Issuu

Englanninkielinen alkuteos WARRIORS, FIELD GUIDE: SECRETS OF THE CLANS Originally published by HarperCollins Children’s Books under the title WARRIORS, FIELD GUIDE: SECRETS OF THE CLANS Text copyright © Working Partners Limited 2007 Series created by Working Partners Limited Illustrations copyright © Wayne McLoughlin 2007 Cover illustrations copyright © Wayne McLoughlin 2007 Used by permission of HarperCollins Publishers Taitto: Sisko Honkala Kannen Soturikissat-logo: Mikko Valtavaara Suomenkielinen laitos © Nana Sironen ja WSOY 2023 Werner Söderström Osakeyhtiö Suomennos ilmestynyt aiemmin Art Housen kustantamana 2018 ISBN 978-951-0-49702-9 Painettu EU:ssa

Cydille, koska hän rakastaa kissoja, sekä Rebekah’lle, koska hänkin tulee varmasti rakastamaan. Erityiskiitokset Tui Sutherlandille

SISÄLLYS MYRSKY, TUULI, JOKI, VARJO JA TÄHTI: KLAANIT Klaanien historia: kuinka klaanit syntyivät Soturilaki: soturin elämän periaatteet Myrskyklaani: hurjat ja rohkeat Tuuliklaani: vikkelät ja uskolliset Jokiklaani: nokkelat ja voimakkaat Varjoklaani: ovelat ja ylpeät Tähtiklaani: viisaat esi-isät

7 11 15 17 39 55 75 98

REVIIRIT: KODIT JA METSÄSTYSMAAT 107 Metsä: klaanien alku 108 Järvi: klaanien uusi koti 112 REVIIRIEN YMPÄRISTÖ Nelipuu Korkokivet Kuulampi Saari Auringonpesä

117 118 122 128 131 134

KLAANIEN MENOT Päälliköt Varapäälliköt Oppilaat Soturit Klaaninvanhimmat Soturilain rikkominen

137 139 142 143 145 151 154

PROFETIAT JA ENTEET: TULEVAISUUDEN ENNUSTAMINEN

161

PARANNUSTAITO: KLAANIEN HOITAMINEN Parantajat Tärkeitä rohdoksia ja niiden käyttö

173 175 179

KLAANIEN ULKOPUOLISET KISSAT Veriklaani Kuohuvan Veden Heimo Kulkukissat ja erakot Kotikisut

183 184 194 198 203

MUUT ELÄIMET: ELÄIMET JOITA SAALISTETAAN, JOITA VASTAAN TAISTELLAAN, JOITA PELÄTÄÄN JA JOITA KUNNIOITETAAN Ketut Mäyrät Koirat Petolinnut Hevoset, lampaat ja lehmät Rotat Kaksijalat

205 207 207 208 208 209 210 210

TARUSTO: LEIJONAKLAANI, TIIKERI KLAANI JA LEOPARDIKLAANI Miten Leopardiklaani voitti itselleen joen Miten käärmeet tulivat metsään Miten Tiikeriklaani sai raitansa

211 213 216 219

SANASTO

222

MYRSKY, TUULI, JOKI, VARJO JA TÄHTI

KLAANIT

Soturikissaklaanien syntytarina on kulkeutunut kaikissa klaaneissa kissalta toiselle, klaaninvanhimmalta soturille, soturilta oppilaalle, kuningattarelta pennulle. Tarina ei pysy samana kahta kertaa, ja osat siitä voivat muuttua epäselviksi tai kirkastua äkkiä kerrottaessa. On hämärinä hahmoina kulkevia kissoja, joiden nimet ja teot ovat kadonneet klaaninvanhimpien pesän suloiseen sumuun, koska soturiklaanit ovat vaellelleet metsässä lukemattomia kuita…

KLAANIEN HISTORIA KUINKA KLAANIT SYNTYIVÄT Monta kuuta sitten metsä oli villiä korpea, kesytöntä maata jolla ei ollut reviirejä. Pohjoisessa kaartui nummi; etelässä oli sankkaa metsämaata. Metsän reunassa virtasi synkästä rotkosta kuohuva joki. Metsään tuli kissoja. Heitä houkuttelivat pikkuotusten vaimea rapistelu, veden alla liikkuvat varjot ja linnunsiipien yllättävä kahina puissa. Nämä kissat eivät olleet soturikissoja. He elivät pienissä ryhmissä, eivät vielä klaaneissa. Rajoja ei ollut asetettu. Ja kissat tappelivat yhtenään pelätessään riistan loppuvan ja päällekkäisten reviirien olevan uhattuina. Se oli metsässä veristä ja laeista piittaamatonta aikaa, ja paljon kissoja kuoli. Eräänä yönä, kun kuu oli täysi, kissat päättivät tavata metsäaukiolla, jota ympäröi neljä suurta tammea. He kiistelivät riistavarkauksista. Kynnet välähtelivät; uhmakkaat ulvaisut kiirivät metsässä. Seurasi hirvittävä taistelu, ja pian maata kasteli veri. Sinä yönä kuoli monta kissaa. Vammojensa uuvuttamat eloon jääneet nukkuivat taistelukentällä. Kun he heräsivät, kuu loi valoaan heidän ylleen. He näkivät ympärillään surmattujen sukulaistensa henget, eivät enää raadeltuina ja verissään

vaan hohtavina kuin pudonneet tähdet. Kissat painautuivat maata vasten, ja kun henget puhuivat, he näkivät kauheita näkyjä tulevaisuudesta. He näkivät metsän hukkuneena vereen, näkivät kuoleman vaanivan heidän pentujaan joka käpälän askelella. Ja he tiesivät, että taistelemisen oli loputtava. »Liittykää yhteen tai kuolkaa», henget sanoivat. Elävien kissojen joukosta puhui ensimmäisenä musta naaras. Hän nousi seisomaan jäykin, taistelun väsyttämin jaloin. »Minun nimeni on Varjo», hän naukaisi. »Miten me voisimme liittyä yhteen, ellei meillä ole päällikköä? Minä osaan saalistaa synkimmänkin yön pimeydessä. Johtakoon metsää Varjo!» »Ja sinä johdattaisit meidätkin pimeyteen!» maukui hopeanharmaa kolli, jolla oli vihreät silmät. »Minä olen Joki! Kuljen metsän kätköissä ja salaisilla poluilla. Joen pitäisi liittää metsä yhteen, ei Varjon!» »Metsä on muutakin kuin Jokea ja Varjoa», murisi eräs jäntevä ruskea naaras. »Vain Tuuli tavoittaa sen etäisimmätkin kolkat. Minä olen nopea kuin tuuli, joka puhaltaa yläviltä nummilta. Minun pitäisi olla hallitsija.» Isoin eloon jääneistä kissoista oli nimeltään Myrsky. Hän oli tulenoranssi kolli, jolla oli meripihkanväriset silmät ja kookkaat valkoiset käpälät. »Mitä se on verrattuna minun voimiini ja saalistustaitoihini? Jos joku kissa on syntynyt hallitsemaan, niin minä.» Neljän ison tammen alla puhkesi vimmainen ulvonta, jota henkikissat katselivat vaiti. Äkkiä synkät pilvet peittivät kuun, ja elävät kissat alkoivat vapista peloissaan. Erään korkean kiven laella he näkivät raidallisen naaraskissan, yhden kaatuneista, jonka turkki hohti vaikka taivas oli pimeä. Hänen silmänsä välähtelivät vihaisesti maassa oleville kissoille.

»Olette tyhmiä kuin sorsat!» hän maukui. »Ettekö pysty hetken vertaa ajattelemaan muuta kuin itseänne? Ajatelkaa pentujanne!» Neljä kissaa – Varjo, Joki, Tuuli ja Myrsky – katselivat raidallista kissaa, mutta kukaan ei puhunut mitään. »Metsä on niin iso, että se ruokkii perheenne ja paljon enemmänkin», hän maukui. »Teidän on löydettävä muita itsenne laisia kissoja, valittava metsästä kodit ja asetettava rajat.» Siinä samassa kuu ilmestyi pilvien takaa ja paljasti piirin tähdenloisteisia henkikissoja aukion laidoilla. Piiristä astui eteen valkoinen kolli. »Jos teette niin», hän maukui, »palkitsemme teidät kahdeksalla uudella hengellä, niin että voitte johtaa klaanejanne monta tulevaa kuuta.» Seuraavaksi puhui hoikka kilpikonnakuvioinen naaras. Hän astui eteen, valkean kollin viereen. »Katselemme teitä Hopeahännästä», hän lupasi ja käänsi katseensa yötaivaan poikki kulkevaan lukuisten tähtien polkuun. »Käymme unissanne ja johdatamme teitä matkoillanne.» »Kerran kuussa», maukui valkea kolli, »täydenkuun aikaan, kokoonnutte yhdessä tänne, näiden neljän ison tammen alle, aselevon yöhön. Näette meidät yllänne Hopea hännässä ja tiedätte että me näemme teidät. Ja jos niinä öinä vuodatetaan verta, tietäkää, että me olemme vihoissamme.» »Teistä tulee sotureita!» ulvaisi raidallinen kissa kiveltä. Myrsky, Joki, Tuuli ja Varjo painoivat päänsä. »Tästä hetkestä lähtien te elätte soturilain mukaan. Sydämenne täyttää rohkeus ja jalous, ja jos teidän on taisteltava, ette taistele ahneudesta vaan kunnian ja oikeuden puolesta.» Tuli pitkä hiljaisuus. Viimein Myrsky nyökäytti leveää oranssia päätään. »Viisaita neuvoja. Uskon, että pystymme

valitsemaan reviirimme ja asettamaan rajat oikeudenmukaisesti ja rauhanomaisesti.» Yksitellen muut kissat sanoivat hiljaa olevansa samaa mieltä. Sitten he palasivat koteihinsa ja etsivät itsensä kaltaisia kissoja, joilla oli samat kyvyt ja vahvuudet. Joki löysi kissoja, jotka mielellään kalastivat saaliinsa. Varjo kokosi mukaansa öisiä saalistajia, joilla oli terävä pää ja terävät kynnet. Myrsky löysi saalistajia, jotka osasivat jäljittää riistaa tiheimmässäkin aluskasvillisuudessa. Tuulen joukkoon tulivat nopeimmat juoksijat ja sellaiset kissat, jotka pitivät avoimista nummista. Sitten he jakoivat alueen niin, että joka klaanilla oli riittävästi riistaa elämiseen ja että kaikki kissat pystyivät elämään turvassa. Ja kun päälliköt palasivat neljälle suurelle tammelle ensimmäiseen täydenkuun rauhan yöhön, heidän tähtiesi-isänsä antoivat heille kahdeksan henkeä lisää, niin kuin olivat luvanneet. Klaanien välillä ei aina vallinnut rauha, mutta se oli arvattavissakin – eivät kissat turhaan synny kynsineen ja hampaineen. Silti, niin kauan kuin he eläisivät soturilain mukaan, heidän kuolleet esi-isänsä varjelisivat heitä ja johdattaisivat heitä elämän varrella. Ja niin alkoi soturiklaanien aika.

SOTURILAKI SOTURIN ELÄMÄN PERIAATTEET 1.

Puolusta klaaniasi vaikka oman henkesi uhalla. Voit ystävystyä muiden klaanien kissojen kanssa, mutta sinun on oltava silti uskollinen omalle klaanillesi, sillä jonakin päivänä voit joutua taistelussa toisten klaanien kissoja vastaan. 2. Älä saalista toisen klaanin reviirillä äläkä tunkeudu sille. 3. Klaaninvanhimmat ja pennut on ruokittava ennen oppilaita ja sotureita. Oppilaat eivät ilman lupaa saa syödä, ennen kuin ovat saalistaneet klaaninvanhimmille. 4. Saalista tapetaan ainoastaan syötäväksi. Kiitä Tähtiklaania saaliseläimen hengestä. 5. Pennun on oltava ainakin kuusi kuuta vanha päästäkseen oppilaaksi. 6. Vasta nimitetyt soturit istuvat soturinimen saatuaan hiljaisessa vartiossa yhden yön. 7. Kissa ei voi päästä varapäälliköksi, ellei ole kouluttanut ainakin yhtä oppilasta. 8. Varapäälliköstä tulee klaanipäällikkö, kun päällikkö kuolee tai vetäytyy viettämään vanhoja päiviään. 9. Kun varapäällikkö on kuollut tai vetäytynyt tehtävästään, uusi varapäällikkö on valittava ennen kuuhuippua. 10. Kaikkien klaanien kokoontuminen pidetään täydenkuun aikaan, ja silloin on yön kestävä aselepo. Tällöin klaanien välillä ei tule käydä taisteluita. 15

11. Rajat on tarkistettava ja merkittävä päivittäin. Kaikki rajan yli tulevat kissat on pysäytettävä. 12. Soturi ei saa laiminlyödä kärsivää tai vaarassa olevaa pentua, vaikka pentu olisikin toisesta klaanista. 13. Klaanipäällikön sana on soturilaki. 14. Kunniallisen soturin ei tarvitse tappaa muita kissoja voittaakseen taistelunsa elleivät nämä ole soturilain ulkopuolisia tai ellei se ole itsepuolustuksen takia välttämätöntä. 15. Soturi torjuu kotikisun pehmeän elämäntavan.

T E RV E T U LOA K L A A N I K I S SOJE N MYRSKYKLAANI R EV I I R E I L L E ! HURJAT JA ROHKEAT

Klaanien salaisuudet paljastaa sen, mitä olet aina halunnut tietää soturikissojen maailmasta: • Tee opastettu kierros klaanien reviireille • TutkiTULITÄHTI kirjojen maisemia kartoista KERTOO • Tutustu klaanien alkuperään ja historiaan MYRSKYKLAANISTA • Lue lisää legendoista ja ennustuksista Minä olen Tulitähti. Tervetuloa • Tapaa tärkeimmät päälliköt ja parantajat Myrskyklaaniin rohkeuden ja kissoja. uskollisuuden sekä klaanien– ulkopuolisia klaaniin. En ole syntynyt metsässä, mutta Klaanien kirjat Soturikissat-erikoiskirjoja, Myrskyklaani ottiovat minut vastaan, ja kun todistin joissa päästään kurkistamaan klaanikissojen kelpaavani soturiksi, minua alettiin klaanissa salaisuuksiin, uskomuksiin elämään –ja kunnioittaa. Olen edennyt klaaninjapäälliköksi maailmaan supersuositun takana. antaisin kaikki yhdeksän henkeänisarjan klaanini puolesta, aivan niin kuin klaanitoverini antaisivat henkensä minun ja toistensa puolesta. Metsässä ei ole toista yhtä uskollista tai urheaa klaania. Kunnioitan ja ihailen muita klaaneja, mutta sydämeni kuuluu tänne, Myrskyklaaniin – sankareiden klaaniin, myötätunnon klaaniin, kohtalon klaaniin. 9 789510 497029

www.wsoy.fi

N84.2

ISBN 978-951-0-49702-9

Kannen kuva: Wayne McLoughlin