USI
PROFE T
1
IA
U
K E S K I YÖ
ERIN HUNTER W S OY
Englanninkielinen alkuteos WARRIORS, THE NEW PROPHECY #1: MIDNIGHT Originally published by HarperCollins Children’s Books under the title WARRIORS, THE NEW PROPHECY #1: MIDNIGHT Text copyright © Working Partners Limited 2005 Series created by Working Partners Limited Cover illustrations copyright © Owen Richardson 2015 Map art © Dave Stevenson 2015 Used by permission of HarperCollins Publishers Taitto: Sisko Honkala Kannen Soturikissat-logo: Mikko Valtavaara Suomenkielinen laitos © Nana Sironen ja WSOY 2023 Werner Söderström Osakeyhtiö Suomennos ilmestynyt aiemmin Art Housen kustantamana 2012 ISBN 978-951-0-49610-7 Painettu EU:ssa
Chrisille, Janetille ja Louisa Haslumille Erityiskiitokset Cherith Baldrylle
JOITAKIN KLAANIKISSOJA MYRSKYKLAANI Päällikkö
tulitähti
– kellanpunainen kolli, jonka turkki on liekinvärinen
Varapäällikkö
harmaaraita
Parantaja
tuhkamarja lehtitassun
Soturit
– pitkäkarvainen harmaa kolli
– tummanharmaa naaras; mestari
(kollit sekä naaraat, joilla ei ole pentuja) – pieni tummanruskea naaras; lukkitassun mestari tomuturkki – tummanruskea raidallinen kolli; oravatassun mestari hiekkamyrsky – vaalean kellanpunainen naaras; ratamotassun mestari pilvihäntä – pitkäkarvainen valkoinen kolli saniaisturkki – kullanruskea raidallinen kolli; valkotassun mestari okakynsi – kullanruskea raidallinen kolli; päästäistassun mestari kirkassydän – valkoinen naaras, jolla on kellanpunaisia läiskiä vatukkakynsi – tummanruskea raidallinen kolli, jolla on meripihkanväriset silmät saarniturkki – vaaleanharmaa tummajuovainen kolli, jolla on tummansiniset silmät tihkuviiksi – tummanharmaa kolli, jolla on siniset silmät nokiturkki – vaaleahkonharmaa kolli, jolla on meripihkanväriset silmät hiiriturkki
Oppilaat
(yli kuuden kuun ikäiset soturiharjoittelijat) ratamotassu – kilpikonnakuvioisen ja valkoisen kirjava naaras, jolla on meripihkanväriset silmät oravatassu – tummanoranssi naaras, jolla on vihreät silmät lehtitassu – vaaleanruskea raidallinen naaras, jolla on meripihkanväriset silmät ja valkeat tassut lukkitassu – pitkäjalkainen musta kolli, jolla on ruskea vatsapuoli ja meripihkanväriset silmät päästäistassu – pieni tummanruskea kolli, jolla on meripihkanväriset silmät valkotassu – valkoinen naaras, jolla on vihreät silmät
Kuningattaret
(naaraat, jotka ovat tiineinä tai hoitavat pentuja) kultakukka – vaalean kellanpunainen naaras, vanhin pentutarhan kuningattarista lehväpilvi – vaaleanharmaa tummajuovainen naaras, jolla on vaaleanvihreät silmät
Klaanin vanhimmat
(entiset soturit ja kuningattaret, jotka viettävät vanhoja päiviään) hallaturkki – kaunis valkoinen naaras, jolla on siniset silmät kirjohäntä – nuorempana kaunis kilpikonnakuvioinen naaras, Myrskyklaanin vanhin kissa pilkkuhäntä – vaalea raidallinen naaras pitkähäntä – vaalea kolli, jolla on sysimustat raidat
VARJOKLAANI Päällikkö
mustatähti – suurikokoinen valkoinen kolli, jolla on valtavat pikimustat käpälät
Varapäällikkö
ruosteturkki
Parantaja
pikkupilvi
Soturit
– punaruskea naaras
– erittäin pieni raidallinen kolli
tammiturkki
mestari
– pieni ruskea kolli; savutassun
– kilpikonnakuvioinen naaras, jolla on vihreät silmät setrisydän – tummanharmaa kolli pihlajakynsi – kellanpunainen kolli; kotkatassun mestari unikonvarsi – pitkäjalkainen vaaleanruskea raidallinen naaras keltaturkki
Klaanin vanhimmat
nuhanenä – pieni valkoharmaa kolli; entinen parantaja
TUULIKLAANI Päällikkö
pitkätähti – iäkäs mustavalkoinen kolli, jolla on hyvin pitkä häntä
Varapäällikkö
mutakynsi
– täplikäs tummanruskea kolli; mestari
varistassun
Parantaja
kaarnakasvo
Soturit
yksiviiksi
– lyhythäntäinen ruskea kolli
– ruskea raidallinen kolli – tummanharmaa raidallinen kolli lovikorva – raidallinen kolli valkohäntä – pieni valkoinen naaras seittijalka
Oppilaat
varistassu
– savunharmaa, miltei musta kolli, jolla on siniset silmät
Klaanin vanhimmat
aamukukka
– kilpikonnakuvioinen naaras
JOKIKLAANI Päällikkö Varapäällikkö
– epätavallisen täplikäs kullankeltainen naaras
leoparditähti
usvajalka
silmät
– harmaa naaras, jolla on siniset
Parantaja
mutaturkki – pitkäkarvainen vaaleanruskea kolli; perhonsiiven mestari
Soturit
– savunmusta kolli raskasjalka – tanakka raidallinen kolli myrskyturkki – tummanharmaa kolli, jolla on meripihkanväriset silmät sulkahäntä – vaaleanharmaa naaras, jolla on siniset silmät haukkahalla – leveälapainen tummanruskea kolli sammalturkki – kilpikonnakuvioinen naaras perhonsiipi – kaunis kullanvärinen raidallinen naaras, jolla on meripihkanväriset silmät; parantajaoppilas
Kuningattaret
huomenkukka
Klaanin vanhimmat
varjoturkki
mustakynsi
kurnumaha
– vaaleanharmaa naaras
– hyvin tumman harmaa naaras – tummanruskea kolli
KLAANEIHIN KUULUMATTOMIA KISSOJA – mustavalkoinen kolli, joka asuu maatilalla metsän lähellä – hoikka musta kolli, joka asuu Ohran kanssa maatilalla sulo – vanhanpuoleinen raidallinen kolli, joka asuu metsissä lähellä merta ohra
korppitassu
Korkokivet
ohran tila
nelipuu Tuuliklaanin leiri
Pö putous
KIS
SAN SILMIN
aurinkokivet
joki jokiklaanin leiri
puusilpomo
2
KLAANIT
haaskala varjoklaanin leiri
MYRSKYKLAANI
ukkosp
olku
öllöpuu
suuri vuorivaahtera myrskyklaanin leiri
käärmekivet
JOKIKLAANI
VARJOKLAANI
Hiekkakuoppa
-
TUULIKLAANI
TÄHTIKLAANI
korkeamännyt
POHJ
OINEN
KAKSIJALkala 3
e ti al an
hiidensormet
ha lt i
(hylätty kaivos)
po
hj
oi
s-
tuulialan maatila
tuulialan nummi
Velhonnotko
Velhonloikka
pa a
Vihtorin maatilan leirintäalue Vihtorin maatila
jo ki
SIJALAN SILMIN
lu
K AK
viht
orin
kuj
4
a
pohjoishaltialan kaatopaikka MAASTO
LEHTIMETSÄÄ
tuulialantie
havuMETSÄÄ
SUOTA
Valkokauriin metsä kivikkoa
Paalukylän metsä
POLKUJA POHJ
OINEN
Paalukylän saha Paalukylä 5
ESINÄYTÖS
Yö peitti metsän. Kuu ei paistanut, mutta Hopeahännän tähdet loivat kylmää hohdettaan puiden ylle. Tähtien valo heijastui lammikosta kallionotkon pohjalla. Ilma oli täynnään myöhäisen viherlehden ajan tuoksuja. Tuuli henkäili lempeästi puissa ja sai tyynen lammikon pinnan väreilemään. Notkon reunalla sananjalanlehdet väistyivät kissan tieltä; hänen sinertävänharmaa turkkinsa kimmelsi, kun hän asteli taiten kiviä pitkin aina veden äärelle saakka. Hän istuutui lammikon ylle kurottavalle kielekkeelle, nosti päänsä ja katsoi ympärilleen. Kuin näkymättömästä merkistä paikalle alkoi ilmestyä lisää kissoja; heitä vilahteli notkoon kaikista suunnista. He astelivat istumaan aivan vedenrajaan, niin että alarinne oli täynnä solakoita hahmoja, jotka tuijottivat lammikon veteen. Ensimmäisenä saapunut kissa nousi käpälilleen. ”On saatu uusi profetia!” hän maukui. ”Tuho, joka muuttaa kaiken, on näytetty meille tähdissä.” Lammikon vastakkaisella puolella toinen kissa laski kellanruskean, sananjalan värisen päänsä. ”Minäkin olen nähnyt sen. On tulossa epävarmuutta ja suuri haaste”, hän sanoi.
15
”Pimeys, ilma, vesi ja taivas käyvät yhteen ja ravistavat metsää juuriaan myöten”, ensimmäinen kissa jatkoi. ”Mikään ei ole oleva niin kuin nyt eikä niin kuin ennen.” ”On tulossa suuri myrsky”, maukui toinen ääni, ja sanaa myrsky alettiin toistaa, se kiersi piiriä kunnes se jylisi kissojen riveissä ukkosen tavoin. Kun kohina vaimeni, solakka, kiiltäväturkkinen musta kissa puhkesi puhumaan aivan vedenrajasta. ”Eikö mikään voi muuttaa sitä, mikä on tapahtuva? Eivätkö edes suurimman soturin rohkeus ja urhea mieli?” ”Tuho on tuleva”, siniharmaa kissa vastasi. ”Jos klaanit kuitenkin ottavat sen vastaan kuin soturit, ne voivat selvitä.” Hän nosti päätään ja antoi hohtavan katseensa vaeltaa notkossa. ”Olette kaikki nähneet, mitä on tapahtuva”, hän naukui. ”Ja tiedätte kaikki, mitä on tehtävä. On valittava neljä kissaa, jotka pitävät klaaniensa kohtaloa käpälissään. Oletteko valmiit tekemään valintanne koko Tähtiklaanin edessä?” Kun hän lopetti, lammikon pinta väreili vaikkei tuullut, ja sitten se tyyntyi taas. Sananjalan värinen kolli nousi käpälilleen, ja tähtien valo muutti hänen leveiden lapojensa turkin hopeiseksi. ”Minä aloitan”, hän maukui. Hän vilkaisi sivulle ja kohtasi vaalean kirjavan, vinoleukaisen kollin katseen. ”Väärätähti, saanko puhua Jokiklaanin puolesta?” Kolli nyökkäsi, ja toinen kissa jatkoi: ”Katsokaa siis, ja hyväksykää valintani.” Hän tuijotti veteen yhtä liikkumattomana kuin kalliot ympärillään. Lammikon pintaan ilmestyi hämärä vaaleanharmaa hahmo, ja kissat kurkottelivat nähdäkseen sen selvemmin. ”Tuoko?” siniharmaa kissa sanoi hiljaa veden kuvajaista tuijottaen. ”Oletko varma, Tammisydän?”
16
Sananjalan värisen kollin hännänpää kääntyili. ”Ajattelin, että valintani miellyttäisi sinua, Sinitähti”, hän maukui hil peällä äänellä. ”Eikö häntä mielestäsi koulutettu hyvin?” ”Hänet koulutettiin erinomaisesti.” Sinitähden niskakarvat nousivat pystyyn kuin häntä olisi uhmattu ja laskeutuivat taas. ”Onko muu Tähtiklaani samaa mieltä?” Kissojen joukosta kohosi hyväksyvää supinaa. Vaaleanharmaa hahmo kutistui ja katosi, ja lammen pinta oli taas kirkas ja tyhjä. Musta kissa nousi ja asteli aivan lammikon reunaan. ”Tässä on minun valintani”, hän ilmoitti. ”Katsokaa ja hyväksykää.” Tällä kertaa hahmo veden pinnassa oli kellanruskea ja solakka, ja sen lavat olivat vahvat ja lihaksikkaat. Sinitähti katsoi kuvaa hetkisen ennen kuin nyökkäsi. ”Hän on vahva ja rohkea naaras”, hän myönteli. ”Mutta Yötähti – onko hän uskollinen?” huudahti toinen kissa. Musta kissa käännähti ympäri ja upotti kyntensä maahan. ”Väitätkö sinä häntä epäluotettavaksi?” ”Jos väitänkin, en väitä syyttä”, kuului kipakka vastaus. ”Hänhän ei syntynyt Varjoklaaniin, eihän?” ”Se tekeekin hänestä hyvän valinnan”, Sinitähti maukui tyynesti. ”Jos klaanit eivät pysty yhteistyöhön nyt, ne tuhoutuvat kaikki. Ehkäpä kissat, joilla on tassu kahdessa klaanissa, voivat ymmärtää mitä on tehtävä.” Hän piti tauon, mutta vastalauseita ei tullut enempää. ”Hyväksyykö Tähtiklaani valinnan?” Lyhyen epäröinnin jälkeen kaikki läsnäolijat päästivät pehmeitä, hyväksyviä naukaisuja. Lammen pinta värähti, ja kun se tyyntyi taas, kellanruskea hahmo oli kadonnut.
17
Toinen musta kissa nousi ja lähestyi vedenrajaa paksua, kieroa käpäläänsä ontuen. ”Minun vuoroni, oletan”, hän kähisi. ”Katsokaa ja hyväksykää valintani.” Veteen ilmestynyt harmaanmusta hahmo oli vaikea erottaa yötaivaan heijastusta vasten, ja kissat tiirailivat sitä aikansa ennen kuin kukaan sanoi mitään. ”Mitä?” sananjalan värinen huudahti lopulta. ”Tuo kollihan on oppilas!” ”Terävä havainto, Tammisydän”, musta kolli maukui kuivasti. ”Jalkapuoli, ethän sinä voi lähettää oppilasta tällaiseen vaaraan”, huusi joku takarivistä. ”Onhan hän oppilas”, Jalkapuoli vastasi tylysti, ”mutta hänen rohkeutensa ja taitonsa vetävät vertoja monelle soturille. Jonain päivänä hänestä voisi tulla mainio päällikkö Tuuliklaanille.” ”Jonain päivänä ei ole nyt”, Sinitähti huomautti. ”Eivätkä päällikön ominaisuudet välttämättä ole niitä, joita klaanien pelastamiseen nyt tarvitaan. Haluatko vaihtaa valintaasi?” Jalkapuolen häntä viuhui hurjasti ja hänen niskakarvansa pörhistyivät, kun hän mulkoili Sinitähteä. ”Minun valintani on tämä”, hän sanoi ehdottomasti. ”Uskallatko sinä – tai uskaltaako joku muu – väittää, ettei hän kelpaa?” ”Mitä sanotte?” Sinitähti antoi katseensa kiertää piiriä. ”Hyväksyykö Tähtiklaani? Muistakaa, että jokainen klaani tuhoutuu, jos yksikin valitsemistamme on heikko tai epä onnistuu.” Hyväksyvän supinan sijaan kissat vetäytyivät pieniin ryhmiin mutisemaan ja vilkuilivat vaivautuneesti lammen pinnassa näkyvää hahmoa ja kissaa sen vieressä. Jalkapuoli
18
tuijotti takaisin hurjan näköisenä ja turkki pörrössä, niin että näytti kaksi kertaa isommalta. Hän oli ilmiselvästi valmis mittelemään jokaisen kanssa, joka uhmaisi häntä. Viimein mutina vaimeni ja Sinitähti kysyi uudelleen: ”Hyväksyykö klaani?” Kuului hiljaista ja vastahakoista hyväksyntää, ja muutamat eivät avanneet suutaan lainkaan. Jalkapuoli päästi pahantuulisen murahduksen, kääntyi ja nilkutti paikalleen. Kun vesi oli jälleen tyyntynyt, Tammisydän maukui: ”Et ole vielä tehnyt valintaasi Myrskyklaanista, Sinitähti.” ”En ole – mutta olen nyt valmis”, hän vastasi. ”Katsokaa ja hyväksykää valintani.” Hän katsoi alas ylpeänä, kun tumma juovikas hahmo ilmestyi lammen syvyyksiin. Tammisydän tuijotti sitä ja avasi leukansa ammolleen äänettömään naukunauruun. ”Tuoko! Sinitähti, et lakkaa koskaan yllättämästä minua.” ”Miksi niin?” Sinitähden äänestä kuuli, että hän oli ärtynyt. ”Hän on jalo nuori kolli, sopiva vaikeisiin tehtäviin, joita profetia tuo tullessaan.” Tammisydämen korvat heilahtivat. ”Sanoinko muka, ettei olisi?” Sinitähti ei irrottanut katsettaan hänestä. Katsomatta yleisöön hän kysyi: ”Hyväksyykö klaani?” Kun kissat epäröimättä ja kovaan ääneen hyväksyivät valinnan, Sinitähti nakkasi Tammisydämelle häntäänsä ja kääntyi poispäin. ”Tähtiklaanin kissat”, hän maukui ääntään korottaen. ”Olette tehneet valintanne. Pian alkaa taival kohti hirmuista myrskyä, joka pääsee valloilleen metsään. Menkää klaaneihinne ja pitäkää huoli siitä, että joka kissa on valmis.” Hän piti tauon, ja hänen silmissään paloi hurja hopeinen valo. ”Voimme valita soturin pelastamaan kunkin klaanin,
19
muttemme voi auttaa heitä enempää. Kulkekoot soturiesiisien henget näiden kissojen mukana, johtavatpa tähdet heidät mihin tahansa.”
20
»Kun Vatukkakynsi katseli LUKU 1 sydämensä nummimaisemaa, hänen hakkasi niin että hän luuli rintansa ratkeavan. Uuden profetian aika oli tullut. Matka oli alkanut!» Lehdet rapisivat, kun nuori juovikas kolli pujahti kahden pensaan välistä leuat auki riistan haistamiseksi. Myöhäisen viherlehden ajan lämpimänä yönä metsä oli täynnä pikkuMyrskyklaanin nuori soturi Vatukkakynsi eläinten melskausta. Kissan näkökentän rajoilla häilyi jatkuTähtiklaanilta viestin, vaa saa pientä liikettä, muttaunessa kun hänsalaperäisen käänsi päätään, hän näki jossa kerrotaan klaanien metsää uhkaavasta vain paksuja saniais- ja karhunvatukkapehkoja, joita täplitti kuunvalo. tuhosta ja uudesta ennustuksesta. Yllättäen Yhtäkkiä hän astui laajalle aukiolle ja katseli ympärilleen selviää, että muutama muukin on nähnyt samanhämmentyneenä. Hän ei muistanut käyneensä tässä kohdassa laisia unia. Nuoret kissat saavat tehtäväkseen metsää aikaisemmin. Hänen edessään aukeni tasaiseksi leikatkohti laskevaa aurinkoa kuulemaan, tua,taivaltaa kuunvalossa hopeisena hohtavaa nurmea aina silopintaiselle kivelle saakka. Siellä istuiheille toinenkertoo… kissa. Tähdet tuikkivat mitä keskiyö hänen turkillaan, ja hänen silmänsä olivat kaksi pientä kuuta. Nuori hätääntyi kahta kauheammin, kun hän tunUusikissa profetia on toinen Soturikissat-saaga. nisti toisen. ”Sinitähti?” hän naukaisi kimeästi, epäuskoisena. Keskiyö on saagan ensimmäinen osa. Hän oli ollut oppilas, kun Myrskyklaanin suuri päällikkö oli kuollut neljä vuodenaikaa sitten hypättyään rotkoon verenhimoinen koiralauma kannoillaan. Muun klaanin tavoin hän oli surrut Sinitähteä ja kunnioittanut sitä, miten tämä antoi oman henkensä pelastaakseen klaaninsa. Hän ei ollut kuvitellutkaan näkevänsä Sinitähteä enää, ja hän tajusi vasta nyt, että hänen täytyi nähdä unta.
G
www.wsoy.fi
*9789510496107*
T84.2
ISBN 978-951-0-49610-7
Kannen kuva: Owen Richardson
21