ERIN HUNTER
PE R H O N L E N N O N NÄKY
E R I KO I S S E I K K A I LU W S OY
Englanninkielinen alkuteos WARRIORS, SUPER EDITION: MOTH FLIGHT’S VISION Originally published by HarperCollins Children’s Books under the title WARRIORS, SUPER EDITION: MOTH FLIGHT’S VISION Text copyright © Working Partners Limited 2015 Series created by Working Partners Limited Cover illustrations copyright © Owen Richardson 2015 Map art © Dave Stevenson 2015 Used by permission of HarperCollins Publishers Taitto: Sisko Honkala Kannen Soturikissat-logo: Mikko Valtavaara Suomenkielinen laitos © Nana Sironen ja WSOY 2023 Werner Söderström Osakeyhtiö Suomennos ilmestynyt aiemmin Art Housen kustantamana 2020 ISBN 978-951-0-49722-7 Painettu EU:ssa
Erityiskiitokset Kate Carylle
KUKA KUKIN ON TUULIKLAANI Päällikkö
tuulen juoksija
– jäntevä ruskea naaras, jolla on
keltaiset silmät piikkiherneen turkki
– laiha harmaa raidallinen kolli
– harmaa raidallinen kolli, jolla on meripihkanväriset silmät tomuinen kuono
perhon lento
– valkoinen naaras, jolla on vihreät
silmät liuske – paksuturkkinen harmaa naaras, jolta puuttuvat molemmat korvannipukat
– tummanharmaa kollipentu, jolla on valkoisia laikkuja ja meripihkanväriset silmät valkea häntä
hopeinen raita – vaaleanharmaa raidallinen naaraspentu, jolla on siniset silmät musta korva – mustavalkoinen laikukas kollipentu, jolla on meripihkanväriset silmät
– kullanruskea kolli, jolla on meripihkanväriset silmät ja pilkullinen turkki täplikäs turkki
karu – pulska oranssivalkoinen kolli, jolla on vihreät silmät nopsa särki
– harmaavalkoinen naaras
ruokoinen häntä
– hopeanharmaa raidallinen kolli,
joka tuntee yrtit – pieni harmaa raidallinen kolli, jolla on siniset silmät
rosoinen huippu
– naaras, jolla on pystyssä törröttävä, pörheä musta turkki paatsama
myrskyn karva – täplikäs harmaa kolli, jolla on siniset silmät ja paksu, pörheä häntä
– ruskea läikikkäänraidallinen naaras, jolla on valkoinen nenänpää ja hännänpää sekä keltaiset silmät
kasteinen nenä
kotkan sulka – ruskea kolli, jolla on keltaiset silmät, leveät lavat ja raidallinen häntä pajun häntä
– vaalea raidallinen naaras, jolla on siniset
silmät saniaisen lehti
– musta naaras, jolla on vihreät silmät
TAIVASKLAANI Päällikkö
kirkas taivas
– vaaleanharmaa kolli, jolla on siniset
silmät tähden kukka
– kullanvärinen naaras, jolla on vihreät
silmät pikkuinen oksa
– kellanruskean ja hopeisen kirjava
kolli kasteinen terälehti
– hopeanharmaan ja valkoisen
kirjava naaras kukan varsi
– naaras, jolla on kellanruskeita raitoja
terhon turkki ora
– kastanjanruskea naaras
– naaras, jolla on epätasainen turkki
– kilpikonnakuvioinen naaras, jolla on meripihkanväriset silmät varpusen turkki
vikkelä vesi nokkonen
– harmaavalkoinen naaras
– harmaa kolli
– kellanpunainen kolli, jonka turkissa on silmien ympärillä valkoiset renkaat koivu
leppä
– harmaan, ruskean ja valkoisen kirjava naaras
nuppu – valko-kilpikonnakuvioinen naaras, jolla on keltaiset silmät punainen kynsi
– punaruskea kolli
MYRSKYKLAANI Päällikkö
myrsky
– oranssi kolli, jolla on isot valkoiset tassut
– sileäkarvainen tummanharmaa naaras, jolla on hiukan mustaa korvien ja tassujen ympärillä orvokin aamu
– pitkäkarvainen musta kolli, jolla on valkoiset korvat, valkoinen rinta ja kaksi valkoista käpälää
pilven täplä
salaman häntä pöllön silmä
– musta kolli
– harmaa kolli, jolla on meripihkan-
väriset silmät punainen silmä
– valkoinen kolli, jolla on vaalean-
punaiset silmät lehti – mustavalkoinen kolli, jolla on meripihkanväriset silmät silkkiyrtti – läikikäs kellanpuna-musta naaras, jolla on kuonossa arpi
– kellanpuna-valkoinen naaras, jolla on keltaiset silmät apila
ohdake
– kellanpunainen kolli, jolla on vihreät silmät
karviainen
– vaaleankeltainen raidallinen naaras
marjakuusen häntä
– kermanvaalean ja ruskean
kirjava kolli omenan kukka etanan kuori
– oranssivalkoinen naaraspentu
– täplikäs harmaa kollipentu
JOKIKLAANI Päällikkö
– hopeanvärinen pitkäkarvainen kolli, jolla on meripihkanväriset silmät joen väre
kirjava karva – siro kilpikonnakuvioinen naaras, jolla on kullanväriset silmät
– harmaavalkoinen kolli, jolla on vihreät silmät
särkynyt jää
yö
– musta naaras
kaste
– harmaa naaras
aamun usva
– oranssivalkoinen naaras, jolla on vihreät
silmät sammaleinen häntä
– tummanruskea kolli, jolla on
kullanväriset silmät – harmaavalkoinen naaraspentu, jolla on vaaleansiniset silmät tihku
männyn neulanen
– musta kollipentu, jolla on
keltaiset silmät
VARJOKLAANI Päällikkö
– musta, paksuturkkinen naaras, jolla on vihreät silmät
pitkä varjo
– tummanharmaa raidallinen kolli, jolla on meripihkanväriset silmät ja rinnassa valkoinen laikku
sorainen sydän
auringon varjo
– musta kolli, jolla on meripihkan-
väriset silmät – pitkäkarvainen kilpikonnakuvioinen naaras, jolla on vihreät silmät
katajan oksa
korpin karva
– musta kolli, jolla on keltaiset silmät
– iso raidallinen kolli, jolla on epätavallisen pienet korvat
hiiren korva
mutainen käpälä
– vaaleanruskea kolli, jolla on
mustat käpälät
MUITA KISSOJA – pulska mustavalkoinen navettakissanaaras, jolla on vihreät silmät hiiri – pieni ruskea navettakissakolli, jolla on meripihkanväriset silmät miika – keltainen kolli, jolla on vihreät silmät lehmä
Korkokivet
Uk
ko
sp
ol
ku
Nelipuu Tuuliklaanin leiri
Putoukset
jok
i
Jokiklaanin leiri
Varjoklaanin leiri
kISSAN SILMIN
Ukko
spol
ku
Myrskyklaanin leiri
pohjoinen
Taivasklaanin leiri
e
an
al
Hiidensormet
Tuulialan maatila
ti al
(hylätty kaivos)
-H
is
o hj
Po
Velhonnotko Tuulialan nummi
Velhonloikka
jok lu
a Pa i
Vihtorin maatilan leirintäalue
Vihtorin maatila
Vi
ht
or
in
ku
ja
ti
PohjoisHaltialan kaatopaikka
KA
KSIJALAN SILMIN
tie
ialan
Tuul
Valkokauriin metsä
oi p o h j ne n
ESINÄYTÖS
”Auttakaa nyt!” Kauhu raastoi Perhon Lentoa, kun hän huomasi siniharmaan naaraan makaamassa ojassa sorapolun vieressä. Naaraan kaula oli tummana verestä, joka levisi nopeasti tuuheassa turkissa. Hänen kylkensä vapisivat, kun hän hengitti pinnallisesti ja vaivalloisesti. Perhon Lennon ympärillä liikkui vaaleassa aamussa hämäriä kissahahmoja. Hän kuuli vierestään sihahduksen ja käänsi nopeasti päätään. Valtava, tumma raidallinen kolli nousi taka jaloilleen ja pudottautui etutassuillaan pienemmän, musta valkoisen kollin päälle. ”Miksette te auta?” Perhon Lento aneli. Mutta kukaan ei tuntunut kuulevan. Mustavalkoinen kolli ruopi hädissään maata, kun raidallinen piti häntä aloillaan. Perhon Lennon päässä pyöri. Onko tämä taistelu? Toiset kissat eivät kuitenkaan taistelleet. Ojaa pitkin vilahti kellanpunainen turkki kuin liekki, kun paikalle kiiti nuori kolli joka kyyristyi naaraan viereen. Ojan penkereen takaa kurkisteli kaksi pelästynyttä naamaa ja kahdet värisevät korvat. Naaraan kaulasta valui verta maahan. ”Hän kuolee!” Perhon Lento ulvahti tappeleville kolleille. Mutta he vain ärisivät toisilleen yhä ilkeämmin.
15
Perhon Lennon sydämen valtasi kauhu. Hän säntäsi kohti haavoittunutta naarasta äänettömin käpälänaskelin. Aamuaurinko paistoi hänen kylkeensä, mutta maahan ei langennut varjoa. Hän liukui ojaan ja pysähtyi liekinvärisen kollin viereen. ”Mitä hänelle tapahtui?” Kolli ei vastannut. Hän nojautui lähemmäs haavoittunutta naarasta, niin että hänen hengityksensä liikutti tämän korvakarvoja. ”Älä kuole!” Perhon Lento kurkotti koskettamaan naarasta, mutta hänen tassunsa meni kissan kyljestä läpi kuin sumusta. Hänen vieressään näkyi tummaa turkkia. Iso raidallinen kolli oli viimein lopettanut tappelemisen ja tullut paikalle. Mutta kun kolli tunki Perhon Lennon ohi, Perhon Lento ei tuntenut mitään. Kollin turkki pyyhkäisi hänen lävitseen kuin häntä ei olisi ollutkaan. Ojan reunalta katselleet nuoret kissat laskeutuivat alas varjoihin ja jäivät vapisemaan kellanpunaisen kollin viereen. Perhon Lento näki raidallisen kissan suun avautuvan ja sulkeutuvan puheen tahtiin muttei kuullut sanoja. Perhon Lento pidätteli hengitystään nähdessään siniharmaan kissan kyljen liikkeen pysähtyvän. Hän kuolee! Kuoleman näkeminen iski Perhon Lentoon kuin jäätävä tuuli, ja hän alkoi vapista. Hän muisti Harmaan Siiven kuoleman vasta kuu takaperin. Hän oli värissyt kurkistaessaan avoimeen hautaan, ja hänen sydäntään oli riipaissut nähdä, miten pieneltä Harmaa Siipi vaikutti ja miten kiilloton tämän turkista oli tullut. Se lämminsydäminen kolli, jonka turkki oli karehtinut tuulessa, oli kuoleman hetkellä kadonnut. Tilalla tuntui olevan kuin jokin riistaeläin. Klaani oli haudannut 16
hänet murheellisen tyhjin katsein, ja olivat menot sentään antaneet muille tilaisuuden hyvästelyyn. ”Teidän on haudattava hänet”, Perhon Lento henkäisi ääni väristen. Kissat eivät kuitenkaan hievahtaneet. He vain tuijottivat kuollutta ystäväänsä tuskin silmääkään räpäyttäen, kun aurinko nousi taivaalla korkeammalle. Mustavalkoinen kolli oli muutaman hännänmitan päässä ja silmäili raidallista levottomana. ”Mitä te siinä jökötätte?” Perhon Lento yritti saada äänen sä kuuluviin ja turhautui toden teolla. ”Osoittakaa vähän kunnioitusta! Alkakaa kaivaa hänelle hautaa.” Kukaan ei kääntynyt eikä korvanheilautuskaan osoittanut, että toiset olisivat kuulleet. Aurinko nousi ylemmäs, ja pian sen säteet ylsivät ojaan. ”Aiotteko jättää hänet tänne varisten nokittavaksi?” Perhon Lento ei saattanut uskoa näkemäänsä. Ovatko nämä kissat aivan sydämettömiä? Äkkiä siniharmaan naaraan häntä liikahti. Perhon Lento haukkasi henkeä tyrmistyneenä. Oliko tuuli tarttunut vainajan turkkiin? Ei! Siniharmaa naaras nosti päätään ja katseli toisia kissoja sumein silmin. Perhon Lento yritti perääntyä, mutta usva tuntui kietoutuvan hänen jalkoihinsa ja pitävän häntä paikoillaan. Hän tuijotti epäuskoisena, kun naaras alkoi puhua liekinväriselle kollille. Hänhän oli kuollut! Perhon Lento ei erottanut sanoja, mutta kun kissan siniset silmät kirkastuivat, hän näki niissä arvovaltaisen katseen. Se muistutti häntä hänen emonsa katseesta. Oliko tämä naaras näiden kissojen joukkion päällikkö? Miten hän saattoi olla elossa? 17
Nuoret kissat siirtyivät sivuun päästääkseen naaraan jalkeille. Kun naaras kampesi itsensä hitaasti käpälilleen, toisten naamoille levisi helpottunut ilme. Raidallinen kolli kuitenkin vain tuijotti. Hänen meripihkanvärinen katseensa ei paljastanut mitään – ei helpotusta, ei iloa. Perhon Lento heti henkeä väristen ja lähti juoksemaan, kiipesi ylös ojasta pää pyörällä yrittäen saada selkoa näkemästään. Hänen huomionsa kiinnitti vaalea vilahdus, ja kun hän nosti päätään, hän näki yllätyksekseen ison, vihreän kiitäjäperhosen. Sen leveät läpikuultavat siivet läpättivät kevyessä tuulessa; aamuaurinko paistoi niiden läpi ja sai ne loistamaan kirkkaina kuin lehdet hiirenkorvalla. Hän katseli miten perhonen tanssi pois, ja hoksasi sitten että sen takana näkyivät Korkokivet. Niiden jylhät huiput kimalsivat auringossa, ja Perhon Lento siristi silmiään tähyillessään niitä kohden räpyttelevää perhosta. Sen pidemmälle ajattelematta hän loikkasi ojan yli ja lähti seuraamaan perhosta, joka lennähteli nykivin liikkein matalalla ruohikon yllä. Minun on saatava se kiinni! Hän loikki sen perässä, kun se mutkitteli kuin terälehti tuulen armoilla, koko ajan juuri tassun ulottumattomissa. Perhonen sai yhä enemmän etumatkaa, ja lopulta Perhon Lento pysähtyi töksähtäen ja joutui katsomaan, miten se lensi pois. Hän hämmästyi tuntiessaan sydämessään kiihkeän kaipuun. Odota minua! Parkaisu juuttui hänen kurkkuunsa. Haluan lähteä mukaasi!
18
»Tämä on kohtalosi, halusit sitä tai et.»
1 Eletään klaanienLUKU rauhaisia alkuaikoja. Nuori Tuuliklaanin naaras Perhon Lento ei kuitenkaan saa rauhaa vaan tuntee selittämätöntä vetoa johonkin. Hänen ankara emonsa ei hyväksy hänen ”Mitä sinä siinä mumiset?” haaveiluaan, ja lopulta onneton Perhon Lento Tomuisen Kuonon naukaisu hätkähdytti Perhon Lennon päättää karata. Alkaa matka kohti Korkokiviä, hereille. Hän räpytteli silmänsä auki mutta puristi ne oitis henkikissojen maailmaa ja Perhon Lennon kohtaloa, taas viiruiksi, kun iltapäiväaurinko helotti leirin piikkihernejokayli.vaikuttaa klaanien pysyvästi. muurin ”Mumisinko minä?” elämään Uni siniharmaasta naaraasta ja kiitäjäperhosesta oli edelleen kirkkaana hänen mielessään. Perhon Lennon näky on itsenäinen Oliko hän huutanut unissaan? Tomuinen Kuono kuljeskeli hänentarinaa edessään. ”Sanoit että erikoisseikkailukirja, joka jatkaa siitä, mihin haluat lähteäKlaanien jonkun mukaan.” synty -saaga päättyy. Täplikäs Turkki pysähtyi Tomuisen Kuonon viereen silmissään lämmin katse. ”Minä kun luulin että ainoastaan vanhat kissat ottavat iltapäivänokosia.” Hän tökkäsi Tomuista Kuonoa. ”Sisaresi on pyörinyt liian kauan Karun kanssa.” Kuullessaan nimensä vanha oranssivalkoinen kolli Karu nosti katseensa. Hän katseli silmiään räpytellen vuoteestaan heinikosta hiekkakuopan vierestä. ”Perhon Lento voisi oppia minulta paljon”, hän urahti. ”Minä olen nähnyt enemmän kuita kuin te kolme yhteensä.” Kotikisu oli ollut klaanissa vasta muutaman kuun – hän oli tullut pian sen jälkeen, kun Harmaa Siipi oli ensi kerran kutsunut kissojen joukkioita klaaneiksi, joka oli tuntunut alusta asti oikealta nimitykseltä –, mutta hän oli solahtanut klaanielämään kuin sammak-
G
www.wsoy.fi
9 789510 497227
T84.2
ISBN 978-951-0-49722-7
Kannen kuva: Owen Richardson
19