WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut tämän kirjan kirjoittamista. © Tekijät ja WSOY 2022 Tekstit © Satu Rämö Villapaitaohjeet ja kaaviot © Sigríður Sif Gylfadóttir Valokuvat © Björgvin Hilmarsson Graafinen suunnittelu ja taitto Satu Kontinen ISBN 978-951-0-48794-5 Painettu EU:ssa
S I G R Í Ð U R S I F G Y L FA D Ó T T I R
+
SATU R ÄMÖ
SIGGAN JA
SATUN
islantilaiset villapaidat WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI
S I S Ä LLYS
NEULOJALLE, LUKIJALLE 6 E N N E N K U I N 11
GÓA 26
E N D U RKAST 34 S P E G I LMYND 44
S J Ó NFRÍÐ 64
M E I S TARI 58
+ I S L A N T I L A I S E T V I L L A L A N G AT 18 ”A I T O I S L A N T I L A I N E N V I L L A PA I T A” 5 2 K E VÄ T V I L L A A J A S Y Y S V I L L A A 7 1 I S L A N T I L A I S E N V I L L A PA I D A N LY H Y T H I S T O R I A 9 2 S Ä Ä N K E S T ÄV Ä Ä I S L A N T I L A I S T A L A M P A A N V I L L A A 1 3 0
SKJÓL 72
VEISLA 82
V Ö L U NDAR HÚS 96
SALT 12 0
3X 112 P Ú K APEYSAN 10 4
T Í G U LSJÖA 13 2
HILDUR 14 2 SITTEN KUN H I H O J E N J A VA R T A L O K A P PA L E E N Y H D I S T Ä M I N E N 15 2 K A I N A L O N S U L K E M I N E N K O L M E N P U I K O N PÄ Ä T T E LY L L Ä 15 4 K A I N A L O N S U L K E M I N E N PA R S I N N E U L A L L A 15 6 V I L L A PA I D A N V I I M E I S T E LY 15 8
N E U L OJALLE,
lukijalle
6
Tämä neuleohjekirja on riemastuttava kunnianosoitus islantilaiselle villapaidalle ja kahden eritasoisen neulojan yhteistyölle. Tarinat islantilaisesta lampaanvillasta, villapaitojen historiasta ja lopapeysan merkityksestä islantilaisille tuovat neulontaharrastukseen lisää kerroksia. Islantilainen neulesuunnittelija ja käsityöyrittäjä Sigríður Sif ”Sigga” Gylfadóttir on tyypillinen monen ammatin islantilainen, joka tykkää kokeilla uusia asioita. Sigga on työskennellyt lumivyöryasiantuntijana, fyysikkona ja yhden islantilaisen pankin riskianalyytikkona. Nykyään hän pyörittää omaa Ívaf-käsityöyritystään ja myy luomuksiaan islantilaisissa myymälöissä ja omassa verkkokaupassaan. Sigga on suunnitellut, kirjoittanut ja testannut kaikki tämän kirjan ohjeet. Kirjan tekijöistä toinen, Satu Rämö, muutti Islantiin parikymmentä vuotta sitten. Satu on kirjailija ja viestinnän ammattilainen. Hän on kääntänyt Siggan ohjeet suomeksi ja kirjoittanut kaikki kirjan tekstit. Tapasimme toisemme ensimmäistä kertaa yhteisen kotikylämme Ísafjörðurin kirjakerhossa vuonna 2019. Tutustuttuamme paremmin meille selvisi, että me molemmat olemme oppineet neulomaan toistemme kotimaissa. Sigga opiskeli Otaniemessä (nykyisessä Aalto-yliopistossa) teknistä fysiikkaa vuosina 2003–2007. Hän neuloi ensimmäisen islantilaisen villapaitansa Helsingissä vuonna 2005. Satu muutti Suomesta Islantiin opiskelemaan vuonna 2003 ja neuloi ensimmäisen alhaalta ylös neulottavan islantilaisen villapaitansa tämän kirjan kansikuvauksia varten. Kuvio meni vähän pieleen (Góa-paidan oikea versio on nähtävillä sivulla 26), mutta ei se haittaa yhtään. Paidasta tuli silti upea! Virheissä on kauneutta.
Tämän kirjan ohjeista osa edustaa perinteisiä islantilaisia villapaitamalleja, osa kurottaa modernimpaan. On helppoja ja nopeita ohjeita ja sitten on niitä, jotka vaativat neulojalta kärsivällisyyttä ja enemmän taitoja. Olemme pyrkineet selittämään sekä helppojen että haastavampien neuleiden ohjeet niin käytännönläheisesti, että aloittelevakin neuloja ymmärtää, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Kokeneempi Sigga pääsi kirjanteon aikana vastaamaan noin miljoonaan aloittelija-Satun esittämään kysymykseen. Mitä tarkoittaa silmukkamerkin siirtäminen? Mistä tietää, mikä silmukka kuuluu kavennuskohdassa neuloa minkäkin silmukan kanssa yhteen? Miten kainaloreikä suljetaan? Miten päin ne hihat oikein kiinnitetään vartalo-osaan? Onko pakko tehdä koeneulos? Meistä oli tavattoman hauskaa tehdä tämä kirja. Kahden eritasoisen neulojan yhteistyöstä on toivoaksemme iloa myös kirjan lukijoille sekä aloittelijoille että useampia villavaatteita neuloneille. Valokuvat on ottanut Björgvin Hilmarsson, joka on Satun aviopuoliso ja Siggan kiipeilykaveri. Kaikki kirjassa esiintyvät mallit ovat islantilaisia ystäviämme ja perheenjäseniämme. Hildur-paidan (s. 142) malli taitaa olla Satun kirjoittaman, kesällä 2022 julkaistun Hildur-dekkarin päähenkilö Hildur. Erittäin isot kiitokset haluamme antaa Islannissa asuville suomalaisille neulojille, jotka neuloivat kanssamme Siggan ohjeilla villapaitoja. Kiitos Eevakaisa Irjudóttir Nokkala, Emilia Annetts, Aino-Katri Karinen, Lotta Anda, Katariina Rafnar, Julia Heinämaa, Sanna Väisänen, Anni Teperi ja Fanni Anttila.
Pitemmittä puheitta, nyt neulomaan! SIGGA
+
SATU
Ísafjörðurissa elokuussa 2022
PS. Olemme perustaneet paidalle oman IG-tilin: @islantilaisetvillapaidat Jos havaitsemme ohjeissa tarkennettavaa tai huomaamme jonkun asian vaativan perusteellisempaa selitystä, löydät ajantasaiset lisäykset sieltä. Meihin saa myös yhteyden tuon tilin kautta. Jos postaat neuleistasi someen, tägää villapaidan nimi ja meidän tilimme, niin pääsemme ihailemaan lopputuloksia ja jakamaan niitä muillekin.
7
IG: @islantilaisetvillapaidat
ENNEN KUIN
Ennen kuin valitset paitamallin, ostat langat ja luot silmukoita puikoille, tutustu seuraaviin yleisiin ohjeisiin. Olemme koonneet tähän tietoja, joita tarvitset ennen kuin ryhdyt neulomaan kirjan ohjeilla. 11
12
I S L A N T I L A I N E N V I L L A PA I T A
KOKOTAULUKKO
Islantilainen villapaita neulotaan pyöröneuleena alhaalta ylös yhtenä kappaleena ilman ommeltavia saumoja. Kainaloiden kohdalla hihat ja vartalo yhdistetään samoille pyöröpuikoille. Tässä kirjassa hihat neulotaan ensin, sitten vasta vartalo. Kainaloiden kohdalle jätetään sekä vartalosta että hihoista silmukoita odottamaan. Ne silmukoidaan viimeisenä yhteen. Neulominen herättää paljon tunteita. Islantilaisissa neulontapiireissä kuohahti, kun joku pohti neulojien Facebook-ryhmässä, voisiko islantilaista villapaitaa neuloa vegaanina. Onhan se ajatuksena hieman erikoinen, koska islantilainen villapaita neulotaan nimenomaan islantilaisesta lampaanvillasta. Totta kai voit käyttää mitä tahansa lankoja tämän kirjan ohjeisiin, mutta esim. silmukkamäärät on laskettu ohjeissa mainituille villalangoille. Suurin osa tämän kirjan villapaitaohjeista neulotaan Léttlopi-langasta, joka on nykyään Islannin myydyin villalanka. Mukana on myös ohje paksummalle Álafosslopille ja muutama ohje kaksin- tai kolminkertaisesta Plötulopista. Jos kaipaat haastetta ja haluat kokeilla ohuen paidan neulomista, kokeile sivulta 64 löytyvää Einband-langalla neulottavaa Sjónfríð-paitaa. Olemme pyrkineet laskemaan lankojen menekin annetun tiheyden ja mittojen mukaan, mutta käsialat luonnollisesti vaihtelevat. Todellinen lankamenekki saattaa siis poiketa ohjeen lankamääristä. Silloin täytyy vain vetäistä kerran henkeä ja muistaa mainio islantilainen lausahdus: Þetta reddast! Tämä järjestyy! Jos haluat ohjetta pidemmän helman tai pidemmät hihat, muista silloin varata enemmän lankaa A.
Kaikki paidat ovat suoria helmasta kainaloon. Olemme tehneet jokaiselle neuleohjeelle oman kokotaulukon, koska paidat ovat keskenään erilaisia. Osa kirjan villapaidoista on perinteisempää lantiolle yltävää mallia, jotkut taas ovat malliltaan lyhyitä ja leveitä. Ohjeessa ilmoitetut koot ovat naisten kokoja (S) M (L) XL (XXL). Ne vastaavat noin suunnilleen miesten kokoja XS–XL. Mittaa paidansaajan rinnanympärys, käsivarsien pituus ja puseron haluttu pituus kainalosta helmaan ja muista, että ohjeessa annetut mitat ovat valmiin paidan mittoja. Ulkokäyttöön tarkoitettujen paitojen alle pitää mahtua myös ohut ulkotakki, joten laske silloin mittoihin väljyysvaraa. PUIKOT JA MUUT TARVIKKEET
Näkisittepä Siggan puikkovaraston! Se on kadehdittavan suuri. Hänen neulontatarvikelaatikoissaan on luultavasti enemmän metallia kuin keskisuuren matkustajalentokoneen rungossa. Satulla sen sijaan on vain muutamat puikot. Neulominen saa olla välineurheilua, mutta kyllä vähemmälläkin pärjää. Jokaisen ohjeen kohdalla olemme luetelleet juuri sen paidan neulomiseen tarvittavat puikot. Valitse puikot, jotka sopivat parhaiten juuri sinun käsialallesi. Jos neulot tavallista löysempää, valitse pienemmät puikot. Jos neulot erittäin napakkaa, kannattaa valita paksummat puikot. Oma käsiala selviää kokeilemalla. Teimme jokaiselle lankatyypille ohjeet koeneuloksen tekemiseen (s. 16). Islantilaisen villapaidan neulomiseen tarvitset vähintään kahdet pyöröpuikot (80 cm ja 60 cm). Isoa kokoa neuloessa 100 cm pyörö-
puikot voivat kaarroketta neuloessa tulla tarpeeseen. Hihat ja kaulus neulotaan perinteisesti sukkapuikoilla, mutta jos koet mukavammaksi neuloa pyöröpuikoilla, hanki 40 cm mittaiset pyöröpuikot. Kainalosilmukoiden sivuun ottoa varten (kainaloreikä suljetaan vasta ihan lopussa) on hyvä olla isoja hakaneuloja, langanpätkiä tai ylimääräisiä pyöröpuikkoja. Sitten on olemassa kirjoneuleen teossa avuksi olevia langanohjaimia, kerroksen vaihtumisen merkkaavia silmukkamerkkejä, hienoja lankakoreja ja vaikka mitä ihanaa! Kaksilla pyöröpuikoilla, kahdella sukkapuikkosetillä, langalla, silmukkamerkillä ja yhdellä parsinneulalla kuitenkin pärjää hyvin. Kaikki muu on mukavaa ekstraa. R U U T U K A AV I O T
Kuvion ruutukaaviota luetaan alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle. Aloita siis kuvion neulominen oikeasta alakulmasta ja etene vasemmalle. Jokaisen ruutukaavion kohdalla on annettu kirjalliset ohjeet, aloitus- ja lopetussilmukkamäärät sekä silmukkamäärät kavennusten jälkeen. Huom! Kuvioita neuloessa pidä pohjaväri lähempänä neuletyötä ja kuviolanka kauempana. Näin kuvio asettuu kauniimmin. Kun Satu neuloi Siggan suunnittelemista paidoista omaa ensimmäistä villapaitaansa, hän onnistui söheltämään kuvion ensimmäisissä kerroksissa. Jos vertaat tämän kirjan kannessa olevaa Satun päällä olevaa hänen itsensä neulomaa Góa-paitaa toisen neulojan tekemään Góa-paitaan sivulla 26, huomaat, että Satun paidassa kuvion alkuosa on tehty väärin. Ehkä se johtui siitä, että Satu luki vahingossa alussa ruutukaaviota vasemmalta oikealle (jep, tosi juttu!). Tai sitten joku islan-
tilaismenninkäinen kävi öiseen aikaan tekemässä taikojaan puikoilla. Vaikka kuviosta ei tullutkaan ”täydellinen”, paidasta tuli ihana. Islantilaiset tykkäävät neuloa puseronsa nopeasti: pyöröpuikot, minimaalinen määrä päättelyä, yksi pääväri, mutta yhdellä kerroksella korkeintaan kahta eri väriä. Olemme pyrkineet pitämään kirjassa kiinni näistä periaatteista. Kaarrokkeen kavennukset tehdään tämän kirjan ohjeissa kahdella tavalla. Jos kavennus tehdään kahden erivärisen langan kerroksessa, kavennukset on merkitty ruutukaavioon. Jos kavennus tehdään yksivärisessä kerroksessa, ilmoitetaan vain kavennettavien silmukoiden määrä. Esimerkki selventää: Jos kerrokselta pitää kaventaa tasaisesti 20 silmukkaa, se tarkoittaa kahden silmukan yhteen neulomista kaksikymmentä kertaa. Silmukoiden yhteenneulomiset kannattaa jakaa tasaisesti pitkin kerrosta eikä tehdä kaikkia peräkkäin. LY H E N N E T Y T K E R R O K S E T E L I PA I D A N T A K A O S A N K O R O T U S
Perinteinen islantilainen villapaita on samanlainen molemmilta puolilta, eli paitaa voi käyttää kummin päin tahansa. Ihmisillä pääntien linja on kuitenkin lähes aina edestä matalammalla kuin takaa. Eli jos paita sopii hyvin niskan puolelta, se saattaa nousta liian korkealla edestä. Paita istuu niskasta ja kaulasta kauniimmin, jos takaosa on hieman etuosaa korkeampi. Korotuksen tekeminen ei ole vaikeaa. Voit myös aivan hyvin edetä perinteisesti ja jättää lyhennetyt kerrokset tekemättä. Paidan takaosan korotus eli lyhennetyt kerrokset tehdään kuvion valmistuttua, ennen kauluksen neulomista. Annamme kunkin paidan kohdalla yksityiskohtaisen ohjeen takaosan korotuksen tekemiseen.
13
Jokaisen paidan kohdalla korotettua takaosaa ei pysty toteuttamaan, sillä osassa paitoja kirjoneuleosuus jatkuu aivan kauluksen alkuun asti. Sigga lisäsi ohjeen lisättyihin kerroksiin vain silloin, kun korotuksen pystyy tekemään yhdellä värillä. LANGANJUOKSUJEN SITOMINEN
Muutamissa tämän kirjan paitaohjeiden kaarrokkeiden kuviossa (mm. Endurkast ja Salt) tulee pitkä langanjuoksu eli toinen neulottavista langoista ottaa usean silmukan mittaisen hypyn. Vaarana voi olla, että lanka jää nurjalle puolelle lenkkinä löpsöttämään. Jos langanjuoksu on esimerkiksi yli 6 tai 7 silmukan mittainen, se kannattaa sitoa. Koukkaa neulottava lanka sidottavan langan takapuolelta. Näin sidottava langanjuoksu tulee sidotuksi työn nurjalle puolelle. Googlaa tarpeen vaatiessa ”langanjuoksun sitominen”. Langan sitominen kannattaa tehdä mahdollisimman samanväriseen silmukkaan, jotta sitominen ei näky puseron läpi (mustaa lankaa ei kannata sitoa valkoiseen silmukkaan). SILMUKOIDEN
oikein yhteen. Tätä kutsutaan oikealle kallistuvaksi kavennukseksi. Satu tykkää aloittelijana käyttää tätä kavennusta aivan kaikessa. 2. Siirrä vasemmalta puikolta neulomatta silmukka oikealle puikolle kuin neuloisit sen (mutta älä neulo). Tee sama toisen kerran. Siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle kiertämättä niitä ja neulo takareunasta yhteen. Jos tämä tuntuu vaikealta, googlaa SSK-kavennus. Tätä kutsutaan vasemmalle kallistuvaksi kavennukseksi. Tätä kavennusta tarvitaan mm. Salt-paidassa. Lisääminen: Silmukoita voi lisätä monella eri tavalla. Tässä kaksi tavanomaista tapaa. 1. Silmukan lisäys neulomalla silmukoiden välinen lanka. Nosta kahden silmukan välissä oleva lanka vasemmalle puikolle. Neulo se takareunasta (eli kiertäen), niin lisäyskohtaan ei muodostu reikää. 2. Silmukan lisäys neulomalla silmukka kahteen kertaan. Tämä on ihanan helppo tapa! Neulo silmukka normaalisti, mutta älä päästää silmukkaa putoamaan pois vasemmalta puikolta vaan neulo se uudestaan (takareunasta). Yksi ja sama silmukka neulotaan siis sekä etu- että takareunasta.
K AV E N T A M I N E N J A
14
LISÄÄMINEN
OHJEIDEN MUOKKAUS
Jokainen tämän kirjan paitaohje sisältää kavennuksia ja lisäyksiä. Lisäyksiä tehdään etenkin hihoissa, kavennuksia kaarrokkeessa ja kauluksessa. Kaventaminen: Tämän kirjan ohjeissa kavennukset tehdään oikein neulottavien silmukoiden kohdalla. Voit tehdä kavennukset kahdella tavalla. 1. Vie oikea puikko kahden vasemmalla puikolla olevan silmukan sisään silmukoiden etureunojen alta, ota lanka puikolle ja neulo silmukat
Islantilaiset rakastavat tehdä asioita oman päänsä mukaan. Liian tiukat säännöt ahdistavat, eikä niitä kukaan jaksa pidemmän päälle edes noudattaa. Tee pidemmät hihat, jos siltä tuntuu. Lisää artalo-osan pituutta, jos haluat reilusti pyllyn päälle menevän paidan. Vaihda värejä, muokkaa resoria, tee erilainen kaulus. Jos muokkaat ohjetta, muista varata tarpeen vaatiessa enemmän lankaa. Älä anna sääntöjen kahlita luovuutta, vaan anna mennä ja kokeile rohkeasti.
Osassa ohjeita on (1o, 1n) -resori, osassa (2o, 1n) -resori ja osassa edellisiä napakampi (1o kiertäen, 1n) -resori, jossa oikein neulottava silmukka neulotaan silmukan takareunasta eikä edestä. Kaulukset ovat pääosin perinteisiä muutaman senttimetrin mittaisia resorikauluksia, mutta voit neuloa myös poolokauluksen (ks. Völundarhús s. 96), taittaa kauluksen kaksin kerroin (ks. Skjól s. 72) tai jättää kauluksen lyhyeksi neulomalla pari kerrosta ja päättelemällä, jolloin kaulus rullautuu nätisti (ks. Tígulsjöa s. 132).
LY H E N T E E T
Ohjeissa on käytetty muutamia lyhenteitä: s = silmukka o = oikea silmukka n = nurja silmukka yht = yhteen krs = kerros = Oikealle kallistuva kavennus = Vasemmalle kallistuva kavennus (SSK) V I I M E I S T E LY, P E S U J A K U VA L L I S E T O H J E E T
Kirjan loppuosaan olemme koonneet vinkkejä paidan päättelyyn, viimeistelyyn ja pesuun. Aloittelijoita ajatellen kokosimme kirjan loppuun kuvalliset ohjeet pusero-osan ja hihojen yhdistämisestä samoille puikoille ennen kaarrokkeen neulomista ja erilaisia tapoja päätellä kainaloreiät.
KOENEULOS
Tämän kirjan koeneulosohjeet ovat tavallista yksityiskohtaisemmat. Sigga on fyysikko ja arvostaa yksityiskohtaisia, pilkuntarkkoja ohjeita. Satu on suurpiirteisempi eikä hänellä kärsivällisyys tahdo riittää koeneuloksen tekemiseen. Päätimme ratkaista tämän näkemysristiriidan tekemällä koeneuloksesta yksityiskohtaiset ohjeet (katso seuraava aukeama), joiden yli halukkaat voivat helposti hypätä. Koeneuloksen tekemisestä on hyötyä. Koeneuloksen juju on löytää neulontaan oikeankokoiset puikot ja kokotaulukosta oikeankokoinen pusero. Koeneulos kannattaa tehdä pyöröpuikoilla, koska niillä puserokin neulotaan. Resori kannattaa tehdä, jotta koeneulos ei mene rullalle. Koeneuloksen valmistuttua pese koeneulos käsin miedolla saippuavedellä. Voit käyttää villalle tarkoitettua saippuaa tai muuta käsisaippuaa, kunhan saippuavesi on mietoa. Huuhtele saippua pois vedellä, purista koeneulos hellästi kuivaksi ja laita vaakatasoon kuivumaan. Nuppineulapingotusta ei tarvita. Neulontatiheys pystytään laskemaan, kun koeneulos on kuivunut. Laske ensin leveyssuunnassa, kuinka monta silmukkaa mahtuu 10 senttimetrille. Mittaa sen jälkeen pystysuunnassa, kuinka monta kerrosta mahtuu 10 senttimetrille. Tärkeintä on saada silmukkamäärä oikein 10 cm:n mittaisella matkalla. Yritä saada 10 cm:n korkeudelle myös oikea määrä kerroksia. Kerrosten määrä on merkitsevin kaarrokkeessa, koska kuvio lasketaan kerroksissa. Vartalokappaleen ja hihojen sopiva pituus kannattaa miettiä käyttäjän mukaan, joten kerroksia tehdään tarvittava määrä senttimäärään sopivaksi. 15
EIGUM VIÐ * AÐ PRJÓNA? Islantilainen neulesuunnittelija Sigríður Sif ”Sigga” Gylfadóttir ja Islannissa asuva viestinnän monitaitaja ja kirjailija Satu Rämö ovat yhteistuumin tehneet herkullisen villapaitakirjan satujen saaren perinteitä kunnioittaen ja pilke silmäkulmassa.
Kirja sisältää 13 villapaitamallia värivaihtoehtoineen. Lankoina käytetään Léttlopia, Álafosslopia, ohutta Einband-villalankaa ja hahtuvalanka Plötulopia. Osa malleista sopii hyvin aloittelevillekin neulojille ja paitamallien muokkausvinkit ilahduttavat kokeneempia neulojia. Selkeiden ohjeiden lomassa tarjoillaan tietoa Islannin ”kansallisvaatteen” historiasta, paikallisista langoista ja islantilaisten lampaiden elämästä. *Mitä jos neulottaisiin?
*9789510487945* WWW.WSOY.FI
65.43
ISBN 978-951-0-48794-5
Kirjasta löytyy myös ohje Satu Rämön esikoisdekkari Hildurissa esiintyvään villapaitaan!