Issuu

TRENDIRAPORTTI TYÖYMPÄRISTÖN BIOLOGIA

MONIMUOTOINEN DESIGN

TEKNITUURI YHTEISÖLLINEN LUOVUUS

MIKRO-MONIKANSALLISUUS

TYÖ- JA ELINYMPÄRISTÖN DESIGN MONIMUOTOISUUDEN AJASSA

IHMISET RAPORTIN TAKANA Kiinnostavien havaintojen tekemiseksi on usein uskaltauduttava pois omasta pihasta. Laatiessamme Kinnarpsin trendiraporttia 2015 olemme kohdanneet ja puhuttaneet monia ihmisiä, jotka ovat yhtä uteliaita designin tulevaisuuden suhteen kuin me. Haluamme kiittää seuraavia ihmisiä siitä, että he ovat avanneet ajatuksiaan meille. KIITOS! Ingrid Backman, suunnittelija ja osakas, White Architects Jörg Bakschas, perustaja ja omistaja, Headroom Consultants Ulf Boman, osakas ja tulevaisuusstrategi, Kairos Future Stefan Brodbeck, perustaja, Brodbeck Design Boris Müller, vuorovaikutteisen muotoilun professori, Potsdamin ammattikorkeakoulu Sandra Gauer, muutosjohtamisen konsultti ja perustaja, Perspectives GmbH Kursty Groves, kirjailija ja työpaikkainnovaatioiden konsultti Susanne Hedin, ergonomisti, Ergonomhuset Cecilia Hertz, perustaja ja toimitusjohtaja, Umbilical Design Wayne Hemingway, perustaja, Hemingway design Jörgen Jedbratt, vanhempi osakas ja neuvonantaja, Kairos Future Nina Jobs, muotoilija James Lawrence, sisustussuunnittelija, Gensler Louis Lhoest, osakas, Veldhoen + Company Nicklas Lundblad, politiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Google Luca Nichetto, muotoilija, Luca Nichetto Design Studio Tim Oldman, perustaja ja toimitusjohtaja, The Leesman Index Petrus Palmér, perustaja, Form Us With Love Johanna Agerman Ross, perustaja ja päätoimittaja, Disegno Magazine Philip Ross, toimitusjohtaja, UnGroup – Un Work Ola Rune, arkkitehti ja suunnittelija, Claesson Koivisto Rune Monika Semkowicz, sisustussuunnittelija, White Architects Paul Wheeler, työpaikkastrategiajohtaja, Hewlett Packard

SISÄLTÖ JOHDANTO Monimuotoisuuden vuosikymmen vaatii monipuolista ajattelua

MONIMUOTOINEN DESIGN 7 Unohda vakioajattelu 9 Neljän polven työyhteisöt 10 Tasa-arvoisen muotoilun puolustajat 11 Sisään- ja ulospäin suuntautumisen dynamiikka 12 Käyttäjälähtöistä muotoilua moninaiseen maailmaan 14 TYÖYMPÄRISTÖN BIOLOGIA 16 Hyvinvointi on uusi vihreä 19 Tiedostava työympäristö 20 Tekniikkaväsymystä torjumassa 22 Työympäristö ihmistä varten 24 TEKNITUURI 27 Uusi tekniikka muuttaa sijoittelua 29 Rajattomat kokoukset 32 Entistäkin fiksumpi työpaikka 34 LUODAAN YHDESSÄ 37 Työpaikka ajan ja tilan tuolla puolen 39 Suunnittelun uusi vuoropuhelu 41 Yksilöllisyys ja tasapäisyys puntarissa 42 Hakkerikulttuurista craft punk -designiin 44 MIKRO-MONIKANSALLISUUS 47 Liikkuvainen työelämä 49 Kahvilatyökaveri 50 Kotoisa työpaikka 52 Pop-up-työpiste 54 Yhdessä tekevä yhteisö 57 MUOTOILUMATKA ODOTTAA 58

TRENDIRAPORTTI 2015 MONIMUOTOISUUDEN VUOSIKYMMEN VAATII MONIPUOLISTA AJATTELUA Tulossa on suuri muotoilun muutos, jonka aiheuttaa elämäämme yhä laajemmalle levittäytyvä digitaalinen vallankumous. Muutos on jo alkanut niissä organisaatioissa, yrityksissä ja yhteistyökuvioissa, joissa on oltu hereillä ja otettu tulevaisuuden tekniikka – ja samalla tulevaisuuden muotoilu – avosylin vastaan. Se on muokannut myös yksittäisiä työtehtäviä.

lorem ipusum

Nykymaailma on monisäikeinen sekoitus. Sen rajat ja raja-aidat ovat häilyviä. Maantiede asettaa rajoja yhä vähemmän. Suurin ongelma on lahjakkaiden ihmisten löytäminen ja heistä kiinni pitäminen paikasta riippumatta. Analoginen ja digitaalinen eivät enää hyljeksi toisiaan vaan sulautuvat yhteen. Ajassa kiinni olevan työympäristön luomiseen tarvitsemme myös aistejamme ja kehoamme. Avoimuuden ja yhteenkuuluvuuden lisääntyminen on nostanut monimuotoisuuden avainasemaan. Monimuotoisuuden on näyttävä myös luovassa ajattelussamme. Kymmenen seuraavan vuoden aikana monimuotoisuus ohjaa työelämän toimintaa ja kehitystä. Sen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi kulttuurivaihdon lisääntyminen, sukupuolijakojen purkautuminen työtehtävissä sekä sisään- ja ulospäin kääntyneisyyden yhteispeli. Jopa neljä sukupolvea voi tehdä töitä rinta rinnan, ja yksilöt ja yritykset voivat toteuttaa hankkeita yhteisvastuullisesti. Me Kinnarpsilla uskomme, että suuren muutoksen ymmärtäminen ja toimintatarmo voivat tietenkin avata liiketoimintamahdollisuuksia, mutta ennen kaikkea ne auttavat meitä parantamaan elämää työpaikoilla. Haluammekin jakaa kanssasi näkemyksemme uusista mahdollisuuksista, sillä tulevaisuus on täällä jo tänään. Meidän täytyy vain yhdessä päättää, millaiseksi haluamme sen muotoutuvan. Per-Arne Andersson Toimitusjohtaja, Kinnarps AB, Ruotsi

MONIMUOTOINEN DESIGN KUINKA MUOTOILUN TULEE TÄYTTÄÄ MONIEN TARPEET

Yhden koon ajattelu joutaa romukoppaan, kun työvoima on moninaisempaa kuin koskaan aiemmin. Maantieteeseen, sukupuoleen, ikään sekä fyysisiin ja psyykkisiin eroihin liittyvät rajat hämärtyvät. Yritysten ja organisaatioiden on entistä vaikeampi löytää lahjakkaita tekijöitä ja pitää heistä kiinni. Tämä kehityskulku edellyttää paitsi työpaikkojen myös arkkitehtuurin ja kalusteiden ajattelemista uudelleen. Muotoilu voi sekä erottaa että yhdistää. Inclusive design -periaatteen mukaisesta käyttäjälähtöisestä muotoilusta tulee tulevaisuuden työympäristön menestyksen kannalta ratkaiseva tekijä.

U N O H DA VA K I OA JAT T E LU Modernisoi työympäristö jokaiselle sopivaksi Tietotekniikassa vakioasetuksilla tarkoitetaan asetuksia ja vaihtoehtoja, joita tietokone käyttää, jos muita valintoja ei tehdä. Vallitseva standardi työympäristön suunnittelussa on perinteisesti ollut omassa työpisteessään työskentelevä 25–65-vuotias mies. Nyt on tullut aika muuttaa työpaikkojen, tuotteiden ja konseptien perusasetuksia ja etsiä aktiivisesti muunlaisia vaihtoehtoja. Vain siten voimme modernisoida ja maksimoida työtehon sekä mukautua vallitsevaan monimuotoisuuteen. Meneillään on kolme merkittävää murrosta, jotka kaikki vaativat meitä unohtamaan vakioajattelun.

3. murros: Sisään- ja ulospäin suuntautumisen dynamiikka Kaikilla on oma tapansa ajatella ja ratkoa ongelmia. Keskeisimpiä tätä toimintaa määrittäviä eroja on jako sisään- ja ulospäin suuntautuneisiin persoonallisuuksiin. Fiksu työympäristö ottaa molemmat tyypit huomioon. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä introverttien että ekstroverttien viihtyvän.

Monimuotoinen design

1. murros: Neljän polven työyhteisöt Digitaalinen ajatustalous laventaa ja pidentää työuria, ja yhä useammissa yhteisöissä jopa neljän sukupolven edustajat toimivat rinta rinnan. Suunnittelussa ja muotoilussa on ehdottomasti osattava ottaa huomioon eri sukupolvien erilaiset ajattelu- ja toimintatavat.

2. murros: Tasa-arvoisen muotoilun puolustajat Naisilla on jo vuosikausia ollut kiistaton paikkansa työelämässä. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon pyrkiminen on nykyisissä työyhteisöissä itsestäänselvyys. Sukupuolittuneita rakenteita ja sukupuolten psykologiaa kartoittamalla voidaan kuitenkin havaita mahdollisia eroja ja selvittää, miten niitä voidaan ottaa huomioon esineiden ja tilojen suunnittelussa. Muotoilun status quon haastaminen sukupuolinäkökulmasta auttaa luomaan todella osallistavia työympäristöjä.

→ ON TULLUT AIKA MUUTTAA TYÖPAIKKOJEN PERUSASETUKSIA JA ETSIÄ AKTIIVISESTI UUSIA VAIHTOEHTOJA. ←

NELJÄN POLVEN TYÖVOIMA Sukupolvien välinen vuorovaikutus

Monimuotoinen design

Läntisen maailman väestöpyramidi on kääntymässä ylösalaisin. Elämme ja työskentelemme yhä pidempään ja lapsilukumme on yhä pienempi. Siksi 24- ja 74-vuotiaat tekevät yhä useammin töitä rinta rinnan. Ison-Britannian työllisyys- ja osaamiskomitea UKCES:n tuoreen tutkimuksen mukaan neljä sukupolvea kattavat työyhteisöt eli niin sanotut 4G-työyhteisöt yleistyvät ihmisten jäädessä eläkkeelle vasta 70- tai jopa 80-vuotiaina. Henkilöstöjohtamisen alan brittiläinen ammattijärjestö CIPD puolestaan toteaa, että kahdella kolmesta britannialaisesta työnantajasta ei ole monimuotoista ikärakennetta tukevaa henkilöstöstrategiaa. Yhdysvalloissa taas työntekijöiden harmaantumisen mahdollisia vaikutuksia on syntynyt kuvaamaan silver tsunami -ilmaus. Sukupolvien on osattava toimia yhdessä, mutta miten sitä voitaisiin helpottaa? Vanhempi polvi on usein tottunut tietynlaisiin vakiomenetelmiin ja -edellytyksiin, nuorimmat taas ovat ”diginatiiveja” eli internetaikakauden lapsia. Ikääntyminen tuo tietenkin tullessaan myös omanlaisiaan fyysisiä ja psyykkisiä haasteita. Tällaiset sukupolvierot ovat omiaan luomaan jännitteitä – mutta toivottavasti ne ovat luovia sellaisia. Muotoilun avulla voidaan helpottaa sukupolvien välistä yhteistyötä. Se voi ensinnäkin luoda siltoja sukupolvien välille toteuttamalla työympäristöjä, joissa ovat kotonaan sekä digitaalisesti etevät nuoren polven edustajat että analogiseen työskentelyyn tottuneet vanhempien polvien edustajat. Eri työtapojen ei tarvitse sulkea toisiaan pois.

→ ERI-IKÄISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN KÄSITYKSET HYVÄSTÄ DESIGNISTA EROAVAT TOISISTAAN. HAASTEENA ON LÖYTÄÄ KULTAINEN KESKITIE, JOTA KAIKKIEN ON KEVYT KULKEA. TUOLI PYSYY EDELLEEN TUOLINA; EI NYKYTUOLI JUURIKAAN EROA 50 VUODEN TAKAISESTA. SUUNNITTELUSSA ON KIINNITETTÄVÄ KATSE KOKO YMPÄRISTÖN TOIMIVUUTEEN. ← OLA RUNE, ARKKITEHTI JA MUOTOILIJA, CLAESSON KOIVISTO RUNE

Vanhemmat työntekijät ovat saattaneet tottua hoitamaan yhden työtehtävän kerrallaan, kun taas nuoremmat ehkä kykenevät suorittamaan useita tehtäviä samanaikaisesti, vaikka moniajon katsotaankin osin nakertavan kokonaistuottavuutta ja keskittymiskykyä. Toisekseen työympäristön arkkitehtuurista ja kalustuksesta voidaan tehdä kaikenikäisille sopivaa. Silloin se tukee eri elämänvaiheiden fyysisiä ja psyykkisiä vaatimuksia. Kaikkien tarpeet on otettava huomioon suosimatta tai syrjimättä mitään ikäryhmää.

TASA-ARVOISEN MUOTOILUN PUOLUSTAJAT Työpaikan uudet mahdollisuudet sukupuolinäkökulmasta Boston Consulting Groupin The Female Economy -raportissa arvioitiin jo vuonna 2009, että naisissa piilee suurempi markkinapotentiaali kuin Kiinassa ja Intiassa yhteensä. Tunnettu tosiseikka on, että naiset tekevät 80–90 prosenttia kotien kaikista ostopäätöksistä. Vuosi 2009 oli lisäksi Yhdysvalloissa historiallinen käännekohta, sillä silloin työssä käyviä naisia oli ensi kertaa yhtä paljon kuin miehiä. Kolme vuotta aiemmin The Economist -lehti julkaisi tietoja maista, joissa naiset eivät käy töissä, ja kävi ilmi, että tällaisten maiden BKT oli heikompi kuin tasa-arvoisemman työvoiman maissa. Tutkimuksissa on myös havaittu, että naisten johtamat yritykset menestyvät ajan oloon paremmin taloudellisesti. Naisten mukanaolo työelämässä on siis pelkästään hyvä uutinen – niin yksilöiden kuin koko maailman kannalta. Tästä huolimatta muotoilu ja konseptisuunnittelu toisintavat vakioratkaisuja, jotka ovat omiaan hankaloittamaan naisten työelämää miespuolisiin kollegoihin nähden. Facebookin operatiivinen johtaja Cheryl Sandberg kertoo Lean In -kirjassaan tarinan stressaavasta kävelymatkasta raskausajaltaan – hänen täytyi kävellä pysäköintialueella pitkä matka Googlen toimitiloissa pidettyyn kokoukseen. Kohta tapauksen jälkeen Google otti käyttöön raskaana olevien pysäköintipaikat. Kukaan ei yksinkertaisesti ollut tullut aiemmin ajatelleeksi niitä. Sandberg kysyykin kirjassaan, moniko odottava äiti on vain kärsinyt

hiljaisuudessa ja halunnut välttää erityiskohtelun pyytämistä. Vastaavia esimerkkejä on liikenaisista kertovissa tarinoissa viljalti. Niiden yhteinen nimittäjä tuntuu olevan, että kun naiset olivat pitkään poissa työelämästä, pääsi kehittymään ympäristö, jossa miesten tarpeet ovat standardi, johon naiset kokevat joutuvansa mukautumaan. Ennemminkin työpaikkojen pitäisi mukautua. Yksi onnistunut esimerkki prosessin kääntämisestä päälaelleen ja konseptin suunnittelemisesta alusta alkaen naisia ajatellen on Volvon Your Concept Car, YCC. Vuonna 2004 esitelty YCC oli naisten naisia varten suunnittelema auto. Volvon mukaan moni YCC:n yksityiskohta on otettu mukaan nykyisiin sarjatuotantomalleihin: YCC-autossa oli viitisenkymmentä uudenlaista toimintoa, joista parikymmentä on nyt tuotannossa. Monet uudistuksista edustavat teknisen kehityksen kärkeä, esimerkiksi kätevästi ohjauspyörän painikkeilla käytettävät vaihteet, automaattinen start-/stop-toiminto ja automaattinen pysäköinti. Osallistavan suunnittelun malliesimerkki YCC osoittaa, että näkökulmaa vaihtamalla voidaan palvella entistä laajempia ihmisryhmiä.

Olipa kyse sitten erityispysäköinnistä tai autojen toiminnoista, tämän kaltainen osallistava suunnittelu yleistyy myös työympäristöissä, ja sen avulla yritykset voivat viestiä olevansa tasa-arvoinen työpaikka.

83%

LUOVAN ALAN TYÖNTEKIJÖISTÄ ON MIEHIÄ

Ratkaiseva askel työpaikkojen osallistavan suunnittelun suuntaan on otettava luovalla alalla jo luonnosvaiheessa, sillä alan työntekijöistä 83 prosenttia on miehiä. Modernilla työpaikalla tasa-arvoinen suunnittelu nousee vielä arvoon arvaamattomaan.

SISÄÄN- JA ULOSPÄIN SUUNTAUTUMISEN DYNAMIIKKA Työpaikkojen hiljainen vallankumous

Monimuotoinen design

Psykologiassa introvertti eli sisäänpäin kääntynyt persoonallisuus määritellään ihmiseksi, joka keskittyy ensisijaisesti omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Introvertin persoonallisuuden vastakohtana nähdään usein ekstrovertti eli ulospäin suuntautunut, jonka fyysinen ja sosiaalinen suuntautuminen kohdistuu enimmäkseen ympäristöön. Ujon introvertin ja seurallisen ekstrovertin klassiset määritelmät ovat edesauttaneet stereotyyppien muotoutumista myös työelämässä. Viime aikoina introverttiyttä on alettu taas ymmärtää, eikä työntekijän hyviksi ominaisuuksiksi enää lueta pelkkiä ekstrovertin piirteitä. Yhä useammilla työpaikoilla arvostetaan molempia persoonallisuustyyppejä ja yritetään luoda kulttuuria, jossa kumpikin ajattelutapa pääsisi oikeuksiinsa. Susan Cain on Hiljaiset-kirjassaan käsitellyt ihmisten erilaisuutta oivallisesti. Introvertti tarvitsee yksinäisyyttä ja hiljaisuutta voidakseen keskittyä tekemiseensä, kun taas ekstrovertti saattaa viihtyä parhaiten puheensorinaa ja sosiaalista energiaa tulvivassa avokonttorissa. Tavallisesti ryhmätilanteet suosivat kovaäänisiä ja sosiaalisesti varmoja esiintyjiä. Maailman muuttuessa yhä ideavetoisemmaksi ja erilaisten taitojen kysynnän kasvaessa yrityksissä on alettu ymmärtää molempien ihmistyyppien tarve. Siksi muotoilussakin on löydettävä logiikka, joka sopii sekä sisään- että ulospäin suuntautuneille ihmisille. Samaan suuntaan viittaa myös Leesmanin 70 000 hengen otannalla tekemä tutkimus, jossa työpöydän ääressä tehtävä yksilöllinen työ kohosi tärkeimmäksi työskentelytavaksi. Introverttiyden arvonnousu, tai se, että ihmiset keskittyvät työtehtäviin eri tavalla, vaatii ekstrovertista normista poikkeamista, mikä on keskeinen muutos aiempaan, avokonttoreita painottaneeseen trendiin nähden. Kalustemarkkinat ovat reagoineet muutokseen tarjoamalla akustisesti yhä kehittyneempiä tuotteita. Ne ovat kyllä tuoneet hätäapua, mutta eivät välttämättä ole ratkaisseet erilaisuuden asettamia haasteita yhtä hyvin kuin jokaisen huomioon ottava design.

→ MEILLÄ ON PUHUTTU PALJON SIITÄ, ETTÄ OLEMME SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYNYT YRITYS. MENEILLÄÄN ON INTROVERTTIEN PALUU. SUSAN CAIN TOTEAA EKSTROVERTTIEN OTTANEEN VALLAN MONILLA NYKYISILLÄ TYÖPAIKOILLA: NIISTÄ ON TULLUT AVOIMIA TILOJA, JOISSA YHTEISTYÖN EI NÄHDÄ VERSOVAN YKSITYISYYDESTÄ. SUURI JOUKKO TYÖNTEKIJÖITÄ KUITENKIN SELVÄSTI KAIPAA ERILLISYYTTÄ JA MAHDOLLISUUTTA SAADA OLLA YKSIN – ISTUA, LUKEA, AJATELLA, SAADA TILAA KESKITTYÄ OMAAN LUOVAAN TYÖHÖN ENNEN KUIN JAKAA SEN MUIDEN KANSSA JA OSALLISTUU YHTEISEEN PROJEKTIIN. ← NICKLAS LUNDBLAD, POLITIIKASTA JA YHTEISKUNTASUHTEISTA VASTAAVA JOHTAJA, GOOGLE

→ DESIGN EI OLE VAIN TUOTTEEN LUOMISTA TAI MUODON ANTAMISTA ESINEILLE, SE ON MYÖS TIETYNLAINEN AJATTELUTAPA. SE ON TAPA JÄRJESTÄÄ PÄIVÄN KULKU TAI SIIRTYÄ A:STA B:HEN. MUOTOILUSSA KESKITYTÄÄN NYT AIEMPAA VÄHEMMÄN FYYSISEN TUOTTEEN LUOMISEEN JA ENEMMÄN TUOTTEIDEN TOIMIVUUTEEN. ← JOHANNA AGERMAN ROSS, PERUSTAJA JA PÄÄTOIMITTAJA, DISEGNO MAGAZINE

Monimuotoinen design

HYVÄN TYÖNTEKIJÄN MÄÄRITELMÄ EI ENÄÄ OLE KLASSINEN EKSTROVERTTI

KAIKILLE SOVELTUVAA MUOTOILUA MONIKIRJOISEEN MAAILMAAN Kolme suurta muutosta – neljän polven työvoima, tasa-arvoisen suunnittelun esiinmarssi sekä sisään- ja ulospäin suuntautuneisuuden dynamiikka – sekä globalisoituva työvoima luovat tarvetta kaikille soveltuvalle muotoilulle. Se on kanadalaisen OCAD-yliopiston IDRC-tutkimuskeskuksen mukaan muotoilua, jossa otetaan huomioon inhimillisen moninaisuuden koko kirjo eli kyvyt, kieli, kulttuuri, sukupuoli, ikä ja muut ihmisten väliset erot. Leesmanin mukaan vain 54 prosenttia yli 70 000 hengen otannasta koki oman työpaikkansa olevan suunniteltu niin, että he voivat työskennellä tuottavasti. Entistä fiksumman, moninaisuutta kunnioittavan muotoilun aika on siis koittanut. Kaikille soveltuvan muotoilun ymmärtäminen ja sen tarpeen tunnustaminen ovat ensimmäinen askel, työhön tarttuminen seuraava. Toteutusvaiheessa työpaikoista voidaan todella tehdä monimuotoisia ja parantaa niiden innovatiivisuutta, tuottavuutta ja kestävyyttä.

lorem ipusum

Me Kinnarpsilla ajattelemme tämän muotoilustrategian tuovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Monimuotoiseen designiin päästään noudattamalla uskollisesti seuraavia periaatteita.

1. PERIAATE Suunnittele luontevaa helppokäyttöisyyttä. Tarjoa käyttäjille elämyksiä äläkä pakota heitä vilkuilemaan koko ajan käyttöohjetta.

3. PERIAATE Ole empaattinen, asetu toisen asemaan. Eri ihmiset kokevat tuotteen eri tavoin – yritä nähdä asioita eri näkökulmista.

2. PERIAATE Ota huomioon väestökäyrän keskiosan lisäksi myös sen reunamat. Poista mahdollisimman paljon ikään, sukupuoleen ja kykyihin liittyviä rajoituksia.

4. PERIAATE Ergonomia on sekä tunnetta että toimivuutta. Ihmisten tunne tuotteesta on yhtä tärkeä kuin tuotteen toimivuus sinänsä.

5. PERIAATE Suunnittele monikäyttöisesti. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten pidä monipuolisuus mielessäsi.

6. PERIAATE Pidä hyvää muotoilua arvossa edellisistä periaatteista riippumatta. Muista esteettisyyden merkitys, jotta käyttäjät eivät joudu häpeilemään tuotetta.

lorem ipusum

CAPELLA – LUONTEVAA HELPPOKÄYTTÖISYYTTÄ Tuoli ei koskaan ole pelkkä tuoli, ja istumatapojakin on lukemattomia. Vaatimukset nykypäivän työpaikoilla ovat kovia: työtuolin on oltava helppokäyttöinen, ergonomiavaatimusten aallonharjalla, mukava ja kestävä. Tässä trendiraportissa puhumme kaikille soveltuvan muotoilun merkityksestä ja näemme sen läpäisevänä suunnittelustrategiana. Siksi haluammekin esitellä uuden Capella-malliston, joka on suunniteltu yhä monimuotoisemman työntekijäjoukon tarpeisiin. Ensimmäinen Kinnarpsin kaikille soveltuvan muotoilun periaatteista on ”Suunnittele yksinkertaisia ja intuitiivisia tuotteita”. Intuitiivinen tuotesuunnittelu onkin Capellan ytimessä, sillä tuolin keskeisimpiä piirteitä on säädinten sijoittelu, jossa on otettu huomioon käytön vaiheittaisuus ja vaistonvaraisuus. Rakenne on kehitetty yhteistyössä alan johtaviin asiantuntijoihin lukeutuvan Anna-Lisa Osvalderin kanssa, joka toimii professorina Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Göteborgissa. Tällainen intuitiivinen design parantaa koko istumiskokemusta, mutta samalla se lisää tuolin joustavuutta ja sopivuutta monitilatoimistoihin, joissa tuolia käyttävät useat henkilöt.

TYÖYMPÄRISTÖN BIOLOGIA MITEN SOVITTAA TYÖYMPÄRISTÖ SEKÄ KEHOON ETTÄ MIELEEN

Sanotaan, että terveys on rikkautta. Nykyisin ihmisten monisäikeisiä älyllisiä kykyjä pidetään työpaikoilla yhtä tärkeinä kuin fyysisiä tarpeitakin. Psykologian tutkimus osoittaa, että ihmismielen merkitys suunnittelun kehitystyössä on yhtä suuri kuin kehonkin. Se avaa mahdollisuuksia luoda terveellinen ja samalla tehokas ympäristö.

HYVINVOINTI ON UUSI VIHREÄ Psykologisesti kestävä työympäristö on hyväksi kansantaloudelle Moderni työpaikka koostuu monista eri osista ja haastaa perusteellisesti luutuneet käsitykset siitä, miten työpaikan pitäisi toimia. Nykyisin tiedetään, että pehmeä lähestymistapa, jossa psykologiset ja kulttuuriset seikat otetaan vakavasti, vaikuttaa myönteisesti yrityksen tuotantoon, innovointiin ja tulokseen. Siitä seuraa hyvää myös kansantaloudelle.

globaaliin yhteistyöhön ja projektiluonteiseen työskentelyyn tuo mukanaan henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä haasteita – etenkin suunnittelupöytien ääreen. Sisustusarkkitehtien on ymmärrettävä käyttäjien ajattelutapojen vaihtelevuutta ja pystyttävä luomaan paljon erilaisia tiloja. Sen ymmärtäminen, etteivät kaikki suuret ajattelijat ajattele – saati työskentele – samalla tavalla, on tulevaisuuden työympäristön perusta.

Työympäristön biologia

→ MEIDÄN ON VAROTTAVA YLIARVIOIMASTA KYKYÄMME SOPEUTUA KAIKKIIN NÄIHIN MUUTOKSIIN, KUN PYRIMME LUOMAAN UUTTA JA LÖYTÄMÄÄN UUSIA TOIMINTAJA TYÖSKENTELYTAPOJA – TYÖN ULKOPUOLISESTA ELÄMÄSTÄ PUHUMATTAKAAN. ←

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET SANDRA GAUER, MUUTOSJOHTAMISEN KONSULTTI JA PERUSTAJA, PERSPECTIVES GMBH Yritysmaailmassa kestävyys on saanut yhä enemmän jalansijaa ja laajentunut käsittämään myös henkilöstön fyysisen ja psyykkisen terveyden, jotka ovat kietoutuneet toisiinsa. Yksinkertaistaen ilmaistuna hyvinvointi on uusi vihreä. Työelämässä ja samalla myös muussa elämässä jaksamisesta on tullut strateginen haaste, jonka myös designia koskevien päätösten tekijät joutuvat kohtaamaan. Jos esimerkiksi työnantaja haluaa parantaa henkilöstönsä hyvinvointia, hän saattaa investoida korkeussäädettäviin työpöytiin, sillä tutkimusten mukaan seisominen parantaa terveyttä verrattuna koko työpäivän viettämiseen istuallaan. Nykyisin tehdään vastaavia designiin liittyviä päätöksiä myös psykologian näkökulmasta, esimerkiksi luomalla tiloihin erilaisia tunnelmia valaistuksen ja äänen avulla. Yksi työhyvinvointia korostavan kehityksen moottori on väestön ikärakenteen muutos, jonka myötä on virinnyt erilaisia tarpeita ja odotuksia. Väestön ikääntyminen yhdistettynä toimiston ulkopuolella tehtävään työhön,

LUO LIIKKUMAAN INNOSTAVIA RATKAISUJA Liikkuminen voi aktivoida aivoja. Sisustuksen voi suunnitella innostamaan ihmisiä tekemään muutakin kuin vain istumaan aina paikallaan. Sijoittelemalla toimintoja eri pisteisiin työpaikoista voi suunnitella sellaisia, että käyttäjät saadaan liikkeelle ja siirtymään tilasta toiseen. LÖYDÄ TYÖTEHTÄVÄN MUKAINEN TUNNELMA Liikkuvassa työympäristössä syntyy erilaisia paikkoja käyttäjien erilaisiin tarpeisiin. Jokin alue voi olla hiljainen, sen yleisvalaistus himmeä, kohdevalaistus yksilötyöskentelyä tukeva ja värit hillittyjä. Toinen alue taas voi olla valoisa ja ilmava, ja sillä voi olla erottuvaa taidetta tai taustamusiikkia. Eri yksilöt pitävät näitä alueita eri työtehtäviin sopivina.

TIEDOSTAVA TYÖYMPÄRISTÖ Tiedostava suunnittelu suosii valinnanvapautta

Työympäristön biologia

Sitä mukaa kuin terveys- ja muut viranomaiset ovat alkaneet ymmärtää esimerkiksi ylipainon, tupakoinnin ja alkoholin väärinkäytön todellisia kustannuksia, epäterveellisten elintapojen kielteisiä vaikutuksia on alettu hillitä lainsäädäntöteitse. Nyt yksityinen ja julkinen sektori noudattavat esimerkkiä ja toteuttavat muutoksia, jotka edistävät työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Tulevaisuuden tie on valinnanvaran lisääminen ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen tiedostavan suunnittelun keinoja käyttäen. Tässä uudessa yritysajattelussa katsotaan fyysistä ergonomiaa pidemmälle ja tutkitaan, miten suunnitella tiloja, jotka koetaan enemmän tai vähemmän stressaavina. Juuri tämän osa-alueen puutteet voivat aiheuttaa fyysisiä oireita ja sitä myöten taloudellista tappiota kaikille osapuolille. Esimerkiksi pohjoismaisissa tutkimuksissa on havaittu, että toimistoympäristöllä voi olla yhteys fyysisiin vaivoihin, mittaamalla eri aloilla toimivien yritysten henkilöstön sairauspoissaolojen määrää. Fysiologisten piirteiden ohella työympäristön suunnittelun psykologiset näkökohdat voivat olla paljon merkittävämpiä kuin

uskoisikaan. Mutta miten ottaa psyyke huomioon työympäristön suunnittelussa? Millaisin visuaalisin ja akustisin keinoin voidaan esimerkiksi edistää yksityisyyttä ja keskittymiskykyä? Näihin kysymyksiin vastaamiseksi tarvitaan tutkimustietoa siitä, miten paljon ihmisten keskittyminen voi häiriytyä tuottavuuden kärsimättä ja miten valon ja toisten ihmisten läheisyyden kaltaiset seikat vaikuttavat tehokkuuteen. Läheisyyttä tutkitaan erityisesti sen ymmärtämiseksi, miten reagoimme meitä ympäröiviin kohteisiin ja ihmisiin ja miten se saa meidät toimimaan. Effect of the self-schema on perception of space at work -tutkimuksessa yhdisteltiin työpaikkasuunnittelua ja psykologiaa ja esiteltiin teoreettinen malli, joka tuo yhteen ympäristökäsityksen, työn ilon ja itsetuntemuksen. Tutkimus on innostanut suunnittelijoita tavoittelemaan psyykkistä terveyttä edistäviä työpaikkoja yhä tarmokkaammin. Yleisesti ottaen, ihmisten identiteetin ja itsetuntemuksen vahvistaminen sekä tunne organisaation yhteenkuuluvuudesta voidaan toteuttaa tulevaisuudessa muotoilun avulla. Psykologinen ergonomia on uusi työpaikkasuunnitteluun liittyvä tutkimusalue. Eri persoonallisuustyyppien huomioon ottaminen työpaikoilla on osoittautunut hyvinvointia edistäväksi strategiaksi.

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET ANNETAAN IHMISTEN VALITA Jotta voidaan määritellä vuorovaikutuksen dynamiikkaa, on ensin määriteltävä sen tyypit. Sen jälkeen ihmisille annetaan mahdollisuus vapaasti yhdistellä vuorovaikutuksen tapoja ja miljöitä. Haasteena on pitää suunnittelussa eri vaihtoehdot avoinna ja antaa käyttäjän valita. OTA SELVÄÄ AIVOJEN TOIMINNASTA Jotta tulevaisuuden työpaikat voivat tukea työntekijöitä, on annettava täysi painoarvo uusimmalle tutkimukselle, joka koskee aivojen toimintaa ja ympäristön vaikutusta aivoihin.

→ MITÄ ENEMMÄN SUOMME IHMISILLE VALINNANVARAA JA MITÄ PAREMPIA VAIHTOEHTOJA TARJOAMME, SITÄ LUONTEVAMMIN IHMISET LÖYTÄVÄT OMAN TIENSÄ HYVIIN SUORITUKSIIN. KYSE ON AINA TASAPAINOSTA. ME IHMISET OLEMME ERILAISIA, SAMOIN TARPEEMME. ← LOUIS LHOEST, OSAKAS, VELDHOEN + COMPANY

VOIKO TYÖPÖYTÄ OLLA YHDEN AIKAKAUDEN TYÖNTEON SYMBOLI? Vuonna 1989 päättynyttä vuosikymmentä kuvastavat kenties parhaiten jupit ja bisnesmiehet. Sen viimeinen vuosi kannattaa kuitenkin muistaa siitä, että silloin työympäristön merkitys alkoi toden teolla upota organisaatioiden tajuntaan. Samana vuonna esiteltiin myös Kinnarpsin ja Fagerhultin Decade-yhteistyöhankkeessa saavutetut tutkimus- ja kehitystulokset. Kinnarps halusi kehittää kalusteita, jotka mahdollistaisivat työpisteen ja työskentelyasentojen vaihtamisen useita kertoja päivässä. Taustalla vaikutti siihen asti trendinä ollut pyrkimys luoda kompakteja työpisteitä, joista ei tarvinnut nousta tai poistua koko työpäivänä. Vielä ei oltu ymmärretty, että paikallaan istumisella voisi olla kielteisiä terveysvaikutuksia, siinä missä se nykyisin on suunnittelun perusajatuksia. Merkittävin Decaden uudistuksista olikin työpöytä, jonka korkeutta saattoi säätää mielensä mukaan. Sen nostaminen yläasentoon, 117 cm:n korkeuteen, kesti 12 sekuntia. Alkuun nostaminen tapahtui kammesta kiertämällä, sittemmin sähkömoottorin avulla. Nostaminen onnistui, vaikka pöydällä oli 120 kilon paino – tuolloin tietokoneet todellakin olivat paljon painavampia kuin nykyään! Säädettävän työpöydän ansiosta käyttäjät saattoivat istua tai seistä mielensä mukaan, oli otettu suuri harppaus kohti yhä terveellisempiä työpisteitä.

Työympäristön biologia

Decade-hankkeesta tuli varsinainen virstanpylväs Kinnarpsin historiassa. Se raivasi tietä korkeussäädettäville työpöydille ja toimistotyön terveellisyyden lisääntymiselle kaikkialla maailmassa.

→ NYKYISIN KORKEUSSÄÄDETTÄVÄT TYÖPÖYDÄT OVAT ITSESTÄÄNSELVÄ OSA VALIKOIMAA. TOISIN OLI 25 VUOTTA SITTEN, KUN KINNARPS ENSIMMÄISENÄ TOI SELLAISEN MARKKINOILLE. SE OLI VALLANKUMOUKSELLINEN UUTUUS, JONKA MONET KYSEENALAISTIVAT. ← ELISABETH SLUNGE, TAVARAMERKISTÄ, VALIKOIMASTA JA SUUNNITTELUSTA VASTAAVA JOHTAJA, KINNARPS AB, RUOTSI

Decade-työpöytäsarja esiteltiin jo vuonna 1989. Sen korkeussäätöominaisuus oli uraauurtava. Nyt korkeussäädettävät työpöydät ovat selviö.

Työympäristön biologia

TEKNIIKKA VÄSYMYSTÄ TORJUMASSA

→ MEIDÄN ON OPITTAVA KESKITTYMÄÄN ILMAN HÄIRIÖTEKIJÖITÄ. EI SIINÄ OLE MITÄÄN JÄRKEÄ, ETTÄ MENEE SULJETTUUN TILAAN KESKITTYÄKSEEN TYÖHÖNSÄ JA OTTAA MUKAAN PUHELIMEN. KÄYTÖKSEN MUUTTAMINEN ON AVAINASEMASSA, MUTTA TYÖYMPÄRISTÖN ON TUETTAVA MUUTOSTA JA KANNUSTETTAVA SIIHEN. ←

Työympäristön pitää vetää puoleensa, ei ajaa pakoon Kestävän työympäristön avaintekijöitä on oppia hallitsemaan ympäröivää tekniikkaa. Teknisten välineiden kokonaisvaltaista läsnäoloa elämässämme ei koeta pelkästään myönteisenä asiana. Kun ollaan jatkuvasti tavoitettavissa, älylaitteiden välittämistä viesteistä voi tulla tungettelevia, ja ne voivat häiritä sisäistä kelloamme. Ne vaikuttavat etenkin unirytmiin ja keskittymiskykyyn. Tekniikka on osoittautunut riippuvuutta aiheuttavaksi, ja jos tilanne karkaa käsistä eivätkä aivot koskaan pääse lepäämään, seurauksena voi olla niin sanottu teknologiaväsymys. Juuri tekniikan riippuvuutta herättävään luonteeseen kiteytyy työ- ja yksityiselämän yhteen sovittamisen haastavuus, sillä älypuhelimien ja kannettavien tietokoneiden kautta sähköposti voi tavoittaa meidät missä ja milloin tahansa. Pohjoismaissa teknologiaväsymystä on

LOUIS LHOEST, OSAKAS, VELDHOEN + COMPANY yritetty torjua monin tavoin. Esimerkiksi Ruotsin suurin teleoperaattori Telia-Sonera toi vuonna 2011 saataville ladattavan ilmaisohjelman, jolla asiakas saattoi poistaa internetpalvelut käytöstä tietyksi ajaksi. Telia-Sonera on myös toteuttanut Ruotsissa lomakaudella internetittömiä vyöhykkeitä monilla julkisilla paikoilla. Tarjolla on valtavasti hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettuja älypuhelinsovelluksia. Rauhaa ja yksityisyyttä voi hakea vaikkapa meditaatiosta tai lataamalla kaikki sovellukset sulkevan appsin. Teknologiaväsymys luo jännitteitä työ- ja yksityiselämän välille, mutta tietoyhteiskunnassa eläminen on ongelma myös niille, joilla on selvästi rajattu työaika. Sähköpostin saapumisesta kertovat ponnahdusilmoitukset, pikaviestit, älypuhelinsovellukset ja sosiaalinen media

varastavat kaikki huomiotamme, estävät keskittymistä tiettyyn tehtävään ja keskeyttävät palavereja. Yllättävää on, että tekniikan peruskäyttäjien lisäksi myös tietotekniikka- ja internetalan eliitti pitää tilannetta pulmallisena. Esimerkiksi Googlella osassa palavereja kannettavat tietokoneet on kielletty, ja muistiinpanojen tekemistä käsin pidetään parempana kuin digitaalisia välineitä. Teknologiaväsymyksen on ymmärretty olevan hyvin todellinen ja vaikeasti hallittava ongelma, jolla on vakavasti otettavia seurauksia. Tämä oivallus lienee saanut työnantajat liikahtamaan sellaisten työpaikkojen suuntaan, joilla tekniikan rooli ei ole niin näkyvä ja joiden sisustuksessa tavoitellaan kodikkuutta. Suuntauksessa ei toki ole kyse digitaalisuuden syrjimisestä

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET ANNA ANALOGISUUDEN PALATA Muotoilussa digitaalisia ja analogisia välineitä aletaan pitää yhtä arvokkaina. Molempia tarvitaan toimivalla työpaikalla. Rakennuksissa voi olla tekniikattomia tiloja, joissa voi kokoontua tai työskennellä hiljaisesti ilman digitaalisia häiriöitä. Tilojen konsepti voi kannustaa analogiseen toimintaan, kuten luonnosteluun ja kirjoittamiseen paperille tai kirjojen lukemiseen. LUO TUNNETTA ESINEIDEN TUNNULLA JA ULKONÄÖLLÄ Analogisuudesta tai digitaalisuudesta viestivien muotojen ja materiaalien hyödyntäminen suunnittelussa voi auttaa aisteja ymmärtämään esineiden funktion. Huipputekniset esineet saavat tuntuakin juuri siltä ja teknisesti vaatimattomammat esineet aidoilta ja luonnollisilta.

lorem ipusum

ja analogiseen paluusta, vaan siitä, että ihanteellisen työrytmin ymmärretään muodostuvan menetelmistä ja tiloista, jotka soveltuvat erilaisiin ajatteluprosesseihin. Tulevaisuuden työympäristöjen suunnittelussa haetaankin tuotteiden ja tilojen välistä tasapainoa. Monipuolisuuden toivotaan torjuvan tekniikkaväsymystä.

→ EN OTA ENÄÄ MUKAAN PALAVEREIHIN TIETOKONETTA, VAAN MUISTILEHTIÖITÄ. MUISTILEHTIÖ JA MUISTIINPANOJEN TEKEMINEN KYNÄLLÄ HERÄTTÄVÄT TUNTEEN, JOKA ON KOGNITIIVISESTI JOTAIN AIVAN MUUTA KUIN NÄPPÄIMISTÖN NAPUTTELEMINEN. HUOMASIN, ETTÄ MELKEIN KAIKKI GOOGLELLA TEKEVÄT SAMOIN. ← NICKLAS LUNDBLAD, POLITIIKASTA JA YHTEISKUNTASUHTEISTA VASTAAVA JOHTAJA, GOOGLE

TYÖYMPÄRISTÖ IHMISTÄ VARTEN

21% YKSINÄISYYS

nykynuorista pitää yksinäisyyttä yhtenä suurimmista ongelmistaan

Uusien digitaalisten välineiden myötä yritykset sallivat työntekijöilleen yhä enemmän joustoa työnteon tavoissa. Se tekee valvottavuuteen perustuvasta työpistesuunnittelusta monelta osin tarpeetonta. Nykyään yksi työympäristön tärkeimmistä tehtävistä on tarjota miljöö, joka tukee ja ohjaa yksilöllistä työntekoa. Tämä edellyttää suunnittelustrategiaa, jonka keskipisteessä on ihminen ja jonka avulla yksilöt voivat valita parhaan tavan toteuttaa tavoitteitaan. Psykologisia näkökohtiakaan ei pidä unohtaa. Toimisto on aina ollut tärkeä kohtaamistila. Jos se suunnitellaan oikein, se on jatkossa paikka, jonne kokoonnutaan tekemään yhdessä ja olemaan osa työyhteisöä. Toimistossa viihdytään ja ollaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Vaikka töitä voi tehdä missä ja milloin tahansa, toimisto on edelleen yrityskulttuu-

OLEMME IHMISIÄ JA – TARVITSEMME SOSIAALISIA YHTEYKSIÄ

rin napa. Työympäristöstä tulee sosiaalisena kiinnekohtana tärkeä henkilöstön hyvinvointia edistävä tekijä. Erityisesti tämä pätee nuoriin työntekijöihin, sillä 21 prosenttia 18–24-vuotiaista pitää yksinäisyyttä yhtenä suurimmista ongelmistaan. Viihtyminen ryhmää määrittävien esineiden keskellä on tärkeää, ja sen kautta luodaan pelisääntöjä ja kukoistavaa kulttuuria. Ideoiden ja ajatusten on voitava virrata luonnollisesti, jotta organisaatio voi kasvaa. Kun työpaikoista muovautuu tiloja, joihin ihmiset tulevat tarvittaessa tai halutessaan, ja kun työ- ja yksityiselämän välinen raja hämärtyy, ei työpaikan todellakaan tarvitse välittää kliinistä, teollista tunnelmaa. Jos työtä voidaan tehdä tehokkaasti kotona, hotellissa tai kahvilassa, on luontevaa, että samankaltaisia elementtejä on myös toimistoissa. Ei toimistosta tietenkään ole tarkoitus tehdä kenenkään toista kotia,

vaan se ennemminkin jäljittelee kahvila- ja aulatiloja, joiden sisustus puolestaan on kodinomaista aina esteettisen suunnittelun ideoita ja lähtökohtia myöten. Jotta työpaikka voi olla luova ja tuottava, sen on pystyttävä tarjoamaan vastaavaa mukavuutta kuin kotona työskentelyn. Siksi toimistojen tunnelma muuttuu yhä lämpimämmäksi ja viihtyvyyden merkitys kasvaa.

ETTÄ KAIKKI HALUAISIVAT VAIN TEHDÄ TÖITÄ KOTONA JA ETTÄ TOIMISTO OLISI AIKANSA ELÄNYT KONSEPTI. EIVÄT IHMISET EHKÄ HALUA OLLA TOIMISTOLLA JOKA PÄIVÄ, MUTTA HE HALUAVAT KUITENKIN OLLA SIELLÄ USEIMPINA TYÖPÄIVINÄ JA TUNTEA YHTEENKUULUVUUTTA. KYSYMYS ON SIITÄ, MITEN YHDISTÄÄ TASAPAINOISESTI TOISIINSA NYKYTEKNIIKAN TUOMA MAHDOLLISUUS TEHDÄ TÖITÄ MISSÄ TAHANSA SEKÄ OLLA YHDESSÄ JA RUPATELLA KASVOTUSTEN. ← WAYNE HEMINGWAY, PERUSTAJA, HEMINGWAY DESIGN

Toisin sanoen Peter Druckerin kuuluisa lausahdus näyttää pitävän paikkansa: kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Toimistossa syntyvä sosiaalinen ympäristö määräytyy pitkälti toimiston suunnittelun mukaan. Elävän yrityskulttuurin luomiseen tarvitaan yhteisöllinen perusta, joka yltää yhdessä valitusta taiteesta sisustuksen

yksilöllisiin valintoihin. Paras tapa luoda kulttuuria on tehdä työpaikasta enemmän kuin pelkkä työpaikka – työnteon tila, joka on yhtä ihmisluonnon kanssa. Niin voidaan myös löytää tasapaino työn ja muun elämän välille: elämä työssä ja kotona ovat kaksi eri asiaa, mutta ne liittyvät silti toisiinsa terveellä ja joustavalla tavalla.

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET SUUNNITTELUN UUSI MANTRA Uutta heterogeenistä työpaikkaa varten voi suunnitella kalusteita, jotka sopisivat niin toimistoon kuin kotiin. Kaikkien kalustesuunnittelijoiden mantran pitäisi kuulua: ”Haluaisitko tämän kotiisi?”

Työympäristön biologia

Toinen näkökohta toimistojen muutoksessa yhä ihmisystävällisempään suuntaan liittyy työnkulkujen kestävyyteen ja optimointiin. Suunnittelussa on otettava huomioon tunto-, näkö-, kuulo- ja hajuaisti – kenties jopa makuaisti. Aisteja palveleva sisustus voi myös vahvistaa ryhmähenkeä, josta on tulossa tavaramerkkien ja yritysten todellinen arvotekijä. Me-henki on ja pysyy arvossaan. Tulemme töihin ollaksemme osa yhteisöä, emme niinkään vain tuottamaan tulosta. Meitä motivoi työpaikan elävyys, ja tietenkin töitä yhä tehdään nimenomaan työpaikoilla. Yli 70 000 henkilön otannalla tehty Leesmanin tutkimus osoittaa, että vain 17 prosenttia työskentelee kotoa käsin.

→ VAIKKA MONET NIIN USKOVATKIN, EI TULE KÄYMÄÄN NIIN,

TEKNITUURI MITEN ANALOGINEN JA D I G I TA A L I N E N ARKKITEHTUURI MUOTOILEVAT UUTTA TYÖYMPÄRISTÖÄ

Arkkitehtuurin ja tekniikan välinen vuorovaikutus eli ”teknituuri” on designin seuraavan suuren murroksen moottori. Älykästä työntekoa tukeva digitekniikka on jo olemassa, joten sen mahdollisuuksien hyödyntäjät ovat tulevan monimuotoisuuden vuosikymmenen voittajia. Teknituurin aikakaudella työympäristön tulevaisuuden määrää se, osaammeko suunnitella työtilat ihmisiä varten – ei tekniikkaa.

UUSI TEKNIIKKA MUUTTAA SIJOITTELUA Tekniikkavetoisesta työpaikkasuunnittelusta suunnitteluvetoiseen tekniikkaan Aiemmin tekniikka merkitsi sitä, että oli käytettävä ja omistettava paljon fyysisiä esineitä. Tekniikka on muuttanut elämäämme ja toimintaamme meitä ympäröivässä arkkitehtuurissa. Kun esimerkiksi televisio saapui koteihimme, sen vaatima tila muutti sekä arkkitehtuuria että sisustusta. Ensin tv piilotettiin kalusteisiin, sitten alettiin suunnitella alttaria muistuttavia huonekaluja sen tuomiseksi keskipisteeseen. Nyt tv on enää ohut, huomaamaton ruutu seinällä.

Tulevaisuudessa yritystyöpaikat näyttävät aivan toisenlaiselta ja toimivat toisin. Uusi tekniikka tekee 50 viime vuotta vallinneesta muotoilusta ja estetiikasta vanhentunutta. Organisaatioiden on otettava huomioon, että työntekijöiden perinteiset tuottavuusvaatimukset ovat muuttuneet, ja toimistoksi kutsumamme tilan on mullistuttava muutokseen vastaamiseksi.

RAKENNUKSESSA, KUTEN ONE CANADA WATER BUILDINGISSÄ LONTOOSSA, KANNATTAA KATSOA IKKUNAKEHYSTEN SIJAINTIA. NIIDEN VÄLIMATKA RATKAISEE JÄTTIMÄISEN RAKENNUKSEN ULKONÄÖN, SILLÄ SE ON MÄÄRÄYTYNYT TYÖPISTEEN KOON PERUSTEELLA. TYÖPISTEEN KOKO PUOLESTAAN ON MÄÄRÄYTYNYT TARPEESTA SIJOITTAA SIIHEN TIETOKONEEN NÄYTTÖ TAI KANNETTAVA KONE. TULEVAISUUDESSA SUUNNITTELUN VAPAUS VARMASTI LISÄÄNTYY PALJON, OLIPA KYSE SITTEN ARKKITEHTUURISTA, KALUSTEISTA TAI TYÖPROSESSIEN JA TOIMITUSKETJUJEN UUDELLEEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA PERUSTAMISESTA. ←

Teknituuri

Toimistoja puolestaan on suunniteltu lähinnä tietoteknisten laitteiden ehdoilla. Ilmeisiä esimerkkejä tästä ovat 1980- ja 1990-lukujen paneelijärjestelmät ja kulmatyöpöydät, jotka muotoiltiin kuvaputkinäyttöjen syvyyttä silmällä pitäen. Yllättävää ehkä on, että IT-infrastruktuuri ja toimistojen pohjaratkaisut muistuttavat toisiaan ja että muodollinen sisustustyyli tuo mieleen tietokoneiden ja piirikorttien muotokielen.

→ HUOMIOTA HERÄTTÄVÄSSÄ

PAUL WHEELER, TYÖPAIKKASTRATEGIAJOHTAJA, HEWLETT PACKARD

TULEVAISUUDEN YRITYSTYÖPAIKAT NÄYTTÄVÄT AIVAN TOISENLAISELTA

Arkkitehtuurin on muutoksen myötä alettava tarjota monenlaisia työympäristöratkaisuja. Aiemmin tekniikka määräsi työympäristön suunnittelua, mutta nyt mahdollisuuksia estetiikan ja digivälineiden sopusointuiseen yhdistämiseen on enemmän. Työtilat saavat vaikutteita kodinomaisesta ympäristöstä, ja yritykset voivat kehittää omia suunnitteluvaatimuksia tekniikan armoilla olemisen sijaan. Aiemmin tekniikka otti vallan työtilojen suunnittelussa, ja sama ilmiö näkyi jossain määrin myös kodeissamme. Nyt puolestaan kodin-

omainen tekniikan käyttö ja design tunkeutuvat työpaikoille. Nyt siis sisustus voidaan valita tekniikan mahdollisuuksien mukaan sen asettamien vaatimusten sijaan.

TÄMÄ MERKITSEE SITÄ, ETTÄ ON OLTAVA AVOIN HYVÄKSYMÄÄN ERILAISIA TYÖYMPÄRISTÖ RATKAISUJA

Teknituuri

Yksilötasolla yksi mullistuksista on se, että työntekijöiden odotukset työtilojen ulkonäköä ja toimivuutta kohtaan kasvavat. Sama pätee työssä käytettävään tekniikkaan, sillä valinnanvaraa on nyt enemmän kuin koskaan. Kasvavien odotusten täyttämiseksi joissakin yrityksissä on lakattu kontrolloimasta työntekijöiden käyttämää tekniikkaa, mikä on synnyttänyt tuo oma laitteesieli BYOD-trendin (bring your own device). Työntekijät voivat käyttää mitä tahansa työn suorittamista palvelevia digitaalisia välineitä ja saavat jopa rahaa omien laitteiden hankkimiseen.

Tekniset vaatimukset ja design:

PUHUTTELEVA ESIMERKKI KODIN PIIRISTÄ Nähdäkseen tulevaisuuteen on joskus katsottava menneisyyteen. Kun televisio ilmestyi koteihin 1950-luvulla, se naamioitiin ensin tavallisiin kalusteisiin, jotka saattoivat toimia samalla myös baarikaappina tai senkkinä. Kun tekniikka tuli kodeissa tutuksi, hankkimamme ja kiivaasti haluamamme tuotteet saivat oman muotokielen. Televisiota ei enää piiloteltu olohuoneessa, vaan siitä tuli huoneen keskipiste, jonka ympärille sohvaryhmä järjestettiin. Olohuoneen merkitys muuttui, samoin television muotoilu: se alkoi 1970-luvun alussa muuttua, ja siitä tuli musta, neliskulmainen ja häpeämättömän silmiinpistävä. Television kaukosäätimestä tuli 1980-luvulla kodin valtikka, ja mitä enemmän painikkeita ja toimintoja siinä oli, sen parempi. Sitä mukaa kuin tv-ruudut laihtuivat niitä alettiin upottaa seiniin, ja nyt haluamme hallita laitteitamme mahdollisimman vähin painikkein. Myös työpaikat on suunniteltu tekniikan mahdollistaneiden esineiden ympärille. Pieni on nyt kaunista digirintamalla, ja mitä kehittyneempää tekniikka on, sitä yksinkertaisempi sen design tuntuu olevan, niin kotona kuin työpaikoilla.

lorem ipusum

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET VAPAUTA TYÖPAIKAT!

→ GLOBAALINA DIGIAIKANA TYÖPAIKAT OVAT ARKKITEHTUURIN KANNALTA KIINNOSTAVIMPIA KOHTEITA. TYÖ JA MUU ELÄMÄ KIETOUTUVAT YHTEEN AIVAN UUDELLA TAVALLA, JA ARKKITEHTUURIN, MUOTOILUN JA TEKNIIKAN TEKIJÖIDEN NIIN PIENISSÄ KUIN SUURISSA YRITYKSISSÄ ON TEHTÄVÄ YHTEISTYÖTÄ HYVÄN TYÖYMPÄRISTÖN NIMISSÄ. ← JACOB SAHLQVIST, PUHEENJOHTAJA, RUOTSIN ARKKITEHTIYHDISTYS

Työpaikka-arkkitehtuurissa voi ottaa enemmän vapauksia, eivätkä lattiapinta-alaa, valaistustasoa, ilmanvaihtoa ja datakaapeleita koskevat vaatimukset enää määrää kaikkea. SYSÄÄ TIETOTEKNIIKKA SYRJÄÄN Työpaikan sisustussuunnittelua voi lähestyä uudesta näkökulmasta ja perustaa sen yksinomaan ihmisten tekemään työhön ja vuorovaikutukseen. Älä anna tietoteknisten vaatimusten rajoittaa suunnittelua liiaksi. TUUNAA TYÖPAIKAN TEKNIIKKA UUTEEN USKOON Klassinen ”toimistotyyli”, jossa tekniikan ja johdotusten sijoittelu on ollut keskeisimmällä sijalla, on aikansa elänyt. Työympäristöön tarkoitettujen tuotteiden estetiikan ei tarvitse olla erilaista kuin hotelli-, ravintola-, kahvila- ja kotiympäristöihin suunniteltujen.

Kuva: Boris Müller

→ YRITYKSET SAAVAT YHÄ ENEMMÄN IRTI TIEDONLOUHINNASTA JA SEN LAINALAISUUKSIEN YMMÄRTÄMISESTÄ. VISUALISOINNILLA ON TÄSSÄ USKOMATTOMAN TÄRKEÄ ROOLI. MILLAISIA TILOJA SITÄ VARTEN VOIDAAN LUODA, JA MITEN NIISTÄ SAA SELLAISIA, ETTÄ NE AUTTAVAT IHMISIÄ KESKUSTELEMAAN KESKENÄÄN PELKÄN INFORMAATION VASTAANOTTAMISEN SIJAAN? YKSINPUHUMISEN DIKTATUURISSA ESITYKSEN DIAT IKÄÄN KUIN HUUTAVAT KUULIJOILLE JA VUOROVAIKUTUS LOISTAA POISSAOLOLLAAN. SE ON EPÄKIINNOSTAVAA. KIINNOSTAVAA TAAS ON OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA INFORMAATION KANSSA JA MUOKATA SITÄ. TÄTÄ TUKEVIEN HYVIEN VUOROVAIKUTTEISTEN TILOJEN SUUNNITTELEMINEN ON ERITTÄIN VAIKEAA. ← NICKLAS LUNDBLAD, POLITIIKASTA JA YHTEISKUNTASUHTEISTA VASTAAVA JOHTAJA, GOOGLE

RAJATTOMAT KOKOUKSET Visualisointia ja yhteistyötä palvelevien tilojen tarve Työssä ihmiset ja erilaisten ihmisten ajatukset ovat kautta aikojen kohdanneet. Ilman näitä kohtaamisia useimmat ideat olisivat jääneet toteutumatta, elämään vain jonkun mielikuvituksessa, eikä niillä olisi muutettu maailmaa. Tärkeimpiä palaverien toteuttamista helpottavia välineitä ovat erilaiset näytöt. Ne ovat avain myös sujuviin työnkulkuihin, jotka tukevat huippuideoiden löytämistä ja toteuttamista. Perinteiset kokoustilat saavatkin digiajalla väistyä visualisointiin ja yhteistyöhön tarkoitettujen tilojen tieltä. Mitä Big Data eli valtavat tietomäärät

merkitsevät suunnittelijan näkökulmasta? Big Dataksi kutsutut tietomassat ovat niin suunnattomia ja monimutkaisia, ettei niitä voi käsitellä perinteisin menetelmin. Ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia uudenlaiseen muotoiluun. Uusia tuotteita on aiemmin luotu vain kuluttajien käyttäytymistä koskevien tietojen ja analyysien perusteella, mutta nyt analysointi-, käsitys- ja suunnitteluprosessia varten luodut, erityiset työskentelyalustat ja välineet voivat mullistaa koko prosessin. Suuriin tietomassoihin liittyy myös riskejä. Big Datan sisältämä tietomäärä on niin valtava, että jo se saattaa aiheuttaa hämmennystä ja pahimmillaan jopa manipulointia, joka johtaa väistämättä huonoon suunnitteluun. Siksi oikeat välineet ja tilat ovat uuden muotoiluajattelun

kulmakivi. Näytöillä on tässä yhtälössä kahtalainen rooli: niiden on luotava hedelmällinen ideointiympäristö työpaikkojen suunnittelijoille ja samalla suotava suunnittelijoille mahdollisuus tuoda vastaava ympäristö muidenkin ulottuville. Mitä tämä tarkoittaa seuraavan sukupolven kokoustilojen kannalta? Perinteisesti kokoustilan toisessa päässä on ollut valkokangas, toisessa valkotaulu ja niiden välissä pöytä. Tällainen tila on pöytäkeskeinen, ja usein tuolit estävät vapaata liikkumista tilassa. Jos tilassa on yksi päänäyttö, oletetaan, että meneillään on kerrallaan vain yksi esitys, jonka pitäjää kaikki muut kuuntelevat istuallaan. Esitystä ei yleensä käsitellä tai työstetä digitaalisten välineiden avulla. Seuraavan sukupolven kokoustilassa

pöytäkeskeisyys on kenties hylätty, ja siinä kuljetaan kosketusnäytöltä toiselle vaihtaen mielipiteitä oman ja muiden työn tuloksista, jotka ovat läsnä digitaalisessa kokousympäristössä – joko samassa tilassa tai jossain ihan muualla. Pilvipalvelujen turvallisuuden ja tietojen käytettävyyden lisääntyessä näytöistä tulee rajapinta pilvidataan. Uusia visualisointi- ja yhteistyötapoja sekä datan ja näyttöjen vuorovaikutteista käyttöä edistävässä suunnittelussa piilee mahdollisuus. Nyt voidaan luoda työtiloja rajattomia kokouksia varten.

ILMAN KOHTAAMISIA USEIMMAT IDEAT OLISIVAT JÄÄNEET ELÄMÄÄN VAIN JONKUN MIELIKUVITUKSESSA

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET ANNA TILAA TULKINNALLE Big Data tarjoaa fantastisia tilaisuuksia tuleville tekniikan, arkkitehtuurin ja tuotekehityksen osaajille. Tulkinnan vara tulee olemaan suuri. SUUNNITTELE DATAN POHJALTA Big Datassa piilee suunnittelijoille mahdollisuus, sillä se voi paljastaa toimintamalleja ja avata näköaloja eri väestöryhmien käyttäytymiseen aivan eri tavalla kuin tähän saakka. Tiedon lisääntyminen esimerkiksi ergonomisten kalusteiden säädöistä käytännössä toisi valmistajille arvokasta palautetta tuotteiden vaikuttavuudesta.

ENTISTÄKIN FIKSUMPI TYÖPAIKKA Teknituuri puhukoon optimaalisen suunnittelun puolesta

108

MILJOONAA laitteesta laitteeseen -yksikköä vuonna 2011

Työskenteleminen virtuaalimaailmassa muuttaa työympäristösuunnittelun sääntöjä. Työpaikkojen ekosysteemi muuttuu toisentyyppiseksi. Digitekniikalla varustetut rakennukset ja toistensa kanssa reaaliaikaisesti viestivät esineet ovat jo nykypäivää, ja ne vain yleistyvät tulevaisuudessa. Tällä osa-alueella suunnittelu voi kehittyä moneen suuntaan, kun jo entisestään fiksuista työpaikoista tehdään vieläkin fiksumpia. Ajatusta siitä, että esineisiin sulautetaan tekniikkaa, jotta ne pystyvät viestimään keskenään internetissä, kutsutaan esineiden internetiksi. Menetelmää on toteutettu suunnittelussa ja tuotekehityksessä jo hyvän aikaa. Langatonta verkkoa käyttävien laitteesta laitteeseen -yksiköiden (M2M) määrä maailmassa nousi 108 miljoonaan vuonna 2011 ja vähintään kolminkertaistuu vuoteen 2017 mennessä. Laitteet voivat olla kaikkea

hissien moottoreista tulostimiin ja toimistolämpömittareihin. Ilmiö saa nyt seurakseen näkemyksen tekniikasta, mikä on erillään kaikesta muusta paitsi vuorovaikutuspinnoista. Tätä voidaan pitää esineiden internetin äärimuotona. Teknituurin tarkoitus on saattaa yhteen eläminen huipputekniikan ympäröimänä näennäisen tekniikattomassa ympäristössä. Työpaikoilla tämä tarkoittaa lähinnä tekniikan piilottamista näkyvistä ja sen joustavuuden lisäämistä. Kaapelit ja pistorasiat tekevät tietä ”tyhjänä tauluna” toimiville edistyksellisille seinänäytöille, jotka ovat valmiina ottamaan vastaan ideoita ja tallentamaan ne pilveen. Suuressa mittakaavassa teknituurissa on kyse työtapojen muuttamisesta makronäkökulmasta katsoen. Aiempi työpaikka-arkkitehtuuri

→ ERÄÄN NÄKEMYKSEN MUKAAN TEKNIIKKA JOHTAA KAIKKIA SUURIA MUUTOKSIA TYÖTAVOISSAMME. KANNAMME JATKOSSA MUKANAMME YHÄ USEAMPIA PAIKKATIETOA KERÄÄVIÄ LAITTEITA JA KAIKKI KÄYTTÄMÄMME TILAT DIGITALISOITUVAT. TÄMÄ SOPII YHTEEN ESINEIDEN INTERNETIKSI KUTSUTUN TRENDIN KANSSA, JONKA MUKAAN MONIEN ESINEIDEN REAALIAIKAINEN PAIKKASIGNAALI REKISTERÖITYY. SE LUO MAHDOLLISUUKSIA LUKUISILLE PAIKKATIETOON PERUSTUVILLE ELÄMYKSILLE JA PALVELUILLE, JOTKA ROHKAISEVAT YHTEISTYÖHÖN JA MONENLAISIIN KOHTAAMISIIN. RAKENNUKSET TIETÄVÄT, KEITÄ NIISSÄ ON JA MITÄ NIISSÄ TAPAHTUU. NE MUUTTUVAT ”AIVOTTOMISTA SÄILIÖISTÄ” HETKESSÄ ELÄVÄKSI VOIMAVARAKSI. ÄLYKÄS DATA TÖRMÄÄ IHMISIIN NIIN KAUPUNKIEN KUIN RAKENNUSTEN TASOLLA. ← PHILIP ROSS, TOIMITUSJOHTAJA, UNGROUP – UN WORK.

Teknituuri

perustui pitkälti työtapoihin, joiden merkitys vähenee jatkuvasti. Kuten todettu, digirakennukset ovat uusien tapojen löytämisessä avainasemassa, sillä ne voivat kertoa meille esimerkiksi, miten ihmiset liikkuvat rakennuksissa. Jonkin tilan suunnittelun lähtökohta on voinut olla vaikkapa tarjota paikka suuren ihmisjoukon yhteistyötä varten, mutta todellisuudessa sitä käytetäänkin yksityiseen rauhoittumiseen. Digirakennusten tarjoaman tosiaikaisen tiedon ansiosta tällaiset tilat tulevat ilmi, ja tietoa voi hyödyntää tulevissa suunnitteluhankkeissa. Aikamme arkkitehdeilla on paljon mahdollisuuksia määrittää työympäristöjä uudelleen, jos he vain ymmärtävät, mitä ihmiset todella tekevät työpäiviensä aikana.

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET KUUNTELE RAKENNUKSIA Älyrakennusten myötä suunnittelijat voivat oppia rakennusten tarjoaman tiedon avulla ymmärtämään rakennuksen osien tehokkuutta ja tehottomuutta. Tieto auttaa optimoimaan työympäristöjä sen pohjalta, miten ihmiset todella toimivat niissä.

YHTEISÖLLINEN LUOVUUS MITEN TEHDÄ YHDESSÄ ILMAN RAJOJA

Mullistava avoimuus, täydellinen läpinäkyvyys ja avoimen lähdekoodin kulttuuri luovat perustan rajattomalle luomiselle ja yhteiskehittelylle. Muotoilulla on siinä päärooli. Yhteistyö ja joukkoistaminen – missä ja milloin tahansa, yrityksen koosta riippumatta – helpottuu ja sujuvoituu. Uudet mahdollisuudet vaikuttavat kaikkeen muotoiluun pienesineistä ja työpisteistä kokonaisiin rakennuksiin asti.

TYÖPAIKKA AJAN JA TILAN TUOLLA PUOLEN Tulevaisuuden rajattoman yhteistyön työkalupakki Virtualisoitumisen ja globalisaation luomassa ympäristössä aika ja paikka eivät enää ole niin kuin ennen. Työnteko uudessa maailmassa sisältää työtovereiden tapaamista ja tervehtimistä eri rooleissa, paikoissa, liiketoimintayksiköissä ja aikavyöhykkeillä yhteiskehittämisen ja joukkoyhteistyön kulttuurin merkeissä. Niiden voima venyttää digitaalisissa maailmoissa työskentelyn rajoja entisestään ja vaikuttaa työpaikkoihimme monin tavoin. Organisaatioiden on sopeuduttava ja tehtävä fyysisistä työpaikoista esimerkiksi monipuolisia tiloja, joissa on erityisiä projektialueita ja ajatustyön tuottavuutta ruokkivaa modernia tekniikkaa. Tämäntyyppisen työskentelyn tärkeä edellytys on digitaalisen tiedon sujuva saatavuus, sillä se edistää liikkuvuutta, lisää osaamisen jakamista sekä synnyttää halua verkostoitua ja jakaa inspiraatiota. Monien mielestä kehitys kulkeekin hyvään suuntaan, ja organisaatiotkin tukevat sitä. Leesmanin tutkimukseen vastanneista 79 prosentilla oli tarvittava tekniikka työtiedostojen ja työpaikan verkon käyttämiseen työpaikan ulkopuolella. Parhaillaan yrityksissä ponnistellaan digitaalisen saatavuuden parantamiseksi ja kokeillaan eri menetelmiä, kuten Google Drivea ja HP:n Virtual Room -yhteistyöalustaa. Niiden avulla tiimin jäsenet voivat isännöidä palavereja, asiakastapaamisia ja koulutuksia verkossa sijainnistaan riippumatta.

Ponnisteluista huolimatta useimmat työpaikat ovat yhä riippuvaisia henkilökohtaisesta tekstintuotosta ja -muokkaamisesta sekä yhden asiakirjan käsittelystä kerrallaan. Jotta yhteiskehittämisestä ja -luomisesta saataisiin kaikki hyöty irti, toimintatavat ja tietoturva on päivitettävä entistä vaihtelevampaan työtapaan sopiviksi. Luottamuksen ja viestinnän merkitys korostuvat, kun esimerkiksi esitysluonnosta työstetään pilvessä monen hengen voimin. Etäläsnäolo ja älyseinät voivat olla kiinteä osa avoimelle suunnitteluyhteistyölle tarkoitettuja tiloja. Niin erimuotoisten ja -kokoisten näyttöjen kuin digitaalisen työn paikasta riippumattoman liikuteltavuuden painoarvo kasvaa. Näytöstä tulee tärkein työväline ja yhteinen

→ ORGANISAATIOIDEN ON VASTATTAVA MUUTOKSEEN. FYYSISILLE TYÖPAIKOILLE ON TUOTAVA ESIMERKIKSI MONITOIMITILOJA, ERITYISIÄ PROJEKTIVYÖHYKKEITÄ JA MODERNIA TEKNIIKKAA, JOKA RUOKKII AJATTELUN LUOVUUTTA. ←

Yhteisöllinen luovuus

pelikenttä. Yhä enemmän otetaan käyttöön synkronisia välineitä, kuten video- ja äänikokouksia, tiedonjakoa ja läsnäolon tunnistusta. Uudenlaisen toimistosuunnittelun on edistettävä virtuaalista työntekoa ja muistettava myös virtuaalitapaamisten sosiaalinen puoli. Uudet työpaikat tarjoavat henkilöstölle lisää turvallisuutta, ja erillisyyden ja yksityisyyden turvaamiseen kehitetään uusia sosiaalisia menetelmiä. Työntekijät voivat luopua omasta työpöydästään ja saada siitä huolimatta käyttöönsä riittävästi työpisteitä joko tavanomaisella työpaikallaan tai sen ulkopuolella.

Aiemmin yritykset pitivät esimerkiksi tuotekehitystä tai sisäistä jakeluketjua koskevia tietoja huippusalaisina, mutta nyt tällainen tieto on yhä useammin julkista. Tiedon jakamisesta ja mielipiteiden pyytämisestä asiakkailta voi tulla tärkeää. Loistoesimerkki tästä on Patagonia-vaatemerkki, joka on avannut hankinta- ja suunnitteluprosessinsa kaikille. Asiakkaat saavat osallistua suunnitteluun: NikeID-lenkkitossuihin jokainen voi valita yksilöllisen värityksen ja Walkersin sipsien uutuusmausta järjestetään kilpailu. Tällainen toiminta on muuttunut pelkästä trendistä yhdeksi mahdollisuudeksi hoitaa liiketoimintaa

yrityksissä, joiden mielestä yhteistyössä on voimaa. Yritysten ulkopuolisten kumppanien kanssa tekemän yhteistyön lisääntyessä niiden tilat – niin virtuaaliset kuin fyysiset – muuttuvat yhä avoimemmiksi. Se asettaa turvallisuudelle ja julkisuuskuvalle haasteita, mutta tuo myös mahdollisuuksia. Back office -toimistokonsepti saattaa kadota kokonaan asiakkaiden sekoittuessa yritysten henkilöstöön. Tällainen moniulotteisuus haastaa yritysten julkikuvan johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden uudella tavalla.

→ MONET LUULEVAT TYÖPAIKKASUUNNITTELUN OLEVAN PELKKÄÄ SISUSTAMISTA, MUTTA SE ON PALJON MUUTAKIN. ORGANISAATIO, TEKNIIKKA JA JOHTAJUUS ON SISÄLLYTETTÄVÄ PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIIN, JA ON YMMÄRRETTÄVÄ, ETTÄ MODERNIN TYÖPAIKAN LUOMINEN ON KOKO YRITYKSEN KÄSITTÄVÄ PROSESSI. JOS HALUAA RAKENTAA

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET YMMÄRRÄ ERILAISIA TYÖSKENTELYTAPOJA

HAASTEENA ONKIN SELVITTÄÄ ORGANISAATION

Fyysisen ja virtuaalisen viestinnän tuominen samaan tilaan asettaa sisustuksen, vuorovaikutuksen ja tuotteiden suunnittelulle uusia edellytyksiä. Vaihtelevien työskentelytapojen ymmärtäminen ja niitä tukevien miljöiden tarjoaminen ovat avainasemassa.

PIIRTEIDEN PERUSTEELLA, MILLAISET MILJÖÖT

PIDÄ TURVALLISUUS MIELESSÄ

YHTEISTYÖTÄ TEKEVÄN ORGANISAATION, TYÖYMPÄRISTÖNKIN ON TUETTAVA YHTEISTYÖN KULTTUURIA. MITÄÄN SELKEÄÄ KAAVAA EI OLE, JA

SOPIVAT KUHUNKIN TAPAUKSEEN PARHAITEN. ← PER-ARNE ANDERSSON, TOIMITUSJOHTAJA, KINNARPS AB RUOTSI

Tietoturvan ja tilojen turvallisuuden järjestäminen on avoimessa toimintaympäristössä ensiarvoisen tärkeää. Joka keksii keinon tietomurtojen estämiseen, menestyy.

Asiakas ja yritys kulkevat käsi kädessä Yhteistyön aikakaudella osallistumisen tapoja on paljon. Tärkein kysymys yrityksille on, miten rakentaa luottamusta avoimuuden kautta ja käydä suunnittelukysymyksistä vuoropuhelua työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa ympäri maailman. Ottamalla käyttäjät mukaan suunnitteluprosessiin yritykset voivat saada tietoa asiakkaiden tarpeista ja kannustaa heitä osallistumaan. Sekä asiakkaat että yritykset hyötyvät, ja toimistot kehittyvät suotuisaan suuntaan. Monet yritykset ovat esimerkiksi pyrkineet hyödyntämään erittäin sitoutuneiden asiakkaidensa innostuksen ja vapauttamaan siinä piilevän voiman. Yhä useammassa

yrityksessä on asiakaskentän tuntemuksesta vastaava asiakkuusjohtaja (chief customer officer eli CCO). Hänen tehtäviinsä kuuluvat esimerkiksi yrityksen asiakasstrategia, asiakasrajapinta, asiakaspalvelukeskukset ja asiakkaiden rooli innovointiprosesseissa. Yritykset ovat havahtuneet miettimään yhteistyömalleja ja -kuvioita, joiden avulla innostaa yleisöä ja asiakkaita osallistumaan luomisprosessiin ja kertomaan ideoistaan. Esimerkiksi Nokia julkisti puhelimiensa 3D-piirustuksia, jotta ihmiset voisivat toteuttaa luovuuttaan ja suunnitella puhelimiin mieleisiään kuoria. Muita esimerkkejä uudenlaisesta ajattelusta ovat monipuolista yritysyhteistyötä tekevä Uber sekä Candlewood Suites, joka kehitti lending locker -palvelun erilaisten kodin tavaroiden lainaamiseksi hotelliasiakkaille. Ei pidä unohtaa myöskään Kickstarteria, jossa kuka hyvänsä voi esitellä idean ja kerätä sille joukkorahoitusta. Esimerkkejä riittää pilvin pimein.

edetessä minuutti minuutilta ja maailman verkottuessa aina vain enemmän tämäkin paradigman muutos vähitellen kypsyy. Yhteiskehittely ja joukkoyhteistyö ovat totta siinä vaiheessa, kun yritykset ja asiakkaat suunnittelevat uutta yhteistuumin.

→ YRITYKSET JA ASIAKKAAT SUUNNITTELEVAT UUTTA YHTEISTUUMIN ←

Digitaalisen vallankumouksen

Yhteisöllinen luovuus

SUUNNITTELUN UUSI VUORO PUHELU

YKSILÖLLISYYS JA TASAPÄISYYS PUNTARISSA

Yhteisöllinen luovuus

Kun jaat, niin välität – kunhan teet sen persoonallisesti Yksilöllinen mukauttaminen on tärkeä osa hakkeroinnin ja itse tekemisen kulttuuria. Itsensä ja viiteryhmänsä määrittelemisen merkitys on kasvanut ajassamme, jossa työpaikat ovat häviäväisiä ja työllisyys usein epävarmaa. Toive työnteon yksilöllistämisestä on kenties ollut olemassa niin pitkään kuin valinnanvaraa on ollut. Uuden tekniikan, avoimuuden ja uusien organisaatiomuotojen leimaamana digiaikana tapa, jolla määrittelemme itsemme ja viiteryhmämme, muotoutuu varsin toisenlaiseksi kuin teollisessa yhteiskunnassa ennen. Tieteen keinoin on osoitettu, että yksilöllinen mukauttaminen kehittää työntekijöiden muistikapasiteettia, laajentaa varastomuistia ja pidentää muistamisaikaa sekä parantaa häiriöiden sietokykyä. Monitilatoimistosta (activity-based workplace, ABW) on tulossa yleinen toimistotrendi, ja sen myötä oman työympäristön mukauttamisen mahdollisuudet vähenevät, etenkin kun oma työpöytä häviää. Oman työpöydän konsepti on vastahangassa liikkuvan työskentelystrategian kanssa. Yksi yksilöllistämisen haasteeseen vastanneista yrityksistä on göteborgilainen viestintätoimisto The Truth. Sen luova henkilöstö saa tuoda seinille omia taideteoksiaan ja jopa myydä niitä. Näin henkilöstö voi osallistua toimistotilan muotoiluun ja koristeluun, mutta vastavuoroisesti työpöydät, pöydät ja tuolit ovat yhteisiä. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on luoda työpaikalle kulttuuria, jossa yhteisyys ja yksilöllisyys ovat tasapainossa.

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET LUO YHTEISTÄ KULTTUURIA PERSONOINNIN AVULLA Suunnittelun haasteena on luoda työpaikkoja, joilla luodaan yhdessä toimimisen kulttuuria mutta suodaan samalla käyttäjille mahdollisuus määrittää itse, miten tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa.

→ OTTAMALLA KÄYTTÄJÄT MUKAAN SUUNNITTELU PROSESSIIN YRITYKSET VOIVAT SAADA TIETOA TODELLISISTA TARPEISTA JA KANNUSTAA OSALLISTUMAAN ← YHTEISÖLLINEN JA LUOVA TYÖYMPÄRISTÖ OSLOSSA

Yhteisöllinen luovuus

Kun Norjan Kinnarps remontoi toimitilansa Oslon Eiksmarkassa, uudet tilat päätettiin toteuttaa Kinnarpsin Next Office -monitilatoimistomallin mukaan. Koko henkilöstö osallistui suunnitteluun analysoimalla tehtäviään, niiden suorittamiseen parhaiten soveltuvia tiloja ja paikkoja sekä niihin päivässä, viikossa ja kuukaudessa kuluvaa aikaa. Tietojen perusteella arvioitiin erilaisten tilojen ja työskentelyvyöhykkeiden tarve. Monitilatoimistoa suunniteltaessa ei valita pelkkää sisustustapaa, vaan kyseessä on pitkäkestoinen muutosprosessi, jonka tarkoituksena on saattaa yksityisyys ja sosiaalisuus tasapainoon. Erityisen hyvää muutosprosessissa on se, että kaikki osallistuvat omalla panoksellaan konseptin suunnitteluun. Yhdessä ideointi tuo tyydytystä koko työryhmälle.

→ LOIMME MONITILATOIMISTON, JOKA SOPII JUURI MEIDÄN TARPEISIIMME. SIKSI TOIMISTO ON MEILLE SOPIVA SEKÄ YHTEISÖNÄ ETTÄ JOKAISELLE ERIKSEEN. SISUSTUSTA SUUNNITELTAESSA ON NOUDATETTU HOLISTISTA ERGONOMIA-AJATTELUA, TILAT OVAT JOUSTAVIA JA TARKOITUKSENMUKAISIA, ESTETIIKKA VIEHÄTTÄÄ JA VÄRIYHDISTELMÄT TOIMIVAT. RATKAISU ON TUONUT TYÖHÖMME LISÄÄ RYHTIÄ, SILLÄ NYT MIETIMME, MILLAISEN TILAN VALITSEMME MINKÄKIN TYÖTEHTÄVÄN HOITAMISEEN. KAIKEN KAIKKIAAN PÄIVÄMME OVAT NYT ENTISTÄ VAIHTELEVAMPIA, JA SOSIAALISUUTEMME ON LISÄÄNTYNYT, KOSKA TAPAAMME TOISIAMME ERILAISISSA TILANTEISSA JA TILOISSA. ← LIV TVETER, TOIMITUSJOHTAJA, KINNARPS NORJA

HAKKERI KULTTUURISTA CRAFT PUNK -DESIGNIIN

Yhteisöllinen luovuus

Hakkerointia toimivuuden nimissä Äärimmäinen avoimuus on mainio kasvualusta ruohonjuuritason elävälle ja luovalle hakkerointikulttuurille, jonka harrastajat kehittävät välineitä ja alustoja omien ja toisten tuotteiden ja muotojen luomiseen, jäljittelyyn ja muokkaamiseen. Hakkerointi rajoittui pitkään vain perinteisiin virtuaalisiin tiloihin, mutta esimerkiksi 3D-tulostinten esiinmarssin myötä hakkerit ja päättäjät ovat ennennäkemättömällä innolla ryhtyneet verkottamaan sekä digitaalisia että fyysisiä maailmoja keskenään. Niin sanottu craft punk -design saattaa merkitä markkinoiden kannalta suurta vallanvaihdosta tulevaisuudessa. Liikkeen ajatuksena on, että kuluttajat sponsoroivat uusia ideoita ja ostavat joukkoistamalla (crowdsourcing) aikaansaatujen ideoiden pohjalta valmistettuja tuotteita. Näin kuluttajat voivat osallistua prosessiin ideointivaiheesta tuotantoon asti, ja tarjonta kohtaa kysynnän. Moni craft punk -hanke on toteutettu Threadlessin ja Etsyn kaltaisissa suurissa digitaalisissa yhteisöissä. Luovasta Threadless-yhteisöstä on muodostunut miljoonien liikevaihtoa pyörittävä kasvuyritys, joka luo uutta, tukee taiteilijoiden työtä ja ostaa sen tuloksia. Käyttäjät äänestävät suosikkipaitaansa, suosituimman mallin luoja saa rahoituksen paitaerän valmistusta varten, ja lopuksi paidat myydään verkkokaupassa. Etsy taas saattaa yhteen luovia ihmisiä, jotka tekevät itse käsitöitä, kuten koruja ja neuleita. Etsyn kautta tuotteitaan markkinoivat tekijät sitoutuvat muokkaamaan niitä yksilöllisesti tarvittaessa. Lokakuussa 2013 Etsyn markkinapaikassa oli myytävänä 5,5 miljoonaa tuotetta.

↘ OMATUOTANNON SYSÄÄ TODELLISEEN KASVUUN 3D-TULOSTUS.

Omatuotannon sysää todelliseen kasvuun 3D-tulostus, jonka ansiosta kuka tahansa voi suunnitella ja valmistaa erilaisia esineitä itse tai tulostaa niitä jonkun muun suunnitelmien perusteella. Kolmiulotteisen tulostustekniikan kehitys on vielä lapsenkengissä, ja yritykset ja yksityiset käyttäjät testaavat nyt tekniikan suomia mahdollisuuksia. Vähittäiskaupan toimijat ja tuotteiden valmistajat pohtivat, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia liittyy uuteen tekniikkaan, joka mahdollistaa yhä räätälöidymmät ja yksilöllisemmät tuotteet. Myös suunnitelmien varastamisen ja laittoman levittämisen uhkan seuraukset herättävät kysymyksiä. Hakkerointikulttuuri on kohonnut uusiin ulottuvuuksiin myös rakennusten fyysisessä maailmassa. Uusien rakennusten suunnittelustrategiassa on otettava huomioon tulevien vuokralaisten korkea vaatimustaso, mutta vanhojen rakennusten mahdollisuuksiakaan ei kannata unohtaa. Väestökehitys, uusi

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET SEURAA TODELLISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ Suunnittelun on syytä perustua siihen, miten ihmiset todella toimivat työpaikoillaan. Organisaatiokulttuuria ja toiminnan piirteitä on ymmärrettävä syvällisesti. PIDÄ MIELESSÄ ERILAISET KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

tekniikka ja vanheneva rakennuskanta nimittäin tarjoavat tilaisuuden muokata vanhoja rakennuksia uuteen uskoon ja tehdä niistä täysin moderneja. Esimerkiksi Genslerin toimitilat Los Angelesissa sijoitettiin vuodelta 1971 peräisin olevan City National Plaza -pilvenpiirtäjän entiseen pankkikonttoriin, joka oli ollut yhdeksän vuotta tyhjillään. Vanhentuneista rakenteista sukeutui erilaisten kestävyys- ja suunnittelustrategioiden avulla dynaaminen huipputason työympäristö. Gensler otti käsittelyyn myös Washingtonissa sijaitsevan J. Edgar Hoover Buildingin ja ehdotti siihen lukuisia muutoksia sen avaamiseksi yleisölle, esimerkiksi ikkunoiden uusimista, sisäpihoja, toriaukioita ja sisäänkäyntejä. Rakennusten uudistaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen voi kannattaa myös pienessä mittakaavassa – etenkin jos yksilöt ottavat työympäristönsä tilan ja esineet haltuun mukauttaakseen ne omiin tarpeisiinsa. Viimeisen päälle suunniteltuja, hyvää tarkoittaen rakennettuja työympäristöjä käytetään joskus eri tavalla kuin suunnittelija on tarkoittanut. Esimerkiksi oleskelutilat voivat olla vuosikausia käyttämättä, koska ne ovat liian julkisia tai yrityskulttuuri ei salli rentoa oleilua.

Sisustuksen ja tuotteiden suunnittelijoiden on tiedettävä, että käyttäjät saattavat kääntää suunnittelijan ajatuksen päälaelleen, ja otettava se huomioon. Eri käyttömahdollisuudet kannattaa tunnustaa ja jättää niille tilaa. Se voi olla hyvinkin riskialtista, mutta oikein toteutettuna se tuo valtavasti hyötyä. KIERRÄTYSSUUNNITTELUA Siinä missä arkkitehdit muuttavat tapaa, jolla rakennuksia käytetään, loihtivat muotoilijat kalusteita ja muita esineitä löytö- ja kierrätysmateriaalista. Se edistää kestävää kehitystä, jonka merkitys lisääntyy lisääntymistään.

Toisaalta taas yhteistyöhön tarkoitettuja alueita voidaan palaverien sijaan käyttää vetäytymistiloina. Niin sanottu life hacking hyväksytään ajassamme aina vain yleisemmin välineenä tilojen ja esineiden uusien käyttötarkoitusten kehittämiseen. Hakkeroinnin keinot voivatkin auttaa ymmärtämään, millaisia tilojen ja tuotteiden todella pitäisi olla.

HOME SWEET HOME

MIKRO-MONIKANSALLISUUS MITEN YHTEENKYTKETTY ELÄMÄMME VOI LUODA YKSILÖLLISEMPIÄ YHTEYKSIÄ

Rajattomuus on modernin työvoiman tunnusmerkki: ihmiset siirtyvät jatkuvasti paikasta toiseen, ja työtehtäviä voidaan hoitaa jopa mannertenvälisesti pilvipalvelujen avulla. Tämän seurauksena riippumattomien työntekijöiden, kuten freelancereiden, yksityisyrittäjien ja konsulttien, määrä kasvaa, ja uusia pienyrityksiä syntyy kuin sieniä sateella. Töiden tekijät kaipaavat kotitoimistojen ja nettikahviloiden lisäksi muitakin työtiloja, joita syntyy tähän tarpeeseen. Suunnittelun on tietenkin vastattava muutokseen.

LIIKKUVAINEN TYÖELÄMÄ Työvoima jatkuvassa liikkeessä Fysiikassa aineen olomuodot vaihtelevat kiinteästä nestemäiseen ja kaasusta plasmaan. Digitalisoituneessa maailmassamme työnteon tavat ovat muuttuneet koko ajan kiinteästä juoksevaan suuntaan. Informaatio virtaa ideoiden norona digitaalisten vedenjakajien kautta.

Tarvittavan tilan luominen minne ja milloin tahansa on tämän kehityksen ytimessä, sillä pienyritysten tarpeet ovat perinteisiin suuryrityksiin verrattuna hyvin erilaisia. Kun suuryrityksetkin samalla muuttavat työskentelytapojaan hakien yhteistyöstä potkua pienten tekijöiden tapaan, tilan tarve vähenee yllättäen.

Viime vuosikymmenen aikana monet yritykset ovat kehittäneet erilaisia luovaa ja taloudellista yhteistyötä edistäviä yhteisöjä, jotka ovat mahdollistaneet liikkuvaisen työelämän – niin hyvässä kuin pahassa. Hyvää on tietenkin joustavuuden lisääntyminen ja käytettävissä olevan lahjakkuuspoolin laajentuminen, huonoa uuden, häilyväisen työntekijätyypin ennakoimattomuus. Joka tapauksessa liikkuva työvoima kaikkine hyötyineen ja haittoineen muovaa yhteiskuntaamme, ja uudenlaisiin tarpeisiin on kehitettävä tuoreita muotoiluratkaisuja.

HOME SWEET HOME

TILOJA ON OLTAVA KÄYTETTÄVISSÄ MISSÄ JA MILLOIN VAIN

Mikro-monikansallisuus

Muutos ei koske ainoastaan suuria organisaatioita, joissa työntekijät voivat yhä vapaammin valita työnsä suorittamispaikan, vaan mikro-monikansallista liikehdintää johtavat pienhankkeet ja -yritykset. Freelancereiden ja yrittäjien sivuuttaessa suuret organisaatiorakenteet syntyy yhteistyötä ja vaihtoehtoisia työskentelytapoja. Tämän seurauksena perustoimistot vähenevät ja yhteistyötilojen ja ilmaisen wifi-yhteyden tarjoavien kahviloiden suosio kasvaa.

Vaikka työntekijät toimivat yhä useammin pienissä yksiköissä, ihmisten halu kuulua suurempaan yhteisöön ei häviä minnekään. Tähän tarpeeseen vastaamisessa innovatiivisesta suunnittelusta voi olla todellista hyötyä kaikille osapuolille. IBM:n Beehive-niminen sosiaalinen verkosto on esimerkki mahdollisesta ratkaisusta: yrityksen työntekijät voivat muodostaa internetissä monipuolisen työ- ja yksityiselämää yhdistelevän verkoston.

Mikro-monikansallisuus

KAHVILA TYÖKAVERI Moderniin toimistoon mennessään saattaa ihmetellä, minne kaikki ovat hävinneet. Henkilöstö on samanaikaisesti paikalla ja poissa. Mikromonikansallisen yritystrendin juuret ovat kyvyssä siirtyä tilasta toiseen ja kyseenalaistaa rajat, jotka aiemmin kahlitsivat ihmiset työpöytiensä ääreen. Etätyön mahdollisuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, eikä kasvulle näy loppua. Vuonna 2013 Yhdysvalloissa 3,3 miljoonaa ihmistä teki etätöitä, eikä luku sisällä yksityisyrittäjiä ja palkattomia vapaaehtoistyöntekijöitä. Tutkimusten mukaan etätyö on tärkeä työntekijyyden, motivaation ja tuottavuuden moottori. Eräässä kyselyssä etätyöntekijöiden todettiin olevan motivoituneempia kuin yhdessä pisteessä työskentelevien. Yhteistyön tekemisestä eri tehtäviä hoitavien kollegojen kanssa eri paikkojen, liiketoimintayksiköiden ja kulttuurien kesken virtuaalimaailmassa on tullut tulevaisuuden normi. Etätyön etuja voivat olla työympäristön monipuolistuminen, työn ja muun elämän tasapainottuminen, työaikojen vaihtelu, stressin väheneminen, päivittäiseltä työmatkalta välttyminen ja teknisten taitojen paraneminen. Tarvitaan kuitenkin rajatonta työntekoa tukevia alustoja ja rakenteita, ja sitä muotoilu ja suunnittelu voivat tarjota. Esi merkiksi San Franciscon Citizen Spacessa vallitsee ”googlemainen” tunnelma: sen avoimet työtilat, keittiö ja oleskelutila on tarkoitettu freelancereille, konsulteille ja enintään neljän hengen pienryhmille.

→ USKON JA TOIVON, ETTEIVÄT IHMISET TULEVAISUUDESSA TUNNE ITSEÄÄN ERISTETYIKSI TYÖPAIKOILLAAN. PIDÄN SIITÄ AJATUKSESTA, ETTÄ TYÖPAIKKA ON ERÄÄNLAINEN YHTEISÖ. ←

LUCA NICHETTO, SUUNNITTELIJA, LUCA NICHETTO DESIGN STUDIO .

Toinen esimerkki on houstonilainen START, jonka tekniikkapainotus vetää puoleensa ihmisiä eri aloilta. START isännöi myös ammattiosaamiseen ja liiketoimintaan keskittyviä koulutustapahtumia ja seminaareja sekä tarjoaa jäsenilleen alakohtaisia mentoreita.

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET ANNA FREELANCEREILLE VAPAUS

Työpaikan muuttuessa yhä kodinomaisemmaksi suunnittelijoiden on mietittävä, miten motivoida työntekijöitä. Johtajien tehtäviin on aina kuulunut varmistaa, että henkilöstöllä on parhaat mahdolliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen. Työpaikkojen virtualisoituminen asettaa suunnittelulle uusia haasteita, sillä kotona tai kahvilassa työskentelevän ihmisen ohjaaminen edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä niin analogi- kuin digitaalimaailmasta.

Mikro-monikansallisuus

Mikro-monikansallisten yritysten nousu ja liikkuva työvoima lisäävät myös työelämän epävarmuutta ja turvattomuutta. Ihmisiä, joiden työtilanne on epävarma, työsuhteet lyhyitä määräaikaisuuksia ja työaika usein osapäiväinen, sekä työnvälitys- ja vuokratyöfirmojen kautta työskenteleviä on viime aikoina kutsuttu prekariaatiksi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa yksityisyrittäjien määrä kasvoi jopa 10 prosenttia talouskriisin alusta vuoteen 2013 mennessä, ja samalla työsuhteessa olevien määrä väheni kansallisen tilastokeskuksen mukaan 434 000 henkilöllä. Jopa 42 prosenttia yksityisyrittäjistä työskentelee muualla kuin kotonaan.

Organisaatioita, joissa toimii paljon freelancereita, kohtaa kiinnostava haaste: miten suunnitella ja järjestää tilat niin, että ne palvelevat sekä brändin että kulttuurin säilymistä. Suunnittelijat saavat mahdollisuuden luoda tiloja, jotka tunnustavat freelancekulttuurin kasvun mutta samalla säilyttävät isäntäyrityksen hengen.

→ TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖSSÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE LAINKAAN TYÖNANTAJAA. ← PETRUS PALMÉR, PERUSTAJA, FORM US WITH LOVE .

Prekariaatti ei välttämättä ole työväenluokkaa, vaan tilapäisiä työsuhteita esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa korkeakoulutettuja myöten. Prekariaatti on kuitenkin järjestelmän ulkopuolella monessa suhteessa, ja tässä ammattilaisten ryhmässä voikin piillä suuren muutoksen alku. Se saattaa kääntää selkänsä suurille organisaatioille ja muodostaa uusia, kenties entistä laajempia organisaatioita. Prekariaatista sinänsä voi tulla monikansallinen liike, jolle suunniteltaessa on otettava huomioon virtuaalisten ja maantieteellisten rajojen ylittävän työn erityisvaatimukset.

29 % TEKI TÖITÄ KOTONA VÄHINTÄÄN PÄIVÄN VIIKOSSA.

KOTOISA TYÖPAIKKA Uuden liikkuvan työskentelytavan tunnusmerkkejä ovat globalisaatio, digitalisaatio ja ulkoistaminen. Työskentely virtuaaliympäristössä eri tehtäviä hoitavien kollegojen kanssa, eri paikoissa, eri liiketoimintayksiköiden ja kulttuurien kesken on yhä yleisempää. Tällainen työnteko ei periaatteessa edellytä ”töihin lähtemistä”. Samalla monille työpaikoille on syntynyt vapaa-aikatyyppisiä alueita, jotka kutsuvat rentoutumaan yhdessä, sekä keittiöitä ja kahviotyylisiä tiloja, joissa voi kokoontua epämuodollisesti. Sydneyläisen arkkitehti- ja suunnittelutoimisto Woods Bagotin studiolla puuseinät, huonekasvit ja erityinen pistevalaistus luovat kotoisaa tunnelmaa, ja keittiön penkillä voi työskennellä yhdessä. Jo pikavilkaisulla näkee toimiston muistuttavan yhä enemmän kotia. Kuinka se vaikuttaa työhön, ja miten tällaisissa ympä-

ristöissä työskentelevät ihmiset kokevat toimistonsa – ja kotinsa? Voisi olettaa, että kotona työskentelevät haluavat sisustaa kotiaan työtehtäviä tukevalla tavalla ja päinvastoin. Viranomaiset ovat kuitenkin alkaneet säännellä kotona tapahtuvaa työskentelyä. Saksassa työmarkkinaosasto on alkanut rajoittaa esimiesten tavanomaisen työajan ulkopuolella soittamia puheluita henkilöstön hyvinvoinnin nimissä. Ranskassa ammattijärjestöt ehdottivat, että sähköpostin käyttö työajan ulkopuolella pitäisi kieltää vastaavasti. Tekniikan käytön kieltäminen tiettyinä aikoina on symbolinen yritys varmistaa, ettei työntekijän toinen puoli – kansalainen – joudu kärsimään, sillä se kohdistaisi painetta hyvinvointivaltion järjestelmiin.

→ USEIMMAT IHMISET VOIVAT TEHDÄ KODEISTAAN MUKAVIA, TYYLIKKÄITÄ JA VIIHTYISIÄ EDULLISESTI, KOSKA SISUSTUSMYYMÄLÄT TARJOAVAT SIIHEN MAHDOLLISUUDEN. TOIMISTON ON PYSYTTÄVÄ MUKANA KEHITYKSESSÄ, SILLÄ KUKAAN EI HALUA SITÄ, ETTÄ IHMISET PÄÄTTÄVÄT TYÖSKENNELLÄ KOTONA VAIN SIKSI, ETTÄ TOIMISTO ON NIIN EPÄMUKAVA PAIKKA. TYÖPAIKOILTA HALUTAAN SAMAA MUKAVUUTTA KUIN KOTONA NIIN SÄILYTYSTILAN, HENKILÖKOHTAISEN TILAN KUIN YHTEISÖLLISYYDENKIN SUHTEEN. ← WAYNE HEMINGWAY, PERUSTAJA, HEMINGWAY DESIGN

Mikro-monikansallisuus

Kotona työskentely myös vapauttaa tilaa. Jos esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettävä toimistotila, jonka arvoksi arvioidaan 1,25 miljardia dollaria, pienenisi viidenneksellä, toimistokapasiteettia jäisi käyttämättä 250 miljardin arvosta. Työskentelytapojen muutokseen vastaamiseksi monissa organisaatioissa laaditaan vaihtoehtoisia työpaikkasuunnitelmia, joissa yhdistellään menetelmiä, miljöitä ja paikkoja uuden vertailevan tutkimustiedon perusteella. Kiinteistönhoitoalan tilastojen mukaan 32 prosenttia alan väestä voidaan pitää liikkuvina työntekijöinä, jotka ovat työpaikallaan enintään puolet työajastaan. Vuonna 2013 alan henkilöstöstä 29 prosenttia työskenteli kotona vähintään päivän viikossa, kun kolme vuotta aiemmin niin teki 17 prosenttia.

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET USKALLA SEKOITELLA Kotoisan ympäristön luominen työpaikalle edellyttää kodin sisustuksen ja perinteisen toimiston sekoittelua ja uusien ratkaisujen löytämistä sen avulla.

MAHDOLLISTA YRITYSKULTTUURI MONIPAIKKAISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ.

POP-UP-TYÖPISTE

Mikro-monikansallisuus

Yhä useammat työskentelevät nyt tai tulevaisuudessa uudella tavalla ja uusissa paikoissa (koti mukaan luettuna), paikallisesti ja globaalisti. Liikkuvuuden lisääntyessä perinteisten toimistotilojen tarve vähenee entisestään, ja moni rakennus jää tyhjilleen. Maailman toimitilapäättäjistä, arkkitehdeistä ja suunnittelijoista 69 prosenttia odottaa työnantajan tarjoavan muitakin vaihtoehtoja kuin kotona työskentelyn. Tältä pohjalta on syntynyt Alternative Workplace Arrangement (AWA). Työnantajalle kotona työskentelevä henkilöstö on sekä haaste että mahdollisuus. Etätyöntekijöiden työtilojen ergonomia on uusi vastuualue, johon on löydettävä ratkaisuja.

69% 54

toimitilavastaavista, arkkitehdeistä ja suunnittelijoista toivoo työnantajan tarjoavan muitakin vaihtoehtoja kuin kotona työskentely.

Yrityskulttuurista kiinni pitäminen on tällaisessa kehityksessä haastavaa. Vaikka työskentelypaikan valintamahdollisuus kodin, kahvilan tai vaikkapa kirjaston välillä lisää ihmisten elämänhallintaa, yrityskulttuurin ylläpitäminen tai luominen voi vaikeutua, jos yhteyttä muihin ei pidetä säännöllisesti. Tämä oli yksi niistä syistä, joiden vuoksi Yahoon konsernijohtaja Marissa Mayer kielsi vuonna 2013 etätyön ja työskentelyn työpaikan ulkopuolella. Yahoon koko henkilöstön on tehtävä työnsä toimistossa, sillä yhdessä tekeminen voi luoda

→ VAARANA JOUSTAVUUTEEN, AVOIMIIN RAKENTEISIIN JA PAIKASTA RIIPPUMATTOMAAN TYÖSKENTELYYN PYRKIMISESSÄ ON ORGANISAATIOIDEN JA TYÖPAIKKOJEN KULTTUURIN JA IDENTITEETIN HÄVIÄMINEN. ← INGRID BACKMAN, SUUNNITTELIJA JA OSAKAS, WHITE ARCHITECTS

Näyttää kuitenkin siltä, että pop-uptyöpaikat ovat tulleet jäädäkseen. Kahviloista tulee täysin varusteltuja tiloja, hubeja, joissa voi tehdä töitä pelkäämättä joutuvansa heitetyksi ulos, kun kahvikuppi on tyhjä. Niistä saattaa voida jopa vuokrata itselleen erillisen huoneen päiväksi. Yksilöt havaitsevat yksityisyyden uudet paikat ensin, ja sitten markkinat hyödyntävät niitä. Uudenlaisten työtilojen tarve ylläpitää esimerkiksi julkisten kirjastojen suosiota: kirjojen lainaaminen vähenee, mutta opiskelijat ja liikkuvat työntekijät kokoontuvat yhä useammin kirjastoihin työskentelemään rauhassa. Perinteinen lukusalikokemus päivittyy wifin, sähköpistokkeiden ja kahviautomaattien avulla. Uusien globaalien ja paikallisten toimistojen työtilat ovat usein odottamattomia, mutta ne näyttävät toimivan mikro-monikansallisessa yhteydessä.

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET

Mikro-monikansallisuus

vahvan ja antoisan yrityskulttuurin. Jos toimisto on paikka, jossa ollaan mielellään, ihmiset kokoontuvat sinne eivätkä hajaannu eri puolille.

MIKRO-MONIKANSALLINEN VAIKUTUS Mikro-monikansallisen työnäkemyksen nousu ja sen vaikutus toimistoihin ja kotiin sekä niiden välimaastoon tuo mukanaan uusia suunnittelumahdollisuuksia, joissa on luotava yhteisiä alustoja digitaalisten ratkaisujen, johtajuuden ja sisustuksen avulla.

lorem ipusum

YHDESSÄ TEKEVÄ YHTEISÖ

→ EDISTYKSELLISYYDEN JA LUOVUUDEN

Luovat tilat mikro-monikansallisen yhteisöllisyyden tukena

RATKAISUJA, SILLÄ NYKYMAAILMASSA

Työympäristön uudistaminen on monin tavoin myös maailman uudistamista, sillä aikamme mikro-monikansalliset työntekijät muuttavat yhteiskuntamme rakenteita. Koska yhteiskunta rakentuu yhteisöllisyydelle, kannattaa sitä tavoittelevan suunnittelun tukea yhteistyötä ja luoda mahdollisuuksia monimuotoisuudelle.

Myös viranomaiset panostavat yhteisöllisyyteen talouskasvun synnyttämiseksi. Genslerin suunnittelema uusi 1871 Chicagossa on ihanteellinen yhteisöllinen työtila, jota Illinois’n osavaltio tukee 2,3 miljoonalla dollarilla. Tilat on tarkoitettu kaupungin uusille, ainutlaatuisille tekniikkayrityksille. Muitakin kuin yhteisöllisiä työtiloja tuetaan – esimerkiksi Procter & Gamblen ja Legon kaltaiset suuryritykset tekevät yhteistyötä itsenäisten asiantuntijoiden kanssa ideoinnissa ja tuotekehittelyssä ja tarjoavat vastaavaa tukea. Viime vuosikymmenen aikana jotkin yritykset ovat ottaneet käyttöön erilaisia vaikuttamiskanavia ja yhteistyötalouden muotoja, mutta enimmäkseen niitä toteutetaan yhä ruohonjuuritasolla. Ihmiset verkottuvat tehokkaan tekniikan, kuten sosiaalisen median, sekä mobiililaitteiden ja -maksujärjestelmien avulla ja saavat tarvitsemansa toisiltaan tehottomien yritysten sijaan. Vertaistalouden vaikutuksesta ihmisjoukosta voi tulla yrityksen kaltainen, ja se häiritsee perinteisiä liiketoimintamalleja.

MUUTOS ON AINOA PYSYVÄ ASIA. KYKY SOPEUTUA UUSIIN OLOSUHTEISIIN, TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ MONIEN ERI OSAPUOLTEN KANSSA JA HYÖTYÄ MONINAISUUDEN KIEHTOVASTA DYNAAMISUUDESTA RATKAISEVAT. ←

Mikro-monikansallisuus

Yhdysvalloissa on yli 500 yhteisöllistä työtilaa ja maailmassa noin 1 300. Useimmat ihmiset eivät tarvitse työpöytää jatkuvasti. Työpöytien ja varusteiden jakamisen ansiosta 72 prosenttia yhteisöllisistä työtiloista on kannattavia kahden toimintavuoden jälkeen. Michiganin Grand Rapidsissa neljä eri alojen yhdysvaltalaista suuryritystä perusti yhteisiksi toimitiloikseen Grid70:n. Se toi joka yritykselle luovaa nostetta. The Impact Hub puolestaan tarjoaa yli 60 kaupungissa eri puolilla maailmaa avointa tilaa yhteisölliseen työskentelyyn. Tiloissa yrittäjät voivat tehdä töitä ja toteuttaa luovuuttaan mutta myös tuntea kuuluvansa yhteisöön.

MERKITYS KASVAA. ON LÖYDETTÄVÄ UUSIA

PAULINA LUNDSTRÖM, MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄJOHTAJA, KINNARPS AB, RUOTSI

MUOTOILUN MAHDOLLISUUDET INNOSTA AINUTLAATUISIIN RATKAISUIHIN Yhteisöllisten tilojen kasvava kysyntä ja niiden suuntaaminen eri tehtäviin ja aloille tuovat suunnittelulle uusia mahdollisuuksia. Tilat eivät saa olla liian yleisiä, vaan niiden on heijasteltava kunkin mikro-monikansallisen yksikön brändiä, kannustettava verkostoitumaan ja tuettava työtehtäviä.

MUOTOILUMATKA ODOTTAA Tässä raportissa olemme tarkastelleet tulevaan, vivahteikkaaseen vuosikymmeneen vaikuttavaa tekniikkaa, käyttäytymismalleja, rakenteita ja väestökehitystä ja pyrkineet niiden avulla havaitsemaan työympäristöissämme piileviä mahdollisuuksia.

lorem ipusum

Loimme katsauksen niin sanottuun teknituuriin, tekniikan ja arkkitehtuurin välisen suhteen aiheuttamiin muutoksiin työpaikoilla. Pohdimme digitaalisen maailman seurauksia vuorovaikutuksemme kannalta eri tasoilla. Totesimme hyvinvoinnin olevan uusi vihreä, ja kerroimme psykologian merkityksestä suunniteltaessa introverteille ja ekstroverteille. Inspiroiduimme hakkerointikulttuurista ja craft punk -designista ja mietimme niiden aiheuttamia muutoksia ja häiriöitä. Odotettavissa on haasteita työympäristön biologian ja mikromonikansallisen yrittäjyyden saroilla – vain muutamia mainitaksemme. Elämme mielenkiintoisessa maailmassa. On todellakin tullut aika katsoa tähänastisia työympäristöjämme uusin silmin ja uskallettava ottaa moninaisuus suunnittelun lähtökohdaksi. Yhteistyö ja siiloajattelun hylkääminen tekniikassa, arkkitehtuurissa, psykologiassa ja fysiologiassa ovat keskiössä, kun luomme moderneja työympäristöjä ja elämisen tiloja käyttäjälähtöisen ja osallistavan suunnittelun vuosikymmenellä.

TIETOJA KINNARPSISTA

Kinnarps on ruotsalainen sisustuskonserni, joka tarjoaa innovatiivisia ja inspiroivia kokonaisratkaisuja työympäristöihin. Pääkonttori sijaitsee Länsi-Ruotsissa, Kinnarpissa, jossa Jarl ja Evy Andersson perustivat yrityksen vuonna 1942. Noin 40 maassa toimiva Kinnarps on edelleen perheyritys, josta on kasvanut alansa johtava yritys Euroopassa. Suomessa toimiva Kinnarps Oy on itsenäinen perheyritys. Sisustusratkaisujemme käyttäjiä palvelevia toimintaperiaatteitamme ovat kestävyys, hyvinvointi ja kannattavuus. Tarjoamme kalusteita kaikenlaisille työpaikoille: toimistoihin, oppilaitoksiin ja hoitoalalle. Koko prosessi ideasta tuotannon ja jakelun kautta asennukseen asti on omassa hallinnassamme. Näin haluamme taata parhaan tehokkuuden ja laadun sekä minimoida ympäristövaikutukset. Yli 70 vuoden kokemuksemme on tuonut meille vankan osaamisen ja kokemuksen. Tutkimme myös jatkuvasti sitä, mitkä trendit vaikuttavat tulevaisuuden työympäristöihin. Kaikella tällä pyrimme parhaisiin mahdollisiin tuloksiin juuri teitä varten – työpaikkaan, jolla työntekijät viihtyvät ja liiketoiminta kukoistaa. Making life better at work.

LÄHTEET: Kirjat: Cain, S. (2012). Hiljaiset - introverttien manifesti New York, Crown Publishers (Avain 2012). Knight, C. (2013). Mad Women: Herstory of Advertising. Olika Förlag. Plumbe, C et al. (2010). Innovating with People – The Business of Inclusive Design. Norwegian Design Council, 1. laitos. Sandberg, S. (2013). Lean In - naiset ja menestymisen tahto Knopf Doubleday Publishing Group Standing, G. 2011. (WSOY 2013) The Precariat : The New Dangerous Class. London, Bloomsbury Academic.

Artikkelit: Fischer, Nicolas Gustave et al. (2004). Effect of the Self schema. Journal of Environmental Psychology. Vol 24, Issue 1, s. 131–140. Guidaa, A et al. (2009). The personalisation method applied to a working memory task: Evidence of long-term working memory effects. European Jounal of Environmental Psychology. Vol 21, Issue 6, s. 862–896.

Tutkimukset: Leesman Index, lokakuu 2014 (70 306 vastaajaa).

Internetsivut: www.gov.uk/government/news/four-generation-workplaces-on-the-rise-as-report-revealsthe-future-of-work www.en.wikipedia.org/wiki/Aging_in_the_American_workforce

www.cipd.co.uk/pm/peoplemanagement/b/weblog/archive/2014/03/24/prepare-for-4g-agediverse-workforce-now-cipd-urges-employers.aspx www.hbr.org/2009/09/the-female-economy www.economist.com/node/6800723 www.fortune.com/2014/07/08/women-ceos-fortune-500-1000/ www.youtube.com/watch?v=XX4xFjZPezA www.idrc.ocad.ca/index.php/about-the-idrc/49-resources/online-resources/articles-andpapers/443-whatisinclusivedesign www.pwc.co.uk/en_UK/uk/human-resource-services/issues/the-rising-cost-ofabsence-sickbills-cost-uk-businesses-29bn-a-year.jhtml www.theguardian.com/media/2010/aug/07/social-networking-friends-lonely www.berginsight.com/ReportPDF/ProductSheet/bi-globalm2m4-ps.pdf www.ccocouncil.org/site/defining-the-cco.aspx www.web-strategist.com/blog/2014/04/04/graphic-a-timeline-ofcorporations-in-thecollaborative-economy/ www.watson.ibm.com/cambridge/Projects/project2.shtml www.stjohnstreet.net/why-conventional-offices-are-on-the-way-out-andalternative-workspaces-are-on-the-rise/ www.freshbooks.com/blog/2014/01/30/coworking-space-should-you-run-yourbusiness-fromone/ www.business2community.com/human-resources/14-tools-productive-virtualteam0724033#!F88tu www.costar.com/News/Article/Changing-Office-Trends-Hold-Major-Implications-for-FutureOffice-Demand/146580 www.kingscross.impacthub.net/about-us/

KUVAT: Evert F. Baumgardner - National Archives and Records Administration (s. 30). iStock (s. 13–14, 53). Muut kuvat: Kinnarps. Kuvitus: Elin Svensson, NU Agency AB.

Haluamme antaa sinulle uusia näkökulmia ja ajatuksia siitä, miltä tulevaisuuden työympäristö voi näyttää ja millainen rooli muotoilulla voi olla tulevaisuuden luomisessa. Toivomme, että saat tästä raportista tietoa työelämässä meneillään olevista muutoksista ja inspiraatiota omaan työhösi. Edellisessä raportissamme kuvasimme kahdeksaa muutosta, joita pidimme erityisen tärkeinä. Yksi niistä oli Visuaalinen muotoilu laajentuu muotoiluajatteluksi. Tämän muutoksen seurauksena tulevaisuuden työympäristö näyttää aivan toisenlaiselta kuin nykyään, ja menestyvät yritykset suhtautuvat suunnitteluprosesseihin nykyistä tieteellisemmin. Tutkiessamme trendejä tätä raporttia varten päätimme pureutua aiheeseen vielä syvemmälle, sillä siihen sisältyy monenlaisia kiinnostavia sävyjä, joiden vaikutus tulee olemaan merkittävä. Siksi kysyimme itseltämme, trenditiimiltämme ja kansainvälisiltä asiantuntijoilta tärkeän kysymyksen: Mitä mahdollisuuksia moninaisuuden vuosikymmen tarjoaa sisustussuunnittelulle? Tuuletimme työpajoissa ajatuksiamme viidestä trendistä:

MONIMUOTOINEN DESIGN – Muotoilun on vastattava monenlaisten ihmisten tarpeisiin TYÖYMPÄRISTÖN BIOLOGIA – Työympäristön on mukauduttava sekä mielen että kehon vaatimuksiin TEKNITUURI – Analoginen ja digitaalinen arkkitehtuuri laittavat työpaikat uuteen uskoon YHTEISÖLLINEN LUOVUUS – Yhteistyötä yli rajojen MIKRO-MONIKANSALLISUUS – Ihmisten verkottuminen lisää yksilöllisten kohtaamisten mahdollisuuksia Nämä viisi trendiä muuttavat työelämäämme monin tavoin, päivittäin. Älykäs muotoilu on avain vivahteikkaan vuosikymmenen mukaisten työpaikkojen ja elämisen tilojen luomiseen. Lue lisää Kinnarpsin trendityöstä osoitteessa www.kinnarps.fi/trendiraportti