ERIN HUNTER
PI T K ÄTÄ H D E N KO S T O
E R I KO I S S E I K K A I LU W S OY
Englanninkielinen alkuteos WARRIORS, SUPER EDITION: TALLSTAR’S REVENGE Originally published by HarperCollins Children’s Books under the title WARRIORS, SUPER EDITION: TALLSTAR’S REVENGE Text copyright © Working Partners Limited 2013 Series created by Working Partners Limited Cover illustrations copyright © Owen Richardson 2020 Map art © Dave Stevenson 2015 Used by permission of HarperCollins Publishers Taitto: Sisko Honkala Kannen Soturikissat-logo: Mikko Valtavaara Suomenkielinen laitos © Nana Sironen ja WSOY 2023 Werner Söderström Osakeyhtiö Suomennos ilmestynyt aiemmin Art Housen kustantamana 2017 ISBN 978-951-0-49720-3 Painettu EU:ssa
Erityiskiitokset Kate Carylle
JOITAKIN KLAANIKISSOJA TUULIKLAANI Päällikkö
kanervatähti
– vaaleanpunertavan harmaa naaras, jolla on siniset silmät
Varapäällikkö
ruokosulka
Parantaja
haukkasydän
Soturit
(kollit sekä naaraat, joilla ei ole pentuja)
– vaaleanruskea raidallinen kolli
– täplikäs harmaa-ruskea kolli, jolla on keltaiset silmät
Nummijuoksijat (kissat, jotka vastaavat maanpäällisestä saalistuksesta ja rajapartioista) punakynsi
– punaruskea kolli
jänisjuoksu
– vaaleanruskea kolli
haaparuska
– harmaavalkoinen kolli; mestari
peuratassun
pilvijuoksija
– vaaleanharmaa kolli; hirvitassun
mestari – vaalean kullanvärinen raidallinen naaras, jolla on kermanvärisiä raitoja aamuraita
kiurutäplä ruistassun
– valko-kilpikonnakuvioinen naaras; mestari
omena-aamu
Kaivajat
– punertavan kermanvärinen naaras
(maanalaiseen saalistukseen ja tunnelien kaivamiseen erikoistuneet kissat) hiekkaherne villahäntä
– harmaavalkoinen kolli
hikkorinenä utuhiiri
– vaalean kellanpunainen kolli – ruskea kolli
– vaaleanruskea raidallinen naaras
luumukynsi
Oppilaat
(yli kuuden kuun ikäiset soturiharjoittelijat) – vaaleanruskea naaras
peuratassu
– tummanruskea kolli
hirvitassu ruistassu
Kuningattaret
– tummanharmaa naaras
– harmaa raidallinen naaras
(naaraat, jotka ovat tiineinä tai hoitavat pentuja) vaalealintu saniaissiipi
– mustavalkoinen naaras
– vaalean kellanpunainen naaras
niittyleinikki
Klaanin vanhimmat
– harmaa naaras
(entiset soturit ja kuningattaret, jotka viettävät vanhoja päiviään) valkomarja
– pieni puhtaanvalkoinen kolli
liekkikarva
– tumman kellanpunainen kolli
liljaviiksi
– vaaleanruskea naaras
heilujalka
– musta kolli
VARJOKLAANI Päällikkö
setritähti
– hyvin tumman harmaa kolli, jolla on valkea vatsa
Varapäällikkö
kivihammas
Parantaja
salviaviiksi
– harmaa raidallinen kolli, jolla on pitkät hampaat – valkoinen naaras, jolla on pitkät
viikset Soturit
varishäntä
– musta raidallinen naaras
saniaisjalka – vaalean kellanpunainen kolli, jolla on tummemmat jalat
– harmaa mustaraidallinen kolli, jonka silmän yli kulkee leveä raita; sammakkotassun mestari kaarisilmä
– tummanharmaan ja valkoisen kirjava naaras; salamanteritassun mestari
paatsamakukka
mutakynsi
– harmaa kolli, jolla on ruskeat jalat
– tummanruskea kirjava kolli, jolla on valkoisia laikkuja ja valkoiset jalat; saarnitassun mestari konnahyppy
– valkoinen naaras, jolla on kellanpunaisia täpliä
nokkostäplä
hiirisiipi
– paksuturkkinen musta kolli
kaurisloikka – harmaa raidallinen naaras, jolla on valkoiset jalat
– tummanoranssi naaras, jolla on ruskeat jalat ja korvat pihkalehti
peippolento tuiskusiipi
– mustavalkoinen kolli
– täplikäs valkoinen kolli
liskoraita – vaaleanruskea raidallinen naaras, jolla on valkoinen vatsa
Kuningattaret
sulkamyrsky
– tummanruskea raidallinen naaras
kirkaskukka
– oranssi raidallinen naaras
läiskäpilvi
Klaanin vanhimmat
pikkulintu
– harmaavalkoinen naaras – pieni kellanpunainen raidallinen
naaras – vaaleanruskea raidallinen kolli, jolla on yksi käyrä hammas hopealiekki – oranssiharmaa naaras liskohammas
MYRSKYKLAANI Päällikkö
– punaruskea kolli, jolla on vihreät
mäntytähti
silmät Varapäällikkö
– kirkkaan kellanpunainen kolli, jolla on keltaiset silmät
Parantaja
hanhisulka
Soturit
myrskyhäntä
aurinkokajo
– pilkullinen harmaa kolli, jolla on vaaleansiniset silmät; sulkatassun mestari – siniharmaa kolli, jolla on siniset
silmät kirjohäntä
– kilpikonnakuvioinen naaras
– laikukas ruskeankirjava kolli, jolla on keltaiset silmät
kyyhammas
keltatäplä
– vaaleanharmaa raidallinen kolli
– iso, tummanruskea raidallinen kolli, jolla on keltaiset silmät ja jonka hännästä puuttuu osa
puolihäntä
– harmaa kolli, jolla on hyvin pienet korvat ja meripihkanväriset silmät pikkukorva
– pieni, toimelias ruskea naaras, jolla on meripihkanväriset silmät ja rinnassaan kellanpunainen laikku; leoparditassun mestari
punarintasiipi
– musta, keltasilmäinen kolli, jonka karvat sojottavat pystyssä; laikkutassun mestari
pörröturkki
– harmaa raidallinen kolli, jolla on vaaleanvihreät silmät
tuulispää
Kuningattaret
– hopeanharmaa naaras, jolla on vaaleankeltaiset silmät kuukukka
unikkoaamu
naaras
– pitkäkarvainen tummanruskea
Klaanin vanhimmat
– vaaleanoranssi kolli, jolla on keltaiset silmät töppöjalka – ruskea kolli, jolla on meripihkanväriset silmät kiurulaulu – kilpikonnakuvioinen naaras, jolla on vaaleanvihreät silmät ruohoviiksi
JOKIKLAANI Päällikkö
raetähti
– paksuturkkinen harmaa kolli
Varapäällikkö
simpukkasydän
Parantaja
vatukkamarja
Soturit
värekynsi
– täplikäs harmaa kolli
– valkoinen naaras, jolla on mustapilkkuinen turkki, siniset silmät ja vaaleanpunainen nenä – mustan ja hopean kirjava kolli
puuturkki
– ruskea kolli; valkotassun mestari – pitkäkarvainen vaaleanruskea kolli
mutaturkki
pöllöturkki
– ruskeavalkoinen kolli
saukkotäplä
– valko-vaaleanoranssi naaras
– ruskea, tanakka ja lyhythäntäinen raidallinen kolli nevapilvi
mutapiikki
– ruskea kolli, jolla on mustat korvat
kirkastaivas
– ketterä valko-kellanpunainen
naaras haukihammas – laiha ruskeankirjava kolli, jolla on kapea naama ja ulkonevat kulmahampaat järvihohde
naaras
– pitkäkarvainen harmaavalkea
säihkyturkki
– yönmusta, kiiltäväturkkinen
naaras – vaaleanruskea kuningatar, jolla on siniset silmät; pehmotassun mestari okrahäntä
Kuningattaret
kaiku-usva liljavarsi
Klaanin vanhimmat
– pitkäkarvainen harmaa naaras
– vaaleanharmaa naaras
– harmaa raidallinen kolli – pitkäkarvainen raidallinen kolli, jonka paksu turkki on takussa linnunlaulu – valkoisenkirjava naaras, jolla on kellanpunaisia laikkuja harmaantuneessa kuonossaan taimenkynsi
takkuturkki
KLAANIEN ULKOPUOLISIA KISSOJA – tummanruskea kolli – musta naaras, jolla on valkoiset tassut myyrä – tummanharmaa kolli algernon – ruskea-kermanvärinen kolli riina – kellanpunainen naaras jakke – kellanpunainen kolli kvitteni – harmaa naaras närhi – mustavalkoinen naaras keiju – pörröinen valkoinen naaras marmeladi – iso kellanpunainen kolli puna – oranssi naaras muskotti – kilpikonnakuvioisen ja valkoisen kirjava naaras varpunen essi
Korkokivet
ohran tila
nelipuu Tuuliklaanin leiri
Pöl putous
KIS
SAN SILMIN
aurinkokivet
joki jokiklaanin leiri
puusilpomo
2
KLAANIT
haaskala varjoklaanin leiri
MYRSKYKLAANI
ukkosp
olku
llöpuu
suuri vuorivaahtera myrskyklaanin leiri
käärmekivet
JOKIKLAANI
VARJOKLAANI
Hiekkakuoppa TUULIKLAANI
TÄHTIKLAANI
korkeamännyt
POHJ
OINEN
KAKSIJALkala 3
ti e lt ia la n
hiidensormet (hylätty kaivos)
po
hj oi s-
ha
tuulialan maatila
tuulialan nummi
Velhonnotko
Velhonloikka
SIJALAN SILMIN
pa a
Vihtorin maatilan leirintäalue Vihtorin maatila
lu jo ki
K AK
viht
orin
kuj
4
a
pohjoishaltialan kaatopaikka MAASTO
LEHTIMETSÄÄ
tuulialantie
havuMETSÄÄ
SUOTA
Valkokauriin metsä kivikkoa
Paalukylän metsä
POLKUJA POHJ
OINEN
Paalukylän saha Paalukylä 5
ESINÄYTÖS
Tumma nummi kohosi kohti yönmustaa taivasta. Tähtiturkit säkenöivät kuin piikivi vasten värisevää kanervikkoa. Ruoho liehui Tuuliklaanin entisten soturien käpälien ympärillä, kun he istuivat viikset jäykkinä, taipumatta tuulessa. ”Tervetuloa Tähtiklaaniin, Kanervatähti.” Solakka kolli, jonka turkissa hohtivat tähdet, astui nuoren harmaan Tuuli klaanin päällikön eteen. ”Olen katsellut, miten olet palvellut klaanitovereitasi urheasti ja uskollisesti varapäällikkönä, ja nyt minulla on kunnia antaa sinulle, klaanin päällikölle, henki.” Kanervatähti kumarsi. ”Kiitos, Rastaskarva.” ”Minä kuolin parantajana”, kolli muistutti. ”Mutta ennen sitä olin soturi. En koskaan epäröinyt taistella sen puolesta, minkä tiesin oikeaksi, tuntuipa se miten raskaalta hyvänsä. Annan sinulle kahdeksannen henkesi ja sen mukana rohkeuden luottaa vaistoihisi. Kun sydämesi sanoo jotain, kuuntele.” Hän nojautui eteenpäin ja kosketti nenällään Kanervatähden päätä. Uusi henki sykähteli Kanervatähteen, ja hän voihkaisi hampaat irvessä. Rastaskarva perääntyi ja vilkaisi taakseen. ”Kaunokais häntä?”
15
Vaaleanruskea, oranssilaikkuinen naaras asteli esiin klaani toveriensa joukosta turkki hopeisena hehkuen. ”Tunnetko minut?” hän kysyi ystävällisesti Kanervatähdeltä. Kanervatähti nosti päätään ja veti henkeä vapisten. ”Tunnen! Olen kuullut nimesi monet kerrat. Sinä kieltäydyit päästämästä pentujasi taistelemaan Varjoklaania vastaan ja pidit pääsi niin tiukasti, että asia lisättiin soturilakiin.” Kaunokaishäntä nyökkäsi. ”Siitä lähtien kukaan pentu ei ole saanut harjoitella taistelemista ennen kuuden kuun ikää. Olisin itse ottanut kimppuuni vaikka joka ikisen niistä Varjo klaanin sotureista ennen kuin olisin antanut pikkuisteni saada yhden yhtä iskua. Vaikka sinulla ei olekaan omia pentuja, Kanervatähti, haluan jakaa sinulle vakaumukseni lujuuden. Yhdeksännellä hengelläsi annan sinulle emon rakkauden voiman. Käytä sitä klaanisi suojelemiseen.” Hän painoi kuononsa vasten Kanervatähden päätä. ”Se on vahvempi kuin tuuli ja kestää kauemmin kuin itse elämä.” Kanervatähti horjahti, kun häneen iski kouristus. Hän keikahti eteenpäin ja lankesi polvilleen. Täplikäs harmaanruskea kolli astui eteen. ”Kanervatähti?” Hän kumartui Tuuliklaanin uuden päällikön puoleen. ”Oletko kunnossa?” Kaunokaishäntä heilautti häntäänsä. ”Hän on vahva, Haukkasydän. Tunnen sen.” Kanervatähti ojentautui. ”Olen kunnossa”, hän sanoi kollille. Sitten hän kääntyi tärisevänä kohti Tähtiklaania. ”Lupaan, että teen Tuuliklaanista vahvan klaanin, jota arvostetaan metsän kaikkien klaanien keskuudessa. Johdan klaaniani hyvin kaikkien yhdeksän henkeni ajan. Ja kun liityn teihin, toivon että otatte minut vastaan ylpeinä siitä, mitä olen saanut aikaan.” Tähtiturkkien riveistä kuului hyväksyvää hyminää. 16
”Muista”, Kaunokaishäntä huusi, ”ettei ole rakkautta suurempaa voimaa!” Siinä samassa Tähtiklaanin kissat alkoivat hämärtyä ja lähtivät nousemaan keskiyön taivasta kohti kieppuen kuin pyrstötähden häntä. ”Meidän pitäisi palata Kuukivelle”, Haukkasydän kuiskasi Kanervatähden korvaan. Kanervatähti pudisti päätään. ”En ole vielä valmis lähtemään Tähtiklaanin luota.” Haukkasydän katseli, miten kimmeltävät turkit häipyivät näkyvistä. ”Tähtiklaanihan lähti jo.” ”Sen tuoksu on vielä täällä.” Kanervatähti huiskaisi itsepäisesti hännällään. ”Tavataan sitten Emonsuulla, kun heräät.” Haukkasydän kääntyi ja tassutti rinnettä alas varjoihin sulautuen, kunnes häntä tuskin enää erotti vasten kanervikkoa. ”Klaani odottaa meitä kotona.” ”En viivy kauan.” Kanervatähti katseli parantajan menoa. Vieläkin huterin askelin hän kiipesi nummella ylemmäs alkuun hitaasti mutta joka askelella lisää voimaa saaden, kun uudet henget sykkivät hänen sisällään. Hän pinkaisi juoksuun, kiiti pitkin tuulen piiskaamaa ruohikkoa viikset viimassa vasten naamaa. Äkkiä hän pysähtyi, kun edessä oli pudotus. Hän jäi tasapainoilemaan hiekkaisen jyrkänteen reunalle ja katseli yli metsien ja niittyjen, jotka jatkuivat kohti pimeyttä. Hänen takaansa kuului käpälänaskelia. ”Mitä sinä täällä norkoilet?” Nauku oli pehmeä. Kanervatähti kääntyi ihmeissään. Hänen edessään hohti muinaisen soturin hailakka hahmo. ”Halusin haistella vielä hetken Tähtiklaanin tuoksuja”, hän tunnusti. ”Kuka… kuka sinä olet?” ”Minä olen Perhonlento.” Naaraan vihreät silmät loistivat. Hänen takanaan olevat kanervat kuulsivat hänen lävitseen. 17
Hänen turkkinsa, joka oli joskus ollut valkoinen, hohti nyt himmeänä ja siinä oli enemmän tähdenvaloa kuin karvaa. ”Perhonlento?” Kanervatähden silmät levisivät. ”Sinähän olit Tuuliklaanin ensimmäinen parantaja!” Perhonlento nyökkäsi. ”Sinä löysit Kuukiven”, Kanervatähti kuiskasi. ”Ja nytkö olet tullut tapaamaan minua?” ”Katselin nimitysmenojasi”, Perhonlento sanoi. ”Ja odotin kunnes muut olivat lähteneet, jotta saisin puhua kanssasi kahden kesken.” ”Onko sinulla minulle jokin ennustus?” Kanervatähti kipristi kyntensä tohkeissaan turpeiseen maahan. ”Ei ennustusta. Kenties varoitus.” Perhonlennon ääni oli melkein pelkkä tuulenhenkäys. Kanervatähti nojautui lähemmäs korvat hörössä. ”Kuuntele tarkasti, Kanervatähti”, Perhonlento jatkoi. ”Tapahtuipa mitä hyvänsä, älä vaadi klaaniltasi uskollisuutta.” Kanervatähti nosti päänsä hämmästyneenä. ”Totta kai minä vaadin sitä! Olen ansainnut sen.” ”Soturien on päätettävä itse, kenelle he ovat uskollisia.” ”Heidän pitäisi olla uskollisia klaanille ja minulle”, Kanervatähti sihisi. ”Mutta sinä et voi mitata sitä.” Kanervatähti kimmastui. ”Olen heidän päällikkönsä.” Perhonlennon häntä värähti. ”Olet nuori. Viisaus karttuu kokemusten myötä. Siihen asti anna sanojeni ohjata sinua.” Kanervatähti tuhahti. ”Minä teen päätökset klaanini asioista.” ”Tietenkin”, Perhonlento lepytteli. ”Sinä et kuitenkaan vielä tajua, että joskus soturien on jätettävä se, mikä on heille tärkeää, ennen kuin he ymmärtävät, mitä oikeasti arvostavat.”
18
”Jätettävä se, mikä on heille tärkeää?” Kanervatähti toisti. ”Tarkoitatko klaania?” Perhonlento tuijotti ääneti. ”Soturit, jotka jättävät klaaninsa, pettävät klaaninsa”, Kanervatähti sähähti. ”Minun klaanissani ollaan varmasti uskollisia.” ”Erään soturin uskollisuus Tuuliklaanille horjuu vielä”, Perhonlento sanoi. ”Hän on kissa, jonka on etsittävä kaukaa reviirinne rajojen tuolta puolen löytääkseen sen, mihin hänen sydämensä todella kuuluu.” Kanervatähti irvisti. ”Väitätkö sinä, että joku klaanistani lähtee kulkukissaksi?” Perhonlento räpäytti silmiään, jotka olivat kuin vihreät tähdet. ”Hän lähtee, ja sinun on päästettävä hänet vaikka pelkäisitkin, ettei hän palaa koskaan. Se on hänelle ainut tapa saada selville, mihin hän oikeasti kuuluu.”
19
»Minun on lähdettävä nummelta! Kohtaloni on klaanien ulkopuolella!»
LUKU 1 Tuuliklaanin oppilas Pitkätassu menettää isänsä kohtalokkaissa tapahtumissa, ja häneen iskee sammumaton kostonjano. Soturiksi tultuaan Pitkähäntä karkaa klaanistaan maksaakseen ”Ole kalavelkansa. varovainen, Pitkä pentu!” Elämä soturilain ulkopuolella on Pitkä pentu pysähtyi kuullessaan linnun huolestukuitenkin täynnä vaaroja, Vaalea ja Pitkähännän on neen huudon. ”Kyllä minä pärjään!” hän naukaisi. Hän vilpäätettävä, miten paljon hän on valmis kaisi taakseen pentutarhalle. Emon lämmin maidontuoksu leijaili sen suulta.uhraamaan kostonsa tähden. Tiheästä piikkihernepesästä kuului Saniaissiiven tyynnytPitkätähden kosto pentu on itsenäinen erikois tely. ”Kaarna pentu ja Päästäis pitävät häntä varmasti silmällä.” seikkailukirja, joka kertoo Tuuliklaanin päällikön Pitkäpentu värähti. Tämä oli vasta hänen toinen auringonPitkätähden nuoruudesta. nousunsa pentutarhan ulkopuolella, ja hänen tassujaan kutkutti. Ohut lumiharso oli muuttanut leirin valkoiseksi ja huurtanut mättäinä kasvavan ruohon ja paksut kanervaseinät. Jäätävä ilma nipisteli Pitkäpennun nenää. Hän pörhisti karvansa. Kaarnapentu läpsi Pitkäpennun mustan hännän valkeaa päätä. ”Ihan niin kuin sinäkin olisit muuttumassa jääksi.” Pitkäpentu kiskaisi häntänsä pois ja kehräsi naurusta. Hänen valkoinen kuononsa ja valkoiset käpälänsä olisivat vain hyödyksi, jos hän haluaisi piiloutua lumeen! Päästäispentu hyppeli hänen ohitseen. ”Kaarnapentu, näytetään Pitkäpennulle Saalistuskivet!”
G
20
www.wsoy.fi
9 789510 497203 T84.2
ISBN 978-951-0-49720-3
Kannen kuva: Owen Richardson