Issuu

PERTUNMAAN KUNNAN AJANKOHTAISJULKAISU • 2018

Pertuntorin uudet tuulet Mökkiläisestä pertunmaalaiseksi

Digitaalisten palveluiden kehittäminen

Palstaviljelyä Ryytimaalla

PERTUNMAAN KUNNAN AJANKOHTAISJULKAISU • 2018

Sisällys Pääkirjoitus................................................................ 3

Seurakunnan tervehdys......................................... 21

Yrittäjyys Pertunmaalla ........................................... 4

Palstaviljelyä Ryytimaalla...................................... 22

Pertunmaan 4H-yhdistys ry. 60 vuotta .................. 6

Hetekalla................................................................. 23

Mökkiläisestä pertunmaalaiseksi............................ 8

Liikunnan harrastamisen kynnys matalaksi........ 24

Aurinkovettä Pertunmaalla ..................................... 9

Korkkarit kuusen juurelle ja menoksi.................... 25

Digitaalisten palveluiden kehittäminen............... 10

Pykäläsaari.............................................................. 26

Hoitoa lemmikeille ja ihmisille.............................. 11

Pankajoki on taas melontakelpoinen.................... 27

Palveluita ................................................................ 12

Partiotoiminta Pertunmaalla.................................. 27

Ahvenniemi............................................................. 14

Kuortti frisbeegolf................................................... 28

Suuri metsäpalo Nipulissa..................................... 15

Jos Kekkonen tulisi Pertunmaalle......................... 29

Maisema kaavassa - yhteinen suunnitelma........ 16

Nuorisoseura........................................................... 30

Pertunmaa elää metsistä....................................... 17

Kuvisleiri – kesän kohokohta................................. 31

Petuntorin uudet tuulet......................................... 18

Kesän tärpit............................................................. 35

Palvelukeskus......................................................... 20

Pertun Päivät........................................................... 36

Julkaisija: Pertunmaan kunta Toimitusryhmä: Sini Heikkilä, Laura Laitinen, Silja Latvanen, Jari Liukkonen, Kaija Montin, Annukka Räisänen, Jorma Syvälahti, Sammy Virtanen Päätoimittaja: Annukka Räisänen Toimitussihteeri: Kaija Montin Tekstit: Tomi Alakoski, Anita Antinniemi, Rauno Argillander, Sini Heikkilä, Hetekalla -blogi, Mervi Honkanen, Pekka Hölttä, Osmo Kuisma, Laura Laitinen, Jari Leppä, Jari Liukkonen, Jouni Luotonen, Kaija Montin, Henry Nieminen, Päivi Nummi-Aho, Heli Riittinen, Annukka Räisänen, Risto Salminen, Jorma Syvälahti, Marko Torppala Kuvat: Anita Antinniemi, Sini Heikkilä, Osmo Kuisma, Kaija Montin, Markus Montin, Raimo Ulmanen, Sammy Virtanen, historiakuvia Taitto: Sammy Virtanen / King Kong Advertising Painosmäärä: 5000 kpl • Painopaikka: Teroprint Oy, Mikkeli

Pertunmaalla ne tekee Kaskivalkeat-julkaisu on saanut jatkoa! Numero kaksi kertoo jälleen, mitä erinomaista meillä pertunmaalaisilla täällä on sekä tarpeellista tietoa tapahtumista ja palveluista, kepeällä, mutta informatiivisella otteella. Monissa keskusteluissa ihmisten kanssa käy aina selväksi, mitä hienoa Pertunmaalla on. Valitettavasti vaatimattomasta kansanluonteesta johtuen näiden asioiden kehuminen niistä tietämättömille on vähän lastenkengissä. Kuitenkin itsestäänselvyydet pitäisi yhä uudestaan kuuluttaa maailmalle, että varmasti osaamme myös itse arvostaa sitä, mitä meillä on: puhtaat ja lukuisat järvet ja metsä, haja-asutuksen mahdollistama rauha ja turvallisuus, yhteisölliset ja ystävälliset kuntalaiset ja kunnan mahtava maantieteellinen sijainti. Nämä ovat kuntamarkkinoinnin ja uuden kuntastrategian kärkijuttuja! Kun fasiliteetit ovat ykkösluokkaa, toiminnankaan ei soisi olevan vähempää. Kuntalaisten edunvalvonta ja paikallisen yhteisöllisyyden edistäminen ovat tulevaisuuden kunnan tehtäviä mahdollisen maakuntauudistuksen jälkeen. Ja meillä onkin hyvällä mallilla yhteistyö kunnan, järjestöjen ja yhdistysten kesken. Kuortissa on loistava esimerkki yhteen hiileen puhaltamisesta kun saatiin Frisbeegolf-rata keskeiselle paikalle urheilukentän viereen. Yhdessä tekemistä on lisäksi esimerkiksi harrastusten järjestämisessä, kirkonkylän torin toiminnan kehittämisessä ja tapahtumissa (Pertun Päivät, joulunavaus, talvirieha). Maakuntauudistuksessa kunnan hallintoa siirtyy isoon maakunnan yksikköön. Kuntalaisen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät toiminnot ovat tällöin kunnan toiminnan keskiössä. Osaaminen ja kulttuuri, työllisyydestä huolehtiminen, elinkeinopolitiikka, kaavoitus, jätehuolto, tiet, asuntotoimi, osa tehtävistä mainittuina.

Rakentamisen saralla Pertunmaalla on lyhyessä ajassa tapahtumassa useilla kohteilla. Kuortin teollisuusalueen kehitys uusine halleineen ja yrittäjineen on ansaitusti saanut huomiota. Uusi monitoimikenttä rakentuu kesällä 2018 yhtenäiskoulun alapihalle, jolla pääsee pelaamaan muun muassa eri pallolajeja. Kirkon viereen nousee uusi seurakuntakeskus, Tukikotialueelle asuntoja ja palvelukeskus, sähköverkko saa parannusta, kun Järvi-Suomen Energia Oy rakentaa 110kV:n sähkölinjan Kuortista ja kirkonkylälle sekä torin kahvilarakennus uudistetaan - joitakin kohteita näin luettelonomaisesti. Kaikki toiminta ei näy niin selvästi ulospäin. Kehitetään hankkeita ja ollaan mukana yhteisissä hankkeissa (Kotiovelle-hanke, Pienten kuntien työkkäri, kesäasunnosta vakituiseksi asunnoksi, matkailun edistäminen). Uutta on myös kuntalaisten tietotaidoissa: digikinkereillä opetellaan käyttämään sähköisiä palveluja internetissä, laskujen maksamisesta sanapalan tai sudokun pelaamiseen, sekä huvia että hyötyä. Päättäjätkin ovat vihdoin siirtymässä sähköiseen tiedonkulkuun kokousmateriaaleissa. Sana digitaalinen tulee muuten latinan kielen sanasta digitus, joka tarkoittaa sormea. Olipa se sitten peukalo tai etusormi, millä sitä älylaitteen näyttöä ohjailee... Kaikki tämä mitä tehdään ja tapahtuu, on osoitus Pertunmaan elivoimaisuudesta. Me haluamme kuulla, kuinka muualla puhutaan, että Pertunmaalla ne tekee. Annukka Räisänen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Liukkonen, kunnanhallituksen puheenjohtaja

Yrittäjyys Pertunmaalla YRITTÄMINEN ON SYVÄLLÄ PERTUNMAALAISESSA MAASEUDUN GEENIPERIMÄSSÄ. Ajan kuluessa muutosta on tapahtunut vähitellen ja lähes huomaamatta elämäntavasta kohti tietoisia omasta kotitaloudesta erillään olevia elinkeinoja. Maaja metsätalous on tarjonnut lujan pohjan, mistä ponnistaa, ja se on edelleenkin tärkeä osa Pertunmaan elinkeinorakennetta. Pertunmaalainen yrittäminen on seurannut yleisiä yhteiskunnan kehityskulkuja, osin sopeutuen ja osin muutoksia hyödyntäen. Pienet karjatilat ovat maaseudulta lähes kadonneet. Metsätalouden suhteellinen merkitys on kasvanut ja sen rinnalle on kehittynyt täydentävää liiketoimintaa kuten majoituspalveluja ja marjanviljelyä. Kunnan asukasluku on jatkuvasti pienentynyt ja ikärakenne painottunut varttuneemman väestön suuntaan. Toisaalta vapaa-ajan asukkaat ja 5-tien liikennevirta ovat tarjonneet kysyntää kauppa- ja muille palveluille.

Pertunmaan Yrittäjät ry Perustettu 1989 Jäsenyrityksiä n. 60 4

Vapaa-ajan asumiseen ja matkailuun Pertunmaa Järvi-Suomen reunalla ja suhteellisen lähellä Etelä-Suomen väestökeskittymiä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Kesäaikaan kunnan väkiluku kaksin- tai kolminkertaistuu ja Pertunmaa sijoittuu suhteellisella ”loma-asuntointensiteetillä” mitattuna maan kärkijoukkoon. Lisäksi palveluhakemistosta löytyy parikymmentä yrittäjää, jotka tarjoavat vuokrattavaksi yhtä tai useampaa huvilaa. Rakentajia, rautakauppaa ja kiinteistöhuoltajia on siis tarvittu, mutta vapaa-aikasektori tarjoaa edelleen runsaasti mahdollisuuksia palvelujen ja harrastetarjonnan kehittämiseen.

Pertunmaan yrittäjyydelle on leimallista pien- ja yksinyrittäminen. Tyypillisiä toimijoita ovat rakennus- ja koneurakoitsijat. Taajamiin on rakennettu omakoti- ja rivitaloja ja rantatonteille vapaa-ajan asuntoja. Korjausrakentamisen osuus todennäköisesti kasvaa rakennuskannan ikääntyessä ja asumismukavuuteen sekä viihtyisyyteen kohdistuvien odotusten muuttuessa. Koneurakointi on usein alkanut maaja metsätalouden ohessa olemassa olevaa konekantaa hyödyntäen. Erityisesti metsätalous on tarjonnut kasvumahdollisuuksia kuljetuksissa ja puunkorjuussa. Pertunmaalaiset yrittäjät ovatkin investoineet merkittävästi nykyaikaisiin erikoistuneisiin koneketjuihin ja työllistävät ammattinsa osaavia kuljettajia. Teollisetkin perinteet ulottuvat ainakin yhtä kauas kuin kunnan 90-vuotinen itsellinen historia. Silloinkin kyse oli puusta, josta höyryn voimalla syntyi sahatavaraa. Yritys on erinäisten vaiheiden ja useiden sukupolvien myötä siirtynyt jalostusketjusssa eteenpäin höylättyjen rakennuskomponenttien tuottajaksi. Vuosien saatossa Pertunmaan teollinen rakenne on monipuolistunut uusille toimialoille. Henkilömäärältään suurimmat yritykset ovat erikoistuneet muovikomponentteihin ja metalliteollisuuden osavalmistukseen. Näistä kumpikin työllistää noin 40 henkilöä ja ne ovat onnistuneet vakiinnuttamaan ja kasvattamaan toimintaansa pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin tukeutuen. Muiden pertunmaalaisten yritysten joukosta löytyy esimerkiksi puusepänteol-

lisuutta ja kalustevalmistajia, kiuaskiviä ja lihanjalostusta. Pertunmaa haluaa olla houkutteleva paikka niin nykyisten yritysten kasvulle kuin uusillekin yrityksille. Välittömiä mahdollisuuksia tarjoaisi yhteistyö nykyisten yritysten kanssa erityisesti metalliyritysten osavalmistuksen tehostamisessa. Sijoittautumispäätöksiä harkittaessa alueen vahvuuksia ovat sijainti lähellä Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkeja, hyvät liikenneyhteydet sekä kuntahallinnon mutkaton päätöksenteko. Pertunmaalla on investoitu valokuituverkkoon ja toteutettu erilaisia digitalisaatiohankkeita. Puitteet ovat siis hyvät esimerkiksi suunnittelutoimistoille tai luovien alojen yrittäjille. Bonuksena tulee vielä edullinen ja samalla luonnonläheinen viihtyisä asuinympäristö työtekijöille ja heidän perheilleen. Teksti Pekka Hölttä

Nyt kysytään... Elinkeinoasiamies Juha Paasonen Mitä olennaista viime vuosina on tapahtunut Pertunmaan yritystoiminnan kehityksessä? Kuortin teollisuusaluetta laajennettiin muutamia vuosia sitten. Metallin laserleikkausta tekevä Pelaser Oy rakensi uudelle alueelle oman hallin. Sen jälkeen kunta on rakennuttanut kaksi teollisuushallia Kuortin teollisuusalueelle. Kunnan rakennuttamissa halleissa on yhteensä uutta tilaa on 3500m². Tiloihin on sijoittautunut neljä metallialan yritystä. Pitkään Pertunmaalla toiminut Oy PertuComponents Ltd on myöskin laajentanut toimintaansa. Kuortin liikekeskukseen on tullut lisää palvelualan yrityksiä. Millaisia palveluja ja ratkaisuja kunta voi tarjota esimerkiksi kaavoituksen tai toimitilojen osalta? Kunnalla on tarkoitus kaavoittaa lisää alueita sekä Kuortin liikekeskuksen alueelle että teollisuusalueelle. Toimistotoimitilaa löytyy tarvittaessa jonkin verran kunnan omista tiloista ja myös yksityisiltä yrityksiltä. Kaupan palveluille löytyy tilaa yksityisiltä sekä Kuortista, että kirkonkylältä. Mitä hankkeita on toteutettu tai on meneillään tietoliikenteen ja digitalisaation alueella? Pertunmaalla on panostettu kuntalaisten digiosaamiseen hankkeiden kautta. Menossa on kaksikin hanketta. Ensimmäisessä jo parin vuoden ajan toimineessa hankkeessa kuntalaisia koulutetaan laitteiden käytössä, näitä ”digikinkereitä” järjestetään kerran viikossa. Toisessa hankkeessa kehitetään haja-asutusalueiden ihmisten ja tavaroiden liikkumista digitalisaation keinoin. Vastaavaa ei ole vielä toteutettu missään. Millaiset tekijät mahdollisesti rajoittavat yritystoiminnan kasvua ja kehittämistä? Suurin ongelma on työvoiman saatavuus. Varsinkin nuorten muutto paikkakunnalta on vakava asia alueen menestymiselle pitkällä aikavälillä. Anna esimerkkejä yrityksistä tai toimialoista, joiden kannattaisi sijoittautua Pertunmaalle? Pertunmaalla on kattava valokuituverkko, joka mahdollistaa hyvinkin suurta tiedonsiirtonopeutta vaativan etätyön tekemisen kunnassa. Toisaalta mobiili 4G-verkko kattaa hyvin kunnan alueen. Voidaan siis todeta, että kaiken tyyppinen yrittäminen, joka ei vaadi jatkuvaa fyysistä kontaktia asiakkaiden kanssa voisi sijoittua Pertunmaalle. Kuortin alueen metalliteollisuuden voimakas laajeneminen tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet toimialan laajentumiselle alueella. Teollisuusalueelle tasataan lisää tontteja kesän 2018 aikana. Kuortin liikekeskuksen alue tarjoaa hyvät puitteet palveluyrityksille. Kuortti ja siellä sijaitseva ABC-asema on yksi Suomen vilkkaimmista taukopaikoista.

Lähellä on hyvä olla Sanotaan, että välillä pitää käydä kaukana, että näkee kunnolla lähelle. Olen saanut kuluneen vuoden aikana lähteä ja palata monta kertaa hoitaessani maaja metsätalousministerin tehtävää. Lähes viikottaisilla ulkomaanmatkoilla olen havainnut, että Suomi on aitoa uteliaisuutta herättävä maa maailmalla. Meille arkiset asiat ovat kuulijoille maailmalla ennenkokematonta eksotiikkaa. Suomi tunnetaan formulakuskeista, Sibeliuksesta, talvesta, Joulupukista, turvallisuudesta, puhtaasta ruuasta, metsistä ja vesistä. Monet vienninedistämismatkoistani ovat suuntautuneet Aasiaan. Siellä on yhä enemmän hyvätuloisia kuluttajia, joille turvallisuus ja luotettavuus kaupan hyllyllä ei ole itsestäänselvyys. Monet suomalaiset yritykset ovat Aasian markkinoilla ja lisää ovia uusille kauppasuhteille avataan kaiken aikaa. Matkailu ”arktisessa ja eksoottisessa” Suomessa kiinnostaa yhä enemmän, ja tähän kiinnostukseen haluamme vastata yhdessä yritysten, markkinointiyhtiöiden ja hallinnon kanssa. Samoin puhdas ja turvallinen ruokamme kiinnostaa. On todella hienoa, että suomalaisille korkealaatuisille elintarvikkeille löytyy uusia markkinoita maailmalta. Suomalaiset puhtaat elintarvikkeet ovat rynnimässä nyt toden teolla korkean lisäarvon vientimarkkinoille. Erityisesti ruokaskandaalien varjostamassa Kiinassa, ja muualla Aasiassa vanhemmat haluavat lapsille vain parasta mahdollista. Siksi heillä on erityinen kiinnostus ruuan lisäksi myös esim. Suomessa valmistettuihin puisiin lastenhuoneiden kalusteisiin, hygieniatuotteisiin ja rakennusmateriaaleihin. Tätäkin kiinnostusta ohjaa turvallisuus. Vaikka viennin painopistettä on siirtynyt Aasian suuntaan, ei lähialueitamme Pohjoismaita, Venäjää ja keskistä Eurooppaa ole unohdettu. Näistäkin suunnista meillä on vielä paljon lisäasiakkaita saatavissa niin tuotteissa, kuin palveluissakin. Tarvitsemme nykyistä enemmän yhteistyötä, niin matkailun edistämisessä, kuin viennin vauhdittamisessa. Haluan, että Järvi-Suomestamme muodostuu Suomen neljäs matkailuvaltti Lapin, Saaristomeren ja Helsingin rinnalle. Se on mahdollista vain nykyistä laajemmalla ja syvemmällä yhteistyöllä. Suomalaiseen kesään kuuluu mielestäni ehdottomasti grilli ja maistuvat grilliherkut. Onhan kesä yhdessäolon ja hyvän ruuan aikaa. Herkuttelemalla lähellä tuotetulla ruualla tuetaan paikallisten ruuantuottajien työtä. Kotimainen, vastuullinen ruokaketju työllistää noin 340 000 suomalaista. Valitaan siis ostoskärryyn ja lautaselle suomalaista ruokaa! Sinulle, lukijalle, haluan pitkällä kokemuksella suositella Pertunmaalta löytyviä, hyviä paikallisia yrityksiämme. Kaikki kesämökkeilyyn tarvittava on saatavissa läheltä, on sitten kyseessä uuden mökin rakentaminen tai pienemmät puhdetyöt. Minulle rakas harrastus kesäisin on kotikyläni Koirakiven kesäteatterissa näytteleminen. Ei taitaisi kesää oikein kunnolla tulla, jos ei saisi tutun teatteriporukan kanssa harjoitella uutta esitystä ja pistää itseään likoon uuden roolihahmon kautta. Kesäteatteri on antanut huikeita kokemuksia ja opettanut paljon. Kihelmöivä jännitys ennen esityksen alkua ja yleisöltä saatu vilpitön palaute tuntuvat huikealta! Lukuisat kylissä toimivat seurat järjestävät kesällä mitä erilaisimpia tapahtumia, joihin toivotamme juuri sinut lämpimästi tervetulleiksi. Virkistävää kesää! Lähellä on hyvä olla! Jari Leppä Maanviljelijä Pertunmaan Koirakiven Antinmäeltä Maa- ja metsätalousministeri 5

Pertunmaan 4H-yhdistys ry. 60 vuotta, 4H-liitto 90 vuotta SUOMEN 4H-LIITON UUDEN TOIMITUSJOHTAJAN TERVEHDYS JUHLAVUOTEEN Elämä on välillä yhtä juhlaa. Siltä tuntuu juuri nyt, kun Suomi 100 -juhlinta on päättynyt ja ajatukset ovat 4H-järjestön omassa juhlavuodessa. Vuonna 2018 on kulunut huikeat 90 vuotta siitä, kun valtakunnallinen 4H-toiminta Suomessa alkoi.

Juhlavuosi on hyvä hetki katsoa hetki taaksepäin: ihailla, arvioida ja oppia siitä, mitä aiemmin on tehty. Olemme ylpeitä hienosta historiastamme, mutta erityisesti haluamme tänä vuonna kohdistaa ajatuksemme seuraavaan 90 vuoteen. Miten tuemme jatkossakin lasten ja nuorten kasvua maalla ja kaupungeissa itsetuntoisiksi ja avarakatseisiksi ihmisiksi, jotka omalla vuorollaan ovat rakentamassa Suomea ja sen tulevaisuutta? Mitä voimme oppia menneestä, mitä haluamme tehdä toisin? Juhlavuosi tarjoaa myös hienon tilaisuuden tehdä näkyväksi sitä kaikkea, jota jo nyt tehdään – ja sitä on paljon. Vuonna 2018 meillä on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä paikallista nuorisotyötä näkyväksi 225 yhdistyksen voimin. Käytetään tämä tilaisuus hyödyksi ja tehdään 4H näkyväksi koko Suomessa etelästä pohjoiseen, kaikenikäiset yhdessä. Tehdään tästä ikimuistoinen juhla.

Hyviä tuloksia lapsi- ja nuorisotyössä saavutetaan, kun asioihin tartutaan ajoissa ja niitä tehdään pitkäjänteisesti. Ennaltaehkäisevä, pitkäkestoinen ja laadukas työ lapsen ja nuoren kasvun tukena on se, mitä osaamme ja mitä haluamme jatkossakin tehdä. Siihen tarvitaan hyviä kumppaneita, joista kumppanuus kuntien kanssa on ollut ja on jatkossakin meille erityisen tärkeä. Iloista juhlavuotta! Tomi Alakoski toimitusjohtaja Suomen 4H-liitto

1 Safkasynttärit järjestettiin vapun ja Suomi-100 -päivän kunniaksi keväällä 2017. 2 Kerholaiset muodostivat sydän kuvion jäälle. 3 AIV-liuosastioita ollaan kerätty kahtena syksynä. 4 Lapset keräävät roskia pois tien varrelta.

Nuorten Työt ennen ja nyt 4H -toiminta alkoi Suomessa jo 1920 -luvulla maatalouskerhoina, mutta hyvin pian kerhojen ohjelmaan tuli myös puutarha-, säilöntä-, leivonta- ja ompelukerhoja. Pertunmaan 4H-yhdistys ry. rekisteröitiin virallisesti 1958. Sitä ennen toimittiin Maatalouskerhona. Yhdistyksen nykyinen toiminta keskittyy nuorisotoimintaan: 4H-kerhot alaluokkalaisille ja työllistämistoiminta 14-28 -vuotiaille. Nuoria kannustetaan ja autetaan perustamaan myös 4H-yrityksiä. Pertunmaan 4H-yhdistys hoitaa pertunmaalaisten nuorten kesätyöllistämisen yrityksiin, yksityisille ja muille työtä tarjoaville työsopimuksineen ja palkanmaksuineen kunnan myöntämän työllistämismäärärahan ja yritysten/ yksityisten maksaman osuuden turvin. Kiitoksia Pertunmaan kunnalle ja kaikille nuoria työllistäneille, että pertunmaalaiset nuoret ovat työllistyneet erittäin hyvin! Jatketaan samaan malliin! Nuoret! Hakekaa töitä. Yritykset ja yksityiset! Tarjotkaa töitä: www.pertunmaa.4h.fi tai pertunmaa@4h.fi Juhlimme 9.6.2018 Pertunmaan torilla Pertunmaan 4H-yhdistyksen 60 -vuotista taivalta. Jos haluatte kertoa jonkin mukavan muiston Maatalouskerhoon tai Pertunmaan 4H-yhdistykseen liittyen, niin ottakaa yhteyttä! Olisi mukava kuulla myös menneistä ajoista! Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Mervi Honkanen Pertunmaan 4H-yhdistys ry. pertunmaa@4h.fi 0500 878 097

ENTISTEN NUORTEN TYÖT Keskustelimme tuonnoin naapurimme kanssa siitä, mitä töitä me nuorena teimme. Maatilalla riitti töitä nuorille ja lapsille ympäri vuoden. Erityisesti kesällä oltiin mukana kaikissa maatilan töissä. Mitä ne työt sitten olivat? Keväällä oltiin apuna peltotöissä. Kivien keruuta riitti. Toinen ankara alkukesän askare oli metsälaitumien aitojen korjaaminen. Siellä sitä oltiin hikisen homman lisäksi ”hyttysen syöttinä”. Vähän isompana pääsi hevosen kanssa äestämään ja jyräämään. Ja kun isä kylvi heinänsiementä niin laittamaan sitkainta. Se tarkoittaa sitä, että laitettiin risuja kylvörintaukseen merkiksi. Seuraava työ oli säilörehun teko. Kun heinä oli niitetty se mätettiin kärrylle ja sitten siitä rehukuoppaan. Kun tämä työ oli saatu valmiiksi alkoi kuivanheinän teko. Lasten työnä oli laittaa heiniä seipäille kuivumaan. Muistan kun meillä kotona oli urakka. Isomman piti seivästää 15 seipäällistä ja pienemmän vähemmän. Kun urakka oli valmis pääsi lähtemään Vanhantalon rantaan uimaan. Kotitaloustyöt kuuluivat niin pojille kuin tytöillekin. Tiskivuorot olivat arkipäivää. Kesällä oli lantun kitkemistä ja juurikkaan harvennusta. Syksyllä osallistuttiin koulun jälkeen ja viikonloppuisin viljankorjuutöihin ja perunannostoon. Myöskin puintitöissä oltiin tekemässä aputöitä. Mielekästä työtä oli kaikille. Sellaiset nuoret, joilla ei ollut kotitilaa saivat naapurista kyllä työtä ja vähän rahaakin palkaksi. Tätä voisi sanoa lapsityövoiman käytöksi. Sitä se ei missään nimessä ollut. Työtä tehtiin kohtuudella omien voimien mukaan. Tämä oli osa perheiden toimeentuloa. Lisäksi tällä ansaittiin sitten talvikauden viikkorahat. Tämä kaikki on tuttua meille varttuneemmalle väelle. Totesimme, ettei nykynuoret tekisi tällaisia askareita. Hetken pohdittuamme tuumasimme, ettei näitä töitä enää ole olemassakaan. Maatilojakin on perin vähän. Tilat ovat isoja ja työt tehdään koneilla. Heinää ei seivästetä, se korjataan suurpaaleihin ja käsitellään koneellisesti. Näppärä ja innokas nuori voi kyllä olla näissä tehtävissä kätevämpi traktorikuski kuin vanhempansa.

NYKYAJAN HAASTEET Kesätyön saanti onkin monelle nuorelle tämän päivän haaste. Onneksi on järjestöjä, erityisesti 4H, jonka kautta voi saada kesätyön. Tämä on arvokas asia. Koulun ja opiskelun lisäksi järkevän suorittavan työn tekeminen on nuoren ihmisen kehitykselle tärkeää. Oman perheen asenne ja tuki työn saamisessa on välttämätöntä. Osallistuminen kotitöihin antaa tähän asiaan hyvää tuntumaa. Pertunmaan kunnalla on rahaa nuorten työllistämiseen. Sitä käytetäänkin paljon. Tämä on hyvä asia. Se tarjoaa hyviä eväitä tulevaa elämää varten. Yritysten ja työnantajien tulisikin käyttää tätä mahdollisuutta yhteiskunnan tulevaisuuden hyväksi. Tämä on asia johon tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorisotyössä. Nuorena työn tekoon oppineesta ihmisestä tulee aikaansaava kansalainen. Tästä saatu myönteinen kokemus kantaa ihmistä hyvään koko elämän ajan. Toivon, että mahdollisimman moni pertunmaalainen nuori saa tänäkin kesänä mielekästä kesätyötä. Hyvää kesää kaikille entisille ja nykyisille nuorille. Risto Salminen

ää w

aa . fi m

MU UT

MÖKKI KO KSI DI

lis Lue

Mökkiläisestä pertunmaalaiseksi

un ww.pert

HALUAISITKO MUUTTAA VAPAA-AJANASUNTOSI VAKITUISEKSI? PERTUNMAALLA TÄMÄ ONNISTUU, JOS MÖKKISI YLIPÄÄTÄÄN TÄYTTÄÄ RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET, JOTKA VAKITUISIA ASUNTOJA KOSKEVAT. ”PERTUNMAAN KUNTA suhtautuu positiivisesti hakemuksiin muuttaa vapaa-ajanasunto vakituiseen asuinkäyttöön”, vakuuttaa kunnan teknillinen johtaja, rakennustarkastaja Matti Ratilainen. Pertunmaalla kunta suorastaan käynnistää hanketta, jossa selvitetään kesäasuntokiinteistöjen omistajien halukkuutta muuttaa kiinteistö vakituisesti asuttavaksi. Hankkeessa myös tutkittaisiin, millaisia muutostarpeita kullakin kiinteistöllä on. Toisin sanoen kunta mahdollisesti auttaakin muutoksien suunnittelussa ja toteutuksessa. ”Lähtökohtana on, että vapaa-ajanasunto on sillä tavoin asumiskelpoinen kuin rakennusmääräykset edellyttävät.” YMPÄRISTÖMINISTERIÖN asuinrakennuksia koskevat rakennusmääräykset ja ohjeet ovat muutaman aanelosen pituinen luettelo, joka kertoo, millaisia ehtoja asuinrakennusten pitää täyttää. Käytännön esimerkkinä Ratilainen mainitsee 240 sentin huonekorkeuden, johon kaikki kesämökit eivät suinkaan yllä. ”Vakituisten asuntojen lämpöeristeistäkin on tiukemmat vaatimukset kuin vapaa-ajanasunnoista. Sama koskee vesi- ja jätevesihuoltoa”, hän sanoo. On myös muita yksityiskohtia. Jos vapaa-ajanasunto halutaan ottaa vakituiseen asuinkäyttöön, rakennuksessa pitää yleensä olla koneellinen lämmön talteenotto. Huomattava osa kesämökeistä on sellaisia, joissa ei ole pesutiloja, vaan peseytyminen tapah-

tuu rantasaunassa. Tämä järjestely ei vastaa niitä vaatimuksia, joita kohdistuu vakituisiin asuntoihin. ”Tällä vuosituhannella rakennetut vapaa-ajanasunnot yleensä täyttävät ne normit, joita edellytetään ympärivuotiseen asumiseen sopivilta rakennuksilta. Vanhemmissa kesämökeissä tilanne on toinen”, rakennustarkastaja Ratilainen sanoo. ”Totta kai vanha vapaa-ajanasunto on remontoitavissa niin, että kunta voi antaa luvan käyttötarkoituksen muuttamiseen. Vaadittavat remontit voivat olla kuitenkin teknisesti hankalia, ja kannattaa aina miettiä, onko muutostyö vaivan ja rahan arvoinen.” Käyttötarkoituksen muutosta arvioidessaan kunta joutuu ottamaan huomioon myös rakennuksen sijainnin. Koska osa vapaa-ajanasunnoista sijaitsee asemakaava-alueella, on tällaisen

rakennuksen omistajan muutosta halutessaan kuultava naapureita siitä, mitä näille merkitsee, jos naapurissa äkkiä onkin ympärivuotinen asukas. Oma kysymyksensä on etäisyys rannasta. Vakituisessa asuinkäytössä olevien rakennusten on yleensä sijaittava vähintään 40 metrin päässä rannasta. Tätä määräystä harva kesämökki täyttää, mutta kunnalla on oikeus myöntää poikkeuksia tästä säännöstä. VIIME VUOSINA PERTUNMAALLA vain pari kolme vapaa-ajanasukasta vuodessa on hakenut asunnolleen käyttötarkoituksen muutosta. Yleensä he ovat toteuttaneet hankkeensa loppuun asti. Muutoshankkeiden määrä on hyvin pieni, kun kunnassa on sentään yli 1700 vapaa-ajanasuntoa. Matti Ratilainen vakuuttaa, ettei kunta ole muutoksia vastustanut – jos ei ole tavoitellutkaan. ”Muutoskohteena oleva vapaa-ajanasunto voi sijaita paikassa, johon kaikkia sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluja ei sujuvasti saa. Jos lapsiperhe muuttaa hankalaan paikkaan, voi tästä kunnalle kustannuksia tulla. Mutta ei tämä ole kunnan päätöksentekoon vaikuttanut eikä näitä tapauksia ole ollut. Vakituinen asukas maksaa veronsa asuinkuntaan, mutta ei tämäkään puoli kunnan päätöksenteossa ole juuri ollut esillä”, Matti Ratilainen huomauttaa. Jos siis talo kelpaa asumiseen – tervetuloa Pertunmaan asukkaaksi! Teksti Jouni Luotonen

Aurinkovettä Pertunmaalla AURINKO LASKEE, AURINKO NOUSEE, lomapäivä lipuvat tasaisen rauhallisesti eteenpäin. Järven pinta on täysin tyyni ja seuraavassa hetkessä, myrskyisä. Ukkosmyrsky on parhaimmillaan hienoa seurattavaa. Luonnon läheisyyden on tutkittu rauhoittavan ihmisen mieltä, luonnossa liikkuminen, epätasaisen metsämaaston kulkeminen on kuulemma myös aivoille mitä parhainta jumppaa. Meillä on ollut kesämökki Kuortissa, Pertunmaalla 28 vuotta, sen osti isäni keväällä 1990. Isäni valitettavasti kuoli jo 14 vuotta sitten. Häneltä kun kysyttiin ennen kuolemaansa, jonka hän tiesi lähestyvän, tekisikö hän mitään elämässään toisin, jos vielä voisi, hän vastasi - , “Jos saisin nyt päättää mitä tekisin elämässäni enemmän, olisin Kuortin mökillä ja vaikkapa kalastaisin. En kiirehtisi”. Mökin rauha ja maisemat hänelle merkitsivät paljon - Kuten ne merkitsevät useille meistä suomalaista. Suomen luonto on monille hyvin tärkeä ja mökillä siihen saa kosketuksen. MÖKKIELÄMÄ on myös minun perheelleni tärkeää, olemme mieheni ja kolmen tyttäreni ja äitini kanssa viettäneet täällä kaikki kesämme viimeisen kolmen vuosikymmenen ajan. Lomalla on meille usein samanlainen kaava. Ensimmäisen lomaviikon vietämme lähes aina Pertunmaalla tekemättä juuri mitään, katselemme vain ympärillemme, siivoilemme ja nautimme maisemista. Pidän lukemisesta, mutta olen huomannut, että työkiireiden vuoksi, pystyn lukemaan kirjoja vasta toisella lomaviikolla. Sää on ensimmäisellä viikolla aina erinomaisen hyvä: se on hyvä, koska säällä ei ole nimittäin väliä, kaikki säät kelpaavat, koska on loma ja kellon ja kalenterin voi jättää pois. Toisella lomaviikolla yleensä aktivoidumme, katsomme, mitä tänä vuonna tarjoaa Koirakiven kesäteatteri, entä Pertunpäivät

tai Mäntyharjun Salmelan taidetarjonta, ja selvitämme aina myös, koska mahtaa olla Kuortin kartanon kesäjuhla. Kaikista näistä kesätapahtumista on meillä mahtavia muistoja vuosien varrelta. Viime vuonna ajoimme spontaanisti Savonlinnan Oopperajuhlille nauttimaan Rigoletosta ja sieltä Punkaharjun kautta takaisin Pertunmaalle. Pertunmaan, Mikkelin ja Heinolan toreilla käymme viikottain. Menisinkö soutelemaan, kävelisinkö kauppaan, ehkä menen riippukeinuun ja olen siinä. Ja mietin, mitä tulee radiosta. Tiskejä tiskatessa kuuntelen aina kuulokkeet korvissa Yle Areenasta audiosisältöjä: esimerkiksi Perttu Häkkistä tai Jari Sarasvuota, Muuten kulutan mediaa yleensä kesällä melko vähän: joitain sarjoja ahmin sadepäivinä Yle Areenasta, siellä on tänä kesänäkin runsaasti uutta, mistä valita. Ravustusaikaan viimeisin saalis meillä oli on vain 12 rapua, kun kymmenen vuotta sitten saatiin satoja rapuja kesässä. No, rapujakin voi tilata, jos onni ei suosi - tai taito. Kalastusta harrastamme silloin tällöin, paras saalis on aina kalastus sinänsä ja sen tunnelma. KERRAN KESÄSSÄ meillä on kesäjuhlat (pahoittelut ihanille naapureille), Kisaamme ystävien kesken tikanheitossa ja mölkyssä, saunomme, syömme ja juomme hyvin ja illalla laulamme nuotiolla. Tämä traditio on kestänyt jo 12 vuotta. Kuusi pariskuntaa kokoontuu yhteen ja aina on yhtä hauskaa! Ja kertaakaan ei ole sää häirinnyt, joskus hyttyset. Arvostan luomu- ja lähiruokaa ja sesonginmukaisuutta. Olemme saaneet kaikkea läheltä. Omasta metsästä lähinnä mustikat ja kantarellit. Naapurilta olemme ostaneet

herkullisia muikkuja ja lähitiloilta mansikoita, herneitä ja porkkanoita. Alivaltiosihteerin Pasi Heikura totesi Ylen radiohaastattelussa muinoin, että Suomen kielen kaunein lause on “Sauna on lämmin”. Tämä kaunis lause kuullaan kesällä meillä Pertunmaalla jokaikinen ilta. Mikään maailmassa ei ole niin ihanaa kuin pulahtaa saunan jälkeen pieneen, kirkasvetiseen järveen. Ei ole sinilevää näkynyt 28 vuoteen, jotka olemme tällä seudulla saunoneet. Ja niin hienoa on saunan jälkeen laittaa grilli kuumenemaan ja perunat liedelle. Se, että mökiltä on muutaman kilometrin matka täysiin palveluihin Kuorttiin, tekee lomasta helppoa: siellä on 24/7 ruokakauppa ja muut palvelut. Ei hassumpaa, sanon minä, ja sekin sopii minulle, että mökille pääsee Helsingistä alle kahdessa tunnissa. Joskus vuosia sitten esikoiseni Petra huudahti auringonlaskun aikaan: “katsokaa, aurinkovettä. “ Auringonlaskua on kuvattu mökillä näinä vuosina uudelleen ja uudelleen. Aina yhtä kaunista, tai aina, joka kesä - entistä kauniimpaa. Olimme vuosia sitten Indonesiassa, Balilla lomamatkalla, siellä Uluwatun temppelialueella sanottiin olevan maailman kaunein auringonlasku. Upea se oli, muttei maailman kaunein. Se nimittäin on Pertunmaalla. Mutta eivät he sitä Uluwatussa voi tietää. Päivi Nummi-Aho, kesämökkiläinen Pertunmaalta Työskentee Ylen markkinoinnista vastaavana päällikkönä Toiminut Pertunmaa Valtuuskunnan jäsenenä

inulla oli ilo kirjoittaa vuoden 2016 Kaskivalkeat-lehteen artikkeli digitalisaatiosta ja siitä, miten sen hyötyjä voidaan ottaa käyttöön inhimillisesti, ihmisten tarpeet edellä. Lukiessani tekstiä tuntui rohkaisevalta nähdä, miten monet kehitysaskeleet, jotka olivat vielä tuolloin vain “haaveita tanssilavan luona”, ovat Pertunmaalla jo toteutuneet. Samalla mieleen tulvi ajatuksia, miten monin uusin tavoin voisimme tuottaa oppimisen ja onnistumisen elämyksiä paikallisille ihmisille - samalla vahvistaen Pertunmaan elinvoimaa.

Digipitäjät-kokeilussa koululaisille opetettiin sähköistä asiointia ja tehtiin tukisivu tärkeiden palveluiden löytämiseksi. Senioreille tehtiin omat sähköisen asioinnin ja digitaitojen itseopiskelun tukisivut - www.digipitajat.fi. Senioreille myös järjestettiin digikinkereitä, eli yhteisiä digitaitojen opettelun ja jakamisen tilaisuuksia, yhteensä 16 kertaa. Kunnantalon valtuustosali pullisteli osallistujista kun pääsimme vauhtiin. Yhteensä kuuden kuukauden mittaiseen kokeiluun osallistui 70 pertunmaalaista senioria ja osallistumis-

Digitalisaatio, tuotteiden ja palveluiden muuttuminen sähköisiksi, on maailmanlaajuinen mullistus, jonka nopeutta ja vaikutuksia on välillä vaikea käsittää. Se luo mahdollisuuksia ja eriarvoisuutta. Se tuo lähemmäs ja vie kauemmas. Se vaikuttaa nuoriin ja vanhoihin. Ennen kaikkea, se on jo täällä. Halusimme tai emme.

kertoja oli 326. Eikä digikinkeritoiminta suinkaan päättynyt kun kokeilun jälkeen. Mukaan on tullut kerta kerran jälkeen uusia ihmisiä ja moni on ollut mukana alusta asti. Opeteltavaa riittää ja yhdessä on kiva kahvitella ja rupatella oppimisen ohella. Muutto uusiin tiloihin Honkalan kerhohuoneelle toi etenkin pienryhmissä harjoitteluun uusia mahdollisuuksia ja tila täyttyy nykyään viikottain yli 30 digiopiskelijan ja vertaisohjaajan puheensorinasta.

Vuoden 2018 alussa saimme Pertunmaalla käyntiin toisen merkittävän kokeilun, Kotiovelle-kokeilun. Kotiovelle-kokeilun kantavana ajatuksena on tarjota tuotteita ja palveluita kuntalaisille ja kunnan vapaa-ajanasukkaille - kotiovelle. Maakunnan ja ELY:n rahallisen tuen saamiseen kokeilulle vaikutti ratkaisevasti Digipitäjät-kokeilussa tehty pohjatyö seniorikuntalaisten aktivoimiseksi ja digiosaamisen kehittämiseksi. Kokeilusta kiinnostui myös Liikenne- ja viestintäministeriö, joka kutsuikin minut esittelemään Pertunmaalla tehtyä työtä “Älykäs maaseutu” -hankkeen kokoukseen, jossa oli edustajia melkein kaikista ministeriöistä. Olemme siis päässeet konkreettisesti Suomen maaseudun kehityksen keskiöön.

Suomen digitalisaation pikkujättiläinen

Pertunmaa on asukasluvun mukaan Suomen kunnista sijalla 275 listalla, jolla on yhteensä 311 kuntaa. Miten on mahdollista, että kunta on päässyt toteuttamaan jo kaksi valtakunnallisesti merkittävää kokeilua digitalisaation saralla? Eikö suunnan näyttäminen olekaan resursseiltaan moninkertaisten kasvukeskusten etuoikeus? Vastaus on, ei ole. Digikokeiluissa kunnan pieni koko ja etäisyys palveluista ovat kilpailuvaltteja. Päätöksenteossa on vähemmän portaita ja byrokratiaa. Pienempi osallistujien määrä pienentää kokeilujen tarvitsemaa rahoituksen määrää ja taloudellista riskiä. Pitkät etäisyydet luovat tarpeita paikkariippumattomille palveluille. Kun näistä hyvistä raaka-aineista valmistettuun pertunmaalaiseen digikeittoon lisätään hieman kaukokatseisuutta, hyppysellinen rohkeutta, iso kauhallinen talkoohenkeä, ripaus onnistumisen iloa ja alle pirteästi poriseva puskaradio - varokaa vain isommat! Viime vuonna Pertunmaalla ja Hartolassa toteutettiin Digipitäjät-kokeilu. Se oli ensimmäinen kokeilu Valtiovarainministeriön AUTA-hankkeessa, jossa etsittiin joustavia tukimuotoja eri puolille maata niiden kansalaisten auttamiseksi, jotka eivät vielä itse pysty käyttämään digitaalisia palveluja. Kokeilun aikana pureuduttiin kahteen pääaiheeseen: senioreiden digitaitoihin ja koululaisten sähköisen asioinnin opetukseen. Molemmissa löydettiin merkittäviä haasteita, mutta kokeilemalla löydettiin myös toimivia ratkaisuja.

Erityisen merkittävää Digipitäjät-kokeilussa ja käynnissä olevassa digikinkeritoiminnassa on ollut paikallisten vapaaehtoisten digiopastajien, eli vertaisohjaajien panos. Digikinkereiden osallistujien riveistä on astunut esiin jo seitsemän vertaisohjaajaa ja heistä suurin osa on digiopiskelijoiden tukena joka viikko. Vertaisohjaajien tiimi vetää nykyään yksinään osan digikinkereistä ja osallistuu aktiivisesti toiminnan kehitykseen, sekä organisointiin. Henkilökohtaista opastusta ja tukea on annettu osallistujille vapaaehtoispohjalta myös kotona. Tunnen suurta kiitollisuutta näitä aktiivisia ja kanssaihmisistään välittäviä vapaaehtoisia kohtaan. Heidän esimerkkinsä on kannustanut vapaaehtoisia liikkeelle myös muissa kunnissa, joissa digitukitoimintaa vien eteenpäin.

Etenkin autottomien yksin asuvien kuntalaisten on maaseudulla haastavaa saada hankittua päivittäistavaroita ja saada kyytejä yhteisiin tapahtumiin ja harrastuksiin. Nyt päivittäistavarat voi Pertunmaalla tilata ABC:n Salesta kotiovelleen, joko puhelimella tai sähköisesti. Kokeilussa organisoiduilla kimppakyydillä yhteinen retki vaikkapa syömään, tai Heinolaan uimaan, on edullisempaa - ja ennen kaikkea sosiaalisempaa. Yksinasuvien turvaa lisää myös palvelu, jossa postiyrittäjä voi käydä asiakkaan luona kysymässä, onko kaikki hyvin ja onko asiakkaalla toiveita ja tarpeita, joissa hän tarvitsee apua. Kotiovelle-kokeilun sisällä panostetaan vahvasti myös vapaa-ajanasukkaiden tukipalvaluihin. Mökillä voidaan käydä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa seuraavaa vierailua varten - lukot ehjiä, tie ajokunnossa. Mökkilaiturille voi myös tilata Pertunmaan kauppojen ja ravintoloiden tuotteita. Kotiovelle-palvelun tuella vapaa-ajanasukkaat voivat Pertunmaalla keskittyä vain oleelliseen - nauttimaan hyvin ansaituista loma- tai eläkepäivistä. Lisää tietoa Kotiovelle-kokeilusta ja siitä, miten sinä tai läheisesi voitte tulla mukaan, löytyy kokeilun nettisivustolta: www.kotiovelle.com. Digitalisaatio on pienten haja-asutusalueen kuntien mahdollisuus. Se on mahdollisuus tasa-arvoon kaupunkien ja maaseudun välillä. Se on mahdollisuus erottua ja vahvistaa elinvoimaa. Se on mahdollisuus pitää yhteyttä ja olla yhteisöllinen. Ennen kaikkea se on mahdollisuus johon monet Pertunmaan päättäjät, järjestöt ja asukkaat ovat yhdessä tarttuneet. Ja lähteneet rakentamaan Pertunmaasta Suomen digitalisaation pikkujättiläistä.

Teksti Marko Torppala

Hoidossa oleva Iiris-koira on päässyt viettämään perhe-elämää Lenita Pitkälän, Tiian ja heidän Nuppu-koiransa kanssa.

Hoitoa lemmikeille ja ihmisille TASSULASSA KOIRAT JA KISSAT SAAVAT YKSILÖLLISEN KOHTELUN Ihmisillä on paljon koiria ja kissoja, mutta vähän paikkoja, joihin he voisivat hyvillä mielin jättää lemmikkinsä hoitoon esimerkiksi loman tai muun matkan ajaksi. Pertunmaan Petäjätorpilla toimiva eläinhoitola Tassula on tällainen turvasatama. Puolentoista vuoden toiminta-aikanaan se onkin saanut paljon tyytyväisiä asiakkaita. Ja viidakkorummun kumina tuo lisää asiakkaita, sillä Facebookin arvostaluissa Tassulalle sataa järjestään täyttä viittä tähteä. – Oleme saaneet monia vakituisia asiakkaita. Heitä tulee Pertunmaan lisäksi kaikista ympäristökunnista ja kauempaakin. Asiakkaiden joukossa on paljon kesäasukkaita. On ihan kivaa, että olemme saneet positiivista palautetta. Ottaisimme mielellämme vastaan myös negatiivisia kommentteja kehittääksemme toimintaa toivomusten mukaan, Lenita ja Teijo Pitkälä sanovat. Asiakkaiden palautteessa tähtiä saavat sekä asialliset ja siistit tilat että lemmikkien kohtelu.

Koirille ja kissoille on tarjolla talvilämpimiä asuntoja sekä uusimpana nelipaikkainen ”kesähuvila”, jossa paksuturkkiset koirat voivat lekotella viileässä suojassa auringolta. Pihamaalla on useita tilavia ulkoilutarhoja. Koirat pääsevät usein myös sisälle taloon viettämään perhe-elämää Pitkälöiden ja heidän oman Nuppu-koiransa kanssa. – On hyvä, että koirat tulevat meille mahdollisimman tuituiksi. Sen helpottaa yksilöllisen hoidon antamisessa, Lenita Pitkälä sanoo. Vilkkainta aikaa Tassulassa ovat kesä- ja talvilomasesongit, mutta asiakkaita riittää ympäri vuoden, sillä ihmiset matkustelevat ja viettävät pitkiäkin lomia myös sesonkien ulkopuolella. TASSULA ei ole pelkkä lemmikkien säilytyspaikka. Hoitoon kuuluu paljon muutakin kuin asunnon ja ruoan tarjoaminen. – Joskus lemmikit tarvitsevat myös sairaanhoitoa ja lääkitystä. Tarvittaessa saamme neuvoja ja apua eläinlääkäriltä. Monilla koirilla on mukanaan omat lääkkeet ja myös ruoat, jotka sopivat allergiasta tai sairaudesta johtuvaan ruokavalioon, Lenita Pitkälä sanoo.

ERIKOISSAIRAANHOITAJAN koulutuksella Lenita Pitkälä hoitaa myös ihmisiä. Hänen yrityksensä toimialaan kuuluu sekä pieneläinhoitola että hoitotyö. – Toimin yksityisenä terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajana. Vien kodinhoito-, asiointi- sekä hoito- ja hoivapalvelua asiakkaan kotiin kuntouttavalla työotteella. Hoito on kuntouttavaa, kun asiakas on mukana tehtävien suorittamisessa, Lenita Pitkälä sanoo. – Kun Lenita tekee hoitotyötä kentällä, Teijo ja Tiia-tytär hoitavat eläimiä kotona. Eläinhoitola Tassula ei ole Pitkälöille pelkkää työtä. – Se on tärkeä osa meidän elämäämme. Se on myös harrastus. Se tuo paljon iloa ja väriä elämäämme. Tämän myötä saamme paljon ystäviä, sekä karvaisia että kaksijalkaisia. Teksti ja kuva Osmo Kuisma

Logistiikka RULLAA Teksti Henry Nieminen Kuvat Sammy Virtanen

POSTIPALVELUT OVAT KIRKONKYLÄLLÄ Pertunmaan asiamiesposti toimii kirkonkylällä K-Market Karpalossa. Nykyiset omistajat Kristiina ja Henry Eriksson aloittivat Pertunmaalla syksyllä 2016. Karpalossa on panostettu postipalveluihin muun muassa laajentamalla remontilla postipalveluille lisää tilaa. - Postipalveluiden käyttäminen on helppoa ja sen voi tehdä kaupassa käynnin yhteydessä, toteaa Kristiina Eriksson. K- Marketissa on myös passipalvelut ja pakettia haettaessa kannattaa hyödyntää monipuolista palvelutiskiä. Lähitulevaisuudessa Postin pakettilokeroa ei ole tulossa. – Karpalon vahvuus on henkilökohtainen, joustava ja ystävällinen palvelu, kuvaa Eriksson. ASIAMIESPOSTI KIRKONKYLÄ K-MARKET KARPALO MA–PE 7.00–21.00 LA 7.00–18.00 SU 12.00–18.00 (kesäsunnuntaisin 10–18)

GEKKOJEN RAVINTO TULEE MATKAHUOLLON AVULLA Matkahuollon lähes viikoittainen asiakas on Virtasen perhe. Syy tähän on gekkojen ravinto eli sirkat. Apollonia Virtasella on neljä gekkoa, joille hän tilaa ruokaa netistä. Sirkkojen on oltava eläviä, sillä gekot tykkäävät jahdata ja niissä on paremmat ravinnot. Perussääntö on, että sirkat eivät saa olla gekon silmien väliä isompia, tukehtumisen välttämiseksi. Gekot syövät sirkat kokonaisina. Kylmällä ilmalla sirkat on pakattava erilliseen kylmää eristävään pakkaukseen.

Sirkat kasvavat lämmössä ja pari viikkoiset sirkat pitävät kovaakin meteliä. - Sirkkoihin ei kiinny, mutta nekin ovat eläimiä. Niilläkin on oltava hyvät olot, vaikka ne ovatkin ruuaksi, kertoo Apollonia. Sirkkojen lisäksi gekot syövät jauhomatoja. Luonnosta sirkkoja ei kuitenkaan voi kerätä, koska vaarana voivat olla erilaiset taudit. Gekot varastoivat ravintoa häntäänsä ja leopardigekkoja ei tarvitsekaan ruokkia joka päivä. Matelijoissa on monia hyviä puolia, koska ne eivät tarvitse ulkoilutusta ja ovat ylläpidoltaan halpoja sekä helppoja.

KOTIOVELLE-PALVELU HELPOTTAA ARKEA

MATKAHUOLTO TOIMII KUORTISSA Pertunmaan Matkahuolto asiamies puolestaan toimii Kuortissa Taiton Pörssin yhteydessä. Taito Heikkilällä on monia palveluita esimerkiksi Taiton Paja-autokorjaamo ja Taiton Pörssi- vähittäismyymälä. Korjaamo on toiminut jo vuodesta 1995, Taiton Pörssi vuodesta 2005 ja Matkahuollon pakettipalvelut nyt vuoden verran. Matkahuolto on ollut useissa eri tiloissa Kuortissa, mutta Taito vakuuttaa palvelun pysyvän Taiton Pörssissä. - Syy palvelun tarjoamiselle on tullut paitsi lisäpalvelun tarjoamisesta, myös kuntalaisten kysynnästä, kertoo Taito.

Pertunmaalla on kokeilussa yhdistää tavaroiden ja ihmisten liike Kotiovelle-palvelun kautta. Palveluun kuuluvat päivittäistavarat, kimppakyyti ja Kaikki Hyvin -palvelu. Tavoite on parantaa kotona asumisen mahdollisuutta entistä pidempään. Kaikki Hyvin -palvelussa asiakkaan asuinalueen postinjakelusta vastaava yrittäjä käy katsomassa kotona, että kaikki on hyvin ja auttaa palvelun käytössä. Erityisesti yksinasuvat autottomat ja muuten tukea tarvitsevat hyötyvät tästä. Kimppakyydissä pyritään yhdistämään ihmisiä jatkossa esimerkiksi kuntosalille, kirkkoon tai syömään. Ensimmäinen kimppakyytiporukka on jo Laukkalan kylältä. Kokeilun alussa päivittäistavaroiden kuljetukset ovat maksuttomia ja tavoitteena on, että kustannus jäisi mahdollisimman alhaiseksi, kun palvelu muuttuu jatkossa maksulliseksi, kertoo idean keksinyt Marko Torppala Linkkitiimi Oy:stä. Tuotteita voi tilata Kuortin ABC:n Salesta ja Taiton Pörssistä ja tulevaisuudessa Kuortin Apteekista. Tilauksen voi tehdä paitsi tekstiviestillä tai sähköpostilla, myös puhelimella. Kaupassa tarvitsee olla asiakas- tai laskutustili. Palvelussa myös mökkiläiset voivat tilata tavaroita suoraan mökkilaiturilleen. Pertunmaa haluaa panostaa kesäasukkaisiin ja uusiin palveluihin. Mukana on myös Ely-keskus ja rahoitus tulee Maakuntaliitolta. Palvelua on kehitetty kunnan ja paikallisten yritysten kanssa ja ensimmäiset tilaukset on toimitettu helmikuussa. - Se, että tätä voidaan kokeilla juuri Pertunmaalla, pohjautuu Pertunmaalla aiemmin toteutettuihin digilukutaitoa edistäviin ponnistuksiin, kertoo Torppala. Kokeiluun voivat osallistua myös digilukutaidottomat kuntalaiset esimerkiksi puhelintilausten avulla.

KUORTTI MATKAHUOLTO- ASIAMIES MA–PE 11–17

LISÄTIETOA kotiovelle.com

Isä Sammy Virtanen toteaa lemmikistä huolehtimisen opettavan nuorelle vastuuta ja suunnitelmallisuutta. - Gekkojen ravintotilaukset on suunniteltava etukäteen. Eläinten keskimääräinen elinikä on 15-20 vuotta eli ne vaativat sitoutumista. Peruskoulun jälkeen gekot lähtevät tyttären mukaan. Vastuuasiat on siis hyvä käydä etukäteen, kertoo Sammy. Virtasten mukaan palvelu on nopeaa ja hyvää, sillä keskiviikon tilaus on jo saapunut perjantaina Kuorttiin.

Ahvenniemi kohti entistä loistoa

Ahvenniemen vanhan talon entisöinti jatkuu tasaisen varmasti, vaikka ohikulkijan silmään ei viime aikoina ole osunut mitään uutta.

Ulkokuoren osalta työ alkaa olla valmis. Näkyvistä osista korjausta vaativat lähinnä hormien yläosat, Ahvenniemen isäntä ja entisöijä Kaj Cygnaeus toteaa. Lähtökohtaan verrattuna Ahvenniemen ulkoinen olemus onkin kohentunut valtavasti, kun talo on kengitetty eli lahoja alahirsiä on vaihdettu terveisiin ja rakennus nostettu ryhtiinsä. Rakennus on saanut pintaansa keltaista keittomaalia ja ikkunat on korjattu. Myös sisätilat ovat kokeneet suuren muutoksen. Suuri tupa on saanut osittain uuden permannon ja huone on muutenkin kunnostettu. Viime aikoina työt ovat kohdistuneet kamareihin, jotka ovat saaneet uutta pintaa vanhan mallin mukaan. – Lastulevyn ja uusimpien tapettien alta löytyi jopa viisi kerrosta vanhoja tapetteja. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1800luvun puolivälistä ja 1900-luvun alusta. Alimpina olivat käsimaalatut pinkopahvit. Niiden mallien mukaan tehdyillä sapluunoilla on maalattu myös nyt asennetut uudet pinkopahvit, Kaj Cygnaeus esittelee. 14

Sama koskee myös kattomaalauksia. Useissa huoneissa on säilynyt alkuperäisiä kattomaalauksia. Se on harvinaista, sillä 1800-luvun pinkopahvit olivat hauraita. Harvinaista on myös savirappaus, jota löytyi keittiön seinästä. – Tässä rappari on onnistunut hyvin. Savilaastin ja olkien seos on niin huokoinen, että se ei ole kokonaan irronnut, Kaj Cygnaeus sanoo. Asiaan saattaa vaikuttaa myös se, että 1800-luvun alkupuolella rakennetun Ahvenniemen vanhimpiin osiin eli tupaan ja keittiöön käytettiin vanhasta Ahvenniemestä eli Vasikkaniemestä siirrettyjä hirsiä, jotka eivät enää ole painuneet kovin paljoa.

Vanhan talon korjaukseen liittyy myös tutkimustyötä ja perinteen keräystä. Kaj Cygnaeus säilyttää esimerkiksi kaikken Ahvenniemestä löytyneiden tapettien mallikappaleet. Vaikka niitä ei hyödynnetä tämänkertaisessa remontissa, ne saattavat olla arvokasta materiaalia tutkijoille. – Korjaustyön aikana Ahvenniemessä on känyt monia talon entisiä asukkaita ja heidän sukulaisiaan. Heiltä olen saanut paljon tietoa talon vaiheista sekä vanhoja valokuvia Kaj Cygnaeus kertoo. Entisöinnin edistyminen kiinnostaa monia ihmisiä. On kuitenkin kaksi kysymystä, joita Kaj Cygnaeuskselta on turhaa kysyä: Koska korjaustyö valmistuu ja mitä hän tekee talolla, kun se on valmis?

Uusien seinä- ja kattomaalausten ansiosta Ahvenniemen kamarit ja sali ovat saaneet takaisin vanhaa arvokkuuttaan. Seuraavana suurempana korjauskohteena on tulisijojen ja hormien korjaaminen niin, että rakennusta voidaan lämmittää kunnolla. Talossa on kymmenisen tulisijaa. Osa alkuperäisistä kaakeliuuneista on säilynyt, mutta useimmat on korvattu myöhemmin peltikuorisilla pönttöuuneilla.

Teksti ja kuvat Osmo Kuisma

1 Ahvenniemen kamarit ja sali ovat saaneet takaisin vanhaa arvokkuuttaan. 2 Salin ja kamareiden seinät ja laipiot on päällystetty uudeelleen pinkopahvilla. 3 Uudet katto- ja seinämäälaukset on tehty vanhojen mallien mukaan.

Suuri metsäpalo Nipulissa

rkistoihin taltioiduissa vanhoissa haastatteluissa ihmiset ovat kertoneet Nipulin suuresta metsäpalosta. Tarinan mukaan Koskipään kartanon herra oli käymässä Nipulissa. Nimeltä häntä ei mainita, mutta jos kyse oli Koskipään omistajasta niin hän oli silloin Otto Tandefelt. Nipulin maathan olivat

Niillähän oli myös myönteisiä vaikutuksia. Kaskeajat tiesivät, että tuhka antaa hyvän kasvualustan nauriille ja viljalle sekä uusille puun taimille. Nipulin metsäpalo on kaikesta päätellen ollut huomattava tapahtuma, koska juuri se on muistiin kirjattu jopa Raamatun

tuolloin Koskipään kartanon kaukaisimpia takamaita. Torpparit olivat ajaneet talvella pelloille mutaa kuten tapana oli. Mutakasat olivat kevätilmassa kuivahtaneet. Kun isäntä ilmeisesti tupakkaa sytyttäessään raapaisi tulitikun ja heitti sen mutakasaan, kasa leimahti tuleen ja tuulen viemänä tuli poltti ensin heinää ja sitten metsää. Haastateltava puki tapahtumat sanoiksi paikallisella murteella: ”Mutakuormat män, että kahaht ja sitte vähä muutaki”.

lehdille, jonne mm. kaikki tärkeät perhetapahtumat kirjattiin ja jossa ne säilyivät parhaiten.

Tämä tapahtui 1820-luvulla. Nipulin kartanoa ei vielä silloin ollut, vaikka

sää käytettiin vain kaskeamiseen. Paloaluetta ei tarkoin tiedetä, mutta se oli varmaan useita kymmeniä hehtaareja ellei enemmänkin. Tuuli kävi pääosin idän- ja kaakonpuolelta, joten palo levisi länteen ja luotee-

Paloon viitataan Hartolan historiassa ja annetaan ymmärtää, että sen vaikutus metsätalouteen oli huomattava, vaikka tuohon aikaan met-

Metsäpalot eivät kaskeamisen aikana olleet mitenkään harvinaisia.

puhuttiinkin Nipulin kylästä. Kylä oli saanut nimensä Eerikki Nipulista, joka vuonna 1632 on kirjattu kylän asukkaaksi. Tämä oli sikäli erikoista, että tällä seudulla sukunimet tulivat käyttöön paljon myöhemmin. Nimenä Nipulin kylä on säilynyt näihin päiviin saakka. Virallinen nimi se ei ole, vaan alue kuuluu Hartolan kylään.

seen. Metsämaasta saattaa löytää hiilikerroksen muistona näiltä ajoilta. Tosin hiili voi myös olla jäänteenä kaskeamisesta. Pertunmaallahan lähes kaikki metsät on ainakin kertaalleen kaskettu. Täytyy myös todeta, että metsäpalon sammuttaminen oli tuohon aikaan mahdoton tehtävä. Se sammui itsestään sateeseen tai saavutettuaan luonnollisen esteen kuten vesistön tai puuttoman alueen.

Metsäpalon mukana Nipuliin tuli uusia paikannimiä kuten Kukkokorpi ja Kytöniitty. Kerrotaan, että Kukkokorpi syntyi siten, että palon jäljiltä isohko puunrunko oli jäänyt hiiltyneenä pystyyn ja Kettulan kukko oli lentänyt puun oksalle ja kiekunut siinä. Kytöniitty tuli luontevasti siitä kun tuli pääsi turpeeseen ja jatkoi siellä kytemistään ties kuinka kauan. Kirjailija Maila Talviokin on eräässä kirjassaan, tosin paljon myöhemmin kuvannut metsän tärkeyttä Nipulissa, joka silloin oli jo itsenäinen kartano. ”Ilman kaskeamista täällä ei kukaan pystyisi elämään. Kartanon rouva, Malviina Wintter pelkäsi, että metsät loppuvat, kun kulo polttaa niitä joka kesä. Pohdittiin myös sitä voisiko Koukkujärvestä saada rautaa. Sen rannalla oli harkkoja, jotka olivat kuin ruostetta. Saisiko niistä hyvät rahat. Velkaa kartanolla oli ja se oli yhtä hirvittävää kuin isorokko.” Teksti Jorma Syvälahti

MAISEMA KAAVASSA - YHTEINEN SUUNNITELMA KAAVOITUS ON ALUEIDEN KÄYTÖN JA RAKENTAMISEN SÄÄNTELYÄ, JOLLA PÄÄTETÄÄN ERI TOIMINTOJEN, KUTEN ASUMISEN JA TYÖPAIKKOJEN, SIJOITTUMINEN ALUEELLE. KAAVOITUS ON OSA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA. Kaavoitus jakaantuu kolmeen kaavatasoon, joita ovat maakuntakaava, yleiskaava ja yksityiskohtainen asemakaava. Kunnan koko maantieteellisen alueen suunnitelma eli yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaavan vahvistaa kunnanvaltuusto. MITÄ ON MAISEMA? Sitä ei välttämättä tule pantua merkille sen tarkemmin, ainakaan ei ennen kuin jokin maisemassa muuttuu. On rakennettua ympäristöä, kuten tiet, rakennukset, sähkölinjat, viheralueet, sekä luonnonympäristöä, joka muodostuu metsistä, vesistöistä ja maastonmuodoista. Nämä yhdessä nivoutuvat maisemaksi. Tarkempia määritelmiä maisemalle on luonnonmaisema, kulttuurimaisema, kaupunkimaisema (Pertunmaalla osuvammin kylämaisema) ja vesimaisema. Luonnonmaiseman katselu rentouttaa ja hyvä rakennettu ympäristö luo viihtyvyyttä ja toimintakykyä. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa näihin asioihin ohjaavasti. Maisema kaavassa ei silti ole puhdasta silmiä miellyttävän maiseman varaamista ja suojelua, vaan puhutaan miljöörakentamisesta, jossa luonto ja kulttuurimaisema otetaan riittävästi huomioon. Miljöörakentamisessa myös elikeinoelämällä on merkittävä rooli. 16

Maiseman huomioiminen asettuu kaavoituksessa yleiskaavatasolle. Maisemia inventoidaan ja ne merkitään kaavaan. Viimeisin on valmistunut vuonna 2016, Pertunmaan Kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys. Siinä listataan seudullisella ja paikallisella tasolla arvokkaita kohteita, joilla on maisemallista, historiallista ja rakennushistoriallista arvoa. Esimerkkeinä Kuortintie harjulla ja Pertuntie Pienveden rannassa, Tapiolan/Kuuselan viljelymaisema, Hottolan viljelykset ja tie kumpareilla sekä Pertunmaan pappila. Kuortin osayleiskaavaan arvokkaan maiseman merkintöjä on saanut muiden muassa Holman viljelymaisema ja itäpuolen kangas, Ukonvuoren puuton kalliomäki, Harjulammen itäpuolen korkea kalliomäki sekä Sillankorvan siirtolohkare. MITÄ MERKINTÄ KAAVASSA SITTEN TARKOITTAA? Kaava määrää, että maanomistajan pitää ottaa kohteet huomioon alueen käytön suunnittelussa, oli kyseessä sitten yksityiskohtaisesti merkitty kohde (rakennus, maamerkki) tai laajempi kokonaisuus kuten viljelyaukio. Kaavassa on myös suositus, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Kaavoitus etenee vaiheittain ja vie runsaasti aikaa. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, valmistelua tekevät sekä virkamiehet että kunnan asukkaat. Kaavoitus on pitkä prosessi ja siihen osallistuu useita eri tahoja. Se alkaa aloitteella ja vireille tulolla, sitten valmistetaan osallisuussuunnitelma, joka johtaa kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen. Valmistelun eri vaiheiden välissä on varattu aikaa lausuntoihin ja huomautuksiin. Lopuksi on kaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa sekä voimaantulo. Aloitteen voi tehdä kuntalainen, mutta kaavan laatimisesta päättää kunnanvaltuusto. Valmisteluun ja kaavoituksen eri vaiheisiin osallistuvat mm. maanomistajat (yksityiset ja yritykset), virkamiehet (esim. kaava-arkkitehdit), asianosaiset (esim. naapurit), tiedotusvälineet, yritykset (kuten kaupat, liikenne, teollisuus, rakennusliikkeet), poliittiset puolueet, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset. Myös kaavaan lausunnon antajat, kuten Museovirasto, ympäristö-, terveys- ja työvoimaviranomaiset ovat osallistujina. Tavoitteena mahdollisuuksia antava, ajan hermolla pysyvä ja elivoimaa luova kaava. MIELENKIINTOISIA LINKKEJÄ: www.esavo.fi/kaavat www.kyppi.fi Teksti Annukka Räisänen Kuva Sammy Virtanen

Pertunmaa elää metsistä Professori Matti Kärkkäinen esittää Metsänomistajat-lehdessä, että puuston kasvu on Suomessa 70 vuoden aikana kaksinkertaistunut. Kasvun lisäystä voidaan pitää metsän hoidon suurimpana saavutuksena. Puun tuoton kaksinkertaistuminen merkitsee samalla sitä, että metsän ns. kiertoaika avohakkuusta uudeksi tukiksi on lyhentynyt melkein puoleen. Tämähän on aivan uskomaton saavutus. Sen taloudellinen merkitys metsätaloudessa on valtava, samoin kuin sen työllistävä vaikutus. Pertunmaan metsät kuuluvat boniteetiltaan eli kasvukyvyltään Suomen parhaisiin alueisiin. Se tarkoittaa sitä, että metsä tuottaa täällä puuta enemmän kuin muualla Suomessa. Kasvukyky näkyy monipuolisena ja rehevänä kasvustona hyvässä ja huonossa. Huonoa on se, että ei toivottu kasvusto tukahduttaa hyötykasvien kasvua. Metsässä se tarkoittaa sitä, että heinät tai vadelmat kasvavat pienien taimien päälle. Taimia on autettava. Kun tarkastellaan Pertunmaan kuntaa, saadaan käsitys mitä metsätalous paikallisesti merkitsee. Kunnan metsäpinta-ala on 31 000 hehtaaria ja jos arvioimme puuston määräksi noin 150 kuutiota/ hehtaarilla, on kunnan puuston kokonaismäärä noin 5 milj. kuutiometriä. Koska keskimääräinen kasvu on maan keskiarvon yläpuolella, kunnan puuston vuosikasvu olisi ehkä 160.000 kuutiota tai jopa enemmän. Ts. voitaisiin ajatella, että näin suuri määrä puuta olisi mahdollista hakata vuosittain ja puuston määrä pysyisi tasapainossa. Käytännössä ei tällainen voi koskaan toteutua, sillä jokainen tila tekee omat ratkaisunsa. Hintatason heilahtelut, suojelunökökohdat ja monet muut asiat vaikuttavat. Vuotuinen vaihtelu on suurta. Edellä mainittua puumäärää kuvaa hyvin se, että siitä tulee noin 2500 rekkakuormaa.

Pertunmaalla on monia yrittäjiä, jotka saavat tuloja metsätaloudesta. Kohteita ovat mm. metsätiet ja niiden hoito, puiden kaato, korjuu, kuljetus, aukkojen mätästys, istutus ja taimikoiden raivaus. Tämän ketjun eri vaiheissa työskentelee suuri joukko ammattilaisia. Kyse on huomattavista tuloista puun myynnistä ja palkkoina puun korjuu- ja hoitotoimenpiteistä. Näin jälkeenpäin katsoen suurimman työn metsien hyväksi ovat Pertunmaalla tehneet ajanjaksolla 1950–70 työskennelleet metsänhoitoyhdistyksen henkilöt. Muutos nähtiin monesti liian radikaalina. Voidaan kuitenkin sanoa, että kaskeamisen ja karjan laiduntamisen jäljiltä koivikoiksi, heinikoiksi tai harvakasvuisiksi jääneet kuviot muutettiin heidän toimestaan puuta tuottavaksi metsäksi. Vuosikymmenien aikana on kuitenkin käynyt selville, että puhtaasti puuntuoton maksimointiin pyrittäessä eivät muut metsiin liittyvät arvot täyty. Niitä on kyllä otettu huomioon jo jonkin aikaa, mutta kaikkia tyydyttävän rinnakkaiselon saavuttaminen ottaa aikansa. Haasteet ovat isoja. Tavoitteetkin muuttuvat samoin yhteiskunta. Metsänhoitoyhdistyksellä on tärkeä tehtävä tarkastella eri vaihtoehtoja metsänhoidossa ja olla se taho, josta löytyy tietoa ja ratkaisuja. Yhdistyksen henkilöt tuntevat alueensa metsät, ovat koko ajan paikalla ja ovat helposti tavoitettavissa. Yhdistyksen tehtävänä on työskennellä Pertunmaan metsien ja metsänomistajien hyväksi. Teksti Jorma Syvälahti

Pertuntorin uudet tuulet

Torikahvila saI uudet yrittäjät ja kesälauantait pursuilevat ohjelmaa.

ertunmaalaisten Jaana Konttisen ja Tiina Tyyskän kahvila Kaks’ Muijaa on ottanut vetovastuun Pertunmaan torikahvilassa. Kahvila on remontoitu täysin. Tilat ovat tuplaantuneet ja saaneet uuden ilmeen. Järvinäköala katetulta, lasitetulta terassilta ei voisi parempi olla, ja pöytiä mahtuu nyt kahvilan sisällekin.

– Meille on myös hyvät työskentelytilat, Konttinen ja Tyyskä iloitsevat. Molemmat opiskelevat parhaillaan matkailualaa. Konttisella on kokemusta ravintolan pitämisestä, joten yrittäjyyden haastavat puoletkin ovat tuttuja. Naiset ovat tunteneet peruskoulun 7.-luokalta saakka. Nykyään ystävykset tuntevat toisensa niin hyvin, että tietävät jo toisen nenän asennosta, millä mielellä tämä on. Suurempia yllätyksiä yhteistyössä ei siis kumpikaan odota. – Jaamme hyvin näkemyksen siitä, millaisen kahvilan haluamme. Iloinen ja letkeä tunnelma, maalaishenkeen sopiva. Oma kahvila on ollut unelmana jo usean vuoden ajan. Tärkeäksi innoittajaksi yrittäjät mainitsevat Levin Café Soman. – Siellä tuli olo, että oispa ihanaa, kun olisi tällainen, Tiina Tyyskä muistelee. – Nyt teemme oman Soman omalla tavallamme. – Tavoittelemme samankaltaista asiakaskokemusta kuin siellä: hyvä palvelu, kaunis ja viihtyisä paikka, ja sitten vielä laadukkaat tuotteet, Jaana Konttinen täydentää.

Jaana Konttinen ja Tiina Tyyskä

Positiivista palautetta kaksikko sai jo torikahvilaa edeltäneestä pop up -kahvilastaan, joka ihastutti muun muassa Kuortin markkinoilla kauniilla sisustuksellaan, herkullisilla leivoksillaan sekä hyvällä kahvillaan. Leivonnaiset Konttinen ja Tyyskä valmistavat itse niin pitkälle kuin mahdollista. Pullat ja munkit löytyvät kahvilan valikoimasta tottakai. Lisäksi on paljon muutakin. Tavoitteena on monipuolinen valikoima, jotta mahdollisimman monelle löytyy jotakin mieleistä. – Ei pelkästään perinteistä, ja pyrimme tarjoamaan myös vaihtelua. Suolaista ja makeaa. Mietinnässä on erilaisia teemapäiviä, kuten vohvelipäivä tai voileipäkakkupäivä, Tiina Tyyskä kuvailee. Leipominen on mitä ilmeisimmin naisten intohimo. – Jostakin tulee inspiraatio, joka johtaa uusiin kokeiluihin. Yksi bravuureista on kolmen suklaan kakku.

Viime kesänä kaksikko kiersi katselemassa torimeininkiä naapurikunnissa. – Olisi hienoa saada Pertunmaan toristakin sellainen kohtaamispaikka, olohuone, mikä tori perinteisesti etenkin kaupungeissa on, Konttinen pohtii. – Kyllähän Pertunmaan torin järvimaisema on aika ainutlaatuinen ja varsinkin ulkomaalaisille wau! Tyyskä toteaa. Torin elävöittäminen on yrittäjille tärkeää. Suunnitelmissa on muun muassa stand up-ilta ja yhteislauluiltoja, kenties jossain vaiheessa jopa suppailua torinrannassa. Soutuveneiden vuokrausta jatketaan. Lasitettu terassi antaa mahdollisuuden jatkaa aukioloa kesän molemmista päistä, ja talvella avataan joulukahvila. Myös nuorten työllistäminen kuuluu yrittäjien tavoitteisiin. Tänä kesänä kahvilassa työskentelee kolme paikkakuntalaista nuorta. Itsensä näköinen tekeminen on Tyyskän ja Konttisen toiminnan avainsana. Se näkyy kahvilan nimestä alkaen. Kaks’ Muijaa virittää ajatukset johonkin rempseään ja hilpeään. Hyvällä asenteella tekemiseen. – Nimi sopii meille, se on räväkkä ja jää helposti mieleen. Vaikka työt tehdään tosissaan, ei kaiken tarvitse olla niin vakavaa, Konttinen pohtii. – Kun teemme oman näköistä, uskon että se näkyy meistä positiivisesti ja tulee paras lopputulos. Torikahvila on tunnetusti torin sydän sekä sielu. Jaana Konttinen ja Tiina Tyyskä lupaavat, että heidän aikanaan se on rento, lämmin ja iloinen – paikka, johon on helppo tulla. Teksti Sini Heikkilä Kuvat Sammy Virtanen

Pertunmaan tori täyttyy kesällä tapahtumista. Kesälauantaisin torilla esittäytyvät ja ohjelmaa järjestävät paikkakunnan yhdistykset ja järjestöt. Myynnissä on leipää, leivonnaisia, käsitöitä ja paljon muuta mukavaa. Pysy kärryillä torin tapahtumista! www.pertunmaa.fi/kuntainfo/tori

TULE MYYMÄÄN! Kunta tarjoaa ilmaisen MYYNTIipaikan kaikille!

Toripöydät ovat teltan suojassa, joten kauppaa on hyvä käydä sateenkin sattuessa.

SEURAA!

pertuntori

kesälauantaisin klo 10-13 TORIPÄIVÄ

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄJÄ

Lauantai 12.5

Avajaiset / Kevättori

Lauantai 19.5.

Eläinpäivä

Lauantai 26.5.

Taimi- ja perennapäivä / Pertunmaan kappeliseurakunta

Lauantai 2.6.

Torimyyntiä

Lauantai 9.6.

Pertunmaan 4H-yhdistys / MLL

Lauantai 16.6.

Partiolippukunta Pertun Tähkäpartio / Kulttuuritoimi

Perjantai 22.6.

Juhannusjuhla klo 18 / LC Pertunmaa

Lauantai 30.6.

Pertun Päivät / Kunta

Lauantai 7.7.

SPR Pertunmaan osasto / VPK

Lauantai 14.7.

Pertunmaan Yrittäjät

Lauantai 21.7.

Eläkeliiton Pertunmaan yhdistys / Pienveden kalastusyhteisö

Lauantai 28.7.

Talvikki

Lauantai 4.8.

Martat

Lauantai 11.8.

PePo / Maanpuolustusnaiset

Lauantai 18.8.

Karaoketori

Lauantai 25.8.

Rompetori

Lauantai 1.9.

Pertunmaan Kennelyhdistys

Lauantai 8.9.

Pertunmaan RHY / Metsästysseurat

Lauantai 15.9.

Syystori

Ikäihmisten palvelut kootaan Tukikodin alueelle.

Monien vaiheiden jälkeen toteuttamisvaiheeseen edennyt Palvelukylä kokoaa Pertunmaan vanhusja vammaispalveluja Tukikotialueelle. Hankkeen

Palvelukylähankkeen uudisrakennukseen tulee kaksivoita asuntoa sekä päiväkeskuksen ja kotipalvelun tilat.

puitteessa alueelle rakennetaan uusia asuntoja sekä palvelukeskus. Vauhtia Palvelukylän rakentamiselle antoi kunnan saama Tuovi Rinteen perintö. Se on haettu ja saatu tähän tätä hanketta varten. Lahjoitusta ei siis voida käyttää muuhun tarkoitukseen eikä pääomaa voi jättää kasvamaan korkoa. Tukikotialue on jo nykyisellään vanhusja vammaispalvelujen keskittymä. Alueen naapurissa sijaitsee Rinnehovin kiinteistö, entinen vanhainkoti, jossa toimivat ympärivuorokautiset tehostetun palveluasumisen yksiköt, lähikuntoutusosasto ja kunnan ruokapalvelukeskus. Pertunmaan Tukikoti ry omistaa alueella 46 vuokra-asuntoa sekä. Yhdistys omistaa myös hoivakoti Honkalan sekä kehitysvammaisten ryhmäkodin kiinteistöt, joissa palvelut järjestää Essote. Honkala on tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa henkilökunta on paikalla muulloin paitsi yöllä, jolloin valvonta hoidetaan Rinnehovista käsin. Aikoinaan päiväkeskus Jokitupa rakennettiin terveyskeskuksen yhteyteen. Palvelukylähankkeella päiväkeskus siirretään Tukikotialueelle. Entiseen terveyskeskukseen eli nykyiselle hyvinvointiasemalle keskitetään sosiaali- ja terveydenhuollon muut palvelut.

Palvelukylän rakennushankkeeseen Tukikotialueella kuuluu kaksi uutta rivitaloa sekä niiden yhteyteen kotihoidon keskus ja päiväkeskus. – Kaksi 1970-luvulla rakennetut rivitalot B ja C eli Haapala ja Leppälä puretaan, koska rakennustekniikan takia niiden peruskorjaaminen ei ole kannattavaa. Uusiin rivitaloihin tulee kaksitoista 33-neliöistä asuntoa. Ne ovat hyväksi havaittua tupakeittiöratkaisua ja käytännössä invavarusteltuja, Pertunmaan Tukikodin isännöitsijä Riitta Salminen kertoo. Osittain uusien rivitalojen sisään ja niitä yhdistämään rakennetaan yhteistilat, johon sijoittuvat kotipalvelun toimistot ja päiväkeskus mukaan lukien jakelukeittiö, sauna ja muut hygieniatilat sekä yhteistoimintatila. Tukikotiyhdistys omistaa nämäkin tilat ja palveluntuottaja Essote toimii niissä vuokralaisena. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 2,4 miljoonaa euroa, josta yhteisten palvelutilojen osuus on 900 000 euroa. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa niin, että asukkaat pääsevät taloon viimeistään vuoden 2019 aikana. Teksti Osmo Kuisma

Tervehdys Pertunmaan kappeliseurakunnan nuorisotyöstä! OLEN HELI RIITTINEN, Pertunmaan seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Aloitin virassani noin vuosi sitten, samalla muutin Kuorttiin asumaan. Koulutukseltani olen lastenohjaaja, sosiaalialanohjaaja sekä yhteisöpedagogi, tosin työtä olen tehnyt ainoastaan lastenohjaajana ja nuorisotyönohjaajana. Työuraa on kertynyt jo ”täysien lomien verran”. Pertunmaan nuorisotyössä on vuoden mittaan sekä säännöllistä toimintaa, että erilaisia tapahtumia. Säännöllinen toiminta on ikäryhmittäin jaoteltua, mutta erilaiset tapahtumat voivat olla myös koko perheelle, tai kaiken ikäisille lapsille ja nuorille. Toimintaa järjestetään seurakunnan väliaikaisissa tiloissa Lummerannassa, niin kauan kunnes saamme uudet tilat käyttöömme. ALAKOULULAISILLE on perjantaisin klo 18- 20 Varkki-ilta, joka on tarkoitettu 1-6 -luokkalaisille tytöille ja pojille. Illoissa on alussa hartausosuus, jonka jälkeen syödään välipalaa. Välipalan jälkeen on yhteinen peli ja leikkihetki. Ilta päättyy sisaruspiiriin. Varkki-iltoihin ei ole erillistä ilmoittautumista, niihin voi tulla aina kun itselle sopii. NUORILLE on nuortenilta n. kerran kuussa. Nuortenillat ovat toistaiseksi ilman vakituista päivää, ja niistä ilmoitellaankin lehdessä ja seurakunnan nettisivuilla sekä Facebookissa. Nuortenillat pitävät sisällään erilaista ohjelmaa, niissä pohditaan sekä hengellisiä asioita, että kaikkea muutakin ihmiselämään liittyvää.

ERILAISIA TAPAHTUMIA ON PITKIN VUOTTA. Syksyllä on Isiltä pääsy kielletty ilta, jossa askarrellaan isille isänpäiväyllätyksiä, sekä jouluaskarteluilta. Keväällä on isien vuoro tulla lasten kanssa askartelemaan yllätystä äideille. Keväällä on myös pääsiäisaskarteluilta, jossa pääsee yhdessä valmistautumaan pääsiäiseen. Näihin tapahtumiin saavutaan yhdessä jonkun aikuisen kanssa, ja tapahtumiin on erilliset ilmoittautumiset. Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia on suunnitteilla lisää, joten kannattaa seurata ilmoittelua. PERHEMESSUJA on n. kaksi kertaa lukukaudessa. Perhemessut on tarkoitettu kaikenikäisille, vaikka niissä välillä onkin jokin erityisryhmä joita messuun kutsutaan. Joka kerta messu on kuitenkin avoin kaikille. Perhemessut ovat Pertunmaan kirkossa, ja ne ovat klo 13.

TIETOA TOIMINNASTA saa kausiesitteistä, joihin kootaan koko kunnan tapahtumat, Pitäjänuutisten seurakunnan ilmoitusosiosta, seurakunnan nettisivuilta www.mantyharjunseurakunta.fi (sieltä löytyy myös kappeliseurakunnan oma osio) sekä seurakunnan Facebook sivuilta. Kannattaa käydä tykkäämässä Pertunmaan kappeliseurakunnan Facebook sivuista, niin silloin saa ajankohtaisimmat tiedot seurakunnan toiminnasta helposti. Tässä siis pieni info mitä kaikkea Pertunmaan seurakunta tarjoaa lapsille ja nuorille. Kaikkea en ole välttämättä muistanut kirjoittaa, ja uutta on koko ajan mietinnässä. Ota rohkeasti yhteyttä. Ja kerro mitä toimintaa kaipaat, katsotaan olisiko sellaista mahdollista järjestää. Olen töissä erityisesti Pertunmaalaisia lapsia ja nuoria varten.

Lisäksi Pertunmaalta osallistutaan Mäntyharjun tilaisuuksiin. Näitä on mm. Donkkis Big Night illat kerran kuussa, 1-6 -luokkalaisille tytöille ja pojille tarkoitettu tilaisuus. Donkkikseen on yhteiskuljetus Pertunmaalta. Tällä hetkellä toiminta on painottunut enemmän alakoululaisiin. Tarkoitus on kuitenkin järjestää nuorillekin toimintaa, kunhan nuoret vain tavoitetaan. Otan mielelläni ideoita vastaan, mitä seurakunta voisi tarjota Pertunmaalaisille lapsille ja nuorille.

Heli Riittinen 0400-143712 heli.riittinen@evl.fi

Palstaviljelyä Ryytimaalla

Villiä satoa

Teksti Sini Heikkilä • Kuvat Kaija Montin Palstaviljely on monessa kaupungissa suosittu harrastus. Viime vuosina urbaanit nuoret aikuisetkin ovat löytäneet itse kasvatetun lähiruuan ilot, ja halutuimmille palsta-alueille voi joutua jonottamaan vuosia. Nyt aarimaata pääsee kääntämään myös Pertunmaalla. Kunta päätti varata palstaviljelylle Ryytimaaksi kutsutun alueen Honkaniementien läheisyydestä, kivenheiton päästä kirkonkylältä. Puolen aarin kokoisia palstoja löytyy 16 kappaletta. Alue on entistä pellon pohjaa, hyvää multamaata.

Kunnan tekninen toimi on raivannut alueen, ja kynnetyt ja haratut palstat odottavat viljelijöitä. Kasteluvettä ei tarvitse kantaa läheisestä Peruvedestä, vaan palstojen viereen on tehty vesikaivo. Vuokria palstoista ei peritä. Viljelypalstoja voi tiedustella kunnan teknisestä toimistosta.

Kitkeminen, tuo kasvimaapuuhien ikisuosikki! Mielenkiintoiseksi se muuttuu, kun tutustuu villiyrttien maailmaan. Monet tavallisista kasvimaiden rikkaruohoista ovat nimittäin ravitsevaa syötävää, tutuimpina kenties voikukka, vuohenputki, nokkonen, vesiheinä eli pihatähtimö sekä jauhosavikka. Villiyrtit pidentävät satokautta mukavasti. Luonnonvaraiset kasvit alkavat versoa heti kasvukauden alussa, kun viljeltyjä vihanneksia saa odottaa vielä pitkään. Keväiset, nuoret versot ovat maukkaimpia. Yksinkertaisimmillaan niitä voi maistella esimerkiksi salaatissa: lisää pieniä voikukanlehtiä kuin laittaisit rucolaa ja pihatähtimöä kuten herneenversoja. Nokkonen ja jauhosavikka kannattaa ryöpätä ja käyttää lämpimiin ruokiin pinaatin tapaan. Käyttövinkkejä ja reseptejä löytyy helposti, sillä villiyrtit ovat muun lähiruuan ohella nousseet valtavaksi trendiksi. Uutta alan kirjallisuutta on tarjolla runsaasti. Ilman huolellista perehtymistä ei villiyrttien pariin pidä rynnätä, sillä kuten metsäsienissä, on villikasvienkin joukossa erittäin myrkyllisiä lajeja, joiden syöminen olisi kohtalokasta. Joka ikinen verso on siis tunnistettava lajilleen ennen suuhun laittamista. Aloittaa voi opettelemalla pari uutta lajia vuodessa. Kun tieto on hallussa, saa villiyrteistä terveellistä vaihtelua ruokapöytään. Eikä kasvimaan kitkemisessä tarvitse pyrkiä täydellisyyteen, kun rikkakasvit ovatkin osa toivottua satoa.

Lue lisää! • Eija & Jouko Lehmuskallio: Villiyrtit tunnistusopas • Sami Tallberg: Villiyrttikeittokirja • Raija & Jouko Kivimetsä: Hulluna hortaan • Marlene Gustawson: Villivihanneskeittokirja • Päivi Lehtonen: Kotipuutarhan keittokirja Pistäydy kirjastossa! Lajintunnistusopas netissä: www.luontoportti.com 22

Hetekalla -blogi Palstaviljelijän jalkakylpy Palstalla ahkeroinnin jälkeen jalkakylpy tuoreista yrteistä tuntuu ihanalta. Mesiangervon valkoiset kukkapilvet kruunaavat kylvyn keskikesällä. Muulloin voit käyttää lehtiä. Kasvata minttua palstallasi tai kerää luonnosta esimerkiksi rantaminttua. Puna- ja valkoapilan kukkia silmäniloksi! mesiangervon kukkia tai lehtiä minttua apilankukkia Laita yrtit kuumuutta kestävään astiaan, kaada puolisen litraa kiehuvaa vettä päälle. Hauduta 20 minuuttia. Ota vatiin mukavan lämpöistä vettä, kaada sekaan yrttihauduke. Upota jalat ja nauti!

Vinkki

Kuivata yrttejä talven jalkakylpyjä varten!

Mökkeilen perheeni kanssa Pertunmaalla kolmannessa polvessa. Tarkemmin sanottuna mieheni on se kolmas polvi, lapseni neljäs ja minut on onneksi naitu tähän sukuun. Kesäelämämme keskus on pieni lautarakenteinen mökki, jossa sähköt tulevat aurinkopaneeleista ja juomavesi kaupan seinästä. Kesän huvitukset löydämme mökkirannan lisäksi omalta kylältä ja lähialueelta. Vietämme Pertunmaalla kesäisin lähes kaiken vapaa-aikamme. Päiviä rytmittävät naapurin lehmien pällistely, rantaan uiskentelevien lintujen tarkkailu, metsäretket koirien kanssa, hassuihin paikkoihin tehtyjen linnunpesien bongaaminen, ojanpientareen kukkien kerääminen, saunominen, yksinkertainen ruuanlaitto sekä tietysti vanhan mökin remontointi. Monta kertaa viikossa ajamme kylille tekemään tikusta asiaa: haemme vettä, käymme kirjastossa, ihastelemme kukkakaupan tarjontaa tai istumme jätskille järven rantaan. Kirjasto saa meiltä erityismaininnan, sillä sieltä löytyy kaikille sopivaa luettavaa ja aina myös juttuseuraa. Kun lapset olivat pienempiä, monta tovia vietettiin myös koulun ja rannan välissä olevassa leikkipuistossa. Haluamme myös osallistua kylän tapahtumiin, sillä muistot niistä ovat mökkielämämme parhaimmistoa. Alkukesä on meille monesti mökille asettautumisen aikaa. Saatamme ajella mökille ja kotiin useitakin kertoja ennen juhannusta. Juhannukselta mökkielo käynnistyy toden teolla. Juhannusaaton päiväohjelma vaihtelee kokoonpanon mukaan, mutta ilta vietetään aina perinteisellä juhannusajelulla. Ensimmäinen kohde on Pertunmaan kirkonkylän juhannuskokko. Kiertelemme rannassa metrilakujemme kanssa ja arvioimme juhlaväen määrää ja kokon komeutta. Kun kokon hehku hiipuu, on aika hypätä autoon ja etsiä muita rantatulia. Välillä olemme bonganneet useitakin, mutta useimmin juhannuslenkkimme varrelle on osunut Toivolan kokko. Ajelun päätteeksi on aika sytyttää oman rannan nuotio ja istua vaaleassa yössä tulta tuijotellen.

Pertunmaalla ja lähiseudulla on hengästyttävän paljon tapahtumia, joihin mökkiläinen voi osallistua. Pertunpäivät taitaa olla tapahtuma, jota emme ole koskaan jättäneet väliin. Tarjolla on markkinahumua ja ainakin koiria taluttava mökkiläinen pääsee juttusille monen ”alkuasukkaan” tai toisen mökkiläisen kanssa. Meidän perheen tapahtumalistalle on mahtunut kesäteatteria, konserttia, onkikilpailua ja tietysti satutuokioita. Satutuokiot johdattivat meidät Vanha – Rantalan talomuseoon myös kierroksille, joita on tehty myöhemminkin lasten jo kasvettua satutuokioiden ohi. Ihan oma lukunsa ovat vielä kuvataideleirit, joihin kesäasukkaidenkin lapset saavat osallistua. Tapahtumat ovat kesän piristäviä hetkiä, mutta vähintään yhtä tärkeää on se, että mökkiarki sujuu. Pertunmaan kirkonkylä tarjoaa juuri sopivasti palveluja mökkiläisille. Toki olisi mukava, jos apteekki olisi edelleen kylillä, mutta kaupoista löytyy kaikki tarvittava ja hätätapauksessa on löytynyt lääkäriapuakin. Pienen paikkakunnan etuja on sekin, että kaupassa tunnetaan ostostapamme. Muutama vuosi sitten alkukesää vietettiin alle kymmenen asteen lämpötiloissa. Tuossa säässä remonttimme ajoitus meni pieleen siten, että olimme ilman tulisijaa ja samalla ilman lämpöä. Tukalaa tilannetta helpotti kaupan varastoista meitä varten esiin kaivettu glögi. Nykyään glögiä on tarjoilla kesäisin muillekin ja saatamme saada hilpeän muistutuksen kassalla, jos kyseinen juoma ostoksistamme puuttuu! Nyt pakkanen paukkuu nurkissa, mutta viimeistään tämän kirjoituksen myötä käynnistyi jälleen kesän odotus. Pertunmaa – täältä taas tullaan! Lue blogia www.hetekalla/wordpress.com

Kisarannan kuntosalissa kokoontuu myös Eläkeliiton Pertunmaan yhdistyksen ÄijäVirtaa-ryhmä, Kunnonäijät. Raimo Ulmanen näyttää mallia. nan hoitaminen latujen lisäksi hiihtäjien vapaassa käytössä on myös yksityisten hoitamia jäälatuja Peruvedellä ja Palojärvellä sekä Matkailutila Lahdelman ladut Lihavanpäässä.

Liikunnan harrastamisen kynnys matalaksi

sein kuultu valitus pertunmaalaisten suista on se, että eihän täällä pienellä paikkakunnalla ole mitään tekemistä. Toisaalta Pertunmaan kesäasukkaat ja satunnaiset vierailijat ihmettelevät, miten näin pienellä paikkakunnalla voi olla näin hyvät liikuntapaikat ja -palvelut, joita käyttämään pääsee paljon helpommin ja halvemmalla kuin suurissa kaupungeissa. Kunnan kokoon ja harrastajamääriin nähden Pertunmaalla on panostettu tehokkaasti liikuntapaikkoihin. Lisämahdollisuuksia kehittämiseen ovat antaneet kunnan saamat testamenttivarat.

Ulkoliikuntapaikkojen osalta viime vuosien suurin hanke on ollut urheilukentän juoksuratojen kunnostaminen. Keskikentän nurmi on hyvässä kunnossa edellisen peruskorjauksen jäljiltä.

Pertunmaan liikuntaharrastuksen sydän on urheilutalo Kisaranta, joka varsinkin talvikaudella on ahkerassa käytössä. Koulujen lisäksi sitä käyttävät kunnan organisoimat liikuntaryhmät, urheiluseurat ja muut yhdistykset, yritykset sekä omatoimiset liikkujat. Hiljattain Kisarannan kuntosalin laitteet uusittiin. Tuore hankinta on myös uusi salibandykaukalo. Suurin puute Kisarannassa on se, että saliin ei mahdu täysimittaista salibandykenttää. Lajin harrastajien keskuudessa onkin virinnyt haave ja suunnitelma mitat täyttävän hallin rakentamisesta.

Talviliikunnan tuoreita hankintoja Pertunmaalla ovat latukone, Kuortin jääkiekkokaukalon hoidossa käytettävä kiinteistötraktori, jääkiekkokaukalon jäänhoitolaite sekä telamönkijä retkiluistelureitin hoitoon. - Mönkijä korvaa vanhemman moottorikelkan, jota käytetään jäälatujen teossa. Mönkijä on monikäyttöinen laite. Sitä käytetään sekä talvella että kesällä liikuntalaikkojen ja ulkoilureittien hoidossa, Seppo Kuoppala sanoo. Palvelua on kehitetty myös niin, että kunnan nettisivuilla kerrotaan latujen ja jääkenttien kunnostustilanne. Kun-

KESÄN 2018 UUTUUS ON YHTENÄISKOULUN MONITOIMIKENTTÄ. - Kenttä on kooltaan noin 12 x 24 metriä. Sen keinonurmipinnalla voidaan pelata jalkapalloa, sählyä, lento- ja koripalloa. Kenttä on koulun liikuntaja välituntikäydössä ja muuna aikana yleisessä käytössä, teknisen toimen työnjohtaja Seppo Kuoppala kertoo.

VIIME VUOSINA ON PANOSTETTU MYÖS KUNTALAISTEN AKTIVOIMISEEN KÄYTTÄMÄÄN LIIKUNTAPAIKKOJA. – Pertunmaalla aloitettiin vuonna 2016 kolmivuotinen liikuntaneuvonnan ja matalan kynnyksen liikuntaryhmien kehittämishanke. Sen ajaksi on palkattu kokoaikainen liikunnanohjaaja. Ohjaajan toimikausi päättyy vuoden 2018 lopussa, mutta pyrimme saamaan sille jatkoa esimerkiksi yhdistämällä liikuntaja hyvinvointineuvontaa, vapaa-aikaohjaaja Jaana Nummiranta sanoo. Liikunnanohjaajan tehtäviin kuuluu neuvonta sekä liikuntaryhmien aktivoiminen ja ohjaaminen. Hankkeen tarkoituksena on luoda poikkihallinnollinen yhteistyöverkko, josta esimerkkinä on hyvinvointiasemalta myönnettävä lähete liikuntaneuvojan puheille. Liikuntaneuvontaan voivat toki hakeutua oma-aloitteisestikin kaikki, jotka kaipaavat henkilökohtaista neuvontaa sopivan liikuntaharrastuksen löytämiseen. Matalan kynnyksen liikuntapalvelu painottuu aikuisväestöön, mutta kohderyhminä ovat myös lapset, nuoret, vanhukset, työttömät, vammaiset ja maahanmuuttajat. Näille kaikille on perustettu omia liikuntaryhmiään. Pertunmaa on mukana myös Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa. Teksti ja kuva Osmo Kuisma

HEI TE KAIKKI +65-VUOTIAAT PERTUNMAALAISET! Nyt teillä on mahdollisuus käyttää Kisarannan kuntosalia maksutta vuoden verran. Avaimen kuntosalille voi noutaa Kunnanviraston alakerrasta sivistysosastolta. Terveisin Pertunmaan kunta

Korkkarit kuusen juurelle ja menoksi

GEOKÄTKÖILY VIE HARRASTAJAN MENNESSÄÄN. PERTUNMAALTAKIN LÖYTYY MONTA KÄTKÖÄ. Siinä se on, mutta kuinka ihmeessä sen saa auki, mietti pertunmaalainen Mirva Paasonen erään pulmaboksin äärellä. Pitkän päivän jälkeen tällainen geokätkö saattaa tuottaa hetkellistä turhautumista, mutta pääosin kätköily antaa harrastajalleen jotain aivan muuta: ulkoilua, etsimisen jännitystä, onnistumisen iloa. Geokätköily on nykyajan aarteenetsintää. Tarvitaan seikkailumieltä ja GPS-laite tai älypuhelin, jonka avulla geokätköiksi kutsuttuja rasioita etsitään. Kätköjä on ympäri maailman ja harrastajat tekevät niitä jatkuvasti lisää.

MIRVA PAASONEN ALOITTI KÄTKÖILYN KUUTISEN VUOTTA SITTEN. – Se alkoi anopin kanssa yhteisenä harrastuksena Helsingissä. Siellä purkkeja on melkein joka kadun kulmassa. Tyypillistä on yhdistää kätköily vaikkapa lomamatkaan. Paasonen harrastaa

koiriensa kanssa agilitya ja kätköjä on löytynyt myös kisamatkoilla. Ja ovatpa kerran jopa korkokengät jääneet kuusen juurelle latvassa ollutta kätköä noudettaessa! Pertunmaalla kätköjä on parikymmentä. Niistä kolme on Paasosen perheen piilottamia. Geokätköjen sijaintitietoja pääsee katsomaan rekisteröitymällä Geocaching. com -sivustolle. – Harrastus sopii kaikille. Etukäteen voi katsoa kohdekuvauksista vaikeusastetta kätkön löydettävyyden sekä maaston osalta. On liikuntarajoitteisille sopivia kätköjä ja hurjapäille kalliokiipeilyä, Paasonen kertoo. – Pertunmaan kätköistä löytyy vaikeusastetta laidasta laitaan. On helppoja peruskätköjä, mutta myös haastavampia. Peruskätkö on yleisin kätkötyyppi. Sen koordinaatit osoittavat suoraan kätkön sijainnin. Multikätkön löytääkseen on käytävä useassa paikassa. Mysteerikätkön löytämiseksi puolestaan on ratkaistava pulma. – Jos joku sanoo, ettei pitkää matematiikkaa tarvita elämässä, niin tässä kyllä tarvitaan, Paasonen nauraa. Omalla tavallaan haastava on myös kätkö, joka on vilkkaalla paikalla: miten saat sen niin, ettei kukaan huomaa kätköä eikä kätköilijää. – Joskus olen hätäpäissäni sitonut olemattomia kengännauhoja, kun jästi on osunut kohdalle juuri kun olen kumartunut purkille.

Jästi eli kätköilyä harrastamaton henkilö ei yleensä havaitse kätköjä. Kätköilijän silmä sen sijaan harjaantuu huomaamaan, milloin jokin ympäristössä on hieman kummallisesti: Linnunpönttö, jossa ei ole lentoaukkoa, tai se on peitetty. Rakennelman osanen, joka ei “kuulu kuvaan”. Kätkö voi toki olla täysin piilossakin, esimerkiksi kiven- tai puunkolossa. KÄTKÖILIJÄT SAATTAVAT JOSKUS NÄYTTÄÄ EPÄILYTTÄVILTÄ HIIPPAREILTA. – Voi kysyä suoraan, että mitä teet, Paasonen opastaa hymyillen. Kätköjen tekeminen muiden iloksi tuo lisäväriä harrastukseen. Geokätkön perustamiseen yksityisalueelle tarvitaan maanomistajan lupa. Mikäli jostakin kätköstä saadaan huonoa palautetta, se poistetaan. Harrastajat myös arvostelevat toisten kätköjä. – Mieheni Tuomaksen tekemä kätkö Eskarilaisen erikoinen oli viime vuonna Etelä-Savon toiseksi parhaaksi äänestetty, Mirva Paasonen kertoo. – Usein kätköt on tehty historiallisesti merkittäville paikoille, jonkin tapahtuman merkiksi tai muuten piilottajan mielestä kauniiseen tai erikoiseen paikkaan. Kätkösarja saattaa kuljettaa läpi ulkoilureitin tai kertoa tarinan. Kätköilyssä ehdottomasti parasta on se, että tulee mentyä paikkoihin, joihin ei muuten menisi. Teksti ja kuvat Sini Heikkilä 25

Pykäläsaari 61°30.87 P 26°24.97 I PYKÄLÄSAARI on Pienveden kalastusyhteisön saari, joka sijaitsee noin neljä kilometriä Pertunmaan torin rannasta. Kallioinen saari on ollut suosittu retkeilykohde jo vuosikymmeniä. Parikymmentä vuotta sitten kaksi nuorta miestä rakensivat saareen laavun ja nuotiopaikan kaikkien yhteiseen käyttöön. Saaren kalliolla on otettu aurinkoa, uitu ja nautittu retkieväitä, ja nuotiopaikalla on paistettu makkaraa ja tikkupullaa. Lumisina talvina kallion päältä on laskettu mäkeä. Monilla meistä on mukavia muistoja Pykälän saariretkiltä. Kesällä 2016 saareen rakennettiin uusi laavu talkootyönä ja Leader-rahoituksella. Se ei olekaan aivan perinteinen laavu, vaan pikemminkin pieni mökki, koska siinä on myös ovi. Sisällä on mukava istuskella myös sadesäällä ja kuunnella sateen ropinaa. Grillin tuli lämmittää laavun sisäilman nopeasti mukavan lämpöiseksi. Retkeilijät ottivat paikan omakseen alusta alkaen. Laavun vieraskirjasta voi lukea tyytyväisten retkeilijöiden kommentteja.

Laavun jykevän grillin tulilla paistuvat makkarat tai letut ja kiehahtaa nokipannukahvit. Leveät penkit tarjoavat nukkumapaikankin tarvittaessa. Ulkona on myös nuotiopaikka ja tukeva hirsipöytä. Löytyypä saaresta myös ulkohuusi eli ekologinen kuivikekäymälä. Rantautumista helpottamaan saaren rantaan tuotiin tukeva laituri uimaportaineen. Pykäläsaari palvelee ulkoilijoita ympäri vuoden. Kesällä torikahvilasta voi vuokrata edullisesti hyvän soutuveneen, jos omaa venettä ei ole käytettävissä. Veneet kuuluvat samaan hankkeeseen laavun kanssa. Talvella Pykäläsaareen pääsee hiihtämällä tai moottorikelkalla. Pykäläsaaressa noudatetaan retkeilijän sääntöjä: vie roskat mennessäsi, jätä paikat kuntoon ja huolehdi myös polttopuista seuraavaa tulijaa varten. Näin me kaikki saamme nauttia hienosta retkeilypaikasta ja luonnon rauhasta. Teksti Kaija Montin Kuvat Markus Montin

Pankajoki on taas melontakelpoinen PIENVEDEN JA PERUVEDEN yhdistää noin 2,5 km pitkä Pankajoki, joka puolivälin paikkeilla laajenee Pankalammeksi. Pankajoki on ollut tärkeä vesiväylä tukinuitossa, 50-luvun lopulla uitettiin viimeiset tukit Pienvedeltä Peruvedelle. Joki perattiin ja mutkia oiottiin lapiotyönä välirauhan syksynä 1940. Joen ruoppauksen ja levennyksen tarkoituksena oli myös Pienveden vedenpinnan laskeminen viljelysmaan suojelemiseksi kevättulvilta. Järven pintaa laskettiin silloin noin 60 cm. Pankajoki on ollut viime vuosina monen melojan mielessä. Se olisi kaunis ja rauhallinen melontareitti, mutta rantapusikot ja majavien kaatamat puut tukkivat sen. Jotain pitäisi tehdä. JOEN VARRELLA asuva, innokas melontavaeltaja Raimo Ulmanen teki aloitteen ja suunnitelman ELY-keskuksen hankkeesta Panka-

joen raivaamiseksi. Kesällä 2017 Pankajoen raivaukseen osallistui kymmenen hengen porukka talkooväkeä ja kunnan työntekijöitä. Talkoolaisia oli Pienveden kalastusyhteisöstä, Peruveden Kalastuksenhoitoyhdistyksestä ja Pertunmaan 10-28 osakaskunnasta. Jokeen kaatuneet puut raivattiin pois, rantapusikkoja perattiin ja pahasti kaatumisvaarassa olevia puita kaadettiin. Joesta nostettiin pois myös sinne joutunutta törkyä, mm. oluttölkkejä, puutarhatuoleja ja autonrenkaita. Työkaluina raivaajilla oli moottorisahat, vesurit, tukkisakset ja puoshaka. NYT Pankajokea pitkin voi meloa Pienvedeltä Peruvedelle tai päinvastoin. Peruveden puoleisessa päässä olevan lääninmyllyn ohi kanoottia on kannettava noin 100 metrin matka maastoon merkittyä reittiä pitkin. Jos omaa rantaa ei ole, Pienvedeltä joelle voi rantautua esimerkiksi Urheilutalo Kisarannasta ja

Esa Kokko, Simo Pöyry, Joonas Kuhanen ja Raimo Toikka perkaamassa pahasti tukkeutunutta Pankajokea.

Peruvedeltä kunnan uimarannalta. Pankajoki avaa melojille monta uutta hienoa maisemaa, rantautumispaikkaa ja laavua eväiden syöntiin kahdella kauniilla järvellä. MELONTA on hyvää liikuntaa ja luonnonläheinen retkeilymuoto. Jos haluat harrastaa melontaa laajemmin, Savonselän melontarengas tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden. Se on 360 km pitkä järvien ja jokien muodostama ketju, joka ulottuu Järvi-Suomen upeisiin maisemiin. Reitti sopii aloittelijoille ja kokeneille vaeltajille. Hyvä rantautumispaikka on esimerkiksi Miekankoski. Sieltä pääsee melomaan pohjoisen tai etelän kautta aina Päijänteelle saakka. Oman reittisi voit aloittaa mistä tahansa reitin varrelta tai tehdä myös omia pieniä rengasreittejä. Teksti Kaija Montin Kuvat Raimo Ulmanen, Sammy Virtanen

KUORTTI FRISBEEGOLF Teksti ja kuvat Anita Antinniemi

PERTUNMAAN KUORTTIIN RAKENTUI KESÄN 2017 AIKANA 9-VÄYLÄINEN FRISBEEGOLF RATA. FRISBEEGOLFRATOJEN LUOKITUKSESSA RATA ON C1 LUOKAN RATA. RADAN RAKENTAMISESTA VASTASI KUORTIN KYLÄYHDISTYS INNOKKAAN TALKOOVÄEN KANSSA.

FRISBEEGOLFIN SÄÄNNÖT LYHYESTI • Pelin tarkoituksena on saada Frisbee mahdollisimman pienellä heittomäärällä aloituspaikasta maalikoriin. • Avausheiton jälkeen kauimpana korista oleva pelaaja jatkaa ensimmäisenä. Seuraava heitto suoritetaan siitä paikasta, mihin edellinen heitto pysähtyi. Pelaaja heittää niin monta kertaa, kunnes Frisbee on maalikorissa. • Frisbeen irrottua kädestä, heiton saa astua yli. 10 metriä tai lähempää suoritettu heitto on putti. Sitä ei saa astua yli. • Väylä on pelattu loppuun, kun Frisbee on maalikorissa. • Voittaja on pelaaja, joka suorittaa radan pienimmällä määrällä heittoja. Frisbeegolf on Spirit-laji – tärkeintä on pitää hauska

FRISBEEGOLFIN ETIKETTI • Olet vastuussa heittämästäsi kiekosta. • Varmista, ettei edessä ole ihmisiä kun heität. Älä siis heitä, mikäli väylällä tai sen läheisyydessä on ihmisiä. Anna edeltävälle ryhmälle pelirauha. • Ota huomioon muut alueella liikkujat. He eivät välttämättä tiedä olevansa väylällä. Tarvittaessa voit kohteliaasti pyytää heitä väistämään, mutta muista että heillä on yhtäläinen oikeus liikkua alueella. • Myös pelikavereille ja läheisillä väylillä pelaaville on suotava pelirauha. Vältä turhaa melua ja liikehdintää toisen keskittyessä heittoonsa. • Jätä rata hyvään kuntoon myös seuraaville. Sen minkä kannat mukanasi luontoon, jaksat myös tuoda takaisin – ethän jätä roskia maastoon. • Radoilla on tarkoituksella esteitä. Jätä niin kasvit kuin ihmisen tekemät esteet rauhaan. • Mikäli takaa tulee huomattavasti nopeammin pelaava ryhmä, heidät on kohteliasta päästää ohitse. Jos taas itse olet ripeämmin pelaavassa ryhmässä, voit ystävällisesti kysyä jos voisitte mennä hitaamman ryhmän ohitse. • Palauta radoilta löytämäsi kiekot löytölaatikkoon tai omistajilleen. KUVAUKSEN RADASTA JA KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA LÖYDÄT OSOITTEESTA www.frisbeegolfradat.fi OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA Kuortin frisbeegolfrata Sieltä löydät tietoa tapahtumista radalla.

MUKAVIA JA ILOISIA PELIHETKIÄ KUORTIN FRISBEEGOLF RADALLA.

Jos Kekkonen tulisi Pertunmaalle... Jos UKK tulisi nyt Pertunmaalle, hän toteaisi, että täällä kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä. Kun minä olin nuori, tapana oli sanoa, että eihän täällä käpykylässä ole mitään tekemistä. Vanhempana olen huomannut, että pulaa ei ole niinkään tekemisestä, kuin ajasta. Me kanta-asukkaat olemme sokeutuneet paikkakunnan harrastusmahdollisuuksiin. Sen sijaan kesäasukkaat ovat esimerkiksi paikallisten kirjastopalvelujen kiitollisimpia käyttäjiä. He saavat täällä lempilukemistonsa ja myös uutuuskirjat nopeammin kuin suuren kaupungin suursta kirjastosta. Vaikka kaupunginkirjastohan se meillä Pertunmaallakin on. Myös Pertunmaan liikuntapaikat ihmetyttävät muukalaisia. Pääkaupunkiseudulta täällä vierailevat jalkapalloilijat ovat kateudesta vihreämpiä kuin Pertunmaan urheilukentän viheriö, sillä suurissa kaupungeissa harrastajapalloilijat ja alasarjojen potkijat eivät pääse harjoittelemaan nurmikentillä. Viime aikoina liikuntapaikkojen hoitoon on hankittu latukonetta, Willeä, telamönkijää ja sellaisella vauhdilla, että sivulliset kyselevät, että mistä näitä määrärahoja oikein putkahtelee. Vastaus on, että testamenttivaroista, jotka on käytettävä säädettyyn tarkoitukseen. Vieläköhän ne rahat riittäisvät täysimittaisen salibandyhallin rakentamiseen ennen kuntaliitosta. Onhan se selvää, että aivan kaikkien lajien harrastajat eivät löydä oman lajinsa suorituspaikkoja Pertunmaalta. Mutta onhan se tietysti myös lajinvalintakysymys. Minäkin haluaisin pilkkiä kesällä, mutta eihän täällä ole pilkkihallia. Talvella taas haluaisin harrastaa heittouistelua, mutta kukaan ei tee tarpeeksi pitkää avantoa. Niinpä en voi harrastaa kalastusta kesällä enkä talvella. Hyvällä menestyksellä käytettämäni tekosyy jättää osallistumatta erinäisiin harrastuksiin ja tilaisuuksiin on se, että en ole saanut niistä tietoa. Jos tieto tuodaan minulle suoraan käteen, voin aina vedota yhteensattumiin ja päällekkäisyyksiin. Kun samaan aikaan järjestetään kaksi tilaisuutta, niin enhän minä mitenkään voi osallistua niistä kumpaankaan. OsKu

Vireä Nuorisoseura hurmaa Nuorisoseura-aate alkoi Pohjanmaalta 1880-luvulla. Aatteen kantava ajatus oli ja on vieläkin yksilön itsensä kehittäminen. Siihen sopivia harrastuksia eri nuorisoseurat järjestävät kysynnän mukaan. Se voi olla joko lapsille, nuorille tai aikuisille suunnattua toimintaa, sillä nuorisoseura on perhejärjestö. Pertunmaan nuorisoseura on perustettu 1922. Seuran alkuajoilta ei ole historiatietoja säilynyt. Sen verran kuitenkin tiedetään, että seura oli neljänneksen osuudella omistajana nykyisessä juhlatalossa eli nuorisotalossa heti rakennuksen valmistuttua vuoden 1930 paikkeilla. Tuo Nuokkunakin tunnettu rakennus toimii edelleen seuramme näytelmien harjoitusja esityspaikkana. Kunnan suosiollisella myötävaikutuksella sen käyttö on ilmaista kaikille Pertunmaalla toimiville järjestöille. Pertunmaan nuorisoseura on siis perustettu ennen kunnan itsenäistymistä 1926 ja alkuperäinen kotipaikka onkin Mäntyharju. Koirakiven nuorisoseuran talo jäi jaossa Mäntyharjun puolelle, kun taas urheilukenttä on Pertunmaan puolella. Jäseniä on molemmista pitäjistä. Pertunmaalla on siis puolitoista nuorisoseuraa.

Nuorisoseuralaisten harrastuksista merkittävimpiä ovat kautta aikojen olleet näytelmä, tanssi ja urheilu. Pertunmaalla pieni mutta sitkeä jäsenistö on keskittynyt näytelmiin. Tänä vuonna valmistamme Rypyttömän rakkauden, joka on itsenäinen jatko-osa toissa vuonna esitetylle Rollaattorikapinalle. Näytelmä on kantaesitys. Onko rypytöntä rakkautta olemassa, se selviää, kun tulee paikan päälle vapun tienoilla tai juhannuksen jälkeen. Saimaan nuorisoseurat valitsi 2017 Sanni Antinniemen vuoden nuorisoseuralaiseksi. Sanni on näytellyt Koirakivessä, Pertunmaalla ja Ristiinassa. Koirakivessä on jo kymmenkunta vuotta esitetty menestyksellä musiikkinäytelmiä. Tänä kesänä vuorossa on Juice Leskisen elämäntarina Ollaan ihmisiksi. Teatterin lisäksi Koirakivi tarjoaa jäsenilleen liikuntaja urheilumahdollisuuksia, tanssin opetusta ja välillä bingoakin. Koirakivellä on oma juuri remontoitu nuorisoseurantalo, joka on ahkerassa käytössä myös juhlapaikkana. Nuorisoseura tekee tiivistä yhteistyötä maaja kotitalousseuran kanssa. Koirakivi valittiin viime vuonna Saimaan alueen vuoden nuorisoseuraksi monipuolisen ja kaikki ikäryhmät huomioon ottavan toimintansa ansiosta.

Verkostoituminen on tärkeää myös nuorisoseuroissa. Koirakiven ja Pertunmaan nuorisoseurojen välillä on jo pitkään ollut monenlaista yhteistyötä. Se on aikaansaanut näyttelijävaihtoa sekä erikoisosaamisen, pukujen ja tavaroiden lainaamista. Yhteinen ohjaajakin, Auli Eskola, seuroilla oli monta vuotta. Auli valittiin Suomen nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi 2008. Viime kesänä Pertunmaan näyttelijäyhteistyö ulottui jo Ristiinaan asti. Ristiinan kanssa on yhteinen käsikirjoittaja Tanja Puustinen-Kiljunen, jonka kynästä on tullut jo puolen tusinaa näytelmää. Vuonna 2017 Suomen nuorisoseurat valitsi Ristiinan vuoden nuorisoseuraksi. Viimeisimpänä tunnustuksena on Eskopatsas, joka myönnettiin Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen yhteistyölle Tukkijoella-näytelmässä. Tunnustuksen perusteena oli yli seurarajojen tapahtuva yhteistyö. Esko-patsasta voitaneen pitää nuorisoseurojen Oscar-palkintona. Patsas on esillä näiden seurojen esitysten yhteydessä.

Teksti Rauno Argillander

Teksti ja kuvat Laura Laitinen PERTUNMAAN KUNTA ON JÄRJESTÄNYT LASTEN- JA VARHAISNUORTEN KUVATAIDELEIREJÄ 80-LUVUN ALUSTA. Ensin leirit pidettiin yhdessä Mäntyharjun kanssa, mutta koska leirille oli tulossa niin paljon osallistujia, päätettiin Pertunmaalla pitää oma leiri. Muutamana vuonna on pidetty kaksi leiriä, kun kaikki halukkaat eivät mahdu yhteen. Leirit pidetään Kuortin koululla, joka on aivan loistava paikka pitää kuvisleirejä – erikseen on nukkuma-, taiteilu- ja ruokailutilat. Ruoka tulee Rinnehovin keittiöstä, aamiaiset ja iltapalat tehdään itse. LEIRILLÄ ON AINA AMMATTITAITOINEN KUVATAIDEOPETTAJA, leirillähän on opetusta 5 tuntia päivässä. Ensi kesänäkin opeksi on lupautunut graaffikko Pauliina Torniainen. Tämän vuoden aihe on vielä päättämättä, mutta aina on tekemistä ja oppimista riittänyt. Leireillä on koko ajan mukana kaksi aikuista ja muutama apuohjaaja. Osallistujia leireillä parikymmentä lasta- ja varhaisnuorta. Pienten leirillä on ohjelmassa ehkä vähän enemmän askartelua ja lyhyitä tehtäviä, pihaleikkejä ja käydään tietenkin uimassa. Isojen leirillä keskitytään enemmän itse taiteeseen, toki sielläkin on muutakin toimintaa, ettei ihan kesä menisi opiskellessa. Yhteinen aikataulu leireillä on, mutta se on hyvin joustava. Siellä ei työskennellä juuri tarkalleen kellon mukaan, vaan ehkä enemmän fiiliksen mukaan.

ENSI KESÄN LEIREIHIN nopeimmat ilmoittautuvat jo edellisen leirin viimeisenä päivänä. Kulttuuritoimi pyrkii järjestelyillä siihen, ettei kukaan halukas joutuisi jäämään leiriltä pois. Nuorimmat ovat olleet 6 vuotiaita, ja ovat pärjänneet leirillä hienosti. Leirit kestävät maanantaista torstaihin, pienten leiri eli Kuvis 1 on 16.–19.7. ja Kuvis 2 on 23.–26.7. Kuvisleirit ovat löytäneet hienosti myös Pertunmaan kesäasukkaat. Monet leiriläiset ovat olleet mukana jopa yhdeksänä kesänä – niin mukavaa siellä on.

Heinolalainen Minna Simonen opasti kerholaisille, kuinka sidotaan perho.

32 likes

Nuoret saalista pyytämään Pertunmaan nuoret pääsivät tutustumaan metsästys- ja kalastusharrastusten saloihin, kun Pertunmaan Riistanhoitoyhdistys ja Pienveden kalastusyhteisö toteuttivat lukukauden mittaisen kalastus- ja eräkerhon keväällä 2018. Perinteisesti erätaidot ovat siirtyneet vanhemmilta lapsille. Nykyään harrastuneisuus on vähentynyt, ja yhdistykset halusivat tarjota kaikille lapsille tilaisuuden päästä eräilyn pariin. Kerhoon osallistui yli kaksikymmentä innostunutta koululaista kolmasluokkalaisesta yhdeksäsluokkalaiseen. Kerhossa nuoret perehtyivät metsästäjätutkintoon liittyviin asioihin, ja kerhon päätteeksi oli mahdollisuus suorittaa tutkinto. Lisäksi kerhossa tutustuttiin muun muassa talviverkkokalastukseen, pilkkimiseen ja perhokalastukseen. Saaliin käsittely ja ruuaksi valmistaminen tulivat tutuksi, samoin luontoretkeily, metsästyskoirat ja ampumaharrastuskin. Ohjaajina oli vakituisten lisäksi useita oman alansa asiantuntijoita.

21 likes

Vastuullisuus ja saaliin kunnioitus tulivat esille kerhotoiminnassa. Nuoret oppivat, että saalista ei mennä ottamaan, vaan sitä saadaan silloin kun saadaan. Kerhon vakituisina ohjaajina toimivat Johanna Virtanen ja Kari Kinnunen Pertunmaan Riistanhoitoyhdistyksestä sekä Kari Honkanen Pienveden kalastusyhteisöstä. He toivovat kerhon rohkaisevan metsästyksestä ja kalastuksesta kiinnostuneita nuoria tulemaan mukaan metsästysseurojen ja yhdistysten toimintaan. Harrastusmahdollisuudet ovat Pertunmaalla monipuoliset. Teksti ja kuvat Sini Heikkilä

Sahalla töissä

PERTUNMAAN KUNNAN UUSI SÄHKÖINEN TIEDOTUSKANAVA

23 likes

Painetun Kaskivalkeat-lehden lisäksi Pertunmaan kunta on päättänyt ottaa käyttöön sähköisen uutiskirjeen, joka on tarkoitettu sekä pertunmaalaisille että vapaa-ajanasukkaille. Digi-Kaskivalkeat ilmestyy neljä kertaa vuodessa tilattuna sähköpostitse. Uutiskirje sisältää Pertunmaan kunnan uutisia ja kuulumisia, tietoa, tapahtumia, kulttuuria, liikuntaa…

VOIT TIL ATA

uutiskirjeen osoitteesta www.pertunmaa.fi/kuntainfo/digi-kaskivalkeat Samalla voit lähettää myös terveisiä ja toiveita kunnan päättäjille. HYVIÄ LUKUHETKIÄ KASKIVALKEIDEN PARISSA!

38 likes

PERTUNMAAN HISTORIIKKI

Historiikin on kirjoittanut FM tutkija Erk ki Kinnunen. Kirjassa on n. 450 sivua ja hinta 40 €. My ynnissä kesällä 2018 kunnantalolla, kirjastossa ja Talvikissa. HAE OMASI! Tehdään perunaa

PERTUNMAALLA VOI LADATA AUTON SÄHKÖLLÄ ABC- KUORTIN yhteydessä on Lumme Energia Oy:n ylläpitämä sähköautojen latauspiste, josta löytyy pikalataus 50kW teholla ja keskinopea ns. peruslataus kahdelle autolle 22kW tehoilla. Pisteellä voi ladata kaikkia sarjavalmisteisia täyssähköautoja sekä lataushybridiautoja. Käyttö on helppoa, sillä laite ja auto varmistavat sopivan lataustason ja yhteyden itse. Sähkö on Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergia ympäristömerkin mukaan tuotettua. TÄLLÄ HETKELLÄ LATAUS ON ILMAISTA. - Myöhemmin maksu tulee olemaan aikaperusteinen, jottei autoa pidettäisi akku täynnä viemässä paikkaa seuraavalta lataajalta, kertoo Sauli Kuparinen Lumme Energiasta. Sähköautoilu tulee varmasti yleistymään ja kehittymään vauhdilla. Kuortin ABC:llä latauspiste otettiin käyttöön kesäkuussa 2017 ja energiaa on ladattu jo noin 15 000 kilometrin ajoa varten. Tällä hetkellä pikalatauksesta ladataan yleisesti 100250 kilometrin ajomatkan autolle kerrallaan. Sillä pääsisi siis jo Helsingistä Pertunmaalle. - Kuortissa on mahdollista nopeasti lisätä latauslaitteita sähköautojen yleistyessä liikenteessä, toteaa Kuparinen.

Pertunmaan kirjasto palvelee osana Mikkelin seutukirjastoa Pertunmaan kirjastosta saat apua tiedonhakuun, aineiston varauksiin sekä neuvoja ja opastusta kirjaston käytössä. Kirjastossa on asiakaskäytössä kaksi tietokonetta, aineistohakukone, tulostin sekä vapaa langaton netti. Tunnukset nettiin saat virkailijalta. Pertunmaan kirjaston tapahtumista saat tietoa kunnan tapahtumasivulta sekä Mikkelin seutukirjaston sivuilta kirjasto.mikkeli.fi. Omalta koneeltasi pääset varaamaan aineistoa omalla kirjastokortillasi osoitteesta lumme-kirjastot.fi. Tervetuloa kirjastoon! Se palvelee myös lauantaisin! PERTUNMAAN KIRJASTO Kirkkotie 3 ma 12-19 ti ja pe 13-19 ke ja to 10-16 la 10-14

KUORTIN KIRJASTO Vanhatie 100 / Kuortin koulu to 12-18 koulujen lukukausien aikana

Teksti Henry Nieminen

Kuinka sähkölatauspiste toimii: ALOITUS Laita kaapeli latauslaitteen ja auton välille

112 Suomi -mobiilisovellus hätäpuhelujen paikannukseen nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa

Toimi laitteen ohjeen mukaisesti> lataus käynnistyy Odota kunnes haluamasi lataustaso saavutettu

Lopetus Toimi laitteen ohjeiden mukaisesti (riippuu vähän laitetyypistä ja siitä onko lataus maksullinen vai maksuton) Ongelmatilanteissa 24/7 puhelinpalvelu auttaa

112 mobiilisovelluksen avulla soitetut puhelut välittävät GPSsijaintitietosi Hätäkeskukseen automaattisesti ja avun saanti nopeutuu. Satelliittipaikannuksen avulla soittaja voidaan paikantaa jopa kymmenien metrien tarkkuudella, Hätäkeskuslaitos suosittelee sovelluksen lataamista. Sovellukseen kannattaa tutustua etukäteen ja ohjata varsinkin lapsia ja vanhuksia sen käytössä. Puhelin on hyvä turvaväline esimerkiksi metsässä liikuttaessa.

Kesäkonsertit Nuorisotalolla

Tänä kesänä Pertunmaalla saadaan nauttia erittäin tasokkaista konserteista. Konserttien tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin kunnan webbisivuilla sekä paikallislehdessä. Kannattaa olla kuulolla!

Ensimmäinen konsertti on torstaina 5.7. esiintyjinä oopperalaulaja Juha Kotilainen sekä pianisti Jouni Somero.

Seuraava konsertti on maanantaina 16.7. jolloin saamme esiintyjiksi oopperalaulaja Tuomas Katajalan sekä pianisti Maija Weitzin.

Pertunmaan Nuorisoseura

Rypytön rakkaus Kantaesitys

Kahviosta huolehtii Eläkeliiton Pertunmaan yhdistys

Käsikirjoitus Tanja Puustinen-Kiljunen Ohjaus Erkki Teittinen

Ensi-ilta la 28.4. klo 19

Liput 15 € 7–16-v 8 € ryhmät 15 hlö 13 € Vain käteisellä!

To 28.6. klo 19 Su 1.7. klo 15 Ti 3.7. klo 19

Paikkavaraukset ja tiedustelut 0400 244979 / Rauno

Pertunmaan Nuorisotalo, Juhlakuja 1

VANHA-RANTALAN TALOMUSEO Museotie Avoinna: su - to klo 12-18, (10.6.–5.8.2018) puh. 050 541 7712

Kesän viimeinen konsertti on maanantaina 23.7. silloin konsertoi yhtye nimeltään Tango del Norte. Yhtyeeseen kuuluvat Heikki Hämäläinen, cello, Sami Pirttilahti, bandoneon sekä Ville Westergård, piano.

Ollaan ihmisiksi -MUSIIKKINÄYTELMÄ

Liput netistä: 20 € / 13 €

Juice Leskisen elämästä

Nettilipulla ilmainen käsiohjelma portilta

Esitykset ajalla 28.6.-15.7. 2018

Liput portilta: 22 € /15 €

Ennakkoliput www.nettilippu.fi

& e c i u J

Ryhmäliput ja lisätiedot 040 718 0176 www.koirakivi.net

SÄ IRAKIVES O K it an Kund

KOIRAKIVEN Ku KESÄTEATTERI

JUHANNUSJUHLA Pertunmaan tori Juhannusaattona 22.6. klo 18 alkaen Tanssit alkavat klo 20, kokko n. klo 21

KÄSIKIRJOITUS Saku Heinonen OHJAUS Auli Eskola

Koirakiventie 524,Mäntyharju

PERTUNTORI Pertunmaan tori Koko perheen, torimyyjien ja yhdistysten kesälauantain kohtauspaikka. 35

Pertun Päivät 29.6.–1.7.2018 Perjantaina 29.6.

Lauantaina 30.6.

klo 18 Liikuntahetki torilla 19.00 Karaoketanssit torilla

Juontajana Jukka Laaksonen

Sunnuntaina 1.7. klo 10 Pertun Pyöräily, lähtö torilta, matka n. 30 km. Mukavaa leppoisaa pyöräilyä. Retki päättyy Vanha-Rantalan talomuseoon, jossa päiväkahvit. 15.00 Rypytön rakkaus – näytelmä Nuorisotalolla

klo 10 Avaus / maaja metsätalous ministeri Jari Leppä 10.15 Pertunmaan Harmonikat 11.00 Pieni konsertti Rinnehovissa / Pertunmaan Harmonikat 10.45 Ukrainalaiset kasakkatanssijat 11.15 Peppi Pitkätossu 12.00 Senioritanssijat ja kantritanssijat 12.30 Liikuntatoimen muistamiset 13.00 Peppi Pitkätossu 13.30 Ukrainalaiset kasakkatanssijat 14.00 Kunnia-Pertun julkistaminen 14.30 Sahtikisa, valitaan pertunmaa lainen edustaja SM kisoihin Futisottelu urheilukentällä

Muutokset mahdollisia!

Torilla tapahtuu • Yrittäjät esittäytyvät, torilla, koulu keskuksella sekä ympäristössä, kalustoesittelyä, löylynheittokisa • Eläkeliitto Pertunmaan yhdistys – arpajaiset ja muuta mukavaa • Pertunmaan Martat – muurinpohjalettuja, kahvila • Voi voi voima! – pieniä voimailukisoja! • Shakkia iltapäivällä torikahvilassa • Kesäautonäyttely • SUP eli Stand Up Paddle boarding – tule testaamaan taitosi! • Vola-Golf esittely • Tanssipaja Kisarannassa, esitys torilla • Torilla ja OP:n parkkipaikalla markkinameinikiä! • LC Pertunmaan Ranta-Pub

Toritanssit Lauantaina 30.6. klo 20.00 Urpo Heikkilä ja bändi

Pertun Pyöräily

Urpo Heikkilä

Pertunmaan kunta Pertuntie 14 19430 Pertunmaa puh. 015 770 241 keskustoimisto@pertunmaa.fi

pertunmaankunta

@visitpertunmaa