Issuu

Oli todellakin tulossa ihana päivä. Maa oli täynnä unenpöpperöisiä pieniä mönkijöitä, jotka olivat nukkuneet koko talven ja juoksivat nyt ympäriinsä touhuten joka paikassa. Taikurin hattu

Copyright © Moomin Characters™ All rights reserved Sitaatit: Tove Jansson Teksti: Sanja Hakala Mustavalkoiset kuvat ja sivujen 5, 24–25, 46–47, 70–71, 92–93 ja 114–115 yksiväriset kuvat sekä kannen kuvat: Tove Jansson Värilliset kuvat: Anni Pöyhtäri Kansi ja graafinen suunnittelu: Riikka Turkulainen Werner Söderström Osakeyhtiö, 2022 ISBN 978-951-0-48019-9 Painettu EU:ssa

PIKKU MYYN ÖTÖKKÄKIRJA

Werner Söderström Osakeyhtiö

Helsinki

Sisällys Järjestys se olla pitää ........................................... 8 Kipitystä monella jalalla ................................... 10 Lajistotaulut ..................................................... 12 Muodonvaihdos ............................................... 18 Maailma ötökän aistein ..................................... 20 Harrastusniksejä ............................................... 22

Pihapiirissä .............................................. 24 Pihasta hyvä elinympäristö ............................... 28 Nurmella ja asfaltin reunalla ............................ 30 Ruusutarhassa .................................................. 32 Kuvioinnin mestarit ............................................... 34 Pensaissa ja pusikoissa ...................................... 36 Kuka pyrkii sisälle? ........................................... 38 Kodin kauhistukset ........................................... 40 Pihan pedot ...................................................... 42 Yön otukset ...................................................... 44

Niityllä ja pientareella ........................ 46 Piennar on tärkeä ............................................. 50 Ahon laidalla .................................................... 52 Kuuman kasvatit .............................................. 54 Maatalousympäristössä .................................... 56 Kiusankappaleita ............................................. 58 Loisia ja loisten loisia........................................ 60 Pölyttäminen on tärkeä työ .............................. 62 Raitapaidat ....................................................... 64 Ystävä vuosituhansien takaa ................................... 66 Myrkylliset ja pahanmakuiset............................ 68

Metsäretkellä.......................................... 70 Ötököiden suosikkimetsä .................................. 74 Metsäpoluilla .................................................... 76 Elämää puissa ................................................... 78 Sienten suojissa ................................................ 80 Maassa mönkijät .............................................. 82 Piilottelun asiantuntijat .................................... 84 Jälkeläisten hoivaajat ........................................ 86 Rakentajamestarit ............................................ 88 Muurahaispesän salaisuuksia ................................. 90

Veden äärellä .......................................... 92 Pinnanalainen maailma ................................... 96 Pohjan tuntumassa ........................................... 98 Keijujat ja uijat ............................................... 100 Sukeltajat ja luistelijat ..................................... 102 Lapsuus aaltojen alla ...................................... 104 Lentoon veden ylle ......................................... 106 Lentäen maailman valtiaaksi ................................ 108 Suot ja lätäköt ................................................ 110 Lumella liikkujat.............................................. 112

Muuttuva maailma ............................ 114 Kaikki liittyy kaikkeen .................................... 116 Ötökät hoivaavat maaperää ........................... 118 Ötökät ja ilmastonmuutos .............................. 120 Pidetään huolta .............................................. 122 Hakemisto ja lähteet ...................................... 124

Mikä on ötökkä? Ötökät ovat surisevia, lepattavia ja rapistelevia otuksia, joskus pistäviä tai kutittavia, puistattaviakin. Ne elävät omaa ötökänelämäänsä kaikkialla ympärillämme, melkein huomaamatta mutta kuitenkin jatkuvasti läsnä. Ne ovat osana kaikkia luonnon tärkeimpiä prosesseja kasvien pölytyksestä aina jätteiden hajotukseen asti. Siksi ötököiden tarkkaileminen on helppoa – jos vain ymmärtää pysähtyä hetkeksi ja siristää silmiään tarpeeksi. Ötökkä ei ole mikään tieteellinen termi, vaan monitulkintainen, kansankielinen sana, jolla tarkoitetaan milloin mitäkin pientä eläintä. Tässä kirjassa ötökkä on rajattu tarkoittamaan niveljalkaista: hyönteisiä tietysti, mutta myös hämähäkkejä, tuhatjalkaisia ja äyriäisiä. Niillä on kaikilla kova ulkoinen tukiranka, jonka sisään niiden lihakset kiinnittyvät ja jonka ne vaihtavat suurempaan kasvaessaan kokoa. Niillä on myös aina jaokkeinen ruumis ja jaokkeissa eri tehtäviin erilaistuneita raajoja. Ötökät ovat erottamaton osa elonkirjoa, ja niiden olemassaolo on muokannut maailmamme juuri sellaiseksi kuin se nyt on. Maapallon valtavat metsät olisivat kovin erilaisia, jos hajottajaötökät eivät pilkkoisi puista putoavia lehtiä. Kauniit kukkivat kasvit ovat kehittyneet hyönteispölyttäjiä varten, ja moni ravintona käyttämämme kasvi on täysin riippuvainen pölyttäjistä. Ötökät ovat osana kaikissa maailman ravintoverkoissa, ja kaikki niitä suuremmat eläimet ovat tavalla tai toisella riippuvaisia niiden olemassaolosta. On toden-

näköistä, että ensimmäiset selkärankaiset nousivat maalle alun perin nimenomaan ötököitä saalistamaan. Jos se olisi jäänyt tapahtumatta, maailmassa ei olisi sammakoita, matelijoita, lintuja, nisäkkäitä – tai ihmisiä! Pitkän historiansa aikana ötökät ovat kehittyneet monimuotoisiksi, niin ulkonäkönsä kuin käyttäytymisensäkin puolesta. Osa on hurjia erikoistuneita petoja, sellaisia kuin muurahaisleijona – osa taas hyppyhäntäisten tapaan syvällä karikkeen uumenissa piilottelevia hajottajia. Ötököiden maailma on täynnä järisyttäviä jännitystarinoita, leppeää perhe-elämää, julmia ja juonikkaita loisia, hauraita tuulen tai aaltojen mukana kulkijoita, vahvoja panssaroituja pihtihäntäisiä… Näemme ympärillämme helpommin ne asiat, jotka tunnemme. Vaikka ötököitä on kaikkialla, olohuoneen kukkaruukusta asfalttipihan rakosiin, ne saattavat helposti jäädä meiltä huomaamatta. Mutta jos tunnet ötököiden maailman, yksikään maisema ei ikinä enää ole hiljainen ja eloton.

Järjestys se olla pitää Aivan kuin hemulit, myös ihmiset pitävät asioiden luokittelusta ja järjestelystä. Olemme luokitelleet eliökunnankin kauniiseen hierarkiaan, joka noudattaa lajien ja ryhmien evoluutiohistoriaa. Luokittelu on kuitenkin aina jossain määrin sopimuskysymys, ei suinkaan luonnon lakikirjaan kirjoitettu totuus. Aina silloin tällöin joitain lajeja tai kokonaisia ryhmiä jopa siirretään sukupuussa paikasta toiseen ja nimetään uudestaan, kun tutkimustieto lisääntyy ja tutkijoiden tulkinta evoluution kulusta muuttuu.

et ais

Kää rme kore nno Kai t slak oren not Verk kosii piset Kier resii piset

oren not säk Kär

i uor

Kirput

vak

Täydellinen muodonvaihdos kehittyi

Kaikki tämän kirjan ötökät kuuluvat niveljalkaisiin, jotka on raajojen määrän ja rakenteen perusteella edelleen jaoteltu eri alajaksoihin: leukakoukullisiin (joihin hämähäkkieläimet kuuluvat), tuhatjalkaisiin, äyriäisiin ja kuusijalkaisiin (joihin hyönteiset kuuluvat). Alajaksot taas jaetaan eri kriteereillä luokkiin, alaluokkiin, lahkoihin, heimoihin, sukuihin ja lopulta lajeihin.

set

iipi

ksis Ka

rhos

pe Vesi

Perhoset

Tora k

unkit

8 | Järjestys se olla pitää

ise ka uk et

ais alk

LOBOPODIA

Aitop

pu nk i

ISE

Harvajalkaiset

ais alk isj

set

siai

uok koj Sok

T AISE ALK J T A TUH

ssiai

ise

Kilp

säyr

ikid u

AK OU

ÄY

Lo is

t tka Ka Siirat

lka

t pu

sja

ir sik Ve

Hämähäkkieläimet

Meril ukit

t ähäki Häm

t vu ira kk

ol u M

ion i

it ion orp

orp

Luki

Val esk

yriäiset K uoriä

ISET RIÄ

AI SE

ok s

yö

sih

I JA LK

e nt

Kak

t ise

NIVELJALKAISET

täis

än kash sisu

täiset

set

ai alk enj

aja l

kuäy r

yhän

Raak

Hyö

Hypp

täit

Kala

iäise

nteis e

Han kaja lkais im et aja lka ise t

at Ruk Pistiäiset oilij asir Kum kat mitu Jäytiäiset ssirk at Suo Nivel kärsäiset rasi ipise t Piht Ripsiäiset ihän täise t Touk Koskikorennot kasuk ashä ntäis et Päivänkorennot Siim ahän täiset teiset Sudenkorennot hyön KU Alku

sjalk

iäise

aise t

PITKÄ EVOLUUTIOHISTORIA Niveljalkaiset kehittyivät alun perin merissä noin 550 miljoonaa vuotta sitten ja ovat se eläinryhmä, joka kömpi ensimmäisenä kuivalle maalle. Ensimmäinen, yli 420 miljoonaa vuotta sitten maalle noussut ötökkä oli ehkäpä jonkinlainen tuhatjalkainen. Myös hämähäkkieläimiä ilmestyi maalle samoihin aikoihin, ja ensimmäiset lentokykyiset hyönteisetkin kehittyivät pian tämän jälkeen. Ötökät siis hallitsivat sekä vesiä, maata että ilmaa jo kauan ennen dinosaurusten aikaa – ja hallitsevat edelleen. Niveljalkaisten yhteenlaskettu paino on liki puolet kaikkien maailman eläinten painosta. Lajeja on useampi miljoona, ja suurin osa niistä on hyönteisiä. Surullista on, että moni laji saattaa kuolla sukupuuttoon ihmisen toiminnan seurauksena jo ennen kuin ehdimme edes löytää ne.

Jättiläistaskurapu

Hemuli otti muistikirjansa esille ja kirjoitti tuntomerkit muistiin. – Sen täytyy olla Filicnarcus Snufsigalonica -sukua, hän mumisi. – Vielä yksi kysymys, oppineet ystäväni. Mitä tämä kummallinen hyönteinen käyttää ravinnokseen?

MuuMiPEikkO Ja PYrSTÖTÄhTi

Mikroskooppisesta jättiläiseen Niveljalkaiset ovat kehittyneet aikojen kuluessa kaikkein monimuotoisimmiksi eläimiksi, ja niiden miljooniin eri lajeihin mahtuu jos minkälaista elintapaa ja ulkomuotoa. Kaikkein suurin nykyisin elävä niveljalkainen on jättiläistaskurapu, joka levittelee merten syvyyksissä raajojaan jopa 3,6 metrin leveyteen. Kaikkein pienimmät niveljalkaiset taas ovat lähempänä kuin uskotkaan: jokaisen ihmisen iholla kuhisee nimittäin pikkuruisia punkkeja! Karvatuppipunkit ovat kooltaan vain 0,1 millimetrin mittaisia, ja ne viihtyvät erityisesti silmäripsien tyvillä.

Karvatuppipunkki

SERKKUJA JA SUKULAISIA Karhukaiset ovat ötököiden läheisimpiä serkkuja. Ne tepsuttelevat nystyjaloillaan kaikissa vesistöissämme sekä metsien ja soiden sammalikoissa. Ne ovat niin pieniä, että ne näkee vain mikroskoopilla, mutta silti hyvin erikoistuneita ja pärjääväisiä otuksia. Karhukainen voi vaikka kuivua tai jäätyä kokonaan ja silti jatkaa tyytyväisenä eloaan otollisten olosuhteiden jälleen koittaessa. Niitä on jopa viety ulkoavaruuteen, ja ne selvisivät sielläkin hengissä!

Karhukaisella on kahdeksan jalkaa ja imukärsä, jolla se imee ruuakseen yleensä kasvien nesteitä.

Kipitystä monella jalalla Evoluutio on kuriton prosessi. Se leikittelee niillä palikoilla, joita eliöissä on jo olemassa, ja yhdistelee osasia toisiinsa miten sattuu. Toimivat yritelmät jäävät lisääntymään, ja vähemmän toimivat katoavat. Evoluution satunnaisen rakentelun näkee helposti ötököiden raajavalikoimasta: Kaikki ötökät ovat kehittyneet matomaisesta, jaokkeisesta esi-isästä. Evoluution kuluessa ruumiin jaokkeiden määrä on vaihdellut, ja niissä oleville ulokkeille on kehittynyt uusia käyttötarkoituksia ja yhä monimutkaisempia muotoja. On syntynyt siipiä, koipia, hapsuja, saksia, leukoja, imuputkia, viiksiä, tuntosarvia…

LEUKAKOUKULLISET Aivot ja hermosto

Ruuansulatuselimistö Sydän

Lisääntymiselimet

Pistesilmät

Ilmaputkisto Silkkirauhaset

Myrkkyrauhaset

Kirjamaiset keuhkot

TUHATJALKAISET Tuhatjalkaisia on vain noin 13 000 lajia. Yleensä niillä ei ole tuhatta jalkaa, vaikka raajoja onkin paljon ja ruumiinjaokkeita löytyy samalla mitalla. Vastikään on kuitenkin löydetty uusi laji, jolla on jopa yli tuhat raajaa! Tuhatjalkaisten kaksi suurinta luokkaa voi erottaa toisistaan jalkojen avulla: hurjan petomaisilla juoksujalkaisilla on joka jaokkeessa yksi jalkapari, kun taas kasviksia mutustavilla kaksoisjalkaisilla niitä on nimen mukaisesti kahdet. Kaikilla on selvästi erillinen pää, ja siinä yksi pari tuntosarvia ja yleensä pienet verkkosilmät.

Sydän

Lisääntymiselimet Ruuansulatuselimistö

Aivot Verkkosilmät

Kidukset

10 | Kipitystä monella jalalla

Hermosto

Leukakoukullisten suurin luokka – ja Suomessa ainoa – ovat hämähäkkieläimet. Niitä tunnetaan yli 100 000 lajia, joista hämähäkkieläimet yli puolet on punkkeja ja melkein kaikki loput hämähäkkejä. Monet punkkilajit ovat niin pikkiriikkisiä, että niitä on todennäköisesti löytämättä valtava määrä. Hämähäkkieläimillä on kaksiosainen ruumis. Eturuumiissa on kahdeksan jalkaa eikä lainkaan tuntosarvia. Monet punkit ovat sokeita, hämähäkeillä taas on useita pistesilmiä. Kaikilla leukakoukullisilla on raajasta kehittynyt, koukkumainen suuosa, kelikeri. Se on yleensä ontto, joten sen avulla ötökkä voi ruiskutkelikeri taa ruuansulatusnesteitä suoraan ravintoonsa. Viherjahdikkikoiraan kelikerien eli leukakoukkujen vieressä on komeat leukaraajat. Niillä se asettaa parittelun aikana spermapakettinsa naaraan sukuaukkoon.

Aivot

Sydän Ruuansulatuselimistö Lisääntymiselimet Sylkirauhaset

Verkkosilmät Myrkkyrauhaset

Ilmaputkisto

Hermosto

ÄYRIÄISET Äyriäiset ovat hyvin monimuotoinen ryhmä, ja niitä tunnetaan noin 67 000 lajia. Äyriäisillä on hyönteisten tapaan pää, keskiruumis ja takaruumis. Päässä on kaksi paria tuntosarvia ja keskiruumiissa ja takaruumiissa vaihteleva määrä jalkoja, joista on kehittynyt jos minkäkinlaista uimaräpylää ja saksea – usein vielä yhdelle ja samalle otukselle! Suurin osa äyriäisistä elää vedessä, ja myös ne harvat, jotka ovat kömpineet maalle, hengittävät edelleen kidusten avulla.

Ilmaputkisto Pistesilmät Aivot Verkkosilmät

Sydän Ruuansulatuselimistö Myrkkyrauhaset Pistin

Sylkirauhasia

Lisääntymiselimet Hermosto

KUUSIJALKAISET Kuusijalkaisilla on kolmiosainen ruumis, kuusi jalkaa ja päässään yksi pari tuntosarvia. Kuusijalkaisten suurin luokka ovat hyönteiset, joita tunnetaan yhteensä jopa yli miljoona lajia. Lähes kaikilla niillä on siivet ja monimutkaiset verkkosilmät, ja monilla myös täydellinen muodonvaihdos toukasta aikuiseksi. Hyönteisten lisäksi kuusijalkaisiin mahtuu joitakin varhaisia, siivettömiä otuksia, joista yleisimpiä ovat maaperässä hajotustyötä tekevät hyppyhäntäiset.

Hänellä oli vieressään paksu kirja, jonka nimi oli ”Pohjoisen pallonpuoliskon hyönteiset, niiden tavat ja paheet”. – Kummallista, Hemuli sanoi. – Ei ainuttakaan, jolla olisi punainen häntä. Siinä tapauksessa se olisi Dideroformia Fnatopogetes, mutta se on hyvin tavallinen eikä sillä ole häntää ollenkaan. Ja sitten hän huokaisi taas.

MuuMiPEikkO Ja PYrSTÖTÄhTi

Suomupeitteiset siivet Perhosia tunnetaan liki 180 000 lajia. Perhosten siipiä peittävät värikkäät siipisuomut, ja valtaosalla on pitkä imukärsä ravinnon imemistä varten. Pieniä vaatimattomia yöperhosia on olemassa monen monta kertaa enemmän kuin näyttäviä päiväperhosia.

Imukärsä Pistin

Kaksisiipisiin kuuluvat kärpäset ja sääsket. Niiden takimmainen siipipari on surkastunut pikkuruisiksi väristimiksi, joita ne käyttävät lentonsa vakauttamiseen. Kaksisiipisiä on nimetty yli 150 000 lajia.

Pistiäisillä on takaruumiinsa kärjessä pistin. Ne käyttävät sitä usein saalistamiseen tai puolustautumiseen, jolloin siihen liittyy myrkkyrauhanen. Pistiäislajeja tunnetaan jo yli 115 000.

Väristin Imukärsä Nivelkärsäisillä on terävä kärsämäinen suuosa, jolla ne lävistävät kasvin tai eläimen pinnan ja imevät nesteitä ravinnokseen. Nivelkärsäisiä on reilut 80 000 lajia, joista yli puolet on luteita. Koska monen luteen etusiivet ovat osittain kovettuneet, saattaa ne äkkivilkaisulla sekoittaa kovakuoriaisiin.

Panssarimaiset etusiivet

Kovakuoriaiset ovat hyönteislahkoista suurin liki 400 000 nimetyllä lajillaan. Valtaosalla lajeista etusiivet ovat kehittyneet panssarimaisen koviksi, mistä lahko on saanut nimensäkin.

Kipitystä monella jalalla | 11

Leukakoukulliset

Kirjan ötököitä ryhmittäin

HÄMÄHÄKKIELÄIMET

Vihannespunkki s. 40

Sammalpunkki s. 82

Samettipunkki s. 30

Puutiainen s. 58

Kangassirppihypykki s. 28

Aitoristikki s. 88

Petopunkki s. 43

Seinälukki s. 31

Kukkahämähäkki s. 43

Huonesopikki s. 38

Viherjahdikki s. 10

Vesipunkki s. 101

Karvatuppipunkki s. 9

Kirjavaleskorpioni s. 38

Pilkkupavukki s. 45

Ruskolyhdykki s. 88

Tuohinopsakki s. 76

Kimalaisen punkki s. 61

Kääpiöhämähäkki s. 112

Muurahaishämähäkki s. 89

Kenttäsusikki s. 87

Ampiaishämähäkki s. 65

Vesihämähäkki s. 102

Raitarantuli s. 110

Tuhatjalkaiset

Ruskojuoksiainen s. 39

Keltasiimajuoksiainen s. 83

Tupsutuhatjalkainen s. 77

Pihalaakatuhatjalkainen s. 118

Sokkojuoksiainen s. 83

Kaarnatuhatjalkainen s. 74

Harvajalkainen s. 83

Äyriäiset Raakkuäyriäinen s. 98

Keijuhankajalkainen s. 100

Piippovesikirppu s. 100

Kalatäi s. 98

Kärsävesikirppu s. 100

Leväkatkarapu s. 98

Koukkuvesikirppu s. 101

Lahtikatka s. 98 Kilkki s. 119

Jokirapu s. 96

Jäännemassiainen s. 96

Vesisiira s. 98

Tarhasiira s. 87

Paljakkakilpiäinen s. 98

Mustapallosiira s. 82

Merirokko s. 98

Kuusijalkaiset KOVAKUORIAISET

Keltalaitasukeltaja s. 102

Järvihopeaseppä s. 103

Koloradonkuoriainen s. 122

Rusokukkajäärä s. 62

Ruokokuoriainen s. 111

Vattukuoriainen s. 37

Kimalaiskuoriainen s. 65

Mustatattiainen s. 80

Sinitoukohärkä s. 51

Koivunkäärökärsäkäs s. 36

Isomuurahaiskuoriainen s. 79

Kirjanpainaja s. 79

Kultakuoriainen s. 32

Metsäsittiäinen s. 81

Sarvikuonokas s. 57

Hietikkokiitäjäinen s. 55

Siemenkiitäjäinen s. 30

Kuolemankello s. 75

Tukkimiehentäi s. 79

Seitsenpistepirkko s. 68

Riisihärö s. 40

Seulapirkko s. 33

Raidankääpäripsikkä s. 81

PERHOSET JA VESIPERHOSET

Nokkosperhonen s. 28

Täpläverkkoperhonen s. 121

Sitruunaperhonen s. 32

Tesmaperhonen s. 52

Rahkahopeatäplä s. 110

Loistokultasiipi s. 35

Muurahaissinisiipi s. 60

Vihernopsasiipi s. 77

Neitoperhonen s. 35

Suruvaippa s. 19

Syreenikiitäjä s. 37

Vattulasisiipi s. 65

Sinivyöritariyökkönen s. 44

Puuntuhooja s. 36

Koivumittari s. 85

Ritariperhonen s. 35

Kaalikoi s. 40

Tuomenkehrääjäkoi s. 89

Täpläsiilikäs s. 69

Haapakettokoi s. 85

PISTIÄISET

Isokarviaispistiäinen s. 56

Jättipuupistiäinen s. 78

Ketopyörökultiainen s. 61

Puutiaisen loispistiäinen s. 60

Niittykärpäshukka s. 33

Hiukekiilupistiäinen s. 61

Siloviholainen s. 53

Pihamauriainen s. 31

Pihkamehiläinen s. 74

Rusomuurarimehiläinen s. 63

Ahmaspistiäinen s. 75

Norjanampiainen s. 64

Koloampiainen s. 43

Kekomuurahainen s. 90

Tupsukekomuurahainen s. 89

Tarhamehiläinen s. 66

Hietapistiäinen s. 54

Mantukimalainen s. 65

Kartanokimalainen s. 29

KAKSISIIPISET

Juurikärpänen s. 80

Sukaskärpänen s. 63

Villakärpänen s. 50

Banaanikärpänen s. 39

Nuijakärpänen s. 65

Sokkopaarma s. 58

Harsosääski s. 40

Tihkujortikka s. 111

Ruutukärpänen s. 31

Sienisääski s. 80

Pihakaalikirsikäs s. 45

Kultakärpänen s. 56

Niittykirvari s. 33

Metsähyttynen s. 58

Lumikirsikäs s. 113

Hirvikärpänen s. 58

Pihasurri s. 64

Surviaissääski s. 106

Polttiainen s. 111

NIVELKÄRSÄISET

Syreenikeijukas s. 37

Ruusukirva s. 33

Jäärälude s. 53

Peltolude s. 30

Puropikkumalluainen s. 97

Pyjamalude s. 69

Marjalude s. 69

Kissankäpälälude s. 54

Laikkumalluainen s. 103

Ansarijauhiainen s. 40

Omenakemppi s. 37

Sarvikaskas s. 52

Sylkikaskas s. 57

Juovavesimittari s. 103

Vesiskorpioni s. 102

MUUT HYÖNTEISET JA ALKUHYÖNTEISET

Pallohyppiäinen s. 81

Lumihyppiäinen s. 113

Kaksisukashäntäinen s. 83

Ripsiäinen s. 40

Päätäi s. 58

Lintukirppu s. 58

Isosurviainen s. 107

Keihästytönkorento s. 107 Punasyyskorento s. 107

Niittyhepokatti s. 52

Nurmiheinäsirkka s. 53

Lehväkäärmekorento s. 77

Pihakorento s. 42

Kierresiipinen s.61

Muurahaiskorento s. 55

Neidonkorento s. 97

Sokeritoukka s. 39

Lumikorento s. 112

Metsätorakka s. 76

Hankikorri s. 113

Isopihtihäntä s. 86

Hankisirvikäs s. 112

Muodonvaihdos Kaikki ötökät syntyvät munasta ja kasvavat monen kuorenvaihdon kautta aikuiskokoonsa. Varhaisimmilla ötököillä ero eri elämänvaiheiden välillä ei ollut suuri. Tällaisia ovat vielä nykypäivänäkin esimerkiksi hämähäkit ja sokeritoukat. Monilla nykyisin elävillä ötököillä munasta kuoriutuva nymfi tai toukka on kuitenkin aivan eri näköinen kuin aikuinen.

Kirjokaulusluteen siivetön nymﬁ ja siivellinen aikuinen. Nämä luteet munivat kasvien varsien sisään ja talvehtivat munana.

Miksi vaihtaa muotoa? Tärkein syy, miksi ötököiden nuoruusvaihe ja aikuisuus ovat kehittyneet erilaisiksi, liittynee kilpailuun. Moni ötökkä syö nymfinä tai toukkana eri ravintoa kuin aikuisena, jolloin eri elämänvaiheet eivät kilpaile keskenään rajallisista resursseista. Myös käyttäytyminen on yleensä erilaista. Nuoren yksilön voi olla järkevää piileskellä ja keskittyä rauhassa kasvamiseen. Aikuisen ötökän tärkein tehtävä taas on lisääntyä ja usein myös levittäytyä uusille alueille.

OSITTAINEN MUODONVAIHDOS Osittaisessa muodonvaihdoksessa munasta kuoriutuu nymfi, joka pikkuhiljaa kuorenvaihtojen yhteydessä muuttuu enemmän aikuisen näköiseksi. Vaikka muodonvaihdos on osittainen, voi se silti olla suuri. Esimerkiksi veden pinnan alla kasvillisuudessa kiipeilevää sudenkorennon nymfiä ja taivaan sinessä uljaasti liitävää aikuista ei ihan heti uskoisi samaksi lajiksi. Myös äyriäisillä on osittainen muodonvaihdos ja monia jännittäviä ja hyvin erikoistuneita toukkamuotoja. Yksi niistä on planktonina uiskenteleva nauplius-toukka, joita on ravuilla, merirokoilla ja hankajalkaisilla. Se eroaa aikuisesta niin paljon, ettei sitä alun perin tunnistettu toukaksi ollenkaan, vaan sitä pidettiin erillisenä lajina. Monien äyriäisten yksisilmäinen nauplius-toukka ui vapaana planktonin seassa.

– Se on tullut isommaksi, sanoi Nuuskamuikkunen. – Eilen se oli vielä kuin muurahaisen muna.

MuuMiPEikkO Ja PYrSTÖTÄhTi

Suruvaipan täydellinen muodonvaihdos munasta toukaksi ja kotelon kautta aikuiseksi. Hyönteiset kasvavat kokoa vain toukkana.

TÄYDELLINEN MUODONVAIHDOS Hyönteisten täydellinen muodonvaihdos on niiden menestyksen salaisuus, tai ainakin yksi niistä. Täydellisessä muodonvaihdoksessa toukkamuodon ja aikuisuuden välissä on kotelovaihe, jossa koko toukan ruumis ikään kuin sulaa ja muokkautuu nopeasti uusiksi. Tuloksena on aikuinen, joka ei muistuta toukkaa laisinkaan! Tämä mahdollistaa toukille ja aikuisille myös erilaiset elintavat – toukka voi olla vaikka peto ja aikuinen kasvissyöjä, kuten kukkakärpäsillä.

Seitsenpistepirkon toukka (alin kuva), harvinaisen värikäs kotelo ja aikuinen.

Osa hyönteistoukista on aktiivisesti liikkuvia ja itsenäisiä, osa taas möyrii hitaasti eteenpäin tai pötköttelee pääasiassa paikoillaan. Varsinkin yhteiskuntahyönteisillä, jotka pitävät huolta toukistaan, on hyvin avuttomia pienokaisia, jotka eivät tee muuta kuin syövät. Esimerkiksi muurahaisen toukat eivät edes ulosta, vaan varastoivat kuona-aineita ruumiiseensa ja pullauttavat ne ulos vasta muodonvaihdoksen yhteydessä. Kotelon tehtävänä on pysyä turvassa muodonvaihdoksen ajan – siksi se on usein vaatimattoman värinen piileskelijä. Moni hyönteinen luo kotelovaiheensa suojaksi erillisen silkkisen kotelokopan. Jotkut taas koteloituvat sellaisenaan, ja muodonvaihdos tapahtuu viimeisimmän toukkanahan sisällä. Kotelot eivät liiku, mitä nyt jotkut saattavat häirittäessä täristä tai kieppua säikyttääkseen kiusaajan pois. Kotelosta kuoriutuvalla nuorella ötökällä menee yleensä tovi itsensä kokoamiseen, ennen kuin se lähtee liikkeelle. Kitiinikuori on aluksi hieman pehmeä ja odottaa vielä kovettumista ja lopullisten värien syventymistä. Siivet ovat supussa ja ryttyiset, ja nekin on pumpattava auki. Vasta näiden vaiheiden jälkeen nuori aikuinen on valmis lähtemään maailmalle.

Muodonvaihdos | 19

Lumoava opas kaikille ötökkäintoilijoille ja luonnonystäville Pikku Myyn ötökkäkirja tuo silmiemme eteen kooltaan vaatimattomat mutta elämän kannalta korvaamattomat eliöt ja niiden ihmeellisen maailman. Kirjassa on kiinnostavaa tietoa ja klassisen kauniit piirroskuvat yli kahdestasadasta Suomessa yleisestä ötökästä punkeista perhosiin ja siiroista tuhatjalkaisiin. Ötököillä on luonnossa monta erilaista roolia ja tehtävää: ne voivat olla pölyttäjiä tai loisia, rakentajamestareita tai tuholaisia, hurjia petoja tai säikkyjä pimeän otuksia. Kiehtovien lajikuvausten lisäksi kirja kertoo ötököiden evoluutiosta, aisteista ja muodonvaihdoksesta lajikatoa ja luonnon monimuotoisuutta unohtamatta. Evoluutiobiologi Sanja Hakalan tekstit ja Anni Pöyhtärin nelivärikuvat kulkevat kirjan sivuilla rinnatusten Tove Janssonin alkuperäisten piirrosten ja sitaattien kanssa.

Lue myös: HEMULIN KASVIO NUUSKAMUIKKUSEN KALAKIRJA

9 789510 480199 www.wsoy.fi

56.8

ISBN 978-951-0-48019-9