Issuu

PERTUNMAAN KUNNAN AJANKOHTAISJULKAISU 2022-2023

Virtaa kirkonkylän vesistöihin - hanke etenee Kuortinkartano - kunnalliskodista Kympin Lasten toiminnan ytimeksi Liikunta yhdistää

Pertunmaalla on järviä ja lampia yhteensä 142 kpl

Kesäilta Iso Palojärvellä.

Sisällys

Virtaa kirkonkylän vesistöihin – hanke etenee.....................................................4 Kätön miniä ja Aatami...................................................................................................6 Yritys hypätä pertunmaalaisten nuorten maailmaan...................................... 10 Aino ja Mari, puutarhurit........................................................................................... 12 Kuortinkartano - kunnalliskodista Kympin Lasten toiminnan ytimeksi ..................................................................................................... 14 Liikunta yhdistää.......................................................................................................... 16 Sukellus metsästyksen saloihin ja iloihin............................................................. 18 Pankapolku lunnossa liikkujien iloksi ................................................................... 21 Kaskivalkeat esittelee Pertunmaan kyläyhdistykset....................................... 22 Tikkutolloa...................................................................................................................... 26 REKO on nimenomaan paikallisten tuottajien ja kuluttajien kohtaamispaikka................................................................................ 27 Melojalla on väyliä joka suuntaan ......................................................................... 28 Vanha-Rantalan talomuseo..................................................................................... 30 Majoitusta Pertunmaalla........................................................................................... 35

Julkaisija: Pertunmaan kunta Toimitusryhmä: Jukka Kuhanen, Silja Latvanen, Kaija Montin, Leena Ruotsalainen, Sammy Virtanen Päätoimittaja: Leena Ruotsalainen Toimitussihteeri: Kaija Montin Tekstit: Mervi Honkanen, Manta Kasurinen, Jukka Kuhanen, Silja Latvanen, Jouni Luotonen, Kaija Montin, Leena Ruotsalainen

Kansikuva: Sisko Hottola viihdyttämässä Vanha-Rantalan talomuseolla.

Kuvat: Silja Latvanen, Jouni Luotonen, Kaija Montin, Leena Ruotsalainen, Seppo Törnroos, Sanna Vanhatalo, Sammy Virtanen, Adobe Stock Taitto: Sammy Virtanen / King Kong Advertising Painosmäärä: 3000 kpl • Painopaikka: Teroprint Oy, Mikkeli

Nordic Environmental label, 4041 0582 • Teroprint, Mikkeli • 3/2015

Virtaa kirkonkylän vesistöihin – hanke etenee Olkoon Suomessa järviä 57.000 tai lammet mukaan laskien 168.000, kiistaton tosiasia lienee, että meillä on paljon makeaa vettä ja järvet ovat meille monella tavoin tärkeitä. Myös Pertunmaalta löytyy useita pienempiä lampia ja järviä, jokunen vähän suurempikin. Kalakannat vaihtelevat eri vesistöissä; yksi on kuulu muikuistaan, toinen ravustajien suosiossa. Alueemme vesistöjä myös hoidetaan ja kunnostetaan aktiivisesti, avainasemassa tässä työssä ovat vesialueiden osakaskunnat.

ertunmaan kirkonkylä on vetten ympäröimä. Kunnantalo, yhtenäiskoulu ja Pertuntori sijaitsevat kauniilla paikalla Pieniveden Kaakonlahden rannalla. Torirannassa käy kesäisin vilske, kun järven asukkaat tulevat veneillä asioimaan kirkonkylälle. Viime kesinä on laiturissa komeillut peräti kaksi lauttaa perinteisempien veneiden rinnalla. Toinen lautoista, kipparinaan Pertuntorin ”isä” Kauko Luhtanen, on vienyt halukkaita järviajeluille torilauantaisin ja juhlapäivinä. Talvikelien salliessa on torirannassa luistelurata, napakelkka ja hiihto- sekä luistelureitti Pieniveden jäälle. Pienivesi laskee Pankalammen kautta Pankajokea pitkin Peruveteen. Rannat ovat aktiivisessa käytössä; on uimapaikkoja, ulkoilureittejä, laavuja, lentiskenttä, matonpesupaikka, veneenlaskupaikkoja ja venevalkamia. Yksityisten maiden lisäksi vesistöjen ääreltä löytyy paljon paikkoja yhteiseen virkistyskäyttöön. Virtaa kirkonkylän vesistöihin – hanke käynnistyi syksyllä 2020 keskustelutilaisuudella, jossa oli tentattavana ELY:n kalatalouden ja vesistönhoidon asiantuntijoita sekä paikallisia aktiiveja. Keskustelutilaisuudessa puhuttivat veden laatu, kalakannat, virkistyskäyttö veneilystä talvilajeihin sekä luontoarvot. 2021 hankkeelle tehtiin kokonaissuunnitelma sekä luontoselvitys. 20222023 on tarkoitus aloittaa hankkeen toteutus. Kokonaissuunnitelmassa ehdotettiin hankkeen jakamista useampaan osaan, ensimmäisenä työsarkana Pieniveden Kaakonlahden veneväylän kunnostus. PIENIVEDEN pintaa laskettiin ja rantamaita kuivatettiin 1940-luvun alussa, tuolloin tavoitteen lisätä peltopinta-alaa. Nykytiedolla voinee sanoa, että tämä oli vesistön tilan kannalta virhe, vedenpinnan nostosta lähelle alkuperäistä tasoa onkin haaveiltu vuosikymmeniä. 1994 tehtiin uusi suunnitelma matalan, humuspitoisen järven kunnostamiseksi. Kaakonlahden vene-

väylä ruopattiin talvella 1996 ja venereitti viitoitettiin keväällä 1997. Samoihin aikoihin, lokakuussa 1996, ruopattiin myös Pankalampi. Hankkeen toteuttaminen oli aloitettu jo edellisenä syksynä 1995 Pankajoen padon rakentamisella. Vesikasvien niittoja suoritettiin kolmena kesänä 1996-1998. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat lähes 600.000 markkaa (euroissa siis reilut 100.000€) ja maksajina valtio, kunta ja rannanomistajat. Työn valmistuttua kunta sitoutui vastaamaan kunnossapidosta. Nyt tehtävä Kaakonlahden 1,3 km pitkän veneväylän ruoppaus edellyttää vesilupaa, joka on huhtikuussa 2022 laitettu vireille Itä-Suomen Aluehallintovirastossa. Lupaprosessia edeltäneissä selvityksissä selvitettiin vesistön tila, veden syvyys ja kierto Kaakonlahdella, maa-aines veneväylän kohdalla ja sen ympäristössä sekä luontoarvot. Pieniveden ekologinen tila todettiin erinomaiseksi eikä järven pohjamudistakaan löytynyt haitallisia aineita. Ammattialaisten tekemien tutkimusten lisäksi selvitystyössä oli suurena apuna paikallinen osaaminen.

Wikipedia / Luc Hoogenstein

Luontoselvitys

Vuosien varrella on Pienivedellä hoitokalastettu, tehty istutuksia, niitetty ja merkitty kareja osakaskunnan ja paikallisten aktiivien toimesta, heiltä löytyy se paras, paikallinen osaaminen. Väylän ruoppaus tehdään koneellisesti, todennäköisesti kauharuoppauksena, jolloin maa-aines kuljetetaan proomuilla rantaan ja siitä edelleen läjityspaikalle. Kauharuoppausta voidaan tehdä pitkälle syksyyn, myös ohuen jääpeitteen läpi, eikä maa-aineksen vesipitoisuus ole niin korkea kuin imuruopatessa. Vapaaehtoisille on tarvetta hankkeen jokaisessa vaiheessa, mutta erityisesti ruoppausmassan kuljettamisessa läjityspaikalle. Läjityspaikkaa ei vielä ole päätetty, sopiva paikka etsitään kunnan mailta. Maa-ainesta on toki mahdollista käyttää myös esimerkiksi täyteaineena sopivissa kohteissa, sedimentti on tutkittu eikä se sisällä myrkyllisiä aineita. Työn edetessä vesistöstä otetaan vesinäytteitä ja seurattava työn vaikutusta ympäristöön. RUOPPAUKSEN kallein vaihe on tarvittavan laitteiston kuljettaminen paikalle, niinpä tämä on oiva tilaisuus hyödyntää paikalla olevaa kalustoa ja kunnostaa myös yksityisiä rantoja omistajan omalla kustannuksella. Kaakonlahden kiinteistöjen mahdollinen ruoppaustarve huomioidaan hankkeen vesiluvassa, muissa kohteissa mahdollisesta luvasta (jos ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3) tai ilmoituksesta osakaskunnalle vastaa maanomistaja. Omaa rantaa voi toki ruopata myös kaivinkoneella rannalta käsin, tällöin työn voi tehdä paikallinen maanrakennusyrittäjä ja ilmoitus tehdään omalle osakaskunnalle. Yrittäjät asian tietävätkin, mutta on hyvä muistaa, ettei vettä saa lähteä mylläämään lintujen pesimäaikaan eikä kesken heinäkuun helteiden, vaan työ tehdään aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin se ei häiritse linnustoa eikä vesistön virkistyskäyttöä.

Osana Virtaa kirkonkylän vesistöihin-hankkeen kokonaissuunnitelmaa kartoitettiin alueen luontoarvoja. Alueen vesistöt ovat otollista elin- ja lisääntymisaluetta viitasammakoille ja eräille luontodirektiivillä rauhoitetuille sudenkorennoille, niinpä niiden esiintyvyys haluttiin selvittää heti suunnitteluvaiheessa. Viitasammakkoiden kurnutusta kuunneltiin toukokuussa 2021, niitä löytyi runsaasti Pankalammelta, erityisesti itärannalta. Kaakonlahdella lajia ei havaittu, eikä siellä ole lajin tyypillisiä lisääntymisympäristöjä. Heinäkuussa oli sudenkorentojen vuoro, Pankalammella havaittiin kymmeniä lummelampikorentoja ja yksittäisiä havaintoja Mattosaaren itäpuolella Kaakonlahdella. Näiden lajien elinympäristöä, lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei luonnonsuojelulain nojalla saa hävittää eikä heikentää. Tieto suojeltavista lajeista on siis vesistöhankkeen kannalta ensiarvoisen tärkeä ja huomioitava vesistöjen kunnostuksessa. Kiitos paikallisten veneilijöiden ja vapaaehtoisten moni selvityksen vaihe sujui kevyemmin kustannuksin ja omalla kalustolla. Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi on aina maarakentamisessa hyvien käytäntöjen mukaista, osin myös lakisääteistä, osin edellytys hankeen ulkopuoliselle rahoitukselle ja aina tärkeä palanen luonnon monimuotoisuuden tukemista. Luontoarvoja selvitetään siis myös muissa kuin Natura- ja suojeluhankkeissa. Suomen Ympäristökeskus SYKE on julkaissut uuden oppaan luontoselvitysten laadintaan ja luontovaikutusten arviointiin joulukuussa 2021. Opas on oiva työkalu niin selvitysten tekijöille kuin kaavoittajille ja maankäyttöprojekteja suunnitteleville, on sitten kyseessä uusi suojelualue, asuin- tai teollisuusalue, tuulipuisto, kauppakeskus tai vaikkapa vesistön kunnostus, kuten Pertunmaalla. Tähän hankkeeseen luontoselvityksen teki ympäristöpalveluyritys Faunatica Oy. Voit lukea lisää Faunatica Oy:stä yrityksen kotisivuilta www.faunatica.fi.

Teksti: Silja Latvanen

Kätön miniä ja Aatami Haastateltavanani on lukuisista Pertunpäivien perinnetyönäytöksistä tuttu pariskunta, Ritva ja Aatami Lehtimäki eli Kätön miniä ja Aatami. Aatamin Kaupinkylässä sijaitsevan syntymäkodin nimi oli torpparikaudella Kättö, ja siitä selitys kutsumanimille.

Teksti: Jukka Kuhanen

uluva vuosi on heille tärkeä. Molemmat täyttävät tänä vuonna 85 vuotta, heidän häitä juhlittiin 60 vuotta sitten ja he aloittivat maanviljelijöinä myös 60 vuotta sitten hankkimallaan Tuomisto-tilalla.

Sota-ajan lasten perinteisin opein elämässä eteenpäin Sota-ajan lapsina pariskunnalla on osuva lempisanonta: ”Vara on viisautta – eikä vahingon enne”. Kummallisella tavalla yhtymäkohta tähän aikaan ja elämään 19301940 -lukujen Suomessa!

Arjen työstä perinnetyöksi Heidän johtoajatuksensa on: ”Halu siirtää perinnetyötaitoa tuleville polville”. Lähtökohdat perinnetyötä kohtaan olivat heillä käytännön sanelemaa arjen työtä kotitiloillaan kummallakin. ”Sotavuodet kulutti kaikki varastot loppuun ja kaikesta oli sodan jälkeen pula.” Ihmisten piti elää omavaraisesti. Siihen oli paremmat edellytykset täällä maaseudulla monipuolisen kotieläintalouden ansiosta. Esimerkiksi Ritvan kotona Hallikankaan-tilalla oli muutama lehmä, emakko ja lihasikoja, lampaita ja kanoja. Pelto- ja metsätyöt tehtiin hevosen kanssa. Tämä turvasi lihan, maidon, voin, kananmunien ja villan saannin arjen tarpeisiin kotona. Hevosen rooli pelto- ja metsätöiden teossa oli merkittävä. Pelloilla oli kauran ja heinän lisäksi kasvamassa pellavaa ja hamppua. Pihannurkissa viljeltiin kessutupakkaa itselle kuin myös myyntiin. Hampusta valmistettiin talvisaikaan kangaspuilla säkkikangasta tulevan satokauden säkkejä varten.

Pellava monine työvaiheineen sekä pellavakuitujen käyttö kankaiden ja tekstiilien valmistuksessa työllisti Ritvaa ja ikäisiään pitkälle 50-luvun loppuun saakka.

Tupa monitoimitilana Pellavatöiden ohella kudottiin mattoja sekä hevosloimia lumpuista. Karstatusta lampaanvillasta neulottiin sukkia, kintaita ja muita tarveneuleita. Tuvassa tehtiin talvella myös puutöitä. Lukuisa määrä rekiä ja saaveja näki päivänvalonsa tuvan höyläpenkissä.

Kerppuja Korkeasaareen Pertunmaalta Ritva työskenteli 1970-luvulla 4H-neuvojana. Mieleenpainuvin tempaus yhdistykseltä oli 4H-kerhon kerppukeräys. Paikalliset nuoret keräsivät kesän aikana 150 kerppua toimitettaviksi Korkeasaaren eläintarhan eläimille. Valmiit kerppuniput kuljetti Helsinkiin Järvisen Tenho isolla pakettiautollaan.

Mansikkamäen koulun merkitys Mansikkamäen entinen koulu on merkittävä paikka pariskunnan elämässä. Se on kyläkoulu, jossa Ritva kävi 9-luokkaisen kansakoulunsa. Ensimmäisen luokan hän kävi kevätlukukaudella 1944 ja syksyllä hän aloitti sitten toisen luokan normaaliin tapaan. Aatami kävi ensimmäisen vuoden Kaupinkylässä sijainneessa kiertokoulussa eli kaksi viikkoa kevätkaudella ja kaksi viikkoa syyskaudella. Toisesta lukuvuodesta lähtien hän kävikin koulunsa Ruorasmäen kyläkoulussa asuen viikot kortteerissa tuttavaperheen luona. Hän kävi Ritvan tavoin 9-luokkaisen kansakoulun. Koulunkäynti poikkesi paljon nykyisestä sisältäen koulukiinteistön käytännön töihin, kuten esimerkiksi lämmitys- ja siivoustehtäviin osallistumisen.

Mutta koulu on heille muullakin tavoin merkittävä paikka kuin Ritvan lapsuuden kansakouluna. Opetustoiminnan päättyessä Mansikkamäen koulussa vuonna 1971 siinä toimi Mansikkamäen aluekirjasto 80-luvun alkuun saakka. Koulukiinteistö tuli myyntiin ja talokaupat olivat useita kertoja lähellä toteutua peruuntuen kuiten-

kin aina. Vasta yhdeksäs kerta sanoi toden. Vuonna 1981 Ritva ja Aatami ostivat koulun itselleen viljellen edelleen tilaansa Höltän kylässä. Näin tuo vuonna 1896 rakennettu entinen kyläkoulu oli siirtynyt koulun perinnepariskunnan omistukseen.

Mansikkamäen koulun syntyvaihe ja nykyisyys Koulun historia kiinnosti pariskuntaa. Selvittäessään koulun syntyhistoriaa heille selvisi, että koulun sijoituspaikasta riideltiin mehevästi ennen kuin se päätettiin rakentaa nykyiselle paikalle Hartolantien varteen. Samalla varmistui perimätieto koulurakennuksen rakennuspuista todeksi. Ne ovat tuolloin Knaappilan metsässä riehuneen myrskyn kaatamia punahonkia.

Koulu oli ensimmäiset kymmenen vuotta heille harrastepaikka ja työmaa. He kunnostivat rakennuksen täydellisesti muuttaen sen koulusta omakotitaloksi. Pariskunta muutti Höltän kylältä Mansikkamäen koululle vuonna 1995 tehtyään Tuomisto-tilasta spv-kaupat poikansa Arin kanssa pari vuotta aiemmin. Koulu on ollut merkittävä osa Ritvan ja Aatamin elämää kotina sekä lastensa Arin ja Tian lasten mummolana. Siellä on tilaa siirtää perinnetietoa nuoremmille polville, kokonaista 250 asunneliömetriä! Ritva ja Aatami muuttivat pari vuotta sitten asumaan Pertunmaan kirkolle palveluiden viereen, mutta he tekevät yhä edelleen päivittäisen koulumatkansa kotiinsa Mansikkamäelle. Koulu on heidän mansikkapaikkansa!

LUE PIDEMPI JUTTU NETISTÄ www.pertunmaa.fi/katon-minia-ja-aatami

PELLAVAN VILJELY- JA HYÖTÖOHJEET (ohje Ritva Lehtimäki, 85 v)

* kasvupaikkana multaisa ja valoisa paikka

* liotetut lyhteet avataan ja pellavan korret levitetään sängelle kuivumaan

* kasvualusta puhdistetaan rikkaruohojen juurista, etenkin juolavehnän juurista

* pellavakorsien kuivumista tehostetaan lisäkuivatuksella riihessä tai saunassa

* kylvä hajakylvönä tuomen kukinnan aikaan, Urpon päivän tienoilla eli noin 25.5. * kitke kasvusto sen ollessa sormen pituista, tapahtuu istuallaan takaperin * pellavan kasvuajan pituus on 80 – 95 päivää eli pellavan nosto ajoittuu Pertun nimipäivän tienoille eli 24.8. * noston yhteydessä sylkyt eli siemenkodat riivitään eli rohkitaan pois * seuraavassa vaiheessa jäljelle jääneet pellavan korret kootaan lyhteiksi ja lyhteet laitetaan likoamaan kahdeksi viikoksi mutahautaan tai vastaavaan

* kuivatut pellavan korret loukutetaan tämän jälkeen, raskain työvaihe * seuraavaa työvaihetta kutsutaan lihtaukseksi, jolla poistetaan pellavakuiduista viimeisetkin puumaiset kuidut ja saadaan lihtarohtimia * näin aikaansaadut kuituniput häkilöidään seuraavaksi tarkoituksena erottaa aivinat rohtimista * häkilöinnin tuloksena syntyneet aivinaja rohdinniput harjataan eli sivistellään * näin aikaansaadut aivinaja rohdinsorvaukset olivat sitten valmiita kehrättäviksi langaksi, josta sitten kudotaan tarvekankaita

Kätesi on täynnä pienen pieniä siemeniä, ainakin miljoona.

irjoittanut Ritva Lehtimäki, 85 v, talvella 2022 Mikkelin keskussairaalassa kiitokseksi Essoten henkilökunnalle saamastaan hyvästä hoidosta ja huolenpidosta.

Pieni puhe Sinulle Sinulla on sydän, vasemmalla puolella rinnassa. Sinulla on keho, jalat, kädet, pää. Oletko huomannut, sydämessäsi, on puutarha? Se saattaa olla rempallaan, villiintynyt. Täynnä vaikeuksia. Joita sinne on kertynyt, vuosien ja vuosikymmenien aikana. Aloita sen puhdistaminen, vaikka lenkkipolulla, koiran ulkoilutuksessa, tai missä tahansa, kun olet rauhassa, oman itsesi kanssa.

Ne ovat, hyvyyden, puhtauden, valon, ilon, rakkauden, onnen, hyväksymisen, myötätunnon ja kaikenlaiseen hyvään kuuluvia siemeniä.

Muista myös itse kasvattaa sisimpääsi, joka päivä uusi hyvä verso, entisen tilalle, jonka olet joutunut antamaan ihmiselle, jolta se on kokonaan puuttunut.

Kylvä ne kaikki sinne hyvään multaan kasvamaan. Muista joka päivä niitä lannoittaa ja kastella, aina kun vain muistat.

Sinä, joka joudut kohtaamaan joka päivä uusia ja entisiä kohdallesi ohjattuja ihmisiä.

Kohta on sydämesi puutarha täynnä iloisia taimia, ne kasvavat nopeasti, sinun hyvässä hoidossasi.

Tarvitset paljon työskentelyä sydämesi ja kehosi puutarhan kanssa.

Pian ne eivät enää mahdu sydämesi sisälle, anna niiden rönsyä yli äyräitten.

Olkoon kehosi kasvimaa ja puutarha, niin vahva, multainen. Täynnä niitä ilon, valon, onnen, rakkauden, hyvyyden, anteeksiannon, rauhan, rukouksen taimia ja kasveja.

Anna niiden levitä jalkoihin, kehoon, sormenpäihin ja päähän asti. Näin ne täyttävät sinut kokonaan. Anna sinne sydämeesi kasvaa muutama pieni puu, jos joku on niin vaikeasti umpeutunut, yritä vaikka salaa ujuttaa hänen sydämeensä joku onnen, kauneuden, ilon, valon, tyytyväisyyden hedelmä.

Huomaat, katsoessasi, kuinka siellä on rikkaruohokasvustoa.

Jospa hän sitä mielessään pureskellessaan, saisi siitä lähtemään hyvää makua pahaan mieleensä.

Se pitää saada pois mahdollisimman tarkkaan, sitten muokkaat sen. Laita sinne muokkaukseen, paljon hyvää mieltä Muista lannoittaa ja kastella se hyvin, sillä hyvällä mielellä.

Saisi tuntea edes yhden kevätauringon säteen menevän sen paksun muurin läpi, joka on vuosien aikana peittänyt sisäänsä siellä lapsena olleen kauniin kukkakentän.

Jotta jaksaisit jakaa niitä vaikeassa työssäsi kaikille sinun kohdallesi ohjatuille lähimmäisille. Meille, joilla on kipua, särkyä, monenlaista tuskaa, henkistä ja ruumiillista, että voisimme jokainen saada, vaikka tomuhiukkasen verran jaksua seuraavaan hetkeen ja tilanteeseen. Toivottavasti jaksat lähteä tälle sisäisen kasvun ja voiman lenkille mahdollisimman usein. Sillä meitä sinun tukeasi tarvitsevia on paljon. TOIVOTAN PALJON ONNEA sisäisen tutkimuksen yksinäisille matkoille. Kirjoitettu helmikuussa 2022 aamuyön yksinäisinä tunteina Mikkelin keskussairaalan potilashuoneesssa. 9

Yritys hypätä pertunmaalaisten nuorten maailmaan Teksti: Mervi Honkanen ja Leena Ruotsalainen Kuva: Leena Ruotsalainen

”En puhu ilman asianajaa”, lohkaisi yksi tytöistä ja siirtyi takavasemmalle. Tiedämme, että nuorilla on näkemyksiä ja mielipiteitä. Helpompi olisi olla kärpäsenä katossa ja kuunnella nuorten soljuvaa keskinäistä keskustelua. Kärpäseksi muuttuminen on kuitenkin mahdotonta.

Tulevaisuuden haaveita Pertunmaalaiset nuoret eivät eroa muista Suomen nuorista. Aika kuluu koulussa ja kotona. Vapaa-ajalla pelataan videopelejä ja jalkapalloa, nähdään ja hengaillaan kavereiden kanssa, harrastetaan palokuntaa, partiota ja lenkkeillään. Tehdään läksyjä ja mietitään tulevaisuuden askelmerkkejä. Tulevaisuuden valintojen tekeminen on vaikeaa. Tytöillä tuntuu siintävän poikia enemmän kaksoistutkinto, jossa suoritetaan lukion lisäksi ammatti. Hoitoala vetää puoleensa esim. lähihoitaja ja ensihoitaja. Useimmiten suunnataan Joutsaan, Mikkeliin ja Mäntyharjulle. Joku lähtee Lahteen tai Jyväskylään.

Unelma-ammattina mainittiin astronautti, arkkitehti ja lasten parissa työskentely. Keskustelun tiimellyksessä pyörähti sivistysjohtaja-rehtori Sari Mäkeläinen, jonka unelma-ammatti nuorena oli eläinlääkäri. 4H:n Mervi Honkanen haaveili keinosiementäjän ammatista. Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen haaveili lastenhoitajan tai kaupanmyyjän työstä. Huonosti käydyn peruskoulun ja surkean todistuksen perusteella ammatinvalinnanohjaaja sanoi: ”noilla papereilla sinusta tulee vaiheompelija tai levyseppähitsaaja”. No, aina ei mene niin kuin aikuiset suunnittelevat. Yllättäen nuorten mielestä Pertunmaa on hyvä ja mukava kunta asua; on luontoa ja metsää. Huonoja puolia sai lypsää eikä sekään auttanut. Ovatko pertunmaalaiset nuoret vieraskoreita? Nuoret toivovat aikuisilta vastuullisuutta ja luotettavuutta eikä hölmöilyä ja kännäilyä erityisesti silloin, kun on lapsien kanssa. Harrastustoiveina nuorilla on tanssiminen, soittaminen, pyöräily ja mopoilu. Monet harrastustoiveet liittyvät liikuntaan. ”Minun mielestäni harrastaminen on mukavaa, koska saa hyvin liikuntaa ja sitä oppii

lisää”, mainitsee yksi nuorista kyselyssä. ”Kannattaa olla kannustava”, jatkaa toinen nuorista. Joillekin ”kuumien tyttöjen katselu” ja ”seksi” tekee harrastamisesta mukavaa. Joku vastaa samaan kyselyyn: ”haistakaa kaikki paska”.

Koulumaailma jakaa mielipiteitä Koulun ilmapiiri on hauska eikä ”ruoka suussa saa puhua”. Suosikkiaineina mainittiin matikka, liikunta, kotitalous ja englanti. Vaikeinta on kemia ja tylsintä maantieto. Monesti opetustilanteen ratkaisee opettajan tyyli ja kyky saada nuoret innostumaan. Hyvä ope on tasa-arvoinen, rento, innostava ja hyvä. Oma kiinnostus aineeseen saattaa kääntää asetelman päälaelleen eikä open opetustyyli ole ratkaiseva. Koulukyselyn mukaan nuoret viihtyvät pääsääntöisesti hyvin Pertunmaan yhtenäiskoulussa, luokissa on hyvä henki, luokissa on hyvä työrauha ja kaikki kohtaan toimitaan reilusti. ”Oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti”, kuten yksi oppilas toteaa. Kritiikkiä saa jonkin verran se, etteivät mahdollisuudet vaikuttaa koulun toimintaan ole parhaat mahdolliset. Nuoret ko-

kevat olonsa turvalliseksi koulussa ja koulumatkalla. Nuoret kokivat pääsääntöisesti pärjäävänsä koulussa ja koulussa löytyy vaihtelevasti aikuinen, joka on kiinnostunut nuorten koulun sujumisesta. Koulussa on hyvin ”kaverisuhteet, luokat ja ohjaaja” ja ”kaverit, ruoka ja aikuiset”. Viime aikoina on paljon puhuttu nuorten jaksamisesta ja mielenterveyden haasteista. Pertunmaan nuorista yli kolmannes kokee väsymystä, joka vaikeuttaa keskittymistä koulussa. Kouluruokaa ei syö noin kymmenen prosenttia. Paljon keskusteluissa ollutta kiusaamista on kokenut n 15 %. Kiusaaminen tapahtuu tiuskimalla, nimittelyllä, ärsyttämällä, haukkumalla, syrjimällä tai puhumalla pahaa. Vain kolmasosa on kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Toisaalta apua on saanut 2/3. Opettajat kohtelevat oppilaita tasapuolisesti, eri mieltä on 10 %. Välituntialueet ovat pääsääntöisesti viihtyisiä ja eniten toivottiin lisää penkkejä. Asioita, joita nuoret mainitsivat, jotka eivät ole hyvin ovat mm. kiusaaminen, opettajat, melu, kovat penkit ja kouluruoka.

Somemaailmassa vietetään aikaa Somemaailma ja videopelaaminen on nuorille tuttuja. Some on ”joskus aika villi paikka”, jossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, häirintää ja jutut paisuu ihan omiin svääreihin. Nuoret vakuuttivat, että he eivät paina jokaisesta linkistä eivätkä vastaa tuntemattomille. Videopelit ovat enemmän poikien juttu ja he myöntävät, että peleihin jää vähän ”koukkuun”. Pelit ovat pääsääntöisesti ryhmäpelejä, joihin osallistuu pelaajia eri maista Euroopassa. Eniten pelaajia on Yhdysvalloista, Kiinasta ja Etelä-Koreasta. Useimmat pelit ovat strategiapelejä, joissa oppii kielen lisäksi tekemään ajatuksella liikkeitä ja siirtoja. Pelit vaativat keskittymistä ja niissä on aina joku juju. Monen aikuisen kuva silmittömästi räiskittävistä peleistä toivottavasti jää omaan arvoonsa.

Kansantalo eli PNT on Pertunmaan keskustassa sijaitseva nuorisotila. Tila on avoin kaikille kuudesluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. PNT on nuorten oma paikka, jossa nuoret voivat viettää vapaa-aikaa ystäviensä kanssa esimerkiksi biljardia pelaillen ja musiikkia kuunnellen. PNT on normaalisti auki 2 kertaa viikossa ja tavallisen vapaa-ajan vieton lisäksi siellä järjestetään silloin tällöin nuoriso-ohjaajan toimesta erilaisia teemailtoja ja tapahtumia. Kansantalo eli PNT on Pertunmaan keskustassa sijaitseva nuorisotila. Tila on avoin kaikille kuudesluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. PNT on nuorten oma paikka, jossa nuoret voivat viettää vapaa-aikaa ystäviensä kanssa esimerkiksi biljardia pelaillen ja musiikkia kuunnellen. PNT on normaalisti auki 2 kertaa viikossa ja tavallisen vapaa-ajan vieton lisäksi siellä järjestetään silloin tällöin nuoriso-ohjaajan toimesta erilaisia teemailtoja ja tapahtumia. Ruotsi on aikoinaan avustanut kansantalon rakentamisessa ja vuosien varrella sitä onkin remontoitu yhä enemmän nuorten näköiseksi. Kaksikerroksisessa talossa on paljon tilaa isommallekin porukalle, mutta tarvittaessa omaa rauhaa on myös helppo talosta löytää. Biljardipöydän lisäksi nuortentilalla on mm. ilmajoogakangas, paljon lautapelejä ja hyvät ruoanlaittomahdollisuudet. PNT toimii myös Pertunmaan nuorisoneuvoston kokoontumispaikkana. PNT:n ohjaajana toimii Pertunmaan kunnan nuorisotyöntekijä. Nuortentilan auki pitämisen lisäksi nuorisotyöntekijän työnkuvaan kuuluu etsivä nuorisotyö, koulunuorisotyö sekä paljon muita nuorisotoimen osa-alueita. Parhaiten ajankohtaista tietoa PNT:stä kuten myös Pertunmaan nuorisotoimen toiminnasta löydät nuorisotyöntekijän sosiaalisen median kanavista, kuten Instagramista ja Snapchatista. Instagram ja Snapchat: pntohjaaja Facebook: Pnt Ohjaaja Puh: 040 632 4370

PNT:n säännöt: • PNT:llä on nollaraja. Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden tuominen tilaan ja tontille on kielletty. Päihtyneenä oleminen on kielletty. • PNT on tarkoitettu 6-luokkalaisille ja sitä vanhemmille. • Kukaan ei saa loukata tai syrjiä ketään. • Tahallinen vahingonteko tai tavaroiden rikkominen on korvattava. Jokainen on velvollinen siivoamaan jälkensä! • Energiajuomat ovat PNT:lla kiellettyjä • PNT:ssä saa pitää hauskaa! • Sääntörikkomuksesta katsotaan seuraamukset, jotka paikalla oleva valvoja päättää.

Aino ja Mari, puutarhurit

arina alkaa, olemme Pertunmaalla, Koivumäellä; pieni Esa-poika istuttaa kuusenoksan hiekkakasaan ja sanoo äidilleen ”Minusta tulee puutarhuri”. Vuosikymmeniä myöhemmin silloisen pikkupojan pojantytär kaivaa metsän laidasta kuusentaimen ja istuttaa sen hiekkalaatikkoon. Vanhemmat epäilivät, ettei se siinä hiekassa mihinkään kasva. Nyt kuusi on yli nelimetrinen ja kantaa jouluvaloja talvisin. Sekä pienestä pojasta, että hänen pojantyttärestä tuli puutarhureja. Tapaamme Aino Latvasen valoisassa kodissa Lihavanpäässä, Reetantarhan takamailla. Vaikka Aino sanoo jo lopettaneensa kasvien hoidon, on ikkunan edustalla leveä kaistale kukkia ja viherkasveja. Voimat eivät enää riitä pihapiirissä puuhasteluun. Mukana kahvikekkereillä on myös pojantytär Mari Ruotsalainen, itsekin puutarhuri. Aino ja Esa Latvanen tutustuivat puutarhurikoulussa 60-luvun alussa. Valmistumisensa jälkeen he muuttivat Esan kotipitäjään Pertunmaalle ja perustivat oman puutarhan. Yrittäminen oli Latvasen sisaruskaartilla verissä ja myös Esan haave, jota he Ainon kanssa lähtivät yhdessä toteuttamaan. Esa halusi kokeilla ja tehdä asioita itse, ensimmäiset ja vielä toisetkin kasvihuoneet olivat Esan rakentamia. Kas12

vit kasvatettiin siemenestä, ei valmiista taimista kuten tänä päivänä. Tietysti itse tekemiseen vaikutti myös raha, omalle työlle ei tarvinnut laskea tuntihintaa ja nuoruuden into vei eteenpäin. NYKYINEN Reetantarha Oy, aluksi Latvasen Puutarhan nimellä toiminut yritys, on perustettu 1962 ja viettää siis 60-vuotisjuhlavuotta 2022. Merkkipäivää juhlistettiin omalla porukalla kakkukahveilla ja onnittelumaljoilla työpäivän jälkeen, muistellen menneitä ja suunnitellen tulevaa. Reetantarha työllistää yrittäjä Tarmo Latvasen ja vaimonsa Mervin lisäksi pari vakituista ja viisi, kuusi kausityöntekijää. Työurat Reetantarhalla ovat olleet pitkiä, 30, jopa 40 vuotta, voi siis hyvällä syyllä puhua ”omasta porukasta”. Yksi kiireisen kevään ja alkukesän työntekijöistä on Mervin ja Tarmon tytär Mari, joka on pyörinyt puutarhalla pikkutytöstä alkaen. Mari muistelee tarinaa kiireisestä äitienpäivän ajasta tarhalla; työntekijöillä oli lapsia mukana ja kukka-amppelia raahannutta Maria kehotettiin leikkimään toisten lasten kanssa. ”Minä en noiden laiskajaakkojen kanssa leiki” tuumasi Mari ja jatkoi hommiaan. Ryhmäkasvit – minulle, maallikolle, kukat – ovat aina kuuluneet puutarhan valikoimiin, pisimpään on viljelty leikkokrysan-

Teksti: Silja Latvanen teemia ja pääsiäisnarsisseja. Toki kasvihuoneissa on kasvatettu myös syötävää, kuten kurkkua, tomaattia ja paprikaa. Reetantarhan kurkku on paikkakunnalla käsite, mutta näillä näkymin kurkkua ei enää tästä kesästä lähtien kasvateta. Puutarhan vuosi alkaa syksyllä kasvihuoneiden perusteellisella siivouksella, jonka jälkeen marraskuussa päästään ruukuttamaan eli täyttämään kaikki ruukut kasvuturpeella. Helmikuun lopulla tulevat ensimmäiset taimet ja aloitetaan kylvöt. Kevään edetessä uusia taimia tulee viikoittain, kerralla jopa 100.000 pistokasta, puutarhalla riittää siis vilskettä, ennen kuin kukat ovat valmiita luovutettaviksi asiakkaille. Tänä päivänä asiakaskuntana on lähinnä julkisyhteisöt eli kaupungit, kunnat ja seurakunnat. Vähittäismyyntiä on vuosien varrella kokeiltu, mutta puutarha on syrjässä valtaväyliltä eikä vähittäismyyntiin ole ollut tarvittavia resursseja. Marin lapsuudessa asui Lihanvanpäässä kavereiden lisäksi liuta serkkuja. Taimelan koulun luokkakuvassa saattoi puolet lapsista olla Latvasia. Serkukset viettivät paljon aikaa Ainon ja Esan luona ”rannassa”, kuten he paikkaa kutsuivat. Esa oli innokas keksimään lapsille puuhaa; hän rakensi pihapiiriin kodan ja laavun, vei retkille ja keksi serkuksille monenmoista tekemistä. Siinä missä Esa vei lapset ongelle ja katso-

Mari ja Aino muistelevat valokuva-albumin äärellä.

maan katiskat oli Aino se, joka opetti kalan perkuun ja fileoinnin. Ja kun serkukset sitten nukkuivat laavussa yötä, sai Aino huomata valvovansa yksin nuotiotulia, kun sekä Esa että lapset nukkuivat päivän touhuista uupuneina. AIKUISUUDEN kynnyksellä Mari pakkasi tavaransa ja lähti opiskelemaan Mikkeliin, vakaana aikomuksena jättää Pertunmaa taakseen. Reppuun onkin kertynyt kokemuksia ja seikkailuja, sekä useampi tutkinto, tuoreimpana niistä puutarhurin. Nykyisin Mari asuu miehensä Jukka Ruotsalaisen kanssa Joensuussa, mutta on jo useana vuonna tullut tarhalle kevättalvella töihin. Kotoa ei ole koskaan kysytty tarhalle jatkajaksi, mutta itselleenkin vähän yllätyksenä Mari on huomannut todella nauttivansa työstään. Haave pysyvästä muutosta takaisin Lihavanpäähän ja Reetantarhan yrittäjäksi voisi olla ihan lähivuosien juttu. Vaikka Marin puoliso Jukka ei yrittäjäksi lähtisikään, on hänellekin tarhalla työsarkaa. Koko ajan tarhalla mietitään, miten asioita voisi tehdä helpommin ja ottaa tekniikkaa avuksi. Tässä tietotekniikkaa opiskelleelle Jukalle riittäisi työsarkaa. Myös Aino seuraa puutarha-alan kehitystä, lukee Maaseudun Tulevaisuutta ja pitää yhteyttä vanhoihin työntekijöihin. Reetantarha on vahvasti osa koko Latvasen perheen arkea.

Pikku-Mari Reetantarhalla. Kuten moni paikkakuntalainen muistaa, ei Reetantarhan nykyisestä toimitusjohtajasta Tarmo Latvasesta suinkaan pitänyt tulla puutarhuri. Ainon ja Esan kahden pojan, Tapanin ja Tuomon, tapaturmainen kuolema muutti koko perheen elämän. Enemmän autoista kuin taimista kiinnostunut Tarmo otti vetovastuun puutarhasta. Apuna ja opettajana uuteen ammattiin oli osaava henkilökunta, nämä Reetantarhan luottoihmiset, sekä tietysti oman perheen tuki. Mari on saanut rauhassa miettiä yrittäjäksi ryhtymistä. Eniten häntä arveluttaa oma pärjääminen teknisissä asioissa. Tarmolta kun sujuu koneiden korjaus ja hakelaitoksen huoltotyöt ilman isompia ongelmia, hän on teknisesti taitava. Mutta ehkä siitäkin selvitään, kun Jukka on automatisoinut koko puutarhan, tuumaa Mari pieni pilke silmäkulmassa.

Aino viettää siis eläkepäiviä vanhassa kotitalossa Reetantarhan läheisyydessä ja tapaa lapsia ja lapsenlapsia useamman kerran viikossa. Lapsenlapsia on kymmenen ja seuraavaakin polvea jo kaksi. Vaikka liikkuminen alkaa olla vaikeaa, kasvaa pihamaalla yritit ja lehtikaalit koko vuoden tarpeisiin. Talvipäivien ilona on lukeminen, jännitys ei niinkään maistu, mutta omasta yli 1.000 niteen kirjastosta löytyy mieluista luettavaa. Oma jälkipolvi auttaa käytännön asioissa ja siinä samalla tulee vaihdettua kuulumiset. Eivät he Marinkaan kanssa normaalisti vietä kahvikekkereitä, vaan yhdessäolo on arkisia kohtaamisia ja luontevaa yhdessä tekemistä. Aino seuraa iloisena ja ylpeänä lastenlasten elämää, niin lähellä kuin kauempana asuvien ja tietysti myös Reetantarhan vuoden kiertoa. Vanhoja valokuvia katsellessa huomaa, että Reetantarha on todella ollut keskipiste Aino ja Esa Latvasen perheen elämässä. Katselemme myös kuvakirjaa Kyrönjoen ympäristöstä, sieltä löytyy niin Ainon lapsuuden maisemat kuin Markuksen, kolmanneksi vanhimman lapsenlapsen – yrittäjä hänkin – nykyinen kotitalo. Vielä kuudenkymmenen Pertunmaalla vietetyn vuoden jälkeen pohjalainen Aino toteaa ”Lakeuden sineen sieluni jää”.

Kuortinkartano - kunnalliskodista Kympin Lasten toiminnan ytimeksi HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry eli Kympin Lapset osti Pertunmaan kunnalta Kuortinkartanon vuonna 1983 kurssi- ja leirikeskuksekseen. 1929 valmistunut Axel Mörnen suunnittelema ”Suomen komeimmaksi vanhainkodiksi” mainittu kartano sai uuden hyvän omistajan. Kulttuurihistoriallista suojelukohdetta on arvostettu, se on kunnostettu alakerrasta kattoon osittain yhdistykselle tulleilla lahjoitusvaroilla. Teksti: Kaija Montin

Uuden emännän aika Kuortinkartanon uusi emäntä Jaana Vekkeli aloitti työnsä kartanossa toukokuussa 2021 keskellä pahinta korona-aikaa. Nyt keväällä 2022 epidemia on hellittänyt otettaan, ja toiminta on pyörähtänyt käyntiin vauhdilla. Kympin lasten toiminnan lisäksi meneillään on muun muassa viime syksyltä siirretyt neljä leirikoulua. ”Palikoiden yhteensovittaminen on välillä haastavaa”, sanoo Jaana. Tuula on auttanut tarvittaessa, ja osaavat työntekijät ovat kullan arvoisia. ”Nautin työstäni suunnattomasti, koska jokainen päivä on erilainen.”, kertoo Jaana innostuneena. Tuula Kurpan työrupeama Kuortinkartanolla kesti reilut 34 vuotta. Kympin Lasten toiminta Kuortinkartanossa oli vasta alkutaipaleella, kun sinne vuonna 1987 haettiin vastaavaa hoitajaa. Tuula Kurppa tuli valituksi tehtävään hakijoiden joukosta. Reilun 34 vuoden työrupeaman jälkeen kartanon rouva Tuula eläköityi kesällä 2021. Kympin Lasten kurssit ja leirit ovat toiminnan sydän, mutta kartanossa tapahtuu kaiken aikaa paljon muutakin. Kartano rakennuksineen ja piha-alueineen tarjoaa upeat puitteet mm. leirikouluille, juhlille, kokouksille, tapahtumille ja kesäkirkolle. ”Juhlien suunnittelu on ihanaa, kartanossa on järjestetty varmaan sadat perhejuhlat minun työurani aikana”, kertoo Tuula.

”Ihanat asiakkaat, kartanon mahtava tiimi ja tämä miljöö!”, hehkuttaa Jaana. Tuntuu siltä, että Jaana ja Kuortinkartano ovat löytäneet toisensa, ja kartano on saanut on hyvän jatkajan Tuulan työlle.

Kuortinkartanon kesäjuhla on jo käsite Jokakesäinen suuri yleisötilaisuus, Kympin Lasten järjestämä Kuortinkartanon kesäjuhla, on kerännyt parhaimmillaan jopa 1200 vierasta. Se on iso palapeli, jossa on paljon liikkuvia osia, mutta tarmokas Tuula piti lankoja käsissään tiukoissakin paikoissa. Koko perheen juhlassa on esiintynyt monia tunnettuja artisteja, missejä, lasten ohjelmatarjontaa unohtamatta. Kuortinkartanon tilausravintolalle hyvä ruoka on kunnia-asia, tapahtumissa on aina tarjolla herkullista ruokaa.

Monipuolinen työsarka Elämä kartanossa ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa. Kuortinkartanon emännän vastuulla on kartanon koko toiminta. Tehtäviin kuuluvat mm. yhteistyö Kympin Lasten hallituksen kanssa, kurssien ja leirien suunnittelua ja organisointia, lähiesimiestehtävät ja tilausravintolan palvelujen johtaminen. Vaativana tehtävänä hän pitää lähes vuosittain tehtyjä remontteja, niiden valmistelua ja siinä ohessa toiminnan pyörittämistä. ”Parasta työssäni oli sen vaihtelevuus, uusien asioiden oppiminen, suunnittelu ja toteutus. Sain runsaasti vastuuta, mutta vastapainoksi myös vapauden ja luottamuksen”, sanoo Tuula. Tuula on ollut aina innokas liikkuja. Lenkkeily ja luonto ovat olleet suuri voimavara. Työmatkakin taittui usein pyöräillen ja alkuaikoina jopa hiihtäen kirkonkylältä Kuorttiin. ”Nyt eläkkeellä jää enemmän aikaa harrastuksiin, ulkoiluun ja ”mummohommiin”, iloitsee viiden lapsenlapsen mummi.

Veljespirtti siirtyi veteraaneilta Pertunmaan kunnan hallintaan Kuortissa, kauniin Kangaslammen rannalla on vuokrattavissa juhla ym. tilaisuuksiin Veljespirtti: Veljespirtintie 26, 19410 Kuortti. Kartasta löytyy Kuusitie, jonka jatkeena on Veljespirtintie. Veljespirtin käyttömaksut: - ilta 30 € - ilta + sauna 50 € - viikonloppu pe-su 200 € / viikonloppu vrk 100 € - viikko 600 € - käytössä pieni toimiva keittiö, astioita moneen lähtöön ja astianpesukone - siivouksen hoitaa vuokralainen. Siivoamatta jääneestä tilasta laskutetaan 100 euroa. Varaukset: Puh. 015-770 241 keskustoimisto@pertunmaa.fi

LIIKUNTA YHDISTÄÄ Teksti: Jukka Kuhanen

Minulla on haastateltavina vuosien 2020-2021 Vuoden liikkuja -palkinnolla palkitut Veeti Lettojärvi ja Reino Hokkanen. Toinen heistä on parikymppinen, toinen reilu kasikymppinen ja he eivät tunne toisiaan entuudestaan. Tapaamme huhtikuisena lauantaina Torikahvilan terassilla raikkaassa ulkoilmassa tarkoituksena selvittää, mikä yhdistää näitä eri-ikäisiä aktiivisesti liikkuvia pertunmaalaisia. Löytyisikö joku yhteinen nimittäjä heidän kiinnostukselleen liikuntaa ja urheilua kohtaan? 16

Yhdistäviä muistoja menneisyydestä

Kilpaurheilusta

Ennen kuin edes pääsin miehiä haastattelemaan kävi ilmi, että heidän välillään on ainakin yksi yhdistävä tekijä! Sopiessani haastattelua heidän kanssaan kysäisi Reino minulta, että onko se Veeti Lettojärven Veikon lapsenlapsi. Hän muistaa käyttäneensä Veikkoa paikattavana kunnanlääkärin vastaanotolla, kun heidän yhteisellä työmaalla 60-luvulla jäinen tukki oli kimmonnut Jousa-nosturista Veikon päähän. Vahvistin Reinolle Veetin olevan Veikon pojanpojan.

Reinon kilpalaji nuoruudessa oli painonnosto, missä hän kilpaili 65-kiloisten sarjassa. Hän muistaa erään kilpailureissun Lahteen, missä hän oli matkassa Lehtorannan Pentin kanssa. Reino tuli sarjassaan kolmanneksi heti Kailajärven veljesten jälkeen. Kyseisistä veljeksistä Jaakko voitti sittemmin MM-hopeaa Münchenissä. Veljesten valmentaja oli sanonut Lehtorannan Pentille heidän seuratessa Reinon nostotyöskentelyä - Tuo mies ei osaa nostaa. Pitäkää huoli, että sille tulee kunnon valmentaja!

LUE PIDEMPI JUTTU NETISSÄ!

www.pertunmaa.fi/ liikunta-yhdistaa

Veeti muutti Jyväskylään urheilulukion perässä. Hänellä vaihtui samalla seura PePo:sta JKU:hin. Päälajina on 110 metrin aitajuoksu ja hän on jyväskyläläisen, Jesse Jokisen valmennusryhmässä. Seurakaverina hänellä on mm. Elmo Lakka. Veeti kilpailee vielä tämän vuoden 19-vuotiaiden sarjassa. Harjoittelukaudella ohjelmassa on 7-8 viikoittaista ohjattua harjoituskertaa. Reinon ennätyspainot on 145 kg, mikä on kunnioitettava tulos 65-kiloiselle jäntevärunkoiselle miehelle! Veetin ennätykset odottavat vielä juoksemistaan tulevaisuudessa. Parhaina saavutuksina Veeti mainitsee aitajuoksun lyhyiden aitojen SM-kulta P17-sarjassa SE-ajalla sekä SM-pronssi vastaavalla matkalla P19-sarjassa.

Miksi liikunta on niin tärkeää? Liikunta on molemmille iso osa arkea ja tuo rytmiä elämään. Veeti toteaa, että se vahvistaa kehoa ja virkistää mieltä. Samalla se tasapainottaa lukio-opiskeluja. Reino lisää siihen vielä liikunnan itsetuntoa ja elimistöä vahvistavan merkityksen. Lääkäri onkin todennut vuositarkastuksen yhteydessä Reinolle, että hänellä on urheilijan sydän.

Urheilun ja liikunnan ero Urheilu on toiminnoiltaan tavoitteellisempaa. Liikunnassa on kyse enemmänkin elämäntavasta. Näin kokevat molemmat termien välisen eron. Veeti lisää, että urheilijoille jää yleensä aktiiviuran jälkeen liikunta muodossa tai toisessa osaksi elämää. Näin on käynyt Reinollekin, joka on ehtinyt soutaa vuosikymmenten mittaan sulan veden kaudella Hämeen Hartosessa neljä kertaa maapallon ympäri eli yli 160.000 kilometriä sekä talvisin järven ollessa jäässä hiihtänyt tai sauvakävellyt päivittäin yhteensä 30 kilometriä kelistä riippumatta. Reino sanookin, että liikunta on kuin tauti, josta on hyötyä! Veeti täydentää toteamalla, että hän nauttii liikunnasta. Siitä on tullut elämäntapa ja se on mielekästä tekemistä.

Muistojen kansio ja almanakka Veetin mummi kerää Rantalanmäellä sijaitsevassa mummilassa lehtileikkeitä talteen Veetin urheilutaipaleen varrelta. Niitä on kertynyt PePo:n yleisurheilukouluajoilta lähtien. Jyväskylän vuodet ovat kasvattaneet leikkeitä JKU:n riveissä saavutetuista

tuloksista. Lisää lehtileikkeitä lienee luvassa mummin leikekansioon! Reino puolestaan on kirjannut vuosikymmenet liikuntasuorituksensa almanakkaan päivittäin kilometrin tarkkuudella.

Veetin tulevaisuuden suunnitelmista Veetin tulevaisuudensuunnitelmissa lukion jälkeen on aluksi armeija Tikkakosken varuskunnassa. Sotilaslentäjän koulutus kiinnostaa häntä ja sotilaslentäjien pääsykokeet ovat Veetillä ohjelmassa ensi marraskuussa. Armeijan jälkeen Veetin suunnitelmissa on hakea lääketieteelliseen ja erikoistua opinnoissa urheilulääketieteeseen.

Lopuksi Haastattelun aikana ovat sulaneet 62 vuotta Pertunmaan vuoden liikkujien välistä. Haastateltavat ovat kuin vanhoja tuttuja. Liikunta yhdistää! Kuvatessani haastateltavia heidän kätensä nousevat kehottamatta toistensa hartioille huhtikuisen lumikuuron huuhtoessa Pertuntorin rantamaisemaa.

Sukellus metsästyksen saloihin ja iloihin

lin joku aika sitten Höltän hirvimiesten seurassa hirvimetsällä. Minuun teki suuren vaikutuksen miten metsästysretken valmisteluun paneuduttiin ja miten yhteishenki välittyi minulle, satunnaiselle osallistujalle. Itse metsästys ja saalis ovat tietysti tärkeitä, mutta erittäin tärkeää on tunnelma ja ilmapiiri, joka henkii porukalla tekemistä, nuotiopiiriä, makkaranpaistoa, jutustelua ja hyvää mieltä. En tule koskaan tarttumaan aseeseen, mutta se ei estä sitä, että kunnioitan ja arvostan metsästysseurojen yhteisöllistä toimintaa, luonnon tasapainosta huolehtimista ja vaikka hirvipeijaisten järjestämistä isolle porukalle. Olen itse ollut kahden vuoden aikana kuusi kertaa metsästysseurojen peijaisissa. Olen otettu! Pertunmaa on aktiivisten ja toimeliaiden ihmisten kansalaisyhteiskunta. Pertunmaalla on viisi metsästysseuraa Höltän hirvimiesten seurueen lisäksi Pertunmaan Pohjoinen Metsästysseura ry, Pertunmaan Riistamiehet ry, Pertun Pojat ry ja Anetun Erä ry. ”Pertunmaalta sammuvat valot, jos metsästyseurojen toiminta hiipuu, ja pahimmillaan loppuu”, sanoo Höltän hirvimiesten 18

seurueen aktiivi Seppo Törnroos. Seurueella on pitkät perinteet, jo 62 vuotta. Seppo on ollut metsällä koko ikänsä. Aktiivinen metsästys alkoi 20-vuotiaana. Jossain piilossa on lukuisia kaatoja ja kymmeniä SM- mitaleita ampumiskisoista. ”Kaadot ja mitalit eivät ole se juttu, vaan luonnossa liikkuminen, yhdessä tekeminen, luonnon kunnioittaminen ja kestävästä riistatalouden tasapainosta huolehtiminen”, mainitsee Seppo, ja sanoo ohimennen, sivulauseessa, että on saanut Suomen Riistakeskuksen myöntämän kultaisen ansiomerkin kestävästä, vastuullisesta ja aktiivisesta riistanhoidosta.

Metsästys on kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa Valmistautuminen metsästykseen vaatii aikaa, hermoja ja keskittymistä. Vaikkapa hirven ampuminen on vain häivähdys koko metsästyksen kokonaisuudesta. Syksyn metsästyskauden valmisteluun tarvitaan vähintään kaksi päivää passipaikkojen järjestämiseen, kaksi päivää tornien rakentamiseen ja teuraspaikan kuntoon laittamiseen.

Osana valmistelua on jälkien seuraaminen, ja arvio minkä ikäinen jälki on. Kokeneet huiput pystyvät arvioimaan jälkien perusteella melko tarkaan eläimen liikkumisen. Ajomiehen tai koiranohjaajan tulee tietää, kun hirvet lähtevät liikkeelle, mihin suuntaan hirvi lähtee, ja mihin passiin miehet ohjataan. On oltava oikealla puolella tuulta. Ajomiehen tulee tuntea maasto ja hirven käyttäytymismalli. Hirvi tekee yleensä U-käännöksen. Kokenut metsästä pystyy näkemään jäljistä onko kyseessä uros vai naaras. Itse saaliin ampuminen vaatii eläimen lukutaitoa. On tiedettävä, mistä kulmasta ampuu, ja ennakoitava ison eläimen liikkeet. Ampuma-ase on raskas ja pitää ampua ”harkittuja laukauksia”, pahinta on ”jos käy kuumana ja hosuu, tarvitaan kylmähermoisuutta”, painottaa Seppo. Huonosti osuttu laukaus haavoittaa eläintä. Pitää asettua eläimen asemaan ja metsästäjän kunnia-asia on huolehtia, ettei eläin kärsi. Nykytekniikka metsästyksen apuna on kehittynyt huimasti. Oleellista on, että ”tekniikka lisää turvallisuutta”, mainitsee Seppo. Jokainen tietää passipaikat. Koiralla

on panta, josta näkee reaaliajassa koiran liikkeet ja haukkujen sävyt. Älypuhelin näyttää säätilan, alueen rajat ja rauhoitusalueet. ”Parhaimmillaan koira ei aja hirveä, vaan löytää hirven”, sanoo Seppo. Tekniikka on apu, mutta tärkeintä ovat ihmiset, heidän kokemuksensa sekä kyky lukea luontoa, eläimiä, ihmisiä ja itseään.

maan kiinnostuneita metsästyksen saloihin. Erityisesti nuoren kummina tai mentorina toimiminen on Sepolle mieleen. ”Suurimman hyvän olon tunteen aiheuttaa minulle se, että saaliin saa joku nuorempi”, painottaa Seppo. Metsästys on jännittävää, onnistumisen ja epäonnistumisen hetkiä, keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä lisäävää. Merkittävä osa on yhteisöllisyys.

Miehet liikkeellä

Pertunmaan metsästysseurojen välillä on hyvä yhteishenki ja viidellä seuralla on yhteislupa. ”Rajat ovat muodollisuuksia ja yhteistyö on lisääntynyt viime vuosien aikana”, kertoo Seppo. Huumori kukkii metsästysporukoissa ja ”vittuilu on välittämistä”.

Minulle metsästys näyttäytyy kovin miehisenä alana. Vähän niin kuin pullistellaan saaliilla kuin merkkinä maskuliinisuuden voimasta. Kuulen Sepon puheista, että selkeä sukupuolijakoa tuntuu olevan, sillä ”naiset laittavat ruuan”. Seppo myöntää, että metsästys on ollut vuosikymmenten saatossa miesten hommaa, mutta onneksi tilanne on muuttunut. Mukaan on tullut nuoria ja naisia. Ei nyt mitään ryntäystä, mutta selvästi havaittavissa olevaa metsästyksen tasa-arvoistumista. Miehiseen pullisteluun Seppo vastaa, että nykyaikana se on kaukaa haettu. Metsästyksessä keskitytään tärkeisiin asioihin kuten luonnon ja ihmisen yhteiseloon, luonnon monimuotoisuuteen ja yhteisölliseen

yhdessä tekemiseen, jossa saalis ei ole ykkönen. Ymmärryksen olisi hyvä lisääntyä myös niiden keskuudessa, jotka tulevat kaupunkimaisemista metsälle pyssy tanassa ja valmiina ampumaan liikkuvaa. Metsästykseen liittyy paljon muuta ja siihen valmistautuminen sekä jälkityöt ovat merkittävä osa kokonaisuutta. Metsästyseuroissa ja porukoissa mukana olevat ovat valmiit opastamaan ja ohjaa-

Sepon omakohtaisessa kokemuksessa on mukavimpia hetkiä kun ”koira saa ensimmäisen hirven, koira on aika rakas”. Riistaruuan paras makuelämys Sepolle on ”uunissa paistettu, hyvin maustettu lihasiivu ruisleivän päällä”. Teksti: Leena Ruotsalainen Kuvat: Seppo Törnroos ja Leena Ruotsalainen

Suku ja vapaus ”Metsästyksessä olen rauhallinen. Metsään mennään sellaisella asenteella, että metsä antaa eikä sieltä haeta mitään”, kuvailee 17-vuotias Oskari Laitinen. ”Metsästys on mieltä vapauttavaa, ja toki, oma adrenaliini nousee ja on hieno fiilis, kun saa riistaa”, jatkaa Oskari.

mielelläni mukana. Kaikki miehet isän puolelta harrastavat metsästystä ja naiset kotihommia”, kertoo Oskari. ”Vuodesta 2017 olen kuulunut metsästysseura Pertunmaan Riistamiehet ry:hyn”. Oskari merkitsee suurpetohavintoja yhdessä Seppo Törnroosin kanssa ja oppii samalla tunnistamaan jälkiä, reittejä ja eläinten käyttäytymistä.

Oskarin pohtii, onko hän oikeutettu ampumaan riistaa. Hänen mukaansa luontoa, eläintä, saalista ja ruokaa tulee kunnioittaa. Oskari on tutkinnon suorittanut suurpetoyhdyshenkilö. Hänen tehtävänään on seurata ja merkitä suurpetohavaintoja. ”Teen tutkimustyötä karhun, ahman, ilveksen ja suden liikkeistä ja ilmoitan niistä riistainfoon. Ilmoitusten avulla tehdään kanta-arvioita”.

Nuoria on metsästysseuroissa vähän. ”Vaikea on sanoa miten nuoria saisi mukaan”, pohtii Oskari. ”Itselle on ollut helppo hypätä kelkkaan suvun voimin”, hän jatkaa. Joskus seurat järjestävät tapahtumia, joihin nuoret voivat tulla mukaan katsomaan, kokemaan ja oppimaan.

Riistanhoito on osa Oskarin vapaa-ajanviettoa. Erityisesti talvisin pieneläimet ovat kovilla, niitä ruokitaan ja käytetään nuolutai suolakiveä. Lintuja ja muita heikommassa asemassa olevia eläimiä suojellaan pesärosvoilta kuten supikoirilta ja minkeiltä. Sorsille rakennetaan putkilotekopesiä lähelle vettä tai veteen.

Oskarin paras hetki on ollut, kun hän pääsi ampumaan omalla koiralla hirven. Hänellä on jämtlanninpystykorva Elmo. Oskarille maistuu erityisesti hirven sisäfile tai uunissa paistettu hirvipaisti. ”Ja aina sitä pitää tehdä hieno kattaus”, painottaa Oskari.

”Olen ollut metsällä pienestä pitäen ja kulkenut papan, isän, sedän ja muiden suvun miesten jalanjälkiä. Suku ei velvoita. Olen

Teksti: Leena Ruotsalainen Kuva: Erämies Ossi 19

Metsästysseurat Pertunmaalla Höltän hirvimiehet Pertunmaan Pohjoinen Metsästysseura ry Pertunmaan Riistamiehet ry Pertun Pojat ry ja Anetun Erä ry

Jänis sulaa suuhun Nina Ruuth oli ensimmäistä kertaa metsällä alakouluikäisenä, eskarin kenties päihittäneenä, sen ikäisenä että oli ymmärtänyt, että pitää osata olla hiljaa, kertoo Nina. Muistijäljessä jännitys oli käsinkosketeltavaa: hurja paikka, saalis lähestyy ja lähestyy, tuleeko se syliin? Iästä riippumatta riistan metsästys on aina yhtä jännittävää. Itse riistan ampuminen on vain hetki metsästyksestä. Valmistautuminen, odottaminen, riista-alueiden hoitaminen, koirien kouluttaminen ja yhteinen tekeminen yhteisöverkoston, ihmisten kanssa, muodostavat keskeisen osan metsästysseuran toiminnasta. Nina on ampunut riistaa ensimmäisen kerran vuonna 2020. Rauhallisuus, keskittyminen ja läsnäolo ovat ydinasioista riistahavaintojen tekemiseen. Riistanhoidon ydinsana on turvallisuus. Riistakannan hoito ja metsästys vähentävät mm. kolareita suur-riistan kanssa. ”Iskä toimii SRVA:ssa ja hän lähtee liikkeelle kun hätäkeskuksen kutsu käy, esimerkiksi kun valtatielle on tullut suurriistaa, tai missä vaan on sattunut riistaeläimen aiheuttama kolari. ”Kutsuja tulee ajoittain paljon”, kertoo Nina.

Ninan metsästysharrastus on syventynyt oman koiran, Martin, tultua kuvioihin. ”On ihan järkyttävän hienoa ollut kouluttaa koiraa ja saada se toimimaan metsästyksessä”, liikuttuu Nina. Nykypäivänä koirat ovat tärkeitä metsästyksessä. Ennen aikaan miehet asettuivat metsässä ketjuun, mm. paukuttivat kovaäänisesti kattilankansia kävellen kohti passiriviä - mutta kyllä sinne metsään edelleenkin saattaa jalkamies koiran tehtäviin hypätä. Hirvensalmella yksi metsästysseura toimii edelleen pääsääntöisesti kattilankansien kanssa. Nina kuuluu Pertunmaan Pohjoiseen Metsästysseuraan, jossa on n. 80 jäsentä, kuusi heistä on naisia. Metsästys on selvästi miehinen laji, mutta kiinnostuneet naiset otetaan seurassa hyvin vastaan. ”Tärkeintä ei ole sukupuoli, tärkeintä on, että pää on kunnossa”, painottaa Nina. ”Kannustan kiinnostuneita rohkeasti mukaan tutustumaan ja kokeilemaan. Kaupunkilaiset ovat lähteneet mukaamme tutustumaan lajiin enemmän kuin paikalliset. Eikun yhteyttä seuraan ja toimeksi. Tervetuloa!”, toivottaa Nina. Riistaruuista jänis on Ninan suosikki, se sulaa suuhun. Mutta hirvenliha on arjen ykkönen, lähes jokapäivän hitti. Teksti: Leena Ruotsalainen Kuva: Iskä, Markku Ruuth

Pankapolku luonnossa liikkujien iloksi Pertun kyläyhdistys rakensi kesällä 2021 talkoovoimin ja Leader-tuen avulla Pankapolku-luontopolun. Polku seuraa pääosin Pankajoen vartta Pieniveden ja Peruveden välillä. Polun kokonaispituus on noin 4,5 kilometriä. Polku koostuu kahdesta osasta ja kulkee osittain asuinalueella.

Yhteistyöllä se sujuu Kesällä 2021 raivaussahat, vesurit ja suokuokat heiluivat ahkerien talkoolaisten käsissä, maastoon raivattiin polkua reilun kahden kilometrin verran. Vehkosuontien puoleinen noin kilometrin pituinen polku jatkuu Jokitietä ja Pankalammen rantaa seurailevaa Pankalammenraittia pitkin. Toinen Pankajokea myötäilevä osuus alkaa vanhan meijerin takaa. 1960-luvulla ojitetun Vehkosuon ojien yli asennettiin talkooporukan verstaalla valmiiksi rakentamat sillat kulkua helpottamaan. Polun viitoitus ja Urheilutalo Kisarannan takana oleva uimarannan picnic-paikka toteutettiin myös kesän 2021 kuluessa. Kaikki tehtiin yhdessä talkoovoimin.

Luototaulut polun varteen Kesän 2022 aikana Pankapolulle pystytetään luontotauluja, jotka kuvaavat ympäröivän luonnon elämiä ja kasveja. Taulujen sisältö on tehty yhteistyössä XAMKin opiskelijatiimin kanssa. Polun päihin asennetaan karttatauluja, joilla helpotetaan polun kulun hahmottamista. Karttatauluja tulee useaan paikkaan maastoon sekä Kisarannan picnic-paikalle. Karttatiedot löytyvät jatkossa myös kunnan nettisivuilta.

Tervetuloa luonnonhelmaan Pertun kyläyhdistys toivottaa patikoijat, retkeilijät ja kaikki luonnon helmassa liikkumisesta nauttivat ihastelemaan Pankajoen kauneutta ja monimuotoisuutta. Polku tykkää kulkijoista, se aina vain paranee patikoijien jalkojen alla. Polun alun löydät Vehkosuontien päästä ja toinen pää on Ahotiellä. Teksti: Kaija Montin

Kaskivalkeat esittelee Pertunmaan kyläyhdistykset Pertunmaalla kyläyhdistysten toiminnalla on pitkät ja vahvat juuret. Toiminta on tärkeää kylien yhteisöllisyyden, oman identiteetin ja paikallisten palvelujen rakentajana.

Koirakiven kesäteatteri

Knaappilan tuulimylly

Koirakiven Nuorisoseura – vireä satavuotias

Mansikkamäen-Nipulin kyläyhdistys, toimintaa 30 vuotta

Vuonna 1919 perustettiin Karankamäen Nuorisoseura, jonka nimi myöhemmin muutettiin Koirakiven Nuorisoseuraksi. Toiminta on keskittynyt Koirakiven kylälle, jonne vuonna 1933 rakennettiin talkoilla Koirakiven Nuorisoseurantalo. Talo toimii kyläläisten yhteisenä kokoontumis- ja harrastuspaikkana sekä juhla- ja tapahtumatalona.

Yhdistys perustettiin 1989, ja toiminta oli aktiivista 2010-luvulle saakka. Kyläyhdistys on järjestänyt paljon erilaisia tapahtumia, konsertteja, kustantanut kaksi kirjaakin. Yhdistyksen suurin projekti on ollut vuonna 1874 rakennetun Knaappilan tuulimyllyn entisöinti jauhatuskuntoon. Entisöintitalkoisiin osallistui kolmisenkymmentä kyläläistä kuuden vuoden aikana. Kunnostus jatkuu edelleen joka kesä, koska puurakennusta on jatkuvasti korjattava ja huollettava. Seuraavaksi uusitaan yksi siiven kannatin, raivataan parkkipaikkaa ja myllyn edustaa.

Koirakiven Nuorisoseuran suuri vuosittainen voimanponnistus on kesäteatteriesitys. Kesällä 2022 ulkonäyttämöllä esitetään Harmony Sisters -musiikkiteatteriesitys. Vuosina 2020-2021 toteutettiin suuri hanke, Koirakivi-Areena, Nuorisoseuran talon viereen rakennettu iso hirsinen rakennus, joka toimii teatterin väliaikakahvilana ja mukautuu juhlapaikaksi tai toimitsijatilaksi. Samassa hankkeessa rakennettiin laaja pysäköintialue. Talkoilla tehdään ja huolletaan rakennuksia, pidetään teatterikahviota… talkootyötunteja kertyy vuoden mittaan valtavasti. Kaikkia tiloja myös vuokrataan erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Koirakiven Nuorisoseura on järjestänyt perinteisen Koirakiven kierros -juoksutapahtuman vuodesta 1975 lähtien. Lisäksi koirakiven urheilukentällä kisaillaan yleisurheilussa, sarjoja on lapsille ja aikuisille. Myös bingo kuuluu oleellisesti Koirakiven Nuorisoseuran tapahtumiin, korona-aikana järjestettiin turvallisia drive-in bingoja.

Vuonna 2002 Pertunmaa-Hartola maantien varteen saatiin museosta kertova Hannunvaakuna-viitta. Siitä lähtien myllyllä on vuosittain vieraillut satoja kävijöitä. Vieraskirjan mukaan vieraita on ollut lähes jokaisesta Euroopan maasta. Mylly on kiinnostanut myös kansainvälisiä myllytutkijoita. He kävivät myllyllä vuonna 2017, kuvasivat ja mittasivat sen kaikki yksityiskohdat. Mylly on ainutlaatuinen, koska sen on rakentanut paikallinen tekijä, joka on toteuttanut omia ratkaisujaan. Myllyllä on myös geokätkö. Se tuo paikalle innokkaita kätkön etsijöitä.

Hirvilahden satama

Pankapolun raivaustyöporukkaa

Joutsjärvi-Ruorasmäki -kylätoiminta alkoi 1989

Pertunmaan kirkonkylän kyläyhdistyksen uinuva toiminta herätettiin

Joutsjärvi-Ruorasmäen kylän väki on ollut vuosien varrella monessa mukana. Kyläyhdistys osallistui Ruorasmäen kyläteatteriin, joka esitti kylän historiaa kuvaavia näytelmiä kymmenen vuoden ajan. Kyläyhdistys on järjestänyt myös Maljakivi-hiihtoja ja Suonteen regatta-veneilytapahtumia vuosien ajan. Yhteistyöllä on rakennettu kuntorata, autettu ikäihmisten asuntojen kunnostussuunnitelmien ja hankkeiden teossa, ja kehitetty lähipalveluja myös palvelukeskuksena toimineelle koululle. Koulun toiminnan loputtua kiinteistö myytiin ja kyläyhdistykseltä hävisi kylätalo. Toiminta kylällä halvaantui moniksi vuosiksi.

Pertunmaan kylätoimikunta perustettiin 1990, ja toiminta oli vireää ja monipuolista parikymmentä vuotta. Vuonna 2020 Pertun kyläyhdistys ry perustettiin jatkamaan työtä. Tavoitteena on edistää kehittää kylän asukkaiden yhteistyötä, viihtyvyyttä ja yhtyeishengen lisäämistä, perinteiden vaalimista sekä kaikenpuolista hyvinvointia kylässä.

Vuosituhannen vaihteessa kyläyhdistys rakensi laiturin Hirvilahden rantaan yhdessä osakaskunnan kanssa. Hanke kasvoi ja kehittyi Hirvilahden satamahankkeeksi, nyt satama tarjoaa 40 venepaikkaa Suonteen veneilijöille. Kesällä 2022 Hirvilahdessa järjestetään Suontee Symposium -seminaari yhdessä Suontee kalatalousalueen ja alueen osakaskuntien kanssa. Seminaarin aihepiirit koskettelevat historiaa ja nykypäivää. Myös naapurikuntien, Joutsan ja Hirvensalmen, asukkaat ja kesäasukkaat pääsevät veneillä Hirvilahden satamaan.

Reilun vuoden toiminta-aikana on toteutettu kaksi siivouspäivää, kylän tienvarsien ja Joutsantien jäteaseman siivoustalkoot. Ensimmäinen iso hanke on ollut noin 4,5 kilometrin pituisen Pankapolku-ulkoilureitin raivaaminen talkootyönä. Lisäksi Kisarannan uimarannalle rakennettiin picnic-paikka tulisijoineen. Vuoden mittaan on järjestetty tempauksia: laskiaiskahvila Torikahvilassa, lettukahvilat Pertuntorilla ja Kuortin kyläyhdistyksen kanssa yhteinen lettukahvila Kuortin markkinoilla. Tulevia Pertun kyläyhdistyksen hankkeita ovat keväinen tienvarsien siivouspäivä, Pankapolun viimeistely ja avajaiset kesän 2022 aikana. Kevätkesästä Pertun kyläyhdistys järjestää vieraslajipäivän, jolloin kitketään ja hävitetään vieraslajeja. Kirkonkylän virkistys ja elävöittämisprojektin puitteissa tavoitteena on uusia historiapolun taulut, hankkia suihkulähde torinrantaan ja kausivalot kirkonkylän keskustaan ja torille. Kesällä Pertun kyläyhdistys osallistuu muun muassa Avoimet kylät -tapahtumaan Pertuntorilla ja Pertun Pyrähdys -tapahtumaan Kisarannassa.

Kuortin frisbeegolfradan taidetta

Laavu Peruveden Hintosaaressa

Kuortin kyläyhdistys on aktiivinen paikallinen toimija

Lihavanpään kyläyhdistyksessä puhalletaan yhteen hiileen

Kuortin kyläyhdistys perustettiin 1982 eli tänä vuonna se täyttää pyöreät 40 vuotta. Viime vuodet ovat olleet täynnä aktiivista toimintaa. Kyläyhdistyksen ja alueen yritysten yhteinen iso ponnistus oli vuonna 2017 rakennettu 9-väyläinen frisbeegolf-rata, Kuortti DiscGolfPark. Rata sijaitsee osoitteessa Kuortintie 806 urheilunkentän kupeella ja on käyttäjilleen ilmainen. Kesällä 2021 frisbeegolfradan varrelle rakennettiin laavu, jossa voi grillata ja syödä eväitään heittokierrosten välissä. Kyläyhdistys on järjestänyt myös erilaisia tapahtumia ja kilpailuja frisbeegolfin merkeissä.

Lihavanpää kyläyhdistyksen toiminta alkoi vuonna 1989. Kyläyhdistyksen tarkoitus on lisätä yhteisöllisyyttä ja pitää kylä elävän näköisenä. Näyttävien projektien tekeminen ei ole päätarkoitus, eikä aktiivien uuvuttaminen projekteilla. Tehdään pieniä tekoja ja lisätään näkyvyyttä vähitellen. Oman kylätalon puuttuminen aiheuttaa omat haasteensa kokoontumisia miettiessä, mutta toisaalta se antaa mahdollisuuden vapaampaan, tasapuolisempaan toimintaan eikä tarvitse laittaa resursseja kunnossapitoon. Kokouksissa on aina erittäin mukava ja välitön tunnelma ja sitä halutaan välittää koko kylälle ja Pertunmaalle.

Kuortin koulu lakkautettiin vuonna 2018, ja siitä tuli Kuortin kylätalo harrastus- ja yhdistystoiminnan tarpeisiin. Kuortin kyläyhdistys järjesti koulun päättäjäisjuhlat. Korona-aikanakin on pystytty järjestämään toimintaa. Perinteisiä tapahtumia ovat Pässi-iltamat Kisahallissa, vauvakattiloiden lahjoittaminen vuoden aikana syntyneille uusille kyläläisille, Kauneimmat joululaulut -tilaisuus ja laskiaismäkitapahtuma. Kuortin kyläyhdistys on jo vuosia kerännyt yhteen Kuortin koulun luokkaan vanhoja kouluesineitä. Vuonna 2020 syntyi koulumuseo, joka on avoinna kesäisin. Kuortissa käynnistynyt Kuortti – portti Pertunmaalle ja Etelä-Savoon -hanke tuo uutta toimintaa myös kylätalolle. Kuortin kyläyhdistys odottaa mielenkiinnolla, mitä kaikkea se tuo tullessaan.

Merkittävin hanke on ollut osallistuminen Lihavanpäässä sijaitsevan Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen eläintalon kunnostukseen. Tällä hetkellä on meneillään laavun rakentaminen Peruveden Hintosaareen. Sen viimeistely menee loppukesään 2022, ja kesän mittaan onkin suunnitteilla useampia talkoita. Lihavanpään kyläyhdistykseen voivat kuulua kaikki halukkaat, asukkaat, kausiasukkaat, Lihavanpäästä kotoisin olevat ja muuten yhteyttä sinne tuntevat. Jäsenmaksuakaan ei ole. 10-20 aktiivista löytyy aina tarvittaessa hommiin. Teksti: Kaija Montin

LÄHIAPTEEKKISI KUORTIN ABCASEMALLA ma-pe 10-18 la 9-15 (su 12-16)

KARPALO

MEILLÄ MAAN MAINIO PALVELUTISKI SEKÄ TUOREET PAISTETUT LEIVÄT

pertunmaanapteekki@apteekit.net 050 463 4063 www.pertunmaanapteekki.fi Seuraa meitä myös Facebookissa

K-market KARPALO Pertuntie 21, 19430 Pertunmaa Puh. 015-681 351• sauli.jalkanen@k-market.com www.k-ruoka.fi

4 • 2022

I HUH TIKU

KESÄN LLÄ KYNNYKSE

UHISSA • PIHAPU ÄÄ MIELI LEP KUT ETUT HER • HAUDUT NYT • KUORE KÄY N PYY DYKSEE

Väriloistoa

MIKSI MIES EI MENE ? LÄÄKÄRIIN

IN N KUKKAS KORISTELLAA PURNUKAT PURKIT &

ika UTARI: ”Sup PERINNESU

s on osa pie

ksujen perhe

tt ä.”

KodinPellervo_190x125_ilmoP.indd 1

26.4.2022 13:36:20 25

Hämeen ja Savon rajamailla tehdään tikustakin asiaa. Röpörieska Tunnetaan myös ryynirieskana ja savolaisena ohraryynirieskana. Ohra- tai tattarisuurimoista ja piimästä tehty pellillä paistettu ohut leipä. Taikinaa turvotetaan yön yli ja paistetaan kuumassa uunissa. Röpörieskaa syödään munavoin kera.

Tollo! Tikkutollo. Sitä on paikallinen perinneruoka, joka on ehkä jo käytännössä jäänyt pois markettiruokien rinnalta, mutta elää edelleen muistissa lapsuusvuosien herkkuna. Pertunmaan maantieteellinen sijainti heimorajalla on altistanut sekä hämäläisiin että savolaisiin vaikutuksiin. Tästä kertoo myös paikallinen ruokaperinne. Aikoinaan, kauan sitten, nykyinen Pertunmaan seutu oli heimojen metsästysmaita. Kunnon korpea. Sittemmin ensimmäisten vakituisten asukkaiden mukana tuli myös tapoja ja ruokakulttuuria lähialueilta. Vaikka koko Suomi eli vahvasti metsästä ja sen tarjoaman ravinnon varassa, on alueellamme ruokia, jotka ovat Pertunmaalle ominaisia.

Sikakaali Sikakaali on padassa haudutettua keittoa, johon tulee sianlihaa, kaalia, perunoita, porkkanoita, suolaa ja maustepippureita. Sikakaali tunnetaan myös nimellä tappaiskeitto. Sitä valmistettiin iso padallinen sian teurastuksen jälkeen, ja silloin keittoon laitettiin myös sisäelimiä. Tikkutollo Tikkutollo on uunissa kypsennetty ruismarjapuuro, joka on hämäläistä alkuperää. Ainekset ovat yksinkertaiset ja edulliset: vesi, ruisjauho ja puolukkasurvos. Ohjeet löytyvät alta. Sahti Sahti on suodattamaton olut, jonka teossa käytetään ohramaltaita, joskus lisätään ruismaltaita vähäisessä määrin. Sahti on hämäläistä alkuperää, Pertunmaan kunta on itäisimpiä alueita, jossa sahtikulttuuri kukoistaa. Sahtikisat kuuluvat Pertun Päivien jokavuotiseen ohjelmaan!

Tikkutolloa tekemään! Kiehauta 1 ½ litraa vettä, kaada se noin 3 litran uunivuokaan ja vispilöi siihen 4-5 dl ruisjauhoja ja lisää 5 dl survottuja puolukoita ja halutessasi vielä ½ dl sokeria ja ½ tl suolaa. Hauduta uunissa 150 asteen lämmössä pari tuntia ja lisäksi 120 asteen lämmössä 6-8 tuntia. Tikkutollo nautitaan vaikkapa maidon kera!

”Jos haluaa tukea pienyrittäjää ja lähituottajia REKO on silloin hyvä kanava ostaa laadukasta ruokaa.” REKO – rejäl konsumtion tai reilua kuluttamista – on jo monelle tuttu konsepti, lähiruuan myynti ja jakelumalli, jossa paikalliset tuottajat tarjoavat tuotteitaan suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. REKO-piirit eivät ole torikauppaa, vaan ennalta tilattujen tuotteiden toimittamista tuotteet varanneille asiakkaille. Piirit toimivat Facebookissa suljettuina ryhminä, tosin moni tuottaja ottaa tilauksia vastaan myös muilla tavoin, kuten sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelinsoitolla. Tilaukset tehdään etukäteen ja toimitukset noudetaan sovittuna päivänä, sovittuun aikaan yhteiseltä kohtaamispaikalta. Toimitukset noudattavat Ruokaviraston ohjeistusta. REKO on nimenomaan paikallisten tuottajien ja kuluttajien kohtaamispaikka, mukana ei siis ole jälleenmyyjiä. REKO-rinkiä pyörittävät paikalliset, aktiiviset tuottajat vapaaehtoisvoimin eli he eivät saa työstään palkkaa. Etelä-Savossa toimii viisi eri REKO – lähiruokarengasta, joilla kaikilla on yhteiset pelisäännöt. Meillä Pertunmaalla viitisen vuotta toimineen REKO-ringin löydät Facebookista hakusanoilla REKO Pertunmaa/Kuortti. Pertunmaa/Kuortti REKOn jakelupäivä on perinteisesti perjantai ilta, ensin Kuortissa ja sitten Pertuntorilla. MITÄ sieltä REKOsta sitten voi tilata? No, sehän vaihtelee, lähiruoka tarkoittaa, että tarjolla on sesongin tuotteita! REKOn asiakkaan ei tarvitse tehdä tilausta jokaiseen REKO-jakeluun eikä tuottajan tarvitse olla mukana jokaisella jakelukerralla. Myös Pertunmaa/Kuortti REKOssa tuottajien määrä vaihtelee sesongin mukaan, samoin tuotteiden kuten marjojen, vihannesten, kalan, lihan, lihajalosteiden tai leivonnaiset tarjonta vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Varmaa on, että REKOn kautta saa aina tuoretta, aina lähellä tuotettua ja aina vastuullista ruokaa jokaiseen ruokapöytään. Yksi REKOn kantavista ajatuksista on, että kuluttaja ostaa tuotteen suoraan tuottajalta eikä välikäsistä synny ylimääräisiä kustannuksia. Tuotteet ovat taatusti tuoreita ja tiedät niiden alkuperän. Tuotteiden eivät välttämättä ole LUOMUa, mutta ne ovat lähellä tuotettuja, ekolo-

gisia, ilman turhia pakkauksia ja kuljetuksia. Myös jo aiemmin mainittu sesonkien ja vuodenaikojen vaihtelu tuo kuluttajan lähemmäs alkutuotantoa. REKO tuo myös suurelle yleisölle harvinaisempia herkkuja meidän kuluttajien ulottuville, esimerkkinä vaikkapa ankan tai viiriäisen munia, kuivattuja marjoja, tyrnirouhetta sekä lihatuotteissa harvinaisempia ruhonosia. PAIKALLISTEN tuottajien ja myös Pertunmaa / Kuortti REKOn tuottajien yhteinen voimainponnistus on syksyinen Sadonkorjuupäivä, joka on viimevuosina järjestetty Kuortissa, Puotin pihapiirissä. Vierulan tilan järjestämä Sadonkorjuupäivä on paisunut koko perheen tapahtumaksi, jossa paikallisten tuotteiden lisäksi on tarjolla puuhaa koko perheelle. Sadonkorjuupäivä ajoittuu syyskuulle, usein samalle päivälle kuin viimeinen Pertuntori. Näin me kuluttajat pääsemme yhden päivän aikana tutustumaan oman paikkakunnan ja koko lähiseudun tuottajiin ja heidän tarjoamiinsa tuotteisiin. REKOilla on oma uskollinen asiakaskuntansa, silti yhteisenä huolena kaikilla tuottajilla on REKOn hiipuminen erityisesti syksyllä, vilkkaan kesän jälkeen. Kesäasukkaille muistutus, että REKO toimii ympäri vuoden ja mökillä talvikautena poiketessa voi edelleen tilata tuotteita paikallisen REKOn kautta. Yhtenä syynä toiminnan hiipumiseen nähdään REKOn toiminta Facebookin kautta. Tuottajat muistuttavatkin, että REKOon voi tehdä tilauksia myös suoraan tuottajalle, tällöin on tosin haasteena se, ettei ajankohtainen valikoima ole aina tiedossa, mutta kysymällä sekin selviää. Monella tuottajalla on myös verkossa omat kotisivut sekä oma tilamyymälä, myymälöiden aukioloajoista voi tiedustella tuottajalta tai seurata ilmoittelua paikallislehdessä ja somessa. Uudet asiakkaat ovat lämpimästi tervetulleita, nyt siis REKOilemaan, ihan jokainen! Teksti: Silja Latvanen

Vähäisten maakannasten kautta Pertunmaalla on helppo kärryillä siirtää kanootti järveltä toiselle. Tässä kanootin siirto Keskiseltä Koskiolle.

Tuure Luotonen (edessä) ja Janne Karttunen Räävelin reitin alussa. Koirakiven tienolla Hahkasalmen jälkeen kapea vesireitti avautuu Ylä-Rääveliksi. Vasemmalla Jouni Luotonen yksikkökajakilla, oikealla Janne Karttunen ja Tuure Luotonen intiaanikanootilla.

Vääntäjänvirrassa Hartolan ja Sysmän välillä on monta jännittävää paikkaa.

Melojalla on väyliä joka suuntaan Pertunmaan pohjoisrajalla lainehtii suuri Suontee, etelässä kohti Kymijokea virtaa Räävelin reitti. Nämä ja Pertunmaan monet pienemmät vedet tarjoavat melontaretkeilijälle kiehtovan reitistön, jossa on sileitä järviä jännittäviä pikku koskia.. Teksti ja kuvat: Jouni Luotonen Keskeinen vesireitti Pertunmaan kunnan alueella on parinkymmenen kilometrin matka Pieniveden pohjoispäästä Uutelasta Peruveden eteläpäähän Mäntymotellin rantaan. Järvien välissä virtaa Pertunmaan kirkonkylän läpi Pankajoki. Muutaman kilometrin pituinen joki on osin heinittynyt, mutta melottavissa. Joen alapäässä on vanha lääninmylly, jonka ohi kanoottia pitää hilata maitse sadan metrin matka. Pikku reitti ei aivan pysy Pertunmaan rajojen sisällä, sillä Peruveden eteläosa kuuluu Mäntyharjuun. Reitin meloo päivässä. Toisaalta kunnan pohjoisosasta Ruorasmäestä Suonteen järveltä pääsee vesille, jotka ulottuvat jopa satojen kilometrien päähän Joutsan ja Hartolan kirkonkylän läpi Sysmän keskustaan. Tätä reittiä voi myös jatkaa Päijänteelle, Ruotsalaisen kautta Heinolaan… niin pitkälle kuin intoa riittää.

vuuttaa, mutta tottunut meloja laskee sen kanootillaan. Vähäisempiä koskia on sekä Ripatin ylä- että alapuolella. Vihantasalmelle reitti tulee Lahnavedeltä. Vihantasalmelta retkeilijä voi suunnata kanoottinsa joko itään, etelään tai länteen, vesireittejä on joka suuntaan kymmeniä kilometrejä. Pertunmaahan ihastunut meloo Vihannanselältä Miekankosken kautta Tarhavedelle ja siitä edelleen Juolasvedelle. Miekankoskella on vaikuttava nimi, mutta koski on itse asiassa leppoisa virtapaikka kahvilan vieressä. Kolmisen kilometriä Vihantasalmelta Juolasveden luoteiskulmassa meloja löytää veneiden vesillelaskupaikassa kulahtaneen laiturin. Sinne kannattaa kuitenkin meloa. Laiturilta alkaa vajaan kilometrin pituinen Hahkasentie, jota pitkin kanootin voi siirtää Mäntyharjun reitiltä Räävelin reitille. Kevyt kajakki kulkee tietä myöten kahteen pekkaan vetäen tai kantaen. Varustelastissa oleva inkkarikanootti vaatii sen sijaan alleen kanoottikärryt. Hyväkuntoista tietä meloja pääsee Ylä-Räävelin pohjoiskärkeen Koirakiven kylään – Pertunmaan puolelle!

Itse olen melonut Heinolasta Konniveden kautta Ala-Rääveliä Paasoon Pertunmaan kunnan eteläkärkeen. Heinolan Jyrängönvirta melotaan alavirtaan, mutta pääosa 30 kilometrin reitistä Paason suuntaan on vähäistä vastavirtaa. Pinnistellen Heinolasta Paasoon meloo päivässä. Paasosta voi tietysti jatkaa Keskistä ja Ylä-Rääveliä itään päin, mutta Paasonkoskella kanootti on hilattava maitse kosken ohi.

Reitti mutkittelee kapeita järven selkiä saarien välissä myötävirtaan. Vaikka matkalla on pikkuruinen Kerminkoski, virtaus on vähäistä Paasonkoskelle asti, jossa kanootti on väistämättä otettava maihin. Pasonkosken jälkeen sopii jatkaa rauhallisia vesiä Ala-Räävelille ja vaikkapa Konniveden kautta Heinolaan. Minulle oli kiehtovampaa nostaa kanootti pari kilometriä ennen Paasoa kärryille, vetää muutama sata metriä Koskionranantietä – ja meloa omaan mökkirantaan.

Kiehtovimman Pertunmaata sivuavan melontaretken voi aloittaa Puulaveden eteläosasta tai kolmisenkymmentä kilometriä etelämpää myötävirrasta Vihantasalmelta. Puulalta Vihantasalmelle reitti puikkelehtii läpi lukuisien pikku järvien ja virtojen. Reitin alussa Kissakoskella on helppo padon ohitus. Vauhdikkaan ja vaikeahkon Ripatinkosken voi si-

Olennaista Pertunmaan seudun vesireiteille on monipuolisuus: järviä, virtoja, vauhdikkaita koskia, lempeitä nivoja, saaria, niemiä… Tieverkko on tiheä, joten vesille ja vesiltä pois pääsee helposti. Rannoilla on taloja ja kesämökkejä, mutta myös vapaita rantoja eväiden syöntiin ja yöpymiseen on runsaasti. Pihapiiriin ei pidä luvatta rantautua.

Vanha-Rantalan talomuseolla uusi vaihtuva näyttely kesäisin

anha-Rantalan talomuseo on avoinna kesäkuun alkupuolelta elokuun ensimmäiselle viikolle tiistaista lauantaihin klo 10-16. Vaihtuvat kesänäyttelyt aloitettiin kesällä 2020 ja nyt tulevana kesänä museolla voi tutustua jälleen uuteen kesänäyttelyyn. Myös viime vuodesta tuttu paljon ihastusta ja mielenkiintoa herättänyt Viikinkiaika Pertunmaalla -näyttely on esillä museon piharakennuksessa edelleen.

-Vaihtuvat näyttelyt ovat erittäin tärkeä osa museon toimintaa, sillä ne ovat moninkertaistaneet museokävijöiden määrän viime vuosina, kertoo Pertunmaan kulttuurituottaja Satu Liikkanen.

Uuden näyttelyn valmistelu seuraavalle kesälle aloitetaan jo hyvissä ajoin edellisenä syksynä. Kesällä 2020 museolla oli esillä Seitsemän veljestä 150-vuotis juhlanäyttely ja kesällä 2021 Viikinkiaika Pertunmaalla -näyttely. Kesän 2022 näyttelyssä esitellään loitsuperinnettä ja historiaa valtakunnallisesti sekä paikallisesti. Näyttelyn asiantuntijana ja tutkijana toimii Helsingin yliopiston tutkija Joonas Ahola. Mukana näyttelyn rekvisiitan rakentamisessa on myös Outokummun Riverian lavasterakentajien opiskelijat. Moniammatillisella yhteistyöllä ja laaja-alaisien verkostojen avulla Vanha-Rantalan talomuseolle onnistutaan rakentamaan vuosittain vaihtuva näyttelyelämys.

Museon lähistöltä löytyneet pronssinen rannerengas ja kierteinen kaula- tai vyötärörengas. Kuva Markku Haverinen, Museovirasto 2010

2. ETEINEN

1. TUPA 2. SALI 3. EMÄNNÄN KAMARI 4. MUSEON TOIMISTO (ent. Isännän kamari) 5. VAIHTUVA NÄYTTELYN TILA

Seuraa tapahtumia kunnan nettisivuilta!

pertunmaa.fi

uosi S Pertunmaalaista - se on kotiin päin -

Paikalliset tuotteet ja palvelut löydät kunnan nettisivuilta

www.pertunmaa.fi/yritysluettelo

Kuortin Rautakauppa Ky

Meiltä

Avoinna: ma-pe 8–17 la 8–14 kesä pe 8–19

laiturielementit laiturijalat tarvikkeet

Tervetuloa!

LO T TA laiturit Katso lisää malleja www.lottalaiturit.fi

varaosat ja tarvikkeet

Meiltä myös kuljetus! Siilitie 2, 19410 Kuortti puh. 015-680 160 015-680 260 kuortinrautakauppa@kuortinrautakauppa.fi www.kuortinrautakauppa.fi

Kevyet Kuomat kesään! Kuoma tehtaanmyymälä Siilitie 1, 19410 Kuortti www.kuoma.fi

Haluamme palvella sinua entistä paremmin! OP Koitti-Pertunmaa kassapalvelut avoinna tiistaisin klo 9:00–13:00. Aikavarauksella palvelemme muissa asioissa ma–ke ja pe klo 9:00–15:30 sekä to klo 9:00–16:30. Varaa sinulle sopivin aika: op.fi/koitti-pertunmaa tai soita 0100 0500. Tervetuloa asioimaan silloin kun sinulle parhaiten sopii – verkkoneuvottelussa vaikka suoraan kotisohvalta!

OP Koitti-Pertunmaa 32

a Sah

Myös valmista sahatavaraa

llä e li

kenttäsir a t kk s

Autojen huollot

• Määräaikaishuollot • Öljynvaihdot • Korjaukset • Pesut • Rengasmyynti •Myös raskaskalusto

Ruuthin Paja Oy

Oravatie 2 19410 Kuortti Juho Ruuth 044 298 8760 Pekka Ruuth 0500 754 418 www.ruuthinpaja.fi

KUORTIN LASI OY • Korjauslasitukset (ei autojen lasit)

Voitto Heikkilä 040 544 7410 voitto.heikkila@gmail.com

Löylyn tähden™ Kerkes-kivillä esim. Aitokiuas lämpiää reilussa tunnissa!

• Lasiterassit, liukuovet • Lasiseinät, välitilanlasit, pöydänlasit, kaidelasit ja pesutilan lasiseinät • Markiisit, screenit ja aurinkosuojatuotteet joko moottorilla tai manuaalikäyttöisenä. • Ajax hälytinjärjestelmät • Vedenpuhdistuslaitteet Hennalantie 3 19410 Kuortti 050 553 1511 kuortinlasi@gmail.com Avoinna Ma-Pe 10-16 Touko-Syyskuu

(Talviaikaan katso Facebook-sivuilta)

-kiuaskivet • lyömätön kestävyys • puhtaat löylyt • 5 vuoden takuu • soveltuu kaikkiin kiuastyyppeihin

Katso lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu: www.kerkes.fi tai soita 050 373 1313 33

PERTUNMAAN KUNNAN SÄHKÖINEN TIEDOTUSKANAVA

Essote muuttuu Etelä-Savon hyvinvointialueeksi 1.1.2023 Mikä muuttuu pertunmaalaisen asukkaan näkökulmasta? 1.1.2023 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluntuottajan nimi vaihtuu, mutta asukkaiden näkökulmasta muutos ei ole suuri. Henkilökunta palvelee edelleen asukkaita sekä vastaa palvelun ja hoidon tarpeeseen. Tavoitteena on, että hoitoon ja palveluun pääsy on sujuvaa ja asukkaat saavat yhteyden viivytyksettä. Palvelut toimivat ilman turhia pompottelua. Jatkossa on eri asiointikanavia nykyistä enemmän, esimerkiksi digitaalisia ja sähköisiä niille, ketkä niistä hyötyvät ja pystyvät käyttämään. Uudistusta tehdään etelä-savolaiselle ihmisille, yhteistyössä eri verkostojen kanssa. Kunnan kanssa tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä.

Painetun Kaskivalkeat-lehden lisäksi Pertunmaan kunnalla on sähköinen uutiskirje, joka on tarkoitettu sekä pertunmaalaisille että vapaa-ajanasukkaille. Digi-Kaskivalkeat ilmestyy neljä kertaa vuodessa tilattuna sähköpostitse. Uutiskirje sisältää Pertunmaan kunnan uutisia ja kuulumisia, tietoa, tapahtumia, kulttuuria, liikuntaa…

VOIT TIL ATA

uutiskirjeen osoitteesta www.pertunmaa.fi/kaskivalkeat Samalla voit lähettää myös terveisiä ja toiveita kunnan päättäjille. HYVIÄ LUKUHETKIÄ KASKIVALKEIDEN PARISSA!

Teemme uudistusta siitä näkökulmasta, että etelä-savolainen ihminen, niin asukkaat, kuin työntekijät, voivat mahdollisemman hyvin.

Tule myymään TORILLE Maksuttomat myyntipaikat!

Niina Kaukonen

pertuntori pertunmaa.fi/tori

Tule koko perheen kesämuseoon ja ylläty!

VANHA-RANTALAN TALOMUSEO PERTUNMAA

Museotie, Pertunmaa

• Vaihtuvat näyttelyt • Elämyspiha-tapahtumat Museolle on vapaa pääsy! Aukioloajat ja lisätieto pertunmaa.fi/vanha-rantalan-talomuseo

Majoituspalvelut, maatilamatkailu ja mökkivuokraus Ahtiaisen Lomamökit Ay Puh. 040 565 4268 varaus@ahtiaisenlomamokit.fi www.ahtiaisenlomamokit.fi

4 mökkiä Pertunmaalla.

Fish & Fun Holiday Village Puh. 040 486 9449 lisa@fish-fun.fi www.fishfun.fi

Lomakylä. Asuinmökkejä, saunamökkejä, metsämökkejä, rantasauna, uimaranta, soutu-ja moottoriveneet, kanootit. Hyvät kalastusmahdollisuudet.

Honkaniemen Huvilat Puh. 040 540 5531 / Liisa Puh. 0500 652 585 / Leo varaukset@honkaniemenhuvilat.fi www.honkaniemenhuvilat.fi

5 omarantaista huvilaa.

Juniper-Huvilat Puh. 040 529 7606 pajajari@luukku.com www.juniper-huvilat.fi

3 tasokasta huvilaa ympäri vuoden vuokrattavissa, kauniilla ja rauhallisilla paikoilla

Kauppi, Satu ja Juha Puh. 0400 863 469 / Juha Puh. 040 750 5405 / Satu satujajuha.kauppi@gmail.com

Mökkivuokrausta, majoitusta talviasuttavissa aittahuoneissa.

Kirvesniemen Lomamökit Puh. 0400 154 990 / Tarja Puh. 0400 517 820 / Jouni lomamokit@kirvesniemi.com www.kirvesniemi.com

Mökkivuokrausta ympäri vuoden.

Kuortinkartano Puh. 015-680 414 toimisto@kuortinkartano.fi www.kuortinkartano.fi

Ruoka- ja majoituspalvelu, kokoustilat. Vain ryhmille varausten mukaan.

Laatulomat Puh. 0400 357 149 laatulomat@gmail.com www.laatulomat.fi/fi/huvilat/

Maalaisromanttinen puutalo Jalkala. Remontoitu 2019, maalämmitys, vuokrattavissa ympärivuoden

Lahdelma Puh. 040 779 5321 Puh. 0400 575 620 info@lahdelma.com www.lahdelma.com

Mökkejä ja huonemajoitusta ympäri vuoden. Kotieläimiä.

Leppälomat Puh. 0500 754 528 / Katriina info@leppalomat.fi Puh. 050 511 3041 / Jari jari.leppa@eduskunta.fi www.antinmaentila.fi www.leppalomat.fi

Kolme korkeatasoista rantahuvilaa ympäri vuoden vuokrattavissa. Moderni maitotila.

Lomamaalla Pinnun mökit Puh. 050 411 8531 info@lomamaalla.com www.lomamaalla.com

Persoonallisia mökkejä ryhmille, pariskunnille, perheille sekä perhekunnille. Pienimuotoiset juhlat ja kokouspalvelut.

Lomapesät Puh. 040 730 3146 erkki.lehtinen@lomapesat.fi www.lomapesat.fi

Mökkivuokrausta, savusauna, kotieläimiä. Mökille vuokrattavissa kylpytynnyri.

Mökkivuokraus Riksmanni Puh. 040 770 2393 riksmanni@hotmail.com www.nettimokki.com

2-4 hengen rantamökit Romanssi ja Kotiranta.

Pippurin Lomamökit Puh. 050 560 5126 pippurin.lomamokit@surffi.fi www.huvila.net./295

Mökkejä ympäri vuoden.

Seppi Lomamökit Puh. 044 735 3726 www.seppi.fi www.huvila.net/1566 www.huvila.net/2164

Tasokkaat mökit ympärivuotiseen käyttöön.

Särkänniemen Lomamökit Puh. 014-884 553 timo.o.sarkka@gmail.com

Mökkivuokrausta.

Vanhatalo Marko Puh. 040 722 7990 vanhatalo.marko@gmail.com www.nettimokki.com

Mökki 8 + 2 hlö Pienveden rannalla Suviranta

Vanhatalon Lomamökit Puh. 040 522 2077 jarno.vanhatalo@hotmail.com

Mökkivuokraus.

Voikukka & Lutukka Puh. 050 305 6632 pia.jaakkola@luukku.com

Mökit ympärivuotiseen käyttöön.

visitpertunmaa

www.pertunmaa.fi 35

Tervetuloa Pertunmaalle Pertunmaan kunta on perustettu vuonna 1926 Pinta-ala 454,3 km² • Kuudesosa pinta-alasta käsittää järviä ja lampia Naapurikunnat Heinola, Hartola, Mäntyharju, Hirvensalmi ja Joutsa Pertunmaa sijaitsee 5-tien varrella

Tänne on helppo tulla!

Pertunmaa

Helsinki 180 km

Pertunmaan kunta Pertuntie 14 19430 Pertunmaa puh. 015 770 241 keskustoimisto@pertunmaa.fi

pertunmaan kunta

@visitpertunmaa