipivän lehtisateen koleuden ja alkoi hytistä. Aurinko kuitenkin paistoi edelleen kirkkaasti: heillä olisi siis vielä jonkin aikaa ennen lehtikadon purevia pakkasia. Lämpimässä 17
auringonläikässä leirin keskustassa vanhemmat oppilaat Hallatassu ja Juovatassu olivat sukimassa klaaninvanhimpien turkkia. He keskeyttivät työnsä. »Näyttää siltä että saalista tuli hyvin», Hallatassu naukaisi iloisesti. Klaaninvanhin Kiurulaulu köyristi selkäänsä harmissaan. »Juoruilemassako sitä ollaan vai punkkeja poistamassa?» vanha naaras kysyi äreästi. Hallatassu pyöräytti silmiään ja kääntyi taas tutkimaan vanhuksen turkkia. Punatassu pidätteli kehräystä ja nosti katseensa palanneeseen metsästyspartioon. Varpuskarva oli jo tuoresaaliskasalla; Unikkoaamun mainitsemat kottaraiset olivat hänen käpäliensä juuressa. Hyvästä saaliista huolimatta Varpuskarvan ilme oli myrtynyt. Punatassu jäi ihmettelemään ja vilkaisi sisäänkäynnille juuri kun muut partion kissat tulivat leiriin. Pilkkuhäntä lähti harppomaan aukion poikki tuoresaaliskasan suuntaan raivoisa katse meripihkasilmissään ja orava hampaissaan. Punatassu kurkotteli nähdäkseen naaraan taakse. Vankkarakenteinen Tiikerikynsi puski juuri piikkihernetunnelista sisään. Hänkin näytti vihaiselta, mutta Punatassun huomion vei hänen suustaan roikkuva saalis. Lihava kani ja kaksi mehukasta myyrää! Punatassu ihmetteli, miten iso soturi onnistui kantamaan sen kaiken. »Vau», Punatassu huokaisi pentuetoverilleen. »Sinä olet oikeassa. Tiikerikynsi on leirin paras saalistaja.» Pajutassu nakkasi häntäänsä. »Siltikin hän on koppava karvapallo», hän naukaisi hiljaa. »Ja me tiedetään se.» »Joo… ehkä», Punatassu myönsi seuraten samaan aikaan katseellaan, miten Tiikerikynsi kulki aukion poikki Pilkkuhännän perässä. »Hän on kyllä muuttunut paljon sen jälkeen kun pääsi soturiksi.» 18
Silloin kun Tiikerikynsi oli ollut oppilaista vanhin, hän oli joka käänteessä tehnyt selväksi, että hän oli oppilaista paras taistelija ja paras saalistaja ja että nuorimmat oppilaat Punatassu, Pajutassu ja Täplätassu olivat jossain kaukana hänen alapuolellaan. Ei Punatassu ollut sitä unohtanut. Soturinimen saatuaan Tiikerikynsi oli kuitenkin lakannut kiusaamasta oppilaita. Sen sijaan hän tuntui keskittyvän pyrkimään klaanin parhaaksi soturiksi. Hänestä tulee varmaan joskus vielä päällikkö, Punatassu ajatteli ja katseli ihaillen tummanruskean raidallisen kollin leveitä lapoja ja valtavia käpäliä. Kaikki kolme partiossa ollutta kissaa olivat nyt pudottaneet saaliinsa kasaan ja kokoontuneet aukiolle murjottamaan. »Mitähän siellä mahtoi tapahtua?» Pajutassu maukui hiljaa. Punatassu siirtyi uteliaana lähemmäs, kohti Varpuskarvaa. »Öö, miten saalistus sujui?» hän kysyi mestariltaan kangertaen. »Pitikö teidän napata nuo kottaraiset hiipimällä, vai hyppäsittekö –» »Ei nyt, Punatassu», Varpuskarva keskeytti ja kääntyi poispäin. »Meidän on tehtävä ilmoitus Aurinkotähdelle.» Hän lähti kiireesti kohti päällikön pesää Pilkkuhäntä ja Tiikeri kynsi kannoillaan. »Meidän on parasta mennä takaisin töihin», Pajutassu naukui vilkaisten hermostuneesti aukion toisella laidalla seisovaan Unikkoaamuun. »En halua joutua hankaluuksiin.» Punatassu jäi vitkastelemaan ja katselemaan, miten Tiikerikynsi katosi Aurinkotähden pesään Suurkiven juureen. Kotvan kuluttua Aurinkotähden pitkäkarvainen kellanpunainen naama työntyi pesän suuta peittävien jäkälien keskeltä. »Keltatäplä!» hän huusi, ja klaanin varapäällikkö kipitti muiden luo päällikön pesään. On tapahtunut jotain ikävää, Punatassu ajatteli, ja hänen selkäkarvansa nousivat pystyyn. Hän vilkaisi ympärilleen. 19
Ehkä partio oli nähnyt metsässä jotain pelottavaa, kuten mäyriä tai kettuja. Tai ehkä lähistöllä oli kaksijalkoja ja niiden koiria. Punatassu värähti. Aukion toisella puolella Siniturkki ja Ohdakekynsi olivat valpastuneet ja katselivat mietteliään näköisinä Aurinkotähden pesälle. Kaikki arvelivat, että Aurinkotähti valitsisi jommankumman heistä seuraavaksi varapäällikökseen sitten kun Keltatäplä vetäytyisi klaaninvanhimpien pesään, ja he kumpikin seurasivat tiiviisti, mitä Myrskyklaanin ja muiden klaanien välillä tapahtui kuin tehtävään valmistautuakseen. Muutamat muutkin olivat kääntäneet katseensa Suurkiven suuntaan, eikä kukaan kiinnittänyt huomiota Punatassuun. Pajutassu oli palaamassa tunnollisesti takaisin soturien pesälle, ja Hallatassu ja Juovatassu olivat keskittyneet sukimaan klaaninvanhimpia. Unikkoaamu oli syömässä myyrää ja juttelemassa Ruusuhännän kanssa. Hän ei huomaa, jos en palaa heti makuualusia vaihtamaan, hän totesi. Punatassu käveli muina kissoina päällikön pesälle päin ja höristi korviaan yrittäen olla näyttämättä salakuuntelijalta. »Tämä on jo kolmas kerta, Aurinkotähti!» Varpuskarva ulvahti juuri. »Te siis oikeasti saitte sen Jokiklaanin partion kiinni merkitsemästä Aurinkokiviä?» Aurinkotähti tiukkasi matalasti muristen. »Partiossa olivat Pöllöturkki, Pehmosiipi ja Saukkotäplä», Pilkkuhäntä vahvisti. »Yritimme häätää heidät pois, mutta emme halunneet jättää saamaamme saalista.» »Olisi pitänyt antaa heille sellainen opetus jota he eivät unohtaisi», Tiikerikynsi sähisi vihaisesti. »Vaikka saaliin menettämisen uhalla.» »Me olimme siinä käsityksessä, että Raetähti uskoi kehotustamme pysyä poissa Aurinkokiviltä», Keltatäplä maukui. 20
Hänen äänensä kuulosti väsyneeltä, ja Punatassu liikahti hermostuneesti. Varapäällikkö näytti päivä päivältä sairaammalta, kylkiluut paistoivat ohuen, kuivan karvapeitteen alta. »Ehkä pitäisi puhua hänen kanssaan uudelleen. Hänen soturinsa saattavat toimia hänen tietämättään.» »Liika on liikaa», Tiikerikynsi murisi. »Meidän pitää lopettaa puhuminen ja näyttää Jokiklaanille, että se ei selviä tästä noin vain.» »Mitä sinä ehdotat, Tiikerikynsi?» Aurinkotähti kysyi rauhallisesti. Punatassu saattoi melkein nähdä päällikön maltillisen katseen, kun tämä harkitsi tarkoin toisten sanoja. »Meidän täytyy taistella», Tiikerikynsi sihahti. Pesästä kuului raapimisen ääntä, ja Punatassu näki mielessään, miten soturin käpälät koukistuivat ja pitkät terävät etukynnet työntyivät esiin ja vetäytyivät taas sisään kiukun voimasta. »Meidän pitäisi hyökätä Jokiklaanin leiriin. Opettaa mitä käy jos rupeaa hankalaksi Myrskyklaanille.» »Taisteleminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto», Kelta täplä sanoi. »Jokiklaanissa on juuri nyt enemmän sotureita kuin meillä. Haluaisimmeko ryhtyä toimiin heidän omalla reviirillään, lähtökohtaisesti alivoimalla?» »Otetaan sitten oppilaatkin mukaan», Tiikerikynsi tokaisi. »Täytyisihän heidänkin saada kokemusta oikeista taisteluista.» Punatassu yllättyi niin että viikset jähmettyivät. Oppilaat? Onko Tiikerikynsi sitä mieltä että meidän pitäisi taistella Joki klaania vastaan? Hänen päässään pyöri, ja hetkeksi hänen huomionsa herpaantui. Hän valpastui uudelleen kuullessaan mestarinsa vihaisen äänen. »Emme me voi ottaa oppilaita mukaan taisteluun!» Varpuskarva ulvahti. »Ei heillä ole mitään oikeaa taistelukokemusta!» 21
»He eivät ole valmiita», Pilkkuhäntä vahvisti. »Eivätkä tule koskaan olemaankaan, jos eivät pääse taistelemaan», Tiikerikynsi maukui. »Heidät on koulutettava kunnolla, ja taistelu toista klaania vastaan on ainut tapa oppia.» Tuli pitkä hiljaisuus, ja Punatassu näki mielessään miten soturit odottivat Aurinkotähdeltä päätöstä. Hän saattaa ottaa Hallatassun ja Juovatassun mukaan, mutta ei hän minua ja Pajutassua sinne päästä, Punatassu tuumi. Hänen mielestään me olemme liian nuoria taistelemaan. Hän nielaisi palan kurkustaan. Haluanko minä edes taistella? Silloin kun Punatassu haaveili pääsystä täydeksi soturiksi, hän ei koskaan kuvitellut taisteluita. Hän halusi saalistaa klaanilleen ja partioida klaanin reviirillä. Kyllä hän tiesi että joutuisi jonakin päivänä taistelemaan. Mutta ei vielä. »Me lähdemme Jokiklaaniin», Aurinkotähti maukui lopulta. »Ja otamme mukaan kaikki neljä soturioppilasta.» Punatassu jähmettyi järkytyksestä. »Kuule Aurinkotähti –» Varpuskarva yritti. »Me emme aio aloittaa sotaa», Aurinkotähti keskeytti lujasti. »Menemme Jokiklaanin reviirille koko soturijoukolla. Se on voimannäyttö, jolla muistutetaan Raetähdelle että hänen on parasta pysytellä poissa Aurinkokiviltä. Sillä siisti.» »Sitä on kokeiltu ennenkin», Tiikerikynsi hangoitteli. »Ja se on pitänyt Jokiklaanin poissa vain vähän aikaa.» »Tällä kertaa me vaadimme Raetähdeltä lupauksen», Aurinkotähti huomautti. »Hän ymmärtää taatusti, ettemme voi jatkaa Aurinkokivistä taistelemista loputtomiin. Jos hän antaa sanansa, voimme luottaa siihen että hän pitää kissansa kurissa.» »Minusta meidän ei pitäisi ottaa Punatassua ja Pajutassua mukaan», Varpuskarva jankkasi. »He eivät ole lähimainkaan täysikasvuisia ja voivat haavoittua.» 22